Search for courses | Courses | University of Helsinki ...... • ennen rikoslain 9 luku • L...

www.helsinki.fi/yliopisto

Johdatus vakuutus- ja

vahingonkorvausoikeuteen

Jaana Norio-Timonen

tammikuu 2017

1tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen


• sopimusoikeus (200203A) 6 op., 50 %

• yleinen velvoiteoikeus (200203B) 3 op., 25 %

• vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus (200203C)

3 op., 25 %

• vain yksi arvosana tutkintotodistukseen

• tenttiin osallistumisen ehdottomana edellytyksenä on

asianmukainen tentti-ilmoittautuminen!

Velvoiteoikeus (200203)

tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 2


• perusasiat korvausoikeuden järjestelmästä

• vahingonkorvausoikeus

• sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun

käsitteet

• sopimuksenulkoisen vastuun pääpiirteet, erityisesti

vahingonkorvauslaki

• vakuutusoikeus

• vakuutussopimuslaki

• tenttiin valmistautumisen tukeminen

Luentosarjan tavoitteet



Vahingonkorvausoikeus

1) Johdanto

2) Korvausvastuun peruste

3) Korvausvastuun perustava syy-yhteys

4) Vahingon aiheuttajat

5) Korvattava vahinko

6) Korvauksen määrää alentavat seikat

7) Erityissääntelyn kohteena olevat vahingonaiheuttajat

8) Näyttökysymykset

9) Korvausoikeuden vanhentuminen

Luentorunko



Vakuutussopimusoikeus

10) Johdanto

11) Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus

12) Vakuutuksenottajapuolen tiedonantovelvollisuudet

13) Vakuutusmaksu

14) Vakuutustapahtuman aiheuttaminen

15) Vahinkovakuutukseen liittyviä velvollisuuksia

16) Vakuutuskorvauksen hakeminen

Yhteenvetoa vahinkojen korvaamisesta

Luentorunko (2)



VAHINGONKORVAUS-

OIKEUS



1. JOHDANTO



• epäedullinen / ei-toivottu tapahtuma tai muutos

• esim. rikkoutuminen, vammautuminen, kuolema

• jonkun / jonkin aiheuttama

• äkillisesti / vähitellen syntynyt

• tapahtuma (liukastuminen) / seuraus (käden

murtuminen) / kustannusten syntyminen (vuosia

myöhemmin tarvittava leikkaus)

• tuottamuksen vastakohta

Mitä vahingolla esimerkiksi

voidaan tarkoittaa?



• aiheutetaan toiselle henkilölle = oltava

vahingonkärsijä

• aiheutuu ihmisen toiminnasta = oltava

vahingonaiheuttaja

• lähtökohta: puhdasta vahinkoa ei korvata

• vahingot, jotka eivät ole ihmisen aiheuttamia

(salamanisku); voi olla mahdollista vakuuttaa

• vahingot, jotka ihminen on aiheuttanut vahingossa; ks.

kuitenkin ankara vastuu

Vahinko

vahingonkorvausoikeudessa



• lähtökohta: jokainen kärsii vahinkonsa itse

• vaaditaan jokin peruste sille, että voisi vaatia

korvausta toiselta

• moraalinen korvausvelvollisuus vs. oikeudellinen

korvausvelvollisuus

• korvauksen tosiasiallisena maksajana

• vahingonaiheuttaja (vahingonkorvaus)

• vakuutus (vakuutuskorvaus) (=> mahdollisesti regressi

vahingonaiheuttajaa kohtaan)

Kuka korvaa vahingon?



• taloudellinen hyvitys vahingonkärsijälle

taloudellisesta tai muunlaisesta vahingosta

• preventio: yleisestävyys, erityisestävyys

• rangaistus vahingonaiheuttajalle (ei Suomessa)

• nollasummapeliä

• merkitsee käytännössä kustannustenjakoa

vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän välillä

• ennalta => riskeihin varautuminen, riskinhallinta

• vahingon tapahduttua

Vahingonkorvauksen tehtäviä



• vahinkotapahtuma

• vahinkotapahtumasta aiheutuva, korvauskelpoinen

vahinko

• vahingonkärsijä

• vahingonaiheuttaja

• relevantti syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan

ja vahinkotapahtuman välillä

• jokin peruste sille, että syntyy korvausvelvollisuus

• ei perustetta, jolla korvausvelvollisuus poistuisi /

alenisi

Vahingonkorvauksen

edellytykset



• sopimusperusteinen vastuu

• vastuu sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä

• useimmiten varallisuusvahinkoja

• käyttöala laajentunut tilanteisiin, joissa ei tarkkaan

ottaen ole kyse sopimuksesta (=> puhtaiden

varallisuusvahinkojen laajempi korvaaminen)

• sopimuksenulkoinen vastuu eli deliktivastuu

• korvausvelvollisuus ei perustu sopimukseen

• ”toisilleen vieraiden” väliset tilanteet

• usein henkilö- ja esinevahinkoja

Sopimusperusteinen vs.

sopimuksenulkoinen vastuu



A liukastuu supermarketin lattialla olevaan nesteeseen

ja loukkaa itsensä. Sopimusvastuu vai deliktivastuu?

a) A:lla on tarkoitus vain katsella, ei ostaa mitään

b) A:lla on tarkoitus ostaa jotakin

c) A:lla on jo tavaraa ostoskorissa

d) A on jo maksanut ostoksensa

TEHTÄVÄ


15

Norminvalinta

Mikä vastuu-muoto?

Sopimuksenulkoinenvastuu

Sopimusperusteinenvastuu

Erityissääntelyä?

Kyllä Ei

Erityislaki Vahingonkorvauslaki

Erityissääntelyä?

Kyllä Ei

ErityislakiSopimusoikeuden yleiset periaatteet

tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen


• ennen rikoslain 9 luku

• L 412/1974, HE 187/1973

• ”vahinkojen korvaamisen yleislaki”

• ei koske

• sopimusperusteista vastuuta (joskus kuitenkin

sovellettu analogisesti, esim. kärsimyksen

korvaamisperusteet sopimussuhteissa)

• ei koske muussa laissa säänneltyä vastuuta, vaan

erityislaki sivuuttaa (niissä viitataan monesti VahL:iin,

esim. henkilö- ja esinevahinkokorvauksen sisältö)

Vahingonkorvauslaki (VahL)



2. KORVAUSVASTUUN

PERUSTE



Korvausvastuun peruste

18

Vastuuperuste

Tuottamusvastuu

Onko toimittu toisin kuin olisi pitänyt?

Normiperusteinen tuottamusarviointi

Riskiperusteinen tuottamusarviointi

Korostunut huolel-lisuusvelvollisuus

Ankara vastuu

Onko vahinko yhteydessä ankaran

vastuun piirissä olevaan toimintaan?

Onko jokin vapauttamisperuste?



• perinteisesti johtava vastuuperuste

• moitittavaan käyttäytymiseen perustuva vastuu

• kaikki vahingonaiheuttaminen ei ole moitittavaa (esim. kilpailu, markkinointi, kriittinen arvostelu)

• normiperusteinen ja riskiperusteinen arviointi

• edellytyksenä yleensä

• tekohetkellä vahingonaiheuttajalla toisintoimimismahdollisuus

• joka olisi tekohetken tietojen nojalla johtanut parempaan tulokseen

• jos ei tuottamusta, ei myöskään (oikeudellista) vastuuta

1. TUOTTAMUSVASTUU



• laiminlyöntikin voi perustaa vastuun, jos aiheuttajalla

ollut erityinen velvollisuus toimia toisen eduksi

• ei yleistä velvollisuutta

• toimintavelvollisuuden tulee perustua lakiin tms. (esim.

tieliikennelainsäädäntö, pelastustoimintaa koskeva

lainsäädäntö)

• joskus jopa ilman normiakin

• vahingonvaaran ennakoitavuus

• oikeuttamisperusteet voivat estää vastuun:

hätävarjelu, pakkotila, virkavelvollisuus, esimiehen

käsky, loukatun suostumus

Tuottamusvastuu (2)



• tuottamus = tahallisuus (dolus) & huolimattomuus

(culpa)

• toisinaan: tuottamus = huolimattomuus

• tuottamuksen asteet

• tahallisuus

• huolimattomuus: lievä, ”tavallinen”, törkeä

• tuottamuksen vastakohta: puhdas vahinko

Mitä on tuottamus?



• huolimattomuus

• kuinka merkittävästi poikettu vaadittavasta

huolellisuudesta?

• törkeä: lähellä tahallisuutta, subjektiivinen moitittavuus,

(KKO 1997:103: häikäilemätön, seurausten suhteen

välinpitämätön)

• tavallinen: ”perushuolimattomuus”

• lievä: ei erityisen riskialtista toimintaa, yllättävä tilanne,

liian vaativa työtehtävä ja puutteellinen kokemus, omat

kyvyt ylittävä tilanne ilman omaa syytä yms.

Mitä on tuottamus? (2)



• lähtökohta:

• mikä tahansa tuottamuksen asteista saa aikaan

tuottamusperusteisen vastuun

‒ voi kuitenkin olla säädetty toisin

• tuottamusaste ei vaikuta vastuun määrään

• toisinaan tuottamusaste tärkeä, esim.:

• työntekijä ei vastaa lievästä huolimattomuudesta

• tahallisuus: vastuun sovittelu edellyttää erityisiä syitä

• vrt. vakuutukset, joissa tuottamusaste on

merkityksellinen

Tuottamusasteen merkitys



• ensisijainen tuottamuksen arviointitapa

• esim. lainsäädännössä, viranomaisohjeessa,

järjestyssäännössä, alan tai ammattikunnan

tapaohjeissa, yrityksen sisäisessä normistossa

asetetun toimintavelvollisuuden rikkominen

• vahingonaiheuttajan olisi ainakin pitänyt tietää

yksityisluonteisten ohjeiden, sääntöjen yms. sisällöstä

• myös yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat: tietyn

alan (vahinkoriskin vähentämiseen tähtäävät)

käytännöt, huolellisen henkilön menettely (bonus

pater familias)

Normiperusteinen

tuottamusarviointi



• normista poikkeaminen: yleensä tuottamusoletus

• norminsuojatarkoitus: vaikka toimittu normin

vastaisesti, ei perusta korvausvelvollisuutta, jos

normin tarkoituksiin ei kuulu ao. vahinkojen

ehkäiseminen

• normin mukainen käyttäytyminen defenssiperuste

(esim. asbestitapaus KKO 1998:87)

Normiperusteinen

tuottamusarviointi (2)



Koira karkasi pannastaan, juoksi tielle ja aiheutti kolarin.

Metsästyslain mukaan koiran olisi pitänyt olla kiinni. Vastuu

koiran aiheuttamasta kolarista?

VKL 352/03: Metsästyslain koirien kiinnipitoa koskevilla

säädöksillä on tarkoitus suojella riistaeläimiä niiden pesimä-

kautena sekä suojata metsästysoikeuden haltijan ja maan-

omistajan oikeuksia. Kyseisiä säädöksiä ei ole säädetty

yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Näin

ollen metsästyslain kiinnipitoa koskeville säädöksille ei voida

antaa merkitystä arvioitaessa koiranomistajan korvaus-

vastuuta koiran aiheuttamien kolarien osalta.

TEHTÄVÄ



RO oli laiminlyönyt valvoa, että perunkirjoitus

toimitettiin ja perukirja annettiin oikeuteen säädetyssä

ajassa. A ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta ja

oli siten menettänyt oikeutensa perintöön. A:n kanne

valtiota vastaan hylättiin, kun tuomioistuimen

valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut, että

perillinen saisi tiedon perittävän kuolemasta vaan

lähinnä verotukselliset intressit.

KKO 1997:49



• toissijainen normiperusteiseen tuottamusarviointiin

nähden

• pelkkä ulkopuolisiin kohdistuvan riskin luominen ei

ole tuottamusta

• mikä on aiheutetun riskin ja tavoitellun hyödyn

suhde?

• tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti

epäedullisiin toimiin ryhtymisenä

Riskiperusteinen

tuottamusarviointi



• valitun toimintatavan taloudellisia vaikutuksia verrataan vaihtoehtoiseen menettelyyn

• esim. pidemmälle menevät turvallisuustoimet, riskialttiista toiminnasta pidättyminen

• Learned Hand -kaava: tuottamus, jos vahingonvälttämiskustannukset < vahingon todennäköisyys x odotettavissa oleva vahinko

• voidaan myös esim.

• vertailla vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän keinoja välttää vahinko (ja keinojen kustannuksia)

• kiinnittää huomiota vaaran kohteena olevan intressin laatuun

Riskiperusteinen

tuottamusarviointi (2)



Raviradan valaistus oli sammunut kesken kilpailun.

Hevoset olivat pimeässä törmänneet yhteen ja

vahingoittuneet. Ravikilpailun järjestäjältä edellytettiin

varavalaistusjärjestelmää, kun tämän turvatoimen

kustannukset eivät olleet kohtuuttomia järjestäjille

kertyvään tuottoon nähden. Koska järjestelmää ei ollut,

vahinko oli korvattava.

KKO 1989:129



• alaikäisen aiheuttamat vahingot

• alaikäisen oma tuottamus

• vanhempien tms. valvontatuottamus

• vanhempien (tms.) kasvatustuottamus

• kotieläimen aiheuttama vahinko: omistajan (tms.)

tuottamus

Kenen tuottamus?



• työtilanteet

• työnantajan isännänvastuu työntekijän tuottamuksesta

(ankaraa vastuuta)

• työnantajan oma tuottamus (esim. työntekijän

opastuksen tai valvonnan laiminlyönti)

• vahingon aiheuttajana organisaatio: anonyymi

tuottamus riittää eli aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä

• orgaanin tuottamus (esim. oy:n tj ja hallitus)

katsotaan yhteisön omaksi tuottamukseksi

Kenen tuottamus? (2)



• pääsääntö: objektiivinen arviointi => yksilöllisiin

heikkouksiin ei voi vedota

• poikkeuksina

• alaikäiset (VahL 2:2: ikä ja kehitystaso )

• mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3: henkilön tila)

• asiantuntijapalveluiden tarjoajilta vaaditaan alan

mukaista toimintaa

• henkilön poikkeuskyvyt huomioidaan, jos

vahingonkärsijä etukäteen pitänyt henkilöä tämän

antamien tietojen tai käyttäytymisen vuoksi tavallista

kyvykkäämpänä

Yksilölliset ominaisuudet

tuottamusarvioinnissa



• tuottamusvastuuta, jossa normaalia korkeampi

vaatimustaso

• halutaan erityisesti suojata vahingonkärsijää

• esim. yleisötilojen sekä teiden ja katualueiden

ylläpitäjät, yleisötilaisuuksien järjestäjät,

asiantuntijapalvelujen tarjoajat

• käännetty todistustaakka: vahingonaiheuttajan

näytettävä tehneensä voitavansa vahingon

välttämiseksi

Korostunut

huolellisuusvelvollisuus



• vahingonaiheuttajalla täytyy olla ollut tosiasiallinen,

järkevä toisintoimimismahdollisuus

• mikä se olisi ollut?

