1

2

440 kilometriä kiekon perässäFanaattisuus ja oman joukkueen puolesta esitetyt tunteenpurkaukset, laulut ja jopa tappelut eivät ole harvinaisuus suomalaisessakaan kannustustoiminnassa. Lähdin selvittämään,

millaista on matkata viidenkymmenen fanaattisen kannattajan kanssa jääkiekko-otteluun. Tervetuloa Jokeri-kannattajien bussimatkalle Lappeenrantaan!

3

440 kilometriä kiekon perässäFanaattisuus ja oman joukkueen puolesta esitetyt tunteenpurkaukset, laulut ja jopa tappelut eivät ole harvinaisuus suomalaisessakaan kannustustoiminnassa. Lähdin selvittämään,

millaista on matkata viidenkymmenen fanaattisen kannattajan kanssa jääkiekko-otteluun. Tervetuloa Jokeri-kannattajien bussimatkalle Lappeenrantaan!

TeksTijakuvaT:anTTiHonkanen

4

Istun bussissa 49:n Jokeri-kannattajan kanssa ja odotan viimeistä mattimyöhästä, jolla on puheiden mukaan edellinen

yö venähtänyt pitkäksi. Odotellessa matkanjohtajamme Kimmo Virta-nen muistuttaa, että edellisreissun paluumatkalla itsensä päälle ja pit-kin linja-autoa oksennellut mieshen-kilö joutui pulittamaan bussiyhtiölle kolminumeroisen korvaussumman.

Viimein Mikoksi esittäytyvä nuori mies kurvaa taksilla Länsi-Pasilaan ja saa bussilastilta rai-kuvat aplodit. Mietiskelen, kuinka kestän yksin kaikki 440 kilometriä bussissa ja siinä välissä vielä täyden jääkiekko-ottelun Lappeenrannassa näiden veijarien seurassa.

Yhteinen joukkue, eri kannustustavat

Seurueemme koostuu 14-35-vuoti-aista naisista ja miehistä. Enem-mistö on miehiä, mutta naisiakin on mukana noin tusinan verran. Saipa-Jokerit otteluun on lähtenyt toinen-kin bussi faneja, Old Chiefsseiksi itseään nimittäviä. Tuossa bussissa matkustavat Jokeri-kannattajien vanhempi sukupolvi, joka eriytyi tämän kauden alussa omaksi yh-distyksekseen Jokeri-fanille viralli-sesta pääyhdistyksestä Eteläpääty ry:stä.

Eri ikäisillä Jokeri-kannattajilla on myös muutamia epävirallisia kannattajaporukoita, kuten noin 20-35-vuotiasta miehistä koostu-va Ultras Jokerit, jonka jäseniä on bussissani kymmenisen kappaletta. Ultrat ovat sisäpiiriporukka, johon ei liitytä liittymislomakkeita täyttä-mällä. Noin 25-30 hengen ryhmään päästään kriteereillä, jotka ovat il-meisesti vain joukkion omassa tie-dossa.

Ryhmä on ottanut toiminnas-saan mallia Italiassa syntyneestä ultras-kulttuurista, johon kuuluu vahvasti oman seuran kiihkeä kan-nustaminen voitossa ja tappiossa. Katsomoissa seistään, lauletaan, heilutetaan suuria lippuja ja seuran toimintaan rohjetaan ottaa kantaa myös kriittisesti. Väkivalta ei ole tavoiteltavaa, mutta Ultras Joke-

reiden nettisivujen mukaan sitä ei kannata tulla kerjäämäänkään.

Vanhan ja uuden kannattajasu-kupolven ristiriidat liittyvät vahvas-ti kannustustapoihin. Kun vanhat vannovat otteluissa perinteisten Jo-kerit-huutojen ja käsien taputtelun nimeen, haluaa uudempi sukupolvi kannustustoimintaan pidempiä ja monimutkaisempia lauluja ja näyt-täviä katsomokoreografioita, tifoja.

Elämäntapa

”Jokerit on mulle elämäntapa”, muotoilee Eteläpääty ry:n puheen-johtaja Ville Pyöttiälä.

On helppo uskoa tätä miestä, jo-ka on käynyt jokaisessa Jokereiden kotipelissä 13,5 vuotta keskeytyk-sittä ja joka on kuluttanut tuhansia euroja rakastamansa seuran vuok-si. Naisystäväkin on löytynyt sa-moista piireistä. Uusi työpaikka ja tuotepäällikön ammatti vie hänen aikaansa yhä enemmän, siksi Pyöt-tiälä suunnitteleekin hiljalleen siir-tymistä syrjään kannatustoiminnan johtamisesta.

Pyöttiälä kuului ennen puheen-johtajuuttaan Ultras Jokereihin ja sen perustajajäseniin. Ryhmä oli yksi tifo-kulttuuria Suomeen tuo-neista porukoista ja se tuottaa yhä eniten tifoja Suomessa.

Vuonna 2004 perustettu ultras-ryhmä alkoi tehdä Jokereiden fani-katsomossa, Eteläpäädyssä, paljon rahaa ja aikaa vieviä tifoja. Tällais-ta, usein seuran värejä tunnustavaa katsomotaidetta ovat muun muassa suuret lakanat eli overit, joihin on maalattu vaikkapa Kalevala-aihee-seen sovitettu kuva eri joukkueiden taistelusta.

Tifoihin haetaan mallia maista, joissa tifo-kulttuuri on edistynyttä, mutta jokaisessa Jokeri-fanien ti-fossa on oma uniikki ideansa.

Italiassa vessapaperirulla-tifot ovat olleet käytössä jo 1960-luvul-la. Ruotsin jalkapallokatsomoihin tällaiset, usein visuaaliset katsomo-koreografiat tulivat 1980-luvulla ja nykyään länsinaapurissa nähdään joka kesä useita tifoja, joihin osallis-tuu tuhansia ihmisiä. Pikkuhiljaa tifot yleistyvät Suomessakin.

Ville Pyöttiälä.

Tauko.

Pyöttiälä on

käynyt jokaisessa

Jokereiden

kotiottelussa

13,5 vuotta

putkeen.

5

Alistajat saapuvat Lappeentantaan

Linja-auton unisen tunnelman rik-koo tauko, jonka aikana matkan alaikäiset juovat Jaffaa ja pelaavat videopelejä. Muutama kannattaja varmistelee, että ohrainen janojuo-ma ei tältä matkalta lopu: bussiin kannetaan Koffin pahvilavoja.

Osa porukasta muistelee kra-pulaisena eilistä, mutta kukaan ei tunnu olevan vielä humalassa. Bus-si taistelee läpi valkoisen tuulen ja tuiskun, kun ajamme kymmeniä ki-lometrejä keskellä lumimyrskyä.

Tuntia ennen peliä istumme jo katsomomme takana olevassa baa-rissa. Laulu alkaa hiljalleen raikaa ja pilkan kohteeksi otetaan Frede-rikin Tsingis Khanin tahtiin kaikki Kehä III:n ulkopuolella asustavat: ”Jo-Jo-Jokerit, kaikkien maalais-kansojen alistaja!” Lappeenranta-laisillakin säilyy vielä vieno hymy kasvoilla.

Kiistelty ja kiitelty porukka

Koen ensimmäisen fyysisen kos-ketuksen paikallisväestöön toisen erän päätyttyä. Noin nelikymppinen nainen roikkuu takkini rinnuksissa samalla sekavasti minulle huutaen. Jos olisin humalassa, kaatuisimme molemmat pari metriä betonilat-tialle. Tunnistan naisen samaksi, joka on haistatellut koko pelin ajan seurueellemme. Ilmeisen humal-tunut, puheesta päätellen paikal-linen huutaa kurkku suorana, että hän on aikoinaan asunut Kontulan ostoskeskuksen vieressä ja kuinka Jokeri-kannattajat ovat idiootteja. Lopuista sanoista en saa selvää, ja viimein järjestyksenvalvoja saattaa katseellaan naisen pois katsomosta.

Ville Pyöttiälä varoitti jo bussis-sa, että Jokereiden fanijoukko he-rättää aina kuumia tunteita:

”Pori, Oulu ja Lappeenranta ovat pahimmat paikat, aina tulee lukui-sia ”tanssiinkutsuja.”

Jokeri-fanit juhlatunnelmissa.

Helenius lentää suihkuun.

”Jo-Jo-Jokerit,

kaikkien

maalaiskansojen

alistaja!”

Jokeri-fanien laulu

6

Eteläpääty ry:ssä on tällä hetkel-lä 403 jäsentä, ja suureen joukkoon mahtuu aina pari henkilöä, jotka vastaavat ”kutsuun” tai lähettävät itse niitä. Viime vuosina Jokereiden fanit ovatkin nauttineet ajoittain kyseenalaistakin mainetta maa-kuntareissuillaan. Ongelmia on syntynyt esimerkiksi savusoihtujen sytyttämisestä tai tappelemisesta katsomoissa.

”Matkoilla sählänneet eivät ole kuitenkaan kuuluneet meidän vi-rallisiin yhdistyksiin”, huomauttaa Pyöttiälä ja lisää: ”Ja kyllä useimmi-ten pelin jälkeen paikalliset tulevat kiittämään hyvästä kannustukses-ta.”

Vaikka vierasreissut vaativat ve-ronsa, mainitsee Pyöttiälä ne par-haimmaksi syyksi olla fanitoimin-nassa mukana.

Hikeä, haistattelua ja hakkaamista

Ottelun alkaessa 4847-paikkainen Kisapuiston jäähalli on ääriään

myöten täynnä. Jokeri-kannattajat on kerätty samaan päätyyn seisoma-paikoille ympärillään kourallinen järjestyksenvalvojia. Ensimmäiset viisi minuuttia porukka laulaa ja hyppii kädet toistensa olalla samaa laulua. Hiki alkaa virrata kannatta-jien kasvoilla.

Muutama samaan katsomonosaan sijoitetuista lappeenrantalaisista keskittyy Jokeri-kannattajien mol-laamiseen ja heidän tekemistensä seuraamiseen. Joillekin paikallisille tuntuu maistuneen iloliemi liiaksi-kin ja järjestyksenvalvojat käyvät heille huomauttamassa, että ken-tällä on pelikin. Jokeri-fanit laula-vat, huutavat ja hyppivät Keski- ja Etelä-Euroopan sekä Ruotsin jalka-pallokatsomoista opittuun tyyliin. Korvani eivät saa levätä, kun jokai-sen laulun tai huudon perään alkaa uusirytminen veisu.

Kun paikallisten uhitteluihin ei vastata katsomossa, tekevät pelaa-jat sen jäällä. Saipan Jonne Virta-nen ja Jokereiden Sami Helenius käyvät nyrkein läpi lyhyen raskaan sarjan ottelun. Heleniusta reilus-

Tappelut hoidetaan jään puolella.

Yleisö kannustaa tappelijoita.

TeemuG

ranström

”Vierasreissut

ovat fanitoiminnan

parasta antia.”

Ville Pyöttiälä

7

ti nuorempi Virtanen jää hivenen niskan päälle tuomareiden tullessa tappelun väliin, mutta irvistelevä Helenius saa raikuvat aplodit hel-sinkiläiskannattajilta poistuessaan pukusuojaan. Jokerit tekee kaksi maalia aivan erän lopussa ja Jokeri-kannattajat riemastuvat laulamaan voittolaulujaan.

Kuumia tunteita, osa IIToisessa erässä Saipa kaventaa ja taas tapellaan. Tällä kertaa lähinnä pystypainia muistuttavassa taiste-lussa mittelevät Saipan Simo Pulk-ki ja Jokereiden anti-sankari Pasi Nielikäinen. Nielikäinen juntataan jäähän ja koko halli juhlii lopputu-losta, myös Jokereiden kannattajat.

Nielikäinen siirtyi täksi kaudeksi Jokereiden leiriin ja sai heti ensim-mäisessä harjoitusottelussa tuta fanien inhon. Pelaajien alkulämmit-telyissä jäälle heitettiin katsomosta kymmeniä banaaneja ja kannattajat roikuttivat suurta lakanaa, jossa luki: ”Nielikäinen #74 on jämäjul-li!”. Julli-lempinimi on yleisnimitys HIFK:n pelaajille ja kannattajille. Kannattajien aggressiot Nielikäis-tä kohtaan johtuvat siitä, että hän haukkui aikoinaan Jokeri-kannatta-jia apinoiksi ja lopulta siirtyi pahim-masta kilpakumppanista, HIFK:sta, Jokereihin.

Perussuomalainen kannatuskulttuuri

Alan ymmärtää Pyöttiälää, joka kertoi, että maakunnissa monelle on erittäin kova pala kuulla helsin-kiläisten kannustusta. Pyöttiälän kuvaama perussuomalainen tyyli on täälläkin muodissa: istutaan kädet taskussa ja hiljaa. Jos kannustaa omaa joukkuettaan, on joko huma-lassa tai sitten halutaan ivailla vas-tustajalle.

Toisessa päädyssä kenttää on kui-tenkin parikymmentä Saipan kan-nattajaa laulamassa. Sinne pääsystä voin vain haaveilla, sillä yksi järjes-tyksenvalvoja on huomannut minun liikkuvan helsinkiläisten seurassa. Keltaliivinen vanhempi herra ke-

hottaa minua kädestä kiinni pitäen olemaan menemättä kyseiseen kat-somoon.

Järjestyksenvalvojan ehdotus osoittaa tervettä järkeä, sillä kuva-tessani kaukalon laidalta katsomoa hiiltyy siististi pukeutunut paikal-liskatsoja helsinkiläisiin täysin ja huutaa: ”Vedän teitä leuhkoja Hel-singin herroja turpaan!” Onneksi miehen kaverit rauhoittelevat seiso-maan noussutta rähisijää, ja hänen sekä helsinkiläisten välissä on yksi katsomolohko.

KunnianloukkausMuutama Jokereiden kannattajakin huutaa naama punaisena vihaa se-kä haistatteleville paikallisille että helsinkiläisten mielestä surkealle tuomarille. Tuomarille suunnattu, kunnianloukkausta lähentelevä lau-lu saa kentältä potkitun ja nyt pe-laajakäytävällä venyttelevän, juuri Järvenpään kunnallisvaltuustoon valitun Sami Heleniuksen naura-maan: ”Levonen lepää rauhassa. Le-vonen kotis palaa jo”, raikuu lähes sadan Jokeri-kannattajan suusta.

Ottelun loppu on jännittävä, kun Jokerit vetäytyy kuoreensa ja Saipa yrittää maalintekoa. Lisämaaleja ei tehdä ja Jokerit vievät Helsinkiin kolme pistettä 2-1 voitolla. Vaikka päätössummeri soi, jatkavat Joke-reiden fanit elämöintiään. Joukkuet-ta kiitetään lauluin ja yhteishypyin. Kiitokseksi pelaajat taputtavat yh-dessä rivissä kannattajille.

Kutsu baariin Kannustuslaulut kumisevat tyhjäs-sä hallissa illan voimakkaimmin, ai-van kuin satapäinen kuoro laulaisi tyhjässä kirkossa. Illan avausmaa-lin tehnyttä Jyrki Louhea laule-taan fanien kanssa samaan baariin. Louhi on Jokeri-fanien keskuudessa erittäin arvostettu pelaaja. Otteluis-sa viimeiseen pisaraan taisteleva ”Jykä” ottaa toiminnallaan huomi-oon myös fanit ja lähtee joskus jopa kannattajien kantakuppilaan West Corneriin oluelle pelin jälkeen.

Joukon huudattamisesta eli capoi-lusta vastaa yleensä muutama hen-

”Levonen lepää

rauhassa. Levonen

kotis palaa jo!”

Tuomari Jari Levoselle

osoitetun laulun sanat.

Nielikäisen suihkuvuoro.

Lappeenrannan piippuhylly.

TeemuG

ranström

8

kilö, joilla on tarpeeksi auktoriteet-tia porukan johtamiseen. Pyöttiälä ei ole ollut tänään vuorossa, mutta ottelun loputtua hänkin huudattaa voitosta tyytyväistä faniarmeijaa pari kertaa.

Viimeiset haasteet ja casual-kulttuuri

Hallin tyhjentyessä yksi lappeen-rantalainen jääkaappia muistuttava aikamies yrittää vielä haastaa riitaa katsomossa, mutta hänen uhonsa kuitataan hymyllä. Mies törmäilee vauhdilla Pyöttiäläänkin, joka pysyy rauhallisena odottaen paikalle kur-vaavia järjestyksenvalvojia. Vihai-nen Saipan kannattaja viedään kä-sikynkässä kohti ulko-ovia. Helsin-kiläiset ovat nauttineet virvokkeita kohtuudella, eikä kukaan tunnu ole-van hilpeää hiprakkaa suuremmas-sa humalassa.

Kauempaa katsottuna Jokeri-kannattajien joukosta erottuu sel-västi kymmenpäinen ultra-joukkio. Nämä miehet eivät ole pukeutuneet Jokereiden fanipaitoihin vaan niin sanottuun casual-tyyliin. Tyyli juon-

taa juurensa 1980-luvun Englantiin, jossa jalkapallohuligaanit alkoivat käyttää kalliita vapaa-ajan merkki-vaatteita, jotta poliisi ei tunnistaisi heitä normaalikatsojien joukosta. Heitä oli myös vaikea yhdistää vä-rikkäisiin fanipaitoihin pukeutuviin kannattajiin. Huligaanit loivat casu-al-tyylin, joka myöhemmin helpotti tunnistamaan myös vihollisseuran huligaanit tappeluissa.

2000-luvun alussa muutamiin suomalaisiin kannattajaporukoihin rantautunut pukeutumistyyli näkyy edessäni: beige Stone Islandin lippa-lakki ja neule, Hugo Bossin tumman-siniset farkut ja valkoiset Lacosten kengät on helppo erottaa normaali-kannattajan vaatetuksesta.

Enää casuaalisti pukeutuminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että kannattaja olisi huligaani. Jokainen katsomokulttuuria seuraava henkilö kuitenkin tietää, että suurin osa Jo-kereiden ultrista on tapellut ainakin kerran joukkueensa puolesta. Suo-messa kannattajaporukoiden väliset tappelut ovat harvassa, mutta silloin tällöin niistä sovitaan etukäteen vi-hollisten kesken. Nämä herrat eivät halua taistella jäähallilla, sillä ta-

vallisia katsojia ei haluta sekoittaa soppaan. Taustalla on kaunis ajatus siitä, että ainoastaan tappelunhalui-set hakkaavat toisiaan.

Lopulta järjestyksenvalvojat saat-televat kannattajat kotimatkalleen, vaikka vielä muutama pikkujoulu-tunnelmissa oleva lappeenranta-lainen osuu ryhmän tielle provosoi-maan riitaa. Järjestyksenvalvojat ovat tilanteen tasalla ja ohjaavat ilmeisesti rähinäviinaa maistaneet herrashenkilöt tuonnemmaksi.

Kotimatka alkaaBussi starttaa pimenevässä Karja-lassa ja voimme aloittaa viimeisen etapin lokakuun loskaiseen Helsin-kiin. Kannattajat myhäilevät tyy-tyväisinä, vaikka muutama matka-lainen stressaakin kovaan ääneen kaljaostoksille ehtimisestä. Utin ABC:ltä haetaan vielä juoma- ja syömäarsenaaliin täydennystä. Pa-ri nuorta poikaa hassuttelee työn-tämällä yhtä Jokeri-kannattajaa ostoskärryillä lumikinoksiin. Bus-sikuski töräyttää torveaan lähdön merkiksi ja iloinen lauma ahtautuu paikoilleen.

Peli on jo päättynyt, mutta kuvan oikeassa laidassa kävelevä Saipa-fani törmäilee uhkaavasti laulaviin helsinkiläisiin.

9

Humala alkaa hiipiä joidenkin päähän, ja joku faneista keksii soit-taa Jokereiden pelaaja Jyrki Louhel-le. Sammaltavalla äänellä kannatta-ja kertoo bussin mikrofoniin ”Jykän” kehuneen fanien kannustusta ja täl-lä kertaa kohteliaasti kieltäytyneen kutsusta fanibaariin. Tämän jälkeen mikrofoniin tarttuu yhä uusia ihmi-siä hassuttelemaan. Imitointia, vit-sejä ja kangertelevaa puhetta kuun-nellaan, kunnes bussikuski kiittää matkustajia onnistuneesta reissusta Marja-Liisa Kirvesniemen äänellä.

Bussin vessa on varattu naisten käyttöön ja siksi pysähdymmekin matkalla vielä kerran miesmatkus-tajien virtsarakon onneksi. Ryh-mäkuvan ehdotukseen suostutaan innolla. Muutama kannattaja ottaa vielä paidan pois kuvaa varten ir-vaillakseen Kärppä-faneille, joilla on helsinkiläiskannattajien mukaan ”junttimainen tapa ottaa paita pois aina, kun on mahdollista”.

Hulluutta tai elämäntapa? Kun viimein ennen puoltayötä saa-vumme kannattajien kantakuppilan eteen Länsi-Pasilaan, huomaan ol-leeni reissussa yli 12 tuntia. Noihin

tunteihin on mahtunut iloa, raivoa, lauluja, huutoa, naurua, tappelu-haasteita ja joidenkin osalta rutkas-ti alkoholia. Puolet bussista tuntuu olevan yhtä selvänä kuin lähtiessä-kin aamulla.

”Ennen tarvitsin kossupullon en-nen kuin pystyin huudattamaan katsomoa, nyt pystyn siihen ihan helposti selvin päin”, Pyöttiälä ker-too.

Pasilan betoni todistaa porukan hajaantumista suuntaan ja toiseen. Noin kolmannes joukosta suuntaa kulkunsa vielä fanibaariin, näyttää sen edessä Pyöttiälänkin suuri hah-mo vilahtavan. Päätäni särkee ja jalkojani kolottaa. En enää ihmette-le, miksi Jokeri-kannattajien keula-hahmo sanoo kannattamisen vievän ajan, hermot ja rahat. Moni sanoisi, että tällaisille reissuille lähteminen on silkkaa hulluutta. Joillekin into-himoinen suhde omaan seuraan on elämäntapa.

Lähteet: Noora Nuotio: Voita tai kuole (Veli 5/2007), geocities.com/Casual_Culture/, jokerifanit.net, ultrasjokerit.com, ultrasspirit.com.

Jokereiden

pelaaja Jyrki

Louhi kieltäytyy

kohteliaasti

kutsusta

fanibaariin.

Jyrki Louhi kiittää kannattajia.

Kotimatka voi alkaa lumisesta Karjalasta.