Saamelaisten musiikit (ja niiden tutkimus)

KT, FM, EMBA Minna Riikka Järvinen

5.2.2016

Turun yliopisto

Saamelaiset

• Sápmelaš, pl. Sápmelaččat

• 75 000, Norja 40000-45000, Ruotsi 20000-25000, Suomi 7000, Venäjä 2000

Omakulttuuristen musiikkien yhteiset piirteet

• Laulettua, vokaalimusiikkia, yksin

• Yhden, kahden säkeen melodia-aiheen toisto varioiden

• Sävelmän omistaminen

• Omakieliset nimet vokaalimusiikeille vs. Lávlut(v.), lávlla

• Eläinten äänten jäljittelyt

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Musiikki

Virsiperinne

• En lijten Sångebook huruledes Messan skallhållas, läsas eller sjungas på Lappesko (toim. Nicolais Andrae Rheen 1619)

• Muttom Laulagak 1763• Yhteistyö Jens Andreas Friis ja Lars Hætta 1861

Muhtun Sálmmat ja 1870 Sálbmagirji (toinen laitos 1897 = Boares Sálmagirji)

• Mari Boine, Wimmehttp://audiovideo.fi/julkaisu/levyarvostelu-wimme-saari-ja-tapani-rinne-soabbi-rockadillo-records

Varhaisia muistiinmerkintöjä

• Samanointi Historia Norwegiae 1200-l, Olaus Magnus Gothus Pohjoisten kansojen historia 1555, muita: Jessen 1767, Leem 1767, Kildal 1807, Rheen 1897 jne.

• Johannes Schefferus 1673 Lapponia: Olaus SirmaKuldnasatz ja Pastos päivva kiufvresist javra Orrejavra

• C.A. Gottlund Otava 1832 214-225 (sitaatti)

• Otto Donner 1876: Lappalaisista Lauluista

• Jakob Fellman 1903 ja 1906 (Launiksella)

• https://www.youtube.com/watch?v=myVHFyWWM0

Kielet

A Läntiset1. Eteläsaame1.1 Jemtlannin saame1.2 Åselen saame2. Umeån saame3. Piitimen saame4. Luulajan saame

5. Pohjoissaame/tunturisaame/Finnmarkin saame5.1 länsimurteet/Länsi-Ruija5.2 iäsmurteet/Itä-Ruija5.3 merisaame

B Itäiset1. Inarinsaame

2. Koltansaame2.1 Näätämön murre2.2 Paatsjoen murre2.3 Suonikylän murre2.4 Nuortijärven murre

3. Akkalan saame4. Kildinin saame5. Turjan saame(Asp 1966, Korhonen 1981)

Kulttuurialueet ja niiden muotoutuminen

• Murre- ja kielirajat, etnisten ryhmien rajat, hallinnolliset rajat, nomadien muuttoreitit, uskonnolliset ja kirkolliset rajat, kaupankäynti, demogafiset suhteet

SAAMELAISTEN PERINTEISET VOKAALIMUSIIKIT

http://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teksti_finnish.pdflobal/Publications

/Publicationhttp://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teksti_finnish.pdfs%202015/Teksti_finnish.pdf

LUOHTILEU’DD

LUVVTLIVĐE

VUOLLE

FYI Tutkimuksia

• Lähdekriittisiä tutkimuksia varhaisista: Qvigstad 1903: Kildeskrifter till den lappiske mythologieReuterskiöld 1910:Källskrifter till Lapparnas mytologi (Henrik Forbus, Simon ja Jens Kildal, Thomas von Westen)Edström 1967: Den samiska musikkulturen: en källkritisk översikt• Etelä- ja länsisaamelaisten musiikkien tutkimus: Wiklund 1906: Lapparnas song och poesiKarl Tirén 1942: Die Lappische Volksmusik (563 joikua, 450 fonografirullaa)Grundström, Väisänen, Smedeby 1958, 1960: Lappska sånger I ja II Uppsala Landsmåls ochfolkminnesarkivKjellström, Ternhag, Rydving 1988: Jojk• Pohjoissaamelaisten musiikit:Norja:Jon Eldar Einejord 1975: Luohti – juoigos – dajahusNils Jernsletten 1976: DajahusatAndreas Lüderwaldt 1976: Joiken aus NorwegenOla Graff 1985: Jojk som musikalsk språk. Litt om nordsamisk joik ut fra Per Hætta somtrafitionsformidler.Harald Gaski 1987: Med ord skal tyvene fordrives: om samenes episk poetiske dikterOla Graff 2002: Jojk på nordkysten av Finnmark

Suomi:

Jaakko Fellman 1903

Väinö Salminen 1905

Armas Launis 1905, 1906, 1907, 1908 Lappische Juioigos-Melodien, ks. Launis 2004 toim.Järvinen

Pedar Jalvi 1914, 1915

A.O. Väisänen 1939

T.I. Itkonen

S. Paulaharju

E. Lagergrantz 1928, 1960, 1966

Erkki Itkonen 1963: Lappalaisesta kansanrunoudesta

Aikio, Keckskemeti, Kiss 1972: Lappische Juoigos-Lieder aus Karasjok

Tuula Kantola (Landau) 1984: Talvadaksen joikuperinne

Vuokko Hirvonen 1991 Gumpe luođis Aillohažžii, 1995 Sydämeni palava

Minna Riikka Järvinen 1994: Kodasta konserttilavalle

1995 Voi allilintua velimiestä

1996 Ja jurdagat girdet

1999 Maailma äänessä. Tutkimus pohjoissaamelaisesta joikuperinteestä

Marko Jouste 2011: Tullâčalmaaš kirdâččij ´tulisilmillä lenteli´ Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa

• Itäisten saamelaisryhmien musiikkien tutkimus

Armas Launis 1922

A.O. Väisänen: 1942

Israel Ruong 1960

Mikko Korhonen 1959-1973 (1983)

Heikki Laitinen 1977

Ilpo Saastamoinen 1984, 1988

Jaan ja Mikk Sarv, Ivan Bogdanov

Senkevič-Gudkova 1959, 1960, 1972, 1973, 1977, 1980

Tavina 1987

• Yleisesitykset

Om jojk 1988

Ernst Emsheimer

Timo Leisiö 1978

Heikki Laitinen 1981

Matti Lahtinen 1981

Ilpo Saastamoinen 1998

Manker 1938: Lappische Zaubertrommel 1-II

Marko Jouste 2006: Suomen saamelaisten musiikkiperinteet (Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki)

Minna Riikka Järvinen 2011: Saamelaisten musiikit ja niiden tutkimus (Saamentutkimus tänään)

• Tutkimushistoriasta: Armas Launis: Tunturisävelmiä etsimässä Lapissa 1904 ja 1905 toim. Minna Riikka Järvinen 2004.

Itäiset saamelaisryhmät, vokaalimusiikin tyypit

1. Eeppiset henkilölaulut2. Paikannimilaulut3. Matka-ajolaulut4. Eläinaiheiset5. Lastenlaulut (kehto- ja

leikkilaulut)6. Leikki- ja pilkkalaulut

(juomalaulut, kaksimieliset)7. Saamenkieliset venäläisperäiset 8. Katrillitanssilaulut9. Muiden kansallisuuksien laulut

Travina 1987 mukaan:• Henkilökohtaiset• Kosio- ja häälaulut• Lyyriset laulut• Legendat• Matkalaulut• Porotalous- ja paimenlaulut• Kalamiesten laulut• Neuvostoajan kolhoosilaulut• Kotityölaulut• Kehtolaulut• Tanssilaulut• PilkkalaulutKatrilli

LEU’DD

• Widstrand: lähempänä vuollea kuin luohtia• https://vimeo.com/37804061• Muutama paikkakuntakohtainen melodiatyyppi hallitsee kylän

arkaaista lauluperinnettä, laulullinen säkeistömuoto uudempaa• Myös itkuja (riahk), miesten itkuleu’ddeja (spontaaneja

onnettomuuskuolemien takia laulettuja)• Tekstisisällöt:o Runsassanainen, improvisoitu, eeppinen kerrontao Kertoo kohteesta sanallisestio Kertoo ihmisille sattuneista tapahtumista, nuorten rakkaus tavallisin

aihe (Henkilölauluista puuttuu persoonasidonnainen musiikillinen piirre vrt. luohti)

o Kylähistoriikkeja, jopa yi sadan säkeen pituisiao Ei merkityksettömiä tavuja, sidevokaaleja voi olla

Leu’dd…• Muoto: kaksi pituudeltaan vaihtelevaa säettä tai melodia-aihetta• Melodia: o Suonikylän tyyppi mollisävyineno Aukoton asteikkoo Samaa melodiaa voidaan käyttää useiden tekstien kanssa• Laulutyyli:o Muistuttaa karjalaista joikua tai itkujao Laajat niekut ja vibratoo Sävelkorkeus nousee säkeen/säkeistön aikana, seuraava säe aloitetaan uudestaan

matalalta• Rytmiikka:o Arkaaisissa leu’ddeissa voi olla täysin vapaamittaistao Synkopointia, Länsi-Kuolassa esim. Anastassia Osipovna Gerassimova, Kolme

valkeaa porohärkää. http://www.globalmusic.fi/en/son-vuäinn-she-sees-skolt-sámi-leudd-kola-peninsula

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Leudd

Kuola 1994

http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/

http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/

Kildinin luvvt

• Lovozero, Loparskaja, Teriberka, Shongui, Varsina 1000-1500• https://drive.google.com/open?id=0Bw48QVPTwp0eR2JBTXc5ZnFZ

S0k• Äänenkäyttö:o Ulkonaiset puitteet kuten leu’ddissa, mutta falsettiin saakka

ulottuvat niekut (mm. ylöspäiset niekut ennen pääsäveltä) ja tiheät vibratot

o Säveltason nousu niin nopeaa, että jokainen säe joudutaan aloittamaan hyvin matalalta, voi johtaa atonaaliseen vaikutelmaan (Saastamoinen 1998)

o Korut lisääntyvät itään päin• Rytmiikka:Ilpo Saastamoisen rytmikaavamalli 2+3 yhdistelmillä 1998, 528 ja 556)

Luvvt…

• Tekstio Pitkä, eeppinen, kertovao Aiheina elämän kokonaisuus, elinympäristön kuvaikset vertauksino Erikoisuuksina legendat, alkuperä vanhao Teksti luvvtin varioiva osuus, sävelmät informanttien mukaan arkaaisia• Melodiao Yleisesti tunnettu melodia-aihe, jota muunnellaan esityksen kuluessa,

yhteisesitykset muuntelun vuoksi hankalia ja siksi epätavallisiao Usein ”aukoton” asteikkorakenne, useita asteikkoja, huojuva terssio Mikrointervallito Sävelkorkeuden nousuo Mollisävy• Muoto: AB rakenne tavallinen• http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Luvvjt

Kuolan soittimet

• Kanteletta muistuttava 3-7 kielinen soitin• 5-6 huilun yht’aikainen soittaminen• Pan-huilun kaltainen koivuinen soitin• Isommasta päästä soitettava lehmän sarvi• Hampailla toisesta päästä puristettava lanka• Maljamainen rumpu• Haitari• Shereda, riekon tai poron kurkkutorvesta tehty

maracas-tyyppinen helistin• Soittotuohi piessj, pajupillimäinen sointi

Etelä- ja länsisaamelaisten VUOLLE

• Piitimen ja Luulajan saamessa tsåbmut (cåb’mut), tsubmut (cub’mut) joikujen sanat tsåbme(coabmi)(Ruong 1969)

• Eleet ja ilmeet tärkeitä sanattomissa joiuissa, sisältö saattaisi muutoin jäädä hämäräksi (Tirén 1942)• Joikutyypit:1. Henkilöjoiut2. Pilkka- ja ivajoiut3. Kehtojoiut4. Muuttojoiut5. Kohtaamis- ja erojoiut6. Työjoiut7. Rakkausjoiut8. Kosiojoiut9. Hääjoiut10. Juomajoiut11. Surujoiut12. Muut aiheet13. Uskomuksiin liittyvät (Edström 1978)• Smedebyn kokoelma Piitimestä: henkilöjoiut 50%, eläinoiut 25%, luonto ja sivilisaatio 25%• Tirénin aineisto Lyckselestä etelään: henkilöjoiut 45%, 30% eläin, 24% luonto ja sivilaatio

Pohjoissaamelainen LUOHTI”joikujen joiku”

• Muoto

Nelisäkeinen ABAB’, ABAC tavallinen

Kahden tai useamman säkeen muodostaman säkeistön toistoja

Toistoja kolmesta kuuteen, variointi

Talvadaksessa yli 20 säkeistöisiä joikuja

Muotorakenne joustaa: ”kuin vesi, joka liikkuu sopusoinnussa maiseman kanssa; tuuli, joka koskettaa tunturilakeuksien pintaa”

…luohti…

• Melodia

Pentatonia, duuriterssi tyypillinen, puoliaskelet harvinaisia (erityisesti Tenon trad

Launiksen aineisto itämurteilta 59.9% puolisävelaskeleton pentatoniikka, koko aineisto 66%

Guttormilla 91%, Talvadaksessa 84,5%, Ala-Könni 70%; % vaikuttaa, pidetäänkö koruja asteikkosävelinä

…luohti…

• Laulutapa Niekut, heleet, liukusävelet tavallisia Eritoten alaspäiset jälkiheleet tyypillisiä, hele ulottuu kvinttiin, terssiin tai

oktaaviin, itäpuolella etu- ja jälkiheleitä, Tenolla enemmän kuin Inarissa Laulutavan massiivinen ero luvvtiin ja leu’ddiin, osin vuolleen voi selittyä

elinympäristön vaikutuksesta joukujen funktioihin (poropaimennus, biotooppi) Livđet vs. Javzat https://www.youtube.com/watch?v=vTOFZ2plBiw Laulutapa tärkein kriteeri erottaa joiku ei-saamelaisesta vokaalimusiikista;

äänenkäytöllä joiun sointi ”laulaessa ääni tulee suusta, joikatessa rintakehästä, vatsasta, alkuäänenä” Runsaasti ylä-ääneksiä; mitä enemmän, sen parempi joikaaja Länsipuolella joikataan kurkusta, kerronnan pääpaino sävelellä, tekstiä vähän Itäpuolella myös tekstillä merkitystä Hoám ja joikuseppä Joikaajan status

…luohti…

• Rytmi

Muotoa luova tekijä

Joiku aloitetaan tapailemalla sopivaa rytmiä ennen aloittamista

Mukautuu joikaajan mielenliikkeisiin ja tekstiin: säkeiden pituus voi vaihdella tekstisisällön mukaan

Saamen kieli ja sanarytmi

…luohti…

• Luohti, juoiggus, dajahus• Juoiggalmas (ihmiset, eläimet, uskomukset..)• Kerronnan tavat: kuvailevuus, ikonisuus,

metaforat, antropomorfismi• Konteksti• Funktiot: kommunikaatio, viestintä, yhteisöä

vahvistava, sosiaaliset normit, käytännölliset, neuvoa-antava, emotionaalinen, viihdyttävä, itsesäätely, supranormaali välittäjä, esteettinen

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Joiku

Pyhä ja profaani luonto joikujen epiteettinä

• https://drive.google.com/drive/folders/0Bw48QVPTwp0eZkNtbVBEMVQzVjA

Inarinsaamelainen LIVĐE

• Upoksissa pohjoissaamelaisten aineistojen joukossa

• Kulttuurien liudentuminen, 1852 rajansulku, läntiset porosaamelaissuvut länsi-Inariin

• Laulullisempi, runsastekstisempi, pentatonia haipuu, akkulturaation vaikutus?

• Myös loullotteluosuuksia

• Karhun livđe esim. Frans Äimä 1902, Väisäselle Anna Briitta Mattus 1845, Juhan Högman 1960

Mennyt palaa

Nykyisethttp://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/ailu-valkeapaa-toi-joiun-julkisuuteen

Ja kaikkea…

• https://www.youtube.com/watch?v=0JNrFlPRQdQ

• https://www.youtube.com/watch?v=VYQ25Z4wP7I

• https://www.youtube.com/watch?v=gOWTJgRMTDo

• https://www.youtube.com/watch?v=0AKXbfcyjvo

• https://www.youtube.com/watch?v=J7aDHSSFVqQ

• Adjágas

• Orbina

• Vilddas

• Áigi

• Sančuari

• Johan Anders Bær

Olu giitu!

Minnariikka.jarvinen@opinkirjo.fi

Twitter @MinnaRiikka

https://fi.linkedin.com/in/minnariikkajarvinen