SELVITYS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ · Vuonna 2005 laskuttamattoman veden (vuotovedet,...

Huittisten kaupunki ja Äetsän, Punkalaitumen ja Vampulan kunnat

SELVITYS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ

VAMMALA

Punkalaidun

ÄetsäKOKEMÄKI

Köyliö

Vampula

HUITTINEN

AlastaroHumppila

Urjala

RK& Kiuru & Rautiainen Oy 28.2.20072006 – 318RK&RK& Kiuru & Rautiainen Oy 28.2.20072006 – 318

Huittisten kaupunki 28.2.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 2 (63)

Selvitys vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä 2006 – 318 © Kiuru & Rautiainen Oy

TIIVISTELMÄ

Tämä selvitys on laadittu Huittisten kaupungin sekä Punkalaitumen, Vampulan ja Äet-sän kuntien toimeksiannosta apuvälineeksi kuntien alueella toimivien vesihuoltolaitosten mahdollisessa yhdistämisessä yhdeksi osakeyhtiöksi. Selvityksessä kuvataan vesihuolto-laitosten nykytila, määritetään laitosten vesihuolto-omaisuuden nykyarvot ja luodaan alueelliselle yhtiölle alustava liiketoimintasuunnitelma. Selvityksen lähtökohtana on oletus, että kunnat perustavat alueelleen kokonaan omista-mansa vesihuoltoyhtiön, joka aloittaa täysimittaisen toimintansa vuoden 2008 alusta. Yhtiön tehtävänä on huolehtia keskitetyn vesihuollon palveluista toiminta-alueellaan. Toiminnan alkaessa Alueellinen Vesi Oy vastaanottaa osakkailtaan niiden vesihuolto-omaisuuden. Yhtiö omistaa 10 käytössä olevaa pohjavedenottamoa sekä yhden varave-denottamona toimivan pohjavedenottamon. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 544 km ja siihen kuuluu 5 paineenkorotusasemaa sekä 5 vesisäiliötä. Jätevesiviemäriverkos-ton kokonaispituus on 198 km ja siihen kuuluu 42 jätevedenpumppaamoa. Jäteveden-puhdistamoita on yhteensä 4. Yhtiö vuokraa vedenottamoiden ja puhdistamoiden maa-pohjat kunnilta. Käyttöomaisuuden kokonaisnykyarvo on suoritettujen arvonmääritysten perusteella yhtiön aloittaessa noin 16,0 milj. €. Toiminnan alkaessa yhtiöllä on palveluksessaan noin 17 henkilöä. Nykyisten laitosten henkilöstö siirtyy uuden yhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaan ns. vanhoina työntekijöinä. Yhtiön hallinto järjestetään osakeyhtiölain mukaisesti. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, jossa kunnat ovat edustettuina osakeosuuksiensa mu-kaisissa suhteissa. Sen alaisuudessa toimii yhtiön hallitus, jonka paikkajakauma sovitaan osakassopimuksessa. Hallitus valitsee edelleen toimitusjohtajan, joka vastaa operatiivi-sesta toiminnasta. Yhtiön osakepääoma muodostuu luovutettua omaisuutta vastaan ja se olisi 15,8 milj. €. Ensimmäisen vuoden toimintakuluiksi arvioidaan 1,3 milj. €, poistoiksi 1,4 milj. € ja ra-hoituskuluiksi 33.000 €. Aloittava liikevaihto on 2,3 milj. € ja tulos -0,4 milj. €. Taloutta rasittavat alusta lähtien verkostoja jätevedenpuhdistamoinvestoinnit, keskimäärin 1,5 milj. € vuodessa (2008-2015). Investointien ja niistä seuraavien rahoituskulujen kattami-seksi vesihuoltopalveluiden hintoja on nostettava keskimäärin noin Äetsän nykyiseen taksatasoon. Vuodesta 2012 eteenpäin liikevaihdon on oltava yli 2.8 milj. €. Kun kustannusten nousu on väistämätöntä, toimintojen yhdistäminen yhteen yhtiöön luo parhaat mahdollisuudet niiden hillitsemiseksi. Samalla toimintaa ja henkilöstön osaamis-ta voidaan kehittää koordinoidusti ja palvelun laatua ja varmuutta parantaa. Yhtiöstä tu-lee alueellinen asiantuntijaorganisaatio, joka hoitaa sopimustensa laajuudessa ja kuntien ohjeistamana kaikki vesihuoltoon liittyvät tehtävät. Yleisellä tasolla yhtiö on myös konkreettinen esimerkki todellisesta ylikunnallisesta yhteistyöstä. Suosituksena jatkotoimenpiteiksi esitetään, että tämän selvityksen rinnalle laaditaan kul-lekin kunnalle päivitetty yhteenveto jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista ja kustannuksis-ta. Molemmat raportit lähetetään keväällä 2007 kuntiin lausunnoille, ja niiden perusteel-la jatkoon haluaville kunnille laaditaan syksyn aikana tarkennetut laskelmat yhtiöstä se-kä luonnokset sen asiakirjoiksi. Päätös yhtiön perustamisesta voidaan tehdä vuoden 2008 alussa ja yhtiö voi aloittaa täysimittaisen toimintansa vuoden 2009 alusta.



SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE 6

A. NYKYTILAN KUVAUS 7

1 VESIHUOLTOLAITOSTEN NYKYTILA 7 1.1 Asiakkaat 7 1.2 Vedenhankinta 8 1.3 Verkostot 9 1.4 Jäteveden käsittely 11 1.5 Lietteet 12 1.6 Hallinto ja henkilöstö 12 1.7 Vesihuollon nykyiset maksut 13 1.8 Tuloslaskelma ja tase 15 1.9 Kustannuskattavuus veden ja jäteveden käsittelyssä 17 1.10 Tilinpäätösanalyysin tunnusluvut 17 1.11 Investointiohjelma 20

B. ARVONMÄÄRITYKSET 22

2 SUBSTANSSIARVO 22 2.1 Menetelmän kuvaus 22 2.2 Teknistaloudelliset pitoajat 23 2.3 Vedenottamoita koskevat korjauserät 24 2.4 Maa- ja vesialueet 25 2.5 Vedenottamot 25 2.6 Verkostot 26 2.7 Pumppaamot ja säiliöt 27 2.8 Jätevedenpuhdistamot 27 2.9 Kaukovalvonta 27

C. ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 29

3 VAIHTOEHDOT TOIMINTAMUODOKSI 29 3.1 Alueellinen liikelaitos 29 3.2 Kuntayhtymä 30 3.3 Liikelaitoskuntayhtymä 31 3.4 Osakeyhtiö 31

4 YHTIÖN TOIMINTA-AJATUS 33

5 MARKKINAENNUSTE 34 5.1 Kotitaloudet 34 5.2 Suurasiakkaat 34 5.3 Osuuskunnat 34



6 TUOTANTOSUUNNITELMA 37 6.1 Vedenhankinta 37 6.2 Vedenjakelu 37 6.3 Jätevesien viemäröinti 39 6.4 Jätevesien käsittely 39 6.5 Lietteen käsittely 41

7 HENKILÖSTÖ JA HALLINTO 42 7.1 Henkilöstösuunnitelma 42 7.2 Hallinto 44 7.3 Ostopalvelut 45

8 ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA 48 8.1 Aloittava tase 48 8.2 Investointiohjelma 50 8.3 Taloudellinen ennuste 50

9 NELJÄN KUNNAN YHTIÖN SWOT 57 9.1 Yhtiön vahvuudet ja haasteet 57 9.2 Yhtiön talousennusteen herkkyysanalyysi 57

10 SUOSITUS ETENEMISEKSI 60

11 YHTEENVETO 62 LIITTEET

Liite 1. Arvonmääritys Liite 2. Talousennuste



LUETTELO TAULUKOISTA

Taulukko 1. Kuntien talousveden tunnusluvut vuonna 2005. Taulukko 2. Kuntien viemäriveden tunnusluvut vuonna 2005. Taulukko 3. Vesihuollon infrastruktuuri suunnittelualueen kunnissa. Taulukko 4. Vesihuoltopalveluiden verolliset hinnat 1.6.2006. Taulukko 5. Vesihuoltolaitosten talous 2005. Taulukko 6. Tilinpäätösanalyysin tunnuslukuja 2005. Taulukko 7. Vesihuoltolaitosten investointiohjelmat. Taulukko 8. Nykyarvo per kapasiteetti ja keskinäisen painotuksen kokeilu. Taulukko 9. Käyttöomaisuuden nykyarvot. Taulukko 10. Käyttöomaisuuden rakenteiden nykyarvot. Taulukko 11. Luovutettava omaisuus (arvio) ja osakejakauma. Taulukko 12. Aloittava tase 1.1.2008. Taulukko 13. Tuloslaskelma 2008. Arvio.

LUETTELO KUVISTA Kuva 1. Vesihuoltopalveluiden hinnat 1.6.2006. Kuva 2. Tuloslaskelma 2005 Kuva 3. Tuloslaskelma per kuutio 2005. Kuva 4. Vedenkäsittelyn tuotot, kulut ja poistot vuonna 2005. Kuva 5. Jätevedenkäsittelyn tuotot, kulut ja poistot vuonna 2005. Kuva 6. Poistomenetelmien vaikutus nykyarvoon. Kuva 7. Käyttöomaisuuden nykyarvot omaisuuserittäin. Kuva 8. Käyttöomaisuuden nykyarvot laitoksittain. Kuva 9. Vesihuollon liittyjien kehitys vuoteen 2020 asti. Kuva 10. Vedenkulutuksen kehitys vuoteen 2020 asti. Kuva 11. Jätevesien määrät puhdistamoilla vuoteen 2020 asti. Kuva 12. Vedenhankinta ja yhdysvesijohdot. Kuva 13. Jätevesien käsittely ja siirtoviemärit. Kuva 14. Osakaskuntien laitosten henkilöstö v. 2006 ja ennakoitu eläköityminen. Kuva 15. Yhtiön hallinto. Kuva 16. Kuntien ostopalvelut vesihuoltolaitoksilleen v. 2005 Kuva 17. Investointien rahoitus ja lainojen lyhennykset. Kuva 18. Yhtiön lainat 31.12. Kuva 19. Alueellisen Vesi Oy:n taksataso esimerkkilaskennan oletuksin sekä alueen vesihuoltolaitosten hinnat 1.6.2006. Kuva 20. Kassavirtaennuste. Kuva 21. Kassavirtaennuste. Kuva 22. Tuloslaskelmaennuste. Kuva 23. Kannattavuusennuste. Kuva 24. Suurasiakkaiden volyymin muutoksen vaikutus kuluttajahintoihin. Kuva 25. Keskimääräisen vuotuisen investointitason vaikutus kuluttajahintoihin.



ESIPUHE

Tämä selvitys on laadittu Huittisten kaupungin ja Äetsän, Punkalaitumen ja Vampulan kuntien toimeksiannosta apuvälineeksi kuntien alueella toimivien vesihuoltolaitosten yh-teistyön kehittämiseen. Vampulan Vesihuolto Oy ei kuitenkaan sisälly selvitykseen. Sel-vityksen tavoitteena on kuvata alueellinen vesihuoltoyhtiö, joka pystyy paitsi vastaa-maan kiristyviin ympäristölupaehtoihin ja parantamaan toimintavarmuuttaan, myös ke-hittämään osaamistaan ja henkilöstöään sekä toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Selvitys jakautuu kolmeen osaan: 1. Laitosten talouden, hallinnon ja organisaatioiden nykytila 2. Laitosten arvonmääritys 3. Alustava liiketoimintasuunnitelma Tämän selvityksen lisäksi vesihuoltolaitosten yhteistoiminnan kehittämistä on tarkasteltu myös rinnakkaisessa laajemmassa selvityksessä, jossa on mukana nyt tarkasteltujen lai-tosten lisäksi Vammalan Vesi. Raportin lopussa esitettävät suositukset yhteistyön kehit-tämisestä ottavat huomioon myös Vammalan. Vesihuoltopalveluiden järjestelyt ovat osa isompaa käynnissä olevaa kehitystä, kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Teknisen toimen osana vesihuollolla on ollut jossain määrin yhteistyön tienraivaajan rooli, vaikka loppuun asti toteutuneita järjestelyitä ei vielä mon-taa ole. Suomessa on parhaillaankin käynnissä useita tätä vastaavia selvityksiä ja hank-keita: vuoteen 2010 mennessä jopa miljoona kansalaista saattaa saada vesihuoltopalve-lunsa uusimuotoisilta laitoksilta.

Helsingissä 28.02.2007

Teemu Vehmaskoski Riina Liikanen DI, projektipäällikkö TkT



A. NYKYTILAN KUVAUS 1 VESIHUOLTOLAITOSTEN NYKYTILA 1.1 Asiakkaat

Kotitaloudet Suunnittelualueen muodostavat Huittisten kaupunki ja Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat. Alueella on noin 19.200 asukasta, joista 47 % asuu Huittisten alueella. Vuonna 2005 alueella oli vesijohtoon liittyneitä 15.500 (88 %). Luvussa eivät ole muka-na Vampulan Vesihuolto Oy:n asiakkaat. Viemäriin liittyneitä oli 13.300 (70 %). Vesi-johtoon liittymisasteet ovat yli 80 % kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Viemäriver-koston suhteen liittymisasteet ovat isommissa kunnissa 61-78 % ja Vampulassa vain 32 %. Vuonna 2005 kotitalouksille myydyn veden kokonaismäärä oli noin 701.000 m3/v (Vampulan Vesihuolto Oy:n myynti ei ole mukana luvussa) ja laskutetun jäteveden mää-rä noin 599.000 m3/v. Suurasiakkaat Suunnittelualueen vesihuoltolaitoksilla on suurasiakkaita lähinnä Huittisissa Saarioisten Säilyke Oy ja Lihajaloste Korpela Oy, joista etenkin Saarioisten säilyke on merkittävä suuren vedentarpeensa ja jätevesimäärän vuoksi. Äetsässä Salmi-yhtiöt ja Finnish Che-micals tuottavat merkittävän määrän jätevettä. Vuonna 2005 suurasiakkaille myydyn ve-den kokonaismäärä oli noin 494.000 m3/v ja laskutetun jäteveden määrä noin 276.000 m3/v. Osuuskunnat Suunnittelualueella ei ole osuuskuntia vesihuoltoyhtiöiden asiakkaina. Kokonaisvolyymi Koko alueella verkostoon pumpatun veden määrä oli vuonna 2005 noin 1.515.000 m3/v, josta noin 79 % on laskutettua. Vastaanotetun jäteveden määrä oli 1.682.000 m3/v, josta noin 52 % on laskutettua.



Taulukko 1. Kuntien talousveden tunnusluvut vuonna 2005.

Kunta Väestöas

Liittyneet as

Laskutettu vesimäärä

m3/a

Laskutta-maton

% Huittinen 9 064 8 500 833 083 21

Punkalaidun 3 470 2 855 129 399 19

Vampula 1 704 1 7001) 170 7341) 101)

Äetsä 4 955 4 100 232 420 23

Yhteensä 19 193 15 455 1 194 902 21 1) vuonna 2003, ei kuulu selvitykseen

Taulukko 2. Kuntien viemäriveden tunnusluvut vuonna 2005.

Kunta Väestö as

Liittyneet as

Laskutettu jätevesi

m3/a

Laskutta-maton

% Huittinen 9 064 7 100 559 642 44

Punkalaidun 3 470 2 099 72 015 58

Vampula 1 704 550 24 469 441)

Äetsä 4 955 3 600 218 288 54

Yhteensä 19 193 12 948 874 414 48 1) vuonna 2001

1.2 Vedenhankinta

Suunnittelualueen vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu kuntien 10 omaan pohja-vedenottamoon. Ottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 2,29 milj. m3/v (6.280 m3/d). Alueen vedenkulutus oli vuonna 2005 noin 64 % kapasiteetista. Luvuissa ei ole mukana Vampulan Vesihuolto Oy:n ottamoiden kapasiteetti. Huittisten vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pääosin Alastaron kunnan alu-eella olevaan Lohensuon pohjavedenottamoon sekä kaupungin alueella oleviin Vakkilan ja Pyöriälän pohjavedenottamoihin. Lisäksi kaupungin alueella on käytöstä poistettu Sahkokankaan pohjavedenottamo. Vedenottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 3.730 m3/d ja vuonna 2005 vedenkulutus oli 2.932 m3/d. Kaikilla ottamoilla on siiviläputki-kaivot ja käsittelynä sooda-alkalointi. Vakkilan ja Pyöriälän ottamoiden vesille suorite-taan lisäksi raudanpoisto ilmastus-jälleenimeytys -menetelmällä.

Punkalaitumen vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu Kanteenmaan ja Kennin pohjavedenottamoihin ja Humppilan puolelta Murron pohjavedenottamolta ostettavaan veteen. Vedenottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 900 m3/d ja vuonna 2005 ve-denkulutus omilta ottamoilta oli 394 m3/d. Kanteenmaan ottamolla vedestä poistetaan rautaa ilmastusportaikon avulla. Kennin ottamolla on käytössä pH:n nostoon lipeäalka-lointi.



Vampulan Vesihuolto Oy vastaa vedenhankinnasta lähes koko kunnan alueella. Ve-denhankinta perustuu Nuijamaan pohjavedenottamoon sekä Mäntylän varavedenotta-moon. Pohjavettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Vampulan Vesihuolto Oy ei sisälly yhtiöittämisjärjestelyyn. Äetsän vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu kahteen Huittisten kaupungin alu-eella olevaan pohjavedenottamoon (Karhiniemi, Kuukinmaa), yhteen Kokemäen kau-pungin alueella olevaan (Riitaniitunoja) ja kahteen oman kunnan alueella olevaan pohja-vedenottamoon (Kinnala ja Ruotsila) sekä Huittisten kaupungista ostettavaan veteen. Omien vedenottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1.650 m3/d ja vuonna 2005 ve-denkulutus omilta ottamoilta oli 715 m3/d. Huittisten kaupungilta ostettiin vuonna 2005 vettä keskimäärin 104 m3/d (37.900 m3) sopimuksen ollessa 500 m3/d. Karhiniemen ja Riitaniitunojan pohjavesistä poistetaan rautaa ilmastuksella ja hidassuodatuksella, ja lo-puksi pohjavesi alkaloidaan yhdessä Kuukinmaan pohjaveden kanssa soodalla. Kinnalan pohjavesi alkaloidaan lipeällä. Ruotsilan pohjavedestä poistetaan rauta ilmastuksella ja painesuodatuksella ja se alkaloidaan lipeällä.

1.3 Verkostot

Vesijohdot ja vesisäiliöt Suunnittelualueen vesijohtoverkoston kokonaispituus oli 544 km vuonna 2005. Siihen kuului 5 paineenkorotusasemaa ja 6 vesisäiliötä. Vuonna 2005 laskuttamattoman veden (vuotovedet, huuhtelut ym.) osuus kokonaispumppauksesta oli 21 %. Huittisten vesihuoltolaitoksen vedenjakelualueet käsittävät kunnan asutut alueet. Vuonna 2005 vesijohtoverkoston pituus oli 262 km, josta 247 km oli muoviputkea, 6 km valurautaputkea ja 9 km asbestisementtiputkea. Laskuttamattoman veden osuus koko-naispumppauksesta oli 21 % vuonna 2005. Verkostoon kuuluu kaksi vedenottamoilla si-jaitsevaa alavesisäiliötä sekä yksi ylävesisäiliö. Koko vesijohtoverkosto on kaukoval-vonnan piirissä. Punkalaitumen vesihuoltolaitoksen vedenjakelualueita ovat kirkonkylä ja erikseen päätetyt haja-asutusalueen runkolinjat. Vuonna 2005 vesijohtoverkoston pituus oli 143 km, josta 133 km oli muoviputkea ja 10 km asbestisementtiputkea.. Laskuttamattoman veden osuus kokonaispumppauksesta oli 19 % vuonna 2005. Jotkin vanhemmat put-kiosuudet vaativat saneerausta. Verkostoon kuuluu yksi alavesisäiliö. Vampulan Vesihuolto Oy:n vedenjakelualue on koko kunta, lukuun ottamatta Kär-väselän aluetta. Vuonna 2003 vesijohtoverkoston pituus oli 274 km, joka oli kokonaan muoviputkea. Laskuttamattoman veden osuus kokonaispumppauksesta oli 10 % vuonna 2003. Verkostoon kuuluu yksi alavesisäiliö. Vampulan Vesihuolto Oy ei sisälly yhtiöit-tämisjärjestelyyn. Äetsän vesihuoltolaitoksen vedenjakelualueita ovat asemakaava-alueet ja keskeiset taa-jama-alueet. Vuonna 2005 vesijohtoverkoston pituus oli 139 km, josta 129 km oli muo-viputkea ja 10 km valurautaputkea. Laskuttamattoman veden osuus kokonaispumppauk-sesta oli 23 % vuonna 2005. Verkostoon kuuluu yksi ylävesisäiliö.



Ylikunnallisia vesijohtolinjoja on seuraavasti : Huittisten käyttämän Lohensuon ja Vampulan Nuijamaan pohjavedenottamoiden vä-

lillä on johtoyhteys, jossa voidaan toimittaa vettä molempiin suuntiin. Huittisten ja Äetsän vesijohtoverkostot on yhdistetty ja Huittinen toimittaa vettä Äet-

sään. Voidaan erikseen sopien toimittaa vettä myös Äetsästä Huittisiin. Huittisten ja Kokemäen verkostot on yhdistetty ja vettä voidaan toimittaa molempiin

suuntiin. Pieni putkikoko kuitenkin estää yhteyden toimimisen varsinaisena var-muusyhteytenä.

Punkalaitumelta on vesijohtoyhteys Humppilaan, josta johdetaan vettä Punkalaitu-men verkostoon. Tällä voidaan turvata osittain vedensaanti häiriötilanteissa.

Punkalaitumelta johdetaan juomavettä 70 asukkaalle Urjalaan. Vampulan Palojoen, Katinhännän ja Riuttaanmaantien kiinteistöille vesi johdetaan

Huittisten kaupungin puolelta. Vampulasta toimitetaan vettä muutamille kiinteistöille Köyliön puolella.

Jäte- ja hulevesiviemärit Suunnittelualueen viemäriverkoston kokonaispituus oli 198 km vuonna 2005. Siihen kuului 42 jätevedenpumppaamoa. Vuonna 2005 laskuttamattoman jäteveden keskimää-räinen osuus oli 48 % puhdistamolle tulevasta jätevedestä eli huomattavan korkea. Vaikka seuraavassa käsitellään myös hulevesiviemärit, ne eivät sisälly myöhemmissä vaiheissa arvonmäärityksiin eikä niiden oleteta siirtyvän alueellisen yhtiön omaisuudek-si tai hallintaan. Huittisten vesihuoltolaitoksen viemäröintialueita ovat kaikki asemakaava-alueet. Vuonna 2005 viemäriverkoston pituus oli 104 km, josta 62 km oli muoviputkea ja 42 km betoniputkea. Laskuttamattoman jäteveden osuus laitoksella käsitellystä jätevesimääräs-tä oli 44 % vuonna 2005. Hulevesiviemäreitä on keskustan lisäksi Sahkon, Pappilannie-men, Nanhian, Kuninkaisten ja Löysälän alueilla ja hulevesiverkoston pituus oli vuonna 2005 yhteensä 41 km. Punkalaitumen vesihuoltolaitoksen viemäröinti kattaa pääosin keskustan asemakaava-alueen. Vuonna 2005 viemäriverkoston pituus oli 17 km, josta 10 km oli muoviputkea ja 7 km betoniputkea. Laskuttamattoman jäteveden osuus laitoksella käsitellystä jätevesi-määrästä oli 58 % vuonna 2005. Hulevesiviemäreitä on keskustan alueella ja niiden pi-tuus oli vuonna 2005 yhteensä 8 km. Vampulan viemärilaitoksen viemäröintialue kattaa Kirkonkylän. Vuonna 2005 viemä-riverkoston pituus oli 6,7 km, josta 4,8 km oli muoviputkea ja 1,9 km betoniputkea. Las-kuttamattoman jäteveden osuus laitoksella käsitellystä jätevesimäärästä oli 44 % vuonna 2001. Hulevesiviemäreitä on vain joitakin satoja metrejä. Äetsän vesihuoltolaitoksen viemäröintialue kattaa asemakaava-alueen lisäksi Hykkön alueen sekä Kikkerläntien ja Lammintien yksittäisiä kiinteistöjä. Vuonna 2005 viemäri-verkoston pituus oli 67 km, josta 55 km oli muoviputkea ja 12 km betoniputkea. Laskut-tamattoman jäteveden osuus laitoksella käsitellystä jätevesimäärästä oli 54 % vuonna 2005. Hulevesiviemäreitä on vain joitakin satoja metrejä.



Taulukko 3. Vesihuollon infrastruktuuri suunnittelualueen kunnissa.

Huitti-nen

Punka-laidun Vampula1) Äetsä Yhteensä

Vedenottamot kpl 3 + 1 2 1 + 1 5 10 + 1 Ylä-/alasäiliöt kpl 1/2 -/1 -/1 1/- 2 /3 Vesijohtoa km 262 143 274 139 544 Paineenkorotusasemia kpl 3 1 8 1 5 Jätevesiviemäriä km 104 17 11 67 198 Hulevesiviemäriä km 41 8 <1 <1 50 Jv-pumppaamoita kpl 18 3 3 18 42 Jätevedenpuhdistamot kpl 1 1 1 1 4

1) vuodelta 2003, vesi ei kuulu selvitykseen

1.4 Jäteveden käsittely

Suunnittelualueella kunnista jokaisella on oma jätevedenpuhdistamo.

Huittisten jätevedet käsitellään Pappilanniemen biologiskemiallisella jätevedenpuhdis-tamolla. Puhdistamolla käsitellään asukkaiden jätevesien lisäksi huomattava määrä elin-tarviketeollisuuden jätevesiä. Pappilanniemen puhdistamon toimintaa on lupaehtojen mukaan tehostettava vuoden 2008 loppuun mennessä. Punkalaitumen jätevedet käsitellään kunnan omalla biologiskemiallisella rinnakkaissa-ostuslaitoksella. Puhdistamo alkaa olla käyttöikänsä päässä, lupaehdot ovat voimassa vuoden 2010 loppuun. Vampulan jätevedet käsitellään kunnan omalla rengaskanavapuhdistamolla. Laitoksen lupaehdot ovat voimassa vuoden 2010 loppuun. Kunnassa ei ole tavallisista talousjäteve-sistä poikkeavia jätevedentuottajia. Äetsän jätevedet käsitellään kunnan omalla biologiskemiallisella rinnakkaissaostuslai-toksella. Laitoksen lupaehdot ovat voimassa vuoden 2011 loppuun. Puhdistamo toimii hyvin ja täyttää lupaehdot.



1.5 Lietteet Alueen jätevedenpuhdistamot tuottivat vuonna 2005 kuivattua lietettä yhteensä noin 5.700 m3. Huittisten Pappilanniemen jätevedenpuhdistamolla syntyvä ylijäämäliete kuivataan suotonauhapuristimella. Lietteenkuivauksen saneeraus on suunnitteilla. Vuonna 2005 kuivattua lietettä syntyi 2.300 m3. Kuivattu liete kompostoidaan. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään turvealtaissa laitoksen ulkopuolella. Kunnassa syntyvät umpikaivolietteet vastaanotetaan Punkalaitumen puh-distamolla ja sakokaivolietteet kuljetetaan Huittisten Pappilanniemen puhdistamolle. Vuonna 2005 kuivattua lietettä syntyi 80 m3. Vampulan jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään turvealtaissa. Myös Alasta-ron kunnan jätevedenpuhdistamon liete toimitetaan Vampulan turvealtaisiin jatkokäsitte-lyyn. Vuonna 2005 kuivattua lietettä syntyi 1.700 t. Äetsän jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään sakeuttamalla ja kuivataan suo-tonauhalla. Vuonna 2005 kuivattua lietettä syntyi 1 590 m3. Kuivattu liete kompostoi-daan aumoissa puhdistamon yhteydessä olevalla päällystetyllä kentällä kokonaisurakoin-tina.

1.6 Hallinto ja henkilöstö Suunnittelualueella vesihuoltolaitostoiminnasta vastaavat neljä kunnallista vesihuoltolai-tosta ja yksi yhtiö. Kunnallisista vesihuoltolaitoksista yksi on kunnallinen liikelaitos ja kolme kunnan kirjanpidosta laskennallisesti eriytettyä yksikköä. Kokonaisuutena suunnitelmassa mukana olevilla laitoksilla on henkilöstöä noin 17 hen-kilötyövuoden verran. Todellinen vesihuollolle työtä tekevien määrä on todennäköisesti hieman suurempi, koska monilla laitoksilla muutkin teknisen osaston työntekijät, erityi-sesti hallinnossa, osallistuvat vesihuoltolaitosten töihin. Kaikkiaan laitoksilla työskente-lee noin 7 henkeä, verkostoissa 5 henkeä ja hallinnossa 5 henkeä. Huittisten vesihuoltolaitos on kunnallinen liikelaitos, jonka johtokuntana toimii tekni-nen lautakunta. Henkilöstöä Huittisten vesihuoltolaitoksella on 3,5 henkilötyövuotta lai-toksella, 4 htv verkostoissa ja 1,65 htv hallinnossa eli yhteensä 9,15 htv. Punkalaitumen vesihuoltolaitos toimii kunnan laskennallisesti eriytettynä laitoksena, jonka toimintaa ohjaa tekninen lautakunta. Henkilöstöä Punkalaitumen vesihuoltolaitok-sella on 2,25 henkilötyövuotta laitoksella ja 0,25 htv hallinnossa eli yhteensä 2,5 htv. Vampulan Vesihuolto Oy on Vampulan kunnan, Osuuspankin, maataloustuottajien ja seurakunnan omistama yhtiö, jonka toiminnasta vastaa viisijäseninen hallitus. Operatii-visesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja (1 htv), vesilaitoksen hoitaja (1 htv) ja osa-aikainen toimistotyöntekijä (0,25 htv), eli henkilöstöä on yhteensä 2,25 htv. Vampulan Vesihuolto Oy ei sisälly yhtiöittämisjärjestelyyn.



Vampulan viemärilaitos toimii kunnan laskennallisesti eriytettynä laitoksena, jonka toimintaa ohjaa tekninen lautakunta. Henkilöstöä Vampulan viemärilaitoksella on 0,2 henkilötyövuotta laitoksella ja 0,1 htv hallinnossa eli yhteensä 0,3 htv. Äetsän vesihuoltolaitos toimii laskennallisesti eriytettynä laitoksena, jonka toimintaa ohjaa tekninen lautakunta. Henkilöstöä Äetsän vesihuoltolaitoksella on 1,5 henkilötyö-vuosi laitoksella, 1,5 htv verkostoissa ja 1,7 htv hallinnossa eli yhteensä 4,7 htv.

1.7 Vesihuollon nykyiset maksut

Vesihuoltolaitoksen maksuja voivat yleisesti olla liittymismaksu, kiinteä perusmaksu, käyttömaksu (kulutusmaksu) sekä palvelumaksut. Maksuja voidaan periä vedelle, jäte-vedelle ja hulevedelle, mutta yksikään laitoksista ei tällä hetkellä kerää maksuja huleve-delle. Vesihuoltopalveluiden taksoja on tarkistettu lähes kaikilla laitoksilla viime vuosien ai-kana. Luonnollisia syitä tähän ovat vesihuoltolain vaatimus vesihuoltolaitosten tilinpää-tösten eriyttämisestä vuodesta 2002 alkaen ja toisaalta liittymismaksujen siirto- ja palau-tuskelpoisuudesta sekä arvonlisäverollisuudesta käyty rajanveto.

Koska liittymismaksun ja perusmaksun laskuperusteet vaihtelevat, voidaan ne yhteismi-tallistaa parhaiten käyttämällä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen (VVY) ns. vertailuhin-taa. Se lasketaan kerrosalaltaan 150 m2 omakotitalolle, joka sijaitsee 1.000 m2 tontilla ja jonka vedenkulutus vuodessa on 180 m3. Vertailulukua käytetään vuosittain valtakun-nallisesti vesihuoltopalveluiden hintakehityksen seurantaan. Vertailuhinnta ottaa huomi-oon sekä palveluiden käytöstä aiheutuvat suorat kustannukset (perus- ja liittymismaksut) että liittymisestä aiheutuneet kustannukset tasattuina. Vaikka vertailuun osallistuu vain pari sataa Suomen kaikkiaan noin 1.500 vesihuoltolaitoksesta, ne edustavat tiiviisti ra-kennettujen yhdyskuntien vesihuoltoa erittäin hyvin. Vuoden 2006 helmikuussa laaditussa tuoreimmassa vertailussa noin 180 laitoksen ver-tailuhintojen keskiarvo oli 3,47 €/m3 (sis. alv) omakotitalolle, joka on liitetty sekä vesi- että viemärihuollon palveluihin. Vertaamalla suunnittelualueen laitosten hintoja valtakunnallisiin keskiarvoihin havai-taan, että paikalliset hinnat ovat Äetsää lukuunottamatta yleistä tasoa alemmat. VVY-vertailuluvun heikkous on kuitenkin se, että laitoksilla vallitseva maksutaso ei välttämät-tä korreloi laitoksen kustannustasoon tai kannattavuuteen juuri millään tavalla. Valta-kunnallinen vertailuluku on kasvanut viime vuodet huomattavasti inflaatiota nopeam-min, mikä johtuu kasvavasta kustannustietoisuudesta ja havahtumisesta siihen, että suuri osa laitoksista toimii yhä kuntien subventioilla. Vertailuluvun heikkoudet huomioidenkin voidaan todeta, että Huittisten seudun laitok-sista kaikilla on hinnoittelussaan tarpeen tullen nostovaraa.



Kuva 1. Vesihuoltopalveluiden hinnat 1.6.2006.

Taulukko 4. Vesihuoltopalveluiden verolliset hinnat 1.6.2006.

