Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla
-
Upload
timoaro -
Category
Data & Analytics
-
view
297 -
download
2
description
Transcript of Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla
SATAKUNNAN ASEMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA 2000-‐LUVULLA
”Ei riitä, e*ä osaa nousta hevosen selkään, on osa*ava myös pudota” -‐ Argen7inalainen sananlasku -‐
SISÄLTÖ I. MISTÄ PUHUTAAN, KUN
PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA?
II. ALUE-‐ JA KUNTATALOUSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA
III. TYÖPAIKKA – JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA
IV. OSAAMIS-‐ JA T&K-‐DYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-‐LUVULLA
Mistä puhutaan, kun puhutaan alueiden elinvoimasta?
Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta
3. Mainekuva
2. Sisäinen elinvoima
1. Ulkoinen elinvoima
Ulkoinen elinvoima: Ø Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuEavat
makrotekijät, jotka liiEyvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamiskehitykseen tai saavuteEavuuteen ja etäisyyksiin.
Ø Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepisteEä vaikea todentaa
Ø Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima: Ø Seudun sisäiseen toimintaympäristöön
vaikuEavat mikrotekijät, jotka liiEyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö-‐ ja luoEamuskulEuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.
Ø Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuQaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Maakunnan ulkoinen elinvoima
Yritys-‐dynamiikka SaavuteEavuus
ja yhteysdyna-‐miikka
Osaamis-‐ ja TKI-‐
dynamiikka
Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐dynamiikka
Alue-‐ ja kuntalous-‐dynamiikka
Väestö-‐dynamiikka
Mentaalinen dynamiikka
Muu dynamiikka
8
5-15 Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
Lukuohje seuraavien graafien osalta
• Graafeissa verrataan Satakunnan muutosta ja posiWota suhteessa muiden maakunWen (18) kehitykseen vuosina 2000-‐2012
• Graafeissa on sekä absoluuSsta eEä suhteellista Wetoa vuosien 2000-‐luvun kehityksestä
• Absoluu'nen +eto pitää sisällään vertailuWetoa, jossa vuoden 2000 WlanneEa verrataan viimeiseen käyteEävissä olevaan Wlastovuoteen (2011-‐2013)
• Suhteellinen +eto pitää sisällään muutoksen suhteessa asukaslukuun vuosina 2000-‐2012: muutosprosenWn avulla pyritään osoiEamaan alueiden aseman muutosta 2000-‐luvun aikana
• Lisäksi joissakin graafeissa on punainen viiva ja keltainen viiva: punainen viiva kuvaa Porin seutukunnan ja keltainen viiva Rauman seutukunnan arvoa ko. muuEujan kohdalla
Alue-‐ ja kuntatalouden dynamiikka
Maakunnan ulkoinen elinvoima
Yritys-‐dynamiikka SaavuteEavuus
ja yhteysdyna-‐miikka
Osaamis-‐ ja TKI-‐
dynamiikka
Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐dynamiikka
Alue-‐ ja kuntalous-‐dynamiikka
Väestö-‐dynamiikka
Mentaalinen dynamiikka
Muu dynamiikka
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
2000 2011
Satakunnan BKT 6:nneksi korkein asukasta kohden vuonna 2011 (7. vuonna
2000)
Uusimaa maakuntana omassa sarjassaan: ero 20 000 euroa esim. Kainuuseen
per asukas
BruQokansantuote € asukasta kohden vuosina 2000-‐2011
Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito
72,8
58,4
53,8 53,7 52,5 49,5
47,5 42,1
38,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9
31,9 30,2
27
13,8
0
10
20
30
40
50
60
70
80
BruQokansantuoQeen muutos % vuosina 2000-‐2011
Satakunnan BKT:n muutos
8:nneksi korkein vuosina 2000-‐2011
Keski-‐ ja Etelä-‐Pohjanmaa
versus Kymenlaakso ja Varsinais-‐
Suomi
Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito
20690 5622
4717 4564 4425
3726 3391
2166 1943 1940 1639 1465 1261 1035 879 806 570
147
0 5000 10000 15000 20000 25000
Uusimaa Varsinais-‐Suomi
Pirkanmaa Pohjanmaa
Pohjois-‐Pohjanmaa Satakunta
Lappi Keski-‐Suomi Kymenlaakso Etelä-‐Karjala Pohjois-‐Savo Päijät-‐Häme Kanta-‐Häme
Pohjois-‐Karjala Keski-‐Pohjanmaa Etelä-‐Pohjanmaa
Etelä-‐Savo Kainuu
Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito
Viennin arvo maakunniQain vuonna 2012 (miljoonaa euroa)
Uudenmaan, Varsinais-‐Suomen ja Pirkanmaan
osuus
51,7 %
Satakunnan viennin osuus
6,1 % koko maan viennistä
25402 18547
16874 14659
13205 12809
11989 11045 10709
9499 7871
7233 7186
6602 6243
4151 3714
1817
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Pohjanmaa Lappi
Satakunta Etelä-‐Karjala
Uusimaa Keski-‐Pohjanmaa Varsinais-‐Suomi
Pohjois-‐Pohjanmaa Kymenlaakso
Pirkanmaa Keski-‐Suomi Päijät-‐Häme Kanta-‐Häme Pohjois-‐Savo
Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa
Etelä-‐Savo Kainuu
Lähde: Tilastokeskus, alue7linpito
Viennin arvo maakunniQain vuonna 2012 (euroa per asukas)
Satakunnan viennin arvo
3:nneksi korkein asukasta kohden
Viennin alueelliset erot suuria: vrt.
Pohjanmaa-‐Kainuu
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
2000 2012
Kunnallisverojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012
Satakunnassa kunnallisverojen määrä
9:nneksi korkein vuonna 2012
Uusimaa, Kymenlaakso ja Pirkanmaa kärjessä vuonna 2000 ja 2012
Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset
71
70,3
69,8
68,8
67,7
67,4
67,3
65,8
65,4
65,2
64,6
64
63,3
63
60,7
59,9
54,2
51,8
45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73
Etelä-‐Savo
Satakunta
Pohjois-‐Savo
Päijät-‐Häme
Etelä-‐Pohjanmaa
Keski-‐Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Etelä-‐Karjala
Kanta-‐Häme
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Kymenlaakso
Pohjois-‐Karjala
Pohjois-‐Pohjanmaa
Keski-‐Suomi
Varsinais-‐Suomi
Uusimaa
Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset
Kunnallisverojen määrän muutos % vuosina 2000-‐2012
Satakunnassa makseQujen kunnallisverojen määrä
nousi
2:ksi eniten 2000-‐2012
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000 2000 2012
Kuntalainojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012
Satakunnassa kuntalainojen määrä selväs7 alhaisin, Keski-‐Pohjanmaalla korkein
Kuntalainojen määrä nousi keskimäärin
3X vuosina 2000 -‐2012
Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset
228,1
205,7
202,5
198,6
195,5
189
185,9
180,7
178,5
175,6
169,5
162,9
151,5
130,2
124
111,9
78,9
71,4
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240
Kymenlaakso Etelä-‐Karjala Kanta-‐Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa
Pohjois-‐Savo Päijät-‐Häme
