Arto Saari

Sähkön pääjakelun mitoitus korkeaan rakennukseen

Alaotsikko

Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikan koulutusohjelma

Insinöörityö 30.4.2012

Tiivistelmä

Tekijä(t) Otsikko

Sivumäärä Aika

Arto Saari Sähkön pääjakelun mitoitus korkeaan rakennukseen

30 sivua + 4 liitettä 30.4.2012

Tutkinto insinööri

Koulutusohjelma talotekniikka

Suuntautumisvaihtoehto rakennusten sähkö- ja tietotekniikka

Ohjaaja(t)

toimitusjohtaja Tapani Sahlström projekti -insinööri Jari Säteri

yliopettaja Torsti Viilo

Insinöörityössä tavoitteena oli mitoittaa sähkön pääjakeluverkko korkeaan rakennukseen

ja samalla pohtia, mitkä asiat voivat suuresti vaikuttaa verkon rakenteeseen. Työssä tar-kastellaan miten verkkolaskentaohjelman käyttö onnistuu kohteessa, jossa mitoitettavia osia on paljon. Mitoitettavana kohteena työssä oli Espooseen suunnitteilla oleva Keilaranta

Tower ja mitoitukseen käytettiin ABB DOC-verkkolaskentaohjelmaa. Mitoitusta varten rakennukselle laskettiin kaikki tarvittavat tehotiedot ja arvioitiin energian-

kulutus. Sen jälkeen jakeluverkko hahmoteltiin vastaamaan vaatimuksia ja tarpeita. Hah-motelman jälkeen verkosta piirrettiin nousujohtokaavio ja lopuksi verkko mitoitettiin ABB DOC-ohjelmalla toimivaksi.

Verkosta saatiin tehtyä hyvä alustava mitoitus, jota on helppo tarvittaessa tarkentaa. Suunnittelussa tehdyt ratkaisut ovat yleisesti toteutuskelpoisia, mutta mittaroinnin toteu-tustapaa on yritetty viedä sellaiseen suuntaan, jossa mittareiden etälukumahdollisuutta

hyödynnettäisiin paremmin kuin nykyään. ABB DOC-ohjelmalla tehty mitoitus on toimiva, ja sen tekeminen onnistui hyvin. Ohjelmassa kuitenkin arvojen muuttaminen suureen verkkoon on työlästä ja paikoin hidasta. Lisäksi verkkoon tarvittavan kasvuvarauksen saa-

vuttamiseksi, useimmat komponentit verkossa täytyy määritellä käsin. Ohjelmasta saatavat tulokset ovat kuitenkin erittäin hyödyllisiä ja pakollisia suunnittelun kannalta.

Työstä jäi Insinööritoimisto SIR-Sähkölle hyödylliset kuvat ja laskelmat verkon mahdollista jatkokäsittelyä varten. Lisäksi työn edetessä nousi esille erilaisia asioita, joihin suunnittelu-vaiheessa täytyy erityisesti kiinnittää huomiota ja käyttää aikaa.

Avainsanat korkea rakennus, sähkön pääjakelu, mitoitus, ABB DOC

Abstract

Author(s) Title

Number of Pages Date

Arto Saari Dimensioning a distribution network to a high building

30 pages + 4 appendices 30 April 2012

Degree Bachelor of Engineering

Degree Programme Building Services Engineering

Specialisation option Electrical Engineering for Building Services

Instructor(s)

Tapani Sahlström, Chief executive officer Jari Säteri, Project engineer

Torsti Viilo, Principal lecturer

The goal of this final year project was to design a main distribution network to a high

building and to consider what things may affect the shape of the network. The work also meant to discuss how network dimensioning software works in a large building.

For the dimensioning of the building all necessary information was calculated and the net-work was drafted according to the requirements and needs. After drafting, the actual riser drawing was made and finally the actual network dimensioning could be done with the

dimensioning software ABB DOC. The methods used in the design are generally executable, but the metering system was

taken to a direction where the meter remote access abilities were to be used in a more effective way. The dimensioning of the network with the ABB DOC software was a suc-cess, but in a building like this changing multiple values of multiple components one by one takes lots of time. However, the calculation results are versatile and the actual draw-

ing of the network is fast and easy. The result is a good preliminary design of the distribu-tion network which can easily be adjusted according to revised plans and needs.

Keywords dimensioning, distribution, network, high building, ABB DOC

Sisällys

1 Johdanto 1

2 Pilvenpiirtäjät ja korkeat rakennukset 2

2.1 Yleisesti pilvenpiirtäjistä 2

2.2 Pilvenpiirtäjät maailmalla 2

2.3 Pilvenpiirtäjät Suomessa 3

3 Keilaranta Tower 3

3.1 Lähtökohdat 4

3.2 Haasteet 6

4 Mitoitus 6

4.1 Mitoitusperusteet 6

4.2 Laskelmat ja verkon rakenteen muodostuminen 8

4.2.1 Liittymä, keskijännitekojeistot ja muuntajat 9

4.2.2 Keskukset 10

4.2.3 Nousut 12

4.2.4 Varavoima ja UPS 14

4.2.5 Energianmittaus 14

4.3 Laskelmat verkkolaskentaohjelmalla 16

4.3.1 Asetukset 16

4.3.2 Verkon piirtäminen 17

4.3.3 Laskenta, automaattiset ja käsintehdyt määritykset 20

4.3.4 Laskentaohjelman soveltuminen isoille kohteille 22

5 Tulosten tarkastelu 23

5.1 Verkon pahin piste 23

5.2 Selekstiivisyys 25

5.3 Muita huomioita 27

6 Pohdintaa 28

Lähteet 30

Liitteet

Liite 1. Keilaranta Towerin nousujohtokaavio

Liite 2. Keilaranta Towerin pohjakuvat [4] ja kojeiden sijoituspaikat

Liite 3. ABB DOC-ohjelmalla tehty mitoituslaskelma

Liite 4. Osa ABB DOC-mitoituslaskelman kaapeliluettelosta

1

1 Johdanto

Suomessa ei vielä ole innostuttu rakentamaan korkeita rakennuksia, kuten muualla

maailmassa. Vähitellen siihen suuntaan ollaan kuitenkin menossa, ja muutamia korkei-

ta rakennuksia on jo suunnitteilla. Keilaranta Tower olisi nyt valmistuttuaan Suomen

korkein toimistorakennus. Se on suunniteltu sijoitettavaksi Espoon Keilaniemeen, suur-

ten suomalaisten yritysten pääkonttoreiden läheisyyteen.

Tässä työssä aiheena on tehdä alustava mitoitus sähkön pääjakeluverkosta Keilaranta

Toweriin. Lisäksi työssä on tarkoitus herättää hieman ajatuksia siitä, mihin asioihin

kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnittelun alkuvaiheessa. Varsinainen mitoitus teh-

dään ABB DOC-verkkolaskentaohjelmalla, ja sen toimivuutta on tarkoitus tutkia tämän-

tyyppisessä kohteessa.

Insinöörityön aihe on peräisin Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy:ltä. Keilaranta Towerin

rakentamisen aloituksesta ei ole vielä varmuutta. Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy on

tehnyt hankevaiheen suunnittelua kohteeseen muutaman vuoden aikana. Kohteesta on

tarkoitus tehdä sellaiset kuvat, joita voisi projektin käynnistyessä muokata ja käyttää

hyväksi varsinaisessa mitoituksessa.

2

2 Pilvenpiirtäjät ja korkeat rakennukset

2.1 Yleisesti pilvenpiirtäjistä

Yleisesti pilvenpiirtäjä tarkoittaa arkkitehtuuriselta korkeudeltaan yli 100 metriä korkeaa

rakennusta, joidenkin tahojen mielestä alaraja pitäisi olla 150 metriä. Pilvenpiirtäjät

ovat yleisesti suurten kaupunkien maamerkkejä. Suuret yritykset haluavat näkyvän

pääkonttorin, jolloin usein päädytään rakentamaan pilvenpiirtäjä. Koko rakennus ei

välttämättä tule omaan käyttöön, vaan ylimääräinen tila voidaan vuokrata muuhun

toimintaan. Kaupunkien keskustat ovat yleisesti kysyttyä aluetta ja siellä liikkuu paljon

ihmisiä, joten sinne kannattaa rakentaa. Kun kaupungit kasvavat voimakkaasti, ne

yleensä laajenevat sivusuunnassa, jolloin liikerakennukset eivät enää mahdu keskustan

alueelle. Ainoa tapa käyttää keskustan alue tehokkaasti, on rakentaa rakennuksiin

enemmän kerroksia. Pilvenpiirtäjien alkuaikoina edellytyksenä rakennusten toteutuksel-

le oli hissien kehitys ja teräsrunkorakenne, joka kesti esimerkiksi tuulikuormia parem-

min kuin tiili. [1.]

2.2 Pilvenpiirtäjät maailmalla

Maailmalla pilvenpiirtäjiä on rakennettu jo vuosikymmenten ajan. Jo 1930-luvulla ra-

kennettiin yli 300 metriä korkeita rakennuksia, kuten Empire State Building. Euroopas-

sa kaupunkien keskustat kehittyivät nopeasti ennen pilvenpiirtäjien rakennustekniikkaa

ja siitä syystä Euroopassa niitä ei ole kovinkaan montaa. Vuoteen 1989 asti maailman

kymmenen korkeinta toimisto- tai asuinrakennusta sijaitsivat Yhdysvalloissa, mutta

vuonna 2009 kymmenen korkeimman joukosta enää yksi sijaitsi Yhdysvaltojen maape-

rällä. Lähi -Itä ja Aasia ovat omineet nimiinsä korkeimmat toimisto- ja asuinrakennuk-

set, esimerkiksi vuonna 2010 Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin valmistunut Burj Khalifa

on 828 metriä korkea. Se on yli 300 metriä korkeampi kuin aiempi maailman korkein

pilvenpiirtäjä Taipei 101 Taiwanissa. Aasiassa on kuitenkin suunnitelmissa vieläkin kor-

keampia rakennuksia. Japaniin on suunniteltu X-Seed 4000-nimistä rakennusta, joka

olisi noin 4 000 metriä korkea ja 80- kerroksinen pilvenpiirtäjä. [1; 2.]

3

2.3 Pilvenpiirtäjät Suomessa

Suomessa rakennusten kasvusuunta on yleisesti painottunut enemmänkin leveyteen

kuin korkeuteen. Yleensä korkeilla rakennuksilla pyritään pitämään ihmiset lähellä kau-

punkien keskustaa ja hyvien kulkuyhteyksien lähellä. Suomen korkein toimistorakennus

on Espoon Keilaniemessä sijaitseva Fortumin pääkonttori, joka on korkeudeltaan 84

metriä. Korkein asuinrakennus on Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Cirrus, jonka korke-

us on 87,5 metriä. Vähitellen kuitenkin kasvatetaan rakennusten korkeutta myös Suo-

messa. Muun muassa Länsimetron rakentaminen on kiihdyttänyt hankkeita Espoon

suunnalla. Keilaniemeen on suunnitteilla neljä jopa 140 metriä korkeaa asuinkerrosta-

loa, joista ensimmäisen on kaavailtu valmistuvan Länsimetron kanssa samaan aikaan,

vuonna 2015 [3]. Lisäksi aivan niiden viereen Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla

111 metriä korkea toimistorakennus, Keilaranta Tower. Maailman mittakaavalla ne ovat

melko pieniä, ja suurin syy tähän lienee se, ettei Suomessa ole pakottavaa tarvetta

kasvattaa rakennusten korkeutta pienen väkiluvun takia. Suomen mittakaavassa tällai-

set mainitut projektit ovat kuitenkin suuria, ja niiden suunnittelu vaatii paljon pohdin-

taa.

3 Keilaranta Tower

Keilaranta Tower on suunniteltu kilpailukykyiseksi ja kustannustehokkaaksi toimistora-

kennukseksi. Nyt valmistuessaan se olisi Suomen korkein toimistorakennus muiden

alueen tunnusomaisten maamerkkien joukossa. Keilaranta Towerin rakennustöiden

alkamisajankohdasta ei ole vielä varmuutta. Tällä hetkellä sen tiloihin etsitään toimitilaa

tarvitsevia yrityksiä. Ennen kuin rakennuksen tarve on varmistettu, ei sen rakentamista

ole syytä aloittaa.

Lisäksi rakennus on suunniteltu niin korkeaksi, että tuulen vaikutukset joudutaan otta-

maan huomioon. Tuulen vaikutuksia on tutkittu muun muassa pienoismallilla, koska

rakennus tulee heilumaan tuulessa. Tätä korostaa vielä se, että rakennus on meren

rannalla eikä sen ympärillä ole juurikaan esteitä. Kuvassa 1 on kartta Keilaniemestä ja

Keilaranta Towerin sijainnista.

4

Kuva 1. Keilaranta Towerin sijainti [4].

Keilaniemeen on jo oman pääkonttorinsa rakentanut osa Suomen suurimmista yrityk-

sistä kuten Fortum, Kone, Neste Oil ja Nokia. Lisäksi alueella on useita pienempiä yri-

tyksiä. Alue onkin vähitellen muuttunut yritysmaailman keskittymäksi. Rakenteilla oleva

Länsimetro lisää alueen arvoa ja tonttien kysyntää, joten alue tulee varmasti kasva-

maan entisestään. Keilaniemessä tosin ei Keilaranta Towerin rakentamisen jälkeen olisi

juurikaan tyhjää tilaa, mutta lähialueille halutaan varmasti rakentaa.

3.1 Lähtökohdat

Keilaranta Tower on ollut hankesuunnittelu vaiheessa vuodesta 2005. Sen muoto ja

koko on vaihtunut muutamia kertoja alkuperäisistä suunnitelmista vuosien varrella,

mutta hankesuunnitteluvaiheessa ideana onkin saada rakennus vastaamaan käyttäjän

tarpeita. Tällä hetkellä rakennukseen mahtuu yhteensä 80 eri käyttäjää kerroksiin 3–7

ja 9–25. Yhteensä tiloissa tulisi olemaan noin 3 000 työpistettä. Sen lisäksi rakennuk-

sen kahteen ensimmäiseen kerrokseen on suunniteltu ravintola, kahvila, kokoustiloja ja

5

auditorio. Rakennuksen alapuolelle on kaavailtu kaksi kerrosta pysäköintitilaa. Lisäksi

molemmissa kellarikerroksissa olisi varasto-, sosiaalitiloja ja kuntosali. Sosiaalitilat on

myös suunniteltu siten, että ne voidaan tarvittaessa muuttaa väestönsuojiksi. Ylimpään

kerrokseen on suunnitteilla saunatilat ja kattoterassi, jonka lisäksi katolle olisi tulossa

helikopterin laskualusta. Kiinteistötekniikkaa varten on varattu yksi kokonainen kerros

rakennuksen puolivälistä, kerroksesta kahdeksan. Rakennuksen yhteyteen on suunni-

teltu seitsemänkerroksinen parkkitalo, jonka kaksi alinta kerrosta olisivat yhteydessä

Keilaranta Towerin kellarikerroksiin. Pysäköintitilaa on suunniteltu yhteensä noin 1 000

autolle. Lisäksi parkkitalossa on maan tasolla liiketila.

Toimistotiloista halutaan tehdä mahdollisimman monipuoliset ja niiden muunneltavuu-

teen panostetaan paljon. Kaikille käyttäjille halutaan antaa mahdollisuus tehdä tiloista

juuri sellaiset, kuin heidän tarpeensa vaatii. Rakennus muodostuu kolmesta sakarasta,

ja jokainen sakara on jaettu puoliksi kahdelle mahdolliselle käyttäjälle. Ylöspäin mentä-

essä sakarat vähenevät siten, että vain yksi saavuttaa 111 metrin korkeuden (kuva 2).

Koko kompleksiin on suunniteltu yhteensä 11 hissiä, joista viisi kulkee ylös asti. Yksi

hisseistä on tarkoitettu tavarahissiksi ja sen kuilu on palosuojattu, jolloin hätätilantees-

sa se toimii myös palokunnan hissinä.

Kuva 2. Keilaranta Tower, vasemmalla Fortumin pääkonttori.

6

Keilaranta Towerille pyritään saamaan vähintään Gold-tason LEED-sertifikaatti, mutta

mahdollisuuksien mukaan jopa Platinum-taso. Sertifikaatin antamisesta päättää riippu-

maton kolmas osapuoli US Green Building Council. Pisteitä annetaan energiatehokkuu-

desta, maankäytöstä, rakennusmateriaaleista ja muista vastaavista osa-alueista. [4.]

3.2 Haasteet

Sähkösuunnittelun kannalta Keilaranta Tower on mielenkiintoinen kohde, ja sen suun-

nittelu tarjoaa paljon erilaisia haasteita. Nykyään yrityksillä voi olla toimipisteitä eripuo-

lilla Suomea ja mahdollisesti voimassa oleva sähkösopimus tietyn sähköyhtiön kanssa.

Tämäntyyppisessä kohteessa yhden sähkölaskun jakaminen tasapuolisesti käyttäjien

kasken on suuritöistä. Siitä syystä on järkevämpää, että jokainen käyttäjä voi tehdä

oman sähkösopimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sähkömittaria jokaiselle käyttä-

jälle, ja sen toteuttaminen sähkönjakeluyhtiön hyväksymällä tavalla on haastavaa.

Toimistojen keskukset varustetaan UPS (Uninterruptible Power Supply) -osiolla, ja

suunnitteluvaiheessa mahdollisen UPS-laitteiston mitoitus vaikuttaa verkon henki-

lösuojauksen varmistamiseen. Toimistojen sähköistyksessä tilojen muuttaminen ja

muovautuvuus täytyy tehdä helpoksi, jotta jokainen käyttäjä voi tehdä tiloista itselleen

sopivan.

4 Mitoitus

4.1 Mitoitusperusteet

Kiinteistö liitetään Fortum Espoo Distribution Oy:n 20:n kV sähköverkkoon. Sähköä

syötetään jakeluverkon haltijan rengasverkosta, jolloin sähkönsyöttö on mahdollista

kahdesta eri suunnasta. Tämä mahdollistaa sen, että mikäli ensisijaisesti kiinteistöä

syöttävä verkko vikaantuu tai katkaistaan huollon vuoksi, voidaan sähkö ottaa toissijai-

sesta verkosta. Verkot eivät kuitenkaan ole samanaikaisesti toiminnassa, vaan rengas

on auki. Keilaranta Towerissa kiinteistöön sijoitettavat muuntajat ovat tässä suunnitel-

massa kiinteistön omaisuutta, ja kiinteistö vastaa niiden ylläpidosta.

Kiinteistön sähköverkon mitoituksessa käytetään hyväksi tyypillisesti toimistorakennuk-

sissa toteutuneita neliötehoja. Sähkötietokortissa 13.31 [5] on malleja erilaisten raken-

7

nusten neliötehoista. Lisäksi suuntaa on katsottu myös Insinööritoimisto SIR -Sähkö

Oy:n suunnittelemien toimistoprojektien toteutuneista neliötehoista.

Neliöteho riippuu tilan tai kerroksen käyttötavasta, ja se sisältää valaistuksen, pisto-

rasioiden ja muiden pienten sähkölaitteiden keskimääräiset sähkötehot yhtä neliömetriä

kohti. Siihen voidaan myös sisällyttää vaadittava varaus mahdollisten myöhempien

asennusten lisäykseen. Yleisesti varaudutaan noin 20—30 prosentin huipputehon lisä-

ykseen.

Kiinteistön suuret sähkölaitteet on aina laskettava omina kokonaisuuksinaan eikä niitä

yleensä sisällytetä neliötehoihin. Tällaisia laitteita ovat muun muassa keittiölaitteet,

ilmanvaihto- ja jäähdytyskoneet, lämmönjakokeskukset, savunpoisto/ylipaineistus ja

hissit. Suurten laitteiden koko on rakennukselle yksilöllistä ja ne pitää mitoittaa tapaus-

kohtaisesti, jottei sähköverkkoa yli- tai alimitoitettaisi. Ylimitoituksella materiaalien hin-

ta kasvaa tarpeettomasti, koska saatetaan joutua käyttämään kokoa suurempia kom-

ponentteja. Alimitoitus saattaa puolestaan kuormittaa verkon osia liikaa, jolloin esimer-

kiksi kaapeleiden käyttöikä pienenee. Lisäksi mahdollinen laajentaminen myöhemmässä

vaiheessa ei välttämättä onnistu toivotulla tavalla.

