teknikkoSILMÄT AUKI JÄSENISTÖ MUKAAN Valvokaa, sanotaan jo sanassakin. Onko sitten valvottu, omaa...
Transcript of teknikkoSILMÄT AUKI JÄSENISTÖ MUKAAN Valvokaa, sanotaan jo sanassakin. Onko sitten valvottu, omaa...
i i r s i i i i i i ^ " t e k n i k k o
50-VUOTTA
Sisältää mm: Juhiavuosi iähestymässä — Tiedotuksia — Mieiipiteitä terveyskeskusasioista — Jalometaliiseosten valaminen hammastekniikassa — Posliiniokkluusio pääiie-vahaus menetelmän avulla. 4 1974
On luonnollisen näköistä purra VERIDENT POLYGHROME
ia ^ akryylihampailla
H l
Akryyl ihampaat Etuhampaat: Verident Polychrome Takahampaat: Verident Nic ja Bio-Mechar
Porsl l inihampaat Etuhampaat: Univac Polychrome Takahampaat: Criterion, Nuform, Nic ja Bio-Mechanica! Valmistaja: UniversaI Dental Company USA
Suomessa: HAMMAS OY - Kalevankatu 3 A, Helsinki 10
proleesrt paremmin ja nopeammin
^ ^ ^ ^ ^ nestemäinen ^ ^ ^ ^ ^ e r i s t y s a i n e H V H
ODIOSII H / f ^ ' ^ OPTOSIL- juokseva:
voidaan käyttää suojana ranka- ja attashe-mentt i tekni ikassa, or todont iassa ja eris
teenä akryyl ihammasproteeseja valmistettaessa.
t l i isstg
Pakkaus sisältää
850 g nestemäistä Optosi l ia muovipul lossa, kaksi 25 ml Optosi l -kovetta ja-pul ioa, 500 g retent iorae-pipet t lpul-ion, kaksi annostuskuppia j a sekoi tuslaastan
. . ^ ' - - ^ Myynt i : DENTALDEPOT OY HAMMASVXLINE OY SARODENT OY
Korkealuokkainen akrylihammas Biodent-laatua
Biocron-akrylihampaat ovat tunnetuissa Biodent-
väreissä. Uudenlainen massojen kerrostus,
eloisa värivaikutelma proteettisesti tärkeällä kärkialueella.
Teknisesti (ja esteettisesti) oikea rakenne. """" Uusittu T H = (Tyyppiharmoninen)
mallisto. Uusimpien menetelmien mukaan valmistettu. Varma kestävyys
työstössä ja suussa vaikuttavia rasituksia vastaan.
Bio eron Akryli-etuhammas Biodent ohjelmaan
De Trey Gesellschaft mbH P ^ S ^ Wiesbaden m^v^
Suomessa: Oy Dentaldepot Ab
H a m m a s v ä l i n e e s i t t e l e e
Kultatekni ikassa käytettäviä tarveaineita
»Asbestinauha »Vahan eristysaine »Vahan pintajännityksen poistoaine
• Pulverihappo jalometallille • Juotospasta kullalle • Juotospasta kultaa ja teräs
tä yhteen juotettaessa
V i i / V i / if#IIAMMftSVjtUNE Pohjoisesplanadi25A,00100 HeisinkHO, puh.go-12623 Aurakatu8,20100Turku 10, puh.921-336533
Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Pori • Seinäjoki -Tampere
LuXODiNT ^ VACUUM
NATURADENT H VACUUM
LUXOPALITCL . KUNSTITOFF
L U X O P A L c L • ^ ^ KUNtTfTOFF
L U X O P A L KUNSTITOFF
-^r • • • . . < f .
Z A H N - F A B R I K A T I O N S E I T 1911
Z A H N F A B R I K B A D N A U H E I M K G
Yksinmyyjä: ^ h a m m a s t a r v i k e o y
00100 Heisinki 10 Puh. 49 74 77 — 49 07 40
Arkadiankatu 12 B
V a r m u u t t a r a n k a t y ö h ö n
mittaus- ja merkintälaite, joka sopii
jokaiseen paraiielometriin.
Yksinmyynt i :
^ h a m m a s t a r v i k e o y
Arkadiankatu 12 B 00100 Heisinki 10 Puh. 49 74 77, 49 04 70
31. VUOSIKERTA 4. 1974 T O I M I T U S K U N T A Päätoimit taja M a u n o E l o m a a
Os. Henr ik lnt ie 27 A 1,
00370 Helsinki 37, puh. 555 751
Jäsenet : E. O. Vuor i , K. Polon
ja Alber t Herberz
Kir joi tuksia lainattaessa on lähde
mainit tava.
KIRJAPAINO: KiRJAPAINO MERITULLINTORI Puh. 12 699. 00170 Hki 17. Meritullintori 1 A
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO — FINLANDS TANDTEKNIKER FDRBUND r.y. 00100 HELSINKI 10. Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 447 123. postisiirto 12690 —
Liiton puheenjoh aja Usko K a r i - K o s k i n e n . Saaristonk. 34 Hämeenlinna, puh. 22 487 Liiton toiminnanjohtaja Mauno E l o m a a , Henrikintie 27 A 1 00370 Helsinki 37, puh. 555 751 — 447 123 Tavattavissa toimistossa maanantaisin klo 18—19. Taloudenhoitaja merkonomi Arto S a l m i n e n .
AVUSTUSKASSA 00370 Helsinki 37. Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili 16787. Puheenjoh'a|a Mauno E l o m a a . Henrikintie 27 A 1. puh. 555 751. Sihteeri E. O. V u o r i . Ulvilantie 23 D 46. puh. 551 814
Avustuskassanholtaja I. W a a r a I a. Mannerheimintie 19 A 3, puh. 493 535, kot. 493 331.
Juhlavuosi lähestymässä Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y. viettää 50-vuotista olemas
saoloaan tammikuun lopulla 1975. Sen kaikinpuoliseksi onnistumiseksi on nimetty eri toimikuntia, kuten näyttelytoimikunta, historiikkitoimikunta ja juhlatoimikunta. Näille kaikille toimikunnille on kertynyt toimeliasta työtä runsaasti ja päämääränä on yhteisesti juhlien kaikenpuolinen onnistuminen.
Näyttelytoimikunta on tehnyt intensiivistä työtä ja ratkonut pulmia, jotka on tullut eteen. Huoneistopuima oli hankala, kun tarkoitus oli saada kaikki toiminnat samaan kohteeseen ja saman katon alle. Siinä näyttelytoimikunta onnistuikin ja löysi kohteen Hotelli inter-Continentaaiin Helsingistä. Siellä on näyttelytilat, juhla- ja kokoustilat sekä vielä majoitustilat ulkopaikkakuntaiaisilie. Näissä puitteissa tämä oli ainoa paikka, joka pystyi suunnitelmat hoitamaan yhdessä pisteessä.
Historian kirjoittajalla Rafael Ruishalmeeiia on myöskin ollut kädet täynnä ja lujasti lukemista tutkiessaan Liiton 50-vuotista toimintaa ja historiaa. Siinä on tullut esille huvittaviakin piirteitä menneiltä ajoilta ja runsaasti vaikeuksia, jotka ovat jatkuneet saman
8
suuntaisina jo vuosikymmenet. Runsasta yksimielisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden halua on tuonut esiin se, että koko toimintakauden ajan, siis 50 vuoden ajan, on Liitolla ollut vain 12 puheenjohtajaa ja niistä on yksi ainoa toiminut vain yhden vuoden. Tämä on merkille pantava seikka, joka osoittaa jäsenistön luottamuksen valitsemiinsa johtajiin vuosikausiksi. Historiikki tuiee oiemaan mielenkiintoinen ja arvokas teos, jollaista ammattikuntamme taholta tuskin ilmestyy seuraavan 50 vuoden aikana. Historian kirjoittaja on asiantuntija alallaan ja tuonut asiat esille kaikista näkökulmista. Lisäksi teokseen tuiee sen hetkinen jäsenmatrikkeli ja valokuvat niitten kohdalle, jotka kuvansa olivat lähettäneet sekä myöskin kansainvälinen numeromerkintä, jonka perusteella kaikissa maissa ollaan selvillä mistä tämän teoksen voi saada ja kenen kustantamana. Jokaisen jäsenen on syytä hankkia tämä teos kirjastoonsa ja säilyttää se, onhan sen hinta vain 35:— kpl.
Ansiokas ja arvokas tulee myöskin olemaan Liiton 50-vuotis-juhiamitaii, jonka alkuperä on lähtöisin ammattikuntamme veteraanin Gunnar Koskisen käsistä. Se on arvokas senkin johdosta, että sitä tehdään vain rajoitettu määrä ja siten tulee oiemaan kysytty mitali esim. kerälijöiden keskuudessa. Mitali on erittäin hyvin onnistunut ja yksistään sen patinointi on jo saanut kiitosta osakseen. Mitalin on mahdollisimman moni syytä hankkia, sillä rajoitetun valmistusmäärän vuoksi tuskin sitä kaikille riittää. Tilaukset toimitetaankin aikanaan saapumisjärjestyksessä. Tässä lehdessä olleet kuvat mitallista, eivät anna oikeata kuvaa siitä, koska kuva oli otettu keskeneräisestä ja saveen muovaillusta kappaleesta. Pronssiin tehtynä ja valmiina se on todella hieno mitaiii ja hintakin on lopullisesti vahvistettu 100:— kpl, joka on normaalihinnoista tuntuvasti halvempi.
Terveyskeskusten hammashuollon toiminnassa alkaa toiminta vähitellen kuumentua. Lähivuosien aikana tuiee kuvassa myöskin huomioiduksi hammastekniiiinen ala. Toisaalla tässä lehdessä on kirjoitus, jossa on mainittu ennakkoarvailuista mitä tuleman pitää jos emme ole tarpeeksi virkkuja asioiden kehityksen seuraamisessa.
* Sen johdosta onkin jokaisen suhtauduttava luottamuksella Liiton asioista tekemiin päätöksiin, koska pyrkimyksenä on saada mahdollisimman hyvät edut ennenkuin yksityiseltä sektorilta siirrytään kuntien palvelukseen, johon saattaa mennä vielä viitisen vuotta.
9
Lukekaapa tarkkaan näistä asioista saapuvat kirjeimät ja kirjoitukset ja toimikaa niissä ilmenevien ohjeiden mukaisesti. Ainoastaan annettuja ohjeita noudattaen voimme päästä meitä tyydyttävään sopimukseen.
Tähän aikaan vuodesta voi jo sanoa, että vuosi alkaa jo kallistua ioppupuoieiie ja se tietää sitä, että joulukin on kuin oven takana. Kun tätä naputtelen, vilkaisin samalla allakan lehtiä ja totesin, että kuusi viikkoa on enää jäljellä kun ovelta saattaa kuulua koputus. Tuntuu myöskin siitä, että vuosia taaksepäin puhutut joulukiireet ovat tasaantuneet pidemmälle ajalle, vai onko ehkä syynä maksettavaksi tulleet lisäverot joiden johdosta on rahapussin narua kiristettävä, mene ja tiedä. Joulun tulo ei kuitenkaan katso sitä, se tuiee joka tapauksessa eteen. Se on koko perheen juhla jota yhdessä vietetään ja yhdessä muistellaan, etenkin lapsuuden joulua. Tuo valon juhla pimeyden keskellä antaa aina jotain uutta ja mieltä herkistävää. Siispä ottakaamme joulurauha vastaan sille kuuluvin ajatuksin ja tunnelmin.
Vanha vuosi kun on päättynyt, on uusi ja juhiavuosi edessä. Viettäkäämme sitä juhlavuoden merkeissä ja juhlavan arvokkaasti.
