Salibandyliiton vuosikertomus 2011

Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011 1

Vuosikertomus 2011

suomen salibandyliitto ry

2

Vuosikertomus 2011liittohallituksen käsittelemä 3.4.2012. Valtuustolle 21.4.2012 suomen salibandyliitto ry

sisÄLtÖ

Yleistä 3Hallinto 4

- talous 4 - Henkilöstö 5

Viestintä 6olosuhteet 7Huippu-urheilu 9

- miesten salibandyliiga 9- miesten suomen Cup 9- miesten divari 9- naisten salibandyliiga 9- naisten suomen Cup 9- miesten maajoukkue 10- naisten maajoukkue 10- Pojat u19 maajoukkue 10- tytöt u19 maajoukkue 10- b-maajoukkueet 11- maaottelut suomessa 11- antidoping –toiminta 11

sarjatoiminta 13- lapset ja nuoret 13- miesten sarjat 13- naisten sarjat 14- seniorisarjat 14

Alueellinen toiminta 14- etelä-suomen alue 14- kaakkois-suomen alue 15- länsirannikon alue 16- Pohjanmaan alue 17- Pohjois-suomen alue 17- savo-karjalan alue 18- sisä-suomen alue 19

Nuoriso- ja harrasteliikunta 21- your move 21- kisamaailma ja Pelimaailma 21

- sinettiseuratoiminta 21- kokonaisvaltainen harjoittelu 22- nuori suomi yhteistyö 22- säbämestari 2011 22- katusähly 22- sähköpyörätuolisalibandy 23- kuurojen sm-turnaus 24- tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen 24

koulutus- ja valmennustoiminta 24- ohjaaja- ja valmentajakoulutus 27- Valtakunnallinen koulutus 27- alueellinen koulutus 27- Pelaajapolku 27- urheiluakatemiat 28- ikäluokkavalmentajat 28- Valmennuksen lajimentorointi 29- Fyysisen kunnon testaus 29- seuratoiminnan kehittäminen 29- erotuomaritoiminta 30

edustukset muissa järjestöissä 34Liiton nimeämät henkilöt 35

- Valtuusto ja liittohallitus 35- Valiokunnat ja ryhmät 35- Henkilöstöluettelo 37- Vok-kouluttajat 37- erotuomaritoimijat ja pääsarja-asettelijat 37

maaottelut vuonna 2011 39

tiLiNPÄÄtÖs 1.1.- 31.12.2011tuloslaskelma 40tase 42 liitetiedot 43 luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 46 tilinpäätöksen allekirjoitukset 46tilintarkastuskertomus 47

kuvat: © ssbl, iFF, rudolf schuba, mika Hilska


Vuosi 2011 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 26. toimintavuosi, jonka alussa

aloitti kaksivuotiskautensa liittokokouksen valitsema uusi hallitus. Puheenjohtajana jatkoi Matti Ahde. Sali-bandyn harrastajamäärä jatkoi kasvuaan saavuttaen vuoden aikana lähes 47.000 lisenssipelaajan rajan. Huippu-urheilullinen menestys jatkui poikien voit-taessa maailmanmestaruuden Saksassa, ja naisten saavuttaessa MM-hopeaa Sveitsissä.

kansainvälisen salibandyliiton, iFF:n, hallitus myönsi suomelle järjestettäväksi vuoden 2015 naisten mm-kisat.

Vuoden aikana aloitettiin liittokokouksen päätök-sen mukaiset strategiapäivitykset. Päivitykset teh-dään huippu-urheilun, viestinnän ja harrasteurheilun osalta. kokonaisstrategia on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Huippu-urheilustrategiassa keskitytään raken-tamaan lähestymistapa pelaajien ja valmentajien kehittymiseen yksilön nä-kökulmasta. näkökulmassa määritellään yksityiskohtaisesti urheilijan polku eri ikävaiheiden mukaan ja millaisia toimen-piteitä urheilijana kehittyminen kussakin peliuran vaiheessa vaatii. samalla tavoin määritellään valmentajan polku jaettuna valmennusuran vaiheiden perusteella. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin myös valmennus-koulutusjärjestelmän uudistaminen.

Viestintästrategiaa uudistetaan viitekehyksellä, jossa salibandyliiton viestinnälle asetetaan tavoit-teet suhteessa sen viestinnällisesti merkittävimpiin sidosryhmiin. Harrastestrategiassa kartoitetaan liiton toiminnan ulkopuolella lajia harrastavien motivaatio-tekijöitä sekä tarpeita harrastamisen edistämiseksi. tavoitteena on luoda mahdollisuuksia ja malleja lajin kasvulle ja elinvoimaisuuden parantamiselle.

syyskaudella toteutettiin yhteistyössä ylen kans-sa ensimmäistä kertaa salibandyn game show: säbä-mestari. ohjelma sai suuren suosion sekä ohjelmaan hakeneiden joukkueiden että sitä seuranneiden kat-sojien keskuudessa: ohjelmaa seurasi parhaimmillaan 150.000 katsojaa.

sarjatoiminnassa siirryttiin kokonaisuudessaan sähköiseen aikaan, kun myös turnausmuotoisina pelat-tavien sarjojen tilastointi siirrettiin internet –pohjaiseen

lesport -tulospalveluun. tulokset olivat ensimmäistä kautta nähtävillä jopa samana päivänä kun ottelut oli pelattu. Perinteisestä pelaajalisenssikortista luovut-tiin, ja ensisijaisena kaikille lisenssin haltijoille tarjottiin mobiililisenssikortti. myös perinteinen lisenssikortti oli mahdollista valita, ja osa pelaajista käytti mahdol-lisuuttaan hyväksi.

lisenssipelaajien määrä jatkoi kasvuaan. kilpailu-kauden 2010–2011 lopussa lisenssipelaajia oli kaikki-aan 46.976 henkilöä. kasvua edellisvuoteen oli 3,4 %. aikuisia miehiä lisenssipelaajista oli 19.514, aikuisia naisia 3.386 poikajunioreita 20.493 ja tyttöjunioreita 3.598. miespuolisten osuus oli 85,2 %, ja naispuolisten osuus 14,8 %.

Jäsenseurojen määrä oli vuoden lopussa 881 (871 v. 2010). kaudella 2010–11 liiton sarjoissa pelattiin 23.779 sarjaottelua. kussakin ot-telussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi erotuomaria. miesten joukkueita sarja-toiminnassa kaudella 2011–2012 oli 993 (973 kaudella 10–11), naisten joukkueita 215 (212), poikien joukkueita 895 (875) ja tyttöjen joukkueita 164 (155). yhteensä joukkueita sarjatoimintaan osallistui 2.471.

sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (4.579 kpl),

vakuutusvapautushakemusten käsittely (482 kpl), erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä erotuomareiden matkalaskujen tarkastaminen ja mak-satus. erotuomareiden matkalaskujen maksatuksen hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa.

kilpailukausi alkaa 1.5. ja päättyy 30.4. kalenteri-vuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu – ja yhden kauden alkuosan tapahtumat. toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat etelä-suomi, länsirannikko, sisä-suomi, kaakkois-suomi, Pohjanmaa, savo-karjala ja Pohjois-suomi.

toimintavuoden aikana salibandyliiton hallitus myönsi seuratoiminnan kultaiset ansiomerkit vähin-tään 15 vuoden ansiokkaasta seuratoiminnasta:

nro 16 Markus Holopainen, lehmo balls-96nro 17 Harry Hannelius, ilves rynro 18 Risto Koljonen, ilves rynro 19 Esa Kangasmäki, ilves ry

YLeistÄ

Ovatko päivän tehosi 2+2?

4

VALtuustoValtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin Hel-singissä 16.4.2011. kokouksessa oli paikalla 15 val-tuutettua valtuuston jäsentä, kolme (3) varajäsentä ja liiton puheenjohtaja. Valtuusto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi anssi reunasen. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja ta-seen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2010. Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille.

Valtuuston syysseminaari järjestettiin marraskuun alussa nimellä seuraForum 2011.

LiittoHALLitusHallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 11 kertaa. lisäksi pidettiin kolme (3) puhelinkokousta. liit-tohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohta-jasta ja kahdeksasta (1+8) jäsenestä. Heidän lisäkseen kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä.

VALiokuNNAt jA rYHmÄtHallituksen nimittämät valiokunnat toimikaudelle 2011-2012 ovat juniorivaliokunta (JVk), järjestö- ja seuratoimintavaliokunta (JsV), erotuomarivaliokunta (etV), huippu-urheiluvaliokunta (HuV), kilpailuvalio-kunta (kVk), kansainvälinen valiokunta (kVV), kurin-pitovaliokunta (kuV), sääntövaliokunta (sÄV), tulevai-suusvaliokunta (tuV), markkinointivaliokunta (maV) ja olosuhdevaliokunta (olo).

kurinpitoryhmä (kur) toimii kurinpitoasioista päättä-vänä elimenä. lisäksi naisten mm2015 – hankkeelle nimitettiin hakutyöryhmä, joka kisojen myöntämisen jälkeen jatkoi mm2015 -valmistelutyöryhmänä. nais- ja tyttöprojektilla on oma toimintaohjelmaa koordinoiva työryhmä.

your move –tapahtumaa suunnittelemaan ja toteutta-maan nimitettiin your move –toimintaryhmä. ryhmä koostui alle 19-vuotiaista nuorista.

kANsAiNVÄLiNeN toimiNtAsalibandyliitto on kansainvälisen salibandyliiton (iFF) perustajajäsen. kansainvälinen liitto perustettiin vuon-na 1986 yhdessä ruotsin ja sveitsin kanssa. iFF:ssa oli toimintavuoden lopussa 53 jäsenmaata. iFF on

kansainvälisen olympiakomitean jäsen heinäkuusta 2011 alkaen.

iFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, salibandy-liiton toimiston yhteydessä. toimintavuoden aikana toimistossa työskentelivät pääsihteeri John liljelund, tiedotuspäällikkö merita bruun, kilpailukoordinaattori kaarina salomaa (marraskuuhun saakka), kilpailukoor-dinaattori sarah mitchell (marraskuusta eteenpäin) ja toimisto- ja erotuomarikoordinaattori Veli Halonen.

iFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana viisi ko-kousta. kokoukset pidettiin bernissä (sveitsi), Hallessa (saksa), espoossa ja st. Gallenissa (sveitsi). yksi kokous oli sähköpostikokous.

kANsAiNVÄLiset kiLPAiLuttoimintavuoden aikana pelattiin poikien (u19) mm-kisat Weissenfelsissä saksassa 3.-7.5.2011, seurajouk-kueiden Champions Cup 4.–8.10.2011 Vlada bolesla-vissa tshekissä ja naisten mm-kisat 4.-11.12.2011 st. Gallenissa sveitsissä.

naisten mm2015-kisoja haettiin suomelle järjestet-täväksi. Hakemusta valmisteli kansainvälisen valiokun-nan alainen työryhmä: arja kilpeläinen, matti karjula, Jyrki Paajanen ja mervi kilpikoski. toimintavuoden lo-kakuussa iFF:n hallitus myönsi kisat järjestettäväksi suomelle. toisena hakijana oli saksa. marraskuusta eteenpäin mm2015-valmistelytyöryhmän puheenjoh-tajana toimi mervi kilpikoski ja jäseninä matti karjula, arja kilpeläinen, kaarina salomaa ja Jari kinnunen.

tALousVuoden 2011 kokonaistuotot (liikevaihto) olivat 5.153.740 euroa. liikevaihdon lasku oli noin 21 pro-senttia verrattuna edellisvuoteen. tämä muutos johtui pääosin mm kisojen lipputuloista vuonna 2010. kasvua oli kuitenkin 8,2 prosenttia mikäli vuoden 2010 lipputu-loja ei huomioida. Vuoden 2011 taloudellinen tulos on alijäämäinen 77.680 euroa. osanottomaksujen osuus tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin. niiden osuus oli 44 prosenttia (33 % v. 2010) (kaaVio 1).

HALLiNto


KAAVIO 1. Taseen loppusumma 1996-2011

kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen on 5,0 prosenttia. reilut 27 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina (18 % v. 2010). osuuden kasvu johtui niin ikään mm kisojen lipputuloista 2010. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli 16 prosenttia (12 % v. 2010). seurojen jäsenmaksu oli 190 euroa.

Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 35 prosenttia (27% v. 2010). kasvua edellisvuoteen oli 8,5 prosenttia. Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista 19,5 prosenttia (19% v 2010). matkakulujen osuus ku-luista oli 21,6 prosenttia, muutos edellisvuoteen on 9 prosenttia (kaaVio 2).

tilinpäätöshetkellä liiton taseen suuruus on 3.032.058 euroa. tase supistui edellisvuodesta 19,5 prosenttia (kaaVio 3). tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2011 taloudellisesta tuloksesta ilmenevät liitteenä olevasta tasekirjasta.

liiton omistamalle osakeyhtiölle ssbl salibandy oy:lle vuosi 2011 oli kahdestoista tilikausi. Vuoden 2011 liikevaihto yhtiössä muodostui jälleen ennätykselliseksi ollen 1.000.000 euroa. kasvua edellisvuoteen oli peräti

10 prosenttia. yhtiö tase tilinpäätöshetkellä oli 500.000 euroa. yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2011 oli 4 henkilöä. tilikauden liiketaloudellinen tulos oli 80.000 euroa voitollinen.

salibandyn tuki –säätiön taloudellinen tulos vuodelta 2011 oli 10.000 euroa voitollinen. ulkopuolisen varain-hoitajan toimesta säätiön peruspääomaa on sijoitettu rahamarkkina-instrumentteihin ja arvopapereihin sääti-ön hallituksen päättämän allokaation puitteissa.

HeNkiLÖstÖtoimintavuoden aikana uudelleen määriteltiin orga-nisaation esimies-alaissuhteita ja tarkennettiin kou-lutus- ja valmennussektorin sekä järjestöpäällikön toimenkuvia. salibandyliiton palveluksessa vuoden aikana työskenteli 23,8 työntekijää (henkilöstön koko-päiväisten työntekijöiden keskiarvo). osa-aikaisia työn-tekijöitä liitossa työskenteli kuusi henkilöä. kirjanpito hoidettiin vuokratyövoiman välityksellä ja ulkoistettiin toimintavuoden aikana. talousasioista vastaamaan salibandyliittoon palkattiin talouspäällikkö. toimenkuva on uusi liiton toimihenkilöorganisaatiossa.

KAAVIO 2. Salibandyliiton tulorahoitus 2011. KAAVIO 3. Salibandyliiton kulujakauma 2011.

6

liiton osakeyhtiömuotoisessa huippu-urheiluyk-sikössä, ssbl salibandy oy:ssä työskenteli neljä (4) henkilöä. työntekijöistä yksi oli toimintavuoden aika-na vanhempain- ja hoitovapaalla. salibandyliitossa on toimintavuoden aikana toiminut seitsemän (7) siviili-palvelusmiestä Helsingin ja tampereen toimistoilla.

kesäkuussa vietettiin henkilökunnan ja hallituksen yhteisiä kesäpäiviä Pajulahden urheiluopistolla nas-tolassa. kesäpäivillä työstettiin työyhteisön kehittä-miseen ja tavoitteisiin liittyviä teemoja sekä hallitus kokoontui omaan kokoukseensa. toimialavastaavat kokoontuivat suunnittelupäiville kaksi kertaa vuoden aikana. aluevastaavat kokoontuivat yhteisille sarja-toimintaan liittyville suunnittelupäiville kaksi kertaa.

esimiesten ja alaisten väliset kehityskeskustelut pidettiin syksyn aikana. kehityskeskusteluiden tavoit-teena on selkeyttää työntekijöiden tehtävänkuvia ja rooleja, määritellä työn tavoitteet ja pää-määrät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä, arvioida työn tulok-sia ja suoriutumista, edistää yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä sekä antaa molem-minpuolista palautetta.

salibandyliiton työsuojelun toimieli-met valittiin vaalilla 17.2.2011. työsuoje-luvaltuutetuksi valittiin mervi kilpikoski, 1. varavaltuutetuksi Jani Holopainen, 2. varavaltuutetuksi anssi Jukka. työsuo-jelupäällikkö on työnantajan nimeämä henkilö. salibandyliitossa työsuojelupääl-likkönä toimii ismo Haaponiemi. työsuojelutoimikun-taan valittiin ismo Haaponiemi, työnantajan edustajana sekä mervi kilpikoski, Jani Holopainen, ja anssi Juk-ka. työsuojelutoimikunnan toimikausi on 1.1.2011–31.12.2012. työsuojelutoimikunta valitsi toimikunnan puheenjohtajaksi mervi kilpikosken ensimmäisessä kokouksessaan.

Työsuojelutoimikunnan toimenpiteet toimintavuoden aikana:

• työsuojelun toimintaohjelma salibandyliitossa• salibandyliiton menettelytavat kohdattaessa

häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua• työterveyden toimintasuunnitelmat• rekisteriselosteen päivitys• työn fysikaalisten vaaratekijöiden kartoitus

salibandyliiton toiminnassa• henkisen kuormituksen kartoitus

salibandyliiton toiminnassa

• kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden kartoitus salibandyliiton toiminnassa

• työtapaturmien vaaratekijöiden kartoitus salibandyliiton toiminnassa

• työpaikkaselvitykset aluetoimistoissa ja myllypurossa (yhteistyössä työterveyden kanssa)

• henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

ViestiNtÄsalibandyliiton viestintä käsittää jäsenistölle, lisens-sipelaajille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille kohden-netun viestinnän. ssbl:n organisaatiossa viestintä on toimialoja läpileikkaava tukitoiminto, jossa työskentelee yksi päätoiminen henkilö. alueellisessa ja toimialakoh-taisessa viestinnässä tärkeässä osassa oman toimen ohella tiedotusta toteuttavat salibandyliiton sektori-vastaavat ja aluetyöntekijät.

Viestintästrategian päivitys. toimin-takertomusvuonna aloitettiin saliban-dyliiton viestintästrategian päivitystyö. työryhmässä mukana olivat Jari kinnu-nen (toiminnanjohtaja), ismo Haaponiemi (pääsihteeri), Jari-Pekka lehtonen (mark-kinointipäällikkö) ja markku Huoponen (tiedotuspäällikkö).

Liiton visuaalisen ilmeen uudistus. salibandyliiton visuaalisen identiteetin uudistamisen tarkoituksena on uudistaa 1990-luvulta käytössä ollut salibandy-liiton logotunnus, ajanmukaistaa liiton

visuaalinen ilme, joka otetaan käyttöön laaja-alaisesti liiton eri näkyvyyspinnoissa ja päivittää samalla graa-finen ohjeisto. ilmeen uudistaminen tehdään yhteis-työssä mainostoimisto (tbWa/tango) kanssa.

Sisäinen tiedotus. liiton sisäistä viestintää jäsen-seuroille ja lisenssipelaajille tehdään salibandy.net–si-vuston, salibandy-lehden ja sosiaalisen median kautta. lisäksi ssbl viestii myös mm. sähköisin uutiskirjein. tukevia nettisivustoja on lisäksi seurakehittymishank-keella, katusählyllä, tyttösalibandy on timanttia -pro-jektilla sekä talenttileireillä.

sosiaalisen median kanavina käytössä ovat Face-book (yli 2500 ”tykkääjää”) ja youtube-videokanava. sähköposti- ja puhelinpalvelulla on yhä merkittävä osa päivittäisessä jäsenneuvonnassa. kilpailutoiminnan tietopaketti on salibandynews.

liiton organisaatioviestinnän tehostamiseksi pe-rustettiin uusi aineistopankki, joka otettiin käyttöön osittain. yhteistyötahona ja toteuttajana toimi Gredi oy.


Salibandy-lehti. salibandy-lehti il-mestyi painettuna vuonna 2011 neljä kertaa (numerot 1-2 ilmestyivät kevät- ja 3-4 syyskauden aika-na). numeroa kohden sivumäärät vaihtele-vat 68-96 sivun välil-lä. salibandy-lehden saivat kaikki ssbl:n

lisenssin lunastaneet jäsenetuna. yhden numeron painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n. 45 000 kpl) kokonaislukijamäärän ollessa n. 75 000. lisens-sipelaajien ohella lehdellä on myös pieni tilaajakan-ta. salibandy-lehden näköisversio julkaistaan issuu-palvelussa. sisällöllisesti salibandy-lehteä kehitettiin aikakauslehden suuntaan.

lehden päätoimittajana jatkoi markku Huoponen. toimitussihteerin palvelut toteutettiin ulkopuolisena pal-veluna Primastory ky:n kautta. lehden avustajakuntaan kuului n. 30 ulkopuolista kirjoittajaa ja kuvaajaa. lehden taitosta ja ulkoasusta vastasi pitkäaikainen kumppani Viestintänetti oy ja painotyöstä Punamusta oy.

Salibandy.net. ssbl:n verkkosivuja kehitettiin tar-joamalla yhä enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. lesport -tulospalvelu ulotettiin yksittäisin otteluin pelattavista sarjoista myös turnausmuotoi-siin sarjoihin. uniikkeja vierailuja sivustolla kirjattiin kiivaimpina kuukausina yli 90 000. Portaalin sivumää-rä on erittäin laaja, joten sivujen päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Portaalista löytyy kaikki oleellinen tieto ssbl:n toiminnasta. Haetuimpia sivuja etusivun ohella ovat tilastosivut.

Ulkoinen tiedotus. yhteydenpitoa tiedotusvälinei-den suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotus-tilaisuuksin ja toimittajatapaamisin. useita medioita avustettiin toimittamalla kuvamateriaalia ja asian-tuntija-artikkelein. ssbl konsultoi medioita juttujen taustatietoja keräämisessä. salibandy-lehti on myös ulkoisen tiedotuksen ja lajimarkkinoinnin käyntikortti. sen avulla edistettiin positiivisen mielikuvan syntymis-tä salibandysta.

Kansainväliset tapahtumat. salibandyliiton viestintä seurasi tiiviisti salibandyn kansainvälisiä tapahtumia kanavissaan (u19-poikien mm-kisat, Champions Cup, eFt-turnaukset ja naisten mm-kisat).

Tilastokirja 2011. kauden 2010-11 sarjojen lopulliset tilastot julkaistiin 500-sivuisessa kausikirjassa, joka

ilmestyi lokakuussa. kirjan toimituksesta vastasi mika Hilska ja ulkoasusta taittopalvelu yliveto oy. kirjaa pai-nettiin (slu paino) 1 500 kpl.

Muu tiedotusmateriaali. ssbl kertoo toiminnas-taan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. liiton muuhun julkai-sutoimintaan kuuluu oppaita ja valmennuskoulutus-materiaalia (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui slu:n myyntipalvelun kautta.

sÄbÄmestAri 2011 salibandyliiton ja yle lasten ja nuorten toimituksen yhteistyönä toteutettiin kautta aikain ensimmäinen sa-libandyn game show tV2:n Galaxi-ohjelmassa. ohjelma-sarja käsitti kaikkiaan viisitoista jaksoa ja hakemusten perusteella mukaan valittiin 16 poika- ja tyttöjoukkuet-ta ikäryhmistä 1998-2000. ohjelman kuvaukset tehtiin tampereella tohlopin tv-studioilla ja ohjelmalla oli oma nettisivusto Galaxin nettisivuilla. salibandyliitto oli vahvasti tekemässä myös ohjelman lomassa esitettyjä inserttejä. ohjelmaa seurasi parhaimmillaan 150 000 katsojaa. oh-jelmasarjaa päätettiin jatkaa myös vuonna 2012.

oLosuHteetssbl:n olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittävästi. olosuhdeasioissa strategian mukaan vaiku-tetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuorojen jakopolitiikassa.

liiton olosuhdetyötä jatkettiin kolmella osa-alueella: liikuntapaikkarakentaminen ja – varustaminen, kunnal-listen liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. toimintavuoden aikana näitä osa-alueita on edistetty jakamalla tietoa salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamää-ristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artikkeleita salibandy -lehdessä ja internet-sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin.

salibandyn kilpailutoiminnan jatkuva kasvu ja kes-kittyminen viikonloppuihin ovat jo muodostuneet es-teeksi kilpailutoiminnan kasvulle tietyillä alueilla. yksit-täisiä otteluita on pyritty saamaan viikko-otteluiksi ja viikonloppujen turnauksia on sijoitettu kauden aikana pidemmälle aikavälille, jotta sarjat on saatu vietyä läpi.

liikuntapaikkarakentamisessa on salibandyn olosuh-teissa tapahtunut toimintavuonna edistystä: uusia sali-bandyn vaatimukset täyttäviä halleja on edelleen suun-nitteilla tai rakenteilla. lisäksi useissa korjauskohteissa salibandyn olosuhdevaatimukset on hyvin huomioitu.

8

HuiPPu-urHeiLu


HuiPPu-urHeiLu

Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordi-

noijana toimi liiton 100 %:isesti omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga.

maajoukkuetoiminta on liiton huippu-urheilua. siinä ylläpidetään miesten ja naisten a-ja b-maajoukkueita sekä poikien ja tyttöjen u19-joukkueita. urheiluaka-temioiden valmennusryhmien toimintaa otettiin yhä voimakkaammin ohjaukseen ja yksilön kehittymisen kannalta toimintaan on tavoite panostaa vielä voimak-kaammin. Huippu-urheilun muutoksen ohjausryhmän (Humu) toiminnassa ja tilaisuuksissa liiton edustus on ollut koko ajan mukana.

miesteN sALibANdYLiigA kaudella 2010-11 miesten salibandyliigassa pela-si 14 joukkuetta. sarjassa pelattiin kaksinkertainen runko¬sarja. runkosarjan voitti sC Classic tampereelta, toiseksi sijoittui ssV Helsingistä ja kolmanneksi espoon oilers.

runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudo-tuspelit. sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävas-tustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppu-ottelut pelattiin paras viidestä ottelusta – järjestelmän mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu.

kauden 2010-11 suomen mestaruuden voitti sali-bandyseura Viikingit (ssV) Helsingistä, hopeaa sai sei-näjoen Peliveljet ja pronssia espoon oilers. aC Haki Vantaalta putosi suoraan i divisioonaan, trackers (Hämeenlinna) putosi i divisioonaan liigakarsintojen jälkeen. nst (lappenranta) nousi i divisioonasta suo-raan salibandyliigaan, helsinkiläinen m-team nousi salibandyliigaan karsintojen kautta. kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin mika kohonen. miesten saliban-dyliiga pelataan kaudella 2011-12 yksittäisinä otteluina 14 joukkueen kesken.

miesteN suomeN CuP miesten suomen Cupiin 2011 osallistui 114 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnaus-muotoisena sarjana, niihin osallistuivat alempien sar-jojen joukkueet. liiga- ja i divisioonajoukkueet tulivat mukaan cupin 4. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa 2012.

miesteN diVAri (i diVisiooNA)kaudella 2010-11 miesten divari pelattiin yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa. runko-sarjassa pelattiin 28 kierrosta. lohkojen joukkueet pelasivat kaksi kertaa oman lohkonsa joukkueita vas-taan ja lisäksi kerran toisen lohkon joukkueita vastaan. molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsinto-ja noususta salibandyliigaan. sijoille 8.-10. päätyneet joukkueet putosivat ii divisioonaan.

liigakarsintoihin ylsivät lohkojen voittajina m-team ja nst. lopulta molemmat nousivat salibandyliigaan. lohkojen kakkoset olivat blue Fox ja ols, jotka molem-mat jatkavat liigakarsintojen jälkeen divarissa.

divarista putosivat suoraan sb Vantaa, losb, usb, erä akatemia, sbandy ja FCV sekä karsintojen kautta FbC turku ja kely.

kaudella 2011-2012 miesten divari pelataan yksit-täisinä otteluina yhdessä 14 joukkueen lohkossa.

NAisteN sALibANdYLiigA naisten salibandyliigassa pelasi kaudella 2010-11 kak-sitoista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen runkosarjan. runkosarjan voitti sC Classic tampereel-ta, toinen oli nst lappeenrannasta ja kolmas sb-Pro nurmijärveltä.

runkosarjan sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pe-lasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä ottelusta –järjestelmällä. Prons-simitalit ratkaistiin yhdessä ottelussa.

kauden 2010-11 suomen mestaruuden voitti Clas-sic. Hopeaa sai nst ja pronssia sb-Pro.

runkosarjan viimeiseksi jäänyt tPs putosi suoraan i divisioonaan. sijoille 10. ja 11. päätyneet koovee ja sb Vantaa karsivat paikastaan naisten salibandyliigassa. koovee säilytti sarjapaikkansa, mutta sb Vantaa putosi i divisioonaan hävittyään liigakarsinnoissa helsinki-läiselle m-teamille. suoraan i divisioonasta naisten salibandyliigaan nousi sPV (seinäjoki).

kauden 2009-10 parhaana naispelaajana palkittiin Classicin katriina saarinen. kaudella 2011-12 naisten salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 jouk-kueen kaksinkertaisena sarjana.

NAisteN suomeN CuP naisten suomen Cupiin 2011 osallistui 29 joukkuetta Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turna-usmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat joukkueet i- divisioonasta alaspäin. liigajoukkueet tulivat mukaan cupin 3. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä 16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa 2012.

10

miesteN mAAjoukkuemaajoukkue aloitti uuden kaksivuo-tisperiodin kohti mm-kisoja 2012. Päävalmentajaksi vaihtui Petri ket-tunen. maajoukkuepelaajille saatiin uudet sopimusehdot maajoukkue-

toimintaan. Pelaajien sitoutumisen vastapainoksi myös pelaajien talouden tasapaino maajoukkuetapahtumien aikana on turvattu. sopimusneuvottelujen pitkittymi-sen vuoksi mm-projekti starttasi kunnolla vasta syk-syn tapahtumissa. suunniteltu kesäleiri peruutettiin. Vuoden aikana miehet pelasivat yhdeksän maaottelua. Helmikuussa oli perinteinen ruotsi-ottelu, huhtikuussa ja marraskuussa eFt-turnaukset. syyskuussa pelattiin kaksoismaaottelu sveitsiä vastaan.

Päävalmentaja kettunen jatkoi jo edellisessä pro-jektissa aloitettua liigaseurojen koulutusta. illan aikana pidettiin luento ja demotreenit maajoukkuepelaajan vaatimustasosta ja maajoukkueen pelitavasta. tämä sai poikkeuksetta varsin positiivista palautetta.

maajoukkueen johtotiimi: Petri kettunen (pääval-mentaja), mika ahonen ja ray backman (valmentajat), kimmo nurminen (joukkueenjohtaja), ari Haapalainen, Pasi silvennoinen ja Juuso kilpikoski (huolto).

NAisteN mAAjoukkuenaisten mm-kisavuosi sisälsi runsaasti toimintaa, maaotteluja kertyi 18 ja lisäksi muutama harjoitusotte-lu leirityksen yhteydessä. Helmikuussa oli ruotsi-ottelu ja huhtikuussa eFt, joka pelattiin st Gallenissa mm-kisojen esiturnauksena. syyskuussa joukkue osallistui Polish openiin, mistä oli jo edellisestä projektista hyvät kokemukset, niin nytkin. marraskuun eFt pelattiin Hel-singin messukeskuksessa, sportexpon yhteydessä. tapahtuma oli puitteiltaan ja katsojamäärältään varsin vaikuttava. ottelutapahtumien yhteydessä oli aina 2-3 päivän leiritys ja lisäksi oli kaksi kesäleiriä sekä viimeis-telyleiri marraskuussa.

mm-kisat olivat sveitsissä st. Gallenissa. Joukkue majoittui omassa majatalossa, mukanaan oma kok-ki. nämä ratkaisut toimivat hyvin ja olivat kaikkiaan varsin onnistuneita. ottelut pelattiin isossa hallissa ja tapahtuma oli järjestelyiltään hyvä. suomi pelasi hy-vät kisat, pysyen omassa suunnitelmassa. Pelillisesti ruotsin paremmuus finaalissa on tunnustettava. ko-konaisuutena mm-projekti oli onnistunut ja tuloksena saavutettu hopeatila hyvä.

maajoukkueen johtotiimi: karo kuussaari, pääval-mentaja, mika muukkonen, Juha Hirvonen ja kati Pasa-nen, valmentajat, anniina Paavilainen ja Hannele kero, huolto ja lasse karikoski joukkueenjohtaja.

PojAt u19 mAAjoukkuemaajoukkueen kaksivuotinen projekti huipentui tou-kokuussa mm-kisoihin saksassa, Weissenfelsissa. Pääikäluokka oli vuonna 1992-syntyneet. Helmikuus-sa pelattuun ruotsi-otteluun joukkue matkusti pitkän laiva-ja bussimatkan ruotsin eteläosaan, karlskro-naan. Joukkueen tiimiytymisen kannalta tämä oli erin-omainen retki. Huhtikuussa oli leiri ja kolme harjoitus-ottelua latviassa, jonne päädyttiin Viron vetäydyttyä sovituista otteluista viime hetkellä. latviassa pelilliset seikat loksahtelivat kohdalleen. Viimeistelyleiri pidettiin eerikkilässä.

Projektirahoituksessa hyödynnettiin osin olym-piakomitean valmennustukea. Joukkueessa oli kova vaatimustaso ja matkan varrella runsaasti etätehtä-viä pelaajille, videoklippien avulla. Hetkessä elämisen ajatus vietiin täydellisesti läpi, pelaajat ja valmennus keskittyivät vain olennaiseen. tuloksena oli suomen voittama toinen poikien maailman mestaruus.

syyskaudella toteutettiin pelaajatarkkailua seuraa-vaan projektiin, leiritys ja eFt-turnaus marraskuussa brnossa.

maajoukkueen johtotiimi: Jarkko rantala, pääval-mentaja, miikka lamu, mikko laurikainen ja tapio tamminen, valmentajat, ari Haapalainen ja timo ko-lehmainen, huolto ja tommi Hiltunen joukkueenjohtaja (toukokuuhun saakka).

tYtÖt u19 mAAjoukkuemaajoukkueen kokoontumisina toimintaa oli melko vä-hän. Pelitapahtumien yhteydessä oli leiritykset. Helmi-kuussa ruotsi-ottelu karlskronassa ja marraskuussa eFt-turnaus Helsingissä. eFt pelattiin messukeskuk-sessa, missä puitteet olivat erinomaiset. useimmat tytöt pelasivat suurimmalle katsojamäärälle, mitä olivat koskaan pelanneet. kesäkuussa oli eerikkilässä yhteis-leiri naisten b-maajoukkueen kanssa. olympiakomite-an tukirahan mahdollistamana pidettiin joulukuussa eerikkilässä opiskele&harjoittele-leiri. Pelaajat tekivät oppilaitosten antamia opiskelutehtäviä ohjatusti. Val-mentajat tarkkailivat pelaajia paljon sarjapeleissä ja liiton Pelaajapolun tapahtumissa. näissä tapahtumissa pelaajia arvioitiin ja testattiin.

maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Harry Virta-nen, päävalmentaja, tommi seikkula, Jukka kouvalainen ja Juho meuronen, valmentajat, esa Partanen, joukku-eenjohtaja, liisa lehtimäki ja sari Partanen, huoltajat.


b-mAAjoukkueetmiesten joukkue piti kesäkuussa leirin hyödyntäen lah-den urheilukoulun puitteita, harjoituksia oli Vierumäen ja Pajulahden urheiluopistoilla. syyskuussa joukkue osallistui Vantaan energia-areenalla Gatorade-tur-naukseen. tapahtuma palvelee erittäin hyvin b-maa-joukkuetta ajankohtansa ja osallistuvien joukkueiden myötä. mukana on suomen ja ruotsin liigajoukkueita valmistautumassa alkavaan kauteen.

maajoukkueen johtotiimissä toimivat: arto riihimäki, päävalmentaja, sami sorjonen ja keijo matilainen, val-mentajat, esa Johansson, joukkueenjohtaja, Veli-matti Hemmo ja timo kolehmainen, huolto

naisten joukkue kokoontui yhden kerran yhteisleiril-le kesäkuussa eerikkilään tyttöjen u19 maajoukkueen kanssa. tällainen leiritysmuoto palvelee hyvin molem-pia joukkueita. muutoin valmennus keskittyi pelaajien tarkkailuun.

maajoukkueen johtotiimissä toimivat: timo Vä-limaa, päävalmentaja, mikko Jantunen, valmentaja, Harri lähteenmäki, joukkueenjohtaja, Harri Gerlach, huolto.

mAAotteLut suomessAmiesten maajoukkue pelasi tuplamaaottelut sveitsiä vastaan syyskuussa seinäjoella ja tampereella sveitsiä vastaan.

naisten ja tyttöjen eFt-turnaus pelattiin 4.-6.11.2011 Helsingin messukeskuksessa. samanaikai-sesti messukeskuksessa järjestettiin useat messut

mm. lätkä&säbä expo ja ski expo. messutapahtumat toivat runsaasti yleisöä maaotteluihin.

eFt-turnaukseen osallistuivat suomi, ruotsi, sveitsi ja tshekki. naisten ja tyttöjen turnauksessa pelattiin kummas¬sakin sarjassa kuusi ottelua. naisten turna-uksen voitti ruotsi, toiseksi sijoittui sveitsi, kolmannek-si suo¬mi ja neljän¬neksi tshekki. tyttöjen turnauk-sessa joukkueiden järjestys oli seuraava: 1. suomi, 2. ruotsi, 3. tshekki, 4. sveitsi.

ANtidoPiNg -toimiNtA suomessa tehtiin salibandyn osalta vuonna 2011 yh-teensä 106 dopingtestiä. näistä testeistä suomen an¬tidopingtoimikunta teki 95 testiä, joista harjoitus-kauden testejä oli 47 ja kilpailujen testejä 48. Wada/kv. lajiliitto teki testejä yhteensä 11, joista harjoituskauden testejä oli 6 ja kilpailujen yhteydessä testejä oli 5. kaikki testitulokset olivat negatiivisia.

toimintavuoden aikana kolme (3) miesten maajoukkue¬pelaajaa ja kaksi (2) naisten maajouk-kuepelaajaa oli kan¬sainvälisen salibandyliiton iFF:n kautta liitettynä testauspooli 1:seen. näiden pelaajien tuli ilmoittaa säännösten mukaises¬ti olinpaikkatieton-sa käytössä olevaan järjestelmään.

suomen antidopingtoimikunnan adt:n Puhtaasti Paras –kampanjaan kuuluva kultainen kapula oli esillä sekä miesten että naisten salibandyliigassa kiertäen joukkueelta toiselle. kultaisella kapulalla viestitään puhtaan urheilun puolesta.

kuva: rudolf schuba

12

sArjAtoimiNtA


Aikuisten ja junioreiden sarja-toiminta järjestettiin

toimintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina. Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluoh-jelman, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset, salikulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomarei-den matkakulut. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tukitoimissa on-nistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjestelmien myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua lähes kokonaan. Tulospalvelussa siirryttiin käyttämään turnausmuotoisissa sarjoissa laajamittaisesti Internet –pohjaista LeSport – tulospalvelua. Uuden järjestelmän myötä on otteluja sarjatilanteiden päivitys ja tiedotus nopeutunut seuroille, joukkueille ja pelaajille.

LAPset jA Nuoretkaudella 2010–11 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteen-sä 1030 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 875 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 155 joukkuetta.

Juniorit jaettiin kaudella 2010–11 ikäluokittain seu-raavasti: a-pojat (90-92 synt.), b-pojat, (93-94 synt.), b-tytöt (91-94 synt.), C 1 –pojat (1995 synt.), C 2 –po-jat (1996 synt.), C-tytöt (95-96 synt.), d 1 –pojat (1997 synt.), d 2 –pojat (1998 synt.), d-tytöt (97-98 synt.), e 1 –pojat (1999 synt.), e 2 –pojat (2000 synt.), e-tytöt (99-00 synt.), F-pojat (01-02 synt.) ja F –tytöt (01-02 synt.).

kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lu-kuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten sm-sarjaa, b-poikien sm-sarjaa ja muita a-C nuorten kevään play-off otteluita. sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edel-lisen kauden tapaan. suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa a- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla b- ja C ikäluokissa.

kauden 2010–2011 mitalistit ikäluokittain:A-pojat: 1. Happee, Jyväskylä2. tapanilan erä, Helsinki 3. tPs, turku

B-pojat: 1. ssV, Helsinki2. Classic, tampere3. tapanilan erä, Helsinki

B-tytöt: 1. tPs, turku2. tapanilan erä, Helsinki3. tikkurilan tiikerit, Vantaa

C 1-pojat: 1. Porvoon salibandyseura2. Hu-46, Hollola3. koovee, tampere

C 2-pojat: 1. Pakilan Visa, Helsinki2. tPs, turku3. Classic, tampere

C-tytöt: 1. koovee, tampere2. Pss Pelitytöt, Porvoo3. kaPa-65, uusikaupunki

kaudella 2011–12 juniorisarjoihin il¬moittautui yh-teensä 1059 joukkuetta (+3 %). Poikien sarjoihin ilmoit-tautui 895 joukkuetta (+2,3 %) ja tyttöjen sarjoihin 164 joukkuetta (+5,8 %).

Juniorit jaettiin kaudella 2011-12 ikäluokittain seu-raavasti: a-pojat (91-93 synt.), b-pojat, (94-95 synt.), b-tytöt (92-95 synt.), C 1 –pojat (1996 synt.), C 2 –po-jat (1997 synt.), C-tytöt (96-97 synt.), d 1 –pojat (1998 synt.), d 2 –pojat (1999 synt.), d-tytöt (98-99 synt.), e 1 –pojat (2000 synt.), e 2 –pojat (2001 synt.), e-tytöt (00-01 synt.), F-pojat (21-03 synt.) ja F –tytöt (02-03 synt.).

kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lu-kuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten sm-sarjaa, b-poikien sm-sarjaa ja muita a-C nuorten kevään play-off otteluita. sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edel-lisen kauden tapaan. suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa a- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen puolella kahdella eri sarjatasolla b- ja C ikäluokissa.

miesteN sArjAtkaudella 2010–11, kuten myös kaudella 2011–2012, miesten ii divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisi-nä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. kaikki miesten sarjat iii-divisioonasta alas¬päin pelat-tiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä ii divisi¬oonasta alaspäin. kaudella 2010–11 miesten sarjoihin osallis-tui yhteensä 973 miesjoukkuetta, ja kaudella 2011–12 yhteensä 993 miesjoukkuetta (+2,1 %).

sArjAtoimiNtA

14

NAisteN sArjAtkaudella 2010-11, kuten myös kaudella 2011-2012, naisten i divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. muut naisten sarjat (ii-iV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. kaudella 2010-11 naisten sarjoihin osallistui yhteensä 212 joukkuetta, ja kaudella 2011–12 yhteensä 215 joukkuetta (+1,4 %).

seNiorisArjAtseniorisarjat pelattiin molemmilla kausilla (2010–2011 ja 2011–2012) seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30 vuotta (n30), miehet yli 35 vuotta (m35), naiset yli 35 vuotta (n35), miehet yli 40 vuotta (m40), miehet yli 45 vuotta (m45), miehet yli 50 vuotta (m50) ja miehet yli 55 vuotta (m55). lisäksi kaudella 2011-12 pelattiin sarja miehet yli 60 vuotta (m60). miesten sarjoissa (m35, m40 ja m 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. m35 sarjassa pelattiin välikarsinnat en-nen lopputurnausta. naisten sarjat n30 ja n35 pelattiin 2-3 turnauksessa. seniorisarjoihin osallistui kaudella 2010–11 yhteensä 178 joukkuetta ja kaudella 2011-2012 yhteensä 189 (+6,2 %).

seNiorisArjojeN mitAListit kAudeLLA 2010–11:

N 30:1. minkit, pääkaupunkiseutu2. toivot, turku 3. stimot, Pori

M 35:1. Pro stars, tampere2. thunder, espoo 3. sC Classic, tampere

N 35:1. tikkurilan tiikerit, Vantaa2. keräilyerä, Helsinki3. berttamummo, Helsinki

M 40:1. Pro stars, tampere2. rangers original, kirkkonummi3. sC dalmac, Helsinki

M 45:1. sC dalmac, Helsinki2. Gremlins, turku3. Fossiilit, Helsinki

M 50:1. erilaiset nuoret, tampere2. Joutsenon kataja3. s.C. dalmac, Helsinki

M 55:1.bewe Pegasos, Helsinki2. merikoski sbt, oulu 3. Prom55, nurmijärvi

ALueeLLiNeN toimiNtAsarjatoiminta toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat etelä-suomi, länsirannikko, sisä-suomi, kaakkois-suomi, Pohjanmaa, savo-karjala ja Pohjois-suomi. Vuosikertomuksessa alueiden kertomukset ovat aakkosjärjestyksessä.

eteLÄ-suomeN ALueetelä-suomen alue käsittää uudenmaan ja itä-uu-denmaan maakunnat. laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. alueen toiminnasta vastaa kaksi päätoimis-ta henkilöä: aluevastaava ja sarjasihteeri. toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu sekä alueen ja liiton web-sivujen ylläpito.

alueella pelataan lähes puolet liiton kaikista sarja-otteluista. miesten sarjoihin osallistui 406 joukkuetta, naisten sarjoihin 72, poikien sarjoihin 331, tyttöjen sar-joihin 76 joukkuetta. seniorisarjoihin (miehet ja naiset) osallistui 105 joukkuetta. erityisesti nuorimpien juniori-

ETELä-SUOMI seuroja 343Joukkueita 990lisenssipelaajia 17.903erotuomareita 317siirtoja/kausi 1.963sarjaotteluita/kausi 9.500


en pelaaja- ja joukkuemäärät ovat lisääntyneet alueella huomattavasti. F-tyttöjen sarjaa pelataan nyt toista kautta ja joukkuemäärä kolminkertaistui edelliseen kauteen verrattuna.

Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto järjesti, yhteistyössä ikHtys:n ja tapanilan erän kanssa, aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. lisäk-si alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, urheassa, salibandy on lajina mukana.

Olosuhteet. alueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kun-nista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseu-roilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitus-vuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan kalliisiin yksityishalleihin. tämä on edelleen suuri on-gelma varsinkin juniorijoukkueille.

Erotuomaritoiminta. alueen erotuomarikoulutus to-teutettiin totuttuun tapaan koulutusryhmissä. kauden alussa koulutettiin reilut 200 erotuomaria kymmenessä eri koulutustilaisuudessa. syyskaudella pidettiin kolme (3) uusien erotuomareiden kurssia. Pelinohjaajakurssi järjestettiin marraskuussa.

erotuomarimäärä oli vuoden vaihteessa reilut 300 erotuomaria. kauden aikana uusia erotuomareita ja pelinohjaajia on koulutettu noin 70.

syksyllä koulutettiin noin 20 alueellista erotuoma-rivalmentajaa. kauden 2011-2012 alkupuolella toteu-tettiin kaikkiaan 44 valmennusta (22 ottelua), Valmen-nukset kohdistuivat erotuomareihin, joiden luokitukset olivat 8-12 välillä.

erotuomaritoiminnan laiminlyöntien määrä oli huo-lestuttavalla tasolla. muutamia erotuomarin omasta toiminnasta johtuneita laiminlyöntejä sanktioitiin.

toimitsijakoulutuksia järjestettiin alueella runsaasti pääsääntöisesti seurakoulutuksina. koulutukset ovat kattaneet hyvin koko alueen (inkoo, nurmijärvi, Hy-vinkää, Järvenpää, Porvoo ja pääkaupunkiseutu) ja koulutettujen määräksi muodostui hieman reilut 450 henkilöä. toimitsijakoulutuksista on vastannut pää-sääntöisesti keijo kontio.

Tavoitteiden toteutuminen. sarjatoiminnan osal-ta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. otteluja joukkuemäärät kasvoivat edelleen. ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduttiin tekemään muutamia. Halli- ja seuravierailuja tehtiin tarpeen mukaan.

kAAkkois-suomeN ALuekaakkois-suomen alueeseen kuuluvat etelä-karjalan, etelä-savon, kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat. kaakkois-suomen aluetoimisto sijaitsee lappeenrannassa. sarjatoiminnasta vastasi aluetoi-mistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava. tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu syksyllä 2011.

kaakkois-suomen seuroille järjestettiin 1. tason valmennuskoulutusta tilauskurssien muodossa. etelä-karjalan liikunta ry:n kanssa käynnistettiin 1. tason valmentaja- ja ohjaajakoulutus lähiopetuksena etelä-karjalan seuroille. mukana oli salibandyseuroja imatralta ja lappeenrannasta.

Sarjatoiminta ja turnaukset. aikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten 2. – 5. divisioonissa sekä naisten 2. divisioonassa. alueellisia juniorisarjoja pelattiin b-e – pojissa, tyttöjen nuorten 1. divisioonas-sa sekä C-e – tytöissä. miesten 2. divisioonaa lukuun ottamatta alueen sarjat pelattiin turnausmuotoisina. miesten alemmilla sarjatasoilla sekä junioreissa sarjat pelattiin alueellisina lohkoina. b-pojissa, d1-pojissa ja e1-pojissa pelattiin alueelliset jatkosarjat tasosarjoina. sarjoihin osallistui 72 miesten joukkuetta, 13 naisten joukkuetta, 83 poikien ja 26 tyttöjen joukkuetta. seni-orisarjoihin osallistui alueelta 13 joukkuetta.

Olosuhteet. alueen seurat harjoittelevat ensisi-jaisesti kunnallisissa palloiluhalleissa ja koulujen lii-kuntatiloissa. salibandyliiton turnaukset ja yksittäiset sarjaottelut pelataan pääsääntöisesti kunnallisissa liikuntahalleissa. myös muutamaa alueen kaupallista hallia käytettiin kilpatoimintaan. uusina pelipaikkoina otettiin käyttöön Parikkalan urheiluhalli ja syksyksi valmistunut ruokolahden liikuntahalli.

KAAKKOIS-SUOMI seuroja 76Joukkueita 297lisenssipelaajia 3.727erotuomareita 73siirtoja/kausi 323sarjaotteluita/kausi 1.980

16

Erotuomaritoiminta. alueellisia erotuomarikoulu-tustilaisuuksia jatkaville tuomareille järjestettiin kou-volassa, lappeenrannassa, lahdessa ja mikkelissä. Jatkavia tuomareita koulutettiin 49 a4 -tuomarit mu-kaan lukien.

Peruskursseja uusille tuomareille järjestettiin tanhuvaarassa, imatralla sekä Joroisissa. uusia ero-tuomareita koulutettiin kolmessa (3) koulutuksessa 16. alueen koulutuksen käyneitä erotuomareita oli kokonaisuudessaan 65. toimitsijakursseja pidettiin seitsemän (7), koulutettuja toimitsijoita noin 140.

alueellisen erotuomarivalmennuksen järjestettiin koulutus mikkelissä ja kouvolassa. erotuomarivalmen-tajia alueella oli 10, joista kaksi (2) suoritti pääsarjaotte-luvalvojakoulutuksen. erotuomarivalmennusta tehtiin ohjeistusten mukaisesti yksittäisissä otteluissa.

miesten salibandyliigan erotuomarikoulutusryh-mään kuului alueelta kolme tuomaria. liittoerotuo-marikoulutusryhmässä oli yksi alueen erotuomari. a4 -ryhmän koko oli 15 erotuomaria.

alueen erotuomarikerhon kasbek:n kanssa jatket-tiin yhteistyötä.

LÄNsirANNikoN ALuelänsirannikon alue koostuu Varsinais-suomen ja satakunnan maakunnista sekä ahvenanmaan itse-hallintoalueesta. länsirannikon aluetoimisto sijaitsee turussa, liiku ry tiloissa useiden lajiliittojen kanssa. tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu syksyllä 2011.

Länsirannikon alueparlamentti. alueparlamen-tin keskeisin tehtävä oli alueen salibandytoiminnan kehittäminen ja tukeminen mm. päiväkotikiertueen

ja kehittämistyöryhmien luominen. alueparlamentin kokoonpano oli sari laakso (pj), elise syrjälä (vpj), mari ketolainen, krista Forsman, Hanna markela, ari Han-nonen, Jarkko nieminen, Petri nuutinen ja tiina koivisto (sihteeri). lisäksi alueella toimi sarjatoiminnan kehittä-mistyöryhmä ja tyttösalibandyn kehittämistyöryhmä.

Sarjatoiminta ja turnaukset. alueen sarjatoimin-taa toteutetaan neljällä toiminnallisella alueella aina kun mahdollista. toiminnalliset alueet ovat Varsinais-suomi, satakunta, salon seutu ja ahvenanmaa.

alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja mies-ten 3.-5.divisioonassa ja naisten 2.-4.divisioonassa. miesten 2.divisioonan alueellisessa lohkossa pelattiin ottelut yksittäisinä otteluita. Juniorisarjoja pelattiin b-e ja tyttöjen 1.divisioona-e-tytöt. miesten joukkueita sarjatoiminnassa oli 124, naisten joukkueita 38, poikien 157 ja tyttöjen 21. seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui 14 joukkuetta.

kortteliliiga toiminnassa mukana oli 36 joukkuetta, jotka pelaavat ottelunsa turnausmuotoisena sarjana.

Olosuhteet. olosuhteiden parantumista tapahtui mynämäen osalta, kun Hani-halli valmistui.

muilta osin sarjatoiminnan pyörittämisessä käytet-tiin kaupallisia ja kunnallisia tiloja. Porin hallitilanne oli suurin huolenaihe.

Päiväkotikiertue. Päiväkotikiertue käynnistettiin yhdessä turun kaupungin ja paikallisten seurojen kanssa. kiertueella valtaisa suosia, ilmoittautuneita päiväkoteja oli 35 kpl.

Erotuomaritoiminta. alueen koulutettujen ja toi-mivien tuomareiden yhteismäärä oli 124, joista uusia tuomareita oli 30. Porissa järjestettiin erotuomarikou-lutusta myös osana lukion opetusta. rekrytointiin pa-nostettiin tiedottamalla tuomaritilanteesta alueemme seuroille ja järjestämällä erotuomarikursseja, turussa kolme (3), Porissa kolme (3) ja uudessakaupungissa yksi (1). lopettaneita pelaajia yritettiin houkutella mukaan erotuomarikoulutukseen henkilökohtaisesti kutsuilla. liiga- ja liittoerotuomarikoulutusryhmiin sai kutsun yh-teensä seitsemän ja a4 –koulutukseen 11 erotuomaria.

alueella koulutettiin kolme erotuomarivalmentajaa.toimitsijakoulutuksia pidettiin turussa, Porissa,

raumalla, Pöytyällä, mynämäellä, Paraisilla, maskussa, Vehmaalla ja säkylässä. kaikki kurssit olivat seurojen tilaamia.

LäNSIRANNIKON ALUE seuroja 112Joukkueita 354lisenssipelaajia 6.282erotuomareita 125siirtoja/kausi 514sarjaotteluita/kausi 3.300


PoHjANmAAN ALue Pohjanmaan alue koostuu etelä-Pohjanmaan, Poh-janmaan ja keski-Pohjanmaan maakunnista. alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: aluevastaava, jonka toimenkuvaan kuului sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Pohjan-maan aluetoimisto muutti kesällä 2011 yhteisiin tiloihin Pohjanmaan liikunnan ja urheilun (Plu), sekä usean eri lajiliiton ja urheiluseuran kanssa.

alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille 2.- 5. divisioonissa ja naisille 2.-3. divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan F-b -junioreis-sa ja tytöillä nuorten 1.divisioonassa sekä C-tytöissä. d-tyttöjen aluesarjaa ei vielä saatu käynnistettyä. miesten sarjatoimintaan osallistui 65 joukkuetta, nais-ten 19, poikien 72 ja tyttöjen 15. seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui kaksi (2) joukkuetta.

olosuhderintamalla tapahtui kehitystä. lohtajalle ja kaustisella avattiin uudet kunnalliset hallit, joita on hyödynnetty turnauksissa. toisaalta edelleen on myös paikkakuntia, joissa salibandyn suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnis-tää uusia ryhmiä.

salibandy oli mukana etelä-Pohjanmaan urheilu-akatemian lajikirjossa. urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päi-väsaikaan. urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toimintavuonna 11 salibandypelaajaa.

erotuomaritoiminta. erotuomarikoulutuksen pe-ruskurssit järjestettiin seinäjoella, Vaasassa ja kok-kolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Pietarsaaressa, kokkolassa, seinäjoella sekä a4 –koulutus oulussa ja mustasaaressa. erotuomarivalmentajakoulutus jär-jestettiin uudessakaarlepyyssä.

erotuomareiden määrä alueella oli 101, joista ak-tiivisia noin 80.

erotuomarivalmennusta turnauksissa jatkettiin tosin vain paikoin. tarkkailtujen otteluiden määrä 2. divisioonassa laski tällä kaudella.

toimitsijakoulutusta järjestettiin ilmajoella, nur-mossa ja kannuksessa.

erotuomaritoiminnan johtoryhmä kokoontui ylihär-mässä, kokkolassa ja seinäjoella.

PoHjois-suomeN ALuePohjois-suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Poh-janmaan, kainuun ja lapin maakunnat. aluetoimisto sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan liikunnan toimitalossa oulussa. samasta talos¬ta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimisto sekä Voimisteluliitto sVoli:n aluetoimisto. aluetoimistossa työskenteli yksi pää-toiminen toimihenkilö, aluevastaava.

Pitkät välimatkat ovat edelleen alueellisen junioritoi-minnan kehittymisen suurin ongelma. C-a junioreiden toiminta on vakiintunutta. Varsinkin oulussa paikallis-ten seurojen pyörittämät sarjat ”imevät” lähikuntien seurat ja joukkueet mukaansa. Pelko pitkistä pelimat-koista on suurin syy miksei liiton sarjat kiinnosta e-F ikäluokissa.

alueen ongelma sarjatoiminnan osalta oli tuomari-asetteluun liittyvä. a4 –ryhmään kuului 10 erotuomaria. koko alueen erotuomarimäärä oli 78. Paikoitellen oli vii-konloppuja joihin jouduttiin pyytämään apuja Pohjan-maalta ja savo-karjalasta, jotta pelit saatiin pelattua. edelleen varsinkin junioripuolella pelimatkojen pituus koettiin ongelmaksi. oulun seudulta matkat mm: ro-vaniemelle, kuusamoon, kajaaniin jne. tuntuvat osalle joukkueista hankalinta. turnausten sisällä olevien ot-teluohjelmien pilkkomisella on pyritty vähentämään matkarasituksia.

POHjANMAAN ALUE seuroja 57Joukkueita 173lisenssipelaajia 3.162erotuomareita 126siirtoja/kausi 264sarjaotteluita/kausi 1.650

POHjOIS-SUOMEN ALUE seuroja 68Joukkueita 132lisenssipelaajia 4.262erotuomareita 70siirtoja/kausi 272sarjaotteluita/kausi 1.300

18

sarjatoimintaan osallistui 72 miesten joukkuetta, 15 naisten, 43 poikien ja 7 tyttöjen joukkuetta. senio-risarjoihin alueelta osallistui 17 joukkuetta. tilastoinnit hoidettiin normaalisti. Pistepörssien laadinnassa käy-tettiin ulkopuolista apua.

toimintakauden aikana aluevastaava vieraili seit-semän seuran luona rovaniemellä, kuusamossa, kajaanissa, oulussa ja limingassa. yhteensä kaikkia tapaamisia eri asioissa oli 31 kpl.

olosuhdeasioissa toimintavuoden aikana uusien hallihankkeiden suunnittelu eteni. uuden yksityisen hallin rakentaminen ouluun käynnistyy vuoden 2012 lopulla. kastellin suurkouluhanke oulussa, joka osal-taan helpottaa salibandyn huipputason pelaamista, käynnistyy myös vuoden 2012 aikana. yleisesti alueella turnaukset mahtuivat kohtuullisesti kunnallisiin hal-leihin. sarjajärjestelmien muutokset mm. siirtymiset enemmän yksittäisiin otteluihin vaikeuttivat turnaus-ten mahduttamista alueella. samoin kesken kauden tulleet jatkosarjat ja play off pelit ovat olleet ongelmal-lisia tilojen saatavuuden suhteen.

sAVo-kArjALAN ALue savo-karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-savon ja Pohjois-karjalan maakunnat. savo-karjalan aluetoi-misto sijaitsee Joensuussa itä-suomen liikuntaopiston yhteydessä.

salibandy on mukana sekä Joensuun urheiluaka-temian ja Pohjois-savon urheiluakatemian lajivali-koimassa. urheiluakatemioissa lajivalmennuksesta vastasivat Petri kettunen Joensuussa ja mikko tiihonen Pohjois-savossa. salibandy oli perinteiseen tapaan myös Pohjois-karjalan liikunnan talvi- ja kesäleirien lajivalikoimassa. leireillä salibandyryhmiin osallistui 77 lasta.

alueelliseen sarjatoimintaan osallistui kaikkiaan 151 joukkuetta. miesten 2.-5. divisioonissa pelasi 75 joukkuetta, naisille 2. divisioonassa 9 joukkuetta, a-e2 –poikien sarjoissa 56 joukkuetta. tyttöjen 1. divisioonan ja C-tyttöjen joukkueet pelasivat kaakkois-suomen joukkueiden kanssa yhteisissä sarjoissa, joissa pelasi 4 tyttöjoukkuetta savo-karjalasta. seniorisarjoissa pelasi 6 miesten joukkuetta ja 1 naisten joukkue.

alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään kunnallisten hallien lisäksi yksityistä salibandyhallia.

Erotuomaritoiminta. alueen erotuomaritoiminnan johtoryhmä kokoontui kokonaisuudessaan kerran (1). osakokouksia järjestettiin neljä (4) kertaa, lisäksi lukui-sia sähköposti- ja puhelinkokouksia.

Peruskurssit ja jatkavien kurssit järjestettiin Jo-ensuussa ja kuopiossa samat kouluttajat (keskitalo, kankkunen) pitivät kurssit molemmilla alueilla tavoit-teena alueellinen yhtenäistyminen.

kauden aikaisia koulutuksia järjestettiin Joensuussa ja kuopiossa. lisäksi molemmissa kaupungeissa on järjestetty muutamia kuntotestejä/osatestejä.

koulutettuja tuomareita alueella on kaikkiaan 68. muutosta edelliskauteen verrattuna ei ole. karjalan alueella erotuomareita oli 23 ja savon alueella 45. Huo-mion arvoista on savon seitsemän ja karjalan kaksi naistuomaria.

erotuomarivalmennuksista alueella ovat vastanneet pääsääntöisesti kolme pääsarjaerotuomarivalmen-tajaa.

Pohjois-karjalassa erotuomareiden määrä on pieni, 23 aktiivista erotuomaria. Pohjois-savossa tilanne on hiukan parempi, 45 erotuomaria.

SAVO-KARjALAN ALUE seuroja 65Joukkueita 153lisenssipelaajia 2.632erotuomareita 68siirtoja/kausi 227sarjaotteluita/kausi 1.500


sisÄ-suomeN ALue sisä-suomen alue koostuu kanta-Hämeen, Pirkan-maan ja keski-suomen maakunnista. aluetoimisto on perustettu 1996 ja sijaitsee tampereella. aluetoi-miston henkilöresursseihin lukeutuu aluevastaavan lisäksi valmennus- ja koulutuskoordinaattori, jonka toimipiste on puoliksi sisä-suomen aluetoimistolla ja puoliksi Helsingissä.

aluetoimisto sijaitsee samoissa toimitiloissa Hä-meen liikunta ja urheilun (Hlu), kahden suuren lii-kuntajärjestön (sJl, svoli) sekä kahden ison yleisseuran (koovee, ilves) ja näiden kanssa tehdään hedelmällistä yhteistyötä mm. leirien ja kerhotoiminnan merkeissä.

sarjat ja turnaukset. alueen sarjatoiminnassa on ollut pientä lisäystä. miesten sarjatoimintaan osallistui 165 joukkuetta, naisten 45, poikien 176 ja tyttöjen 13. aikuis-ten sarjoissa kasvuvauhti on tilapäisesti tasaantunut ja lisäys on tullut peli- ja kisamaailmaan osallistuvilta seuroilta. alueella pelattiin toimintavuoden aikana sar-jaotteluita n. 5% edellisvuotta enemmän. seniorisarjoihin (miehet ja naiset) alueelta osallistui 33 joukkuetta.

toiminnallisilla alueilla (Pirkanmaa, Häme ja keski-suomi) sarjat on voitu rakentaa hyvinkin alueelliseksi siten, että pelimatkat eivät ole muodostuneet ongel-mallisiksi, vaan etenkin paikallisottelut on voitu järjes-tää mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa.

keski-suomen toiminnallisella alueella seurat ovat yhteistoimin järjestäneet kutsuturnauksia vuoroin eri paikkakunnilla peli- ja kisamaailmaikäisille junioreille. innostus on ollut vahvaa ja mukana on ollut toistakym-mentä sellaista seuraa, jotka eivät vielä ole lähteneet mukaan liiton viralliseen kilpailutoimintaan. suurin syy tähän on pitkä etäisyys sisä-suomen ytimeen ja tätä kautta osallistumiskustannukset. myös Pirkanmaalla seurojen keskenään sopimat harjoitus- ja kerhoturna-ukset ovat olleet suosiossa.

Erotuomaritoiminta. erotuomarikoulutuksia järjes-tettiin kattava määrä kaikilla kolmella sisä-suomen alueella. a4 -koulutus toteutettiin tampereella. keski-suomen erotuomareita osallistui myös kuopion a4 -koulutukseen.

Pirkanmaalla koottiin erillinen a4 -valmennusryhmä sekä talent -ryhmä.

Olosuhteet. otteluista valtaosa pelataan kaupallisis-sa halleissa, koska kunnalliset tilat varataan pääsään-töisesti muille yksittäisiä pelejä pelaaville lajeille. lisäksi kunnalliset pelipaikat alkavat olla samalla hintatasolla kuin kaupallisetkin. Poikkeuksia toki on: Jyväskyläs-sä, Hämeenlinnassa ja riihimäellä alle 18-vuotiaiden harjoitusvuorot ovat ilmaisia ja junioriturnausten hin-noittelu on jopa vain kolmasosan aikuisten vastaa-vasta. toimintavuoden aikana ei valmistunut uusia pelipaikkoja, mutta niitä on ollut ottelumäärään nähden riittävästi. käytettävissä olleiden tiettyjen paikkakun-tien peliolosuhteissa olisi laadullisesti parannettavaa, mutta pääosin palaute on ollut positiivista.

SISä-SUOMEN ALUE seuroja 160Joukkueita 432lisenssipelaajia 9.008erotuomareita 218siirtoja/kausi 1016sarjaotteluita/kausi 4.549

20

Nuoriso- jA HArrAsteLiikuNtA


Sektorilla on kaksi päätoimista työntekijää: nuoriso-

päällikkö ja harrastevastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu assistentti, jonka toimenkuvasta puolet on tämän sektorin työtehtäviä. Kesäkuun alkuun asti oli Sportti työllistää -tuella työntekijä Salibandyliiton nuorten Your Move -hanketta varten. Toimintavuoden aikana tuotettiin materiaalia tukemaan junioreiden kokonais-valtaista harjoittelua, järjestettiin yhteistyössä SLU:n ja Nuoren Suomen kanssa Your Move suurtapahtuma Helsingissä ja pienempiä alueellisia tapahtumia, jotka loivat uudenlaista liikuntakulttuuria 13-19 –vuotiaille, ja tuotettiin yhteistyössä Ylen kanssa salibandyaihei-nen 15 jakson game show, Säbämestari.

Your moVe. suurtapahtuma järjestettiin Helsingissä 27.5.-1.6.2011. tapahtuman yhteydessä järjestettiin PikkuPohjola -lei-ri, johon osallistui 158 nuorta, d-junioreiden Champions Cupiin osallistui 69, sähly openiin 52 ja lajikokeiluihin yhteensä n. 800 nuorta. yhdeksän nuorta oli ideoi-massa ja toteuttamassa 13-19 -vuotiaille suunnattua tapahtumaa. tapahtumassa oli salibandyn osalta va-paaehtoistyössä 16 nuorta auttamassa järjestelyissä.

kerHotoimiNtA. toimintavuoden aikana valmistui iltapäiväkerhon start-tiopas ja vanhemman opas. nuorella suomella ja sali-bandyliitolla on yhteinen lajikerhohanke. Valmistuneita lajikerhomateriaaleja pilotoitiin kolmessa tervetuloa ohjaajaksi -koulutuksessa. Vantaalla osallistui osal-listui 14, Helsingissä 12 ja kokkolassa 24 ohjaajaa/valmentajaa koulutukseen.

kisAmAAiLmA jA PeLimAAiLmA. F-juniorit ja e-tytöt pelasivat pienellä kentällä 4 vs. 4. kenttien koot olivat min. 24 x 12 m ja max. 30 x 15 m. Peliryhmään voi maksimissaan kuulua 14 pelaajaa. F-junioreilla ei ylläpidetä sarjataulukkoa. tämä pelimuo-to nimettiin toimintavuoden aikana kisamaailmaksi. d-juniorit ja e-pojat pelaavat isolla kentällä 5 vs. 5. kentän minimikoko on 32 x 16 m. ikäluokassa suosi-taan mieluummin hieman täysimittaista pienempää pelikenttää. Peliryhmän maksimikoko on 17 pelaajaa. d-e – juniorijoukkueille tarjottiin mahdollisuutta osal-listua joko kilpa- tai haastajasarjaan. tätä pelimuotoa kutsutaan Pelimaailmaksi.

siNettiseurAtoimiNtA. nibacos kokkolalle myönnettiin nuori suomi sinetti 7.10.2011. lokakuussa järjestettiin sinettiseminaari, johon osallistui yksitoista salibandyn sinettiseuraa. Vuoden lopussa salibandyn sinettiseuroja oli 19 kpl.

PeLiNoHjAAjAt. Pelinohjaajakoulutusta järjestettiin etelä-suomessa ja sisä-suomessa. koulutuksissa huomioitiin, että F-juniorit ja e-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä.

Huikee nuorten suurtapahtuma Helsingissä 27.5.-1.6.2011

www.yourmove.fi

SUURTAPAHTUMA 2

01

1

Salibandy

Nuoriso- jA HArrAsteLiikuNtA

22

kokoNAisVALtAiNeN HArjoitteLu. Hanke jatkui toista vuotta. sen tavoitteena on edistää C-e -ikäisten kilpapelaajien kokonaisvaltaista harjoit-telua. erityisesti annetaan vinkkejä omaehtoiseen har-joitteluun. toimintavuoden aikana järjestettiin toiset valtakunnalliset tekniikkataiturikisat sekä tytöille että pojille 4.11.2011 lätkä&säbä –messujen yhteydessä pelattavassa eFt-turnauksessa. kisoihin kutsuttiin 48 tyttöä ja 48 poikaa ikäluokista C-e.

toimintavuoden aikana valmistui kahdeksan kuu-kauden kikka -videota junioreiden omatoimista harjoit-telua tukemaan. Junioreille valmistui yhdistetty harjoi-tuspäiväkirja ja fanijuliste, joka julkaistiin marraskuussa salibandy-lehden välissä. Joukkueille järjestettiin kilpailu harjoituspäiväkirjojen täyttämisestä ja palkintona oli 500 € lahjakortti eerikkilän urheiluopistolle.

nuori suomi yhteistyö. toimintavuoden aikana käyn-nistettiin neljän tähden peli -hanke. sen tavoitteena on edistää ensisijaisesti esikoulu- ja alkuopetusikäisten lasten peliryhmien muodostamista, järjestää ikätasolle sopivia pelejä ja hyödyntää aiemmin tehtyjä lajikerhosi-sältöjä. Hanke saa opetusministeriön ja nuoren suomen myöntämää kehittämistukea 10 000€.

opetusministeriön ja nuoren suomen myöntämää lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea jaettiin yhteensä 19 salibandyseuralle: Harrastusmahdollisuuksi-en lisäämiseen 6-19 -vuotiaille kolme seuraa, ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämiseen kuusi seuraa, seu-ran kehittämiseen sinettiseuraksi kaksi seuraa ja 11-15 -vuotiaiden kilpaurheilun kehittämiseen yhdeksän seuraa.

sÄbÄmestAri 2011. salibandyn game show:hun osallistui 16 juniorijoukku-etta, jotka ottivat mittaa toisistaan cup-järjestelmällä vauhdikkaissa ja leikkimielisissä tehtävissä ja peleissä. ohjelma tehtiin yhteistyössä ylen kanssa. ohjelmaa to-teutettiin 15 jaksoa, jotka esitettiin sunnuntaisin syys-kuusta joulukuuhun. säbämestarin suosiosta johtuen ohjelmasta tehdään toinen tuotantovuosi vuonna 2012.

kAtusÄHLY. katusählykiertue järjestettiin 16.kertaa. kiertue to-teutettiin yhteistyössä tuotantotiimi masaction oy:n kanssa. toukokuusta elokuuhun järjestettiin 22 tur-nausta eri puolella suomea. tuotantotiimi kiersi 16 turnauksessa ja kuusi turnausta paikallinen seura järjesti kokonaisuudessaan itse. katusählykiertuetta mainostettiin valtakunnallisesti salibandy-lehdessä, salibandyn- nettisivustoilla ja katusählyllä oli oma Fa-cebook-sivusto. seurat mainostivat omia turnauksiaan paikallisesti maakunta- ja paikallislehdissä.

TAULUKKO 1. Katusählyn osallistujamäärät viimeisen neljän vuoden aikana

2008 2009 2010 2011joukkueita/turnaus 32 31 28 23pelaajia/turnaus 167 158 146 128pelaajia yhteensä 3172 2842 2928 2899

katusählykesän suurin turnaus oli kokkolassa 9.7.2011. Joukkueita oli mukana 64 ja pelaajia 360. kuopion tur-naus6.8.2011 oli toiseksi isoin 62 joukkueella ja 351 pelaajalla. katusählykiertueella oli mukana lähes 3000 pelaajaa. katusählykiertueen kuluista vastaa saliban-dyliitto yhteistyökumppaneidensa kanssa. katusählyo-saturnauksia voivat hakea salibandyliiton jäsenseurat. katusählyturnauksen järjestäminen on seuroille va-rainhankintaa. He saavat osallistumismaksut koko-naisuudessaan itselleen.

katusählyfinaali järjestettiin 27.8.2011 Helsingissä kampin narinkkatorilla. katusählyfinaaliin kutsutaan kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. mukaan il-moittautui 88 joukkuetta. Vuoden 2011 katusählyn suomen mestarit ovat: miehet Jee-Jee team Vantaa, naiset taikinaiset Huittinen, sekasarja Hullut Huitti-sista, firmasarja man Power solution Jyväskylä, pojat laHo Hollola ja tytöt kaPa-65 kalanti.

TOUR 2011


roCksALibANdY. rocksalibandyn yhdeksäs sm-turnaus järjestettiin seinäjoella 15.1.2011. Joukkueita oli yksitoista. rock-salibandyn suomen mestaruuden voitti toista kertaa peräkkäin FbC kempes kuopiosta. turnauksen käy-tännön järjestelyistä vastasi nurmon Jymy ja selmu ry (seinäjoen elävän musiikin yhdistys).

tYÖPAikkAsALibANdYN sm-turNAus. työpaikkasalibandyn sm-turnaus järjestetään yhteis-työssä suomen työpaikkaurheilu ry:n kanssa. turnaus pidettiin 14.5.2011 Helsingissä arena Center myllypu-rossa ja ruskeasuolla. Harrastesarjassa oli mukana 76 joukkuetta ja kilpasarjassa viisi joukkuetta. Pelaajia oli yhteensä noin 1000. Harrastesarjan voitti kesko Hak-kila Vantaalta ja kilpasarjan voitti Celsa steel service espoosta.

muut tAPAHtumAt. Warriors salibandy oy järjesti Hankisählyn sm-turna-uksen ensimmäistä kertaa 29.1.2011. mukana oli 45 joukkuetta. sählyn sm-turnaus järjestettiin kolmatta kertaa. turnaus pelattiin lauantaina 11.6.2011 arena Center myllypurossa. Järjestäjänä oli arena Center oy. turnaukseen osallistui 210 joukkuetta ja liki 1500 pe-laajaa. sarjat olivat: miehet, miehet 35, naiset, yritykset, seka, pojat 99, pojat 95 ja tytöt 95.

leivonmäen Pyry järjesti suosählyn sm-turnauksen 13. kertaa. naisten sarjassa joukkueita oli 28, miesten sarjassa 36 ja sekasarjassa kahdeksan. naisten sarjan voitti trombi mikkelistä, miesten sarjan voitti länget

Varkaudesta ja sekasarjan voitti muruset leivonmäeltä. Puistosählyn sm-kisat pidettiin tampereella 6.8.2011 Warriorsin järjestämänä.

sÄHkÖPYÖrÄtuoLisALibANdY (sPt-sALibANdY). spt-salibandyssa pelattiin kaksi sarjaa: sm-sarja ja Finlandia-sarja (entinen nimi i-divisioona). sm-sar-jassa oli mukana viisi joukkuetta: Helsinki outsiders Punainen, Helsinki outsiders Valkoinen, Woodcutters Vaasasta, seinäjoen sisu ja merikoski sbt oulusta. Finlandia-sarjassa oli mukana: tPs turusta, m-team electric Gladiators Helsingistä. seinäjoen sisu, merikoski sbt sininen ja merikoski sbt Valkoinen oulusta. sarjat pelattiin turnausmuotoisesti. molemmissa sarjoissa oli neljä turnausta.

sm-sarjan voitti Woodcutters Vaasasta, hopealle sijoittui Hos White Helsingistä ja pronssille Hos red Helsingistä. Finlandia-sarjassa voiton vei merikoski sbt Valkoinen oulusta, hopeaa sai seinäjoen sisu ja pronssille sijoittui tPs turusta.

kaudella 2011-2012 pelataan sm-sarjaa ja Finlan-dia-sarjaa. sm-sarjassa on mukana neljä joukkuetta ja Finlandia-sarjassa viisi joukkuetta. sm-sarjan jouk-kueet ovat: Hos red ja Hos White Helsingistä, Wood-cutters Vaasasta ja merikoski sbt oulusta. Finlandia-sarjan joukkueet ovat: m-team eG ja räiske Helsingistä, tPs turusta, merikoski Valkoinen ja merikoski sininen oulusta.

24

kuurojeN sm-turNAus. kuurojen sm-turnaus järjestettiin tampereella 7.-8.5.2011. turnaukseen osallistui kuusi joukkuetta: Val-pas turusta, Hero Helsingistä, Jalo Jyväskylästä, uljas tampereelta, evyli espoosta ja ryhti oulusta. Valpas turusta voitti turnauksen. toiseksi sijoittui Hero Hel-singistä ja kolmanneksi sijoittui evyli espoosta.

tYttÖ- jA NAissALibANdYN keHittÄmiNeN. seurojen tyttösalibandytoiminnan aloittamista ja ke-hittämistä tuettiin aktiivisesti mm. erilaisilla valmiilla käytännön malleilla ja materiaaleilla sekä antamalla seurakohtaista neuvontaa.

keväällä 2011 järjestettiin alakoululaisille 10 timant-tikiertuetapahtumaa ympäri suomen. timanttikier-tuetapahtumat järjestetään yhteistyössä paikallisen seuran kanssa. lisäksi syksyllä järjestettiin kolme ti-manttikiertuetapahtumaa.

nst-lappeenranta, mikkelin Hatsina ja kuopion Welhot järjestivät vuoden aikana laajoja koulukiertu-eita. kuopiossa koulukiertue tavoitti noin 1000 tyttöä, lappeenrannassa koulutapahtumissa lajiin tutustui 400 tyttöä ja mikkelissä tyttöjä oli mukana noin 200.

tyttö- ja naissalibandy oli vahvasti esillä 3.-5.11.2011 sport expo-messuilla. messuilla pelatun naisten ja tyttöjen eFt-tapahtuman yhteydessä oli tyttösäbä-piste, jossa oli myytävänä tyttösalibandy-tuotteita, opastettiin messukävijöitä lajin pariin ja pis-teellä oli mahdollisuus myös tehdä kannustuskylttejä suomen joukkueille. kolmen päivän aikana pisteellä kävi arviolta 10000 messukävijää.

etelä-suomen alueella jatkettiin seurayhteistyöpala-verien järjestämistä. Vuoden aikana kokoonnuttiin neljä kertaa. tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia tyttösali-bandytoimintaan liittyviä asioita sekä yleisesti seurojen junioritoiminnan kehittämistä. Vastaavaa seurayhteis-

TYTTÖSALIBANDY.FIFACEBOOK.COM/TYTTOSALIBANDY

LIIGASEURAT MUKANA HIOMASSA TIMANTTEJA!

TAULUKKO 2. Timanttikiertueen osallistujamäärät

Vantaa Tikkurilan Tiikerit 150

Turku FBC Turku 50

Helsinki Puotinkylän Valtti 200

Kajaani Papas 150

Tampere Classic 300

Helsinki Tapanilan Erä 120

Parainen PIF 200

Helsinki Tapanilan Erä 150

Helsinki M-team 120

Kotka Crackers 150

Janakkala Baldo Sport 200

Porvoo PSS 250

Sipoo ÅIF 120

Yhteensä 2160


kuVa 1. timanttikiertueella tikkurilassa.

työtoimintaa käynnistettiin aloituspalavereilla myös savo-karjalassa ja Pohjois-suomessa. savo-karjalassa yhteistyön tuloksena järjestettiin ensimmäistä kertaa d-tyttöjen alueellinen kerhoturnaussarja.

salibandyn tuki –säätiö jakoi ensimmäistä kertaa tukea juniorisalibandyn kehittämiseen. tuki kohden-nettiin tyttösalibandyn kehittämishankkeisiin. tukea sai 11 seuraa.

salibandyliiton organisaatiossa tapahtui muutok-sia urheilutoimintojen sektorilla. koulutus-ja valmen-nus (koVa) muodostaa selkeämmän kokonaisuuden, johon kuuluu valmennuksen tukitoimet ja pelaajien kehittäminen. Pelaajapolku kehittyy ja tavoitteena on yhä yksilöllisempi arviointi ja palautejärjestelmä, missä keskeisessä roolissa ovat ikäluokkavalmentajat.

Valmentajien koulutusjärjestelmän muutos saatiin alulle ja muutos saatetaan loppuun 2012. tässä seura-taan tarkkaan valtakunnallista kehitystä ja muutosta. Valmennusmateriaaleja tuotetaan projektin yhtey-dessä lisää.

26

kouLutus- jA VALmeNNustoimiNtA


oHjAAjA- jA VALmeNtAjAkouLutustoimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 49 koulu-tustilaisuutta, joihin osallistui 639 henkilöä. aluekoulut-tajien nimike muuttui keväällä 2011 liittokouluttajiksi. liittokouluttajien keskeinen tehtävä on vastata val-mentaja- ja ohjaajakoulutuksen alueellisesta koulu-tustoiminnasta.

Huippu-urheilun muutostyö ja uudet Vok -perus-teet näkyivät myös salibandyliiton valmennuskoulu-tusjärjestelmässä. syksyllä 2011 käynnistyi valmen-nuskoulutuksen kehitystyö, minkä tavoitteena on kehittää valmennuskoulutusta huomioimaan entistä kokonaisvaltaisemmin yksilön kehittyminen.

salibandyliiton huippu-urheilun strategiassa urhei-lijan/pelaajan polun rakentaminen on ollut merkittävä asia vuoden 2011 syksystä lähtien. Valmennuskoulu-tuksen kehitystyö ja urheilijan / pelaajan polku tulevat olemaan keskeisessä roolissa salibandyliiton valmen-nus- ja koulutustoiminnassa.

VALtAkuNNALLiNeN kouLutusValtakunnallisesti järjestettiin kuusi koulutustapahtu-maa, joihin osallistui 72 henkilöä. uusien Vok perustei-den myötä 3- tason huippuvalmentajatutkinnon (HVt) nimi muuttui salibandyvalmennus 3 koulutukseksi.

eerikkilän urheiluopiston ja Palloliiton kanssa järjestet-tiin yhteistyössä toinen Valmentajan ammattitutkinto (Vat), johon osallistui 9 salibandyvalmentajaa.

ALueeLLiNeN kouLutus alueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yh-teensä 38 kpl. niissä koulutettiin 489 valmentajaa. Pää-kaupunkiseudulla ja tampereella järjestettiin yhteensä viisi teemakoulutusta, joiden teemana oli urheilijana kasvaminen ja kehittyminen sekä suomalainen pelita-pa. koulutustoimintaa toteutettiin myös salibandyliiton pelaajapolkutapahtumissa, missä seuravalmentajat olivat mukana ikäluokkavalmentajien johtamassa val-mennustoiminnassa.

PeLAAjAPoLkusuomen salibandyliiton junioripelaajien kartoitus- ja seurantajärjestelmä pelaajapolku oli edelleen vahvan kehitystyön alla vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 pelaajapolkutapahtumien keskeisinä teemoina olivat yksilön kehittymisen seuranta sekä urheilijana kas-vaminen.

Vuoden 2011 aikana siirryttiin poikien toiminnassa uuteen pelaajapolkujärjestelmään. aluevalmentajien toimenkuvat poistettiin käytöstä ja tilalle nimettiin ikä-

KAAVIO 4. KoVA-sektorin resurssit.

Valiokunnat + työryhmät 15 henk

Lajikouluttajat20 henkUrheiluakatemiavalmentajat

16 henk

Ikäluokkavalmentajat / tytöt16 henk

Ikäluokkavalmentajat / pojat22 henk

Maajoukkueissa toimivat22 henk Lajimentorit

22 henk

Valmennuskoulutus-koordinaattori

Valmennuskoulutus-koordinaattori

Urheilutoimen päällikkö

Maajoukkue- sihteeri

Nuoriso- päällikkö

Järjestö- päällikkö

Liittokouluttajat 6 henk

Pelaajapolku Valmentajapolku

KoVa-tiimi / henkilöt = koulutus ja valmennus

3 (+3) päätoimista

6 osa-aikaista

134 oto

kouLutus- jA VALmeNNustoimiNtA

28

luokkavalmentajat, jotka vastaavat yhden ikäluokan pelaajista valtakunnallisesti. Poikien pelaajapolkuta-pahtumat koostuivat kuudesta eri kartoitus- ja seu-rantatapahtumasta, joita olivat Pikku Pohjola 1, Pikku Pohjola 2 ja Pikku Pohjola 3, Pohjolaleiri 1. ja Pohjolaleiri 2. sekä Pohjola Cup. Vuoden 2011 aikana järjestettiin 17 poikien pelaajapolkutapahtumaa, joissa oli mukana 1816 pelaajaa 1993–97- syntyneiden ikäluokista.

tyttöjen pelaajapolkutapahtumat toteutettiin itä- länsi jaolla. Pelaajapolkutapahtumat koostuivat viidestä eri kartoitus- ja seurantatapahtumasta, joita olivat taituri-leiri 1, taiturileiri 2, taiturileiri 3 Pohjolaleiri sekä Pohjola Cup. Pelaajapolkuikäluokkina olivat 1993- 97-syntyneet tyttöpelaajat. Vuoden 2011 aikana järjestettiin 9 pelaa-japolkutapahtumaa, joihin osallistui 340 tyttöpelaajaa. lisäksi ikäluokissa 1994,1995 ja 1997 järjestettiin itä- länsi tähdistöottelut, joihin osallistui 102 tyttöpelaajaa.

Pelaajapolkutapahtumat järjestettiin suomen sa-libandyliiton valmennuskeskuksessa, eerikkilän ur-heiluopistolla sekä tanhuvaaran ja kuortaneen urhei-luopistoilla.

TAULUKKO 3. Toteutuneet valmentaja- ja ohjaajakoulutukset 2011.

Alueellinen koulutus

SBV 1 SBJ 1 SBN 1 SBO MV Teema YHTkpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö

Etelä-Suomi 3 46 2 25 1 20 0 0 2 34 2 30 10 155Sisä-Suomi 3 32 3 35 2 34 0 0 1 10 3 48 12 159Länsirannikko 1 11 0 0 4 42 0 0 1 8 0 0 6 61Pohjanmaa 1 12 0 0 3 36 1 20 0 0 0 0 5 68Savo-Karjala 1 16 0 0 0 0 0 0 1 15 0 0 2 31Kaakkois-Suomi 2 26 2 21 1 12 0 0 2 20 0 0 7 79Pohjois-Suomi 1 14 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 14

12 157 7 81 11 144 1 20 7 87 5 78 43 567Valtakunnallinen koulutus

SBV 2 SBJ2 SBN 2 SBV3 VAT Semi-naari

YHT

kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö2 26 0 0 2 20 1 17 1 9 0 0 6 72

Kaikki koulutukset yht: 49 639SBV 1 & 2= Salibandyvalmennus 1 & 2SBJ 1 & 2= Salibandyn juniorivalmennus 1 & 2SBN 1 & 2= Salibandyn nuoriso-aikuisvalmennus 1 & 2SBO= Salibandyn ja sählyn ohjaajakoulutusMV= MaalivahtikoulutusTeema= TeemaseminaaritSBV3= Salibandyvalmennus 3, 3-tasoVAT = Valmentajan ammattitutkinto

urHeiLuAkAtemiAtsalibandy on lajina mukana 14 urheiluakatemiassa. näis-tä Pääkaupunkiseudulla toimiva urhea on suurin, käsittä-en kuusi harjoituspaikkaa. urheiluakatemiatoiminnassa on mukana 20 valmentajaa ja 301 urheilijaa. urheilijat ovat valtaosin 2.-asteen opiskelijoita.

tALeNttiLeiritleirit olivat suunnattu 1995–96-syntyneille pelaajille ja niitä järjestettiin kaksi eerikkilän urheiluopistolla. osallistujia oli kesäkuussa 50 ja elokuussa 100. kesä-kuun leirille osallistui 50 1996- syntynyttä poikapelaa-jaa. elokuun leirille osallistui 50 1995–96- syntynyttä tyttöpelaajaa sekä 50 1995-syntynyttä poikapelaajaa. leirit oli suunnattu seurojen lahjakkaille urheilijoille, jotka ovat motivoituneita ja tavoitteellisia kehittämään itseään urheilijana.

ikÄLuokkAVALmeNtAjAtikäluokkavalmentajat vastaavat pelaajapolkujärjestel-mässä vastuuikäluokkansa pelaajaseurannasta, sään-nöllisestä yhteydenpidosta ikäluokan seuravalmentajiin sekä pelaajapolkutapahtumien valmennuksellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.


tYttÖjeN ikÄLuokkAVALmeNtAjAt 20111993-syntyneet; jukka Kouvalainen, Esa Partanen, 1994-syntyneet; Pette Nousiainen, Minna Simonen1995-syntyneet; jyrki Paajanen, Matti Pienihäkkinen1996-syntyneet; Anssi jukka, Christian Bremer1997-syntyneet jouni Kulmala, Lasse Kurronen1998-syntyneet Mika Strömberg, Mia Alen

PoikieN ikÄLuokkAVALmeNtAjAt 20111994-syntyneet Hannu Santanen, Hannu Mattila, Aki Vilander, Tommi Fäldt1995-syntyneet Ilja Pantzar, juhani Skyttä, jyri Korsman, Tomi Varis1996-syntyneet john Liljelund, Teemu Vanhala, juha Hirvonen, juri jolkkonen, Mikko Helanen1997-syntyneet jari Nissinen, juha Laukka, Ilkka Lehtinen, jussi Mäenpää1998-syntyneet Marko Arrhenius, Lars Westermark, Henry Myyryläinen, jorma Fisk, Hannu Fälden

VALmeNNukseN LAjimeNtoroiNtimentorointi on mm. työnohjaamista, osaamisen lisää-mistä, valmennuksessa oleellisen löytämistä, mahdol-lisissa kriiseissä auttamista ja kokemuksien jakamista. urheiluseurassa valmentaja tukee valmentajaa.

mentorointiprojektiin oli avoin haku ja hakemuksia tuli 15 seuralta. näistä projektiin mukaan valikoitui 12 seuraa. liiton lajimentorien tavoitteena oli saada mentorointi toimintatavaksi seuran sisäiseen valmen-nustoimintaan. kaikilla projektiin valituilla seuroilla ei vielä ollut valmiutta projektiin läpivientiin ja valituis-ta kolme seuraa keskeytti alkuvaiheessa. seitsemän seuran kanssa projekti vietiin läpi vuoden aikana tai viimeistely jäi 2012 alkuun. onnistuminen oli kohta-laista ja lopullinen arviointi voidaan tehdä vuoden 2012 puolella päättyvän kilpailukauden jälkeen.

seura alue lajimentorim-team etelä-suomi tapio tamminenlohjan salibandy etelä-suomi Veli-matti Hemmokirkkonummi rangers etelä-suomi Veli-matti Hemmokss savo-karjala Juha HirvonenJosba juniorit savo-karjala Petri kettunensPV Pohjanmaa kristian Hiltunenkajaanin Papas Pohjois-suomi Juha laukka

FYYsiseN kuNNoN testAus testattujen pelaajien määrä eri tahoilla osoittaa, että testaaminen seuratasolla on muuttunut ns. massa-testeiksi. seurat testaavat enemmän junioripelaajia kuin ennen. suuntaus on positiivinen sen vuoksi, että näin pelaajat saadaan seurantaan entistä aikaisemmin ja he saavat testeistä kokemuksia ennen mahdollisia valintoja talenttileireille ja ikäluokkatapahtumiin. tule-vaisuudessa ikäluokkatapahtumien ja laajentuneiden talenttileirien yhteydessä tapahtuva testaaminen an-taa vielä paremmat mahdollisuudet pelaajien henkilö-kohtaisten ominaisuuksien seurantaan.

testAtut PeLAAjAtmaajoukkueet 202seurajoukkueet 1175Pohjola Cup 65talenttileirit 146yhteensä 1588

testaukset suoritti ja testikantaa päivitti Veli-matti Hemmo.

seurAtoimiNNAN keHittÄmiNeNseuratoiminnan kehittämisen painopistealue strate-gian mukaisesti oli toteuttaa toimenpiteitä, joilla visio ”salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä” voitaisiin saavuttaa.

strAtegiset tAVoitteet oLiVAt:• seuratoiminnan perusteet on laajasti

omaksuttu salibandyseuroissa.• Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien

seurojen saatavilla.• seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan

pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.• seurojen toiminta-ajatukset vastaavat

toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia.

toimeNPiteetJärjestyksessään kolmas salibandyseurojen kehitty-misohjelma käynnistyi toukokuussa. ohjelmaan valit-tiin mukaan kuusi seuraa (blackbirds united, steelers Jsb (aikaisemmin rur Jsb), lehmo balls -96, sbs Pori, sb-Pro nurmijärvi ja FbC dux).

30

kehittymisohjelman puitteissa järjestettiin kaksi lähijaksoa, 27.-29.5.2011 Hanasaaressa espoossa ja 9.-11.9.2011 kisakalliossa lohjalla. toimintaohjelma kestää 11 kuukautta, ja jatkui vuoden 2012 puolelle. yhteistyötä valmennustoiminnan kanssa lisättiin ni-meämällä liittokouluttajia ja valmennuksen seuramen-toreita seurakehittymisohjelman seuratutoreiksi (6 kpl). kullakin osallistuvalla seuralla on oma tutori, jonka kanssa seuran omaa kehittymissuunnitelmaa käydään sekä seuratapaamisissa että muilla tavoilla läpi.

ohjelma toteutettiin yhteistyössä keski-suomen liikunnan (kesli) kanssa. ohjelmalla oli oma ohjaus-ryhmä, johon kuuluivat seurakehittäjä laura Härkönen keslistä, Jari oksanen ja mervi kilpikoski salibandylii-tosta.

seuratoiminta nyt! –kysely toteutettiin lokakuus-sa keskisuurille ja suurille salibandyseuroille. kyse-lyn tulokset julkistettiin marraskuussa valtuustolle ja seurojen puheenjohtajille tarkoitetussa seuraForum 2011 –seminaarissa.

kysely lähetettiin yhteensä 373 henkilölle, vastauk-sia saatiin 181. laajassa kyselyssä selvitettiin vastaa-jien näkemyksiä seuratoiminnan kehittämisen stra-tegian toteutumisesta, seurojen palvelutarpeita liittoa kohtaan, hyvien toimintatapojen toteutumista seurojen talouden ja hallinnon toteutuksessa, seurojen visioiden, strategioiden ja toiminta-ajatusten määrittelyjä jne. lisäksi kysyttiin seurojen toimijoiden motiiveja, oman seuratoiminta-aktiivisuuden kestoa, koulutustaustaa ja

mahdollisia kouluttautumisen esteitä. kyselyn tuloksia hyödynnetään uusien palveluiden suunnittelussa.

kaksivuotinen liikunnan ammattitutkinto (seura-toiminnan suuntautuminen), lats, käynnistyi syksyllä yhteistyössä eerikkilän urheiluopiston ja Palloliiton kanssa. ammattikoulutukseen osallistui 5 salibandy-seurojen työntekijää.

suora seuratuki. Veikkausvoittovaroista myönnet-tävää suoraa seuratukea työntekijän palkkauskuluihin myönnettiin seitsemälle salibandyseuralle.

GrIFK Salibandy, nuorisovalmennuspäällikköKirkkonummi Rangers, seura- tai järjestösihteeriKuopion SalibandySeura, nuorisopäällikköOulun Luistinseura, seura- tai järjestösihteeriRuRu juniorisalibandy, nuorisopäällikköSB-Pro Nurmijärvi, toiminnanjohtajaÅIF, nuorisovalmennuspäällikkö

yhteensä tukea myönnettiin 100 seuralle. tukea saaneissa salibandyseuroissa vierailtiin tai oltiin muilla tavoin yhteydessä työntekijöiden rekrytointivaiheessa. salibandyseuroissa oli palkattuja 50–100, ja määrä on nousussa.

erotuomAritoimiNtAerotuomaritoiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden 2011 aikana kehitysohjelmien kautta. kehitysohjelmat perustuvat visioon Peli salibandyerotuomarille 2014.

TAULUKKO 4. Salibandyn urheiluakatemiaryhmät ja niiden valmentajat.

Urheiluakatemia Valmentajat Urheilijat

Pääkaupunkiseutu, Urhea Ari Haapalainen, Kati Suomela, Joonas Naava, Lasse Eriksson 59

Turku, Turun seudun urheiluakatemia Toni Järveläinen 13

Tampere, Tampereen urheiluakatemia Hannu Santanen, Seppo Toriseva, Elina Korjansalo 33

Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia Mikko Helanen 12

Joensuu, Joensuun urheiluakatemia Petri Kettunen 15

Lappeenranta, Etelä-Karjalan urheiluakatemia Sauli Hynynen 15

Kajaani, Vuokatin urheiluakatemia Jani Lipsanen 29

Kuopio, Pohjois-Savon urheiluakatemia Mikko Tiihonen 10

Oulu, Oulun seudun urheiluakatemia Karo Kuussari 33

Savonlinna, Etelä-Savon urheiluakatemia Atte Juuti 14

Jyväskylä, Keski-Suomen urheiluakatemia Janne Kainulainen 10

Pori, Satakunta Sport Academy Antti-Jussi Härkönen 15

Lahti, Päijät-Hämeen urheiluakatemia 10

Kouvolan Urheiluakatemia Mikko Potinkara 8

Urhea, Leppävaara Tomi Rastas 10

Urhea, Sotunki Arno Karkamo 15

20 valmentajaa 301


kehitysohjelmat kohdistuvat liiga-, liitto-, nais- ja ns. a4 -luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuo-marivalmennukseen.

kehitysohjelmat tukevat liiton strategiaa 2014. ero-tuomarivaliokunta (etV) valitsi kullekin erotuomaritoi-minnan osa-alueelle vastuuhenkilöt. erotuomaritoi-minnan alueellista kehitysohjelmatyötä tehtiin vuoden 2011 aikana mm. perustamalla alueille erotuomaritoi-minnan johtoryhmät.

VALtAkuNNALLiNeN kouLutusetV ja valitut vastuuhenkilöt kouluttivat eerikkilässä viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaa-vat, erotuomarikoulutusvastaavat, erotuomarivalmen-nusvastaavat, erotuomariasettelijat, miesten ja naisten liiga- ja liittoerotuomarit, pääsarjojen erotuomarival-mentajat sekä eri alueiden alue-erotuomarikouluttajat. miesten liigakoulutusryhmän suuruus oli noin 30, nais-ten liigaan panostavien erotuomarien koulutusryhmän koko noin 20, liittokoulutus- eli divariryhmän noin 20 ja kouluttajien noin 40.

Pääsarjaerotuomarivalmentajien, jotka toimivat myös otteluvalvojina, lisäksi koulutettiin alueellisesti alue-erotuomarivalmentajia. miesten ja naisten liigo-jen erotuomareita koulutettiin kolme kertaa: helmi-, touko- ja elo-syyskuussa. divariryhmän erotuomareita

koulutettiin huhti- ja syyskuussa 2011. loppukesällä 2011 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria lupaavia mies- ja naiserotuomareita eerikkilässä.

kaudella 2010-11 aloitettua alueiden erotuomari-koulutuksen uutta toimintatapaa, ns. a4 –koulutusta, jatkettiin. kerralla koulutetaan kahden tai kolmen (2-3) eri alueen alue-erotuomareiden ”huiput” yhteisessä päivän koulutuksessa vastuukouluttajien voimin. osa alueellisesta erotuomarikoulutuksesta sai valtakun-nallisia piirteitä.

erotuomarikoulutuksessa jatkettiin jo syksyllä 2003 käyttöön otetun yhteispohjoismaisen erotuomarikou-lutusmateriaalin käyttöä. uusien erotuomarikoulutus-materiaalien kehittämisprojekti jatkui vuonna 2011 yhteistyössä ruotsin, tshekin, norjan ja sveitsin sali-bandyliittojen kanssa.

toimitsijakoulutusta jatkettiin alueellisesti. toimit-sijakoulutukset pidettiin pääsääntöisesti ns. seura-koulutuksina.

erotuomAriAsetteLu jA mAksAmisjÄrjesteLmÄtPääsarjojen erotuomariasettelijoina toimivat Jukka suominen (mliiga) ja sami rahikainen (nliiga ja m.1.div.). Play off- ja liigakarsintaotteluiden sekä suomen Cupin jatko-otteluiden asettelusta vastasi etV ja kunkin sar-

32

jan vastuuhenkilöiden johtamat työryhmät. alueiden erotuomarivastaavat ja -asettelijat huolehtivat kaik-kien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista. erotuomariasettelussa käytettiin internet -pohjaista asettelija -ohjelmaa.

Pääsarjoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulukorvausten maksamisessa keskitettyä mak-samisjärjestelmää. muissa sarjoissa jatkettiin ottelu-paikalla tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. turnaus-muotoisissa sarjoissa matkakulukorvaukset maksettiin liiton toimesta.

erotuomAriVALmeNNusPääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat ero-tuomarivalmennusta pääsarjoissa. lisäksi he tekivät olosuhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. erotuo-marivalmennuksen ja –koulutuksen apuna käytettiin miesten ja naistensalibandyliigassa sekä miesten di-varissa kerättävää joukkuepalautetta.

alueiden erotuomarivalmentajien koulutusta jat-kettiin alueellisesti. erotuomarivalmennuksen määrä kasvoi vuoden 2011 aikana yllättäen siten, että budje-toidut resurssit tuli selkeästi ylitetyksi. tämä aiheutti loppuvuodesta tarpeen aikaisempaa tarkemmin koh-dennettuun erotuomarivalmennusasetteluun.

erotuomAriresurssiterotuomarimäärä on viime vuosina vakiintunut lähes tuhannen tienoille. maan eri alueilta on raportoitu edelleen erotuomarien määrän riittämättömyydestä ja pelosta toiminnassa mukana olevien väsymisestä ylisuurien ottelumäärien vuoksi. Joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen mukaisesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on myös käytetty eri alueilta ”lainattuja” erotuomareita. erotuomarien suuri vaihtuvuus on koettu myös suure-na ongelmana eli runsaan rekrytoinnin hyödyt häviävät liian useiden toiminnassa mukana olleiden erotuoma-rien lopettamispäätöksiin. tästä voidaan päätellä, että erotuomaritoiminnan yleisen toimintailmapiirin ja ar-vostamisen parantaminen kaipaavat edelleen uuden strategian suuntaisia pikaisia korjaustoimenpiteitä.

ALueeLLiNeN erotuomAritoimiNtAalueellisen erotuomaritoiminnan kehittämistä tuettiin perustamalla kullekin alueelle erotuomaritoiminnan johtoryhmä. siihen kuuluivat alueen keskeiset sektorin toimijat (alueen erotuomarivastaava, et –koulutusvas-taavat, et –valmennusvastaava ja et –asettelijat).

koulutuksessa toteutettiin jatkuvan koulutuksen –periaatetta, mikä mahdollisti alueellisen erotuomari-koulutuksen jakamisen tasaisesti koko kauden ajalle.

kuva: iFF


kuva: iFF

erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyö-tä. suomen erotuomarien liiton (sel) kanssa tehtiin yhteistyötä mm. osallistumalla sel:n järjestämään koulutukseen.

kANsAiNVÄLiNeN toimiNtAVuonna 2011 liiton naisten otteluissa kansainvälisinä erotuomareina toimivat tuija Heiskanen, Heli saario, Janne koskinen ja teemu rannikko sekä miesten otte-luissa mikko alakare, Vesa Vilkki, andrew lewis, anssi silvo, tommi Järventausta, miikka myllykangas, tero Fordell ja lasse Vuola. kansainväliset erotuomarit tuo-mitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja iFF:n rC:n asettelujen mukaisesti useissa euroopan maissa, lisäksi tehtävät ovat laajentuneet myös aasi-aan ja Pohjois-amerikkaan.

Joulukuussa sveitsissä järjestettyjen naisten mm-kisoissa erotuomaritehtäviä oli pareilla koskinen-ran-nikko ja Heiskanen-saario.

iFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuo-maritarkkailijat (ronny bränbacka, klaus koskela, lauri oksanen ja sami rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtäviä. lisäksi klaus koskela toimi rC:n jäse-nenä yhtenä vastuuhenkilönä erotuomariasetteluissa sekä et -tarkkailussa, ja toimi seminaarikouluttajana.

34

ssbL sALibANdY oYHuippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapah-tumien koordinoijana toimi liiton omistama osakeyh-tiö, ssbl salibandy oy, puhekielessä salibandyliiga. ssbl:n edustajina ssbl salibandy oy:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja matti ahde. Puheenjohtajana toimi Pekka raitala ja hallituksen jäseninä matti karjula (30.6. saakka), timo kekkonen (1.7. alkaen), timo tuominen ja tom Hedkrok. salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari kinnunen toimi ssbl salibandy oy:n toimitusjohtajana.

sALibANdYN tuki -sÄÄtiÖsuomen salibandyn tuki -säätiössä puheenjohtajana toimi matti ahde, hallituksen jäsenenä liiton hallituksen jäsen marjo liljelund, mika Honkasalo, risto kauppinen ja Henri kuitunen. säätiön asiamiehenä toimi liiton toi-minnanjohtaja Jari kinnunen.

sLuTimo Kekkonen, seuratoiminnan tulevaisuus -2020 neuvottelukuntaMervi Kilpikoski, järjestö- ja seurapalveluvaliokuntajari Kinnunen, viestintävaliokuntaEsko Kyyhkynen, olosuhderyhmäslu:n syyskokousedustajat 18.-19.11.2011, Matti Ahde ja jari Kinnunen.

Nuori suomijari Kinnunen, hallituksen varapuheenjohtajaIsmo Haaponiemi, lasten ja nuorten urheilun johto-ryhmä

Nuori suomi sÄÄtiÖjari Kinnunen, varapuheenjohtaja

Nuori suomi PALVeLut oYjari Kinnunen, hallitus

PÄÄkAuPuNkiseuduN urHeiLuAkAte-miA urHeAjari Oksanen, johtokunnan jäsen

Kansainväliset edustukset18.1. euro Floorball tour -kokous, Zürich, sveitsiIsmo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen

5.-8-5. Euro Floorball Tour -kokous, Weissenfels, SaksaIsmo Haaponiemi, eFt-ryhmän vetovastuuAri Vehniäinen, jäsenenä osallistuminen

8.10. Euro Floorball Tour -kokous, Mlada Boleslav, TshekkiIsmo Haaponiemi, eFt-ryhmän vetovastuuMarkku Huoponen, jäsenenä osallistuminen

26.10. Champions Cup -kokous, Zürich, (IFF, Suomi, Ruotsi, Sveitsi, Tshekki)Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen

8.12. Euro Floorball Tour -kokous, St Gallen, SveitsiIsmo Haaponiemi, eFt-ryhmän vetovastuuMarkku Huoponen, jäsenenä osallistuminen

9.-10.12. IFF:n jäsenjärjestöjen seminaari, St Gallen, SveitsiMatti AhdeIsmo HaaponiemiMervi Kilpikoski

11.12. Champions Cup -kokous, St Gallen, Sveitsi (IFF, Suomi, Ruotsi, Sveitsi, Tshekki)Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen

Risto KauppineniFF Central board, marketing

Ismo HaaponiemiiFF diciplinary Committee, chairman

Tom HedkrokiFF appeal Committee

Klaus KoskelaiFF referee Committee

Ari VehniäineniFF rules and Competition Committee

Tiina NylanderiFF medical CommitteePaula jouhteniFF athletes Committee

edustukset muissA jÄrjestÖissÄ


VALtuustoSisä-SuomiMarkku Lappi (multiants ry), varajäsen jani Mäcklin (tampereen erotuomarikerho ry)Minna Simonen (koo-Vee ry), varajäsen jari Pulkkinen (sb Juupajoen Junnut ry)Esa johansson (sC Classic ry), varajäsen Nina Ojanen (Forssan suupparit ry)

Kaakkois-SuomiMarja Talikka (nst-lappeenranta ry), varajäsen Markus Helvasto (Pontuksen nouseva Voima ry)Rauno Sarja (Hu-46 ry), varajäsen Arri Kiili (sC Jenga ry)Olli Lehtonen (korven Honka ry), varajäsen Anne Au-raskari (sb tuska team ry)

PohjanmaaTuulikki Kangasluoma (seinäjoen Peliveljet ry), varajä-sen Mikko Vasanko (seinäjoen sisu ry)Simo Kourio (Woodcutters ry), varajäsen Markku Neva-Keturi (ilmajoen salibandy ry) Mika Sarkkinen (nibacos kokkola ry), varajäsen Timo Ristimäki (nurmon Jymy ry)

Etelä-SuomiSanna Siltanen (salibandyseura Viikingit ry), varajäsen jari Kettunen jukka Haavisto (kerkkoon urheilijat ry), varajäsen Yrjö Kokljuschkin (tikkurilan tiikerit ry)Matti Kahila (sb-Pro nurmijärvi ry), varajäsen Anne Salminen (Porvoon salibandyseura ry)

Savo-KarjalaMarkus Holopainen (lehmo balls -96 ry), varajäsen Heimo Lyhykäinen (tuupovaaran urheilijat ry)Kalevi Aho (sb raatti ry), varajäsen Mauri Pursiainen (outokummun Pallo 84 ry)Olli Kankimäki (kuopion salibandyseura ry), varajäsen Katriina Manninen (kuopion salibandyseura ry)

LänsirannikkoAnssi Reunanen (sb naantali ry), varajäsen Sari Laakso (FbC turku ry)Veli-Pekka jokipuu (sbs masku ry), varajäsen Krista Forsman (salon Palloilijat ry)juha Kiviniemi (tPs salibandy ry), varajäsen jarkko Nie-minen (rauman salba ry)

Pohjois-Suomijussi Tolonen (uiFk ry), varajäsen Arto Ojala (merikoski sbt ry) jukka Teerikangas (limingan niittomiehet ry), varajäsen Milja Raudusoja (oFbC ry)Reino Moilanen (kuusamon Pallo-karhut ry), varajäsen juha Tervo (Paka ry)

Liittohallitus (suluissa osallistuminen hallituksen ko-kouksiin)Matti Ahde, puheenjohtaja (15/15)marja-sisko luode, varapuheenjohtaja (15/15)jyrki Kangasniemi (13/15)Ann-Christin Kautto (13/15)Matti Karjula (14/15)Valtteri Mikkola (12/15)Timo Kekkonen (13/15)Ville Turunen (13/15)Harri Väänänen (12/15)

Valiokunnat ja ryhmäterotuomarivaliokunta, kokoontui yhdeksän (9) kertaa Puheenjohtaja: Klaus KoskelaJäsenet: Marjo Alanko, Veli Halonen, jouni Kääriäinen, Mika Saastamoinen, juha Sirkka, Ville Turunen. sihteeri: jukka Parviainen

Huippu-urheiluvaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaaPuheenjohtaja: Valtteri MikkolaJäsenet: jorma Hyytiä, Arja Kilpeläinen, Erik Piispa. sihteeri: Petri Kettunen, jari Oksanen

Nais- ja tyttösalibandyn kehitystyöryhmäPuheenjohtaja: Kaarina SalomaaJäsenet: Arja Kilpeläinen, jyrki Paajanen, Ilse Klockars, Anniina Paavilainen, Lotta Fredrikson, Eeva Welling

Juniorivaliokunta, kokoontui viisi (5) kertaaPuheenjohtaja: ann-Christin kauttoJäsenet: jari Fagerström, Arto Hiltunen, jarno Huolman, jari Pulkkinen, juha Pyyhtiä, Petri Tuominensihteeri: Kim Sällström

Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaaPuheenjohtaja: Timo Kekkonen Jäsenet: Riitta Hellgren, Mervi Kilpikoski, Tiina Koivisto, Harri Lindblom, jari Oksanen, Marko Pajusihteeri: Ismo Haaponiemi

LiitoN NimeÄmÄt HeNkiLÖt

36

Kansainvälinen valiokunta, kokoontui kolme (3) kertaaPuheenjohtaja: Matti AhdeJäsenet: Ismo Haaponiemi, Risto Kauppinen, jari Kinnunen, Ari Vehniäinen, john Liljelund (asiantuntija)sihteeri: Mervi Kilpikoski

MM2015-hakutyöryhmä & MM2015 – valmistelutyö-ryhmäPuheenjohtaja: Mervi KilpikoskiJäsenet: Arja Kilpeläinen, Matti Karjula, jyrki Paajanen (15.11.2011 saakka), Kaarina Salomaa (1.11.2011 alka-en), jari Kinnunen

Kilpailuvaliokunta, kokoontui 14 kertaa syyskuuhun mennessäPuheenjohtaja: Ville TurunenJäsenet: Tanja Kamaja-Miskala, jouni Kulmala, jarkko Nieminen, Markku Rantala, Sari Rinta-Luopasihteeri: Esko Kyyhkynen

KurinpitovaliokuntaPuheenjohtaja: Harri VäänänenJäsenet: Rainer Ehro, Saija Himanka, Ann-Christin Kautto, Ari-Pekka Laitalainen, juhani Leppänen, Sami Rahikainen, Ari Vehniäinen sihteeri: Mika Hilskakurinpitovaliokunta käsittelee salibandyn kurinpitoasi-oiden kehittämistä. Kurinpitoryhmä, kokoontui 14 kertaaHarri Väänänen (puheenjohtaja), Rainer Ehro, Sirpa Leppäkangas, Sami Rahikainen, jussi Wahe sihteeri: Mika Hilska.Huom! kurinpitoryhmä on salibandyliiton kurinpito-päätöksiä tekevä toimielin.

Markkinointivaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaaPuheenjohtaja: Matti KarjulaJäsenet: Elina Hankkio, Erkka jaakkola, Mikko Nur-minen, Tino Singh, Petri Toivanen, juuso Enala (16.5. saakka), Leslie Wardi (16.5. alkaen) sihteeri: jari-Pekka Lehtonen

OlosuhdevaliokuntaPuheenjohtaja: Marja-Sisko LuodeJäsenet: Kim Sällström, Kaisa Tamminensihteeri: Esko Kyyhkynen

Sääntövaliokunta, kokoontui yhden (1) kerranPuheenjohtaja: jyrki KangasniemiJäsenet: jukka Haavisto, Tom Hedkrok, Mika Hilska (asiantuntija), Klaus Koskela (asiantuntija), Harri Vää-nänen (asiantuntija)sihteeri: Esko Kyyhkynen

Talousvaliokunta, kokoontui kolme (3) kertaaPuheenjohtaja: Marjo Liljelund Jäsenet: Klaus Krokfors, Valtteri Mikkolasihteeri: Claes Grapes

TulevaisuusvaliokuntaPuheenjohtaja: Matti Ahde Jäsenet: Mikael Fogelholm, Paula jouhten, john Lilje-lund, Risto Nieminen, Mika Pantzar, Eila Ruuskanen-Himmasihteeri: Ismo Haaponiemi

Your Move työryhmä 2011lajivastaava: janne Bruun kampanja-assistentti: Anni Kettunen

Nuorten työryhmä:Oona Ahlstedt (Helsinki)Alisa Huisman (tikkakaoski)Pauliina jokinen (tikkakoski)Samuli Kinnunen (Vantaa)Susanna Pitkänen (Vantaa)Suvi Kinnunen (Vantaa)Nenna Saukkonen (Vantaa)Erika Svahn (espoo)


Bruun janne, nuoriso- ja harraste & huippu-urheilu-assistenttiEriksson Lars, koulutus- ja valmennuskoordinaattoriGrapes Claes, talouspäällikkö, 1.8. alkaenHaaponiemi Ismo, pääsihteeriHagman Mira, sihteeri (äitiys– ja hoitovapaalla maa-liskuusta alkaen)Helanen Mikko, aluevastaava PohjanmaaHindström Tanja, sihteeriHolopainen jani, aluevastaava savo-karjalaHuoponen Markku, tiedotuspäällikköjukka Anssi, aluevastaava kaakkois-suomiKettunen Anni, your move –projektityöntekijä (4.10.2010-3.6.2011)Kilpikoski Mervi, järjestösihteeri 17.6. saakka, järjestö-päällikkö 18.6. alkaenKinnunen jari, toiminnanjohtajaKoivisto Tiina, aluevastaava länsirannikkoKondo jan, sarjasihteeri etelä-suomiKyyhkynen Esko, kilpailupäällikköLaaksonen Terho, aluevastaava etelä-suomiLamu Miikka, koulutus- ja valmennuskoordinaattoriLeppänen juhani, aluevastaava sisä-suomiLepola Lasse, järjestö- ja henkilöstöassistenttiOksanen jari, koulutuspäällikkö 17.6. saakka, urheilu-toimen päällikkö 18.6. alkaenParviainen jukka, erotuomariasiantuntijaRautio-Sipilä Marie, aluevastaava Pohjois-suomiSällström Kim, nuorisopäällikköVasankari johanna, jäsensihteeriWelling Eeva, harrastevastaava

Puolipäiväiset ja osa-aikaiset työntekijätEriksson Peter, liittokouluttaja länsirannikko Haapalainen Ari, liittokouluttaja etelä-suomiTamminen Tapio (31.5.2011 saakka), Hemmo Veli-Matti, liittokouluttaja sisä-suomiHiltunen Kristian, liittokouluttaja Pohjanmaajuuti Atte, liittokouluttaja kaakkois-suomi ja savo-karjalaKuussaari Karo, liittokouluttaja Pohjois-suomi

SiviilipalvelusmiehetHietakangas jaakkoHolmström Samu ValtteriIlkka SakariKarjalainen joniKetola LauriPuolakkainen juusoSalminen Lassi

Suomen Salibandyliiton valmentaja- ja ohjaajakoulu-tuksen (VOK) kouluttajat 2011Hemmo Veli-MattiHirvonen juhaKivioja MikkoMeuronen juhoNissinen jariNybäck NiklasPakarinen HenryPollari MattiSantanen HannuStrömberg MikaSuomela Kati

Alueiden erotuomaritoimijat ja pääsarja-asettelijatEtelä-Suomi Petri Sillberg, erotuomarivastaava, HelsinkiMarko Kapiainen, koulutusvastaava, Vantaajenni Heikkinen, valmennusvastaava, espooTero Merenheimo, asettelija (turnaus), espooSami Rahikainen, asettelija (yksittäiset), Vantaa Länsirannikko Vesa Vuorinen, erotuomarivastaava, raisioMikael Montonen, koulutusvastaava, turkuHeikki Hakala, valmennusvastaava, HuittinenMikko Heikkilä, paikkakuntavastaava/Pori, PoriTapio Mäkelä, asettelija, kaarina

et -kouluttajina alueella toimivat Heikki Hakala, Teemu Näreoja, Mikael Montonen, Vesa Vuorinen ja Mikko Heikkilä. Sisä-Suomi jani Mäcklin, erotuomarivastaava, laukaa

HeNkiLÖstÖLuetteLo

38

Kimmo Virtanen, koulutusvastaava/ keski-suomi, HalliTimo Karinki, koulutusvastaava/ Pirkanmaa, nokiaHenri Hakala, koulutusvastaava / kanta-Häme Hä-meenlinnaLauri Oksanen, valmennusvastaava/ keski-suomi, JyväskyläAri Lähteenmäki, valmennusvastaava/ Pirkanmaa,Pirkkalajanne Koskinen, paikkakuntavastaava/Pirkanmaa, kangasalaPetri Pitkänen, paikkakuntavastaava/ Kanta-Häme, HämeenlinnaReijo Lampinen, asettelija / keski-suomi, multiajukka Suominen, asettelija / Pirkanmaa, lempääläMikko Koivistoinen, asettelija / kanta-Häme, Hämeen-linna Kaakkois-Suomi Kari Saukkonen, erotuomarivastaava, mikkelijere Laine, koulutusvastaava, HaminaMarko Partio, valmennusvastaava, mikkeliToni Sällinen, paikkakuntavastaava / lahden seutu, HämeenkoskiMarko Virtanen, asettelija, kouvola Savo-Karjala Kari Keskitalo, erotuomarivastaava, JoensuuTimo Kankkunen, koulutusvastaava, Joensuujani Holopainen, valmennusvastaava, Joensuujari Hämäläinen, paikkakuntavastaava / kuopio, sii-linjärviMika Saastamoinen, asettelija (yksittäiset, turnaus karjala), JoensuuHannu Kokkonen, asettelija (turnaus savo), iisalmi kouluttajina on toiminut karjalan alueella Kari Keski-talo, Timo Kankkunen, jani Holopainen ja Mika Saas-tamoinen (a4) sekä savon alueella Kimmo Kainulainen ja jari Hämäläinen. Pohjanmaa jukka-Pekka jantunen, erotuomarivastaava, VähäkyröPetteri Saarinen, koulutusvastaava, Vaasa

Ronny Brännbacka, valmennusvastaava, PietarsaariSami Laitalainen, paikkakuntavastaava / Vaasa, VaasaPertti Kirsilä paikkakuntavastaava / Pietarsaari, Pie-tarsaariTimo järvi, paikkakuntavastaava / seinäjoki, lapuajouni Trenn, paikkakuntavastaava / kokkola, kokkolaKimmo Timonen, asettelija, kokkola Pohjois-Suomi Marko Ihalainen, erotuomarivastaava, ouluTuomas Hartikainen, koulutusvastaava, ouluKari-Pekka Autio, valmennusvastaava, VihantiEsko Korhonen, paikkakuntavastaava / rovaniemi, rovaniemiTom Pruiksma, asettelija (yksittäiset), ouluMika Räsänen, asettelija (turnaus), oulu Pääsarjaerotuomariasettelijat jukka Suominen, miesten salibandyliiga, lempääläSami Rahikainen, naisten salibandyliiga ja divari, Vantaa


MIEHET5.2.2011 karlskrona suomi - ruotsi 5 - 1122.4.2011 linköping suomi - tshekki 8 - 123.4.2011 linköping suomi - sveitsi 8 - 224.4.2011 linköping suomi - ruotsi 2 - 79.9.2011 seinäjoki suomi - sveitsi 9 - 310.9.2011 tampere suomi - sveitsi 7 - 14.11.2011 brno suomi - tshekki 5 - 75.11.2011 brno suomi - ruotsi 7 - 66.11.2011 brno suomi - sveitsi 7 - 4

NAISET5.2.2011 karlskrona suomi - ruotsi 2 - 1021.4.2011 st. Gallen suomi - sveitsi 3 - 022.4.2011 st. Gallen suomi - ruotsi 4 - 423.4.2011 st. Gallen suomi - tshekki 6 - 19.9.2011 babimost suomi - Puola 7 - 29.9.2011 Zbaszyn suomi - sveitsi 4 - 610.9.2011 siedlec suomi - saksa 12 - 110.9.2011 Zbaszyn suomi - tshekki 7 - 411.9.2011 siedlec suomi - norja 4 - 14.11.2011 Helsinki suomi - sveitsi 1 - 35.11.2011 Helsinki suomi - tshekki 4 - 16.11.2011 Helsinki suomi - ruotsi 2 - 114.12.2011 st. Gallen suomi - australia mm 13 - 15.12.2011 st. Gallen suomi - latvia mm 4 - 06.12.2011 st. Gallen suomi - saksa mm 9 - 19.12.2011 st. Gallen suomi - Puola mm 13 - 210.12.2011 st. Gallen suomi - tshekki mm 6 - 011.12.2011 st. Gallen suomi - ruotsi mm 2 - 4

POjAT U195.2.2011 karlskrona suomi - ruotsi 6 - 422.4.2011 koceni suomi - latvia 5 - 13.5.2011 Weissenfels suomi - sveitsi mm 7 - 64.5.2011 Weissenfels suomi - norja mm 14 - 25.5.2011 Weissenfels suomi - slovakia mm 8 - 46.5.2011 Weissenfels suomi - tshekki mm 8 - 67.5.2011 Weissenfels suomi - ruotsi mm 4 - 34.11.2011 brno suomi - tshekki 14 - 35.11.2011 brno suomi - ruotsi 11 - 56.11.2011 brno suomi - sveitsi 8 - 5

TYTöT5.2.2011 karlskrona suomi - ruotsi 6 - 84.11.2011 Helsinki suomi - sveitsi 6 - 15.11.2011 Helsinki suomi - tshekki 5 - 26.11.2011 Helsinki suomi - ruotsi 3 - 3

mAAotteLut 2011

40

SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY 1

T U L O S L A S K E L M A 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

VARSINAINEN TOIMINTATuotot

Osanottomaksut 2 263 306,42 2 156 120,59Pääsylipputuotot 0,00 1 233 176,00Muut tuotot 245 785,58 224 668,92Tuotot yhteensä 2 509 092,00 3 613 965,51

KulutHenkilöstökulut

Palkat -1 162 264,02 -1 153 202,67Palkkiot -387 327,59 -273 559,83Palkat ja palkkiot yhteensä -1 549 591,61 -1 426 762,50

HenkilösivukulutEläkekulut -213 181,03 -197 804,50Muut henkilösivukulut -45 428,68 -42 197,75Henkilösivukulut yhteensä -258 609,71 -240 002,25

Henkilöstökulut yhteensä -1 808 201,32 -1 666 764,75

Poistot -6 232,75 -10 123,80

Muut kulutVuokrakulut -1 023 674,30 -1 182 706,91Ulkopuoliset palvelut -778 711,38 -1 130 226,58Matkakulut -1 132 546,66 -1 244 714,73Materiaalikulut -85 107,19 -283 248,65Muut varsinaisen toiminnan kulut -375 580,47 -547 473,55Muut toimintakulut yhteensä -3 395 620,00 -4 388 370,42

Kulut yhteensä -5 210 054,07 -6 065 258,97

Varsinainen toiminta yhteensä -2 700 962,07 -2 451 293,46

VARAINHANKINTATuotot

Jäsenmaksutuotot 179 172,33 178 400,00Lisenssituotot 1 230 747,48 1 022 434,29Yhteistyösopimukset 341 893,24 562 925,38Muut tuotot 6 006,50 118 331,81Tuotot yhteensä 1 757 819,55 1 882 091,48

KulutMuut kulut -18 908,89 -106 486,34Kulut yhteensä -18 908,89 -106 486,34

Varainhankinta yhteensä 1 738 910,66 1 775 605,14

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTATuotot

Korko- ja muut rahoitustuotot 5 078,61 11 120,94Tuotot yhteensä 5 078,61 11 120,94

suomeN sALibANdYLiitto rY

tiLiNPÄÄtÖs 1.1.- 31.12.2011



KulutKorko- ja muut rahoituskulut -2 456,75 -2 725,67

Kulut yhteensä -2 456,75 -2 725,67

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 2 621,86 8 395,27

Kulujäämä -959 429,55 -667 293,05

YLEISAVUSTUKSETValtion toiminta-avustus 803 000,00 803 000,00Valtion erityisavustukset 60 000,00 166 500,00Erityismäärärahat 18 750,00 25 000,00Yleisavustukset yhteensä 881 750,00 994 500,00

Tilikauden ylijäämä -77 679,55 327 206,95


T U L O S L A S K E L M A 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

VARSINAINEN TOIMINTATuotot

Osanottomaksut 2 263 306,42 2 156 120,59Pääsylipputuotot 0,00 1 233 176,00Muut tuotot 245 785,58 224 668,92Tuotot yhteensä 2 509 092,00 3 613 965,51

KulutHenkilöstökulut

Palkat -1 162 264,02 -1 153 202,67Palkkiot -387 327,59 -273 559,83Palkat ja palkkiot yhteensä -1 549 591,61 -1 426 762,50

HenkilösivukulutEläkekulut -213 181,03 -197 804,50Muut henkilösivukulut -45 428,68 -42 197,75Henkilösivukulut yhteensä -258 609,71 -240 002,25

Henkilöstökulut yhteensä -1 808 201,32 -1 666 764,75

Poistot -6 232,75 -10 123,80

Muut kulutVuokrakulut -1 023 674,30 -1 182 706,91Ulkopuoliset palvelut -778 711,38 -1 130 226,58Matkakulut -1 132 546,66 -1 244 714,73Materiaalikulut -85 107,19 -283 248,65Muut varsinaisen toiminnan kulut -375 580,47 -547 473,55Muut toimintakulut yhteensä -3 395 620,00 -4 388 370,42

Kulut yhteensä -5 210 054,07 -6 065 258,97

Varsinainen toiminta yhteensä -2 700 962,07 -2 451 293,46

VARAINHANKINTATuotot

Jäsenmaksutuotot 179 172,33 178 400,00Lisenssituotot 1 230 747,48 1 022 434,29Yhteistyösopimukset 341 893,24 562 925,38Muut tuotot 6 006,50 118 331,81Tuotot yhteensä 1 757 819,55 1 882 091,48

KulutMuut kulut -18 908,89 -106 486,34Kulut yhteensä -18 908,89 -106 486,34

Varainhankinta yhteensä 1 738 910,66 1 775 605,14

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTATuotot

Korko- ja muut rahoitustuotot 5 078,61 11 120,94Tuotot yhteensä 5 078,61 11 120,94

42


V a s t a a v a a 31.12.2011 31.12.2010PYSYVÄT VASTAAVATAineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 18 698,24 24 930,99

SijoituksetMuut osakkeet ja osuudet 259 009,40 259 009,40Pysyvät vastaavat yhteensä 277 707,64 283 940,39

VAIHTUVAT VASTAAVATLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 210 991,75 178 022,46Muut saamiset 2 246,24 0,00Siirtosaamiset 79 428,00 529 580,33

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 292 665,99 707 602,79

RahoitusarvopaperitOsakkeet ja osuudet 4 120,61 4 120,61

Rahat ja pankkisaamiset 2 457 563,82 2 773 659,50Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 754 350,42 3 485 382,90

VASTAAVAA 3 032 058,06 3 769 323,29


V a s t a t t a v a a 31.12.2011 31.12.2010OMA PÄÄOMA

Edellisten tilikausien ylijäämä 500 041,43 172 834,48Tilikauden yli-/alijäämä -77 679,55 327 206,95Oma pääoma yhteensä 422 361,88 500 041,43

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 778 565,00 650 777,00 Ostovelat 229 233,73 823 401,86 Muut velat 41 877,95 31 916,30 Siirtovelat 1 560 019,50 1 763 186,70Lyhytaikainen vieras pääoma 2 609 696,18 3 269 281,86

VASTATTAVAA 3 032 058,06 3 769 323,29


SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY

LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedotArvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteetSijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivänmarkkina-arvoon.Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa vähennettynäsuunnitelman mukaisilla poistoilla.Saamiset, muu rahoitusomaisuus ja velat on arvostettu nimellisarvoonsa. Koneista ja kalustosta on tehty poistosuunnitelman mukainen 25% menojäännöspoisto.

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2011Kokonaistuotot ja -kulut

Kokonaistuotot 5 153 740,16Kokonaiskulut -5 231 419,71Tilikauden ylijäämä/alijäämä -77 679,55

VuokrakulutSalivuokrat 797 663,47Toimiston vuokrat 122 772,14Muut vuokrat 103 238,69Yhteensä 1 023 674,30

MatkakulutErotuomarit 340 675,55Maajoukkueet 460 456,48Hallitus ja henkilökunta 152 269,61Muut 179 145,02Yhteensä 1 132 546,66

Tasetta koskevat liitetiedotOmistukset muissa yrityksissäSSBL Salibandy Oy, kotipaikka Helsinki, omistusosuus sata prosenttia. Yhtiön oma pääoma 31.12.2011 on 82.351 € ja tilikauden 1.1.-31.12.2011 voitto 80.000 €.

2011Erittely merkittävimmistä siirtoveloistaLisenssien vakuutusosuus 1 228 522,00Lomapalkkavelka sos.kuluineen 199 104,05Muut siirtovelat 132 393,45Yhteensä 1 560 019,50


5

Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän

Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa vähennettynä

Koneista ja kalustosta on tehty poistosuunnitelman mukainen 25% menojäännöspoisto.

2010

6 501 677,93-6 174 470,98

327 206,95

939 080,70119 515,97124 110,24

1 182 706,91

241 514,05378 984,76159 166,09465 049,83

1 244 714,73

Yhtiön oma pääoma 31.12.2011 on 82.351 € ja tilikauden 1.1.-31.12.2011 voitto 80.000 €.

2010

1 394 973,00202 476,97165 736,73

1 763 186,70

6

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteet. sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. saamiset, muu rahoitusomaisuus ja velat on arvostettu nimellisarvoonsa. koneista ja kalustosta on tehty poistosuunnitelman mukainen 25% menojäännöspoisto.

Liitetiedot

44

Liitetiedot henkilöstöstäHenkilöstön keskimääräinen lukumäärä toimialoittain 2011

Nuorisoliikunta 8,50Aikuisten liikunta 8,28Huippu-urheilu 2,05Järjestötoiminta 5,00Yhteensä 23,83

Vastuut ja vakuudetLeasing-vastuut 2011

Vuonna 2012 (2011) erääntyvät 70 465,48Vuoden 2012 (2011) jälkeen erääntyvät 121 661,74Yhteensä 192 127,22

Annetut takaukset tytäryhtiö SSBL Salibandy Oy:n puolesta

140 000,00


VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TOIMINNANALOITTAIN

2010

9,049,001,505,50

25,04

2010

54276,0230 633,0684 909,08

140 000,00

7


Liitetiedot henkilöstöstäHenkilöstön keskimääräinen lukumäärä toimialoittain 2011

Nuorisoliikunta 8,50Aikuisten liikunta 8,28Huippu-urheilu 2,05Järjestötoiminta 5,00Yhteensä 23,83

Vastuut ja vakuudetLeasing-vastuut 2011

Vuonna 2012 (2011) erääntyvät 70 465,48Vuoden 2012 (2011) jälkeen erääntyvät 121 661,74Yhteensä 192 127,22

Annetut takaukset tytäryhtiö SSBL Salibandy Oy:n puolesta

140 000,00


VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TOIMINNANALOITTAIN2011

NUORISOLIIKUNTAOsanottomaksut 791 610,85Muut tuotot 19 238,00

810 848,85

Henkilöstökulut -412 259,00Muut kulut -816 544,50

-1 228 803,50

AIKUISTEN LIIKUNTAOsanottomaksut 864 922,40Pääsylipputuotot 0,00Muut tuotot 60 322,00

925 244,40


-1 192 865,50

HUIPPU-URHEILUOsanottomaksut 566 185,85Pääsylipputuotot 0,00Muut tuotot 137 598,00

703 783,85


-1 305 634,42

JÄRJESTÖTOIMINTAOsanottomaksut 40 587,00Muut tuotot 28 628,00

69 215,00

Henkilöstökulut -477 338,00Poistot -6 232,75Muut kulut -999 180,00

-1 482 750,75

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -2 700 962,07

2010

606 524,309 595,00

616 119,30

-391 497,02-762 135,85

-1 153 632,87

819 402,85150,00

53 830,47873 383,32

-438 152,02-688 552,72

-1 126 704,74

422 414,321 233 026,00

328 079,471 983 519,79

-372 165,73-1 844 304,57-2 216 470,30

17 133,99124 995,34142 129,33

-466 136,21-10 123,80

-1 093 377,28-1 569 637,29

-2 451 293,46

46


Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoistatilikautena 1.1.-31.12.2011

Kirjanpitokirjat tasekirja sidottuna

päiväkirja sähköisinä tallenteinapääkirja sähköisinä tallenteinaraportit sähköisinä tallenteinareskontrat sähköisinä tallenteinapalkkakirjanpito sähköisinä tallenteina

Tositelajit ja säilyttämistapakaikki tositteet paperitulosteina tai sähköisinä tallenteina

48suomeN sALibANdYLiitto rY • Alakiventie 2, 00920 Helsinki • Puh. 09 4542140, fax. 09 45421420 • www.salibandy.net

Salibandyliiton vuosikertomus 2011

Documents

Transcript of Salibandyliiton vuosikertomus 2011