Kohteen neliötiedot saadaan arkkitehdin kuvista ja laskelmista. Tarkempaan tehojen

mitoitukseen tarvittavat neliömäärät täytyy eritellä kuvista itse. LVI-laitteiden ja järjes-

telmien arvioidut sähkötehot on saatu LVIA-järjestelmäkuvauksesta. Neliötehot ovat

Sähkötietokortista 13.31 [5] ja kokemuksella määritettyjä. Tehot on annettu volttiam-

peereina sen vuoksi, ettei laskennan tässä vaiheessa tarvitsisi miettiä laitteiden teho-

kertoimia. Keilaranta Towerin numeeriset lähtötiedot on kerätty taulukkoon 1.

Taulukko 1. Keilaranta Towerin lähtöarvot.

Bruttoala 82 300 m2

Toimistoala 34 277 m2

Kellarin pysäköintiala 14 565 m2

Parkkitalo 14 365 m2

Ravintola, auditorio ja kokoustilat 5 625 m2

8

Muut kiinteistön alueet (terassit, aulat, yms.) 13 468 m2

Toimistokerrokset 40 VA/m2

Tekniset tilat, varastot ja kellarin pysäköinti 15 VA/m2

Ravintola-, auditorio- ja kokoustilat 60 VA/m2

Parkkitalo 5 VA/m2

Lämmönjako 20 kVA

Ilmanvaihto 510 kVA

Jäähdytys 1 224 kVA

Savunpoisto/ylipaineistus 92 kVA

Tehojen laskettu jakautuminen kerroksittain on esitetty nousujohtokaaviossa liittees-

sä 1.

4.2 Laskelmat ja verkon rakenteen muodostuminen

Sähkön pääjakeluverkon rakenteeseen on syytä kiinnittää huomiota hyvissä ajoin. Ra-

kenteeseen vaikuttavat tilaajan toiveet esimerkiksi energianmittauksesta. Sähkölaitok-

set eivät hyväksy kaikkia mittaustapoja, koska mittareiden tarkkuuksissa voi olla eroja

ja tietyissä tilanteissa ei voida varmistua sähkön todellisesta kulutuksesta. Esimerkiksi

Keilaranta Towerin kannalta tilanne on haastava, koska mitattavia keskuksia on suun-

nitteilla lähes 100.

Muita huomioitavia asioita ovat myös sähkötilat ja nousukuilut. Nousukuilujen tilat ovat

rajalliset, ja niihin pitää mahtua muutakin kuin nousujohdot, kuten tietoverkkokaapelit,

väyläkaapelit, ohjauskaapelit ja muut mahdolliset kaapelit kaapelihyllyille. Kerrosten

kohdalla kuiluun pitää mahtua ryhmäkeskukset ja yleiskaapeloinnin kerrosjakamot.

Laskelmia tehdessä on lähdetty liikkeelle helpoimmasta ja oleellisimmasta eli liittymis-

tehon määrittämisestä ja rakennukseen tutustumisesta. Laskelmia varten on tauluk-

koon pyritty kasaamaan mahdollisimman paljon tietoja rakennuksesta. Vaikka kaikki

tieto ei olekaan oleellista laskennan kannalta, voi se kuitenkin helpottaa eri asioiden

hahmottamista ja luoda erilaisia mielikuvia tulevan suunnittelun kannalta. Lisäksi tau-

9

lukko on rakennettu siten, että se laskee mahdollisimman monet asiat itse, jotta kaikki

arvot päivittyvät eikä mihinkään jää väärää tietoa. Laskentataulukkoa ei kuitenkaan ole

liitetty sellaisenaan tähän työhön, koska arvot ovat näkyvissä laskentaohjelmassa.

Liittymisteho lasketaan laskemalla yhteen kaikki rakennuksen tehot. Kerroksen tai tilan

käyttötavasta riippuen sille on määritetty neliöteho (taulukko 1), ja arkkitehdin kuvista

voi helposti laskea eri tilojen neliötiedot. Muiden laitteiden sähköteho täytyy arvioida tai

etsiä muiden suunnittelijoiden selostuksista. Arkkitehtipohjaa tutkimalla selviää millaisia

suurempia laitteita kiinteistöön tulee. Esimerkiksi saunaan tulee kiuas ja ravintolan keit-

tiöön erilaisia uuneja ja pesukoneita. Keittiölaitteiden tehoa voi arvioida kokemuksella

tai ST-kortin 13.31 [5] ohjeen mukaan. Ohje antaa kuitenkin melko karkean arvion

laitteiden tehosta, noin 0,2—0,5 kW/annos. On kuitenkin huomioitava, että keittiön

kaikki laitteet eivät ole samanaikaisesti käytössä. Lisäksi savunpoistoa ei yleensä laske-

ta mukaan liittymistehoon. Tämä johtuu siitä, että usein savunpoisto voidaan esimer-

kiksi pysäköintitiloissa hoitaa kääntämällä tuloilmapuhaltimien pyörimissuunta, jolloin

niistä tulee poistopuhaltimia. Toiseksi, erilliset savunpoistopuhaltimet eivät koskaan

pyöri muun ilmanvaihdon ollessa päällä, eli ne eivät lisää huipputehontarvetta.

Kiinteistön liittymistehoksi on laskettu noin 4,6 MVA, se sisältää kaikkien laitteiden yh-

teenlasketut liittymistehot ilman tasauskertoimia. Karkea arvio rakennuksen vuosiener-

giankulutuksesta on noin 11,5 GWh. Se tarkoittaa noin 138 kWh/brm2/vuosi, eli näillä

laskelmilla rakennus olisi vielä A-energialuokassa.

Keilaranta Towerin mitoitus on tekeillä hieman väljäksi, jolloin kuormat on saatu jaet-

tua selkeämmin muuntajien välille. Niin sanottua optimointia ei ole tehty täydellisesti,

eli mitoituksen jälkeen ei ole tarkasteltu, voiko tehoja pienentää ja keskuksien kuormia

tasoittaa entisestään. Tämä johtuu siitä, ettei tarkkoja tietoja ole saatavilla. Suunnitel-

mien tarkentuessa optimointia tehdään jatkuvasti ja eri järjestelmiin lisätään tasausker-

toimia, joilla arvot saadaan vastaamaan todellisuutta.

4.2.1 Liittymä, keskijännitekojeistot ja muuntajat

Verkon rakenteen suunnittelussa varminta on lähteä liikkeelle selkeimmistä osista. Kun

tiedetään, että liittymiskaapeli tuodaan parkkihallin sähkötilaan, sijoitetaan sinne ko-

10

jeistot, muuntaja ja pääkeskus. Kojeistoon on hyvä mitoittaa yksi varalähtö, koska näin

suuressa kohteessa voi olla mahdollista, että lisämuuntajalle on käyttöä. Esimerkiksi

yhden kerroksen muuttaminen palvelintilaksi voi vaatia suuria tehoja. Muuntaja ja pää-

keskus sijoitetaan yleensä lähelle toisiaan, jolloin ne voidaan helposti yhdistää kiskosil-

lalla. Lisäksi huipputehosta nähdään, kuinka monta muuntajaa tarvitaan syöttämään

koko kiinteistöä. Tässä tapauksessa yksi muuntaja ei riitä, jolloin on järkevää sijoittaa

toinen kojeisto, muuntaja ja pääkeskus kahdeksannen kerroksen tekniseen tilaan.

Muuntajan vieminen ylempään kerrokseen on järkevää sen vuoksi, että jännit-

teenalenema ja kaapelikoko pysyvät pienempänä, kun teho siirretään keskijännitteellä.

Lisäksi tekniikkakerrokseen sijoitetaan todennäköisesti ilmanvaihto- ja jäähdytyskoneet,

jolloin siellä tarvitaan suuria tehoja. Muuntajaa ei kuitenkaan voi ihan mihin tahansa

sijoittaa, koska sen täytyy olla vaihdettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että muuntajalle on

suunniteltava reitti jota pitkin sen saa ulos rakennuksesta. Esimerkiksi tekniikkakerrok-

sessa oleva muuntaja on noin 30 metrin korkeudessa, jolloin sen vaihtaminen tapahtui-

si nosturilla talon seinästä tai jopa helikopterilla sakaran katon kautta. Tavarahissinä

käytettävän hissin nostokyky ei todennäköisesti riitä nostamaan muuntajaa, koska

1 600 kVA:n muuntaja painaa noin 4 000—5 000 kg. Lisäksi täytyy huomioida, etteivät

lattian painorajoitukset ylity. Normaalisti käytetään alle 1 600 kVA:n muuntajia. Tässä

kohteessa muuntajien tulee olla kuivamuuntajia, muun muassa paloturvallisuussyistä.

Muuntajia on alustavasti arvioitu asennettavaksi 4 kappaletta. Liitteessä 2 on raken-

nuksen pohjakuvia, joissa on esitetty tämän suunnitelman mukaiset keskusten ja

muuntajien sijoituspaikat sekä johtoreitit. Kuviin ei ole kuitenkaan hahmoteltu tarvitta-

via väliseiniä, joita esimerkiksi muuntajien ympärille täytyy todellisuudessa rakentaa.

4.2.2 Keskukset

Tässä suunnitelmassa muuntajia tulee ainakin kahteen paikkaan. Rakennukset tehoja

on yritetty jakaa selkeästi muuntajien välille. Hahmottamista varten on nousujohtokaa-

vioon merkitty kerrosten kohdille kunkin kerroksen teho. Nousujohtokaavioon on ensin

piirretty kaikki keskukset, minkä jälkeen ne on pyritty jakamaan kuormien mukaan ta-

san eri muuntajille. Lisäksi nousujohtokaavio on tehty reunaviivoiltaan rakennuksen

muotoiseksi, jolloin kuvasta voi hahmottaa paremmin, missä kohtaa rakennusta keskus

sijaitsee. Tässä suunnitelmassa keskusten numerointi muodostuu kerrosnumerosta ja

11

keskusten määrästä kerroksissa. Ennen pistettä oleva numero on kerrosnumero ja jäl-

kimmäinen keskuksen järjestysnumero.

Keskuksia kiinteistöön joudutaan asentamaan paljon. Pelkästään toimistoja on kaikki-

aan 80, ja niiden sähköjärjestelmät kannattaa suunnitella keskenään lähes identtisiksi,

mikä helpottaa verkon mitoitusta huomattavasti. Keskukset sijoitetaan sakaroiden päi-

hin, omiin komeroihin. Sakaran päässä keskus on mahdollisimman lähellä nousukuilua

ja suhteellisen keskellä keskuksen palvelemaa toimistotilaa.

Toimistokeskukset palvelevat ainoastaan toimiston tiloja, ja siitä syystä esimerkiksi

hissiaulat, rappukäytävät ja parvekkeet saavat sähkönsyöttönsä kiinteistökeskuksilta.

Niille tehot on laskettu kaikista jäljelle jääneistä neliöistä. Huomioitavaa on se, että jo

pelkät pystynousut ovat helposti yli 40 metriä pitkiä ja yleensä ryhmäjohdoille anne-

taan 40 metrin enimmäispituus, jotta jännitteenalenemat pysyisivät alle määrätyn 4

prosentin. Jännitteenalenemalla tarkoitetaan tässä tapauksessa muuntajan toisiopuolen

jälkeen tapahtuvaa jännitetason laskua kiinteistön sähköverkossa. Liika jännit-

teenalenema voi ensisijaisesti aiheuttaa joidenkin sähkölaitteiden vajaan toiminnan.

Sen pääasiallisen tarkkailun syy on kuitenkin se, että oikosulkutilanteessa liian matala

jännitetaso ei välttämättä riitä luomaan tarvittavan suurta oikosulkuvirtaa, jolloin ver-

kon suojaus ei toimi oikein. Siksi kiinteistökeskusten määrä ja sijoittelu täytyy miettiä

järkevästi. Tässä tapauksessa kiinteistökeskuksia on suunniteltu kuusi kappaletta. Neljä

sijoitetaan kahdeksannen kerroksen tekniikkakerrokseen, yksi hissiaulaan ja yksi jokai-

seen sakaraan, mahdollisimman lähelle rappukäytäviä. Viides kiinteistökeskus tulee 16

kerroksen sakaran päähän ja kuudes ylimmän kerrokseen hissiaulaan. Tällä järjestelyllä

voidaan hoitaa jakelua 40 metriä ylös ja alas ja varaa jää myös vaakavedoille. Ylimmän

kerroksen kiinteistökeskus toimii myös saunaosaston keskuksena.

Sama 40 metrin sääntö pätee myös muihin keskuksiin, ja siitä syystä muissa kuin toi-

mistokerroksissa, jokaiseen sakaraan sijoitetaan vähintään yksi keskus. Pysäköintiker-

rosten pinta-ala on jaettu tasan kaikille keskuksille. Ulkoalueille tarvittavien lämmitys-

ten ja valaistusten tarvitsema sähkö on suunniteltu otettavaksi ensimmäisen kellariker-

roksen keskuksista, koska kellarissa kaapeleita on helpompi viedä vaakasuunnassa.

Pysäköintikerrosten tehontarve muodostuu melkein kokonaan valaistuksesta, mutta

neliöteho, jolla keskukset on mitoitettu, riittää myös pyörittämään mahdollisia tarvitta-

12

via puhaltimia. Mahdollisia sähköautojen latauspisteitä on mitoitettu kellarin keskuksiin,

mutta suuritehoisia pikalatauspisteitä ei ole suoranaisesti huomioitu. Kellarissa mahdol-

liseen väestönsuojakäyttöön olevat varasto- ja sosiaalitilat on varustettava omilla kes-

kuksillaan, jotka eivät palvele mitään muuta kuin kyseisten tilojen sähköasennuksia [6].

Parkkitaloon mitoitetaan keskuksia vain joka toiseen kerrokseen, yhteensä kolme.

Parkkitaloon määritetty neliöteho on määritetty erittäin alhaiseksi, eikä sinne ole lasket-

tu valaistuksen lisäksi juuri mitään muuta jatkuvaa kuormaa. Tästä syystä keskusten

tehot jäävät melko pieneksi, eikä ole tarpeellista sijoittaa useaa pientä keskusta. Park-

kitalossa on maantasolla liiketila, jolle mitoitetaan oma ryhmäkeskus.

Ilmanvaihto- ja jäähdytyskeskukset on suunniteltu sijoitettavaksi kahdeksanteen ker-

rokseen. LVI-suunnittelijan antamien tietojen perusteella tehontarve on suuri. Koneiden

määrä ei ole tiedossa, joten järjestelmien kokonaistehot on jaettu ilmanvaihdon osalta

kahteen keskukseen ja jäähdytyksen osalta neljään. Näin saadaan keskusten tehot

hieman tasaisemmiksi. Myöskään savunpoistokoneiden sijainneista ei ole varmuutta,

joten teho on jaettu puoliksi kahdelle keskukselle ja keskukset on sijoitettu kerroksiin 8

ja 26. Lämmönjakokeskus on arvioitu sijoitettavaksi alemman kellarikerroksen meri-

vesijäähdytystilaan. Sprinklerijärjestelmää varten on mitoitettu yksi keskus kellarin säh-

kötilaan, pääkeskuksen viereen. Sprinklerikeskuksen kytkennässä huomioitavaa on se,

että se kytketään yleensä pääkeskukseen ennen pääkytkintä, jolloin sähköjen katkaisu

pääkeskuksesta ei katkaise sprinklerikeskuksen sähköjä. Lisäksi tekniikkakerrokseen on

suunniteltu pieni keskus kiinteistön tietoteknisiä järjestelmiä varten. Kaikille hisseille on

määritetty sama liittymisteho, koska hissin tehoon vaikuttaa sen ajonopeus ja nostoka-

pasiteetti, ei niinkään nostokorkeus. Hisseille on suunniteltu keskukset jokaisen kuilun

yläpäähän, yhteensä 11 kappaletta.

4.2.3 Nousut

Arkkitehti on suunnitellut yhdessä LVIS-suunnittelijoiden kanssa rakennukseen nousu-

kuiluja neljään kohtaan. Kuilut on sijoitettu keskellä olevaan hissiaulaan ja jokaisen

sakaran päähän. Hissiaulassa kuiluja on kaksi ja joka sakarassa neljä.

13

Sähköjärjestelmäkuvauksessa on määritetty, että ryhmäkeskusten sähkönjakelu toteu-

tetaan pääasiassa jakelukiskoin. Jakelukiskoissa on se etu, että kiskoon voi liittää kes-

kuksia myös jälkikäteen. Lisäksi kiskoilla rakennettu jakelu on huomattavasti selkeämpi

ja vähemmän tilaa vievä ratkaisu kaapeleihin verrattuna, ja myös jännitteen alenema

on pienempi pitkillä matkoilla. Jotta jakelukiskojen koko ei kuitenkaan kasva liian suu-

reksi, on kiskot suunniteltu siten, että jokaisessa sakarassa kulkee yksi kisko ja niihin

liitetään vain toimistokeskukset. Jakelukiskoon kiinnitetään jokaista keskusta varten

liitäntälaite. Liitäntälaite sisältää keskuksen pääsulakkeet ja liittimet keskuksen nousu-

johdolle. Kahdeksanteen kerrokseen asti jakelukiskot saavat syöttönsä kellarista ja

ylemmät kahdeksannesta kerroksesta.

Tekniikkakerroksessa olevien suuritehoisten ilmanvaihto- ja jäähdytyskeskusten syöttö

tapahtuu kiskosilloilla. Tämä johtuu täysin siitä, että suurten tehojen vuoksi vaaditaan

paksu kaapeli ja sen asentaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Kaikkien muiden keskus-

ten syötöt toteutetaan kaapeleilla. Parkkitalon keskukset on ketjutettu yhden nousu-

kaapelin perään. Koska keskusten tehot ovat pieniä, on pääkeskukselta parkkitalon

keskuksille turhaa vetää montaa kaapelia. Parkkitalossa sijaitsevan liiketilan keskusta

syötetään omalla nousujohdolla.

Kaikki nousukaapelit on mitoitettu alumiinikaapeleilla, koska alumiinia käytetään ylei-

sesti johdinmateriaalina silloin, kun johtimen poikkipinta-ala on yli 16 mm2. Alumiini-

kaapelin virrankesto on alhaisempi kuin vaihtoehtoisen kuparikaapelin, jolloin yleensä

kaapelin neliöpinta-ala kasvaa.

Toimistokeskusten nousut on mahdollista toteuttaa kaapeleilla, mutta kaapeleiden

käyttö vie tilaa nousukuiluista. Kaapelit asennetaan kaapelihyllyille väljästi esimerkiksi

tyylillä KME (Kiinnitys Määrä Etäisyydelle), jolloin tilaa tarvitaan paljon. Myös asentajan

työmäärä kasvaa kaapeleita käytettäessä, koska asentaja joutuu ensin asentamaan

hyllyn ja sen jälkeen sitomaan kaapelin kiinni hyllyyn. Lisäksi kerrostenvälisten palokat-

kojen teko on hankalampaa, koska kaapeleille tarvittavat reiät ovat suurempia ja niitä

tulee enemmän. Palotilanteessa normaaleista PVC-eristeisistä kaapeleista vapautuu

myrkkyjä niiden eristemateriaalin palaessa, jakelukiskoissa sen sijaan ei ole myrkyllisiä

yhdisteitä vapauttavia halogeeneja. Tämän tyyppisessä rakennuksessa voi olla, että

14

kaapeloinnit vaaditaan toteutettavaksi halogeenivapailla kaapeleilla. Kaapelit lisäävät

myös huomattavasti kuiluissa olevaa palokuormaa jakelukiskoon verrattuna. [7.]

4.2.4 Varavoima ja UPS

Kiinteistöön mitoitetaan varavoimakone, vaikka alustavissa suunnitelmissa sitä ei ole

vaadittu. On kuitenkin järkevää varautua siihen, että sellainen myöhemmässä vaihees-

sa vaaditaan. Pienemmissä toimistoissa ja julkisissa kiinteistöissä pelastuslaitokselle on

yleensä suunniteltu esimerkiksi 63 A voimapistorasia hyökkäysreitin läheisyyteen. Sen

avulla voidaan syöttää sähköä esimerkiksi savunpoistopuhaltimille, mikäli normaali säh-

könsyöttö ei toimi. Keilaranta Towerin kaltaisessa kohteessa sen käyttö ei kuitenkaan

ole mahdollista jo pelkästään suurten tehojen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Lisäksi

savunpoiston varmennusta ei enää suositella suunniteltavaksi palokunnan aggregaatin

varaan. [8.]

Varavoimakone mitoitetaan siten, että se riittää syöttämään kaikkia toimistokerrosten

välillä kulkevia hissejä, tavarahissiä, savunpoistojärjestelmää ja kiinteistön turvallisuus-

järjestelmiä. Varavoimakone on mitoituksen kannalta järkevintä sijoittaa kahdeksan-

teen kerrokseen, kellarikerroksissa varavoimakoneelle ei ole kunnollista tilaa keskeltä

rakennusta, ja koneen sijoittaminen sivummalle pidentää kaapeleita huomattavasti.

Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tekniikkakerroksesta on mahdollista varata tila va-

ravoimakoneelle. Varavoimakone tarvitsee oman huoneen, polttoainesäiliön, jäähdytyk-

sen ja pakoputken, joka ei saa olla liian lähellä ikkunoita ja ilmaottoaukkoja.

Keilaranta Towerin rakennustapaselostuksessa on mainittu, että toimistojen ryhmäkes-

kukset pitää varustaa erillisellä UPS-osiolla, jotta niihin voidaan halutessa jälkikäteen

asentaa UPS-laitteisto. Mahdolliset UPS-laitteistot on huomioitava oikosulkuvirtalaskel-

missa, jotta henkilösuojaus toteutuu. Toimiston ryhmäkeskuksen mahdollisen UPS-

laitteen kuorman on määritetty olevan toimiston pistorasiaryhmät.

4.2.5 Energianmittaus

Toimitilarakennuksissa on yleensä vuokralaisina erilaisia yrityksiä, joilla voi olla hyvinkin

erilaiset sähköenergiantarpeet. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi kerroskohtainen jäl-

15

kienergianmittaus voisi olla epäreilu toisia vuokralaisia kohtaan. Lisäksi kiinteistön

omistajan tehtäväksi jäisi hoitaa sähkölaskun jakaminen, mikä aiheuttaisi turhaa vai-

vaa. Tämäntyyppinen ratkaisu on kuitenkin nykyään yleisesti käytössä. Kiinteistöllä on

yksi sähkösopimus, ja energian mittaus ja laskutus tapahtuu esimerkiksi keskijännite-

puolella olevan mittarin mukaan. Tämän jälkeen kiinteistöllä on oma jälkimittausjärjes-

telmä, joka mittaa esimerkiksi kerrosten energiankulutusta ja kasaa kulutustiedot yh-

teen paikkaan. Tällaisessa ratkaisussa ulkopuolinen yritys kerää kaukoluennalla jälki-

mittareiden kulutustiedot ja laskuttaa vuokralaisia. Toinen vaihtoehto olisi perinteinen

nousujohtoverkko, jossa teknisessä tilassa olisi mittarikeskus, ja sieltä jokaisen energi-

ankulutusta mitattaisiin erikseen. Tällöin omien sähkösopimusten tekeminen olisi mah-

dollista, mutta kiinteistön muodosta riippuen nousukaapeleita voi tulla useita, jotka

voivat olla erittäin pitkiä ja paksuja, jolloin ne myös vievät huomattavan paljon tilaa

kaapelireiteiltä.

Keilaranta Towerissa mittauksella on suurehko vaikutus pääjakeluverkon muotoon.

Luvussa 4.2.3, on käyty läpi, miten nousut on suunniteltu. Näin ollen jokaiseen toimis-

tokeskukseen on suunniteltu oma kaukoluettava energiamittari, jonka mukaan vuokra-

laiset maksavat sähkölaskunsa. Kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön järjestelmien

aiheuttaman energiankulutuksen, joka mitattaisiin järjestelmäkohtaisesti. Jakelukiskoon

olisi hyvä mitoittaa ainakin yksi ylimääräinen liitäntäpiste jokaisen kerroksen kohdalle

mahdollista laajentamista varten. Liitäntäpisteet sinetöidään, ettei niihin voi liittää mi-

tään ilman lupaa. Tässä työssä esitetty on enemmänkin sen tyyppinen ratkaisu johon

pitäisi pyrkiä, eikä se välttämättä ole hyväksytty tapa. Tällainen tapa on kuitenkin

huomattavasti helpommin laajennettavissa kuin nousukaapeleilla tehty verkko, jolloin

myös jakelukiskon tarjoamia etuja saataisiin hyödynnettyä tehokkaasti.

Toinen mahdollinen tapa mittareiden sijoittelussa kiskojakelussa olisi keskittää mittarit

esimerkiksi kerroskohtaisesti samaan tilaan. Hissiaulan komeroista mittareita voisi käy-

dä lukemassa verkkoyhtiön edustaja sekä kuluttaja. Mittauskeskukset liitettäisiin myös

tässä tapauksessa jakelukiskoihin. Tämä vie kuitenkin huomattavan paljon tilaa hissiau-

lan nousukuiluista, eikä se sen vuoksi ole tämän suunnitelman ensisijainen vaihtoehto.

Tämäkään ratkaisu ei välttämättä olisi hyväksytty.

16

4.3 Laskelmat verkkolaskentaohjelmalla

Keilaranta Tower mitoitetaan ABB DOC (Design Optimization on Computer) -

verkkolaskentaohjelmistoa hyväksi käyttäen. ABB ei ole ainoa yritys, joka kehittää

omaa verkkolaskentaohjelmaa, mutta SIR -Sähkössä ABB DOC on ollut käytössä jo

pidempään ja todettu parhaaksi sovellukseksi raskaiden verkkojen mitoitukseen. Tässä

työssä on tarkoitus kokeilla sen käyttöä tämäntyyppisessä rakennuksessa.

Keilaranta Towerin pääjakeluverkko on erittäin suuri, eikä sen mitoittaminen käsin las-

kemalla ole kovinkaan tehokasta. Muutos jossain verkon kohdassa voi vaikuttaa laajasti

verkon mitoitukseen, jolloin laskelman voi joutua tekemään uudelleen lähes alusta.

Taulukkolaskentaohjelmilla voi kyllä laskea verkkoja, mutta taulukon tekeminen verk-

koa vastaavaksi on suuritöistä, eikä lopputulos välttämättä ole vaivan arvoista.

ABB DOC-laskentaohjelma mitoittaa ja valitsee automaattisesti muuntajat, kaapelit,

jakelukiskot ja suojalaitteet. Kaikkia valintoja voi muokata myös itse. Lisäksi ohjelma

laskee oikosulkuvirrat, jännitteenalenemat ja useita muita arvoja kaikkiin verkon koh-

tiin. Ohjelmaan on mahdollista määrittää jokaiselle kuormalle teho, tehokerroin ja ta-

sauskerroin, jolloin kuormat voi määrittää hyvin tarkasti. Ohjelma käyttää ABB:n omia

verkkokomponentteja mitoituksen toteutuksessa. Kaikista katkaisijoista ja sulakkeista

on ohjelmaan määritetty laukaisukäyrät. Verkossa käytetyistä suojalaitteista voidaan

kerätä käyrät samaan taulukkoon, ja tarkastella suojauksen selektiivisyyttä. Ohjelmassa

voi myös avata ja sulkea katkaisijoita, käynnistää ja sammuttaa muita laitteita, jolloin

on mahdollista tutkia verkon toimintaa eri käyttötilanteissa. Esimerkiksi, jos kiinteistöön

tulee varavoimakone, voidaan tarkastella, miten verkko toimii varavoimakoneen käy-

dessä, tällöin muut kuormat ovat sammuksissa. Ohjelmasta saa lopuksi tulostettua

kansilehden, laskennassa käytetyt standardit ja tiedot, joihin laskenta perustuu, itse

mitoituksen, kaapeliluettelon, komponenttiluettelon ja laukaisukäyrät.

4.3.1 Asetukset

Jotta laskenta tapahtuisi oikein ja määräysten mukaan, ohjelmasta täytyy valita oikeat

standardit, joihin ohjelman tekemät laskut ja mitoitukset perustuvat. Laskelmissa käy-

tettävä standardi on IEC 60909-1. Se määrittää, millä oletuksilla oikosulkuvirrat laske-

17

taan. Maadoitus- ja kaapelointijärjestelmissä käytettävä standardi on IEC-60364 ja suo-

jalitteiden valinnassa noudatetaan standardia IEC-60947-2. Käytettävät standardit vali-

taan heti ohjelman käynnistyessä piirtotilaan.

4.3.2 Verkon piirtäminen

ABB DOC on erittäin nopea ohjelma verkon piirtämiseen. Ohjelma on CAD (Computer

Aided Design)-tyyppinen sovellus, joka automaattisesti tunnistaa kaikki kytkennät ja

numeroi verkon komponentit.

Kuva 3. ABB DOC-ohjelman aloitusnäyttö.

Aluksi ohjelma kysyy syöttöverkon tyyppiä. Tässä tapauksessa se on keskijännite, oh-

jelma ehdottaa sitä automaattisesti. Tässä kohtaa valitaan myös käytettävät standardit,

pienjännitepuolen jännite, vaihemäärä, maadoitustapa ja taajuus sekä syöttöverkon

oikosulkuvirta ja jännite. Kuvassa 3 on esitetty laskelmassa käytetyt määritykset. Ase-

tukset ovat muilta osin oletuksia paitsi, katkaisijoiden valinnan määritys. Ohjelman ole-

tusasetus määrittäisi katkaisijat 3-vaihejärjestelmässä nelinapaisiksi ja 1-

18

vaihejärjestelmässä kaksinapaisiksi. Tässä tapauksessa määritetään napaisuus vaihe-

johtimien määrän mukaan, eli 3P (Pole) ja 1P.

Kun säädöt on tehty, ohjelma sijoittaa syöttöverkon kuvaan. Syöttöverkko liitetään

kiinteistön kellariin tulevaan kojeistoon. Kojeisto piirretään ohjelmaan sellaisena kuin se

oikeasti tulee; ohjelmassa on valmiina kaikki symbolit, joilla kojeistot voi piirtää. Liit-

teen 3 sivulla 1 ja 2 on esitetty millaiset kojeistot kellariin ja tekniikkakerrokseen tulee.

Ohjelmaan ei kuitenkaan voi piirtää varalähtöjä näkyviin, koska laskentavaiheessa oh-

jelma antaa virheviestin kytkemättömästä kohdasta. Aluksi riittää, että jakeluverkko

piirretään sellaiseksi kuin se on alustavasti suunniteltu. Keskuksille ja muille verkon

osille on hyvä antaa yksilölliset nimet, jolloin kuva on helpommin luettavissa.

Kuten luvussa 4.2.1 mainittiin, muuntaja ja pääkeskus yhdistetään kiskosillalla. Kuvan 4

vasemmassa ylänurkassa on viitenuoli 3.1, jonka lähtö on muuntajan toisiopuolessa.

Viitenuoli on liitetty virtakiskoon BW1 (Bus Way). Virtakiskolle on määritetty käsin pi-

tuus ja materiaali, jonka jälkeen laskennassa ohjelma itse määrittää sopivan kokoisen

kiskon. Pääkeskuksen kiskosto on pilkottu eri osiin, kuvassa näkyvät kiskot B1 (Bar) ja

B2. Kisko B1 on tarkoitettu mahdolliselle sprinklerikeskukselle tulevaa syöttöä varten ja

vasta kisko B2 on suojattu pääkatkaisijalla QF4 (Quick Fuse).

Kuva 4. Osa pääkeskuksesta PK1.1.

19

Normaalit syötöt keskuksille on tehty kuten kuvassa 4 keittiön keskus RK-1.1. Pääkes-

kukseen valitaan valmiista symboleista kahvasulake, joka on järjestyksessään kuudes,

FU6. Ohjelmassa sulakkeilla on tunnus FU (Fuse), ohjelma numeroi kaikki verkossa

olevat komponentit numerojärjestykseen vasemmalta oikealle. Sulakkeen jälkeen on

piirretty kaapeli WC9 (Wire, Cable), joka syöttää keskusta. Kaapelille on määritetty

pituus, materiaali ja asennustapa. Tässä laskelmassa kaikkien kaapeleiden asennustapa

on tikashyllylle ja kaapelin leveyden verran eroa viereiseen kaapeliin. Seuraavaksi on

piirretty keittiön keskuksen kiskosto B5. Kiskostoon voidaan jälleen liittää tarvittavia

kuormia. Kiskostolle on kuitenkin määritetty vain yksi kuorma L3 (Load). Se on koko

keittiön laitteiden yhteenlaskettu sähköteho. Ohjelmaan voidaan määrittää keskukselle,

joko pelkkä virta tai teho ja tehokerroin. Tehot täytyy syöttää ohjelmaan kilowatteina,

mutta ohjelma näyttää tehon näennäistehona. Laskelmassa tehot näkyvät tunnuksella

Sr.

Jakelukiskolla toteutettu toimistokeskusten piirto on toteutettu siten, että kuvassa 4

olevat sulakkeet FU2, FU3 ja FU4 syötävät virtakiskoja. Jakelukisko on piirretty samalla

periaatteella kuin muuntajan ja pääkeskuksen välinen kisko. Kiskon jälkeen ei

Kuva 5. Toimistokeskuksen normaali- ja UPS-kytkentä

20

kuitenkaan tule keskuksen kiskostoa, vaan kaikki jakelukiskoon liitettävät keskukset on

yhdistetty pelkällä viivalla, jolla ei ole sähköisiä ominaisuuksia. Tästä seuraa se, että

ohjelma olettaa kaikkien keskusten kytkentäpisteen olevan kiskoston päässä. Näin ei

todellisuudessa tietenkään ole, mutta ohjelmassa ei ole muuta tapaa toteuttaa kiskoja-

kelua. Näin ollen kiskon alkupäässä olevilla keskuksilla on todellisuudesta poikkeavat

arvot. Ohjelmasta voi katsoa kiskon alku- ja loppupään oikosulkuvirta-arvot, mutta las-

kennassa niitä ei voi hyödyntää.

Toimistokeskuksille on määritetty kaksi kuormaa, valaistus ja muut laitteet. Tällä järjes-

telyllä voidaan määrittää kuormille hieman erilaiset tehokertoimet. Vaikka nykyään

elektronisilla liitäntälaitteilla valaistuksen tehokertoimen voi saada erittäin lähelle yhtä,

on tässä laskelmassa tehokerroin määritetty hieman alhaisemmaksi, jolloin voidaan

varautua mahdollisesti todellisuutta pahempaan tilanteeseen. Kuvassa 5 on tarkasteltu

toimistokeskuksen mahdollista UPS-kytkentää. RK25.2 on jaettu kahteen osaan, jossa

kisko B130 kuvaa keskuksen UPS-osaa. UPS- osalle on arvioitu kuormat ja suojat lu-

vussa 4.2.4, jotta voidaan tarkastella selektiivisyyden ja henkilösuojauksen toteutumis-

ta. Vieressä on keskus RK25.1, jossa normaali keskus on piirrettynä ilman UPS-osaa.

Näillä piirtoperiaatteilla on piirretty koko jakeluverkko. Piirustus on piirretty ohjelmaan

siten, että yhdellä sivulla näkyy aina yksi kokonaisuus, esimerkiksi jokainen pääkeskus

ja sen alakeskukset ovat samalla sivulla. Jokainen jakelukisko on omalla sivullaan ja

siinä näkyy kaikki kiskoon liitettävät keskukset. Laskelma on kokonaisuudessaan liittee-

nä 3.

4.3.3 Laskenta, automaattiset ja käsintehdyt määritykset

Ohjelma laskee ja mitoittaa komponentit ja kaapelit suoraan keskusten kuormiin määri-

tettyjen tehotietojen perusteella. Tämä johtaa esimerkiksi siihen, että ohjelma valitsee

suojaksi pienimmän sallitun sulakekoon, mikä ei yleisesti ole suotavaa pääsulakkeita ja

muita suojia valittaessa. Kaapelin mitoituksessa on sama ilmiö, koska keskuksiin on

yleisesti määritetty yksi kuorma eikä sitä ole jaettu tarkemmin varsinaisiksi ryhmiksi.

Ohjelmassa on oletuksena asetus, joka määrittää suurimman sallitun jännit-

teenaleneman 4 prosenttiin. Ohjelma mitoittaa kaapelin siten, että jännitteenalenema

21

on noin 4 prosenttia keskuksella, jolloin mahdollinen 40 metrin ryhmäjohto jää huomi-

oimatta. Lisäksi kaapelikoot joita ohjelma valitsee, eivät välttämättä ole yleisesti Suo-

messa käytettyjä kaapelikokoja. Tästä syystä laskelmassa on parkkitalon keskukseen

luotu ryhmiä, joiden kesken keskuksen kuorma on jaettu. Kuormia on erikokoisia, ja

kaikkiin on määritetty 40 metriä pitkä ryhmäjohto, kaapeleina on käytetty 1,5 mm2:n ja

2,5 mm2:n kuparikaapeleita. Sen perusteella voidaan arvioida ryhmäjohdon vaikutus

jännitteenalenemaan myös muissa keskuksissa. Mikäli jokaiseen keskukseen piirrettäi-

siin kaikki kuormat näkyviin, ohjelma mitoittaisi kaapelit loppuun asti. Kuormia on kui-

tenkin niin paljon, ettei niiden piirtäminen ole kannattavaa. Ohjelmaan voi lisäksi mää-

rittää tasauskertoimen jokaiselle kuormalle prosentteina. Ohjelma laskee määritetyn

prosenttiosuuden kuormasta ja mitoittaa verkon osat sen mukaan. Muun muassa näi-

den ominaisuuksien myötä ohjelman laskemiin täytyy tehdä käsin muutoksia, joilla ver-

kon saa lähemmäs todellisuutta.

Tässä työssä laskelmat on tehty liittymistehojen mukaan, tällöin tulee huomioitua riit-

tävä varaus laajentamiselle. Lisäksi lähtötiedot ovat vielä sen verran karkeat, että ta-

sauskertoimia ei ole käytetty muuta kuin suurimpien järjestelmien tehojen tasoittami-

seksi. Kuvassa 4 on keittiön keskukselle määritetty tasauskerroin 50 prosenttiin, koska

keittiön laitteet eivät todellisuudessa ole samanaikaisesti käytössä. Käytetty tasausker-

roin näkyy kaikissa kuormissa tunnuksella UF (Utilization Factor). Tasauskertoimia on

määritetty toimistokeskuksille, ilmanvaihtokeskuksille, jäähdytyskeskuksille, hisseille ja

lämmönjakokeskukselle. Koska kyseessä on niin suuria tehoja ja yleisesti on tiedossa,

että vastaavantyyppiset koneet eivät normaalisti käy täydellä teholla, on niiden tehoa

järkevää rajoittaa. Ilmanvaihto ja jäähdytys on määritetty toimimaan 70 prosentin te-

holla, lämmönjako ja hissit 50 prosentilla. Toimistokeskuksille tasauskerroin on määri-

tetty erikseen molemmille kuormille, valaistukselle 80 prosenttia ja muu kuorma 70

prosenttia. Näillä kertoimilla kuitenkin leikataan pois vain lähinnä varaus, joka on mää-

ritetty myöhempää tehonlisäystä varten.

Kun ohjelma on kerran mitoittanut verkon, selviää laskelmasta sulakkeiden ja kaapelei-

den vähimmäiskoot. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa käsin muokata komponenttien

koot vastaamaan yleisesti käytössä olevia. Kuten luvussa 4.2.2 mainittiin, on kannatta-

vaa mitoittaa samantyyppiset keskukset samankokoisiksi. Esimerkiksi toimistokeskuksi-

en tehoissa on hieman eroja, koska laskut on tehty liittymistehojen mukaan, johon

22

vaikuttaa toimiston pinta-ala. Suurempiin keskuksiin ohjelma valitsee 32 A:n pääsulak-

keet ja pienemmissä 25 A:n. Koska keskuksiin pitää varata mahdollisuus UPS-

laitteistolle, ei selektiivisyyden saavuttamiseksi voida käyttää kumpaakaan ehdotettua

pääsulakekokoa. Kun arvoja muuttaa käsin, ne täytyy lukita, jotta ohjelma määritä niitä

uudelleen. Ohjelma laskee verkolle uudet arvot käyttäen käsin valittuja komponentteja.

4.3.4 Laskentaohjelman soveltuminen isoille kohteille

Keilaranta Towerin tyyppisestä kohteessa käy hyvin ilmi, miten ohjelma soveltuu suu-

riin kohteisiin. Laskennan kannalta ohjelmasta saadaan suuri hyöty, koska laskettavaa

on paljon. Ohjelmasta on helppo hahmottaa, mitä verkon eri osissa tapahtuu eri tilan-

teissa ja saatavana on paljon erilaista tietoa. Verkkoa on myös helppo hienosäätää sen

jälkeen, kun sen rakenteen on saanut hahmotettua.

Täysin ongelmaton ohjelma ei kuitenkaan ole. Keilaranta Towerissa on nimellisarvoil-

taan useita samanlaisia keskuksia, joille laskennan jälkeen olisi tarpeen määrittää nou-

sukaapelit ja pääsulakkeet samankokoisiksi. Tämän toiminnon tekeminen ei onnistu

mitenkään yhdellä muokkauksella, vaan jokaiseen kaapeliin ja sulakkeeseen täytyy

määrittää arvot yksitellen. Vaihtoehtoisesti voi tietysti kopioida sulakkeen ja kaapelin

jokaiselle keskukselle. Tässä tapauksessa ongelmaksi tulee se, että mikäli haluaa käyt-

tää kaapeliluetteloita ja muita ohjelman yhteenvetotaulukoita, on jokaiselle komponen-

tille annettava esimerkiksi syötettävän keskuksen tunnus, jotta taulukosta suoraan käy

ilmi, mikä komponentti on kyseessä. Toinen ongelma on jakelukiskon käytössä. Jakelu-

kiskoa käytettäessä ei laskentaan voi määrittää, missä kohtaa kiskoa keskuksen liityn-

täpiste on, jolloin automaattisesti kaikkien keskusten liityntäpiste on kiskon loppupääs-

sä. Tällöin ei nähdä, millaiset arvot kiskon alkupäähän liitetyllä keskuksella todellisuu-

dessa on. Ohjelmasta näkee kuitenkin pelkän kiskon alku- ja loppupään oikosulkuvirta-

arvon. Symboleita suureen verkkoon tulee todella paljon, ja sen huomaa myös kuvaa

muokatessa. Ohjelma käy läpi jokaisen symbolin muokkauksen jälkeen verkon kom-

ponentit, joiden laskentaan muutokset vaikuttavat. Tämä hidastaa kuvan muokkaamis-

ta huomattavasti. Ohjelmassa on myös ominaisuus, joka mahdollistaa verkon tarkaste-

lun eri käyttötilanteissa, jolloin on tarve verrata esimerkiksi oikosulkuvirtoja eri tilantei-

den välillä. Ohjelma ei kuitenkaan näytä molempien tilanteiden arvoja samanaikaisesti.

23

5 Tulosten tarkastelu

Ohjelman tuloksia voidaan pitää toimivana, kun laskennan jälkeen kaikki symbolit ovat

ohjelmassa vihreänä. Verkko on kuitenkin melko helppo saada toimivaksi muuttamalla

komponenttien arvoja käsin. Silloin verkko voi olla toimiva, muttei kustannustehokas.

Tässä mitoituksessa lähes jokainen komponentti on käsin määritetty ja lukittu, jolloin

on mahdollista, että jossain kohtaa olisi väärä kaapelipituus tai turhan suuri sulakeko-

ko. Ohjelmasta saa ulos komponenttiluettelot, joista on helppo tarkastaa, että laskel-

massa käytetyt arvot ovat oikein. Liitteessä 4 on esimerkkisivu ohjelman tekemästä

kaapeliluettelosta. Liitteessä näkyy myös kaapeleiden sähköiset arvot, joita laskennassa

on käytetty. Kaapeleiden ominaisuudet ovat ohjelman oletuksia.

Suunnittelun alkuvaiheessa, kun verkon rakenne vasta hahmottuu, ei välttämättä ole

järkevää yrittää tehdä verkosta täydellistä. Verkon rakenteen säilyminen ensimmäisen

suunnitelman mukaisena on erittäin epätodennäköistä. Siitä syystä kannattaa huomio

kiinnittää oleellisimpiin asioihin ja vasta kun todellinen rakenne on selvillä, on järke-

vämpää tutkia laskelmia syvällisemmin. Keilaranta Towerin kaltaisessa kohteessa kaa-

peleiden jännitteenalenemat ja oikosulkuvirrat ovat ensisijaisena tarkastelun kohteena.

Näistä arvoista on tarkoitus tarkastella, miten verkko toimii sellaisenaan. Kaapelimatkat

ovat paikoitellen erittäin pitkiä, ja kauimmaisten pisteiden tarkastelusta käy nopeasti

selväksi, onko verkon rakenne sellainen, että sen toteuttaminen ilman tarpeetonta yli-

mitoittamista on mahdollista.

5.1 Verkon pahin piste

Verkon pahin piste on yleensä verkon kauimmainen piste. Pahimmaksi pisteeksi on

arvioitu toimistokeskus RK25.2 ja sen UPS-verkon pistorasiaryhmä, jonne etäisyyttä

pääkeskukselta tulee noin 145 johdinmetriä. Keskukseen on määritetty suojalaitteet

UPS -laitteistoa sekä sen syöttämää keskusosaa varten. Lisäksi verkkoon on piirretty

pistorasiaryhmiä kuvaamaan mahdollisimman todenmukaista käyttötilannetta. Kuvassa

4 on osoitettu, miten kytkentä on toteutettu. Kuvassa oleva tilanne tarkoittaa normaa-

lia käyttötilannetta, jossa UPS-laitteiston läpi johdetaan jännite keskusosalle. Virrat ja

jännitteenalenemat tulevat siis koko rakennuksen jakeluverkon komponenteista, koska

24

ohjelmalla ei ole mahdollista luoda käyttötilannetta, jossa tehonlähteenä olisi pelkkä

UPS-laitteiston akusto. UPS-laitteiden toiminta-arvot ovat valmistajakohtaisia.

Kaapeleissa ja kiskoissa on näkyvissä jännitteenalenema tunnuksella dV, se tarkoittaa

kyseisessä kaapelissa tai kiskossa tapahtuvaa alenemaa. Jännitteenalenemaa muodos-

tuu myös suojalaitteista, mutta niiden vaikutusta ei erikseen voi tutkia. Kuormissa nä-

kyvä jännitteenalenema on laskettu yhteen kaikista kuormaa edeltävistä verkon osista.

Kun tarkastellaan kuvassa 5 näkyvää kuormaa L220, nähdään, että jännitteenalenema

on 3,81 prosenttia. Vaikka se onkin lähellä ylärajaa, ei alenema todellisuudessa ole

noin suuri. Tämä johtuu siitä, että jännitteenalenemaan vaikuttaa johtimessa kulkeva

virran määrä, joka tässä laskelmassa perustuu keskusten kuormien tasauskertoimiin.

Esimerkiksi jakelukisko BW16, johon keskus 25.2 on kytketty, syöttää lisäksi 17 muuta

keskusta. Kaikkien kiskoon liitettyjen keskusten hetkellinen kuorma vaikuttaa jakelukis-

kon jännitteenalenemaan. Kuormiin määritetty tasauskerroin on todennäköisesti pie-

nempi kuin se tulee todellisuudessa olemaan, jolloin kuormat pienenevät. Kun kuormat

pienenevät, myös jakelukiskon jännitteenalenema pienenee. Lisäksi ryhmäkeskuksen

UPS -osaan liitettävä kuorma on jaettu neljään ryhmään, mutta todennäköisesti ryhmiä

tulee enemmän, jolloin kuormat jakautuvat pienempiin paloihin.

Suurin oikosulkuvirta näkyy kuvassa suoraan ainoastaan keskusten kiskostossa tunnuk-

sella Scc max (Short -Circuit Current). Muiden verkon osien oikosulkuvirtoja täytyy tar-

kastella yhteenvetotaulukoista tai näpäyttämällä haluttua komponenttia. Kuvassa 6 on

näkymä kuorman L220 ryhmäjohdon WC148 oikosulkuvirroista. Kuvassa on esitetty

oikosulkuvirta-arvot kaapelin alku- ja loppupäässä, ja tässä tapauksessa näkyvissä on

1-vaiheiset oikosulkuvirrat, koska kuorma on 1-vaiheinen. Kuvasta huomataan, että

ryhmäjohdon vaikutus oikosulkuvirran suuruuteen on erittäin suuri. Kaapelin alkupääs-

sä oikosulkuvirta on yli 5 kA, ja johdon loppupäässä oikosulkuvirran suuruus ylittää

johdonsuojakatkaisijan laukaisuun vaaditun vähimmäisarvon niukasti.

25

Kuva 6. Kaapelin WC148 oikosulkuvirrat

5.2 Selektiivisyys

Selektiivisyyttä on tarkasteltu verkon pahimmasta pisteestä RK25.2 aina sitä syöttävälle

pääkeskukselle PK2.1 asti. Kuviin 7 ja 8 on kasattu verkossa olevien suojalaitteiden

laukaisukäyrät, joista voidaan helposti tarkastella miten eri katkaisijat ja sulakkeet vika-

tilanteessa toimivat. Kuvissa on kuvattu käyrät 1-vaiheisessa ja 3-vaiheisessa tilantees-

sa. Kuvat ovat täysikokoisena liitteen 3 sivulla 15 ja 16.

Kuva 7. Jakeluverkon 1-vaiheiset selektiivisyyskäyrät.

1E-3kA 1E-2kA 0.1kA 1kA 10kA 100kA 1E3kA

1E-2s

0.1s

1s

10s

100s

1E3s

1E4s

Time-Current curve LN

-QF14, Pääkeskus PK2.1, Pääkatkaisija 2500A-FU136, RK25.2, Pääsulake 63A

-QF2.3, Muuntajan etusulake 80A

-QF26, Ryhmäjohdon suoja B16

-FU28, Jakelukiskon pääsulake 400A

-FU137, UPS-etusulake 25A

26

Verkon selektiivisyys on kunnossa silloin, kun käyrät eivät leikkaa toisiaan. Kuvasta 7

näkyy, että UPS-laitteiston etusulake ja ryhmäjohdon johdonsuojakatkaisija eivät ole

täysin selektiivisiä keskenään. Etusulakkeen ollessa tulppasulake on sen toiminta-aika

hitaampi kuin johdonsuojakatkaisijalla, jolloin verkko on selektiivinen, koska johdon-

suojakatkaisija toimii ensin. Todellisuudessa UPS-laitteen etusulaketta ei asenneta,

koska UPS -laitteistojakaan ei asenneta alustavan suunnitelman mukaan. Lisäksi toimis-

toihin mahdollisesti asennettavat UPS ovat niin pienitehoisia, että mikäli niiden akku-

käytön aikana tapahtuisi oikosulku, ei verkko olisi selektiivinen. Pienten UPS-laitteiden

akuston aikaansaama oikosulkuvirta ei riitä laukaisemaan 16 A:n johdonsuojakatkaisi-

jaa, jolloin henkilöturvallisuuden vuoksi UPS-laite ajaa itsensä sammuksiin.

Kuva 8. Jakeluverkon 3-vaiheiset selektiivisyyskäyrät.

Kuvassa 8 näkyy verkon 3-vaiheisten suojien laukaisukäyrät 3-vaiheisessa oikosulussa.

Näiden suojien osalta verkko on täysin selektiivinen. Kuvassa näkyy myös muuntajan

toimintavirtoja, jotka täytyy huomioida kojeistojen katkaisijoiden määrittelyssä. Tun-

nuksella TM2 oleva kaari kuvaa muuntajan käynnistysvirtaa, se ei saa ylittää muunta-

jan etusulakkeen eikä kojeiston katkaisijan laukaisuvirta-arvoja. Lisäksi tekniikkakerrok-

sessa on yhteensä kolme muuntajaa kojeiston pääkatkaisijan perässä, jolloin nopeassa

jännitteen takaisinkytkennässä muuntajien käynnistysvirta on kolminkertainen kuvassa

näkyvään virtaan nähden. Kuvassa oleva risti merkkaa muuntajan oikosulkuvirran suu-

ruuden. Muuntajan oikosulku ei saa laukaista kojeistojen pääkatkaisijoita, jolloin mui-

1E-3kA 1E-2kA 0.1kA 1kA 10kA 100kA 1E3kA 1E4kA

1E-2s

0.1s

1s

10s

100s

1E3s

1E4s

Time-Current curve LLL

-QF2.1, Kojeiston 2 pääkatkaisija

-QF17, Pääkeskus PK2.1, Pääkatkaisija 2500A

-FU130, RK25.2, Pääsulake 63A

-TM2 Muuntajan käynnistys- ja oikosulkuvirta

-QF2.3, Muuntajan etusulake 80A

-QF1.3, Kiinteistön pääkatkaisija

-FU28, Jakelukiskon sulake 400A

-FU137, UPS-etusulake 25A

27

den muuntajien jännitteen syöttö katkeaisi, mutta sen pitää kuitenkin polttaa muunta-

jaa suojaava sulake.

5.3 Muita huomioita

Keskuksissa sulakkeiden ja johdonsuojakatkaisijoiden valinnassa täytyy huomioida eräs

asia, jota ei tässä laskelmassa ole selvästi todennettu. Johdonsuojakatkaisijoita on

olemassa eri kokoluokkia, käyttötarkoitus riippuu katkaistavan oikosulkuviran suuruu-

desta. Pienimmässä luokassa johdonsuojakatkaisijan oikosulkuvirrankestoisuus on

6 kA. Tällöin ryhmäkeskuksessa johdonsuojakatkaisijaa edeltävä etusulake voi olla

enintään 80 A:n suuruinen. Etusulakkeella on tarkoitus rajoittaa oikosulkuvirta alle 6

kA, jolloin johdonsuojakatkaisija kestää vikatilanteen mekaanisesti ja kykenee katkai-

semaan oikosulkuvirran. Kuten kokoustilojen keskuksessa RK1.4 tai kiinteistökeskuk-

sessa 6, on keskusten pääsulake yli 80 A, ja näissä keskuksissa olisi suunniteltu käytet-

tävän johdonsuojakatkaisijoita ryhmäjohtojen suojana. Tällöin keskus tulee jakaa sisäi-

sesti pienempiin osiin, ja osat suojataan pienemmillä etusulakkeilla. Toinen vaihtoehto

olisi käyttää johdonsuojakatkaisijaa, jonka oikosulkuvirrankestoisuus on esimerkiksi 10

kA tai 25 kA. Suuremman oikosulkukestoisuuden omaavat johdonsuojakatkaisijat ovat

kalliimpia, ja vasta myöhemmässä vaiheessa suunnitelmia määritellään, mikä on koko-

naisuudeltaan järkevin ratkaisu. Keskuksen pääsulakkeen ja etusulakkeen saaminen

selektiiviseksi ei kuitenkaan ole ongelma, koska sulakkeiden välille saa helposti tehtyä

kokoeroa. Kaikki nousukaapelit on pyritty mitoittamaan siten, että sulakekokoja voi

suurentaa tarvittaessa myöhemmin kaapelia vaihtamatta.

Lisäksi liitteen 3 laskelmasta voi huomata, että jokaiseen pääkeskukseen on piirretty

kompensointiparisto mahdollisia loistehoja varten. Paristot ovat tässä vaiheessa kuiten-

kin piirretty kuvaan vain tilavaraukseksi, vaikka laskelman ensimmäisellä sivulla olevan

tiedon mukaan loistehoa verkossa tulisi olemaan. Tämä johtuu siitä, että tehokerroin

ei ole missään keskuksessa tasan 1, vaan hieman alle, koska työssä on haluttu varau-

tua hieman todellisuutta pahempaan tilanteeseen. Todellisuudessa valaistuksen teho-

kerroin on lähes 1, kuten myös moottoreissa, koska niitä todennäköisesti ohjataan taa-

juusmuuttajilla. Toimistotilojen tuottama loisteho on nykyisin niin pientä, että kompen-

sointia ei yleensä tarvita.

28

6 Pohdintaa

Keilaranta Towerin kaltaisessa rakennuksessa on luonnollisesti useita eri tapoja toteut-

taa pääjakeluverkko. Tässä työssä on käyty läpi yksi mahdollinen verkon toteutustapa

ja samalla pyritty huomioimaan asioita, jotka voivat huomattavasti vaikuttaa verkon

rakenteeseen. Suunnittelun yksi suurimmista kysymyksistä tulee varmasti olemaan

kiinteistön energianmittauksen toteutustapa ja se, miten mittareiden sijoittelu toteute-

taan siten, että se miellyttää kaikkia osapuolia.

Suunnitelman jakeluverkko on yritetty mitoittaa kaapeleiden ja suojalaitteiden osin

mahdollisimman järkeväksi. Muuntajat on suunniteltu siten, että ne palvelevat joko

kiinteistötekniikka tai toimistojen ryhmäkeskuksia. Kellarin muuntajalla tosin on mo-

lempia kuormia. Kuormat on jaettu neljälle 1 600 kVA:n muuntajalle, johtuen suurista

LVI-järjestelmien tehoista. Mikäli suurille järjestelmille suunniteltaisiin enemmän kes-

kuksia, tehot jakautuisivat pienempiin osiin. Siinä tapauksessa muuntajien kokoja voisi

olla mahdollista pienentää ja verkon voisi toteuttaa kolmella muuntajalla. Optimointia

ei kuitenkaan tässä vaiheessa suunnitelmaa ole tehty niin tarkaksi. Toiseksi muuntajia

vähennettäessä kuormat sekoittuisivat, ja sitä on tässä suunnitelmassa haluttu välttää.

ABB DOC-ohjelmalla tehty laskelma on rakennettu siten, että sen muokkaaminen toi-

sentyyppiseksi on melko vaivatonta ja sen hyödyntäminen on mahdollista, mikäli suun-

nittelua viedään jatkossa pidemmälle. Ohjelman käyttömukavuudessa on hyviä ja huo-

noja puolia Keilaranta Towerin tyyppisen rakennuksen mitoituksessa. Koska näin suu-

ressa rakennuksessa on paljon keskuksia, se tarkoittaa, että verkossa on paljon määri-

tettäviä osia. Vaikka verkon rakenne on ohjelmassa helppo muotoilla ja rakentaa, ei

sen arvojen muokkaaminen ole kaikissa tilanteissa kovinkaan nopeaa tai kätevää. Mi-

toituksessa on kuitenkin lähestulkoon pakko käyttää jotain laskentaohjelmaa, ja ABB

DOC-ohjelmistolla laskelmasta saa ulos paljon erilaista tietoa. Sen vuoksi se on erin-

omainen työkalu verkon mitoittamiseen. Tässä työssä ohjelmiston tarjoamista eduista

ei ole hyödynnetty lähellekään kaikkea johtuen siitä, että ohjelma on suunniteltu käy-

tettäväksi erityyppisissä mitoituksissa eikä kaikkia ominaisuuksia tarvita kaikissa mitoi-

tuksissa.

29

Keilaranta Towerin mitoittaminen on ollut mielenkiintoista työtä, ja sitä tehdessä olen

oppinut paljon uutta. Mitoitusta tehdessä ajatukset ovat väkisinkin ajautuneet pohti-

maan pääjakelun lisäksi muitakin sähkösuunnitteluun liittyviä asioita. Koska Keilaranta

Towerin tyyppisen rakennuksen suunnitteluprosessi on erittäin laaja ja saattaa sisältää

suuren määrän erilaisia järjestelmiä, on niiden toteutustavan pohtiminen helppo tapa

kuluttaa aikaa.

30

Lähteet

1 Pilvenpiirtäjä. 2012. Verkkodokumentti. <http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvenpiirtäjä> Päivitetty 14.3.2012. Luettu

15.3.2012.

2 Skyscraper. 2012. Verkkodokumentti. <http://en.wikipedia.org/wiki/Skyscraper> Päivitetty 27.3.2012. Luettu 27.3.2012

3 Pajuriutta, Satu. 2012. Metro kirittää Espoon torneja. Helsingin Sanomat, 21.2.2012, osa A.

4 Keilaranta Tower. 2012. Verkkodokumentti. <http://www.keilarantatower.fi/>

Luettu 15.3.2012

5 Rakennuksen sähköverkon ja liittymän mitoittaminen. 2001. Sähkötietokortisto, ST 13.31. Espoo: Sähköinfo Oy.

6 K- ja S1-luokan teräsbetonisten väestönsuojien sähkö- ja viestintälaitteet sekä asennukset. 2010. Sähkötietokortisto, ST 51.30. Espoo: Sähköinfo Oy.

7 Lehtinen, Lauri. 2007. Virtakiskostot korvaamaan perinteistä kaapelointia? Säh-köala, 6–7/2007, s. 36—38.

8 Savunhallintajärjestelmä. Suunnittelu. 2010. Sähkötietokortisto, ST 51.50.10. Espoo: Sähköinfo Oy.

artos

Liite 1 1(8)

artos

Liite 1 2(8)

artos

Liite 1 3(8)

artos

Liite 1 4(8)

artos

Liite 1 5(8)

artos

Liite 1 6(8)

artos

Liite 1 7(8)

artos

Liite 1 8(8)

artos

Liite 2 1(8)

artos

Liite 2 2(8)

artos

Liite 2 3(8)

artos

Liite 2 4(8)

artos

Liite 2 5(8)

artos

Liite 2 6(8)

artos

Liite 2 7(8)

artos

Liite 2 8(8)

Insi

nöör

ityö

Arto

Saa

ri

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

2.4.

2012

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

Des

igne

d by

:

Not

es:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

DO

C

Rec

ord

#:

File

nam

e:

Cal

cula

ted

by:

11

2.4.2012

IEC

609

09

IEC

603

64

Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

The

dis

crim

inat

ion

and

back

-up

valu

es a

re d

eter

min

ed b

y th

e pr

oduc

er w

ith la

bora

tory

test

s

Ik m

in =

min

imum

sho

rt c

ircui

t cur

rent

at l

ine

end

Im =

trip

ping

val

ue o

f the

pro

tect

ive

devi

ce a

t tim

e lim

it

Vo

= m

ax a

dmitt

ed c

onta

ct v

olta

ge

Rt =

ear

thin

g re

sist

ance

Idn

= se

nsiti

vity

of t

he r

esid

ual c

urre

nt d

evic

e

Lege

nda:

TN

sys

tem

s: th

e ve

rific

atio

n is

Im <

= Ik

min

TT

sys

tem

s: th

e ve

rific

atio

n is

Idn

* R

t <=

Vo,

or

Im <

= Ik

min

K =

fact

or d

efin

ed in

IEC

6036

4-4-

43 ta

ble

43A

and

IEC

6036

4-5-

54 ta

bles

A.5

4.2,

A.5

4.4

and

A-5

4.5

S =

siz

e of

the

cond

ucto

rs

I2t =

let-

thro

ugh

ener

gy a

t the

max

imum

sho

rt c

ircui

t cur

rent

(de

fined

by

the

prod

ucer

)

Lege

nda:

The

pro

tect

ion

agai

nst s

hort

circ

uit m

ust s

atis

fy th

e ru

le I2

t <=

K2S

2

Circ

uit b

reak

ers

dim

ensi

oned

acc

ordi

ng to

IEC

604

97-2

are

als

o ch

osen

with

the

mak

ing

capa

city

Icm

hig

her

than

the

max

iimum

pea

k cu

rren

t

Circ

uit b

reak

ers

and

fuse

s ar

e di

men

sion

ed w

ith a

bre

akin

g ca

paci

ty h

ighe

r th

an th

e m

axim

um s

hort

circ

uit c

urre

nt in

the

poin

t of i

nsta

llatio

n

Iz =

cab

le c

arry

ing

capa

city

acc

ordi

ng th

e ch

osen

sta

ndar

d

I2 =

cur

rent

ens

urin

g ef

fect

ive

oper

atio

n in

the

conv

entio

nal t

ime

of th

e pr

otec

tive

devi

ce

In =

nom

inal

cur

rent

of t

he p

rote

ctiv

e de

vice

(F

or a

djus

tabl

e pr

otec

tive

devi

ces,

the

nom

inal

cur

rent

In is

the

curr

ent s

ettin

g se

lect

ed)

Ib =

the

curr

ent f

or w

hich

the

circ

uit i

s de

sign

ed

Lege

nda:

Ove

rload

ver

ifica

tions

are

mad

e ac

cord

ing

the

follo

win

g re

latio

ns: I

b <=

In <

= Iz

and

I2 <

= 1.

45*I

z

Dis

crim

inat

ion

and

Bac

k-up

Indi

rect

touc

h

Sho

rt C

ircui

t

Ove

rload

Sta

ndar

d fo

r ca

ble

dim

ensi

onin

g

Cal

cula

tion

met

hod-

stan

dard

Cal

cula

tion

and

dim

ensi

onin

g cr

iteria

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

11

2.4.2012

- re

sist

ance

RL

of li

nes

(ove

rhea

d lin

es a

nd c

able

s) a

re in

trod

uced

at a

tem

pera

ture

of 8

0 °C

=- th

e co

ntrib

utio

n of

asy

nchr

onou

s m

otor

s is

neg

lect

ed

=- it

is c

hose

n th

e ne

twor

k co

nfgu

ratio

n w

hich

lead

to th

e m

inim

um v

alue

of s

hort

-circ

uit c

urre

nt a

t the

sho

rt-c

ircui

t loc

atio

n

- it

is a

pplie

d th

e vo

ltage

fact

or c

min

acc

ordi

ng to

tabl

e 1,

IEC

609

09-0

In th

e ca

lcul

atio

n of

min

imum

sho

rt-c

ircui

t cur

rent

s, th

e fo

llow

ing

cond

ition

s ha

ve b

een

cons

ider

ed:

- re

sist

ance

RL

of li

nes

(ove

rhea

d lin

es a

nd c

able

s) a

re in

trod

uced

at a

tem

pera

ture

of 2

0 °C

- th

e co

ntrib

utio

n of

asy

nchr

onou

s m

otor

s is

con

side

red

if th

eir

cont

ribut

ion

is h

ighe

r th

an 5

% o

f the

initi

al s

hort

-circ

uit c

urre

nt c

alcu

late

d w

ithou

t mot

ors

=- it

is c

hose

n th

e ne

twor

k co

nfgu

ratio

n w

hich

lead

to th

e m

axim

um v

alue

of s

hort

-circ

uit c

urre

nt a

t the

sho

rt-c

ircui

t loc

atio

n

- it

is a

pplie

d th

e vo

ltage

fact

or c

max

acc

ordi

ng to

tabl

e 1,

IEC

609

09-0

In th

e ca

lcul

atio

n of

max

imum

sho

rt-c

ircui

t cur

rent

s, th

e fo

llow

ing

cond

ition

s ha

ve b

een

cons

ider

ed:

e) A

ll lin

e ca

paci

tanc

es a

nd s

hunt

adm

ittan

ces

and

non-

rota

ting

load

s, e

xcep

t tho

se o

f the

zer

o-se

quen

ce s

yste

m, a

re n

egle

cted

.

d) A

rc r

esis

tanc

es a

re n

ot ta

ken

into

acc

ount

.

c) T

he im

peda

nce

of th

e tr

ansf

orm

ers

is r

efer

red

to th

e ta

p-ch

ange

r in

mai

n po

sitio

n.

b) F

or th

e du

ratio

n of

the

shor

t circ

uit,

ther

e is

no

chan

ge in

the

netw

ork

invo

lved

.

a) F

or th

e du

ratio

n of

the

shor

t circ

uit t

here

is n

o ch

ange

in th

e ty

pe o

f sho

rt c

ircui

t inv

olve

d (a

thre

e-ph

ase

shor

t circ

uit r

emai

ns th

ree-

phas

e)

The

cal

cula

tion

of m

axim

um a

nd m

inim

um s

hort

-circ

uit c

urre

nts

is b

ased

on

the

follo

win

g si

mpl

ifica

tions

.

The

cal

cula

tion

of m

axim

um a

nd m

inim

um, b

alan

ced

and

unba

lanc

ed, s

hort

-circ

uit c

urre

nts

it is

mad

e by

app

licat

ion

of s

ymm

etric

al c

ompo

nent

s.

Min

imum

sho

rt-ci

rcui

t cur

rent

s

Max

imum

sho

rt-ci

rcui

t cur

rent

s

Gen

eral

con

ditio

ns

Cal

cula

tion

algo

rithm

Sho

rt-c

ircui

t cal

cula

tion

hypo

thes

is fo

r IE

C 6

0909

-0

Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

Kojeisto 1, -1. Kellari

-QE

1.1

-QS

1.1

kvarh

kWh

Insinööritoimisto SIR-Sähkö OY

Insinöörityö

Mitoitus

Pääjakelun mitoitus

Keilaranta Tower

Arto Saari

Arto Saari

2.4.2012

HD4/UniMix-R 24.06.12 P230

REF542Plus/DK

Cu-XLPE-65

3x(1x50)/16

1

254.9

SHS2/A 24.04.12

12.5

100.2

24 kV 16 kA

Com

bisensor 240A

TO - REF542DK

116

2

HD4/US 24.12.16 p210

REF542Plus/DK

12.5

Com

bisensor 240A

TO - REF542/DK

CEF 24kV - 80A - (442/87mm)

Cu-XLPE-65

3x(1x50)/16

5

254.9

SHS2/T2F 24.04.20

12.5

30.8

24 kV 1 kA

Typical Unit P1A

Typical Unit P1E Bus-tier

Typical Unit P2

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

Auxiliaries

Isc max

IzIbLength (m)

Conductors / Screen sizes

Cable type

Cable data

Voltage transformer

Hom

opolar current transformer

Com

bi sensors or Current transformer

MV Trip unit

MV Fuses

Earth Disconnector

Disconnector or Switch-disconnector

Circuit breaker

Unit type

Load

[A]

[m]

[kA]

[A]

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -QF1

.5

-QE

1.5

20000

12.5

3371.4

768.4

[V]

[kW]

[kvar]

[kA]

Rated Voltage

Isc LLL

Active power

Reactive power

-QF1

.1

1.5

1.8

-QF1

.3

Kojeisto 2, 8. Krs

-QE

2.1

-QS

2.1

Insinööritoimisto SIR-Sähkö OY

Insinöörityö

Mitoitus

Pääjakelun mitoitus

Keilaranta Tow

er

Arto Saari

Arto Saari

2.4.2012

HD4/UniMix-R 24.06.12 P230

REF542Plus/DK

Cu-XLPE-65

3x(1x50)/16

1

254.9

SHS2/A 24.04.12

12.3

69.4

Syöttö

Kojeisto 2

24 kV 16 kA

Com

bisensor 240A

TO - REF542/DK

216

3

CEF 24kV - 80A - (442/87mm)

Cu-XLPE-65

3x(1x50)/16

5

254.9

SHS2/T2F 24.04.20

12.3

22.9

24 kV 1 kA

CEF 24kV - 80A - (442/87mm)

Cu-XLPE-65

3x(1x50)/16

5

254.9

SHS2/T2F 24.04.20

12.3

18.8

24 kV 1 kA

CEF 24kV - 80A - (442/87mm)

Cu-XLPE-65

3x(1x50)/16

5

254.9

SHS2/T2F 24.04.20

12.3

27.7

24 kV 1 kA

Typical Unit P1A

Typical Unit P2

Typical Unit P2

Typical Unit P2

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

Auxiliaries

Isc max

IzIbLength (m)

Conductors / Screen sizes

Cable type

Cable data

Voltage transformer

Hom

opolar current transformer

Com

bi sensors or Current transformer

MV Trip unit

MV Fuses

Earth Disconnector

Disconnector or Switch-disconnector

Circuit breaker

Unit type

Load

[A]

[m]

[kA]

[A]

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -QF2

.2

-QE

2.2

� ��� -QF2

.3

-QE

2.3

� ��� -QF2

.4

-QE

2.4

-QF2

.1

1.8

2.3

2.4

2.2

� ��� -TM

1Vr2 = 400 V

Sn = 1600 kVA

2nd: LLLN / TN-S

� ��� -TM

3Vr2 = 400 V

Sn = 1600 kVA

2nd: LLLN / TN-S

� ��� -TM

4Vr2 = 400 V

Sn = 1600 kVA

2nd: LLLN / TN-S

Insinööritoimisto SIR-Sähkö OY

Insinöörityö

Mitoitus

Pääjakelun mitoitus

Keilaranta Tower

Arto Saari

Arto Saari

2.4.2012

316

4Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -TM

2Vr2 = 400 V

Sn = 1600 kVA

2nd: LLLN / TN-S

1.5

2.2

2.3

2.4

3.1

3.2

3.3

3.4

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Mito

itus

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

Art

o S

aari

2.4.

2012

416

5S

heet

s:N

ext s

heet

:S

heet

:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

-B3

Spr

inkl

erik

esku

sD

f = 1

.00

V =

393

.6 V

Ib =

16.

0 A

Cos

phi =

0.9

2S

cc m

ax =

6.8

kA

-B2

Pää

kesk

us P

K1.

1D

f = 1

.00

V =

394

.5 V

Ib =

152

6.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 3

9.5

kA

-B2

Pää

kesk

us P

K1.

1D

f = 1

.00

V =

394

.5 V

Ib =

152

6.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 3

9.5

kA

� ��� -FU

5O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

10

Link

: gG

Ir =

63

AS

ize:

00

� ��� -WC

8H

issi

10

5G25

/16

dV =

0.2

8 %

Ib =

11.

8 A

Iz =

78.

0 A

L =

45 m

-B4

His

si 1

0D

f = 1

.00

V =

393

.4 V

Ib =

11.

8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

4.6

kA

kWh

� ��� -FU

7O

FA

A 0

0gG

125

AE

933

/125

Rav

into

la(R

K-1

.2)

Link

: gG

Ir =

125

AS

ize:

00

� ��� -FU

9gG

00

125

E 9

33/1

25K

okou

skes

kus(

RK

-1.4

)Li

nk: g

GIr

= 1

25 A

Siz

e: 0

0

-B6

Rav

into

la(R

K-1

.2)

Df =

1.0

0V

= 3

92.5

VIb

= 6

5.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

2.1

kA

-B8

Kok

ousk

esku

s(R

K1.

4)D

f = 1

.00

V =

391

.7 V

Ib =

122

.7 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

15.

5 kA

� ��� -WC

10R

avin

tola

(RK

-1.2

)5G

95/3

5dV

= 0

.51

%Ib

= 6

5.0

AIz

= 1

83.0

AL

= 55

m

� ��� -WC

12K

okou

skes

kus(

RK

-1.4

)5G

95/3

5dV

= 0

.70

%Ib

= 1

22.7

AIz

= 1

83.0

AL

= 40

m

� ��� -FU

10gG

00

63E

933

/125

Caf

e(R

K-2

.1)

Link

: gG

Ir =

63

AS

ize:

00

� ��� -FU

22gG

00

80E

933

/125

Kok

oust

ilat(

RK

-2.4

)Li

nk: g

GIr

= 8

0 A

Siz

e: 0

0

� ��� -WC

13C

afe(

RK

-2.1

)5G

35/1

6dV

= 1

.09

%Ib

= 5

7.7

AIz

= 9

6.0

AL

= 50

m

� ��� -WC

25K

okou

stila

t(R

K-2

.4)

5G70

/16

dV =

0.8

3 %

Ib =

72.

2 A

Iz =

150

.0 A

L =

60 m

-B9

Caf

e(R

K-2

.1)

Df =

1.0

0V

= 3

90.1

VIb

= 5

7.7

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 5

.7 k

A

-B19

Kok

oust

ilat(

RK

-2.4

)D

f = 1

.00

V =

391

.2 V

Ib =

72.

2 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

8.9

kA

-WC

155G

2.5

dV =

0.0

0 %

Ib =

0.0

AIz

= 1

9.5

AL

= 1

m

-C1

Q =

0.0

0 kv

arIr

= 0

.0 A

� ��� -L1

Spr

inkl

erik

esku

sS

r =

11.1

1 kV

AC

osph

i = 0

.90

Ir =

16.

0 A

UF

= 1

00%

dV =

1.6

0 %

� ��� -L2

His

si 1

0S

r =

16.3

3 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

23.

6 A

UF

= 5

0%dV

= 1

.65

%

� ��� -L4

Rav

into

la(R

K-1

.2)

Sr

= 45

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 6

5.0

AU

F =

100

%dV

= 1

.88

%

� ��� -L6

Kok

ousk

esku

s(R

K-1

.4)

Sr

= 85

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 1

22.7

AU

F =

100

%dV

= 2

.07

%

� ��� -L7

Caf

e(R

K-2

.1)

Sr

= 40

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 5

7.7

AU

F =

100

%dV

= 2

.46

%

� ��� -L17

Kok

oust

ilat(

RK

-2.4

)S

r =

50.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

72.

2 A

UF

= 1

00%

dV =

2.2

0 %

� ��� -WC

14S

prin

kler

ikes

kus

5G25

/16

dV =

0.2

4 %

Ib =

16.

0 A

Iz =

78.

0 A

L =

30 m

� ��� -FU

1O

FA

A 0

0gG

25A

E 9

33/5

0S

prin

kler

ikes

kus

Link

: gG

Ir =

25

AS

ize:

00

� ��� -FU

8O

FA

A 0

0gG

125

AE

933

/125

Rav

into

la(R

K-1

.3)

Link

: gG

Ir =

125

AS

ize:

00

-B7

Rav

into

la(R

K-1

.3)

Df =

1.0

0V

= 3

92.1

VIb

= 6

5.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

0.6

kA

� ��� -WC

11R

avin

tola

(RK

-1.3

)5G

95/3

5dV

= 0

.60

%Ib

= 6

5.0

AIz

= 1

83.0

AL

= 65

m

� ��� -L5

Rav

into

la(R

K-1

.3)

Sr

= 45

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 6

5.0

AU

F =

100

%dV

= 1

.97

%

-B2

Pää

kesk

us P

K1.

1D

f = 1

.00

V =

394

.5 V

Ib =

152

6.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 3

9.5

kA

� ��� -FU

21gG

00

80E

933

/125

Kok

oust

ilat(

RK

-2.3

)Li

nk: g

GIr

= 8

0 A

Siz

e: 0

0

� ��� -WC

24K

okou

stila

t(R

K-2

.3)

5G70

/16

dV =

0.8

3 %

Ib =

72.

2 A

Iz =

150

.0 A

L =

60 m-

B18

Kok

oust

ilat(

RK

-2.3

)D

f = 1

.00

V =

391

.2 V

Ib =

72.

2 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

8.9

kA

� ��� -L16

Kok

oust

ilat(

RK

-2.3

)S

r =

50.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

72.

2 A

UF

= 1

00%

dV =

2.2

0 %

� ��� -FU

20gG

00

80E

933

/125

Kok

oust

ilat(

RK

-2.2

)Li

nk: g

GIr

= 8

0 A

Siz

e: 0

0

� ��� -WC

23K

okou

stila

t(R

K-2

.2)

5G70

/16

dV =

0.8

3 %

Ib =

72.

2 A

Iz =

150

.0 A

L =

60 m

-B17

Kok

oust

ilat(

RK

-2.2

)D

f = 1

.00

V =

391

.2 V

Ib =

72.

2 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

8.9

kA

� ��� -L15

Kok

oust

ilat(

RK

-2.2

)S

r =

50.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

72.

2 A

UF

= 1

00%

dV =

2.2

0 %

� ��� -FU

19O

FA

A 0

0gG

80A

E 9

33/1

25P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.3)

Link

: gG

Ir =

80

AS

ize:

00

� ��� -WC

22P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.3)

5G70

/16

dV =

0.2

9 %

Ib =

37.