• ratkaisun oltava yleisesti kestävä

• vahingon ennalta-arvaamattomuus voi poistaa

vastuun

• vahingonkärsijän omalla toiminnalla voi olla

merkitystä

Korostunut

huolellisuusvelvollisuus (2)



1. A liukastuu supermarketissa lattialla olevaan

nesteeseen ja kaatuu. Hänen ranteensa murtuu.

Supermarketin vastuu?

2. B ajaa kuoppaan tiellä autollaan, jossa on matala

mutta laillinen maavara. Auto vaurioituu.

Tienpitäjän vastuu?

TEHTÄVÄ



Lentoaseman ylläpitäjä vastasi siitä, että lentoasema

oli suunniteltu ja rakennettu turvalliseksi yleisölle ja että

tilat hoidettiin siten, ettei turvallisuus vaarantunut.

Tällöin oli otettava huomioon, että on ihmisiä, jotka

sairauden, vamman, mielenlaatunsa tai muun syyn

johdosta liikkuvat eri tavoin. Kun lentoaseman lattia

liukkaudesta johtuen ei täyttänyt sanottuja vaatimuksia,

lentoaseman ylläpitäjä velvoitettiin suorittamaan

vahingonkorvausta matkustajalle, joka liukastuessaan

oli vammautunut.

KKO 1989:114



A:n ollessa asiakkaana B Oy:n omistamassa

liikekeskuksessa siellä sijainneen ravintolan

seinärakenteeseen kuulunut karkaistusta lasista

valmistettu lasiruutu oli rikkoutunut ja pudonnut

palasina A:n päälle aiheuttaen hänelle vammoja.

Rikkoutumisen syy oli jäänyt epäselväksi. Kun

rakenteen turvallisuudesta vastannut B Oy ei siten ollut

näyttänyt, että lasin rikkoutuminen olisi johtunut

sellaisesta seikasta, josta se ei ollut velvollinen

huolehtimaan, B Oy oli velvollinen korvaamaan A:lle

lasin putoamisesta mahdollisesti aiheutuneet vahingot.

KKO 2001:1



KKO 2010:28: Vanhempiensa seurassa kulkenut 6-vuotias lapsi oli pudonnut Suomenlinnassa Kuninkaan-portin yläpuolelta rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta noin 15 metriä alas ja kuollut.

Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi valtion puolesta Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että alueella nähtävyyksiin tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Valtio oli korvausvelvollinen aiheutuneesta henkilövahingosta.

TEHTÄVÄ



• vastuun syntyminen ei edellytä kenenkään

tuottamusta, eikä tuottamuksen puuttuminen estä

vastuuta

• ankara vastuu syntyy toiminnasta, tuottamusvastuu

yleensä jostakin yksittäisestä teosta

• lähinnä arvioitava sitä, onko vahingolla ja ankaran

vastuun perustavalla toiminnalla riittävä yhteys

• syy-yhteysvaatimus saattaa olla normaalia

alhaisempi

2. ANKARA VASTUU



• tuotevastuu (kuluttajia kohtaan)

• ympäristövahingot (toissijainen vakuutusjärjestelmä)

• potilasvahingot (vakuutusjärjestelmä)

• liikennevahingot (vakuutusjärjestelmä)

• raideliikennevahingot

• ydinvastuu

• aluksen omistajan vastuu öljyvahingosta

• ilma-aluksen haltijan vastuu omaisuudesta henkilölle tai omaisuudelle, jota ei kuljeteta ko. ilma-aluksessa

• vastuu syyttömästi vangitulle tai tuomitulle

Lakiin perustuva ankara vastuu,

esimerkkejä



• erityisvaaralliset toimintamuodot: räjäytystyö (KKO

1957 II 10, KKO 1963 II 93), autokilpailujen

järjestäminen (KKO 1972 II 97), kovapanos-

ammuntojen järjestäminen (KKO 1982 II 94)

• työnantajan koneiden tai laitteiden puutteellisuudet

työntekijöille aiheutuneissa vahingoissa (KKO

1990:55, KKO 1991:156)

• rokotuksen aiheuttama henkilövahinko, kun valtio oli

järjestänyt erityisen rokotuskampanjan (KKO

1995:53)

Oikeuskäytännössä omaksuttu

ankara vastuu



• arvioitaessa mahdollisuutta asettaa ankara vastuu

ilman nimenomaista lainsäännöstä huomiota

kiinnitetty mm. seuraaviin seikkoihin:

• toimintaan liittyy normaalista poikkeava vahinkoriski

• tilanteen samankaltaisuus niiden toimintamuotojen

kanssa, joita koskeva ankara vastuu perustuu

säädettyyn lakiin

• osapuolten mahdollisuudet vaikuttaa vahinkoriskiin

• toiminnasta koituvan hyödyn jakaantuminen

• muiden, osittaisen korvauksen tarjoavien

korvausjärjestelmien olemassaolo (KKO 1998:88,

asbestitapaus)

Oikeuskäytännössä omaksuttu

ankara vastuu (2)



A:n järjestämissä autojen nopeuskilpailuissa oli

jarruvian johdosta ajoradalta ulos syöksynyt B:n auto

vahingoittanut ns. autokatsomossa A:n perimää

pääsymaksua vastaan pysäköityä C:n autoa. A

velvoitettiin luonteeltaan erityisen vaaralliseksi

katsottavan kilpailutoiminnan harjoittajana

suorittamaan C:lle vahingonkorvausta, mutta B:tä

vastaan ajettu kanne hylättiin, koskei ollut näytetty, että

C:lle aiheutunut vahinko olisi johtunut B:n

tuottamuksesta.

KKO 1972 II 97



Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian

torjumiseksi järjestäneet niin sanotun

massarokotuksen. Rokotuksen saatuaan A oli

sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syy-

yhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä,

A:n katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden

rokotuksen ja sairastumisen välillä.

Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin

korvaamaan rokotuksen aiheuttama yllättävä vahinko,

jota enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin

rokotettavat itse eivät olleet pystyneet ennakoimaan.

KKO 1995:53



• rokotettavan itsensä suojaaminen taudilta

• terveysviranomaisten pelkäämän polioepidemian torjuminen joukkomittaisella rokottamisella, johon koko väestöä oli voimakkaasti kehotettu osallistumaan = rokotettaville asetettu vastuu muiden terveydestä

• massarokotuksen yhteydessä ei mahdollista yksilöllisesti tutkia jokaista rokotettavaa ja häneen mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä

• rokotettavalla itsellään tai hänestä vastaavilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta osaltaan perusteellisesti harkita riskejä

• => rokotuksen toimeenpanija kantaa vastuun rokotuksen aiheuttamista yllättävistä vahingoista, joita enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät ole pystyneet ennakoimaan

KKO 1995:53 (2)



Räjäytystyömaan vuoksi aiheutuu seuraavia vahinkoja:

1. halkeamia naapurikiinteistöllä sijaitsevan talon

seiniin

2. sinkoutuvat kivet vahingoittavat lähistölle

parkkeerattuja autoja

3. työmaan poikki oikaiseva jalankulkija kompastuu

työmaa-ajoneuvojen ajon aiheuttamaan kuoppaan

4. räjäytystyömaan läheisyys karkottaa asiakkaita

läheisestä hotellista

Korvattavuus?

TEHTÄVÄ



• vahingon aiheuttanut vastuutahon kannalta ylivoimainen tapahtuma, esim. luonnonilmiö

• ei ole selvä, jos asiasta ei ole nimenomaista säännöstä

• vahingonkärsijän myötävaikutus on osasyynä vahinkoon tai lisännyt sen suuruutta

• toisinaan säädetty korvausta supistavaksi vain, kun se ilmentää törkeää huolimattomuutta

• ko. vahingon riskiä ei kyetty ennakoimaan parhaankaan tieteellisen tiedon perusteella (ns. kehittelyvahinkotilanne)

• voidaan joskus vedota

• erilaisia ratkaisulinjoja niin kansainvälisesti (tuotevastuu) kuin kansallisestikin (vrt. tuotevastuu / asbestin käyttö)

Ankaran vastuun rajoittuminen

tai estyminen



3. KORVAUSVASTUUN

PERUSTAVA SYY-YHTEYS



• aiheuttaminen: puuttumista odotettavissa oleviin tapahtumakulkuihin

• status quon häiritsemistä

• odotettavissa olevan kehityksen estämistä

• vahingon aiheutuminen voi edellyttää useiden olosuhteiden olemassaoloa

• inhimillisiä tekoja

• niistä riippumattomia taustaolosuhteita

• vahingonkärsijällä näyttötaakka syy-yhteydestä, pelkkä ajallinen yhteys ei riitä

• ongelma: millaisesta syy-yhteydestä kyse?

Syy-yhteys



1. Välttämätön syy (conditio sine qua non, "but for”)

• X on seuraus Y:n välttämätön edellytys, jos X:n

poistaminen edeltävästä tapahtumakulusta johtaisi

Y:n poistumiseen

• tekijän poistaminen tapahtumakulusta merkitsee,

että sen tilalle oletetaan norminmukainen tai muu

normaali tapahtumakulku

• auttaa sulkemaan pois vahingon kannalta

irrelevantteja tekijöitä

Erilaisia syy-yhteyksiä



1. Välttämätön syy (jatkoa)

• ei johda kaikissa tilanteissa pätevään juridiseen

ratkaisuun

• Kaksi teollisuuslaitosta laskee päästöjä samaan

vesistöön niin, että kummankin päästöt yksin riittäisivät

pilaamaan vesistön. Kumpikaan ei olisi välttämätön syy.

• osa sinänsä välttämättömistä syistä juridisesti

irrelevantteja

• metsäpalon välttämätön edellytys on happi, muita voivat

olla esim. maaston kuivuus, tuulen suunta

Erilaisia syy-yhteyksiä (2)



2. Riittävä syy

• X on Y:n riittävä syy, jos X:n käsillä olo on yksinään

ollut riittävä aiheuttamaan Y:n (oletuksena normaalit

luonnonolot)

• mikä välttämättömistä syistä riittävä?

• em. päästöesimerkissä kummankin teollisuuslaitoksen

päästöt ovat yksinään riittävä syy vahinkoon

• em. metsäpaloesimerkissä hapen käsillä olo ei riittävä

syy




3. NESS-kausaliteetti (necessary element of a

sufficient set)

• X on Y:n syy, jos ja vain jos X välttämätön osa Y:tä

edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä Y:n

aikaansaamiseksi

• sisältää sekä välttämättömyyden että riittävyyden

• ongelmia:

• sellaisen seuraamuksen aiheuttaminen, joka olisi joka

tapauksessa myöhemmin seurannut

• ajallisesti peräkkäisten aiheuttamisprosessien ongelma




1. Hiv-positiiviselle annetaan hiv-positiivista verta.

2. Työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta sairastava tulee

työtapaturman vuoksi työkyvyttömäksi jo nyt.

3. Rakennus oli perustettu rakentamisen aikana yleisesti

käytetyn rakentamistavan mukaan, joka sittemmin

osoittautui puutteelliseksi rakennuspaikan savikerroksen

paksuuden suurten vaihtelujen vuoksi. Naapuri-

kiinteistöllä oli tehty tärinää aiheuttavaa paalutustyötä ja

rakennus oli vahingoittunut.

TEHTÄVÄ



• ongelma: riittääkö pelkkä syy-yhteys korvaus-

velvollisuuden perusteeksi?

• ennakoitavuus-/adekvaattisuusrajoitus: kaikkia

vastuuperusteeseen nähden syy-yhteydessä olevia

vahinkoja ei korvata

• rajanvetokriteeri: ovatko vahingon mahdollisuus ja

suuruus olleet aiheuttajan ennalta arvattavissa teko-

tai toimintahetkellä

• riski yleisesti tunnettu

• vahingonaiheuttajalla erityistietoja (tulevan)

vahingonkärsijän olosuhteista

Vahingon ennakoitavuus



• keino suojata toimijoita kohtuuttomilta vastuuriskeiltä

• koskee sekä vahinkotapahtumaa että vahingon määrää; kumman tahansa puutteellinen ennakoitavuus kaventaa vastuuta => vahinko(a) voi jäädä korvaamatta

• korkea-asteinen tuottamus voi laajentaa vastuun ulottuvuutta

• henkilövahingoissa vastuu ulottuu yleensä pisimmälle

• ennakoitavuusvaatimus myös sopimussuhteissa, mutta niissä monesti enemmän tietoa riskeistä sopimuspuolten välisen yhteistoiminnan vuoksi

• vahingonvaaran ennakoitavuus myös tuottamuksen edellytys

Vahingon ennakoitavuus (2)



A oli tuomittu avunannosta ajoneuvon luvattomaan

käyttöönottoon, kun hän oli kuljettanut varkaat

autoliikkeen pihaan tietäen näiden tarkoituksesta. Kun

auto myöhemmin vahingoittui tavalla, jota voitiin pitää

luvattomalle käytölle tyypillisenä, vahinko oli ollut A:n

ennalta arvattavissa.

KKO 1996:47



Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata

erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi.

Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain

säännöksiä siirtävänsä opintovapaan

alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja

menettänyt sen seurauksena oikeutensa

aikuiskoulutustukeen.

Työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle

sanotun menetyksen.

KKO 2012:36



Anton uhkasi veljeään Carolusta leipäveitsellä.

Viereisessä huoneessa ollut Caroluksen tyttöystävä

Berta pelästyi, hyppäsi parvekkeelta ja vammautui.

Antonin korvausvelvollisuus Bertaa kohtaan?

KKO 1990:163: A ei ollut korvausvelvollinen B:lle

aiheutuneista vammoista, koska hän ei ollut uhannut

B:tä eikä B:n pudottautuminen parvekkeelta ollut

ennalta arvattavissa.

TEHTÄVÄ



4. VAHINGON

AIHEUTTAJAT



• yksi tai useampi tietty henkilö

• yhteisvastuu korvauksesta vahingonkärsijälle (VahL 6:2)

• vahingonaiheuttajien keskinäinen vastuu kohtuuden

mukaan ottaen huomioon kunkin syyllisyyden määrä,

vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat

‒ takautumisoikeus liikaa maksetusta osasta; jos joku

korvausvelvollisista ilmeisen maksukyvytön tai

oleskelupaikka tuntematon, muut maksavat hänen

osuutensa (VahL 6:3)

Vahingon aiheuttajat



• joku tietystä ryhmästä

• yhteinen hanke (esim. pahoinpitely): yhteisvastuu

• yksi useammasta samaa asiaa tekevästä: yhteisvastuu,

jos ei kyetä erottelemaan syyllisiä/ei-syyllisiä

• aiheuttamiseen voi osallistua eri tavoin

• rikosoikeus ≠ vahingonkorvausoikeus

• joku, muttei tiedetä, kuka

• anonyymi aiheuttaja riittää, kun vahingon aiheuttajana

organisaatio, so. aiheuttajahenkilöä ei tarvitse yksilöidä

• esim. joku yrityksen työntekijöistä => yrityksen

isännänvastuu

Vahingon aiheuttajat (2)



Kolme henkilöä oli samalla aseella vuorotellen ampunut useita laukauksia maavallia kohti. A oli ampunut noin 10 laukausta, B ja C kumpikin 5. Yksi laukaus oli osunut ampumalinjan lähellä olleeseen muuntajaan ja aiheuttanut sen vaurioitumisen.