Kaikille tämänkin lehden iukijoiiie, olivat ne sitten ystäviä tai ei toivotan rauhaisaa jouluiloa ketään unohtamatta ja uudelle vuodelle onnekasta ja työntäyteistä Uutta Vuotta. M a u n o E l o m a a
HALLITUS TIEDOITTAA Oletko lukenut viimeksi lähetetyt kiertokirjeet, jotka koskivat juhlavuoden asioita, kuten: juhlamitalia, historiikkia ja osallistumista juhlai l lallisiin ja tehtävi in huonevarauksiin Hote l l i Inter-Continentalissa. Jos et ole vielä sitä tehnyt, ota kiertokirjeet esille ja täy tä kaavakkeet ja lähetä tulemaan. Aikaisemmin lähetetyt t i laukset mitalista ja historiikista ovat jo huomioitu ja odottavat vain ajallaan tapahtuvaa lähetystä.
Halli tus muistuttaa, että 01. 01. -74 voimaan astuneen työnsuojelun val -vontalain ja siihen annetun asetuksen
mukaan on työnanta jan työpaikal la , jossa on 1—9 työntekijää n imet tävä työsuojelupääll ikkö. (Voi olla omistaja.) Lisäksi työpaikal la , jossa on 10 —19 työntekijää, tulee työntekijöiden valita työsuojeluvaltuutet tu sekä 2 varalle.
Ilmoitus valituista on teh tävä työsuojelutoimistoon vuoden 1974:n loppuun mennessä.
Huomautamme, että ei ole kysymys aivan uudesta asiasta vaan val -vontalaki perustuu aikaisempaan työturvallisuuslakiin, joten olisi syytä huolehtia siitä, että olosuhteet työhuoneissa olisivat järjestetty määräysten mukaisesti, jotta tarkastukset eivä t aiheuttaisi toimenpitei tä .
10
SILMÄT AUKI JÄSENISTÖ MUKAAN Valvokaa, sanotaan jo sanassakin. Onko sitten valvottu, omaa vai koko ammattikunnan etua. Taannoin syyskokous toi odotettua v i rkey t tä jäsenistön keskuuteen ja herät t i kysymyksen, mihin on kadonnut se tiedostettu ammattirakkaus?
On luonnollista ja jopa tarpeenkin juhlia silloin kun on juhlan aika, mutta onko tämä itse tarkoitus. Tuntuu vähän liialliselta, jos siitä muodostuu pääasia ja menee kokonainen vuosi monojen kiillotuksessa, eikä edes korvia kallisteta sinne, missä koko ajan kaivetaan maata jalkojemme alta. V o i daanko tapahtumassa oleva terveyspolii t t inen kehitys sivuuttaa vain o l kapä i tä kohauttamalla todeten, ei se vielä meitä koske? N ä i n on tehty kansanterveyslain voimaantulosta lähtien, vaikka luulisi viidenkymmenen vuoden ikäisen perinteen jo velvoittavan aivan päinvastaiseen toimintaan. Itse en usko kuitenkaan ,että peli on pelattu. On vielä olemassa kanavia, jonne toimintaa suuntaamalla voidaan vaikuttaa asioiden kehitykseen ja säily t tää vallitsevat toimintaedellytykset ammattikunnalla. Ratkaisu löytyy sieltä, missä näi tä asioita käsitellään ja missä niistä pää te tään . Mikään ei tänä pä ivänä kulje ohi pol i t i ikan ja päätökset sivuavat merki t täväst i puoluepolitiikkaa.
T y ö r y h m ä on ensimmäisen palaverinsa p i tänyt . Tässä selviteltiin mahdollisia yhteydenottoja eri puolueiden terveyspoliittisiin työryhmiin , joihin tuntui olevan jo yhteyksiäkin. Tulevalla vuosikokouksella tulee olemaan merkitystä . Siellä voi jäsenistö sanoa sanansa, jonka pohjalta t yö ryhmä tu-leee jatkamaan työ tään .
Kale
Tapahtumat n ä y t t ä v ä t johtavan siihen, et tä myöskin hammastekniiiinen ala tulee huomioitavaksi hammashuollon toimintapiirissä eri terveyskeskuksissa. Ennenkuin nämä seikat tulevat lopullisesti pää te t täväks i ja johon kuluu vielä muutamia vuosia, on sitä ennen jo r y h d y t t ä v ä to imintaan ja erikoisesti juuri poliittisella linjalla. K a i k k i jäsenet, jotka ovat tekemisissä eri puolueryhmissä ja jotka joutuvat käsi t telemään terveyskeskusten asioita ja p ä ä t t ä m ä ä n niistä, olisi syytä ottaa keskustelun alaiseksi ham-mashuoltoasiat, jotka koskevat ham-masteknill istä puolta ja millä tavalla t ämä osa on suunnittelun alla, joka juuri koskee hammasteknikkoja. Onhan otettava asia esille siten, että m i kä on kunnille edullisempaa perustaa omia kunnallisia laboratorioita tai käy t t ää hyväkseen jo toimivia ja hammasteknikkojen hallussa olevia ja to i mivia hammaslaboratorioita. Onhan selvää, että edullisemmaksi tulee ostaa hammasteknil l is tä työ tä sitä tarjoavi l ta laboratorioilta ja t ähän olisi syytä pyrkiä . Harkitkaapa asiaa ja mahdollisuuksien mukaan kehi t t ämään keskustelua poliittisissa piireissä missä kukin l i ikkuukin . Se olisi tarkoituksena saada aikaseksi ja kaikissa puolueryhmissä, sillä nämä asiat jos mitkään kiinnostavat eri ryhmiä . Emaa
************************** * l^auhaLtista Qeullua J
* . z * OnnMista 1/Lalta Vuotta %
% LIISI JALKANEN |
*************************^ 11
KANNANOTTO HAMMASLABORATORIOIDEN KUN-NALLISTAMISKYSYMYK-SEEN Vallitsevan käsityksen mukaan p y r i tään maamme terveydenhuoltopoli-t i ikkaa toteuttamaan kokonaisvaltaisen ratkaisumallin mukaan. 1972 vo i maantulleen kansanterveyslain sisältäessä myös hammashuollon, on sen kehi t täminen hammasteknisten palvelujen osalta ennenpi tkää ajankohtainen. T ä t ä kehitystä eivät hammastek-nikkol i i ton voimavarat pysty estämään, halusimmepa sitä tai emme. Sen sijaan tarmo on koko jäsenistön tuella py r i t t ävä keski t tämään mahdollisimman tyydy t t äv ien virkaehtosopimusten aikaansaamiseksi sekä to i mintaedellytysten takaamiseksi niille yksityisille hammaslaboratorioille jotka mahdollisesti selviävät hengissä uudistusmylläkästä. T ä m ä työ tulee olemaan hyvin vaikeaa, koska l i i t o l lamme ei valitettavasti ole sitä pol i i t tista merki tystä , mikä mahdollisesti es täisi oikeuksiemme ja periaatteittem-me polkemisen.