5 A

Iz =

150

.0 A

L =

40 m-B16

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-01.

3)D

f = 1

.00

V =

393

.4 V

Ib =

37.

5 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

12.

6 kA

� ��� -L14

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-01.

3)S

r =

26.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

37.

5 A

UF

= 1

00%

dV =

1.6

6 %

� ��� -FU

18O

FA

A 0

0gG

80A

E 9

33/1

25P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.2)

Link

: gG

Ir =

80

AS

ize:

00

� ��� -WC

21P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.2)

5G70

/16

dV =

0.2

9 %

Ib =

37.

5 A

Iz =

150

.0 A

L =

40 m-B

15P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.2)

Df =

1.0

0V

= 3

93.4

VIb

= 3

7.5

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

2.6

kA

� ��� -L13

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-01.

2)S

r =

26.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

37.

5 A

UF

= 1

00%

dV =

1.6

6 %

� ��� -FU

17O

FA

A 0

0gG

80A

E 9

33/1

25P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.1)

Link

: gG

Ir =

80

AS

ize:

00

� ��� -WC

20P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.1)

5G70

/16

dV =

0.2

9 %

Ib =

37.

5 A

Iz =

150

.0 A

L =

40 m-B

14P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

1.1)

Df =

1.0

0V

= 3

93.4

VIb

= 3

7.5

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

2.6

kA

� ��� -L12

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-01.

1)S

r =

26.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

37.

5 A

UF

= 1

00%

dV =

1.6

6 %

� ��� -FU

16O

FA

A 0

0gG

80A

E 9

33/1

25P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.3)

Link

: gG

Ir =

80

AS

ize:

00

� ��� -WC

19P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.3)

5G70

/16

dV =

0.3

4 %

Ib =

39.

0 A

Iz =

150

.0 A

L =

45 m-B

13P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.3)

Df =

1.0

0V

= 3

93.2

VIb

= 3

9.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

1.4

kA

� ��� -L11

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-02.

3)S

r =

27.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

39.

0 A

UF

= 1

00%

dV =

1.7

1 %

� ��� -FU

15O

FA

A 0

0gG

80A

E 9

33/1

25P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.2)

Link

: gG

Ir =

80

AS

ize:

00

� ��� -WC

18P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.2)

5G70

/16

dV =

0.3

4 %

Ib =

39.

0 A

Iz =

150

.0 A

L =

45 m-B

12P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.2)

Df =

1.0

0V

= 3

93.2

VIb

= 3

9.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

1.4

kA

� ��� -L10

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-02.

2)S

r =

27.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

39.

0 A

UF

= 1

00%

dV =

1.7

1 %

� ��� -FU

14O

FA

A 0

0gG

80A

E 9

33/1

25P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.1)

Link

: gG

Ir =

80

AS

ize:

00

� ��� -WC

17P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.1)

5G70

/16

dV =

0.3

4 %

Ib =

39.

0 A

Iz =

150

.0 A

L =

45 m -B

11P

ysäk

öint

ihal

li(R

K-0

2.1)

Df =

1.0

0V

= 3

93.2

VIb

= 3

9.0

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

1.4

kA

� ��� -L9

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-02.

1)S

r =

27.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

39.

0 A

UF

= 1

00%

dV =

1.7

1 %

� ��� -WC

27P

arkk

italo

5G12

0/35

dV =

0.6

8 %

Ib =

118

.3 A

Iz =

212

.0 A

L =

50 m

� ��� -FU

12O

FA

A 1

gG 1

60A

OS

250

D03

Par

kkita

loLi

nk: g

GIr

= 1

60 A

Siz

e: 1

� ��� -FU

13O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

11

Link

: gG

Ir =

63

AS

ize:

00

� ��� -WC

16H

issi

11

5G25

/16

dV =

0.5

0 %

Ib =

11.

8 A

Iz =

78.

0 A

L =

80 m

-B10

His

si 1

1D

f = 1

.00

V =

392

.5 V

Ib =

11.

8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

2.6

kA

-L8

His

si 1

1S

r =

16.3

3 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

23.

6 A

UF

= 5

0%dV

= 1

.87

%

� ��� -BW

1S

C 3

000A

4 c

ond.

Al

Pää

kesk

us P

K1.

1L

= 5

mdV

= 0

.10

%Ib

= 1

541.

5 A

Iz =

315

0.0

A � ��� -F

U6

OF

AA

1gG

160

AO

ES

A 2

50 D

3 P

LK

eitti

ö(R

K-1

.1)

Link

: gG

Ir =

160

AS

ize:

1

-B5

Rav

into

la k

eitti

ö(R

K-1

.1)

Df =

1.0

0V

= 3

92.8

VIb

= 1

03.1

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

7.7

kA

� ��� -WC

9K

eitti

ö(R

K-1

.1)

5G18

5/50

dV =

0.4

3 %

Ib =

103

.1 A

Iz =

280

.0 A

L =

55 m

� ��� -L3

Kei

ttiö(

RK

-1.1

)S

r =

142.

86 k

VA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

06.2

AU

F =

50%

dV =

1.8

0 %

-B1

V =

394

.5 V

Ib =

154

1.5

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 3

9.6

kA

� ��� -WC

26P

arkk

italo

n lii

ketil

a5G

35/1

6dV

= 0

.33

%Ib

= 1

4.6

AIz

= 9

6.0

AL

= 60

m

� ��� -FU

11O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25P

arkk

italo

n lii

ketil

aLi

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

2O

FA

A 2

gG 3

15A

OE

SA

400

D3

PL

Link

: gG

Ir =

315

AS

ize:

2

� ��� -FU

3O

FA

A 2

gG 3

15A

OE

SA

400

D3

PL

Link

: gG

Ir =

315

AS

ize:

2

� ��� -FU

4O

FA

A 2

gG 3

15A

OE

SA

400

D3

PL

Link

: gG

Ir =

315

AS

ize:

2

� ��� -QF4

T8L

250

0 P

R33

2-LS

I R25

00P

ääka

tkai

sija

PK

1.1

-QF5

T2S

160

TM

D1-

10

4.1

Jake

luki

sko

14.

2Ja

kelu

kisk

o 2

4.3

Jake

luki

sko

3

3.1

Pää

kesk

us P

K1.

1

4.4

4.5

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Mito

itus

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

Art

o S

aari

2.4.

2012

516

6S

heet

s:N

ext s

heet

:S

heet

:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

-B23

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)D

f = 1

.00

V =

391

.8 V

Ib =

54.

0 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

15.

2 kA

-B20

Par

kkita

lo(R

K-P

1.3)

Df =

1.0

0V

= 3

91.4

VIb

= 3

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

2.5

kA

� ��� -L18

Par

kkita

lo(R

K-P

1.3)

Sr

= 22

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 3

1.8

AU

F =

100

%dV

= 2

.15

%

� ��� -WC

28P

arkk

italo

(RK

-P1.

3)5G

120/

35dV

= 0

.11

%Ib

= 6

4.3

AIz

= 2

12.0

AL

= 15

m

-B21

Par

kkita

lo(R

K-P

1.4)

Df =

1.0

0V

= 3

91.3

VIb

= 3

2.5

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

1.8

kA

� ��� -L19

Par

kkita

lo(R

K-P

1.4)

Sr

= 18

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

6.0

AU

F =

100

%dV

= 2

.17

%

� ��� -WC

29P

arkk

italo

(RK

-P1.

4)5G

120/

35dV

= 0

.02

%Ib

= 3

2.5

AIz

= 2

12.0

AL

= 5

m

� ��� -WC

37P

arkk

italo

(RK

-P1.

4)3G

2.5

dV =

1.5

2 %

Ib =

6.6

AIz

= 3

0.0

AL

= 35

m

-L29

Par

kkita

lo(R

K-P

1.4)

Sr

= 1.

52 k

VA

Cos

phi =

0.9

9Ir

= 6

.6 A

UF

= 1

00%

dV =

3.7

0 %

� ��� -WC

30P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

5G2.

5dV

= 0

.39

%Ib

= 2

.9 A

Iz =

20.

0 A

L =

40 m

� ��� -L22

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)S

r =

2.04

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

2.9

AU

F =

100

%dV

= 2

.43

%

� ��� -L23

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)S

r =

2.04

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

2.9

AU

F =

100

%dV

= 2

.69

%

� ��� -L24

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)S

r =

2.04

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

2.9

AU

F =

100

%dV

= 2

.69

%

� ��� -L25

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)S

r =

1.53

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

2.2

AU

F =

100

%dV

= 2

.34

%

� ��� -WC

31P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

5G1.

5dV

= 0

.64

%Ib

= 2

.9 A

Iz =

15.

0 A

L =

40 m

� ��� -WC

32P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

5G1.

5dV

= 0

.64

%Ib

= 2

.9 A

Iz =

15.

0 A

L =

40 m

� ��� -WC

33P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

5G2.

5dV

= 0

.29

%Ib

= 2

.2 A

Iz =

20.

0 A

L =

40 m

� ��� -FU

23O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

Link

: gG

Ir =

63

AS

ize:

00

� ��� -FU

24O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25P

arkk

italo

(RK

-P1.

3)Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

25O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25P

arkk

italo

(RK

-P1.

4)Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -L26

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)S

r =

1.53

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

2.2

AU

F =

100

%dV

= 2

.34

%

� ��� -WC

34P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

5G2.

5dV

= 0

.29

%Ib

= 2

.2 A

Iz =

20.

0 A

L =

40 m

� ��� -L27

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)S

r =

1.53

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

6.6

AU

F =

100

%dV

= 3

.79

%

� ��� -WC

35P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

3G2.

5dV

= 1

.74

%Ib

= 6

.6 A

Iz =

23.

0 A

L =

40 m

� ��� -L28

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)S

r =

1.53

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

2.2

AU

F =

100

%dV

= 2

.34

%

� ��� -WC

36P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

5G2.

5dV

= 0

.29

%Ib

= 2

.2 A

Iz =

20.

0 A

L =

40 m

-L21

Sr

= 22

.09

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 3

1.9

AU

F =

100

%dV

= 2

.05

%

� ��� -L20

Par

kkita

lon

liike

tila

Sr

= 10

.10

kVA

Cos

phi =

0.9

9Ir

= 1

4.6

AU

F =

100

%dV

= 1

.70

%

-B22

Par

kkita

lon

liike

tila(

RK

-P1.

11)

Df =

1.0

0V

= 3

93.2

VIb

= 1

4.6

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 4

.8 k

A

4.4

Par

kkita

lo(R

K-P

1.3)

4.5

Par

kkita

lon

liike

tila(

RK

-P1.

11)

� ��� -QF7

S20

3P-C

16P

arkk

italo

(RK

-P01

.1) � ��� -Q

F8S

203P

-C10

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

) � ��� -QF9

S20

3P-B

10P

arkk

italo

(RK

-P01

.1)

� ��� -QF1

0S

203P

-C16

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)

� ��� -QF1

1S

203P

-C16

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)

� ��� -QF1

2S

201-

C16

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)

� ��� -QF1

3S

203P

-C16

Par

kkita

lo(R

K-P

01.1

)

� ��� -QF6

S20

1-B

16

Par

kkita

lo(R

K-P

1.4)

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Mito

itus

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

Art

o S

aari

2.4.

2012

616

7S

heet

s:N

ext s

heet

:S

heet

:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -BW

2S

C 3

000A

4 c

ond.

Al

Pää

kesk

us P

K2.

1L

= 5

mdV

= 0

.10

%Ib

= 9

41.7

AIz

= 3

150.

0 A

-B24

V =

396

.6 V

Ib =

941

.7 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

39.

6 kA

-B25

Pää

kesk

us P

K2.

1D

f = 1

.00

V =

396

.5 V

Ib =

941

.7 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

39.

5 kA

kWh

-WC

385G

2.5

dV =

0.0

0 %

Ib =

0.0

AIz

= 1

9.5

AL

= 1

m

-C2

Q =

0.0

0 kv

arIr

= 0

.0 A

� ��� -FU

26gG

2 3

15O

ES

A 4

00 D

3 P

LLi

nk: g

GIr

= 3

15 A

Siz

e: 2

� ��� -FU

27gG

2 3

15O

ES

A 4

00 D

3 P

LLi

nk: g

GIr

= 3

15 A

Siz

e: 2

� ��� -FU

28gG

2 4

00O

ES

A 4

00 D

3 P

LLi

nk: g

GIr

= 4

00 A

Siz

e: 2

� ��� -QF1

4T

8L 2

500

PR

332-

LI R

2500

Pää

kesk

us P

K2.

1

-QF1

5T

2S 1

60 T

MD

1-10

6.1

Jake

luki

sko

46.

2Ja

kelu

kisk

o 5

6.3

Jake

luki

sko

6

3.3

Pää

kesk

us P

K2.

1

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Mito

itus

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

Art

o S

aari

2.4.

2012

716

8S

heet

s:N

ext s

heet

:S

heet

:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -BW

3S

C 3

000A

4 c

ond.

Al

L =

5 m

dV =

0.1

0 %

Ib =

138

4.3

AIz

= 3

150.

0 A

-B26

V =

394

.1 V

Ib =

138

4.3

AC

osph

i = 0

.98

Scc

max

= 3

9.6

kA

kWh

-B27

Pää

kesk

us P

K2.

2D

f = 1

.00

V =

394

.1 V

Ib =

138

4.3

AC

osph

i = 0

.98

Scc

max

= 3

9.5

kA

-B32

Jääh

dyty

skes

kus

3D

f = 1

.00

V =

392

.7 V

Ib =

309

.2 A

Cos

phi =

0.9

6S

cc m

ax =

27.

1 kA

� ��� -FU

32gG

00

125

E 9

33/1

25K

iinte

istö

kesk

us 1

Link

: gG

Ir =

125

AS

ize:

00� ��� -W

C39

Kiin

teis

töke

skus

15G

95/5

0dV

= 0

.31

%Ib

= 1

06.8

AIz

= 1

83.0

AL

= 20

m

-B28

Kiin

teis

töke

skus

1D

f = 1

.00

V =

392

.9 V

Ib =

106

.8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

23.

7 kA

-WC

44V

arav

oim

akes

kus

5G25

/16

dV =

0.0

0 %

Ib =

0.0

AIz

= 8

7.0

AL

= 10

m

-C3

Q =

0.0

0 kv

arIr

= 0

.0 A

� ��� -L34

Jääh

dyty

skes

kus

3S

r =

306.

00 k

VA

Cos

phi =

0.9

5Ir

= 4

41.7

AU

F =

70%

dV =

1.8

3 %

� ��� -L30

Kiin

teis

töke

skus

1S

r =

74.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

106

.8 A

UF

= 1

00%

dV =

1.7

8 %

� ��� -FU

29O

FA

A 3

gG 4

00A

OE

SA

630

D3

PL

Jääh

dyty

skes

kus

3Li

nk: g

GIr

= 4

00 A

Siz

e: 3

� ��� -FU

31O

FA

M 1

aM 2

00A

OE

SA

250

D3

PL

Var

avoi

mak

esku

sLi

nk: a

MIr

= 2

00 A

Siz

e: 1

� ��� -BW

4S

B4

500A

4 c

ond.

Al

Jääh

dyty

skes

kus

3L

= 20

mdV

= 0

.37

%Ib

= 3

09.2

AIz

= 5

25.0

A

-B33

Jääh

dyty

skes

kus

4D

f = 1

.00

V =

392

.7 V

Ib =

309

.2 A

Cos

phi =

0.9

6S

cc m

ax =

27.

1 kA

� ��� -L35

Jääh

dyty

skes

kus

4S

r =

306.

00 k

VA

Cos

phi =

0.9

5Ir

= 4

41.7

AU

F =

70%

dV =

1.8

3 %

� ��� -FU

30O

FA

A 3

gG 4

00A

OE

SA

630

D3

PL

Jääh

dyty

skes

kus

4Li

nk: g

GIr

= 4

00 A

Siz

e: 3

� ��� -BW

5S

B4

500A

4 c

ond.

Al

Jääh

dyty

skes

kus

4L

= 20

mdV

= 0

.37

%Ib

= 3

09.2

AIz

= 5

25.0

A

� ��� -WC

43V

arav

oim

akes

kus

5G24

0/70

dV =

0.1

2 %

Ib =

127

.6 A

Iz =

330

.0 A

L =

15 m

� ��� -FU

33gG

00

125

E 9

33/1

25K

iinte

istö

kesk

us 2

Link

: gG

Ir =

125

AS

ize:

00� ��� -W

C40

Kiin

teis

töke

skus

25G

95/5

0dV

= 0

.76

%Ib

= 1

06.8

AIz

= 1

83.0

AL

= 50

m

-B29

Kiin

teis

töke

skus

2D

f = 1

.00

V =

391

.0 V

Ib =

106

.8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

13.

1 kA

� ��� -L31

Kiin

teis

töke

skus

2S

r =

74.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

106

.8 A

UF

= 1

00%

dV =

2.2

4 %

� ��� -FU

34gG

00

125

E 9

33/1

25K

iinte

istö

kesk

us 3

Link

: gG

Ir =

125

AS

ize:

00� ��� -W

C41

Kiin

teis

töke

skus

35G

95/7

0/50

dV =

0.7

6 %

Ib =

106

.8 A

Iz =

183

.0 A

L =

50 m

-B30

Kiin

teis

töke

skus

3D

f = 1

.00

V =

391

.0 V

Ib =

106

.8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

13.

1 kA

� ��� -L32

Kiin

teis

töke

skus

3S

r =

74.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

106

.8 A

UF

= 1

00%

dV =

2.2

4 %

� ��� -FU

35gG

00

125

E 9

33/1

25K

iinte

istö

kesk

us 4

Link

: gG

Ir =

125

AS

ize:

00� ��� -W

C42

Kiin

teis

töke

skus

45G

95/5

0dV

= 0

.76

%Ib

= 1

06.8

AIz

= 1

83.0

AL

= 50

m

-B31

Kiin

teis

töke

skus

4D

f = 1

.00

V =

391

.0 V

Ib =

106

.8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

13.

1 kA

� ��� -L33

Kiin

teis

töke

skus

4S

r =

74.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

106

.8 A

UF

= 1

00%

dV =

2.2

4 %

-B27

Pää

kesk

us P

K2.

2D

f = 1

.00

V =

394

.1 V

Ib =

138

4.3

AC

osph

i = 0

.98

Scc

max

= 3

9.5

kA

� ��� -FU

37O

FA

A 1

gG 2

00A

OE

SA

250

D3

PL

Kiin

teis

töke

skus

6Li

nk: g

GIr

= 2

00 A

Siz

e: 1

� ��� -WC

46K

iinte

istö

kesk

us 6

5G18

5/50

dV =

1.1

0 %

Ib =

137

.1 A

Iz =

280

.0 A

L =

105

m-B

35K

iinte

istö

kesk

us 6

Df =

1.0

0V

= 3

89.7

VIb

= 1

37.1

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 1

1.2

kA

� ��� -L37

Kiin

teis

töke

skus

6S

r =

95.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

137

.1 A

UF

= 1

00%

dV =

2.5

7 %

-FU

36gG

00

80E

933

/125

Kiin

teis

töke

skus

5Li

nk: g

GIr

= 8

0 A

Siz

e: 0

0

� ��� -WC

45K

iinte

istö

kesk

us 5

5G18

5/50

dV =

0.5

3 %

Ib =

76.

5 A

Iz =

280

.0 A

L =

90 m

-B34

Kiin

teis

töke

skus

5D

f = 1

.00

V =

392

.0 V

Ib =

76.

5 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

12.

6 kA

� ��� -L36

Kiin

teis

töke

skus

5S

r =

53.0

0 kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

76.

5 A

UF

= 1

00%

dV =

2.0

0 %

� ��� -QF1

6T

8L 2

500

PR

332-

LI R

2500

-QF1

7S

804S

-C25

Var

avoi

mak

esku

s

3.4

7.1

Var

avoi

mak

esku

s

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Mito

itus

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

Art

o S

aari

2.4.

2012

816

9S

heet

s:N

ext s

heet

:S

heet

:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -BW

6S

C 3

000A

4 c

ond.

Al

Pää

kesk

us P

K2.

3L

= 5

mdV

= 0

.10

%Ib

= 1

146.

1 A

Iz =

315

0.0

A

-B36

Df =

1.0

0V

= 3

94.9

VIb

= 1

146.

1 A

Cos

phi =

0.9

7S

cc m

ax =

39.

6 kA

-B37

Pää

kesk

us P

K2.

3D

f = 1

.00

V =

394

.9 V

Ib =

114

6.1

AC

osph

i = 0

.97

Scc

max

= 3

9.5

kA

-B39

IV-1

Df =

1.0

0V

= 3

93.8

VIb

= 2

57.6

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 2

8.8

kA

-B42

Jääh

dyty

skes

kus

2D

f = 1

.00

V =

393

.5 V

Ib =

309

.2 A

Cos

phi =

0.9

6S

cc m

ax =

27.

1 kA

� ��� -FU

42O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25Lä

mm

önja

koko

esku

sLi

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -WC

47Lä

mm

önja

koko

esku

s5G

25/1

6dV

= 0

.37

%Ib

= 1

4.4

AIz

= 7

8.0

AL

= 50

m

-B38

Läm

mön

jako

kesk

usD

f = 1

.00

V =

393

.4 V

Ib =

14.

4 A

Cos

phi =

0.9

6S

cc m

ax =

4.2

kA

kWh

-WC

485G

2.5

dV =

0.0

0 %

Ib =

0.0

AIz

= 1

9.5

AL

= 10

m

-C4

Q =

0.0

0 kv

arIr

= 0

.0 A

� ��� -L39

IV-1

Sr

= 25

5.00

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

368

.1 A

UF

= 7

0%dV

= 1

.55

%

� ��� -L42

Jääh

dyty

skes

kus

2S

r =

306.

00 k

VA

Cos

phi =

0.9

5Ir

= 4

41.7

AU

F =

70%

dV =

1.6

3 %

� ��� -L38

Läm

mön

jako

koes

kus

Sr

= 20

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

5Ir

= 2

8.9

AU

F =

50%

dV =

1.6

5 %

� ��� -FU

38gG

2 3

15O

ES

A 4

00 D

3 P

LIV

-1Li

nk: g

GIr

= 3

15 A

Siz

e: 2

� ��� -FU

41O

FA

A 3

gG 4

00A

OE

SA

630

D3

PL

Jääh

dyty

skes

kus

2Li

nk: g

GIr

= 4

00 A

Siz

e: 3

-B41

Jääh

dyty

skes

kus

Df =

1.0

0V

= 3

93.5

VIb

= 3

09.2

AC

osph

i = 0

.96

Scc

max

= 2

7.1

kA

� ��� -L41

Jääh

dyty

skes

kus

1S

r =

306.

00 k

VA

Cos

phi =

0.9

5Ir

= 4

41.7

AU

F =

70%

dV =

1.6

3 %

� ��� -FU

40O

FA

A 3

gG 4

00A

OE

SA

630

D3

PL

Jääh

dyty

skes

kus

1Li

nk: g

GIr

= 4

00 A

Siz

e: 3

-B40

IV-1

Df =

1.0

0V

= 3

93.4

VIb

= 2

57.6

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 2

6.3

kA

� ��� -L40

IV-2

Sr

= 25

5.00

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

368

.1 A

UF

= 7

0%dV

= 1

.64

%

� ��� -FU

39gG

2 3

15O

ES

A 4

00 D

3 P

LIV

-2Li

nk: g

GIr

= 3

15 A

Siz

e: 2

� ��� -BW

7M

R 4

00A

4 c

ond.

Al

IV-1

L =

15 m

dV =

0.2

8 %

Ib =

257

.6 A

Iz =

420

.0 A

� ��� -BW

8M

R 4

00A

4 c

ond.

Al

IV-2

L =

20 m

dV =

0.3

7 %

Ib =

257

.6 A

Iz =

420

.0 A

� ��� -BW

9S

B4

500A

4 c

ond.

Al

Jääh

dyty

skes

kus

1L

= 20

mdV

= 0

.37

%Ib

= 3

09.2

AIz

= 5

25.0

A

� ��� -BW

10S

B4

500A

4 c

ond.

Al

Jääh

dyty

skes

kus

2L

= 20

mdV

= 0

.37

%Ib

= 3

09.2

AIz

= 5

25.0

A

� ��� -QF1

8T

8L 2

500

PR

332-

LI R

2500

Pää

kesk

us P

K2.

3

-QF1

9T

2S 1

60 T

MD

1-10

3.2

Pää

kesk

us P

K2.

3

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Mito

itus

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

Art

o S

aari

2.4.

2012

916

10S

heet

s:N

ext s

heet

:S

heet

:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

-B43

Var

avoi

mak

esku

sD

f = 1

.00

V =

393

.6 V

Ib =

127

.6 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

31.

6 kA

-GS

1S

alie

nt p

ole

gene

rato

r (4

pol

es)

400V

160

kVA

Vr

= 40

0 V

Cos

phi =

0.8

0LL

LN /

TN

-S

G

� ��� -WC

49H

issi

15G

35/1

6dV

= 0

.36

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 80

m

-B44

His

si 1

Df =

1.0

0V

= 3

92.2

VIb

= 1

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 3

.6 k

A

� ��� -WC

50H

issi

25G

35/1

6dV

= 0

.36

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 80

m-B

45H

issi

2D

f = 1

.00

V =

392

.2 V

Ib =

11.

8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

3.6

kA

� ��� -WC

51H

issi

35G

35/1

6dV

= 0

.36

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 80

m-B

46H

issi

3D

f = 1

.00

V =

392

.2 V

Ib =

11.

8 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

3.6

kA

� ��� -WC

52H

issi

45G

35/1

6dV

= 0

.36

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 80

m

-B47

His

si 4

Df =

1.0

0V

= 3

92.2

VIb

= 1

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 3

.6 k

A

� ��� -WC

54H

issi

65G

35/1

6dV

= 0

.22

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 50

m

-B49

His

si 6

Df =

1.0

0V

= 3

92.8

VIb

= 1

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 5

.5 k

A

� ��� -WC

55H

issi

75G

35/1

6dV

= 0

.22

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 50

m

-B50

His

si 7

Df =

1.0

0V

= 3

92.8

VIb

= 1

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 5

.5 k

A

� ��� -WC

56H

issi

85G

35/1

6dV

= 0

.22

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 50

m

-B51

His

si 8

Df =

1.0

0V

= 3

92.8

VIb

= 1

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 5

.5 k

A

� ��� -WC

57H

issi

95G

35/1

6dV

= 0

.22

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 50

m

-B52

His

si 9

Df =

1.0

0V

= 3

92.8

VIb

= 1

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 5

.5 k

A

-B54

Sav

unpo

isto

kesk

us 1

Df =

1.0

0

-B55

Sav

unpo

isto

kesk

us 2

Df =

1.0

0

� ��� -FU

52O

FA

A 0

0gG

25A

E 9

33/3

2T

elej

ärje

stel

mäk

esku

sLi

nk: g

GIr

= 2

5 A

Siz

e: 0

0

� ��� -WC

59T

elej

ärje

stel

mäk

esku

s5G

6dV

= 0

.48

%Ib

= 7

.2 A

Iz =

33.

0 A

L =

30 m

-B53

Tel

ejär

jest

elm

äkes

kus

Df =

1.0

0V

= 3

91.7

VIb

= 7

.2 A

Cos

phi =

1.0

0S

cc m

ax =

1.7

kA

� ��� -FU

51O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

9Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -L43

His

si 1

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.9

5 %

� ��� -L44

His

si 2

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.9

5 %

� ��� -L45

His

si 3

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.9

5 %

� ��� -L46

His

si 4

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.9

5 %

� ��� -L48

His

si 6

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.8

1 %

� ��� -L49

His

si 7

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.8

1 %

� ��� -L50

His

si 8

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.8

1 %

� ��� -L51

His

si 9

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.8

1 %

� ��� -L52

Tel

ejär

jest

elm

äkes

kus

Sr

= 5.

00 k

VA

Cos

phi =

1.0

0Ir

= 7

.2 A

UF

= 1

00%

dV =

2.0

7 %

� ��� -L53

Sav

unpo

isto

kesk

us 1

Sr

= 50

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 7

2.2

AU

F =

100

%

� ��� -L54

Sav

unpo

isto

kesk

us 2

Sr

= 50

.00

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 7

2.2

AU

F =

100

%

� ��� -WC

60S

avun

pois

toke

skus

15G

70/3

5dV

= 0

.42

%Iz

= 1

50.0

AL

= 30

m

OF

F� ��� -F

U53

OF

AA

00g

G 1

25A

E 9

33/1

25S

avun

pois

toke

skus

1Li

nk: g

GIr

= 1

25 A

Siz

e: 0

0

� ��� -WC

61S

avun

pois

toke

skus

25G

70/3

5dV

= 0

.97

%Iz

= 1

50.0

AL

= 70

m

OF

F� ��� -F

U54

OF

AA

00g

G 1

25A

E 9

33/1

25S

avun

pois

toke

skus

2Li

nk: g

GIr

= 1

25 A

Siz

e: 0

0

-B43

Var

avoi

mak

esku

sD

f = 1

.00

V =

393

.6 V

Ib =

127

.6 A

Cos

phi =

0.9

9S

cc m

ax =

31.

6 kA

� ��� -WC

58V

arav

oim

a5G

240/

70dV

= 0

.25

%Iz

= 3

30.0

AL

= 15

m

-B56

RK

-01.

4(V

SS

)D

f = 1

.00

V =

393

.2 V

Ib =

7.2

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 6

.0 k

A

� ��� -L55

RK

-01.

4(V

SS

)S

r =

5.00

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

7.2

AU

F =

100

%dV

= 1

.71

%

� ��� -WC

62R

K-0

1.4(

VS

S)

5G35

/16

dV =

0.1

2 %

Ib =

7.2

AIz

= 9

6.0

AL

= 45

m

� ��� -FU

55O

FA

A 0

0gG

25A

E 9

33/3

2R

K-0

1.4(

VS

S)

Link

: gG

Ir =

25

AS

ize:

00

-B57

RK

-02.

4(V

SS

)D

f = 1

.00

V =

393

.2 V

Ib =

7.2

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 6

.0 k

A

� ��� -L56

RK

-02.

4(V

SS

)S

r =

5.00

kV

AC

osph

i = 0

.98

Ir =

7.2

AU

F =

100

%dV

= 1

.71

%

� ��� -WC

63R

K-0

2.4(

VS

S)

5G35

/16

dV =

0.1

2 %

Ib =

7.2

AIz

= 9

6.0

AL

= 45

m

� ��� -FU

56O

FA

A 0

0gG

25A

E 9

33/3

2R

K-0

2.4(

VS

S)

Link

: gG

Ir =

25

AS

ize:

00

� ��� -WC

53H

issi

55G

35/1

6dV

= 0

.36

%Ib

= 1

1.8

AIz

= 9

6.0

AL

= 80

m

-B48

His

si 5

Df =

1.0

0V

= 3

92.2

VIb

= 1

1.8

AC

osph

i = 0

.99

Scc

max

= 3

.6 k

A

� ��� -L47

His

si 5

Sr

= 16

.33

kVA

Cos

phi =

0.9

8Ir

= 2

3.6

AU

F =

50%

dV =

1.9

5 %

� ��� -FU

50O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

8Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

49O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

7Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

48O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

6Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

47O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

5Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

46O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

4Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

45O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

3Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

44O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

2Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

� ��� -FU

43O

FA

A 0

0gG

63A

E 9

33/1

25H

issi

1Li

nk: g

GIr

= 6

3 A

Siz

e: 0

0

7.1

Var

avoi

ma

OF

F -Q

F21

S 2

93-K

80

Var

avoi

ma

� ��� -QF2

0T

4N 3

20 P

R22

1DS

-LS

/I 32

0AV

arav

oim

a

Jakelukisko 2 RKx.3 ja RKx.4 Krs.1-7

Jakelukisko 1 RKx.1 ja RKx.2 Krs.1-7

Insinööritoimisto SIR-Sähkö OY

Insinöörityö

Mitoitus

Pääjakelun mitoitus

Keilaranta Tower

Arto Saari

Arto Saari

2.4.2012

1016

11Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -BW

11MR 400A 4 cond. Al

Jakelukisko 1

L = 110 m

dV = 1.41 %

Ib = 179.5 A

Iz = 420.0 A

� ��� -WC

64RK3.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B58

RK3.1

Df = 1.00

V = 388.9 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

65RK3.2

5G25/16

dV = 0.09 %

Ib = 17.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B59

RK3.2

Df = 1.00

V = 388.7 V

Ib = 17.4 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

74RK3.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 11.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B68

RK3.3

Df = 1.00

V = 389.6 V

Ib = 11.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.9 kA

� ��� -WC

75RK3.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 20.8 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B69

RK3.4

Df = 1.00

V = 389.2 V

Ib = 20.8 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.9 kA

� ��� -WC

66RK4.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B60

RK4.1

Df = 1.00

V = 388.9 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

67RK4.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B61

RK4.2

Df = 1.00

V = 388.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

76RK4.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B70

RK4.3

Df = 1.00

V = 389.5 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.9 kA

� ��� -WC

77RK4.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 20.8 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B71

RK4.4

Df = 1.00

V = 389.2 V

Ib = 20.8 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.9 kA

� ��� -BW

12MR 400A 4 cond. Al

Jakelukisko 2

L = 100 m

dV = 1.25 %

Ib = 175.1 A

Iz = 420.0 A

� ��� -WC

68RK5.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B62

RK5.1

Df = 1.00

V = 388.9 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

69RK5.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B63

RK5.2

Df = 1.00

V = 388.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

78RK5.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B72

RK5.3

Df = 1.00

V = 389.5 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.9 kA

� ��� -WC

79RK5.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 20.8 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B73

RK5.4

Df = 1.00

V = 389.2 V

Ib = 20.8 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.9 kA

� ��� -WC

70RK6.1

5G35/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 96.0 A

L = 3 m

-B64

RK6.1

Df = 1.00

V = 388.9 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.5 kA

� ��� -WC

71RK6.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B65

RK6.2

Df = 1.00

V = 388.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

80RK6.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 12.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B74

RK6.3

Df = 1.00

V = 389.6 V

Ib = 12.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.9 kA

� ��� -WC

81RK6.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 20.8 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B75

RK6.4

Df = 1.00

V = 389.2 V

Ib = 20.8 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.9 kA

� ��� -WC

72RK7.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B66

RK7.1

Df = 1.00

V = 388.9 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

73RK7.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B67

RK7.2

Df = 1.00

V = 388.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

82RK7.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.5 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B76

RK7.3

Df = 1.00

V = 389.5 V

Ib = 15.5 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.9 kA

� ��� -WC

83RK7.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 20.8 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B77

RK7.4

Df = 1.00

V = 389.2 V

Ib = 20.8 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.9 kA

� ��� -L57

Pr Kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.77 %

� ��� -L58

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.77 %

� ��� -L59

Pr Kuorma

Sr = 11.01 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 15.9 A

UF = 70%

dV = 2.84 %

� ��� -L60

Valaistus

Sr = 5.46 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.9 A

UF = 80%

dV = 2.84 %

� ��� -L77

Pr Kuorma

Sr = 7.27 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 10.5 A

UF = 70%

dV = 2.61 %

� ��� -L78

Valaistus

Sr = 3.61 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 5.2 A

UF = 80%

dV = 2.61 %

� ��� -L79

Pr Kuorma

Sr = 13.23 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.70 %

� ��� -L80

Valaistus

Sr = 6.49 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.4 A

UF = 80%

dV = 2.70 %

� ��� -L61

Pr Kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.77 %

� ��� -L62

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.77 %

� ��� -L63

Pr Kuorma

Sr = 13.43 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 2.86 %

� ��� -L64

Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 2.86 %

� ��� -L65

Pr kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.77 %

� ��� -L66

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.77 %

� ��� -L67

Pr Kuorma

Sr = 13.43 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 2.86 %

� ��� -L68

Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 2.86 %

� ��� -L69

Pr Kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.76 %

� ��� -L70

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.76 %

� ��� -L71

Pr Kuorma

Sr = 13.43 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 2.86 %

� ��� -L72

Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 2.86 %

� ��� -L73

Pr Kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.77 %

� ��� -L74

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.77 %

� ��� -L75

Pr Kuorma

Sr = 13.43 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 2.86 %

� ��� -L76

Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 2.86 %

� ��� -L81

Pr Kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.62 %

� ��� -L82

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.62 %

� ��� -L83

Pr Kuorma

Sr = 13.23 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.70 %

� ��� -L84

Valaistus

Sr = 6.49 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.4 A

UF = 80%

dV = 2.70 %

� ��� -L85

Pr Kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.62 %

� ��� -L86

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.62 %

� ��� -L87

Pr Kuorma

Sr = 13.23 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.70 %

� ��� -L88

Valaistus

Sr = 6.49 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.4 A

UF = 80%

dV = 2.70 %

� ��� -L89

Pr Kuorma

Sr = 7.27 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 10.5 A

UF = 70%

dV = 2.61 %

� ��� -L90

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.61 %

� ��� -L91

Pr Kuorma

Sr = 13.23 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.70 %

� ��� -L92

Valaistus

Sr = 6.49 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.4 A

UF = 80%

dV = 2.70 %

� ��� -L93

Pr Kuorma

Sr = 9.80 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.1 A

UF = 70%

dV = 2.62 %

� ��� -L94

Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 2.62 %

� ��� -L95

Pr Kuorma

Sr = 13.23 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.70 %

� ��� -L96

Valaistus

Sr = 6.49 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.4 A

UF = 80%

dV = 2.70 %

� ��� -FU

76OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK7.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

75OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK7.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

74OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK6.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

73OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK6.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

72OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK5.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

71OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK5.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

70OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK4.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

69OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK4.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

68OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK3.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

67OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK3.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

57OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK3.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

58OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK3.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

59OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK4.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

60OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK4.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

61OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK5.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

62OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK5.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

63OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK6.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

64OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK6.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

65OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK7.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

66OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK7.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

4.1

Jakelukisko 1

4.2

Jakelukisko 2

Jakelukisko 3 RKx.5 ja RKx.6 Krs.1-7

Insinööritoimisto SIR-Sähkö OY

Insinöörityö

Mitoitus

Pääjakelun mitoitus

Keilaranta Tower

Arto Saari

Arto Saari

2.4.2012

1116

12Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -WC

84RK3.5

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 12.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B78

RK3.5

Df = 1.00

V = 389.7 V

Ib = 12.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

85RK3.6

5G25/16

dV = 0.10 %

Ib = 18.3 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B79

RK3.6

Df = 1.00

V = 389.4 V

Ib = 18.3 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

86RK4.5

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 12.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B80

RK4.5

Df = 1.00

V = 389.7 V

Ib = 12.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

87RK4.6

5G25/16

dV = 0.10 %

Ib = 18.3 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B81

RK4.6

Df = 1.00

V = 389.4 V

Ib = 18.3 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

88RK5.5

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 12.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B82

RK5.5

Df = 1.00

V = 389.7 V

Ib = 12.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

89RK5.6

5G25/16

dV = 0.10 %

Ib = 18.3 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B83

RK5.6

Df = 1.00

V = 389.4 V

Ib = 18.3 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -BW

13MR 400A 4 cond. Al

Jakelukisko 3

L = 110 m

dV = 1.23 %

Ib = 155.8 A

Iz = 420.0 A

� ��� -WC

90RK6.5

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 12.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B84

RK6.5

Df = 1.00

V = 389.7 V

Ib = 12.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

91RK6.6

5G25/16

dV = 0.10 %

Ib = 18.3 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B85

RK6.6

Df = 1.00

V = 389.4 V

Ib = 18.3 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -WC

92RK7.5

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 12.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B86

RK7.5

Df = 1.00

V = 389.7 V

Ib = 12.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 9.2 kA

� ��� -WC

93RK7.6

5G25/16

dV = 0.10 %

Ib = 18.3 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B87

RK7.6

Df = 1.00

V = 389.4 V

Ib = 18.3 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 7.5 kA

� ��� -L97

Pr Kuorma

Sr = 8.18 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 11.8 A

UF = 70%

dV = 2.58 %

� ��� -L98

Valaistus

Sr = 4.02 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 5.8 A

UF = 80%

dV = 2.58 %

� ��� -L99

Pr Kuorma

Sr = 11.62 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 16.8 A

UF = 70%

dV = 2.66 %

� ��� -L10

0Valaistus

Sr = 5.67 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 8.2 A

UF = 80%

dV = 2.66 %

� ��� -L10

1Pr kuorma

Sr = 8.18 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 11.8 A

UF = 70%

dV = 2.58 %

� ��� -L10

2Valaistus

Sr = 4.02 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 5.8 A

UF = 80%

dV = 2.58 %

� ��� -L10

3Pr kuorma

Sr = 11.62 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 16.8 A

UF = 70%

dV = 2.66 %

� ��� -L10

4Valaistus

Sr = 5.67 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 8.2 A

UF = 80%

dV = 2.66 %

� ��� -L10

5Pr kuorma

Sr = 8.18 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 11.8 A

UF = 70%

dV = 2.58 %

� ��� -L10

6Valaistus

Sr = 4.02 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 5.8 A

UF = 80%

dV = 2.58 %

� ��� -L10

7Pr Kuorma

Sr = 11.62 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 16.8 A

UF = 70%

dV = 2.66 %

� ��� -L10

8Valaistus

Sr = 5.67 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 8.2 A

UF = 80%

dV = 2.66 %

� ��� -L10

9Pr kuorma

Sr = 8.18 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 11.8 A

UF = 70%

dV = 2.58 %

� ��� -L11

0Valaistus

Sr = 4.02 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 5.8 A

UF = 80%

dV = 2.58 %

� ��� -L11

1Pr Kuorma

Sr = 11.62 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 16.8 A

UF = 70%

dV = 2.66 %

� ��� -L11

2Valaistus

Sr = 5.67 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 8.2 A

UF = 80%

dV = 2.66 %

� ��� -L11

3Pr kuorma

Sr = 8.18 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 11.8 A

UF = 70%

dV = 2.58 %

� ��� -L11

4Valaistus

Sr = 4.02 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 5.8 A

UF = 80%

dV = 2.58 %

� ��� -L11

5Pr Kuorma

Sr = 11.62 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 16.8 A

UF = 70%

dV = 2.66 %

� ��� -L11

6Valaistus

Sr = 5.67 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 8.2 A

UF = 80%

dV = 2.66 %

� ��� -FU

86OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK7.6

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

85OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK7.5

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

84OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK6.6

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

83OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK6.5

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

82OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK5.6

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

81OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK5.5

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

80OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK4.6

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

79OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK4.5

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

78OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK3.6

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

77OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK3.5

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

4.3

Jakelukisko 3

Jakelukisko 4 RKx.1 ja RKx.2 Krs.9-16

� ��� -WC

104

RK14.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B98

RK14.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

105

RK14.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B99

RK14.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

106

RK15.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B10

0RK15.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

107

RK15.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B10

1RK15.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

108

RK16.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B10

2RK16.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

109

RK16.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B10

3RK16.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -BW

14MR 630A 4 cond. Al

Jakelukisko 4

L = 80 m

dV = 0.88 %

Ib = 288.8 A

Iz = 661.5 A

Insinööritoimisto SIR-Sähkö OY

Insinöörityö

Pääjakelun mitoitus

Keilaranta Tow

er

Arto Saari

2.4.2012

1216

13Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -WC

94RK9.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B88

RK9.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

95RK9.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B89

RK9.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

96RK10.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B90

RK10.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

97RK10.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B91

RK10.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

98RK11.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B92

RK11.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

99RK11.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B93

RK11.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

100

RK12.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B94

RK12.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

101

RK12.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B95

RK12.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

102

RK13.1

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 14.9 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B96

RK13.1

Df = 1.00

V = 393.0 V

Ib = 14.9 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

103

RK13.2

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.2 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B97

RK13.2

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.2 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -L11

7Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L11

8Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L11

9Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L12

0Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -L12

1Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L12

2Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L12

3Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L12

4Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -L12

5Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L12

6Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L12

7Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L12

8Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -L12

9Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L13

0Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L13

1Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L13

2Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -L13

3Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L13

4Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L13

5Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L13

6Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -L13

7Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L13

8Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L13

9Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L14

0Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -L14

1Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L14

2Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L14

3Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L14

4Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -L14

5Pr kuorma

Sr = 9.49 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 1.75 %

� ��� -L14

6Valaistus

Sr = 4.64 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 6.7 A

UF = 80%

dV = 1.75 %

� ��� -L14

7Pr kuorma

Sr = 13.43 kV

ACosphi = 0.99

Ir = 19.4 A

UF = 70%

dV = 1.84 %

� ��� -L14

8Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.84 %

� ��� -FU

102

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK16.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

101

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK16.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

100

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK15.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

99OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK15.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

98OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK14.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

97OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK14.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

87OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK9.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

88OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK9.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

89OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK10.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

90OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK10.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

91OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK11.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

92OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK11.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

93OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK12.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

94OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK12.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

95OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK13.1

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

96OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK13.2

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

6.1

Jakelukisko 4

Jakelukisko 5 RKx.3 ja RKx.4 Krs.9-16

Insinööritoimisto SIR-Sähkö OY

Insinöörityö

Pääjakelun mitoitus

Keilaranta Tower

Arto Saari

2.4.2012

1316

14Sheets:

Next sheet:

Sheet:

Drawing numer:

Serial:

File:

Project:

Customer:

Description

Signatures

Date:

REVISIONS

Rev. n°3

Rev. n°2

Rev. n°1

Approval:

Design.:

Drafter:

Date:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -WC

124

RK16.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B11

8RK16.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

125

RK16.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B11

9RK16.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

110

RK9.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B10

4RK9.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

111

RK9.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B10

5RK9.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

112

RK10.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B10

6RK10.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

113

RK10.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B10

7RK10.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

114

RK11.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B10

8RK11.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

115

RK11.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B10

9RK11.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

116

RK12.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B11

0RK12.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

117

RK12.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B11

1RK12.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

118

RK13.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B11

2RK13.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

119

RK13.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B11

3Ryhmäkeskus RK13.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

120

RK14.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B11

4RK14.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

121

RK14.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B11

5RK14.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -WC

122

RK15.3

5G25/16

dV = 0.02 %

Ib = 15.6 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B11

6RK15.3

Df = 1.00

V = 392.9 V

Ib = 15.6 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 14.7 kA

� ��� -WC

123

RK15.4

5G25/16

dV = 0.11 %

Ib = 21.1 A

Iz = 78.0 A

L = 10 m

-B11

7RK15.4

Df = 1.00

V = 392.6 V

Ib = 21.1 A

Cosphi = 0.99

Scc max = 11.0 kA

� ��� -L14

9Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L15

0Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L15

1Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L15

2Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -BW

15MR 630A 4 cond. Al

Jakelukisko 5

L = 80 m

dV = 0.91 %

Ib = 293.1 A

Iz = 661.5 A

� ��� -L15

3Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L15

4Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L15

5Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L15

6Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -L15

7Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L15

8Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L15

9Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L16

0Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -L16

1Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L16

2Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L16

3Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L16

4Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -L16

5Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L16

6Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L16

7Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L16

8Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -L16

9Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L17

0Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L17

1Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L17

2Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -L17

3Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L17

4Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L17

5Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L17

6Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -L17

7Pr kuorma

Sr = 9.90 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 14.3 A

UF = 70%

dV = 1.76 %

� ��� -L17

8Valaistus

Sr = 4.85 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 7.0 A

UF = 80%

dV = 1.76 %

� ��� -L17

9Pr kuorma

Sr = 13.33 kVA

Cosphi = 0.99

Ir = 19.2 A

UF = 70%

dV = 1.85 %

� ��� -L18

0Valaistus

Sr = 6.60 kVA

Cosphi = 0.97

Ir = 9.5 A

UF = 80%

dV = 1.85 %

� ��� -FU

118

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK16.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

117

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK16.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

116

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK15.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

115

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK15.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

114

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK14.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

113

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK14.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

103

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK9.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

104

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK9.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

105

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK10.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

106

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK10.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

107

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK11.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

108

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK11.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

109

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK12.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

110

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK12.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

111

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK13.3

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

112

OFAA 00gG 63A

E 933/125

RK13.4

Link: gG

Ir = 63 A

Size: 00

6.2

Jakelukisko 5

Jake

lukisko 6 RKx.1 ja RKx.2 Krs.17-26

Insinö

örito

imisto SIR-Säh

kö O

Y

Insinö

örityö

Pää

jake

lun mito

itus

Keilaranta Tow

er

Arto Saa

ri

2.4.20

12

1416

15She

ets:

Nex

t she

et:

She

et:

Drawing nu

mer:

Serial:

File:

Project:

Cus

tomer:

Des

criptio

n

Signa

tures

Date:

REVISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.:

Drafte

r:

Date:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

� ��� -BW

16MR 630

A 4 con

d. Al

Jake

lukisko 6

L = 10

0 m

dV = 1.38 %

Ib = 359

.8 A

Iz = 661

.5 A

� ��� -WC

126

RK17

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B12

0RK17

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

127

RK17

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B12

1RK17

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

128

RK18

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B12

2RK18

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

129

RK18

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B12

3RK18

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

130

RK19

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B12

4RK19

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

131

RK19

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B12

5RK19

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

132

RK20

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B12

6RK20

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

133

RK20

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B12

7RK20

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

134

RK21

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B12

8RK21

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

135

RK21

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B12

9RK21

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

137

RK22

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B13

1RK22

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

138

RK22

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B13

2RK22

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

139

RK23

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B13

3RK23

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

140

RK23

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B13

4RK23

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

141

RK24

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B13

5RK24

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

142

RK24

.25G

25/16

dV = 0.12 %

Ib = 22.4 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B13

6RK24

.2Df =

1.00

V = 390

.7 V

Ib = 22.4 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -WC

143

RK25

.15G

25/16

dV = 0.03 %

Ib = 16.0 A

Iz = 78.0 A

L = 3 m

-B13

7RK25

.1Df =

1.00

V = 391

.1 V

Ib = 16.0 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 13.0 kA

� ��� -WC

144

RK25

.25G

25/16

dV = 0.19 %

Ib = 36.7 A

Iz = 78.0 A

L = 10

m

-B13

8RK25

.2Df =

1.00

V = 390

.4 V

Ib = 36.7 A

Cos

phi =

0.99

Scc m

ax = 10.0 kA

� ��� -L18

1Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L18

2Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L18

3Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L18

4Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -FU

136

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK25

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -L18

5Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L18

6Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L18

7Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L18

8Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -L18

9Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L19

0Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L19

1Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L19

2Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -L19

3Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L19

4Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L19

5Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L19

6Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -L19

7Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L19

8Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L19

9Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L20

0Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -L20

1Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L20

2Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L20

3Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L20

4Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -L20

5Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L20

6Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L20

7Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L20

8Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -L20

9Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L21

0Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L21

1Pr Kuo

rma

Sr = 13

.23 kV

ACos

phi =

0.99

Ir = 19.1 A

UF = 70%

dV = 2.32 %

� ��� -L21

2Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.32 %

� ��� -L21

3Pr Kuo

rma

Sr = 9.49

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 13.7 A

UF = 70%

dV = 2.23 %

� ��� -L21

4Valaistus

Sr = 5.57

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 8.0 A

UF = 80%

dV = 2.23 %

� ��� -L21

5Pr Kuo

rma

Sr = 6.62

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 9.5 A

UF = 70%

dV = 2.40 %

� ��� -L21

6Valaistus

Sr = 7.84

kVA

Cos

phi =

0.97

Ir = 11.3 A

UF = 80%

dV = 2.40 %

� ��� -WC

136

5G10

dV = 0.02 %

Ib = 21.0 A

Iz = 60.0 A

L = 1 m

-U2

Vrif = 400

VLL

LN / TN-S

Ib = 21.0 A

Isc/Ib = 2.0

P = 7 kW

Q = 1 kva

r

UP

S

-B13

0V = 390

.3 V

Ib = 21.0 A

Cos

phi =

1.00

Scc m

ax = 9.5 kA

-L21

7Sr = 2.12

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 9.2 A

UF = 100

%dV

= 3.45 %

� ��� -WC

149

5G10

dV = 0.01 %

Iz = 60.0 A

L = 1 m

� ��� -WC

145

3G2.5

dV = 1.15 %

Ib = 9.2 A

Iz = 30.0 A

L = 19

m

� ��� -FU

135

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK25

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

134

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK24

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

133

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK24

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

131

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK23

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

132

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK23

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

130

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK22

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

129

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK22

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

128

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK21

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

127

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK21

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

126

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK20

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

124

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK19

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

123

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK19

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

122

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK18

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

121

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK18

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

120

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK17

.2Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

119

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK17

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

� ��� -FU

125

OFAA 00g

G 63A

E 933

/125

RK20

.1Link

: gG

Ir = 63 A

Size: 00

-L21

8Sr = 1.62

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 7.0 A

UF = 100

%dV

= 2.84 %

� ��� -WC

146

3G2.5

dV = 0.42 %

Ib = 7.0 A

Iz = 30.0 A

L = 9 m

-L21

9Sr = 1.62

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 7.0 A

UF = 100

%dV

= 3.53 %

� ��� -WC

147

3G2.5

dV = 1.11 %

Ib = 7.0 A

Iz = 30.0 A

L = 24

m

-L22

0Sr = 1.62

kVA

Cos

phi =

0.99

Ir = 7.0 A

UF = 100

%dV

= 3.81 %

� ��� -WC

148

3G2.5

dV = 1.39 %

Ib = 7.0 A

Iz = 30.0 A

L = 30

m

OFF

� ��� -FU

138

OFAA 00g

G 25A

E 933

/50

Link

: gG

Ir = 25 A

Size: 00

� ��� -FU

137

OFAA 00g

G 25A

E 933

/50

Link

: gG

Ir = 25 A

Size: 00

6.3

Jake

lukisko 6

� ��� -QF2

2S20

1P-C

10

� ��� -QF2

3S20

1P-C

10

� ��� -QF2

4S20

1P-C

10

� ��� -QF2

5S20

1-B 16

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

2.4.

2012

1516

16S

heet

s:N

ext s

heet

:S

heet

:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

1E-2

kA0.

1kA

1kA

10kA

100k

A

1E-2

s

0.1s1s10s

100s

1E3s

1E4s

1E5s

Tim

e-C

urre

nt c

urve

LN

-QF

14, P

ääke

skus

PK

2.1,

Pää

katk

aisi

ja 2

500A

-FU

136,

RK

25.2

, Pää

sula

ke 6

3A

-QF

2.3,

Muu

ntaj

an e

tusu

lake

80A

-QF

26, R

yhm

äjoh

don

suoj

a B

16

-FU

28, J

akel

ukis

kon

pääs

ulak

e 40

0A

-FU

137,

UP

S-e

tusu

lake

25A

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

Insi

nöör

ityö

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

Art

o S

aari

2.4.

2012

1616

She

ets:

Nex

t she

et:

She

et:

Dra

win

g nu

mer

:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

Sig

natu

res

Dat

e:R

EV

ISIO

NS

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M

0.1k

A1k

A10

kA10

0kA

1E3k

A

1E-2

s

0.1s1s10s

100s

1E3s

1E4s

1E5s

Tim

e-C

urre

nt c

urve

LLL

-QF

2.1,

Koj

eist

on 2

pää

katk

aisi

ja

-QF

17, P

ääke

skus

PK

2.1,

Pää

katk

aisi

ja 2

500A

-FU

130,

RK

25.2

, Pää

sula

ke 6

3A

-TM

2 M

uunt

ajan

käy

nnis

tys-

ja o

ikos

ulku

virt

a

-QF

2.3,

Muu

ntaj

an e

tusu

lake

80A

-QF

1.3,

Kiin

teis

tön

pääk

atka

isija

-FU

28, J

akel

ukis

kon

sula

ke 4

00A

-FU

137,

UP

S-e

tusu

lake

25A

151

Insi

nöör

ityö

Pää

jake

lun

mito

itus

Kei

lara

nta

Tow

er

2Arto

Saa

ri

2.4.

2012

Insi

nöör

itoim

isto

SIR

-Säh

kö O

Y

102.

573.

693.

423.

421.

716

1.00

150.

090

.5LL

LN5G

70/1

6-W

C17

23.4

423

.44

82.7

218

.91

18.9

139

.50.

3439

.032

.734

PV

C A

l45

.0S

yöttö

Pys

äköi

ntih

alli(

RK

-02.

1)

182.

346.

566.

486.

480.

729

1.00

78.0

40.9

LLLN

5G25

/16

-WC

16

116.

7011

6.70

147.

0594

.11

94.1

139

.50.

5011

.830

.934

PV

C A

l80

.0S

yöttö

His

si 1

1

14.5

90.

100.

100.

107.

070

1.00

19.5

0.0

LLLN

5G2.

5-W

C15

14.5

914

.59

11.7

611

.76

11.7

639

.50.

000.

030

.034

PV

C A

l1.

0

68.3

82.

462.

432.

431.

927

1.00

78.0

28.5

LLLN

5G25

/16

-WC

14

43.7

643

.76

55.1

435

.29

35.2

939

.60.

2416

.031

.734

PV

C A

l30

.0S

yöttö

Spr

inkl

erik

esku

s

113.

964.

103.

953.

951.

307

1.00

96.0

461.

3LL

LN5G

35/1

6-W

C13

52.1

052

.10

91.9

142

.01

42.0

139

.51.

0957

.744

.534

PV

C A

l50

.0S

yöttö

Caf

e(R

K-2

.1)

41.6

83.

163.

003.

003.

686

1.00

183.

062

1.8

LLLN

5G95

/35

-WC

12

15.3

615

.36

33.6

112

.38

12.3

839

.50.

7012

2.7

48.0

34P

VC

Al

40.0

Syö

ttöK

okou

skes

kus(

RK

-1.4

)

67.7

35.

134.

884.

882.

303

1.00

183.

027

0.0

LLLN

5G95

/35

-WC

11

24.9

524

.95

54.6

220

.12

20.1

239

.50.

6065

.035

.034

PV

C A

l65

.0S

yöttö

Rav

into

la(R

K-1

.3)

57.3

14.

344.

134.

132.

710

1.00

183.

022

8.5

LLLN

5G95

/35

-WC

10

21.1

121

.11

46.2

217

.03

17.0

339

.50.

5165

.035

.034

PV

C A

l55

.0S

yöttö

Rav

into

la(R

K-1

.2)

40.1

24.

294.

074.

074.

052

1.00

280.

029

6.0

LLLN

5G18

5/50

-WC

9

10.8

410

.84

32.3

58.

748.

7439

.50.

4310

3.1

35.4

34P

VC

Al

55.0

Syö

ttöK

eitti

ö(R

K-1

.1)

102.

573.

693.

653.

651.

291

1.00

78.0

23.0

LLLN

5G25

/16

-WC

8

65.6

465

.64

82.7

252

.94

52.9

439

.50.

2811

.830

.934

PV

C A

l45

.0S

yöttö

His

si 1

0

Sig

natu

res

Dat

e:R

EVIS

ION

S

Rev

. n°3

Rev

. n°2

Rev

. n°1

App

rova

l:

Des

ign.

:

Dra

fter:

Dat

e:

Res

ista

nces

and

reac

tanc

es a

re e

xpre

ssed

in (m

Ohm

)

R P

E 8

0°C

X P

EX

NX

Ph

K fa

ctor

Iz (A

)P

ower

Los

s (W

)P

hase

sC

able

siz

esS

ign

R N

80°

CR

Ph

80°C

R P

E 2

0°C

R N

20°

CR

Ph

20°C

Ik m

in (k

A)

Ik m

ax (

kA)

dV (%

)Ib

(A)

Wor

k Te

mp

(°C)

Met

hod

Cab

le ty

peLe

ngth

(m

)U

ser

desc

riptio

n 2

Use

r de

scrip

tion

1

Tabl

e of

LV

cab

les

Dra

win

g nu

mer

:

She

ets:

Nex

t she

et:

She

et:

Ser

ial:

File

:

Pro

ject

:

Cus

tom

er:

Des

crip

tion

12

34

56

78

910

1112

1314

A B C D JE F G H I

1516

1718

1920

NK L M