KKO 1990:78: Kun ampujilla oli varomattomuutena ilmennyt tuottamus vahingon aiheuttamiseen eikä kukaan heistä ollut selvittänyt, että muuntajaan osunut luoti ei ollut hänen ampumansa, he olivat yhdessä aiheuttaneet vahingon niin, että he VahL 6:2:n nojalla olivat yhteisvastuussa sen korvaamisesta.

TEHTÄVÄ



E:lle oli aiheutettu vahinkoa rikoksella, joka oli luettu A:n ja

B:n syyksi törkeänä pahoinpitelynä, C:n syyksi

pahoinpitelynä ja D:n syyksi avunantona pahoinpitelyyn.

Pelkästään sillä perusteella, että vahingonaiheuttajien

osallisuus pahoinpitelyrikokseen oli arvioitu rikos-

oikeudellisesti eri tavoin, ei C:n ja D:n vahingonkorvaus-

vastuuta vahingonkärsijää E:tä kohtaan voitu vahvistaa A:n

ja B:n täysimääräistä vastuuta pienemmäksi. Teko oli

toteutettu yksissä tuumin ja vahinko oli ollut kaikilta osin

myös C:n ja D:n ennakoitavissa. Koska vahinko oli

vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n tarkoittamalla tavalla

kahden tai useamman aiheuttama, C ja D vastasivat E:lle

kaikesta vahingosta yhteisvastuullisesti A:n ja B:n kanssa.

TEHTÄVÄ: KKO 2013:49



5. KORVATTAVA VAHINKO



• differenssioppi: vahinko on toteutuneen ja hypoteettisen tapahtumakulun erotus

• subjektiivinen lähtökohta

• täyden korvauksen periaate

• korvataan koko vahinko eli saatetaan vahingonkärsijä siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ilman vahinkoa

• rikastumiskielto (eduntasoitus)

• vahingon kärsinyt ei saa saada hyötyä vahingosta eli tulla parempaan taloudelliseen asemaan kuin ennen vahinkoa

• vahingonkärsijän velvollisuus rajoittaa vahinkoa

• VahL 5 luku (huom. muutokset L 61/1999 ja L 509/2004)

Mikä on korvattava vahinko?



Korvattava vahinko

(VahL 5 luku)

68

Aiheutuneen

vahingon laji

Henkilövahinko,

esinevahinko

(+ varallisuusvahinko)

Puhdas

varallisuusvahinkoKärsimys

Täyttyykö VahL 5:1:n

edellytys?

Täyttyvätkö VahL 5:4a

tai 5:6:n edellytykset?

Rangaistavaksi

säädetty tekoJulkisen vallan käyttö Erittäin painava syy Läheisen kuolema

Loukkaus



• esinevahinko: irtaimen tai kiinteän esineen

vahingoittuminen tai tuhoutuminen

• henkilövahinko: henkilölle aiheutunut vahinko

• varallisuusvahinko: omaisuusvahinko, esim. tulojen

alentuminen, voiton saamatta jääminen

• voi liittyä henkilö- tai esinevahinkoon

• voi olla itsenäinen = puhdas varallisuusvahinko

• voi olla aineetonta = ei objektiivista rahallista arvoa

(kipu, särky, kärsimys)

Vahinkolajit



• VahL:n henkilövahinkoa koskevat säännökset

uudistettiin vuoden 2006 alusta

• perusmääritelmä: lääketieteellisesti todettavissa

oleva terveydentilan häiriö (fyysinen/psyykkinen)

• perussäännös VahL 5:2, jonka mukaan korvataan

• tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut

tarpeelliset kulut

• ansionmenetys

• kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta

• pysyvä haitta

HENKILÖVAHINKO



• tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden ajalta

• VahL 5:2a: lähtökohtana arvio ansiotulosta ilman

vahinkoa, vähennetään ansiotulo, jonka silti saanut,

olisi voinut saada, arvioidaan tulevaisuudessa

saavan

• huomioidaan esim. työkyky, koulutus, aikaisempi

toiminta, uudelleenkouluttautumismahdollisuus, ikä,

asumisolot vahingoittunut ei voi olla täysin passiivinen

• pää- ja sivutulot, yrittäjätulot

• nuoren henkilön koulutuksen viivästymisen

aiheuttama ansion menetys, ohi menevä työpaikka

Ansionmenetys



• alaikäisen ansiotulon arviointi VahL 5:2b:

• jos henkilövahingon johdosta pysyvästi työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta, ansiotulo, jonka hän olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut, arvioidaan ottamalla huomioon hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä koulutus- ja ammattisuunnitelmansa

• jollei muuta osoiteta, ansiotulon määrä määräytyy kaavamaisesti vastaavan ikäisten keskimääräisen ansiotulon perusteella

• tulevaisuuteen kohdistuvat erät: yleensä toistuvina erinä

Ansionmenetys (2)



Tapon yrityksen johdosta vammautunut 27-vuotias A ei

kyennyt enää palaamaan aikaisempaan ammattiinsa,

vaan tarvitsi uudelleenkoulutuksen, johon hän oli

hakeutunutkin.

A:lle määrättiin maksettavaksi korvausta työtulojen

menettämisestä siihen ajankohtaan saakka, jolloin

hänellä arvion mukaan oli uudelleenkoulutuksensa

jälkeen riittävästi aikaa hakeutua sellaiseen

ansiotyöhön, johon hän vammastaan huolimatta

kykeni.

KKO 1997:65



B oli rikosasian oikeudenkäynnissä velvoitettu suorittamaan A:lle ansionmenetyksen korvauksena vuoden palkkaa vastaava määrä. Korvaus oli perustunut A:n opintojen viivästymiseen hänen saamiensa vammojen johdosta. Myöhemmin A:n opinnot keskeytyivät kokonaan vammautumisen vuoksi. A vaati uudella kanteella aikaisemmin tuomitun määrän lisäksi korvausta työansion myöhentymisen johdosta aiheutuneesta ansionmenetyksestä kahdelta vuodelta opintojen keskeydyttyä myöhemmin kokonaan.

KKO: B velvollinen suorittamaan A:lle korvauksen ammattiin pääsyn viivästymiseen perustuvasta työansion menetyksestä ao. kahden vuoden ajalta vähennettynä A:n Kansaneläkelaitokselta saamien suoritusten määrällä

KKO 2014:97



Kaupungin omistaman oppilaitoksen johtokunta oli asetuksen säännösten vastaisesti jättänyt oppilaitoksen rehtorin tehtäviä hoitaneen lehtorin siirtämättä perustettuun rehtorin virkaan.

Mikä on korvattava vahinko?

KKO 1996:78: Kaupunki velvoitettiin maksamaan hänelle korvausta siitä, että hän oli saanut pienempää palkkaa ja pienempää eläkettä kuin hänelle olisi rehtorin viran perusteella ollut maksettava.

TEHTÄVÄ



• eri henkilöiden kokemukset erilaisia => pitäisikö korvata objektiivisesti vai subjektiivisesti?

• kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta

• huomioidaan erityisesti vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika (VahL 5:2c)

• pysyvä haitta

• esim. liikuntakykyyn vaikuttava vamman jälkitila, aistien toiminnan heikentyminen, kosmeettinen haitta, pysyvä kipuoireilu

• huomioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste, vahingoittuneen ikä; korottavana tekijänä elämänlaadun erityinen heikentyminen (5:2c)

• KKO 2016:77

• ei vaadita yksilöllistä näyttöä, jos on ilmeistä

Aineettomat vahingot



• loukkauksen aiheuttaman kärsimyskorvauksen edellytykset:

1) vapauden, rauhan, kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen rangaistavaksi säädetyllä teolla

2) syrjiminen rangaistavaksi säädetyllä teolla

3) henkilökohtaisen koskemattomuuden tahallinen tai törkeän huolimaton vakava loukkaus

4) vakava tahallinen tai törkeän huolimaton ihmisarvon loukkaus muulla, em. kohtiin verrattavalla tavalla

• omiaan aiheuttamaan kärsimystä ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde, loukkauksen julkisuus

Kärsimys (VahL 5:6)



Taksin matkustajana ollut mies oli tuomittu

pahoinpitelystä hänen lähenneltyään seksuaalisesti

naispuolista kuljettajaa matkan aikana. Mies

velvoitettiin suorittamaan kuljettajalle korvausta

kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1

momentin 1 kohdan perusteella.

KKO 2012:14



Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille

Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota

tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata.

Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan

hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden

loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen

erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi

säädetystä teosta. VahL 5:6.1:ssä säädetyt

edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät

täyttyneet.

KKO 2012:81



A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja

vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa,

suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista

kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä

vankeusrangaistukseen.

KKO: B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ei ollut

VahL 5:6.1:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin taikka

ihmisarvoa säännöksen 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin

vakavasti loukattu. Huomioon ottaen, että

pahoinpitelyssä oli käytetty myös toista halventavia

tekotapoja, B:llä katsottiin olevan oikeus korvaukseen

kärsimyksestä VahL 5:6.1:n 1 kohdan nojalla.

KKO 2012:74



A oli ottanut puhelimella videokuvaa ja seitsemän valokuvaa 7-vuotiaan B:n alastomasta alaruumiista ja sukupuolielimestä tämän nukkuessa. B ei ollut tullut tietoiseksi A:n teosta. A:n syyksi luettiin lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen hyväksikäyttö.

KKO: Lain esitöiden mukaan VahL 5:6.1 kattaa myös seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat loukkaukset. Kärsimyksen aiheutumisesta ei edellytetä näyttöä, vaan teon luonne riittää korvauksen perusteeksi. Kärsimys on se henkinen kärsimystunne, joka henkilölle aiheutuu häneen kohdistetun oikeudettoman loukkauksen seurauksena. Kärsimyskorvauksella loukkauksen uhri saa rahallisen hyvityksen hänen itsetunnolleen ja ihmisarvolleen aiheutuneesta loukkauksesta. A:n syyksi luetun menettely on loukannut B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan voida perustaa yksinomaan siihen olettamukseen, että teoista tietämätön lapsi mahdollisesti myöhemmin saa tiedon menettelystä. Ei vahingonkorvausta.

KKO 2015:50



• valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitauti-laissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (768/2015)

• liikennevahinkolautakunnan ohjeet

• vammat tyypitelty erilaisiin haitta-asteisiin ja määritelty niitä vastaavat normaalikorvaukset

• käytetty paljon myös muissa kuin liikennevakuutusasioissa

• henkilövahinkoasiain neuvottelukunta

• tavoitteena henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden edistäminen

• suositukset perustuvat oikeuskäytäntöön (uusimmat vuodelta 2014)

• KKO 2012:100, KKO 2016:77

Aineettomien vahinkojen määrät



• korvausoikeus vahingonkärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla erityisen läheisellä henkilöllä

• voi näyttää, että nämä eivät läheisiä / joku muu on läheinen

• vahingonkärsijän hoitaminen (VahL 5:2d)

• kohtuullinen korvaus tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä

• aiheutunut henkilövahingon kärsineen hoitamisesta tai muista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan edistämään vahingonkärsijän tervehtymistä tai kuntoutumista

• KKO 2016:86

LÄHEISEN OIKEUS

KORVAUKSEEN



• hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3)

• vainajan hautaamisesta huolehtineelle kohtuullinen korvaus hautaamisesta aiheutuneista kustannuksista (”säädynmukaiset” hautajaiset)

• läheisille aiheutuneet kohtuulliset hautaamiseen liittyvät kustannukset (hautajaisvaatteet, matkat yms.)

• kärsimys kuolemantapauksessa (VahL 5:4a)

• kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella ja

• korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon henkilösuhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet

• tulkittu melko korvausmyönteisesti

Läheisen oikeus korvaukseen (2)



Varusmies oli saanut surmansa puolustusvoimien

kovapanosammunnoissa. Valtio velvoitettiin

suorittamaan varusmiehen läheisille korvausta

kärsimyksestä, vaikka kuolemantuottamuksesta

rangaistukseen tuomittu ammunnan johtaja ei ollut

menetellyt törkeän huolimattomasti, kun vahinkoon

johtaneessa puolustusvoimien toiminnassa ilmennyttä

huolimattomuutta oli kokonaisuudessaan pidettävä

törkeänä.

KKO: äiti 6.000 euroa, sisarukset 2.500 euroa

KKO 2002:56



A oli syyllistynyt B:n tappamiseen hätävarjelun

liioitteluna. B:llä oli puolentoista vuoden ikäinen lapsi.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein

katsottiin, ettei isän kuolemantapauksesta lapsen

tunneperäiselle tai henkiselle kehitykselle mahdollisesti

aiheutuvia haitallisia seurauksia voitu pitää VahL 5:4

a:ssä tarkoitettuna korvattavana kärsimyksenä.

KKO: lapsi kaipaa isää, mutta ei kärsi nimenomaan

siitä, mistä syystä isä on kadonnut hänen elämästään

KKO 2004:2



• oma järkytys kuolemantapauksessa (VahL 5:4b)

• tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun

kuolemantapauksen yhteydessä oikeus korvaukseen

(järkytyksen kaltaisesta) henkilövahingosta johtuvista

tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista, muista

kuluista ja ansionmenetyksestä

• ei siis yleistä oikeutta korvaukseen läheisen

kuoleman johdosta (vrt. vakuutus)

Läheisen oikeus korvaukseen (3)



• jos elatusvelvollinen tai muuten toisen elatuksesta

huolehtinut henkilö saa surmansa

• tosiasiallinen elatussuhde riittää

• elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön

arvo

• elatukseen tai elatusapuun oikeutetulle tai muutoin

surmansa saaneen elatuksen varassa olleelle

• korvauksen määrä: huomioidaan todennäköinen elatus

surmansa saaneelta sekä mitä kohtuuden mukaan

tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon mahdollisuutensa

hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet

Elatuksen menetys (VahL 5:4)



Käytetyn henkilöauton tuhoutuminen omistajan

kannalta:

a) Auton merkitys omistajalle?

b) Mitä pitäisi korvata ja miten?

c) Miten 2 kohdan ehdotuksenne sopii yhteen täyden

korvauksen periaatteen ja rikastumiskiellon

kanssa?

TEHTÄVÄ



• esine = sekä irtaimet (myös kotieläimet) että kiinteät

esineet, myös koneet, laitteet ja niiden osat

• korvataan esineen korjauskustannukset, muut kulut,

arvonalennus, tuhoutuneen tai hukatun esineen

arvo, tulojen ja elatuksen vähentyminen

• esineen lisäksi siis korvausta välillisistä vahingoista,

esim. esineen käyttömahdollisuuden estymisen

aiheuttamasta tulon menetyksestä

• korjaaminen

• jos esine tulee vahinkotapahtumaa edeltänyttä tilaa

parempaan kuntoon, hyöty yleensä vähennetään

ESINEVAHINKO (VahL 5:5)



• jälleenhankinta-arvo (uudelleenhankinta-arvo,

uusarvo): uuden, vastaavan esineen hankkimiseksi

tarvittava summa

• vanha omaisuus korvautuu uudella (käyttämätön,

modernimpi) => vastoin rikastumiskieltoa

• uuden osan liittäminen vanhaan kohteeseen, osan

käyttöiällä ei merkitystä

• päivänarvo: jälleenhankinta-arvo, josta tehdään mm.

ikä-, käyttö-, käyttökelpoisuusvähennys

Esinevahinko: tuhoutuneen tai

hukatun esineen arvo



• käypä arvo, (edelleen)myyntiarvo: summa, jonka

esineen myynnistä olisi saanut juuri ennen vahinkoa

• vastaa esineen varallisuusarvoa omistajalle

• soveltuu, jos kyse myytävästä esineestä

• jos kyse käytetystä esineestä, ei yleensä riitä vastaavan

esineen hankkimiseen

• pääsääntö: jälleenhankinta-arvo; ellei tällaista kyetä

määrittämään esimerkiksi objektin yksilöllisyyden

vuoksi, kysymykseen tulee lähinnä esineen iän,

kunnon ym. seikat huomioon ottava käypä arvo

Esinevahinko: tuhoutuneen tai

hukatun esineen arvo (2)



• taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä

(samalle henkilölle aiheutuneeseen) henkilö- tai

esinevahinkoon

• sopimusperusteinen vastuu: tyypillistä, korvataan

• deliktivastuu: pelkkä tuottamusperuste voisi johtaa

liialliseen vastuuseen (esim. liikekilpailu ja julkinen

arvostelu ”sallittua vahingoittamista”) => korvaamista

rajoitettu

PUHDAS VARALLISUUS-

VAHINKO (VahL 5:1)



1) vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla

• syyntakeettomuus tai rikoksen vanhentuminen eivät

estä vastuuta

• dekriminalisointi poistaa korvausvastuun (KKO

1993:15)

2) vahinko aiheutettu julkista valtaa käytettäessä

• julkinen valta ≠ viranomainen

• tunnusmerkistön tulkinta laajahkoa

Puhdas varallisuusvahinko (2)



Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa

Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle

virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen

pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten

sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa

työvoimaneuvojan virkatehtävistä.

Tietojen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen katsottiin,

että työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt

julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen

virheellisyydestä aiheutunut vahinko.

KKO 1989:50



Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimistosihteeri oli,

saatuaan ulkomaalaisvirastosta tiedon, jonka mukaan

työ- ja oleskelulupia hakeneet venäläiset

vuokratyöntekijät eivät tarvitsisi erikseen lupia

Espanjassa työskentelyä varten, ilmoittanut tiedon

edelleen yhtiön toimitusjohtajalle.

Korkein oikeus katsoo, ettei neuvon antamista

tällaisissa olosuhteissa ole perusteltua rinnastaa

työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan

hallintopäätökseen.

KKO 2009:24



3) korvaamiseen on erittäin painavia syitä

• lisättiin eduskuntavaiheessa => ei juuri esityöaineistoa

• etenkin aiheuttamisteon hyvän tavan vastaisuus (KKO

1991:79, KKO 1997:181, vrt. KKO 1991:32)

• muita mahdollisia perusteita esimerkiksi oikeussuhteen

sopimuksenkaltaisuus ja vahingonaiheuttajan erityinen

luottamusasema




Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt

yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen

työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn

kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa.

Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli

menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia

syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan

varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.

KKO 2009:24



• voi aiheutua myös kolmannelle: henkilöön tai

esineeseen kohdistuva ensivahinko aiheuttaa

taloudellisen vahingon (seurausvahingon)

kolmannelle

• vallitseva käsitys: kolmas ei enää loukatun normin

suojatarkoituksen piirissä eikä oikeutettu korvaukseen

• lakiin perustuvia korvaustilanteita: VahL 5:2d

(vahingonkärsijän hoitaminen), 5:4a-b (kärsimys, oma

henkilövahinko)




• korvausvaatimus voidaan hylätä ennenaikaisena, jos

vahinko ei vielä ole ilmennyt tai sen laajuus selvinnyt

• saman vahinkotapahtuman johdosta aiheutuvat

vahingot voivat ilmetä eri aikoina

• korvausta ei useinkaan määrätä tuomitsemispäivän

jälkeiseen aikaan kohdistuvista menetyksistä, jos

niiden aiheutuminen epävarmaa, esim.

• mahdollisesti tarvittava leikkaus

• tulon menetys ajalta, jolta työkyvyttömyys epävarma

• ennenaikaisena hylätty korvausvaatimus voidaan

esittää myöhemmin, vahingon realisoituessa

VAHINGON ILMENEMISAIKA



6. KORVAUKSEN MÄÄRÄÄ

ALENTAVAT SEIKAT



• vahingonkärsijän puolella olevaa tuottamusta

• myötävaikutusarvioinnissa otettava huomioon olosuhteet; esim. tilanteen äkillisyys lieventää tuottamusarvostelua

• vahingon aiheutumiseen vaikuttaminen

• jokaisen on suojattava etuuksiaan normaalilla huolellisuudella

• normaalia suurempi riski, mutta se ei vaikuta potentiaalisen vahingonkärsijän käyttäytymiseen

• saatujen ohjeiden laiminlyönti

• varoitusten laiminlyönti

Vahingonkärsijän myötävaikutus

(VahL 6:1)



Vahingonkärsijä oli asiakkaana myymälässä. Hänen

ollessaan jauhamassa kahvia kahvimyllyllä, jolla

asiakkaat saivat itse jauhaa ostamansa kahvin, myllyn

ulostuloputki meni tukkoon. Hän yritti avata tukkeumaa

sormella, jolloin myllyn terät silpoivat hänen oikean

keskisormensa. Kahvimyllyjen lähettyvillä oli ollut 3

selvästi erottuvaa kylttiä, joissa oli varoitettu asiakkaita

laittamasta sormiaan kahvimyllyn ulostulosuppiloon.

Onko oikeutta korvaukseen?

TEHTÄVÄ



Ltk katsoo, että asiakkaan käyttäessä myymälässä

laitetta, joka ei ole hänelle entuudestaan tuttu, hänen

tulisi perehtyä käyttöohjeisiin. Myymälä on tehokkaasti

varoittanut asiakkaita kahvimyllyn käyttöön liittyvistä

vaaroista, eikä se ole vahingonkorvausvastuussa siitä,

että asiakas ei lue varoituksia. Tämän vuoksi ltk

katsoo, että myymälä ei ole korvausvastuussa

lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta.

VKL 730/95



• vahingon rajoittaminen

• hoitoon hakeutuminen

• uudelleenkouluttautuminen

• vahingoittuneen esineen korjauttaminen

• nopeita / pitkäkestoisia toimia

• jne.

• jos vahingonkärsijällä ei ole varaa rajoittamiseen,

laiminlyönti ei ehkä vaikuta korvausoikeuteen


(2)



• korvausvelvollisuutta voidaan supistaa; usein

alennus määräosin, esim. 1/3:lla, 1/2:lla

• jos selvästi erotettava osa vahingosta seurausta

vahingonkärsijän menettelystä, se jää korvaamatta

• vahinkolaji voi vaikuttaa: henkilövahinkokorvauksen

alentamiseen suhtaudutaan pidättyvämmin

• vrt. vakuutukset: vakuutustapahtuman

aiheuttaminen, suojeluohjeiden ja

pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti


(3)



A:n syyksi oli luettu vaaranmerkintärikkomus sillä perusteella, että hän oli kaupungin vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraustyön tehneen maanrakennusurakoitsijan toimitusjohtajana ja työnjohtajana jättänyt asianmukaisesti merkitsemättä hengen tai terveyden vaaran laiminlyömällä huolehtia kadulle ja siihen rajoittuville tonteille tehtyjen kaivantojen suojaamisesta. B oli lähtiessään pimeän aikaan kiertämään kadulla ollutta kaivantoa viereisen omakotitontin kautta pudonnut tontin puolella sijainneeseen kaivantoon. B:lle oli kaivantoon putoamisesta aiheutunut ruumiinvammoja. A:n katsottiin syyllistyneen myös törkeään vammantuottamukseen.

Myötävaikutusta?

TEHTÄVÄ: KKO 2015:95



• vaikuttaa eräissä tapauksissa vastuuseen

• alentaa vastuuta tai sulkee vastuun pois

• ilmenee esimerkiksi urheilussa ja tulee esille lähinnä

tuottamusarvioinnin kautta

• vahinkoseuraamukseen suostuminen poistaa

vastuun kokonaan

• kuolemaan tai vakavaan ruumiinvammaan ei voi

pätevästi suostua

Tietoinen riskinotto



Eräät yhtiöt olivat tuoneet maahan, valmistaneet ja markkinoineet savukkeita, joita A oli polttanut vuosina 1941-1986. A:lla oli 1980-luvulla todettu kurkunpään syöpä ja muita sairauksia, jotka hänen mukaansa olivat aiheutuneet tupakoinnista. - - - ”A on koko sen 45 vuoden ajan, jonka hän on tupakoinut, ollut tietoinen tupakoinnin terveydelle aiheuttamasta vaarasta. Se, että A olisi jatkanut polttamistaan Oy Rettig Ab:n mainosten vuoksi ja niiden perusteella tupakan vaarattomuuteen luottaen, ei ole näissä olosuhteissa uskottavaa. Tupakoidessaan A on ottanut tietoisen riskin siitä, että tupakoinnista voi mahdollisesti aiheutua vakavia vaaroja hänen terveydelleen. A:n sairastumista ei siten voida pitää Oy Rettig Ab:n mainosten seurauksena.”

KKO 2001:58



• jos korvausvelvollisuus kohtuuton ottaen huomioon vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet; jos vahinko aiheutettu tahallisesti, täysi korvaus, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta

• korvausvelvollisen taloudellinen asema: varallisuus ja tulot, (tulevat) ansiomahdollisuudet (KKO 1999:41 (tekn. yo)), elatusvelvollisuudet ym.

• vahingonkärsijän korvaustarve

• tuottamuksen laatu

• taloudellisen edun tavoittelu

• osapuolilla ei tavanomaisia vakuutuksia

Korvauksen sovittelu (VahL

2:1.2)



A oli erehdyttänyt Kelan maksamaan itselleen aiheettomia

matkakorvauksia 80.000 mk. Vaikeista taloudellisista ja

muista olosuhteista (työttömyys; neljä lasta, joista kaksi

sairaita; varat käytetty välttämättömiin elinkustannuksiin)

huolimatta tuomittiin täysi korvaus.

KKO 1998:149



7. ERITYISSÄÄNTELYN

KOHTEENA OLEVAT

VAHINGONAIHEUTTAJAT



• alaikäinen (VahL 2:2)

• mielisairas, vajaamielinen, sieluntoiminnaltaan

häiriintynyt (VahL 2:3)

• työnantaja ja julkisyhteisö (3 luku)

• työntekijä ja virkamies (4 luku)

Erityisryhmiä



• vastuu "kohtuulliseen korvaukseen" rajoittuvaa eikä

täyden korvauksen periaatteen mukaista

• ≠ täysi korvaus + kohtuullistaminen

• täysikin korvaus mahdollinen

• kompensaatiovaikutus alhainen, korvausvastuulla

paljolti preventiivisiä ja yhteiskuntamoraalia

ylläpitäviä tehtäviä

• vahingonkärsijän kannalta on siis merkityksellistä,

kuka vahingon aiheuttaja on

Alaikäiset ja mieleltään

häiriintyneet



• alle 18-vuotiaan korvausvastuun mitoittamisessa

otetaan huomioon

• ikä ja kehitystaso

• teon laatu

• vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot

• muut olosuhteet

• korvausvastuulla ei kiinteää alaikärajaa

• esim. 7-vuotiaita velvoitettu korvaukseen (KKO 1984

II 93: 250.000 markan vahingosta 20.000 mk)

Alaikäiset (VahL 2:2)



• 15-vuotta täyttäneiden rikosperusteinen

korvausvastuu usein täysimääräistä (KKO 1983 II

26, KKO 1991:73)

• nuorempien vastuu yleensä soviteltua, vaikka teko

hyvinkin moitittava (KKO 1996:117: 13-vuotiaan

tahallisesti aiheuttama tulipalo)

• vastaavat korvauksesta omalla varallisuudellaan,

myös tulevalla

• vanhemmilla ei ole velvollisuutta maksaa lastensa

vahingonkorvauksia

Alaikäiset (2)



Alle 15-vuotias B oli sytyttänyt rakennuksen vieressä

olleet jätesäiliöt palamaan seurauksin, että tuli oli

levinnyt rakennukseen. B:n seurassa ollut 15-vuotias A

ei ollut osallistunut sytyttämiseen, mutta oli kuitenkin

osoittanut suhtautuvansa B:n menettelyyn

hyväksyvästi. A:n, jonka oli tullut käsittää tulen

leviämisen mahdollisuus, katsottiin menettelyllään

myötävaikuttaneen rakennuksen vahingoittumiseen ja

hänet velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta.

KKO 1991:73



A ja B, jotka olivat 12-vuotiaita, olivat kaataneet maahan

tulenarkaa ainetta, jonka A oli sytyttänyt tuleen. B oli A:n

kehotuksesta pannut tuleen ainetta sisältäneen muoviastian.

Astian lehahdettua tuleen B oli pelästyneenä potkaissut sitä,

ja se oli osunut lähellä olleeseen 8-vuotiaaseen C:hen, jolle

oli aiheutunut vaikeita palovammoja.

KKO 1993:55: A ja B olivat tuottamuksellisesti yhtä suurelta

osalta aiheuttaneet C:n vammat. C ei ollut myötävaikuttanut

vahingon syntymiseen. Vahingonkorvausta soviteltiin

ottamalla huomioon A:n ja B:n ikä, kehitystaso, teon laatu ja

asianosaisten varallisuusolot sekä muut olosuhteet.

TEHTÄVÄ



• lapsen vanhemmat korvausvastuussa vain oman

tuottamuksensa perusteella

• valvontatuottamus

‒ KKO 1983 II 41: vanhemmat eivät valvoneet, ettei 7-vuotias

pääse yksin heittämään tikkaa

‒ KKO 1981 II 124: vanhemmat laiminlyöneet puuttua 16-

vuotiaan pienoiskiväärin käyttöön

• kasvatustuottamus

‒ KKO 1981 II 170: isä sanonut 9-vuotiaalle pojalleen, että

tämä saa heti lyödä takaisin, jos joku tarttuu kiinni

• valvontavastuussa myös muu lasta valvova

Alaikäiset (3)



• mielisairaat, vajaamieliset ja sieluntoiminnaltaan häiriintyneet

• vähäiset poikkeamat normaalista eivät vaikuta

• ei: itse aiheutetut häiriötilat (esim. humala)

• kohtuulliseksi harkittu määrä, jossa otetaan huomioon

• henkilön tila; ymmärryskyvyn taso keskeinen lähtökohta

• teon laatu

• vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot

• muut olosuhteet

• rikosoikeudellisesti syyntakeeton voi joutua korvausvastuuseen

Mieleltään häiriintyneet

(VahL 2:3)



Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso Downin oireyhtymästä johtuen vastasi 6–7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut.

Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot VSL 25.1 §:ssä (132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella.

KKO 1995:125



• työnantaja vastaa ulkopuolista kohtaan vahingosta,

jonka työntekijä aiheuttaa tuottamuksella työssään

• työssä-kriteerin tulkinta suhteellisen laajaa:

työaikana aiheutetut vahingot, joiden kohdalla

työntekijän toiminta ei olennaisesti poikennut

työnkuvasta

• isännänvastuun ulkopuolella selvästi työhön

liittymättömät teot (esim. asiakkaan

pahoinpiteleminen)

Työnantajan isännänvastuu

(VahL 3:1)



• korvauksen edellytyksenä työntekijän tuottamus,

työnantajan tuottamusta ei vaadita

• anonyymi tuottamus riittää eli vahingon aiheuttanutta

työntekijää ei tarvitse yksilöidä

• käsittää tahallisiakin vahinkoja, jos näiden riski ko. työlle

tyypillinen (portsarin voimankäyttö)

• työnantaja voi olla korvausvelvollinen myös oman

tuottamuksensa perusteella (esim. työntekijöiden

puutteellinen opastaminen tai valvonta)

Työnantajan isännänvastuu (2)



• työnantajan vastuun sovittelu VahL 3:6: korvaus-

velvollisuuden ”ilmeinen kohtuuttomuus”, vrt. VahL

2:1.2

• vastaava vastuu koskee valtiota, kuntaa ja muuta

julkista yhteisöä tai laitosta, kun kyse ei julkisen

vallan käyttämisestä (VahL 3:1.2)

Työnantajan isännänvastuu (3)



• työntekijän työssään aiheuttamat vahingot

• vastuu rajoitettua (VahL 4 luku) ja toissijaista

(työnantajan isännänvastuu), kun kyse vahingosta

• ulkopuoliselle

• työnantajalle (välitön vahinko tai regressi)

• VahL 4 luku ei koske työnantajan sopijapuolelle

aiheutettua vahinkoa

• vastuu käytännössä korkeintaan hyvin rajoitettua

• työntekijän vastuu ≠ vahingonkärsijälle tuleva

korvaus

Työntekijän korvausvastuu



• lievä huolimattomuus => ei korvausvastuuta

• tahallisuus => täysi korvaus, ellei erityistä syytä

alentaa

• tavallinen tai törkeä huolimattomuus =>

kohtuulliseen määrään rajoitettu vastuu,

arviointiperusteina:

• vahingon suuruus

• teon laatu

• vahingon aiheuttajan asema

• vahingon kärsineen tarve

• muut olosuhteet

Työntekijän korvausvastuu (2)



• tuottamusarvioinnin mittapuu korkeampi kuin

alaikäisillä ja psyykkisesti häiriintyneillä

• erityisasiantuntijalle suuretkin vaatimukset

• kanavointisääntö: työntekijän vastuu toissijaista

työnantajan vastuuseen nähden, ja korvaus voidaan

periä vain siltä osin kuin sitä ei voida saada

työnantajalta (työnantajan maksukyvyttömyys /

toiminnan lopettaminen)

• ei vastuun toissijaisuutta, jos työntekijä aiheuttanut

vahingon tahallaan => korvaus suoraan työntekijältä




• edellä esitetyt työntekijän vastuuperiaatteet koskevat

myös

• virkamiehiä

• asevelvollisia (eräin poikkeuksin)

• oppi-, hoito- tai rangaistuslaitoksissa työtä suorittavia




• tuottamusvastuuta, joka VahL:ssa erityissääntelyn

kohteena

• muutostarpeita selvitetty v. 2010; OM: hankkeen

jatkamisesta päätetään myöhemmin

• julkisyhteisön vastuu voi syntyä

• julkisen vallan käytöstä, jota VahL:n erityissäännökset

(ja seuraava esitys) koskevat

• muusta tosiasiallisesta tai yksityisoikeudellisesta

toiminnasta => normaali VahL:n mukainen vastuu

JULKISYHTEISÖN

KORVAUSVASTUU



• julkisyhteisö, kun käyttää julkista valtaa

• myös ei-julkisyhteisö, jolle on uskottu julkisen vallan

käyttötehtäviä, kun käyttää tätä valtaa, esimerkiksi

Helsingin yliopisto, Suomen Asianajajaliitto,

Keskuskauppakamari, työeläkevakuutusyhtiö

• kansalaisten oikeuksiin välittömästi vaikuttavat

päätökset

• nykyisin myös esim. neuvontapalveluja

Julkisen vallan käyttö



• kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuosituksen

julkaiseminen (KKO 1995:111)

• rakennusluvasta päättäminen (KKO 1998:9)

• päivähoitolain mukaisen hoitopaikan

järjestämisvelvollisuuden täyttäminen (KKO 2001:93)

Julkisen vallan käyttö (2)



• korvausvelvollisuus syntyy vain, ”milloin toimen tai

tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus

huomioon ottaen kohtuudella asetettavia

vaatimuksia ei ole noudatettu”

• merkitys hieman kiistanalainen

• viittaa lievennettyyn tuottamusarviointiin

• joskus yhdistetty myös normin suojatarkoitukseen

• poistamista ehdotettu kaavaillun VahL:n

uudistamisen yhteydessä

Standardisäännös (VahL 3:2.2)



Kunta oli lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n 1

momentin (630/1991) mukaan velvollinen

huolehtimaan siitä, että alle kouluikäisen lapsen

vanhemmat saivat lapselleen kunnan järjestämän

päivähoitopaikan.

Tämän velvollisuutensa laiminlyönyt kunta velvoitettiin

suorittamaan lapsen vanhemmalle vahingonkorvausta.

Kunnan vastuuta ei rajoittanut vahingonkorvauslain 3

luvun 2 §:n 2 momentin säännös.

KKO 2001:93



Poliisin laiminlyötyä suorittaa esitutkinnan

kohtuullisessa ajassa A joutui olemaan

huumaantuneena ajamista koskevan epäilyn

perusteella poliisimiehen määräämässä väliaikaisessa

ajokiellossa lähes neljä vuotta.

Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle ajo-oikeuden

menetyksestä aiheutunut taloudelliseksi vahingoksi

katsottu haitta.

KKO 2005:66



• muutoksenhaun ensisijaisuus: jos valtion tai kunnan

viranomaisen virheellisen menettelyn vuoksi

vahinkoa kärsinyt jättänyt pätevättä syyttä hakematta

muutosta, ei oikeutta korvaukseen vahingosta siltä

osin kuin vahinko olisi voitu välttää muutoksenhaulla

• mikä on pätevä syy?

• vahingonkärsijän henkilö, taloudellisen intressin

suuruus, juridisten ongelmien vaikeusaste, lisävahingon

aiheutuminen

• ylimääräisten muutoksenhakukeinojen asema?

yleensä ei voida vaatia käyttämään

Muutoksenhakuvaatimus

(VahL 3:4)



• eräissä tapauksissa vahingonkorvauskanteen

tutkimisen edellytyksenä, että

• viranomaisen päätöstä muutettu tai se kumottu tai

• virheen tehnyt todettu syylliseksi virkarikokseen tai

velvoitettu korvaamaan vahinko

• tulee sovellettavaksi, kun kyseessä

• valtioneuvoston tai ministeriön päätös

• tuomioistuimen tai tuomarin päätös

• jos hallintoviranomaisen päätökseen haettu

muutosta VN:lta, KHO:lta tai virkaylioikeudelta, ei

korvausta, jos päätös jätetty pysyväksi

Lisärajoitus (VahL 3:5)



8. NÄYTTÖKYSYMYKSET



OK 17:1.2 (732/2015): Tuomioistuimen on esitettyjä

todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita

seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on

näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on

perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden

ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla

todistusharkinnalla, jollei laissa toisin säädetä.

Todistustaakka



OK 17:2 (732/2015): Riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu.

Seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä uskottavan näytön.

Jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei todistustaakasta tai näytöltä vaadittavasta vahvuudesta laissa toisin säädetä tai asian laadusta muuta johdu. Mitä 3 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei laissa toisin säädetä.

Todistustaakka (2)



• vahingonkärsijän näytettävä

• vahinko ja sen määrä

• vahingon aiheuttaja

• syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan/laiminlyönnin

ja vahingon välillä

• korvausvelvollisuuden peruste

• vahingonaiheuttaja näyttää

• jokin syy, jonka vuoksi korvausvelvollisuutta ei

(ainakaan täysimääräisenä) kuitenkaan ole

Todistustaakka (3)



• korostunut huolellisuusvelvollisuus

• vahingonaiheuttaja näyttää tehneensä kaiken

voitavansa

• ankara vastuu

• lähtökohtana korvausvelvollisuus => vahingonaiheuttaja

osoittaa, että on jokin korvausvelvollisuuden poistava

peruste

Todistustaakka (3)



9. KORVAUSOIKEUDEN

VANHENTUMINEN



• VanhL 7 §:n mukaan vanhentumisaika 3 vuotta

• sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä,

kun ostaja tms. havainnut virheen sopimuksen

täyttämisessä tai se olisi pitänyt havaita

• sopimuksenulkoisessa vastuussa siitä, kun

vahingonkärsijä on saanut tietää vahingosta ja siitä

vastuussa olevasta

Korvausoikeuden

vanhentuminen



• deliktivastuun vanhentuminen

• siis 3 vuodessa siitä, kun vahingonkärsijän on pitänyt

saada tieto vahingosta ja vastuussa olevasta

• sisältää tietynasteisen selonottovelvollisuuden

• se, ettei tunne lain sisältöä, ei estä vanhentumista

• vanhentumisaika alkaa, vaikka korvauksen määrä ei

olisi vielä lopullisesti täsmentynyt

Korvausoikeuden

vanhentuminen (2)



Vahingonkärsijä oli vuonna 1967 saanut leikkinuolen

silmäänsä. Tuolloin oli todettu, että silmään saattaa iän

myötä tulla harmaakaihi. Kun vahingonkärsijän

silmässä vuonna 1989 oli todettu mykiömuutoksia,

hänen katsottiin vasta tuolloin saaneen tietoonsa

saamisoikeutensa näiltä osin ja korvaussaatavan

vanhentuminen luettiin tästä ajankohdasta.

VKL 123/89



• lisäksi täydentävä 10 vuoden vanhentumisaika

(VanhL 7.2 §): vanhentuminen on katkaistava ennen

kuin on kulunut 10 vuotta vahinkoon johtaneesta

tapahtumasta

• säännöllä on merkitystä myöhäisvahinkojen kohdalla

• ei koske henkilö- ja ympäristövahinkoja

Korvausoikeuden

vanhentuminen (3)



VAKUUTUSSOPIMUS-

OIKEUS


10. JOHDANTO



• yksittäinen vakuutussopimus:

• vakuutuksenantaja ottaa vakuutusmaksua vastaan tietyn riskin kantaakseen

• vakuutustoiminnan idea:

• vahinkoriskin jakaminen samankaltaiselle vaaralle alttiina olevien kesken

• vakuutuskorvaus vain niille, joita vahinko kohtaa

• eri sopimusten, vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvaukseen oikeutettujen välinen kohtalonyhteys

• vakuutus = sekä yksittäinen sopimus että tuote

• vain vakuutusyritys voi myydä omaan lukuunsa

Mikä on vakuutus?



Vakuutusten erilaiset

käyttömahdollisuudet

1. Riskiturva

• halutaan turvaa siltä varalta, että jotakin ei-

toivottavaa sattuu

• vakuutus otetaan

• vahingon kärsimisen varalta

• vahingon aiheuttamisen varalta (vastuuvakuutus)

• vakuutuskorvauksena maksetaan

• kuluja vastaava korvaus

• kiinteä korvaussumma (summavakuutus)

• samassa vakuutuksessa voi olla kummankinlaisia osia

150 tammikuu 2017Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen


2. Säästäminen, sijoittaminen

• vakuutustapahtuma voi olla toivottu

• henkivakuutuksista elämänvaravakuutukset:

vakuutustapahtumana vakuutetun elossa olo tiettynä

hetkenä

• vakuutuskorvaus kertakorvauksena

• eläkevakuutukset (+ kuolemanvaravakuutus)

• vakuutuskorvaus useampana eränä

151


käyttömahdollisuudet (2)



• kapitalisaatiosopimus (VSL 4 a §)

• talletuksen kaltaisia

• ei vakuutettua => määräaikaisia

• voi olla osaksi sijoitussidonnainen

3. Omaisuusjärjestelyt

• lahjoittaminen (mikä tahansa vakuutus)

• kuolemaan liittyvät järjestelyt testamentin

vaihtoehtona (henkivakuutus)

152


käyttömahdollisuudet (3)



• aikaisemmin kaikilla yhtiöillä samat ehdot ja hinnat

• nykyisin yhtiökohtaiset tuotteet ja hinnat, mutta yhteinen historia näkyy edelleen

• markkinoilla myös ulkomaisten yhtiöiden tuotteita, jotka voivat poiketa selvästi kotimaisista

• vakuutuksia myyvät vakuutuksenantajien lisäksi erilaiset asiamiehet (pankit, kodinkoneliikkeet, optikkoliikkeet jne.)

• sijoitustuotteina vakuutukset kilpailevat muiden sijoitusvaihtoehtojen kanssa

Suomen vakuutusmarkkinat



Vakuutus(sopimus)oikeus

tarkastelun kohteena



• vakuutusoikeudessa riitatilanteissa yleensä aina on

vakuutussopimus, joten riita ratkaistaan

vakuutussopimuksen ja mahdollisesti lisäksi

vakuutussopimuslain nojalla (vrt. vahingonkorvaus)

• esimerkkejä riitakysymyksistä:

• vakuutusehtojen vakuutussopimuslain mukaisuus

• sopimusehtojen tulkintaan liittyvät kysymykset

• vakuutuksesta tai vakuutuskorvauksesta annetut tiedot

• vakuutussopimuksen syntyminen, lakkaaminen,

ehtomuutokset

155

Vakuutusriidat



VAKUUTUSSOPIMUSLAKI

(543/1994, VSL)

• tavoite: vakuutuksenottajapuolen suojaaminen

• lähtökohtana vakuutusturvan sisältöä koskeva sopimusvapaus

• koskee yksittäisiä vakuutussopimuksia, mutta voi vaikuttaa myös tuotekehittelyyn

• keskeisessä asemassa eri henkilötahojen velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset

• suurin muutos L 426/2010, voimaan 1.11.2010

• vakuutussopimuslainsäädäntöä ei ole harmonisoitu EU:ssa; Principles of European Insurance Contract Law (PEICL) (2016)



• vapaaehtoinen

• ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

• sisältö sovittavissa vakuutussopimuslain ym. rajoissa

• pakollinen: pakko ottaa

• vastakohta: vapaaehtoinen

• sisältö voi olla sovittavissa tai lailla säännelty

• lakisääteinen: sisältö yms. lailla säännelty

• vastakohta: vapaaehtoinen

• yleensä myös pakollinen

157

Vakuutusten jaotteluja



• muu vakuutus kuin lakisääteinen => lakisääteisillä

omat säännökset

• poikkeuksena liikenne, potilas ja ympäristö, ellei ao.

laeissa säädetä toisin => sekä erityislaki että VSL

• ei: jälleenvakuutus

• osaksi eri säännöksiä erilaisille vakuutuksille (usein

henkilö/vahinko), kuhunkin vakuutuksen osaan

sovelletaan ao. säännöksiä (esim. matkavakuutus:

matkustaja + matkatavara + vastuu)

158

Soveltamisala (1 §)



Keskeisiä käsitteitä (2 §)

• henkilövakuutus: kohteena luonnollinen henkilö

(esim. henki- (elämän tai kuoleman varalle), eläke-,

tapaturmavakuutus)

• vahinkovakuutus: esinevahingon,

vahingonkorvausvelvollisuuden (vastuuvakuutus) tai

muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen

korvaamiseksi otettu vakuutus

• vakuutuksenantaja: vakuutussopimuksen osapuoli

(yksi tai useampi), aina vakuutusyritys

159Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen


Keskeisiä käsitteitä (2)

• vakuutuksenottaja

• vakuutussopimuksen osapuoli (yksi tai useampi)

• ei välttämättä vakuutettu

• vakuutettu

• henkilövakuutus: luonnollinen henkilö, joka on vakuutuksen kohteena

• vahinkovakuutus: jonka hyväksi vakuutus voimassa

• ei välttämättä vakuutuksenottaja

• voi olla useampiakin samassa vakuutuksessa

• edunsaaja (47 §): vakuutuksenottajan ja vakuutetun sijaan oikeus henkilövakuutuskorvaukseen



Vakuutussopimuslain

pakottavuus (3 §)

• vakuutuksenottaja (= sopijapuoli), kun kyseessä

1. kuluttaja (asiantuntemuksestaan riippumatta)

2. muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka

vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa

kuluttajaan (esim. tmi, kuolinpesä, pienyritys, As.oy,

osa yhdistyksistä)

• muu vakuutettu / vakuutuskorvaukseen oikeutettu

kuin vakuutuksenottaja (= kolmas)

• poikkeukset: luotto-, takausvakuutus; eh:n ottama

kuljetusvakuutus tai ilma-alusta koskeva vakuutus



Vakuutussopimuslain

pakottavuus (2)

• yksipuolista pakottavuutta: ei saa poiketa lailla suojattavien vahingoksi, eduksi kyllä

• arvioidaan ehto- eikä vakuutussopimuskohtaisesti

• laitonta ehtoa ei voi kompensoida edullisella ehdolla

• vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet säännelty tyhjentävästi: ei voi olla muita velvoitteita eikä muita/ankarampia sanktioita laiminlyönneille

• lainvastainen ehto on ao. osalta mitätön

• tilanteissa, joissa VSL ei ole pakottava

• sitä sovelletaan, jos muuta ei ole sovittu

• se toimii tulkinta-apuna



• lähtökohta: vakuutusten sisältö on sopijapuolten (tosin käytännössä usein vakuutuksenantajan) päätettävissä

• vakuutussopimuksen elinkaari

• sopimuksen solmiminen

• vakuutuksenantajan vastuun alkaminen

• sopimuksen muuttaminen

• sopimuksen päättyminen

• vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset (vaikutus korvaukseen & sopimuksen jatkoon)

Mitä vakuutussopimuslaissa

säännellään?



Mitä vakuutussopimuslaissa

säännellään? (2)

• vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudet ja

niiden laiminlyönnin seuraukset

• korvausmenettely

• edunsaajamääräys

• alivakuutus, ylivakuutus, monivakuutus

• kolmannen henkilön oikeus vahinkovakuutuksessa

• ryhmävakuutus

• ulosmittaus, takaisinsaanti konkurssipesään



Vakuutuksenantajan vastuun

alkaminen (11 §)

• sopimuksen syntyminen ≠ vakuutuksenantajan vastuun alkaminen

• vakuutuksenantajan vastuu alkaa tarjouksen hyväksymisen antamisesta tai lähettämisestä

• voidaan yksilöllisesti sopia toisin

• jos vakuutustapahtuma sattuu aikaisemmin, vastuu alkaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisesta tai lähettämisestä, jos on ilmeistä, että vakuutuksenantaja olisi hyväksynyt hakemuksen

• käteismaksuehto: vastuun alkaminen edellyttää maksua

• vakuutuksen laatu tai muu erityinen syy; merkintä vakuutusmaksulaskuun



Vakuutuksenantajan

velvollisuudet

• päävelvollisuus: riskin kantaminen ja korvausten

asianmukainen maksaminen

• myös auttaminen vahingonselvittelyssä

• tiedonantovelvollisuus

• ennen sopimuksen tekemistä (5 §)

• sopimussuhteen aikana (7 ja 8 §)

• ei ole velvollisuutta myöntää vakuutusta (tosin hyvä

vakuutustapa; VSL 6 a §), vrt. peruspankkipalvelut



Vakuutuksenottajapuolen

velvollisuudet

• päävelvollisuus: vakuutusmaksun maksaminen


• tiedonantovelvollisuus vakuutusta otettaessa (22–24 §)

• vakuutuksenottaja, vakuutettu

• vaaran lisääntymisestä ilmoittaminen (26–27 §)


• vakuutustapahtuman aiheuttamatta jättäminen (28–30 §)

• vakuutettu

• henkilövakuutus: myös korvaukseen oikeutettu



Vakuutuksenottajapuolen

velvollisuudet (2)

• suojeluohjeiden noudattaminen (31 §)

• vain vahinkovakuutus

• vakuutettu

• pelastamisvelvollisuus (32 §)

• vain vahinkovakuutus

• vakuutettu

• vahingonselvittelyyn osallistuminen (10 luku)

• korvauksenhakija

• samastaminen vahinkovakuutuksissa (33 §)

• aiheuttaminen, suojeluohjeet, pelastamisvelvollisuus



11. VAKUUTUKSENANTAJAN

TIEDONANTOVELVOLLISUUS

(VSL 5 ja 9 §)



• tiedot annettava oma-aloitteisesti

• ei, jos vakuutuksen hakija nimenomaisesti ei halua tai tietojen antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta; huom. KSL 6a luku (etämyynti)

• tiedot voi antaa suullisesti ja/tai kirjallisesti

• vakuutusehtojen antaminen ei riitä / ole välttämätöntä (6 §)

• usein velvollisuus täytetään antamalla tuoteseloste

• OmA henkivakuutuksesta annettavista tiedoista (177/2011): kirjallisesti, suomi/ruotsi(/muu)

• yhdessä tai useammassa vaiheessa ennen vakuutussopimuksen solmimista

Tietojen antamisen tapa



• ei tarkoita yleistä vakuutustarvekartoitusta

• kyse ei ole vakuutuksenantajan velvollisuudesta

selvitellä

• lähtökohtana asiakkaan omat toiveet: millainen tai

mihin tarkoitukseen vakuutus halutaan => millainen

vakuutus olisi tämä huomioiden tarpeen

• käytännössä merkitsee pyrkimystä siihen, ettei

synny (tahatonta) päällekkäistä vakuutusturvaa

1) Vakuutustarpeen arvioimiseksi

tarpeelliset tiedot



• tarkoituksena helpottaa asiakkaan vakuutusvalintaa

• tietojen tarpeellisuus arvioidaan objektiivisesti, ellei vakuutuksenottamistilanne muuta edellytä

• nimenomaan ei täydelliset vaan riittävät, asiakkaita yleisesti ajatellen tarpeelliset tiedot

• ei vain kehumista vaan oikea kokonaiskuva tuotteista

• ei tarvitse vertailla toisten vakuutuksenantajien tuotteisiin

• vakuutusta koskevien tietojen lisäksi myös ainakin verotus

2) Vakuutuksen valitsemiseksi

tarpeelliset tiedot



• vakuutusmuodot

• millaisia vakuutuksia tarjolla (esim. suppea/laaja kotivakuutus); myös erityyppiset tuotevaihtoehdot

• vakuutuksen hinta

• vakuutusehdot

• ei kaikki, vaan keskeiset ja olennaiset seikat

• sekä itse laaditut että suoraan lakiin perustuvat ehdot

• vakuutusturvan olennaiset rajoitukset

• tavalla tai toisella syntyvät rajoitukset

• OmA henkivakuutuksesta annettavista tiedoista (177/2011) + KSL 6a luku (etämyynti)

Esimerkkejä annettavista

tiedoista



• sijoitussidonnainen vakuutus:

• henki- tai eläkevakuutus, kapitalisaatiosopimus

• vakuutuksenantaja omistaa rahasto-osuuksia tms.,

joiden arvonkehitykseen vakuutuksen arvo sidotaan

• riski sekä tuotosta että pääomasta asiakkaalla

• 5 §:n lisäyksen tarkoitus: vakuutuksenottaja kykenee

valitsemaan omiin sijoitustavoitteisiinsa sopivat

kohteet

Tiedonantovelvollisuus sijoitus-

sidonnaisissa vakuutuksissa



• kiinnitettävä huomiota vakuutukseen mahdollisesti

liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta

olennaisiin seikkoihin

• yleistä: riski tuoton saamatta jäämisestä ja pääoman

menettämisestä; sijoituskohteen vaihtomahdollisuus ja

aiheutuvat kulut; vertailu perinteiseen tuottotapaan

• ao. valintatilanne: sijoitusrahastojen ym. keskeiset erot

ottaen erityisesti huomioon niiden vaikutus vakuutuksen

tuottoon ja sitä koskeviin riskeihin; maksut ja kulut


sidonnaisissa vakuutuksissa (2)



• otettava erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan

aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet

• tässä poikkeuksellisesti subjektiivinen arviointi

• lisäinformaation tarve, jos

‒ ei aikaisempaa kokemusta sijoitusvakuutuksista tai

sijoitusrahastoista

‒ kyky ymmärtää sijoitussidonnaisen vakuutussäästämisen

olennaisia piirteitä heikentynyt

• sijoittamisen tavoitteet (aika, riski)


sidonnaisissa vakuutuksissa (3)



Aviopuolisot ÅB ja LB olivat vuosina 1999 ja 2000

sijoittaneet varojaan Selekta-sijoituksiin. Näiden

vakuutussopimusten päättyessä B:n puolisot olivat

menettäneet huomattavan osan sijoittamistaan

varoista, koska ne osakerahastot, joiden arvon-

kehitykseen vakuutussäästöt oli sidottu, olivat

menettäneet arvoaan. Puolisot väittivät saamiensa

tietojen perusteella ymmärtäneensä kyseisen

vakuutuksen sijoitussidonnaisuuden tarkoittaneen,

ettei sijoitukselle välttämättä kerry tuottoa, mutta he

eivät olleet ymmärtäneet, että myös sijoituksen

pääomaa voisi menettää. KKO hylkäsi kanteen.

KKO 2011:5



Tiedonantovelvollisuuden

laiminlyönnin seuraus (9 §)

• vakuutus sitoo sellaisena kuin vakuutuksenottajalla oli tietojen perusteella aihetta käsittää

• on kuitenkin vakuutus (KKO 2004:40), ei muu tuote

• ei merkitystä sillä, onko ao. vakuutuksia edes olemassa

• puuttuvat, virheelliset ja harhaanjohtavat tiedot, myös muut kuin 5 §:ssä tarkoitetut

• myös vakuutuksenantajan edustajan antamat tiedot

• lähtökohtana objektiivinen arviointi

• ei edellytetä tuottamusta

• sekä yksittäistapaukset että systeemivirheet



KKO 2010:25

Sanna S. oli ottanut sijoitussidonnaisen eläkevakuutuksen. Vakuutusmaksuja tuli maksaa 25 vuoden ajan, ja eläkettä alettaisiin maksaa noin 30 vuoden kuluttua vakuutuksen ottamisesta. Ennen vakuutussopimuksen solmimista Sanna S. oli saanut tuoteselos-teen vakuutusehtoineen sekä vakuutusesitteen. Hän oli myös kahdesti tavannut vakuutusyhtiön edustajan. Lisäksi Sanna S:lle oli annettu hänelle henkilökohtaisesti laadittu tarjouslaskelma.

Sanna S. katsoi saaneensa vakuutuksesta puutteellisia ja harhaanjohtavia tietoja, joiden vuoksi hän ei ollut saanut oikeaa kuvaa vakuutusyhtiön perimän yhden prosentin hallinnointikulun vaikutuksesta vakuutuksensa tuottoon. Hän vaati, että vakuutus-sopimuksen oli katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamansa informaation perusteella ollut aihetta käsittää eli sellaisena, ettei mainittua hallinnointikulua peritä. Vakuutuksen-ottajan kanne hyväksyttiin kaikissa oikeusasteissa.



• ei oikeuta vakuutuksenantajaa muuttamaan tai

irtisanomaan vakuutusta

• kyse sopimuksen oikeasta sisällöstä => ei vanhene

• näyttövelvollisuus

• lain edellyttämät tiedot annettu: vakuutuksenantaja

• tiedot virheellisiä tai harhaanjohtavia: korvauksenhakija

• soveltuu myös vakuutuksen muutostilanteisiin (KKO

2004:19)

Tiedonantovelvollisuuden

laiminlyönnin seuraus (2)



• myös näitä koskee se, että vakuutus voimassa

vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen

mukaisena

• kuitenkin lisäedellytys: tietojen voidaan katsoa

vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn

• olennainen rajoitus: ei koske vakuutustapahtuman

jälkeen annettuja tietoja tulevasta korvauksesta

• mahdollisuus vahingonkorvaukseen, jos aiheutunut

vahinkoa

Vakuutuksen voimassa ollessa

annetut tiedot (VSL 9.2 §)



Ystävältäsi A:lta varastettiin kamera Lontoossa 1.5.2016. Hän haki korvausta

matkavakuutuksestaan, mutta sai kielteisen korvauspäätöksen sen vuoksi, ettei

hänen vakuutuksensa ole voimassa yli 3 kuukautta kestävällä matkalla.

A kääntyy nyt puoleesi ja kertoo seuraavaa: Syyskuussa 2014 A meni pankkiin

noutamaan uutta luottokorttiaan. Samalla pankkivirkailija tiedusteli, ovatko A:n

vakuutukset kunnossa. Koska A:lla oli syksyllä tiedossa pari matkaa ja 15.1.–

20.5.2016 opiskelijavaihto Lontooseen, hän otti matkavakuutuksen. Koska A:lla

oli kiire, hän ei viitsinyt kysyä vakuutuksesta mitään. Pankkivirkailija antoi

kuitenkin hänelle kyseistä matkavakuutusta koskevan esitteen ja kehotti

tutustumaan siihen huolellisesti. Vasta vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen

A:lle lähetettiin vakuutusehdot. A ei tosin ole tutustunut vakuutusesitteeseen eikä

vakuutusehtoihin, mutta hänen mielestään hänelle olisi ennen vakuutuksen

ottamista pitänyt selkeästi suullisesti kertoa, ettei vakuutus ole voimassa yli 3

kuukautta kestävillä matkoilla. Hän ei olisi varmaankaan ottanut vakuutusta, jos

olisi tiennyt tästä ehdosta. A ymmärtää kyllä, ettei pankkivirkailijalta voida vaatia

samaa osaamista kuin vakuutusvirkailijalta, mutta silti hänen mielestään

pankkivirkailija on silti tässä tapauksessa toiminut virheellisesti.

TEHTÄVÄ (vanha tenttikysymys)



12. VAKUUTUKSENOTTAJA-

PUOLEN TIEDONANTO-

VELVOLLISUUDET



• vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuus

• vakuutuksenantajan tiedettävä, mitä tietoja tarvitsee => vakuutuksenantaja kysyy

• saa olla kysymättä; ei voi välttämättä korvata vakuutusehdoilla

• vain velvollisuus vastata vakuutuksenantajan kysymyksiin, ei tarvitse kertoa oma-aloitteisesti

• annettava oikeat ja täydelliset vastaukset

• koskee vain kysymyksiä, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta

• oikaistava ilman aiheetonta viivytystä vakuutuskaudella vääräksi/puutteelliseksi havaitsemansa tieto

Tiedonantovelvollisuus

vakuutusta otettaessa (22 §)




vakuutusta otettaessa (2)

• laiminlyönnin seuraukset

1. Vaikutus vakuutuskorvaukseen

• vilppi: vakuutus ei sido, vakuutuksenantaja saa pitää jo maksetut vakuutusmaksut

• tahallisuus tai vähäistä suurempi huolimattomuus:

• vahinko (23, 34 §): korvauksen alentaminen tai epääminen; edellyttää syy-yhteyttä (vakuutustapahtuman kannalta merkitystä sillä, että kyse oli puu- eikä kivitalosta)

• henkilö (24 §): mikä tilanne olisi, jos vakuutusta olisi haettu oikeiden tietojen perusteella (pro rata -periaate); kohtuus (24.3 §)





2. Vaikutus vakuutussopimukseen vakuutuskauden

aikana

• vahinko:

‒ vakuutuksenantajalla irtisanomisoikeus, jos

vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi

vakuutusta myöntänyt (15 §)

‒ vakuutuksenantajalla oikeus muuttaa vakuutusmaksua tai

muita sopimusehtoja vastaamaan oikeita olosuhteita (18 §)

‒ tuottamusasteella ei siis merkitystä

Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 186




• henkilö:

‒ irtisanominen kuten vahinko; lisäksi irtisanomisoikeus, jos

menetelty vilpillisesti, mutta sopimus sitoo

kohtuusperusteella (24.3 §) (17 §)

‒ tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus: sopimus

jatkuu sellaisena kuin se oikeiden tietojen nojalla olisi tehty;

koskee myös 24.3 §:n mukaisia vilppitapauksia; ei

automaattinen, vaan edellyttää vakuutuksenantajan

ilmoitusta (20 §)

Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen 187


Kysymys siitä, oliko henkilövakuutusta koskevaan

hakemukseen liittyneessä terveysselvityksessä esitetty

alkoholiongelmaa koskeva kysymys sillä tavoin

tulkinnanvarainen, että vakuutettavalla oli oikeus jättää

alkoholiongelmansa ilmoittamatta.

• onko tai onko 5 viimeisen vuoden aikana ollut hoitoa

vaatinut alkoholiongelma?

• KKO: tarkoituksena ollut saada selville, onko

objektiivisesti ongelma, joka olisi edellyttänyt hoitoa

• KKO: kysymys ei tarkoituksena ja alkoholisairauden

luonne huomioiden epäselvä

KKO 2002:65



Marko ei maksuhäiriömerkintöjensä takia voinut ostaa autoa

osamaksulla, joten hän sopi tuttavansa Riston kanssa, että

tämä merkitään auton ostajaksi ja haltijaksi. Myös kaupan

yhteydessä tehtyyn autovakuutushakemukseen auton

haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi merkittiin Risto.

Auto oli Markon hallinnassa, ja hän vastasi osamaksuerien

ja vakuutusmaksujen suorittamisesta. Auto vaurioitui.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta, koska Risto oli

vakuutushakemuksessa antanut auton haltijasta väärän

tiedon ja siten menetellyt vilpillisesti. Markon maksuhäiriöistä

tietoisena vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt tälle vakuutusta.

KKO 2006:79: vilppi

TEHTÄVÄ



• vakuutuksenottajan velvollisuus

• kyse siitä, että olosuhteissa tapahtuu vaaraa lisäävä

muutos vakuutuksen ottamisen jälkeen; muutokselta

edellytetään jonkinlaista pysyvyyttä

• vakuutuksenantajan muistutettava vakuutuksen-

ottajaa ilmoitusvelvollisuudesta vuositiedotteessa

• vakuutuksenottajan ilmoitettava muutoksesta

viimeistään kuukauden kuluttua muutosta seuraavan

vuositiedotteen saamisesta

Velvollisuus ilmoittaa vaaran

lisääntymisestä (26 ja 27 §)



• edellyttää määräystä vakuutusehdoissa

• vakuutuksenottajan on ilmoitettava vakuutuksenantajalle vakuutussopimusta päätettäessä ilmoitetuissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa vakuutuskauden aikana tapahtuneesta olennaisesti vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, jota vakuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä

• tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus: korvausta voidaan alentaa tai se evätä (34 §)

• vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vakuutus (15 §) tai muuttaa vakuutuksen ehtoja (18 §)


lisääntymisestä: vahinkovakuutus




• jos jollakin vakuutettuun liittyvällä seikalla, kuten ammatilla, harrastuksilla tai asuinpaikalla, on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, vakuutuksenottajan tulee ilmoittaa tällaisessa asiantilassa tapahtuneesta muutoksesta vakuutuksenantajalle

• ei koske terveydentilan muutoksia

• tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus: korvausta sen mukaan, millainen vakuutus olisi, jos muuttunut tilanne olisi ollut jo vakuutusta solmittaessa

• vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vakuutus (17 §) tai muuttaa vakuutuksen ehtoja (20 §)


lisääntymisestä: henkilövakuutus



13. VAKUUTUSMAKSU



• vakuutuksenottajan velvollisuus maksaa

• suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun

vakuutuksenantaja on lähettänyt

vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan

laskun

• ensimmäistä maksua ei tarvitse suorittaa ennen

vakuutuksenantajan vastuun alkamista eikä

myöhempiä maksuja ennen sovitun

vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden

alkamista

Vakuutusmaksun

maksamisvelvollisuus (38 §)



• vakuutusmaksun suorittaminen voi olla

vakuutuksenantajan vastuun alkamisen

edellytyksenä

• vakuutuksen laadun vuoksi

• muun erityisen syyn vuoksi


• edellyttää mainintaa asiasta vakuutusmaksulaskussa

• mahdollinen vain ensimmäisen vakuutusmaksun

osalta

Käteismaksuehto (11.3 §)



• jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt

vakuutusmaksun suorittamisen määräajassa,

vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus

päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista

koskevan ilmoituksen lähettämisestä

• ei koske jatkuvaa vahinkovakuutusta (ks. 40 §)

• vakuutuksenottajan maksuvaikeudet:

• syynä sairaus, työttömyys, muu erityinen seikka,

pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy vasta 14

päivän kuluttua esteen lakkaamisesta (max 3 kk)

• mahdollisuus mainittava irtisanomisilmoituksessa

Vakuutusmaksun laiminlyönti



14. VAKUUTUSTAPAHTU-

MAN AIHEUTTAMINEN



VAKUUTUSTAPAHTUMAN

AIHEUTTAMINEN

• pitäisikö vakuutustapahtuman aiheuttamista koskaan

korvata?

• vakuutustapahtuman tulisi olla ”osapuolten” toiminnasta

riippumaton

• vaikea olla aina täydellisen huolellinen

• vakuutuksia otetaan juuri siksi, ettei aina voida olla

täydellisen huolellisia



Vakuutustapahtuman

aiheuttaminen / vahinko (30 §)

• tahallisuus: ei korvausta; irtisanomisoikeus

• törkeä huolimattomuus: korvausta voidaan alentaa

tai se evätä; irtisanomisoikeus

• vakuutuksessa alkoholiehto: korvausta voidaan

alentaa tai se evätä, jos alkoholin tai huumausaineen

käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan

• ellei alko-ehtoa, päihtymys otetaan huomioon osana

tuottamusarviointia; päihtyneenä oleminen ei ole

törkeää huolimattomuutta

• vaikuttaa vain aiheuttajan omaan korvaukseen; ks.

kuitenkin samastaminen



Vakuutustapahtuman

aiheuttaminen / henkilö

Vakuutetun aiheuttama (28 §) (= itsensä vahingoittaminen)

• tahallinen aiheuttaminen

• vakuutuksenantaja vastuusta vapaa; irtisanomisoikeus

• poikkeuksena itsemurha henkivakuutuksessa

‒ jos vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta max.1 vuosi: ei korvata; muuten korvataan

• törkeä huolimattomuus

• huomioidaan vain tapaturma- tai sairausvakuutuksessa: alennus kohtuuden mukaan

• ei saa käyttää alkoholiehtoa



Vuonna 2012 Timo (s. 1955) irtisanottiin työpaikastaan, ja

yrityksistään huolimatta hän ei enää työllistynyt. Seuraavana

vuonna Timon pitkäaikainen parisuhde päättyi vaimon

aloitteesta. Vuonna 2014 Timo otti henkivakuutuksen, jossa

edunsaajana on hänen tyttärensä Katja.

Heinäkuun viimeisenä päivänä 2015 Timo ajoi aurinkoisena

iltana suurella ylinopeudella suoralla tieosuudella ulos tieltä

ja törmäsi kallioon. Hän kuoli heti. Tänään Katja vaatii

vakuutusyhtiöltä henkivakuutuskorvausta.

Esitä juridisesti perusteltu näkemyksesi siitä, onko ja jos,

millä edellytyksillä, vakuutusyhtiöllä oikeus evätä haettu

vakuutuskorvaus tai alentaa sitä.




Vakuutustapahtuman

aiheuttaminen / henkilö (2)

Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama (29 §)

(= toisen vahingoittaminen)

• tahallinen aiheuttaminen

• ei korvausta vakuutustapahtuman aiheuttajalle

• muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy

• törkeä huolimattomuus / rikosoikeudellisesti

syyntakeeton

• korvausta aiheuttajalle vain, jos kohtuullista ottaen

huomioon olosuhteet, joissa vakuutustapahtuma

aiheutettu

• muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy



alle 12-vuotias 12-14-vuotias 15-17-vuotias

vahinkovakuutus

- vakuutettu

täysi korvaus

(36.1§)

kokonaisharkinta,

mm. ikä (34 §)

kokonaisharkinta,

mm. ikä (34 §)

henkilövakuutus

- vakuutettu

täysi korvaus

(36.1 §)

kuten aikuinen kuten aikuinen

henkivakuutus

- itsemurha

kuten aikuinen kuten aikuinen kuten aikuinen

henkilövakuutus

- muu korvauk-

sensaaja (29.2 §)

korvaus poikkeuk-

sellisesti: kohtuus

+ teko-olosuhteet

korvaus poikkeuk-

sellisesti: kohtuus

+ teko-olosuhteet

kuten aikuinen

Alaikäisen aiheuttama

vakuutustapahtuma



15. VAHINKOVAKUUTUK-

SEEN LIITTYVIÄ

VELVOLLISUUKSIA



Suojeluohjeiden noudattamis-

velvollisuus (31, 34 §)

• tarkoituksena pienentää riskiä

• vakuutetun velvollisuus

• suojeluohje: vakuutussopimuksen määräys

laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä,

jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon

syntymistä; vakuutuskohteen käyttäjän kelpoisuus

• suojeluohjeen selkeys ja yksityiskohtaisuus: miten

pitää toimia; EI: ”oltava huolellinen”

• klassisena ongelmana suojeluohjeiden suhde

vakuutusturvan rajoitusehtoihin: sisältö ratkaisee, ei

otsikko, sanamuoto tai sijainti ehdoissa



Suojeluohjeiden noudattamis-

velvollisuus (2)

• velvollisuuden laiminlyönti tahallisesti tai lievää suuremmalla huolimattomuudella:

• korvauksen alentaminen tai epääminen

• edellytetään syy-yhteyttä; huomioidaan tahallisuuden aste tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet (34 §)

• tahallisuus tai törkeä huolimattomuus: irtisanomisoikeus (15 §)

• vastuuvakuutukset: edellytyksenä vähintään törkeä huolimattomuus tai alkoholiehto

• alkoholiehto: korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan



Pelastamisvelvollisuus (32, 34 §)

• vakuutetun velvollisuus

• vasta vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi

uhatessa, vrt. suojeluohjeet

• esim. tulipalo jo syttynyt, avain kadonnut

• vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta

huolehtiminen

• esim. palokunnan hälyttäminen, lukkojen uusi sarjoitus

• kyse vakuutustapahtumasta, ei muusta vahingosta

• vakuutetun toimittava kykyjensä mukaan, ei korkeita

vaatimuksia



Pelastamisvelvollisuus (2)

• vakuutuksenantajan ohjeiden noudattaminen, jos

mahdollista

• laiminlyönnin vaikutus vakuutuskorvaukseen: kuten

suojeluohjeet, ei vakuutuksenantajan

irtisanomisoikeutta

• kohtuulliset pelastamiskustannukset korvattava,

vaikka vakuutusmäärä ylittyisi (61 §); KKO 2007:23

• korvataan sellaisiakin kustannuksia, jotka eivät ole

ao. vakuutuksesta korvattavia (esim. vakuutetun

palovammat palovakuutuksesta)



SAMASTAMINEN (33 §)

• lähtökohtana se, että vain omat toimet vaikuttavat

oikeuteen saada vakuutuskorvausta

• poikkeuksena samastaminen: jonkun toiminta saa

aikaan samat vaikutukset kuin vakuutetun toiminta

• vain vahinkovakuutuksissa

• vain vakuutustapahtuman aiheuttaminen,

pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti,

suojeluohjeiden laiminlyönti

• jos useita vakuutettuja, yhden toiminta voidaan

samastaa toisen toimintaan



Samastaminen (2)

1. joku vakuutetun suostumuksella vastuussa

moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta,

aluksesta tai ilma-aluksesta

2. vakuutetun omaisuuden yhteisomistus ja yhteinen

(ei välttämättä samanaikainen) käyttö

3. yhteisessä taloudessa asuminen ja vakuutetun

omaisuuden yhteinen käyttö

4. henkilö, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan

olevan työ- tai virkasuhteen perusteella huolehtia

suojeluohjeiden noudattamisesta



A:n autovakuutuksen ehtojen mukaan korvausta voitiin alentaa

tai se evätä, jos vakuutustapahtumaan oli vaikuttanut sellaisen

henkilön alkoholin käyttö, joka vakuutetun suostumuksella oli

vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä

ajoneuvosta. A oli antanut suostumuksensa siihen, että B

kuljetti vakuutuksen kohteena ollutta autoa. Suostumuksen

antamisen jälkeen B oli A:n tietämättä nauttinut alkoholia ja

alkoholin vaikutuksen alaisena kuljettanut autoa sillä

seurauksella, että auto oli suistunut tieltä ja vaurioitunut.

Vaikkei A:lla ollut mahdollisuutta vaikuttaa B:n menettelyyn sen

jälkeen, kun hän oli luovuttanut auton tämän käyttöön, voidaan

samastaa. Ei johda kuluttajan kannalta kuluttajansuojalaissa

tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen.

Samastaminen (3)

KKO 2001:52



Vajaavaltaisen A:n omistama ajoneuvo oli vaurioitunut

hänen samassa taloudessa asuvan isänsä B:n

käyttäessä sitä. Vahinko oli johtunut B:n törkeästä

huolimattomuudesta.

Vakuutustapahtuman aiheuttamisessa B samastettiin

VSL 33 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla

vakuutussopimuksen mukaiseen vakuutettuun A.

Samastaminen (4)

KKO 2002:89



A:n omistama henkilöauto oli vakuutettu vapaaehtoisella autovakuutuksella muun muassa kolarin varalta. Auto oli vaurioitunut A:n pojan B:n ajettua sillä päin pylvästä. A oli ilmiantanut poikansa auton luvattomasta käytöstä, ja B oli tapahtuman johdosta tuomittu sakkorangaistukseen sekä luvattomasta käytöstä että myös törkeästä rattijuopumuk-sesta ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta.

B oli törkeästä huolimattomuudesta vaurioittanut kuljettamaansa autoa, jonka omisti hänen isänsä A. A ja B asuivat yhteisessä taloudessa. Kysymys siitä, oliko auto ollut A:n ja B:n yhteisessä käytössä sillä tavoin, että vakuutus-yhtiö oli oikeutettu epäämään vakuutuskorvauksen A:lta.

KKO 2005:100: yhteisessä taloudessa asuminen, ei yhteiskäyttöä

TEHTÄVÄ



hlö vahinko samasta-

minen

vak.-

ottaja

vakuutettu

vakuutusmaksu x x x

tiedonanto x x x x

vaaran

lisääntyminen

x x x

ei-

aiheuttaminen

x x x x

suojeluohjeet x x x

pelastamis-

velvollisuus

x x x

vahingon-

selvittely

x x korvauksen

hakija

Yhteenveto vakuutuksen-

ottajapuolen velvoitteista



vilppi tahallisuus törkeä

tuott.

tavall.

tuott.

lievä

tuott.

tiedonanto ei sido x x x

vaaran

lisääntyminen

x x x

aiheuttaminen

- henkilö x/ - -/x

- vahinko x x

suojeluohjeet x x x

pelastamis-

velvollisuus

x x x

vahingon-

selvittely

x

Tuottamusasteiden merkitys

korvaukseen laiminlyönneissä



Opiskelija Juha oli viettänyt tyttöystävänsä Nooran kanssa viikonloppua mökillä, jonka hän omistaa puoleksi yhdessä isosiskonsa Merjan kanssa. Maanantaiyönä mökkinaapurit huomasivat, että pihalla oleva erillinen saunarakennus oli tulessa, ja he hälyttivät palokunnan. Saunarakennus paloi siitä huolimatta kokonaan. Juha ja Noora olivat sunnuntai-iltana juuri ennen kotiinlähtöä grillanneet makkaraa ja nauttineet alkoholia, ja Juha oli kaatanut grillihiilet maahan saunan taakse. Palo oli saanut alkunsa näistä hiilistä.

Merja on ottanut palovakuutuksen, joka kattaa sekä mökin että siihen liittyvät rakennukset, muun muassa saunan.

Esitä juridisesti perusteltu arviosi mahdollisuuksista saada kyseisestä palovakuutuksesta korvausta palaneesta saunasta.




16. VAKUUTUSKORVAUKSEN

HAKEMINEN



• annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys

• myös epäedullinen selvitys (esim. sairaskertomukset, joista selviää, että on jo aikaisemmin ollut jokin sairaus)

• ellei toimita selvitystä, vakuutustapahtuman sattuminen voi jäädä epäselväksi => ei korvausta

• vakuutuskorvaus suoritettava / kielteinen korvauspäätös annettava viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun em. tiedot toimitettu (VSL 70 §)

Korvauksen hakijan velvollisuus

antaa selvityksiä (69 §)



• merkitystä vain vilpillisesti (= tahallisuus + taloudellisen hyödyn tavoittelu) annetuilla tiedoilla

• tietojen antajana korvauksen hakija

• muiden antamien tietojen virheellisyydellä ei merkitystä

• väärät tai puutteelliset tiedot, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta

• hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista

• kun VSL pakottava => ei voi asettaa muita velvollisuuksia, joilla seuraamuksia

Väärät tiedot vakuutustapahtuman

sattumisen jälkeen (72 §)



"Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset

asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen yhtiön vastuun

selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi

ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma

sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus

on suoritettava, kuka on kuljettanut ajoneuvoa ja onko

alkoholilla tai muilla huumaavilla aineilla ollut osuutta

vakuutustapahtuman syntyyn. Vakuutettu ei saa esim.

vahinkopaikalta poistumalla, muulla vahingon selvittelyä

välttelevällä toiminnalla tai nauttimalla vahingon jälkeen

alkoholia vaikeuttaa tai estää sellaisen seikan selvittämistä,

jolla voi olla merkitystä vakuutustapahtumaa ja

vakuutuksenantajan vastuuta arvosteltaessa."

TEHTÄVÄ



• ei saa vaatia vahinkoilmoitusta määräajassa

• 1 vuosi siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää

vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta

ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinko-

seuraamuksesta

• joka tapauksessa 10 vuotta vakuutustapahtumasta,

henkilö- ja vastuuvakuutuksissa vahinkoseuraamuk-

sen aiheutumisesta

• korvauksenhakijan edellytetään tuntevan lain ja

vakuutuksen vakioehtojen sisällön, joten määräaika

ei pitene näiden sisällön selvittämisen vuoksi

Vakuutuskorvauksen

vanhentuminen (73 §)



• jos kuitenkin jokin yksilöllinen ehto ratkaiseva, edellytetään tietoa nimenomaan tästä erityisehdosta

• vahinkoseuraamus:

• ensimmäinen seuraamus

• vanhan vamman paheneminen (esim. uusi leikkaus)

• uusi vamma

• (kielteinen) korvauspäätös toisesta järjestelmästä

• korvaus vanhentunut, kun jompikumpi aika on kulunut; myöhästymisen syyllä ei merkitystä

• vanhentumisen katkaiseminen: yksilöity korvaus-vaatimus tai ainakin ilmoitus vakuutustapahtumasta

Vakuutuskorvauksen

vanhentuminen (2)



• tuomioistuintie: käräjäoikeus => hovioikeus =>

korkein oikeus

• suosituksia antavat lautakunnat:

• kuluttajariitalautakunta: vapaaehtoiset

kuluttajavakuutukset, ei kuitenkaan sijoitussidonnaiset;

vain kuluttajan aloitteesta

• Vakuutuslautakunta: vapaaehtoiset vakuutukset;

liikennevakuutus vain erityisistä syistä

• vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden

erityistuomioistuin eikä se käsittele vapaaehtoisia

vakuutuksia koskevia riitoja!

Muutoksenhaku

korvauspäätökseen



• kanne nostettava 3 vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut

• kirjallisen tiedon

• vakuutuksenantajan päätöksestä ja em. määräajasta

• muussa tapauksessa kanneaika ei ala kulua

• myös vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttava muu päätös kuin korvauspäätös

• vanhentumisen katkaisu: kanteen nostaminen, asian vieminen kuluttajariitalautakuntaan tai Vakuutus-lautakuntaan

Kanteen nostaminen (74 §)



YHTEENVETOA VAHINKOJEN

KORVAAMISESTA


• tärkeä merkitys vahinkojen korvaamisessa

• vakuutuksen idea: kaikki maksavat, kertyneillä

varoilla maksetaan korvaus niille, jolle

vakuutustapahtuma sattuu

• kustannusten pulverointia

• potentiaalisten vahingonkärsijöiden

riskinhallintakeino

• vastuuvakuutus on potentiaalisten

vahingonaiheuttajien korvausvastuun ”rahoittamista”

Vakuutusten käyttö vahinkojen

korvaamisessa



• vakuutussopimuksessa määritellään

• vakuutustapahtuma = millä perusteella vakuutuskorvausta maksetaan

• millaisia korvauksia maksetaan

• kuinka suuria korvauksia maksetaan

• vakuutuksesta voidaan siis maksaa korvausta, vaikka ao. tilanteessa vahingonkorvaus ei tulisi kyseeseen

• samasta tapahtumasta (tulipalo, kaatuminen) mahdollinen vakuutuskorvaus ja vahingonkorvaus voivat olla erilaiset ja eri suuruiset


korvaamisessa (2)



• varautuminen oman vahingonkorvausvastuun

varalta: vastuuvakuutukset

• vakuutus vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, siis

vahingonaiheuttajan eikä -kärsijän vakuutus

• ”vahingonkorvauksen rahoitustapa”

• vakuutuskorvauksen edellytyksenä

‒ vahingonkorvausvelvollisuus (VahL tai muu) => ei siis kata

”moraalista korvausvelvollisuutta”

‒ vakuutusehtojen mukaisten korvausedellytysten

täyttyminen => voidaan rajoittaa olennaisestikin

vahingonkorvausvelvollisuutta suppeammaksi


korvaamisessa (3)



Vastuuvakuutus

VAKUUTETTU =

VAHINGONAIHEUTTAJA

vahingonkorvaus vakuutuskorvaus

VAHINGONKÄRSIJÄ VAKUUTUKSENANTAJA



• varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta: vastuuvakuutukset (jatkoa)

• vahingonkärsijä saa vaatia korvausta suoraan vakuutuksenantajalta (VSL 67 §), jos

1) vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai viranomaisen määräykseen;

2) vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön; tai

3) vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa

• muissa tapauksissa

‒ vakuutettu ratkaisee, käytetäänkö vakuutusta

‒ vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetulle eli vahingonaiheuttajalle

230


korvaamisessa (4)



• varautuminen itselle sattuvien vahinkojen varalta:

henkilö- ja esinevakuutukset pl. vastuuvakuutukset

• usein vahingonkärsijän omia vakuutuksia

• sovitaan, mikä on vakuutustapahtuma ja mitä korvataan

(kulut / sovittu summa)

• vakuutuksenantajalla voi olla takautumisoikeus

vahingonaiheuttajaa kohtaan => vahingonaiheuttaja

voi vakuutuksesta huolimatta olla lopulta

korvausvelvollinen

• tavanomaisen vakuutuksen puuttuminen voi

vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään


korvaamisessa (5)



vahingon-kärsijä

vahingon-korvaus-

velvollinen

vahingon-korvaus

vastuu-vakuutus

ei (välttämättä) korvaus-velvollista

muu vakuutus kuin vastuu-

vakuutus

232

Sopimuksenulkoisen vahingon

korvaaminen



vahingonkärsijä

vahingonkorvaus-

velvollisuus

vahingonkorvaus vastuuvakuutusvahingonkärsijän

oma vakuutus

ei vahingon-korvausvelvollisuutta

vahingonkärsijän

oma vakuutus

Vahingon korvaaminen

käytännössä

5.9.2016Jaana Norio-Timonen 233


deliktivastuu vakuutus

tapahtuma vahingon

aiheuttaminen

toiselle

vakuutusehdoissa

sovitun vakuutus-

tapahtuman sattuminen

laki VahL VSL

aiheuttaja henkilö ei välttämättä henkilö

korvauksen peruste tuottamusvastuu,

ankara vastuu

vakuutusehdot

korvauksen nimi vahingonkorvaus vakuutuskorvaus

mitä korvataan VahL vakuutusehdot

korvauksen määrä VahL vakuutusehdot (+VSL)

korvauksen maksaja vahingonkärsijä vakuutuksenantaja

(+takautumisoikeus)

Deliktivastuu vs. vakuutus



tuottamusaste vahingon-

korvaus

vakuutus

yleensä

vastuu-

vakuutus

tahallisuus kyllä ei ei

törkeä

huolimattomuus

kyllä ehkä ehkä/kyllä

tavallinen

huolimattomuus

kyllä kyllä kyllä

lievä

huolimattomuus

kyllä kyllä kyllä

ei tuottamusta ei kyllä ei

235

Tuottamus => oikeus

korvaukseen



• eri lähteistä erilaisia tai erisuuruisia korvauksia

• yhdestä vahingosta saattaa saada korvausta

useammasta eri lähteestä

• samaa kulua ei korvata moneen kertaan

• järjestelmillä voi olla etusijajärjestys

• esim. lakisääteinen tapaturmavakuutus ensisijainen

liikennevakuutukseen nähden

Mistä vahinko siis korvataan?



• eroja korvauksen saamisen nopeudessa ja

varmuudessa

• vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän

vastakkaiset edut

• vahingonkorvausjärjestelmän vahinkoja ennalta

ehkäisevä vaikutus

• vakuutusjärjestelmän edullisuus vahingonkärsijän

kannalta

Mistä vahinko siis korvataan? (2)



• mikä on oikeudellinen ongelma?

• minkä sisältöisiä ovat sovellettavat lainkohdat?

• lainkohdan soveltaminen tapaukseen!

• pohdinta; lopputulos + perustelu

• ei pidä tuhlata vastaustilaa tapauksen toistamiseen

• ei saa kyseenalaistaa tai riitauttaa tapauksen faktoja

• ei pidä kertoilla yleisiä asioita, jotka eivät vie

vastausta eteenpäin

Oikeustapausvastaus



• tapauksessa voi olla monenlaista tietoa

1. tärkeät faktat

2. "vihjefaktat": eivät itsessään tärkeitä, mutta antavat

välillisesti merkityksellistä tietoa

‒ esim.: A asunut jo 70 vuotta samassa talossa => A on

iäkäs; A tuntee talon; talo on vanha

3. "hämäysfaktat": esim. tietoa, joka toisessa yhteydessä

voisi olla merkityksellinen

4. turhat tiedot

Oikeustapausvastaus (2)


Search for courses | Courses | University of Helsinki ...... • ennen rikoslain 9 luku • L...

Documents

Transcript of Search for courses | Courses | University of Helsinki ...... • ennen rikoslain 9 luku • L...