Kaikki hinnat alv 22 % Huittinen Punkalaidun Vampula Äetsä VVY keski-

arvot 2006

Vesi - liittymismaksu, ok-talo € 821,06 1 4001) 1 3001) 1 289 - perusmaksu, ok-talo €/v 10,25 12,30 26,24 40 - käyttömaksu, €/m3 1,00 1,29 1,16 1,09 - VVY-vertailuhinta, vesi 1,19 1,59 1,52 1,48 Jätevesi - liittymismaksu, ok-talo 902,80 1 3001) 603,90 1 8001) 1 534 - perusmaksu, ok-talo €/v 10,25 6,15 31,50 42 - käyttömaksu, €/m3 1,16 1,29 1,20 1,48 1,63 - VVY-vertailuhinta, jv 1,37 1,54 1,30 1,95 1,99 VVY-vertailuhinta yht. 2,56 3,14 3,47 3,47

1) veroton maksu

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

Huittinen Punkalaidun Vampula Äetsä Keskiarvo Keskiarvo, VVY2006

€/m

3 , sis

. alv

22%

VVY-vertailuhinta, jätevesi €/m3VVY-vertailuhinta, talousvesi €/m3



1.8 Tuloslaskelma ja tase Keräämillään maksuilla vesihuoltolaitoksen tulee pystyä kattamaan toimintakulunsa, ra-hoituskulunsa, investoinnit, kehitystoiminnan sekä omistajan pääomakorvauksen. Toi-mintakulut ja rahoituskulut merkitään tuloslaskelmaan; lainojen lyhennykset, investoin-nit ja omistajan pääomakorvaus rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Kokonaisuutena alueen laitokset keräsivät vuonna 2005 yhteensä noin 2,1 milj. € liike-vaihdon. Toimintakulut olivat 1,2 milj. €, liikevoitto noin 40.000 € ja tilikauden tulos noin 10.000 €. Tuloslaskelmaa voi tarkastella graafisesti kuvien 2 ja 3 mukaisesti. Tumma neliö on lii-kevaihto ja värillinen pylväs liiketoiminnan kulut. Jos neliö on pylvään yläpuolella, lai-tos oli vuonna 2005 voitollinen; jos neliö on pylvään päällä, liikevaihdolla pystyttiin kat-tamaan vain neliön alapuolelle jääneet menot. Havainnolliseksi tarkastelu tulee, kun kuntien luvut normalisoidaan kunkin laskuttamien kuutiomäärien avulla. Nähdään, että ko. vuonna Huittisilla tulot oli mitoitettu tarkasti menojen mukaan ja että Äetsässä suorat toimintakulut olivat samaa suuruusluokkaa kuin Huittisissa. Pienempien kuntien toimin-takulut olivat näihin nähden noin 1,6-kertaiset. Myös Huittisten poistot olivat muita edullisemmat, mutta niiden vertailtavuus ei ole yhtä hyvä kuin toimintakuluilla. Taseen kokonaissumma oli vuonna 2005 noin 10,7 milj. €, josta 9,3 milj. € oli käyttö-omaisuutta. Erotus koostui kassasta ja saamisista. Taulukko 5. Vesihuoltolaitosten talous 2005.

1000 € alv 0 % Huittinen Punka-

laidun Vampula Äetsä Yhteensä

Tuloslaskelma Liikevaihto 1 243 215 93 507 2 058 Toimintakulut 726 166 41 255 1 189 Käyttökate 527 56 52 251 887 Poistot 449 96 22 281 848 Liikevoitto 79 -39 30 -30 39 Peruspääoman tuotto 0 26 0 0 26 Tilikauden tulos 80 -65 30 -35 10 Tase Yhteensä 5 606 1 377 282 3 464 10 730 Oma pääoma yhteensä 5 379 1 255 277 3 267 10 178 .josta jäännös-/osake-pääoma 4 825 754 239 3 302 9 120 Pitkäaikaiset velat yhteensä 0 6 0 82 88 Investoinnit Yhteensä 387 240 627



Kuva 2. Tuloslaskelma 2005.

Kuva 3. Tuloslaskelma per asiakkaalle toimitettu ja sieltä poisjohdettu vesikuutio vuonna 2005. Kertoimet suhteessa Huittisiin.

TULOSLASKELMA KUNNITTAINVuonna 2005

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

Huittinen Punkalaidun Vampula Äetsä

€

Omistajakorvaus kunnalle

Poistot

Toimintakulut

Liikevaihto

TULOSLASKELMA KUNNITTAINVuonna 2005

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50


€/(to

imite

ttu ja

poi

sjoh

dettu

m3)

Omistajakorvaus kunnalle

Poistot

Toimintakulut

Liikevaihto

1,07x

1,59x1,57x

1,47x1,40x

1,93x



1.9 Kustannuskattavuus veden ja jäteveden käsittelyssä

Laitosten toiminnan kustannuskattavuutta voidaan tarkastella myös erikseen vedenkäsit-telyn ja jätevedenkäsittelyn osalta. Tarkastelu osoittaa, kuinka laitoksen eri maksuilla ke-räämät tuotot kohdentuvat syntyviin kustannuksiin. Kansallisessa tarkastelussa tyypillis-tä on, että vesimaksuilla katetaan osittain myös jätevesihuollon kuluja. Suunnittelualueen kunnista Huittisissa katetaan jätevedenkäsittelyn kustannuksia selvästi vedenkäsittelystä kerättävillä maksuilla: vesimaksutulot ovat vedenkäsittelyn kuluihin nähden lähes kaksinkertaiset ja jätevesimaksut selvästi jätevedenkäsittelyn kustannuksia pienemmät. Muilla kunnilla veden- ja jätevedenkäsittelyn tulot ja kustannukset vastaavat selkeämmin toisiaan.

1.10 Tilinpäätösanalyysin tunnusluvut Suomalaisista vesihuoltolaitoksista laadittiin ensimmäinen kattava, liikekirjanpidon mu-kainen tilinpäätösanalyysi vuoden 2003 tilinpäätösten perusteella. Toimeksiantajana sel-vityksessä oli maa- ja metsätalousministeriö. Seuraavassa Huittisten alueen laitosten ti-linpäätöksiä verrataan MMM:n selvityksen keskiarvoihin, jotka laskettiin suurimmillaan noin 270 vesihuoltolaitoksen tiedoista. Huittisten seudun vesihuoltolaitosten taseiden rahoitusrakenteet ovat hyvin samankal-taiset ja kaikkien laitosten omavaraisuusasteet ovat erittäin korkeat, yli 95 %. Vieraan pääoman takaisinmaksuajat ovat vastaavasti hyvin lyhyet. Laitosten toiminnan tehokkuutta voidaan arvioida suhteuttamalla laskutettuja vesi- ja jätevesimääriä verkostopituuksiin. Valtakunnalliset keskiarvot laskutetun veden ja jäte-veden suhteelle vesijohtoja viemäriverkostoon ovat 4,7 m3/m ja 6,3 m3/m. Kaikilla alu-een laitoksilla tehokkuus jää huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa alhaisemmiksi. Alueen verkostojen alhainen tehokkuus selittyy väljällä yhdyskuntarakenteella. Lukuihin vaikuttaa pienten kuntien kohdalla myös teollisten kuluttajien keskimääräistä pienempi osuus. Toinen vesihuollossa käytetty tuottavuuden mittari on myytyjen volyymien ja liike-vaihdon suhteuttaminen henkilötyövuosiin. Nämä tunnusluvut eivät kuitenkaan ole ko-vin kuvaavia, jos suuri osa toiminnoista ostetaan ulkopuolelta. Suunnittelualueen pienten laitosten pienet työntekijämäärät lisäksi helposti vääristävät lukuja. Henkilötyövuotta kohden lasketut kuutiot ja liikevaihto jäävät selvästi valtakunnallisten keskiarvojen, 179.000 m3/htv ja 178.000 €/htv, alapuolelle, paitsi Vampulassa liikevaihdon osalta. Lai-tosten käyttöomaisuudet suhteessa laskutettuihin kuutioihin sijoittuvat valtakunnallisen keskiarvon, 4,40 €/m3, molemmin puolin.



Kuva 4. Vedenkäsittelyn tuotot, kulut ja poistot vuonna 2005.

Kuva 5. Jätevedenkäsittelyn tuotot, kulut ja poistot vuonna 2005.

VEDENKÄSITTELYN TUOTOT, KULUT JA POISTOT KUNNITTAIN VUONNA 2005

0 €

100 000 €

200 000 €

300 000 €

400 000 €

500 000 €

600 000 €

700 000 €

800 000 €

900 000 €


PoistotToimintakulutLiikevaihto

JÄTEVEDENKÄSITTELYN TUOTOT, KULUT JA POISTOT KUNNITTAIN VUONNA 2005

0 €

100 000 €

200 000 €

300 000 €

400 000 €

500 000 €

600 000 €

700 000 €

800 000 €

900 000 €


Poistot

Toimintakulut

Liikevaihto



Taulukko 6. Tilinpäätösanalyysin tunnuslukuja 2005.

Huittinen Punka- laidun

Vampula Äetsä MMM 20031)

k.a.

yks.

Rahoitusrakenne Omavaraisuusaste 98,1 96,4 100 95,1 82,0 % Nettovelkaantumisaste -9,5 0,96 0 4,20 19,6 % Nettorahoituskulut / liikevaihto -0,1 0 0 0 1,6 % Vieraan pääoman takaisinmaksuaika 0,4 2,2 0,1 0,8 4,5 v INVESTOINNIT Poistot/käyttöomaisuus 10,1 7,4 8,8 9,5 9,3 % Käyttöomaisuuden kiertonopeus 3,6 6,0 2,7 5,8 3,8 v TEHOKKUUS Vesijohtoverkostot / liittynyt asukas 30,7 50,1 33,9 36,8 m/as Viemäriverkostot / liittynyt asukas 20,4 8,1 20,4 20,9 19,1 m/as Myyty vesi / vj-verkoston pituus 3,2 0,9 1,7 4,7 m3/m Laskutettu jv / viemäriverkoston pituus 3,9 4,2 2,2 3,3 6,3 m3/m (Myyty vesi + laskutettu jv) / htv 152 210 80 566 81 563 90 142 179 000 m3/htv Liikevaihto / htv 135 835 85 869 311 028 101 336 178 000 €/htv Käyttöomaisuus / (myyty vesi + laskutettu jätevesi)

3,3 6,4 10,3 6,6 4,4 €/m3

KANNATTAVUUS Käyttökate / liikevaihto 42,4 26,3 55,7 49,5 42 % Nettotulos / liikevaihto 6,5 -18,2 32,1 -6,0 5 % Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,4 -2,9 10,6 -0,9 2,7 % Oman pääoman tuotto-% 1,5 -3,1 10,8 -0,9 2,6 %

Lähde: Suomen vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisusarja 6/2005.

Huittisten, Vampulan ja Äetsän laitosten käyttökatteet ylittävät valtakunnallisen keskiar-von (42 %) ja kannattavuuden voidaan katsoa olevan kohtuullinen. Punkalaitumen käyttökate on matala. Matala kannattavuus ei välttämättä ole ongelma niin kauan kun saneeraustarpeet eivät ylitä poistoja. Laskennallisina kannattavuuden tunnuslukuina si-joitetun pääoman tuotto ja oman pääoman tuotto ovat Vampulassa noin 11%, mikä on vesihuoltolaitokselle huomattavan korkea. Vampulan vesilaitoksen korkean kannatta-vuuden päätekijä on Alastaron Vampulan jätevedenpuhdistamolle tuoma liete. Huittisten laitoksen sijoitetun pääoman tuotto ja oman pääoman tuotto ovat alle valtakunnallisten keskiarvojen (2,7 % ja 2,6 %). Punkalaitumen ja Äetsän laitosten tuottoarvot ovat nega-tiiviset eli laskennallisesta näkökulmasta pääoman arvoa tuhotaan.



1.11 Investointiohjelma

Tuloslaskelma, tase ja tilinpäätösanalyysi kuvaavat taloudellisen nykytilan kautta laitos-ten historiaa. Menneisyyden rinnalla on aiheellista tarkastella myös tulevaisuutta. Vesi-huollossa se on tavanomaista helpompaa, koska liiketoiminta on vakaata ja perustuu pit-käikäisiin rakenteisiin. Keskeisimpiä välineitä tulevien kassavirtojen ennustamisessa on investointiohjelma. Valtakunnallisesti vesihuollon investoinnit ovat tällä hetkellä noin 250 milj. € vuodessa. Suomessa on pitkään puhuttu sektorille kertyvästä korjausvelasta, jonka yksinkertaistettu mittari olisi poistojen ja investointien erotus. Koska poistot kuitenkin ovat etupainottei-sia, tunnusluku ei ole kovinkaan kuvaava. Sen sijaan tiedetään, että infrastruktuuria ra-kennettiin eniten, yli 450 milj. € vuodessa, 1960-1970 -lukujen taitteessa. Noin 40 vuo-dessa iso osa rakenteista on tullut korvausikään, mistä kertovat paikoittain erittäin suuret laskuttamattoman veden ja jäteveden osuudet. Niinpä 2010-luvulla vesihuoltoon tehtävi-en investointien tasoitettu vuotuinen kokonaissumma tulee todennäköisesti olemaan mit-takaavassa 400-500 milj. €, jopa kaksi kertaa nykyistä enemmän. Luku sisältää myös jä-tevedenpuhdistuksen tehostamisen ja suhde nykyiseen on yleistettynä sovellettavissa mihin tahansa yleiseen vesihuoltolaitokseen. Sillä on luonnollisesti väistämättä myös hintavaikutus. Huittisten seudulla tulisi mahdollisista yksiköiden järjestelyistä riippumatta pystyä mää-rittämään tulevat investointitarpeet niin laitoksiin kuin verkostoihin. Kun suunnittelualu-een laitosten yhteenlasketut poistot ovat tällä hetkellä noin 850.000 €, voi vuosien 2008-2015 keskimääräiseksi investointitasoksi arvioida noin 1,3 milj. € vuodessa. Vuotuisten korvaus-, saneeraus- ja laajennusinvestointien lisäksi suunnittelualueella on oletettu teh-täviksi merkittävinä investointeina

Huittisten jätevedenpuhdistamon saneeraus Punkalaidun-Huittinen ja Vampula-Huittinen siirtoviemärit Huittinen-Punkalaidun yhdysvesijohto.

Samalla paine keskitetyn vesihuollon järjestämiseksi haja-asutusalueille myös etäämpä-nä siirtoviemäreistä kasvaa ja lisää investointien tarvetta. Kuntien tämänhetkisessä va-rautumisessa haja-asutuksensa vesihuollon järjestämiseen on esimerkiksi tavoiteltavan liittämislaajuuden näkökulmasta eroja. Toinen vaihtoehto haja-asutusalueiden vesihuol-lon järjestämiseenhän ovat asukkaiden perustamat osuuskunnat. Toisaalta Huittisten, Äetsän ja Vammalan jätevesien käsittelystä ei olla vielä laadittu selkeää vertailua, jossa huomioitaisiin niiden riippuvuus toisistaan erilaisten keskittä-misvaihtoehtojen kautta. Nollavaihtoehdossa kukin saneeraa omaa laitostaan; muuten tarvitaan osuudet siirtoviemärin ja keskuspuhdistamon investointeihin, joko suoraan tai korotettuina käyttömaksuina. Näistä mitään ei ole oheisessa tarkastelussa vielä huomioi-tu. Tämän raportin rinnalle tarvitaankin vielä erillinen tekninen tarkastelu, jossa vaihto-ehdot kustannuksineen kirjataan esiin. Raportissa myöhemmin esitettävä taloudellinen ennuste (luku 8.3) on erityisen herkkä investointiohjelmalle, joten edellä mainitut vajavaisuudet on huomioitava herkkyystar-kastelussa (luku 9, SWOT).



Taulukko 7. Vesihuoltolaitosten investointiohjelmat kuntien ilmoituksen mukaan. 1000 €, alv 0 %.

Huittisten vesihuoltolaitos 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vesi Verkostojen saneeraus ja rakennus 245 120 120 120 120 120 120 Yhdysvesijohto Huittinen-Punkalaidun 46 46 Jätevesi Verkostojen saneeraus ja rakennus 300 165 100 200 200 200 200 200 200 Siirtoviemäri Punkalaidun-Huittinen 227 227 227 Siirtoviemäri Vampula-Huittinen 178 178 178 Puhdistamon saneeraus 236 236 Yhteensä 545 447 609 725 725 498 320 320 320 Punkalaitumen vesihuoltolaitos 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vesi Verkostojen saneeraus ja rakennus 50 50 100 120 40 40 Yhdysvesijohto Huittinen-Punkalaidun 50 50 Yhdysvesijohto Kanteenmaa-Huhtamo 100 Runkovj Kanteenmaa-Kirkonkylä 225 225 Jätevesi Verkostojen saneeraus ja rakennus 60 120 90 180 150 60 Siirtoviemäri Punkalaidun-Huittinen 275 1 000 Huittisten puhdistamon saneeraus 210 Yhteensä 110 495 1 360 190 300 190 100 225 225 Vampulan vesihuoltolaitos 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Jätevesi Verkostojen saneeraus ja rakennus 26 103 77 20 20 20 20 20 20 Siirtoviemäri Vampula-Huittinen 149 149 149 Huittisten puhdistamon saneeraus 24 24 Yhteensä 26 127 101 159 159 159 20 20 20 Äetsän vesihuoltolaitos 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vesi Verkostojen saneeraus ja rakennus 141 117 65 128 85 100 100 100 100 Haja-asutuksen vesihuolto 80 25 25 110 75 40 40 40 40 Jätevesi Verkostojen saneeraus ja rakennus 185 194 115 151 135 150 150 150 150 Haja-asutuksen vesihuolto 200 330 330 345 380 335 315 90 90 Yhteensä 606 666 535 734 675 625 605 380 380 KAIKKI YHTEENSÄ 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vesi 516 288 286 458 400 300 300 485 485 Jätevesi 771 1 467 2 319 1 300 1 409 1 122 745 460 460 Kaikki yhteensä 1 287 1 735 2 605 1 758 1 809 1 422 1 045 945 945



B. ARVONMÄÄRITYKSET 2 SUBSTANSSIARVO 2.1 Menetelmän kuvaus

Vesihuolto on liiketoimintana pääomavaltainen ala, eli huomattava osa liiketoiminnan tuotoista joudutaan sitomaan toiminnalle välttämättömiin rakennuksiin, rakenteisiin, koneisiin ja laitteisiin. Käyttöomaisuus muodostaa tyypillisesti yli 90 % vesihuoltolai-toksen taseesta, ja sen kiertonopeus (käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo/liikevaihto) on keskimäärin 3,8-4,0. Näin myös huomattava osuus laitoksen arvosta on sidottu pit-käikäiseen fyysiseen omaisuuteen. Kauppatilanteessa haasteeksi muodostuu arvioida sen käypä arvo; valtaosaa omaisuudesta ei voi siirtää käytettäväksi muualle tai muuntaa muuhun käyttöön, eikä sille ole siten myöskään olemassa markkinoita, joilla hinta mää-räytyisi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Taseessa näkyvä kirjanpitoarvo ei sellaisenaan kerro käyttöomaisuuden käypää arvoa, koska se perustuu harkinnanvaraiseen poistomenettelyyn eikä esim. huomioi mahdolli-silla investointi- tai muilla avustuksilla rahoitettua osuutta. Valitun poistomenetelmän vaikutus nykyarvoon on esitetty kuvassa 4. Rakenteille ja laitteille on siis määritettävä jälleenhankintahinta eli hinta tilanteessa, jossa mitoituskapasiteetiltaan vastaava raken-ne/laite toteutettaisiin nykyaikaisia menetelmiä käyttäen nykyhintatasossa. Kun jälleen-hankintahinnasta vähennetään nykyistä ikää vastaavat laskennalliset poistot, saadaan jälleenhankintahintainen jäännösarvo eli tekninen nykykäyttöarvo eli substanssiarvo. Käymällä läpi koko vesihuoltolaitoksen omaisuus yllä kuvatulla tavalla saadaan inves-tointitukien, historiallisesti mahdollisesti muuttuneiden poistomenetelmien sekä vesi-huoltolaitoksen kirjanpidollisen eriyttämisen yhteydessä tehtyjen paikallisten sovellus-ten vaikutus neutraloitua. Kun sama menettely käydään läpi useammalle laitokselle sa-manaikaisesti, tulevat ne myös automaattisesti keskenään vertailukelpoisiksi. Kirjanpidon poistomenettely perustuu varovaisuusperiaatteeseen, eli investointien vai-kutus tuloslaskelmaan pyritään tasaamaan hieman niiden todellista pitoaikaa lyhyem-mälle ajanjaksolle. Tästä seuraa useimmiten se, että nykykäyttöarvo on kirjanpitoarvoa korkeampi. Jos omaisuutta siirretään nykyarvostaan, kaupan kriittinen tarkastelija voi siis väittää vesihuolto-omaisuudella rahastettavan toistamiseen. Olemassa olevaa vesihuolto-omaisuutta voidaan siirtää uudelle omistajalle joko apport-tisijoituksena tai liikevarallisuuden kaupalla. Apporttisijoituksen yksi muoto on liike-toimintasiirto, jossa vastaanottajalle siirretään liiketoimintakokonaisuus kaikkine siihen kuuluvine varoineen ja velkoineen. Luovuttaja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Muuta vastiketta (kuten rahaa tai muuta omaisuutta) ei saa käyttää. Jos liiketoimintasiirron kohde täyttää liiketoimintakokonaisuuden määri-telmän, siirto voidaan tällöin (ja ainoastaan tällöin) tehdä kirjanpitoarvoista.



Kuva 6. Poistomenetelmien vaikutus nykyarvoon. Koska kokonainen vesihuoltolaitos on selvästikin itsenäinen liiketoimintakokonaisuus, herää kysymys, eikö arvonkorotuksen voisi välttää hoitamalla koko kaupan liiketoimin-tasiirtona. Tämä kuitenkin jättäisi laitokset ja niiden omistajat eriarvoiseen asemaan ny-kykäyttöarvon määrityksen korjaavan vaikutuksen puuttuessa. Toisaalta osakejakauma määräytyisi yksi yhteen kirjanpitoarvojen kanssa. Erisuurten laitosten ollessa kyseessä suurimpien laitosten omistajat ottavat yleensä vain osan luovutuksestaan osakkeina ja myöntävät lopuista vastaanottajalle pitkäaikaisen lainan. Kyseessä on siis apportin ja liikevarallisuuden kaupan yhdistelmä, jota ei enää voi tehdä kirjanpitoarvoista vaan vain käyvistä arvoista.

2.2 Teknistaloudelliset pitoajat

Nykyarvon määritys tehdään vähentämällä jälleenhankintahinnasta teknistaloudellisen pitoajan mukaiset poistot. Vähennys on käytännössä tasapoisto, jossa rakenteen arvon oletetaan vähenevän hankintahetkestään lineaarisesti ja päätyvän pitoaikansa päätteeksi nollaan. Keskeiseksi muodostuu pitoaikojen valinta: mitä pidempiä pitoaikoja käyte-tään, sitä suurempaan nykyarvoon päädytään. Suomessa ei pitoajoille ole vielä muodos-tunut vakiintunutta käytäntöä, minkä seurauksena valittujen aikojen välinen hajonta on vielä suurta. Toteutuneissa hankkeissa käytettyjä pitoaikoja ovat olleet verkostoille 30-50 vuotta, rakennuksille 25-40 vuotta ja koneille ja laitteille 12-25 vuotta. Pitoaikoihin liittyy myös poliittinen ulottuvuus: jos osapuolia on vain yksi tai muutama ja joillakin mukaan tulevista kunnista on uudesta yhtiöstä merkittäviä tuloutusodotuksia,

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30Vuotta

Jään

nösa

rvo,

kun

alk

uarv

o =

100

Tasa 50Tasa 30Menojäännös 7%Menojäännös 10 %

50

70

33,7

20,6

Verkoston poistotaso ja nykyarvo:



pitoaikoja ja sen kautta nykyarvoja pyritään todennäköisesti maksimoimaan. Pitkistä pi-toajoista seuraa yhtiölle raskas tase, joka kuormittaa vedenkuluttajia taksoissa helposti 10-20 vuoden ajan. Huittisten seudulla tavoitteena voinee kuitenkin pitää päinvastaista eli aloittavan yhtiön turhaa taloudellista kuormaa voitaisiin pikemmin minimoida. Tek-nistaloudellisiksi pitoajoiksi valitaan perustellut mutta vertailuskaalalla kohtuulliset

verkostot 40 v rakennukset 35 v koneet ja laitteet 15 v.

Vesihuolto-omaisuuden nykyarvon arvostuspäivä on seuraavissa laskelmissa 31.12.2007.

2.3 Vedenottamoita koskevat korjauserät Nykyarvo tunnistaa edellä kuvatun mukaisesti vain vedenottamorakenteiden ja niihin liittyvien koneiden ja laitteiden jäljellä olevan käyttöiän mukaisen arvon. Menetelmä ei anna ottamoiden vedenhankintakapasiteetille, ts. niiden käyttämille vesivaroille, sinäl-lään lainkaan arvoa. Toisaalta vedenottamoiden tai muidenkaan laitosten maapohjia ei tyypillisesti myydä samaan aikaan laitoksen kanssa, vaan ne vuokrataan pitkäaikaisilla sopimuksilla kunnilta operaattorille. Vesivarojen arvostaminen Kun vedenottamoiden arvostukseen käytetään pelkkää nykyarvomenetelmää, huonolaa-tuisempaa raakavettä käsittelevän laitoksen jälleenhankintahinta on lähtökohtaisesti korkeampi kuin hyvälaatuista vettä käsittelevällä laitoksella: huonolaatuiselle vedelle käsittelyprosessin on oltava monivaiheisempi ja siten myös kalliimpi. Euromääräisesti ero korostuu, jos huonolaatuisemmalle vedelle rakennettu laitos on uudempi kuin pa-rempilaatuiselle rakennettu. Ero on kuitenkin oikeudenmukainen, kun menettely on kai-kille sama. Nykyarvo sisältää myös laitoksen kapasiteetin arvostuksen, koska laitososat ja laitteet on arvostettu mitoitustietojensa mukaan. Tämä on kuitenkin edelleen eri asia kuin itse vesivarojen arvostaminen, jota ei määritelmällisesti edes voi tehdä. Vesilain (264/1961) kokonaisuudistusta valmistelleen vesilakitoimikunnan mietinnössä (Oikeusministeriö, Komiteanmietintö 2004:2) kerrataan vesilainsäädännön perusperiaate, jonka mukaan pinta- tai pohjavesi ei sellaisenaan voi olla omistusoikeuden kohteena, olevan yhä voi-massa ellei kysymys ole lähteessä, kaivossa tai vesisäiliössä olevasta vedestä. Muilta osin maa- ja vesialueen omistajalla on veteen ainoastaan vallinnaksi kutsuttu hallintaoi-keus. Vallinta tarkoittaa käytännössä ensisijaista käyttöoikeutta, johon liittyy myös rajoitettu määräysvalta. Vallinnan sisältö määräytyy tilannekohtaisesti ottaen huomioon erilaiset veden käyttötarpeet ja alueen muut käyttötarpeet. Vallinta ei kuitenkaan merkitse, että vesi voisi olla esimerkiksi erikseen kiinteistön ainesosana kiinnityksen tai siirron koh-teena. Tämän mukaisesti maa-alueen omistajalla ei esimerkiksi ole oikeutta saada kor-vausta hänen alueeltaan otettavasta pohjavedestä. Ottamisesta aiheutuva haitta sen si-jaan tulee aina korvattavaksi.



Jos pohjavesivarantoa halutaan käyttää arvostuksen osana, tulee kokonaiskauppahinnan pysyä yhtä suurena kuin ottamoille määritetyn nykyarvon. Yksinkertaisin menetelmä tähän pääsemiseksi on määrittää vedenottokapasiteetille yksikköhinta jakamalla ve-denottamoiden yhteenlaskettu nykyarvo niiden yhteenlasketulla kapasiteetilla. Kerto-malla sen jälkeen kunkin yksittäisen ottamon kapasiteetti yksikköhinnalla saadaan sille korjattu arvo. Antamalla nyt nykyarvolle ja korjatulle arvolle painotukset, joiden sum-ma on 100 %, voidaan kokeilla painotuksen vaikutusta yksittäisten ottamoiden arvoihin ja omistajien kokonaisuudessaan saamaan hintaan. Suunnittelualueen kunnista veden-hankintakapasiteetiltaan suurin, eli Huittinen, hyötyisi kapasiteetin painotuksesta ve-denottamoiden arvostuksessa. Painotusmenetelmän vahvuus on mahdollisuus huomioida vedenhankintakapasiteetin epätasainen jakautuma alueella. Samalla menetelmä antaa välillisesti arvoa sille toimin-nallisestikin tavoiteltavalle seikalle, että ottamoita on useita ja ne sijaitsevat maantie-teellisesti hajallaan. Rajaamalla tarkastelu vain vedenhankintakapasiteettiin ei myöskään sotkeuduta laadullisiin seikkoihin, joiden arvottaminen olisi huomattavasti teoreetti-sempaa; esimerkki siitä voisi olla ottamon hinnan korrelaatio raakaveden rautapitoisuu-teen (mg/l). Menetelmän heikkous on toisaalta juuri samassa asiassa: osalla vedenotta-moista tiedetään kapasiteetin mukaisen maksimioton heikentävän raakaveden laatua ny-kyisillä kaivoilla huomattavasti. Heikkoutena voi pitää myös sitä, että nykyarvon ylei-sesti hyväksytyt määritysperiaatteet laimenevat sen painotuksen vähentyessä. Kokonai-suutena menetelmää voi kuitenkin pitää käyttökelpoisena noin rajaan 50%-50% asti, kun kokonaissummaksi kiinnitetään tekninen nykyarvo. Painotusten valitsemiselle ei voi antaa yksikäsitteistä perustelua, vaan se on osapuolten välinen neuvotteluasia. Laskennassa on oletettu, ettei kapasiteettia huomioida ve-denottamoiden arvonmäärityksessä.

2.4 Maa- ja vesialueet Alueen vesihuoltolaitosten omistamat maa-alueet eivät sisälly luovutuksiin, vaan ne vuokrataan kunnilta pitkäaikaisin sopimuksin.

2.5 Vedenottamot

Suunnittelualueen kunnilla on yhteensä 10 käytössä olevaa vedenottamoa sekä yksi va-ravedenottamo. Vedenottamoiden nykyarvon arvioidaan olevan noin 1,20 milj. €. Siitä Huittisten osuus on noin 455.000 €, Punkalaitumen osuus noin 58.000 € ja Äetsän osuus noin 683.000 €. Käyvästä arvosta rakennusteknisten töiden osuudeksi arvioidaan 713.000 €.



Taulukko 9. Käyttöomaisuuden nykyarvot. 1000 €. Kunta Vesi-

laitokset

Verkostot Pumppaamot ja säiliöt

Jäteveden-puhdistamot

Kauko-valvonta

Yhteensä

Huittinen 455 5 690 384 1 521 19 8 068

Punkalaidun 58 2 375 238 148 0 2 820

Vampula - 270 10 102 - 319

Äetsä 683 2 846 376 799 102 4 806

Yhteensä 1 196 11 118 1 008 2 570 121 16 013

31.12.2005 mukaisessa laajuudessa, kun arvostuspäivä on 31.12.2007. Velkoja ei vähennetty. Taulukko 10. Käyttöomaisuuden rakenteiden nykyarvot. 1000 €.

Kunta Vesi-laitokset

Pumppaamot ja säiliöt

Jäteveden-puhdistamot

Yhteensä Varainsiirto-vero, 4 %

Huittinen 240 186 1 051 1 477 59

Punkalaidun 21 188 90 299 12

Vampula - 10 77 87 3

Äetsä 451 304 616 1 371 55

Yhteensä 712 688 1 834 3 234 129

2.6 Verkostot

Vesihuoltolaitoksilla on verkostoja yhteensä 738 km, joista vesijohtoa 544 km ja jäteve-siviemäriä 194 km. Hulevesiverkostot eivät sisälly tarkasteluun. Kaikkiaan verkostojen nykykäyttöarvon arvioidaan olevan noin 11,12 milj. €. Siitä Huittisten osuus on noin 5,69 milj. € , Punkalaitumen osuus noin 2,38 milj. €, Vampu-lan osuus noin 207.000 € ja Äetsän osuus noin 2,85 milj. €. Toisaalta vesijohtojen osuus on 7,63 milj. € ja jätevesiviemäreiden 3,49 milj. €. Verkostojen arvioidut nykykäyttöarvot sisältävät vain maanalaiset putkistot, ei varain-siirtoverollisiksi tulkittavia muita rakenteita.



2.7 Pumppaamot ja säiliöt Toiminnallisesti verkostoon kiinteästi kuuluvat paineenkorotusasemat, vesisäiliöt ja jä-tevedenpumppaamot arvioitiin erikseen. Laitoksilla on paineenkorotusasemia 5, ylä-vesisäiliöitä 2 ja jätevedenpumppaamoita 42 kappaletta. Lisäksi osalla vedenottamoista on alavesisäiliöitä, mutta ne sisältyvät jo edellä esitettyihin vedenottamoiden arvoihin. Paineenkorotusasemien ja jätevedenpumppaamoiden arvosta osa koostuu rakenteista ja osa koneistoista. Vesisäiliö tulkitaan pelkäksi rakenteeksi. Kaikkiaan paineenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jätevedenpumppaamoiden nyky-käyttöarvon arvioidaan olevan noin 1,01 milj. €. Siitä Huittisten osuus on noin 384.000 €, Punkalaitumen osuus noin 238.000 €, Vampulan osuus noin 10.000 € ja Äetsän osuus noin 376.000 €. Toisaalta paineenkorotusasemien osuus on 224.000 €, vesisäiliöiden 217.000 € ja jätevedenpumppaamoiden osuus 567.000 €. Rakenteiden osuus on 687.000 € ja koneistojen 321.000 €.

2.8 Jätevedenpuhdistamot

Suunnittelualueen kunnilla on yhteensä 4 jätevedenpuhdistamoa. Kaikkiaan jätevedenpuhdistamoiden käyvän arvon arvioidaan näin olevan noin 2,57 milj. €. Siitä Huittisten osuus on noin 1,52 milj. € , Punkalaitumen osuus noin 148.000 €, Vampulan osuus noin 102.000 € ja Äetsän osuus noin 799.000 €. Käyvästä arvosta rakenteiden osuudeksi arvioidaan 1,84 milj. €.

2.9 Kaukovalvonta Suunnittelualueen kuntien kaukovalvontajärjestelmien käyvän arvon arvioidaan olevan noin 120.000 €. Huittisten kunnan verkostot, pumppaamot, säiliö ja jätevedenpuhdista-mo on liitetty Wahti -kaukovalvontajärjestelmään, jonka nykyarvoksi arvioidaan 19.000 €. Punkalaitumen kunnan pumppaamot, säiliö ja jätevedenpuhdistamot on liitetty RT-104 Vahtimikko -kaukovalvontajärjestelmään, jonka nykyarvoksi arvioidaan 0 €. Äet-sän kunnan verkostot, pumppaamot, säiliö ja jätevedenpuhdistamo on liitetty Micro Scada/BK Automation -kaukovalvontajärjestelmään, jonka nykyarvoksi arvioidaan 102.000 €. Vampulassa ei ole kaukovalvontajärjestelmää.



Kuva 7. Käyttöomaisuuden nykyarvot omaisuuserittäin.

Kuva 8. Käyttöomaisuuden nykyarvot laitoksittain.

KÄYTTÖOMAISUUDEN NYKYKÄYTTÖARVOT

Verkostot70 %

Jätevedenpuhdistamot16 %

Pk-asemat ja jätevedenpumppaamot

5 %

Säiliöt1 % Vesilaitokset

8 %

Yhteensä 16,0 M€

KÄYTTÖOMAISUUDEN NYKYKÄYTTÖARVOT

Punkalaidun18 %

Huittinen50 %

Äetsä30 %

Vampula2 %

Yhteensä 16,0 M€



C. ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 3 VAIHTOEHDOT TOIMINTAMUODOKSI

Alueellisesti toimiva mutta kuntien omistama palveluyksikkö voidaan järjestää neljällä vaihtoehtoisella tavalla: alueellisena (isäntäkunnan) liikelaitoksena, kuntayhtymänä, lii-kelaitoskuntayhtymänä tai osakeyhtiönä. Kaikissa neljässä on keskenään yhteneviä piir-teitä, lähinnä nimikkeet ja lainsäädännön yksityiskohtaisuus vaihtelevat.

3.1 Alueellinen liikelaitos Kunnan liikelaitoksella tarkoitetaan kunnan toimintayksikköä, joka harjoittaa liiketoi-mintaa, jolla on itsenäinen asema kunnan talousarviossa ja jonka kirjanpito on järjestetty ja tilinpäätös laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Liikelai-tos ei kuitenkaan ole oma erillinen oikeushenkilönsä. Kunnallinen liikelaitos on ollut toimintamuotona olemassa jo yli vuosikymmenen, mutta lainsäädäntöön se on tulossa vasta osana kuntalain päivitystä vuonna 2007. Muutosten tavoitteena on ollut selkeyttää liikelaitosten asemaa markkinoilla ja toisaalta suhteessa kuntakonserniin. Suomessa liikelaitosmuodossa toimivia vesihuoltolaitoksia oli vuonna 2004 noin 100 kappaletta. Yleistäen vesihuoltoliikelaitosten liikevaihto on muutamaa poikkeusta lu-kuun ottamatta yli miljoona euroa ja niiden toiminta on kohtuullisen tai hyvin kustan-nuskattavaa. Liikelaitos voi tarjota palveluitaan myös yli kuntarajojen ns. isäntäkunnan liikelaitokse-na. Huittisten alueella isäntäkunta olisi käytännössä Huittisten kaupunki. Muut kunnat voisivat asettaa liikelaitosta ohjaavaan yhteislautakuntaan tai johtokuntaan edustajiaan sovituissa suhteissa, mutta juridisesti laitos olisi edelleen osa emokunnan kaupunkikon-sernia. Yhteislautakunta ei ole jäsenkunnista erillinen oikeushenkilö, joka voisi toimia työnanta-jana tai osapuolena oikaisuvaatimus- ja muutoksenhakumenettelyssä. Yhteinen toimielin on nimestään huolimatta yhden sopimuskunnan valtuuston ja hallituksen alainen toimie-lin. Samoin yhteisen toimielimen hallinnonalaan kuuluva laitos on yhden sopimuskun-nan laitos. Laitoksen kiinteistön ja irtaimiston omistusoikeus voi kuulua yhteisesti tai määräosuuksin sopimuskunnille, mutta silloinkin laitos on hallinnollisesti sen kunnan laitos, jonka toimielin yhteislautakunta on Myös yhteislautakunnan hallinnonalaan kuu-luvat virat ovat yhden sopimuskunnan virkoja ja niiden haltijat ovat tuon kunnan viran-haltijoita. Hallinnollisesti ja juridisesti järjestelystä seuraa muille kunnille useita kysymyksiä, jois-ta ei vesihuoltoon liittyen olla Suomessa päästy ylitse yhdessäkään kunnassa – esimerk-kejä vesihuollon alueellisesta liikelaitoksesta ei siis ole. Lisäksi kuntarajan ylittävä toi-minta olisi yhteisöveron alaiseksi tulkittavaa liiketoimintaa, vaikka se tapahtuisikin lii-kelaitoksen sisällä. Se siis menettäisi verohyödyn osakeyhtiöön nähden. Isäntäkunnan liikelaitos ei ole realistinen vaihtoehto alueelliseksi operaattoriksi.



3.2 Kuntayhtymä Kuntayhtymälle voidaan kuntalain nojalla antaa julkisoikeudellisia ja muitakin tehtäviä hoidettavaksi. Tietyillä tehtäväalueilla erityislainsäädäntö velvoittaa, että kunnat osallis-tuvat kuntayhtymiin. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoitoa antavat sai-raanhoitopiirit sekä maakuntien liitot maakuntakaavoituksen ja -suunnittelun osalta. Val-taosa kuntayhtymistä on kuitenkin niin sanottuja vapaaehtoisia kuntayhtymiä. Vapaaeh-toisia kuntayhtymiä on perustettu hoitamaan muun muassa perusterveydenhuoltoa, am-matillista koulutusta, vanhusten- ja päihdehuoltoa sekä elinkeinojen kehittämistä. Tehtävän siirtyessä kuntayhtymälle yksittäinen kunta luopuu kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa asioissa päätösvallastaan ja voi vaikuttaa asiaan kuntayhtymään valittujen yh-tymäkokousedustajien tai muiden luottamushenkilöiden kautta. Laki ei määrittele kun-tayhtymässä tarvittavaa organisaatiota, vaan päätöksenteosta, toimielinten jäsenten lu-kumäärästä ja äänivallan perusteista voidaan joustavasti sopia kuntien välisessä, valtuus-tojen hyväksymässä perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaisesti päätösvaltaa voi kuntayhtymässä käyttää joko yhtymäkokous tai jokin muu perussopimuksessa mainittu toimielin, esimerkiksi yhtymävaltuusto tai yhtymähallitus. Perussopimuksessa sovitaan myös jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien edustavuudesta valittaessa kuntayhtymän toimielimiä sekä siitä, mikä kuntayh-tymän toimielin edustaa kuntayhtymää, valvoo sen etua ja tekee sen puolesta sopimuk-set. Näiden kysymysten lisäksi perussopimuksessa pitää sopia kuntayhtymän taloutta koskevista asioista, kuten jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista, kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta, kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä siitä, miten kuntayh-tymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. Periaatteessa kuntayhtymä voisi muistuttaa liiketoimintaa harjoittavaa osakeyhtiötä pal-jonkin, mutta käytännössä sitä on käytetty lähinnä verovaroin järjestettävään ylikunnalli-seen yhteistyöhön. Lainsäädännössä joustavasti avoimeksi jätetyt kohdat myös käytän-nössä hämärtävät toimivalta- ja päätöksentekosuhteita, vaikka niistä perussopimuksessa sovittaisiinkin. Byrokraattinen ja vastuiden jaossa harmaille alueille taipuvainen loppu-tulos ei ole liiketoimintaan soveltuva. Vesihuollossa kuntayhtymiä on käytetty erityisesti veden tukkuhankinnassa, ja tällä het-kellä kuntayhtymiä on Suomessa ilmeisesti neljä. Kuntayhtymää ei voi pitää realistisena vaihtoehtona alueelliseksi operaattoriksi.



3.3 Liikelaitoskuntayhtymä Uudessa kuntalaissa esiteltiin uusi ylikunnalliseen yhteistyöhön soveltuva julkisoikeu-dellinen organisoitumismuoto, liikelaitoskuntayhtymä. Se on oma juridinen oikeushenki-lönsä, jossa johtokunnalla on enemmän operatiivista päätöksentekovaltaa ja jonka ra-kenne olisi muutenkin vähemmän byrokraattinen kuin kuntayhtymämallissa. Toiminta-muotona liikelaitoskuntayhtymä on soveltuvin sellaiseen ylikunnalliseen toimintaan, jo-ka saisi osan tuotoistaan maksuina asiakkailta ja osan omistajakunniltaan. Julkisoikeu-dellisena organisaationa siihen sovellettaisiin kuitenkin nykyisiä toiminnan julkisuutta ja valituskelpoisuutta koskevia säädöksiä. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole varsinaisesti tarkoitettu vesihuollon kaltaiseen puhtaasti asiakasrahoitteiseen liiketoimintaan, se jättää mahdolliset liikesalaisuudet julkisiksi, se ei tuota verohyötyä yhtiöön nähden – ja koska lainsäädännön valmistelu on lisäksi yhä kesken, olisi mallin soveltaminen Huittisten alueella käytännössä riskialtista pilotointia. Liikelaitoskuntayhtymä ei sovellu alueelliseksi operaattoriksi.

3.4 Osakeyhtiö Osakeyhtiö on vaihtoehtoisista toimintamuodoista ainoa, jonka hallintoa, taloutta ja toi-mintaa säädellään selkeällä ja laajasti käytännössä sovelletulla lainsäädännöllä. Se on kasvattamassa suosiotaan myös kuntien toimintojen järjestämisessä, ja kuntien omista-mia osakeyhtiöitä on Suomessa nykyisin noin 1.200. Yhtiön hallinto järjestetään osakeyhtiölain mukaan. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiöko-kous, jossa kunnat ovat edustettuina osakeosuuksiensa mukaisissa suhteissa. Yhtiökoko-us järjestetään normaaliolosuhteissa kerran vuodessa. Yhtiökokouksen alaisuudessa toi-mii yhtiön hallitus, jolla on jonka paikkajakauma sovitaan osakassopimuksessa. Ja-kauman ei tarvitse noudattaa täsmälleen osakejakaumaa. Koska hallitus on lähempänä yhtiön varsinaista toimintaa, hallituksen paikkajaon voi periaatteessa nähdä ohjaavan operatiivista toimintaa enemmän kuin osakejakauman. Hallitus valitsee edelleen toimi-tusjohtajan, joka vastaa sille operatiivisesta toiminnasta. Omistajat eli kunnat käyttävät valtaansa yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Yhtiökoko-uksessa päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, lukuun ottamatta määräenemmistöä (2/3) vaativia yhtiön omistusrakenteeseen ja rahoitukseen puuttuvia isoja päätöksiä. Määräenemmistövaatimusta voidaan tarkentaa sopimalla niiden rinnalle vaatimus vähin-tään tietyn osakasmäärän kannatuksesta – näin vältetään yhden tai kahden suuren osak-kaan ylivalta yhtiössä. Hallituksen tulee olla keskusteleva ja yhtiön kehitykseen pyrkivä, mutta linjakkaasti toimivassa hallituksessa päätösten pitäisi lopulta syntyä yksimielisesti. Omistajien, yhtiön ja muiden osapuolten (toimitusjohtaja, tilintarkastajat, henkilöstö jne.) vastuut, velvoitteet ja oikeudet kirjataan yhtiöjärjestykseen ja osakassopimukseen. Yhtiöjärjestykselle asetetaan tarkat muotovaatimukset laissa. Osakassopimus voi olla vapaamuotoisempi, mutta se on aina alisteinen yhtiöjärjestykselle ja sille on löydettävis-sä suuri määrä esimerkkejä.



Vesihuollossa osakeyhtiömuoto on yhden kunnan alueella toimittaessa lähinnä historial-linen poikkeus, lähinnä siten että koko kunnan vedenjakelun järjestänyt osuuskunta on yhtiöitetty 1970-1990-luvulla. Toisaalta 2000-luvulla kuntarajat ylittävien vesihuollon yhteisorganisaatioiden osalta näyttää siltä, että osakeyhtiömuodosta on tulossa ainoa käytetty toimintamalli. Vahva juridinen perusta, selkeät valtasuhteet, läpinäkyvyys ja osakeyhtiön kehitys tiiviisti rinnakkain muun yhteiskunnan mukana tuntuvat soveltuvan kunnankin liiketoimintaan hyvin, kunhan vain omistajan ja toimialan ominaispiirteet huomioidaan yhtiön asiakirjoissa. Osakeyhtiö soveltuu hyvin alueelliseksi operaattoriksi.



4 YHTIÖN TOIMINTA-AJATUS Selvityksessä tarkastellaan vesihuollon järjestämisen alueellista vaihtoehtoa, jossa Huit-tisten kaupunki sekä Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat perustavat alueelleen kokonaan omistamansa vesihuoltoyhtiön, joka aloittaa toimintansa vuoden 2008 alusta. Yhtiön tehtävänä on huolehtia keskitetyn vesihuollon palveluista toiminta-alueellaan. Vesihuoltolain (119/2001) ensimmäinen uudistuskierros käynnistynee keväällä 2007. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton sekä maa- ja metsätalousministeriön ai-empien kannanottojen perusteella voi pitää kohtuullisen todennäköisenä, että hulevedet tullaan päivitetyssä laissa rajaamaan pois vesihuoltolaitoksen tehtävistä. Ne siis tulisivat käytännössä kuntien katuosastojen vastuulle. Selvityksessä onkin oletettu, että hule-vesiverkostot eivät siirry yhtiön omistukseen ja vastuulle. Vampulan alueella vedenpumppaus ja -käsittely sekä vesijohtoverkostot jäävät Vampu-lan Vesihuolto Oy:n hoidettavaksi. Hulevesiverkostoja ja Vampulan Vesihuolto Oy:n omaisuutta lukuun ottamatta yhtiö omistaa kuntien alueella koko vesihuoltoinfrastruk-tuurin ja vastaa kokonaisuudessaan sen operoinnista ja toimintoihin liittyvistä vastuista ja velvoitteista. Yhtiön asiakkaita ovat toiminta-alueen kiinteistöt, alueen merkittävät teollisuuslaitokset ja sen laidoille mahdollisesti syntyvät osuuskunnat. Yhtiön tavoitteena on

Vesihuollon peruspalvelun laadun ja saatavuuden turvaaminen Lainsäädännön ja lupaehtojen asettamien vaatimusten täyttäminen Saavuttaa mittakaavan ja rakenteen osalta valmius alan uusiin haasteisiin Saavuttaa säästöjä investoinneissa ja käyttömenoissa Säilyttää ja kehittää henkilöstön ammattitaitoa Varmistaa tulevaisuuden henkilöstön saanti.

Tähän pääsemiseksi yhtiön on oltava toiminnallisesti ja omistuksellisesti selkeä koko-naisuus, joka on kaikilla tasoillaan vertailukelpoinen muihin saman kokoluokan suoma-laisiin laitoksiin. Yhtiön tulee hallita sekä laitostensa prosessiteollinen toiminta, vähit-täisverkostojensa hajautettu toiminta että asiakassuhteidensa hoito ja kehittäminen. Yhtiö pyrkii tavoitteisiinsa

Kokonaistaloudellisesti parasta tekniikkaa käyttäen Mittakaavaetuja hyödyntäen Paikallisen osaamisen ja valmiuden säilyttäen Hankkimalla kilpailukykyisiä ostopalveluita tarpeidensa mukaan Tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien, viranomaisten ja osuuskuntien kanssa Yhteistyössä osakaskuntien muiden alueellisten organisaatioiden kanssa Oman henkilöstönsä ja yhteistyökumppaneidensa osaamista jatkuvasti kehittäen Oikea-aikaisella ja tasapuolisella rakentamis- ja saneerausinvestointiohjelmalla.

Konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mm. järjestelmällinen omai-suustiedon kerääminen, pitkän aikavälin kunnossapito-ohjelman luominen ja toimeen-pano, laitosten toiminnallinen ja tekninen standardisointi vaiheittain sekä valvomotoi-mintojen keskittäminen.



5 MARKKINAENNUSTE 5.1 Kotitaloudet

Suunnittelualueen väestömäärä oli vuonna 2005 noin 19.200 asukasta. Asukkaista noin 15.500 (88 %) oli liittyneenä vesijohtoon (Vampulan Vesihuolto Oy:n asukkaat eivät ole mukana) ja noin 13.300 (70 %) viemäriin. Kotitalouksille myydyn veden kokonais-määrä oli vuonna 2005 noin 701.000 m3/v ja laskutetun jäteveden määrä noin 599.000 m3/v. Vuoteen 2020 mennessä suunnittelualueen kuntien kokonaisväkiluvun ennuste-taan vähenevän noin 4 %. Vesijohtoon liittyneiden osuuden arvioidaan kuitenkin kasva-van vuoteen 2020 mennessä 95 prosenttiin (15.900 asukasta) ja viemäriin liittyneiden 83 prosenttiin (15.200 asukasta). Yhtiön toiminta-alueella myydyn veden kokonaismäärä oli vuonna 2005 noin 1.195.000 m3/v ja laskutetun jäteveden määrä noin 874.000 m3/v. Myydyn veden kokonaismäärän oletetaan kasvavan noin 3 % ja laskutetun jäteveden määrän noin 16 % vuoteen 2020 mennessä. Jätevesivolyymin kasvu syntyy oletetusta liittyjämäärien kasvusta. Samalla vedenottamoilta pumpattavan veden ja jätevedenpuhdistamoille saapuvan jäteveden ole-tetaan vähenevän, koska vuotovesien osuus pienenee verkostosaneerausten myötä.

5.2 Suurasiakkaat Osakaskuntien vesihuoltolaitoksilla on suurasiakkaita lähinnä Huittisissa Saarioisten Säilyke Oy ja Lihajaloste Korpela Oy, joista etenkin Saarioisten säilyke on merkittävä suuren vedentarpeensa ja jätevesimäärän vuoksi. Vuonna 2005 suurasiakkaille myydyn veden kokonaismäärä oli noin 494.000 m3/v ja laskutetun jäteveden määrä noin 276.000 m3/v. Suunnittelualueella suurasiakkaat muodostavat huomattavan osuuden laitosten koko-naisvolyymeistä (41 % myydystä vedestä ja 32 % laskutetusta jätevedestä), joten vesi- ja jätevesivolyymien muutoksilla on merkittävä vaikutus myös mahdollisen vesihuoltoyh-tiön toimintaan. Saarioisten lähitulevaisuuden järjestelyjen vaikutus yhtiön toiminnalle täytyykin ottaa tarkastelussa huomioon. Suurasiakkaiden ja etenkin teollisuuden vesi- ja jätevesimäärien kehitystä on kuitenkin käytännössä mahdotonta ennustaa. Tässä niiden ennustetaan muuttuvan vuosien 2005-2020 välillä samassa suhteessa liittyjämäärien ke-hityksen kanssa, eli volyymit pysyvät lähes ennallaan.

5.3 Osuuskunnat Suunnittelualueella ei ole osuuskuntia vesihuoltoyhtiöiden asiakkaina.



Kuva 9. Vesihuollon liittyjien kehitys vuoteen 2020 asti.

ASUKASLUKU JA VESIHUOLLON LIITTYJÄT

0

4 000

8 000

12 000

16 000

20 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Asu

kast

a lii

ttyne

enä

vesi

huol

toon

Vesijohtoon liittyneet yhteensäViemäriin liittyneet yhteensäVäkiluku yhteensä



Kuva 10. Vedenkulutuksen kehitys vuoteen 2020 asti.

Kuva 11. Jätevesien määrät puhdistamoilla vuoteen 2020 asti.

VEDENKULUTUKSEN KEHITYS

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

m3 /v

Vuotovedet, vesijohto

Veden myynti, suurasiakkaat

Veden myynti, asukkaat

JÄTEVEDEN MÄÄRÄ PUHDISTAMOILLA

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

m3 /v

Vuotovedet, viemäri

Laskutettu jätevesi, suurasiakkaat

Laskutettu jätevesi, asukkaat



6 TUOTANTOSUUNNITELMA 6.1 Vedenhankinta

Yhtiöllä on toiminnan alkaessa raakavesilähteinä 10 käytössä olevaa pohjavedenotta-moa, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 2,29 milj. m3/v (6.280 m3/d). Käytössä olevis-ta pohjavedenottamoista neljä on Huittisten, kaksi Punkalaitumen, kaksi Äetsän, yksi Alastaron ja yksi Kokemäen alueilla. Pohjavesi alkaloidaan kaikilla ottamoilla ennen verkostoon johtamista. Lisäksi kuuden pohjavedenottamon vedestä poistetaan rautaa. Huittisissa on lisäksi yksi käytöstä poistettu pohjavedenottamo varavedenottamona. Vedenottamot, paineenkorotusasemat ja vesisäiliöt liitetään automaatio- ja kaukovalvon-tajärjestelmiin, jolloin vedenhankintaa voidaan seurata keskitetysti keskusvalvomosta. Keskusvalvomon sijoituspaikka valitaan toiminnallista kokonaisuutta ajatellen.

6.2 Vedenjakelu Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 544 km. Siihen kuuluu 5 paineenkorotusasemaa ja 5 vesisäiliötä. Vuonna 2005 laskuttamattoman veden (vuotovedet, huuhtelut ym.) osuus kokonaispumppauksesta oli 21 % eli jotakuinkin valtakunnallisessa keskiarvossa. Suunnittelualueella on kuntarajat ylittäviä vesijohtoja seuraavasti: Huittisten ja Äetsän vesijohtoverkostot on yhdistetty ja Huittinen toimittaa vettä Äet-

sään. Voidaan erikseen sopien toimittaa vettä myös Äetsästä Huittisiin. Huittisten käyttämän Lohensuon ja Vampulan Nuijamaan pohjavedenottamoiden vä-

lillä on johtoyhteys, jossa voidaan toimittaa vettä molempiin suuntiin. Huittisten ja Kokemäen verkostot on yhdistetty ja vettä voidaan toimittaa molempiin

suuntiin. Pieni putkikoko kuitenkin estää yhteyden toimimisen varsinaisena var-muusyhteytenä.

Punkalaitumelta on vesijohtoyhteys Humppilaan, josta johdetaan vettä Punkalaitu-men verkostoon. Tällä voidaan turvata osittain vedensaanti häiriötilanteissa.

Punkalaitumelta johdetaan juomavettä 70 asukkaalle Urjalaan. Vampulan Palojoen, Katinhännän ja Riuttaanmaantien kiinteistöille vesi johdetaan

Huittisten kaupungin puolelta. Vampulasta toimitetaan vettä muutamille kiinteistöille Köyliön puolella.

Vesihuollon yleis- ja kehittämissuunnitelmissa suositellaan alueen vesijohtoverkostojen yhdistämistä seuraavasti, tavoitteena erityisesti vedenhankinnan varmistaminen poikke-ustilanteissa: Huittisten ja Punkalaitumen välille rakennetaan yhdysvesijohto. Huittisten ja Äetsän välisen runkojohdon kapasiteetin nosto. Vammalan ja Äetsän välille yhdysvesijohto



Kuva 12. Vedenhankinta ja yhdysvesijohdot.

35836

800100

5. Kanteenmaan pohjavedenottamo 6. Kennin pohjavedenottamo

Punkalaidun

4 0416 280Yhteensä

5688

211264

96

500250250400250

7. Riitaniitun pohjavedenottamo8. Karhiniemen pohjavedenottamo9. Kuukinmaan pohjavedenottamo10. Kinnalan pohjavedenottamo11. Ruotsilan pohjavedenottamo

Äetsä

1 8001 027

0105

V. 2005, m3/d

Kapasiteetti, m3/d

OttamoKunta

2 500800

430

1. Lohensuon pohjavedenottamo2. Vakkilan pohjavedenottamo3. Kyyhkylän pohjavedenottamo, varavedenottamo

4. Pyöriälän pohjavedenottamo

Huittinen

35836

800100

5. Kanteenmaan pohjavedenottamo 6. Kennin pohjavedenottamo

Punkalaidun

4 0416 280Yhteensä

5688

211264

96

500250250400250

7. Riitaniitun pohjavedenottamo8. Karhiniemen pohjavedenottamo9. Kuukinmaan pohjavedenottamo10. Kinnalan pohjavedenottamo11. Ruotsilan pohjavedenottamo

Äetsä

1 8001 027

0105

V. 2005, m3/d

Kapasiteetti, m3/d

OttamoKunta

2 500800

430

1. Lohensuon pohjavedenottamo2. Vakkilan pohjavedenottamo3. Kyyhkylän pohjavedenottamo, varavedenottamo

4. Pyöriälän pohjavedenottamo

Huittinen

vedenottamokuntarajat ylittävä yhdysvesijohtokuntarajat ylittävää vedenhankintaa

taajama

suunniteltu yhdysvesijohto

3Punkalaidun

Äetsä

Vampula

Huittinen

Alastaro

Humppila

Urjala

Kokemäki

Köyliö

Vammala

4

11

2

1

1079

8

6

5


taajama



taajama


3Punkalaidun

Äetsä

Vampula

Huittinen

Alastaro

Humppila

Urjala

Kokemäki

Köyliö

Vammala

4

11

2

1

1079

8

6

5



6.3 Jätevesien viemäröinti Jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus on 198 km. Siihen kuuluu 42 jätevedenpump-paamoa. Vuonna 2005 laskuttamattoman jäteveden keskimääräinen osuus oli 48 % puh-distamolle tulevasta jätevedestä eli valtakunnallisestikin poikkeavan suuri. Viemäreiden saneeraukseen joudutaan lähivuosina panostamaan merkittävästi nykyistä voimallisem-min, jos vuotovesiä halutaan leikata kohtuullisemmiksi ennen jätevedenpuhdistamoiden saneerauksia tai puhdistuksen keskittämistä. Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä kuntarajat ylittäviä viemärilinjoja, mutta ainakin yleissuunnitelmatasolla esillä ovat olleet (osittain toisilleen vaihtoehtoisina)

Punkalaidun-Huittinen tai Punkalaidun-Vammala Vampula-Huittinen Äetsä-Huittinen Vammala-Äetsä tai Äetsä-Vammala.

6.4 Jätevesien käsittely Yhtiöllä on toiminnan alkaessa neljä jätevedenpuhdistamoa, yksi jokaisessa osakaskun-nassa. Huittisten, Punkalaitumen ja Vampulan puhdistamojen lupaehdot ovat voimassa vuosien 2007, 2010 ja 2010 loppuun, jonka jälkeen niiden puhdistusvaatimuksen tiuken-tuvat. Äetsän jätevedenpuhdistamon lupaehdot ovat voimassa vuoden 2011 loppuun. Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan Vampulan ja Punkalaitumen jätevesien käsittelyn keskittämistä noin vuoteen 2010 mennessä Huit-tisten puhdistamolle. Siirtämisestä ei ole vielä tehty sitovia päätöksiä. Kunnat ovat il-moittaneet keskittämisen investointiohjelmissaan, joten ne ovat yhtiöstä laaditun talou-dellisen ennusteen perustana. Pirkanmaan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa suositeltiin vaihtoehtoi-na Äetsän (ja Vammalan) jätevesien johtamista Huittisiin keskuspuhdistamolle tai Äet-sän (ja Punkalaitumen) jätevesien johtamista Vammalan keskuspuhdistamolle. Näistä-kään ei ole kuntien päätöksiä. Valittavista jätevedenkäsittelyratkaisuista riippuen alueelle tullaan siis rakentamaan tai saneeraamaan yhdestä neljään jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoiden ja siirtoviemärei-den mitoitukseen vaikuttavat erittäin merkittävästi verkostosaneerausten vuotovesiä leik-kaava vaikutus sekä odotettavat muutokset alueen teollisuuden tarpeissa, erityisesti Saa-rioinen Oy:n osalta. Jätevesien käsittelyn mahdollinen keskittäminen tulevaisuudessa on tärkein kuntia yh-teistyöhön ajava tekninen tekijä. Fyysiset verkostoyhteydet eivät ole edellytys yhtiön muodostamiselle, mutta epätietoisuus vaihtoehtojen täsmällisestä sisällöstä, vaikutuksis-ta esim. haja-asutuksen kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn sekä kustannuksista voivat turhaan olla esteinä yhtiön perustamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Koska jokaisen kunnan jätevesien puhdistuksesta tekemä valinta vaikuttaa myös muihin, tulee tämän selvityksen rinnalle laatia teknistaloudellinen yhteenveto aiheesta jokaiselle kunnal-le erikseen.



.

Kuva 13. Jätevesien käsittely ja siirtoviemärit

31.12.2010473750Punkalaidun

31.12.2010134270Vampula

31.12.20111 2995 184Äetsä

4 62211 504Yhteensä

31.12.2008

Lupaehto voimassa

v. 2005, m3/dMitoitusvirtaama, m3/d

Puhdistamo

2 7165 300Huittinen, Pappilanniemi


31.12.2010134270Vampula

31.12.20111 2995 184Äetsä

4 62211 504Yhteensä

31.12.2008

Lupaehto voimassa

v. 2005, m3/dMitoitusvirtaama, m3/d

Puhdistamo

2 7165 300Huittinen, Pappilanniemi

taajama

jätevedenpuhdistamo

suunniteltu ylikunnallinen siirtoviemäri

Punkalaidun

Äetsä

Vampula

Huittinen

Alastaro

Humppila

Urjala

Kokemäki

Köyliö

Vammala

taajama



taajama



Punkalaidun

Äetsä

Vampula

Huittinen

Alastaro

Humppila

Urjala

Kokemäki

Köyliö

Vammala



Puhdistamot, lietteen käsittely ja pumppaamot liitetään automaatio- ja kaukovalvontajär-jestelmiin, jolloin niiden toimintaa voidaan seurata keskitetysti keskusvalvomosta

6.5 Lietteen käsittely Yhtiön jätevedenpuhdistamot tuottivat vuonna 2005 kuivattua lietettä yhteensä noin 5.700 m3. Lietteen käsittelyn kehittäminen yhtiön toiminta-alueella riippuu alueellisen jätehuollon sekä lainsäädännön kehityksestä. Näistä jälkimmäisessä muutoksia on odotettavissa mm. liittyen uusittavaan puhdistamolietedirektiiviin, valmistelussa olevaan mahdolli-seen uuteen biojätedirektiiviin sekä jo toimeenpanovaiheessa olevaan, vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen jätteenpolttodirektiiviin. Nykyisten kehitysnäkymien perus-teella voidaan olettaa, että lietteen käsittely tullaan tulevaisuudessa joka tapauksessa keskittämään yhteen toimipisteeseen, joka saattaa myös sijaita varsinaisen suunnittelu-alueen kuntien ulkopuolella.



7 HENKILÖSTÖ JA HALLINTO 7.1 Henkilöstösuunnitelma

Yhtiöittämisselvityksessä mukana olevilla vesihuoltolaitoksilla on vuonna 2006 töissä kaikkiaan noin 17 henkilöä. Henkilöstön nykyisen ikärakenteen perusteella noin neljän-nes työntekijöistä voi jäädä eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Vaikka eläkkeelle jäävil-lä ei missään yksittäisessä ammattiryhmässä ole hälyttävän suurta osuutta, on selvää, että osaamisen dokumentointiin ja siirtämiseen tulee valmistautua. Eläköitymisen voi toisaal-ta osaltaan nähdä tukevan niitä muutoksia, joihin toimintaympäristön kehitys laitokset muutenkin pakottaa. Luontevaa olisi, että vesihuoltolaitoksille tällä hetkellä täysipäiväisesti töitä tekevä hen-kilöstö siirrettäisiin kokonaisuudessaan alueelliseen yhtiöön. Henkilöstön siirtyminen tehdään liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä. Tällöin siirtymishetkellä voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset (VES ja TES) velvoittavat henkilöstön vastaanottavaa palveluyksikköä voimassaoloaikansa loppuun. Sen jälkeen työehdot muuttuvat ainakin nykyisin toisistaan eroavilta osin. Samoin työtehtäviä muo-kataan muuttuneen toiminnan tarpeiden mukaan. Todennäköisiä muutoksia ovat esim. toiminta-alueen maantieteellinen kasvu, erikoistuneempi koulutus ja tehtäväkierron tu-keminen. Hankkeen henkilöstöä koskevat asiakokonaisuutta voidaan selvittää yksityiskohtaisem-min esimerkiksi seuraavaa runkoa noudattaen:

1. Vakinaisen henkilöstön asema 2. Määräaikaisen henkilöstön asema 3. Työsuhdeturva muutostilanteessa 4. Palkka 5. Sovellettavat virka- ja työehtosopimukset 6. Työaika 7. Työympäristömuutokset 8. Vuosiloma, lomaraha ja mahdolliset työajan tasoittumisvapaat 9. Muut virka- ja työvapaat 10. Eläkejärjestelmä 11. Henkilöstöetuudet 12. Yhteistoimintaorganisaatio 13. Yhteistoimintamenettelyn kuvaus

Jos osakeyhtiömuotoisessa vesihuoltoyhtiössä yhdellä tai useammalla kunnalla tai kun-tayhtymällä olisi määräysvalta, työantaja- ja työntekijäpuoli siirtyvät nykyisten sopi-musten päättyessä palvelulaitosten työehtosopimukseen (PTYTES). Lisäksi 1.1.2007 alkaen yhtiö voi liittyä samoilla rajoituksilla Kevan jäsenyhteisöksi. Jos yhtiössä ei ole mukana kuntaomistusta, siirtohetken VES:n ja TES:n päättyessä kunnilta tulevat työn-tekijät siirtyvät yksityisen sektorin työehtosopimuksen piiriin. Yksikkö ei myöskään voi hakeutua Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) jäsenyhteisöksi. Näin käy, jos yksikön toi-minta kilpailutetaan yksityiselle yritykselle.



Kuva 14. Osakaskuntien laitosten henkilöstö v. 2006 ja ennakoitu eläköityminen Henkilöstöjärjestelyissä tulee ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Pa-ras-hanke) puitelain sisältö. Yleisesti ottaen yhtiön organisaatiorakenteen tulee mm.

tukea yhtiön ydintoimintoja mahdollistaa tukitoimintojen ammattimainen ostaminen varmistaa normaalitoiminnalle riittävät resurssit niin ajallisesti kuin paikalli-

sesti taata valmius poikkeustilanteissa.

Tähän liittyen yhtiön henkilöstöpolitiikan tulee mm.

olla pitkäjänteistä kuten toimiala itse mahdollistaa erikoistuminen ja tukea sen käyttöä yli organisaatiorajojen mahdollistaa mielekäs urakehitys haastaa toimintaan ja palkita onnistumisista.

Onnistuessaan edellä mainituissa tavoitteissa yhtiöstä tulee lähes väistämättä myös maantieteellisesti johtava asiantuntijaorganisaatio, joka on valtakunnallisestikin vertai-lukelpoinen muihin kokoluokkansa laitoksiin. Se on työnantajana houkutteleva ja kilpai-lukykyinen myös suhteessa muihin toimialoihin.