Alustavien suunnitelmien mukaan hammaslaboratorioiden kunnallistaminen tai paremminkin kunnallisten hammaslaboratorioiden perustaminen laajemmassa mitassa on ilmeistä vuosikymmenen loppupuolella. Sitä ennen tullaan perustamaan kuitenkin kokeilulaboratorioita, joiden antamien viitteiden mukaan lopullinen uudistus tulee tapahtumaan. Toisin sanoen jo kokeiluvaiheessa on virkoja täytettäessä py r i t t ävä saamaan sellaiset palkka-, työskentely- ja työai-kaehdot, että ne eivät vaikuta epäedullisesti tuleviin virkaehtoihin. L i i ton on sen takia r y h d y t t ä v ä tehok
kaaseen toimintaan näihin jo perusteilla oleviin v i rkoihin hakeutumisen estämiseksi ennenkuin l i i ton sisällä on määri te l ty puitteet, joi l la kokeilu puoleltamme voidaan aloittaa .
Edellä mainitut uudistukset tulevat vaikuttamaan epäedullisesti erityisest i niiden yksityisten hammaslaboratorioiden toimintaedellytyksiin, joiden tämänhetkisen pääasiakaskunnan muodostaa terveyskeskuksissa to imivat hammaslääkär i t . Toisaalta terveyskeskuksissa noudatettava hintapol i t i ikka voi mahdollisesti antaa edullisen kilpailuaseman myös muihin yksityisiin laboratorioihin nähden.
Sikäli kuin terveydenhuollon kou-lutuskomitean mietintöä lähdetään sellaisenaan toteuttamaan hammashuollon osalta eli hammaslääkäre iden perinteellisesti suorittaman työn määrää siirretään alemman koulutuksen saaneille henkilöille, tulee erikoishammasteknikkojen asema muuttumaan. Heistä ilmeisesti tulee jonkinlaisia kliinisiä proteetikkoja, mihin myös tähdännee em. mietinnön kohta, jossa hammasteknikkojen kliinisen koulutuksen osuutta pyr i tään l isäämään.
Jo näinkin suppeasta esityksestä käy i lmi odotettavissa olevan uudistuksen mullistava vaikutus koko ham-mastekniikan tulevalle kehitykselle. Jollemme nyt ripeästi puutu asioiden kulkuun, pääsee tilanne luisumaan käsistämme hetkellä, jol loin ensimmäinen virkapaikka täy te tään kyseenalaisin virkaehdoin. Jos päätökset meidän osaltamme jäävät pelkästään lausun-totasolle, käyvä t toimintaedellytykset ammatissamme r i i t tämät tömiksi . Tä mä koskee jokaista hammasteknikkoa. On kysymys ammattimme mielekkyydestä ja meidän jokaisen tulevaisuudesta. Mauri Lukkari
Hammasteknikko-oppilas
12
JALOMETALLISEOSTEN VALAMINEN HAMMASTEKNIIKASSA
Järkevä tapa lähestyä ongelmia.
Gerd Henning, f il. tri
Jatkoa
Valettaessa on sula metalli siirrettävä hiiliupokkaasta valusylinteriin. T ä m ä tapahtuu siten, et tä esilämmi-tetty valusylinteri asetetaan hii l iupok-kaan pääl le sisään menokraatteri alaspäin. Valukammion kansi suljetaan ja valukammio kipataan asentoon 189°, jol loin sula metalli valuu upokkaasta sylinteriin (kuva 7).
Mahdolliset hiiliupokkaasta ir tautuvat muruset jäävät aina valunapin pintaan, koska niillä on pienempi ominaispaino kuin kullalla.
Seurauksena on, ettei valettuun esineeseen voi jäädä mi tään vieraita sulkeumia. Kuten aikaisemmin on maini t tu , ei hitaasti kaadettava sula meta l l i voi t äy t t ää muottia täysin, koska vastassa on ilma. Yksinkertaisin ja järkevin tapa saada ilma pois valumuotista on sijoittaa sulatusuuni ja valusylinteri t i iv i is t i suljettavaan tyh-j iökammioon. Epäpuh taa t , haitalliset kaasut imetään valumuotista pois va-lukanavien kautta, eikä valumassan ti iviydellä ole mitään merki tystä . 5 — 10 Tor r ' in tyhjiö saadaan aikaan muutamassa sekunnissa. K u n on saatu täysi tyhjiö, ei ilmanpoistokanavilla ole enää mi tään merki tys tä . Tästä on seurauksena valukullan säästöä.
Platinametallit, hopea ja kupari vapauttavat sulassa tilassa kaasuja, erikoisesti happea, ve tyä ja typpeä .
K u v a 7. Kaavio osoittaa miten suljettu valukam
mio imetään tyhjiöön (A) ja kaadon jäl
keen paineistetaan.
K u n metalli j ähmet tyy , erottuvat kaasut ja seurauksena on kiteitten väli in syntyviä mikrohuokosia. (Skinner ja Phillips 1967.) T ä m ä vaikutus vo i daan helpoimmin todeta ,kun työskennellään puhtaalla hopealla tai kuparilla (kuva 8). _ ^
13
K u v a 8. Valu, jossa on huokosia kaasusul-
keutumista johtuen. 127-kertainen
suurennos.
Siitä huolimatta, että dentalseokset koostuvat useista metalleista, jotka vapauttavat vähemmän kaasuja kuin puhtaat metallit, tulee sulatus kaasu-liekillä kuitenkin aina aiheuttamaan kaasunmuodostusta, eikä mikrohuokosia voida täysin vä l t tää . Edellä selostetussa uudessa kojeessa vapautuu sula metalli täysin kaasuista (kuva 9).
Yhdistetty tyhjiö ja paine
Se osa, jota metallin pintajännite näyttelee, on jo edellä selvitetty. Kokeissa on todettu, että valettaessa pelkällä vaakumilla, ei muotin ohuimpia osia ole saatu kunnolla täy te t tyä .
Pääs tämäl lä valukammioon nopeast i paineilmaa suunnilleen 2,8 X 10^ N / m - paineella, puristetaan sula meta l l i valumuotin vielä tyhjänä oleviin kohti in. Paineilma syöksyy automaat-
K u V a 9.
Uudella kojeella valetun dental-
seoksen kiderakenne. Kts kuvall.
200-kertainen suurennos.
tisesti valukammioon, kun se on käännetty asentoon 180-. Paine, joka nyt vaikuttaa sulaan metalliin, on noin 3,8 X 10^ N / m ^ . Esiteltäessä uuden menetelmän tehokkuutta, p i tää tehdä vertailu tulokseen vaikuttavista vo i mista ja niistä voimista, jotka vaikuttavat esim. epäkeskomenetelmässä.
Ki ih tyvyys hyvässä jousikäyttöisessä epäkeskolingossa korkeimmalla nopeudella on suunnilleen 30 g, toisin sanoen 30 kertaa maan vetovoima. Oletetaan, että valukanavan halkaisija on 0,3 cm ja pituus 1 cm + y l i määrä (kuva 10).
Valukanavalla on tällöin tilavuus 0,15 X 0,15 X 3,14 = 0,07 cm». Seoksella oletetaan olevan ominaispainon 17 g/cm-*. Näinol len on voima = ki ihtyvyys X massa = 30 X 17 X 0,07 = 36 g. Melko korkeasta k i i h tyvyydes tä huolimatta on vaikuttava
14
3mm
K u v a 1 0 . Kaaviokuva, joka osoittaa epäkesko-
valussa vaikuttavat voimat.
voima kuitenkin melko alhainen. Uudessa tyhjiö-painekojeessa saavutetaan paine 4,8 X lO'"* N / m ^ , mikä antaa voimaksi = 3,800 X 0,07 = 266 g. Epäkeskoon verrattuna on voima 7 kertaa suurempi.
Perushaitta epäkeskovalussa on, että voimat vaihtelevat valusylinterissä eri suuntiin. Uudessa menetelmässä vaikuttaa valumuotissa sama paine ka ikk i in suuntiin.
Kuva 11 esittää 0,2 mm paksuja valettuja levyjä, jotka ovat juosseet täydellisesti joka suuntaan, sekä epä-keskolingolla valettuja samoja levyjä, jotka eivät ole täydellisesti juosseita. Lisäksi sama paine vaikuttaa myös valumuotin ulkoseiniin, joten muotin halkeamia ja pohjan puhkeamisia ei pääse tapahtumaan.
Se korkea paine, joka tarvitaan voittamaan metallin pintajännit teen
aikaansaama vastus, tulee mukaan viimeisessä si lmänräpäyksessä ennen valumuotin täy t tymis tä . Täl lä tavoin väl te tään perinteelliset valukojeissa esiintyvät puutteet, joissa korkea paine johtaa rosoiseen ja puutteelliseen valuun.
Kutistumisonkalot
Yleisten valuteorioiden mukaan p i tää valettavan kappaleen jähmet tyä ensin, sitten valukanavan ja viimeksi sulan metallin y l imäärä (valunappi), joka korvaa jähmet tymiskut is tuman. Kaikissa tähänastisissa menetelmissä valunappi jähmet tyy ennen valettavaa kappaletta. Pyörivässä keskipa-kolingossa jääh tyy valunappi i lmavirtauksista, höyrypainekojeissa taas lämpöhäviöis tä veden höyrystyessä as-bestilevystä. Yri tyksiä t ämän haittapuolen voittamiseksi on tehty asettamalla johonkin sopivaan kohtaan »apusäiliö», josta saadaan sulaa metallia lisää valettavaan osaan jähmettymisen ajan. T ä m ä on menetelmä, joka ei ole koskaan täysin onnistunut.
K u v a 1 1 . Kaavio havainnollistaa niitä voi
mia, jotka vaikuttavat epäkesko
valussa. —>
15
(^OLuatamina kaikMa amtnattioatfMa
Valo Laht inen Irja Oksanen Ragnar Holm Kaj Holm Max Holm Eeva Vir tanen Voit to Vir tanen Hammaslab. E. Jouhk i Seppo Rautio Into Ant t i la Eero Laukkoski Pentti Ikonen Hämeenl innan Seura Yrjö Rautiaia Hannu Ki lp iä Päivi Pyrhönen Kai ja Paavola Jarmo Pulkkinen Leena Pihlf iyckt Ari Kemppinen Tapani Vain ionpää Kaj Sani Aarno Koivunen Harry Hägg Harri Bredarholm Hammaslab. Kalevi I lkka Ismo Jalonen Hammaslab. S. Kar i -Koskinen Tytti Mölsä Pekka Poral i Vi lho VIne Lars Lundell Ismo Kemppainen Kirst i Hakala Einari Mättö Kari Mättö Raimo Mättö Irma Aal tonen
Aarne Holopainen Aarre Nieminen Ossi Fransas Reijo Nieminen Mikko Aho la Erkki Lappi Antero Vanhanen Raimo VVarro Erkki Herrala Ari Hänninen Veikko Matt i la Justus Karhunen Matti Jalava Leena Ruokoniemi Göran L indholm Pertti Rastas Pentti Levänen E. 0 . Vuori Kalevi Notkonen Aarne Leinonen Lauri Ajanto Heikki Hi ippala Reino Peltonen Kauko Tiainen Olavi Nieminen Matt i Juntunen T imo Vir tanen Pertti Alho Unto Maaniemi Reijo Alho Sulo Nurto Teuvo Lal lukka Matti Sänkiaho Jouko Waire Jarmo Piirainen Juha Kari luoto Ingmar Dahlström n 1 1^1 J l_ i i_l
Carl-Johan Adahl Tapani Försti Mauri Telaranta Jukka Täht inen Unto Höök Hannu Leino Ben Holthöfer Ar to Oranne Mauno Koivula Leo Sipi lä Gunnar Levander Erkki Mäkinen Usko Vanhala Antt i Hertola Kalevi Enqvist Olavi Kautto Per Eriandsson Rauni Tir r i Tauno Rusanen Oil i Heinonen Usko Kar i -Koskinen Jouko Pohjonen Pekka Kari-Koskinen Jukka Taika Esko Nick Savon Hammas Oy HAMMASTARVIKE Oy Jorma Loppukaarre Anu Kieme Leena Seppälä At te Franck Antero Li tmanen Mauri Rinne Kal le Reponen Atso Kari Unto Mättö Vi lho Makkonen Pekka Suominen Veikko Koskinen
16
ouLtia ja nidndstnstä ouoddlld 1^79
Eero Tornberg Keijo Polon Er ikoishammastekn. Pentti Autero Karjaa Toivo Tyrisevä Kalervo Laine Jaakko Laine Laina Huupponen E. O. Vuori Albert Herberz Mauno Elomaa Veikko Kal l inen Erkki Seppänen Raimo Immonen Kari Mäläskä Jorma Orel l Veli Heikkinen Heikki Täht inen Vi lho Kol lvuori Osmo Kol ivuorI Matti Keränen Jouko Rantaniemi Taimo Martt i la Heikki Hedman Heikki Kukkonen Pauli Roppola Annel i Poraii Arto Wester lund Kalevi I lkka Eila Säi lynoja Jukka Lindqvist Helena Kesti Hannu Oreli Oiavi Kasurinen Matt i Kuor ikoski Vi l jo Ahonen Esko Tahvanainen
Yrjö Henti lä Esko Tuovi la Erkki Ontero Pentti Säämänen Martt i Peltosaari Yrjö Kai lasuo Alpo Pinta Nils Nygärd Matt i Karppinen Kari Sarste Merja Rissanen Esa Ontero Reijo Mähönen Jukka Aro Lauri Aro A. O. Haarnimo Al lan Heinänen Pentti Keiramo Yrjö Leht inen Olavi Palonen Oll i Palonen Jouko Reunamo Matt i Taiminen Eeva Antt i la Nils Lagerström Harri Loukonen Pirkko Tuominen Matt i Verano Pertti Kal l io Jarmo Airo la Esko Heikkinen Tuukka Saar ikko Raimo Lehtonen Hannu Moberg Juha Nepponen Reino Vaaja Jar i War ro Jouko Rosendahl
Matti Uusaho Keskipohjanmaan hammasteknikko jen Seura—• Mel iersta ös te rbo t tens tandteknik fö rbund Kauko Ri ikonen Arno ld V ickman Jörgen Näse Hans Sabel Hans Boström Erkki Aho la Jon-Er ik Sulkakoski Birger Hol länder Kai Swan Stig Lundqvist Solveig Overgard Märta Urho Heikki Koist inen Kauko Rautava Helge Jäderho lm Martt i Laakkonen Pekka Laakkonen Juhani Haapalainen Heimo Musonen Heikki Ketonen Jo rma Kerkkänen Sei ja Pout iainen Sei ja Tal lus Kai ja Räty Mari ta Kolehmainen Helena Ryynänen Raili Pyykkö Raija Sarola Helena Kinnunen Leo Salminen
N ä y t t ä ä siltä, että aikaraja valusta yl imäärämetal l in jähmettymiseen kaikissa yleisissä menetelmissä on ainoastaan muutama sekunti. Uudessa valumenetelmässä säi lyt tää hehkuva upokas lämpönsä melko kauan, ja on havait tu, että valunappi (y l imäärämeta l -l i) on ollut sulaa vielä 30 sekunnin kuluttua valusta. Tällöin y l imäärä-metalli (valunappi) tosiaan toimii va-lasäil iönä ja korvaa sen kutistuman 6 ja 10"/o:n välil lä, joka metallissa tapahtuu jähmettymisen aikana. Tä tä kutistumista ei saa sekoittaa sen lopullisen supistumisen kanssa, joka on suunnilleen 1,65 »/o, ja* joka tapahtuu jäähdytyksessä huoneenlämpöön. Kun valunappi rikotaan voidaan siinä usein havaita suuria onkaloita.
Yhteenveto uudesta valumenetelmästä
Kuvat 12 ja 13 ilmaisevat uuden valumenetelmän. Kuva 12 esittää kojeen ja kuva 13 sylinterin asettelun. K u n valukammio on suljettu, käynnistetään tyhj iöpumppu ja 20—30 sekunnin kuluttua käänne tään valukammio asentoon 180°. Metal l in annetaan nyt paineenalaisena jähmet tyä 30 sekuntia.
Oy Dentaldepot Ah
18
POSLIINIOKKLUUSIO PAALLEVAHAUS-MENETELMAN AVULLA
Hans Biihlmann, Aarau
Posliinipurupinta silloissa ei monestakaan syystä ole suositeltava ratkaisu. Ensiksikin keramiikkamassojen kutistuminen päällesiveltäessä muodostaa omat pulmansa. Lisäksi posliiniset purupinnat sivuhammasalueella murtuvat helposti. Käytännössä kuitenkin valmistetaan tällaisia töi tä aika paljon. Seuraavassa selostetaan erästä ke-ramiikka-okluusiotyötä . Työ edellyttää PKT-pääl levahausmenete lmän tuntemusta.
Uusimmat posliinimassat, kuten Biodent. Vi ta , Ivoclar, PE, Micro Bond sekä Ceramco ovat fysikalisilta ominaisuuksiltaan siksi hyviä , että posliinipurupintojen valmistaminen on mahdollista. Jos käy tämme samaa menetelmää kuin kul tapääl levahaus-menetelmää, saavutamme lyhyemmässä ajassa paremman lopputuloksen kuin tähän saakka tunnetuin menetelmin.
Työvaiheet
Ylä- ja alaleuan malli t ovat va lmi i na artikulaattorissa.
1) Metall irunko posliiniokklusion aikaansaamiseksi on tarpeellista, että ylä- ja alaleuan vaha työ t tehdään o i kein. Tässä selostuksessa molemmat sillat muovaillaan PKT-vahausmene-telmän mukaisesti.
3) Ylä- ja alaleuan rungot valmistetaan, työstetään, oxydoidaan,, pe-rusmassa tunnetun menetelmän mukaan paikalleen ja sen jälkeen poltto.
Orientointi okklusiota varten
4) Alaleuan kultasilta poistetaan malli l ta ja runko asetetaan paikalleen. Yläleuan siltaa tarvitsemme alaleuan posliiniokklusion orientointia varten alaleuassa. Alaleuan runko muovaillaan dentiinimassalla perusmuotoiseksi tasoksi. Tähän tasoon merki tään kus-pien kärjet ja syvänteet . Posliinimas-sa ei saa kuivua. Art ikulaat tor in kor-keusnastaa nostetaan 1,5 mm okklu-siokorkeuden ollessa 3 mm. T ä m ä siksi, et tä kutistuminen kompensoituisi. Pienellä pensselillä sivellään t ämän jälkeen kärkimassaa ensin uiko -ja sitten sisäkuspien paikoille. Kokeillaan artikulaattorissa sivupurentaa. Inter-dentaal iväl i t avataan ohuella partakoneen terällä, jonka jälkeen seuraa ensimmäinen poltto.
5) Korkeusnasta lasketaan ja tarkastetaan purentaliikkeet. Mahdolliset korotukset kuspien kärjissä hiotaan.
•f O
LEHTEMME TILAAJILLE, ILMOITTAJILLE SEKA KAIKILLE YSTÄVILLE ^
''^LiTEifoää joutua ja
OnnMista lAutta Duotta o
404^04^04^0+0+0+04^0+04^0+0+04^04^04^0YO+04^04^04^0+CM^04^0+0+04^<V«
19
Väli t tömäst i seuraa toisen polton val mistelu. Mikäl i on tarpeen, hiotaan kaula-alueelta hieman dentiinimassas-ta pois. Korkeusnasta si irretään jälleen 1,5 mm ylös. Jotta saavuttaisimme harmoonisen vär ivaikutuksen dentiinin ja kuspinkärkien välil lä sivelemme ohuesti dentiinimassaa bukkalipuolel-le, jonka pääl le tulee vielä ohut kerros kärkimassaa. K a i k k i tästä lähtien tapahtuvat korjaukset tapahtuvat kär kimassaa käyt täen .
Huom.! Mikäli käy te t ään Bioden-t in uutta massaa on tärkeätä , että kä r -kimassaan sekoitetaan lisämassaa S 52 suhteessa 1 : 1 .
Jokaiseen hampaaseen niin bukkal i-kuin lingualipuolelle sivellään ohuella pensselillä kosteaa massaa.
Työt polton jälkeen
Kokeillaan sillan artikulointia ar t i kulaattorissa. Mahdollisesti tarvit ta-
K u v a 1. Sillat Whip-Mix artikulaattorissa.
vat korjauspoltot tehdään ainoastaan lisäämällä massaa eikä hiomalla entisestä aineesta pois. Muovailuinstru-menttina käy te tään PKT-sarjaan kuuluvaa instrumenttia. Kaikkien paran-nuslisäysten aikana massan on oltava tarpeeksi kosteaa. T ä m ä n jälkeen seuraa toinen poltto.
K u v a 2. Yläleuan silta.
20
K u v a 3.
Alaleuan basiS-poltto
6) Polton jälkeen silta asetetaan jälleen mallille. Korkeusnastaa alennetaan. Alaleuan okklusio tutkitaan kontaktipaperia hyväks ikäyt täen . M i käli olette työskennelleet kaikissa vaiheissa tarkasti, ei sanottavia hiomis-töitä tarvita. Bukkaliset ja l inguali-pinnat viimeistellään lopulliseen muotoon.
Alaleuan silta puhdistetaan huolellisesti vedellä, lasitetaan, mahdollisesti
vielä puuttuvat pistekontaktit t äydennetään korrektuurimassalla.
7) Yläleuassa poistetaan pääl leva-haustekniikka-silta. Täysin valmis posliinisilta on alaleuan mall i l la . Kor keusnasta jälleen 1,5 mm ylös jonka jälkeen seuraa sama työvaihe kuin yläleuan sillankin. Lopuksi näkyvä kultaosa molemmissa silloissa k i i l l o i -tetaan.
* * *
* *
Suomen Hammasteknikkojen Li i t to — Finlands Tand-
tekniker Förbund r.y. to ivottaa jäseni l leen parhainta
jou lu i loa sekä Uudel le Vuodel le onnea ja menestystä.
Ti l lönskar sina medlemmar den bästa Ju lg läd je sä-
väl som lycka och f ramgäng för det Nya Äret.
* * * * * * * *
*****************************************************-: 21
o To
o -k o •h O •k o
our collegues and friends overseas we send our bes vvishes for a Merry Christmas and a Happy New Year 1975!
f OTO+O f 04^0 < 04 0404 04^04 0404^0404 04 o <O4O4O4^0+O+O4^O4^O+O4OT<
22
24
L I I T Y A V U S T U S K A S S A A N
O S O I T E ON
SIVULLA 8
TYÖVOIMAA TARVITSEVAT
J A TYÖPAIKKAA VAILLA
OLEVAT. TIEDGITTAKAA SII
TÄ SUOMEN HAMMASTEK
NIKKOJEN LIITOLLE, Os. on
Arkadiankatu 14 B 30, Heisinki 10 tai taiminnan-jahtajalie.
J ä s e n m a k s u i s t a
h u o m a u t u s
. . . j ä s e n ja avustuskassan m a k s u t !
MERKKIVUOSIA
80 V U O T T A täy t t ää 18. 12. -74 H t A r t t u r i N i e m i Kuopiossa.
60 V U O T T A täy t t ää 05. 01. -75 H t t E r k k i N o j o n e n Tampereella.
50 V U O T T A täy t t ää 08. 01. -75 Eht T e u v o L a l l u k k a Helsingissä.
50 V U O T T A täy t t ää 16, 01. -75 Eht A a r o H a k k a r a i n t n Heinolassa.
60 V U O T T A täy t t ää 19. 02. -75 H t L t h e l G r a n s t r ö m Helsingissä.
M Y Y T Ä V Ä N Ä
Myydään käytetty Siemens Unitt i , jossa valaisin uusittu sekä hyväkuntoinen tuol i .
T ieduste lut puh. 726 927
M Y Y T Ä V Ä N Ä
Myydään tarpeet tomina Valmet pot i lastuol i , Instrumentt ikaappI kompressor i .
T iedustelut puh : 441 264
"HAMMASTEKNIKKO"-lehden seuraava numero Ilmestyy m a a l i s k u u n p u o l e s s a v ä l i s s ä . Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olla toimituksessa h e l m i k u u n 10 p : ä ä n m e n n e s s ä .
T o i m i t u s
25
TA S Y N O F O R M TAKAHAMPAISSA puremisteho ja esteettisyys yhtyvät harmoonisesti — myös ristipurennassa — helppo asetella — saatavana posliinista ja akryylistä — kannattaa kokeilla!
Valmistaja: VITA ZAHNFABRIK Säckingen Länsi-Saksa
Y K S I N M Y Y N T I
V E I K K O A U E R PUH. 174 213 — VUORIK. 22 A — HELSINKI 10
Rauhallista Joulua J A
Onnea Vuodelle 1973
T O I V O O K A I K I L L E A S I A K K A I L L E E N
O Y D E N T A L D E P O T A B
BIOS L A A T U
TUOTTEET NYT
S U O M E S S A .
P S . M Y Ö S T Ä Y D E L L I N E N
T E R Ä S O H J E L M A
OY DENTALDEPOT AB
sarjassa laboratorio-työjuhtia:
s
r o -
ITRONIC
SarodentOy Kauppiaskatu 11 C 20100 Turku 10 Puh. 15 031
H a m m a s v ä l i n e e s i t t e l e e
WIRONS kalliin kullan tilalle
Uusi, parannettu valumetalli Platinan värinen Yksittäisiin kruunuihin ja siltoihin Akryyli-ja posliinifasetti-(päälle poltto) tekniikkaan Taattu proteesin toiminnallisuus ja esteettisyys
v Y /
03\n
\ Y / (if#HAMMftSVALINE Pohjoisesplanadi 25A, 00100 Helsinki 10, puh. 90-12623 Aurakatu 8,20100 Turku 10, puh. 921-336533
Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Pori • Seinäjoki -Tampere
c OMBILABOR CL-G VALUKOJE
• VAKUMI JA PAINE • KAASUHUOKOISETON VALU • ILMAVAPAA SYLINTERI • SOPII MYÖS PÄÄLLEPOLTTO-
METALLIEN VALUUN
• NOPEA • PIENIKOKOINEN • HELPPOKÄYTTÖINEN • TURVALLINEN • KÄTEVÄ
EDUSTAJA SUOMESSA:
O Y D E N T A L D E P O T ETELÄRANTA 2 00130 HELSINKI 13 PUH. 12 601
PYYTÄKÄÄ TARKEMPAA ESITTELYÄ
A B
akryylietuhammas SR-VIVODENT-PE • tu tut VIVODENT-mall l t va lkof luor lsolvat PERL-EFFECT-värit kauniisti kuul tavat kärk iosat
• nyt m y ö s kahden hampaan sarjoissa, ei enää turhia "ko r jaushampa i ta "
• yksi löl l iset protees i t samaan hintaan, koska ykköset , kakkoset ja ko lmose t vo i daan valita mistä mall ista ja vär istä tahansa
• anatomisest i ja esteett isest i o ikea m u o toi lu sekä labiaali- e t tä palat inaal ipinnal la
• pi tkät ja leveät keulaosat mahdol l i s tavat haluttaessa d ias teemojen jä t tämisen sekä paradentoos in jäl j i t telyn ainut laatuisel la tavalla
• väri ei muu tu hiot taessa, koska väri ulottuu hampaan sisäosi in asti
mineraalietuhammas VIVOPERL-PE
normaal i p u r e n t a r is t ipurenta s y v a p u r e n t a
SR-ORTHOTYP -akryylitakahampaat
ORTHOTYP-A -posliinitakahampaat • he lppo asetel la täydel l inen art ikulaat io • p i tkät kaulaosat • kaunis muoto i lu - er i ty isest i p remo laa -rien bukkaal ip in ta • akryy l ihampai tak in vo i h ioa i lman haittavaikutuksia, koska yd in on es ipo lymero i tu ja pintaa kovemp i .
#HAMMASVÄLINE l i 2 5 » , 00100 Helsinki 10, puli. 80-12623 »urakalu 8, 20100 Turku 10, puk. 921-336 533
I V O O A R A G
l l i n s k y l a . Kuopio > Lahti - Oulu - Pori - Seinäjoki - Tampere
JÖUKKÖJULKAISU
Kruunu-ja siltamateriaali.
Biodent1FB75
Loistava. Poslilnlmaiset kruunut ja sillat. Silmiinpistävän tiomogeenl., tiivis, sileä pinta.
3 nestettä: S (Special) Vapaakäden täppä-ykseen. N (Normal). Kyvettiteknilkkaan. K (Kallthärtend). Kylmäpolymeri.
Uudenlainen materiaali: Tarkoin valikoitu polymeri on yhdistetty epäorgaanisiin aineisiin.
j . - r - ' \
Järkiperäiseen työskentelyyn jokaisella menetelmällä.
Parhaat mahdolliset fysikaaliset ominaisuudet, esim. 5 0 % parempi kulutuskesto, kun aikaisemmilla materiaaleilla.
Kirkkaat, syvät Biodent värit, myös ohuissa kerroksissa.
Valkofluorisolva. Opalisoiva. Tehdasvalmiit korostusvärit.
Biodent K B75
->»J<de iMonxMl
Käytännölliset jauhe ja nestepullot. Saatavana täydellisinä sekä yksittäispakkauksina.
De Trey Gesellschaft mbH pETRET 62 Wiesbaden • Postfach 541