Kainuu Pohjois-‐Pohjanmaa Keski-‐Pohjanmaa Etelä-‐Pohjanmaa
Etelä-‐Savo Varsinais-‐Suomi
Keski-‐Suomi Pohjois-‐Karjala
Lappi Satakunta
Kuntalainojen määrän muutos% vuosina 2000-‐2012
Kuntalainojen määrä nousi vähiten
Satakunnassa ja Lapissa
Kuntalainojen määrä nousi
eniten Kaakkois-‐Suomessa ja
Kanta-‐Hämeessä
Lähde: Tilastokeskus, kun7en 7linpäätökset
Työpaikka-‐ ja työllisyysdynamiikka
Maakunnan ulkoinen elinvoima
Yritys-‐dynamiikka SaavuteEavuus
ja yhteysdyna-‐miikka
Osaamis-‐ ja TKI-‐
dynamiikka
Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐dynamiikka
Alue-‐ ja kuntalous-‐dynamiikka
Väestö-‐dynamiikka
Mentaalinen dynamiikka
Muu dynamiikka
17765
2342
64083
11759
5304 3758 4529 4450
2947 1831 1019 2000 155 -‐727 -‐1344 -‐2079
-‐1975
-‐4818 -‐10000
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-‐2012
Satakunnassa työpaik-‐kojen määrä kasvoi
hieman (155) ja viidessä maakunnassa väheni
Koko maassa 110000 uuQa työpaikkaa, joista
57,7 % Uudellemaalle
Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja
Ulvilassa
9,3
8,9
8,8
8,1
7
5,8
4,8
4,3
3,9
2,7
1,7
1
0,2
-‐2,4
-‐2,5
-‐2,6
-‐3,3
-‐6,6
-‐8 -‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12
Pirkanmaa Keski-‐Pohjanmaa
Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa
Pohjanmaa Kanta-‐Häme Pohjois-‐Savo Keski-‐Suomi
Etelä-‐Pohjanmaa Lappi
Pohjois-‐Karjala Varsinais-‐Suomi
Satakunta Kainuu
Etelä-‐Karjala Päijät-‐Häme Etelä-‐Savo
Kymenlaakso
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7
Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000-‐2012
Satakunnassa yhteensä 91 541 työpaikkaa vuoden 2012
lopussa: muutos 0,2 % vuosina 2000-‐2012
Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellises7 eniten Pirkan-‐
maalla ja Keski-‐Pohjanmaalla
317
154
-‐276
-‐280
-‐665
-‐673
-‐840
-‐866
-‐1087
-‐1379
-‐1661
-‐2255
-‐2359
-‐3569
-‐3726
-‐4116
-‐4778
-‐8777
-‐10000 -‐8000 -‐6000 -‐4000 -‐2000 0 2000
Uusimaa
Keski-‐Pohjanmaa
Pohjanmaa
Kainuu
Pohjois-‐Karjala
Pohjois-‐Savo
Etelä-‐Pohjanmaa
Pohjois-‐Pohjanmaa
Lappi
Etelä-‐Karjala
Kanta-‐Häme
Keski-‐Suomi
Etelä-‐Savo
Päijät-‐Häme
Satakunta
Pirkanmaa
Kymenlaakso
Varsinais-‐_Suomi
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2008-‐2012
Satakunnassa työpaikkamenetys yhteensä
noin
3700
Työpaikkojen määrä väheni
37 000 vuosina 2008-‐2012 koko
maassa
0,5
0
-‐0,3
-‐0,5
-‐0,7
-‐0,9
-‐1,1
-‐1,1
-‐1,5
-‐1,9
-‐2,1
-‐2,4
-‐2,6
-‐3,9
-‐3,9
-‐4,3
-‐4,3
-‐6,5
-‐7 -‐6 -‐5 -‐4 -‐3 -‐2 -‐1 0 1
Keski-‐Pohjanmaa Uusimaa
Pohjanmaa Pohjois-‐Pohjanmaa
Pohjois-‐Savo Kainuu
Pohjois-‐Karjala Etelä-‐Pohjanmaa
Lappi Pirkanmaa
Keski-‐Suomi Kanta-‐Häme Etelä-‐Karjala Etelä-‐Savo Satakunta
Päijät-‐Häme Varsinais-‐_Suomi
Kymenlaakso
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn7
Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2008-‐2012
Satakunnassa työpaikkamenetykset suhteessa
4:nneksi suurimmat vuosina 2000-‐2012
Työpaikkojen määrä kasvoi vain Keski-‐Pohjanmaalla
vuosina 2008-‐2012
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
76
78
2000 2011 Lähde: KuntaliiQo, kuntakuvaaja
Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011
Satakunnan työllisyysaste
8:nneksi korkein vuonna 2011
Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna
2000
6,3
5,9
5,9
5,6
5,2
5,1
4,5
4,1
4
3,6
3,2
3,1
2,6
2,4
2,1
1,4
1,2
0,3
0 1 2 3 4 5 6 7
Kainuu Keski-‐Pohjanmaa
Lappi Pohjois-‐Savo Etelä-‐Savo Satakunta Pohjanmaa
Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala Kanta-‐Häme Keski-‐Suomi Etelä-‐Karjala
Pohjois-‐Pohjanmaa Pirkanmaa
Päijät-‐Häme Kymenlaakso
Varsinais-‐Suomi Uusimaa
Lähde: KuntaliiQo, kuntakuvaaja
Työllisyysasteen muutos (%-‐yksikköä) vuosina 2000-‐2012
Satakunnan työllisyysaste nousi
6:nneksi eniten vuosina 2000-‐2012
Osaamis-‐ ja T&K -‐dynamiikka
Maakunnan ulkoinen elinvoima
Yritys-‐dynamiikka SaavuteEavuus
ja yhteysdyna-‐miikka
Osaamis-‐ ja TKI-‐
dynamiikka
Työpaikka-‐ ja työllisyys-‐dynamiikka
Alue-‐ ja kuntalous-‐dynamiikka
Väestö-‐dynamiikka
Mentaalinen dynamiikka
Muu dynamiikka
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
Tutkinnon suoriEaneiden osuus 2000 Tutkinnon suoriEaneiden osuus 2012
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Tutkinnon suoriQaneiden osuus (%) yli 15-‐vuo7aasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012
Satakunnassa tutkinnon suoriQaneiden osuus 3:nneksi alhaisin vuonna 2012
Tutkinnon suoriQaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois-‐Pohjanmaalla
vuonna 2012
11,3
11,2
11
10,6
10,4
10,4
10,3
10,1
10
10
9,9
9,9
9,8
9,4
9,3
8,4
6,4
0,6
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
Etelä-‐Pohjanmaa Pohjois-‐Karjala
Keski-‐Pohjanmaa Kainuu
Etelä-‐Savo Pohjois-‐Savo
Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa
Etelä-‐Karjala Pohjois-‐Pohjanmaa
Satakunta Kanta-‐Häme Päijät-‐Häme
Varsinais-‐Suomi Kymenlaakso
Uusimaa Keski-‐Suomi
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Tutkinnon suoriQaneiden osuuden muutos (prosenSyksikköä) vuosina 2000-‐2012
Satakunnassa tutkinnon suoriQaneiden osuus nousi
9,9 %-‐yksikköä vuosina
2000-‐2012
Eniten nousi Etelä-‐Pohjan-‐
maalla ja Pohjois-‐Karjalassa
15
17
19
21
23
25
27
29
31
33
35
37
Korkea-‐asteen tutkinnon suoriEaneiden osuus % 2000 Korkea-‐asteen tutkinnon suoriEaneiden osuus % 2012
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus (%) yli 15-‐vuo7aasta väestöstä 2000 ja 2012
Satakunnassa
23,7 % suoriQanut korkea-‐asteen tutkinnon vuoden 2012
lopussa
Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus korkein Uudellamaalla
6,2 5,4 5,4 5,4
5,3 5,2 5,2 5,2
5 4,9
4,8 4,7 4,7
4,6 4,5
4,3 4,2
3,9
2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8
Pirkanmaa Keski-‐Suomi
Pohjois-‐Pohjanmaa Pohjanmaa
Etelä-‐Karjala Varsinais-‐Suomi Pohjois-‐Karjala
Keski-‐Pohjanmaa Uusimaa
Pohjois-‐Savo Etelä-‐Pohjanmaa
Päijät-‐Häme Etelä-‐Savo
Kainuu Kanta-‐Häme Satakunta
Lappi Kymenlaakso
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuuden muutos (%-‐yksikköä) vuosina 2000-‐2012
Korkea-‐asteen tutkinnon suoriQaneiden osuus nousi
3:nneksi vähiten Satakunnassa
Osuus nousi suhteellises7 eniten Pirkanmaalla vuosina 2000-‐2012
0
500
1000
1500
2000
2500
T&K menot kaikki 2000 T&K-‐menot kaikki 2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys
Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012
Satakunnassa T&K-‐menojen määrä noin
482 €/as. vuonna 2012 (11.)
Pohjois-‐Pohjanmaalla T&K-‐menojen määrä noin
2300 €/as. vuonna 2012
174,9
142,7
133,7
103,6
98,7
97,6
86,7
84,6
73,4
67,7
67,7
64,4
48,4
40,1
33,4
32,4
20,5
-‐29,7
-‐50 0 50 100 150 200
Etelä-‐Savo
Keski-‐Pohjanmaa
Etelä-‐Karjala
Kainuu
Pohjanmaa
Etelä-‐Pohjanmaa
Pohjois-‐Savo
Satakunta
Lappi
Pohjois-‐Pohjanmaa
Kanta-‐Häme
Pohjois-‐Karjala
Varsinais-‐Suomi
Päijät-‐Häme
Pirkanmaa
Uusimaa
Keski-‐Suomi
Kymenlaakso
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys
Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrän muutos% vuosina 2000-‐2012
Satakunnassa T&K-‐menojen muutos
8:nneksi ripeintä 2000-‐2012
T&K-‐menojen nousu suhteessa nopeinta
alhaisen lähtötason alu-‐eilla: Kymenlaakso
nega7ivinen
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
Yritysten T&K-‐menot 2000 Yritysten T&K-‐menot 2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys
Yritysten tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenojen määrän kehitys 2000 ja 2012
Satakunnassa yritysten T&K-‐menot asukasta
kohden
7:nneksi korkeimmat vuonna 2012
Pohjois-‐Pohjanmaalla yritysten T&K-‐menot 1 859
versus Kymenlaakso 88 €/as
Summa summarum
38
Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-‐2012
SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET
1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-‐Suomi 67,5 5 Pohjois-‐Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-‐Karjala 56 8 Pohjois-‐Savo 54 9 Kanta-‐Häme 53 10 Keski-‐Suomi 48,5 11 Etelä-‐Pohjanmaa 48 11 Päijät-‐Häme 47,5 13 Keski-‐Pohjanmaa 46 14 Pohjois-‐Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-‐Savo 32 18 Kainuu 28,5
Lähde: Timo Aro 2013
39
Seutukun7en sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllises7 suurinta seutukuntaa)
1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5
4 Tampereen seutukunta 82,75
5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8
Hämeenlinnan stk
68,25
9 Kuopion seutukunta 62,5
10 L-‐rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75
12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5
14 Pietarsaaren seutukunta 55
15 Kotka-‐Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45
18 Rovaniemen seutukunta 43,25
19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75
21 Kemi-‐Tornion seutukunta 41
22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 17,5
2000 1 Helsingin seutukunta 96,25
2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77
7 Hämeenlinnan seutukunta 71
8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5
11 Lappeenrannan seutukunta 60,75
12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25
14 Kotka-‐Haminan stk. 49,25
15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34
22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-‐Tornion seutukunta 26 25 Ylä-‐Savon seutukunta 14,75
2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78
7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25
8
Kuopion seutukunta
69,5
9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-‐Tornion stk. 29,25
23 Mikkelin seutukunta 29
24 Kotka-‐Haminan stk. 28
25 Ylä-‐Savon seutukunta 22,75
2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87
3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75
17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-‐Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-‐Savon seutukunta 27 25 Kotka-‐Haminan stk. 24,75
Lähde: Timo Aro 2013
Seutukun7en kilpailukykymiQaristo
2009-‐2012 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012
1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon
2. Salon Salon Vaasan Vaasan
3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin
4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen
5. Porvoon Vaasan Salon Oulun
6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun
7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan
8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan
9. Raahen Kaakkois-‐Pirkanmaan
Etelä-‐Pirkanmaan
Turunmaan
10. Jyväskylän Turun Turun Etelä-‐Pirkanmaa
11. Turun Kemi-‐Tornion Pietarsaaren Kokkolan
12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon
13. Rauman Raahen Kokkolan Porin
14. Varkauden Rauman Porin Rauman
15. Kemi-‐Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen
16-‐67 27. Porin 22. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, www.satamiEari.fi
”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -