S isältö - Perhehoitoliitto · t r s x 5 taisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan...

3 Per hehoidon tietopa k et ti 2016 luonnos

isältö1 Mitä perhehoito on? 42 Perhehoitoa - kenelle? 63 Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestäminen 134 Perhehoidon toimintaohje 165 Perhehoitajien valmennus 176 Toimeksiantosopimus 227 Hyvän perhehoidon tuki ja yhteistyö 308 Perhehoidon valvonta 349 Perhehoitaja ja kodin ulkopuolinen työ 3610 Perhehoitajan sosiaaliturva 3711 Perhehoitajan verotus 4212 Vakuutukset perhehoidossa 4513 Perhehoidossa hoidettavien sosiaalietuuksia ja palveluja 4814 Muutoksenhaku ja vaikutusmahdollisuudet 52

Toimeksiantosuhteista perhehoitoa ja sen järjestämistä normittavia lakeja 55Lähteitä 55Liitteet 56

Mikä auttaa jaksamaan – millaista tukea tarvitsen perhehoitajana? -tarkistuslistaMitä tukea voimme sijoittajana tarjota perhehoitajalle? -tarkistuslistaToimeksiantosopimuslomake

S

Tämä on luonnos Parasta perhehoitoa – perhehoidon tietopaketin uudesta versiosta.


luonnosluonnos

Mitä perhehoito on?1Perhehoito on kunnan tai kuntayhtymän järjes-tämää palvelua, josta säädetään perhehoitolaissa (263/2015). Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitoa tekemällä toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Ammatillista perhehoitoa annetaan yksityi-sistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Ammatillisesta perhehoidosta saa lisätietoa aluehallintovirastoista (www.avi.fi) ja Ammatillisten Perhekotien Liitosta (www.apkl.fi).

Toimeksiantosuhteinen perhehoito on henkilön osa- tai ympärivuorokautista hoivaa tai huo-lenpitoa perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Perhehoidossa oleva henkilö voi olla lapsi, nuori tai aikuinen.

Perhehoito voi olla toistaiseksi jatkuvaa tai lyhytaikaista. Puhutaan myös pitkä- ja määräai-kaisesta perhehoidosta. Lyhytaikainen perhehoito kestää yleensä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, lastensuojelun perhehoidossa jopa muutamia kuukaisia. Osavuorokautinen perhe-hoito voi olla päivä- tai yöaikaista. Lyhytaikaisen ja osavuorokautisen perhehoidon tavoitteena on tukea kotona asumista esimerkiksi omaishoi-totilanteessa.

Perhehoitoa antaa perhehoitaja. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan usein sijaisvanhemmiksi ja perhettä sijaisperheeksi. Sijaisvanhempi termi ei ole kuitenkaan juridinen termi.

Toimeksiantosopimussuhde ei ole työsuhde (Työsopimuslaki 2001) eikä toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ole yrittäjä.

Perhehoitolaissa säädetään seuraavasti:

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.

Perhehoitolaki 1 §, 2 mom.

Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuo-rokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoita-jan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa.

Perhehoitolaki 3 §

Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoi-toon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Perhehoitolaki 5 §

Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökoh-

Tässä tietopaketissa käsitelläänperhehoitolain mukaista

toimeksiantosuhteista perhehoitoa.


luonnosluonnos

taisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.

Ennen 10 §:ssä tarkoitetun toimeksianto-sopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakko-valmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.

Perhehoitolaki 6 §, 1-2 mom.

Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina

Perhehoitolaki 7 §

Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai

ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 §:ssä säädetään.

Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 §:ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöi-den enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä hen-kilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.

Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvit-semaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.

Perhehoitolaki 9 §

1 Mitä perhehoito on?

Perhehoidon vahvuudet

• turvallinen ja tavallinen perhe-elämä

• mahdollisuus kiintymykseen ja

pysyvyyteen

• mahdollisuus läheisiin, usein läpi elämän

kestäviin ihmissuhteisiin

• yksilöllisyys

• yhteisöllisyys

• perheen koti kasvu- ja elinympäristönä


luonnosluonnos

Perhehoitoa - kenelle?2Kunta myöntää perhehoidon oman kodin ulkopuo-lista hoitoa tarvitsevalle henkilölle hänen palvelu-tarpeensa arvioinnin perusteella. Perhehoito voi tapahtua myös hoidettavan kotona. Perhehoidossa on lapsia, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä. Perhe-hoitoa käytetään eniten lastensuojelussa. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 38 % (6 880 vuonna 2014) oli perhehoidossa. Huostaan otetuista lapsista ja nuorista sukulais- tai läheis-perheisiin oli vuonna 2014 sijoitettu 616 lasta ja nuorta (THL, Lastensuojelu 2014).

Vuonna 2014 eri ikäisiä vammaisia henkilöitä oli perhehoidossa noin 1300 (Sotkanet, THL). On arvioitavissa, että lyhytaikaista perhehoitoa käyttää vastaava määrä vammaisia henkilöitä. Heistä valtaosa on lapsia ja nuoria.

Perhehoidossa olevien ikäihmisten määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Vuonna 2014 jatkuvassa perhehoidossa oli hieman yli 200 ikäihmistä (Sotkanet, THL). Lisäksi kunnille teh-dyn kyselyn perusteella lyhytaikaista perhehoitoa käytti vuonna 2013 noin 250 henkilöä, ja määrä kasvaa koko ajan.

Mielenterveyskuntoutujia oli perhehoidossa noin 200 henkilöä vuonna 2014.

Lastensuojelun perhehoito

Perhehoidosta tuli sijaishuollon ensisijainen hoito-muoto vuoden 2012 alusta lukien. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan lapselle tulee turvata hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, mahdollisuus saada ym-märtämystä, hellyyttä, valvontaa ja huolenpitoa, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö, tasavertainen perheenjäsenyys, ruumiillinen ja

henkinen koskemattomuus, mahdollisuus osal-listumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissa, itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taus-tan huomioiminen, lapsen ja nuoren taipumuksia ja toiveita vastaava koulutus sekä taloudellinen tuki harrastuksiin.

Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja sitä toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu käsittää ehkäisevän lastensuojelun, lastensuo-jelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton sekä sijais- ja jälkihuollon.

Perhehoitoa käytetään sijaishuollon lisäksi lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Lasten-suojelun avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhekuntoutusta, jolloin koko perheen sijoittaminen perhehoitoon on mahdollista (Las-tensuojelulaki 36 §). Myös jälkihuolto nuoren 21 ikävuoteen saakka voidaan toteuttaa perhehoitona. Huostaan otto jatkuu lastensuojelulain mukaan aina toistaiseksi, joten myös huostaan otetun lapsen perhehoito on aina toistaiseksi jatkuvaa.

Perhehoitoon sijoitetulla lapsella on aina lastensuojelulakiin perustuen hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (Lastensuojelulaki 13 b §). Hänen tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti. Lapsella on oikeus saada tietää muun muassa, miksi hänet on otettu huostaan ja miten hänen asiassaan on toimittu ja aiotaan toimia.

Perhehoitoon sijoitetun lapsen huoltajuus

Lastensuojelun perhehoidossa sijoitetun lapsen huolto ja holhous säilyvät hänen vanhemmillaan ellei toisin päätetä. Huollon siirto perhehoitajille on


luonnosluonnos

myös mahdollista. Huollon siirtoa suunniteltaessa perhehoitajan tulee saada kattavasti tietoa sen vaikutuksista ja muutoksista perhehoitajan ase-maan ja hänen tulee huolellisesti perehtyä asiaan.

Jos oheishuolto uskotaan huostaanotetun lapsen toimeksiantosuhteisena perhehoitajana toimineelle henkilölle, voi sosiaalitoimi tukea perhehoitajaa jatkossakin muun muassa taloudel-lisesti. Ennen kuin sosiaalitoimi tekee hakemusta käräjäoikeuteen, sen tulee sopia perhehoitajan kanssa tukitoimista, palkkiosta ja korvauksista. (Lastensuojelulaki 46 §, 2 mom). Oheis- tai sijais-huoltajuuden saatuaan perhehoitaja voi päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa tai sijaan siten kuin käräjäoikeus määrää.

Perhehoitolaissa (16 §, 3 mom) säädetään lasta hoitavalle henkilölle maksettavasta hoitopalkkiosta ja kustannusten korvauksista, kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty läheisverkoston avulla:

Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheis-huoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 §:n mukainen kulukorvaus ja 18 §:n mukainen käynnistämiskorvaus.

Edunvalvonta lastensuojelun perhehoidossa

Laissa säädetään seuraavasti:

Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos:1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi

puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja

2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun tur-vaamiseksi.

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettuna holhousviranomaisena toimiva maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse.

Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaali-huollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin.

Edunvalvojan määräämiseen sovelletaan, mitä holhoustoimesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle

Lastensuojelulaki 22 §

Nuoren jälkihuolto perhehoidossa

Nuoren täyttäessä 18 vuotta huostaanotto lakkaa ja sijoittavan kunnan tulee järjestää nuorelle Lastensuojelulain (3 §, 75 §, 76 §) mukaista jälki-huoltoa. Oikeus jälkihuoltoon jatkuu siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto voidaan toteuttaa myös perhehoitona. Jälkihuolto perustuu nuoren tarpeisiin perustuvaan asiakassuunnitel-maan, johon kirjataan nuoren tarvitseman tuen lisäksi myös hänen vanhempiansa ja perhehoitajien tarvitsema tuki.

Päädyttäessä jälkihuollon toteuttamiseen perhehoitona tulee nuoren asiakassuunnitelman lisäksi laatia perhehoitajan kanssa uusi toimek-siantosopimus (Perhehoitolaki 10 §, 2 mom).

Jälkihuoltoikäinen nuori on täysi-ikäinen, joka vastaa omista asioistaan sekä taloudellisista han-kinnoistaan sekä menoistaan. Jälkihuoltoikäisen nuoren tulee saada hänen asioistaan vastaavan

2 Perhehoitoa - kenelle?


luonnosluonnos

sosiaalityöntekijän tukea omien virallisten asioiden mm. raha- ja pankkiasiat sekä asevelvollisuuteen liittyvien asioiden hoidossa. Vastuuta em. asioissa ei voida yksipuolisesti siirtää perhehoitajalle.

On suositeltavaa, että nuoren jälkihuollon toteutuminen perhehoidossa arvioidaan vähintään kerran vuodessa yhdessä nuoren, nuoren asiois-ta vastaavan sosiaalityöntekijän, perhehoitajan sekä nuoren läheisten kanssa. Perhehoitajan toimeksiantosopimus tulee myös tarkistaa tämän arvioinnin yhteydessä.

Perhehoito on mahdollista myös hoidettavan omassa kodissa (Perhehoitolaki 2 § ja 3 §)Perhehoidossa olleen nuoren siirtyessä jälkihuol-toon hänen tilanteensa ja tarpeidensa arvioinnin perusteella voidaan arvioida myös jälkihuollon toteuttamista perhehoitona hänen omassa kodissaan.

Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten perhehoito

Vammainen lapsi tai nuori voi tarvita perhehoitoa lastensuojelun lisäksi erityishuollollisista syistä. Vammaisuudesta johtuva hoidon kuormittavuus asettaa vanhemmille erityisiä haasteita selvitä ar-jesta. Lapsi tai nuori saattaa tarvita kokopäiväistä vanhemmuutta ja huolenpitoa, johon vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdolli-suutta. On myös tilanteita, joissa vanhemmat ovat hoitaneet lastaan omien voimavarojensa mukaan niin kauan, kun ovat jaksaneet, ja kodin ulkopuolinen hoito on tullut ajankohtaiseksi. Näissä tilanteissa erityishuoltona järjestettävä perhehoito tarjoaa mahdollisuuden lapsen hoitoon ja huolenpitoon. Tavoitteena on myös tukea vanhemmuutta ja vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.

Erityistä tukea tarvitseville aikuisille perhehoito on yksi vaihtoehto elämisen ja asumisen järjestä-miseksi esimerkiksi tilanteissa, joissa vammainen nuori on päättämässä opintonsa, irtautumassa syntymäkodistaan tai asuminen tuetusti ei jostain syystä onnistu. Myös kriisitilanteissa, esimerkiksi kun vanhempi kuolee tai sairastuu vakavasti, voi perhehoito olla vammaiselle henkilölle toimivin ratkaisu.

Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille tärkeitä ihmissuhteita ja vahvistavia kokemuksia. Lyhytaikainen perhe-hoito mahdollistaa myös omaishoitajan tai toisen perhehoitajan vapaan pitämisen.

Ikäihmisten perhehoito

Perhehoito sopii ikäihmiselle, joka saamistaan tukipalveluista huolimatta ei pärjää enää kotona, mutta ei tarvitse vielä palveluasumista tai laitos-hoitoa. Perhehoito on erityisen sopiva hoivamuoto silloin, kun toimintakykyyn vaikuttavat korkean iän mukanaan tuoma hauraus ja turvattomuu-den tunne. Lähes kaikilla perhehoidossa olevilla ikäihmisillä on jokin muistiin vaikuttava sairaus.

Jatkuvassa perhehoidossa ikäihminen saa tar-vitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan. Lyhytaikainen perhehoito tukee kotona asumista, ja se voi olla ennakkoon sovit-tua esim. omaishoidon sijaishoitoa tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa. Osavuorokautinen per-hehoito on kokemusten mukaan hyvä vaihtoehto esimerkiksi omaishoidon tueksi tilanteissa, joissa ei ole tarvetta tai halukkuutta ymrärivuorokau-tiselle perhehoidolle. Päiväaikainen perhehoito tukee myös esimerkiksi yksin asuvien ikäihmisten kotona asumista. Se antaa mahdollisuuden päästä


luonnosluonnos

virkistäytymään ja toisten ihmisten seuraan.Ikäihmisten perhehoidossa korostuvat ih-

misarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioitus, yksilöllisyyden huomioiminen ja omatoimisuuden tukeminen.

Ikäihmisten perhehoidosta saa lisätietoa eril-lisestä Perhehoitoliiton Ikäihmisten perhehoidon tietopaketista.

Mielenterveyskuntoutujien perhehoito

Psyykkisesti sairastuneen henkilön asuminen ja tuki voidaan järjestää perhehoidossa. Perhehoi-dossa on henkilöitä, jotka tarvitsevat psyykkisen sairauden vuoksi vahvaa tukea tai emotionaalista turvaa.

Mielenterveyskuntoutujien perhehoidon tavoite on tukea kuntoutumista, parantaa ja säilyttää toimintakykyä. Vuorovaikutustaitojen opettelu tukee henkilön valmiuksia toimia omassa lähiympäristössä ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on lisäksi tukea kuntoutujaa löytämään omat voimavaransa sekä ohjata häntä terveiden elä-mäntapojen, oikean ravitsemuksen ja liikunnan pariin. Mieluisan harrastuksen löytäminen ja ylläpitäminen lisäävät elämänlaatua. Perhekodin yhteisöllisyydellä ja asukkaiden välisillä vertais-suhteilla on kokemusten mukaan kuntoutumiselle suuri merkitys.

Edunvalvonta aikuisten perhehoidossa

Täysi-ikäiselle, yli 18-vuotiaalle voidaan mää-rätä edunvalvoja, mikäli henkilö ei itse kykene


valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista (Laki holhous-toimesta). Lain tavoitteena on rajoittaa niin vähän kuin mahdollista henkilön omaa vapautta toimia.

Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoi-keus. Edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen, jolla on tehtävään riittävä taito ja kokemus. Edun-valvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja.

Edunvalvoja on päämiehensä luottohen-kilö, joka puolustaa tämän etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty edunvalvojan hoidettavaksi. Edunvalvonta rajataan sellai-siin asioihin, joissa henkilön kyky toimia on rajoittunut. Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä annettava vuositilitykset maistraatille.

Edunvalvontavaltuutusta koskevan lain mu-kaan henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin sairauden tai muun syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuuttaja määrittelee siinä asiat, jotka valtuutus kattaa. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa.

Perhehoidon perustana asiakas- tai palvelusuunnitelma

Perhehoito perustuu perhehoidossa olevan lap-sen, nuoren, aikuisen ja ikäihmisen asiakas- tai palvelusuunnitelmaan, johon on kirjattu hänen etunsa mukaiset hoivan ja huolenpidon tarpeet. Perhehoidon lisäksi asiakas- tai palvelusuun-nitelmaan tulee kirjata myös muut henkilön tarvitsemat palvelut.

Perhehoidossa olevalla henkilöllä voi olla asia-kas- tai palvelusuunnitelman lisäksi myös muita


luonnosluonnos

hänen hoitoonsa tai kuntoutukseensa liittyviä lakisääteisiä suunnitelmia (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014).

Sijoittavan kunnan tulee varmistaa, että perhehoidossa oleva henkilö saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet riippumatta siitä, onko hän sijoitettuna omaan tai muuhun kuntaan. (Perhehoitolaki 22 §, 1 mom).

Sivulla 12 on esitetty kooste perhehoidossa olevien henkilöiden asiakas- ja palvelusuunn-telmista.

Toimeksiantosopimuksessa sovittava perhehoitajan tuki pohjautuu hoidettavan asiakas- tai palvelusuunnitelmaan.


Lapsen ja nuoren sijoitus perhehoitoon perustuu asiakassuunnitelmaan (Lastensuojelulaki 30 §). Asiakassuunnitelmaa tulee täydentää tarvittaessa erillisellä hoitoja kasvatussuunnitelmalla, ja se on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen tai nuoren tarpeet, joiden perusteella määräytyvät per-hehoidon tarkoitus ja tavoite sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuk-sesta vastaaville henkilöille. Myös huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma.

Asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, miten lapsi voi riittävästi tavata henkilökohtaisesti omaa työntekijäänsä sekä miten lapsen yhteydenpito vanhempien ja muiden hänelle läheisten hen-kilöiden kanssa toteutetaan. Lastensuojelulain mukainen tavoite perheen jälleen yhdistämisestä

tulee huomioida lapsen edun mukaisesti.Jälkihuollossa olevan nuoren asiakassuun-

nitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja ta-voitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen hänelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakassuunnitelmassa tekemä arvio palvelun välttämättömyydestä merkitsee kunnalle velvol-lisuutta palvelun järjestämiseen.

Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten erityishuollollinen perhehoito

Vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille tehdään palvelusuunnitelma (Laki vammaisuuden perus-teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).

Palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä palvelut, joita henkilö vammansa johdosta tarvitsee. Suun-nitelmasta on käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne henkilön yksilölliseen palveluntarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Osa kehitysvammaisen henkilön tarvitsemista palveluista järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltona. Myös tämä kirjataan palvelusuunnitelmaan. Erityishuoltona järjestettävistä palveluista laaditaan kuitenkin eril-linen päätösasiakirja, erityishuolto-ohjelma (Eho).Lisätietoja: keva.fi; verneri.net; THL, vammaispal-velujen käsikirja

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisille tehdään palvelusuunnitelma. Pal-velusuunnitelman tulee tukea iäkkään henkilön


luonnosluonnos

palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta.


Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perus-teella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvoin-tinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tar-vittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. Iäkkään henkilön näkemykset vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan.

Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palve-luntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tuke-misesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspal-veluista 908/2012, 16 §, 2-3 mom.

Hyvään palvelusuunnitelmaan sisältyy:• suunniteltujen palvelujen laatu ja määrä; kunnan

järjestämisvastuulla olevista sosiaalipalveluista suunnitelma on toteutettava viranhaltijapää-töksen mukaisesti

• iäkkään henkilön ja ammattihenkilöiden yhdessä asettamat tavoitteet, joihin palvelujen ja muiden tukitoimien avulla pyritään.

• selkeät vastuut eri toimijoille, myös iäkkään henkilön oma ja hänen omaistensa ja läheis-tensä toiminta.

• suunnitelma ennakoitujen riskien varalle: toimintakyvyn äkillinen heikkeneminen, per-

hehoitajan sairastuminen tms.• kuinka suunnitelman toteutumista seurataan

ja tarpeita arvioidaan uudelleen (määrävälein, vähintään puolivuosittain ja aina, kun asiakkaan tilassa tapahtuu olennaisia muutoksia).Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013)

Mielenterveyskuntoutujien perhehoito

Mielenterveyskuntoutujille tehdään palvelusuun-nitelma, jota täydennetään hoitoja kuntoutus-suunnitelmalla (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000, Sosiaalihuoltolaki 2014). Suunnitelmien tekemiseen osallistuvat henkilö itse, hänen hoidostaan ja palveluistaan vastaavat työntekijät sekä henkilön halutessa muita, kuten perhehoidossa olevan läheisiä ja perhehoitaja.


luonno

sluo

nnos


Asiakas- ja palvelusuunnitelma perustuvat perhehoitoon sijoitetun lapsen tai aikuisen palvelutarpeen arviointiin. Se on yksityiskohtainen kuvaus hänen yksilöl-lisestä tilanteestaan, tarvittavista palveluista, järjestämistavasta ja määrästä. Palve-lut toteutetaan tehdyn suunnitelman pohjalta.

Henkilön asiakas- tai palvelusuunnitelma on pohja perhehoitajan toimeksianto-sopimuksessa sovittavalle tuelle.

Suunnitellen parempaa perhehoitoa


Lastensuojelulaki 417/2007, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista 980/2012.

KOO

NN

UT

PERH

EHO

ITO

LIIT

TO

KU

VIT

US

INA

MA

JAN

IEM

I

ASIAKASSUUNNITELMA

Vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoito

laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä

lapsen ja tämän vanhemman/

huoltajan sekä perhehoitajan

kanssa

sisältää sijais- ja jälkihuollon

tarkoituksen ja tavoitteen

tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, kirjataan eriävät

näkemykset tuen tarpeesta ja järjestämisestä

määrittelee erityisen tuen ja avun järjestä-misen sijaishuollossa olevalle lapselle tai

jälkihuollossa olevalle nuorelle sekä heidän hoidostaan ja kasva-

tuksestaan vastaaville henkilöille

määrittelee sosiaali-työntekijän ja lapsen tai

nuoren tapaamiset

määrittelee yhteydenpidon lapsen ja hänen vanhempiensa

ja muiden läheisten henkilöiden kanssa sekä sen, miten tavoite

perheen jälleen yhdistämisestä otetaan huomioon

laadittava aina so-siaalihuoltoa toteu-tettaessa yhteisym-märryksessä asiak-kaan kanssa sekä

mahdollisesti hänen laillisen edustajansa

kanssa

vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisen palvelusuun-nitelma on lakisääteinen, mikäli henkilö saa palve-

lunsa vammaispalvelulain (380/1987) perusteella

pitkäaikaiseen perhe-hoitoon sijoitettavan

henkilön osalta perhe-hoidon lisäksi palvelu-

suunnitelmaan kirjataan perhehoitoon sijoitetta-

van henkilön tarvit-semat muut palvelut ja

tukimuodot

palvelusuunnitelma tulee tarkistaa aina

tarpeen mukaan

mielenterveyskuntoutujan palvelusuunnitelmaa täyden-netään hoitoja kuntoutus-

suunnitelmalla

PALVELUSUUNNITELMA


luonnosluonnos

3 Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjesätm

inen

Toimeksiantosuhteisenperhehoidon järjestäminen3

Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestämi-sestä päättää kunta. Kunta tekee päätöksen myös siitä, miten se järjestää perhehoidon ja vastaa perhehoidon laadusta.

Sivuilla 14-15 on kuvattu perhehoidon koko-naisprossessi sen järjestämisestä, tuottamisesta ja toteuttamisesta.

Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhe-hoidon kokonaisuuden itsenäisesti eli rekrytoida, valmentaa, kouluttaa ja järjestää tuen perhehoitajille. Osa kunnista kuuluu alueellisiin perhehoidon tai lastensuojelun yksiköihin, jolloin yksikkö muun muassa rekrytoi ja valmentaa perhehoitajia kun-tien tarpeisiin. Kunta tai kuntayhtymä voi myös ostaa perhehoidon kokonaisuudessaan tai osittain perhehoitoa tuottavilta tahoilta.

Perhehoidon järjestämistä varten kunnalla tulee olla perhehoidon toimintaohje (s. 16), joka sisältää kunnan tekemät hallinnolliset päätökset ja suunnitelmat sekä perhehoidon toteuttamisen tavat. Hallinnolliset päätökset ja perhehoidon toimintaohje luovat perustan perhehoidosta tiedottamiselle ja perhehoitajien rekrytoinnille sekä ennakkovalmennuksen ja perhehoidon tu-kiprosessin järjestämiselle.

Perhehoitoon sijoittamisen vaihe perustuu perhehoitoon sijoitettavan henkilön huolellisesti tehtyyn asiakas- tai palvelusuunnitelmaan ja toi-meksiantosopimuksen tekemiseen perhehoitajan kanssa. Lisäksi kunta vastaa sijoitettavan henkilön tarvitsemien muiden palvelujen järjestämisestä.

Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hän ole yrittäjä. Kunta ottaa perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmava-kuutuksen ja eläkevakuutuksen (Perhehoitolaki 20 §). Toimeksiantosopimuksen sisältö on kuvattu tarkemmin kappaleessa kuusi (ss. 22-29).

Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja voi toimia myös toiminimellä. Perhehoitoa määrittää siinäkin tapauksessa perhehoitolaki. Toiminimellä toimiessaan perhehoitajan tulee hakea Patentti- ja rekisterihallitukselta y-tunnus sekä huolehtia itse ennakkoverojensa maksamisesta. Perhehoitajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja eläkeva-kuutuksen ottaa sijoittava kunta myös toiminimellä toimivalle perhehoitajalle. Toiminimellä toimiva perhehoitaja voi liittyä työttömyyskassaan, jonka kautta muodostuu oikeus ansiosidonnaiseen päi-värahaan. Ottaessaan toiminimen perhehoitajan kannattaa tiedustella paikallisesta työ- ja elin-keinotoimistosta mahdollisuutta starttirahaan ja investointiavustuksiin.

Hyvä perhehoito toteutuu toimivassa yhteis-työssä perhehoitajan, kunnan, perhehoidossa olevan henkilön ja hänen läheistensä kesken. Perhehoitajan ja kunnan työntekijöiden tehtävät, vastuut ja roolit tulee olla kaikille yhteistyön osapuolille selvät.

Sijoittaja vastaa ja järjestää perhehoitajan lakisääteisen tuen sekä seuraa ja arvioi per-hehoidon toteutumista yhdessä perhehoitajan kanssa. Perhehoidon valvonnasta vastaa kunta (Perhehoitolaki 22 §).

Perhehoidon ja toimeksiantosuhteen päät-tyminen on yksi tärkeä vaihe perhehoidon koko-naisuudessa, joka tulee hoitaa hallitusti ottaen huomioon perhehoidon muoto. Hallittu päättä-minen sisältää myös päätöksen perhehoitajan jatkamisesta tehtävässään.

luonno

sluo

nnos


PerHeHoidon PerusTan LuoMinen

arvot ja asenteet

Perhehoidon järjestäminenPerhehoidon toimintaohje

Kunnantoimintasuunnitelma ja

talousarvio

Tiedottaminenrekrytointi

ennakkovalmennus (6§)*

PerHeHoiToon sijoiTTaMinen

Perhehoitoa tarvitsevan hen-kilön tarpeiden arviointi ja

perhehoitokodin valinta

Viranhaltijapäätöksetperhehoidosta ja muistatarvittavista palveluista

asiakas- ja/taipalvelusuunnitelma

Toimeksiantosopimus (10§)*

Perhehoito käynnistyy

Arvot ja asenteet Perhe ja perhe-elämä nähdään arvona sinällään.

Perhehoidon järjestäminen, perhehoidon toimin-taohje Perhehoito sisältyy kunnan palvelustrategiaan. Kunnalla on perhehoidon järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista varten toimintaohje.

Kunnan toimintasuunnitelma ja talousarvioPerhehoito sisältyy kunnan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon.

Tiedottaminen, rekrytointi ja perhehoitajien en-nakkovalmennus Kunnan perhehoidon toimintaohjeessa on määritelty, mi-ten perhehoidosta tiedotetaan, perhehoitajia rekrytoidaan ja ennakkovalmennus järjestetään.

Perhehoitoa tarvitsevan henkilön tarpeiden ja perhe-hoitajan valmiuksien yhteensovittaminen Kunnalla on arviointimenetelmät perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeiden arviointiin (esim. lastensuojelutarpeen arvi-ointimallit, ToiMi, PsYTo, KeTo, raVa, rai).

Perhehoitajan valmiudet sisältyvät valmennuksen kirjalliseen loppuarviointiin.

Perhehoitaja saa sijoitettavasta henkilöstä perhehoidon kannalta välttämättömät tiedot.

Viranhaltijapäätökset perhehoidosta ja muista tarvit-tavista palveluista sijoittaja- ja sijoituskunta järjestävät yhteistyössä perhehoitoon sijoitetun henkilön tarvitsemat muut palvelut, kuten opetus-, sosiaali- ja terveyspalvelut.

Asiakas- ja/tai palvelusuunnitelma ja toimeksiantosopimusPerhehoito perustuu lastensuojelussa asiakassuunnitelmaan ja muiden perhehoitomuotojen osalta palvelusuunnitelmaan.

sijoittava kunta/kuntayhtymä ja perhehoitaja tekevät toimeksian-tosopimuksen.

Perhehoito käynnistyy Perhehoito käynnistetään suunnitelmallisesti.

L a i T a s e T u K s e T

PErhEhoIdon järjESTäMInEn,TuoTTAMInEn &

* Perhehoitolaki 263/2015


luonnosluonnos

Perhehoitajan tehtävät

Perhehoitajalla on valmiudet perhehoitajan tehtävään.

Perhehoitaja antaa hyvää, perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa perhehoitoa.

Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan henkilön läheisten ja viranomaisten kanssa.

Perhehoitaja arvioi ja seuraa perhehoidon toteutumista yhdessä sijoitta-jan kanssa.

Perhehoitaja ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista.

Sijoittajan tehtävät

sijoittaja järjestää perhehoidossa olevan henkilön tarvitsemat muut palvelut ja tuen. sijoittaja järjestää perhehoitajan lakisääteisen tuen sekä asiakas- tai palvelusuunnitelmaan perusteella tarvittavan tuen. sijoittaja seuraa ja arvioi perhehoidon toteutumisen yhdessä perhe-hoitajan kanssa.

sijoittaja valvoo perhehoidon laatua.

Yhteistyö

(Yhteydenpito, tapaamisten määrä ja tapa)

hallittu päättäminen

Perhehoito päätetään hallitusti yhteistyössä sijoittajan, perhehoitajan, perhehoidossa olevan henkilön ja hänen läheistensä kanssa.

Kunnalla on toimintamalli perhehoidon enna-koimattomia päättymisiä varten.

Perhehoidossa olevan henkilön tilan-teen arviointi

sijoitetun tarpeiden, tuen tai palvelujen tar-peen arviointi.

Tarvittaessa uusien suunnitelmien tekeminen.

Toimeksiantosuhteen päättäminen

Toimeksiantosopimus päättyy irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua.

Toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittö-mästi perusteiden täyttyessä.

irtisanominen ja purkaminen tehdään kirjal-lisesti.

Päätös yhteistyöstä jatkossasijoittaja ja perhehoitaja sopivat mahdollisesta yhteistyöstä jatkossa.

Perhehoitajan tulee tarvittaessa saada kirjalli-nen arvio toimimisestaan perhehoitajana.

PerHeHoiTo PääTTYY

Perhehoidon päättäminen hallitusti

Perhehoidossaolevan henkilön

tilanteen arviointi

Toimeksiantosuhteen päättyminen

Päätös yhteistyöstäjatkossa

o H j e i s T u K s e T

ToTEuTTAMInEn

Y h T E I S T Y Ö

SIjoITTAjAn TEhTäVäT

Perhehoidon kokonai-suudesta vastaaminen

Perhehoitajan lakisääteisen tuen

järjestäminen (15§)*

Perhehoidossa olevan henkilön muiden

palveluiden ja tuenjärjestäminen

Perhehoidon seuranta ja valvonta (22§)*

PErhEhoITAjAn TEhTäVäT

Hoiva ja huolenpito

Yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen

Verkostoyhteistyö, ilmoi-tusvelvollisuus (21§)*

Perhesuhteidentukeminen

Pysyvyyden turvaaminen To

iMeK

sia

nTo

soPi

Mu

s

asia

Kas- ja

PaLVeLu

suu

nn

iTeLMa

LasTen ja nuorTen PerHeHoiTo sijaisPerHeessä ja aiKuisTen PerHeHoiToPerHeessä


luonnosluonnos

Perhehoidon toimintaohje4Perhehoidon toimintaohjeessa määritellään miten kunta järjestää, tuottaa ja toteuttaa toimeksian-tosuhteisen perhehoidon.

Toimintaohje toimii kunnan työntekijöille ”nuottikirjana”, joka tukee ja auttaa perhehoidon kokonaisuuden järjestämiseen liittyvissä asioissa. Se on myös osa perhehoidon laadunvarmistusta. Toimintaohje yhdenmukaistaa toimintakäytäntöjä, lisää suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta sekä turvaa perhehoidon jatkuvuutta. Toiminta-ohje on myös uuden työntekijän yksi olennainen perehdytyksen väline. Perhehoitaja saa toimin-taohjeesta kattavasti tietoa siitä, miten kunta hoitaa perhehoidon kokonaisuuden. Olennaisinta perhehoitajan kannalta on perhehoitajan tuen huolellinen kuvaus sekä lakisääteisen tuen että perhehoitajan ja kunnan yhteistyön kannalta.

Perhehoitajan tehtävää suunnittelevan on hyvä saada kunnan perhehoidon toimintaohje jo valmennuksen aikana.

Toimintaohje on hyvä päivittää vähintään kahden vuoden välein tai tarvittaessa. Hoitopalkkioiden, kulukorvausten ja käynnistämiskorvauksen osal-ta päivitys tulee tehdä vuosittain lakisääteisten indeksikorotusten takia.

Kunnan perhehoidon toimintaohjeen sisältö:•perhehoitolaki ja muu perhehoitoa normittava

lainsäädäntö•perhehoidon eri muodot sekä niiden tarkoitus

ja tavoite•perhehoidon prosessi: perhehoidon järjestä-

minen, tuottaminen ja toteuttaminen•kunnan tehtävät ja vastuut•perhehoitajan tehtävät ja vastuut•perhehoitajan asema•perhehoidon toimeksiantosopimus ja siinä

sovittavat asiat

•perhehoitajan tuki•taloudellinen tuki: hoitopalkkiot ja kustan-

nusten korvaukset•ennakkovalmennus, koulutus ja työnohjaus•yhteistyö perhehoitajan ja perhehoidon vas-

tuutyöntekijän kesken•vertaistuki, mentorointi•arjen apu ja käytännön tuki•perhehoitajan vapaa ja sijaishoidon järjestä-

minen•perhehoitoon sijoitetun asema

Toimintaohjeessa on tärkeää avata yksityis-kohtaisesti, mitä peruskulukorvaukseen sisältyy ja mitä perhehoidossa olevan henkilön yksilölli-sistä tarpeista aiheutuvia erityisiä kustannuksia korvataan.

Toimintaohjeen lisäksi on hyvä, että kunnalla on myös esimerkiksi käsikirja tai ohjeistus, jossa annetaan tarkempia ohjeita käytännön tilanteita varten.

Malleja perhehoidon toimintaohjeista löytyy perhehoitoa järjestävien toimijoiden nettisivuilta.


luonnosluonnos

Perhehoitajien valmennus5Perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on saanut tehtävän edellyttämän ennakkovalmennuksen ja jolla on tehtävän edellyttämät valmiudet (katso ss. 18-20). Perhehoitajaksi voi ryhtyä parisuhteessa tai yksin elävä henkilö. Perheessä voi olla myös omia, kotona asuvia lapsia.

Perhehoitolain (6 §) mukaan ennakkovalmennus tulee suorittaa ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Riippumatta perhehoitajan tehtä-västä kiinnostuneen henkilön koulutuksesta tai työkokemuksesta tulee hänen suorittaa ennak-kovalmennus. Valmennus on henkilökohtaisena prosessina oleellisen tärkeä osa perhehoitajan tehtävään valmentautumista.

Ennakkovalmennuksen järjestämisestä vastaa kunta tai kuntayhtymä. Valmennuksen tulee olla riittävän pitkä ja prosessinomainen ja sen tulee sisältää perhehoitajan asemaa, velvollisuuksia ja lainsäädäntöä koskeva osuus. Lastensuojelun perhehoidon valmennuksessa tulee huomioida myös sijoitettavien lasten ja nuorten erityisryhmät.

Ennakkovalmennus sisältää yhteisen kirjal-lisen arvioinnin perhehoitajalta edellytettävistä valmiuksista.


Lasten perhehoidosta kiinnostuneen kannattaa tutustua www.sijaisvanhemmaksi.fi-sivustoon. Sivustolta löytyy kattavasti tietoa perhehoidon lisäksi lastensuojelusta, perhehoitajien rekrytoin-nista sekä ennakkovalmennusta ja perhehoitoa järjestävien tahojen yhteystietoja. Sijaisperheiksi toivotaan yhä enemmän lasten ja nuorten suku-lais- tai muita läheisperheitä.

Perhehoitajien valmennuskursseja järjestävät kaupungit, alueelliset sijaishuollon tai perhehoidon yksiköt, järjestöt sekä yksityiset perhehoitopalve-luiden tuottajat. Ensisijaisesti eri tahot valmentavat perhehoitajia omaan perhehoitoperhereserviinsä, mikä tarkoittaa sitä, että perhe on valmentavan tahon käytössä vähintään tietyn, yhdessä sovitun määräajan, yleisimmin 1–2 vuotta.

PRIDE-valmennus

Jokainen lapsi tai nuori, joka sijoitetaan per-heeseen, ansaitsee hyvin valmennetun perheen! Tavoitteena on, että lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemaansa hoivaa sekä pysyvyyttä ja jatku-vuutta elämäänsä. Sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevan tulee saada ennakkoon riittävästi tietoa sekä mahdollisuus rauhassa harkita päätöstään. PRIDE-ennakkovalmennuksen aikana omia tie-tojaan voi lisätä ja samalla yhdessä kouluttajien kanssa arvioida omia valmiuksiaan ryhtyä sijais- tai adoptiovanhemmaksi.

PRIDE-perhehoidon kokonaisuuden kehittä-misohjelma on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1995 alkaen. Ennakkovalmennus on yksi osa PRIDE-ohjelmaa. Ennen valmennuksen aloitta-mista perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneiden henkilöiden kotiin tehdään kotikäynti, pyydetään kotikunnalta lausunto ja selvitetään ehdottomat esteet. Ehdottomaksi esteeksi valmennukseen osallistumiselle voivat tulla terveydentilaan liit-tyvät seikat tai rikostausta tai jokin muu perheti-lanteeseen tai henkilön toimintakykyyn vakavasti vaikuttava tekijä.

ValmennusprosessiPRIDE-valmennus on prosessi, joka koostuu yh-deksästä ryhmätapaamisesta ja niihin liittyvistä

5 Perhehoitajien valmennus


luonnosluonnos

kotitehtävistä sekä perhekohtaisista tapaamisista. Erilaisten harjoitusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa. Kotitehtävien tavoite on muun muassa tutkia omien lapsuudenko-kemusten vaikutusta valmiuksiin kohdata sijoitettu lapsi yksilöllisine tarpeineen ja kokemuksineen.

Valmennuskurssin aikana osallistujat saavat tietoa niistä valmiuksista, joita sijais- tai adop-tiovanhemmat tarvitsevat ja samalla arvioivat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Valmennuksen aikana perhe ja kouluttajat myös yhdessä arvioivat perheen valmiuksia sijasi – tai adoptiovanhemmaksi. Valmennusprosessin päättyessä, loppukeskustelun pohjalta, tehdään kirjallinen loppuarviointi. Loppuarviointi sisältää prosessin aikana esiin tulleet havainnot perheen vahvuuksista ja muutostarpeista sijais- tai adop-tiovanhemmaksi. Loppuarviointiin kirjataan myös perustelut, mikäli perhettä ei voida hyväksyä sijaisperheeksi.

PRIDE-valmennuksessa kouluttajina toimivat aina lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja sijais- tai adoptiovanhempi yhdessä. Näin yhdistyvät

sijaisvanhemmaksi ryhtyvältä edellytettävät valmiudet:• suojella ja hoivata lasta. • Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä.• Tukea lapsen suhteita syntymävanhem-

piinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen.

• sitoutua lapseen ja toimia hänelle luo-tettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan.

• Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

ammatillinen tieto ja omakohtainen käytännön kokemus. Ryhmätapaamisten teemat:1. Lapsen oikeus perheeseen – perheen oikeus

valmennukseen2. Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen –

perheen oikeus tiimiin3. Lapsen tarve kiintymykseen4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin6. Lapsen oikeus hoivaan, huolenpitoon ja tur-

vallisiin rajoihin7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adop-

tiosta8. Muutokseen valmistautuminen9. Perhehoitajan asema

Lisätietoja: www.pesapuu.fi

Lisämateriaalia ja koulutuksia monimuo-toistuvan lastensuojelun perhehoidon tarpeisiin

PRIDE-valmennukseen on kehitetty lisämateriaalia ja niihin liittyvää koulutusta PRIDE-kouluttajille. PRIDE-ohjelman mukaiseen perhehoidon kehittä-misen kokonaisuuteen liittyen on täydennyskoulu-tusta sekä sosiaalityöntekijöille että sijaisperheille.

Sukulais- ja läheisperheiden valmennusSukulais- ja läheissijaisperheiden perhekohtai-seen valmennukseen ja arviointiin on olemassa PRIDE-valmennuksen periaatteisiin pohjautuva työskentelymalli. Materiaalina Sosiaalityöntekijän käsikirja ja Opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitseville. Koulutusta sosiaalityöntekijöille järjestää ja materiaalia myy Pesäpuu ry.


luonnosluonnos 5 Perhehoitajien valm

ennus

Monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossaLisämateriaali PRIDE-valmennuksen kouluttajan oppaaseen sekä osallistujan opas. Materiaalia myy Pesäpuu ry.

Lyhytaikainen perhehoitoLisämateriaali PRIDE-valmennuksen kouluttajan oppaaseen sekä osallistujan opas (PRIDE-kirja). Lisäkoulutuksen PRIDE-kouluttajille järjestää Pelastakaa Lapset ry. Koulutus sisältää koulut-tajaoppaan lisämateriaalin. Osallistujan opasta myy Pesäpuu ry.

Nuorten perhehoitoLisämateriaali PRIDE-valmennukseen ja siihen liittyvä koulutus. Lisämateriaalia myy ja koulu-tusta järjestää Pesäpuu ry.

Kehitysvammaisten lasten perhehoitoLisäkoulutuksen PRIDE-kouluttajille järjestää Perhehoitoliitto ry. Koulutus sisältää koulutta-jaoppaan ja valmennuskansion.

Perhehoitajien valmennus KeVa-perhehoidossa

KeVa -perhehoidon ennakkovalmennus tarjoaa tietoa kehitysvammaisten, vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja ai-kuisten perhehoidosta sekä välittää kokemuksia perhehoitajana toimimisesta. Perhehoito sisältää sekä käytännöllisiä että arvoihin ja etiikkaan liit-tyviä kysymyksiä, joita on tärkeää pohtia ennen perhehoitajaksi ryhtymistä. Ihmisten välinen kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat perhehoidon perusta niin perhekodin arjessa kuin perhehoi-toon liittyvässä kumppanuudessa ja yhteistyössä.

Valmennuksessa pohditaan, miten tukea perhehoi-dossa olevaa vammaista lasta, nuorta ja aikuista sekä mitä perhehoidon aloittaminen merkitsee hänelle, hänen läheisilleen sekä perhehoitoper-heelle. Valmennuksessa käsitellään myös, mitä perhekodin tiloilta edellytetään. Valmennuksen tarkoituksena on varmistua perhehoitajalta edel-lytettävistä valmiuksista, jotka valmennuksen päätyttyä arvioidaan ja kirjataan.

KeVa-perhehoidon valmennus on prosessi, joka sisältää seitsemän ryhmätapaamista sekä kaksi tapaamista valmennukseen osallistuvien kotona. Valmennus perustuu perhehoitajan tehtäviin ja niissä tarvittaviin valmiuksiin. Valmennuksessa opitaan tunnistamaan ja arvioimaan omia kykyjä, halukkuutta ja omaa elämäntilannetta perhehoi-tajan tehtävään ryhtymisen näkökulmasta.

Valmennustapaamisten sisältö:1. Tietoa perhehoidosta 2. Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta 3. Lapsen, nuoren ja aikuisen tukeminen4. Minä ja vammainen ihminen5. Lapsi, nuori ja aikuinen sekä perheet muutoksessa6. Kokemuksia perhehoidosta7. Perhehoitajan asema

KeVa-perhehoitajalta edellytettävät valmiudet:• Tukea hyvän elämän toteutumista. • Tukea kehitystä ja toimintakykyä voimavaralähtöisesti. • Tukea perhesuhteita ja yhteydenpitoa muihin läheisiin. • Tehdä yhteistyötä. • sitoutua perhehoitajan tehtävään.


luonnosluonnos

KeVa-perhehoitajien valmennuskursseja järjestävät kunnat, kuntayhtymät, perhehoidon yksiköt, Ke-hitysvammaisten Palvelusäätiö, Rinnekoti-säätiö ja muut perhehoitoa järjestävät tahot. Perhehoi-toliitto ry järjestää valmennusryhmien vetäjille koulutuksen sekä vastaa valmennusmateriaalista. Lisätietoja: www.perhehoitoliitto.fi

Ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien valmennus

Ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennus otettiin käyttöön vuonna 2011. Valmennus on prosessi, joka sisältää seitsemän ryhmätapaamista sekä kaksi tapaamista valmennukseen osallistu-vien kotona. Valmennus perustuu ikäihmisten perhehoitajan tehtäviin ja niissä tarvittaviin valmiuksiin. Valmennuksen tarkoituksena on varmistua perhehoitajaksi ryhtyvän valmiuksista.

Valmennuksessa käsitellään ikäihmisille tarkoi-tetun perhekodin tiloilta edellytettäviä vaatimuksia. Myös yhteistyö muun muassa kotisairaanhoidon ja omaisten kanssa on keskeinen valmennuksen teema. Valmennuksessa opitaan tunnistamaan omia kykyjä, halukkuutta ja omaa elämäntilan-netta perhehoitajan tehtävään ryhtymisen sekä edellytettävien valmiuksien näkökulmasta.

Valmennustapaamisten sisältö:1. Tietoa perhehoidosta2. Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta3. Vanhuus ei tule yksin – kivistää ja kolottaa4. Ikäihmisen hyvä arki5. Ikäihminen ja perheet muutoksessa6. Kokemuksia perhehoidosta7. Perhehoitajan asema

Ikäihmisten perhehoitajien valmennusryhmiä järjestävät kunnat, kuntayhtymät, perhehoidon yksiköt sekä muut perhehoitoa järjestävät tahot sekä oppilaitokset. Perhehoitoliitto ry järjestää valmennusryhmien vetäjien koulutuksen sekä vastaa osallistujien valmennusmateriaalista.

Lisätietoja: www.perhehoitoliitto.fi

Mielenterveyskuntoutujia hoitavien perhehoitajien valmennus

Mielenterveyskuntoutujien perhehoitoa järjestävät tahot käyttävät omia valmennusmenetelmiään.

ikäihmisten perhehoitajalta edellytettävät valmiudet:• Pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista. • auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien

voimavarojensa hyödyntämisessä ja toi-mintakyvyn ylläpitämisessä.

• Mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa.

• Tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa.• sitoutua perhehoitajan tehtävään.


luonnosluonnos

sijaishoitajien (kiertävien perhehoitajien) ennak-kovalmennukseen. Valmennus koostuu viidestä tapaamisesta sekä kotitehtävistä, joiden tavoitteena on antaa tietoa ja auttaa ymmärtämään sijaisena toimivan perhehoitajan tehtävän erityispiirteitä sekä tukea valmiuksien arvioinnissa.

Ikäihmisten kiertävän perhehoitajan ennak-kovalmennus otettiin käyttöön vuonna 2014. Val-mennusohjelman kehittämisessä on hyödynnetty vuodesta 2011 asti käytössä ollutta ikäihmisten perhehoidon valmennusta.

Perhehoitoliitto ylläpitää ja kehittää ikäihmisten kiertävän perhehoitajan ennakkovalmennusta.

hoidettavan kotona toimivan perhehoitajan valmennus

Hoidettavan kodissa järjestettävän perhehoidon tarpeen taustalla ovat yleisimmin omaishoitajan sijaisena toimiminen tai muu useimmiten lapsen tai ikäihmisen lyhytkestoinen hoivan ja huolen-pidon tarve.

Hoidettavan kodissa järjestettävä perhehoi-to sisältää perhehoitajan kodissa tapahtuvaan perhehoitoon verrattuna erityispiirteitä, joihin on tärkeää tutustua valmennusvaiheessa arvioi-taessa vahvuuksia, tarpeita ja halukkuutta ryhtyä tehtävään. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kotona järjestettävää perhehoitoa käsittelevään lisämateriaaliin on koottu asioita, joiden tavoit-teena on antaa tietoa ja auttaa ymmärtämään näitä erityispiirteitä sekä tukea valmiuksien arvioinnissa. Ikäihmisten ja vammaisten henki-löiden perhehoitoa koskevat lisämateriaalit ovat valmiuskansioissa

Perhehoitajan sijaishoitajan valmennus

Perhehoitajan sijaishoitaja, ns. kiertävä perhe-hoitaja mahdollistaa vakituiselle perhehoitajalle vapaan pitämisen ja esimerkiksi koulutukseen tai vertaistapaamiseen osallistumisen. Kunnat ja eri toimijat järjestävät hyvin eri tavoin sijaishoitajien valmennusta.

Perhehoitajan sijaishoitajana toimimiseen liittyy erityispiirteitä, joihin on tärkeää tutustua valmennusvaiheessa arvioitaessa vahvuuksia, tarpeita ja halukkuutta ryhtyä tehtävään.

Perhehoitoliitto on tuottanut kouluttaja- ja valmennusmateriaalit ikäihmisten perhehoidon

5 Perhehoitajien valmennus


luonnosluonnos

Toimeksiantosopimus on virallinen kahden osa-puolen välinen asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittava kunta sopivat perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuksen tekeminen edellyttää aina neuvottelua siinä sovittavista asioista. Toimeksiantosopimus sitoo sen tekijöitä noudattamaan sopimusta.

Toimeksiantosopimus tulee tarkistaa tilanteen muuttuessa ja toisen sopijapuolen sitä esittäessä. Sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Myös sen tarkistaminen edellyttää neuvottelua. Toimek-siantosopimus tulee tarkistaa myös asiakas- tai palvelusuunnitelman tarkastuksen yhteydessä.

Perhehoitolain mukaisella toimeksiantoso-pimuksella toimivat sukulais- tai läheissijaisvan-hemmat ovat asemansa ja oikeuksiensa puolesta vastaavassa asemassa kuin muut toimeksianto-suhteiset perhehoitajat.

Toimeksiantosopimuksessa tulee välttää tulkinnanvaraisia ilmauksia kuten ”tarvittaessa”, ”tarpeen mukaan” tai ”voidaan”. Ne jättävät hel-posti avoimeksi muun muassa sen, miten ja kuka tilanteen ja tarpeet arvioi.

Tärkeää tietää

• Perhehoitajan status määräytyy toimeksianto-sopimuksen myötä.

• Toimeksiantosuhde ei ole työsuhde. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan (Työsopimuslaki 2001).

• Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnal-lisessa eläkelaissa (2003).

• Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta sääde-tään työtapaturma- ja ammattitautilaissa (2015).

Toimeksiantosopimuksen tekeminen

Toimeksiantosopimus tehdään ennen sijoitta-mista. Sen tekemistä normittaa perhehoitolaki ja ohjaa perhehoidon toimintaohje sekä perhehoitoon tulevan henkilön asiakas- tai palvelusuunnitelma.

Toimeksiantosopimuksen tekemisen yhtey-dessä perhehoitajalle tulee selvittää perhehoitajan tehtävään liittyvät vakuutukset ja niihin liittyvät vastuut (luku 12).

Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia (Perhehoitolaki 10 §)

• perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta

• perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä ai-heutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta

• perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten kor-vaamisesta

• hoidon arvioidusta kestosta• perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tu-

kitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä

• perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta

• perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta

• toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta• tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa

koskevista seikoista• yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken

Toimeksiantosopimus(Perhehoitolaki 265/2015)

6


luonnosluonnos

Alla olevat numeroidut kappaleet liittyvät liitteenä (s. 59-63) olevan toimeksiantosopimuslo-makkeen saman numeroisiin kohtiin. Ikäihmisten perhehoitoon on oma toimeksiantosopimuslomake, joka on saatavissa Perhehoitoliitosta.

Sopijapuolet

Sopijapuolina ovat perhehoidosta vastaava kun-ta tai kuntayhtymä ja perhehoitaja tai -hoitajat, kun tarkoituksena on, että molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitetun hyvinvoinnista.

Perhehoidossa oleva henkilö

Perhehoidossa olevan henkilön nimi ja henkilö-tunnus. Perhehoitajalla on oikeus saada oleelliset tiedot sijoitettavan elämäntilanteesta, terveydenti-lasta ja historiasta (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 §).

Lastensuojelun perhehoidossa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän nimi (Lastensuoje-lulaki 13 §) ja yhteystiedot.

Toimeksiantosopimuksen voimas-saoloaika

Päivämäärä, jolloin perhehoito käynnistyy ja merkintä, mikäli perhehoito sovitaan jatkuvaksi toistaiseksi. Määräaikaisen sopimuksen kohdalla merkitään myös hoidon päättymispäivä sekä määräaikaisuuden peruste.

Hoitopalkkio


Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota maksetaan perhehoi-dossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa vähintään 686,25 euroa. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvi-oidessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne.

Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitajan omasta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.

Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisver-koston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 §:n mukainen kulukorvaus ja 18 §:n mukainen käynnistämiskorvaus.

Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksian-tosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palk-kakertoimella.

Perhehoitolaki 16 §

Hoitopalkkiosta neuvoteltaessa perhehoitajalla tulee olla riittävästi tietoa hoidettavan tarpeista sekä hoidon vaativuudesta ja sitovuudesta. Tämä on erityisen tärkeää sijoitettaessa perhehoitoon erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia ja nuoria, vammaisia henkilöitä, mielenterveyskun-toutujia tai ikäihmisiä.

6 Toimeksiantosopim

us

1

2

3

4


luonnosluonnos

Perhehoidon vaativuuden ja sitovuuden tulee vaikuttaa hoitopalkkioon korottavasti. Perhehoitoon sijoittaminen edellyttää aina sijoi-tettavan tarpeiden ja kokonaistilanteen arviointia, joiden perusteella hoidon vaativuus ja sitovuus voidaan määrittää. Lastensuojelun perhehoidossa on muun muassa tutkittava lapsen terveydentila sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä (Lasten-suojelulaki 51 §).

Lastensuojelun perhehoidossa lapsen haastava käyttäytyminen sekä mahdolliset ei-diagnosoidut ja muut vaativat hoidon tarpeet tulee aina huomioida palkkiosta sovittaessa. On myös tärkeää huomioida, että lapsen traumaattiset kokemukset tulevat usein esiin vasta turvallisen arjen myötä, mikä näkyy myös hoidon vaativuudessa. Myös perhehoitajalta mahdol-lisesti edellytettävät erityiset valmiudet, kokemus tai koulutus tulee huomioida hoitopalkkiosta sovittaessa. Hoidon tarpeet, perhehoidon tarkoitus ja tavoite kirjataan asiakas- tai palvelusuunnitelmaan, ja siten ne ovat palkkiosta sovittaessa oleelliset asiakirjat.

Hoitopalkkiota pienentävänä seikkana ei voida pitää esimerkiksi lapsen koulussa tai päiväkodissa olemista, koska perhehoitajalla on ympärivuoro-kautinen vastuu lapsesta.

Toimeksiantosopimuksen tekemisen jälkeen ja perhehoidon käynnistyttyä hoidon tarpeet voivat lisääntyä tai muuttua. Nämä tulevat esiin perhehoidon yhteisessä arvioinnissa työntekijän ja perhehoitajan kesken. Samassa yhteydessä on tärkeä arvioida myös hoitopalkkion tasoa suhteessa hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen sekä tehdä tarvittavat muutokset toimeksiantosopimukseen.

Hoitopalkkion maksaminen

Palkkio voidaan maksaa perhehoitajina toimiville puolisoille jaettuna tai vain toiselle perhehoitajalle

esimerkiksi verotus ja sosiaalietuudet huomioon ottaen. Eläkettä kertyy kaiken suuruisista hoito-palkkioista.

Palkkion maksamisesta perhehoidon keskey-tyessä on myös tärkeä sopia. Hoito voi keskeytyä perhehoitajasta riippumattomasta syystä esi-merkiksi perhehoidossa olevan henkilön sairaa-lahoidon tai pitkähkön omaisten luona vierailun takia. Hoidettavan sairaalajakso voi jopa lisätä perhehoitajan tehtävää ja korostaa hänen rooliaan. Tällöin palkkiota määritettäessä on huomioitava, mitä perhehoitajalta edellytetään esimerkiksi yhteyksien pitämisessä ja hoidon tukemisessa.

Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio voidaan sopia vastaavasti kuin jatkuvassa perhehoidossa. Yleensä palkkio määritetään vuorokausiperus-teiseksi, jolloin lyhytaikaisen hoidon erityisyys ja vaativuus otetaan huomioon palkkiota korot-tavina tekijöinä. Palkkio voidaan määrittää myös kuukausiperusteiseksi. Myös maksutavasta ja maksupäivästä sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Kustannusten korvaaminen

Kustannusten korvaaminen koostuu kulukorvauk-sesta, erityisten kustannusten korvauksesta ja käynnistämiskorvauksesta. On tärkeää, että kor-vattavat kustannukset olisi yksityiskohtaisesti avattu perhehoidon toimintaohjeessa.

Kulukorvaus


Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpi-dosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vähintään 410,66

5


luonnosluonnos

6 Toimeksiantosopim

us

euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalen-terikuukaudessa, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.

Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilö-kohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheu-tuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lain-säädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat.

Perhehoitolaki 17 §, 1-2 mom

Hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kulut korvataan todellisten kustannusten mukaisesti. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen. Kulukorvausta korottavia tekijöitä ovat muun muassa vammasta tai sairaudesta joh-tuva tavanomaista suurempi kulutus ja normaalia suuremmat matka- tai yhteydenpitokulut.

Käyttövarojen suuruus on alle 15-vuotiaalle hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaava määrä. Yli 15-vuotiaan lakisääteinen käyttövara (Lasten-suojelulaki 55 §) on yksi kolmasosa elatustuen määrästä (www.kela.fi). Lakisääteisen käyttöva-ran takia kulukorvaus on syytä tarkistaa lapsen täyttäessä 15 vuotta ja lapsen täyttäessä 17 vuotta lapsilisän päättymisen takia.

Perhehoidossa hoidettavien aikuisten käyttövarat eivät sisälly kulukorvaukseen eikä perhehoitaja maksa niitä. Käyttövarat määräytyvät lain sosiaa-li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992) mukaisesti. Käytännön järjestelyistä sovitaan per-hehoidossa olevan henkilön edunvalvojan kanssa.

Peruskulukorvaukseen sisältymättömät, oman auton käytöstä aiheutuneet matkakustannusten korvaukset voidaan maksaa ennakonpidätystä toi-mittamatta (www.vero.fi/syventävät vero-ohjeet, 2014) Verohallinnon verovapaista matkakustannus-ten korvauksista antaman päätöksen mukaisesti.

Toimeksiantosopimuksessa on hyvä sopia kulukorvauksen maksamisesta, mikäli perhehoito keskeytyy esimerkiksi hoidettavan sairaalassa olon ajaksi. Suositeltavaa on, ettei alle kahden viikon poissaolo vähennä kulukorvauksen määrää. Hoi-dettavan poissaolon aikana jatkuvat kulut, kuten asumiskulut ja käyttövarat, tulee maksaa.

Toimeksiantosopimusta tehtäessä on tarkkaan selvitettävä, mitkä kulut sisältyvät kulukorvauk-seen ja mitä tarkoitetaan erityisten kustannusten korvaamisella.

Erityisten kustannusten korvaaminen


Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Edellä 2–4 momentissa tarkoitettujen kus-tannusten lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan lomanvietosta johtuvat ja erityisten har-rastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.

Perhehoitolaki 17 §, 3-4 mom

Perhehoidossa olevan tulisi voida viettää mahdollisimman normaalia perhe-elämää muun


luonnosluonnos

muassa harrastusten osalta. (Perhehoidon lain-säädäntö, Jarkko Helminen 1998).

Erityisten kustannusten korvaamisessa on kuntien välillä suuria eroja. Eriarvoisuutta il-menee esimerkiksi lasten harrastusmenojen korvauskäytäntöjen ja lomanvieton osalta (STM selvitys 2010:15)

Käynnistämiskorvaus


Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvaus (käynnistämiskorvaus), jonka suuruus on perhehoi-dossa olevaa henkilöä kohti enintään 2 916,43 euroa.


Käynnistämiskorvauksella katetaan perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvia kuluja, joita voivat olla muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, ensivaatekerta, leikkikalut sekä harrastusvälineet kuten polkupyörä, sukset, lasketteluvälineet, jääkiekkovarusteet ja tietokone. Myös ansionme-netyksiä ja ennakkovalmennuksen kustannuksia voidaan kattaa käynnistämiskorvauksella.

Myös käynnistämiskorvauksen myöntämisen perusteissa ja käytännöissä on kuntakohtaisia eroja. Toivottavaa on, että perhehoitaja ja työn-tekijä yhdessä arvioisivat ja listaisivat etukäteen tarvittavat hankinnat kustannuksineen, minkä mukaan sijoittaja voi maksaa käynnistämiskorva-uksen. Käynnistämiskorvauksen kuoleentumisaika vaihtelee 3–5 vuoteen. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, tulisi mahdollisesta takaisinmaksusta sopia kohtuus ja kokonaistilanne huomioiden tai sopia esimerkiksi välineiden luo-

vuttamisesta kunnalle. Myös tarvikkeiden käyttö-iästä ja uudistamisen ajankohdasta on syytä sopia.

Käynnistämiskorvauksesta neuvoteltaessa on hyvä huomioida, että tarvittava hankinta voidaan myöntää myös esimerkiksi vammaispalveluina tai lääkinnällisenä kuntoutuksena terveydenhuollon palveluna.

Indeksisidonnaisuus


Tämän lain 17 ja 18 §:ssä mainitut määrät sekä toimeksiantosopimuksessa sovitut kulukorvaus-ten määrät on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuu-toksen mukaisesti.


Lapsilisä

Toimeksiantosopimuksessa sovitaan, kenelle perhehoidossa olevan lapsen lapsilisä maksetaan. Perhehoitoliitto suosittaa käytäntöä, jossa se mak-setaan kunnan suostumuksella perhehoitajalle, jolloin sijoitettu lapsi huomioidaan sijaisperheen lapsena lapsilisän porrastuksessa.

Mikäli kunta perii lapsilisän hoidon kor-vauksena (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 14 §), tulee se huomioida per-hehoitajalle maksettavassa kulukorvauksessa. Mikäli toimeksiantosopimuksessa on sovittu lapsilisän maksamisesta perhehoitajalle, kunta ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimusta ja periä lapsilisää kunnalle.

6


luonnosluonnos 5 Toim

eksiantosopimus

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kunnan periessä vammaistuen hoidon korvauksena (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 14 §) tulee hoitopalkkiota korottaa vastaavasti.

Oikeus vapaaseen


Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin so-vittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista ka-lenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana.

Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhe-hoitajan vapaan ajaksi.


Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoi-tajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 6 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi.

Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksian-tosopimuksessa sovitaan:

1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta;

2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kus-tannusten korvaamisesta;

3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta;4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista

seikoista.

Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoi-tajalle järjestettävään koulutukseen ja tukeen sovelletaan 15 §:ää ja hänen sosiaaliturvaansa 20 §:ää.


Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten jat-kuvassa perhehoidossa vapaan määrä vaihtelee pääsääntöisesti 30–45 vuorokauteen vuodessa.

Vapaan tarkoituksena on taata perhehoitajalle mahdollisuus irrottautua sitovasta tehtävästään ja tukea hänen jaksamistaan.

On tärkeää erottaa perhehoitajan vapaa ja koko sijaisperheen yhteinen lomailu. Sijoittaja voi tukea perhehoidossa olevan henkilön lomanvietosta aiheutuvia kustannuksia (erityisten kustannusten korvaaminen).

Eri tapoja mahdollistaa perhehoitajan vapaa:• kunta tekee perhehoitolain 14 § mukaisen toi-

meksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa ja sijaishoitaja tulee perhehoitajan kotiin

• kunta maksaa perhehoitajalle korvauksen vapaan ajalta ja perhehoitaja palkkaa sijaisen kotiin

• perhehoidossa olevat henkilöt menevät lyhytai-kaiseen perhehoitoon toisen perhehoitajan kotiin

• perhehoidossa olevat henkilöt menevät per-hehoitajan vapaan ajaksi kunnan järjestämään sijaishoitopaikkaan

• perhehoitajan vapaa voidaan järjestää lapsen

7

8


luonnosluonnos

tukiperheessä perhehoitajan ja kunnan näin sopiessa ja perhehoitajan pystyessä irrottautu-maan tehtävästään ja vastuustaan vapaan ajaksi.

Palkkion maksaminen vapaan ajalta:Palkkio maksetaan toimeksiantosopimuksessa sovitun vapaan ajalta.

Kustannusten korvaaminen vapaan ajalta:Silloin kun kunta järjestää sijaishoidon perhehoi-tajan kotiin tai perhehoitaja järjestää ja kustantaa itse vapaan pitämisen, kulukorvaus tulee maksaa täysimääräisenä. Mikäli sijaishoito järjestetään muualla kuin perhehoitajan kodissa, tulee per-hehoitajalle siinäkin tapauksessa korvata perhe-hoidosta aiheutuneet todelliset kulut. Kuluja ovat esimerkiksi asumiskulut ja käyttövarat.

Perhehoitajan koulutus ja tuki sekä perhehoitajan ja kunnan välinen yhteistyö


Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia:6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta,

työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta

9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken.Perhehoitolaki 10 §

Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta.

Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidetta-vaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.


Perhehoitajan ja kunnan yhteistyön osalta sovitaan muun muassa yhteistyön muodoista, määrästä ja tavoista sekä yhteydenpidosta. Toi-meksiantosopimukseen tulee selkeästi kirjata, miten perhehoitajalla on mahdollisuus tavata vastuutyöntekijäänsä ja saada riittävästi tukea.

Perhehoitajan tarvitsema tuki määräytyy ensisijaisesti perhehoidossa olevan henkilön tarvitseman hoidon ja muiden hänen tarvitse-miensa palvelujen perusteella, jotka on kirjattu hänen asiakas-/ palvelusuunnitelmaansa. Suun-nitelmaan kirjatut palvelut ovat sijoittajakuntaa velvoittavia. Tässä tietopaketissa perhehoidon tuki löytyy luvusta 7.

Perhekodin olosuhteiden selvittä-minen

Merkitään päivämäärä, jolloin perhehoitajan koti on hyväksytty perhekodiksi.

Ilmoitusvelvollisuus ja valvonta

Perhehoitajat sitoutuvat ilmoittamaan vastuu-työntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut henkilön hoitoon sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee, perhehoidossa tapahtuneista muutok-sista (Perhehoitolaki 21 §). Lisäksi perhehoitajan on tärkeää ilmoittaa etukäteen aikomuksestaan ottaa uusia henkilöitä perhehoitoon esimerkiksi toisesta kunnasta.

9

10

11


luonnosluonnos 5 Toim

eksiantosopimus

Perhehoitajat sitoutuvat päästämään valvontaa suorittavan tarkastajan kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. (Perhehoitolaki 22 §)

Perhehoitaja sitoutuu noudattamaan vaiti-olovelvollisuutta ja tietojen hyväksikäyttökiel-toa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 15 §)

Toimeksiantosopimuksen irtisanominen

Perhehoitolain 12 § mukaan toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraa-van kahden kuukauden kuluttua. Irtisanominen on hyvä tehdä kirjallisena. Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia myös muunlaisesta irtisanomisajasta tai menettelytavasta.

On tärkeää erottaa irtisanominen ja purka-minen. Toimeksiantosopimuksen purkamisessa on kyse perhekodin tai perhehoidon sopimatto-muudesta ja puutteellisuudesta. Tämän tullessa ilmi sijoittavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos tilanne ei korjaannu tai se ei ole mahdollista, kunta voi purkaa toimeksianto-sopimuksen välittömästi.

Liitteet

Hoidettavan asiakas- tai palvelusuunnitelma sekä tarvittaessa muut, yhdessä sovitut mahdolliset liitteet.

Toimeksiantosopimuksen tarkistaminen


Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon

kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta sekä asiakassuunnitelman tarkastuksen yhteydessä

Perhehoitolaki 10 §, 2 mom

Allekirjoitukset

Perhehoitaja sitoutuu antamaan hyvää asia-kas-/palvelusuunnitelman mukaista perhehoitoa. Perhehoitaja sitoutuu toimimaan yhteistyössä sijoittavan kunnan ja perhehoidossa olevan henkilön perheen ja lähiomaisten kanssa sekä ilmoittamaan perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista ja aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Perhehoitaja sitoutuu noudattamaan sosiaalihuoltolain mukaista salassapitovelvollisuutta.

Sopimuksen allekirjoittavat perhehoitajina toimivat henkilö(t)/puolisot. Perhehoitajan asema, muun muassa tapaturmavakuutus, tietojensaantioi-keus, salassapitovelvoite ja kunnan valvontavelvoite perustuvat toimeksiantosopimukseen. Näin ollen esimerkiksi salassapitovelvoite sitoo juridisesti vain toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneita henkilöitä.

Toimeksiantosopimuksen tekeminen jäl-kihuollossa olevan nuoren perhehoidosta

Järjestettäessä nuoren jälkihuolto perhehoitona, tulee perhehoidosta tehdä toimeksiantosopimus perhehoitajien kanssa. Toimeksiantosopimus perustuu nuoren asiakassuunnitelmaan, jonka perusteella toimeksiantosopimukseen tulee kirjata myös perhehoitajan tarvitsema tuki.

12

13

14

15


luonnosluonnos

hyvän perhehoidon tuki ja yhteistyö7

Perhehoidon laadun ja onnistumisen kannalta toimiva yhteistyö ja oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhteistyön ja tuen toimiessa perhehoidon arviointi ja valvonta voivat toteutua tarkoitetulla tavalla. Perhehoidon tukeen sisältyvät perhehoitolain mukainen tuki perhehoi-tajalle ja tuki hänen perheelleen, perhehoidossa olevan ja hänen läheistensä tuki sekä yhteistyö.

Perhehoitajan ja hänen vastuutyöntekijänsä välinen yhteistyö luo perustan myös toimivalle tuella. Lastensuojelun perhehoidossa lapsella ja nuorella on lastensuojelulain mukainen nimetty vastuutyöntekijä. Mikäli perhehoitajan ja lapsen/nuoren työntekijä ovat eri työntekijöitä, tulee heidän välinen yhteistyö perustua yhteiseen nä-kemykseen perhehoidon tuen kokonaisuudesta.

Onnistuneen tuen perustana on luottamus, arvostus sekä halu ja kyky yhteistyöhön ja avoi-meen vuorovaikutukseen. Toimeksiantosuhtei-sessa perhehoidossa ei ole kyse työsuhteesta, ja se toteutuu perhehoitajan yksityiskodissa. Tämän tunnistaminen on tärkeää sekä työntekijöille että perhehoitajalle yhteistyötä käynnistettäessä.

Työntekijöillä tulisi myös olla tieto perhehoi-tajien ennakkovalmennuksessa saamasta tiedosta niin perhehoitajan kuin työntekijöidenkin erilai-sesta roolista ja tehtävästä, joiden tulisi täydentää toisiaan yhteistyön onnistumiseksi perhehoidossa olevan henkilön parhaaksi. Perhehoitajalla tulisi olla mahdollisuus saada jo rekrytointivaiheessa riittävästi tietoa niin asemastaan perhehoitajana kuin perhehoidon tuen muodoista.

Perhehoitajan tarvitsema tuki määräytyy yhtei-sen arvion myötä perhehoidossa olevan henkilön asiakas- tai palvelusuunnitelman perusteella. Tuen toteutuminen ja järjestyminen yksilöllisesti edellyt-tävät riittävää ja toimivaa yhteistyötä perhehoitajan, hänen vastuutyöntekijänsä ja perhehoidossa olevan

henkilön työntekijän kesken. Mitä huolellisimmin ja kattavammin sijoitusprosessi on edennyt, sitä helpompaa on yhdessä suunnitella ja toteuttaa tuki. Sen järjestämisessä myös perhehoidossa olevan henkilön läheisillä on oma merkityksensä.

Perhehoidon tuen onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti työntekijöiden ja perhehoitajan välinen säännöllinen yhteydenpito tarvittavan tuen mukai-sesti. Perhehoitajan ei tule jäädä yksin sen enempää järjestämään tukea itselleen kuin perhehoidossa olevalle henkilöllekään. Perhehoitajan kuuleminen ja hänen kokemuksensa tuen suunnittelussa ovat keskeisiä joustavien ja yksilöllisten tuen muotojen löytymiseksi. Yhdessä tukea suunnitellen voidaan samalla arvioida perhehoidon onnistumista kaik-kien kannalta.

Perhehoidon tukea pitäisi voida räätälöidä erilaisten tarpeiden ja tilanteiden mukaisesti. Esi-merkiksi sijoituksen alkuvaiheessa intensiivinen tuki voi olla jopa välttämätöntä. Perhehoitajan ja hänen perheessään tapahtuvat yllättävät muutokset kuten sairastuminen vaativat usein erilaisia jär-jestelyjä ja tukea. Perhehoitajien avioerotilanteet saattavat olla hyvinkin vaikeita, jolloin myös sijoi-tetut lapset ja nuoret tarvitsevat erityisen tuen. Sijoitusten ennakoimattomat purkautumiset eri syistä tai perhehoidossa olleen henkilön kuolema ovat aina erityisiä ja edellyttävät työntekijöiltä osaamista ja resursseja kaikkien osapuolten tu-kemiseen. Sijoituksen päättyessä perhehoitajien aiheettomaan lapsen tai nuoren kaltoinkohteluun ovat osoittautuneet tapahtumiksi, joiden hyvään hoitamiseen tarvitaan uudenlaisia käytänteitä.

Perhehoidon tuen muodot voidaan jakaa taloudelliseen, tiedolliseen, emotionaaliseen ja arjen käytännön tukeen.


luonnosluonnos 7 Hyvän perhehoidon tuki ja yhteistyö

Taloudellinen tuki

Hoitopalkkio perustuu hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Päätoimisille perhehoitajille hoitopalk-kio on pääsääntöisesti ainoa toimeentulon lähde. Perhehoitajan kokema taloudellinen turvallisuus vaikuttaa myös perhehoitajana jaksamiseen. Hoito-palkkiosta sopiminen ja sen määräytyminen onkin sijoitusprosessin oleellinen osa-alue.

Tiedollinen tuki

Perhehoidon onnistumisen kannalta perhehoita-jien täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen kannattaa satsata. Tänä päivänä täydennyskou-lutus ja työnohjaus nähdään jo perhehoitajan velvollisuuksina, ei pelkästään perhehoitolain mukaisina oikeuksina. Työnohjauksen merkitys perhehoitajille tärkeänä tukimuotona tulee hyvin esiin Työnohjaus sijaisvanhemmuuden tukena –oppaasta, joka on ladattavissa Perhehoitoliiton internet-sivuilta (www.perhehoitoliitto.fi)

Perhehoitajien osallistuminen koulutuksiin ja työnohjaukseen edellyttää usein sijaishoidon järjestämistä, jossa kunta voi auttaa esimerkiksi myöntämällä perhehoitajalle palveluseteleitä hoitopalvelun ostamiseen.

Emotionaalinen tuki

Vertaistuki on yksi keskeisimmistä perhehoitajien hyväksi kokemasta emotionaalisesta tuesta. Myös vertaistukiryhmiin osallistuminen edellyttää usein sijaishoidon järjestymistä. Tilojen järjestymisessä kuntien apu on merkittävä. Vertaistukea tulisi olla tarjolla perhehoitajien lisäksi myös perhehoidossa oleville lapsille ja nuorille ja heidän vanhemmilleen.

Perhehoitoliiton alueyhdistystoiminnan kautta

sijaisperheillä on mahdollisuus tavata toisiaan ja nuorisotyö yhdessä Sinut ry:n kanssa järjestää vuosittain useita leirejä ja erilaisia tapahtumia sijoitetuille nuorille. Vertaistukea on saatavissa myös netin kautta yhä enenevässä määrin. Per-hehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenille on liiton internet-sivuilla oma ekstranet ja keskustelupalsta, jonka kautta on mahdollisuus saada vertaistukea.

Sukulaissijaisvanhemmilla, yksin perhehoitajina toimivilla, sijaisisillä ja sijoituksen purkautumisen kokeneilla on mahdollisuus saada vertaistukea Perhehoitoliiton järjestämän toiminnan kautta. Vertaisviikonloput toimivat usein tärkeänä tukena perhehoitajille ja kunnat osallistuvatkin osallis-tumiskustannuksiin jo hyvin.

Suhteellisen uusi perhehoidon tuen muoto, mentorointi, toteutuu vertaisuuden pohjalta. Kokeneen perhehoitajan tuki aloittavalle perhe-hoitajalle on osoittautunut hyväksi, matalankyn-nyksen tuen muodoksi.

Erityisesti lastensuojelun perhehoidossa sijaisvanhemmuuden tunteet ovat vahvasti läsnä myös yhteistyössä niin lapsen vanhempien kuin työntekijöidenkin kanssa. Emotionaalinen tuki sijaisvanhemmille on välttämätöntä erityisesti ristiriitatilanteissa. Perhehoitoliiton kriisi- ja eri-tyistilanteiden asiantuntijatoiminnassa kehitetty yhteysneuvottelu –malli avaa ristiriitatilanteita huomioimalla erityisesti sijaisvanhempien tar-vitseman emotionaalisen tuen.

Arjen apu ja käytännön tuki

Perhehoitajan tehtävä on erityisesti päätoimisilla perhehoitajilla sekä sitova että vaativa. Vapaapäiviä on vähän eikä lyhyisiinkään hengähdystaukoihin ole riittävästi mahdollisuuksia. Käytännön apua perhehoitajan arkeen tulisikin olla nykyistä


luonnosluonnos

huomattavasti enemmän. Esimerkiksi kotitöihin, perhehoidossa olevien henkilöiden hoitoon ja har-rastusten tukemiseen ja kuljetuksiin saatu apu tukisi perhehoitajan jaksamista. Myös perhehoitoperheillä tulisi olla mahdollisuus saada sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua. Sijoittaja voi tarjota arjen tukea myös palvelusetelien muodossa.

Mikäli perhehoitaja ostaa itse apua arkeensa yksityiseltä palvelun tuottajalta, saa hän kotitalo-usvähennystä ostamastaan palvelusta.

Tukea perhehoidossa hoidettavalle

Lapset ja nuoret

Itsenäistyvää nuorta tukee• Hyvä ja riittävän ajoissa tehty jälkihuoltosuunitel-

ma: opiskelu, työelämä, asuminen, harrastukset, tuki ja palvelut

• Taloudellinen tuki, käyttövarat, opintotuki, omat tulot

• Itsenäistymisvarojen käyttösuunnitelma • Tuki itsenäistyvän ja aikuistuvan nuoren lähei-

sille, suhteiden tukeminen• Tukihenkilö • Suunnitelma ja tietoa tukitoimista ja palveluista

jälkihuollon päättymisen jälkeen (Lastensuoje-lulaki 2007, 76 §)

Itsenäistymisvarat

Nuoren itsenäistymistä varten on sijoittavan kunnan kalenterikuukausittain varattava vähin-tään 40 prosenttia nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista itsenäistymisvaroiksi. Määrää laskettaessa lapsilisää ei oteta huomioon (Las-tensuojelulaki 77 §).

Jos lapsella tai nuorella ei ole tuloja, korvauksia tai saamisia tai ne ovat riittämättömät, kunnan on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla.

Kunnalla on oikeus päättää itsenäistymis-varojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökoh-taisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä vii-meistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Kunnan on myös annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen pää-tyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan nuoren sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana. (Lastensuojelulaki 77 §)

Aikuiset

Perhehoitoon sijoitettua aikuista tukevat• Kuljetuspalvelut• Henkilökohtainen apu• Perhekodin ulkopuolisiin toimintoihin osal-

listumisen mahdollisuus• Harrastukset• Kotisairaanhoito• Työ- ja päivätoiminta• Leiritoiminta (mm. Kehitysvammaisten Palve-

lusäätiö)• Seurakunnan työntekijöiden vierailut perhekodissa• Vapaaehtoistoiminta (esim. ystäväpalvelu)• Kansalais- ja työväenopiston palvelut• Hyvinvointipalvelut (jalkahoidot, kampaaja- ja

hierontapalvelut perhekodissa h o i d e t t ava n varoin)

• Virkistystoiminta (mm. retket, teatteri, konsertit)


luonnosluonnos 7 Hyvän perhehoidon tuki ja yhteistyö

Perhehoitoliitto ry ja alueelliset jäsenyhdistykset

Perhehoitoliitto toimii kattojärjestönä 21 alueel-liselle jäsenyhdistyksille. Vuoden 2015 lopussa näissä yhdistyksissä oli jäseninä lähes 4200 perhehoitajaa. Yhdistykset järjestävät jäsenil-leen virkistys- ja vertaistukitoimintaa, lapsille ja nuorille leirejä ja muita tapahtumia yhteistyössä Perhehoitoliiton nuorisotyön ja Sinut ry:n kanssa Sinut ry on sijoitettujen nuorten ja sijaissisarusten oma valtakunnallinen yhdistys. Myös koulutukset ja vaikuttamistyö kuuluvat yhdistystoimintaan.

Yhdistyksen jäsenenä perhehoitaja saa mm. Perhehoito–lehden, Perhehoitoliiton ylläpitämän jäsenekstranetin kautta vertaistukea ja tietoa, alennusta Perhehoitoliiton koulutuksista ja ta-pahtumista sekä tietoa Perhehoitoliiton hakemista Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n tuetuista perhelomista. Jäsenyys antaa mahdollisuuden osal-listua ja toimia omassa yhdistyksessä ja vaikuttaa perhehoidon ja perhehoitajien asemaan yhteis-työssä Perhehoitoliiton kanssa. Perhehoitoliitto tarjoaa perhehoitajille myös neuvontaa, tukea ja konsultaatiota sekä lainopillista puhelinpalvelua.

Perhehoitoliiton nuorisotyön päätehtävä on yhteistyössä Sinut ry:n kanssa tarjota perhehoi-dossa oleville nuorille mahdollisuuksia saada vertaistukea. Vuosittain nuorisotyö järjestää sekä valtakunnallisia että alueellisia leirejä sekä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Vertaistukea voi saada myös Facebookissa. Sinujen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sinut.fi. Sinuihin voivat liittyä sijoitetut ja perhehoitoperheiden biologiset, yli 13-vuotiaat nuoret.

Perhehoitoliiton jäsenyhdistykset

• Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry• Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry• Etelä-Savon Perhehoitajat ry• Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry – Hel-

singfors psykiatriska familje-vårdare• Hämeen Perhehoitajat ry• Kainuun Perhehoitajat ry• Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry• Keski-Suomen Perhehoitajat ry• Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry• Kuopion Seudun Perhehoitajat ry• Kymenlaakson Perhehoitajat ry• Lapin Perhehoitajat ry• Oulun Seudun Perhehoitajat ry• Pirkanmaan Perhehoitajat ry• Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry• Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry• Satakunnan Perhehoitajat ry• Satakunnan Sijaisvanhemmat ry• Uudenmaan Sijaisperheet ry – Nylands Foster-

familjer rf• Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry• Varsinais-Suomen Sijoituslasten Vanhemmat

ry (SILAVA)

Yhteisöjäsenet• Nuorten Ystävät ry• SOS-Lapsikylä ry• Suomen Sijaiskotinuoret - SINUT ry

Yhdistysten ajantasaiset yhteystiedot löytyvät Perhehoitoliiton internet-sivuilta osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi. sivuilta löytyy myös sähköinen jäseneksiliittymislomake.


luonnosluonnos

Perhehoidon valvonta8Laissa säädetään seuraavasti:

Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aika-na ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoitus-kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoi-tetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmu-kaisten palvelujen turvaamiseksi.

Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkas-tuksen aikana.

Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasva-tus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saa-maan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan.

Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvon-nan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään.


Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestä-misestä ja valvonnasta vastaa kunta. Aluehallin-tovirasto ohjaa ja valvoo toimialueellaan olevien kuntien toiminnan lainmukaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo sosiaa-lipalveluja. Toimeksiantosuhteinen perhehoito rinnastetaan julkisen sektorin itsensä tuottamiin palveluihin, joten Lakia yksityisistä sosiaalipalve-luista (922/2011) ei siihen sovelleta.

Perhehoitajan tulee ilmoittaa perhekodissa tapahtuvista muutoksista sekä kaikkiin niihin kuntiin, joista on perhekotiin sijoituttu ikäihminen että kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee (Perhehoi-tolaki 21 §). Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia perhehoitajia sopimustyypistä riippumatta. Muu-tokseksi katsotaan esimerkiksi se, että perhekotiin muuttaa uusi perheenjäsen toisesta kunnasta tai aiemmin lyhytaikaisessa perhehoidossa henkilö ollut muuttaa perhekotiin pysyvästi.

Omavalvonta perhehoidossa

Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa ei tarvitse tehdä omavalvontasuunnitelmaa. Kunnan tulee seurata perhehoitoa kuten muidenkin palvelujen laatua järjestelmällisesti ja luotettavia arviointi-menetelmiä käyttäen, osana kunnan omavalvontaa (Sosiaalihuoltolaki 47 §).

Lastensuojelun perhehoidon valvonta


Tämän lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle, sijoit-


luonnosluonnos

8 Perhehoidon valvonta

tajakunnan tulee ilmoittaa tarvittavien lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi sekä sijaishuoltopaikan valvonnan toteuttamiseksi lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoi-tuskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimie-limelle, jonka on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista.


Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan on 16 b §:n mukaisesti järjestettävä.

Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirasto. Valvontaa toteuttaessaan niiden tulee toimia yhteistyössä 1 momentissa mainitun sijoittajakunnan kanssa.

Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijais-huoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salas-sapitovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä 2 momentissa tarkoitetuille sijoitus-kunnalle ja aluehallintovirastolle sekä tiedossaan oleville muille lapsia samaan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille.


Palvelujen laadun varmistus - Ilmoitusvelvollisuus


Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaa-vissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäi-

senä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoi-tettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.

Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvolli-suudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoi-tettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Sosiaalihuoltolaki 48 §

luonno

sluo

nnos


Perhehoitaja ja kodin ulkopuolinen työ9

osa-aikalisä Te-toimistot eivät tarjoa enää harkinnanvaraista osa-aikalisää niille, jotka siirtyvät vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön.http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatin-valinta_koulutus/ammattia_koulutusta_valitsemas-sa/muutosta_tyouraan/index.html

Yhä useammin sijoittava kunta edellyttää, että vä-hintään toinen perhehoitajista jää kotiin vastaamaan täysiaikaisesti sijoitetun lapsen tai nuoren hoidosta. Aikuisten perhehoidossa perhehoitajat ovat lähes poikkeuksetta nk. päätoimisia. Kokonaan tai mää-

räajaksi pois jäänti ansiotyöstä on perhehoitajalle usein iso päätös ja edellyttää perusteellisia neuvot-teluja hoitopalkkion osalta. Työelämän lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuksia jäädä pois työelämästä muun muassa hoitoja vuorotteluvapaiden kautta.

Vuorotteluvapaakorvaus Vuorottelukorvausta ja hoitopalkkiota Voi saada yhtä aikaa. Perhehoidon palkkio ei vähennä makset-tavan korvauksen määrää.Vuorotteluvapaalaki 2002, 15 §Perhehoitajuudesta ei voi jäädä vuorotteluvapaalle.

hoitovapaaPerhehoitajalla on oiKeus jäädä hoitamaan per-hehoitoon sijoitettua lasta, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Työsopimuslaki 4. luku, 3 §

osittainen hoitovapaa Perhehoitaja Voi saada perhehoitoon sijoitetun lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata:- siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen

toinen lukuvuosi päättyy- pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan

lapsen kolmas lukuvuosi päättyy Työsopimuslaki 4. luku, 4 §

Tilapäinen hoitovapaa Perhehoitajalla on oikeus jäädä hoitamaan enintään 4 työpäiväksi perhehoitoon sijoitettua, alle 10-vuoti-asta lasta tämän sairastuttuaTyösopimuslaki 4. luku, 6 §

Poissaolo pakottavasta perhesyystä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työs-tä, mikäli hänen välitön läsnäolo on välttämätöntä perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuu-desta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakotta-van syyn vuoksi Työsopimuslaki 4. luku, 7 §

Poissaolo perheenjäsenen tai läheisen hoita-miseksijos työntekijän perheenjäsen tai muu läheinen on erityisen hoidon tarpeessa, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijällä on mah-dollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäse-nen tai läheisen hoitamiseksi. Poissaolon pituudelle ei ole säädetty enimmäis- tai vähimmäisaikaa.Työsopimuslaki 4. luku, 7a §

osittainen tai joustava hoitorahaosittaista (1.-2. luokkalainen) tai joustavaa (alle 3-v.) hoitorahaa EI makseta huostaan otetusta lapsesta. avohuollon tukitoimena sijoitetusta lapsesta tukea voi saada korkeintaan kolmelta kuukaudelta.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996, 19 §www.kela.fi/lastenhoidon-tuet

Kotihoidon tuki Perhehoitoon sijoitetusta lapsesta EI voi saada koti-hoidon tukea. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996, 19 §www.kela.fi/lastenhoidon-tuet


luonnosluonnos

Perhehoitajan sosiaaliturva10Sairauspäiväraha

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäi-värahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotuksessa vahvistettujen tulojensa mukaan laskettavan päivärahan suuruise-na (Sairausvakuutuslaki 2004). Sairauspäivärahan hakijalla on kuitenkin oikeus esittää selvitykset tuloistaan työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävältä kuuden kuukauden ajalta. Mikäli tuloissa on tapahtunut 20 % muutos viimeksi verotuksessa vahvistettuihin tuloihin verrattuna, määräytyy sairauspäiväraha viime aikaisten tulojen mukaan. Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan lääkärinlausunto sairaudesta.

Sairausloma ja -päiväraha antavat mahdollisuuden hoidolle ja toipumiselle. Toimeksiantosopimuksessa on hyvä sopia siitä, että sijoittajakunta maksaa sairausloman omavastuuajan hoitopalkkion.

Mikäli perhehoito jatkuu perhekodissa saira-usloman ajan, perhehoitaja on oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan että hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Tehdessään päätöstä sairauspäi-värahan myöntämisestä Kela arvioi perhehoitajan työkyvyttömyyttä perhehoitajan esittämän selvi-tyksen pohjalta. Perhehoitajan tulee sairauspäivä-rahahakemuksessaan selvittää, mitä perhehoitajan tehtäviä hän on estynyt hoitamasta sairauden tai vamman johdosta sekä kuka tehtävät hoitaa hänen sairauslomansa aikana. Perhe voi esimerkiksi ostaa kotitaloustöihin tilapäisapua, jolla turvataan hyvän perhehoidon jatkuminen sairauslomasta huolimatta.

Sairausloman pitämättömyydellä saattaa olla vaikutusta vakuutuskorvauksiin silloin, kun sairaus tai vamma uusiutuu eikä niiden alkuperää voida osoittaa viittaamalla sairauslomaan.

Lisätietoja: www.kela.fi

Perhehoitajan vanhempainpäivärahat

Perhehoitoon sijoitetun vauvan hoitaminen ei oikeuta perhehoitajaa saamaan äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan. Jos perhehoitaja saa biologisen lapsen, huomioidaan perhehoidon palkkio vanhem-painpäivärahan perusteena olevassa työtulossa. Pääsääntöisesti päivärahan suuruus määräytyy verotuksessa viimeksi vahvistettujen työtulojen mukaan. Mikäli päivärahakautta edeltävän kuuden kuukauden tulot ovat nousseet vähintään 20 % verrattuna verotuksessa vahvistettuihin tuloihin, on henkilöllä oikeus esittää selvitys tuloistaan ja päiväraha määräytyy viime aikaisten tulojen mu-kaan. Kela.fi -sivuilta löytyy lisätietoa päivärahan määräytymisperusteista sekä laskuri, jossa voi itse arvioida tulevan päivärahan määrän.

Vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäis-määräisenä, jos vanhempi päivärahaa saadessaan tekee ansiotyötä, esim. toimii perhehoitajana. Vanhempainpäivärahan määrä ja perhehoidon palkkion vaikutus siihen tulee selvittää Kelalta. Perhehoidon palkkion voi siirtää maksettavaksi puolisolle, jolloin Kelalla ei ole estettä maksaa vanhempainpäivärahaa täysimääräisenä.

Lisätietoja: www.kela.fi / lapsiperheet

Perhehoitajan eläketurva

Perhehoitajat tulivat työeläketurvan piiriin 1.7.1992. Perhehoitajan eläke-eduista säädetään Kunnallisessa eläkelaissa. Ajalta 1992–1997 eläkettä karttuu hoitopalkkioista, jotka ylittävät vuosittain määräytyvän kuukausittaisen alarajan. Vuodesta 1998 alkaen eläkettä karttuu kaikista hoitopalkkioista ilman alarajaa.

10 Perhehoitajan sosiaaliturva


luonnosluonnos

Ennen vuotta 2005 karttuneilla eläkkeillä on yläraja, ja niinpä perhehoitajan tehtävästä 31.12.2004 mennessä karttunut eläke sovitetaan yhteen muiden, ennen vuotta 2005 karttuneiden työeläkkeiden kanssa. Vuodesta 2005 lähtien karttuvalla eläkkeellä ei ole ylärajaa. Perhehoitaja voi lisätä eläketurvaansa vapaaehtoisella eläke-vakuutuksella.

Lisätietoja: www.keva.fi

Vanhuuseläke

Vanhuseläke vuoden 2016 loppuun saakkaVuoden 2016 loppuun saakka perhehoitaja voi jäädä vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. (1954 tai aiemmin syntyneet). Jos hän jatkaa perhehoitajana, eläkettä karttuu 68 ikävuoteen saakka. Vuoden 2016 loppuun saakka eläkettä karttuu 1,5 % vuosiansiosta 18–52-vuotiailla, 1,9 % 53–62-vuotiailla (ennen vuotta 1950 syntyneillä kuitenkin 2 %) ja 4,5 % 63–67-vuotiailla.

Eläkeuudistus vuonna 2017Vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus vaikuttaa muun muassa eläkeikään ja eläkkeen karttumiseen. Vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos kos-kee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Jos perhehoitaja saavuttaa eläkeiän (63 vuotta) ennen vuotta 2017, hänen eläkeikänsä ei muutu, vaikka hän jatkaisi työskentelyä edelleen vuoden 2017 puolelle.

Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta (v. 2027). Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen.

Eläkeiän yläraja on aina viisi vuotta alarajaa ylempänä eli kun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65, yläraja on 70 vuotta.

Eläkettä karttuu vuodesta 2017 alkaen 1,5 % vuodessa koko palkan osuudelta eli eläkkeen perusteena olevasta palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Edellisestä poiketen ikävälillä 53–62 vuotta eläkettä karttuu 1,7 % 31.12.2025 saakka.

Jos henkilö jatkaa työn tekoa alimman van-huuseläkeiän saavuttamisen jälkeen eli ei ota elä-kettä maksuun, korotetaan eläkettä 0,4 prosentilla jokaista lykkäyskuukautta kohti (lykkäyskorotus).

Lisätietoja: www.keva.fi; www.elakeuudistus.fi

Osa-aikaeläke

Osa-aikaeläke vuoden 2016 loppuun saakkaPerhehoitaja voi jäädä osa-aikaeläkkeelle täy-tettyään 61 vuotta ja jatkaa osa-aikatyössä. Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää tulojen pienenemistä 35–70 % osa-aikatyötä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön.

Eläkeuudistus vuonna 2017Vuoden 2017 alussa osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkettä voi ottaa 61-vuotiaasta alkaen osittain maksuun joko puolet tai neljäsosan. Osittainen varhennettu vanhuuseläke pienentää lopullista eläkettä pysyvästi. Eläkkeen suuruuteen tulee 0,4 prosentin suuruinen varhennusvähennys jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä.

Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi tehdä tai olla tekemättä työtä. Eläkkeen rinnalla


luonnosluonnos 10 Perhehoitajan sosiaaliturva

tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä normaalisti eikä työn teon ja tulon määrälle ole rajoituksia.

Lisätietoja: www.keva.fi; www.elakeuudistus.fi

Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Mikäli sairauden pitkittyessä työ-kyvyn palautumisesta on kuitenkin toiveita, voi työeläkelaitos tai Kela myöntää työkyvyttömälle henkilölle kuntoutustukea (määräaikainen työ-kyvyttömyyseläke)

Työeläkelaitos myöntää täyden kuntoutustuen, jos työkyky on heikentynyt 3/5 vähintään vuoden ajaksi. Jos työkyky on heikentynyt 2/5 vähintään vuoden ajaksi, voi työeläkelaitos myöntää osakun-toutustuen. Perhehoidon palkkio otetaan huomioon kuntoutustukea myönnettäessä.

Jos työkykyä ei voida palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla, myönnetään työkyvyttö-myyseläke joko täytenä (työkyvyn menetys 3/5) tai osatyökyvyttömyyseläkkeenä (työkyvyn menetys 2/5). Kelan eläkkeisiin ei kuulu osatyökyvyttö-myyseläkettä.

Kansaneläkkeen mukaisen työkyvyttömyys-eläkettä voi saada, jos muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan, jolla kansaneläkettä voi saada. Työkyvyttömyyseläke jatkuu vanhuuseläkeikään saakka, ellei työkyvyssä tapahdu muutoksia.

Täyden kuntoutustuen tai työkyvyttömyys-eläkkeen aikana saa ansaita enintään 40 % va-kiintuneesta keskiansiosta. Vakiintunut keskiansio lasketaan yleensä työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioista. Ansaita voi kuitenkin 746,57 euroa (2015) kuukau-dessa prosenttimääräisistä rajoista riippumatta.

Ansiotuloista on ilmoitettava Kelalle ja Työ-eläkelaitokselle ja ansioraja on hyvä selvittää

kummastakin paikasta.Lisätietoja: www.keva.fi, www.kela.fi

Kuntoutus- ja osakuntoutusraha

Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ajalta voidaan perhehoitajille maksaa kuntoutusrahaa (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 2005).

Kuntoutusraha edellyttää, että henkilö on esty-nyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Omana työnä pidetään muun muassa omassa tai perheenjäsenen yrityksessä tehtävää työtä. Perhehoitajan työ on katsottava tällaiseksi omaksi työksi, jos se on pää-toimista. Jos perhehoitaja on estynyt tekemästä omaa työtään osallistuessaan kuntoutuskurssille, hänellä on oikeus kuntoutusrahaan.

Kuntoutusraha maksetaan täytenä, jos per-hehoitaja on estynyt kokonaan hoitamaan tehtä-väänsä kuntoutuksen aikana. Mikäli perhehoitaja hoitaa tehtäväänsä osittain, mutta vähintään 40 % normaalista päiväkohtaisesta työstään, maksetaan hänelle osakuntoutusrahaa. Osakuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusraha määräytyy pääsääntöisesti työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Kun-toutusrahan määrää voi arvioida Kela.fi-sivuilta löytyvän laskurin avulla. Kuntoutusrahasta toimi-tetaan pääsääntöisesti ennakonpidätys verottajalta saatujen tietojen mukaisesti.

Kuntoutusrahassa ei ole omavastuuaikaa, kun kuntoutusraha myönnetään lapsensa kuntoutukseen (perhekurssit, sopeutumisvalmennuskurssit) osal-listuvalle vanhemmalle. Vanhemmalla tarkoitetaan paitsi omaa vanhempaa myös muuta henkilöä, joka tosiasiallisesti vanhemman tavoin hoitaa lasta. Kokoaikainen perhehoitaja täyttää tämän kriteerin.


luonnosluonnos

Kuntoutusrahan kanssa ei voi yhtä aikaa saada erityishoitorahaa.


Erityishoitoraha

Erityishoitorahaa voi hakea vaikeasti sairaan tai vammaisen, alle 16-vuotiaan, perheeseen sijoi-tetun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen. Hoito tai kuntoutus voi tapahtua sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata perhehoitajalle ansionmene-tyksiä kodin ulkopuolisesta työstä ja kokoaikaiselle perhehoitajalle kuluja, jotka aiheutuvat siitä, että hän on estynyt hoitamasta perhehoitajan tehtävää muiden sijoitettujen osalta kyseisenä aikana.

Erityishoitorahaa voi saada myös kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisen ajalta. Erityishoitorahaa maksetaan samalta ajalta molemmille perhehoitajille, jos lääkäri on kat-sonut molempien perhehoitajien osallistumisen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi (ei koske kotihoitoa). Erityishoitoraha on yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja ennakonpidätyksen alainen (Sairausvakuutuslaki 2004).

Erityishoitorahan kanssa ei voi yhtä aikaa saada kuntoutusrahaa.

Työttömyysturva

Työttömyysetuutta saadakseen perhehoitajan täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä eikä hän saa työllistyä päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla ns. omassa työssä. Jos perhehoitotehtävä on kovin työllistävä, esimerkiksi

perhehoidossa on monta erityishoidettavaa, perhe-hoitaja ei voi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työllistävyys voidaan todeta hoidettavan asiakas-, tai palvelusuunnitelmasta. (Työttömyysturvalaki 2002)

Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työs-säoloehtoa, koska toimeksiantosuhde ei ole työ-suhde. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuksellisesti palkkaa vaan työkorvausta. Perhehoitajana toimiminen voi pidentää työttö-myysturvan tarkastelujaksoa. Tätä arviota tehdessä otetaan huomioon henkilön koko työhistoria. Perhehoitajana toimiminen on hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta.

Perhehoidosta saatua palkkiota ei vähennetä työttömyyspäivärahasta, koska kysymyksessä ei ole sosiaalietuus eikä työtulo. Perhehoitajana toimiminen on silti aina ilmoitettava työ- ja elin-keinotoimistoon. Sekä perus- että ansiopäivärahaa voi saada enintään 500 päivän ajan. Jos työtön perhehoitaja ei saa työttömyyspäivärahaa, hän voi hakea työmarkkinatukea. Työmarkkinatukeen ei edellytetä työssäoloehtoa. Työmarkkinatuen tarve-harkinnassa otetaan huomioon saajan omat tulot. Tällöin perhehoidosta saatava palkkio vaikuttaa siihen, paljonko työmarkkinatukea myönnetään. Perhehoitajana ei voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi.


Perhehoitajan työttömyysvakuutusmaksu

Perhehoitolaissa tarkoitetulta perhehoitajalta ei tule periä palkansaajan työttömyysvakuutus-maksua (Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 1998 15 §).

Lisätietoja: www.tvr.fi


luonnosluonnos 10 Perhehoitajan sosiaaliturva

opintotuki

Perhehoitajan mahdollisia opintotuen muotoja ovat aikuiskoulutustuki, koulutustuki, koulutus-päiväraha ja opintoraha. Näiden lisäksi opiskeleva perhehoitaja voi saada Kelan myöntämää yleistä asumistukea tai sen korotusta.

Perhehoitajalle maksettava kulukorvaus näkyy veronalaisena tulona, mikä saattaa aiheuttaa sen, että sallittu vuosituloraja ylittyy. Tämän voi välttää toimittamalla Kelalle selvityksen kulukorvauksen osuudesta, jolloin tulona huomioidaan vain palk-kion osuus. Mikäli kulukorvaus on luettu tuloksi ja Kela on lähettänyt takaisinperintäehdotuksen, voi päätökseen hakea Kelalta muutosta.

Perhehoitajan tulot eivät vaikuta perhehoitoon sijoitetun lapsen opintotukeen.

Perhehoitajien biologisten lasten osalta Ve-rohallinto ilmoittaa Kelalle opintotukea saavien opiskelijoiden vanhempien perhehoitopalkkiot, joista on vähennetty kulukorvaukset. Jälkikäteis-selvityksiä ei siis yleensä tarvitse tehdä, jos kulu-korvausasia on selvitetty oikein jo verotuksessa.



luonnosluonnos

Perhehoitajan verotus11Perhehoitajan veronalainen tulo muodostuu per-hehoidon palkkiosta ja kustannusten korvauksesta. Hoitopalkkio ei ole palkkaa vaan työkorvausta (KHO 10.3.1997 t. 561, www.finlex.fi). Hoitopalk-kio ja kustannusten korvaukset ovat veronalaista tuloa ja sisältyvät ilmoitettavaan työkorvaukseen. Kustannusten korvaukset vähennetään kuitenkin tulonhankkimiskuluna, joten ne eivät ole vero-tettavaa tuloa.

Vaikka hoitopalkkio on työkorvausta, peritään siitä poikkeuksellisesti KuEL-maksu. Verotuksen yhteydessä perhehoitajalta peritään palkkiosta sairausvakuutusmaksu, joka sisältyy ennakonpi-dätykseen (Sairausvakuutuslaki 2004) Työkor-vauksesta ei suoriteta työnantajan sosiaaliturva-maksua. (www.vero.fi /syventävät vero-ohjeet /ennakonpidätyksen toimittaminen).

Kunta toimittaa ennakonpidätyksen hoitopalk-kion ja kustannusten korvauksen yhteissummasta verokortin perus- tai sivutuloprosentin mukaan. Työkorvausta varten on mahdollista saada myös oma verokortti. Mikäli perhehoitaja haluaa, että perhehoidosta aiheutuvat kustannusten korvaukset otetaan huomioon jo ennakkoperinnässä, voi hän hakea muutosverokortin ennakonpidätysprosenttiin.

Esitäytetyssä veroilmoituksessa näkyvät tulona maksajan (kunnan) ilmoittamat palkkiot ja kustan-nustenkorvaukset ja tulonhankkimiskuluna maksajan ilmoittamat kustannustenkorvaukset. Perhehoitajan vastuulla on tarkistaa tiedot esitäytetystä veroilmoi-tuksesta. Mikäli tuloissa ja kustannustenkorvauksissa on korjattavaa, tulee perhehoitajan tehdä korjaukset ja antaa selvitys muutoksista.

Toiminimellä toimiva, ennakkoperintärekiste-riin merkitty perhehoitaja huolehtii itse verojensa maksusta maksamalla ennakkoveroa Verohallinnol-le. Verohallinto määrää ennakkoverot etukäteen (Ennakkoperintälaki 1996 25§, 2 mom).

Kustannusten korvausten vähentäminen verotuksessa

Perhehoitaja voi vähentää kustannusten korva-ukset joko:1) sen suuruisina kuin sijoittaja on ne maksanut tai2) toteutuneiden perhehoitoon liittyneiden kulu-

jen perusteella, mikä edellyttää systemaattista kirjanpitoa.”Jos hoitokulukorvaus on suoritettu perhehoitolain 17 § mukaisena ja korvaus kattaa siinä mainittuja kuluja, pidetään vähennettävinä hoitokuluina kulukorvauksena suoritettua määrää. Jos vero-velvollinen vaatii vähennettäväksi kulukorvausta suurempaa määrää, on hänen esitettävä kuluista selvitys.” (Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2015 toimitettavaa verotusta varten.)

Vähennys sijoittajan maksamien kustan-nusten korvausten mukaisesti

Yleisin ja helpoin käytäntö perhehoitajan verotuk-sessa on se, että sijoittajan maksamat kustannusten korvaukset (kulukorvaus, erikseen korvattavat kustannukset, käynnistämiskorvaus) vähennetään maksajan ilmoituksen suuruisena tulon hankki-misesta aiheutuneina kuluina.

Peruskulukorvaukseen sisältymättömät erik-seen korvattavat kustannuksetToimeksiantosopimukseen tulee kirjata miten kulukorvaukseen sisältymättömät, ylimääräiset kulut (esim. syntymävanhempien tai sukulaisten luona vierailuista aiheutuvat matkakulut, eri-tyiset harrastukset) korvataan perhehoitajalle. Verohallinnon suosittama käytäntö on, että esim. kalliimmasta harrastuksesta tai hankinnasta ai-heutuvat kulut sijoittaja maksaa suoraan tai antaa


luonnosluonnos 11 Perhehoitajan verotus

maksusitoumuksen esimerkiksi palveluntuottajalle, toiminnan järjestäjälle tai kauppaan. Suoraan palvelujen tuottajalle (esim. ratsastuskortit) maksettuja korvauksia kunta ei ilmoita kustan-nusten korvauksena Verohallinnolle tehtävässä vuosi-ilmoituksessa.

Kulukorvaukseen sisältymättömät, oman auton käytöstä aiheutuneet matkakulut voidaan maksaa Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaisesti. Matkakustannukset voidaan maksaa ennakonpi-dätystä toimittamatta. Verotusta toimitettaessa nämä korvaukset lisätään saajan tuloon, ja hän saa vähentää kustannukset esittämänsä selvityksen perusteella (www.vero.fi/syventävät vero-ohjeet /työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa /Diaarinumero: A19/200/2014). Perhehoitaja voi vähentää matkakustannukset Verohallinnon vuosittain vahvistaman verovähennyksenä hyväk-syttävän matkakulukorvauksen mukaisesti (0,25 €/km vuodelta 2015).

Perhehoitajan omakustanteisista täyden-nyskoulutuksista ja muista tilaisuuksista esim. perhehoitajien vertaistukipäivistä aiheutuvat kulut ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja.

Vähennykset toteutuneiden, kirjanpi-toon perustuvien kulujen perusteella

Kuitteihin perustuva kirjanpito voi olla perhe-hoitajalle kannattavampi vaihtoehto varsinkin, jos perheeseen on sijoitettu useampia henkilöitä. Silloin toteutuneet kulut ovat usein suuremmat kuin sijoittajan maksama kulukorvaus.

Kaikkien kulujen pitää olla totuuden mukaisia, säännösten mukaan laskettuja ja niistä tulee olla

tarkka kirjanpito tositteineen. Kirjanpitopalvelun voi myös ostaa tilitoimistosta.

Kirjanpidosta tulee näkyä selvästi, mitkä ovat perhehoitoon liittyviä kuluja ja mitkä perheen omia kuluja. Esimerkiksi kiinteistön poistojen osalta tulonhankkimisesta johtuvien kulujen täytyy olla perusteltavissa perhehoitotoimintaan kuuluviksi.

Perhehoitajan kannattaa etukäteen sopia verottajan kanssa, miten toiminnasta aiheutuvat kulut jakautuvat perhehoitoon sijoitettujen ja muun perheen osalta.

Aikajärjestyksessä numeroituja kirjauksia sanotaan kirjanpidossa päiväkirjaksi. Sen lisäksi kulut täytyy myös ryhmitellä eri kululajien mukaan (pääkirja), esimerkiksi ruokakulut, vaatekulut, harrastukset, matkakulut. Perhehoitoon liittyy monenlaisia, vähennyskelpoisia kuluja. Kuitteja ei toimiteta verotoimistoon, mutta ne tulee säi-lyttää numerojärjestyksessä vähintään 6 vuoden ajan. Päiväkirjan ja pääkirjan säilyttämisaika on 10 vuotta.

Oman auton käyttöön liittyviä matkakuluvä-hennyksiä varten tulee pitää ajopäiväkirjaa, johon merkitään kaikki matkat, joita perheen autolla ajetaan. Vähennyksenä haettavien matkojen täy-tyy olla perhehoitoon liittyviä, toteutuneita ajoja. Ajopäiväkirjasta tulee saada eriteltyä perhehoi-dossa oleviin henkilöihin kohdistuvat kilometrit ja osuudet. Mikäli autokulujen laskennassa käytetään Verohallinnon kullekin vuodelle vahvistamaa matkavähennystä (0,25 €/km vuodelta 2015), se kattaa kaikki kulut. Muita auton käytöstä aiheutuvia kuluja ei vähennetä erikseen. Toinen mahdollisuus on vaatia autokuluja vähennettäväksi ottamalla kaikki todelliset kulut (esim. huollot, korjaukset, polttoaine) mukaan ja laskemalla niiden pohjalta todellinen kulu/km.


luonnosluonnos

Perhehoito hoidettavan kotona

Perhehoitajan toimiessa hoidettavan kotona hänelle ei aiheudu varsinaisia perhehoitoon liit-tyviä kustannuksia (esim. asunto, ruoka), mutta siirtymisestä omasta kodista hoidettavan kotiin aiheutuu matkakuluja. Verohallinto rinnastaa ko. matkat asunnon ja työpaikan välisiin edestakai-siin matkoihin, jotka vähennetään verotuksessa halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Käytännössä tämä tarkoittaa joko bussilippua halvimman mukaan (esim. kuu-kausi/matkakortti) tai omalla autolla kuljettaessa 0,25 e/km. Verohallinnon sivuilta löytyy ohjeet, milloin auton käytölle on perusteet asunnon ja ”työpaikan” välisten matkojen kulkemiseen. Matkakuluista voidaan vähentää vain se osa, joka ylittää Verohallinto vuosittain vahvistaman omavastuurajan (750 euroa vuonna 2015).

Kunnan vuosi-ilmoitus

Vuosi-ilmoitus (perhehoidossa suorituslaji H3) annetaan ennakonpidätyksen alaista suorituk-sista sekä myös niistä kulukorvauksista, joista ennakonpidätystä ei ole toimitettu. Kustannusten korvaukset kirjataan vuosi-ilmoitusohjeen kohtaan 57 (veronalaiset kustannusten korvaukset), jolloin Verohallinto vähentää ne saajan verotuksessa viran puolesta. Myös kilometrikorvaukset ilmoi-tetaan kohdassa 57 maksettiinpa ne kustannusten korvauksiin sisältyvinä tai erillisinä korvauksina.

Lisätietoja: www.vero.fi


luonnosluonnos

Perhehoitajan työtapaturma- ja ammattitautiturva

Sijoittava kunta vakuuttaa perhehoitajat perhe-hoitajan tehtävässä tapahtuvan tapaturman ja siinä ilmenneen ammattitaudin varalta työtapa-turma- ja ammattitautilain mukaisella vakuutuk-sella (Perhehoitolaki 263/2015, Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015).

Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut perhehoitajalle perhehoitajan tehtävässä tai siihen liittyvissä olosuhteissa, jotka on määri-telty laissa. Perhehoitajan tehtävässä tapahtuneen tapaturman lisäksi perhehoitaja on oikeutettu saamaan korvausta myös ammattitaudista.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvaukset koskevat sairaanhoitoa (lääkärin antama tai määräämä hoito, lääke-, proteesi- ja apuvälinekulut sekä erityisessä laitoksessa annet-tava pysyvä hoito), päivärahaa, tapaturmaeläkettä, kuntoutusta ja kuntoutusrahaa, haittarahaa, erilaisia lisiä kuten hoitotuki ja vaatelisä, perhe-eläkettä sekä hautausapua.

Toimintamalli kun perhehoitajalle sattuu työtapaturma 1. Perhehoitaja hakeutuu lääkäriin. Lääkäri antaa

todistuksen mahdollisesta sairauslomasta ja tarvittavat lähetteet jatkotoimenpiteisiin.

2. Perhehoitaja ilmoittaa mahdollisimman nopeasti tapaturmasta ja mahdollisesta sairauslomasta kunnan työntekijälle sekä täyttää vahinkota-pahtumailmoituksen / antaa tiedot kunnan työntekijälle vahinkotapahtumailmoituksen täyttämistä varten.

3. Kunnan työntekijä toimittaa tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön 10 arkipäivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon vahinkotapahtumasta.

4. Jos vakuutusyhtiöllä on käytössään vakuutus-todistusmenettely, kunnan työntekijä täyttää vakuutustodistuslomakkeen ja toimittaa sen sairaanhoitolaitokselle tai perhehoitajalle, joka toimittaa sen sairaanhoitolaitokselle.

5. Mikäli tapaturma edellyttää tutkimuksia, hoitoja/ terapiaa, on tärkeää varmistaa maksusitoumus etukäteen vakuutusyhtiöltä (esim. magneetti-tutkimus, leikkaus).

6. Sairaanhoitolaitos lähettää laskut suoraan vakuutusyhtiölle käsiteltäväksi.

Mikäli asian käsittely vakuutusyhtiössä viiväs-tyy hakijasta riippumattomasta syystä, Kela voi maksaa sairauspäivärahaa kunnes päätös on tehty. Ennen päivärahan hakemista Kelasta, perhehoitajan kannattaa selvittää, miten pitkään käsittely kestää vakuutusyhtiössä. Ennakoidusta käsittelyajasta riippuen kannattaa päivärahaa hakea Kelastakin samaan aikaan kuin vakuutusyhtiöltä. Kela perii mahdollisesti maksamaansa päivärahaa vastaavan osuuden takaisin vakuutusyhtiöltä.

Päivärahan maksaminen perhehoidon keskeytyessä:

Mikäli perhehoito keskeytyy tapaturmavakuu-tuksen perusteella korvattavan sairausloman vuoksi, maksaa vakuutusyhtiö päivärahaa ansion-menetyksen korvaukseksi. Muussa tapauksessa sairauspäivärahaa haetaan Kelasta.

Jos kunta maksaa hoitopalkkion perhehoitajalle, vaikka perhehoito on keskeytynyt työtapaturman aiheuttamasta sairauslomasta johtuen, kunnalla on oikeus saada sairausvakuutuksen päivärahaosuus. Kunta voi hakea Kelasta päivärahaa antamalla il-moituksen maksamistaan palkkioista. Jos kyseessä on tapaturma, jonka yhteydessä vakuutusyhtiö

Vakuutukset perhehoidossa1212 Vakuutukset perhehoidossa


luonnosluonnos

maksaa päivärahaa ansionmenetyksestä, niin vakuutusyhtiö maksaa korvauksen kunnalle.

Päivärahan maksaminen perhehoidon jatkuessa sairausloman aikana:

Jos perhehoito jatkuu perheessä perhehoitajan sairausloman aikana, perhehoitaja ei voi saada yhtä aikaa hoitopalkkiota ja vakuutusyhtiön maksamaa päivärahaa. Mikäli perheessä on kaksi perhehoita-jaa, hoitopalkkiot voidaan maksaa sairausloman ajalta toiselle perhehoitajalle. Perhehoitajan tulee ottaa yhteyttä kunnan työntekijään ja sopia asiasta.

Mikäli saurauspäivärahan maksaja on Kela, voi perhehoitaja saada yhtäaikaa hoitopalkkiota ja sairauspäivärahaa. Tällöin perhehoitajan tulee selvittää tarkasti, mitä perhehoitajan tehtäviä hän on estynyt hoitamasta vamman johdosta, kuka tehtävät hoitaa hänen sairauslomansa aikana tai mitä järjestelyjä on jouduttu tekemään, esimer-kiksi ostaako perhe tilapäisapua kotitaloustöihin.

Tapaturmasta johtuvan sairauspäivärahan hakeminen Kelasta:

• Selvitys tapaturmasta joko sähköisesti Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi) tai tulostet-tavalla tapaturmailmoituslomakkeella (www.kela.fi/lomakkeet)

• Hakemus sairauspäivärahasta joko sähköisesti Kelan asiointipalvelussa tai (www.kela.fi) tai tulostettavalla lomakkeella (www.kela.fi/lomak-keet). Lomakkeella tulee kertoa miten työt on sairauden aikana hoidettu, esim. mistä työstä on estynyt, mitä järjestelyjä on joutunut tekemään

• Lääkärinlausunto hoitavalta lääkäriltä (A tai B)

Perhehoitoon sijoitettua koskevat vakuutukset

Sijoittajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa vakuutuksia perhehoidossa olevalle henkilölle (esimerkiksi tapaturma- tai vahingonkorvaus-vastuuvakuutus). Osa sijoittajista on ottanut perhehoitoon sijoitetuille vakuutuksia, mikä on erittäin suositeltavaa. Toimeksiantosopimusta tehtäessä tulee selvittää, onko sijoittaja ottanut kyseisiä vakuutuksia, ja päivittää muun muassa oma kotivakuutus.

Vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvausvastuuta selvitettäessä tarkas-tellaan perhehoitoon sijoitetun henkilön vastuuta aiheuttamastaan vahingosta, perhehoitajan vastuuta ja valvontavelvollisuutta hoidossaan olevan henkilön aiheuttamasta vahingosta sekä sijoittajan vastuuta perhehoidon järjestäjänä. Vahingonkorvausta voidaan myös sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman ras-kaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuus ja muut olosuhteet.

Perhehoitoliitto suosittaa, että perhehoitaja ottaa laajan kotivakuutuksen. Perheeseen sijoite-tun henkilön omaisuus sisältyy lähtökohtaisesti perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen. Edellytyksenä kuitenkin on, että sijoitettu henkilö asuu perheessä perheenjäsenenä, eikä kyseessä ole lyhyt- tai väliaikainen järjestely. Näin, jos esimerkiksi pysyvästi sijoitetun henkilön pyörä varastetaan, voidaan se korvata perhehoitajan kotivakuutuksesta.

Vakuutussopimusta tehtäessä on syytä selvittää vakuutuksen ehdot mahdollisimman tarkasti tai


luonnosluonnos 12 Vakuutukset perhehoidossa

tarkistaa jo tehdyn vakuutussopimuksen ehdot omasta vakuutusyhtiöstä. Esimerkiksi kotivakuu-tuksen osalta on tärkeää selvittää, tuleeko kaikki perheenjäsenet luetella vakuutussopimuksessa ja millainen tilapäisesti perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden vastuuvakuutusturva on.

Jos perheeseen pysyvästi sijoitettu henkilö aiheuttaa perhehoitajan omaisuudelle vahinkoa, sitä ei lähtökohtaisesti korvata perheen kotiva-kuutuksesta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa aina olla yhteydessä sijoittajakuntaan.

Vahingonkorvauslaki (1974) on Suomessa yleislaki, jonka perusteella korvausvastuu toiselle aiheutetuista vahingoista määräytyy. Korvausvastuu syntyy, kun vahinko on aiheutettu tahallaan tai huolimattomalla menettelyllä (tuottamusvastuu). Korvausvastuun syntyminen edellyttää aina, että henkilö on täydessä ymmärryksessä ja mieltää tekonsa seuraukset.


luonnosluonnos

Perhehoidossa hoidettavien sosiaalietuuksia ja palveluja13

Kelan etuuksia

Lapsilisä

Lapsilisä maksetaan lähtökohtaisesti aina lapsen huoltajalle. Sijoittava kunta voi periä lapsilisän hoidon korvauksena (Laki sosiaali- ja terveyden-huollon asiakasmaksuista 14 §). Lapsilisä voidaan kunnan päätöksellä maksaa myös perhehoitajalle.

Opintotuki

Perhehoitoon sijoitetulle nuorelle myönnetty opintotuki on tarkoitettu opinnoista aiheutuviin kustannuksiin, jotka eivät sisälly peruskulukorvauk-seen. Mikäli kunta perii opintotuen kunnalle (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 14 §), kunta vastaa nuoren opinnoista aiheutuvista kustannuksista. Opintotuen maksamisen käytän-nöissä tulee nuoren etu ottaa huomioon ja harkita maksukäytännön merkitystä nuorelle itselleen.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Alle 16-vuotiaan vammaistukea (entinen hoitotuki) voidaan hakea vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoidon tukemiseksi. Vammaistuki edel-lyttää, että hoidosta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna terveeseen lapseen. Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi läheisten lisäksi hakea kunta, perhehoitaja, edunvalvoja tai hänen valtuuttamansa henkilö.

Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryh-mään lapsen hoidosta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden määrän perusteella. Hakemuk-sessa tulee olla yksityiskohtainen selvitys lapsen tarvitseman hoidon, tuen ja ohjauksen tarpeesta.

Liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto tai vastaava lääketieteellinen selvitys.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan maksaa huostaan otettua lasta hoitavalle perhehoitajalle kunnan suostumuksella. Suostumuksen antaa se kunta, jossa lapsella on ollut kotikunta huostaan-oton ja sijaishuollon tarpeen syntymishetkellä (sijoittajakunta). Kunta ilmoittaa Kelaan suos-tumuksensa tuen maksamiseen perhehoitajalle.

HUOM! Jos alle 16-vuotiaalla todetaan keliakia, hän voi hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Perhehoitaja ei voi hakea vammaistukea. Hän voi täyttää hakemuksen ja toimittaa sen Kelaan, jolloin vammaistukiasia tulee vireille. Kelasta otetaan yhteyttä nuoren lailliseen edustajaan ja selvitetään, suostuuko hän tuen hakemiseen.

16 vuotta täyttäneen vammaistukea ei voida maksaa perhehoitajalle.

Vammaistuki on verotonta tuloa, eikä sen myön-täminen riipu hakijan tuloista tai varallisuudesta.

Laki vammaisetuuksista 2007; www.kela.fi

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaa-jan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä; hänen toimintakykynsä tukemista, kuntoutusta ja hoitoa. Tuki korvaa myös osin sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotukea voi hakea eläkkeen saaja itse, hänen läheisensä tai hänen valtuuttamansa henkilö, kunta, perhehoitaja tai edunvalvoja.

Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään avuntarpeen, ohjauksen ja


luonnosluonnos

13 Perhehoidossa hoidettavien sosiaalietuuksia ja palveluja

valvontatarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Hoitotukea voi saada täytettyään 16 vuotta, ja se on verotonta tuloa, eikä riipu hakijan tuloista tai varallisuudesta.

Kunta tai kuntayhtymä voi periä eläkettä saavan hoitotuen järjestämänsä perhehoidon korvaukseksi siltä ajalta, jonka perhehoito kestää (Laki sosiaa-li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 14 §). Kunnan on tehtävä kirjallisesti ilmoitus etuuden perimisestä Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen hoitotuen maksupäivää.

Laki vammaisetuuksista 2007; www.kela.fi

Nuoren kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusrahaan on oikeus vajaakuntoi-sella, 16–19-vuotiaalla nuorella, jonka työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet, ja hän tarvitsee tämän vuoksi tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Edellytyksenä on, että kotikunnassa on yhdessä nuoren, hänen huoltajansa ja tarvit-taessa muiden asiantuntijoiden kanssa laadittu hänelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutu-missuunnitelma.

Kuntoutusrahan lisäksi nuoren on mahdollista saada myös vammaistukea.

Alle 20-vuotiaan työkyvyttömyyseläke

Alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta, kun on selvitetty, ettei ammatil-lisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ole tai jos ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 2005).

Kun kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys-eläke myönnetään, hänelle maksettu mahdollinen lapsilisä ja vammaistuki lakkaavat. Vammaistuen tilalle hän voi saada eläkettä saavan hoitotukea

Palveluja

Kuntoutus

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen henkilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvoin-tia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä.

Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, ammatillis-ta, sosiaalista tai kasvatuksellista. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela ja liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmä.

Kelan järjestämä kuntoutusKela voi myöntää vaativaa lääkinnällistä kun-toutusta alle 65-vuotiaalle henkilölle, jolla on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa. Vuoden 2016 alusta alkaen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntäminen ei enää edellytä, että hakija saa korotettua vammais- tai hoitotukea.

Jos Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset eivät täyty, vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu kunnalle terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n perusteella.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus pohjautuu kuntoutujan ja julkisessa terveydenhuollossa olevan hoitotahon yhteistyössä arvioimaan kun-


luonnosluonnos

toutustarpeeseen ja sen perusteella vähintään vuoden ajalle tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi olla esimerkiksi terapiaa, laitoskuntoutusta tai sopeu-tumisvalmennusta. Kuntoutuksessa korostetaan asiakkaan omaa aktiivisuutta ja pyritään ohjaavaan otteeseen.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, kuntou-tuspsykoterapiaa ja harkinnanvaraista kuntou-tusta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on turvata työelämässä pysyminen, sinne palaa-minen tai mahdollistaa työelämään pääseminen. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea tai parantaa 16–67-vuotiaan kuntoutujan työ- tai opiskelukykyä, jos mielenterveydenhäiriö uhkaa henkilön työ- tai opiskelukykyä.

Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista kuntoutusta, vaikka järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan vaativan lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen kuntoutuspsykoterapian myöntö-edellytykset eivät täyty.

Lisätietoja www.kela.fi

Kuljetus- ja tulkkipalvelut

Vaikeavammaisuuden kriteerit täyttävällä henkilöllä on subjektiivinen oikeus käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan matkoilla. Työ- ja opiskelumatkat korvataan tarpeen mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kokonaisuudessaan, ja näiden lisäksi hänellä on mahdollisuus jokapäiväiseen elämään kuuluviin asiointi- ja virkistysmatkoihin.

Vaikeasti kuulo-, näkö- tai puhevammaisilla on subjektiivinen oikeus saada tulkkipalveluja. Palveluja voi saada esimerkiksi työssä käymisen, opiskelun,

asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja virkistyksen yhteydessä tapahtuvaan tulkkaukseen.

Vammaista henkilöä hoitava perhehoitaja voi hakea pysäköintilupaa ja vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Vammaisen pysäköintilupaa haetaan Ajovarman palvelupisteistä. Ajoneuvon perusve-ron vapautusta haetaan samassa yhteydessä kuin pysäköintilupaa; ennen vuotta 2016 myönnettyjen pysäköintilupien perusteella vapautus myönnetään edelleen vain erillisen hakemuksen perusteella. Vapautusta ei myönnetä käyttövoimaverosta (nk. dieselvero).

Lisätietoja: www.kela.fi; www.trafi.fi; www.ajovar-ma.fi; www.verneri.fi; www.papunet.net; www.kvtl.fi; www.lastenkuntoutus.net; terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, järjestöt

Työ- ja päivätoiminta

Työ- ja päivätoiminta on useimmiten vaikeim-min vammaisille tarkoitettua viriketoimintaa. Päivätoimintaa järjestetään muun muassa toi-mintakeskuksissa. Kehitysvammaisten oikeus työtoimintaan perustuu lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (1977). Työtoimintaa voidaan järjestää myös sosiaalihuoltolain mukaan. Avo-työtoiminnalla ja tuetulla työtoiminnalla tarkoi-tetaan työtä, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Avotyötoiminnasta ja tuetusta työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavam-maisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa


luonnosluonnos

13 Perhehoidossa hoidettavien sosiaalietuuksia ja palveluja

osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

Laki vammaisuuden perusteella annettavista palveluista mahdollistaa henkilökohtaisen avun myöntämisen myös perhehoidossa oleville vai-keavammaisille henkilöille, koska perhehoidossa olevia ei ole suljettu pois lain piiristä.

Perhehoidossa olevat saavat perhekodissa tarvittavan avun perhehoitajalta. Henkilökohtai-sen avun tavoite on mahdollistaa perhehoidossa olevien vaikeavammaisten henkilöiden osallistu-minen kodin ulkopuolisiin toimiin, kuten vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin. Henkilökohtainen apu on asiakkaalle maksuton palvelu.

Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.

Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestet-täessä on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua• korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle

henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan makset-tavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut,

• antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avus-tajapalveluiden hankkimista varten sosiaali-huoltolain 29 a §:ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen tai

• hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityisel-tä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä

palvelun itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa.

Vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen pai-navasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

Palvelut koulussa

Lastensuojelun perhehoidossa sijoituskunta vastaa koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluista. Palveluilla tuetaan ja ohjataan koulunkäyntiä sekä ehkäistään ja poistetaan oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Pal-veluilla tulee edistää myös koulun ja kodin – myös perhekodin – välisen yhteistyön kehittämistä.

Kouluavustajaan on erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla subjektiivinen oikeus (Perusopetuslaki 1998). Sijoituskunta eli perhehoitajan kotikunta järjestää palvelun ja sijoittavalla kunnalla on vastuu kustannuksista kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesti.


luonnosluonnos

Muutoksenhaku ja vaikutusmahdollisuudet

14Perhehoitaja ja perhehoidon jär-jestäjä ovat yhteistyökumppaneita

On tärkeää, että perhehoitajalla on aina mahdol-lisuus saada tukea, tietoa ja neuvoja sijoittavalta taholta kaikissa perhehoitoon liittyvissä asioissa. Perhehoitajan tehtävässä perhehoitaja ei ole sijoit-tavan kunnan asiakas – sen sijaan perhehoidossa oleva henkilö on.

Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista mukaan viranomaisella on yleinen velvollisuus antaa tietoa asiakkaan asian vireille-panosta sekä käsittelystä. Neuvonnalla tarkoitetaan myös vastaamista asiakasta koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta voi koskea myös viran-omaisen noudattamia käytäntöjä ja mahdollisia vakiintuneita tulkintalinjoja.

Palveluja ja etuuksia haetaan pääsääntöisesti kirjallisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee ilmetä mitä haetaan, kuka hakee ja miksi, ja sen liitteenä voi olla asiantuntijalausuntoja. Hakemus on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä, ja siitä on annettava kirjallinen päätös perusteluineen. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Päätöksen perusteluissa on oltava yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai miten asia on muutoin ratkaistu sekä mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun. (Hallintolaki 2003)

Päätökseen, johon saa hakea muutosta, on liitettävä valitus- tai oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus tai valitus tulee laatia muutok-senhakuohjeiden mukaisesti ja noudattaa annettua määräaikaa. Muutoksenhakuaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun päätös on vastaanotettu tai saatu tiedoksi. Jos tiedoksianto on toimitettu kirjeellä

vastaanottajalle, hänen katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämi-sestä. Jos päätös saadaan tiedoksi todisteellisesti eli saantitodistuksella tai haastetiedoksiannolla, lähtee valitusaika kulumaan siitä päivästä, kun saantitodistus on allekirjoitettu tai haastetiedok-sianto vastaanotettu. (Hallintolaki 2003)

Kunnan viranhaltijan päätökseen voi vaatia oikaisua lautakunnalta 30 päivän kuluessa päätök-sen tiedoksisaannista. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätökses-tä voi valittaa tietyin rajoituksin korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Hallintolainkäyttölaki 1996).

Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten kuntoutuspäätöksiin, ei yleensä voi hakea muu-tosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen tai kantelun. Muutoksenhakuun terveydenhuollon päätöksissä saa neuvoja ja apua potilasasiamieheltä ja sosiaa-liasioissa sosiaaliasiamieheltä. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa.

Sosiaaliasiamies

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi-keuksista velvoittaa kuntia nimeämään kuntaan sosiaaliasiamiehen. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on muun muassa• neuvoa ja avustaa asiakkaita lain soveltamiseen

ja muistutukseen liittyvissä asioissa• tiedottaa asiakkaan oikeuksista• toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja

toteuttamiseksi


luonnosluonnos

14 M

uutoksenhaku ja vaikutusmahdollisuudet

Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasia-miehen tehtävä on neuvoa-antava – asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasia mies voi toimia myös asiakkaan ja työntekijän välimie-henä ongelmatilanteissa. Perhehoidossa oleva henkilö on lastensuojelun perhehoidossa sijoitta-van kunnan asiakas. Muussa kuin lastensuojelun perhehoi dossa olevan henkilön kotikuntana voi olla myös sijoituskunta.

Muistutus, kantelu ja kuntalaisaloite

Asiakkaan tai potilaan oikeudesta tehdä muistu-tus hoidostaan tai kohtelustaan säädetään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. On tärkeää huomioida, milloin kohtelu on kohdis-tunut perhehoidossa olevaa kohtaan ja milloin perhehoitajaa kohtaan. Muistutuksesta annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei vaikuta oikeuteen kannella asiasta valvoville viranomaisille.

Kantelun voi tehdä kuka tahansa. Oikeus kantelun tekemiseen ei siten ole rajattu kante-lijan omaan asiaan. Kantelussa tulee selvittää, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää lainvastaisena, virheellisenä tai epäasianmukaisena. Myös toimimattomuudesta tai tehtävien laiminlyönnistä voi kannella. Kan-telu voi siten koskea niin tosiasiallista toimintaa, kuten palvelujen laatua tai asiakkaan kohtelua, kuin hallintopäätöksiäkin.

Kantelu voi olla vapaamuotoinen, eikä sille ole asetettu määräaikoja. Sen voi tehdä myös aluehallintovirastosta ja aluehallintoviraston internet-sivuilta saatavalla lomakkeella. Muita

kanteluviranomaisia ovat eduskunnan oike-usasiamies ja oikeuskansleri. Lisätietoja saa aluehallintovirastojen sosiaalitarkastajilta sekä eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta. (Hal-lintolainkäyttölaki 1996)

Vuoden 2015 alusta lukien aluehallintovi-rasto on voinut siirtää sille tehdyn kantelun kä-siteltäväksi ensin muistutuksena asianomaisessa toimintayksikössä.

Kuntalaisaloitteella tarkoitetaan kuntalaisen omaehtoista ja oma-aloitteista tahdonilmaisua jo-honkin toimenpiteeseen ryhtymiseksi. Kuntalaisen aloite on otettava asianmukaisesti käsiteltäväksi siinä viranomaisessa, joka on toimivaltainen aloitetta käsittelemään. Aloitteen tekijälle on aina ilmoitettava toimenpiteistä, joihin aloitteen joh-dosta ryhdytään tai on ryhdytty. (Kuntalaki 1995

Kuuleminen ja muutoksenhaku lastensuojelun perhehoidossa

Lasten vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen pää-töstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostaanoton lopettamisesta. (Hallintolaki 34 §, Lastensuojelulaki 42 §)

Heillä on myös muutoksenhakuoikeus asioissa, jotka koskevat: • kiireellistä sijoitusta ja sen jatkamista• huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa• huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana

tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista tai huostassa pidon lopettamista

(Lastensuojelulaki 38 § ja 43 §)


luonnosluonnos

Edellä mainittuihin asioihin liittyvä valitus tehdään hallinto-oikeudelle.

12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa voi hakea muutosta lasta koskevissa lastensuoje-luasioissa (Lastensuojelulaki 2007, 89 §).

Perhehoitaja ei voi hakea muutosta yhteyden-pidon määräämistä tai rajoittamista koskevaan viranhaltijan päätökseen.

Lastensuojelun perhehoidossa sijaisvanhemmat hakevat sijoittavalta kunnalta usein suullisesti esimerkiksi lapsen tarvitsemia harrastusvälineitä, erikseen korvattavia kustannuksia tai tukea itsel-leen. Hakemastaan asiasta sijaisvanhemman tulee saada viranhaltijapäätös muutoksenhakuohjeineen.

Lastensuojelulain (2007) 36 § velvoittaa kun-taa huolehtimaan siitä, että asiakas saa palvelun sosiaalityöntekijän arvioiman tarpeen mukaisena ja siinä ajassa kuin sosiaalityöntekijä on arvioi-nut sen lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömäksi. Lapsen asioista vastaavan so-siaalityöntekijän asiakassuunnitelmassa tekemä arvio palvelun välttämättömyydestä merkitsee kunnalle velvollisuutta palvelun järjestämiseen. Palveluista ja tukitoimista on tehtävä valitus-kelpoinen päätös. Päätökseen on mahdollista hakea muutosta siten, kuin kunkin palvelun tai tukitoimen osalta säädetään. (Hallintolaki 2003, Hallintolainkäyttölaki 1996)


luonnosluonnos

Toimeksiantosuhteista perhe-hoitoa ja sen järjestämistä normittavia lakeja

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-suista 1992/912Hallintolainkäyttölaki 1996/586Hallintolaki 2003/434Holhoustoimilaki 1999/442Kunnallinen eläkelaki 2003/549Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi-keuksista 2000/812Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-suista 1992/734Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 2011/922Lastensuojelulaki 2007/417Mielenterveyslaki 1990/1116Perhehoitolaki 2015/263 (liite, toimeksiantoso-pimuslomake)Sosiaalihuoltolaki 2014/ 1301Työsopimuslaki 2001/55Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2015/459

Lähteitä

Heinonen H. 2011. Sadoissa verkoissa sukkulointia – kumppanuudet sijaishuollossa. Lastensuojelun Keskusliitto.

Helminen J. 1998. Perhehoidon lainsäädäntö. Janhunen T. 2008. Pysyvyyden turvaaminen perhe-

hoidossa – käsikirja sijoitusten purkautumisen ehkäisemiseksi. Perhehoitoliitto ry.

Janhunen T, Pitko T, Säles E. 2016. Työnohjaus sijaisvanhemmuuden tukena. Ladattavissa: www.perhehoitoliitto.fi/Palvelut/Palvelut perhehoitajille/Työnohjaus

Ketola J. (toim) 2008. Menetyksistä mahdollisuuk-siin – perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi. Perhehoitoliitto ry.

Ketola J. (toim) 2008. Perhehoito – tekemisen ja tukemisen arvoista työtä. Perhehoitoliitto ry.

Ketola J. (toim), 2008. Sijoita perheeseen – per-hehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihto-ehtona. PS-Kustannus.

Lastensuojelun käsikirja. www.thl.fi/julkaisut/sähköiset käsikirjat/lastensuojelun käsikirja

Rapp H. 2008. Mitkä ovat perhehoitajien ja sosiaa-litoimen yhteistyön mahdollisuudet? Teoksessa Ketola J. (toim) Sijoita perheeseen – perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2013:11

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 55/2010. Valkonen L. 2014. Sijaisvanhemmat. Perhehoi-

toliitto ry.


Täysin samaa mieltä

Samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Eri mieltä

Täysin eri mieltä

Tunnen jaksavani hyvin, vaikka tehtävää on paljon

Minulla on silloin tällöin riittämättömyyden tunteita

Nukun hyvin ja riittävästi

Vaikka välillä on vaikeaa, koen, että tämä on minun tehtäväniÄrsyynnyn helpommin kuin ennen

Sijoitettujen lasten traumaattiset kokemukset, hoidettavien sairaudet yms. eivät vaikuta jaksamiseeni liikaaIhmissuhteet läheisteni (puoliso ja lapset, sukulaiset, ystävät) kanssa ovat kunnossaMinulla on usein huono omatunto suhteessa omaan perheeseeniKun aloitin perhehoitajana, odotin enemmän myönteisiä asioitaSaan riittävästi tukea, kun sitä tarvitsen

Minusta tuntuu, että laiminlyön lapsiani ja puolisoaniTarvitsisin täydennyskoulutusta/työnohjausta joihinkin asioihinEn tarvitse vertaistukea

Minulla on aikaa pitää itsestäni huolta ja tehdä itselleni tärkeitä asioitaTerveydentilani, ruokailu- ja/tai alkoholinkäyttö- tottumukseni tai unirytmini eivät ole muuttuneetPerheen taloudellinen tilanne ja käytännön asioiden sujuminen eivät aiheuta huoltaMinulla on ollut huolia ja vaikeuksia jaksamisessa viime aikoinaMinulla on tarpeeksi aikaa olla yhdessä puolisoni ja biologisten lasteni kanssaMinun on helppo pyytää tukea ja/tai apua

Liite 1 Mikä auttaa jaksamaan – millaista tukea tarvitsen perhehoitajana? -tarkistuslista


Perhehoidon tuen järjestämistä tukevat

• perhehoitajien osallistuessa täydennyskoulutuk-seen, työnohjaukseen tai vertaisryhmätoimintaan on perhehoidossa oleville henkilöille ohjattua toimintaa, varahoitoa tms.

• lapsen/nuoren nimetty työntekijä pitää yhteyttä /tapaa lasta säännöllisesti

• perhehoitajan vastuutyöntekijä pitää säännöl-lisesti yhteyttä, on helposti tavoitettavissa ja yhteistyö sujuu hyvin

• asiakas-/ palvelusuunnitelma tarkistetaan riittä-vän usein ja toimeksiantosopimukseen tehdään tarvittavat muutokset ja päivitykset

• hoidettavan tarpeet, perhehoitajan valmiudet ja tarvittava tuki arvioidaan yhdessä

• hoidettavan tarvitsemat erityispalvelut ovat käytettävissä

• lapsen mahdollisuus osallistua sijoitettujen lasten vertaisryhmään

• yhteistyö perhehoidossa olevan henkilön perheen ja läheisten kanssa sujuu hyvin

• lapsen/nuoren ja vanhempien yhteydenpitoa ja tapaamisia tuetaan

• lapsen/nuoren vanhemmille on tehty asiakas-suunnitelma

• lapsen/nuoren vanhemmat saavat itse tukea

Perhehoitaja ja tuesta vastaava työntekijä voivat käydä listan yhdessä läpi ja sen pohjalta neuvotella ja sopia tarpeen mukaisesta tuesta.

Perhehoitaja on saanut tiedot kunnan perhehoidon toimintakäytännöistä = perhehoidon toimintaohje

Perhehoitaja on saanut ennakkovalmennuksen

Mahdollinen täydennyskoulutuksen tarve?

Täydennyskoulutus molemmille puolisoille pv/vuodessa

Miten perhehoitajat voivat vaikuttaa saatavilla olevaan täydennyskoulutukseen?

Perhehoitaja/perhehoitajat saavat/osallistuvat:

• yksilötyönohjaukseen• ryhmätyönohjaukseen• intensiivistä tukea sijoituksen alkuvaiheessa• ohjattuun vertaisryhmätoimintaan• ohjattuun pienryhmätoimintaan

Mentori:

• sijoituksen alkuvaiheessa• erityistilanteissa

Käytännön apua arkeenMuuta tukea, mitä?

Perhehoitaja on tyytyväinen toimeksiantosopimuksen mukaiseen taloudelliseen tukeen

sijaisperheen omilla lapsilla on mahdollisuus tukeen

Perhehoitajat pitävät vapaata

Perhehoitajien vapaan järjestelyt sujuvat hyvin

Perhehoitajalle tulee Perhehoito-lehti

Perhehoitaja perheineen osallistuu alueellisen yhdistyksen järjestämään toimintaan, esim virkistyspäiviin

Perheen nuoret osallistuvat sinut ry:n toimintaan

Liite 2 Mitä tukea voimme sijoittajana tarjota perhehoitajalle? -tarkistuslista


Liite 3 Toimeksiantosopimuslomake

PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS (muokattu 8.1.2016)

Copyright Perhehoitoliitto ry Sivu 1/5

Kunta/yksikkö

1 Sopijapuolet

Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä

Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Henkilötunnus

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Henkilötunnus

Osoite

Puhelinnumero(t)

Sähköpostiosoite

Sähköpostiosoite

2 Perhehoidossa oleva henkilö

Sukunimi ja etunimet

Henkilötunnus

Kotikunta

Lapsen asioista vastaava työntekijä (Lastensuojelulaki 13 §), yhteystiedot

Perhehoitaja on saanut perhehoidon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26 §, 3 momentti, Laki sosiaalihuollon asiak-kaan asemasta ja oikeuksista 17 §)

3 Sopimuksen voimassaoloaika (Perhehoitolaki 10§)

Sopimus on voimassa toistaiseksi. Perhehoidon alkamispäivämäärä Määräaikaisen perhehoidon alkamis- ja päättymispäivämäärä -

Määräaikaisuuden peruste:

4 Hoitopalkkio (Perhehoitolaki 16 §)

Hoitopalkkion saaja/saajat, nimi

Pankkiyhteys

Hoitopalkkion määräytymisen perusteet - perushoitopalkkio - hoidettavuuden perusteella maksettava korotus - muu(t) korotuksen peruste(et), esim. Kelan vammais-

tuki, ansionmenetyskorvaus - ansionmenetyskorvauksen määräaika: Hoitopalkkio yhteensä

€ / kk € / vrk € / kk € / vrk € / kk € / vrk € / kk € / vrk

€ / kk € / vrk

Hoitopalkkion maksupäivä

Hoitopalkkion tarkistamispäivä

Hoitopalkkion maksaminen vähimmäismäärää pienempänä € / kk Perustelut:

Palkkiota ei makseta, koska henkilö

hoitaa omaa alle 18-vuotiasta lastaan

kieltäytyy hoitopalkkiosta

Hoitopalkkion maksaminen perhehoidon keskeytyessä.

Perhehoitajasta johtuvasta syystä Hoitopalkkio maksetaan seuraavasti:

Perhehoidossa olevasta henkilöstä johtuvasta syystä




Hoitopalkkio maksetaan seuraavasti:

5 Kustannusten korvaaminen (Perhehoitolaki 17 §, 18 §)

Kulukorvauksen määrä €/kk €/vrk

Kulukorvauksen maksupäivä

Kulukorvauksen tarkistamispäivä

Kulukorvauksen maksaminen perhehoidon keskeytyessä.

Perhehoitajasta johtuvasta syystä Kulukorvaus maksetaan seuraavasti:

Perhehoidossa olevasta henkilöstä johtuvasta syystä Kulukorvaus maksetaan seuraavasti:

Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä €/kk Perustelut:

Sijoitetun lapsen ja nuoren käyttövara sisältyy kulukorvaukseen. Perhehoitaja maksaa käyt-tövaran lastensuojelulain perusteella sijoitetulle lapselle.

alle 15-vuotiaalle tarveharkinnan mukaan. 15 vuotta täyttäneelle 1/3 elatustuen määrästä.

kulukorvauksen määrä tarkistetaan lapsen täyttäessä 15 vuotta.

kulukorvauksen määrä tarkistetaan lapsen täyttäessä 17 vuotta.

Kulukorvausten lisäksi maksetaan (Perhehoitolaki 17 § 3-4 momentti)

yksilöllisistä tarpeista johtuvan terapian ja terveydenhuollon kustannukset alle 21-vuotiaan opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset erityisistä harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat erityiset kustannukset lapsen lomanvietosta aiheutuvat kustannukset muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset, mitkä

Perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen.

Käynnistämiskorvauksen määrä €

Suunnitelma tarvittavista hankinnoista liitteenä

6 Lapsilisä Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle

7 Vammaistuki (Laki vammaisetuuk-sista 570/2007, 27 §)

Alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan perhehoitajalle Ei makseta perhehoitajalle, huomioidaan palkkiota korottavana tekijänä, katso kohta 4.

8 Perhehoitajan vapaa (Perhehoitolaki 13 §)

Perhehoitajan vapaan määrä

Vapaan määrä Perhehoitolain 13 §:n 1. momentin mukainen Muu, mikä vrk/kk

Vapaan toteutuminen

Sijoittaja järjestää sijaishoidon, miten: Sijoittajan järjestäessä sijaishoidon, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio.

Sijoittajan järjestäessä sijaishoidon, perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus, maksupe-ruste

Sijoittaja avustaa sijaishoidon järjestelyissä maksamalla €/kk/v, perhehoitaja jär-jestää sijaishoidon.

Sijoittajan avustaessa sijaishoidon järjestämisessä vapaan ajaksi perhehoitajalle makse-taan hoitopalkkio ja kulukorvaus kokonaisuudessaan.

9 Perhehoitajan koulutus ja tuki sekä yhteistyö perhehoitajan ja kunnan kesken

Yhteistyö kunnan ja perhehoitajan kesken:

Perhehoitajalle nimetty vastuutyöntekijä, yhteystiedot:




(Perhehoitolaki 10 §, 15 §)

Ennakkovalmennus; järjestäjä, ajankohta:

Yhteinen arviointi valmiuksista esitetty sijoittajalle

Perhe ei ole saanut ennakkovalmennusta.

Sukulais- tai läheisperhevalmennus järjestetään:

Täydennyskoulutus päivää / vuosi / perhehoitaja

Työnohjaus, toteutustapa

Vertaistuki (mentorointi, vertaisryhmä)

Muuta, mitä

Perhehoidossa olevien hoidon järjestäminen perhehoitajan osallistuessa täydennyskoulutuk-seen, työnohjaukseen, vertaisryhmätoimintaan tms.

10 Perhekodin hyväksyminen (Perhehoitolaki 5 §)

Koti on hyväksytty perhekodiksi, päivämäärä:

Huomioita:

11 Ilmoitusvel-vollisuus ja val-vonta (Perhehoitolaki 21 §, 22 §)

Perhehoitajat sitoutuvat ilmoittamaan vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut henkilön hoitoon sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee, perhehoidossa tapahtuneista muu-toksista ja aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Perhehoitajat sitoutuvat päästämään valvontaa suorittavan tarkastajan kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin sekä nou-dattamaan vaitiolovelvollisuutta ja tietojen hyväksikäyttökieltoa. (Perhehoitolaki 263/2015 21 §, 22 §; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000, 15 §)

Rikosrekisteriote esitetty (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämi-sestä 504/2002)

12 Toimeksianto-sopimuksen irti-sanominen (Perhehoitolaki 12 §)

Irtisanomisaika Perhehoitolain 12 §:n 1 momentin mukainen 2 kk Muu, mikä

13 Liitteet Asiakassuunnitelma

Jälkihuoltosuunnitelma

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Perhehoitolaki

Sijoittajan perhehoidon toimintaohje

Perhehoidon tietopaketti

14 Toimeksiantoso-pimuksen tarkis-taminen (Perhehoitolaki 10 §)

Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun tarkistamiseen on muutoin aihetta. Seuraava tarkistamisajankohta

15 Allekirjoituk-set

Perhehoitajat sitoutuvat antamaan hyvää asiakas-, jälkihuolto- ja/tai hoitoja palvelusuun-nitelman mukaista perhehoitoa. Tämän toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön laadukkaan perhehoidon toteuttamiseksi. Tätä toimeksiantosopimusta on tehty kaksi kappaletta, josta kumpikin sopijaosapuoli saa omansa. Paikka ja aika Perhehoitajan / perhehoitajien allekirjoitukset

Paikka ja aika Perhehoidon järjestämisestä vastaavan allekirjoitus

Tämä sopimus on hyväksytty ja merkitty pöytäkirjaan.

Päätöspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä


PERHEHOIT0LAKI 1.4.2015 263/2015 (www.finlex.fi)

Sivu 4/5

1 § Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheen-omainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ih-missuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja so-siaalisia suhteitaan. 2 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ym-pärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.

Jollei toisin säädetä, se mitä tässä laissa säädetään perhe-hoidosta, koskee myös ammatillista perhehoitoa, jota anne-taan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perheko-dissa. 3 § Perhehoito Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksian-tosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoi-don järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. 4 § Ammatillinen perhehoito Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksi-tyisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun lu-van perusteella ammatillisessa perhekodissa. 5 § Perhekodin olosuhteet Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta har-kittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmis-suhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhe-kodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. 6 § Perhehoitajan kelpoisuus Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuk-sensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.

Ennen 10 §:ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen teke-mistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtä-vän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennak-kovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.

Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoitoja kasvatustehtäviin osal-listuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.

7 § Perhekodissa hoidettavien määrä Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kou-luikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaati-vat henkilöt mukaan luettuina.

8 § Ammatillisessa perhekodissa hoidettavien määrä Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa saman-aikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vä-hintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 §:n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa sää-detty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään.

9 § Hoidettavien määrästä poikkeaminen Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 §:ssä säädetään. Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 §:ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoito-sijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen

kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismää-rästä. 10 § Toimeksiantosopimus Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimek-siantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorit-

tamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutu-vien

kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta;

3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien eri-tyisten kustannusten korvaamisesta;

4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttami-

sesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten kor-vaamisesta vapaan ajalta;

6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnoh-jauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta;

7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; 8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista

seikoista; 9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistami-seen muutoin on aihetta.

Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhty-mään.

11 § Sopimus perhehoidon järjestämisestä Kunnan tai kuntayhtymän ja yksityisen perhehoidon tuottajan välisessä sopimuksessa perhehoidon antamisesta tulee sopia: 1) perhehoidosta maksettavasta korvauksesta; 2) perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttöva-

rojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien eri-

tyisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnoh-

jauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 6) sopimuksen irtisanomisesta; 7) tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista. Perhehoidosta tehtyä sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. 12 § Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purka-minen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seu-raavan kahden kuukauden kuluttua. Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon jär-jestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuu-tonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 13 § Oikeus vapaaseen Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista ka-lenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksianto-sopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoita-jana. Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayh-tymän tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämi-sessä perhehoitajan vapaan ajaksi. 14 § Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissa-olon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon te-kemällä 6 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehti-maan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Si-jaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos per-hehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi.


PERHEHOIT0LAKI 1.4.2015 263/2015 (www.finlex.fi)

Sivu 5/5

Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja

suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten kor-

vaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kun-taan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävään kou-lutukseen ja tukeen sovelletaan 15 §:ää ja hänen sosiaalitur-vaansa 20 §:ää. 15 § Koulutus ja tuki Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhe-hoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnoh-jauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle hen-kilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon ai-kana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on ni-mettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhe-hoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 16 § Hoitopalkkio Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoita-jalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoito-palkkiota maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti ka-lenterikuukaudessa vähintään 686,25 euroa. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioi-dessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitajan omasta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähim-mäismäärää pienempänä. Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuo-lisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perus-teella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 §:n mukainen kulukorvaus ja 18 §:n mukainen käynnistämiskorvaus. Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosit-tain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 17 § Kustannusten korvaaminen Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheu-tuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vä-hintään 410,66 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti ka-lenterikuukaudessa, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asu-misesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain no-jalla annettavat käyttövarat. Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtu-vista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lap-sen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuk-sista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Edellä 2—4 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset kustan-nukset.

18 § Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutu-vista tarpeellisista kustannuksista korvaus (käynnistämiskor-vaus), jonka suuruus on perhehoidossa olevaa henkilöä kohti enintään 2 916,43 euroa. 19 § Indeksisidonnaisuus Tämän lain 17 ja 18 §:ssä mainitut määrät sekä toimeksian-tosopimuksessa sovitut kulukorvausten määrät on tarkistet-tava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutok-sen mukaisesti. 20 § Sosiaaliturva Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta sääde-tään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Toimeksiantosopimuksen tehneen kunnan tai kuntayhtymän on vakuutettava perhehoitaja työtapaturma- ja ammattitauti-lain (459/2015) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Perhehoitajaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammatti-tautilaissa säädetään työntekijästä, ja kuntaan tai kuntayhty-mään sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työnantajasta. (30.12.2015/1645) 21 § Ilmoittamisvelvollisuus Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa ta-pahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. 22 § Valvonta Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että si-joitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidet-tava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tuki-toimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaa-lihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämi-sessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tar-kastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asian-mukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuk-sesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei kor-jausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hä-nen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoi-dettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoi-topaikkaan. Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhtey-dessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan am-matillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon pal-veluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista an-netun lain 4 luvussa säädetään. 23 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Sen estämättä, mitä 7 §:ssä säädetään, ennen lain voimaan-tuloa tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää. Tällä lailla kumotaan perhehoitajalaki (312/1992) sekä sosi-aalihuoltolain (710/1982) 25, 26 ja 26 a §, sellaisina kuin ne ovat, 25 ja 26 a § laissa 311/1992 sekä 26 § laeissa 311/1992, 604/1996 ja 923/2011. Kunnan tai kuntayhtymän on muilta kuin 2 momentissa tar-koitetuilta osin ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen lain voimaan-tuloa tehdyn perhehoitoa koskevan sopimuksen tarkista-miseksi siten, että se vastaa tämän lain säännöksiä viimeis-tään kolmen kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulopäi-västä.


Muistiinpanoille

S isältö - Perhehoitoliitto · t r s x 5 taisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan...

Documents

Transcript of S isältö - Perhehoitoliitto · t r s x 5 taisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan...