SAMPO PANKKI OYJ TILINPÄÄTÖS JA ......Sampo Pankki Oyj – Tilinpäätös 2010 Sivu 4...

SAMPO PANKKI OYJ

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 31.12.2010

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sampo Pankki Oyj on suomalainen pankki, joka kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuvaan Danske Bank –konserniin. Tämä lakisääteinen tilinpäätös kattaa Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sampo Pankki Oyj – Tilinpäätös 2010 Sivu 2

Sisällys

IFRS -TILINPÄÄTÖS Sampo Pankki Oyj:n toimintakertomus 2010 3

Konsernin tuloslaskelma 9 Konsernin laaja tuloslaskelma 10

Konsernitase 11 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 12 Konsernin rahavirtalaskelma 13

Tilinpäätöksen liitetiedot 14 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 14 Segmentti-informaatio 28 Riskienhallinta 30 Muut liitetiedot: 40 Korkotuotot, netto 40 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 40 Palkkiotuotot ja -kulut 41 Sijoitustoiminnan nettotuotot 41 Liiketoiminnan muut tuotot 41 Henkilöstökulut 42 Osakeperusteiset maksut 42 Liiketoiminnan muut kulut 44 Tilintarkastuspalkkiot 44 Saamisten arvonalentumiset 45 Rahoitusvarat ja -velat 46 Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot 47 Käteiset varat 48 Rahoitusinstrumentit 49 Lainat ja muut saamiset 51 Vähennysten tili 51 Sijoitukset 52 Sijoitukset osakkuusyhtiöissä 52 Aineettomat hyödykkeet 52 Sijoituskiinteistöt 53 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 53 Muut varat 54 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat 54 Verot 55 Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 55 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 56 Muut velat 56 Varaukset 57 Ehdolliset velat ja sitoumukset 57 Työsuhde-etuudet 58 Lähipiiritiedot 59 Oma pääoma 60 Osingot 60

SAMPO PANKKI OYJ:N ERILLISTILINPÄÄTÖS

(Suomalainen tilinpäätöskäytäntö)

Tuloslaskelma 61 Tase 62 Tilinpäätöksen liitetiedot 64 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 64 Tilinpäätöksen muut liitetiedot 65 Sampo Pankki Oyj:n hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä 81 Tilinpäätösmerkintä 82 Kirjanpitokirjat 2010 83


SAMPO PANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS 2010

Konsernirakenne

Sampo Pankki –konserni kuuluu Danske Bank –konserniin. Danske Bank –konsernin emoyhtiö on Danske Bank A/S. Sampo Pankki –konsernin emoyhtiö on Sampo Pankki Oyj. Sampo Pankki –konserniin kuului vuoden 2010 lopussa seuraavat yhtiöt; Sampo Asuntoluottopankki Oyj, Sampo Rahastoyhtiö Oy, Kiinteistömaailma Oy, As. Oy Espoon Leppävaaran Aurinkopiha, Aurinkopihan Palvelut Oy, MB Equity Partners Oy ja MB Mezzanine Fund II Ky.

Konsernirakenteen muutokset

Tytäryhtiö As. Oy Kolarin Nilijänkkä fuusioitiin Sampo Pankkiin helmikuun 2010 lopussa. Danske DCR Oy lakkautettiin toukokuun 2010 lopussa. Uusi tytäryhtiö, Aurinkopihan Palvelut Oy, perustettiin elokuussa 2010. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Sampo Pankki – konserni noudattaa tilinpäätöksen laadinnassa kansainvälisiä IFRS -standardeja. Konserni ei ole muuttanut kirjanpitoperiaatteita edellisestä vuodesta. Konsernin ja emoyhtiön kirjanpitoperiaatteista kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tulos

Sampo Pankki-konsernin voitto ennen veroja tilikaudella 2010 oli 152,3 miljoonaa euroa (32,7 miljoonaa). Merkittävin syy tuloksen paranemiseen oli saamisten arvonalentumisten raju pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna. Oman pääoman tuotoksi muodostui 5,6% (0,9%) ja kulu-tuotto-suhde oli 70,3% (62,8%). Nettokorkotuotot tippuivat 321,9 miljoonaan euroon (458,9 miljoonaa). Nettopalkkiotuotot puolestaan kasvoivat 188,7 miljoonaan euroon (181,7 miljoonaa). Sampo Pankki konsernin liiketoiminnan kulut pysyivät lähes samalla tasolla kuin vertailuvuonna 438,3 miljoonaa euroa (438,0 miljoonaa). Saamisten arvonalentumisia kirjattiin 32,7 miljoonaa euroa (227,3 miljoonaa). Sopimuskohtaisten varausten lisäys oli 13,3 miljoonaa euroa ja ryhmäkohtaisia varauksia peruutettiin 5,1 miljoonaa euroa. Lopullisten luottotappioiden määrä oli 40,9 miljoonaa euroa ja luottotappioiden palautuksia kirjattiin 16,4 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuskohtaisista varauksista muodostui yritysasiakkaista. Tase

Saamiset asiakkailta kasvoivat 658,0 miljoonalla eurolla vuoden 2009 lopusta ja niiden määrä oli 23 316,1 miljoonaa euroa (22 658,1 miljoonaa). Talletukset asiakkailta kasvoivat 1 714,4 miljoonaa euroa edellisen vuoden lopusta ja olivat 15 147,7 miljoonaa euroa (13 433,4 miljoonaa). Vakavaraisuus

Sampo Pankki -konsernin vakavaraisuus oli 15,2 prosenttia (15,5 %) ja ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 14,1 prosenttia (14,3%). Vakavaraisuuteen luettavat omat varat olivat joulukuun lopussa yhteensä 2 698,9 miljoonaa euroa (2 580,4 miljoonaa). Konsernin riskipainotetut saamiset olivat 17 764,2 miljoonaa euroa (16 642,7 miljoonaa). Kauden voitto verojen jälkeen on luettu ensisijaisten omien varojen vapaaseen omaan pääomaan.


VAKAVARAISUUS

Omat varat 31.12.2010 31.12.2009 3)

31.12.2010 31.12.2009 3)

Milj. €

Ensisijaiset omat varat 1)

2 499,8 2 380,7 2 506,8 2 388,9

Osakepääoma 106,0 106,0 106,0 106,0

Vararahasto 271,1 271,1 261,7 261,7

Pääomalaina 350,0 350,0 350,0 350,0

Vapaa oma pääoma 1 777,8 1 661,0 1 796,0 1 678,5

Vähemmistöosuus 2,1 0,1 0,0 0,0

Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo -6,6 -7,5 -6,3 -7,3

Vähennykset ensisijaisista omista varoista 2)-0,6 0,0 -0,6 0,0

Toissijaiset omat varat 199,1 199,7 199,1 199,7

Velat, joilla on huonompi etuoikeus 199,7 199,7 199,7 199,7

Muu toissijainen pääoma 0,0 0,0 0,0 0,0

Vähennykset toissijaisista omista varoista 2)-0,6 0,0 -0,6 0,0

Omat varat yhteensä 2 698,9 2 580,4 2 705,9 2 588,7

Riskipainotetut saamiset ja vastuut 17 764,2 16 642,7 17 357,8 15 980,0

Omien varojen vähimmäisvaatimus

(8% riskipainotetuista saamisista ja vastuista) 1 421,1 1 331,4 1 388,6 1 278,4

Luotto- ja vastapuoliriski 1 309,2 1 206,9 1 279,6 1 155,9

Markkinariski 20,2 25,2 20,2 25,2

Operatiivinen riski 91,7 99,3 88,8 97,3

Vakavaraisuussuhdeluku, %

- omat varat yhteensä/

riskipainotetut saamiset ja vastuut 15,2 % 15,5 % 15,6 % 16,2 % - josta ensisijaiset omat varat/

riskipainotetut saamiset ja vastuut 14,1 % 14,3 % 14,4 % 14,9 %

Konsernin vakavaraisuussuhde on laskettu luottolaitoslain 5 luvun 44-48§ ja 54-66§:ien mukaisesti. Luotto-,

markkina- ja operatiivisen riskien riskipainotetut saamiset ja vastuut on laskettu vakiomenetelmää käyttäen.

1) Pääomalainojen osuus ensisijaisista konsernin omista varoista on 14 % (15 %).

Pääomalainojen osuus ensisijaisista Sampo Pankin omista varoista on 14 % (15 %).

2) Rahoitustarkastus on myöntänyt 16.03.2007 Sampo Pankille luottolaitostoiminnasta annetun

lain 48 §:n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan olla vähentämättä omista varoista

rahoituslaitossijoituksia yrityksiin, joiden pääasiallisena toimialana on sijoitustoiminta. Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2009 asti.

3) Vertailulukuja 31.12.2009 on muutettu takausten luottovasta-arvoprosessissa ja markkinariskin

laskennassa havaituista virheistä johtuen. Muutos nostaa vakavaraisuussuhdelukua 31.12.2009

aiemmin raportoidusta 14,9 %:sta 15,5 %:in.

Sampo Pankki -konserni Sampo Pankki Oyj


Riskienhallinta

Riskienhallinnan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Pakollisen vakavaraisuuslaskennan lisäksi Sampo Pankki –konsernin riskien seurannassa käytetään taloudellisen pääoman mittareita, jotka kuvaavat eri riskien kantamiseksi tarvittavan pääoman määrää. Pääomavaatimuksen katteena on riittävästi omaa pääomaa ja pääomalainoja. Merkittävimmät Sampo Pankki -konsernin toimintaan liittyvät riskit ovat luottoriski, rahoitustaseen korkoriski sekä likviditeettiriski, operatiivinen riski ja erilaiset liiketoimintariskit kuten muutokset kilpailutilanteessa tai asiakkaiden käyttäytymisessä. Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtaisesti IFRS-tilinpäätöksessä. Luottoluokitukset

Sampo Pankin luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2010 aikana. Moody’sin pitkä luottoluokitus Sampo Pankki Oyj:lle oli A1 vakain näkymin ja lyhyt luottoluokitus P-1 koko vuoden ajan. Moody's vahvisti luokitukset vakain näkymin 27.10.2010. Standard & Poor’sin pitkä luottoluokitus Sampo Pankki Oyj:lle oli A negatiivisin näkymin ja lyhyt luokitus A-1. Hallinto

Tilivuoden 2010 aikana Sampo Pankki Oyj:n hallitukseen ovat kuuluneet Peter Straarup (pj) 28.2.2010 saakka Thomas F. Borgen (pj) 1.3.2010 alkaen Sven Erik Lystbæk (vpj) 30.9.2010 saakka Per Damborg Skovhus (vpj) 1.3.2010 alkaen (vpj 1.10.2010 alkaen) Teija Andersen 28.2.2010 saakka Tonny Thierry Andersen 30.9.2010 saakka Lars Andreasen 1.10.2010 alkaen Mikael Ericson 1.10.2010 alkaen Ilkka Hallavo 28.2.2010 saakka Niels-Ulrik Mousten 1.10.2010 alkaen Esko Mäkeläinen Georg Schubiger Lars Stensgaard Mørch 28.2.2010 saakka Maija Strandberg 6.5.2010 alkaen Risto Tornivaara 28.2.2010 saakka Tilivuoden 2010 lopussa Sampo Pankki Oyj:n hallitukseen kuuluivat Thomas F. Borgen (puheenjohtaja), Per Damborg Skovhus (varapuheenjohtaja), Lars Andreasen, Mikael Ericson, Niels-Ulrik Mousten, Esko Mäkeläinen, Georg Schubiger ja Maija Strandberg. Sampo Pankki Oyj:n toimitusjohtaja on Ilkka Hallavo ja toimitusjohtajan sijainen Risto Tornivaara. Sampo Pankki Oyj:n tilintarkastajana on ollut Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Kunto Pekkala, KHT. Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä

Sampo Pankki Oyj on Danske Bank A/S:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Danske Bank A/S on listayhtiö ja koko Danske Bank –konsernin emoyhtiö. Danske Bank –konsernin hallintotapa on tanskalaisia listayhtiöitä koskevien säädösvaatimusten ja erityisesti finanssialan yrityksiä koskevien säädösvaatimusten mukainen. Danske Bank –konserni noudattaa olennaisilta osiltaan Tanskan Corporate Governance Committeen antamia hyvää hallintotapaa koskevia suosituksia. Lisätietoa Danske Bank –konsernin hallintotapaa koskevista periaatteista on saatavissa Internet-osoitteesta www.danskebank.com.

http://www.danskebank.com/


Sampo Pankki Oyj on joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskija ja julkaisee tästä johtuen seuraavan kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiinsa liittyvistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Sampo Pankissa sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan muun muassa

taloudellisen raportoinnin sekä muun johdon päätöksenteossa käyttämän informaation oikeellisuus

lakien ja määräysten noudattaminen sekä hallintoelinten päätösten ja muiden sisäisten sääntöjen ja menettelytapojen noudattaminen.

Johto toteuttaa valvontaa vähentääkseen taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä sekä valvoakseen raportointiin liittyvien säännösten ja määräysten noudattamista. Asetettujen kontrollien avulla pyritään ennalta ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan mahdolliset virheet sekä vääristymät taloudellisessa raportoinnissa, mutta niiden avulla ei voida taata täyttä virheettömyyttä. Sampo Pankin hallitus arvioi säännöllisesti onko yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tekemä arvio perustuu mm. yhtiön sisäisen tarkastuksen laatimiin selvityksiin. Lisäksi hallitus saa ulkoisen tilintarkastajan raportin pankin hallinnosta ja sisäisen valvonnan tilasta. Hallitus ja toimitusjohtaja saavat säännöllisesti tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta, säännösten ja määräysten muutoksista sekä niiden noudattamisesta konsernissa. Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaa Danske Bank –konsernin sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Ohjeen mukaan sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu mm. varmistaa sisäisen valvonnan sekä hallinto-, laskenta- ja riskienhallintamenetelmien kontrollien riittävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi sisäinen tarkastus varmistaa, että raportointi on luotettavaa sekä lakeja ja määräyksiä noudatetaan asianmukaisesti. Sisäinen tarkastus tarkastaa konsernissa hyväksytyin tarkastusmenetelmin, jotka perustuvat kontrollien toimivuuden läpikäyntiin ja testaukseen. Paikallinen sisäinen tarkastus toimii yhteistyössä konsernin sisäisen tarkastuksen kanssa.

Sisäinen tarkastus tekee toiminto- ja tuotekohtaisia tarkastuksia ja antaa niitä koskevia suosituksia sekä seuraa niiden toteuttamista. Sisäinen tarkastus osallistuu vuosi- ja välitilinpäätöksien tarkastamiseen sekä konsultoi ja antaa riippumattomia asiantuntijalausuntoja.

Sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle tehdyn tarkastustyön. Hallitus hyväksyy tarkastusstrategian vuosittain. Konsernin laskentaosasto arvioi myös taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä kiinnittäen huomiota erityisesti harkintaa edellyttäviin ja arvoihin perustuviin eriin, jotta näiden erien tasearvot antavat oikeaan ja riittävän kuvan. Nämä kriittiset erät käydään läpi tilinpäätöksen liitetiedoissa. Hyvä kirjanpitokäytäntö perustuu konsernissa tarkoin määriteltyihin valtuuksiin, asianmukaiseen työtehtävien jakoon, säännölliseen raportointiin sekä toimintojen läpinäkyvyyteen. Johdon sisäisessä raportoinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin ulkoisessa raportoinnissa ja periaatteet ovat samat koko konsernissa. Konsernin yhteinen it-järjestelmä luo pohjan kirjanpitoaineiston luotettavalle dokumentoinnille ja vähentää näin taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä. Yllä mainittujen tahojen lisäksi Sampo Pankki Oyj:ssä valvontaa suorittaa hallituksen asettama Riskikomitea, jonka puheenjohtajana toimii pankin toimitusjohtaja. Riskikomitean tarkoituksena on valvoa, että pankissa noudatetaan kaikkia hallituksen asettamia riskienhallinnan ohjeita. Sampo Pankki –konsernin riskienhallinnasta voi lukea tilinpäätöksen sivulta 30.


Katsastuskauden jälkeiset näkymät

Tiedossa ei ole olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Näkymät vuodelle 2011

Markkinakorkojen odotetaan pysyvän toistaiseksi alhaisella tasolla ja pankin tuottokehityksen arvioidaan jatkuvan verraten vakaana. Saamisten arvonalentumisten odotetaan pysyvän maltillisella tasolla olettaen että talouden yleinen kehitys jatkuu myönteisenä.


TUNNUSLUVUT

Milj. € 2010 2009 2008 2007 2006

Liikevaihto 959 1 177 1 803 2 189 1 426Korkokate 322 459 481 460 447 % liikevaihdosta 33,6 39,0 26,7 21,0 31,3Voitto ennen veroja 152 33 182 776 354 %liikevaihdosta 15,9 2,8 10,1 35,4 24,8

Tuotot yhteensä 1) 623 698 742 1 330 817

Liiketoiminnan kulut yhteensä 2) 438 438 508 492 461Kulu-tuotto-suhde 70,3 62,8 68,5 37,0 56,5Taseen loppusumma 26 158 24 868 29 592 28 152 26 627Oma pääoma 2 157 2 038 2 022 1 902 1 197Kokonaispääoman tuotto, % 0,5 0,1 0,5 2,6 1,1

Oman pääoman tuotto, % 3) 5,6 0,9 6,9 44,8 24,5

Omavaraisuusaste, % 3) 8,3 8,2 6,8 6,8 4,5

Vakavaraisuussuhde, % 4) 15,2 15,5 14,3 15,1 11,9

Saamisten arvonalentumiset 5) 33 227 52 63 2Taseen ulkopuoliset sitoumukset 5 385 4 949 4 369 6 157 6 746Henkilöstö kauden aikana keskimäärin 3 026 3 291 3 466 3 443 4 429

Tunnuslukujen laskemisessa on käytetty Finanssivalvonnan määräämiä laskentakaavoja ottaenhuomioon kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat mahdolliset tuloslaskelma- ja tasenimikemuutokset.

1)Tuottoihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset tuotot.Vuosien 2008-2009 vertailutietoa on korjattu poistojen osalta.2) Liiketoiminnan kuluihin on luettu kulu-tuotto-suhdeluvun laskentakaavan mukaiset kulut.3) Taseen erää Pääomalainat ei ole luettu mukaan omaan pääomaan.

5) Saamisten arvonalentumisiin sisältyvät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden palautukset. (-) tappioiden nettomäärä positiivinen.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto: korkotuotot, sijoitustoiminnan nettotuototpalkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot

Kulu-tuotto-suhde: henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulutkorkotuotot, netto + arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot + palkkiotuotot, netto + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot

Oman pääoman tuotto % voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verotoma pääoma + vähemmistöosuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Kokonaispääoman tuotto % voitto ennen veroja +/- arvonmuutosrahaston muutos - verottaseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste % oma pääoma + vähemmistöosuustaseen loppusumma

4) Konsernin vakavaraisuussuhde on laskettu luottolaitoslain 5 luvun 44-48§ ja 54-66§:ien mukaisesti. Luotto- ja operatiivisen riskin riskipainotetut saamiset ja vastuut on laskettu vakiomenetelmää käyttäen. Vuosien 2005 - 2007 vakavaraisuus on laskettu luottolaitoslain 12 luvun siirtymäsäännösten mahdollistamalla tavalla lain voimaan tullessa olleiden sääntöjen, vanhan luottolaitoslain 9 luvun 72-81 §:ien ja Rahoitustarkastuksen omien varojen laskentaa koskevan tulkinnan 3/125/2005, mukaisesti.


IFRS TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. € Liite 1-12/2010 1-12/2009 Muutos

Korkotuotot 1 592,5 881,7 -289,2Korkokulut 1 -270,6 -422,8 152,2Nettokorkotuotot 1 321,9 458,9 -136,9Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2 55,7 9,7 46,0Palkkiotuotot 3 253,8 237,5 16,3Palkkiokulut 3 -65,1 -55,8 -9,3Sijoitustoiminnan nettotuotot 4 2,0 2,1 -0,1Liiketoiminnan muut tuotot 5 55,0 45,6 9,3Liiketoiminnan tuotot yhteensä 623,3 698,0 -74,7

Henkilöstökulut 6 -165,3 -181,9 16,6Liiketoiminnan muut kulut 8 -273,0 -256,1 -16,9Liiketoiminnan kulut yhteensä -438,3 -438,0 -0,3

Saamisten arvonalentumiset 10 -32,7 -227,3 194,6

Kauden voitto ennen veroja 152,3 32,7 119,6

Verot 24 -35,1 -14,3 -20,8

Kauden voitto yhteensä 117,1 18,4 98,8

josta

Emoyhtiön omistajien osuus 116,8 18,4 Määräysvallattomien omistajien osuus 0,4 0,0

Sampo Pankki -konsernilla ei ole tuottoja eikä kuluja lopetetuista toiminnoista vuosina 2010 ja 2009.


LAAJA TULOSLASKELMA

EURm 1-12/2010 1-12/2009

Tilikauden voitto yhteensä 117,1 18,4Tilikauden laaja tulos yhteensä 117,1 18,4

josta Emoyhtiön omistajien osuus 116,8 18,4 Määräysvallattomien omistajien osuus 0,4 0,0Tilikauden laaja tulos yhteensä 117,1 18,4

Sampo Pankki -konsernilla ei ole tuottoja, jotka tulisi ilmoittaa IAS 1 mukaisesti Laajan tuloslaskelman alla.


KONSERNITASE

Milj. € 12/2010 12/2009

Varat

Käteiset varat 13 1 292,7 148,7Kaupankäyntivarat 14 1 156,1 1 347,5Lainat ja muut saamiset 15 23 316,1 22 658,1Sijoitukset 17 8,0 7,5Aineettomat hyödykkeet 19 6,6 7,5Sijoituskiinteistöt 20 34,4 18,4Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 21 64,9 94,5Muut varat 22 256,6 554,0Verosaamiset 23 22,7 31,8Varat yhteensä 26 158,0 24 867,9

Velat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat 14 1 070,5 1 254,4Kaupankäyntivelat 14 908,2 896,9Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 25 17 565,1 15 824,4Liikkeeseen lasketut velkakirjat 26 4 083,8 4 388,3Muut velat 27 372,5 465,1Verovelat 23 0,6 0,2Velat yhteensä 24 000,8 22 829,4

Oma pääoma

Osakepääoma 32 106,0 106,0Rahastot 32 271,1 271,1Kertyneet voittovarat 32 1 778,0 1 661,2

Emoyhtiön omistajien osuus 2 155,1 2 038,4

Määräysvallattomien omistajien osuus 2,1 0,1Oma pääoma yhteensä 2 157,2 2 038,4

Oma pääoma ja velat yhteensä 26 158,0 24 867,9


KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA

Määräys- vallattomien

Osake- Vara- Voitto- omistajienMilj. € pääoma rahasto varat Yhteensä osuus Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2009 106,0 271,1 1 643,2 2 020,4 1,2 2 021,6

MuuntoerotTilikauden laaja tulos yhteensä 18,4 18,4 0,0 18,4Kaudelle kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 18,4 18,4 0,0 18,4

Osingonjako -1,1 -1,1Oma pääoma 31.12.2009 106,0 271,1 1 661,2 2 038,4 0,1 2 038,4

Oma pääoma 1.1.2010 106,0 271,1 1 661,2 2 038,4 0,1 2 038,4

MuuntoerotTilikauden laaja tulos yhteensä 116,8 116,8 0,4 117,1Kaudelle kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 116,8 116,8 0,4 117,1

OsingonjakoMääräysvallattomien omistajien osuuden muutos 1,7 1,7Oma pääoma 31.12.2010 106,0 271,1 1 778,0 2 155,1 2,1 2 157,2


KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

EURm 2010 2009

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto ennen veroja 152 33OikaisutOsakkuusyhtiöiden tulokset -2 2Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä 38 37Saamisten arvonalentumiset 33 227Maksetut verot -37 -43Muut oikaisut 7 -297Yhteensä 191 -40

Muutokset käyttöpääomassa

Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta 26 108Kaupankäyntivarat 203 1 135Lainat ja -saamiset -440 1 411Talletukset 1 714 427Muut varat/velat -300 -3 904Liiketoiminnan rahavirta 1 394 -864

Investointien rahavirta

Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin -10 -3Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -5 -50Aineellisten hyödykkeiden myynnit 14 13Investointien rahavirta -1 -40

Rahoitustoiminnan rahavirta

Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset 0 -150Osingot 0 1Muutos vähemmistöosuuksissa 2 -1Rahoitustoiminnan rahavirta 2 -150

Rahavarat tilikauden alussa 3 232 4 286Rahavarojen muutos tilikaudella 1 395 -1 054Rahavarat tilikauden lopussa 4 627 3 232

Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta 1 293 149Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, maturiteetti alle 3 kuukautta 3 334 3 083Yhteensä 4 627 3 232

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMAN LIITE

Yrityshankinnat 2010

Uusi tytäryhtiö Aurinkopihan Palvelut Oy hankittiin 11.8.2010.

Myynnit 2010

Vuonna 2010 ei ollut myyntejä.


Sampo Pankki -konserni

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISTA

Sampo Pankki – konserni kuuluu Danske Bank – konserniin. Danske Bank –konsernin tilinpäätös on laadittu EU:n komission hyväksymien kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) ja kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (International Financial Reporting Interpretations Committee, IFRIC) kyseisistä standardeista antamien tulkintojen mukaisesti. Sampo Pankki –konsernin tilinpäätöksen laatimisessa on lisäksi noudatettu Suomen kirjanpitolakia sekä Suomen luottolaitostoiminnasta annetun lain, Finanssivalvonnan sekä Valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen määräyksiä. Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo Pankki on soveltanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2010 voimassa olleita uusia tai muutettuja standardeja ja tulkintoja kuin emoyhtiö. Tilinpäätöksen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno, jota oikaistaan kunkin tase-erän arvostusperiaatteen mukaisesti käyvän arvon muutoksella, poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla, ellei muuta ilmoiteta. Liitetietojen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

MUUTOKSET KIRJANPITOPERIAATTEISSA JA ESITTÄMISTAVASSA Tilinpäätösperiaatteet ovat olennaisilta osin samat kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä, paitsi Liiketoimintojen yhdistämiset käsittelyn osalta. 1.1.2010 jälkeen liiketoimintojen yhdistämisten suorat kustannukset on kirjattu tapahtumahetkellä kuluksi eikä osaksi hankintahintaa. Konsernissa ei ole ollut mainittuja liiketoimien yhdistämisiä vuonna 2010. Muutokset esittämistavassa

As. Oy Espoon Leppävaaran Aurinkopiha esitetään tilikauden 2010 alusta lähtien Sijoituskiinteistöissä. Aikaisemmin tämä erä on esitetty Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden alla. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti. Palkkiotuottoja ja –kuluja koskevan liitetiedon (Liite 3) esittämistapaa on muutettu vastaamaan Danske Bank –konsernin esittämistapaa. Vertailutietojen esittämistapaa on muutettu vastaavasti. STANDARDIT JA TULKINNAT JOTKA EIVÄT VIELÄ OLE VOIMASSA IASB on julkaissut useita muutoksia kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin, jotka eivät vielä ole astuneet voimaan. Myös IFRIC on antanut uusia tulkintoja, jotka eivät vielä ole voimassa. Näillä tulevilla muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin. Alla on listattu ne standardit ja tulkinnat, jotka todennäköisesti tulevat vaikuttamaan konsernin taloudelliseen raportointiin. IASB julkaisi lokakuussa 2010 IFRS 9, Rahoitusinstrumentit. Standardi tulee vaiheittain korvaamaan kokonaan nykyisen IAS 39 standardin. Ensimmäinen vaihe käsitteli rahoitusvarojen luokittelua ja kirjaamista sekä taseesta pois kirjaamista. Muut tulevaisuudessa julkaistavat osiot käsittelevät rahoitusinstrumenttien arvonalentumista, suojauslaskentaa ja varojen ja velkojen netottamista. IFRS 9:n (ensimmäinen vaihe) siirtymävaiheen säännökset edellyttävät standardin käyttöönottoa 1.1.2013. Tätä määräpäivää ollaan kuitenkin todennäköisesti lykkäämässä. EU on siirtänyt standardin käyttöönottoa kunnes standardin seuraavien vaiheiden sisältö on tarkemmin tiedossa.


IFRS 9 –standardissa rahoitusvarat on arvostettu liiketoimintamallin mukaisesti, ottaen huomioon sopimusten kassavirtojen ominaisuudet, sekä mukaan lukien kytketyt johdannaiset (toisin kuin IAS 39, IFRS 9 ei vaadi kahtiajakoa). Varat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mikäli niitä pidetään sopimuksiin perustuvien kassavirtojen saamiseksi, ja kassavirrat ovat luonteeltaan pääomalyhennyksiä ja korkomaksuja jäljellä olevalle pääomalle. Muut varat arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista koskevat periaatteet eivät juurikaan ole muuttuneet IAS 39:n periaatteista. Yleisesti rahoitusvelat arvostetaan edelleenkin jaksotettuun hankintamenoon, paitsi irrotetut kytketyt johdannaiset, jotka eivät läheisesti liity pääsopimukseen. Käypään arvoon arvostettavia rahoitusvelkoja ovat johdannaiset, kaupankäyntivarasto ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat. Rahoitusvelkojen luottoriskin muutokseen kohdistuva osuus kirjataan kuitenkin muihin laajan tuloksen eriin ellei tämä aiheuta epäjohdonmukaisuutta tuloksen esittämisessä. IFRS 9 säilyttää IAS 39:n nykyiset ehdot taseesta pois kirjaamiselle. Konserni ei odota IFRS 9 –standardin olennaisesti vaikuttavan rahoitusvarojen arvostamiseen. Rahoitusvarojen tarkka luokittelu ja arvostaminen ei ole mahdollista ennen kuin tiedetään kaikki standardiin tulevat muutokset, niiden vaikutukset kirjanpitoon sekä muutosten aikataulut. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT

KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti perustuu johdon tekemiin arvioihin ja käsityksiin tulevaisuuden tapahtumista, jotka vaikuttavat merkittävästi tilinpäätöksessä esitettäviin varoihin ja velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Luvut joihin arviot ja käsitykset eniten vaikuttavat ovat

rahoitusinstrumenttien käyvät arvot arvonalentumistestit lainoille ja saamisille liikearvon arvonalentumistestit

Arviot ja käsitykset perustuvat johdon hyväksyttävinä mutta luonnostaan epävarmoina ja ennustamattomina pitämiin olettamuksiin. Oletukset voivat olla epätäydellisiä tai epätarkkoja ja odottamattomia tulevaisuuden tapahtumia ja tilanteita voi tapahtua. Arviot ja käsitykset ovat vaikeasti tehtäviä ja pitävät aina sisällään epävarmuustekijöitä, jopa vakaissa makrotaloudellisissa olosuhteissa, kun ne sisältävät liiketoimia asiakkaiden ja muiden vastapuolien kanssa. Muut tahot voivat tehdä toisenlaisia arvioita. RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYVÄT ARVOT Käyvät arvot rahoitusinstrumenteille, joiden hinnat ovat määritetty toimivilla markkinoilla tai perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin ja havaittavaan markkinainformaatioon eivät ole alttiita merkittäville arvioille. Käyvät arvot rahoitusinstrumenteille, jotka vain rajoitetusti perustuvat havaittavaan markkinadataan, kuten julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja tietyt joukkovelkakirjalainat, joille ei ole enää aktiivisia markkinoita, ovat arvioiden kohteena. LAINOJEN JA SAAMISTEN ARVONALENTUMISTESTIT Konserni tekee arvonalentumiskirjauksia lainoille ja saamisille, jotka tapahtuvat alkuperäisen arvonalentumistestauksen jälkeen. Arvonalentumistestit perustuvat yksilöllisen ja ryhmäkohtaisen arvonalentumistestauksen yhdistelmään ja moniin arvioihin, (mukaan lukien arviot lainoista ja lainaportfolioista, jotka ovat heikentyneet), odotetusta tulevaisuuden kassavirrasta ja vakuusarvosta.


LIIKEARVON MÄÄRITYS Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään kerran vuodessa. Kaikki arvonalentumistestit tehdään Danske Bank-konsernin toimesta. Arvonalentumistestaus vaatii johdolta arvioita hankittujen yksiköiden tulevaisuuden kassavirroista. Useat tekijät vaikuttavat arvoon, kuten kassavirrat, mukaan lukien diskonttokorko ja kasvu, joka riippuu reaalitalouden muutoksista, kuluttajakäyttäytymisestä, kilpailusta ja muista tekijöistä. Liikearvon arvonalentumiskirjauksia ei vaadittu vuonna 2010.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

TYTÄRYHTIÖT Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta ja konserni myös kantaa suurimman osan riskistä. Liiketoiminnan periaatteisiin liittyvä määräysvalta voidaan toteuttaa myös sopimuksin. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa toteutuviin samanlaisiin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Hankitut yritykset yhdistellään tytäryhtiöinä hankintapäivästä lähtien ja luovutetut tytäryhtiöt luovutuspäivään saakka. Tytäryhtiöiden nettovarat (varat, mukaan lukien yksilöitävät aineettomat oikeudet, vähennettynä veloilla ja ehdollisilla veloilla) arvostettuna hankinta-ajankohdan käypään arvoon, yhdistellään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmällä. Määrä, jolla hankintameno (mukaan lukien suoraan kohdistettavissa olevat kustannukset 1.1.2010 asti) ylittää konsernin osuuden hankinnan kohteen nettomääräisestä käyvästä arvosta, käsitellään liikearvona. Liikearvo tuloutetaan hankitun yrityksen kirjanpitovaluutassa. Jos nettovarat käyvin arvoin ylittävät hankintahinnan (negatiivinen liikearvo), ylimenevä osa tuloutetaan tuloslaskelmassa hankintahetkellä. Vähemmistöille kuuluva osuus hankinnasta ei sisällä liikearvoa. OSAKKUUSYHTIÖT

Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20 - 50 prosenttia yrityksen äänivallasta. Hankintahetkellä sijoitukset osakkuusyhtiöihin kirjataan hankintamenoon, jota oikaistaan hankinta-ajankohdan jälkeen tapahtuvalla muutoksella konsernin osuudessa osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) ja muilla muutoksilla, jotka on suoraan kirjattu osakkuusyhtiön omaan pääomaan (pääomaosuusmenetelmä). Konsernin osuus yksittäisten osakkuusyhtiöiden voitosta tai tappiosta kirjataan tuloslaskelman erään Tuotot osakkuusyhtiöistä. Sijoitukset perustuvat osakkuusyhtiöiden tilinpäätöksiin, jotka on julkaistu samana päivänä kuin emoyhtiön tilinpäätös. Riippumatta olosuhteista, poikkeama ei saa olla enemmän kuin kolme kuukautta tasepäivämäärästä. Voitot ja tappiot liiketoimista konsernin ja osakkuusyhtiön välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT (SPE) Konsernilla on synteettinen arvopaperistamisjärjestely, jolla Sampo Pankki Oyj on siirtänyt luottojohdannaissopimuksilla taseessaan olevan saatavakannan luottoriskiä markkinoille. Johdannaissopimukset käsitellään konsernin tilinpäätöksessä takauksina. Järjestelyä varten on


perustettu erillisyksikkö Sea Fort Securities Plc, joka kattaa osan luottoriskistä. Luotot säilyvät Sampo Pankki Oyj:n taseessa. Sampo Pankki Oyj:llä ei ole määräysvaltaa tai osuutta erillisyhtiön nettovaroihin eikä erillisyhtiötä ole konsolidoitu konsernin tilinpäätökseen. SEGMENTTIRAPORTOINTI

Sampo Pankki –konserni koostuu useista liiketoimintayksiköistä sekä niitä avustavista tukitoiminnoista. Konsernin segmenttiraportointi perustuu pankin sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen vuonna 2010. Segmenttiraportoinnissa käytetyt segmentit ovat; Pankkiliiketoiminto, Markets ja Capital. Muut toimintasegmentit, jotka eivät ylitä IFRS 8:n raja-arvoja, on sisällytetty sarakkeeseen Muut toimintasegmentit. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Keskitetysti syntyneet kulut, mukaan lukien tuki- ja pääkonttoritoimintojen kulut, veloitetaan liiketoimintayksiköiltä arvioidun käyttöasteen mukaisesti tai markkinahinnoin, jos sellainen on saatavilla. Segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti tarvitsee ylläpitääkseen toimintaansa tai jotka ovat syntyneet liiketoiminnan seurauksena. Nämä varat ja velat ovat joko suoraan kohdistettavissa tai järkevästi allokoitavissa segmenteille. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETOIMET

Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin kirjanpitovaluutta. Jokaisen konsernin yksikön kirjanpitovaluutta on sijaintimaan valuutta, koska valtaosa tuotoista ja kuluista kirjataan ko. maan valuutassa. Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet muutetaan kirjanpitovaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tapahtumapäivän ja arvopäivän välisistä kurssieroista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan määräiset rahoitusvarat ja - velat muutetaan yhtiön kirjanpitovaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten rahoitusvarojen ja - velkojen muuttamisesta kirjanpitovaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan. Ulkomaan rahan määräiset muut tase-erät, jotka arvostetaan käypään arvoon, muutetaan arvostuspäivänä voimassa olevilla valuuttakursseilla. Kurssierot kirjataan käyvän arvon muutokseksi. Muut ulkomaan rahan määräiset tase-erät kirjataan tapahtumapäivän kursseilla. ULKOMAISET YKSIKÖT Suomen ulkopuolella sijaitsevien ulkomaisten yksiköiden varat ja velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla. Tuotot ja kulut muutetaan euroiksi tapahtumapäivän kurssilla. Ulkomaisissa yksiköissä nettoinvestoinneista syntyvät kurssierot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Nettoinvestoinnit sisältävät yksiköiden nettovarat ja liikearvon sekä omistukset ulkomaisissa yksiköissä pääomalainojen muodossa. Nettoinvestointien suojauksesta aiheutuvat valuuttakurssierot kirjataan myös laajaan tuloslaskelmaan. Sampo Pankki –konsernilla ei ole ollut ulkomailla sijaitsevia yksiköitä tilikauden aikana.


TULOSLASKELMA

KORKOTUOTOT JA -KULUT

Rahoitusinstrumenttien korkotuotot ja -kulut jaksotetaan tasaisessa suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan ja instrumentin juoksuajalle efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Efektiivisen koron laskemisessa huomioidaan saadut ja maksetut palkkiot, transaktiomenot sekä muut mahdolliset yli- tai alikurssit. Korkotuotot ja – kulut sisältävät myös käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien korot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta kirjataan arvonalentumistappio, koron kerryttämistä jatketaan alennetulle kirjanpitosaldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla.

PALKKIOTUOTOT JA -KULUT

Palkkiotuotot ja –kulut on jaoteltu toimintoihin ja portfolioihin perustuviin palkkioihin. Palkkiot, jotka ovat kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, lasketaan mukaan efektiiviseen korkoon. Tällaisia ovat mm. palkkiot lainajärjestelyistä, jotka sisältävät korvausta esimerkiksi lainanottajan taloudellisen tilanteen arvioinnista, takausten, panttien ja muiden vakuusjärjestelyjen arvioinnista ja rekisteröinnistä ja dokumentoinnista sekä luotonvarausprovisiot. Jos lainajärjestely ei toteudu sitoutumisaikana, palkkio tuloutetaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Muita rahoituspalveluihin liittyviä palkkioita ovat palkkiot, jotka saadaan silloin, kun palvelu on suoritettu, esimerkiksi lainan hallinnoimisesta perittävät palkkiot. Palkkiot, jotka ansaitaan, kun jokin merkittävä toimenpide on toteutunut, kirjataan tulokseen toteuttamisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi syndikointipalkkiot, jotka tuloutetaan, kun syndikointi on toteutettu.

ARVOPAPERI- JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot sisältävät kaupankäyntivarojen ja muiden arvopapereiden toteutuneet ja toteutumattomat voitot ja tappiot sekä kurssierot ja osingot. Käyvän arvon suojauslaskennan tulosvaikutus kirjataan myös Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin.

MUUT TUOTOT

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät vuokratulot ja käyttöleasingin leasing-maksut, sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset, leasing-omaisuuden myynneistä aiheutuneet tuotot sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja – tappiot.

SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT

Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät konsernille kuuluvan osuuden sijoitusyritysten liikevoitosta tai –tappiosta. Riskipääomasijoitusten tulos huomioidaan kuitenkin arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotoissa.

OSAKKUUSYRITYKSEN TAI TYTÄRYHTIÖN MYYNNISTÄ AIHEUTUNUT TUOTTO

Osakkuusyhtiöiden ja konsernin tytäryhtiöiden myynnistä aiheutunut tuotto syntyy myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välisestä erosta. Mahdollinen liikearvo lasketaan kirjanpitoarvoon mukaan.


HENKILÖSTÖKULUT JA MUUT LIIKETOIMINNAN KULUT

HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot, joita konserni maksaa vuoden aikana tehdystä työstä, näkyvät kuluna tuloslaskelman erässä Henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut. Erässä ovat mukana palkat, bonukset, osaperusteiset maksut, lomarahat, eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Vuoteen 2008 saakka osa kannustinjärjestelmistä maksettiin osakeoptioina ja ehdollisina osakkeina. Danske Bankin osakkeita ei voi merkitä kolmeen vuoteen option myöntämispäivästä ja ne ovat ehdollisia edellyttäen sitä, ettei työntekijä irtisanoudu konsernista. Ehdolliset osakkeet ovat lunastettavissa kolmen vuoden kuluttua myöntämispäivästä lähtien edellyttäen, ettei työntekijä ole irtisanoutunut Danske Bank -konsernista. Osakeperusteisten maksujen käypä arvo määritetään niiden myöntämispäivänä ja jaksotetaan kuluksi sille ajalle, jonka aikana työnantaja on velvollinen maksun suorittamaan. Optioiden perusarvo kirjataan kuluksi option myöntämisvuonna ja option aika-arvo jaksotetaan tasaisesti optio-oikeuden myöntämisestä lunastusajan alkuun. ELÄKEJÄRJESTELYT Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet ja henkivakuutukset. Sampo Pankki -konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisista järjestelyistä merkittävin on Suomen TyEL -perusvakuutus. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus koskee.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät velvoitteet diskontataan. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehtävien poistojen ja arvonalentumisten lisäksi konserni kirjaa leasing-sopimusten päättymisen jälkeen myydyt leasing-hyödykkeet kuluksi kirjanpitoarvoon. LAINOJEN JA SAAMISTEN ARVONALENTUMISET

Lainojen ja saamisten arvonalentumisiin sisältyvät taseen eristä Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , Saamiset luottolaitoksilta ja taseen ulkopuolisista eristä kirjatut arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja palautukset. Erään sisältyy myös käypään arvoon arvostettujen lainojen ja saamisten luottoriskin muutoksesta aiheutuvat käyvän arvon muutokset. Erään sisältyy myös asiakkaan maksuvaikeuksien johdosta haltuun otetun omaisuuden arvonalentumistappiot, toteutuneet myyntitappiot ja myyntivoitot mikäli haltuun otettu omaisuus täyttää myytävissä olevien rahoitusvarojen kriteerit. Vaikka haltuun otettua omaisuutta ei aiottaisi myydä seuraavien 12 kuukauden aikana, kirjataan arvonalentumiset tähän erään. Luottotappiona


kirjataan myös asiakkaan puolesta maksetut perintä- ja vakuudenhoitokulut, jotka voidaan periä asiakkaalta takaisin.

VEROT

Arvioidut tuloverot ja laskennalliset verot verovuodelta sekä aikaisempien vuosien verojen oikaisut huomioidaan tuloslaskelmassa. Laajan tulon eriä koskevat verot huomioidaan kyseisissä tuloslaskelman erissä. Samoin suoraan osakepääomaan kirjattuja eriä koskevat verot huomioidaan osakepääomassa. Arvioidut tuloverot lasketaan voimassa olevan tuloverokannan mukaisesti.

LAAJA TULOSLASKELMA

Laaja tuloslaskelma sisältää liikevoiton ja muun tilikauden laajan tulon, joka voi aiheutua muuntoeroista ulkomaalaisten yksiköiden välillä, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta sekä rahavirran suojaukseen liittyvistä eristä. KASSAVIRTALASKELMA

Konserni laatii kassavirtalaskelmansa epäsuoraa esitystapaa käyttäen. Laskelma perustuu voittoon ennen veroja ja näyttää liiketoiminnan, rahoituksen ja investointien rahavirrat sekä rahavarojen muutoksen vuoden aikana. Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joita ovat kassa ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta, sekä vaadittavissa maksettavat saamiset muilta pankeilta, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. TASE

RAHOITUSVARAT JA – VELAT

YLEISTÄ Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit arvostetaan käypään arvoon arvopäivänä. Käypä arvo on yleensä sama kuin kauppahinta. Rahoitusinstrumenttien arvonmuutokset huomioidaan arvopäivään saakka. LUOKITTELU Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin luokkiin:

käypään arvoon arvostettavat kaupankäyntivarat lainat ja muut saamiset.

Rahoitusvelat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin luokkiin:

käypään arvoon arvostettavat kaupankäyntivelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat muut rahoitusvelat.

KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tase-eriä ovat kaupankäyntivarat ja – velat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvelat. Kaupankäyntivarat ja -velat

Kaupankäyntivaroiksi ja – veloiksi luokitellaan rahoitusvarat ja -velat, jotka hankitaan pääasiallisena tarkoituksena hyötyminen lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki johdannaiset,


pääsopimuksista erotetut, upotetut johdannaiset mukaan lukien, ovat osa kaupankäyntivaroja ja – velkoja. Kaupankäyntivarat koostuvat konsernin trading – toiminnolla olevista osakkeista, saamistodistuksista ja johdannaisten positiivisista käyvistä arvoista. Kaupankäyntivelat ovat johdannaisten negatiivisia käypiä arvoja ja velvoitteita toimittaa vastapuolelle kaupankäyntiarvopapereita, jotka konserni on myynyt, mutta joita sillä ei ole (lyhyeksimyynnit). Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaupankäyntisalkku arvostetaan käypään arvoon pois lukien transaktiokustannukset. Kaupankäyntivarat ja – velat arvostetaan taseessa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. KÄYVÄN ARVON OPTIO – KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAKSI MÄÄRITETYT RAHOITUSVELAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritellyt rahoitusvelat sisältävät liikkeeseen lasketut sijoitustodistukset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritellyt rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset yhdessä myyntivoittojen ja – tappioiden kanssa esitetään arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotoissa. Käypään arvoon arvostettavien rahoitusvelkojen korkokulut esitetään korkokatteessa. SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA JA KESKUSPANKEILTA

Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta ovat saamisia muilta luottolaitoksilta, keskuspankeissa olevia talletuksia ja takaisinostosopimuksia. Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, menettelytapa on kuvattu kohdassa Lainat ja muut saamiset. LAINAT JA SAAMISET

Lainat ja saamiset koostuvat lainoista ja saamisista, jotka pankki on myöntänyt asiakkaille, sekä lainoista ja saamisista, jotka on hankittu myöntämisen jälkeen. Lainat ja saamiset sisältävät tavanomaiset pankkilainat, rahoitusleasingsopimukset ja jälleenmyyntisopimukset pois lukien transaktiot, joissa vastapuolena on luottolaitos tai keskuspankki. Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa hankintamenoon, joka on lainan saajalle annetun vastikkeen käypä arvo, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Alkuperäisen arvostuksen ja nimellisarvon välinen hintaero jaksotetaan maturiteettiin saakka ja esitetään korkotuotoissa. Jos kiinteäkorkoiset lainat on suojattu tehokkaasti johdannaisilla, suojatun korkoriskin käypä arvo lisätään saatavien jaksotettuun hankintahintaan. VELAT LUOTTOLAITOKSILLE JA KESKUSPANKEILLE / TALLETUKSET

Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ja Talletukset sisältävät takaisinostositoumuksilla saadut varat. Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ja Talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla.

MUUT LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT / VELAT, JOILLA ON HUONOMPI

ETUOIKEUSASEMA


Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat ja Velat, joilla on huonompi etuoikeusasema, sisältävät konsernin liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat. Huonommassa etuoikeusasemassa olevat velat ovat pääomalainoja tai debentuurimuotoisia lainoja, joiden vapaaehtoinen tai pakollinen takaisinmaksu tapahtuu vasta kun tavanomaisten velkojen velkojien vaateet on täytetty. Muut liikkeeseen lasketut velkakirjat ja velat, joilla on huonompi etuoikeusasema, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lisättynä suojatun korkoriskin käyvällä arvolla. Osassa liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista, velkakirjan tuotto on sidottu indeksiin (esimerkiksi osakeindeksiin), joka ei taloudellisilta ominaisuuksiltaan liity läheisesti velkakirjaan. Tällaiset upotetut johdannaiset on irrotettu pääsopimuksesta ja arvostetaan käypään arvoon osana kaupankäyntivaroja ja – velkoja.

MUUT VELAT

Muut velat käsittävät erääntyneet korot ja palkkiot, jotka eivät ole osa rahoitusinstrumentin jaksotettua hankintamenoa. Muut velat sisältävät myös eläkevastuut ja muut varaukset, esimerkiksi kanteita ja takauksia varten. Mikäli kanne todennäköisesti päätyy maksuun, vastuu huomioidaan, mikäli se kyetään mittaamaan luotettavasti. Velka huomioidaan tulevien maksujen nykyarvolla. KÄYPÄ ARVO

Rahoitusvarojen ja – velkojen käypä arvo määritetään aktiivisilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella. Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markkinahinnan mukaan. Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataan ei-aktiivisilla markkinoilla, konserni määrittelee käyvän arvon viimeisimmän markkinatransaktion hinnan perusteella ja ottaa käyvän arvon määrityksessä huomioon markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toimivilla markkinoilla tehdyt transaktiot. Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, käypä arvo standardoiduille ja yksinkertaisille rahoitusinstrumenteille, kuten koron- ja valuutanvaihtosopimuksille ja listaamattomille saamistodistuksille, määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla ja käyvän arvon määrittäminen perustuu markkinoilta saatavaan informaatioon. Monimutkaisempien instrumenttien, kuten swaption-, korkokatto- ja – lattiasopimusten sekä muiden OTC-tuotteiden, käypä arvo määritetään sisäisillä arvostusmalleilla, jotka perustuvat markkinoilla yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin. Arvostusmenetelmän kautta tehdyt arvostukset ovat usein arvioita, koska täsmällisiä arvoja ei voida tehdä markkinoilta saatavan informaation perusteella. Tämän vuoksi käyvän arvon määrittämisessä voidaan käyttää myös lisäparametreja, kuten likviditeetti- ja vastapuoliriskitekijöitä. Jos rahoitusinstrumentin hankintahetkellä rahoitusinstrumentin arvostusmallilla laskettu arvo ja todellinen kustannus (ns. ensimmäisen päivän voitto tai tappio) eroaa toisistaan muuten kuin transaktiokustannuksista johtuen, konsernin käyttämän arvostusmallin parametrit kalibroidaan todellisen kustannuksen mukaisiksi. RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä ja vaikutus sopimuksen arvioituihin kassavirtoihin on luotettavasti mitattavissa, kirjataan sopimuskohtainen arvonalentumistappio. Objektiivista näyttöä arvonalentumisesta on, jos ainakin yksi seuraavista on tapahtunut:


Asiakkaan taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt

Maksujen viivästyminen joko koron tai lyhennyksen osalta, mikä johtaa sopimusrikkeeseen

Asiakkaan taloudellisen tilanteen johdosta luottoehtoihin tehdään myönnytyksiä, joita konserni ei muuten tekisi

Asiakkaan asettaminen konkurssiin tai velkojen uudelleenjärjestely: yrityssaneeraus tai velkajärjestely näyttää todennäköiseltä

Kaikille lainoille ja saamisille, joiden osalta on objektiivista näyttöä arvonalentumistarpeesta, tehdään arvonalentumistestaus. Nämä lainat, mukaan lukien lainat, joista ei vakuuden riittävyyden johdosta ole kirjattu arvonalentumista, luokitellaan luottokelpoisuusluokkiin 10 tai 11 konsernin luottokelpoisuusluokituksessa. Mikäli saaminen on järjestämätön, kaikki saamiset asiakkaalta luokitellaan luottokelpoisuusluokkaan 11 ja saamisista kirjataan arvonalentuminen. Tappion määrä määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Rahoitusjohtajat määrittelevät arvonalentumisen määrän. Kiinteäkorkoisten lainojen ja saamisten nykyarvo lasketaan alkuperäisellä efektiivisellä korolla, vaihtuvakorkoisten saamisten osalta käytetään tilinpäätöshetken efektiivistä korkoa. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt, asiakkaan velat järjestellään uudelleen ja saatava kirjataan määrään, jonka asiakkaan oletetaan pystyvän maksamaan takaisin. Mikäli uudelleenjärjestely ei ole mahdollinen, arvonalentumisena kirjataan määrä, joka vastaa arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää konkurssitilanteessa. Mikäli objektiivista näyttöä ei ole, arvonalentumiskirjauksen tarve arvioidaan ryhmäkohtaisesti. Ryhmäkohtainen arvonalentuminen lasketaan erikseen kullekin riskiluonteeltaan samantyyppiselle luottosalkulle, kun arvonalentumisesta on näyttöä saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella, mutta sopimusten korkoa tai asiakasmarginaalia ei ole muutettu. Ryhmäkohtaiset varaukset heijastavat asiakkaan luottokelpoisuuden muutosta yli ajan. Lainojen ja saamisten luokittelu luottosalkkuihin perustuu nykyiseen luottokelpoisuusluokitukseen. Arvonalennuksia tehdessä huomioidaan myös luottokelpoisuuden paraneminen. Kassavirrat määritetään käyttäen apuna mm. vakavaraisuuslaskennan parametreja ja historiallista tappiodataa sovellettuna tilinpäätöstietojen käsittelyyn. Tällöin huomioidaan empiirisiin tietoihin perustuen aikaviive sen välillä, että asiakkaan taloudellisista vaikeuksista alkaa olla merkkejä siihen asti kunnes sopimuskohtaiselle arvonalentumiskirjaukselle on perusteita. Ryhmäkohtaisen arvonalentumisena kirjataan luottosalkkukohtaisesti saamisten kirjanpitoarvon ja kassavirtojen nykyarvon erotus. Mikäli tilikauden päättyessä arvioidaan, ettei mallien pohjalta laskettu ryhmäkohtainen arvonalentumistappio huomioi viimeaikaisia markkinatilanteen muutoksia, oikaistaan arvonalentumiskirjauksia. Suotuisten taloudellisten olosuhteiden vallitessa arvonalentumiset alenevat ja taloudellisessa laskusuhdanteessa niiden määrä saattaa kasvaa. Esimerkkejä tekijöistä, jotka saattavat vaikuttaa ryhmäkohtaisten varausten määrään, ovat työttömyysaste, asuntojen hinnat ja rahtihinnat. Arvonalentumiset kirjataan taseen arvonalentumisten tileille taseen erissä Saamiset luottolaitoksilta, Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä taseen ulkopuolisten erien osalta Varauksissa. Tuloslaskelmassa arvonalentumiset esitetään erässä Saamisten arvonalentumiset. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee myöhemmin ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan. Saatavat, joita ei pystytä perimään, kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun perintäprosessi on loppuunsaatettu ja tappion lopullinen määrä pystytään laskemaan. Jos koko tappion arvioidaan toteutuvan vasta useampien vuosien kuluessa, esimerkiksi hallinnoitaessa laajaa


kiinteistökokonaisuutta, kirjataan osittainen luottotappio, missä huomioidaan konsernin saamiset, vakuudet, arvioitu jako-osuus ja muut kassavirrat. Korkoa kerrytetään efektiivisen koron perusteella saatavan määrälle, josta on vähennetty arvonalentumiskirjaus.

SUOJAUSLASKENTA

Konserni käyttää johdannaisia suojautuakseen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien, kiinteäkorkoisten saamisten ja velkojen korkoriskiltä. Suojauslaskentaa sovelletaan käyvän arvon suojauksiin, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot. Suojattujen varojen ja velkojen korkoriski arvostetaan käypään arvoon ja esitetään tulosvaikutteisesti suojattujen varojen ja velkojen arvostusmuutoksena. Mikäli suojauslaskennan ehdot eivät enää täyty, suojattujen varojen ja velkojen kumulatiiviset arvonmuutokset jaksotetaan yli ajan maturiteettiin.

LEASING-SOPIMUKSET

KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA Rahoitusleasingsopimukset

Vuokrasopimukset, joiden perusteella vuokralle annettujen hyödykkeiden omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin vuokralle ottajalle tai muulle ulkopuoliselle taholle, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen ja esitetään saamisena määrään, joka vastaa nettosijoitusta vuokrasopimukseen. Rahoitusleasing-sopimuksista saatava vuokra jaetaan saamisen lyhennykseksi ja korkotuotoksi. Korkotuotto jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa samansuuruisen tuottoprosentin mukaisen tuoton vuokra-ajalta. Rahoitusleasingsopimukset sisältyvät taseessa erään Lainat ja muut saamiset ja korot korkotuottoihin.

Muut vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konsernin vuokralle antaman hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa säilyy konsernilla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja niiden poistoajat ja -menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden Muun vuokrasopimuksen perusteella saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa.

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Rahoitusleasingsopimukset

Vuokra-sopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokratun hyödykkeen mukaiseen tase-erään vuokra-ajan alkamisajankohtana vuoratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava velka merkitään taseeseen muihin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot joko niiden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettava leasing-vuokra jaetaan velan lyhennykseksi ja korkokuluksi. Korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Muut vuokra-sopimukset


Vuokra-sopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muun vuokrasopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

LIIKEARVO Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Osakkuusyhtiöiden liikearvo kirjataan taseeseen Osuudet osakkuusyhtiöissä riville. Liikearvo jaetaan tulosyksiköille tasolla, jolla johto seuraa sen investointeja. Liikearvoa ei poisteta vaan tulosyksiköille tehdään arvonalentumistestit ainakin kerran vuodessa. Mikäli tulosyksiköiden nettovarallisuuden jäljellejäävä arvo ylittää joko varallisuuden käyvän arvon vähennettynä myyntikustannuksilla tai käyttöarvon, mikä vastaa yksikön odotettavissa olevien tulevien kassavirtojen nykyarvoa, kirjataan tämä määrä liikearvosta tuloslaskelmaan kuluksi.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Atk-ohjelmistojen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Atk-ohjelmistot poistetaan tasapoistoin niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään sisäisesti aikaansaadut atk-ohjelmistot, jos on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Kun atk-ohjelmisto on saatu valmiiksi poistetaan se tasapoistoin, arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen kirjaamisen edellytykset. Yrityskauppojen yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat aineettomat oikeudet kirjataan kaupantekohetkellä käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla ei ole rajallista taloudellista vaikutusaikaa, ei poisteta vaan ne testataan vähintään kerran vuodessa arvonalentumistesteillä liikearvon tavoin. Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Nämä aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä kolmessa vuodessa. Aineettomien hyödykkeiden ylläpidosta ja huollosta aiheutuneet menot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona te toteutuvat.

SIJOITUSKIINTEISTÖT

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, jotka konserni omistaa saadakseen vuokratuottoja ja/tai muuta voittoa. Alla oleva kappale kiinteistöt kuvaa kiinteistön ja sijoituskiinteistön eroja.


Hankintahetkellä sijoituskiinteistö arvostetaan hankintahintaan, johon on lisätty välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset ja vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmassa muihin tuottoihin. Käypä arvo arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Arvio perustuu toteutuneisiin myyntihintoihin, markkinahintoihin sekä ulkopuolisen arvioijan tekemään arvioon markkinatilanteesta. Perustuen käsityksiin tulevaisuuden tapahtumista ja saatavilla olevaan tietoon johto käyttää harkintaa määrittäessään sijoituskiinteistön käypää arvoa. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa käytössä olevat kiinteistöt sekä koneet ja kalusto. Koneet ja kalusto käsittävät seuraavat hyödykkeet; laitteet, autot, huonekalut, perusparannusmenot sekä leasing-omaisuuden. KIINTEISTÖT Kiinteistöt käsittävät konsernin omassa käytössä olevat kiinteistöt. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan sen mukaan ovatko kiinteistön osat erikseen myytävissä. Jos edellä mainittu luokitus ei ole mahdollinen, tehdään jako käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi. Kiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kiinteistöt poistetaan tasapoistoin, jäännösarvo huomioiden, taloudellisen vaikutusajan kuluessa yleensä 20 – 50 vuoden aikana. Pitkän ajan leasing-sopimuksiin perustuvat kiinteistöt poistetaan progressiivisesti. Sijoituskiinteistöt, joita konserni alkaa käyttää omassa käytössä, arvostetaan käypään arvoon luokittelun muutoshetkellä. Samoin periaattein arvostetaan omassa käytössä olleet kiinteistöt jotka luokitellaan käyttötarkoituksen muututtua sijoituskiinteistöiksi. Kiinteistöjen arvonmuutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Kiinteistöt, jotka konserni aikoo myydä vuoden sisällä, luokitellaan myyntitarkoituksessa pidettäviksi varoiksi. Velkojen uudelleen järjestelyn kautta konsernille tulleet kiinteistöt luokitellaan muihin varoihin. KONEET JA KALUSTO Laitteet, autot, huonekalut, kiinteät kalusteet sekä perusparannusmenot arvostetaan poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoon. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa, pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluessa. Vuokraoikeuksien perusparannusmenot poistetaan leasingsopimuksen voimassaolon kuluessa kuitenkin maksimissaan kymmenen vuoden kuluessa. LEASING-OMAISUUS Leasing-omaisuus käsittää omaisuuden, paitsi kiinteistöt, jonka konserni vuokralle antajana on vuokrannut eteenpäin. Tämä omaisuusryhmä arvostetaan samalla tavalla kuin koneet ja kalusto. Jos leasing-omaisuutta myydään leasing-sopimuksen päätyttyä, siirretään kyseiset erät muihin saamisiin taseessa. ARVONALENTUMISET Aineellisten hyödykkeiden osalta tehdään arvonalentumistestaukset, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos arvonalentuminen todetaan, tulee omaisuuserä kirjata arvonalennuksella vähennettyyn


arvoon (käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon riippuen siitä kumpi on korkeampi). MUUT VARAT

Muut varat – erä pitää sisällään odotettavissa olevat korot ja palkkiot, ennakkomaksut ja leasing-omaisuuden, joka on laitettu myyntiin leasing-sopimuksen päättymisen jälkeen. VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen saaminen on käytännössä varmaa.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA-VELAT

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot esitetään laskennallisten verosaamisten ja –velkojen alla. Konserni ei huomioi väliaikaisia eroja verokannan ja verotuksessa vähennyskelvottoman liikearvon arvonalentumisesta tai muista eristä, jotka syntyvät väliaikaisesti hankintahetkellä vaikuttamatta liiketulokseen tai verotettavaan tuloon. Mikäli verokanta lasketaan useiden verosäännösten mukaisesti, laskennallinen vero lasketaan niiden säännösten mukaan, jotka vaikuttavat laskennallisten verovelkojen ja verosaamisten aiottuun käyttöön. Laskennallinen verosaaminen tai –velka on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verottavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja. Verokantojen aiheuttama muutos laskennallisissa veroissa kirjataan tuloslaskelmaan.

VÄLITTÖMÄT VEROT

Verosaamiset ja -velat huomioidaan taseessa tilikauden tuloksesta aiheutuneina arvioituina veroina ennakkoveroilla oikaistuna. Veroa oikaistaan myös mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Verosaamiset ja –velat netotetaan keskenään, mikäli lainsäädäntö sen mahdollistaa ja, jos saamiset ja –velat todennäköisesti tullaan käyttämään samanaikaisesti. OMAISUUDENHOITOTOIMINTA

Sampo Pankki -konsernin tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut ovat sopimuspohjainen varallisuudenhoito, sijoitusrahastotoiminta ja arvopapereiden säilytyspalvelut. Näissä toiminnoissa säilytetään asiakkaiden varoja ja sijoitetaan niitä asiakkaiden toimeksiantoon perustuen. Varat ja niiden tuotot eivät sisälly Sampo Pankin tilinpäätökseen, koska ne eivät ole konsernin varoja.


SEGMENTTI-INFORMAATIO

Segmentointiperusteet

Maantieteellinen segmentti: Suomi

Raportoitavat toimintasegmentit

Markets vastaa toiminnasta finanssimarkkinoilla ja siihen liittyvästä neuvontapalvelusta. Capital vastaa varallisuudenhoidosta ja rahastoista. Muut toimintasegmentit koostuvat lähinnä konsernin varainhankinnasta ja tukitoiminnoista, joihin kuuluu mm. IT-palvelut, palvelukeskus, tuotekehitys ja logistiikka.

Sampo Pankki -konserni koostuu useista liiketoimintayksiköistä sekä niitä avustavista tukitoiminnoista. Konsernin segmenttiraportointi perustuu pankin sisäiseen liiketoiminta-aluejakoon ja organisaatiorakenteeseen vuonna 2010.

Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.

Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Keskitetysti syntyneet kulut, mukaan lukien tuki- ja pääkonttoritoimintojen kulut, veloitetaan liiketoimintayksiköiltä arvioidun käyttöasteen mukaisesti tai markkinahinnoin, jos sellainen on saatavilla.

Segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti tarvitsee ylläpitääkseen toimintaansa tai jotka ovat syntyneet liiketoiminnan seurauksena. Nämä varat ja velat ovat joko suoraan kohdistettavissa tai järkevästi allokoitavissa segmenteille. Emoyhtiön omasta pääomasta allokoidaan laskennallinen osuus jokaiselle segmentille.

Pankkiliiketoiminto oli jaettu toukokuun 2010 loppuun saakka kuuteen alueeseen: Helsinki, Uusimaa, Länsi-Suomi, Sisä-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Kesäkuun 2010 alussa Pankkiliiketoiminto jaettiin uudelleen viiteen asiakassegmenttiin. Henkilöasiakas, Private Banking - ja yrityssegmentit toimivat viidellä alueella: Etelä-, Länsi-, Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näiden lisäksi Pankkiliiketoimintoon kuuluu Corporate and Institutional Banking - yksikkö, joka tuottaa pankkipalveluita suuryrityksille ja institutionaalisille asiakkaille.

KONSERNIN TULOS 1.1.2010 - 31.12.2010

Milj. €

Pankkiliiketoi

minto

Markets Capital Muut Eliminoinnit Konserni

Korkotuotot, netto 307,2 28,5 -0,2 -13,5 0,0 321,9Muut tuotot, netto 210,8 28,1 44,3 18,1 0,0 301,4Tuotot yhteensä 518,1 56,6 44,1 4,6 0,0 623,3

Liiketoiminnan kulut yhteensä -388,1 -20,9 -20,0 -9,4 0,0 -438,4Saamisten arvonalentumiset -23,2 -9,5 0,0 0,0 0,0 -32,7Kauden voitto ennen veroja 106,8 26,1 24,1 -4,8 0,0 152,3

KONSERNIN VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN 31.12.2010

Varat yhteensä 35 756 4 410 59 7 466 -21 533 26 158

josta lainat ja muut saamiset 35 854 7 896 134 434 -21 001 23 316

Velat yhteensä 35 756 4 410 59 7 466 -21 533 26 158

josta velat luottolaitoksille ja asiakkaille 35 394 2 052 7 1 013 -20 901 17 565


KONSERNIN TULOS 1.1.2009 - 31.12.2009

Milj. €

Pankkiliiketoi

minto

Markets Capital Muut Eliminoinnit Konserni

Korkotuotot, netto 393,5 79,1 -0,5 -13,2 0,0 458,9Muut tuotot, netto 197,7 -1,9 42,4 0,9 0,0 239,1Tuotot yhteensä 591,2 77,3 41,9 -12,3 0,0 698,0

Liiketoiminnan kulut yhteensä -386,5 -21,2 -25,1 -5,3 0,0 -438,0Saamisten arvonalentumiset -220,6 -6,7 0,0 0,0 0,0 -227,3Kauden voitto ennen veroja -15,9 49,4 16,7 -17,6 0,0 32,7

KONSERNIN VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN 31.12.2009

Varat yhteensä 31 356 5 374 55 7 146 -19 064 24 868

josta lainat ja muut saamiset 32 941 7 399 98 852 -18 633 22 658

Velat yhteensä 31 356 5 374 55 7 146 -19 064 24 868

josta velat luottolaitoksille ja asiakkaille 31 098 2 957 3 391 -18 625 15 824

IFRS:n määräysten mukaisesti Sampo Pankki -konsernin tulee ilmoittaa erikseen asiakkaat, jotka aikaansaavat 10% tai enemmän kaikista yhteenlasketuista tuotoista. Sampo Pankki -konsernilla ei ole tällaisia asiakkaita.


SAMPO PANKKI -KONSERNI RISKIENHALLINTALIITE

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET

Riski on oleellinen osa Sampo Pankin toimintaympäristöä ja liiketoimintaa. Selkeä strategia, työnjako sekä vahva sitoutuminen riskienhallintaprosessiin auttavat hallitsemaan riskejä. Riskienhallintaprosessin tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että riskit tunnistetaan oikein, riskien mittaaminen on riippumatonta ja että pääomaa on riittävästi suhteessa riskeihin. Konsernin liiketoiminnan riskejä ja pääomitusta seurataan säännöllisesti. Sampo Pankki Oyj:n hallitus, yhdessä Sampo Pankki Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten kanssa, vastaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyydestä. Sampo Pankki Oyj:n hallitus päättää riskienhallinnan periaatteet ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta ja sisäinen valvonta organisoidaan liiketoiminnoissa. Varmistaakseen että pankilla on sekä ulkoiset että sisäiset vaatimukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio hallitus on asettanut riskikomitean, jonka puheenjohtajana toimii Sampo Pankin toimitusjohtaja. Riskikomitean päätehtävänä on varmistaa, että:

Sampo Pankki noudattaa hallituksen antamaa, riskejä koskevaa ohjeistusta Sampo Pankki seuraa kaikkia riskityyppejä ja niistä raportoidaan tarvittavilla tahoille

mukaan lukien Sampo Pankin hallitus Sampo Pankin näkemys riskistä on Danske Bank -konsernin riskistrategian mukainen Sampo Pankki ottaa käyttöön Danske Bank –konsernin riskipolitiikat Sampo Pankki noudattaa kaikkia sääntelyvaatimuksia.

Hallitus

Riskikomitea

Liiketoiminta-alueet

Varainhallintakomitea

Luottoriskit Talous Lakiasiat Liiketoiminnan kehittäminen

Palvelu-keskus

Kuva 1. Riskienhallintaorganisaatio Riskienhallintaorganisaatiossa riskikomitean alapuolella on Sampo Pankin hallituksen asettama varainhankintakomitea (ALCO). Varainhallintakomitea vastaa taseen rakenteellisen korkoriskin seurannasta ja hallinnoinnista komitean korkonäkemyksen, Sampo Pankin poliitikoiden ja delegoitujen limiittien mukaan ja päättää myös tasetta suojaavista toimenpiteistä riskienhallintastrategian ja limiittien puitteissa. Varainhallintakomitea määrittelee myös operatiiviset tavoitetasot likviditeettiriskin hallinnalle ja valvoo likviditeettiriskin hallintaa. Sampo Pankki -konsernin riskienhallintayksikkö on liiketoiminnasta riippumaton ja sen tehtävänä on valvoa konsernin riskiasemaa Sampo Pankki Oyj:n hallituksen asettamien periaatteiden ja limiittien mukaisesti. Riskienhallinta on myös vastuussa Sampo Pankki –konsernin pääoman riittävyyden arvioinnista otettuja riskejä vastaan. Jokaisen liiketoiminta-alueen vastuulla on, että kaikkia Sampo Pankki Oyj:n hallituksen, sen asettamien komiteoiden sekä riskienhallintayksikön asettamia periaatteita ja limiittejä noudatetaan liiketoimintaprosesseissa ja päätöksenteossa.


Sampo Pankki Oyj:n riskienhallinnan periaatteet ja käytännön organisointi ovat linjassa Danske Bank –konsernin riskipolitiikan kanssa ja vastaavat Danske Bank –konsernin toiminnot tukevat näiden toteuttamista ja seurantaa. Lisätietoa Danske Bank –konsernin riskeistä ja Danske Bank –konsernin riskienhallinnan lähestymistavoista on luettavissa Danske Bank –konsernin vuoden 2010 vuosikertomuksesta ja riskienhallintaliitteestä.

PÄÄOMITTAMINEN

ULKOINEN VAKAVARAISUUSVAATIMUS

Pankkitoiminta on voimakkaasti säädeltyä liiketoimintaa. Säädökset on asetettu sekä pääoman määrälle että sen rakenteelle. Myös pankin suurimpia vastapuolten maksimivastuiden määrää rajoitetaan vakavaraisuuslaskennan omiin varoihin perustuen. Luottolaitoslaki antaa valvottaville mahdollisuuden laskea vakavaraisuudenpääomavaatimus valinnaisia menetelmiä käyttäen. Sampo Pankki –konserni soveltaa vakavaraisuuden laskennassa standardimenetelmää sekä luotto- että operatiivisille riskeille. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan säädöksissä annettujen perusmenetelmien mukaisesti; sisäiset laskentamallit eivät ole käytössä markkinariskin vakavaraisuuspääomavaateen laskennassa. Sampo Pankin ja tytäryhtiöiden vakavaraisuusvaatimus raportoidaan neljännesvuosittain Finanssivalvonnalle. Kaikki Sampo Pankki -konsernin yhtiöt täyttivät vakavaraisuuden vähimmäisvaatimukset vuonna 2010. Vakavaraisuusmääräysten mukaiset minimipääomavaateet on esitetty alla Riskitaulukossa 1. Omien varojen vaatimus on kasvanut 0,1 miljardia luotto- ja vastapuoliriskin kasvun johdosta.

2010 2009

Luotto- ja vastapuoliriskin omien varojen vaatimus 1309 1207

Saamiset valtiolta ja keskuspankeilta

0 1 Saamiset julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta 4 1 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 64 47 Saamiset yrityksiltä

627 591

Vähittäissaamiset

239 219 Kiinteistövakuudelliset saamiset

321 295

Erääntyneet saamiset

26 24 Erät, jotka viranomaisten määrityksen mukaan sisältävät korkean riskin 2 2 Katetut joukkolainat

2 2

Muut erät

20 16 Arvopaperistetut erät

5 9

Markkinariskin omien varojen vaatimus

20 25

Korkosopimusten ja osakkeiden positioriski

19 15 Hyödykeriski

1 10

Selvitysriski

0 0

Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus

92 99

Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

1421 1 331

Omat varat yhteensä

2699 2 580

Riskitaulukko 1. Pilari I:n mukaiset vakavaraisuuden pääomavaatimukset salkuittain Milj. e.


PÄÄOMAN HALLINTA-PROSESSI

Sampo Pankki –konsernin oman pääoman hallinta perustuu vakavaraisuusdirektiivin (CRD) ja valvottavan vakavaraisuuden hallintaprosessia (ICAAP) koskevan ns. Pilari 2. sääntelyyn ja ohjeistukseen. Sampo Pankki –konsernin ICAAP koostuu kaikkien oleellisten Sampo Pankkia koskevien riskien arvioinnista. Pilari I riskityyppien, luotto-, markkina- ja operatiivisten riskien, ohella pankki varaa pääomaa myös taseen korkoriskiin, liiketoimintariskeihin sekä stressitestien mahdollisesti vaatimaan vakavaraisuuspuskuriin. Likviditeettiriski otetaan huomioon stressitestien avulla. Sampo Pankki –konsernin viimeisin ICAAP (Internal Capital Adequacy Assessment Process) raportti hyväksyttiin Sampo Pankin hallituksessa ja toimitettiin Finanssivalvonnalle joulukuussa 2010. Raportissa on esitetty kaikki Sampo Pankki -konsernia koskevat sisäiset ja ulkoiset pääomavaateet. Näitä vaateita on stressattu negatiivisia markkinaskenaariota kuvaavilla muuttujilla kolmen vuoden aikajänteellä. Raportin mukaan Sampo Pankin pääoman määrä on riittävä kattamaan riskit myös mahdollisissa heikentyvissä suhdanteissa. RISKIT

Sampo Pankki -konsernin pääasialliset riskit ovat pankkitoiminnasta syntyvä luottoriski sekä korko- ja likviditeettiriski. Operatiivinen riski ja liiketoimintariski kuuluvat olennaisesti kaikkeen liiketoimintaan. Pankkitoiminnan tulos riippuu eniten anto- ja ottolainauksen marginaaleista, liiketoiminnan volyymistä, taseen koosta ja rakenteesta, yleisestä korkotasosta, lainojen arvonalentumistappioista ja kustannustehokkuudesta. Anto- ja ottolainauksen välinen marginaali muuttuu pankkitoiminnassa hitaasti, kun korko- ja likviditeettiriskiprofiili on maltillinen. Mahdollisia äkillisiä tulosvaihteluita voivat aiheuttaa luottoriski ja operatiivinen riski. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan asiakaspalkkiot ovat myös merkittävä tulonlähde. Koska palkkiotuotot ovat suhteessa toiminnan volyymiin, niihin vaikuttavat eniten yleinen taloustilanne ja asiakaskäyttäytyminen. LUOTTORISKIT

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy kun asiakas tai muu vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan. Luottoriski sisältää vastapuoli-, maa- ja selvitysriskit. Sampo Pankki -konsernin ohjeistus määrittelee luottoriskinoton yhtenäiset toimintaperiaatteet, joilla tavoitellaan luottoprosessin hyvää laatua. Sampo Pankin hallitus vahvistaa vuosittain luottopolitiikan, jossa määritellään uuden luotonannon suuntaaminen sekä luottoriskin hajautusta eri näkökulmista. Luotonannon painopiste on Suomessa toimivissa asiakkaissa. Riskikeskittymille asetetaan rajat asiakaskonsernin nimellisten vastuiden ja pankin omien varojen suhteena. Riskikeskittymärajat ovat selvästi viranomaisnormeja pienemmät. Sampo Pankin hallituksen päätöksellä luottopäätöksiin liittyvät valtuudet on delegoitu Danske Bank-konsernin luottotoimikunnalle, Sampo Pankin toimitusjohtajalle ja luottojohdolle sekä asiakasvastuullisissa yksiköissä toimiville luottovaltuutetuille. Valtuuden nimellismäärä rajataan luottokelpoisuuden, päätöksen jälkeisen kokonaisvastuun sekä vakuusvajeen perusteella. Kaikki luottoesitykset valmistelee asiakasvastuullinen yksikkö. Luottopäätökset perustuvat ensisijassa asiakkaan luottokelpoisuuteen, velkojen takaisinmaksukykyyn sekä vakuuksiin ja muihin riskien vähentämismahdollisuuksien käyttöön. ja hyväksyttävään riskisuhteutettuun hinnoitteluun.

YRITYSASIAKKAIDEN LUOTTORISKI

Yritysluottoriskien hallinta perustuu siihen, että kaikilla merkittävillä asiakkailla on asiakasvastuuhenkilö, joka tuntee asiakkaan liiketoiminnan ja seuraa sen kehitystä. Lisäksi asiakasvastuuyksiköstä riippumaton yritystutkija analysoi jatkuvasti luottoriskiltään suurimpia asiakkaita ja pienempiä asiakkaita seurataan luokittelemalla niitä pisteytysmalleilla.


Luottoriskien seuranta perustuu toisaalta makrotalouden ja toimialojen sekä toisaalta asiakkaan luottokelpoisuuden, vakuuksien arvojen ja luottosopimusten erityisehtojen jatkuvaan seurantaan. Asiakasvastuullisten yksiköiden luottoriskit käydään systemaattisesti läpi vähintään kerran vuodessa. Tällöin valvotaan tehtyjen luottopäätösten asianmukaisuutta, asiakkaiden luokittelua ja vakuuksien arvostusta sekä luottokelpoisuudeltaan heikoimpien asiakkaiden riskien vähentämiseksi tehtyjen toimenpidesuunnitelmien toteutumista. Luottopolitiikassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain. Tuotelimiittien käyttöä sekä maksuviiveitä valvotaan päivittäin. HENKILÖASIAKKAIDEN LUOTTORISKI

Henkilöasiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan luottohakemuksen yhteydessä tehtävillä hakemuspisteytyksillä sekä jatkuvasti käyttäytymispistemallilla. Pisteytyksissä tärkeitä muuttujia ovat mm. asiakkaan koulutus, työsuhde ja joukko muita asiakkaan maksukykyä ennustavia tekijöitä. Luotonmyönnössä arvioidaan asiakkaan kokonaisvelkojen hoitokykyä sekä tehdään stressitesti asiakkaan luottojen hoitokyvystä olennaisesti vallitsevaa markkinakorkoa korkeammalla korolla. Yksityisasiakkaiden pitkäaikaisten luottojen vakuutena on pääasiassa asuntoyhtiöiden osakkeita tai kiinteistöjä. Yksityisasiakkaiden luottojen hinnoittelussa otetaan huomioon luottoriski, joka perustuu luottokelpoisuuteen ja arvioon taloudellisesta tappiosta maksukyvyttömyystilanteessa. Luottojen takaisinmaksussa esiintyvien viivästysten kehitystä seurataan jatkuvasti.

LUOTTOVASTUUKANTA

Oheisissa Riskitaulukoissa 2 – 7 esitetyt luvut kuvaavat Sampo Pankki -konsernin asiakkaiden vastuita ja näiden kehitystä. Sampo Pankki -konsernin yhtiöiden sisäiset saamiset on eliminoitu luvuista. Vuoden 2010 vuosikertomuksessa konsernin luottokannan vastuukäsite on yhdenmukaistettu Danske Bank –konsernin vastuukäsitteen mukaisesti. Vuoden 2009 vertailutiedot on muutettu uusia käsitteitä vastaaviksi, jotta luottokannan kehityksen arvioiminen on mahdollista. Vastuusopimukset kohdistetaan velalliselle/vastapuolelle. Luotonantoon liittyvän luottovastuukannan raportointi kattaa asiakkaiden käytössä olevat vastuut, takuut ja sitovien limiittien käyttämättömät osuudet. Kaupankäyntivarastoon liittyvän luottovastuukannan raportointi kattaa johdannaisten positiivisen käyvän arvon sekä saamistodistusten ja osakkeiden käyvän arvon.

2010 2009

Luotonantoon liittyvä luottovastuukanta 28 623 26 781

Kaupankäyntivarastoon liittyvä luottovastuukanta 1 156 1 347

Yhteensä 29 779 28 128 Riskitaulukko 2. Luottovastuukanta, Milj.e

LUOTONANTOON LIITTYVÄ LUOTTOVASTUUKANTA

Sampo Pankki -konsernin asiakkaiden luotonantoon liittyvä luottovastuukanta oli 28,6 miljardia euroa, josta henkilöasiakkaiden osuus oli 45 prosenttia ja yritysasiakkaiden osuus 35 prosenttia. Verrattuna vuoteen 2009 vastuukanta on kasvanut 1,8 miljardia euroa. Suurin muutos on julkisyhteisöjen vastuissa, jotka ovat lisääntyneet 1,0 miljardia euroa sekä henkilöasiakkaiden vastuissa, jotka ovat lisääntyneet 1,0 miljardia euroa. Yritysasiakkaiden vastuut ovat pysyneet vuoden 2009 tasolla. Maantieteellisesti 99 prosenttia vastuista oli EU-maissa. Saatavien kasvu vuonna 2010 keskittyi Suomeen.


2010 2009

Henkilöasiakkaat 12 823 11 800

Yritykset 10 000 10 380

Rahoituslaitokset 3 966 3 785

Julkisyhteisöt 1 833 815

Yhteensä 28 623 26 781 Riskitaulukko 3. Luotonantoon liittyvä luottovastuukanta sektoreittain Milj. e Konsernin asiakkaiden luotonantoon liittyvä luottovastuukanta on esitetty toimialoittain Riskitaulukossa 4. Vastuukanta on jakautunut toimialoittain hyvin, henkilöasiakassektorin suuri osuus koostuu pitkälti kiinteistövakuudellisista asuntolainoista. Toimialaluokka pankit sisältää 3,3 miljardin euron saatavat Danske Bank –konsernilta, erä koostuu pääasiassa lyhytaikaisista talletuksista.

2010 2009

Pankit 3 511 3 260

Kiinteistöt 1 706 1 782

Rakentaminen 934 691

Kuluttajatuotteet 1 945 1 980

Finanssilaitokset 447 466

Energian tuotanto ja jakelu 1 057 856

Terveydenhuolto 248 365

Informaatioteollisuus 197 224

Raaka-aineteollisuus 1 156 1 261

Muut rahoituslaitokset 8 60

Muu teollisuus 1 008 1 171

Henkilöasiakkaat 12 823 11 800

Julkisyhteisöt 1 833 815

Asunto-osakeyhtiöt 937 1 215

Telekommunikaatio 175 243

Kuljetus 638 592

Yhteensä 28 623 26 781 Riskitaulukko 4. Luotonantoon liittyvä luottovastuukanta toimialoittain Milj. e

Sampo Pankki –konsernin asiakkaiden luotonantoon liittyvät luottovastuusopimukset on esitetty luottokelpoisuusluokittain Riskitaulukossa 5. Sampo Pankki –konsernin asiakkaat on luokiteltu asiakkaan riskiin perustuen ja luokitus päivitetään aina tarvittaessa kun asiakkaasta saadaan lisäinformaatiota. Luokittelu tapahtuu Danske Bank –konsernin periaatteiden mukaisesti. Luottokelpoisuusluokituksen päätavoitteena on luokitella koko Sampo Pankki –konsernin vastuuasiakaskanta asiakkaiden riskiin perustuen ja arvioida jokaisen asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyys (PD). Vastuut ovat jakautuneet luottokelpoisuusluokkiin lähes normaalijakaumaa noudattaen. Vaikka 2010 talous oli kääntynyt kasvuun yritysten kannattavuus oli heikkoa ja työttömyys korkealla tasolla. Nämä yhdessä vaikuttivat lievään luottolaadun heikkenemiseen. Vuoden 2010 lopussa 87 % asiakkaista oli luokiteltu seitsemään parhaaseen luokkaan, kun vuoden 2009 vastaava prosentti oli 88 %. Saamisten arvonalennukset vuonna 2010 olivat 32,7 miljoonaa euroa, vuoden 2009 luvun ollessa 227,3 miljoonaa euroa. Järjestämättömien saatavien määrä vuoden 2010 lopussa oli 164,9 miljoonaa euroa kun vastaava luku vuonna 2009 oli 192,3 miljoonaa euroa.


Lisäinformaatiota luottokelpoisuusluokituksista löytyy Danske Bank –konsernin vuoden 2010 riskienhallintaliitteestä. Luokitus 2010 2009

1 657 654

2 4 041 4 121

3 2 259 3 037

4 4 089 3 694

5 4 253 4 217

6 4 531 4 178

7 5 153 3 680

8 2 423 2 140

9 520 576

10 407 143

11 291 341

Yhteensä 28 623 26 781 Riskitaulukko 5. Luotonantoon liittyvä luottovastuukanta luottokelpoisuusluokittain Milj. e

Luottokannan riskien vähentäminen on yksi konsernin liiketoimintasuunnitelman avainalueista. Vakuudet on tärkein keino luottoriskin vähentämistekniikoista. Henkilöasiakkaiden ja pienyritysten vastuista pääosa on katettu vakuuksilla. Suurten yritysten luotonanto on useimmiten markkinakäytännön mukaan vakuudetonta, jolloin luottoriskin vähentämiseksi käytetään erilaisia luottosopimuksen erityisehtoja. Vakuudet ovat myös merkittävä tekijä pankin taloudellisen pääoman sekä riskipainotettujen saatavien laskennassa. Kaikki vakuudet arvostetaan vakuuden hyväksymishetkellä ja sen jälkeen säännöllisesti. Asuntovakuuksien käypiä arvoja ylläpidetään alueellisten asuntohintaindeksien avulla. Muut vakuudet arvostetaan uudelleen vähintään vuosittain. Vakuuden arvostuksen suorittaa luottoprosessista riippumaton asiantuntija ja vakuuden käyvästä arvosta vähennetään odotettua arvonheilahdusriskiä vastaava määrä. Koko Danske Bank –konserni käyttää yhteneväisiä periaatteita vähennysmäärän määrittämisessä. Riskitaulukossa 6 näkyy sopimuksille kohdistettujen vakuuksien vakuusarvot (käyvästä määrästä on vähennetty arvonheilahdusriskiä vastaava määrä).

2010 2009

Kiinteistöt 13 291 12 568

Talletukset 101 80

Arvopaperit 304 343

Kulkuneuvot 8 8

Koneet ja laitteet 60 45

Laivat ja lentokoneet 129 143

Takaukset 601 873

Saatavat 24 27

Muut vakuudet 2 14

Yhteensä 14 519 14 100 Riskitaulukko 6. Vakuustyypit, Milj.e


KAUPANKÄYNTIVARASTOON LIITTYVÄ LUOTTOVASTUUKANTA

Vuoden 2010 lopussa Sampo Pankki –konsernin kaupankäyntivarastoon liittyvän luottovastuukannan yhteismäärä oli 1,2 miljardia euroa. Kanta koostuu lähes täysin johdannaisiin ja saamistodistuksiin liittyvistä saatavista. Johdannaisten positiivinen käypä arvo oli suurin yksittäinen erä ollen 0,9 miljardia euroa. Muutos vuoteen 2009 oli 0,1 miljardia euroa, joka johtui rahoituslaitosten saamistodistusten kannan supistumisesta. Kaupankäyntivarastoon liittyvä luottovastuukanta on esitetty Riskitaulukossa 7. 2010

Henkilöasiakkaat Yritykset Rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Yhteensä

Saamistodistukset 0 33 129 64 225

Osakkeet 0 21 4 0 25

Johdannaiset 0 202 652 51 906

Yhteensä 0 256 785 116 1 156

2009

Henkilöasiakkaat Yritykset Rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Yhteensä

Saamistodistukset 0 2 176 254 432

Osakkeet 0 13 3 0 16

Johdannaiset 0 208 631 60 899

Yhteensä 0 222 811 314 1 347 Riskitaulukko 7. Kaupankäyntivarastoon liittyvä luottovastuukanta, Milj.e

MARKKINARISKI

Markkinariskillä tarkoitetaan mahdollista tappiota, joka aiheutuu korkojen, valuutta-, osake- ja hyödykekurssien ja niiden optioiden hinnoista johdettujen volatiliteettien muuttuessa. Lisäksi korkoriski voidaan jaotella uudelleenhinnoitteluriskiksi, korkokäyräriskiksi, korkoperusteriskiksi ja asiakasmarginaaliriskiksi mukaan lukien korkolattiariski. Sampo Pankin markkinariski koostuu Trading-toimintoon kuuluvista riskeistä ja rahoitustaseen korkoriskistä. Huomattavin markkinariski Sampo Pankille on Trading-toiminnon ja rahoitustaseen korkoriski. Pankki mittaa korkomuutosten vaikutusta tuloriski- ja nykyarvoperusteisesti.

HALLINTA JA LIMIITTIRAKENNE

Sampo Pankin hallitus hyväksyy riskipolitiikan ja limiitit markkinariskeille. Hallitus myös päättää markkinariskien seurannan ja hallinnan yleisistä periaatteista Danske Bank -konsernin määrittämän riskienhallintapolitiikan sekä allokoitujen markkinariskilimiittien mukaisesti. Liiketoimintojen johto vastaa liiketoimintaansa sisältyvistä markkinariskeistä ja niiden aktiivisesta hallinnoinnista annettujen limiittien puitteissa. Markkinariskien kehityksestä raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Hallitus delegoi markkinariskilimiitit pankin toimitusjohtajalle ja edelleen Sampo Pankki -konsernin Trading-toiminnalle (Danske Markets Finland) ja varainhallinnalle (ALCO). Vaadittaessa takaisin maksettavien talletusten rakenteellinen korkoriski sisältyy varainhallinnan riskipositioon, josta päätetään säännöllisissä Sampo Pankki-konsernin varainhallintakomitean kokouksissa ja johon liittyvät kaupat hoidetaan toimeksiantoina Trading-toiminnossa. Kuviossa alla on esitettynä Sampo Pankin limiittirakenne ja – hierarkia.


Markkinariskien mittaaminen, seuranta ja raportointi johdolle tapahtuvat päivittäin erillisestä liiketoiminta-alueista erotetusta Sampo Pankin Riskienhallinta -yksikössä. Pankin markkinariskien laskenta perustuu Trading-järjestelmiin integroidulle tietovarastolle. Asetettujen limiittien valvonta on systemaattista ja limiitinylitystapaukset käsitellään organisaatiossa ennalta määritellyin menettelytavoin. Pankki tekee myös päivänsisäisiä tarkistuksia yksittäisten liiketoimintojen riskinottotasoille. MARKKINARISKIASEMA

Sampo Pankin Riskienhallinta monitoroi kaikkia markkinamuutoksille herkkiä rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaiskaupankäyntiä, jotka altistuvat markkinamuutoksille koroissa, valuuttakursseissa, hyödyke- ja osakehinnoissa tai markkinavolatiliteeteissä.

Sampo Pankin rahoitustaseen korkoriski syntyy ensisijaisesti henkilö- ja yritysasiakaslähtöisestä liiketoiminnasta ja korkoriskiltä suojaudutaan johdannaisilla. Rahoitustaseeseen sisältyvä erä, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, on mallinnettu ja sisällytetty korkoriskilaskentaan ja limiitteihin. Osana limiittien valvontaa rahoitustaseen korkoriskipositiota stressataan yhden prosenttiyksikön samanaikaisella ja yhdensuuntaisella korkojen nousulla tai laskulla valuuttakohtaisesti.

Sampo Pankin Trading-toiminto sisältää asiakaslähtöistä liiketoimintaa korko-, valuutta-, hyödyke- tai luottotuotteissa tai näiden yhdistelmissä. Riski syntyy lähinnä korkojen muutoksista seuraavissa valuutoissa: EUR, RUB, USD, SEK sekä Baltian maiden valuutat. Näistä euromääräinen korkoriski on merkittävin muihin nähden. Avoimet valuuttakurssipositiot ovat pieniä, lähinnä Baltian valuutoissa, tai suhteellisen lyhytaikaisia positioita tyypillisesti USD ja RUB valuutoissa. Sampo Pankin hyödykepositio koostuu pääosin energiamarkkinoihin liittyvistä kaupoista sähköllä, päästöoikeuksilla (EUA) ja sertifioiduilla päästövähennyksillä (CER). Hyödykeliiketoiminta on asiakasperusteista kaupankäyntiä eikä isoja kauppoja pankin omaan lukuun ole tehty. Pankin osakeomistukset ovat pääosin eri toimintoihin liittyviä listaamattomia osuuksia ja rahastoja. Pankilla ei ole taseessaan suoria sijoituksia listattujen yritysten osakkeisiin. Trading-toiminnon riskejä mitataan ja rajoitetaan riskityypeittäin herkkyystesteillä, ennalta määritetyillä ääriolosuhteiden markkinaskenaarioilla ja/ tai positiolimiitein. Riskitaulukko 8 esittää Sampo Pankki-konsernin markkinariskiaseman vuoden 2010 lopussa esitettynä perinteisin riskimitoin position kokona tai riskitekijän muutoksena.

Hallitus

Trading/Danske Markets Finland

Limiitit: Trading-limiitit Vastuu: Head of Danske Markets Finland

Varainhallinta/ALCO

Limiitit: ALCO-limiitit Vastuu: Sampo Pankki–konsernin ALCO

Toimitusjohtaja


2010 2009

Korkoriski ( 1 % -yksikön korkojen nousu, netto) 0.3 -6.5

Valuuttapositio, netto -18.6 -23.2

Hyödykeriski (10 % muutos hinnoissa, netto) 0.0 0.0

Listatut osakkeet 0.0 1.2

Listaamattomat osakkeet ja osuudet 5.9 5.9

Volatiliteettiriski, korot ( 1 % -yksikön muutos, netto) 0.0 0.0

Volatiliteettiriski, valuutat ( 1 % -yksikön muutos, netto) 0.0 0.0

Riskitaulukko 8. Markkinariskiasema, Milj.e

Sampo Pankki mittaa korkoriskiasemaansa myös kertyvien tulojen näkökulmasta, jota kutsutaan tuloriskiksi. Tuloriski mitataan laskemalla pankille syntyvä mahdollinen tappio tase-eristä 12 kuukauden aikana kertyvissä korkotuloissa mikäli korot nousisivat tai laskisivat yhden prosenttiyksikön verran. Lisäksi korko- ja valuuttakurssiriskeille altistumista seurataan laskemalla value-at-risk (VaR) -menetelmän mukainen riskiluku Sampo Pankin Trading-toiminnolle ja rahoitustaseelle. LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriski on mahdollinen tappio, joka aiheutuu

pankin jälleenrahoituskustannusten äkillisestä noususta jälleenrahoituksen saatavuuden kiristymisestä, joka vaarantaa pankin liiketoiminnan

laajentamisen jälleenrahoituksen saatavuuden kiristymisestä, joka äärimmäisessä tapauksessa vaarantaa

päivittäisistä maksuvelvoitteista suoriutumisen

Likviditeettiriskin ottaminen on osa Sampo Pankin liiketoimintastrategiaa, ja sen hallinta tukee Pankin varovaista ja konservatiivista riskiprofiilia. Sampo Pankin hallitus on hyväksynyt Pankille likviditeettipolitiikan ja likviditeetinhallinnan jatkuvuussuunnitelman. Likviditeettipolitiikka määrittelee tavoitteet, limiitit, laskennan ja vastuualueet Pankin likviditeettiriskin hallinnan ja kontrollin kaikille osa-alueille. Likviditeetinhallinnan jatkuvuussuunnitelman tarkoitus on varmistaa tehokas ja koordinoitu toimintasuunnitelma Pankille likviditeetin kannalta epäsuotuisten markkinaolosuhteiden varalta. Likviditeetinhallinta perustuu pankin lyhyen ja pitkän likviditeettiriskin seurantaan ja hallintaan. Likviditeettipuskuri ja operationaalisen likviditeettiriskin hallinta takaavat riittävän lyhyen aikavälin likviditeetin. Operatiivisen likviditeetinhallinnan tavoitteena on varmistaa pankin lyhyen ajan maksuvalmius perustuen olemassa olevien sopimusten saapuviin ja lähteviin kassavirtoihin ja odotettuihin muutoksiin likviditeetissä. Danske Markets Finland on vastuussa siitä, että Sampo Pankin operationaalinen likviditeettiriski on limiittien rajoissa. Sampo Pankilla on käytössään stressitestejä, joiden tarkoituksena on mitata pankin välitöntä likviditeettiriskiä sekä taata, että Pankilla on riittävästi aikaa reagoida kriiseihin. Stressitestit arvioivat Pankin likviditeettiriskiä pankkikohtaisessa ja systeemikohtaisessa kriisissä, niiden yhdistelmässä sekä pääomamarkkinoiden toimintahäiriössä. Pitkän aikavälin rahoitustarve määräytyy rakenteellisesta likviditeettiriskistä, likviditeetin stressitesteistä sekä pitkän aikavälin rahoituksen erääntymisprofiilista. Rakenteellinen likviditeettiriski perustuu pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien sopimusten mukaisiin maturiteetteihin. Tase-erille, joilla sopimuksen mukainen maturiteetti ei anna riittävää kuvaa tase-erän todellisesta maturiteetista, maturiteetteja muokataan oikeamman kuvan saamiseksi likviditeettitarpeesta. Pankki seuraa jälleenrahoitusrakennettaan varmistaakseen rahoitusinstrumenttien ja -lähteiden riittävän hajautumisen.


Riskitaulukossa 9 on esitetty Sampo Pankin rahoitusvelkojen aiheuttama likviditeetin tarve jaoteltuna maturiteettiluokkiin. Taseen vastattava-puolen erät, joilla ei ole olemassa sopimuksenmukaista maturiteettia ovat luokassa ”Alle 3 kuukautta”.

Alle 3 kuukautta 3 - 12 kuukautta 1 - 5 vuotta 5 - 10 vuotta Yli 10 vuotta

2010 15 926 2 614 3 337 222 5

2009 14 890 1 523 3 799 503 236 Riskitaulukko 9. Rahoitusvelkojen sopimustenmukaisten maturiteettien likviditeettiprofiili, Milj.e

OPERATIIVINEN RISKI

Operatiivinen riski on riski tappiosta, joka aiheutuu riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiiviseen riskiin sisältyy myös oikeudellinen ja maineriski. Riskit jaetaan seitsemään pääluokkaan:

sisäiset väärinkäytökset ulkoiset väärinkäytökset henkilöstöhallinnan puutteet puutteet toimintatavoissa suhteessa asiakkaisiin, tuotteisiin tai liiketoiminnan

harjoittamiseen fyysisen omaisuuden vahingoittuminen toiminnan keskeytyminen ja järjestelmähäiriöt puutteet toimintaprosesseissa

Operatiivinen riski toteutuu esim. kuluina, korvauksina, maineen menetyksenä, vääränä positio-, riski- ja tulostietona tai toiminnan keskeytymisenä. Operatiivisten riskien hallinta lisää konsernin sisäisten prosessien tehokkuutta ja tuottavuutta ja vähentää tuottojen vaihtelua. Liiketoiminta-alueet vastaavat operatiivisten riskien hallinnan järjestämisestä ja seurannasta. Keskitetyt toiminnot tukevat yksiköitä omilla asiantuntija-aloillaan. Riskienhallintaorganisaatio kehittää operatiivisten riskien hallinnan menetelmiä ja koordinoi yksiköiden ja yhtiöiden toimintaa. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Compliance-toiminto tukee yksiköitä toiminnan organisoimisessa siten, että se on säännösten ja ohjeistuksen mukaista ja vastaa myös julkaistun taloudellisen informaation oikeellisuudesta. Operatiivisen riskin toteumainformaatiota kerätään systemaattisesti. Toteumat, joiden välitön kustannus ylittää määrätyn minimisumman, raportoidaan konsernin riskienhallintaan. Tapahtumat analysoidaan, luokitellaan riskiluokkaan ja kustannukset eritellään. Sampo Pankki soveltaa Danske Bank -konsernin yhteistä lähestymistapaa operatiivisten riskien tunnistamisessa, hallinnoinnissa ja riski-indikaattorien määrityksessä. Riski-indikaattorien avulla seurataan tunnistettuja operatiivisia riskejä. Riski-indikaattoriprosessissa tietyn operatiivisen riskin omistaja on vastuussa merkityksellisten riski-indikaattoreiden määrityksestä, toimintasuunnitelman laatimisesta sekä riski-indikaattorien säännöllisestä raportoinnista Danske Bank –konsernin operatiivisten riskien hallinta -yksikölle. Toimintasuunnitelmien pohjalta laaditaan määrämuotoiset riskien vähennyssuunnitelmat, mikä mahdollistaa yksittäisten riskien vähennyssuunnitelmien arvioinnin sekä vertailun niiden välillä.


MUUT LIITETIEDOT

1 KORKOTUOTOT, NETTO

Milj. € 2010 2009

Korkotuotot

Lainoista ja muista saamisista 562,7 797,2Muut korkotuotot 29,8 84,5Yhteensä 592,5 881,7

Korkokulut

Veloista luottolaitoksille ja asiakkaille -160,9 -187,9Liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -109,1 -232,8Muut korkokulut -0,6 -2,1Yhteensä -270,6 -422,8

Korkotuotot, netto 321,9 458,9

Korkotuotot sisältävät 9,7 milj. euroa (7,2 milj. euroa) arvoltaan alentuneille lainoille kertynyttä korkotuottoa.

2

Milj. € 2010 2009

Kaupankäyntivaroista/veloista

Saamistodistuksista ja korkojohdannaisista Voitot/tappiot -22,1 -16,9Osakkeista ja osuuksista ja osakejohdannaisista Voitot/tappiot 0,5 1,7 Osinkotuotot 0,1 0,1Muista Voitot/tappiot 32,6 -12,7Yhteensä 11,1 -27,8

Saamistodistuksista Voitot/tappiot 21,2 21,3Yhteensä 21,2 21,3

Valuuttatoiminnasta

Voitot/tappiot 23,3 16,0

Suojauslaskennan nettotulos

Käyvän arvon suojaus

Suojaavien johdannaissopimusten käyvän arvon muutos, netto, josta -19,1 24,5 Saamisia suojaavat johdannaiset 8,6 0,4 Velkoja suojaavat johdannaiset -27,7 24,1

Suojattujen kohteiden käyvän arvon muutos, netto, josta 19,3 -24,3 Saamiset -8,6 -0,7 Velat 27,9 -23,6

Yhteensä 0,1 0,2

Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot yhteensä 55,7 9,7

ARVOPAPERI- JA VALUUTTATOIMINNAN

NETTOTUOTOT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

määritetyistä rahoitusvaroista/veloista


3 PALKKIOTUOTOT JA -KULUT

Milj. € 2010 2009

Palkkiotuotot

Rahoitus (lainat, saamiset ja takaukset) 41,5 29,5Sijoitus (arvopaperikauppa ja neuvontapalvelut) 5,1 4,1Palvelut (valuuttakauppa) 0,3 0,3Toimintoihin perustuvat palkkiotuotot 47,0 34,0Rahoitus (takaukset) 12,0 11,7Sijoitus (varainhoito ja säilytyspalvelut) 110,1 94,7Palvelut (maksuliike ja kortit) 84,8 97,0Portfolioihin perustuvat palkkiotuotot 206,8 203,5Palkkiotuotot yhteensä 253,8 237,5

Palkkiokulut

Rahoitus (lainat, saamiset ja takaukset) 2,1 2,2Sijoitus (arvopaperikauppa ja neuvontapalvelut) 3,9 3,6Palvelut 0,0 0,0Toimintoihin perustuvat palkkiokulut 6,0 5,8Rahoitus (takaukset) 0,0 0,1Sijoitus (varainhoito ja säilytyspalvelut) 42,6 33,2Palvelut (maksuliike ja kortit) 16,4 16,8Portfolioihin perustuvat palkkiokulut 59,1 50,0Palkkiokulut yhteensä 65,1 55,8

Palkkiotuotot, netto 188,7 181,7

Toimintoihin perustuvat palkkiot ovat kertaluonteisia. Portfolioihin perustuvat palkkiot puolestaan koostuvat toistuvistatuoteportfolioista.

Palkkiot, jotka muodostavat olennaisen osan lainojen, saamisten ja talletusten efektiivisestä korosta kirjataan korko-tuottoihin tai -kuluihin. Käypään arvoon kirjattujen lainojen ja saamisten palkkiot kirjataan palkkiotuottoihin.

Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät palkkiotuotot ovat 111,3 milj. euroa (103,5 milj. euroa)ja palkkiokulut ovat 16,2 miljoonaa euroa (15,8 milj. euroa).

4 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT

Milj. € 2010 2009

Muista varoista

Osakkuusyhtiöiden tulos 2,0 2,1Yhteensä 2,0 2,1

Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 2,0 2,1 5 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

2010 2009

Milj. €

Vuokratuotot 2,8 2,8Leasingtoiminnan tuotot 31,8 35,8Muut tuotot 20,4 6,9

Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 55,0 45,6


6 HENKILÖSTÖKULUT

Milj. € 2010 2009

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -135,0 -141,0Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -24,5 -28,8Muut henkilösivukulut -5,8 -12,0

Henkilöstökulut yhteensä -165,3 -181,9

7 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Vuoteen 2008 saakka konserni tarjosi ylimmälle johdolle ja johdolle kannustinjärjestelmää, johonkuului osakeoptioita ja ehdollisia osakkeita. Tarjotut kannustimet määriteltiin henkilökohtaisen me-nestyksen, tilikauden tuloksen ja muiden arvoa tuottavien tekijöiden perusteella. Optiot ja osakkeetmyönnettiin seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viimeisin myöntöpäivä oli vuoden2009 ensimmäisellä neljänneksellä.

Osakeoptiot - optio-ohjelmat 2007A ja 2008A

Myönnetyt optiot antavat oikeuden merkitä Danske Bankin osakkeita kolmesta seitsemään vuodenkuluessa myöntöpäivästä, edellyttäen että työntekijä ei ole irtisanoutunut konsernista. Optio-ohjel-ma 2007A:n merkintäaika on 1.4.2007 - 1.4.2014 ja optio-ohjelma 2008A:n merkintäaika on 1.4.2008 - 1.4.2015. Optioiden merkintähinta lasketaan Danske Bankin osakkeen keskiarvohintanavuosikertomuksen julkaisun jälkeiseltä 20 tanskalaiselta pörssipäivältä lisättynä 10%:lla.

Vuonna 2007 myönnettyjen osakeoptioiden (optio-ohjelma 2007A) käypä arvo myöntämispäivänäon määritetty osinkokorjatun Black & Scholes hinnoittelumallin avulla. Hinnoittelumalli perustuuseuraaviin oletuksiin: Osakkeen hinta: 33,81 euroa. Osinkoprosentti: 3,1%. Korkokanta: 4,0% vastaten swappikorkoa. Volatiliteetti: 18%. Keskimääräinen toteutusaika: 5 vuotta. Volatiliteetti on arvioituhistoriallisen volatiliteetin perusteella.

Vuonna 2008 myönnettyjen osakeoptioiden (optio-ohjelma 2008A) käypä arvo myöntämispäivänäon määritetty osinkokorjatun Black & Scholes hinnoittelumallin avulla. Hinnoittelumalli perustuuseuraaviin oletuksiin: Osakkeen hinta: 24,12 euroa. Osinkoprosentti: 3,9%. Korkokanta: 4,7% vastaten swappikorkoa. Volatiliteetti: 19%. Keskimääräinen toteutusaika: 5 vuotta. Volatiliteetti on arvioituhistoriallisen volatiliteetin perusteella.

Molempien optio-ohjelmien käypä arvo vuodenvaihteessa määritellään osinkokorjatun Black & Scholes hinnoittelumallin avulla. Hinnoittelumalli perustuu seuraaviin oletuksiin 31.12.2010: Osakkeen hinta: 19,18 euroa (2009: 18,83 euroa). Osinkoprosentti: 1,5% (2009: 0%). Korkokanta: 1,2-1,8% (2009: 1,55-2,65%) vastaten swappikorkoa. Volatiliteetti: 35% (2009: 52%). Keskimääräinen toteutusaika: 1-2 vuotta (2009: 1-3 vuotta). Volatiliteetti on arvioitu historiallisen volatiliteetin perusteella.

Osakeoptioiden perusarvo kirjataan kuluksi niiden myöntämisvuotena ja aika-arvo jaksotetaantasaisesti oikeuden myöntämisestä lunastusajan alkuun eli kolmelle vuodelle.

Ehdolliset osakkeet - ohjelma 2008

Vuoteen 2008 saakka oikeus ostaa Danske Bankin osakkeita ehdollisen osakeohjelman kautta myönnettiin osana vuotuista kokonaisbonusta. Ehdolliset osakkeet ovat lunastettavissa kolmen vuoden kuluttua myöntämispäivästä lähtien edellyttäen, ettei työntekijä ole irtisanoutunut DanskeBank -konsernista.

Ehdollisten osakkeiden käypä arvo lasketaan osakkeen hinta vähennettynä työntekijän tekemällä

maksulla. Ehdollisten osakkeiden perusarvo kirjataan kuluksi niiden myöntämisvuotena ja aika-arvo

jaksotetaan tasaisesti oikeuden myöntämisestä lunastusajan alkuun eli kolmelle vuodelle.


Osakeoptiot A

Merkintä- Liikkeeseen- Vuoden

Ylin hinta lasku 2010

johto Johto Yhteensä (EUR) hetkellä lopussa

Osakeoptio 2007A

2009, alussa 24 800 132 000 156 800 39,46 0,6 0,0

Kaudella myönnetyt 0

Kaudella menetetyt 0

Muut muutokset 0

2009, lopussa 24 800 132 000 156 800 39,46 0,6 0,2

Myönnetyt 2010 0

Menetetyt 2010 0

Muut muutokset 0

2010, lopussa 24 800 132 000 156 800 39,46 0,6 0,0

Osakeoptio 2008A

2009, alussa 40 660 52 520 93 180 26,12 0,3 0,0



Muut muutokset 0

2009, lopussa 40 660 52 520 93 180 26,12 0,3 0,3

Myönnetyt 2010 0

Menetetyt 2010 0

Muut muutokset 0

2010, lopussa 40 660 52 520 93 180 26,12 0,3 0,2

Ehdolliset osakkeet B

Työntekijöiden Liikkeeseen- Vuoden

Ylin maksama lasku 2010

johto Johto Yhteensä hinta (EUR) hetkellä lopussa

Myönnetty 2008

2009, alussa 5 026 30 457 35 483 0,24 0,9 0,2



Muut muutokset 0

2009, lopussa 5 026 30 457 35 483 0,24 0,9 0,6

Myönnetyt 2010 0

Menetetyt 2010 0

Muut muutokset 0

2010, lopussa 5 026 30 457 35 483 0,24 0,9 0,7

Käypä arvo (Meur)Määrä

Määrä Käypä arvo (Meur)


8 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

2010 2009

Milj. €

Tietohallintokulut -78,9 -73,8Muut henkilöstökulut -21,0 -16,4Markkinointikulut -18,8 -15,1Posti- ja puhelinkulut -13,2 -13,0Poistot -34,5 -37,4Vuokrat -36,3 -38,1Muut -70,5 -62,2

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -273,0 -256,1

Muut kulut koostuvat mm. tilintarkastus-, valvonta-, vakuutus- ja jäsenmaksuista.

9 TILINTARKASTUSPALKKIOT

2010 2009

Milj. €

Kaikki yhtiökokouksen valitsemalle tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot 0,4 0,9Muut kuin tilintarkastukseen liittyvät palkkiot (sis. yllä olevaan erään) 0,0 0,5

Tilintarkastuspalkkiot yhteensä 0,4 0,9


10 SAAMISTEN ARVONALENTUMISET

Milj. €

Sopimuskoh-taiset

arvonalentu-mistappiot

Ryhmä-kohtaiset

arvonalentu-mistappiot Palautukset Yhteensä

Saamisista luottolaitoksilta -0,9 -0,9Saamisista asiakkailta -arvonalentumiset 157,6 157,6 -luottotappiot 40,9 16,4 24,5-peruutukset -151,5 -5,4 -156,9Takauksista ja muista taseen ulkopuolisita eristä -arvonalentumiset 10,6 0,3 10,9 -luottotappiot 0,0-peruutukset -2,6 -2,6Yhteensä 1-12/2010 54,2 -5,1 16,4 32,7

Sopimuskoh-taiset

arvonalentu-mistappiot

Ryhmä-kohtaiset

arvonalentu-mistappiot Palautukset Yhteensä

Saamisista luottolaitoksilta 0,9 0,9Saamisista asiakkailta -arvonalentumiset 227,0 13,1 240,1 -luottotappiot 48,3 6,6 41,7-peruutukset -55,2 -55,2Takauksista ja muista taseen ulkopuolisita eristä -arvonalentumiset 23,9 0,6 24,5 -luottotappiot 6,2 6,2-peruutukset -30,9 -30,9Yhteensä 1-12/2009 220,1 13,8 6,6 227,3

Arvonalentumiset on netotettu asiakas- ja konttoritasolla. Vertailukauden luvut on muutettu vastaavasti.


11 RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Milj. € Kirjanpito- Korkotuotot/ Voitot/ Arvonal. Osinko-

arvo korkokulut tappiot tappiot tuotot

RAHOITUSVARAT

Kaupankäyntivarat 1 156,1 28,9 -4,6 -10,6 0,1

Lainat ja muut saamiset 19 981,0 547,8 -7,8 -25,2 -

Muut rahoitusvarat 4 627,9 14,9 - 0,9 -

Rahoitusvarat yhteensä 25 764,9 591,6 -12,4 -34,9 0,1

RAHOITUSVELAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvelat

Kaupankäyntivelat 908,2 - - -

Käypään arvoon kirjattavat velkakirjat 1 070,5 -6,5 0,1 - -

Muut rahoitusvelat 21 648,9 -270,0 44,69 - -

Rahoitusvelat yhteensä 23 627,6 -276,5 44,8 0,0 0,0

Milj. € Kirjanpito- Korkotuotot/ Voitot/ Arvonal. Osinko-

arvo korkokulut tappiot tappiot tuotot

RAHOITUSVARAT

Kaupankäyntivarat 1 347,5 74,4 6,1 6,7 -

Lainat ja muut saamiset 19 574,0 730,3 0,0 220,6 -

Muut rahoitusvarat 3 240,3 66,9 - - -

Rahoitusvarat yhteensä 24 161,8 871,6 6,1 227,3 0,0

RAHOITUSVELAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvelat

Kaupankäyntivelat 896,9 - - - -Käypään arvoon kirjattavat velkakirjat 1 254,4 -59,8 21,3 - -

Muut rahoitusvelat 20 212,6 -288,9 -33,7 - -

Rahoitusvelat yhteensä 22 363,9 -348,7 -12,4 0,0 0,0

2010

2009

Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39.9 mukaisiin kategorioihin. Taulukko sisältää myös rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät korkotuotot ja -kulut, realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, arvonalentumistappiot sekä osinkotuotot.


12 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Rahoitusinstrumentit esitetään taseessa käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Yhteenvedossa merkittävistätilinpäätöksen laatimisperiaatteista kuvataan rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostustavan mukaan ja perusteetarvostamistavoille.

KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT RAHOITUSINSTRUMENTIT

Käypä arvo on rahamäärä, jolla rahoitusinstrumentti voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden osapuolten välillä.Mikäli aktiivinen markkina on olemassa, käypä arvo määritetään tilinpäätöshetken viimeisimmän markkinahinnan mukaan. Jos rahoitusinstrumentin hinta noteerataan ei-aktiivisilla markkinoilla, konserni määrittelee käyvän arvon viimeisimmän markkinatransaktion hinnan perusteella ja ottaa käyvän arvon määrityksessä huomioon markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutokset, esimerkiksi olennaisilta osiltaan samanlaisella instrumentilla, toimivilla markkinoilla tehdyt transaktiot.Jos aktiivista markkinaa ei ole olemassa, konserni määrittää käyvän arvon samankaltaisilla instrumenteilla tehtyjen transaktioidenja diskontattujen kassavirtojen tai markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien avulla ja käyvän arvon määrittäminen perustuu markkinoilta saatavaan informaatioon tilinpäätöksen laatimishetkellä.

Konserni käyttää arvostusmenetelmiä yleensä OTC-johdannaisille ja listaamattomille kaupankäyntivaroille ja -veloille.Pääsääntöisesti käytetyt arvostus- ja arviointimenetelmät sisältävät tulevaisuudessa selvitettävien transaktioiden hinnoittelunja johdannaismalleja, joissa käytetään nykyarvolaskentaa, luottohinnoittelumalleja ja optiomalleja, kuten Black & Scholes -malleja.Listaamattomien osakkeiden arvostus perustuu merkittävästi ei-markkinaperusteisiin havaintoihin.

Rahoitusinstrumentit, joiden käypä arvo perustuu markkinoilla noteraattuun hintaan, esitetään luokassa Markkinoilla noteerattuhinta (taso 1). Rahoitusinstrumentit, joiden käypä arvo perustuu merkittävästi markkinahavaintoihin, esitetään luokassa Markkinahavaintoihin perustuva (taso 2). Muut rahoitusinstrumentit esitetään luokassa Ei markkinahavaintoihin perustuva(taso 3). Luokka sisältää listaamattomat osakkeet.

31 joulukuuta 2010 päättyneellä raportointikaudella ei tapahtunut siirtymiä tason 1 (Markkinoilla noteraattu hinta) ja tason 2(Markkinahavaintoon perustuva) käyvän arvon määritysten välillä tai siirtymiä tasolle/tasolta 3 (Ei markkinahavaintoon perustuva).

Milj. € Markkinoilla Markkina- Ei markkina- Yhteensä

noteerattu havaintoon havaintoonhinta perustuva perustuva

Rahoitusvarat

Kaupankäyntivarat 205,8 38,9 5,4 250,1

Johdannaissopimukset 100,5 805,4 0,0 905,9

Yhteensä 306,3 844,3 5,4 1 156,0

Rahoitusvelat


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 0,0 1 070,5 0,0 1 070,5

Yhteensä 209,0 2 677,9 0,0 2 886,9

Milj. € Markkinoilla Markkina- Ei markkina- Yhteensä

noteerattu havaintoon havaintoonhinta perustuva perustuva

Rahoitusvarat

Kaupankäyntivarat 384,3 57,8 5,9 448,0


Yhteensä 492,7 848,9 5,9 1 347,5

Rahoitusvelat


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 0,0 1 254,4 0,0 1 254,4

rahoitusvelat

Yhteensä 114,3 2 037,0 0,0 2 151,3

2009

2010


JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ESITETTÄVÄT RAHOITUSINSTRUMENTIT

Merkittävälle osalle konsernin rahoitusvaroista ja -veloista, kuten lainat, saamiset ja talletukset, ei ole olemassa aktiivisia markki-noita. Tällaisissa tapauksissa konserni perustaa arviot käyvistä arvoista sellaisiin yksittäisen rahoitusinstrumentin taseeseen kirjaamispäivän jälkeen markkinaolosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka vaikuttaisivat rahoitusinstrumentin hintaan, jos semääritettäisiin tilinpäätöshetkellä. Muut tahot voivat tehdä toisenlaisia arvioita. Käteisiin varoihin luettujen erien maturiteetti on

niin lyhyt, että kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty jaksotettuun hankintamenoon esitettävien rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot mukaan lukien suojatun korkoriskin käypä arvo.

Milj. € Käypä Kirjanpito- Käypä Kirjanpito-arvo arvo arvo arvo

Rahoitusvarat

Käteiset varat 1 292,7 1 292,7 148,7 148,7Lainat ja muut saamiset 19 911,6 19 981,0 19 517,4 19 574,0Muut rahoitusvarat 3 335,2 3 335,2 3 084,1 3 084,1Yhteensä 24 539,5 24 608,8 22 757,7 22 814,3

Rahoitusvelat

Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 17 580,0 17 565,1 15 832,6 15 824,4Liikkeeseenlasketut velkakirjat 4 013,2 4 083,8 4 230,9 4 388,3Yhteensä 21 593,3 21 648,9 20 063,5 20 212,7

20092010

13 KÄTEISET VARAT

2010 2009

Milj. €

Kassa 22,5 23,9Vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta 1 270,1 124,9Yhteensä 1 292,7 148,7


14

Milj. € Varat Velat Varat Velat

Kaupankäyntivarat/ -velat 250,1 0,0 448,0 0,0Johdannaissopimukset 905,9 908,2 899,5 896,9Käypään arvoon kirjattavat saamistodistukset 1 070,5 0,0 1 254,4Rahoitusinstrumentit yhteensä 1 156,1 1 978,7 1 347,5 2 151,3

KAUPANKÄYNTIVARAT

2010 2009

Milj. €

Saamistodistukset

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 52,7 234,5Muut saamistodistukset 172,7 197,3 Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat 12,5 19,3 Valtioiden liikkeeseenlaskemat 6,1 5,7 Muiden julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat 6,4 13,6 Muut saamistodistukset 160,2 178,0Saamistodistukset yhteensä 225,4 431,8

Saamistodistuksista pörssinoteerattuja 188,9 milj. euroa (383,3 mlj.euroa) ja muita 36,5 milj. euroa (48,5 milj. euroa).

Osakkeet ja osuudet

Julkisesti noteeratut 16,9 1,0 Muut 7,9 15,1Osakkeet ja osuudet yhteensä 24,8 16,1

Kaupankäyntivarat yhteensä 250,1 448,0

Kaupankäyntiarvopepereista vakuudeksi annetut esitetään liitteessä 29.

2010 2009

RAHOITUSINSTRUMENTIT

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Sopimus/ Sopimus/

Milj. € nimellis- Saamiset Velat nimellis- Saamiset Velat

arvo arvo

Korkojohdannaiset

OTC-johdannaisetKoronvaihtosopimukset 17 495,1 378,6 356,1 22 488,6 352,3 335,1FRA-sopimukset 881,3 0,3 0,1 295,2 1,3 1,2OTC-korko-optiot, ostetut ja myydyt 4 947,9 42,7 35,5 1 724,6 37,5 38,2OTC-johdannaiset yhteensä 23 324,3 421,6 391,8 24 508,4 391,1 374,5PörssijohdannaisetKorkofutuurit 1 011,7 4,8 2,5 224,3 -0,5 2,1Korko-optiot, ostetut ja myydyt 0,0 0,0 0,0 0,0 9,3 13,8Pörssijohdannaiset yhteensä 1 011,7 4,8 2,5 224,3 8,8 15,9Korkojohdannaiset yhteensä 24 336,0 426,4 394,3 24 732,7 399,9 390,4

Käypä arvo

20092010

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät

johdannaissopimukset

Käypä arvo


Valuuttajohdannaiset

OTC-johdannaisetKoron- ja valuutanvaihtosopimukset 2 949,9 112,5 115,9 853,7 117,9 91,7Valuuttatermiinit 14 835,8 184,2 181,6 11 805,5 161,6 169,1OTC-valuuttaoptiot ostetut ja myydyt 2 556,8 22,9 22,8 133,8 7,8 7,8OTC-johdannaiset yhteensä 20 342,5 319,6 320,3 12 793,0 287,3 268,6Valuuttajohdannaiset yhteensä 20 342,5 319,6 320,3 12 793,0 287,3 268,6

Osakejohdannaiset

OTC-johdannaisetOTC-osake- ja osakeindeksioptiot 1 759,7 12,4 17,0 116,7 13,3 18,6OTC-osakeindeksifutuurit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0OTC-johdannaiset yhteensä 1 759,7 12,4 17,0 116,7 13,3 18,6PörssijohdannaisetOsakeindeksifutuurit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Pörssijohdannaiset yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Osakejohdannaiset yhteensä 1 759,7 12,4 17,0 116,7 13,3 18,6

Muut johdannaiset

OTC-johdannaisetHyödyketermiinit 0,0 0,0 0,0 121,6 25,0 25,6Hyödykefutuurit 0,0 0,0 0,0OTC-johdannaiset yhteensä 0,0 0,0 0,0 121,6 25,0 25,6PörssijohdannaisetHyödykefutuurit 881,6 95,8 102,0 1 205,5 99,6 98,4Pörssijohdannaiset yhteensä 881,6 95,8 102,0 1 205,5 99,6 98,4Muut johdannaiset yhteensä 881,6 95,8 102,0 1 327,1 124,6 124,0

47 319,8 854,1 833,6 38 969,5 825,1 801,6

Suojaavat johdannaissopimukset

Käypää arvoa suojaavat johdannaissopimukset

KorkojohdannaisetKoronvaihtosopimukset 3 634,6 51,5 58,4 3 614,1 73,6 47,1Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 157,2 0,3 16,3 289,7 0,8 48,2Yhteensä 3 791,8 51,8 74,6 3 903,8 74,4 95,3

ValuuttajohdannaisetValuuttaoptiot, ostetut ja myydyt 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

OsakejohdannaisetOsake- ja osakeindeksioptiot, ostetut ja myydyt 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Käypää arvoa suojaavat

johdannnaissopimukset yhteensä 3 791,8 51,8 74,6 3 903,8 74,4 95,3

Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset

KorkojohdannaisetKoronvaihtosopimukset - - - - - -

Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset

yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Suojaavat johdannaissopimukset yhteensä 3 791,8 51,8 74,6 3 903,8 74,4 95,3

Johdannaissopimukset yhteensä 51 111,6 905,9 908,2 42 873,3 899,5 896,9

Konsernissa johdannaissopimuksia tehdään sekä kaupankäyntitarkoituksessa että suojaamistarkoituksessa. Käytettäviäinstrumentteja ovat valuutta-, korko-, osake-, hyödyke- ja luottojohdannaiset. Kaupankäyntitarkoituksessa tehtävät johdannaissopimukset liittyvät pääasiassa johdannaisliiketoimintaan ja vähäisemmässä määrin kaupankäyntiin omaan lukuun.Suojaamistarkoituksessa tehdyillä johdannaisilla suojataan saamisia ja velkoja.

Konserni käyttää käyvän arvon suojauksiin koronvaihtosopimuksia, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joilla suojaudutaanmarkkinakorkojen ja valuuttakurssien muutosten aiheuttamia käyvän arvon muutoksia vastaan.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät

johdannaissopimukset yhteensä


15 LAINAT JA MUUT SAAMISET

Milj. € 2010 2009

Saamiset luottolaitoksilta

Saamiset luottolaitoksilta Talletukset 2 637,8 2 602,5 Vaadittaessa maksettavat 313,7 365,9 Muut kuin vaadittaessa maksettavat 2 324,1 2 236,6 Muut luotot 697,4 481,6Yhteensä 3 335,2 3 084,1

Saamiset asiakkailta

Tuotteittain

Asuntoluotot 10 455,3 9 834,4Kulutusluotot 1 431,8 1 497,4Muut henkilöasiakasluotot 1 140,2 1 097,5Rahoitusleasing -saamiset 1) 621,1 717,5Markkinarahaluotot 0,0 0,0Muut yritysluotot 6 332,4 6 427,3Yhteensä 19 980,9 19 574,0

Lainat ja muut saamiset yhteensä 23 316,1 22 658,1

1) Luottoihin sisältyvät rahoitusleasing-saamiset

Rahoitusleasingsaamiset erääntymisaikojen mukaan yhden vuoden kuluessa 187,7 203,5 yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 434,8 460,5 yli viiden vuoden kuluttua 26,0 75,5 Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 648,5 739,5

Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo yhden vuoden kuluessa 169,3 181,5 yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 415,0 434,7 yli viiden vuoden kuluttua 25,4 74,1

Kertymätön rahoitustuotto 38,8 49,2

Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 648,5 739,5

Kertynyt arvonalentumistappio 11,4 27,2

Rahoitusleasingvuokrasopimukset sisältävät tietotekniikka- ja toimistoautomaatiolaitteita, autoja ja kuljetusvälineitä, teollisuuden koneita sekä tehdas-, toimisto- ja liikekiinteistöjä.

16 VÄHENNYSTEN TILI

Sopimuskohtaiset Ryhmäkohtaiset Yhteensä

Vuoden alussa 2010Taseesta ja taseen ulkopuolisista eristä 296,6 30,1 326,7+ Lisäykset vuoden aikana 170,2 0,3 170,5 - Peruutukset ja arvonalentumiset -126,4 -5,4 -131,8- Arvonalentumiset vähennysten tililtä -28,2 -28,2Vuoden lopussa 2010 312,2 25,0 337,2

Sopimuskohtaiset Ryhmäkohtaiset Yhteensä

Vuoden alussa 2009Taseesta ja taseen ulkopuolisista eristä 138,2 15,6 153,8+ Lisäykset vuoden aikana 251,0 14,5 463,6 - Peruutukset ja arvonalentumiset -50,4 -248,6- Arvonalentumiset vähennysten tililtä -42,2 -42,2Vuoden lopussa 2009 296,6 30,1 326,7



17 SIJOITUKSET

Sijoitukset koostuvat sijoituksista osakkuusyhtiöihin.

Milj. € 2010 2009

Sijoitukset osakkuusyhtiöissä (liite 18) 8,0 7,5Yhteensä 8,0 7,5

Sijoitukset yhteensä 8,0 7,5

18 SIJOITUKSET OSAKKUUSYHTIÖSSÄ

2010 2009

Milj. €

Osuudet 1.1. 7,5 7,4Osuus kauden tuloksesta 0,5 0,1Osuudet 31.12. 8,0 7,5

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2010

Milj. €

Nimi

Kirjanpito-

arvo Käypä arvo Omistus- osuus % Varat / Velat Liikevaihto Voitto/tappio

MB Equity Fund Ky 0 0 20,91 0/0 0 0Automatia Pankkiautomaatit Oy 8 8 33,33 277/252 57 6Tapio Technologies Oy 0 0 20,00 2/1 1 0 *)

*) 31.3.2010

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt 31.12.2009

Milj. €

Nimi

Kirjanpito-

arvo Käypä arvo Omistus- osuus % Varat / Velat Liikevaihto Voitto/tappio

MB Equity Fund Ky 0 0 20,91 0/0 0 0Automatia Pankkiautomaatit Oy 7 7 33,33 340/317 59 6Tapio Technologies Oy 0 0 20,00 1/1 1 0 *)

* ) 31.3.2009

19 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo Muut Yhteensä Liikearvo Muut Yhteensä

Milj. € aineettomat aineettomat

hyödykkeet hyödykkeet

1.1.

Hankintameno 7,3 0,2 7,5 7,4 0,4 7,8Kertyneet poistotKirjanpitoarvo 1.1. 7,3 0,2 7,5 7,4 0,4 7,8

Tilikausi 1.1.-31.12.

Kirjanpitoarvo 1.1. 7,3 0,2 7,5 7,4 0,4 7,8Lisäykset 0,2 0,2Vähennykset -1,0 -1,0 -0,2 -0,2 -0,3Poistot -0,1 -0,1Kirjanpitoarvo 31.12. 6,3 0,4 6,6 7,3 0,2 7,5

31.12.

Hankintameno 6,3 0,4 6,7 7,3 0,2 7,5Kertyneet poistot 0,0 -0,1 -0,1 0,0 0,0 0,0Kirjanpitoarvo 31.12. 6,3 0,4 6,6 7,3 0,2 7,5

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6,3 0,4 6,6 7,3 0,2 7,5

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pääosin atk-ohjelmistot.

Vuonna 2010 on liikearvon arvonalentumistestaukset suoritettu keskitetysti Danske Bank A/S:n toimesta.Testauksen perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.

2010 2009


20 SIJOITUSKIINTEISTÖT

Milj. € 2010 2009

Hankintameno 1.1. 18,4 0,0Lisäykset 13,1 18,4Vähennykset 0,0 0,0

Hankintameno 31.12. 31,5 18,4Kertyneet käyvän arvon muutokset 1.1. 0,0 0,0

Tilikauden käyvän arvon muutokset 2,8 0,0Vähennykset 0,0 0,0

Kertyneet käyvän arvon muutokset 31.12. 2,8 0,0Kirjanpitoarvo 31.12. 34,4 18,4

Sijoituskiinteistö luokiteltu 2009 tilinpäätöksessä Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.Siirretty sijoituskiinteistöihin tilikauden 2010 aikana ja vertailutiedot korjattu vastavasti.Sijoituskiinteistö valmistui vuoden 2010 aikana ja se arvostetaan tilinpäätöksessä markkina-hintaan. Vertailuvuoden luvuissa kiinteistö arvostettu hankintamenoon.

21 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Milj. € Maa-alueet Muut Yhteensä Maa-alueet Muut Yhteensä

ja rakennuks. ja rakennuks.

1.1.

Hankintameno 3,6 103,0 106,6 3,6 93,9 97,5Kertyneet poistot -1,6 -78,3 -79,9 -1,6 -72,0 -73,6Kertyneet arvonalentumiset -0,4 0,0 -0,4 -0,4 0,0 -0,4Kirjanpitoarvo 1.1. 1,6 24,7 26,3 1,6 21,9 23,5

Tilikausi 1.1.-31.12.

Kirjanpitoarvo 1.1. 1,6 24,7 26,3 1,6 21,9 23,5Lisäykset 4,7 4,7 0,0 11,0 11,0Vähennykset -0,1 -0,5 -0,5 0,0 -1,8 -1,8Poistot 0,0 -8,4 -8,4 0,0 -6,3 -6,3Kirjanpitoarvo 31.12. 1,5 20,6 22,0 1,6 24,7 26,3

31.12.

Hankintameno 3,5 107,2 110,8 3,6 103,0 106,6Kertyneet poistot -1,6 -86,7 -88,3 -1,6 -78,3 -79,9Kertyneet arvonalentumiset -0,4 0,0 -0,4 -0,4 0,0 -0,4Kirjanpitoarvo 31.12. 1,5 20,6 22,0 1,6 24,7 26,3

Vuokralle annetut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 42,8 68,2

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokra

yhden vuoden kuluessa 10,4 17,8yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 2,9 12,3Yhteensä 13,3 30,1

1,5 20,6 64,9 1,6 24,7 94,5

Muut aineelliset hyödykkeeet sisältää atk-laitteet ja toimistokalusteet.

As. Oy Espoon Leppävaaran Aurinkopiha siirretty aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä sijoituskiinteistöihin. Vertailukauden luvut on muutettu vastaavasti.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä

2010 2009


22 MUUT VARAT

Milj. € 2010 2009

Muut varat

Korot 57,6 45,1Maksujenvälityssaamiset 0,0 0,0Muut 198,9 508,9

Muut varat yhteensä 256,6 554,0

Erä muut sisältää mm. myynti- ja palkkiosaamiset sekä saamiset konserniyhtiöiltä.

23 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA VEROVELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana

1.1.2010 Kirjattu Kirjattu 31.12.2010

Milj. € tuloslas- omaan

kelmaan pääomaan

Laskennalliset verosaamiset

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 85,6 6,3 91,9Laskennalliset verosaamiset yhteensä 85,6 6,3 0,0 91,9

Laskennalliset verovelat

Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset 67,4 19,6 87,0Käyvän arvon muutokset 0,0Muut veronalaiset tilapäiset erot 2,3 -1,5 0,7Laskennalliset verovelat yhteensä 69,7 18,1 0,0 87,7

Laskennalliset verosaamiset (-)/ verovelat (+), netto -15,9 11,7 0,0 -4,2

Mikäli laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verot keskenään, on laskennallinen verosaaminen ja -velka netotettu tilinpäätöksessä.

Muut verosaamiset kauden lopussa olivat 18,53 milj. euroa.Muut verovelat kauden lopussa olivat 0,65 milj. euroa.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana

1.1.2009 Kirjattu Kirjattu 31.12.2009

Milj. € tuloslas- omaan

kelmaan pääomaan

Laskennalliset verosaamiset

Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 40,2 45,4 85,6Laskennalliset verosaamiset yhteensä 40,2 45,4 0,0 85,6

Laskennalliset verovelat

Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset 35,1 32,3 67,4Käyvän arvon muutokset 0,0Muut veronalaiset tilapäiset erot 2,3 2,3Laskennalliset verovelat yhteensä 35,1 34,6 0,0 69,7

Laskennalliset verosaamiset (-)/ verovelat (+), netto -5,1 -10,8 0,0 -15,9

Mikäli laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verot keskenään, on laskennallinen verosaaminen ja -velka netotettu tilinpäätöksessä.

Muut verosaamiset kauden lopussa olivat 15,85 milj. euroa.Muut verovelat kauden lopussa olivat 0,2 milj. euroa.


24 VEROT

2010 2009

Milj. €

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 25,6 27,5Edellisten tilikausien verot -4,2 5,7Laskennalliset verot 13,7 -18,9Tilikauden verot yhteensä 35,1 14,3

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %)laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja 152,3 32,7Verot laskettuna kotimaan verokannalla 39,6 8,5Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat 0,0 0,0Verovapaat tulot -0,2 -0,6Osakkuusyhtiöiden nettotulos -0,5 -0,6Vähennyskelvottomat kulut 0,5 1,3Verot aikaisemmilta tilikausilta -4,2 5,7Verot tuloslaskelmassa 35,1 14,3

25 VELAT LUOTTOLAITOKSILLE JA ASIAKKAILLE

Milj. € 2010 2009

Velat luottolaitoksille

Velat keskuspankeille 0,6 0,7Talletukset luottolaitoksilta 1 825,1 1 658,1Muut velat luottolaitoksille 591,8 732,3Yhteensä 2 417,4 2 391,1

Velat asiakkaille

Talletukset

Käyttötilit 2 648,6 2 446,1Säästötilit 3 022,6 2 823,5Maksuliiketilit 6 203,0 5 309,3Markkinarahatalletukset 1 111,3 693,8Muut määräaikaan sidotut talletukset 2 162,3 2 160,7Talletukset yhteensä 15 147,7 13 433,4

Muut velat

Muut velat 0,0 0,0Velat asiakkaille yhteensä 15 147,7 13 433,4

17 565,1 15 824,5Velat luottolaitoksille ja asiakkaille yhteensä


26 LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT

Milj. € 2010 2009

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Sijoitustodistukset 1 070,5 1 254,4Joukkovelkakirjalainat 3 526,4 3 831,6josta ulkomaanrahanmääräisiä 78,6 130,0

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä 4 596,9 5 086,0

Velat, joilla on huonompi etuoikeus

Pääomalainat 357,6 350,0Debentuurit 199,8 206,6Josta ikuisia lainoja 357,6 350,0

Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä 557,4 556,6

Yleiseen liikkeeseenlasketut velkakirjat yhteensä 5 154,3 5 642,6

Sampo Pankki laski liikkeelle 18.3.2004 nimellisarvoltaan 125 milj.euron pääomalainamuotoisen debentuurilainan.Laina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja sen jälkeen vaihtuvakorkoinen. Korkoa voidaan maksaavain jakokelpoisista varoista. Laina on eräpäivätön ja se voidaan maksaa takaisin Finanssivalvonnan luvalla31.3.2014 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä.

Sampo Pankki laski liikkeelle 13.10.2004 nimellisarvoltaan 100 milj.euron pääomalainamuotoisen debentuurilainan.Laina oli kiinteäkorkoinen ensimmäisen vuoden ajan ja sen jälkeen vaihtuvakorkoinen, kuitenkin maksimissaan 8,5 % p.a. Korkoa voidaan maksaa vain jakokelpoisista varoista. Laina on eräpäivätön ja se voidaan maksaatakaisin Finanssivalvonnan luvalla aikaisintaan 13.10.2014 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä.

Sampo Pankki laski liikkeelle 16.12.2005 nimellisarvoltaan 125 miljoonan euron pääomalainamuotoisen debentuurilainan.Kyseessä on vaihtuvakorkoinen perpetuaalilaina, jolle maksetaan korkoa 1.6 prosenttia yli kolmen kuukauden Euribor-koron. Korkoa voidaan maksaa vain jakokelpoisista varoista. Sampo Pankilla on oikeus maksaa laina takaisinFinanssivalvonnan luvalla 16.3.2011 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä.

Sampo Pankki -konsernilla oli 31.12.2010 kolme ensisijaisiin omiin varoihin luettavaa pääomalainaa, joista kaikkiinsisältyy oikeus ostaa laina takaisin Finanssivalvonnan luvalla ja yhdessä on ensimmäisen takaisinosto-oikeudenyhteydessä lisäksi koronnostolauseke. Lainojen ensisijaisiin omiin varoihin luettava määrä Sampo Pankki -konsernissa31.12.2010 oli 350,0 miljoonaa euroa (350,0 miljoonaa euroa).

Sampo Asuntoluottopankki laski liikkeelle 2.12.2010 kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Lainan pääoma on 1 miljardi euroa, maturiteetti viisi vuotta ja sille maksetaan kiinteätä 2.625 prosentin korkoa. Laina on muunnettu koronvaihtosopimuksella vaihtuvakorkoiseksi tasoon 0.521 prosenttia yli Euriborin.

27 MUUT VELAT

Milj. € 2010 2009

Muut velat

Korot 63,9 48,5Maksujenvälitysvelat 25,6 29,3Muut 283,0 387,4Yhteensä 372,5 465,1

Muut velat yhteensä 372,5 465,1

Erä muut sisältää mm. henkilöstökulujen siirtovelat, muut ostovelat ja varaukset, jotka on tarkemmin eritelty liitetiedossa 28.


28 VARAUKSET 2010 2009

Milj. €

Taseen ulkopuolisista eristä 3,1 5,2Muista eristä 3,0 0,0Yhteensä 6,1 5,2

Saamisten arvonalentumisten muutokset on esitetty liitetiedoissa 10 ja 16.

29 EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET

Milj. € 2010 2009

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Takaukset ja pantit 1 912,7 1 492,2Käyttämättömät luottojärjestelyt 3 472,4 3 456,3Muut peruuttamattomat sitoumukset 0,0 0,0Yhteensä 5 385,1 4 948,5

Taseen ulkopuoliset sitoumukset koostuvat pääosin takauksista ja käyttämättömistä luottojärjestelyistä. Takaukset ovatasiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia, jotka sisältävät pankki- ja remburssitakaukset.Käyttämättömät luottojärjestelyt ovat peruuttamattomia sitoumuksia antaa luottoa ja koostuvat myönnetyistänostamattomista luotoista, käyttämättömien luotto- ja luotollisten tilien limiiteistä. Sitoumukset esitetään määrään, jokaniistä tilinpäätöshetkellä jouduttaisiin maksamaan. Takauksista kirjataan varaus, jos arvioidaan, että maksu takauksenperusteella on todennäköinen.

Sampo Pankki -konserniyhtiöt ovat osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa, joiden ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan merkittävästiyhtiöiden taloudelliseen asemaan.

Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja sitoumukset

Milj. €

Vakuudeksi annettu omaisuus

Annettu

vakuus

Velat/sitou-

mukset Annettu vakuus

Velat/sitou-

mukset

Kaupankäyntivarat Kaupankäyntiarvopaperit 564,9 752,1 629,1 553,0Lainat ja muut saamiset Lainat 2 451,3 2 129,7 2 210,4 2 129,4

Sampo Pankki Oyj:llä on pitkäaikaisia talletussopimuksia, Guaranteed Investment Contract -sopimuksia, joissa kussakinsopimuksessa on asiakkaan kanssa sovittu talletettava maksimimäärä sekä talletukselle maksettava kiinteä korko. Talletusmäärä vaihtelee siis sopimuksen aikana, mutta talletukselle maksettava korko on aina sama. Talletussopimusten maksimi yhteismäärä31.12.2010 oli 124,3 milj. euroa (131,7 milj. euroa). Viimeiset sopimukset erääntyvät vuonna 2025.

Milj. €

Ei-purettavissa olevat vuokrasopimukset 2010 2009

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokratyhden vuoden kuluessa 27,0 26,8yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 81,8 81,3yli viiden vuoden kuluttua 38,1 48,8Yhteensä 146,9 156,9

Ei-purettavissa olevista edelleenvuokraussopimuksista odotettavissa olevien saatavienvuokrien kokonaismäärä 31.12. 2010 oli 4,2 milj. euroa (5,5 milj. euroa).

Vuonna 2010 kuluksi kirjatut edelleen vuokrattujen tilojen vuokrat olivat 2,8 milj. euroa (2,8 milj. euroa).

2010 2009


30 TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläke-etuudet

Henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla.

Henkilöstörahasto

Sampo Pankki-konsernin henkilöstörahaston jäseniä ovat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden henkilöstö

lukuun ottamatta konserniyhtiöiden työsuhteessa olevia johtokuntien ja hallitusten jäseniä, konserniyhtiöiden

toimitusjohtajia sekä muita johtoon tai johdon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvia henkilöitä. Sampo Pankin

ja sen kotimaisten tytäryhtiöiden osalta arvio vuodelta 2010 maksettavasta henkilöstörahaston voittopalkkiosta

on 0,3 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa).

Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Danske Bank -konsernissa on lisäksi muita lyhytaikaisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, joiden ehdot vaihtelevat

maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät.

Arvio vuodelta 2010 maksettavasta tulospalkkiosta on 5,4 miljoonaa euroa (5,6 miljoonaa euroa).


31 LÄHIPIIRITIEDOT

JOHTOON KUULUVAT AVAINHENKILÖT

Sampo Pankki -konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Pankki Oyj:nhallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja.

JOHTOON KUULUVILLE AVAINHENKILÖILLE MAKSETTU KOMPENSAATIO2010 2009

Milj. €

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1,1 1,2Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,6 0,4Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 0,0 0,0Yhteensä 1,7 1,6 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat jatulospalkkiot sosiaaliturvamaksuineen.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksenperusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdonpitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot.Palkkiot määräytyvät konsernitasoisten ehtojen perusteella. Sampo Pankkimaksaa palkkioista omien avainhenkilöidensä osuuden. LAINAT JA MUUT SAAMISET

2010 2009

Milj. €

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja läheiset perheenjäsenet sekä 0,4 0,4johtoon kuuluvien avainhenkilöiden määräys- ja vaikutusvaltayhtiöt

Johdon lainoista peritty vuotuinen korko on työsuhdelainalta edellytetyn koron suuruinen.Myös muut ehdot vastaavat konsernissa vahvistettuja työsuhdelainan ehtoja.Lainoista on saatu vakuus. Määräys- ja vaikutusvaltayhtiöille myönnettyjen lainojen ehdot vastaavat muiden yrityslainojen ehtoja.

EMOYHTIÖ2010 2009

Milj. €Lainat ja muut saamiset 3 666,0 2 933,0Arvopaperit ja johdannaiset -36,1 19,3Velat 1 668,2 1 738,2Takaukset ja taseen ulkopuoliset erät 5,7 0,3

TYTÄR- JA SISARYRITYKSET2010 2009

Milj. €Lainat ja muut saamiset 312,5 122,4Arvopaperit ja johdannaiset 29,6 99,3

Velat 113,0 44,9

Takaukset ja taseen ulkopuoliset erät 2 507,3 10,0

Oman pääoman sijoitukset 164,0 141,1

Saadut vakuudet

OSAKKUUSYHTIÖT2010 2009

Milj. €Lainat ja muut saamiset 72,8 89,4Arvopaperit ja johdannaiset 0,8 -0,6Velat 0,0 0,1Takaukset ja taseen ulkopuoliset erät 23,2 5,7Oman pääoman sijoitukset 8,0 7,5Saadut vakuudet 0,0 0,0


32 OMA PÄÄOMA

Osakkeiden Osake-

Osakepääoma lukumäärä pääoma

1.1.2010 106 106,031.12.2010 106 106,0Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2010 106 106,0

Kullakin osakkeella on yksi ääni.Danske Bank A/S omistaa Sampo Pankki Oyj:n koko osakekannan.

Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat

Milj. €

Rahastot 31.12.2009

Vararahasto 271,1Rahastot yhteensä 271,1

Rahastot 31.12.2010

Vararahasto 271,1Rahastot yhteensä 271,1

Rahastojen muutokset:

Vararahasto

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaastaomasta pääomasta siirretyn osuuden. Vararahastossa ei ole tapahtunut muutoksia tilikausien 1.1.-31.12.2010 ja 1.1.-31.12.2009 aikana.

Kertyneet voittovarat (edellisten tilikausien voitto)

1.1.2009 1 643,2

MuuntoerotTilikauden voitto 18,4FuusioerotusOsingonjako 0,0Osakekannustimet 0,031.12.2009 1 661,2MuuntoerotTilikauden voitto 116,8Fuusioerotus 0,0Osingonjako 0,0Osakekannustimet 0,031.12.2010 1 778,0

33 OSINGOT

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:Tilikaudelta 2010 ei jaeta osinkoa. Voittovarat jätetään omaan pääomaan.


SAMPO PANKKI OYJ:N TILINPÄÄTÖS (SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ)

TULOSLASKELMA

Milj. € 1-12.2010 1-12.2009

Korkotuotot 491,6 751,8

Leasingtoiminnan nettotuotot 47,1 19,5

Korkokulut -208,5 -354,7

KORKOKATE 330,2 416,7

Tuotot oman pääoman

ehtoisista sijoituksista

Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 2,7 5,0Omistusyhteysyrityksistä 1,5 2,1Muista yrityksistä 0,1 4,3 0,1 7,2

Palkkiotuotot 207,3 203,3

Palkkiokulut -38,1 -37,2

Arvopaperikaupan ja

valuuttatoiminnan nettotuotot

Arvopaperikaupan nettotuotot 32,9 -61,2Valuuttatoiminnan nettotuotot 23,3 56,1 16,0 -45,2

Myytävissä olevien rahoitus-

varojen nettotuotot 0,0 0,0

Suojauslaskennan nettotulos 0,2 0,2

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,0 0,0

Liiketoiminnan muut tuotot 13,5 3,7

Hallintokulut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -133,0 -139,7Henkilösivukulut

Eläkekulut -24,1 -28,6Muut henkilösivukulut -5,7 -162,8 -12,0 -180,3

Muut hallintokulut -176,7 -339,5 -154,6 -334,9

Poistot ja arvonalentumiset

aineellisista ja aineettomista

hyödykkeistä -9,2 -8,2

Liiketoiminnan muut kulut -49,0 -45,9

Arvonalentumistappiot luotoista ja

muista saamisista -47,5 -172,2

Muiden rahoitusvarojen

arvonalentumistappiot 0,0 0,0

LIIKEVOITTO 128,3 -12,5

Tilinpäätössiirrot 14,1 16,7

Tuloverot -11,0 25,5

TILIKAUDEN VOITTO 131,4 29,6


TASE

Milj. €

VASTAAVAA 12/2010 12/2009

Käteiset varat 1 292,7 148,7

Keskuspankkirahoitukseen

oikeuttavat

saamistodistukset

Valtion velkasitoumukset 0,0 0,0

Muut 52,7 52,7 234,5 234,5

Saamiset luottolaitoksilta

Vaadittaessa maksettavat 187,5 356,3Muut 3 151,4 3 338,9 2 782,8 3 139,1

Saamiset yleisöltä ja

julkisyhteisöiltä

Vaadittaessa maksettavat - -

Muut 17 317,5 17 317,5 16 820,5 16 820,5

Leasingkohteet 652,5 758,8

Saamistodistukset

Julkisyhteisöiltä 12,5 19,3Muilta 104,6 117,1 75,4 94,8

Osakkeet ja osuudet 23,6 15,5

Osakkeet ja osuudet

omistusyhteysyrityksissä 5,2 5,2

Osakkeet ja osuudet

samaan konserniin

kuuluvissa yrityksissä 93,2 85,8

Johdannaisopimukset 918,9 899,9

Aineettomat hyödykkeet 0,0 0,0

Aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistö-

osakkeet ja -osuudet 11,2 0,0

Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen

osakkeet ja osuudet 0,0 2,0Muut aineelliset hyödykkeet 21,9 33,2 24,7 26,7

Osakeantisaamiset

Muut varat 198,5 519,7

Siirtosaamiset ja

maksetut ennakot 65,3 53,9

Laskennalliset verosaamiset 91,8 85,6

24 201,1 22 888,5


Milj. €

VASTATTAVAA 12/2010 12/2009

VIERAS PÄÄOMAVelat luottolaitoksille

Keskuspankeille 0,6 0,7Luottolaitoksille

Vaadittaessa maksettavat 744,5 696,5Muut 1 089,1 1 833,6 1 834,2 1 174,0 1 870,5 1 871,2

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille

TalletuksetVaadittaessa maksettavat 12 353,8 11 007,5Muut 1 668,6 14 022,4 1 734,9 12 742,3

Muut velatVaadittaessa maksettavat 7,1 8,0Muut 1 155,0 1 162,1 15 184,6 707,3 715,2 13 457,5

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Joukkovelkakirjalainat 1 513,5 1 777,7Muut 1 070,5 2 584,1 1 254,4 3 032,1

Johdannaissopimukset ja muut kaupankäynti-

tarkoituksessa pidettävät velat 932,0 956,2

Muut velat

Muut velat 781,1 822,5Pakolliset varaukset 6,1 787,2 - 822,5

Siirtovelat ja saadut ennakot 151,1 138,9

Velat, joilla on huonompi

etuoikeus kuin muilla veloilla

Pääomalainat 346,8 350,0Muut 210,6 557,4 206,6 556,6

Laskennalliset verovelat - -

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 56,8 70,9Vapaaehtoiset varaukset 47,3 104,1 47,3 118,2

OMA PÄÄOMAOsakepääoma 106,0 106,0Sidotut rahastot

Vararahasto 261,7 261,7Vapaat rahastot

Käyvän arvon rahastoRahavirran suojauksesta - -Käypään arvoon arvostamisesta 0,0 0,0Omaan pääomaan kirjatutlaskennalliset verot 0,0 0,0 0,0 0,0

Muut rahastot 43,8 43,8

Edellisten tilikausien voitto 1 523,6 1 494,0Tilikauden voitto 131,4 2 066,5 29,6 1 935,1

24 201,1 22 888,5Milj. €

TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET

Asiakkaan puolesta

kolmannen hyväksi

annetut sitoumukset

Takaukset ja pantit 1 912,7 1 492,2Muut - 1 912,7 - 1 492,2

Asiakkaan hyväksi annetut

peruuttamattomat sitoumukset

Arvopapereiden takaisinostositoumukset - -Muut 5 967,2 5 967,2 3 451,2 3 451,2

7 879,9 4 943,4


Sampo Pankki Oyj

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISTA

Sampo Pankki Oyj:n erillistilinpäätös vuodelta 2010 on laadittu luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 9. luvun, valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (150/2007) sekä Rahoitustarkastuksen standardin 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Lisäksi noudatetaan kirjanpitolakia ja osakeyhtiölain tilinpäätöstä koskevia säännöksiä, luottolaitostoiminnasta annetun lain 146 §:n mainituin poikkeuksin. Sampo Pankin erillistilinpäätöksen laatimisperiaatteet vastaavat pääosin kohdassa ”Tilinpäätöksen liitetiedot” esitettyjä Sampo Pankki -konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Sampo Pankki -konserni laatii IFRS -standardien mukaisen tilinpäätöksen. Seuraavassa esitetään ne periaatteet, joiden osalta Sampo Pankin erillistilinpäätös poikkeaa Sampo Pankin konsernitilinpäätöksestä. LEASINGKOHTEET Leasingsopimukset on merkitty taseeseen hankintamenon määräisinä, vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla lisäpoistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on tehty leasingvuokriin sisältyvien pääomapalautusten määräisinä. Tase-erä sisältää myös leasing-kohteiden ennakkomaksut. Tuloslaskelmaerä Leasingtoiminnan nettotuotot sisältää leasingsopimuksista saadut vuokratuotot vähennettynä leasingkohteista tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Erä sisältää myös leasingkohteista tehdyt lisäpoistot, leasingomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot, asiakkailta perityt palkkiot sekä muut leasingsopimuksista välittömästi johtuvat tuotot ja kulut. Muut leasingsopimuksista aiheutuvat tuotot ja kulut sisältyvät niiden luonnetta vastaavaan tuloslaskelmaerään.

AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMINEN

Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko aineettomiin tai aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän arvo alentunut. Jos omaisuuserän tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus kirjataan arvonalentumiseksi. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Suomen kirjanpitoa ja verotusta koskevien säännösten perusteella yhtiö voi kirjata tilinpäätökseensä eräitä verovaikutteisia vapaaehtoisia varauksia sekä suunnitelman ylittäviä poistoja. Yhtiöt käyttävät näitä tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Varausten määrä tai sen muutos eivät kuvaa yhtiöiden riskejä. Vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman mukaisten poistojen ja elinkeinoverotuksessa sallittujen kokonaispoistojen erotus esitetään tilinpäätöksessä omana eränään tuloslaskelman erässä Tilinpäätössiirrot ja kertynyt erotus taseessa eränä Tilinpäätössiirtojen kertymä. Tilinpäätössiirrot ja niiden kertymä esitetään niistä johtuvaa laskennallista verovelkaa vähentämättä.


TILINPÄÄTÖKSEN MUUT LIITETIEDOT

1 KORKOTUOTOT JA -KULUT TASE-ERITTÄIN

Milj. € 2010 2009

Korkotuotot

Saamisista luottolaitoksilta 16,2 67,0Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 479,2 624,5Saamistodistuksista 15,6 44,9Johdannaissopimukset -20,4 5,3Muut korkotuotot 0,9 10,1Yhteensä 491,6 751,8

Korkokulut

Veloista luottolaitoksille 52,2 40,5Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille 107,3 145,3Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista 32,8 154,6Johdannaissopimukset ja kaupankäynti-tarkoituksessa pidettävät velat 0,0 0,0Veloista, joilla on huonompi etuoikeuskuin muilla veloilla 15,6 12,2Muut korkokulut 0,6 2,0Yhteensä 208,5 354,7

Josta samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja osakkuusyrityksiltä saadut korkotuotot 3,5 3,2ja niille suoritetut korkokulut 33,0 21,1

2 LEASINGTOIMINNAN NETTOTUOTOT

2010 2009

Milj. €

Vuokratuotot 225,7 246,0Leasingomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot -198,5 -208,8Leasingomaisuuden arvonalentumiset 15,4 -20,1Leasingomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (netto) 2,4 -0,2Palkkiotuotot 1,8 2,2Muut tuotot 6,6 7,4Muut kulut -6,3 -7,0Yhteeensä 47,1 19,5

3 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA

Milj. € 2010 2009

Myytäsissä oleviin rahoitusvaroihin luokitelluistasijoituksista saadut osinkotuotot 0,1 0,1Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihinluokitelluista sijoituksista saadut osinkotuotot 0,0 0,0Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä saadut osinkotuotot 2,7 5,0Omistusyhteysyrityksiltä saadut osinkotuotot 1,5 2,1Yhteensä 4,3 7,2

4 PALKKIOTUOTOT JA -KULUT

Milj. € 2010 2009

Palkkiotuotot

Luotonannosta 56,0 36,7Ottolainauksesta 7,6 13,5Maksuliikenteestä 44,1 47,2Omaisuudenhoidosta 45,4 48,5Arvopaperitoiminnasta 4,1 4,4Takausten myöntämisestä 13,4 13,6Muusta toiminnasta 36,8 39,3Yhteensä 207,3 203,3

Palkkiokulut

Maksetuista toimitusmaksuista 15,9 16,5Muista 22,2 20,7Yhteensä 38,1 37,2


5 ARVOPAPERIKAUPAN NETTOTUOTOT

Milj. € Myyntivoitot ja Käyvän arvon Yhteensä -tappiot muutokset

(nto) (nto)

Saamistodistuksista 0,0 -2,5 -2,5Osakkeista ja osuuksista 0,0 0,3 0,3Johdannaissopimuksista 4,7 34,0 38,7Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat 0,0 0,1 0,1Muut 0,0 -3,8 -3,8Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 4,7 28,2 32,9

Valuuttatoiminnan nettotuotot 23,3 23,3Yhteensä 28,0 28,2 56,1

Milj. € Myyntivoitot ja Käyvän arvon Yhteensä -tappiot muutokset

(nto) (nto)

Saamistodistuksista -8,6 -8,6Osakkeista ja osuuksista -34,6 -9,8 -44,4Johdannaissopimuksista -13,8 -13,8Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat 3,3 3,3Muut 2,3 2,3Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä -34,6 -26,6 -61,2

Valuuttatoiminnan nettotuotot 16,0 16,0Yhteensä -18,6 -26,6 -45,2

2010

2009

6 SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS

Milj. € 2010 2009

Käyvän arvon suojaus

Suojaavien johdannaissopimusten käyvän arvon muutos, netto, josta 17,7 2,1 Saamisia suojaavat johdannaiset 8,6 0,4 Velkoja suojaavat johdannaiset 9,1 1,7

Suojattujen kohteiden käyvän arvon muutos, netto, josta -17,5 -1,8 Saamiset -8,6 -0,7 Velat -8,9 -1,2

Yhteensä 0,2 0,2

7 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA MUUT KULUT

Milj. € 2010 2009

Liiketoiminnan muut tuotot

Muut tuotot 13,5 3,7Yhteensä 13,5 3,7

Liiketoiminnan muut kulut

Vuokrakulut 26,5 29,1Kulut kiinteistöistä ja kiinteistöyhteisöistä 0,0 0,0Muut kulut 22,5 16,8Yhteensä 49,0 45,9

Vertailukauden luvut on muutettu.

8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ

Milj. € 2010 2009

Suunnitelman mukaiset poistot 9,2 8,2


9 ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA SEKÄ MUISTA

RAHOITUSVAROISTA

Sopimuskohtaiset Ryhmäkohtaiset Vähennykset Tuloslaskelmaanarvonalentumis- arvonalentumis- kirjatut

Milj. € tappiot brutto tappiot brutto

Saamisista luottolaitoksilta 0,9 -0,9Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöltä 213,3 167,8 45,4Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä 10,6 0,3 8,0 2,9Arvonalentumistappiot luotoista ja muista

sitoumuksista yhteensä 223,9 0,3 176,7 47,5

Konserniosakkeista ja -osuuksistaOmistusyhteysosakkeista ja -osuuksistaArvonalentumistappiot muista rahoitusvaroista

yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0

Arvonalentumistappiot yhteensä 223,9 0,3 176,7 47,5

Sopimuskohtaiset Ryhmäkohtaiset Vähennykset Tuloslaskelmaanarvonalentumis- arvonalentumis- kirjatut

Milj. € tappiot brutto tappiot brutto

Saamisista luottolaitoksilta 0,9 0,9Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöltä 275,2 13,1 123,3 165,1Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä 36,5 0,6 30,9 6,3Arvonalentumistappiot luotoista ja muista

sitoumuksista yhteensä 312,7 13,8 154,2 172,2

Konserniosakkeista ja -osuuksistaOmistusyhteysosakkeista ja -osuuksistaArvonalentumistappiot muista rahoitusvaroista

yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0

Arvonalentumistappiot yhteensä 312,7 13,8 154,2 172,2


2010

2009

10 LIIKETOIMINTA-ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Milj. € Pankkiliiketoiminto Markets Capital Muut Yhteensä

Korkokate 315,6 28,5 -0,3 -13,6 330,2Muut tuotot, netto 153,6 28,1 26,3 35,3 243,3Tuotot yhteensä 469,2 56,6 26,0 21,7 573,5

Liiketoiminnan kulut yhteensä -362,3 -21,0 -14,5 0,0 -397,7Arvonalentumiset -37,9 -9,5 0,0 0,0 -47,5Voitto ennen veroja 69,0 26,1 11,5 21,7 128,3

Varat yhteensä 33 814 4 410 17 -14 040 24 201,1

josta saamiset luottolaitoksilta ja 31 399 7 896 100 -18 738 20 656,5saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöilrä

Velat yhteensä 33 814 4 410 17 -14 040 24 201,1

josta velat luottolaitoksille ja 32 313 2 052 0 -17 938 16 427,0velat yleisölle ja julkisyhteisölle

Henkilöstö keskimäärin 2 156 64 53 352 2 624

Milj. € Pankkiliiketoiminto Markets Capital Muut Yhteensä

Korkokate 335,0 79,1 -0,2 2,7 416,7Muut tuotot, netto 160,4 -47,0 28,0 -9,3 132,1Tuotot yhteensä 495,4 32,1 27,8 -6,5 548,7

Liiketoiminnan kulut yhteensä -350,7 -21,2 -16,2 -0,9 -389,0Arvonalentumiset -165,5 -6,7 0,0 0,0 -172,2Voitto ennen veroja -20,9 4,3 11,6 -7,5 -12,5

Varat yhteensä 31 244 5 374 19 -13 748 22 889

josta saamiset luottolaitoksilta ja 31 239 7 400 72 -15 976 22 734saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöilrä

Velat yhteensä 31 244 5 374 19 -13 748 22 889

josta velat luottolaitoksille ja 31 038 2 956 0 -16 432 17 562velat yleisölle ja julkisyhteisölle

Henkilöstö keskimäärin 2 244 64 59 521 2 888

2009

2010


11 SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA

Yhteensä Vaadittaessa Muut kuinMilj. € maksettavat vaadittaessa

maksettavat

Kotimaisilta luottolaitoksilta 944,6 9,5 935,1Ulkomaisilta luottolaitoksilta 2 394,3 178,0 2 216,3Yhteensä 3 338,9 187,5 3 151,4

Yhteensä Vaadittaessa Muut kuinMilj. € maksettavat vaadittaessa

maksettavat

Kotimaisilta luottolaitoksilta 1 348,7 63,6 1 285,0Ulkomaisilta luottolaitoksilta 1 790,4 292,6 1 497,8Yhteensä 3 139,1 356,3 2 782,8

2010

2009

12 SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ

Milj. € 2010 2009

Yritykset ja asuntoyhteisöt 5 690,3 5 760,8Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 134,8 156,1Julkisyhteisöt 282,4 136,6Kotitaloudet 10 720,5 10 171,4Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 172,1 169,8Ulkomaat 317,4 425,8Repo-sopimukset 0,0 0,0Yhteensä 17 317,5 16 820,5

Arvonalentumistappiot

Arvonalentumistappiot vuoden alussa 292,4 141,1

+ Uudet arvonalentumiset 153,9 212,2 - Arvonalentumisten peruutukset -106,4 -55,2

- Lopullisiksi muuttuneet arvonalennukset -28,2 -5,7

Arvonalentumistappiot vuoden lopussa 311,6 292,4



13 SAAMISTODISTUKSET

Milj. € Julkisestinoteeratut Muut Yhteensä

Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät 58,9 6,3 65,2

Valtion velkasitoumukset 6,0 6,0Kuntatodistukset 0,1 5,3 5,4Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 52,8 52,8Muut julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 1,0 1,0Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen

laskemat saamistodistukset * 34,0 70,6 104,6

Saamistodistukset yhteensä 92,9 76,9 169,8

joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia 52,7 52,7joista huonommalla etuoikeudella olevat 0,0* erittely seuraavassa taulukossa

Julkisestinoteeratut Muut Yhteensä

Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen

laskemat


Pankkien sijoitustodistukset 0,0Yritystodistukset 2,3 2,3Pankkien liikkeeseen laskematjoukkovelkakirjat 21,9 21,9Muut saamistodistukset 12,1 68,3 80,4Myytävissä olevat 0,0

Muut saamistodistukset 0,0Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen

laskemat saamistodistukset yhteensä 34,0 70,6 104,6

Milj. € Julkisestinoteeratut Muut Yhteensä

Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat


Valtion velkasitoumukset 5,6 - 5,6Kuntatodistukset 0,1 13,1 13,2Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 234,6 0,0 234,6Muut julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat 0,0 0,4 0,4Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen

laskemat saamistodistukset * 0,0 75,4 75,4

Saamistodistukset yhteensä 240,3 89,0 329,3

joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia 234,5 - 234,5joista huonommalla etuoikeudella olevat 0,0 0,0 0,0* erittely seuraavassa taulukossa

Julkisestinoteeratut Muut Yhteensä

Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen

laskemat


Pankkien sijoitustodistukset 0,0 0,0 0,0Yritystodistukset - 5,3 5,3Pankkien liikkeeseen laskematjoukkovelkakirjat - 19,3 19,3Muut saamistodistukset 0,0 50,8 50,8Myytävissä olevat 0,0 0,0 0,0

Muut saamistodistukset - - 0,0Muiden kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen

laskemat saamistodistukset yhteensä 0,0 75,4 75,4

2010

2009

14 RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSIN VUOKRALLE ANNETTU OMAISUUS

Milj. € 2010 2009

Ennakkomaksut 9,6 4,0Koneet ja kalusto 581,6 688,1Kiinteä omaisuus ja rakennukset 52,9 55,8Muu omaisuus 8,4 10,9Yhteensä 652,5 758,8


15 OSAKKEET JA OSUUDET

Milj. € Julkisesti Muut Yhteensä joistanoteeratut luottolaitoksissa

Osakkeet ja osuudet 16,9 6,6 23,5 0,6

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät 16,9 6,6 23,5 0,6Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 0,0 93,2 93,2 76,1

Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,0 5,2 5,2 0,0

Yhteensä 121,9 76,7

Milj. € Julkisesti Muut Yhteensä joistanoteeratut luottolaitoksissa

Osakkeet ja osuudet 1,0 14,5 15,5 1,7

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät 1,0 14,5 15,5 1,7Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 0,0 85,8 85,8 76,1

Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,0 5,2 5,2 0,0

Yhteensä 106,5 77,8

2010

2009

16 JOHDANNAISSOPIMUKSET

2010

Milj. €alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta positiivinen negatiivinen

Suojaamistarkoituksessa tehdyt sopimukset

Korkojohdannaiset 95,2 830,5 708,9 22,2 49,4

Koronvaihtosopimukset 95,2 830,5 708,9 22,2 49,4

Valuuttajohdannaiset 112,7 2,4 42,0 0,3 16,3

OptiosopimuksetOstetut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Asetetut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 112,7 2,4 42,0 0,3 16,3

Osakejohdannaiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Optiosopimukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Ostetut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Asetetut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Muussa kuin suojaamistarkoituksessa

tehdyt sopimukset

Korkojohdannaiset 9 944,5 15 867,7 4 384,3 473,1 427,7

Termiinisopimukset 1 893,0 0,0 0,0 5,0 2,6Optiosopimukset 0,0 0,0 0,0 42,7 35,5

Ostetut 479,5 1 550,4 377,3 0,0 0,0Asetetut 471,1 1 692,4 377,3 0,0 0,0

Koronvaihtosopimukset 7 100,9 12 624,9 3 629,8 425,3 389,5

Valuuttajohdannaiset 16 937,7 2 911,6 493,2 319,6 320,3

Termiinisopimukset 13 778,1 1 057,8 0,0 184,2 181,6Optiosopimukset 0,0 0,0 0,0 22,9 22,8

Ostetut 1 467,0 24,5 0,0 0,0 0,0Asetetut 1 041,5 23,9 0,0 0,0 0,0

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 651,2 1 805,5 493,2 112,5 115,9

Osakejohdannaiset 1 200,7 539,4 19,6 12,4 17,0


Muut johdannaiset 234,0 422,6 235,0 91,3 101,4

Konserniyritysten kanssa tehdyt sopimukset 1 000,0 1 000,0 2 070,6 14,0 29,5

Kohde-etuuden nimellisarvoJäljellä oleva maturiteetti

Käypä arvo


2009

Milj. €alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta positiivinen negatiivinen

Suojaamistarkoituksessa tehdyt sopimukset

Korkojohdannaiset 237,6 675,3 711,2 26,0 47,1

Koronvaihtosopimukset 237,6 675,3 711,2 26,0 47,1

Valuuttajohdannaiset 289,7 0,0 0,0 0,8 48,2

OptiosopimuksetOstetut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Asetetut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0




Muussa kuin suojaamistarkoituksessa

tehdyt sopimukset

Korkojohdannaiset 11 888,0 12 920,0 3 093,1 447,9 449,7

Termiinisopimukset 369,1 0,0 0,0 0,8 3,3Optiosopimukset 0,0 0,0 0,0 46,8 52,0

Ostetut 708,5 1 348,9 430,1 0,0 0,0Asetetut 716,9 1 253,7 585,4 0,0 0,0

Koronvaihtosopimukset 10 093,5 10 317,4 2 077,7 400,3 394,4

Valuuttajohdannaiset 12 120,7 1 022,6 216,2 287,3 268,6

Termiinisopimukset 11 323,1 482,4 0,0 161,6 169,1Optiosopimukset 0,0 0,0 0,0 7,8 7,8

Ostetut 283,3 81,6 5,6 0,0 0,0Asetetut 245,1 79,3 5,3 0,0 0,0




Muut johdannaiset 1 262,5 53,8 10,9 124,6 124,0

Konserniyritysten kanssa tehdyt sopimukset 2 959,8 1 000,0 92,0 0,4 59,3

Kohde-etuuden nimellisarvo Käypä arvoJäljellä oleva maturiteetti

17 AINEELLISET HYÖDYKKEET

2010 2009

Milj. €Kirjanpito- Sitoutunut Kirjanpito- Sitoutunut

Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja arvo pääoma arvo pääomaosuudet

Omassa käytössä olevat 0,0 0,0 2,0 2,0Yhteensä 0,0 0,0 2,0 2,0

18 AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET TILIKAUDEN AIKANA

IT-kulut Muut aineettomat Sijoituskiinteistöt Muut kiinteistöt Muuthyödykkeet ja sijoituskiin- ja kiinteistö- aineelliset

Milj. € teistöosakkeet osakkeet hyödykkeet

Hankintameno tilikauden alussa 0,0 0,0 2,0 1,4 111,2

Lisäykset 11,6 4,5Vähennykset -2,4 -0,5 -1,4Siirrot erien välilläHankintameno tilikauden lopussa 0,0 0,0 11,2 0,9 114,3

Kertyneet poistot ja arvonalennuksettilikauden alussa 0,0 0,6 -86,5Vähennysten ja siirtojen kertyneetpoistot 0,9Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,0 -8,3ArvonalennuksetKertyneet poistot tilikauden lopussa 0,0 0,0 0,0 0,6 -93,9

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo tilikauden lopussa 0,0 0,0 11,2 1,5 20,4

IT-kulut Muut aineettomat Sijoituskiinteistöt Muut kiinteistöt Muuthyödykkeet ja sijoituskiin- ja kiinteistö- aineelliset

Milj. € teistöosakkeet osakkeet hyödykkeet

Hankintameno tilikauden alussa 0,0 0,0 0,0 1,4 100,9

Lisäykset 2,0 12,2Vähennykset -1,8Siirrot erien välilläHankintameno tilikauden lopussa 0,0 0,0 2,0 1,4 111,2

Kertyneet poistot ja arvonalennuksettilikauden alussa 0,0 -80,5Vähennysten ja siirtojen kertyneetpoistot 1,1Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -7,2Arvonalennukset 0,6Kertyneet poistot tilikauden lopussa 0,0 0,0 0,0 0,6 -86,5

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo tilikauden lopussa 0,0 0,0 2,0 2,0 24,7

2010

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

2009

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet


19 MUUT VARAT

2010 2009

Milj. €

Maksujenvälityssaamiset 0,0 0,0Johdannaissopimuksiin liittyvät marginaalisaamiset 5,2 5,4Muut 193,3 514,2Yhteensä 198,5 519,7

20 SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT

2010 2009

Milj. €

Siirtyvät korot 55,9 42,9Muut 9,4 11,1Yhteensä 65,3 53,9

21 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

2010 2009

Milj. €

Laskennalliset verosaamiset 91,8 85,6

Jaksotuserot 91,8 85,6Vahvistetut tappiotLaskennalliset verovelat 0,0

Jaksotuserot 0,0 0,0Käyvän arvon rahasto 0,0 0,0Laskennalliset verosaamiset (-)/ verovelat (+), netto -91,8 -85,6

22 YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT

Milj. € Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo NimellisarvoSijoitustodistukset 1 070,5 1 071,4 1 254,4 1 255,9Joukkovelkakirjalainat 1 513,5 1 555,6 1 777,7 1 867,7Yhteensä 2 584,1 2 627,1 3 032,1 3 123,6

20092010

23 MUUT VELAT

2010 2009

Milj. €

Muut velat

Maksujenvälitys 617,4 563,9Muut 169,8 258,6Yhteensä 787,2 822,5

24 SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT

2010 2009

Milj. €

Siirtyvät korot 51,2 35,2Muut 99,9 103,8Yhteensä 151,1 138,9


25 VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUS KUIN MUILLA VELOILLA

Milj. € 2010 2009

Velat, joiden kirjanpitoarvo yli 10 % veloista,joilla on huonompi etuoikeus 557,4 556,6Muut velat, joilla on huonompi etuoikeus 0,0 0,0Yhteensä 557,4 556,6

josta ikuisia lainoja 357,6 350,0

Konserniyrityksille suunnatut lainat - -

Osakkuusyrityksille suunnatut lainat - -

Liikkeeseenlaskija Kirjanpito- Nimellis- Valuutta Korko % Eräpäiväarvo milj. € arvo milj. €

Sampo Pankki Oyj 1) 199,8 200 EUR 1,278 31.5.2016Sampo Pankki Oyj 2) 134,6 125 EUR 5,407 ei eräpäivääSampo Pankki Oyj 3) 123,4 125 EUR 2,626 ei eräpäivääSampo Pankki Oyj 4) 99,5 100,0 EUR 2,970 ei eräpäivääYhteensä 557,4 550,0

1) Voidaan maksaa takaisin koronmaksun yhteydessä toukokuussa 2011 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä. Vakavaraisuudenomien varojen laskennassa debentuurilainasta 199,7 milj. euroa on sisällytetty alempiin toissijaisiin omiin varoihin.2) Voidaan maksaa takaisin koronmaksun yhteydessä maaliskuussa 2014 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä. Vakavaraisuudenomien varojen laskennassa pääomalaina on sisällytetty kokonaisuudessaan ensisijaisiin omiin varoihin.3) Voidaan maksaa takaisin koronmaksun yhteydessä maaliskuussa 2011 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä. Vakavaraisuuden omien varojen laskennassa pääomalaina on sisällytetty kokonaisuudessaan ensisijaisiin omiin varoihin.4) Voidaan maksaa takaisin koronmaksun yhteydessä lokakuussa 2014 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä. Vakavaraisuudenomien varojen laskennassa pääomalaina on sisällytetty kokonaisuudessaan ensisijaisiin omiin varoihin.

Pääomalainat 31.12.2010 350,0 (350)

Sampo Pankilla oli 31.12.2010 kolme pääomalainaa. Lainojen pääasialliset ehdot esitetään IFRS-tilinpäätöksenliitteessä 26 Liikkeeseen lasketut velkakirjat.


26 SAAMISTEN JA VELKOJEN MATURITEETTIJAKAUMA TASE-ERITTÄIN TILIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ

JÄLJELLÄ OLEVAN JUOKSUAJAN MUKAAN

Milj. € 2010 2009

Saamiset

Alle 3 kuukautta 4 991,4 5 039,4Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,0 0,0Saamiset luottolaitoksilta 3 064,0 2 875,6Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 898,6 2 143,8Saamistodistukset 28,8 20,03 - 12 kuukautta 1 947,5 1 718,3Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 51,1 181,5Saamiset luottolaitoksilta 240,4 85,7Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 600,2 1 424,9Saamistodistukset 55,8 26,21 - 5 vuotta 6 381,0 6 172,4Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 1,6 52,9Saamiset luottolaitoksilta 34,3 177,8Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 312,6 5 893,1Saamistodistukset 32,5 48,65 - 10 vuotta 4 018,2 3 914,4Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,0 0,1Saamiset luottolaitoksilta 0,2 0,0Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 4 018,0 3 914,4Saamistodistukset 0,0 0,0Yli 10 vuotta 3 488,1 3 444,2Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,0 0,0Saamiset luottolaitoksilta 0,0 0,0Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 3 488,1 3 444,2Saamistodistukset 0,0 0,0

Milj. €

Velat

Alle 3 kuukautta 15 995,2 14 905,7Velat luottolaitoksille 738,2 747,7Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 14 082,5 13 145,8Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 1 051,0 1 012,2Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 123,5 0,03 - 12 kuukautta 1 594,9 522,7Velat luottolaitoksille 6,0 3,5Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 883,5 46,4Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 505,6 472,8Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 199,8 0,01 - 5 vuotta 2 343,2 2 749,8Velat luottolaitoksille 1 000,0 1 000,0Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 161,4 233,7Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 947,7 1 391,1Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 234,1 125,05 - 10 vuotta 221,6 503,1Velat luottolaitoksille 90,0 120,0Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 56,8 30,7Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 74,8 145,8Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 0,0 206,6Yli 10 vuotta 5,4 236,1Velat luottolaitoksille 0,0 0,0Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 0,4 0,9Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 5,0 10,2Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 0,0 225,0

27 OMAISUUS- JA VELKAERIEN JAKAANTUMINEN KOTIMAAN RAHAN (EURO) JA

ULKOMAAN RAHAN (MUUT VALUUTAT) MÄÄRÄISIIN ERIIN TILIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ

Muut Yhteensä Samaan konser-Milj. € valuutat niin kuuluvalta

Vastaavaa

Saamiset luottolaitoksilta 2 900,4 438,5 3 338,9 132,9Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 16 911,3 406,2 17 317,5 16,9Saamistodistukset 163,8 6,0 169,8 40,5Johdannaissopimukset 918,9 0,0 918,9 19,7Muu omaisuus 2 449,3 6,7 2 456,0 0,0Yhteensä 23 343,7 857,4 24 201,1 209,9

Vastattavaa

Velat luottolaitoksille 1 216,2 618,0 1 834,2 16,0Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 14 862,5 322,1 15 184,6 37,0Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 518,5 65,5 2 584,0Johdannaissopimukset ja kaupankäynti-tarkoituksessa pidettävät velat 932,0 0,0 932,0 30,6Muut velat 1 422,7 73,0 1495,7 0,0Yhteensä 20 951,9 1 078,6 22 030,5 83,5

2010


Muut Yhteensä Samaan konser-Milj. € valuutat niin kuuluvalta

Vastaavaa

Saamiset luottolaitoksilta 2 561,5 577,5 3 139,1 66,4Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 16 432,1 388,4 16 820,5 17,7Saamistodistukset 323,7 5,6 329,3 40,0Johdannaissopimukset 899,9 0,0 899,9 14,1Muu omaisuus 1 685,0 14,9 1 699,8 0,0Yhteensä 21 902,2 986,3 22 888,5 138,2

Vastattavaa

Velat luottolaitoksille 1 289,4 581,8 1 871,2 16,0Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 13 118,0 339,6 13 457,5 27,2Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 902,1 130,0 3 032,1Johdannaissopimukset ja kaupankäynti-tarkoituksessa pidettävät velat 956,2 0,0 956,2 73,0Muut velat 1 455,5 62,6 1 518,1 0,0Yhteensä 19 721,2 1 114,0 20 835,2 116,3

2009

28 TULOSLASKELMAAN KIRJATUT KÄYVÄN ARVON MUUTOKSET

Milj. € Kirjanpitoarvo Käyvän arvon Kirjanpitoarvo Käyvän arvonmuutokset muutokset

(nto) (nto)

Saamistodistuksista 169,8 -2,5 329,3 -8,6Osakkeista ja osuuksista 23,6 0,3 15,5 -9,8Johdannaissopimuksista 38,7 -13,8 Kaupankäyntivarat / positiivinen markkina-arvo 918,9 899,9 Kaupankäyntivelat / negatiivinen markkina-arvo 932,0 956,2Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat 1 070,5 0,1 1 254,4 3,3Muut 17 317,5 -3,8 16 820,5 2,3Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 32,9 -26,6

Valuuttatoiminnan nettotuotot 23,3 16,0Yhteensä 56,1 -10,6

2010 2009

29 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT JA KIRJANPITOARVOT

2010 2009

Milj. €Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvoKäteiset varat 1 292,7 1 292,7 148,7 148,7Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 52,7 52,7 234,5 234,5Saamiset luottolaitoksilta 3 338,9 3 338,9 3 139,1 3 139,1Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 17 970,1 17 248,4 17 579,2 16 765,1Saamistodistukset 117,1 117,1 94,8 94,8Osakkeet ja osuudet 23,6 23,6 15,5 15,5Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 5,2 5,2 5,2 5,2Johdannaissopimukset 918,9 918,9 899,9 899,9RahoitusvelatVelat luottolaitoksille 1 834,2 1 834,2 1 871,2 1 871,2Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 15 184,6 15 199,5 13 457,5 13 467,3Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 584,1 2 582,3 3 032,1 3 008,3Johdannaissopimukset ja muut kaupankäynti- 932,0 932,0 956,2 956,2tarkoituksessa pidettävät velatVelat, joilla on huonompi etuoikeus kuin 557,4 479,5 556,6 479,0muilla veloilla

1) Sisältää leasingkohteet

Rahoitusinstrumentit esitetään taseessa käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. IFRS-tilinpäätöksen luvussa Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista kerrotaan rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostustavan mukaan ja perusteet arvostamistavoille. IFRS-tilinpäätöksen liitteessä 12 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on kuvattu tarkemmin käypien arvojen määrittämiseen ja arviointiin käytettyjä menetelmiä.


30 OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET TILIKAUDEN AIKANA

2010

Osake- Vara- Käyvän arvon Muut Kertyneet YhteensäMilj. € pääoma rahasto rahasto rahastot voittovarat

Kirjanpitoarvo 1.1.2010 106,0 261,7 0,0 43,8 1 523,6 1 935,1Lisäykset 0,0Vähennykset 0,0 0,0Osingonjako 0,0Tilikauden voitto 131,4 131,4Kirjanpitoarvo 31.12.2010 106,0 261,7 0,0 43,8 1 655,0 2 066,5

Kertyneet voittovarat 1.1.2010 1 523,6Osingonjako 0,0Tilikauden voitto 131,4Kertyneet voittovarat 31.12.2010 1 655,0

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.2010

Emoyhtiö

Muut rahastot 43,8Kertyneet voittovarat 1 523,6Tilikauden voitto 131,4Vähennykset 0,0Yhteensä 1 698,8

2009

Osake- Vara- Käyvän arvon Muut Kertyneet YhteensäMilj. € pääoma rahasto rahasto rahastot voittovarat

Kirjanpitoarvo 1.1.2009 106,0 261,7 0,0 43,8 1 494,0 1 905,5Lisäykset 0,0Vähennykset 0,0 0,0Osingonjako 0,0Tilikauden voitto 29,6 29,6Kirjanpitoarvo 31.12.2009 106,0 261,7 0,0 43,8 1 523,6 1 935,1

Kertyneet voittovarat 1.1.2009 1 494,0Osingonjako 0,0Tilikauden voitto 29,6Kertyneet voittovarat 31.12.2009 1 523,6

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.2009

Emoyhtiö

Muut rahastot 43,8Kertyneet voittovarat 1 494,0Tilikauden voitto 29,6Vähennykset 0,0Yhteensä 1 567,4

31 OSAKEPÄÄOMA

Sampo Pankki Oyj

Sampo Pankki Oyj:n osakepääoma on 106 000 000,00 euroa. Osakkeiden lukumäärä on 106 000 kappaletta ja kullakin osakkeella on yksi ääni.

32 OSAKKEITA KOSKEVAT OSAKEANNIT, OPTIO-OIKEUDET JA VAIHTOVELKAKIRJOJEN

LIIKKEESEENLASKUT

Sampo Pankilla ei ole tilikauden aikana ollut osakeanteja eikä se ole laskenut liikeeseen optio-oikeuksia eikä vaihtovelkakirjalainoja. Pankilla ei ole voimassaolevia yhtiökokouksen uusmerkintää, optio-oikeuksien antamista tai vaihtovelkakirjalainan ottamista koskevia valtuuksia.

33 OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN JA SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2009

Leonia Oyj omistaa Leonia Corporate Bank Oyj:n sekä Leonia Pankki Oyj:n kaikki osakkeet.Danske Bank A/S omistaa Sampo Pankki Oyj:n koko osakekannan.


34 ANNETUT VAKUUDET

Milj. € 2010

Omasta velasta annetut

Tase-erä Pantit Muut vakuudet YhteensäVelat luottolaitoksilleVelat yleisölle ja julkisyhteisöille 6,0 6,0Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjatJohdannaiset ja kaupankäynti-tarkoituksessa pidettävät velat 120,1 120,1Muut velatHuonommalla etuoikeudella olevatvelatTaseen ulkopuoliset sitoumukset 722,9 722,9Omasta velasta annetut yhteensä 849,0 849,0

Muiden puolesta annetut yhteensä 14,4 14,4

Milj. € 2009

Omasta velasta annetut

Tase-erä Pantit Muut vakuudet YhteensäVelat luottolaitoksilleVelat yleisölle ja julkisyhteisöille 5,6 5,6Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjatJohdannaiset ja kaupankäynti-tarkoituksessa pidettävät velat 78,3 78,3Muut velatHuonommalla etuoikeudella olevatvelatTaseen ulkopuoliset sitoumukset 567,9 567,9Omasta velasta annetut yhteensä 651,8 651,8

Muiden puolesta annetut yhteensä 25,2 25,2

35 ELÄKEVASTUUT

Sampo Pankki Oyj:n ja sen konserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla.

36 LEASING- JA MUUT VUOKRAVASTUUT

2010 2009

Milj. €

Yhden vuoden kuluessa 27,0 26,8Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 81,8 81,3Yli viiden vuoden kuluessa 38,1 48,8Yhteensä 146,9 156,9

37 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET

2010 2009

Milj. €

Takaukset ja pantit 1 912,7 1 492,2

josta konserniyhtiöiden puolesta 4,4 4,4osakkuusyhtiöiden puolesta

Arvopapereiden takaisinostositoumukset

Myönnetyt nostamattomat luotot ja käyttämättömät

limiitit sekä sitovat luottolupaukset 5 967,2 3 451,2

konserniyhtiöille 2 501,8 10,0osakkuusyhtiöille 23,1 5,7

Merkintäsitoumukset

Muut sitoumukset

konserniyhtiöille tai niiden puolestaosakkuusyhtiöille tai niiden puolesta

Annetut sitoumukset yhteensä 7 879,9 4 943,4

konserniyhtiöille tai niiden puolesta 2 506,2 14,4osakkuusyhtiöille tai niiden puolesta 23,1 5,7


38 HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ

Keskimääräinen Muutos tilikauden

lukumäärä aikana

Kokoaikainen henkilöstö 2 455 -247

Osa-aikainen henkilöstö 102 13

Määräaikainen henkilöstö 67 -30

Yhteensä 2624 -264

Henkilöstön jakautumat segmenteittäin on esitetty liitetiedon 10 yhteydessä.

JOHDON PALKAT JA PALKKIOT (1 000 €)

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 2010

Toimitusjohtaja Ilkka Hallavo 643,1

Varatoimitusjohtaja Risto Tornivaara 376,7

Hallituksen jäsenet

Sampo Pankki Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita yhteensä 50 000 euroa. Sampo Pankki Oyj:n

hallituksen jäsenille, jotkat ovat konsernin henkilökuntaa, ei makseta erillistä palkkiota hallituksen jäsenen

tehtävästä.

ELÄKESITOUMUKSET

Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta.

Eläke-etuus on 60 % eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta.

LAINAT

Milj. €

1.1.2010 0,4

Lisäykset 0,0

Vähennykset 0,0

31.12.2010 0,4

Johdon lainoista peritty vuotuinen korko on työsuhdelainalta edellytetyn koron suuruinen.

Myös muut ehdot vastaavat konsernissa vahvistettuja työsuhdelainan ehtoja.

Lainoista on saatu vakuus.


39 LÄHIPIIRILIIKETOIMET

31.12.2010

Kuulumisperuste Tase-erä

Saamiset Saamis-todistukset Osakkeet Muut saamiset Yhteensä Takaukset/vakuudet

Omistus 21,6 21,6Johto 0,4 0,4 0,4Omistajayhteisön johtoSukulaisuus 0,0 0,0Määräysvalta 71,9 8,0 0,8 80,8Eläkesäätiö/-kassa 0,0Yhteensä 102,7 0,4Arvonalentumistappiot 1.1.2010 1,0Tilkauden arvonalentumistappiot -0,1Arvonalentumistappiot 31.12.2010 0,9

31.12.2009

Kuulumisperuste Tase-erä

Saamiset Saamis-todistukset Osakkeet Muut saamiset Yhteensä Takaukset/vakuudet

Omistus 19,3 19,3Johto 0,4 0,4Omistajayhteisön johto 0,0Sukulaisuus 0,0 0,0Määräysvalta 89,4 0,0 7,5 0,0 96,8Eläkesäätiö/-kassa 0,0Yhteensä 89,7 19,3 7,5 0,0 116,5 0,0Arvonalentumistappiot 1.1.2009 0,3Tilkauden arvonalentumistappiot 0,7Arvonalentumistappiot 31.12.2009 1,0

40 OSAKEOMISTUKSET

Yritys, kotipaikka, toimiala Viite Omistusosuus Osakkeidenkaikista yhteenlaskettu

osakkeista % kirjanpitoarvo milj. €Sampo Pankki Oyj:n tytäryhtiöt

MB Equity Partners Oy, Helsinki, pääomarahastojen hallinnointi 1 40,0 0,0MB Mezzanine Fund II Ky, Helsinki, välirahoitustoiminta 1 60,0 0,0Kiinteistömaailma Oy, Helsinki, asuntojen ja kiinteistöjen välitys 1 100,0 2,0Sampo Asuntoluottopankki Oyj, Helsinki, kiinnitysluottotoiminta 1 100,0 76,1Sampo Rahastoyhtiö Oy, Helsinki, sijoitusrahastotoiminta 1 100,0 3,8Aurinkopihan Palvelut Oy, Helsinki, muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 1 100,0 0,1As Oy Espoon Leppävaaran Aurinkopiha, Espoo, asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta 1 88,0 11,2

Sampo Pankki Oyj:n omistusyhteysyritykset

Automatia Pankkiautomaatit Oy, Helsinki, elektroniset pankkipalvelut 2 33,3 5,1MB Equity Fund Ky, Helsinki, pääomasijoitustoiminta 2 20,9 0,0Tapio Technologies Oy, Espoo, elektronisten laitteiden valmistus 2 20,0 0,0

1 Yhdistelty konsernitilinpäätökseen rivi riviltä2 Yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä

41 TIETOJA NOTARIAATTITOIMINNASTA JA HALLUSSA OLEVIEN ASIAKASVAROJEN KOKONAISMÄÄRÄ

Sampo Pankki Oyj tarjoaa täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelua ja konsultoivaa omaisuudenhoitopalvelua sekä itse että tytäryhtiöidensa kautta.

Milj. €

Omaisuudenhoidon varatTäyden valtakirjan omaisuudenhoidossa olevat varat 8 668,5Sopimuspohjaisen sijoitusneuvonnan piirissä olevat varat 4 416,7

Omaisuudenhoidon varat yhteensä 13 085,3


42 TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Milj. € 2010 2009

Tilintarkastajien palkkiotErnst & Young Oy

Tilintarkastus 0,2 0,2Tilintarkastajan lausunnot 0,0 0,0Veroneuvonta 0,0 0,0Muut palvelut 0,0 0,5

Tilintarkastajien palkkiot yhteensä 0,2 0,7

43 KONSERNIIN KUULUVAA VALVOTTAVAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Sampo Pankki Oyj kuului vuonna 2010 Danske Bank -konserniin, jonka emoyhtiö on Danske Bank A/S.Danske Bank A/S:n tilinpäätös vuodelta 2010 on nähtävissä osoitteessa www.danskebank.com.

Sampo Pankki Oyj:n kotipaikka on Helsinki.


KIRJANPITOKIRJAT 2010

Sampo Pankki -konserni

Konserniyhtiöiden tilinpäätöstiedot yhdistellään konsernin kirjanpitojärjestelmään. Yhdistelystä tuotetaan seuraavat tilinpäätösasiakirjat:

Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Yhdistelylaskelmat

Edellä luetellut tilinpäätösasiakirjat sekä kopiot tytäryhtiöiden tasekirjoista ja tilintarkastuskertomuksista säilytetään Sampo Pankki Oyj:n Talousyksikössä Hiililaiturinkuja 2/PL 1566. Sampo Pankki Oyj Sampo Pankki Oyj käyttää Danske Bank A/S:n kirjanpitojärjestelmää, jota hallinnoidaan Tanskasta käsin. Vuoden vaihteessa kirjanpitokirjat tallennetaan elektroniseen muotoon ja säilytetään Suomessa kahtena kappaleena. Pääkirjanpito Tasekirja sidottuna säilytetään Sampo Pankki Oyj:n Talousyksikössä. Tilinpäätöserittelyt sisältyvät pääsääntöisesti Talousyksikön kokoamaan ja säilyttämään tilinpäätösaineistoon. Osa tilinpäätösaineistosta löytyy vain kirjanpitojärjestelmästä. Pääkirjanpidon raportit tilikaudelta säilytetään elektronisessa muodossa:

- päiväkirjat - pääkirjat - tuloslaskelmat ja taseet - tilikartat

SAMPO PANKKI OYJ TILINPÄÄTÖS JA ......Sampo Pankki Oyj – Tilinpäätös 2010 Sivu 4...

Documents

Transcript of SAMPO PANKKI OYJ TILINPÄÄTÖS JA ......Sampo Pankki Oyj – Tilinpäätös 2010 Sivu 4...