Sallan kunnan

Päihdestrategia

2008 - 2013

1

Sisällysluettelo 1. Johdanto .................................................................................................................................................... 2

2. Sallan lapsiperheiden päihdeohjelma ....................................................................................................... 3

3. Sallan nuorten päihdeohjelma .................................................................................................................. 4

4. Sallan työikäisten päihdeohjelma .............................................................................................................. 6

5. Sallan ikäihmisten päihdeohjelma ............................................................................................................. 7

Liite 1. Ennakointidialogitilaisuus 2.11.2005 ................................................................................................. 7

Liite 2. Päihdestrategian valmistelutyöryhmät ............................................................................................. 8

Liite 3. Menettelytavat tupakanpolton, alkoholin ja huumeiden hallussapidon ja käytön tapauksissa ....... 9

Liite 4. Sallan kunnan päihdeohjelma ......................................................................................................... 11

Liite 5. Katkaisuhoidon potilasohjeet .......................................................................................................... 14

Liite 6. Vanhemman pelisäännöt nuoren kasvussa ja kehityksessä ............................................................ 16

2

1. Johdanto

Vuonna 2003 Koillis-Suomessa alettiin tehdä mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa.

Siihen aiottiin tehdä myös päihdestrategiasuunnitelma, mutta se ei sillä hetkellä ollut

mahdollista.

Vuonna 2005 STAKES toteutti koulutushankkeen Ennakointidialogien käyttö

päihdestrategiatyössä prosessikoulutuksena. Sallan kunta ilmoittautui mukaan

koulutukseen ja työpariksi valittiin psykologi Helena Katiska ja ennaltaehkäisevän

päihdetyön yhdyshenkilö, terveydenhoitaja Ritva Mattila. Sallassa suunnittelutyö käynnistyi

ennakointidialogilla ja tulevaisuuden muistelulla 2.11.2005. Tähän tilaisuuteen osallistui

toimijoita yli hallintokuntien sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja

varapuheenjohtaja sekä seurakunnan ja poliisin edustajat. Tästä tilaisuudesta saatiin

pohja päihdestrategiasuunnittelulle (Liite 1. )

Seuraavassa kokoontumisessa 21.2.2006 jalkauduttiin työryhmiin, jotka muodostuivat

lasten, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten suunnitteluryhmistä. ( Liite 2. )

Työryhmät kokoontuivat useampaan kertaan pohtimaan strategiaan otettavia asioita.

Menetelmänä käytettiin nelikenttäanalyysia, joka menetelmätapa oli tuttu niille toimijoille,

jotka osallistuivat mielenterveystyön suunnitelman tekemiseen. Vahvuuksien,

heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien avulla muotoutui päihdestrategiaan tärkeimmät

asiat, joita siihen haluttiin kirjata.

Työryhmätyöskentelyjen jälkeen oli vielä ryhmien yhteinen kokoontuminen, jossa

strategiaa hiottiin. Kunnassa jo olemassa olevat toimintakäytännöt otetaan mukaan

strategiaan liitteinä. Päätettiin, että strategia tulee päivittää kahden vuoden välein.

Työryhmä esittää päättäville tahoille, että päihdestrategian toteuttamisen seuraamista

varten valittaisiin vastuuhenkilöt, jotka seuraisivat, toteutuuko strategia kunnassa.

3

2. Sallan lapsiperheiden päihdeohjelma

Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Vastuutaho Aikataulu

Ennalta ehkäisy

- tietoa haitoista - valistus - ensimmäisen

kokeilun siirto - luottamuksellinen

suhde saada aikaan

- valistus - säännölliset

tapaamiset - vanhempainillat - kotiintuloajat - vaikean asian

puheeksi ottaminen - koulutus

- kunta - terveydenhuollon

henkilöstö - kolmas sektori,

poliisi - lastensuojelupäi-

vystys, hätäkeskus

- jatkuva

Varhainen puuttuminen

- alkoholihaittojen vähentäminen

- ikärajan nostaminen - lastensuojelun 40§

- päihdetyöntekijä - lasten/nuorten

hoidon ohjaussuunnitelma

- äitiysneuvola - terveydenhuollon

henkilöstö - kaikki, jotka ovat

asiakassuhteessa perheisiin

- poliisi > lastensuojelu > vanhemmat

- jatkuva

Hoitoon ohjaus

- kaikki hoitoon - lasten/nuorten hoitoonohjauksen suunnitelma

(kouluterveyden-huolto)

- poliisi puhumaan 5-6 lk:n oppilaille - lastensuojelun 40§

- äitiysneuvola - perhetyöntekijä - päihdetyöntekijä

- vakituisen koulukuraattorin/

erityislasten-tarhanopettajan palkkaaminen

- perhetyöntekijälle työpari

- jatkuvaa toimintaa

4

3. Sallan nuorten päihdeohjelma

Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Vastuutaho Aikataulu

Ennalta ehkäisy

Tietoa päihteiden käytön haitoista nuorille ja vanhemmille Syrjäytymisen ehkäisy

Toiminnallisuus (ryhmätyöt, tieto-kilpailut, nuorten oma osallistuminen) Teematapahtumat vuosittain - päihdetyön viikko - joko uskalsit sanoa

Ei Toimiva oppilashuolto Koulukuraattori

Koulu Kouluterveyden huolto Hammashoitola Poliisi Eri oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin sisällytettyinä ja / tai koulun erillisinä tapahtumina Koulu

Jatkuva Jatkuva Talousarvio 2008

Koulutustapahtuma → huoltajille mahd. yhdessä nuorten kanssa sekä työntekijöille

Sosiaalitoimi Kouluterveyden- huolto( raitt.toimi) Seurakunta Järjestöt

Vuosittain

Toimintaa kesäisin Nuorten kesätyöpaikat Raitis raitti -toiminnallisuutta vapaa-aikaan

Kunta ja päättäjät Vapaa-ajantoimi Järjestöt Seurakunta

Vuosittain Kesä 2008 → Vuosittain

Varhainen puuttuminen

Tupakoinnin vähentäminen sallalaisten nuorten keskuudessa

Tupakkalain valvonta

Terveystarkastaja Koulut ja julkiset vapaa-ajan kokoontumispaikat ja niiden vastuuhenkilöt Nupe→ vanhemmat ↓ koulultk ↓ oppilaitokset

Voimassa aina (Koululautakunnan päätös, Liite 3 )

Alkoholin käyttöön puututaan

Mini-interventio (alkoholin käytön puheeksi otto ) Lastensuojelu ilmoitus alle 18-vuotiaasta

Nuorten kanssa työtä tekevät

Mahdollisimman pian→ jos ei onnistu → sosiaalitoimi

5

Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Vastuutaho Aikataulu

Vanhempien varhainen puuttumien lastensa päihteiden käyttöön

Päihteistä tietoa ja pelisääntöjä – jaetaan 7.-9. lk:n vanhemmille

Kouluterveyden- huolto Sosiaalitoimi

Syksy 2007 (kuntatiedotteeseen tieto ja postitus vanhemmille)

Hoitoon ohjaus

Sosiaalitoimistoon ilmoitus heti, kun saa tiedon nuoren päihteiden käytöstä. Lastensuojelulaki § 40

→ alkoholi 1.nuoren puhuttelu/ vanhemmat mukana 2. yhteys koulu-terveydenhoitajaan .. tapaamiset x 5 ( Sallassa asuva nuori ) tai yhteys paikkakunnan hoitopaikkaan (Kemijärvi: päihde- ja mielenterveys klinikka, Rovaniemi Romppu, jne)

Sosiaalitoimi

Jatkuva

Nuoren alle 18-vuotiaan huumeiden käyttöön puututaan heti.

Kunnan alle 18-vuotiaan huumeinterventiomalli (Liite 3. )

Lastensuojelun työntekijä

Jatkuva

6

4. Sallan työikäisten päihdeohjelma

Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Vastuutaho Aikataulu

Ennalta ehkäisy - tietää päihteiden käytön haitat

- asenteiden muuttaminen

- Tiedottaminen - asenteisiin

vaikuttaminen - kampanjat,

tietoiskut - päihdetyöntekijä

Kunta/koulu,työ-terveyshuolto,MTT, osasto, pkl, neuvola ym, poliisi ja kolmas sektori

Jatkuvaa toimintaa

Varhainen puuttuminen

Päihteiden käytön vähentäminen

- Mini-interventio, puheeksiottaminen - terveystarkastuk-

set -asiakas vastaanotot

Työnantaja esimies, työtoverit,

perhe, ystävät, viranomaiset

Jatkuvaa toimintaa

Hoitoon ohjaus - hoitoketjun laatiminen

- maksusitoumus hoitavalla virkamiehellä (lääkäri, psykologi, sos.työntekijä jne.)

-Mallinnus prosessikuvaus - Pähdetyöntekijä: päivätoiminta,

tukihenkilö - Avohoito

jatkohoitona - vertaistuki AA-

kerhotoiminta - sosiaalinen

työllistäminen (työkokeilu)

Sosiaali- ja terveystoimi/ johtajat, luottamushenkilöt/ lautakunta , hallitus ja valtuusto

Päihdetyöntekijä kolmassektori kunta

I-vaihe/ 11/2007 II-vaihe 5/2008 vakituinen

päihdetyöntekijä/ 2008 budjettiin täytettäväksi vuoden alusta

jatkuvaa toimintaa

7

5. Sallan ikäihmisten päihdeohjelma

Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Vastuutaho Aikataulut

Ikäihmisten terveys- tarkastukset

Ennalta ehkäisy Varhainen puuttuminen

Terveystarkastukset Sosiaali- ja terveystoimi

2007 ja jatkuva

Vertaistuki Yksinäisyyden alentaminen

Erilaiset toimintapiirit

Kolmas sektori Kunta Seurakunta

Jatkuva

Omaisten ja ikäihmisten yhteydet

Kontaktien kasvu

ATK -koulutus Kunta Kolmas sektori

Jatkuva

7

Liite 1. Ennakointidialogitilaisuus 2.11.2005 Hyvä päihdestrategia

• Kuntaan vuoden 2007 alustapäihdetyöntekijä • Ennaltaehkäisevä työ, avokatkaisuvastaanotto, jota pitää terveydenhuollon ammattilainen • Kunnassa otettaan huomioon ennaltaehkäisevä työ kaikissa peruspalveluissa; tämän

korostaminen • Päättäjät valmiit arvokeskusteluun • Kunnan työtekijöiden päihdestrategia + muut työpaikat • Nuoret • Krooniset päihdeongelmaiset • Yhteiset linjat • Mikä on puuttumiskynnys, mihin vedetään rajaettei tulisi turhaa leimaamista. Mistä

tiedetään, milloin on kysymys päihdeongelmasta? Nämä kirjattuna strategiaan • Selkeys • Toimintamalli ongelmatilanteessa

o Puhelinnumerot, mihin otetaan yhteyttä • mitä saa tehdä, kenelle voi ilmoittaa? • Walkers-yökahvilatoiminta; viranomaiset/ vanhemmat pyörittävät • Ennaltaehkäisevä työ selkeästi esillä

o Päihdeongelmaan puututaan aikaisemmin • Työttömien päihdeongelmaisten asuntopalvelut

o Asuntoyksikkö, tuettu, omatoiminen, henkilökunta • Toimijat puhaltavat yhteen hiileen • Moniammatillisuus • Virkaholhoojan mahdollisuus päihdeongelmaisille • Yhteistyötä edelleen tehostettava • Ennaltaehkäisevä työ, mitä tarkoittaa

o Walkers- kahvila o Kodin mallit o Neuvoloiden päihdetyö

• Työtekijöiden sitoutuminen strategian kehittämiseen • Johto myös tosissaan – tuki • Selkeät toimintamallit – puhelinnumerot esimerkiksi • Tahto tehdä työtä • Lainsäädännön huomioiminen • Varhaisen puuttumisen malli • Koulutuksia esim. alkoholin käytön puheeksiottamisesta • Kuntalaisille tiedottaminen • Esimiesten koulutus

8

Liite 2. Päihdestrategian valmistelutyöryhmät

- Valittu 21.2.2006

Lasten työryhmä: Paula Virkkula, puheenjohtaja, päivähoidon johtaja Marja-Terttu Loisa, terveydenhoitaja Tuija Vuorela, perhetyöntekijä Virpi Hänninen, lastentarhanopettaja Sari Sipola, peruskoulun opettaja Anne Säynäjäkangas, sosiaalityöntekijä Nuorten työryhmä: Ritva Mattila, puheenjohtaja, kouluterveydenhoitaja Merja Juurijoki, erityisopettaja Eeva Kantola, seurakunnan nuorisotyötekijä Petteri Salmijärvi, vapaa-ajan sihteeri Airi Kalliskota, vt. Sosiaalityöntekijä Kari Pikkupeura Työikäisten työryhmä: Hanna Kantola, puheenjohtaja, työterveyshoitaja Ismo Seppälä, rakennusmestari, työsuojeluvaltuutettu Markku Kananen, pastori Merja Onkamo, sosiaalityöntekijä Juha Mustonen, mielenterv.toimiston erik.sairaanhoitaja Sirpa Korpela, sairaanhoitaja Ikäihmisten työryhmä: Leena Särkelä, puheenjohtaja, vanhustyön johtaja Helena Katiska, tk-psykologi Sirpa Takkula, kodinhoitaja Leena Mustonen, diakoniatyöntekijä Arja Pöyliö, terveydenhoitaja

9

Liite 3. Menettelytavat tupakanpolton, alkoholin ja huumeiden hallussapidon ja käytön tapauksissa 8.1 Menettelytavat tupakanpolton tapauksissa Tupakkalain 10§:n mukaan tupakkatuotteita tai tapakointivälineitä ei saa myydä alle 18- vuotiaalle. Saman lain 12 §:n mukaan tupakointi on kaikilta kielletty oppilaitosten sisätiloissa ja ulkoalueilla. Sallan kunnan nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamistyöryhmä (NUPE) on tehnyt esityksen koulualutakunnalle koskien tupakointia. Koululautakunta on kokouksessaan 15.10.2003 hyväksynyt seuraavan toimintamallin:

1. Koulupäivän aikana tupakoinnista kiinni jäänyttä alle 18- vuotiasta oppilasta rangaistaan koulun omien käytäntöjen mukaan.

2. Nuoren alaikäisen tupakoinnista kiinni jääminen ilmoitetaan aina kotiin. 3. Kahden rangaistuksen jälkeen koulu ilmoittaa asiasta poliisille. Poliisi puhuttelee nurota ja

hänen vanhempiaan. Poliisi voi määrätä myös sakkorangaistuksen. 4. Tätä samaan käytäntöä esitetään sovellettavaksi myös vapaa-aikatoimen ja Sallan

seurakunnan nuorisotyön järjestämissä tilaisuuksissa ja leireillä.

Sallatunturin koulu noudattaa yllä olevaa mallia seuraavin lisäyksin (kohta 1.): • Kun yläasteen oppilas jää kiinni tupakanpoltosta ensimmäisen kerran, oppilas itse

soittaa asiasta kotiin ja oppilaalle määrätään jälki-istuntoa. • Tupakoinnista kiinni jääneelle oppilaalle määrätään aina jälki-istuntoa.

8.2 Menettelytavat alkoholin hallussapidosta tai käytön tapauksissa Alkoholin hallussapito

• Alkoholin huostaanotto • Havainnon tehnyt tekee ilmoituksen koulun johtajalle, huoltajalle ja poliisille

Alkoholin käyttö

• Päihtynyt oppilas saatetaan erilleen muista oppilaista. Terveydenhoitaja/koulun johtaja päättää onko tarvetta viedä oppilas terveyskeskukseen

• Päihtynyttä ei saa jättää ilman aikuisen valvontaa eikä häntä saa päästää yksin kotiin • Havainnon tehnyt tiedottaa asiasta poliisille ja koulun johtajalle, joka välittömästi ottaa

yhteyttä huoltajaan • Mikäli huoltajiin ei saada yhteyttä ja oppilas viedään terveyskeskukseen, niin terveyskeskus

huolehtii yhteydenpidosta vanhempiin • Oppilas otetaan tarvittaessa oppilashuollon tukitoimien piiriin

8.3 Menettelytavat huumeiden hallussapidon tai käytön tapauksissa Huumeiden hallussapito

• Huumeiden huostaanotto • Havainnon tehnyt tekee ilmoituksen koulun johtajalle, huoltajalle ja poliisille

10

Huumeiden käyttö Sallan kunnassa on vuonna 2000 valmistunut osana rikostorjuntaohjelmaa alle 18- vuotiaan nuoren huumeenkäyttäjän interventiomalli. Tavoitteena on varhainen puuttuminen huumeiden käyttöön moniammatillisena yhteistyönä. Interventiomalli on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja sen on kunnanhallitus vahvistanut. Epäily nuoren huumeidenkäytöstä Nuori itse ilmoittaa, kaverit epäilevät, viranomaiset epäilevät (esim. koulu, vapaa-aikatoimi, seurakunnan nuorisotyö, kouluterveydenhoito, terveyskeskuksen henkilökunta tms.) → Nuorelle ilmoitetaan asia ja selvitellään jatkotoiminta.

1. Yhteys yhdyshenkilöön heti - Sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja tai sosiaalityöntekijä 040-5198911 tai kunnan keskus 040-

5083301 2. Yhdyshenkilö ottaa yhteyden HETI - Nuoren huoltajiin ja poliisiin - Työryhmään (työryhmään kuuluvat: koululääkäri, kouluterveydehnhoitaja, psykologi,

sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja, koulun johtaja)

Työryhmässä tehdään nuoren hoitoon liittyvät jatkosuunnitelmat: 1. Jos nuori kieltää huumeiden käytön suunnitellaan huumetestaukset tehtäväksi kolme

kertaa. Ajankohtaa ei sovita nuoren kanssa etukäteen. 2. Jos nuori myötää huumeiden käytön: - Nimetään tukihenkilö (kokoontumiset kerran viikossa. Tukihenkilö määräytyy

tapauskohtaisesti) - Määrätään seurantaan liittyvät kontrollit (esim. huumetesti) sekä - Järjestetään huoltajille tarvittava tuki

Seuranta

1. Työryhmä kokoontuu nuoren ja huoltajien kanssa kerran kuukaudessa, myöhemmin kahden kuukauden välein.

- Ellei nuori sitoudu hoitoon harkitaan huostaanottoa ja sijoitusta huumevieroitusyksikköön. 2. Mikäli nuori sitoutuu suunnitelmaan, niin tukihenkilötoimintaa jatketaan viikoittain tehtävillä

tapaamisilla ja testauksilla kolme kuukautta. - Kolmen kuukauden jälkeen tukihenkilötapaamiset harvennetaan aluski joka toiseen

viikkoon ja myöhemmin kerran kuukaudessa tapahtuviin yhteydenpitoihin. Nuori pysyy tukihenkilön seurannassa ainakin yhden vuoden.

- Mikäli nuori on hoitolaitoksessa, hänelle suunnitellaan tukihenkilötapaamiset kotipaikkakunnalla sen jälkeen kun hoito laitoksessa on loppunut.

Lähde: Alle 18-vuotiaan nuoren huumeinterventiomalli Jokainen koulun oppilas ja aikuinen on velvollinen heti ilmoittamaan koulun johtajalle, jos epäilee tai havaitsee koulussa oppilaan hallussa olevan lääkkeitä, alkoholia, huumeita, impattavia aineita tai epäilee oppilaan käyttävän tai välittävän niitä koulussa.

11

Liite 4. Sallan kunnan päihdeohjelma

Hyväksytty Sallan Kunnanhallituksessa 27.6.2005 Voimaantulopäivä 1.7.2005 Yleistä Tämä päihdeohjelma perustuu kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeeseen A5/1997, suositus päihdeasioiden käsittelemisestä kunnanhallinnossa, sekä työterveyshuoltolain (13.8.2004/760) 11§:ään työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta ja päihdeohjelmasta. Huumetestauksen ehtona on, että työnantajalla on kirjallinen päihdeohjelma. Kunnallisten palvelujen tuottamisessa ihmistyön osuus on keskeinen. Tästä syystä henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävään toimintaan sisältyvä päihdehaittojen ehkäiseminen on olennainen osa organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden parantamista. Päihderiskit ilmenevät työyhteisössä virheellisinä suoritteina, työtapaturmina, viivästyksinä, huonolaatuisina palveluina, maineen menettämisinä jne. kunnan palvelutehtävän asianmukainen suorittaminen edellyttää suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä päihdeohjelmaa. Päihdeohjelmalla pyritään

• Henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen.

• Yhdenmukaistamiseen hoitoonohjausmenettelyä ja kohtelemaan viranhaltijoita / työntekijöitä tasapuolisesti sekä luomaan mahdollisuudet päihdehaittojen hoitamiselle.

Päihdeohjelmalla tuetaan henkilöstön omatoimista alkoholin ja muiden päihteiden käytön hallintaa, haittojen varhaista tunnistamista ja vähentämistä sekä ongelmien ratkaisemista. Tämä päihdeohjelma koskee kaikkia Sallan kunnan palveluksessa olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Sijaisten ja määräaikaisten työtekijöiden kohdalla voidaan päihdeohjelmista johtuvien haittojen vuoksi käyttää työsopimuksen purkamisperustetta. Työsopimuslaki (2001/55) 8:1§ Ennaltaehkäisevä toiminta Päihdeasioita käsitellään osana työn ja työyhteisön kehittämistä, työhön perehdyttämistä ja työopastusta, henkilöstökoulutusta ja työnohjausta, työsuojelua ja työterveyshuollon palveluja. Työyhteisön jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittäminen sekä henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin aktiivinen lisääminen vähentävät myös jo itsessäänkin päihteiden käytön työyhteisöllisiä alttiustekijöitä. Ennaltaehkäisevä toiminta sisältää seuraavanlaisia toimenpiteitä, joita myös valmistaudutaan käyttämään haittatilanteissa:

1. Edistetään työyhteisön hyvinvointia, informoidaan ja koulutetaan koko henkilöstöä ja vaikutetaan yleisiin suhtautumistapoihin päihteiden käytöstä.

2. Annetaan työntekijöille valmiuksia omatoimiseen päihteiden käytön tarkkailuun.

3. uodaan ilmapiiri sellaiseksi, että päihderiippuvaiset voivat hakeutua oma-aloitteisesti hoitopalvelujen piiriin tai heidän kanssaan voidaan mahdollisimman joustavasti käynnistää virallinen hoitoonohjaus.

12

Toiminta haittatilanteissa Varhaispuuttuminen Viranhaltijan/työntekijän tulee oma-aloitteisesti ryhtyä toimenpiteisiin saadakseen päihteiden käyttönsä hallintaan. Jos viranhaltija/työntekijä ei oma-aloitteisesti käynnistä muutosta, aloitteen tekijänä voi olla päihteiden käyttäjän työtoveri tai esimies, joista jälkimmäisen vastuulla on tilanteen asianmukainen käsittely työpaikalla. Työantaja vastaa tiloissaan työskentelevien ja niissä asioivien turvallisuudesta. Esimiehen tehtävänä on poistaa työpaikalta päihtynyt tai päihteitä siellä käyttävä henkilö. Mikäli työntekijä kieltää päihtyneenä olemisen, tulee se hänen itsensä osoittaa esimerkiksi puhalluskokeella ja mikäli mahdollista työsuojeluvaltuutetun läsnä ollessa työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa. Pääasiallinen vastuu kuuluu esimiehelle. On kuitenkin huomattava, että päihtyneen työpaikalta poistaminen on kaikkien edun mukaista. Päihtynyttä ei missään tapauksessa tule piilotella tai suojella.

13

HOITOSOPIMUS Ajanjakso:

Hoitoon ohjattu

Nimi: Henkilötunnus:

Työpaikka:

Työjohdon toimenpiteet ennen hoitoonohjausta

suullinen varoitus

kirjallinen varoitus

muu, mikä

Todetut päihteiden vaikutukset työssä

krapulapäivät humalatilat töiden laiminlyönti poissaolot muuta

1. Sitoudun päihdeongelmani vuoksi käymään hoidossa. Sitoudun suorittamaan hoitokäynnit yhdessä tehdyn suunnitelman mukaan.

2. Hoitokäynnit hoidetaan tarpeen mukaan työaikana. Asiasta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

3. Työnantajan edustajalla / yhteyshenkilöllä sekä työterveyshuollolla on oikeus seurata ja valvoa, että noudatan

hoidosta annettuja ohjeita.

4. Hoitopaikan hoitoa antavalla henkilöllä on oikeus ilmoittaa työnantajalle hoidon edistymisestä ja ilmoituksen, mikäli hoito keskeytyy. Työterveyshuoltoa on informoitava hoitoonohjatun alkoholin käyttöön liittyvistä ongelmista työpaikalla.

5. Mikäli hoitosopimuksen allekirjoittamisesta seuraavien 12 kk aikana hoitoon ohjattu esiintyy työpaikalla

päihteiden vaikutuksen alaisena tai on pois töistä väärinkäytön vuoksi, voidaan työsuhde purkaa. Työnantaja kuulee kuitenkin työterveyshuoltoa ja päihdehoidosta vastaavaa yksikköä, ennekuin harkitsee työsuhteen purkua tai muita kurinpidollisia toimenpiteitä sovitun hoitojakson aikana

Paikka: Aika:

Allekirjoitukset:

Hoitoon ohjattu: Työnanatajan edustaja: Työterveyslääkäri: Työterveyshoitaja:

14

Liite 5. Katkaisuhoidon potilasohjeet

1. Vieroitus- ja katkaisuhoitoon ei tulla alkoholin vaikutuksen alaisena. 2. Vieroitushoitojaksoja järjestetään kaksi1-2 viikon mittaista jaksoa vuosittain ja lyhyitä 2-3

päivän katkaisuhoitoja lääkärin harkinnan mukaisesti. 3. Hoitoon tullessa allekirjoitetaan hoitosopimus, jossa sitoudutaan lääkärin suunnittelemaan

hoitoaikaan sekä noudattamaan näitä potilasohjeita ja henkilökunnan antamia hoito- ja lääkesuosituksia. Mikäli annettuja ohjeita ei noudateta, vuodeosastohoito päättyy. Järjestyshäiriöistä ilmoitetaan poliisille.

4. Vuodeosastolle tullessa tavarat luovutetaan tarkastettavaksi yleisen turvallisuuden vuoksi. Aseet ja muut vaaralliset esineet luovutetaan poliisille.

5. Vieroitus- ja katkaisuhoitoon tullessa ei alkoholijuomia tai omia eväitä saa olla mukana. Mukana olevat alkoholijuomat ja omat eväät hävitetään.

6. Vieroitus- ja katkaisuhoidossa omaisten ja ystävien vierailuaika on klo 13-14 ja vierailijoita saa olla korkeintaan kaksi kerrallaan. Vierailijat eivät saa olla alkoholin vaikutuksen alaisia.

7. Vuodeosastolta ei poistuta kesken hoitojakson ilman hoitavan lääkärin kirjallista lupaa. Hoitojakso katsotaan keskeytyneen, mikäli kirjallista lupaa ei ole.

Nämä ohjeet on tehty potilaan paranemista ajatellen. Näitä noudatettaessa säilyy myönteinen hoitoilmapiiri sekä yleinen työrauha. SALLAN TERVEYSKESKUS HOITOSOPIMUS Sitoudun olemaan vuodeosastolla alkoholinkäytön vieroitus- ja katkaisuhoidossa lääkärin suositteleman ajan ja noudattamaan henkilökunnan antamia hoito- ja lääkesuosituksia. Olen kuitenkin omasta pyynnöstäni vapaa milloin tahansa vuodeosastolta poistumaan, mutta siinä tapauksessa olen toisen vieroitushoitojaksoni kyseisenä vuonna käyttänyt ja katkaisuhoitoa en ole ainakaan kolmeen kuukauteen uudelleen pyytämässä. Sallassa _____________ kuun _____pnä 20____ ________________________________________ Allekirjoitus

15

SALLAN TERVEYSKESKUS SUOSTUMUS

Suostun siihen, että päihdekuntoutusasiaani käsitellään moniammatillisessa päihdekuntoutustyöryhmässä, johon kuuluvat Sallan kunnan terveyskeskuslääkärit, sosiaalityöntekijä sekä mielenterveystoimiston työntekijä.

Sallassa ____ / ____ 20____

_________________________________________ Allekirjoitus Huomioitavaa:

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________

16

Liite 6. Vanhemman pelisäännöt nuoren kasvussa ja kehityksessä

Vanhemman pelisäännöt nuoren kasvussa ja kehityksessä

Kuvaa ei voi näyttää nyt.

17

Vanhemman pelisäännöt nuoren kasvussa ja kehityksessä

Tämä Sallan kunnan päihdestrategiaan tehty liite jaetaan Sallatunturin koulun 7. - 9. luokkien oppilaiden vanhemmille. Tavoitteena on rohkaista vanhempia vanhemmuuteen, tarjota vinkkejä ja välineitä päihdekasvatukseen sekä antaa yhteystietoja. Jos epäilet lapsesi käyttävän päihteitä tai olet varma asiasta, keskustele siitä lapsesi kanssa avoimesti niin kuin asiat ovat. Päihteidenkäytön varoitusmerkkejä voivat olla:

1. lipsumiset kotiintuloajoissa 2. koulupinnaus 3. lisääntynyt rahan tarve 4. ruokahaluttomuus 5. väsymys, univaikeudet 6. etäisyys, salailu 7. uudenlainen ajattelutapa, uudet ihanteet, positiivinen asenne päihteisiin 8. muuttunut kaveripiiri 9. yhteydenotot koululta, poliisilta 10. varastelu, rikokset 11. voimakkaat mielialavaihtelut 12. huumeiden käytössä tarvittavien välineiden löytyminen ( piippu, neuloja, ruiskuja) 13. fyysiset merkit: hajut, verestävät silmänvalkuaiset, supistuneet tai laajentuneet silmäterät, 14. pistosjäljet

Tunnusmerkkejä tärkeämpää kuitenkin on vanhempien tunne siitä, että jotain on pielessä nuoren elämässä. Muista aina keskustella lapsesi kanssa, kuuntele, ja anna lapsesi puhua rauhassa. Yhteisiä pelisääntöjä:

Aikuisen pitää uskaltaa olla aikuinen vanhempana sinulla on oikeus ja velvollisuus puuttua lapsen elämään.

Niinpä vanhempana tiedät missä lapsi tai nuori liikkuu kenen kanssa lapsi tai nuori liikkuu (etunimi ja sukunimi tiedossa) sovitaan aika, milloin lapsi tai nuori tulee kotiin

Kotiintuloajoista ja muistakin säännöistä on hyvä keskustella ja sopia toisten vanhempien kanssa. Vanhemmilla itsellään tulisi olla aikaa hakea lapsi diskosta tai muista tapahtumista tilaisuuden päätyttyä. Silloin on mahdollisuus tutustua tilanteeseen, jossa lapsensa on ollut. Samoin nuori joutuu silloin vastaamaan omasta kunnostaan vanhemmilleen. Tällainen toiminta

18

lisää nuorelle tunnetta siitä, että hänestä välitetään. Kuitenkin on tehtävä selväksi se, mikä on vanhemman välittämistä, mikä vahtimista. Siten vanhemmalta vaaditaan tiettyä herkkyyttä ja tilanteen tulkitsemista. Jos vanhemmat itse eivät pääse työnsä vuoksi kuljettamaan lastaan, on hyvä sopia menettelystä muiden vanhempien kanssa. Myös lapsen tai nuoren yövierailut tulisi sopia etukäteen lasten ja nuorten lisäksi myös vanhempien kesken. Kaikilla aikuisilla on vastuu ja velvollisuus puuttua havaittuihin ongelmiin – olipa kyseessä oma tai naapurin lapsi. Yhteydenotto merkitsee avun antamista ei syyttämistä. Mielekäs harrastaminen

Lapsen tai nuoren yksin oleminen koulupäivän jälkeen lisää turvattomuutta ja riskiä ajautua päihteiden käyttöön, ilkivallan tekoihin tai näpistelyihin. Lapsen harrastus-mahdollisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Harrastaminen ja siitä saatavat myönteiset kokemukset kasvattavat itsetuntoa ja vaikuttavat myös oppimiseen ja koulussa viihtymiseen ja menestymiseen. Myös kotona on olemassa mahdollisuus löytää mielekästä tekemistä, kun vain löytää itselleen sopivan harrastuksen - mieluummin jostain muusta kuin useamman tunnin tietokoneella olemisesta. Kodin esimerkki ja sallivuus vaikuttaa päihteiden käyttöön

Vanhempien oma päihteidenkäyttö vaikuttaa suuresti nuorten asenteisiin päihteitä kohtaan. Lasten päihteiden käytön aloittamiseen vaikuttava tekijä on vanhempien sallivuus lasten tupakointia ja alkoholin käyttöä kohtaan. Jos vanhemmat eivät selvästi ilmaise sitä, etteivät hyväksy lastensa tupakointia tai alkoholin käyttöä, on näiden perheiden nuorilla paljon suurempi riski aloittaa päihteiden käyttö kun sellaisilla nuorilla, joiden kotona rajat on selkeästi määritelty ja asetettu ja niiden mukaan toimitaan. Lastensuojelulaki

” Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.” ( 1 § ) § 25 ”Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seura-kunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt .................. ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen.......”(osittainen lainaus lasten-suojelulain 25 § )

19

Hyvät vanhemmat! Jos sosiaalityöntekijä ottaa kotiinne yhteyttä, se ei tarkoita sitä, että teitä syytetään tai vanhemmuuttanne kyseenalaistetaan. Se ei myöskään tarkoita sitä, että lapsi otetaan huostaan. Sen sijaan sosiaalityöntekijä pyytää teitä yhteistyöhön lapsen hyväksi lastensuojelulakiin perustuen. Puuttuminen on välittämistä.

MISTÄ APUA JA TUKEA? puhelinnumero Perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia Kemijärvi, toimistosihteeri ........................................................... 020 7538744 Psykologipalvelu Perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia ....... 040 4811956 (sosiaalityöntekijä Jaana Niemelä ) Kouluterveydenhoitaja Ritva Mattila ............................................ 040 5251270 Koulukuraattori Tarja Alaste ........................................................ 040 1849404 Vapaa-ajan sihteeri Petteri Salmijärvi ......................................... 040 5567252 Johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Riitta Kostamo ............. 040 5198911 Sosiaalityöntekijä Anne Säynäjäkangas ..................................... 040 8205067 Sallan poliisi (arkisin) ................................................................. 071 876 6053 Poliisin hätänumero .................................................................... 112 Poliisin huumevihjepuhelin .......................................................... 050 415 5803 Auttavat puhelimet:

Vanhempainpuhelin / MLL .......................................................... 0600 12277 maanantaisin klo 10-13, tiistaisin klo 10-13 ja 17-20, keskiviikkoisin klo 10-13, torstaisin klo 14-20 Lasten ja nuorten puhelin Arkisin klo 14-20, La ja su klo 17-20 .................... 116111 Irti huumeista –puhelin ............................................................... 010 80 4550 Vastaa arkisin klo 9 - 15 ja 18 - 21

Päihdeaiheisia www –sivuja

www.paihdelinkki.fi www.stumppi.fi www.terveysry.fi/ Laatijat: Päihdestrategiatyöryhmä Salla/ Merja Onkamo ja Ritva Mattila, päivitetty 18.10.2011 Kansikuva: Laura Eskola Lähteenä käytetty Tornion INFO -ryhmän lehtistä: Tiedätkö, mitä sinun lapsesi ajattelevat päihteistä? Terve tulevaisuus! Päihdetietoutta kasvattajille. Alavieskan ehkäisevän päihdetyön ryhmä. Alavieska 2005.