VESIHUOLTOLAITOSTEN HENKILÖSTÖ JA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ ELÄKÖITYVÄT

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Ylin jo

hto

Yksikö

iden p

äällik

öt

Toimist

ohen

kilös

tö

Suunn

ittelija

t

Työnjo

hto

Asenta

jat

Puhdis

tuslai

tostyö

ntekij

ät

Aputyö

n tek

ijät

Labo

rantit

Hen

kilö

työv

uotta

v. 2

006

0,7 0,75

2,25

0,51,0

7,5

3,95

-0,3

-1,0

-1,0

-1,2



7.2 Hallinto Yhtiön hallinto järjestetään osakeyhtiölain mukaan. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiöko-kous, jossa kunnat ovat edustettuina osakeosuuksiensa mukaisissa suhteissa. Yhtiökoko-us järjestetään normaaliolosuhteissa kerran vuodessa. Yhtiökokouksen alaisuudessa toi-mii yhtiön hallitus, jonka paikkajakauma sovitaan osakassopimuksessa. Hallituksen paikkajaon voi periaatteessa nähdä ohjaavan operatiivista toimintaa enemmän kuin osa-kejakauman, mutta käytännössä tämä ei yksikäsitteisesti pidä paikkaansa. Hallitus valit-see edelleen toimitusjohtajan, joka vastaa operatiivisesta toiminnasta. Yhtiön toiminta-ajatus ja eri osapuolten oikeudet, velvollisuudet ja keskinäiset suhteet kuvataan osakeyhtiölain mukaan pakollisessa yhtiöjärjestyksessä ja vapaaehtoisessa osakassopimuksessa. Näistä osakassopimus on jopa tärkeämpi, koska siihen voidaan kir-jata toimiala- ja yhtiökohtaiset tarpeet hyvinkin yksityiskohtaisesti. Uuden yhtiön perus-tamisvaiheessa tarvitaan lisäksi perustamiskirja, joka allekirjoitetaan perustamiskokouk-sessa. Yhtiön lähitulevaisuutta määrittävät ”pysyvien” yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen lisäksi rakentamisohjelma ja liiketoimintasuunnitelma, jotka molemmat vahvistetaan erikseen yhtiökokouksessa. Rakentamisohjelmassa kuvataan viidelle seuraavalle vuodel-le suunnittelut investoinnit yleisesti ja seuraavien kahden vuoden hankkeet yksityiskoh-taisesti. Rakentamisohjelma on jatkuvasti päivitettävä asiakirja, joka perustuu yhtiön kiinteään yhteistyöhön kuntien kunnallisteknisen suunnittelun kanssa. Sen avulla kunnat voivat myös varmistua siitä, että yhtiön investoinnit ovat omistajien näkökulmasta tasa-puolisia. Rakentamisohjelma hyväksytään yhtiökokouksessa vuosittain. Liiketoiminta-suunnitelma kuvaa yhtiön toimintaympäristöä ja sen muutoksia laajemmin, esim. lain-säädännön kehityksen näkökulmasta. Suunnitelman aloittavana pohjana voidaan pitää tä-tä osaraporttia. Liiketoimintasuunnitelma tarkistetaan yhtiökokouksessa kahden vuoden välein. Mainittujen sopimusten ja asiakirjojen lisäksi tarvitaan erityisesti yhtiön toiminnan käynnistymiseen liittyen useita muita sopimuksia. Vaikka niistä moni määrittää toimin-taa pitkällekin, ne ovat kertaluonteisia. Osakassopimus sen sijaan on ikään kuin puiteso-pimus, jonka toimeenpanosta on laadittava erikseen yhtiön ja kunkin kunnan välille pal-velusopimus. Kunnat voivat lisäksi vahvistaa omistajapolitiikkaansa liittyviä ohjaavia asiakirjoja, jois-ta kaikki koskisivat myös alueellista vesihuoltoyhtiötä. Ne sisältävät tyypillisesti omista-japoliittisista linjaukset, hyvän hallintotavan kuvauksen (corporate governance) sekä konserniohjeen. Asiakirjoilla pyritään ohjaamaan kunnan osakkuusyhtiöissä mm. rahoi-tushuoltoon, riskienhallintaan, konserniraportointiin, julkisiin hankintoihin sekä henki-löstöpolitiikkaan liittyviä ratkaisuja. Osakaskuntien linjaukset ovat yhtiön toiminnassa kuitenkin alisteisia osakeyhtiölaille. Ohjeiden kohteena ovat siis ensisijaisesti edustajat yhtiön toimielimissä eli hallituksessa ja yhtiökokouksessa, ei itse yhtiö.



Kuva 15. Yhtiön hallinto.

7.3 Ostopalvelut

Oman henkilöstönsä turvin hoidettujen ydintoimintojensa ohella yhtiö ostaa toiminnal-leen välttämättömiä tukitoimintoja ja tasaa varsinaisen toimintansa ruuhkahuippuja ul-kopuolisilla palveluntarjoajilla. Ilmeisiä kuntaorganisaatioilta ostettavia palveluita yhtiölle olisivat esim.

kunnallistekniikan rakentaminen kunnallistekniikan suunnittelu toimitilapalvelut atk-tukipalvelut taloushallinto

Siirtymisessä kunnan sisäisistä vyörytysluonteista palveluista yhtiön ostamiin palvelui-hin voidaan kohdata seuraavia haasteita:

osa kuntaorganisaation tekemästä työstä on näkymätöntä eli siitä ei ole peritty kor-vausta

osasta tehdystä työstä ei ole muutoksen jälkeenkään aiheellista periä korvausta, vaan se on syytä lukea normaaliksi ja välttämättömäksi yhteistyöksi

nykyisten laskutusten hinnoitteluperusteet ovat vaihtelevia kaikki hinnoittelu ei ole vertailukelpoista markkinahintoihin vesihuoltolaitos voi olla kunnan toiselle yksikölle merkittävä työllistäjä kuntaorganisaatiolla voi olla tarve rajoittaa yhtiön valinnanvapautta oman työlli-

syytensä ylläpitämiseksi.

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS

TOIMITUSJOHTAJA

SUUNNITTELU VERKOSTOVEDEN-PUHDISTUS

JÄTEVEDEN-PUHDISTUS

PALVELUT

Huittinen ___ %Punkalaidun ____%Vampula ___ %Äetsä ___ %

Huittinen ___Punkalaidun___

Vampula ___Äetsä ___

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS

TOIMITUSJOHTAJA

SUUNNITTELU VERKOSTOVEDEN-PUHDISTUS

JÄTEVEDEN-PUHDISTUS

PALVELUT

Huittinen ___ %Punkalaidun ____%Vampula ___ %Äetsä ___ %

Huittinen ___Punkalaidun___

Vampula ___Äetsä ___



Yllä mainituista syistä johtuen kuntien tukipalveluista neuvottelu ja sopiminen on uusi-muotoisen yhtiön toimitusjohtajan ensimmäisiä tehtäviä. Jos kunnilla on palveluita, joita voidaan yhtiölle oikealla laatutasolla ja markkinahintaisesti myydä, kannattaa sen niitä luonnollisesti myös ostaa. Pelkistetysti yhtiön aloittaminen muuttaa siis nykyistä tilannetta tuomalla ostopalvelui-den kustannukset läpinäkyviksi, pakottamalla ne markkinahintaisiksi ja keskittämällä niiden hankinnan. Hankinnan kasvaneesta mittakaavasta seuraa todennäköisesti tarve kasvattaa myös ostojen mittakaavaa, eli esimerkiksi taloushallintoa ei ostettaisi kahdek-salta eri toimijalta vaan yhdeltä. Erityisesti kuntaorganisaatioilta aiemmin ostettujen palveluiden kustannusten aiempaa tarkempi tunnistaminen aiheuttaa niihin todennäköi-sesti nostopainetta. Toisaalta yksikköhintojen löytäminen helpottaa myös muita yksiköi-tä tehostamaan toimintaansa ja sen kautta vähentämään samaista painetta. Yhtiön ostaessa palveluita ulkopuolisilta tulee ottaa huomioon uudet julkisista hankin-noista annetut direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY. Direktiivit olisi tullut saattaa voi-maan osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.1.2006 mennessä, ja Suomessa hallituksen esi-tys uusiksi hankintalaeiksi annettiin keväällä 2006. Lait tulevat voimaan vuoden 2007 alusta. Yhtiön toimintaa koskien on odotettavissa, että sidosyksikköhankinnan (in-house) edel-lytykset täyttyvät eikä hankintalainsäädännön kilpailuttamisvelvoitetta tarvitse soveltaa kun

osakaskunnat ostavat vesihuoltopalvelut yhtiöltä yhtiö ostaa palveluntuotantoon kuuluvia tehtäväkokonaisuuksia osakkailtaan yhtiö ostaa tehtäväkokonaisuuksia osakkaiden omistamilta kolmansilta oikeushen-

kilöiltä (lähinnä kuntayhtymä tai osakeyhtiö) jos yhtiö ja kolmas oikeushenkilö

eivät myy palvelujaan kuin vähäisessä määrin markkinoilla eli osakaskuntiensa ul-kopuolella,

ovat molemmat vähintään samojen kuntien omistuksessa ja valvonnassa, eikä kummassakaan ole lainkaan mukana yksityistä omistusta.

Jos olosuhteet poikkeavat puolin tai toisin yllä mainitusta, palveluiden ristiin ostaminen ilman avointa kilpailutusta tulee kiistanalaiseksi. Tällöin tulkintaa joudutaan pahimmas-sa tapauksessa hakemaan EY-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, joka etsii sidosyksik-köhankintojen osalta edelleen täsmällistä muotoaan.



Kuva 16. Vesihuoltolaitosten ostopalvelut isäntäkunniltaan v. 2005.

OSTOPALVELUT OMALTA KUNNALTAVuonna 2005

0 €

5 000 €

10 000 €

15 000 €

20 000 €

25 000 €

30 000 €

35 000 €




8 ALUSTAVA RAHOITUSSUUNNITELMA

Seuraava alustava rahoitussuunnitelma on suuntaa-antava esimerkki, jossa tuodaan esiin keskeiset vaihtoehdot aloittavan yhtiön perustamisen yhteydessä tapahtuvan omaisuu-den siirron ja sitä seuraavan yhtiön varsinaisen toiminnan rahoittamiselle. Molempiin vaiheisiin liittyen on tehtävä useita periaatteellisia linjauksia, jotka kaikkien kuntien on perustamisasiakirjoissa hyväksyttävä. Linjaukset siis tarkennetaan vasta tämän hank-keen mahdollisissa seuraavissa vaiheissa mukana olevien kuntien kesken. Tässä suorite-tussa laskennassa on käytetty muualla tehtyjen vastaavien selvitysten perusperiaatteita.

8.1 Aloittava tase

Vastaavaa Alueellinen Vesi Oy ottaa vastaan Huittisten kaupungilta sekä Punkalaitumen, Vampu-lan ja Äetsän näiden vesihuolto-omaisuuden, lukuun ottamatta hulevesiverkostoja. Lai-tosten maapohjat eivät sisälly luovutuksiin, vaan ne vuokrataan yhtiölle pitkäaikaisin sopimuksin. Luovutettava omaisuus arvostetaan käypään arvoonsa edellä kuvatulla nykykäyttöar-vomenetelmällä. Arvostuksessa käytetyillä oletuksilla taseen vastattaviin kirjattava käyttöomaisuuden arvo on vuoden 2007 lopussa noin 16,0 milj. € eli lähes kaksinkertai-nen vuoden 2005 kirjanpitoarvoon verrattuna. Nykyarvoja käytettäessä arvonnousu kasvattaa poistoja periaatteessa samassa suhteessa. Koska laitoksen investointien tasoa täytyy nostaa nykyisestä pysyvästi, aloittava poisto-taso kannattaakin asettaa tietoisesti korkeahkoksi. Tällöin ainakin vaadittava perusin-vestointitaso pystytään rahoittamaan poistoilla. Maaliskuussa 2006 selvitystyönsä päätökseen saanut, valtiovarainministeriön ylijohtaja Lasse Arvelan johtama yritysverotuksen kehittämistyöryhmä puuttuu kuitenkin suosi-tuksissaan myös voimassa oleviin poistokäytäntöihin. Vaikka työryhmän ehdotusten lä-pimeno ei ole suinkaan selvä ja elinkeinoelämä sitä osittain vastustaa, yksi keskeinen ehdotus koskee hyödykeryhmittäisiä enimmäispoistoprosentteja. Ehdotuksen mukaan sovellettaessa jäännösarvopoistoa taloudelliselta vaikutusajaltaan yli 40 vuoden raken-teisiin, esim. vesihuoltoverkostoihin, enimmäispoistoprosentti olisi 3,75 %. Tällä het-kellä voimassa oleva kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositus vuodelta 1996 suosit-telee vastaavaksi menojäännöspoistotasoksi 7-10 %. Jos Arvelan työryhmän ehdotukset etenevät, ne kirjautuvat lakimuutoksiksi vuosien 2007 ja 2008 alusta alkaen. Aloittavalle yhtiölle tämä merkitsisi pitkälti arvonkorotuk-sen neutraloitumista puoliintuneen poistotason ansiosta, eli raskas tase ei vaikuttaisi lai-toksen tuloksentekokykyyn tuloslaskelman näkökulmasta samassa suhteessa.



Vastattavaa Taseen rahoituksesta päättäminen on vesihuoltoyhtiön muodostamisen tärkein yksittäi-nen päätös, joka vaikuttaa yhtiön kaikkiin toimintaedellytyksiin sen koko olemassaolon ajan. Esimerkkilaskennassa aloittavassa taseessa pyritään osakepääomalla rahoittamaan 60 % vastaanotettavasta omaisuudesta siten, että kuntien keskinäinen painosuhde säilyy. Loput vastaanotettavasta omaisuudesta rahoitetaan suurimpien osakkaiden, Huittisten ja Äetsän, yhtiölle myöntämällä lainalla. Omaisuuden siirtoon liittyen ei siis todellisuudes-sa siirry välittömästi lainkaan rahaa suuntaan eikä toiseen. Omaisuutta luovuttavilla kunnilla siirtohetkellä olevat laitoksiinsa kohdistetut ulkopuo-liset velat voidaan siirtää yhtiölle, jolloin niiden arvo vähennetään luovutettavan omai-suuden arvosta. Suunnittelualueen kunnista vain Punkalaitumella ja Äetsällä on ulko-puolisia velkoja, mutta Äetsän velat eivät siirry yhtiölle. Lyhennyssuunnitelman mu-kaan Punkalaitumen velkojen arvo on noin 2.000 € vuoden 2008 alussa. Jos jollakin siirrettävistä laitoksista on luovutushetkellä taseissaan siirto- ja palautuskel-poisia liittymismaksuja, ne kuuluvat vieraaseen pääomaan ja siirtyvät uudelle yhtiölle siirtohetken mukaisesta arvostaan. Näin liittymismaksut vähentävät käytettävissä olevaa luovuttajien velkaosuutta. Vuoden 2005 lopussa näitä liittymismaksuja oli yhteensä noin 0,2 milj. €. Taulukko 11. Aloittava tase 1.1.2008. Arvio, tuhatta euroa.

Taulukko 12. Luovutettava omaisuus (arvio) ja osakejakauma.

VASTAAVAA 16 493 VASTATTAVAA 16 493 Aineettomat hyödykkeet 0 Osakepääoma 15 787Aineelliset hyödykkeet 16 430 Vieras pääoma 1 112- Maa- ja vesialueet 0 - Siirretyt vanhat lainat 2- Rakennukset 3 751 - Uudet rahalaitoslainat 700- Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 481 - Omistajalainat kunnilta 0- Koneet ja kalusto 1 198 - Liittymismaksut 275

NETTOKAUPPAHINNAT 1 000 € APPORTTI JA LAINAOSUUS 1 000 €Osakejakauma/

Luovutus Osuus Apportti Osuus Laina OHuittinen 7 947 50,34 % Huittinen 7 947 50,34 %

Punkalaidun 2 746 17,40 % Punkalaidun 2 746 17,40 %Vampula 314 1,99 % Vampula 314 1,99 %

Äetsä 4 780 30,28 % Äetsä 4 780 30,28 %15 787 100,00 % yhteensä 15 787 100,00 % 0,000

osuus 100,00 % 0,00 %



8.2 Investointiohjelma Kuntien investointiohjelmien ja kehittämissuunnitelmien perusteella yhtiön investointi-tarpeen arvioidaan olevan noin 1,5 milj. € vuodessa jaksolla 2008-2015 (Taulukko 7). Tämä investointitaso on lähes kolminkertainen nykyiseen investointitasoon ja noin 1,5-kertainen nykyiseen poistotasoon nähden. Tärkeimmät syyt kohoavaan investointi-tasoon ovat Punkalaitumen ja Vampulan jätevesien käsittelyn keskittäminen Huittisiin sekä verkostojen vaatimat saneeraukset ja niiden laajentaminen. Kolmen kunnan keskitettyyn jätevedenpuhdistukseen siirtyminen aiheuttaa merkittäviä investointeja yhtiön toiminnan alkuvuosina. Nämä investoinnit rahoitetaan pääosin lai-nalla. Lisäksi investointeja rahoitetaan poistoilla, joiden taso kohoaa sekä omaisuuden siirrossa tapahtuvan arvonnousun että investointien myötä. Vakiotasollaan investoinneilla on aina myös tuloseuraamus. Laajentuva verkko tuo yh-tiölle lisää uusia asiakkaita, mistä seuraa toimintavolyymin sekä liikevaihdon kasvua. Verkoston saneerausinvestoinnit taas vähentävät vuotovesiä ja tuottavat säästöjä mm. kemikaali- ja sähkökuluissa. Näin verkostoissa sekä uus- että saneerausinvestoinneilla on periaatteessa suora yhteys laitoksen tuloksellisuuteen.

8.3 Taloudellinen ennuste Yleistä Laskennan yleisenä lähtökohtana ovat vesihuoltolain (119/2001) 18 § ja 19 §, joiden mukaan vesihuollon maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen kus-tannukset ja investoinnit ja maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomal-le. Laitoksen taloudenpidossa tämä tarkoittaa pitkällä tähtäimellä tarkastelujakson yli positiivisena pysyvää kumulatiivista kassavirtaa eli yhtiön kassaa. Laskenta on periaatteessa toteutettu käänteisessä järjestyksessä: ensin on arvioitu tulevat investointitarpeet ja käyttökustannusten kehitys, sitten niiden kattamiseen tarvittava lii-kevaihto ja lopuksi liikevaihdon rakenne eli taksat. Laskenta on ulotettu vuoteen 2020, mutta uusimuotoiselle yhtiölle lähinnä ensimmäisten 7-8 vuoden tapahtumia puhdistamoinvestointien toteuttamiseen asti voi pitää aidosti pe-rusteltuina. Loppujakson tarkastelu on kuitenkin tarpeen lainataakan kevenemisen seu-raamiseksi.



Kuva 17. Investointien rahoitus ja lainojen lyhennykset.

Kuva 18. Yhtiön lainat 31.12.

INVESTOINTIEN RAHOITUS JA LAINOJEN LYHENNYKSET

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€/

v

Pitkäaikaisten lainojen lisäyksetLiittymismaksut yhteensäTilikauden tulosPoistotInvestoinnit ja lainojen lyhennykset yht.

YHTIÖN LAINAT 31.12.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€

Vesi Oy, lainat kunnilta

Vesi Oy, vpo lainat

Vanhat lainat

Yhtiön toiminta alkaa



Toimintakulut Toimintakulujen lähtötasoksi oletetaan nykytaso ja kaikkia toimintakuluja koskevaksi vuotuiseksi inflaatioksi 2 %. Uusinvestointien arvioidaan kasvattavan vuosittaisia kus-tannuksia aluksi 0,30 % hankintahinnastaan ja tämän jälkeen kehittyvän inflaation mu-kaisesti. Koko tarkastelujaksolla uusinvestointien vaikutus vuotuisiin toimintakuluihin arvioidaan kuitenkin suurimmillaankin noin 59.000 euroksi. Kaikkiaan aloittavat toimintakulut ovat noin 1,27 milj. €. Poistot Poistotasoiksi valitaan rakennuksille ja rakennelmille tasapoisto 30 vuotta, muille kiin-teille rakenteille ja laitteille (käytännössä verkostoille) menojäännöspoisto 10 % sekä koneille ja laitteille tasapoisto 10 vuotta. Aloittavat poistot ovat yhteensä noin 1,41 milj. € ja ne kuluvat kokonaisuudessaan investointeihin. Käytännössä poistoilla ei pystytä ra-hoittamaan investointeja. Korko- ja rahoituskulut Yhtiö joutuu ottamaan rahalaitoslainoja investointien rahoittamiseksi. Niiden hoitoajaksi on oletettu 20 vuotta ja kokonaiskoroksi 5 %. Lainojen takaus on oletettu hoidettavaksi kuntien omistusosuuksien suhteessa. Kaikkiaan yhtiön korkokulut rahalaitoslainoista ovat toiminnan aloitusvuonna noin 33.000 €/v ja suurimmillaan vuonna 2012 noin 206.000 €. Taulukko 13. Tuloslaskelma 2008. Arvio, 1000 €.

LIIKEVAIHTO 2 322 Toimintamenot - 1 265- Materiaalit ja palvelut - 820- Henkilöstökulut - 442- Lisäykset uusinvestoinneista - 4 Poistot - 1 414 Liiketoiminnan muut kulut -16 LIIKETULOS -373 Korkokulut - 33 Verot 0 TILIKAUDEN TULOS -406



Verot Yhtiö maksaa ylijäämästään yhteisöveron 26 %. Pitkän aikavälin tavoitteena on mini-moida veronmaksu pitämällä tulos mahdollisuuksien mukaan lähellä nollaa. Koska yhti-ön tuotot tulevat lähes yksinomaan liikevaihdon kautta (koska sen lisäksi ei saada mer-kittäviä liittymismaksutuloja), tilikauden tuloksen säätely tehdään aluksi asettamalla poistot sopivalle tasolle. Yhtiön edun mukaista on aloittaa tietoisesti suhteellisen kor-keilla poistotasoilla. Niiden tulosta leikkaavasta vaikutuksesta seuraa, että yhtiön tunnus-luvut ovat varsinakin alussa heikot kuvan 23 mukaisesti. Tuloslaskelman ulkopuoliset erät Merkittävimmät tuloslaskelman ulkopuoliset erät ovat investoinnit (0,8-2,6 milj. €/v) ja lainojen lyhennykset (4.000-250.000 €/v). Tuloslaskelman ulkopuolelta tuleviksi liitty-mismaksuiksi sen sijaan oletetaan vain 51.000 € vuodessa. Mainitut tuloslaskelman ulkopuoliset erät ovat merkittäviä, koska laitoksen talouden oh-jaus tapahtuu kassavirran kautta. Tuloslaskelmassa esitettävä positiivinen tilikauden tu-los ei siis itsessään riitä osoittamaan talouden olevan tasapainossa. Liikevaihto Ennustettu liikevaihto ohjautuu yhtiön kassan positiivisena pitämisen kautta ja se koos-tuu käyttömaksuista. Tarvittaessa vuosikohtaista nettokassavirtaa on tuettu lainanotolla. Käyttömaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 22 %). Liittymismaksut eivät ole siirto- ja pa-lautuskelpoisina arvonlisäverollisia, vaan ne merkitään taseen vieraaseen pääomaan omaksi eräkseen. Liittymismaksut eivät siis näy tuloslaskelmassa, vaan rahoitus- ja kas-savirtalaskelmassa. Kustannusten ja investointien rahoittamiseen vaadittava liikevaihdon kasvu perustuu laskennassa toiminnan aloitusvuonna sekä vuonna 2012 tehtäviin käyttömaksujen koro-tuksiin. Vuoden 2008 taksakorotus nostaisi omakotitalon vuotuisia vesihuoltokustannuk-sia noin 20 % verrattuna Huittisten nykyiseen taksatasoon, jota pidettiin yhtiön taksojen vertailutasona. Vuonna 2012 tarvittava taksakorotus on 20 %. Käyttömaksut on vesihuoltolain mukaisesti oletettu samoiksi koko alueella ja kaikille asiakkaille. Myös perusmaksut on laskennassa oletettu samoiksi koko suunnittelualueel-la. Perusmaksuja eriyttämällä voidaan kuitenkin halutessa kohdistaa vesihuollon kustan-nuksia tarkemmin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kun laitosten nykyisten liikevaihtojen summa on 2,1 milj. €, vuonna 2008 aloittavan lii-kevaihdon on oltava suuruusluokkaa 2,3 milj. €. Kokonaisuutena näyttää siltä, että investoinnit tulevat kasvattamaan vesihuollon kustan-nustasoa Huittisten ja Vampulan tämän hetkiseen tasoon jonkin verran, mutta Punkalai-tumen ja Äetsän kohdalla kustannustaso pysyy lähes ennallaan. Valtakunnalliseen kus-tannustasoonkin nähden vesihuoltotaksat ovat varsin kohtuullisia seuraavien viiden vuo-den aikana.



Kuva 19. Alueellisen Vesi Oy:n taksataso esimerkkilaskennan oletuksin sekä alueen ve-sihuoltolaitosten hinnat 1.6.2006.

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

Vesi Oy 2008 Vesi Oy 2012 Huittinen 2006 Punkalaidun2006

Vampula 2006 Äetsä 2006 Keskiarvo, VVY2006

€/m

3 , sis

. alv

22%

VVY-vertailuhinta, jätevesi €/m3VVY-vertailuhinta, talousvesi €/m3



Kuva 20. Kassavirtaennuste.

Kuva 21. Kassavirtaennuste.

KASSAVIRTAENNUSTE

-400

-200

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

1000

€

RAHAT JA PANKKISAAMISET 31.12.NETTOKASSAVIRTA

KASSAVIRTAENNUSTE

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€/

v

Lainojen lyhennykset Investoinnit Maksetut verot Vieraan pääoman korot ToimintakulutRAHAN LÄHTEET



Kuva 22. Tuloslaskelmaennuste.

Kuva 23. Kannattavuusennuste.

TULOSLASKELMAENNUSTE

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

M€

VerotKorko-/rahoituskulutPoistot TOIMINTAMENOT - YHTEENSÄLIIKEVAIHTO

KANNATTAVUUSENNUSTE

-30,0 %

-25,0 %

-20,0 %

-15,0 %

-10,0 %

-5,0 %

0,0 %

5,0 %

10,0 %

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

NettotulosSijoitetun pääoman tuottoOman pääoman tuotto



9 NELJÄN KUNNAN YHTIÖN SWOT 9.1 Yhtiön vahvuudet ja haasteet

Aloittavaan yhtiöön liittyviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta haasteita on syytä tarkastella itse yhtiön ja toisaalta osakaskuntien näkökulmasta. Yhtiön selvin vahvuus on toiminta koko vesihuollon toimitusketjun laajuudessa siten, et-tä laitoksia ja verkkoja omistaa ja operoi vain yksi yhtiö. Samalla se vastaa ulospäin kai-kesta asiakaspalvelusta ja viranomaisyhteistyöstä. Yhtiö on lainsäädännön, yhtiöasiakir-jojen sekä osakkaiden keskinäisten sopimusten alaisuudessa taloudellisesti itsenäinen ja läpinäkyvä mutta samalla selvin mekanismein omistajiensa ohjattavissa. Toiminnan mit-takaava on nykyisten laitosten kokoon verrattuna selvästi parempi myös kehittämiseen ja se mahdollistaa optimoinnin eri toimintojen välillä. Mittakaavaetu antaa mahdollisuuden syventää ammattitaitoa kaikilla toiminnan tasoilla sekä hoitaa esimerkiksi päivystykset nykyistä kattavammin. Uusia keinotekoisia rajapintoja ei synny, vaan niitä puretaan, ja jäljelle jäävistä rajaehdot ja tavoitteet kirjataan sopimuksiin. Kunnan näkökulmasta vesihuollon operatiivinen vastuu siirtyy kuntaorganisaation ulko-puolelle erilliseen asiantuntijayksikköön, jossa alueen osaaminen yhdistyy. Vesihuollon investoinnit siirtyvät yhtiölle, irti kunnan budjetista. Mittakaava- ja keskittämisetujen kautta yhtiöllä on nykyistä paremmat mahdollisuudet keventää vesihuoltopalveluista ku-luttajille kohdistuvaa kustannuspainetta. Yleisemmällä tasolla yhtiö on konkreettinen esimerkki todellisesta ylikunnallisesta yhteistyöstä. Yhtiön haasteena on säilyttää ja kehittää yhteyttä kuntien maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen. Samoin yhtiö tullee ainakin alkuun ostamaan tukitoimintoja osakkaiden-sa tuotanto-organisaatioilta, jotka ovat siis riippuvuussuhteessa yhtiöstä. Keskinäinen os-topolitiikka on selkeytettävä jo etukäteen ottaen huomioon uuden hankintalain määritel-mät mm. erityisaloista ja sidosyksikköhankinnoista. Huittisten seudun vesihuollon suurin haaste ei kuitenkaan ole tulevissa yhtiöjärjestelyis-sä, vaan väistämättä kasvavassa investointitahdissa verkostojen saneerauksesta ja jäteve-denpuhdistuksen tehostamisesta johtuen. Investoinnit parantavat vesihuollon palveluta-soa, mutta aiheuttavat myös välittömän nostopaineen palveluiden hintoihin. Hinnankoro-tusten perimmäisistä syistä tiedottamiseen onkin syytä panostaa.

9.2 Yhtiön talousennusteen herkkyysanalyysi Laaditulle talousennusteelle on lopuksi tehty herkkyysanalyyseja käyttäen muuttujina palveluihin liittyneiden asukkaiden määrää, myyntiä suurasiakkaille sekä laitoksen in-vestointitahtia. Vertailutasona on perus- ja käyttömaksuista omakotitalolle muodostuvat vuotuiset kustannukset: noin 490 €/v jaksolla 2008-2011 ja noin 590 €/v vuodesta 2012 eteenpäin. 1.000 asukkaan muutos vuoden 2020 vesijohdon liittyjämäärässä aiheuttaa noin 5,5 €/ok-talo/v hintavaikutuksen tarkastelujaksolla 2008-2020. Jätevesiviemärin liittyjämää-rässä vastaava muutos vuonna 2020 aiheuttaa noin 8,0 €/ok-talo/v muutoksen hintoihin. Molempien muutosten hintavaikutus on siis pieni.



Kuva 24. Suurasiakkaiden volyymin muutoksen vaikutus kuluttajahintoihin.

Kuva 25. Keskimääräisen vuotuisen investointitason vaikutus kuluttajahintoihin.

HERKKYYSANALYYSI

-0,40

-0,30

-0,20

-0,10

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6

Keskimääräinen investointi vuosina 2008-2020, M€/v

Hin

tava

ikut

us €

/m3 (s

is. a

lv 2

2 %

), no

in

KÄYTETTY OLETUSINVESTOINTI

HERKKYYSANALYYSISuurasiakkaiden veden kulutuksen muutos vuoteen 2020

0 = vuoden 2005 kulutus = 493.500 m3

-0,25

-0,20

-0,15

-0,10

-0,05

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

-200

000

-150

000

-100

000

-50

000 0

50 0

00

100

000

150

000

200

000

250

000

Suurasiakkaiden vedenkulutuksen muutos verrattuna vuoteen 2005, m3

Hin

tava

ikut

us €

/m3 (s

is. a

lv 2

2 %

), no

in

KÄYTETTY OLETUS



Jos yhtiön investoinnit ovat 100.000 €/v suuremmat kuin laskennassa on nyt oletettu, sen hintavaikutus on noin 26 €/ok-talo/v. Laskentatuloksia tarkasteltaessa onkin muistettava pohjana käytettyjen investointiohjelmien epävarmuus koskien kolmen suurimman kun-nan jätevedenkäsittelyn järjestämistä sekä osittain myös haja-asutusalueen vesihuollon järjestämistä. Suurasiakkaiden ostaman veden määrässä 100.000 m3 vaiheittainen leikkaus vuoteen 2020 mennessä nostaa keskiverto-omakotitalon vuotuisia kustannuksia noin 30 €. Herk-kyystarkastelussa on oletettu, että samalla laskutettu jätevesimäärä muuttuu nykyisessä suhteessa veden myyntiin. Teollisuuden vedenkäytön vähittäinen tehostuminen vaikuttaa siis yhtiön taksatasoon jo havaittavasti. Vielä suurempi hintavaikutus olisi kuitenkin esi-merkiksi Saarioinen Oy:n vedentarpeen nopealla muutoksella. Vastaava 100.000 m3 ker-taleikkaus suurasiakkaiden veden myynnissä jo vuonna 2008 nostaisi omakotitalon vuo-tuisia kustannuksia keskimäärin 40 € välittömästi.



10 SUOSITUS ETENEMISEKSI

Tämä selvitys on laadittu kuvaamaan neljän tilaajakunnan perustaman alueellisen vesi-huolto-osakeyhtiön perustamista ja toimintaa yleisellä tasolla. Rinnakkaisena on laadittu myös laajempi työ, jossa on mukana Vammalan kaupunki. Selvitystöiden aikana on käynyt ilmeiseksi, että alueen jakava maakuntaraja ja toisaalta kuntien eri vaiheissa ole-vat näkemykset jätevesiensä käsittelyn tulevaisuudesta tekevät asiasta ehkä hankalam-man kuin mitä se todellisuudessa on. Koska lopullisesta alueellisesta järjestelystä ei voida tehdä täsmällisiä laskelmia ennen kuntien sitovia päätöksiä, molempia nyt valmistuneita raportteja voi pitää edelleen vain viitteellisenä kuvauksina tulevasta mahdollisesta yhtiöstä. Toisaalta kunnallisen päätök-senteon on näinkin merkittävässä, peruspalvelua koskevassa asiassa väistämättä edettävä vaiheittain – täysin valmista ja lopullista esitystä ei siis tässä vaiheessa olisi perusteltua-kaan tehdä. Yhteistyön ”oikea” muoto voidaan saavuttaa vain kuntien tiiviinä yhteistyö-nä. Ilman ylimpien virkamiesten ja luottamushenkilöiden keskinäistä luottamusta, hank-keeseen sitoutumista sekä jatkuvaa etenemisestä informointia ylikunnalliset konsulttisel-vitykset ovat turhia ja päätöksenteon tulokset ennalta arvattavat. Tätä taustaa vasten esitämme etenemiseen seuraavaa aikataulua. Esitystä noudattamalla kuntien ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohto tulee varmasti asiasta informoiduksi ja keskusteluyhteys avataan; jätevesien käsittelyn vaihtoehtoiskustannukset tulevat jokai-selle kunnalle selkeästi auki kirjattua; yhteistyötä koskevat alustavat periaatelinjaukset kerätään kunnilta kirjallisina lausuntoina; ja jatkoon haluaville kunnille laaditaan vii-meistellyt laskelmat sekä sopimusasiakirjat. Vasta viimeinen vaihe tuottaa täysin täsmäl-lisen ja lopullisen tiedon varsinaiselle sitovalle päätöksenteolle:

3/2007 Tämä selvitys valmistuu. Henkilöstöinfo ja tiedotustilaisuus.

4-5/2007 Jätevesien käsittelyvaihtoehtojen selventäminen kuntakohtaisesti. Olemassa olevan suunnittelutiedon kerääminen ja tarvittaessa täy-dentäminen. Kuntakohtaiset arviot hintakehityksestä.

5/2007

Työkokous: kunnanjohtajat, tekniset johtajat, kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat.

5/2007 Lausuntopyyntö kunnanhallituksille. Lähtötietoina tämä selvitys ja em. laskelmat. Lausuntopyynnön alustava sisältö:

1. Näkemyksenne kuntanne jätevesien käsittelyn tulevaisuudesta vuoden 2011 jälkeen.

2. Näkemyksenne vesihuollon alueellisen yhteistyön muodosta ja maantieteellisestä laajuudesta vuoden 2009 jälkeen.

6-8/2007

Lausunnot.

9-11/2007 Jatkoon haluaville kunnille: lopulliset laskelmat, päivitetty liiketoi-mintasuunnitelma sekä yhtiöasiakirjat (n. 30 sivua). 4 x työryhmä-kokous, 1 x työkokous kuntien johdolle.

12/07-2/08 Kunnanvaltuustojen sitovat päätökset.



4-7/2008

Osakeyhtiö perustetaan, hallitus nimetään, toimitusjohtaja valitaan.

5-12/2008 Valmistelujakso ennen toiminnan ja omaisuuden vastaanottoa.

12/2008 Arvonmääritysten päivittäminen lopullisiksi.

1/2009 Yhtiö vastaanottaa vesihuolto-omaisuuden ja -liiketoiminnan.

2009-2011 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn suunnitteluttaminen.

2011-2013 Investoinnit siirtolinjoihin ja jätevedenpuhdistamoihin. Perusteluina esitykselle on seuraavaa:

Aiemmissa teknisissä selvityksissä ei ole selkeästi käsitelty viiden kunnan teke-mien, jätevesien puhdistusta koskevien päätösten keskinäisiä riippuvuuksia. Huittisten, Äetsän ja Vammalan päätökset vaikuttavat kaikki toisiinsa, vaikka ne olisivat kielteisiäkin. Tarvittavat tiedot ovat paljolti olemassa, mutta ne ovat ”hukkuneet” muun informaation joukkoon. Nyt niistä kerätään tiivis esitys yhtiö-asian rinnalle.

Jätevesien käsittelyn keskittäminen ei ole edellytys alueellisen yhtiön perustami-

selle. Käsittelyn tulevista kustannuksista vallitseva epätietoisuus voi kuitenkin aiheetta häiritä yhtiöstä tehtäviä päätöksiä.

Olipa jätevedenpuhdistamoiden määrä vuonna 2015 mitä tahansa (yhdestä nel-

jään kappaletta), aloittamalla 2009 yhtiö pääsee luontevasti toimimaan niiden keskitettynä suunnittelu- ja koordinointitahona.

Lausuntovaiheessa tietoa jaetaan kuntiin ja saatavaa palautetta voidaan käyttää

suoraan sopimuksiin kirjattavien periaatteiden luonnosteluun. Kokonaisaikataulu vastaa tyypillistä ylikunnallista yhtiöittämishanketta ja mah-

dollistaa hankkeen kehittämisen ja lisäselvitykset joustavasti eteen tulevien tar-peiden mukaisesti.

Suhteessa yllä olevaan esitykseen tämän raportin heikkous on muun muassa se, että kun-tien määrä ei välttämättä ole sama kuin lopulta perustettavassa yhtiössä; investoinnit tu-levat erityisesti jätevesien käsittelyn osalta todennäköisesti muuttumaan jo lausuntovai-heen tuloksena ja tämä tulee muuttamaan koko taloudellista ennustetta; ja näistä loppu-tuloksena yksinomaan tämän raportin pohjalta kunnat eivät millään vielä voi päättää yh-tiön perustamisesta. Raportti on kuitenkin välttämätön yleiskuvaus, ja tarkennettuihin teknisiin tietoihin yhdistettynä myös riittävä pohja kuntien lausunnoille. Lausunnot taas ovat välttämättömät, jotta hankkeen valmistelua voidaan mielekkäällä tavalla ja keskei-siin seikkoihin pureutuen jatkaa. Lopuksi itse yhtiön vaiheistettu aloitus on läpinäkyvä niin kunnille, verottajalle kuin muillekin viranomaisille.



11 YHTEENVETO

Tausta Tämä selvitys on laadittu Huittisten kaupungin sekä Punkalaitumen, Vampulan ja Äet-sän kuntien toimeksiannosta apuvälineeksi kuntien alueella toimivien vesihuoltolaitosten mahdollisessa yhdistämisessä yhdeksi osakeyhtiöksi. Selvitykessä kuvataan vesihuolto-laitosten nykytila, määritetään laitosten vesihuolto-omaisuuden nykyarvot ja luodaan alueelliselle yhtiölle alustava liiketoimintasuunnitelma. Vesihuollossa alueellisia järjestelyitä tarvitaan peruspalvelun laadun ja saatavuuden tur-vaamiseksi sekä kiristyvän lainsäädännön ja lupaehtojen asettamien vaatimusten täyttä-miseksi. Erikoistuneet toiminnot keskittämällä varmistetaan osaamisen säilyminen, ke-hittyminen ja tulevaisuuden henkilöstön saanti sekä pystytään todennäköisemmin saa-vuttamaan säästöjä investoinneissa ja käyttömenoissa. Yhtiön lähtökohdat Kunnat perustavat alueelleen kokonaan omistamansa vesihuoltoyhtiön, joka aloittaa täy-simittaisen toimintansa vuoden 2008 alusta. Yhtiön tehtävänä on huolehtia keskitetyn vesihuollon palveluista toiminta-alueellaan. Yhtiö omistaa koko vesihuoltoinfrastruktuu-rin ja vastaa kokonaisuudessaan sen operoinnista ja toimintoihin liittyvistä vastuista ja velvoitteista. Yhtiön asiakkaita ovat toiminta-alueen kiinteistöt sekä alueen merkittävät teollisuuslaitokset. Osakaskuntien väestömääräksi arvioidaan vuoden 2008 alussa yhteensä noin 19.000 asukasta. Heistä noin 15.500 (90 %) on liittyneenä vesijohtoon ja noin 13.700 (72 %) viemäriin. Myydyn veden kokonaismääräksi ennustetaan ensimmäisenä toimintavuonna 1,2 milj. m3/v ja laskutetun jäteveden määräksi noin 0,9 milj. m3/v. Käyttöomaisuus Yhtiö omistaa ja operoi koko vesihuollon käyttöomaisuutta, jonka se vastaanottaa osak-kailtaan toiminnan alkaessa. Yhtiö omistaa 10 käytössä olevaa pohjavedenottamoa sekä yhden varavedenottamona toimivan pohjavedenottamon. Vesijohtoverkoston kokonais-pituus on 544 km. Siihen kuuluu 5 paineenkorotusasemaa ja 5 vesisäiliötä. Jätevesi-viemäriverkoston kokonaispituus on 198 km. Siihen kuuluu 42 jätevedenpumppaamoa. Jätevedenpuhdistamoita on yhteensä 4. Yhtiö vuokraa vedenottamoiden ja puhdistamoi-den maapohjat kunnilta. Henkilöstö ja hallinto Yhtiöllä on toimintaa aloittaessa palveluksessaan kaikkiaan noin 17 henkilöä. Nykyisten laitosten henkilöstö siirtyy uuden yhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaan ns. vanhoina työntekijöinä. Yhtiön hallinto järjestetään osakeyhtiölain mukai-sesti. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, jossa kunnat ovat edustettuina osake-osuuksiensa mukaisissa suhteissa. Sen alaisuudessa toimii yhtiön hallitus, jonka paikka-jakauma sovitaan osakassopimuksessa. Hallitus valitsee edelleen toimitusjohtajan, joka vastaa operatiivisesta toiminnasta.



Yhtiön toiminta-ajatus ja eri osapuolten oikeudet, velvollisuudet ja keskinäiset suhteet kuvataan yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa. Niille alisteisesti laaditaan useita sulautumis- ja siirtovaiheeseen liittyviä sopimuksia sekä mahdollisesti myös palvelu- ja ostosopimuksia. Yhtiön toiminnan jatkuvan seuraamisen ja ohjauksen välineitä ovat ra-kentamisohjelma ja liiketoimintasuunnitelma, jotka molemmat vahvistetaan säännölli-sesti yhtiökokouksissa. Talous Laitosten käyttöomaisuus luovutetaan yhtiöön nykykäyttöarvostaan apporttina eli osak-keita vastaan. Yhtiön osakepääomaksi on tässä laskelmassa oletettu 15,8 milj. €. Yhtiön ensimmäisen vuoden toimintakuluiksi arvioidaan 1,3 milj. €, poistoiksi 1,4 milj. € ja rahoituskuluiksi 33.000 €. Aloittavaksi liikevaihdoksi saadaan 2,3 milj. € ja tulok-seksi -0,4 milj. €. Taloutta rasittavat alusta alkaen verkostoja jätevedenpuhdistamoin-vestoinnit, keskimäärin 1,5 milj. € vuodessa jaksolla 2008-2015. Investointien ja niistä seuraavien rahoituskulujen kattamiseksi vesihuoltopalveluiden keskimääräisiä hintoja on nostettava korkeammiksi kuin Huittisten laitoksen nykyinen taso. Vuodesta 2012 eteen-päin liikevaihdon on oltava yli 2,8 milj. €. Suositus Tämä selvitys on yleiskuvaus vesihuollon ylikunnallisesta järjestämisestä suunnittelu-alueella. Raportin rinnalla on laadittu myös toinen selvitys, koskien samaa aluetta Vam-malan kaupungilla laajennettuna. Koska kaikkein kuntien laitoksilla on viimeistään vuo-den 2010 jälkeen edessään jätevesien puhdistukseen tehtäviä valintoja, koska ne kaikki vaikuttavat toisiinsa ja koska selkeää vertailutietoa vaihtoehdoista ei ole kunnissa vielä käsitelty, tämän selvityksen rinnalle laaditaan kullekin kunnalle päivitetty yhteenveto jä-tevesien käsittelyn vaihtoehdoista. Raportti ja tekninen yhteenveto lähetetään keväällä 2007 kuntiin lausunnoille. Lausunto-jen perusteella jatkoon haluaville kunnille laaditaan syksyn aikana tarkennetut laskelmat yhtiöstä sekä luonnokset sen asiakirjoiksi. Päätösehdotus yhtiön perustamisesta tuodaan valtuustoihin vuoden 2008 alussa. Yhtiön perustetaan ja sen hallitus aloittaa valitsemalla toimitusjohtajan, joka valmistelee varsinaisen toiminnan ja omaisuuden vastaanottami-sen. Yhtiö aloittaa täysimittaisen toimintansa vuoden 2009 alusta. Helsingissä 28.02.2007 Teemu Vehmaskoski Riina Liikanen DI, projektipäällikkö TkT Kiuru & Rautiainen Oy

LIITE 1.

Arvonmääritys

28.2.2007

Kiuru & Rautiainen Oy2006 - 318RK&RK&

HUITTISTEN KAUPUNKI JA ÄETSÄN, PUNKALAITUMEN JA VAMPULAN KUNNAT


HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen OyYhteenveto # 318 - 2006

23.2.2007Laskentavuosi 2007

Huittinen JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO KirjanpitoarvoRakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä Rakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä v. 2005

Vesilaitokset 1 068 470 396 460 366 233 1 831 163 240 139 124 048 91 047 455 234 309 418 Jätevedenpuhdistamot 4 685 035 1 113 020 1 449 514 7 247 569 1 051 406 165 188 304 149 1 520 743 309 418 Verkostot 13 424 594 13 424 594 5 690 025 5 690 025 3 826 020 Pk-asemat ja jätevedenpumppaamot 259 500 401 500 661 000 115 734 198 000 313 734Säiliöt 400 000 400 000 70 000 70 000Isot jätevesipumppaamot 0 0Kaukovalvonta 40 000 40 000 18 667 18 667

Yhteensä 19 837 599 1 950 980 1 815 747 23 604 326 7 167 304 505 903 395 196 8 068 403 4 444 856

Punkalaidun JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO KirjanpitoarvoRakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä Rakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä v. 2005

Vesilaitokset 230 700 114 096 86 199 430 995 21 366 25 276 11 660 58 302 36 105 Jätevedenpuhdistamot 424 585 215 298 159 971 799 853 89 882 28 802 29 671 148 355 36 135 Verkostot 4 718 950 4 718 950 2 375 264 2 375 264 1 219 732 Pk-asemat ja jätevedenpumppaamot 442 125 182 250 624 375 187 741 50 300 238 041Säiliöt 0 0Isot jätevesipumppaamot 0 0Kaukovalvonta 30 000 30 000 0 0

Yhteensä 5 816 360 541 644 246 170 6 604 173 2 674 253 104 378 41 331 2 819 962 1 291 972

Vampula JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO KirjanpitoarvoRakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä Rakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä v. 2005

Vesilaitokset 0 0Jätevedenpuhdistamot 246 330 111 520 89 463 447 313 77 418 4 267 20 421 102 106 189 951 Verkostot 523 550 523 550 207 098 207 098 61 057 Pk-asemat ja jätevedenpumppaamot 33 600 51 000 84 600 9 909 0 9 909Säiliöt 0 0Isot jätevesipumppaamot 0 0Kaukovalvonta 0 0

Yhteensä 803 480 162 520 89 463 1 055 463 294 425 4 267 20 421 319 113 251 008

Äetsä JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO KirjanpitoarvoRakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä Rakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä v. 2005

Vesilaitokset 713 850 289 358 250 802 1 254 010 451 489 95 245 136 683 683 417Jätevedenpuhdistamot 2 083 750 857 940 735 423 3 677 113 616 397 22 567 159 741 798 705Verkostot 7 402 582 7 402 582 2 845 533 2 845 533 2 534 884 Pk-asemat ja jätevedenpumppaamot 424 920 671 600 1 096 520 157 045 72 307 229 351 427 595 Säiliöt 420 000 420 000 147 000 147 000Isot jätevesipumppaamot 0 0Kaukovalvonta 190 191 190 191 101 765 101 765

Yhteensä 11 045 102 2 009 089 986 225 14 040 415 4 217 464 291 883 296 424 4 805 771 2 962 479

YHTEENVETO JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVORakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä Rakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä

Huittinen 19 837 599 1 950 980 1 815 747 23 604 326 7 167 304 505 903 395 196 8 068 403 4 444 856Punkalaidun 5 816 360 541 644 246 170 6 604 173 2 674 253 104 378 41 331 2 819 962 1 291 972Vampula 803 480 162 520 89 463 1 055 463 294 425 4 267 20 421 319 113 251 008Äetsä 11 045 102 2 009 089 986 225 14 040 415 4 217 464 291 883 296 424 4 805 771 2 962 479

Yhteensä 37 502 541 4 664 232 3 137 603 45 304 377 14 353 445 906 431 753 372 16 013 248 8 950 315

YHTEENVETO JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVORakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä Rakenteet Koneistot Yleiskustannukset Yhteensä

Vesilaitokset 2 013 020 799 914 703 234 3 516 168 712 994 244 569 239 390 1 196 953 345 523Jätevedenpuhdistamot 7 439 700 2 297 778 2 434 369 12 171 847 1 835 103 220 824 513 982 2 569 909 535 504Verkostot 26 069 676 0 0 26 069 676 11 117 920 0 0 11 117 920 7 641 693Pk-asemat ja jätevedenpumppaamot 1 160 145 1 306 350 0 2 466 495 470 428 320 607 0 791 035 427 595Säiliöt 820 000 0 0 820 000 217 000 0 0 217 000 0Kaukovalvonta 0 260 191 0 260 191 0 120 431 0 120 431 0

Yhteensä 37 502 541 4 664 232 3 137 603 45 304 377 14 353 445 906 431 753 372 16 013 248 8 950 315

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Vedenottamot # 318 - 2006

23.2.2007JÄLLEENHANKINTAHINNAT

Rakennustekniset työt

Koneet ja laitteet, SAI, LVI

Yleiskustannukset Yhteensä

Huittinen Kyyhkylän pohjavedenottamo (ei käytössä) 173 750 6 000 44 938 224 688Huittinen Lohensuon pohjavedenottamo 333 030 182 000 128 758 643 788Huittinen Pyöriälän pohjavedenottamo 150 250 50 840 50 273 251 363Huittinen Vakkilan pohjavedenottamo 148 690 126 760 68 863 344 313Punkalaidun Kennin pohjavedenottamo 43 750 27 720 17 868 89 338Punkalaidun Kanteenmaan pohjavedenottamo 186 950 86 376 68 332 341 658Äetsä Riitaniitun pohjavedenottamo 458 750 138 700 149 363 746 813Äetsä Karhiniemen pohjavedenottamo 29 500 13 308 10 702 53 510Äetsä Kuukinmaan pohjavedenottamo 31 750 13 210 11 240 56 200Äetsä Ruotsilan vedenottamo 148 850 81 720 57 643 288 213Äetsä Kinnalan vedenottamo 45 000 42 420 21 855 109 275

Yhteensä 1 750 270 769 054 629 831 3 149 155

NYKYKÄYTTÖARVOT

Kunta VedenottamoRakennus-tekniset työt


Yleis-kustannukset Yhteensä

Huittinen Kyyhkylän pohjavedenottamo (ei käytössä) 54 607 0 13 652 68 259Huittinen Lohensuon pohjavedenottamo 150 620 54 400 51 255 256 275Huittinen Pyöriälän pohjavedenottamo 8 229 12 216 5 111 25 556Huittinen Vakkilan pohjavedenottamo 26 683 57 432 21 029 105 144Punkalaidun Kennin pohjavedenottamo 0 3 740 935 4 675Punkalaidun Kanteenmaan pohjavedenottamo 21 366 21 536 10 725 53 627Äetsä Riitaniitun pohjavedenottamo 318 250 40 233 89 621 448 104Äetsä Karhiniemen pohjavedenottamo 21 071 4 436 6 377 31 884Äetsä Kuukinmaan pohjavedenottamo 7 257 1 587 2 211 11 055Äetsä Ruotsilan vedenottamo 82 624 31 488 28 528 142 640Äetsä Kinnalan vedenottamo 22 286 17 501 9 947 49 734

Yhteensä 712 993 244 569 239 391 1 196 953

JÄLLEENHANKINTAHINNAT, kunnittain




Huittinen 805 720 365 600 292 830 1 464 150Punkalaidun 230 700 114 096 86 199 430 995Äetsä 713 850 289 358 250 802 1 254 010

Yhteensä 1 750 270 769 054 629 831 3 149 155

NYKYKÄYTTÖARVOT, kunnittain




Huittinen 240 139 124 048 91 047 455 234Punkalaidun 21 366 25 276 11 660 58 302Äetsä 451 489 95 245 136 683 683 417

Yhteensä 712 993 244 569 239 391 1 196 953


23.2.2007Huittinen Qmax 0 m3/d Laskentavuosi 2007Kyyhkylän pohjavedenottamo (ei käytössä) Q2005 0 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35

Lupa 800 m3/d Koneiston käyttöikä, a 15

Hankinta- tai Käyttöikää Tekninen RAKENNUSTEKNISET TYÖT EUR (alv 0 %) saneeraus- jäljellä nykyarvo

ajankohta vuotta eurRakennusten pinta-ala m2

KaivotSiiviläputkikaivot 1 kpl 25 000 EUR/kpl 25 000 1 983 11 7 857Kuilukaivot m3 400 EUR/m3 0Ulkopuoliset putkistot 2 900 m 50 EUR/m 145 000 1 983 11 45 571

Käsittelyrakennus Laitetila m2 1 000 EUR/m2 0Varasto m2 500 EUR/m2 0

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo m2 1 200 EUR/m2 0Sosiaalitilat m2 1 500 EUR/m2 0Korjaamo ja varasto m2 800 EUR/m2 0

Alavesisäiliö m3 400 EUR/m3 0

Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1 983 11 1 179Aitaus m2 0

RAKENNUSTEKNISET TYÖT YHTEENSÄ 173 750 54 607

Hankinta- tai Käyttöikää Tekninen KONEET JA LAITTEET saneeraus- jäljellä nykyarvo

ajankohta vuotta eur

Raakavesipumput kW kplKorkeapainepumput kW kplHuuhteluvesipumput kW kpl

Ilmastussäiliöt m3 kplPainesuodattimet m3 kplPainesäiliöt m3 kplPaineilmakompressori kpl

Varavoimakone kW kpl

Lipeäsäiliöt ja -pumput m3 kplAlkalointilaitteet kplHapetuslaitteet kpl

Kourut ja putkistot m kpl 5 000 1 983 -9

KONEISTOTYÖT YHTEENSÄ 5 000 0

Prosessin SAI-järjestelmä 0,2 x koneisto 1 000 1983 -9Rakennussähkö 100 EUR/m2 0 1983 -9LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 0 1983 -9

KONEISTO-, SAI-, ja LVI-TYÖT YHTEENSÄ 6 000 0

YLEISKUSTANNUKSET 25 % 44 938 13 652

YHTEENSÄ 44 938 13 652NYKYKÄYTTÖARVO

JÄLLEENHANKINTAHINTA YHTEENSÄ (ALV 0 %) 224 688 68 259


23.2.2007Huittinen Qmax 2 500 m3/d Laskentavuosi 2007Lohensuon pohjavedenottamo Q2005 1 800 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35

Lupa 2 500 m3/d Koneiston käyttöikä, a 15


ajankohta vuotta eurRakennusten pinta-ala 80 m2

KaivotSiiviläputkikaivot 4 kpl 25 000 EUR/kpl 100 000 1983 11 31 429Kuilukaivot m3 400 EUR/m3 0Ulkopuoliset putkistot 990 m 100 EUR/m 99 000 1983 11 31 114

Käsittelyrakennus Laitetila 22 m2 1 000 EUR/m2 22 000 1995 23 14 457Varasto 32 m2 500 EUR/m2 16 000 1995 23 10 514

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo 13 m2 1 200 EUR/m2 15 600 1995 23 10 251Sosiaalitilat m2 1 500 EUR/m2 0 1995 23 0Korjaamo ja varasto m2 800 EUR/m2 0 1995 23 0

Alavesisäiliö 170 m3 400 EUR/m3 68 000 1995 23 44 686

Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1995 23 2 464Aitaus 2 170 m2 4 EUR/m2 8 680 1995 23 5 704




Raakavesipumput 6 kW 4 kpl 20 800 1995 3 4 160Korkeapainepumput 11 kW 3 kpl 26 100 1995 3 5 220Huuhteluvesipumput 11 kW 3 kpl 26 100 1995 3 5 220


Varavoimakone 90 kW 1 kpl 30 000 2004 12 24 000

Lipeäsäiliöt ja -pumput 1 m3 1 kpl 4 000 1995 3 800Alkalointilaitteet kplHapetuslaitteet kpl

Kourut ja putkistot m kpl 30 000 1995 3 6 000

KONEISTOTYÖT YHTEENSÄ 137 000 45 400

Prosessin SAI-järjestelmä 0,2 x koneisto 27 400 1995 3 5 480Rakennussähkö 100 EUR/m2 8 000 1995 3 1 600LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 9 600 1995 3 1 920

KONEISTO-, SAI-, ja LVI-TYÖT YHTEENSÄ 182 000 54 400





23.2.2007Huittinen Qmax 430 m3/d Laskentavuosi 2007Pyöriälän pohjavedenottamo Q2005 105 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35




KaivotSiiviläputkikaivot kpl 25 000 EUR/kpl 0Kuilukaivot 6 kpl 10 000 EUR/kpl 60 000 1960 -12Ulkopuoliset putkistot 100 m 100 EUR/m 10 000 1960 -12Kokoojakaivo 1 kpl 15 000 EUR/kpl 15 000 1960 -12Jälleenimeytys yhdestä kuilukaivosta 9 000 1960 -12

Käsittelyrakennus Laitetila 21 m2 1 000 EUR/m2 21 000 1960 -12Varasto 16 m2 500 EUR/m2 8 000 1960 -12

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo m2 1 200 EUR/m2 0Sosiaalitilat 5 m2 1 500 EUR/m2 7 500 1960 -12Korjaamo ja varasto m2 800 EUR/m2 0


Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1960 -12Aitaus 4 000 m2 4 EUR/m2 16 000 1990 18 8 229




Raakavesipumput kW kpl 0Korkeapainepumput 19 kW 1 kpl 14 300 1998 6 5 720Korkeapainepumput 8 1 kpl 6 600 1998 6 2 640Huuhteluvesipumput kW kpl 0Jälleenimeytyskaivon uppopumppu 1 kpl 3 000 1998 6 1 200




Kourut ja putkistot m kpl 9 300 1960 -32


Prosessin SAI-järjestelmä 0,2 x koneisto 6 640 1998 6 2 656Rakennussähkö 100 EUR/m2 5 000 1960 -32LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 6 000 1960 -32






23.2.2007Huittinen Qmax 800 m3/d Laskentavuosi 2007Vakkilan pohjavedenottamo Q2005 1 027 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35




KaivotSiiviläputkikaivot 2 kpl 25 000 EUR/kpl 50 000 1988 16 22 857Kuilukaivot m3 400 EUR/m3 0Ulkopuoliset putkistot 165 m 100 EUR/m 16 500 1969 -3

Käsittelyrakennus Laitetila 65 m2 1 000 EUR/m2 65 000 1969 -3Varasto 12 m2 500 EUR/m2 6 000 1969 -3



Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1969 -3Aitaus 1 860 m2 4 EUR/m2 7 440 1990 18 3 826




Raakavesipumput kW kpl 0Korkeapainepumput 35 kW 1 kpl 25 500 2001 9 15 300Huuhteluvesipumput kW kpl 0Kaivopumppu 17 kW 1 kpl 12 900 2001 9 7 740Kaivopumppu 18 kW 1 kpl 13 600 2001 9 8 160



Lipeäsäiliöt ja -pumput m3 1 kpl 12 000 2001 9 7 200Sooda pumppu 18 kW 1 kpl 13 600 2001 9 8 160Alkalointilaitteet kplHapetuslaitteet kpl









23.2.2007Punkalaidun Qmax 100 m3/d Laskentavuosi 2007Kennin pohjavedenottamo Q2005 36 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35




KaivotSiiviläputkikaivot kpl 25 000 EUR/kpl 0Kuilukaivot 1 kpl 15 000 EUR/kpl 15 000 1971 -1Ulkopuoliset putkistot 10 m 100 EUR/m 1 000 1971 -1

Käsittelyrakennus Laitetila 24 m2 1 000 EUR/m2 24 000 1971 -1Varasto m2 500 EUR/m2 0


Alavesisäiliö m3 400 EUR/m3 0 1989 17 0

Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1971 -1Aitaus m2

RAKENNUSTEKNISET TYÖT YHTEENSÄ 43 750 0



Raakavesipumput 5,5 kW 1 kpl 4 850 1991 -1Raakavesipumppu 5,5 kw 1 kpl 4 850 1998 6 1 940Korkeapainepumput kW kpl 0Huuhteluvesipumput kW kpl 0Invertteri 3 000 2001 9 1 800



Lipeäsäiliöt ja -pumput 1 m3 2 kpl 1971 -21Alkalointilaitteet 1 kpl 1971 -21Hapetuslaitteet kpl

Kourut ja putkistot 8 m kpl 6 000 1971 -21


Prosessin SAI-järjestelmä 0,2 x koneisto 3 740 1991 -1Rakennussähkö 100 EUR/m2 2 400 1971 -21LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 2 880 1971 -21


YLEISKUSTANNUKSET 25 % 17 868 935

YHTEENSÄ 17 868 935NYKYKÄYTTÖARVO



23.2.2007Punkalaidun Qmax 800 m3/d Laskentavuosi 2007Kanteenmaan pohjavedenottamo Q2005 358 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35

Lupa 1 200 m3/d Koneiston käyttöikä, a 15


ajankohta vuotta eurRakennusten pinta-ala 43,2 m2

KaivotSiiviläputkikaivot 4 kpl 25 000 EUR/kpl 100 000 1976 4 11 429Kuilukaivot 1 kpl 10 000 EUR/kpl 10 000 1976 4 1 143Ulkopuoliset putkistot 50 m 100 EUR/m 5 000 1976 4 571

Käsittelyrakennus Laitetila 33 m2 1 000 EUR/m2 33 200 1976 4 3 794Varasto m2 500 EUR/m2 0Ilmastusportaikko 20 000 1976 4 2 286

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo m2 1 200 EUR/m2 0Sosiaalitilat 10,0 m2 1 500 EUR/m2 15 000 1976 4 1 714Korjaamo ja varasto m2 800 EUR/m2 0


Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1976 4 429Aitaus m2




Raakavesipumput 5,5 kW 1 kpl 4 850 1989 -3Raakavesipumppu 5,5 kW 2 kpl 9 700 1995 3 1 940Raakavesipumppu 3,7 kW 2 kpl 7 180 1992 0 0Korkeapainepumppu 7,5 kW 2 kpl 12 500 1992 0 0Korkeapainepumppu 7,5 kW 1 kpl 6 250 2006 14 5 833Huuhteluvesipumput kW kpl 0Invertteri 1 3 000 1992 0 0





UV-laite 1 kpl 12 000 2006 14 11 200








23.2.2007Äetsä Qmax 500 m3/d Laskentavuosi 2007Riitaniitun pohjavedenottamo Q2005 56 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35




KaivotSiiviläputkikaivot kpl 25 000 EUR/kpl 0Kuilukaivot 1 kpl 15 000 EUR/kpl 15 000 1 975 3 1 286Ulkopuoliset putkistot 50 m 100 EUR/m 5 000 1 997 25 3 571

Käsittelyrakennus Laitetila 50 m2 1 000 EUR/m2 50 000 1 997 25 35 714Varasto 25 m2 500 EUR/m2 12 500 1 997 25 8 929Sepeli- ja hidassuodatusrakennus 330 m2 900 EUR/m2 297 000 1 997 25 212 143

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo 10 m2 1 200 EUR/m2 12 000 1 997 25 8 571Sosiaalitilat 2 m2 1 500 EUR/m2 2 250 1 997 25 1 607Korjaamo ja varasto m2 800 EUR/m2 0

Alavesisäiliö 100 m3 400 EUR/m3 40 000 1 997 25 28 571

Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 1 000 m2 25 EUR/m2 25 000 1 997 25 17 857Aitaus m2




Raakavesipumput 3 kW 2 kpl 6 200 1 997 5 2 067Korkeapainepumput 19 kW 2 kpl 27 900 1 997 5 9 300Huuhteluvesipumput kW kpl 0

Ilmastussäiliöt m3 kplPainesuodattimet m3 kplPainesäiliöt 3 m3 2 kpl 18 000 1 990 -2Paineilmakompressori kpl


Lipeäsäiliöt ja -pumput m3 kplAlkalointilaitteet 1 kpl 9 000 1 997 5 3 000Hapetuslaitteet kpl

Kourut ja putkistot m kpl 10 000 1 997 5 3 333








23.2.2007Äetsä Qmax 250 m3/d Laskentavuosi 2007Karhiniemen pohjavedenottamo Q2005 88 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35

Lupa m3/d Koneiston käyttöikä, a 15


ajankohta vuotta eurRakennusten pinta-ala m2

KaivotSiiviläputkikaivot 1 kpl 25 000 EUR/kpl 25 000 1 997 25 17 857Kuilukaivot m3 400 EUR/m3 0Ulkopuoliset putkistot m 100 EUR/m 0

Käsittelyrakennus Laitetila m2 1 000 EUR/m2 0Varasto m2 500 EUR/m2 0



Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 100 m2 25 EUR/m2 2 500 1 997 25 1 786Aitaus 100 m2 2 000 1 997 25 1 429




Raakavesipumput 4 kW 1 kpl 3 590 1 997 5 1 197Korkeapainepumput kW kpl 0Huuhteluvesipumput kW kpl 0






Prosessin SAI-järjestelmä 0,2 x koneisto 2 218 1997 5 739Rakennussähkö 100 EUR/m2 0 1997 5 0LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 0 1997 5 0






23.2.2007Äetsä Qmax 250 m3/d Laskentavuosi 2007Kuukinmaan pohjavedenottamo Q2005 211 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35

Lupa m3/d Koneiston käyttöikä, a 15




Käsittelyrakennus Laitetila 3 m2 1 000 EUR/m2 3 000 1 980 8 686Varasto m2 500 EUR/m2 0



Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1 980 8 857Aitaus m2




Raakavesipumput 2 kW 1 kpl 2 050 1 997 5 683Korkeapainepumput kW kpl 0Huuhteluvesipumput kW kpl 0

Ilmastussäiliöt m3 kplPainesuodattimet m3 kplPainesäiliöt 0 m3 1 kpl 1 000 1 995 3 200Paineilmakompressori kpl



Kourut ja putkistot m kpl 7 500 1 980 -12

KONEISTOTYÖT YHTEENSÄ 10 550 883

Prosessin SAI-järjestelmä 0,2 x koneisto 2 110 1997 5 703Rakennussähkö 100 EUR/m2 250 1980 -12LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 300 1980 -12






23.2.2007Äetsä Qmax 250 m3/d Laskentavuosi 2007Ruotsilan vedenottamo Q2005 96 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35





Käsittelyrakennus Laitetila 64 m2 1 000 EUR/m2 64 000 1 998 26 47 543Varasto 3 m2 500 EUR/m2 1 500 1 985 13 557

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo 8 m2 1 200 EUR/m2 9 600 1 998 26 7 131Sosiaalitilat m2 1 500 EUR/m2 0Korjaamo ja varasto m2 800 EUR/m2 0

Alavesisäiliö 50 m3 400 EUR/m3 20 000 1 985 13 7 429

Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 150 m2 25 EUR/m2 3 750 1 985 13 1 393Aitaus m2




Raakavesipumput 2 kW 2 kpl 4 100 1 998 6 1 640Korkeapainepumput 8 kW 1 kpl 6 250 1 998 6 2 500Huuhteluvesipumput kW kpl 0

Ilmastussäiliöt 2 m3 1 kpl 4 000 1 998 6 1 600Painesuodattimet 4 m3 1 kpl 20 000 1 998 6 8 000Painesäiliöt 1 m3 1 kpl 1 500 1 998 6 600Paineilmakompressori 1 kpl 2 000 1 998 6 800


Lipeäsäiliöt ja -pumput m3 2 kpl 6 000 1 998 6 2 400Alkalointilaitteet 1 kpl 3 000 1 985 -7Hapetuslaitteet kpl









23.2.2007Äetsä Qmax 400 m3/d Laskentavuosi 2007Kinnalan vedenottamo Q2005 264 m3/d Rakenteiden käyttöikä, a 35




KaivotSiiviläputkikaivot kpl 25 000 EUR/kpl 0Kuilukaivot 1 kpl 15 000 EUR/kpl 15 000 1 968 -4Ulkopuoliset putkistot m 100 EUR/m 0

Käsittelyrakennus Laitetila 30 m2 1 000 EUR/m2 30 000 1 998 26 22 286Varasto m2 500 EUR/m2 0



Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt m2 25 EUR/m2 0Aitaus m2

Muu - mikä?Muu - mikä?




Raakavesipumput 6 kW 1 kpl 4 850 1 998 6 1 940Korkeapainepumput kW kpl 0Huuhteluvesipumput kW kpl 0


Varavoimakone 10 kW 1 kpl 8 000 1 999 7 3 733

Lipeäsäiliöt ja -pumput 3 m3 2 kpl 6 000 1 998 6 2 400Alkalointilaitteet 1 kpl 2 000 1 998 6 800Hapetuslaitteet kpl








HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy# 318 - 2006

23.2.2007Laskentavuosi 2007

VESIJOHTOVERKOSTO

Verkostopituus Jälleenhankinta-hinta

Nykykäyttöarvo Kirjanpitoarvo

km € € €Huittinen 262 8 256 129 4 014 302Punkalaidun 143 3 617 740 2 057 615VampulaÄetsä 139 3 837 550 1 553 667

Yhteensä 544 15 711 419 7 625 584 0

VIEMÄRIVERKOSTO



km € € €Huittinen 104 5 168 465 1 675 723Punkalaidun 17 1 101 210 317 649Vampula 11 523 550 207 098Äetsä 67 3 565 032 1 291 866

Yhteensä 198 10 358 257 3 492 335 0

VERKOSTOT YHTEENSÄ



km € € €Huittinen 366 13 424 594 5 690 025 3 826 019Punkalaidun 159 4 718 950 2 375 264 1 219 732Vampula 11 523 550 207 098 61 057Äetsä 206 7 402 582 2 845 533 2 534 884

Yhteensä 743 26 069 676 11 117 919 7 641 692

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Laskentavuosi 2007 Vesijohtoverkostot # 318 - 2006 Keskim. käyttöikä, a 40

23.2.2007Huittinen

Yksikkö- Jälleen- Käyttöikää TekninenPutkikoko Pituus Muovi Valurauta Teräs Asbestibetoni hinta hankintahinta jäljellä nykyarvomm km yht km km km km €/m € a €

Vesijohtoverkosto 40 0,000 12 0 36 0 Rakennettu 2000 - 2006 50 0,000 12 0 36 0

2003 63 2,966 2,966 14 41 524 36 37 37275 5,100 5,100 16 81 600 36 73 44090 0,000 20 0 36 0

110 2,875 2,875 24 69 000 36 62 100140 0,000 30 0 36 0160 1,285 1,285 40 51 400 36 46 260200 0,000 50 0 36 0225 0,000 60 0 36 0250 0,000 65 0 36 0280 0,000 75 0 36 0315 0,000 95 0 36 0

Yhteensä 12,226 12,226 0,000 0,000 0,000 243 524 219 172

Putkikoko Pituus Muovi Valurauta Teräs Asbestibetonimm km yht km km km km

Vesijohtoverkosto 40 1,106 1,106 12 13 272 28 9 290 Rakennettu 1990 - 1999 50 2,310 2,310 12 27 720 28 19 404

1995 63 2,721 2,721 14 38 094 28 26 66675 7,808 7,808 16 124 928 28 87 45090 1,500 1,500 20 30 000 28 21 000

110 19,761 19,761 24 474 264 28 331 985140 0,000 30 0 28 0160 10,438 10,438 40 417 520 28 292 264200 0,000 50 0 28 0225 4,961 4,961 60 297 660 28 208 362250 0,000 65 0 28 0280 0,000 75 0 28 0315 20,985 20,985 95 1 993 575 28 1 395 503

Yhteensä 71,590 71,590 0,000 0,000 0,000 3417033 2 391 923



1985 63 2,254 2,254 14 31 556 18 14 20075 5,800 5,800 16 92 800 18 41 76090 0,000 20 0 18 0

110 37,854 37,854 24 908 496 18 408 823140 0,000 30 0 18 0160 15,875 15,875 40 635 000 18 285 750200 0,000 50 0 18 0225 0,000 60 0 18 0250 3,844 3,844 65 249 860 18 112 437280 0,000 75 0 18 0315 0,000 95 0 18 0

Yhteensä 67,182 67,182 0,000 0,000 0,000 1 936 372 871 367


Vesijohtoverkosto 40 0,000 12 0 8 0Rakennettu 1970-1979 50 0,000 12 0 8 0

1975 63 0,000 14 0 8 075 0,000 16 0 8 090 0,000 20 0 8 0

110 110,800 96,100 6,000 8,700 24 2 659 200 8 531 840140 0,000 30 0 8 0160 0,000 40 0 8 0200 0,000 50 0 8 0225 0,000 60 0 8 0250 0,000 65 0 8 0280 0,000 75 0 8 0315 0,000 95 0 8 0

Yhteensä 110,800 96,100 6,000 0,000 8,700 2 659 200 531 840


Vesijohtoverkosto 40 12 0 0 0 Rakennettu 1960 -1969 50 12 0 0 0

1965 63 14 0 0 075 16 0 0 090 20 0 0 0

110 24 0 0 0140 30 0 0 0160 40 0 0 0200 50 0 0 0225 60 0 0 0250 65 0 0 0280 75 0 0 0315 95 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0


Vesijohtoverkosto 40 12 0 0 0 Rakennettu 1950 -1959 50 12 0 0 0

1955 63 14 0 0 075 16 0 0 090 20 0 0 0

110 24 0 0 0140 30 0 0 0160 40 0 0 0200 50 0 0 0225 60 0 0 0250 65 0 0 0280 75 0 0 0315 95 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0


Vesijohtoverkosto 40 12 0 0 0 Rakennettu ennen v. 1950 50 12 0 0 0

63 14 0 0 075 16 0 0 090 20 0 0 0

110 24 0 0 0140 30 0 0 0160 40 0 0 0200 50 0 0 0225 60 0 0 0250 65 0 0 0280 75 0 0 0315 95 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy YHTEENSÄ 8 256 129 4 014 302 Vesijohtoverkostot # 318 - 2006





2003 63 7,266 7,266 14 101 724 36 91 55275 0,000 16 0 36 090 20,338 20,338 20 406 760 36 366 084

110 29,520 29,520 24 708 480 36 637 632140 0,000 30 0 36 0160 0,233 0,233 40 9 320 36 8 388200 0,000 50 0 36 0225 0,000 60 0 36 0250 0,000 65 0 36 0280 0,000 75 0 36 0315 0,000 95 0 36 0

Yhteensä 57,357 57,357 0,000 0,000 0,000 1 226 284 1 103 656



1995 63 1,310 1,310 14 18 340 28 12 83875 0,000 16 0 28 090 7,210 7,210 20 144 200 28 100 940

110 16,734 16,734 24 401 616 28 281 131140 0,000 30 0 28 0160 0,000 40 0 28 0200 0,000 50 0 28 0225 0,000 60 0 28 0250 0,000 65 0 28 0280 0,000 75 0 28 0315 0,000 95 0 28 0

Yhteensä 25,254 25,254 0,000 0,000 0,000 564 156 394 909



1985 63 0,000 14 0 18 075 0,000 16 0 18 090 0,000 20 0 18 0

110 29,468 29,468 24 707 232 18 318 254140 0,000 30 0 18 0160 3,416 3,416 40 136 640 18 61 488200 0,000 50 0 18 0225 0,000 60 0 18 0250 0,000 65 0 18 0280 0,000 75 0 18 0315 0,000 95 0 18 0

Yhteensä 32,884 32,884 0,000 0,000 0,000 843 872 379 742



1975 63 0,000 14 0 8 075 0,370 0,370 16 5 920 8 1 18490 4,970 4,970 20 99 400 8 19 880

110 5,410 5,410 24 129 840 8 25 968140 1,750 1,750 30 52 500 8 10 500160 0,160 0,160 40 6 400 8 1 280200 9,550 9,550 50 477 500 8 95 500225 2,083 2,083 60 124 980 8 24 996250 0,000 65 0 8 0280 0,000 75 0 8 0315 0,000 95 0 8 0

Yhteensä 24,293 14,743 0,000 0,000 9,550 896 540 179 308


Vesijohtoverkosto 40 0,000 12 0 0 0 Rakennettu 1960 -1969 50 0,000 12 0 0 0

1965 63 0,000 14 0 0 075 0,300 0,300 16 4 800 0 090 0,000 20 0 0 0

110 0,887 0,887 24 21 288 0 0140 1,200 1,200 30 36 000 0 0160 0,620 0,620 40 24 800 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 65 0 0 0280 0,000 75 0 0 0315 0,000 95 0 0 0

Yhteensä 3,007 3,007 0,000 0,000 0,000 86 888 0



1955 63 0,000 14 0 0 075 0,000 16 0 0 090 0,000 20 0 0 0

110 0,000 24 0 0 0140 0,000 30 0 0 0160 0,000 40 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 65 0 0 0280 0,000 75 0 0 0315 0,000 95 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0


Vesijohtoverkosto 40 0,000 12 0 0 0 Rakennettu ennen v. 1950 50 0,000 12 0 0 0

63 0,000 14 0 0 075 0,000 16 0 0 090 0,000 20 0 0 0

110 0,000 24 0 0 0140 0,000 30 0 0 0160 0,000 40 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 65 0 0 0280 0,000 75 0 0 0315 0,000 95 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0



23.2.2007Äetsä



2003 63 7,586 7,586 14 106 204 36 95 58475 0,000 16 0 36 090 1,386 1,386 20 27 720 36 24 948

100 0,149 0,149 22 3 278 36 2 950110 6,633 6,633 24 159 192 36 143 273140 0,000 30 0 36 0160 0,179 0,179 40 7 160 36 6 444200 0,000 50 0 36 0225 3,488 3,488 60 209 280 36 188 352250 0,000 65 0 36 0280 0,000 75 0 36 0315 0,000 95 0 36 0

Yhteensä 20,090 20,090 0,000 0,000 0,000 520 862 468 776


Vesijohtoverkosto 40 0,643 0,643 12 7 716 28 5 401 Rakennettu 1990 - 1999 50 0,000 12 0 28 0

1995 63 5,064 5,064 14 70 896 28 49 62775 0,000 16 0 28 090 1,455 1,455 20 29 100 28 20 370

100 0,436 0,436 22 9 592 28 6 714110 5,132 5,132 24 123 168 28 86 218140 0,000 30 0 28 0160 2,927 2,927 40 117 080 28 81 956200 0,000 50 0 28 0225 0,000 60 0 28 0250 0,000 65 0 28 0280 0,053 0,053 75 3 975 28 2 783315 0,000 95 0 28 0

Yhteensä 15,710 15,710 0,000 0,000 0,000 361527 253 069


Vesijohtoverkosto 40 0,815 0,815 12 9 780 18 4 401 Rakennettu 1980 - 1989 50 0,050 0,050 12 600 18 270

1985 63 3,208 3,208 14 44 912 18 20 21075 0,220 0,220 16 3 520 18 1 58490 1,556 1,556 20 31 120 18 14 004

100 0,549 0,549 22 12 078 18 5 435110 11,089 11,089 24 266 136 18 119 761140 0,000 30 0 18 0160 2,367 2,367 40 94 680 18 42 606200 0,000 50 0 18 0225 0,000 60 0 18 0250 0,000 65 0 18 0280 7,150 7,150 75 536 250 18 241 313315 1,643 1,643 95 156 085 18 70 238

Yhteensä 28,647 28,647 0,000 0,000 0,000 1 155 161 519 822



1975 63 0,000 14 0 8 075 0,000 16 0 8 090 0,000 20 0 8 0

100 0,000 22 0 8 0110 65,000 65,000 24 1 560 000 8 312 000140 0,000 30 0 8 0160 0,000 40 0 8 0200 0,000 50 0 8 0225 0,000 60 0 8 0250 0,000 65 0 8 0280 0,000 75 0 8 0315 0,000 95 0 8 0

Yhteensä 65,000 65,000 0,000 0,000 0,000 1 560 000 312 000



1965 63 0,000 14 0 0 075 0,000 16 0 0 090 0,000 20 0 0 0

100 0,000 22 0 0 0110 10,000 10,000 24 240 000 0 0140 0,000 30 0 0 0160 0,000 40 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 65 0 0 0280 0,000 75 0 0 0315 0,000 95 0 0 0

Yhteensä 10,000 0,000 10,000 0,000 0,000 240 000 0



1955 63 0,000 14 0 0 075 0,000 16 0 0 090 0,000 20 0 0 0

100 0,000 22 0 0 0110 0,000 24 0 0 0140 0,000 30 0 0 0160 0,000 40 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 65 0 0 0280 0,000 75 0 0 0315 0,000 95 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0


Vesijohtoverkosto 40 0,000 12 0 0 0 Rakennettu ennen v. 1950 50 0,000 12 0 0 0

63 0,000 14 0 0 075 0,000 16 0 0 090 0,000 20 0 0 0

100 0,000 22 0 0 0110 0,000 24 0 0 0140 0,000 30 0 0 0160 0,000 40 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 65 0 0 0280 0,000 75 0 0 0315 0,000 95 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0


HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Laskentavuosi 2007 Jätevesiviemäriverkostot # 318 - 2006 Keskim. käyttöikä, a 40

23.2.2007Huittinen

Yksikkö- Jälleen- Käyttöikää TekninenPutkikoko Pituus Muovi Valurauta Teräs Betoni hinta hankintahinta jäljellä nykyarvomm km yht km km km km €/m € a €

Jätevesiviemäriverkosto 50 0,000 12 0 36 0 Rakennettu 2000 - 2006 90 0,000 20 0 36 0

2003 110 0,404 0,404 24 9 696 36 8 726160 1,192 1,192 45 53 640 36 48 276200 2,988 2,988 50 149 400 36 134 460225 0,000 60 0 36 0250 0,122 0,122 70 8 540 36 7 686300 0,000 85 0 36 0315 0,540 0,540 100 54 000 36 48 600400 0,000 120 0 36 0500 0,000 190 0 36 0

Yhteensä 5,246 5,246 0,000 0,000 0,000 275 276 247 748

Putkikoko Pituus Muovi Valurauta Teräs Betonimm km yht km km km km


1995 110 2,158 2,158 24 51 792 28 36 254160 4,035 4,035 45 181 575 28 127 103200 8,617 8,617 50 430 850 28 301 595225 0,000 60 0 28 0250 3,642 3,642 70 254 940 28 178 458300 0,000 85 0 28 0315 0,500 0,500 100 50 000 28 35 000400 0,000 120 0 28 0500 0,000 190 0 28 0

Yhteensä 18,952 18,952 0,000 0,000 0,000 969 157 678 410



1985 110 2,043 2,043 24 49 032 18 22 064160 1,250 1,250 45 56 250 18 25 313200 11,875 11,875 50 593 750 18 267 188225 0,000 60 0 18 0250 0,000 70 0 18 0300 0,000 85 0 18 0315 0,000 100 0 18 0400 0,000 120 0 18 0500 0,000 190 0 18 0

Yhteensä 15,168 15,168 0,000 0,000 0,000 699 032 314 564


Jätevesiviemäriverkosto 50 0,000 12 0 8 0Rakennettu 1970-1979 90 0,000 20 0 8 0

1975 110 0,000 24 0 8 0160 0,000 45 0 8 0200 43,500 22,100 21,400 50 2 175 000 8 435 000225 0,000 60 0 8 0250 0,000 70 0 8 0300 0,000 85 0 8 0315 0,000 100 0 8 0400 0,000 120 0 8 0500 0,000 190 0 8 0

Yhteensä 43,500 22,100 0,000 0,000 21,400 2 175 000 435 000


Jätevesiviemäriverkosto 50 0,000 12 0 0 0 Rakennettu 1960 -1969 90 0,000 20 0 0 0

1965 110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 21,000 21,000 50 1 050 000 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 21,000 0,000 0,000 0,000 21,000 1 050 000 0


Jätevesiviemäriverkosto 50 12 0 0 0 Rakennettu 1950 -1959 90 20 0 0 0

1955 110 24 0 0 0160 45 0 0 0200 50 0 0 0225 60 0 0 0250 70 0 0 0300 85 0 0 0315 100 0 0 0400 120 0 0 0500 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0


Jätevesiviemäriverkosto 50 12 0 0 0 Rakennettu ennen v. 1950 90 20 0 0 0

110 24 0 0 0160 45 0 0 0200 50 0 0 0225 60 0 0 0250 70 0 0 0300 85 0 0 0315 100 0 0 0400 120 0 0 0500 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy YHTEENSÄ 5 168 465 1 675 723 Jätevesiviemäriverkostot # 318 - 2006





2003 110 0,000 24 0 36 0160 0,548 0,548 45 24 660 36 22 194200 0,252 0,252 50 12 600 36 11 340225 0,000 60 0 36 0250 0,000 70 0 36 0300 0,000 85 0 36 0315 0,000 100 0 36 0400 0,000 120 0 36 0500 0,000 190 0 36 0

Yhteensä 0,800 0,800 0,000 0,000 0,000 37 260 33 534



1995 110 0,000 24 0 28 0160 1,540 1,540 45 69 300 28 48 510200 0,240 0,240 50 12 000 28 8 400225 0,000 60 0 28 0250 0,000 70 0 28 0300 0,000 85 0 28 0315 0,150 0,150 100 15 000 28 10 500400 0,000 120 0 28 0500 0,000 190 0 28 0

Yhteensä 1,930 1,930 0,000 0,000 0,000 96 300 67 410



1985 110 0,000 24 0 18 0160 1,720 1,720 45 77 400 18 34 830200 1,100 1,100 50 55 000 18 24 750225 0,000 60 0 18 0250 0,450 0,450 70 31 500 18 14 175300 0,000 85 0 18 0315 1,450 1,450 100 145 000 18 65 250400 0,000 120 0 18 0500 0,000 190 0 18 0

Yhteensä 4,720 4,720 0,000 0,000 0,000 308 900 139 005



1975 110 0,000 24 0 8 0160 0,000 45 0 8 0200 2,100 2,100 50 105 000 8 21 000225 0,000 60 0 8 0250 1,840 1,840 70 128 800 8 25 760300 0,000 85 0 8 0315 1,547 1,547 100 154 700 8 30 940400 0,000 120 0 8 0500 0,000 190 0 8 0

Yhteensä 5,487 2,100 0,000 0,000 3,387 388 500 77 700



1965 110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 1,600 1,600 60 96 000 0 0250 0,000 70 0 0 0300 2,050 2,050 85 174 250 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 3,650 0,000 0,000 0,000 3,650 270 250 0



1955 110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0


Jätevesiviemäriverkosto 50 0,000 12 0 0 0 Rakennettu ennen v. 1950 90 0,000 20 0 0 0

110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy YHTEENSÄ 1 101 210 317 649 Jätevesiviemäriverkostot # 318 - 2006


23.2.2007Vampula



2003 110 0,000 24 0 36 0160 0,000 45 0 36 0200 0,000 50 0 36 0225 0,000 60 0 36 0250 0,000 70 0 36 0300 0,000 85 0 36 0315 0,000 100 0 36 0400 0,000 120 0 36 0500 0,000 190 0 36 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0



1995 110 0,000 24 0 28 0160 0,000 45 0 28 0200 0,000 50 0 28 0225 0,000 60 0 28 0250 0,000 70 0 28 0300 0,000 85 0 28 0315 0,000 100 0 28 0400 0,000 120 0 28 0500 0,000 190 0 28 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0



1985 110 0,950 0,950 24 22 800 18 10 260160 5,650 5,650 45 254 250 18 114 413200 2,650 2,650 50 132 500 18 59 625225 0,000 60 0 18 0250 0,000 70 0 18 0300 0,000 85 0 18 0315 0,000 100 0 18 0400 0,000 120 0 18 0500 0,000 190 0 18 0

Yhteensä 9,250 9,250 0,000 0,000 0,000 409 550 184 298



1975 110 0,000 24 0 8 0160 0,000 45 0 8 0200 0,000 50 0 8 0225 1,900 1,900 60 114 000 8 22 800250 0,000 70 0 8 0300 0,000 85 0 8 0315 0,000 100 0 8 0400 0,000 120 0 8 0500 0,000 190 0 8 0

Yhteensä 1,900 0,000 0,000 0,000 1,900 114 000 22 800



1965 110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0



1955 110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0



110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy YHTEENSÄ 523 550 207 098 Jätevesiviemäriverkostot # 318 - 2006


23.2.2007Äetsä


Jätevesiviemäriverkosto 50 0,179 0,179 12 2 148 36 1 933 Rakennettu 2000 - 2006 90 1,926 1,926 20 38 520 36 34 668

2003 110 0,306 0,306 24 7 344 36 6 610160 1,202 1,202 45 54 090 36 48 681200 2,662 2,662 50 133 100 36 119 790225 0,000 60 0 36 0250 0,247 0,247 70 17 290 36 15 561300 0,400 0,400 85 34 000 36 30 600315 0,000 100 0 36 0400 0,000 120 0 36 0500 0,000 190 0 36 0

Yhteensä 6,922 6,922 0,000 0,000 0,000 286 492 257 843



1995 110 0,000 24 0 28 0160 1,129 1,129 45 50 805 28 35 564200 3,721 3,721 50 186 050 28 130 235225 0,000 60 0 28 0250 0,687 0,687 70 48 090 28 33 663300 0,115 0,115 85 9 775 28 6 843315 0,000 100 0 28 0400 0,000 120 0 28 0500 0,000 190 0 28 0

Yhteensä 5,652 5,652 0,000 0,000 0,000 294 720 206 304



1985 110 1,075 1,075 24 25 800 18 11 610140 0,200 0,200 30 6 000 18 2 700160 0,991 0,991 45 44 595 18 20 068200 10,183 10,183 50 509 150 18 229 118225 4,160 4,160 60 249 600 18 112 320250 1,348 1,348 70 94 360 18 42 462300 0,759 0,759 85 64 515 18 29 032315 3,680 3,680 100 368 000 18 165 600400 0,209 0,209 120 25 080 18 11 286500 0,088 0,088 190 16 720 18 7 524

Yhteensä 22,693 22,693 0,000 0,000 0,000 1 403 820 631 719



1975 110 0,000 24 0 8 0160 0,000 45 0 8 0200 19,600 19,600 50 980 000 8 196 000225 0,000 60 0 8 0250 0,000 70 0 8 0300 0,000 85 0 8 0315 0,000 100 0 8 0400 0,000 120 0 8 0500 0,000 190 0 8 0

Yhteensä 19,600 19,600 0,000 0,000 0,000 980 000 196 000



1965 110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 12,000 12,000 50 600 000 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 12,000 0,000 0,000 0,000 12,000 600 000 0



1955 110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0

500 0,000 190 0 0 0Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0



110 0,000 24 0 0 0160 0,000 45 0 0 0200 0,000 50 0 0 0225 0,000 60 0 0 0250 0,000 70 0 0 0300 0,000 85 0 0 0315 0,000 100 0 0 0400 0,000 120 0 0 0500 0,000 190 0 0 0

Yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0 0

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy YHTEENSÄ 3 565 032 1 291 866 Jätevesiviemäriverkostot # 318 - 2006

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Säiliöillä vain rakenteella arvoSäiliöt # 318 - 2006 Laskentavuosi 2007

23.2.2007 Käyttöikä 40Kunta Säiliö Rakentamis- Tyyppi Tilavuus Materiaali JÄLLEENHANKINTAHINTA Käyttöikää jäljellä NYKYKÄYTTÖARVO

vuosi ylä/ala m3 eur vuotta eur

Huittinen ylävesisäiliö 1974 ylä 1000 betoni 400 000 7 70 000Äetsä Äetsän vesitorni 1981 ylä 1100 betoni 420 000 14 147 000

Yhteensä 820 000 217 000

KunnittainHuittinen 400 000 70 000Äetsä 420 000 147 000

Yhteensä 820 000 217 000

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy# 347 - 2007

23.2.2007

Laskentavuosi 2007PAINEENKOROTUSASEMAT JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVO

Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensäeur eur eur eur eur eur

Huittinen 12 000 19 000 31 000 9 029 10 000 19 029Punkalaidun 359 325 49 250 408 575 174 529 7 633 182 163

Äetsä 19 800 26 400 46 200 14 143 8 800 22 943Yhteensä 391 125 94 650 485 775 197 701 26 433 224 134

JÄTEVEDENPUMPPAAMOT JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVORakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensäeur eur eur eur eur eur

Huittinen 247 500 382 500 630 000 106 706 188 000 294 706Punkalaidun 82 800 133 000 215 800 13 211 42 667 55 878Vampula 33 600 51 000 84 600 9 909 0 9 909Äetsä 405 120 645 200 1 050 320 142 902 63 507 206 408

Yhteensä 769 020 1 211 700 1 980 720 272 727 294 173 566 901

Pk-asemat ja jätevedenpumppaamot JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVORakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensäeur eur eur eur eur eur

Huittinen 259 500 401 500 661 000 115 734 198 000 313 734Punkalaidun 442 125 182 250 624 375 187 741 50 300 238 041Vampula 33 600 51 000 84 600 9 909 0 9 909Äetsä 424 920 671 600 1 096 520 157 045 72 307 229 351

Yhteensä 1 160 145 1 306 350 2 466 495 470 428 320 607 791 035

Pk-asemat, jätevedenpumppaamot ja säiliöt JÄLLEENHANKINTAHINTA NYKYKÄYTTÖARVORakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Yhteensäeur eur eur eur eur eur

Huittinen 659 500 401 500 1 061 000 185 734 198 000 383 734Punkalaidun 442 125 182 250 624 375 187 741 50 300 238 041Vampula 33 600 51 000 84 600 9 909 0 9 909Äetsä 844 920 671 600 1 516 520 304 045 72 307 376 351

Yhteensä 1 980 145 1 306 350 3 286 495 687 428 320 607 1 008 035

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Laskentavuosi 2007Pk-asemat # 318 - 2006 Rakenteiden käyttöikä, a 35

23.2.2007 Koneiston käyttöikä, a 15Huittinen

Paineenkorotusasema JÄLLEENHANKINTAHINTA Käyttöikää jäljellä NYKYKÄYTTÖARVOTunniste (osoite, nro tms.) Rakentamisvuosi Pumput Pumput Pumput Teho yht. Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Rakenteet Koneistot Yhteensä

kW kpl hankintavuosi kW eur eur eur vuotta vuotta eur eur eurRitakallionmaa 2004 1,1 1 2004 1,10 4 000 6 000 10 000 32 12 3 657 4 800 8 457Suontausta 2005 1,1 1 2005 1,10 4 000 6 000 10 000 33 13 3 771 5 200 8 971Rekikoski 1986 2,2 1 1986 2,20 4 000 7 000 11 000 14 -6 1 600 0 1 600

12 000 19 000 31 000 9 029 10 000 19 029


23.2.2007 Koneiston käyttöikä, a 15Punkalaidun

Paineenkorotusasemat JÄLLEENHANKINTAHINTA Käyttöikää jäljellä NYKYKÄYTTÖARVOTunniste (osoite, nro tms.) Rakentamis- Pumput Pumput Pumput Teho yht. Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Rakenteet Koneistot Yhteensä

vuosi kW kpl hankintavuosi kW eur eur eur vuotta vuotta eur eur eurKanteenmaantie 76 1989 7,5 2 1989 15,00 359 325 40 000 399 325 17 -3 174 529 0 174 529Invertteri 2001 0,00 0 3 000 3 000 -1972 9 0 1 800 1 800Korkeapainepumppu 7,5 1 2006 7,50 0 6 250 6 250 -1972 14 0 5 833 5 833

359 325 49 250 408 575 174 529 7 633 182 163


23.2.2007 Koneiston käyttöikä, a 15Äetsä

Paineenkorotusasemat JÄLLEENHANKINTAHINTA Käyttöikää jäljellä NYKYKÄYTTÖARVOTunniste (osoite, nro tms.) Rakentamis- Pumput Pumput Pumput Teho yht. Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Rakenteet Koneistot Yhteensä

vuosi kW kpl hankintavuosi kW eur eur eur vuotta vuotta eur eur eurPaineenkorottamo 1997 11,0 2 1997 22,00 19 800 26 400 46 200 25 5 14 143 8 800 22 943

19 800 26 400 46 200 14 143 8 800 22 943

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Laskentavuosi 2007JV-pumppaamot # 318 - 2006 Rakenteiden käyttöikä, a 35

23.2.2007 Koneiston käyttöikä, a 15Huittinen

Jätevedenpumppaamo JÄLLEENHANKINTAHINTA Käyttöikää jäljellä NYKYKÄYTTÖARVOTunniste (osoite, nro tms.) Rakentamis- Pumput Pumput Pumput Teho yht. Rakenteet Koneistot Yhteensä Rakenteet Koneistot Rakenteet Koneistot Yhteensä

vuosi kWh kpl hankintavuosi kW eur eur eur vuotta vuotta eur eur eurKeskuspumppaamo, laiterak. 1969 100,0 2 2000 200,00 64 000 105 000 169 000 -3 8 0 56 000 56 000Vahaojan pumppaamo 1969 5,0 1 2006 5,00 5 500 7 500 13 000 -3 14 0 7 000 7 000Vihterin pumppaamo 1972 5,0 1 1972 5,00 5 500 7 500 13 000 0 -20 0 0 0Laitisen pumppaamo 1976 10,0 1 1976 10,00 7 000 10 000 17 000 4 -16 800 0 800Kannilan pumppaamo 1976 8,0 1 1976 8,00 6 400 9 000 15 400 4 -16 731 0 731Teollisuustien pumppaamo, lrak. 2003 100,0 2 2003 200,00 64 000 105 000 169 000 31 11 56 686 77 000 133 686Saarioisten pumppaamo, l.rak 2003 30,0 1 2004 30,00 13 000 20 000 33 000 31 12 11 514 16 000 27 514Kaharilan pumppaamo 1972 8,0 1 1972 8,00 6 400 9 000 15 400 0 -20 0 0 0Kuninkaisten pumppaamo 1975 9,0 1 1975 9,00 6 700 9 500 16 200 3 -17 574 0 574Sammunjoen pumppaamo 1974 15,0 1 1974 15,00 8 500 12 500 21 000 2 -18 486 0 486Tiilipruukin pumppaamo 1969 10,0 1 1969 10,00 7 000 10 000 17 000 -3 -23 0 0 0Kivirannantien pumppaamo 1988 10,0 1 1988 10,00 7 000 10 000 17 000 16 -4 3 200 0 3 200Kansanopiston pumppaamo 1984 10,0 1 1984 10,00 7 000 10 000 17 000 12 -8 2 400 0 2 400Maurun pumppaamo 1982 5,0 1 1982 5,00 5 500 7 500 13 000 10 -10 1 571 0 1 571Puntalankujan pumppaamo 2000 10,0 1 2000 10,00 7 000 10 000 17 000 28 8 5 600 5 333 10 933Pöyriälän pumppaamo 2002 10,0 1 2002 10,00 7 000 10 000 17 000 30 10 6 000 6 667 12 667Pellervonkadun pumppaamo 2001 10,0 2 2001 20,00 10 000 15 000 25 000 29 9 8 286 9 000 17 286Pappilan pumppaamo 2003 10,0 2 2003 20,00 10 000 15 000 25 000 31 11 8 857 11 000 19 857

247 500 382 500 630 000 106 706 188 000 294 706


23.2.2007 Koneiston käyttöikä, a 15Punkalaidun


vuosi kW kpl hankintavuosi kW eur eur eur vuotta vuotta eur eur eurSarkkilan pumppaamo 1973 75 2 2000 150,00 49 000 80 000 129 000 1 8 1 400 42 667 44 067Penttilän pumppaamo 1990 28 2 1990 56,00 20 800 33 000 53 800 18 -2 10 697 0 10 697Haukankosken pumppaamo 1975 15 2 1985 30,00 13 000 20 000 33 000 3 -7 1 114 0 1 114

-1972 -1992 0 0 082 800 133 000 215 800 13 211 42 667 55 878


23.2.2007 Koneiston käyttöikä, a 15Vampula


vuosi kW kpl hankintavuosi kW eur eur eur vuotta vuotta eur eur eurKeskustan pumppaamo 1980 6 2 1980 12,00 7 600 11 000 18 600 8 -12 1 737 0 1 737Kärväselän pumppaamo 1983 23 2 1983 46,00 17 800 28 000 45 800 11 -9 5 594 0 5 594Matkusjoen pumppaamo 1983 7 2 1983 14,00 8 200 12 000 20 200 11 -9 2 577 0 2 577

-1972 -1992 0 0 033 600 51 000 84 600 9 909 0 9 909


23.2.2007 Koneiston käyttöikä, a 15Äetsä


vuosi kW kpl hankintavuosi kW eur eur eur vuotta vuotta eur eur eurAarikkalan jätevesipumppaamo 1978 58,0 2 1993 116,00 38 800 63 000 101 800 6 1 6 651 4 200 10 851Malvanojan pumppaamo 1992 103,0 2 1995 206,00 65 800 108 000 173 800 20 3 37 600 21 600 59 200Hahmo-ojan pumppaamo 1982 64,0 2 1982 128,00 42 400 69 000 111 400 10 -10 12 114 0 12 114Meskalan pumppaamo 1983 81,0 2 1983 162,00 52 600 86 000 138 600 11 -9 16 531 0 16 531Airantaisen pumppaamo 1978 2 1978 10,00 7 000 10 000 17 000 6 -14 1 200 0 1 200Esson pumppaamo 1980 44,0 2 1980 88,00 30 400 49 000 79 400 8 -12 6 949 0 6 949Honkolan pumppaamo 1980 64,0 2 1980 128,00 42 400 69 000 111 400 8 -12 9 691 0 9 691Fredikan pumppaamo 1978 2 1998 10,00 7 000 10 000 17 000 6 6 1 200 4 000 5 200SYP-pumppaamo 1967 2 1984 10,00 7 000 10 000 17 000 -5 -8 0 0 0Uuniojan pumppaamo 1983 26,0 2 1983 52,00 19 600 31 000 50 600 11 -9 6 160 0 6 160Lossitien pumppaamo 1980 73,0 2 1980 146,00 47 800 78 000 125 800 8 -12 10 926 0 10 926Ruotsilan jätevesipumppaamo 1984 2 1984 10,00 7 000 10 000 17 000 12 -8 2 400 0 2 400Hykkön jätevesipumppaamo 2000 3,2 2 2000 6,40 5 920 8 200 14 120 28 8 4 736 4 373 9 109Kikkerlän jätevesipumppaamo 2000 6,0 2 2000 12,00 7 600 11 000 18 600 28 8 6 080 5 867 11 947Sillankorvan pumppaamo 2001 3,0 2 2001 6,00 5 800 8 000 13 800 29 9 4 806 4 800 9 606Kustintien pumppaamo 2001 2 2002 10,00 7 000 10 000 17 000 29 10 5 800 6 667 12 467Liisanpolun pumppaamo 2004 3,0 2 2004 6,00 5 800 8 000 13 800 32 12 5 303 6 400 11 703Kortteli 554 pumppaamo 2004 2 2 2004 4,00 5 200 7 000 12 200 32 12 4 754 5 600 10 354

0 -1972 -1992 0 0 0405 120 645 200 1 050 320 142 902 63 507 206 408

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Jätevedenpuhdistamot # 318 - 2006

23.2.2007

JÄLLEENHANKINTAHINNAT

Rakennustekniset työtKoneet ja laitteet, SAI, LVI


Huittinen Pappilanniemen puhdistamo 4 685 035 1 113 020 1 449 514 7 247 569Punkalaidun jätevedenpuhdistamo 424 585 215 298 159 971 799 853Vampula jätevedenpuhdistamo 246 330 111 520 89 463 447 313Äetsä jätevedenpuhdistamo 2 083 750 857 940 735 423 3 677 113

Yhteensä 7 439 700 2 297 778 2 434 369 12 171 847

NYKYKÄYTTÖARVOT

Rakennustekniset työt Koneet ja laitteet, SAI, LVI

Yleis-kustannukset Yhteensä

Huittinen Pappilanniemen puhdistamo 1 051 406 165 188 304 149 1 520 743Punkalaidun jätevedenpuhdistamo 89 882 28 802 29 671 148 355Vampula jätevedenpuhdistamo 77 418 4 267 20 421 102 106Äetsä jätevedenpuhdistamo 616 397 22 567 159 741 798 705

Yhteensä 1 835 103 220 824 513 982 2 569 909

Kunnittain

JÄLLEENHANKINTAHINNAT



Huittinen 4 685 035 1 113 020 1 449 514 7 247 569Punkalaidun 424 585 215 298 159 971 799 853Vampula 246 330 111 520 89 463 447 313Äetsä 2 083 750 857 940 735 423 3 677 113

Yhteensä 7 439 700 2 297 778 2 434 369 12 171 847

NYKYKÄYTTÖARVOT



Huittinen 1 051 406 165 188 304 149 1 520 743Punkalaidun 89 882 28 802 29 671 148 355Vampula 77 418 4 267 20 421 102 106Äetsä 616 397 22 567 159 741 798 705

Yhteensä 1 835 103 220 824 513 982 2 569 909


23.2.2007

Punkalaidun Qkesk 750 m3/d Laskentavuosi 2007jätevedenpuhdistamo qmit 100 m3/h Rakenteiden käyttöikä, a 35

BHK 175 kg/d Koneiston käyttöikä, a 15 AVL 2 000 as.


280 ajankohta vuotta eurRakennusten pinta-ala 280 m2Maanrakennustyöt 481 m3 40 EUR/m3 19 240 1975 3 1 649

Esikäsittely Tulopumppaamo m3 600 EUR/m3 0Kanavat m3 600 EUR/m2 0Prosessihalli m2 450 EUR/m3 0Hiekanerotusaltaat m3 600 EUR/m3 0

Esi-ilmastusallas m3 400 EUR/m3 0

EsiselkeytysAltaat m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0

Biologinen käsittely Ilmastusaltaat 175 m3 400 EUR/m3 70 000 1975 3 6 000Bioroottorialtaat m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli, eristämätön 127 m2 250 EUR/m2 31 750 1975 3 2 721

JälkiselkeytysaltaatJälkiselkeytysaltaat 238 m3 400 EUR/m3 95 200 1975 3 8 160Hämmennysaltaat m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli, eristämätön 100 m2 250 EUR/m2 25 000 1975 3 2 143

Koneasema Kompressorihuone 20 m2 500 EUR/m2 10 000 1975 3 857Pumppu- ja mittalaitetilat m2 500 EUR/m2 0Sähkötilat, kattilahuone, korjaamo m2 500 EUR/m2 0Teknisen veden allas m3 400 EUR/m3 0

Lietteen käsittelyrakennusProsessihalli m2 450 EUR/m2 0Lastaustila m2 1 000 EUR/m2 0Linkotila m3 600 EUR/m3 0Korjauspaja m3 500 EUR/m3 0

Lietteen mädätysrakennus Prosessihalli m2 500 EUR/m2 0Mädättämöt m3 500 EUR/m3 0Lietteen välivarasto m3 400 EUR/m3 0

Kaasunkäsittelyrakennus m2 500 EUR/m2 0Kaasukello m3 500 EUR/m3 0

Maanalaiset tilat ja käytävät m2 450 EUR/m2 0

Lietteen sakeutusSakeutusallas 18 m3 400 EUR/m3 7 200 1975 3 617Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0

Tasausallas m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0Tasausaltaan kate m2 100 EUR/m2 0Sakokaivolietteen vastaanottorakennus m2 800 EUR/m2 0

Lietteen kuivausaltaatTurvekuivausaltaat 700 m2 75 EUR/m2 52 500 1992 20 30 000

KompostointikenttäAsfaltoitu kenttä 805 m2 25 EUR/m2 20 125 1992 20 11 500Sorapintainen kenttä m2 12 EUR/m2 0

KemikaalialtaatAltaat 20 m3 420 EUR/m3 8 400 1975 3 720Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0Kalkkisiilo m3 950 EUR/m3 0Kloorausallas 30 m3 400 EUR/m3 12 000 1975 3 1 029

SakokaivolieteallasAltaat m3 420 EUR/m3 0Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo 16,6 m2 1 200 EUR/m2 19 920 1975 3 1 707Sosiaalitilat 3,3 m2 1 500 EUR/m2 4 950 1975 3 424Korjaamo ja varasto 13,5 m2 800 EUR/m2 10 800 1975 3 926

Lietteen varastokenttä m2 25 EUR/m2 0Piha-alueiden päällystys- ja viimeistelytyöt 1500 m2 25 EUR/m2 37 500 1992 20 21 429



ajankohta vuotta eurEsikäsittelyTulopumppamo kW kplRumpusiivilä 13 000 1 kpl 13 000 1991 -1Porrasvälppä 15 000 kpl 0Välpepuristin 5 000 kpl 0Kuljettimet 5 000 1 5 000 1991 -1Vaihtolavat 5 000 3 kpl 15 000 1991 -1Hiekkavaunut 12 000 kpl 0Hiekkapumput+putkistot 9 000 kpl 0Hiekkapesuri+kuljetin 12 000 kpl 0Luukut 5 000 kpl 0Kompressorit 10 000 kpl 0

Esi-ilmastusIlmastimet kW kpl 0Sekoittimet 5 000 kpl 0Kourut-, putkistot ja venttiilit 60 eur/m2 0Kompressorit 5 000 kpl 0

EsiselkeytysSelkeytinkoneisto 195 eur/m2 kpl 0Lietepumput 5 000 kpl 0Kourut- ja putkistot 60 eur/m2 kpl 0

Biologinen käsittelyIlmastimet kW 16 kpl 4 375 1991 -1Bioroottorit 12 eur/m2 m2 0Putkistot, venttiilit, luukut 40 eur/m2 16 7 000 1975 -17Kompressorit 6 000 2 kpl 12 000 1975 -17Sekoittimet 3 000 kpl 0Kierrätyspumput 3 000 1 kpl 3 000 1975 -17Ylijäämälietepumput 3 000 1 kpl 3 000 1975 -17

JälkiselkeytysSelkeytinkoneisto 195 eur/m2 1 kpl 15 470 1975 -17Palautuslietepumput 3 000 1 kpl 3 000 1975 -17Kourut- ja putkistot 38 m kpl 2 380 1975 -17

Lietteen käsittelyPolymeerin valmistus ja annostus 12 000 1 kpl 12 000 2002 10 8 000Sakeutetun lietteen pumput 10 000 1 kpl 10 000 1975 -17Kuivaimen syöttöpumput 10 000 kpl 0Lietteenkuivain 35 000 kpl 0Lietteenkuivain lingot 200 000 kpl 0Lietelava 10 000 kpl 0

Lietesiilo 50 000 kpl 0Kourut- ja putkistot 20 000 0Sakeutin koneistot 250 eur/m2 kpl 1 500Lietteenkuivain 35 000 kpl 0

Lietteen mädättämöSekoittimet 15 000 kpl 0Lämmönvaihtimet 15 000 kpl 0Kierrätyspumput 5 000 kpl 0Putkistot, venttiilit, yms. 40 000

Sakokaivolietteen vastaanottoPorrasvälppä 12 000 kpl 0Välpepuristin 5 000 kpl 0Tyhjennyspumppu 4 000 kpl 0Hiekanerotin 6 000 kpl 0Tunnistin- ja mittauslaitteisto 4 000 0

Lietekaivojen pumput 4 000 kpl 0

Teknisen veden pumput 4 000 1 kpl 4 000

KemikalointiSekoittimet ja annostimet 5 000 1 kpl 5 000 2002 10 3 333Kemikaalipumput 5 000 1 kpl 5 000 2002 10 3 333Kalkin annostelulaitteet 10 000 kpl 0Polymeerilaitteet, prosessi 10 000 1 kpl 10 000 2002 10 6 667

Näytteenottimet 2 4 000 2006 14 3 733pH, fosfori, happi ym. mittarit 2 5 000 2006 14 4 667


Prosessin SAI-järjestelmä 0,1 x koneisto 13 973 1975 -17Prosessin SAI-järjestelmä 0,1 x koneisto 13 973 1991 -1 -932Rakennussähkö 100 EUR/m2 28 000 1975 -17LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 33 600




JÄLLEENHANKINTAHINTA YHTEENSÄ ALV 0 % 799 853 148 355


23.2.2007

Punkalaidun Qkesk 750 m3/d Laskentavuosi 2007jätevedenpuhdistamo qmit 100 m3/h Rakenteiden käyttöikä, a 35




Esikäsittely Tulopumppaamo m3 600 EUR/m3 0Kanavat m3 600 EUR/m2 0Prosessihalli m2 450 EUR/m3 0Hiekanerotusaltaat m3 600 EUR/m3 0



Biologinen käsittely Ilmastusaltaat 175 m3 400 EUR/m3 70 000 1975 3 6 000Bioroottorialtaat m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli, eristämätön 127 m2 250 EUR/m2 31 750 1975 3 2 721

JälkiselkeytysaltaatJälkiselkeytysaltaat 238 m3 400 EUR/m3 95 200 1975 3 8 160Hämmennysaltaat m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli, eristämätön 100 m2 250 EUR/m2 25 000 1975 3 2 143






Lietteen sakeutusSakeutusallas 18 m3 400 EUR/m3 7 200 1975 3 617Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0


Lietteen kuivausaltaatTurvekuivausaltaat 700 m2 75 EUR/m2 52 500 1992 20 30 000


KemikaalialtaatAltaat 20 m3 420 EUR/m3 8 400 1975 3 720Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0Kalkkisiilo m3 950 EUR/m3 0Kloorausallas 30 m3 400 EUR/m3 12 000 1975 3 1 029

SakokaivolieteallasAltaat m3 420 EUR/m3 0Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo 16,6 m2 1 200 EUR/m2 19 920 1975 3 1 707Sosiaalitilat 3,3 m2 1 500 EUR/m2 4 950 1975 3 424Korjaamo ja varasto 13,5 m2 800 EUR/m2 10 800 1975 3 926




ajankohta vuotta eurEsikäsittelyTulopumppamo kW kplRumpusiivilä 13 000 1 kpl 13 000 1991 -1Porrasvälppä 15 000 kpl 0Välpepuristin 5 000 kpl 0Kuljettimet 5 000 1 5 000 1991 -1Vaihtolavat 5 000 3 kpl 15 000 1991 -1Hiekkavaunut 12 000 kpl 0Hiekkapumput+putkistot 9 000 kpl 0Hiekkapesuri+kuljetin 12 000 kpl 0Luukut 5 000 kpl 0Kompressorit 10 000 kpl 0



Biologinen käsittelyIlmastimet kW 16 kpl 4 375 1991 -1Bioroottorit 12 eur/m2 m2 0Putkistot, venttiilit, luukut 40 eur/m2 16 7 000 1975 -17Kompressorit 6 000 2 kpl 12 000 1975 -17Sekoittimet 3 000 kpl 0Kierrätyspumput 3 000 1 kpl 3 000 1975 -17Ylijäämälietepumput 3 000 1 kpl 3 000 1975 -17

JälkiselkeytysSelkeytinkoneisto 195 eur/m2 1 kpl 15 470 1975 -17Palautuslietepumput 3 000 1 kpl 3 000 1975 -17Kourut- ja putkistot 38 m kpl 2 380 1975 -17

Lietteen käsittelyPolymeerin valmistus ja annostus 12 000 1 kpl 12 000 2002 10 8 000Sakeutetun lietteen pumput 10 000 1 kpl 10 000 1975 -17Kuivaimen syöttöpumput 10 000 kpl 0Lietteenkuivain 35 000 kpl 0Lietteenkuivain lingot 200 000 kpl 0Lietelava 10 000 kpl 0



Sakokaivolietteen vastaanottoPorrasvälppä 12 000 kpl 0Välpepuristin 5 000 kpl 0Tyhjennyspumppu 4 000 kpl 0Hiekanerotin 6 000 kpl 0Tunnistin- ja mittauslaitteisto 4 000 0


Teknisen veden pumput 4 000 1 kpl 4 000

KemikalointiSekoittimet ja annostimet 5 000 1 kpl 5 000 2002 10 3 333Kemikaalipumput 5 000 1 kpl 5 000 2002 10 3 333Kalkin annostelulaitteet 10 000 kpl 0Polymeerilaitteet, prosessi 10 000 1 kpl 10 000 2002 10 6 667

Näytteenottimet 2 4 000 2006 14 3 733pH, fosfori, happi ym. mittarit 2 5 000 2006 14 4 667


Prosessin SAI-järjestelmä 0,1 x koneisto 13 973 1975 -17Prosessin SAI-järjestelmä 0,1 x koneisto 13 973 1991 -1 -932Rakennussähkö 100 EUR/m2 28 000 1975 -17LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 33 600






23.2.2007

Vampula Qkesk 152 m3/d Laskentavuosi 2007jätevedenpuhdistamo qmit 21 m3/h Rakenteiden käyttöikä, a 35

BHK 45 kg/d Koneiston käyttöikä, a 15 AVL 600 as.



Esikäsittely Tulopumppaamo 3 m3 600 EUR/m3 1 800 1983 11 566Kanavat m3 600 EUR/m2 0Prosessihalli 18 m2 450 EUR/m3 8 100 1983 11 2 546Hiekanerotusaltaat m3 600 EUR/m3 0



Biologinen käsittely Ilmastusaltaat, rengaskanava 250 m3 400 EUR/m3 100 000 1983 11 31 429Bioroottorialtaat m3 400 EUR/m3 0Matala kate, eristämätön 200 m2 100 EUR/m2 20 000 1983 11 6 286

JälkiselkeytysaltaatJälkiselkeytysaltaat 80 m3 400 EUR/m3 32 000 1983 11 10 057Hämmennysaltaat m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli 47 m2 450 EUR/m2 21 150 1983 11 6 647






Lietteen sakeutusSakeutusallas 20 m3 400 EUR/m3 8 000 1983 11 2 514Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0


Lietteen kuivausaltaatTurvekuivausaltaat m2 75 EUR/m2 0

KompostointikenttäAsfaltoitu kenttä m2 25 EUR/m2 0Sorapintainen kenttä m2 12 EUR/m2 0

KemikaalialtaatAltaat m3 420 EUR/m3 0Prosessihalli 11 m2 450 EUR/m2 4 950 1983 11 1 556Kalkkisiilo m3 950 EUR/m3 0Kloorausallas 6 m3 400 EUR/m3 2 400 1983 11 754

SakokaivolieteallasAltaat 14 m3 420 EUR/m3 5 880 1983 11 1 848Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo 13,4 m2 1 200 EUR/m2 16 080 1983 11 5 054Sosiaalitilat 3,2 m2 1 500 EUR/m2 4 800 1983 11 1 509Korjaamo ja varasto m2 800 EUR/m2 0




ajankohta vuotta eurEsikäsittelyTulopumppamo 3,7 kW 2 kpl 6 000 1983 -9Rumpusiivilä 13 000 kpl 0Porrasvälppä 12 000 1 kpl 12 000 1996 4 3 200Välpepuristin 5 000 kpl 0Kuljettimet 5 000 3 000 1996 4 800Vaihtolavat 1 000 1 kpl 1 000 1996 4 267Hiekkavaunut 12 000 kpl 0Hiekkapumput+putkistot 9 000 kpl 0Hiekkapesuri+kuljetin 12 000 kpl 0Luukut 5 000 kpl 0Kompressorit 10 000 kpl 0



Biologinen käsittelyIlmastimet 4 kW 2 kpl 12 000 1983 -9Bioroottorit 12 eur/m2 m2 0Putkistot, venttiilit, luukut 40 eur/m2 10 000 1983 -9Kompressorit, mammutpumpuille 2 000 2 kpl 4 000 1983 -9Sekoittimet 3 000 kpl 0Kierrätyspumput 3 000 kpl 0Ylijäämälietepumput 3 000 kpl 0

JälkiselkeytysSelkeytinkoneisto 195 eur/m2 kplPalautuslietepumput 2 000 2 kpl 4 000 1983 -9Kourut- ja putkistot m kpl 6 000 1983 -9

Lietteen käsittelyPolymeerin valmistus ja annostus 12 000 kpl 0Sakeutetun lietteen pumput 10 000 kpl 0Kuivaimen syöttöpumput 10 000 kpl 0Lietteenkuivain 35 000 kpl 0Lietteenkuivain lingot 200 000 kpl 0Lietelava 10 000 kpl 0



Sakokaivolietteen vastaanottoPorrasvälppä 12 000 kpl 0Välpepuristin 5 000 kpl 0Tyhjennyspumppu 4 000 kpl 0Hiekanerotin 6 000 1 kpl 6 000 1983 -9Tunnistin- ja mittauslaitteisto 4 000 0


Teknisen veden pumput 4 000 kpl 0

KemikalointiSekoittimet ja annostimet 3 000 1 kpl 3 000 1983 -9Kemikaalipumput 3 000 1 kpl 3 000 1983 -9Kalkin annostelulaitteet 10 000 kpl 0Polymeerilaitteet, prosessi 10 000 kpl 0


Prosessin SAI-järjestelmä 0,2 x koneisto 14 333 1983 -9Rakennussähkö 100 EUR/m2 11 600 1983 -9LVI-järjestelmä 120 EUR/m2 13 920 1983 -9






23.2.2007

Äetsä Qkesk 3 308 m3/d Laskentavuosi 2007jätevedenpuhdistamo qmit 216 m3/h Rakenteiden käyttöikä, a 35




Esikäsittely Tulopumppaamo 50 m3 600 EUR/m3 30 000 1978 6 5 143Kanavat m3 600 EUR/m2 0Prosessihalli m2 450 EUR/m3 0Hiekanerotusaltaat 15 m3 600 EUR/m3 9 000 1978 6 1 543


VäliselkeytysAltaat 650 m3 400 EUR/m3 260 000 1986 14 104 000Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0

Biologinen käsittely Ilmastusaltaat 855 m3 400 EUR/m3 342 000 1986 14 136 800Bioroottorialtaat m3 400 EUR/m3 0Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0 1978 6 0

JälkiselkeytysaltaatJälkiselkeytysaltaat 850 m3 400 EUR/m3 340 000 1978 6 58 286Hämmennysaltaat 100 m3 400 EUR/m3 40 000 1978 6 6 857Prosessihalli 831 m2 450 EUR/m2 373 950 1978 6 64 106

Koneasema Kompressorihuone 85 m2 500 EUR/m2 42 500 1986 14 17 000Pumppu- ja mittalaitetilat m2 500 EUR/m2 0Sähkötilat, kattilahuone, korjaamo 20 m2 500 EUR/m2 10 000 1978 6 1 714Teknisen veden allas 7 m3 400 EUR/m3 2 800 1978 6 480





Lietteen sakeutusSakeutusallas 1 100 m3 400 EUR/m3 40 000 1978 6 6 857Sakeutusallas 2 150 m3 400 EUR/m3 60 000 1987 15 25 714Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0


Lietteen kuivausaltaatTurvekuivausaltaat m2 75 EUR/m2 0


KemikaalialtaatAltaat 100 m3 420 EUR/m3 42 000 1986 14 16 800Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0Kalkkisiilo 80 m3 950 EUR/m3 76 000 1978 6 13 029Kloorausallas 150 m3 400 EUR/m3 60 000 1978 6 10 286

SakokaivolieteallasAltaat 50 m3 420 EUR/m3 21 000 1978 6 3 600Prosessihalli m2 450 EUR/m2 0

Valvomo-, korjaamo- ja sosiaalitilatValvomo 20 m2 1 200 EUR/m2 24 000 1978 6 4 114Sosiaalitilat 25 m2 1 500 EUR/m2 37 500 1978 6 6 429Korjaamo ja varasto 14 m2 800 EUR/m2 11 200 1978 6 1 920


Lietesiilo 40 m3 950 EUR/m3 38 000 1986 14 15 200

RAKENNUSTEKNISET TYÖT YHTEENSÄ 2 083 750 616 397


ajankohta vuotta eurEsikäsittelyTulopumppamo 5,5 kW 3 kpl 15 000 1987 -5Rumpusiivilä 13 000 kpl 0Porrasvälppä 15 000 1 kpl 15 000 1997 5 5 000Välpepuristin 5 000 1 kpl 5 000 1997 5 1 667Kuljettimet 5 000 0Vaihtolavat 5 000 kpl 0Hiekkavaunut 12 000 kpl 0Hiekkapumput+putkistot 9 000 1 kpl 9 000 1978 -14Hiekkapesuri+kuljetin 12 000 1 kpl 12 000 1978 -14Luukut 5 000 kpl 0Kompressorit 10 000 1 kpl 10 000 1998 6 4 000


VäliselkeytysSelkeytinkoneisto 195 eur/m2 1 kpl 42 250 1987 -5Lietepumput 5 000 2 kpl 10 000 1987 -5Kourut- ja putkistot 60 eur/m2 kpl 13 000 1987 -5

Biologinen käsittelyIlmastimet 2,3 / 4,6 kW 5 kpl 60 000 1987 -5Bioroottorit 12 eur/m2 m2 0Putkistot, venttiilit, luukut 40 eur/m2 34 200 1987 -5Kompressorit 10 000 2 kpl 20 000 1987 -5Sekoittimet 3 000 1 kpl 3 000 1987 -5Kierrätyspumput 3 000 kpl 0Ylijäämälietepumput 3 000 1 kpl 3 000 1987 -5

JälkiselkeytysSelkeytinkoneisto 195 eur/m2 2 kpl 55 250 1978 -14Palautuslietepumput 3 000 4 kpl 12 000 1978 -14Kourut- ja putkistot m kpl 8 500 1978 -14Hämmennyskoneistot 4 kpl 20 000 1978 -14Lietteen käsittelyPolymeerin valmistus ja annostus 12 000 2 kpl 24 000 1995 3 4 800Sakeutetun lietteen pumput 10 000 2 kpl 20 000 1978 -14Kuivaimen syöttöpumput 10 000 2 kpl 20 000 1978 -14Lietteenkuivain 35 000 1 kpl 35 000 1986 -6Lietteenkuivain lingot 200 000 kpl 0Lietelava 10 000 kpl 0

Lietesiilon laitteet 12 000 1 kpl 12 000 1987 -5Kourut- ja putkistot 10 000 1987 -5Sakeutin koneistot 250 eur/m2 2 kpl 8 333 1987 -5Lietteenkuivain 35 000 kpl 0


Sakokaivolietteen vastaanottoPorrasvälppä 12 000 kpl 0Välpepuristin 5 000 kpl 0Tyhjennyspumppu 4 000 1 kpl 4 000 1978 -14Hiekanerotin 6 000 kpl 0Tunnistin- ja mittauslaitteisto 4 000 1 4 000 1987 -5


Teknisen veden pumput 4 000 2 kpl 8 000 1978 -14

KemikalointiSekoittimet ja annostimet 5 000 2 kpl 10 000 1987 -5Kemikaalipumput 5 000 4 kpl 20 000 1987 -5Kalkin annostelulaitteet 10 000 1 kpl 10 000 1987 -5Polymeerilaitteet, prosessi 10 000 kpl 0

Varavälppä 1 kpl 1978






JÄLLEENHANKINTAHINTA YHTEENSÄ ALV 0 % 3 677 113 798 705

HPVÄ VESIHUOLTO OY © Kiuru & Rautiainen Oy Kaukovalvonnassa vain koneistoarvoKaukovalvonta # 318 - 2006 Laskentavuosi 2007

23.2.2007 Köyttöikä 15Kunta Kaukovalvontajärjestelmä Hankintavuosi Päivitysvuosi Arvotusvuosi Hankintahinta JÄLLEENHANKINTAHINTA Käyttöikää jäljellä NYKYKÄYTTÖARVO

eur eur vuotta eurHuittinen jätevedenpuhdistamo/wahti 1999 1999 40 000 7 18 667Punkalaidun RT-104 VAHTIMIKKO 1992 1992 30 000 0 0Äetsä Micdo D´Sgada/ BK AUTOMATION 2004 2004 59 705 59 705 12 47 764Äetsä 2003 2003 11 468 11 468 11 8 410Äetsä 1999 1999 8 694 8 694 7 4 057Äetsä 1998 1998 71 385 71 385 6 28 554Äetsä 1997 1997 38 939 38 939 5 12 980

-1992 0260 191 120 431

KunnittainHuittinen 40 000 18 667Punkalaidun 30 000 0Äetsä 190 191 101 765

Yhteensä 260 191 120 431

LIITE 2.

Talousennuste

28.2.2007

Kiuru & Rautiainen Oy2006 - 318RK&RK&

HUITTISTEN KAUPUNKI JA ÄETSÄN, PUNKALAITUMEN JA VAMPULAN KUNNAT


LIITTYJÄT ALUEELLINEN VESI OY2004 2005 2006 2007 2008 2009

Väkiluku yhteensä as 19 193 19 139 19 086 19 032 18 978 Huittinen as 47,23 % 9 064 9 040 9 016 8 993 8 969 Punkalaidun as 18,08 % 3 470 3 448 3 427 3 405 3 384 Vampula as 8,88 % 1 704 1 702 1 701 1 699 1 697 Äetsä as 25,82 % 4 955 4 948 4 942 4 935 4 929Vesijohdon liittymis-% % 88,4 % 88,8 % 89,2 % 89,7 % 90,1 % Huittinen % 93,8 % 94,1 % 94,5 % 94,8 % 95,1 % Punkalaidun % 82,3 % 82,5 % 82,7 % 83,0 % 83,2 % Vampula % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Äetsä % 82,7 % 83,5 % 84,2 % 85,0 % 85,7 %Vesijohtoon liittyneet yhteensä as 15 455 15 484 15 513 15 542 15 571 Huittinen as 0,000 8 500 8 508 8 516 8 524 8 532 Punkalaidun as 2 855 2 845 2 835 2 825 2 815 Vampula as 0 0 0 0 0 Äetsä as 4 100 4 131 4 162 4 193 4 224Viemärin liittymis-% % 69,6 % 70,4 % 71,3 % 72,1 % 73,0 % Huittinen % 78,3 % 79,6 % 80,9 % 82,1 % 83,4 % Punkalaidun % 60,5 % 60,7 % 60,9 % 61,1 % 61,4 % Vampula % 32,3 % 32,8 % 33,3 % 33,8 % 34,3 % Äetsä % 72,7 % 73,3 % 74,0 % 74,6 % 75,3 %Viemäriin liittyneet yhteensä as 13 349 13 475 13 600 13 726 13 851 Huittinen as 7 100 7 196 7 291 7 387 7 482 Punkalaidun as 2 099 2 093 2 088 2 082 2 076 Vampula as 550 558 566 574 582 Äetsä as 3 600 3 628 3 655 3 683 3 710

318 - Huittinen tuottoarvot_3

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 202018 925 18 871 18 817 18 764 18 710 18 656 18 603 18 549 18 495 18 442 18 3888 945 8 921 8 897 8 874 8 850 8 826 8 802 8 778 8 755 8 731 8 7073 362 3 341 3 319 3 298 3 276 3 255 3 233 3 212 3 190 3 169 3 1471 695 1 694 1 692 1 690 1 688 1 687 1 685 1 683 1 681 1 680 1 6784 922 4 915 4 909 4 902 4 896 4 889 4 882 4 876 4 869 4 863 4 856

90,5 % 91,0 % 91,4 % 91,9 % 92,3 % 92,8 % 93,2 % 93,7 % 94,2 % 94,6 % 95,1 %95,5 % 95,8 % 96,2 % 96,5 % 96,9 % 97,2 % 97,6 % 97,9 % 98,3 % 98,6 % 99,0 %83,4 % 83,7 % 83,9 % 84,2 % 84,4 % 84,7 % 84,9 % 85,2 % 85,5 % 85,7 % 86,0 %0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

86,4 % 87,2 % 87,9 % 88,7 % 89,4 % 90,2 % 91,0 % 91,7 % 92,5 % 93,2 % 94,0 %15 600 15 629 15 658 15 687 15 717 15 746 15 775 15 804 15 833 15 862 15 8918 540 8 548 8 556 8 564 8 572 8 580 8 588 8 596 8 604 8 612 8 6202 805 2 796 2 786 2 776 2 766 2 756 2 746 2 736 2 726 2 716 2 706

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 04 255 4 286 4 317 4 348 4 379 4 410 4 441 4 472 4 503 4 534 4 565

73,9 % 74,7 % 75,6 % 76,5 % 77,4 % 78,3 % 79,2 % 80,1 % 81,0 % 81,9 % 82,8 %84,7 % 86,0 % 87,3 % 88,6 % 89,9 % 91,3 % 92,6 % 93,9 % 95,3 % 96,6 % 98,0 %61,6 % 61,8 % 62,0 % 62,3 % 62,5 % 62,8 % 63,0 % 63,2 % 63,5 % 63,7 % 64,0 %34,8 % 35,3 % 35,9 % 36,4 % 36,9 % 37,4 % 37,9 % 38,4 % 39,0 % 39,5 % 40,0 %75,9 % 76,6 % 77,3 % 77,9 % 78,6 % 79,3 % 79,9 % 80,6 % 81,3 % 82,0 % 82,7 %13 977 14 102 14 228 14 353 14 479 14 604 14 730 14 855 14 981 15 106 15 2327 578 7 673 7 769 7 864 7 960 8 055 8 151 8 246 8 342 8 437 8 5332 071 2 065 2 059 2 054 2 048 2 042 2 037 2 031 2 025 2 020 2 014

590 598 607 615 623 631 639 647 655 663 6713 738 3 765 3 793 3 821 3 848 3 876 3 903 3 931 3 958 3 986 4 014


VOLYYMIT m3/a ALUEELLINEN VESI OY2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Veden myynti, asukkaat m3/a 701 402 703 018 704 634 706 250 707 866 709 482 711 098 712 714 714 330 715 946 717 562 719 178 720 794 722 410 724 025 725 641 Huittinen m3/a 341 113 341 434 341 755 342 076 342 396 342 717 343 038 343 359 343 680 344 001 344 322 344 642 344 963 345 284 345 605 345 926 Punkalaidun m3/a 129 399 128 950 128 501 128 052 127 603 127 154 126 705 126 256 125 807 125 358 124 910 124 461 124 012 123 563 123 114 122 665 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 230 890 232 634 234 378 236 122 237 866 239 610 241 354 243 098 244 842 246 586 248 330 250 075 251 819 253 563 255 307 257 051Veden myynti, suurasiakkaat m3/a 493 500 493 974 494 449 494 923 495 397 495 872 496 346 496 820 497 295 497 769 498 243 498 717 499 192 499 666 500 140 500 615 Huittinen m3/a 491 970 492 433 492 896 493 358 493 821 494 284 494 747 495 209 495 672 496 135 496 598 497 060 497 523 497 986 498 449 498 911 Punkalaidun m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 1 530 1 542 1 553 1 565 1 576 1 588 1 599 1 611 1 622 1 634 1 646 1 657 1 669 1 680 1 692 1 703Veden myynti, osuuskunnat m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Punkalaidun m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Vuotovedet, vesijohto % 21 % 21 % 21 % 21 % 21 % 21 % 21 % 21 % 21 % 20 % 20 % 20 % 20 % 20 % 20 % 20 %Vuotovedet, vesijohto m3/a 319 845 320 462 319 373 318 276 317 172 316 061 314 942 313 816 312 683 311 543 310 396 309 242 308 080 306 912 305 737 304 556 Huittinen m3/a 221 661 221 870 221 108 220 347 219 586 218 825 218 063 217 302 216 540 215 779 215 017 214 256 213 494 212 733 211 971 211 209 Punkalaidun m3/a 30 231 30 126 30 021 29 916 29 811 29 707 29 602 29 497 29 392 29 287 29 182 29 077 28 972 28 867 28 763 28 658 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 67 953 68 466 68 243 68 013 67 775 67 529 67 277 67 017 66 751 66 477 66 196 65 908 65 614 65 312 65 004 64 689Veden pumppaus m3/a 1 514 747 1 517 454 1 518 455 1 519 449 1 520 435 1 521 414 1 522 386 1 523 350 1 524 307 1 525 257 1 526 201 1 527 137 1 528 066 1 528 988 1 529 903 1 530 812 Huittinen m3/a 1 054 744 1 055 736 1 055 759 1 055 781 1 055 803 1 055 826 1 055 848 1 055 870 1 055 892 1 055 915 1 055 937 1 055 959 1 055 981 1 056 003 1 056 025 1 056 047 Punkalaidun m3/a 159 630 159 076 158 522 157 969 157 415 156 861 156 307 155 753 155 199 154 646 154 092 153 538 152 984 152 430 151 876 151 323 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 300 373 302 642 304 174 305 699 307 217 308 727 310 231 311 727 313 216 314 697 316 172 317 640 319 101 320 555 322 002 323 443Laskutettu vesi yhteensä m3/a 1 194 902 1 196 992 1 199 083 1 201 173 1 203 263 1 205 353 1 207 444 1 209 534 1 211 624 1 213 715 1 215 805 1 217 895 1 219 985 1 222 076 1 224 166 1 226 256 Huittinen m3/a 833 083 833 867 834 650 835 434 836 217 837 001 837 785 838 568 839 352 840 136 840 919 841 703 842 486 843 270 844 054 844 837 Punkalaidun m3/a 129 399 128 950 128 501 128 052 127 603 127 154 126 705 126 256 125 807 125 358 124 910 124 461 124 012 123 563 123 114 122 665 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 232 420 234 176 235 931 237 687 239 442 241 198 242 954 244 709 246 465 248 220 249 976 251 732 253 487 255 243 256 998 258 754Laskutettu jätevesi, asukkaat m3/a 598 907 604 949 610 991 617 033 623 075 629 117 635 159 641 201 647 243 653 285 659 327 665 369 671 411 677 453 683 495 689 537 Huittinen m3/a 351 887 356 621 361 356 366 090 370 824 375 559 380 293 385 027 389 762 394 496 399 230 403 964 408 699 413 433 418 167 422 902 Punkalaidun m3/a 72 015 71 821 71 627 71 432 71 238 71 044 70 850 70 655 70 461 70 267 70 073 69 878 69 684 69 490 69 296 69 101 Vampula m3/a 22 976 23 314 23 651 23 989 24 326 24 664 25 001 25 339 25 676 26 014 26 351 26 689 27 026 27 364 27 702 28 039 Äetsä m3/a 152 029 153 193 154 358 155 522 156 687 157 851 159 015 160 180 161 344 162 509 163 673 164 837 166 002 167 166 168 331 169 495Laskutettu jätevesi, suurasiakkaat m3/a 275 507 278 832 282 156 285 481 288 805 292 130 295 454 298 779 302 104 305 428 308 753 312 077 315 402 318 726 322 051 325 376 Huittinen m3/a 207 755 210 550 213 345 216 140 218 936 221 731 224 526 227 321 230 116 232 911 235 707 238 502 241 297 244 092 246 887 249 682 Punkalaidun m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vampula m3/a 1 493 1 515 1 537 1 559 1 581 1 603 1 625 1 647 1 668 1 690 1 712 1 734 1 756 1 778 1 800 1 822 Äetsä m3/a 66 259 66 766 67 274 67 781 68 289 68 796 69 304 69 811 70 319 70 826 71 334 71 841 72 349 72 856 73 364 73 871Laskutettu jätevesi, osuuskunnat m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Punkalaidun m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Vuotovedet, viemäri % 48 % 48 % 47 % 46 % 46 % 45 % 44 % 43 % 43 % 42 % 41 % 41 % 40 % 39 % 38 % 38 %Vuotovedet, viemäri m3/a 807 208 814 984 799 235 783 691 768 344 753 183 738 201 723 389 708 740 694 247 679 902 665 700 651 634 637 698 623 888 610 199 Huittinen m3/a 431 579 437 386 430 475 423 550 416 610 409 655 402 687 395 706 388 712 381 706 374 687 367 658 360 617 353 565 346 503 339 431 Punkalaidun m3/a 100 601 100 330 97 168 94 118 91 174 88 330 85 582 82 925 80 355 77 869 75 462 73 132 70 874 68 685 66 564 64 506 Vampula m3/a 19 226 19 508 19 224 18 938 18 650 18 361 18 070 17 777 17 483 17 187 16 890 16 591 16 291 15 989 15 687 15 383 Äetsä m3/a 255 802 257 761 252 367 247 085 241 910 236 837 231 863 226 982 222 190 217 485 212 863 208 320 203 852 199 458 195 135 190 878Tuleva jätevesi m3/a 1 681 622 1 698 765 1 692 382 1 686 205 1 680 224 1 674 430 1 668 815 1 663 370 1 658 087 1 652 960 1 647 982 1 643 146 1 638 447 1 633 878 1 629 435 1 625 112 Huittinen m3/a 991 221 1 004 557 1 005 176 1 005 780 1 006 370 1 006 945 1 007 506 1 008 054 1 008 590 1 009 113 1 009 624 1 010 124 1 010 612 1 011 090 1 011 558 1 012 015 Punkalaidun m3/a 172 616 172 150 168 795 165 550 162 412 159 374 156 431 153 580 150 816 148 136 145 535 143 010 140 558 138 175 135 859 133 607 Vampula m3/a 43 695 44 337 44 412 44 486 44 557 44 627 44 696 44 762 44 827 44 891 44 953 45 014 45 074 45 132 45 188 45 244 Äetsä m3/a 474 090 477 721 473 999 470 389 466 886 463 485 460 182 456 973 453 854 450 820 447 870 444 998 442 203 439 481 436 829 434 245Laskutettu jätevesi m3/a 874 414 883 781 893 147 902 514 911 880 921 247 930 614 939 980 949 347 958 713 968 080 977 446 986 813 996 180 1 005 546 1 014 913 Huittinen m3/a 559 642 567 171 574 701 582 230 589 760 597 289 604 819 612 348 619 878 627 407 634 937 642 466 649 996 657 525 665 055 672 584 Punkalaidun m3/a 72 015 71 821 71 627 71 432 71 238 71 044 70 850 70 655 70 461 70 267 70 073 69 878 69 684 69 490 69 296 69 101 Vampula m3/a 24 469 24 828 25 188 25 547 25 907 26 266 26 626 26 985 27 345 27 704 28 064 28 423 28 783 29 142 29 502 29 861 Äetsä m3/a 218 288 219 960 221 632 223 304 224 976 226 647 228 319 229 991 231 663 233 335 235 007 236 679 238 351 240 022 241 694 243 366Laskutettu hulevesi m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Punkalaidun m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Laskutettu sakoliete m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Punkalaidun m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Laskutettu umpikaivoliete m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Huittinen m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Punkalaidun m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vampula m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Äetsä m3/a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0


MAKSUT alv 0 % ALUEELLINEN VESI OY2004 2005 2006 2007 2008 2009

Liittymismaksut Vesi Jätevesi HulevesiPerusmaksut Perusmaksu, vesi eur/od.kulutus m3 0,047 0,047 Perusmaksu, jätevesi eur/od.kulutus m3 0,047 0,047 Perusmaksu, hulevesi eur/od.kulutus m3Käyttömaksut Käyttömaksu, vesi eur/m3 0,82 0,82 0,95 0,95 Käyttömaksu, vesi - suurasiakkaat eur/m3 0,82 0,82 0,95 0,95 Käyttömaksu, vesi - vok eur/m3 0,82 0,82 0,95 0,95 Käyttömaksu, jätevesi eur/m3 0,95 0,95 1,20 1,20 Käyttömaksu, jätevesi - suurasiakkaat eur/m3 0,95 0,95 1,20 1,20 Käyttömaksu, jätevesi - vok eur/m3 0,95 0,95 1,20 1,20 Käyttömaksu, hulevesi eur/m3 0,00 0,00 0,00 0,00 Käsittelymaksu, sako eur/m3 0,00 0,00 0,00 0,00 Käyttömaksu, umpikaivoliete eur/m3 0,00 0,00 0,00 0,00

MAKSUT, omakotitalo alv 22 % ALUEELLINEN VESI OY2004 2005 2006 2007 2008 2009

kulutus m3/a 180 Perusmaksu vesi, eur/a 0,00 0,00 0,00 10,25 10,25 10,25 arvonlisävero ALV % 22 % Perusmaksu jätevesi, eur/a 0,00 0,00 0,00 10,25 10,25 10,25 kerrosala m2 150 Käyttömaksu vesi, eur/a 0,00 0,00 180,07 180,07 208,62 208,62

Käyttömaksu jätevesi, eur/a 0,00 0,00 208,62 208,62 263,52 263,52Yhteensä, eur/a 0,00 0,00 388,69 409,19 492,63 492,63


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,0470,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047 0,047

0,95 0,95 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,100,95 0,95 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,100,95 0,95 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,101,20 1,20 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,501,20 1,20 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,501,20 1,20 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50 1,500,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 202010,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,2510,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25 10,25

208,62 208,62 241,56 241,56 241,56 241,56 241,56 241,56 241,56 241,56 241,56263,52 263,52 329,40 329,40 329,40 329,40 329,40 329,40 329,40 329,40 329,40492,63 492,63 591,45 591,45 591,45 591,45 591,45 591,45 591,45 591,45 591,45


TUOTOT ALUEELLINEN VESI OY2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Liittymismaksut, talousvesi eur/a 44 482 44 482 44 482 44 482 44 482 44 482 Liittymismaksut, jätevesi eur/a 6 066 6 066 6 066 6 066 6 066 6 066 Liittymismaksut, hulevesi eur/a 0 0 0 0 0 0Liittymismaksut yht 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 Perusmaksut, talousvesi eur/a 424 0 0 56 047 56 144 56 242 Perusmaksut, jätevesi eur/a 0 0 0 42 111 42 548 42 985 Perusmaksut, hulevesi eur/a 0 0 0 0 0 0Perusmaksut yht 424 0 0 98 158 98 693 99 227 Käyttömaksut, vesi eur/a 424 576 475 577 800 670 937 672 473 674 008 Käyttömaksut, vesi - suurasiakkaat eur/a 137 165 405 059 405 448 470 177 470 627 471 078 Käyttömaksut, vesi - vok eur/a 75 087 0 0 0 0 0 Käyttömaksut, jätevesi eur/a 0 574 702 580 441 740 440 747 690 754 941 Käyttömaksut, jätevesi - suurasiakkaat eur/a 76 398 264 890 268 048 342 577 346 566 350 556 Käyttömaksut, jätevesi - vok eur/a 47 271 0 0 0 0 0 Käyttömaksut, hulevesi eur/a 0 0 0 0 0 0 Sakokavioliete eur/a 0 0 0 0 0 0 Umpikaivoliete eur/a 0 0 0 0 0 0Käyttömaksut yht eur/a 335 921 1 821 125 1 831 738 2 224 131 2 237 356 2 250 582Liiketoiminnan muut tuotot yht eur/a 0 Asukkailta kerättävät tuotot yht eur/a 264 535 1 201 724 1 208 789 1 560 083 1 569 403 1 578 723

Kaikki tuotot yht. eur/a 386 893 1 871 673 1 882 286 2 372 837 2 386 597 2 400 357LIIKEVAIHTO eur/a 336 345 1 821 125 1 831 738 2 322 289 2 336 049 2 349 809 Kaikkien tuottojen muutos 383,8 % 0,6 % 26,1 % 0,6 % 0,6 % Liikevaihdon muutos 441,4 % 0,6 % 26,8 % 0,6 % 0,6 %

TUOTTOJEN RAKENNE 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liittymismaksut, talousvesi 11 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % Liittymismaksut, jätevesi 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Liittymismaksut, hulevesi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Liittymismaksut yht 13 % 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % Perusmaksut, talousvesi 0 % 0 % 0 % 2 % 2 % 2 % Perusmaksut, jätevesi 0 % 0 % 0 % 2 % 2 % 2 % Perusmaksut, hulevesi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Perusmaksut yht 0 % 0 % 0 % 4 % 4 % 4 % Käyttömaksut, vesi 0 % 31 % 31 % 28 % 28 % 28 % Käyttömaksut, vesi - suurasiakkaat 35 % 22 % 22 % 20 % 20 % 20 % Käyttömaksut, vesi - vok 19 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Käyttömaksut, jätevesi 0 % 31 % 31 % 31 % 31 % 31 % Käyttömaksut, jätevesi - suurasiakkaat 20 % 14 % 14 % 14 % 15 % 15 % Käyttömaksut, jätevesi - vok 12 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Käyttömaksut, hulevesi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Sakokavioliete 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Umpikaivoliete 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %Käyttömaksut yht 87 % 97 % 97 % 94 % 94 % 94 %Liiketoiminnan muut tuotot yht 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

TUOTOT YHT. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 202044 482 44 482 44 482 44 482 44 482 44 482 44 482 44 482 44 482 44 4826 066 6 066 6 066 6 066 6 066 6 066 6 066 6 066 6 066 6 066

0 0 0 0 0 0 0 0 0 050 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 54856 339 56 437 56 534 56 632 56 729 56 827 56 925 57 022 57 120 57 21743 422 43 859 44 297 44 734 45 171 45 608 46 045 46 482 46 919 47 356

0 0 0 0 0 0 0 0 0 099 762 100 296 100 831 101 365 101 900 102 435 102 969 103 504 104 038 104 573

675 543 783 985 785 763 787 540 789 318 791 095 792 873 794 650 796 428 798 206471 529 546 502 547 024 547 546 548 067 548 589 549 111 549 633 550 154 550 676

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0762 191 961 802 970 865 979 928 988 991 998 054 1 007 117 1 016 180 1 025 243 1 034 306354 545 448 168 453 155 458 142 463 129 468 116 473 103 478 090 483 076 488 063

0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0

2 263 808 2 740 458 2 756 807 2 773 156 2 789 505 2 805 854 2 822 204 2 838 553 2 854 902 2 871 251

1 588 044 1 896 631 1 908 006 1 919 382 1 930 757 1 942 132 1 953 507 1 964 882 1 976 257 1 987 633

2 414 118 2 891 302 2 908 186 2 925 069 2 941 953 2 958 837 2 975 721 2 992 605 3 009 488 3 026 3722 363 570 2 840 754 2 857 638 2 874 521 2 891 405 2 908 289 2 925 173 2 942 057 2 958 940 2 975 824

0,6 % 19,8 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 %0,6 % 20,2 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,6 %

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 20202 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 %

28 % 27 % 27 % 27 % 27 % 27 % 27 % 27 % 26 % 26 %20 % 19 % 19 % 19 % 19 % 19 % 18 % 18 % 18 % 18 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

32 % 33 % 33 % 34 % 34 % 34 % 34 % 34 % 34 % 34 %15 % 16 % 16 % 16 % 16 % 16 % 16 % 16 % 16 % 16 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

94 % 95 % 95 % 95 % 95 % 95 % 95 % 95 % 95 % 95 %0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


KASSAVIRTALASKELMA ALUEELLINEN VESI OY31.12. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

RAHAN LÄHTEET 1 488 837 2 087 991 1 821 125 1 831 738 3 072 837 3 886 597 3 500 357 3 514 118 3 391 302 Liikevaihto 1 460 634 2 057 554 1 821 125 1 831 738 2 322 289 2 336 049 2 349 809 2 363 570 2 840 754 Liiketoiminnan muut tuotot 28 202 30 437 0 0 0 0 0 0 0 Liittymismaksut, vesi 0 0 0 0 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 700 000 1 500 000 1 100 000 1 100 000 500 000 RAHAN KÄYTTÖ 1 243 167 1 855 330 1 233 867 2 545 277 3 053 286 4 055 736 3 361 516 3 543 670 3 257 371 Toimintakulut 750 353 1 188 639 1 212 412 1 236 660 1 265 254 1 294 984 1 327 289 1 359 109 1 391 718 Liiketoiminnan muut kulut 14 294 15 150 15 453 15 762 16 077 16 399 16 727 17 062 17 403 Vieraan pääoman korot -1 586 -1 598 221 74 33 250 102 750 149 500 193 500 206 250 Korvaus peruspääomasta 20 452 26 244 0 0 0 0 0 0 0 Maksetut verot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Investoinnit 459 655 626 895 0 1 287 000 1 734 500 2 604 500 1 758 000 1 809 000 1 422 000 Lainojen lyhennykset 0 0 5 781 5 781 4 205 37 102 110 000 165 000 220 000 Korottomien lainojen lyhennykset Osinko

NETTOKASSAVIRTA 245 670 232 661 587 258 -713 540 19 550 -169 139 138 841 -29 553 133 931RAHAT JA PANKKISAAMISET 31.12 245 670 478 331 1 065 589 0 19 550 -149 588 -10 747 -40 300 93 631

Investoinnit ja lainojen lyhennykset yht. 459 655 626 895 5 781 1 292 781 1 738 705 2 641 602 1 868 000 1 974 000 1 642 000

LAINOJEN HOITO ALUEELLINEN VESI OYPitkäaikaiset lainat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pitkäaikaiset lainat 1.1. yhteensä 0 12 089 6 307 2 102 665 000 2 055 000 2 990 000 3 870 000 4 125 000Vanhat lainat 0 12 089 6 307 2 102 0 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Punkalaidun 0 12 089 6 307 2 102 0 0 0 0 0 Vampula 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ÄetsäUudet lainat 1.1 0 0 0 0 665 000 2 055 000 2 990 000 3 870 000 4 125 000Vesi Oy, vpo lainat 665 000 2 055 000 2 990 000 3 870 000 4 125 000Vesi Oy, lainat kunnilta 0 0 0 0 0 Pitkäaikainen --> Lyhytaikainen 0 5 781 5 781 4 205 37 102 110 000 165 000 220 000 245 000Vanhat lainat 0 5 781 5 781 4 205 2 102 0 0 0 0 Huittinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Punkalaidun 0 5 781 5 781 4 205 2 102 0 0 0 0 Vampula 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ÄetsäUudet lainat 1.1 laina-aika 0 0 0 0 35 000 110 000 165 000 220 000 245 000Vesi Oy, vpo lainat 20 35 000 110 000 165 000 220 000 245 000Vesi Oy, lainat kunnilta 20 0 0Lainat 31.12. 0 17 870 12 089 6 307 702 102 2 165 000 3 155 000 4 090 000 4 370 000 Pitkäaikaiset vpolainat 31.12. 0 12 089 6 307 2 102 665 000 2 055 000 2 990 000 3 870 000 4 125 000 Pitkäaikaiset kuntalainat 31.12. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lyhytaikaiset vpolainat 31.12. 0 5 781 5 781 4 205 37 102 110 000 165 000 220 000 245 000 Lyhytaikaiset kuntalainat 31.12. 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Korkokulut Kaikki vanhat lainat 3,50 % 221 74 0 0 0 0 0Vesi Oy, vpo lainat 5,00 % 0 0 33 250 102 750 149 500 193 500 206 250Vesi Oy, lainat kunnilta 4,00 % 0 0 0 0 0 0 0


2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

2 908 186 2 925 069 2 941 953 2 958 837 2 975 721 2 992 605 3 009 488 3 026 3722 857 638 2 874 521 2 891 405 2 908 289 2 925 173 2 942 057 2 958 940 2 975 824

0 0 0 0 0 0 0 050 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548 50 548

2 925 569 2 845 286 2 865 341 2 761 043 2 782 029 2 803 680 2 826 008 2 849 0281 423 818 1 455 430 1 487 373 1 519 956 1 552 815 1 586 331 1 620 518 1 655 388

17 751 18 106 18 468 18 837 19 214 19 598 19 990 20 390194 000 181 750 169 500 157 250 145 000 132 750 120 500 108 250

0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0

1 045 000 945 000 945 000 820 000 820 000 820 000 820 000 820 000245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000

-17 384 79 784 76 612 197 794 193 692 188 925 183 480 177 34476 248 156 031 232 643 430 437 624 129 813 054 996 534 1 173 878

1 290 000 1 190 000 1 190 000 1 065 000 1 065 000 1 065 000 1 065 000 1 065 000

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 20203 880 000 3 635 000 3 390 000 3 145 000 2 900 000 2 655 000 2 410 000 2 165 000

0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0

3 880 000 3 635 000 3 390 000 3 145 000 2 900 000 2 655 000 2 410 000 2 165 0003 880 000 3 635 000 3 390 000 3 145 000 2 900 000 2 655 000 2 410 000 2 165 000

0 0 0 0 0 0 0 0245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000

0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0

245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000

0 0 0 0 0 0 0 04 125 000 3 880 000 3 635 000 3 390 000 3 145 000 2 900 000 2 655 000 2 410 0003 880 000 3 635 000 3 390 000 3 145 000 2 900 000 2 655 000 2 410 000 2 165 000

0 0 0 0 0 0 0 0245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000

0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0194 000 181 750 169 500 157 250 145 000 132 750 120 500 108 250

0 0 0 0 0 0 0 0


TULOSLASKELMAENNUSTE ALUEELLINEN VESI OY2004 2005 2006 2007 2008 2009

LIIKEVAIHTO 1 460 634 2 057 554 1 821 125 1 831 738 2 322 289 2 336 049Liiketoiminnan muut tuotot 28 202 30 437 0 0 0 0Käyttöomaisuuden myyntitulot 4 199 2 566 0 0 0 0Liittymismaksut 0 0 0 0 0 0

TOIMINTAMENOT - YHTEENSÄ 750 353 1 188 639 1 212 412 1 236 660 1 265 254 1 294 984Materiaalit ja palvelut 455 759 772 519 787 970 803 729 819 804 836 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 229 320 333 429 Palvelujen ostot 226 439 439 090Henkilöstökulut 294 593 416 120 424 442 432 931 441 589 450 421 Palkat ja palkkiot 227 666 320 882 Henkilöstösivukulut 66 927 95 238Lisäykset uusinvestoinneista 0 0 0 0 3 861 8 363

Poistot 567 630 847 520 918 371 1 452 070 1 414 067 1 352 995Liiketoiminnan muut kulut yht. 14 294 15 150 15 453 15 762 16 077 16 399

KÄYTTÖKATE 728 390 886 768 593 260 579 315 1 040 957 1 024 666LIIKETULOS 160 759 39 248 -325 111 -872 754 -373 110 -328 329

Korko-/rahoitustuotot 1 727 1 763 0 0 0 0Korko-/rahoituskulut 141 165 221 74 33 250 102 750Korvaus peruspääomasta 20 452 26 244 0 0 0 0Satunnaiset tuotot 0 -4 295 0 0 0 0Verot 26,0 % 0 0 0 0 0 0Poistoeron vähennys 0 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS 141 894 10 306 -325 332 -872 828 -406 360 -431 079


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20212 349 809 2 363 570 2 840 754 2 857 638 2 874 521 2 891 405 2 908 289 2 925 173 2 942 057 2 958 940 2 975 824 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

1 327 289 1 359 109 1 391 718 1 423 818 1 455 430 1 487 373 1 519 956 1 552 815 1 586 331 1 620 518 1 655 388 1 690 956852 924 869 982 887 382 905 130 923 232 941 697 960 531 979 741 999 336 1 019 323 1 039 709 1 060 504

459 430 468 618 477 991 487 550 497 301 507 247 517 392 527 740 538 295 549 061 560 042 571 243

14 935 20 508 26 345 31 138 34 896 38 429 42 033 45 333 48 700 52 134 55 637 59 209

1 457 843 1 499 444 1 541 516 1 540 233 1 500 951 1 455 188 1 413 611 1 363 318 1 317 698 1 276 298 1 238 711 1 204 57116 727 17 062 17 403 17 751 18 106 18 468 18 837 19 214 19 598 19 990 20 390 20 798

1 005 793 987 399 1 431 633 1 416 068 1 400 986 1 385 564 1 369 496 1 353 144 1 336 127 1 318 432 1 300 046 -1 711 754-452 050 -512 045 -109 883 -124 165 -99 965 -69 624 -44 115 -10 175 18 429 42 134 61 334 -2 916 325

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0149 500 193 500 206 250 194 000 181 750 169 500 157 250 145 000 132 750 120 500 108 250 96 000

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

-601 550 -705 545 -316 133 -318 165 -281 715 -239 124 -201 365 -155 175 -114 321 -78 366 -46 916 -3 012 325


TASE-ENNUSTE ALUEELLINEN VESI OY2004 2005 2006 2007 2008 2009

VASTAAVAA 11 004 314 10 729 580 18 672 534 16 766 585 16 492 965 17 575 332A Pysyvät vastaavat 9 420 844 9 413 865 16 858 210 16 017 850 16 434 610 17 686 115I Aineettomat hyödykkeet 314 989 288 981 0 0 0 0II Aineelliset hyödykkeet 9 104 455 9 120 284 16 853 610 16 013 250 16 430 010 17 681 515 Maa- ja vesialueet 102 981 102 981 0 0 0 0 Rakennukset 968 165 881 057 4 455 954 3 612 212 3 751 305 4 095 761 Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 854 804 8 063 038 11 421 015 11 117 920 11 481 128 12 468 015 Koneet ja kalusto 6 620 6 249 976 641 1 283 118 1 197 577 1 117 738 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 0 Keskeneräiset omat työt 171 884 66 959 0 0 0 0III Sijoitukset 1 400 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600B Vaihtuvat vastaavat 1 583 471 1 315 715 1 814 324 748 735 58 355 -110 783I Vaihto-omaisuus 13 403 12 296 0 0 0 0II Lyhytaikaiset saamiset 697 708 748 735 748 735 748 735 38 805 38 805 1. Myyntisaamiset 686 977 720 349 720 349 720 349 10 419 10 419 2. Lyhytaikaiset lainasaamiset kunnalta 0 0 0 0 0 0 3. Muut saamiset 5 21 666 21 666 21 666 21 666 21 666 4. Siirtosaamiset 10 726 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720III Rahat ja pankkisaamiset 872 360 554 684 1 065 589 0 19 550 -149 588

VASTATTAVAA 11 004 314 10 729 580 10 224 584 9 345 974 16 492 965 17 575 331A Oma pääoma 9 886 507 10 178 294 9 852 963 8 980 135 15 380 782 14 949 703 Osakepääoma 8 843 975 9 120 218 9 120 218 9 120 218 15 787 142 15 787 142 Liittymismaksurahasto 0 0 0 0 0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 906 321 1 047 766 1 058 077 732 745 0 -406 360 Tilikauden voitto (tappio) 136 211 10 311 -325 332 -872 828 -406 360 -431 079C Vapaaehtoiset varaukset 0 0 0 0 0 0E Vieras pääoma 1 117 808 551 286 371 621 365 840 1 112 183 2 625 629 I Pitkäaikainen 285 335 311 881 230 312 226 107 939 553 2 380 101 2. Lainat rahoituslaitoksilta 181 242 87 876 6 307 2 102 665 000 2 055 000 3. Lainat kunnalta 10 512 0 4. Omistajalainat kunnilta 0 0 0 0 0 0 5. Liittymismaksut 93 582 224 005 224 005 224 005 274 553 325 101II Lyhytaikainen 832 472 239 405 141 309 139 732 172 630 245 528 2. Lainat rahoituslaitoksilta 119 397 93 366 5 781 4 205 37 102 110 000 3. Lainat kunnalta 21 024 10 512 4. Omistajalainat kunnilta 0 0 0 0 0 0 6. Ostovelat 263 477 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 7. Muut velat 380 1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 8. Siirtovelat 428 195 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370


0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

18 014 330 18 294 333 18 308 748 17 796 131 17 319 964 16 886 388 16 490 570 16 140 944 15 832 171 15 559 353 15 317 985 12 111 20817 986 272 18 295 828 18 176 312 17 681 079 17 125 128 16 614 939 16 021 328 15 478 010 14 980 312 14 524 014 14 105 302 13 620 731

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 017 981 672 18 291 228 18 171 712 17 676 479 17 120 528 16 610 339 16 016 728 15 473 410 14 975 712 14 519 414 14 100 702 13 616 131

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 03 959 236 3 827 262 3 699 686 3 576 363 3 457 151 3 341 913 3 230 516 3 122 832 3 018 737 2 918 113 2 820 842 2 726 814

12 979 214 13 490 292 13 563 263 13 251 937 12 871 743 12 529 569 12 096 612 11 706 951 11 356 256 11 040 630 10 756 567 10 400 9101 043 222 973 674 908 763 848 178 791 633 738 858 689 601 643 627 600 719 560 671 523 293 488 407

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 600 4 60028 058 -1 495 132 436 115 053 194 836 271 448 469 242 662 934 851 859 1 035 339 1 212 683 -1 509 523

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 038 805 38 805 38 805 38 805 38 805 38 805 38 805 38 805 38 805 38 805 38 805 38 80510 419 10 419 10 419 10 419 10 419 10 419 10 419 10 419 10 419 10 419 10 419 10 419

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 021 666 21 666 21 666 21 666 21 666 21 666 21 666 21 666 21 666 21 666 21 666 21 6666 720 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720 6 720

-10 747 -40 300 93 631 76 248 156 031 232 643 430 437 624 129 813 054 996 534 1 173 878 -1 548 328

18 014 330 18 294 333 18 308 748 17 796 131 17 319 964 16 886 387 16 490 570 16 140 943 15 832 170 15 559 353 15 317 985 12 111 20814 348 153 13 642 608 13 326 475 13 008 310 12 726 595 12 487 471 12 286 105 12 130 931 12 016 610 11 938 244 11 891 328 8 879 00315 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142 15 787 142

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-837 439 -1 438 989 -2 144 534 -2 460 667 -2 778 832 -3 060 547 -3 299 671 -3 501 037 -3 656 211 -3 770 532 -3 848 898 -3 895 814-601 550 -705 545 -316 133 -318 165 -281 715 -239 124 -201 365 -155 175 -114 321 -78 366 -46 916 -3 012 325

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 03 666 177 4 651 725 4 982 273 4 787 821 4 593 369 4 398 917 4 204 465 4 010 013 3 815 561 3 621 109 3 426 657 3 232 2053 365 649 4 296 197 4 601 745 4 407 293 4 212 841 4 018 389 3 823 937 3 629 485 3 435 033 3 240 581 3 046 129 2 851 6772 990 000 3 870 000 4 125 000 3 880 000 3 635 000 3 390 000 3 145 000 2 900 000 2 655 000 2 410 000 2 165 000 1 920 000

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0375 649 426 197 476 745 527 293 577 841 628 389 678 937 729 485 780 033 830 581 881 129 931 677300 528 355 528 380 528 380 528 380 528 380 528 380 528 380 528 380 528 380 528 380 528 380 528165 000 220 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000 245 000

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899 119 899

1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 1 258 1 25814 370 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370 14 370


KÄYTTÖOMAISUUS ALUEELLINEN VESI OY31.12. 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Aineettomat hyödykkeet 314 989 288 981 0 0 0 0Maa- ja vesialueet 0 102 981 0 0 0 0Verkostot 0 7 641 692 11 421 015 11 117 920 11 481 128 12 468 015Rakennukset ja rakennelmat 0 881 057 4 455 954 3 612 212 3 751 305 4 095 761Koneet ja laitteet 0 427 595 976 641 1 283 118 1 197 577 1 117 738Keskeneräiset omat työt

Käyttöomaisuus yhteensä 314 989 9 342 306 16 853 610 16 013 250 16 430 010 17 681 515

INVESTOINNIT 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Aineettomat hyödykkeet 0 0 0 0 0 0Maa- ja vesialueet 0 0 0 0 0 0TalousvesiVerkosto (kiinteät rakenteet ja laitteet) 0 0 0 516 000 288 000 286 000Rakennukset ja rakennelmat 0 0 0 0 0 0Koneet ja laitteet 0 0 0 0 0 0Muut 0 0 0 0 0 0JätevesiVerkosto (kiinteät rakenteet ja laitteet) 0 0 0 771 000 1 187 000 1 849 000Rakennukset ja rakennelmat 0 0 0 0 259 500 469 500Koneet ja laitteet 0 0 0 0 0 0Muut 0 0 0 0 0 0Keskeneräiset omat työtVerkosto (kiinteät rakenteet ja laitteet)Rakennukset ja rakennelmatKoneet ja laitteet

Talousvesi yhteensä 0 0 0 516 000 288 000 286 000Jätevesi yhteensä 0 0 0 771 000 1 446 500 2 318 500

Investoinnit yhteensä 459 655 626 895 0 1 287 000 1 734 500 2 604 500

POISTOT 2004 2005 2006 2007 2008 2009% v

Aineettomat hyödykkeet 3 96 327 96 327 96 327 0Maa- ja vesialueet 0 0 0 0Verkosto (kiinteät rakenteet ja laitteet) 10 % 764 169 1 142 102 1 111 792 1 148 113Rakennukset ja rakennelmat 30 29 369 148 532 120 407 125 043Koneet ja laitteet 15 28 506 65 109 85 541 79 838

Poistot yhteensä 567 630 847 520 918 371 1 452 070 1 414 067 1 352 995


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 20200 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

12 979 214 13 490 292 13 563 263 13 251 937 12 871 743 12 529 569 12 096 612 11 706 951 11 356 256 11 040 630 10 756 5673 959 236 3 827 262 3 699 686 3 576 363 3 457 151 3 341 913 3 230 516 3 122 832 3 018 737 2 918 113 2 820 8421 043 222 973 674 908 763 848 178 791 633 738 858 689 601 643 627 600 719 560 671 523 293

17 981 672 18 291 228 18 171 712 17 676 479 17 120 528 16 610 339 16 016 728 15 473 410 14 975 712 14 519 414 14 100 702

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

458 000 400 000 300 000 300 000 485 000 485 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 0000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

1 300 000 1 409 000 1 122 000 745 000 460 000 460 000 520 000 520 000 520 000 520 000 520 0000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

458 000 400 000 300 000 300 000 485 000 485 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 0001 300 000 1 409 000 1 122 000 745 000 460 000 460 000 520 000 520 000 520 000 520 000 520 000

1 758 000 1 809 000 1 422 000 1 045 000 945 000 945 000 820 000 820 000 820 000 820 000 820 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

1 246 802 1 297 921 1 349 029 1 356 326 1 325 194 1 287 174 1 252 957 1 209 661 1 170 695 1 135 626 1 104 063136 525 131 975 127 575 123 323 119 212 115 238 111 397 107 684 104 094 100 625 97 270

74 516 69 548 64 912 60 584 56 545 52 776 49 257 45 973 42 908 40 048 37 378

1 457 843 1 499 444 1 541 516 1 540 233 1 500 951 1 455 188 1 413 611 1 363 318 1 317 698 1 276 298 1 238 711


SELVITYS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ · Vuonna 2005 laskuttamattoman veden (vuotovedet,...

Documents

Transcript of SELVITYS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ · Vuonna 2005 laskuttamattoman veden (vuotovedet,...