Sähköiset verkot kuntalaisvaikuttamisessa / Juha …...s u u n n itte lu s s a /k e h itt m is e s...

Informationaalinenkehitysmuoto

Uudelleenrakenteistunutkapitalismi

Välineellisen vaihdon globaalit verkostot

Pääoma- ja tietovirrat

InnovaatiotUusi teknologia

PääomaintensiivisyysGlobalisoituminen

Uusi teknis-taloudellinen paradigma

Ihmiset ja yhteisötArkielämän prosessit

Paikalliset olosuhteet

PERUS-JÄNNITE

Kuvio 1. Globaalin verkoston ja paikallisen identiteetin välinen jännite

Epävarmuus

Kontrolloi-mattomuus

Ristiriidat

Demokratiavaje

Syrjäytyminen

Lähde: Ari-Veikko Anttiroiko

Sähköiset verkot kuntalaisvaikuttamisessa / Juha Nurmela /11.12.2009

Käyttäjän tarvekartta - tietoyhteiskuntanäkökulma

Etsiä ja löytää tietoa,oppiminen

Yhteydenpito

Kauppa, asiointi

Joukkoviestintä

Hallinnollisetsysteemit

Viihde

Omansisällöntuottaminen

Yhteydet, joilla hoidetaan: sosiaalisetsuhteet ja luottamus (tekeminen,

liittyminen ja jäsentyminen)Tietokannat, rekisterit, kirjastot, digitaalinen

tietohuolto,opetus

Hallinnonitsepalvelu,tuotetiedot,hallinnoltahallinnolle

yhteisetkauppapaikat

Kaupalliset palvelut,Pelit, ….

hallinnon tehostaminen

Uutiset, tiedotus,markkinointi jne

kaikki(powerpointesitykset,

anonyymit chatit,newsit, omat kotisivut,mms-viestit, liitetiedot)

Sonera/tietoyhteiskuntayksikkö-Manninen,Viherä

Kuvio 4. Viestintätekniikkaa hyödyntävät toiminnan alueet

eKauppa,eAsiointi,eHallinnointi

Vuorovaikutukselliset viestintäkanavatmassa

joukko

ryhmä

pienryhmä

kaksin

yksin

puhelinsähköposti

paikallisradio

radio

televisio

passiivinen aktivoiva reaktiivinen proaktiivinenviestintä viestintä vuorovaiku- yhteisöllinen viestintä

tuksellinenyhdensuuntainen viestintä

kaapeli-tv

internetinkeskustelu-ryhmät

paikallisradio ja puhelin yhdessä

intranetinkeskustelu-ryhmät

video-neuvottelu

telefaksi

tekstiviesti

internetin kaupallisetpalvelut

puhelinkokous

internet-radio

chattailujuttele

WAP

ryhmätyökalut

DigiTv

Kuvio 3. Mediadiversiteettiä kasvattavat tekijät

Facebook

LainattuKETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E-OSALLISTUMISTA?e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen 25.4.2008

• Kansalaisten luottamus omiinvaikutusmahdollisuuksiinsa on heikentynyt

• Kansalaiset kokevat, että päätökset tehdäänkansalaisten yläpuolella, kansalaistentavoittamattomissa

• Samaan aikaan kansalaisten osallistumisvalmiudetovat kuitenkin kasvaneet


• Jos pääongelmana on kansalaisten osattomuudentunne, ei verkko tuo siihen ratkaisua

• Ongelmat ovat rakenteellisia:– Julkisen vallan kyky tuottaa ratkaisuja kansalaisten

arjen ongelmiin on heikentynyt (Sampo-pankinongelmat, laajakaistan ja digi-tv:n ongelmat,kohoavat ruoan hinnat, asuntopula)

– Ongelmia ratkotaan markkinoilla

• Julkiselta vallalta odotetaan uusiavaikuttamisen mahdollisuuksia: odotuksetpolitiikkaa kohtaan kasvamassa– Puuttuu kuitenkin foorumeita julkiselle

keskustelulle– Puuttuvat uskottavat demokraattiset menettelytavat

• Mikä voisi olla verkon rooli tässä?

LainattuKETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E-OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen 25.4.2008

Peruskysymykset: vastauksia• Miksi Suomessa ei ole kehitetty hallinnon ja

kansalaisten vuorovaikutteisuutta?• – Koska sitä ei ole haluttu kehittää. Asia on ollut

esillä 1990-luvulta alkaen ja siitä on lukuisiapäätöksiä. Kuitenkin ollaan edelleen ikään kuinalkutilanteessa.

• Miksi kansalaiset eivät osallistu, vaikka siihen olisirunsaasti erilaisia mahdollisuuksia?

• – Koska ensiksikin, kansalaiset eivät luota poliittisiinvaikutusmahdollisuuksiinsa, ja toiseksi, ongelmatovat yhä enemmän sellaisia, joita julkinen valta eijoko pysty tai halua ratkaista.

LainattuKETÄ VARTEN E-DEMOKRATIAA JA E-OSALLISTUMISTA? e-demokratismi vs. realismi by Hannu Nieminen 25.4.2008

• Kuitenkin usko osallistumisen tehokkuuteenlaskenut jyrkästi

• Vuosien 1996 ja 2004 välillä tapahtunutromahdus luottamuksessa

• Erityisen kriittisiä ne, jotka ovat aiemminosallistuneet

• Kun vuonna 1995 vanhimmat ikäryhmät olivatoptimistisimpia, vuonna 2004 tilanne olikääntynyt päinvastaiseksi


14.4.2008 14

Pitäisikö kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia parantaa

nykyisest ä? (kaikki vastanneet, %)

3

2

4

3

4

7

5

4

5

19

24

22

30

37

37

38

45

56

78

74

74

67

60

57

57

51

39

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Vanhustenhuoltoon liittyvissä

asioissa

Oman asuinalueen viihtyisyyden

kehittämisessä

Terveyspalvelujen

suunnittelussa/kehittämisessä

Kouluihin ja nuorisopalveluihin

liittyvissä asioissa

Lasten päivähoitoon liittyvissä

asioissa

Kunnan/kaupungin rakennus- ja

kaavoitushankkeissa

Ympäristönsuojeluun liittyvissä

asioissa

Liikuntapalvelujen


Kulttuuripalvelujen ja kirjastojen


Ei, kuntalaisten suoraa osallistumista ei tarvita Ei, ne ovat riittävät nykyisellään Kyllä, niitä olisi parannettava

10.12.2009 15

Arvioita kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin

liittyvistä väittämistä

• Kuntalaiset haluaisivat kuntien panostavan voimakkaasti

erilaisten palautejärjestelmien kehittämiseen ja

käyttöönottoon (86%)

• Myös palvelujen käyttäjien mielipidettä pitäisi kartoittaa

erilaisilla mielipidekyselyillä (80%)

• 77 % halusi lisätä suunnitteluosallisuutta

• Alueellisen osallistumisen muotoja pitäisi kehittää 55%:n

mielestä

Verkkodemokratian käsitteestä• Kolmenlaisia odotuksia:

– Kansalaisten osallisuuden parantaminen javuorovaikutuksen lisääminen

– Hallinnon tehostaminen ja tuottavuudenlisääminen

– Sosiaalipoliittiset tavoitteet: palveluterityisryhmille


Verkkodemokratia ja demokratianyleiset periaatteet

• Mielipiteen muodostuksen avoimuus– Kaikilla mahdollisuus osallistua– Käytössä paras saatavilla oleva tieto

• Menettelytapojen läpinäkyvyys– Päätöksenteko ennakoitavissa ja seurattavissa– Julkisella mielipiteellä vaikutusta


Mihin verkko kelpaa, mihin ei

Funktio Toteutus (* – *****)

Informaatio ja tiedotus ***

Asiointipalvelut **

Konsultaatio, kansalaistenkuuleminen

*

Dialogin edistäminen,vuoropuhelu

-

• Julkishallinnolle verkolla on neljänlaisia funktioita:


Verkko ja vaikuttaminen• Kaikki eivät käytä verkkoa• Kenen näkemykset tulevat verkossa esiin?• Internetin käytön yleisyys iän mukaan 2009, %-

osuus väestöstä

Mielipiteitä tietoyhteiskunnasta Mielipidekysymyksiä

Oletteko seuraavista väitteistä täysin samaa mieltä, jokseenkin

samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä vai vaikea

sanoa:

täysin

sa-

maa

mieltä

jok-

seenkin

samaa

jok-

seenkin

eri

mieltä

täysin

eri

mieltä

vai-

kea

sa-

noa

Sähköpostilla tulee otettua yhteyksiä, jotka muuten olisivat jä ä-

neet ottamatta……………

37 35 14 13 1

Internet on lisännyt kiinnostustani hankkia tietoa yhteiskunnallisista

asioista

28 37 19 14 1

Sähköiset palvelut ja asiointi helpottavat arkeani. 57 22 6 10 5

Erot tieto - ja viestintätekniikan käytön osaamisessa lisäävät ka n-

salaisten eriarvo isuutta …… ……

28 39 18 8 7

Tunnen jääneeni täysin tietotekniikan etenemisen jalko ihin……… 12 16 23 47 3

Minua ei tiedon tulva ha itaa……………… 44 30 16 7 3

Luen pitkiä asiatekstejä mieluummin tietokoneen näytöltä kuin

paperilta

11 12 32 43 1

Lähde: Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2009, Tilastokeskus

Kuntalaki 17.3.1995/365

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointiaja kestävää kehitystä alueellaan.

Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaidenitsehallinto on turvattu perustuslaissa.

Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsemavaltuusto.

Suuren suuri muutos

Mitä ihminen tarvitsee

Palvelujen saavutettavuus hierarkkia

Palvelujen saavutettavuus hiearkkia

Delegointi ja valta• Minä luotin Jouko Kajavan tv-arvosteluihin. Delegoin hänelle

ohjelmavalintani• Oleellista on, keneen voi luottaa vai voiko kehenkään• Joudumme delegoimaan monia asioita koko ajan unelma

arvokriteereistä, vaalikoneen ensimmäiset kysymykset, ”Näitä envaihda”

• Ajattelin, että vihreät ovat varmaan viisaita, enkä ollut kiinnostunutkunnallispolitiikasta lainkaan.

• Ilmeni, että olin ollut lapsellinen delegoidessani kunnallispolitiikanseuraamisen vihreille

• On sovittu… Jos et hyväksy tätä sinut pannaan muissakin asioissasivuun. En voi puuttua se sen ja sen reviiriä jne. loputtomastivallankäytön rakenteita, jotka asettavat näkymättömät reunaehdot

• YLEINEN MIELIPIDE JULKISUUDESSA EI OLE SAMAA KUIN YLEINENNÄKEMYS SUOMALAISTEN KESKUUDESSA

Helsingin Pro kuntapalvelut verkosto• lähti liikkeelle 2003, kun Helsinki aloitti ”matokuurin”, koska eduskunta oli

”sorsinut” Helsinkiä ottamalla kaksi senttiä silloisesta 16sentin veroäyristäkuntien tasausrahastoon.

• mielenosoituksia (vähän väkeä), korttikampanja• lehti HESAN MOILANEN (kolme kertaa 10 000 kpl)• seminaareja, budjettiriihiä• valitus alibudjetoinnista hallinto-oikeuteen• sähköposteja valtuutetuille• kirjelmiä valtuutetuille, uusien valtuutettujen ”käsikirja”• vetoomusten luovutuksia valtuustoryhmille• nettisivu• lautakuntien jäsenten ja valtuutettujen tapaamisia• ei mitään virallista organisaatiota, mutta ”paikka” Seurakuntayhtymän tiloissa• ”Ideologia” = ihmisarvo, valta valtuustolla, kommunikatiivinen

rationaalisuus, tiedolla perustelu

Helsingin Pro kuntapalvelut verkostovoitot auttavat jaksamaan

• Helsingin Energian voittovarat osaksi budjetin rahoitusta. Kumulatiivinentuotto ylittänee ensi vuonna miljardin.

• Sisäiset vuokrat on saatu poliittiseen keskusteluun• Alibudjetointi on tunnustettu olemassa olevaksi ongelmaksi• Pitkäaikaissairaaloiden siirto osaksi sosiaaliviraston vanhuspalveluita saatiin

poliittiselle agendalle laajalla aktiivisuudelle. Ilman Pro kuntapalvelutverkostoa asia olisi mennyt läpihuuto juttuna, vaikka kyse on HYVIN ISOSTAmuutoksesta.

• Pro kuntapalvelut verkoston toiminta on tarjonnut mahdollisuudet irtiottoihin( demarit alibudjetointi ja veroprosentin nosto)

• seuraava taistelu/sota/kiista/herätys(-liike!?) lähipalveluverkonsupistamisaikeet suojelunauha-kampanja ympäröidään lakkautusuhanalaiset kohteet (80 kpl) suojelunauhalla ( suojeluskunnat !!! ???) sama päivänä.

Helsingin Pro kuntapalvelut verkostoopiksi ja ojennukseksi

• päätöksenteolle ei tarjota vaihtoehtoja, vaan yksi esitys sosiaalisenvuorovaikutuksen kannalta korkea kynnys riitauttaa esitys

• valtuutetut mieltävät itsensä johdon tiedonvälittäjiksi on pakko, koska…• leimakirves iskee helposti ja siitä voi tulla pysyvä poltinmerkki vuosiksi• puolueiden ehdokkaat voivat kokea verkoston julkisuudensaanti keinoksi• kaikki valtuutetut ja lautakuntien jäsenet eivät ole asioihin perehtyviä -• ei lueta ei ymmärretä luettua, ei uskota itseen• ratkaisut on tehty monesti jo ennen kuin ne tulevat demokraattiseen

käsittelyyn, konserinjaos, kaupunginhallitus, puolueryhmien junttahenkilöt.• kaunoja riittää ryhmien välillä• valtuustoryhmien sisäisen vuorovaikutuksen säännöt ”Pojat sano on sovittu ei

voi mitään..”• varokaa – varottakaa strategiapapereista• kaivele nettiä- ne on ihme kyllä panneet melkein kaiken nettiin jonnekin

Helsingin Pro kuntapalvelut verkostoopiksi ja ojennukseksi

• hallinto tuottaa Helsingissä valtavasti päätettäväksi tulevia asioita, mitenvapaaehtoiset kunta-aktiivit jaksavat vuodesta toiseen puuttua niihin

• hyvin perustellut näkemyksetkään eivät vaikuta mitään, jos tosiasiallisestitaustapolitiikassa tavoitellaan muuta kuin kuntalain ensimmäisen pykälänasukkaiden hyvinvointia

• pitää jaksaa vuosia ”Ideologian” (= ihmisarvo, valta valtuustolla,kommunikatiivinen rationaalisuus, tiedolla argumentointi) mukaisesti ennenkuin luottamusta ehkä syntyy.

• Helsingin Sanomat pahassa ja hyvässä oleellinen• tarvitaan asiantuntemusta todistamisen taakka aktiiveilla ei hallinnolla

(epäkohta demokratiassa)– hankittava tietoa taloudesta, kunnan toiminnasta, viestintätekniikasta,

kokoontumispaikka jne.• tarvitaan ongelmanomistaja, -omistajat vetämään toimintaa• toimi ultra avoimesti, jaa tieto myös ”vastustajille” alitajuinen huono

omatunto ( Focault, sisäistetty herruus), pelinpolitiikassa ei taida päästäkestovoittajaksi

Osallistumisen virta - virta vei• Sosiaalinen media on tietoa ja osallisuutta syövä molokin kita, pois lukien

nettisivut ja wikipedia.• Sosiaalinen media on seurustelua, jossa vaikuttamisen ensisijainen kriteeri

valmis (puoli-)tuttujen verkko.• Sosiaalinen media on mahdollisuus vaikuttaa ja koota samanmielisiä yhteen,

adressit, tapahtumista tiedottaminen jne, mutta onko oikeat ”naamat” ystävinä,he lukevatko sinun kommentteja.

• Sosiaalinen mediassa ei kuulu kaikkien ääni• Sosiaalista mediaa eivät kuule tai lue läheskään kaikki päättäjät, jotka pitäisi

tavoittaa• Tavoitettavuus heikentynyt moniviestimien myötä. Laitan tekstiviestin,

voisitko lukea sähköpostin. Lukeeko facebookin viestejä, onko ne linkitettysähköpostiin, käyttääkö RSS syötteitä tehokkuus tiessään

• Sosiaalinen media on terapeuttinen

OSALLISTUMISEN ULOTTUVUUDETYksikköNimiYhteystiedot

MUISTIO

17.7.2007

1(1)

Ei koordinoitavat

toiminnot

Koordinoitavat

toiminnot

Välittömiin elin-

ehtoihin liittyvät

toiminnot

I

Perusyhteisö de-

mokratian alue

III

sovittelua edel-

lyttävät, mutta pe-

rusyhteisön kont-

rollissa pidettävä

alue

Näiden toiminto-

jen edellytyksenä

olevat toiminnot

II

edellyttää asian-

tuntijoiden ja vi-

ran omaisten

käyttö perusyhtei-

sön tasolla

IV

keskuselimet rat-

kaisevat perusyh-

teisöstä riippu-

matta

Roos & Riikonen (1978) Demokratia, osallistuminen ja demokraattinen suunnittelu

Kuntalaisen mittatikku?

Kiitos

• Maailmanparannus harrastuksena– kun harrastat maailman ja kunnan parannusta eettisestä

lähtökohdista , niin se kivaa ja kannustavaa sekä opettavaista.– Harrastus on lähtökohtaisesti mieleistä ja motivoivaa, siksi se hyvä

lähtökohta myös pyrittäessä epäkohtien poistamiseen.

Sähköiset verkot kuntalaisvaikuttamisessa / Juha …...s u u n n itte lu s s a /k e h itt m is e s...

Documents

Transcript of Sähköiset verkot kuntalaisvaikuttamisessa / Juha …...s u u n n itte lu s s a /k e h itt m is e s...