Ruukinrannan sataman historia - Lepuski sataman... · •Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota...
Transcript of Ruukinrannan sataman historia - Lepuski sataman... · •Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota...
Ruukinrannan sataman historia
Markku Salmi 15.3.2014
Albergan kartano
Ruukinranta
Elfvik
Leppävaaran asema
1 Kuninkaallinen merikartasto 1790
Linnudd
Ruukinrannan sataman historia
Markku Salmi 15.3.2014
Markku Salmi
• Albergan tiiliruukki ja sen vaiheet
• Albergan fajanssitehdas, sen vaiheet ja tuotteet
• Ruukinrannan rahti- ja matkustajasatama
• Mitä historiasta on nähtävissä tänään?
• Mitä pitäisi tutkia lisää?
2
Ruukinranta ja Albergan kartano
• Ruukinrannan sataman historia on osa Albergan kartanon historiaa ja sen omistajien liiketoimintaa: /2, 3/
– Carl Tersmeden - monipuolisia afäärejä Viaporiin (1752-65) /1/
– Christian von Zansen (1775-98)
– Fredrik E.G. von Zansen - perusti fajanssitehtaan ja rautakaivoksen (1798-1830)
– Fredrik von Zansen (1830-55) - laajensi fajanssitehdasta
– Feodor ja Amalia Kiselleff - Töölön sokeritehtaan omistaja (1855-1900)
• Isojaossa 1775 parhaat hiekka- ja savikuopat Albergalle /2/
– raaka-aineet tiili- ja fajanssi-tehtaille Markku Salmi 15.3.2014 3
Albergan tiiliruukki
Tiilentekoa Ranskassa 1760 /23/ Markku Salmi 15.3.2014 4
Tiilenvalmistus 1700-luvulla /24/
• Saven muokkaus – Saveen sekoitetaan hiekkaa, ettei se halkea poltossa
– Savi muokataan ja sen kosteus tasoitetaan
– Tähän on käytetty tiiliranaa (savimylly) • 1700-luvun keksintö
• Tiilet lyödään
• Tiilet esikuivataan ulkona – Kosteus n. 6 - 9 % ennen kuin voidaan polttaa
• Tiilet poltetaan – Polton vaiheet: lämmitys, tulistus (950-1050 oC), jäähdytys
Markku Salmi 15.3.2014 5
Tiiliruukin mallipiirros 1761 /23/
Markku Salmi 15.3.2014 6
Tiilirana ja tiilenlyöjän pöytä
Markku Salmi 15.3.2014
Tiilirana, Sotkamo 1860 /24/ Tiilenlyöjän pöytä, Englanti 1850 /23/
7
Tiiliuunin mallipiirros, 5 aukkoa /23/
Markku Salmi 15.3.2014
Wijnbladh 1761 8
Tiiliruukin alku ja kultakausi
• Tersmeden omisti Albergan kartanon 1752-65 – Komentajakapteeni, vara-amiraali Viaporissa
• Tersmeden kunnosti jo toimineen tiiliruukin 1755 /1/
– Linnoituslaitoksen muurarimestari Meyer rakennutti tiiliuunit ja opasti tiilen valmistuksessa
– Yhtenä vuotena valmistui 50 000 muototiiltä ja 30 000 tavallista tiiliskiveä –> noin 50 tiiltä/päivä
– Tersmeden toimitti yhteensä vähintään miljoona tiiltä Viaporiin, arvoltaan 104 000 kuparitaaleria • Kumpulan kartanon arvo 20 000 kuparitaaleria
• Tersmeden teki vararikon ja jätti Albergan 1765 /1, 2/
Markku Salmi 15.3.2014 9
Lastauslaituri ja tiilirana 1775
Markku Salmi 15.3.2014 Isojakokartta 1775
Tegelbruk 1780
Markku Salmi 15.3.2014 11 Kuninkaan kartasto 1980
Lastauslaituri ja rakennuksia 1790
Markku Salmi 15.3.2014 12 Kuninkaallinen merikartasto 1790
Tegelbruk 1838 ja 1859
Markku Salmi 15.3.2014 13
Plan af Helsingfors 1838 Plan af Helsingfors 1859
Tiiliruukin loppuajat
• Albergan kartano siirtyi von Zansen -suvulle 1775 – Christian von Zansen ”kehitti ja laajensi ruukkia”
– Albergaan uusi tiilinavetta 1800 /2/
• Tiilitehtaasta ei von Zansenien ajalta muita tietoja /2/
• Tiilien kysyntä väheni Viaporin rakentamisen loputtua n. 1800 - tehtaan toiminta loppuu n. 1850
• Albergan kartanon huutokauppa-ilmoituksessa 1853 enää maininta ”tillfälle till tegelbruket” /4, 17.1.1853/
• Feodor Kiseleff osti Albergan 1855 /2/
– Kiseleffillä oli oma tiilitehdas Töölön Sokeritehtaan tontilla Markku Salmi 15.3.2014 14
Albergan Fajanssitehdas
Albergan vati punasavea, koristelu bolussavella ja kuparioksidilla /7/ Markku Salmi 15.3.2014
15
Fajanssin tuotanto Suomessa • Kiinalaisen posliinin tuonti yleistyy ja eurooppalainen
posliini keksitään 1709
• Ruotsin lainsäädännön muutos helpottaa tehtaiden perustamista
• Herttoniemi Suomen vanhin, Alberga toiseksi vanhin /7/
• Suomen fajanssitehtaat 1947
– työntekijät, tuotanto hopearuplia /4, 9.10.1848/
Markku Salmi 15.3.2014 16
Fajanssin valmistus • Savimassan valmistus
– Tavoitteena saven tasainen rakenne ja kosteus
• Esineiden muotoileminen – Dreijaus, ruukut, maljat, lautaset, kupit yms.
– Valaminen muottiin, uunikaakelit yms.
• Polttaminen – Aihio ilmakuivataan ennen polttoa
– Raakapoltto, punasavella 950 oC, sama kuin tiilenpoltossa
• Jälkikäsittely – Maalaus, pinnan muotoilu, lasituspoltto
Markku Salmi 15.3.2014 17
Fajanssitehtaan malli n. 1790 /7/
Markku Salmi 15.3.2014
Herttoniemen tehtaan
suunnitelma
1. Raakapolttouuni
2. Lyijyn, tinan ja pii-
kiven kalsinointi-
uunit
3. Savenpolttouuni
4. Lasitetun tavaran
polttouuni
5. Dreijaushuoneet
6. Maalaushuone
7. Raaka-ainevarasto
5 6
7
2, 3 1, 4
18
Albergan Fajanssitehtaan alku /7/
• Erik Adolf Schenbomille privilegio fajanssi- ja saviastiatehtaan perustamiseen (1798)
• Tehdas perustettiin toimivan tiiliruukin yhteyteen
• Nimi: ”Gröfre Faijance och Lerkärls Fabrik”.
• Fredrik von Zansen kunnosti tehtaan (1812)
• Savenvalaja Duboen työsopimus (1810): – ”… sitoutuu työskentelemään yhtä hyvin ja perusteellisesti
kuin tähän asti täällä toimineessa Porsliini Ruukissa ja polttamaan vähintään kuusi uunia vuodessa…”
– Työsuhdeasunto: Porsliini ruukista huone sekä polttopuut
– Oikeus lehmänpitoon, laitumiin ja ”talliin” Markku Salmi 15.3.2014 19
Fajanssitehtaan vaiheita 1838
• Fredrik von Zansen laajensi tehdasta /4, 10.4.1838/
• Ensimmäinen uuninkaakeleiden alennusmyynti:
/4, 10.4.1838/
– Lasittamattomat kaakelit ennen 16, nyt 14 kopeekkaa/kpl
– Muoto- ja kulmakaakelit ennen 18, nyt 15 kopeekkaa/kpl
– Valmiiksi tehdyt tuotteet halvalla
Markku Salmi 15.3.2014 20
Fajanssitehtaan vaiheita 1840
Senaatin teollisuuskatsaus:/8, 9/
• Tehtaan vuosittainen tuotannon määrä 24 000 kpl
• Kolme työpajaa, 7 käsikäyttöistä savenvalupyörää
• Uusi harmaakivinen, tiilillä vuorattu polttouuni
• Yhteensä 11 työntekijää: 1 mestari, 2 kisälliä, 3 oppipoikaa, 2 apupoikaa ja 3 muuta työntekijää
• Kaikki raaka-aineet saatiin omalta maalta, lukuun ottamatta lyijyä ja väriaineita
• Uuninkaakelit myytiin tehtaalta, muut tuotteet torilla Markku Salmi 15.3.2014 21
Fajanssitehtaan vaiheita 1843
Toinen alennusmyynti: /5, 10.6.1843/
• Valmiita porsliiniesineitä,
• lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita edelleen alennettuihin hintoihin!
• Erityisalennus suuremmista eristä!
Markku Salmi 15.3.2014 22
Fajanssitehtaan vaiheita 1847
Teollisuustilasto: /4, 9.10.1948/
• Mestari ja 6 henkilöä töissä, vähennystä 4 (1840-47)
• Tehtaan tuotannon arvo oli 1 050 hopearuplaa
Markku Salmi 15.3.2014 23
Fajanssitehtaan vaiheita 1849 - 51 1849 Palvelukseen halutaan ilmoitus:/5, 28.11.1849/
• 3 ruukuntekijää saa paikan
1851 Tilastotietoa: /5, 17.4.1852/
• 5 työntekijää, 3 rakennusta, tuotanto 800 ruplaa
Markku Salmi 15.3.2014 24
Fajanssitehtaan loppu
1853 Von Zansen teki vararikon, tehdas siirtyi velkojille
• Tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö
1855 Fajanssitehdas myytiin Feodor Kiseleffille /2/
1855-57 Tehtaan toiminnasta vastasi savenvalaja Sven Åkesson /8/
• Åkesson omisti Töölön keramiikkatehtaan 1864-77
1857 ?
• Albergan fajanssitehdas lopettaa toimintansa /8/
Markku Salmi 15.3.2014 25
Fajanssitehtaan tuotteita /7, 8/
• Lasitettuja ja lasittamattomia uuninkaakeleita,
• Kattotiiliä, ruukkuja, yöastioita, vateja,
• Maljoja, astioita, leikkikaluja sekä tilaustöitä
• Syväleimattuja tuotteita oli kolmea tyyppiä:
– Vadit, kaksikorvaiset ruukut ja punasavikannut
Markku Salmi 15.3.2014 26
Fajanssitehtaan tuotteita
• Tuotteita säilynyt huonosti:
– Kaksikorvainen ruukku Perniön museossa ja yksityishenkilöllä
– Astiafragmentteja museoissa, vati Helsingin kaupunginmuseo
Markku Salmi 15.3.2014 27
Vanha rahti- ja matkustajasatama
Rahtijaaloja satamassa /21/ Pieni höyrysluuppi /Turkusteamers
Markku Salmi 15.3.2014 28
Ruukinrannan rahtiliikenne • Puutavaraa 1700 luvulla /1/
- Tersmeden myi puuta, turvetta ja vitsakimppuja Albergan metsistä Viaporiin
- Rahtasi puuta kalkinpolttoon
- Kaksi omaa jaalaa ja 7 vuokrattua
• Tiiliä: ainakin miljoona tiiltä Viaporiin n. 1750 – 65 /1/
• Kalkkia Laaksolahden kaivokselta Viaporiin
• Puutarhatuotteita Elfvikistä Viaporiin
• Fajanssitehtaan tuotteita: 24 000 kpl/v 1840 /7, 9/
• Kiveä Laajalahden kivimäestä Helsinkiin Markku Salmi 15.3.2014 29
Matkustajaliikenteen aika 1868 -
Markku Salmi 15.3.2014 30
Höyrysluuppi Pohjoisrannassa 1800-luvulla /21/
Höyrysluuppiliikenne alkaa
Huvudstadsbladetin uutinen 12.6.1868:
• ”Laivaliikenne Helsingistä itään on ollut säännöllistä, mutta länteen liikennettä ei ollut
• Usealta tahoilta on toivottu jonkun pienen höyry-sluupin alkavan liikennöidä Helsingistä länteen
• Hagnäs Verkstad päätti asettaa ”Oihonnan” Eteläsataman ja Albergan väliseen liikenteeseen”
• Hagnäs Verkstad valmisti mm. höyrykoneita ja höyrysluuppeja /21/
– Sluuppeja: Oihonna, Sköna Helena
Markku Salmi 15.3.2014 31
Höyrysluuppi Oihonna 1868
• Rakennettu 1866, 14,4 x 4 m, 8 ihv /6, 15.6. ja 6.7.1868/
• Eteläsatama – Hietalahti – Munkkiniemi - Alberga
• Eteläsatama klo 7 ja 3 ip, Alberga klo 8½ ja 4½ ip
Markku Salmi 15.3.2014 32
Höyrysluuppi Nadeshda 1881
• Rakennettu 1786, 10,2 x 3 m, 5 tn, 6 ihv /21/
• Hietalahti – Lauttasaari - Mustasaari – Kuusisaari – Lehtisaari - Otaniemen laituri - Alberga
• Hietalahti klo ½ 7, 5 ip, Alberga klo 8 , ½8 ip /6, 30.7.1881/
Markku Salmi 15.3.2014 33
Höyrysluuppi Vester 1902
• Sluupista ei ole löytynyt teknisiä tietoja
• Hietalahti – Lauttasaari – Seurasaari – Munkkiniemi – Tarvo – Alberga (Pellavaniemi) – Ruukinranta - Elfvik
• Hietalahti klo 7,30, klo 2 ip, klo 4,30 ip
• Alberga klo 8,45, klo 3 ip, klo 6 ip /6, 30.6 ja 9.7.1902/
Markku Salmi 15.3.2014 34
Höyrysluuppi Fölisön 1906 -1909
• Rakennettu 1905, 19,5 x 4,3 m, 50 ihv /21/
• Hietalahti – Seurasaari – Kuusisaari – Laajalahti
• Laajalahteen 1 vuoro/pv klo 8.15, paluu klo 9 /6, 1906-9/
Markku Salmi 15.3.2014 35
Höyrysluuppi Senta 1910 -1911
• Aikaisemmin nimeltään Fölisön /21, 6, 14.8.1910/
• 1 vuoro Hietalahdesta Laajalahteen klo 8.15, paluu 9
Markku Salmi 15.3.2014 36
Palstamyynti-ilmoituksia 1906-07
37 Markku Salmi 15.3.2014
Höyrylaivaliikenteen loppu
• Laivaliikenteen kysyntä hiipuu 1900-luvulla
• Rautatieyhteys Leppävaaraan avattiin 1904
– 9 paikallisjunavuoroa päivittäin (1908)
– myös pikajunat pysähtyivät Leppävaarassa (1908)
• Maantieyhteydet paranivat ja autokanta kasvoi
• Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota vaikeuttivat laivaliikennettä
• Bussiliikenne Leppävaarasta käynnistyi 1925
– Albergan Auto Oy
Markku Salmi 15.3.2014 38
Mitä historiasta on jäljellä?
Kivijalka 2
Kivijalka 1
Savenottokuoppia
Markku Salmi 15.3.2014 39
Tiilijätettä Ville Valgrenin tien ja Joel Rundtin tien kulmassa
Hylky ja ruukku- löydöt
Tiiliä ja tiilijätettä satama-alueella
Kivijalka 1: Rakennuksen pohja
Markku Salmi 15.3.2014 40
Rakennuksen pohja, noin 1870 (EKM Maastotutkimuskartta 1987, /16/)
Kivijalka 2: Asuinrakennus
Markku Salmi 15.3.2014 41
Asuinrakennuksen kesken jäänyt kivijalka 1900 –luvun alusta (Kaista 6.3.2014)
Tiiliskivi ja tiilijätekasa
Markku Salmi 15.3.2014 42
Käsinlyöty tiili (26x11x7 cm) Tersmedenin puutarhasta (Arja ja Markku Salmi 2014)
Tiilijätekasa (kork. 5 m) Ville Vallgrenin tien ja Joel Rundtin tien risteyksessä, vanhan jäätien varressa
Ruukkulöytö n. 1985
• Kalastajien verkkoon tarttunut ruukku /15/
• Rikkoutunut myöhemmin
Markku Salmi 15.3.2014 43
Muistinvarainen piirros 1985 löytyneestä ruukusta ja Albergan leimattu ruukku (Piirros Heikki Aura)
Hylkylöytö 2013 /15/
• hylyn rakenneosa, ilmeisesti perästeevi (kesä 2013)
• 15-20 m pitkän aluksen osa, n. 100 vuotta vanha
• Alus on ollut mahdollisesti purjealus tai proomu /17, 18/
Markku Salmi 15.3.2014 44
Yhteenveto sataman historiasta
• Ikivanha rahti- ja matkustajaliikenteen satamapaikka • Merkittävä oman aikansa teollisuuskeskittymä
– Tiiliruukki 1750-1850 – Fajanssitehdas 1810-1857
• Rikasta historiaa tunnetaan huonosti • Satama-alueen muinaisjäännöksiä on suojeltava
rakentamiselta ja kaivutöiltä – Otettava huomioon Ruukinranta-Tarvaspään
kaavoituksessa
• Tarvitaan pikaisesti meriarkeologisia ja maastotutkimuksia
Markku Salmi 15.3.2014 45
Mitä pitäisi tutkia? • Tiiliruukki
– Ruukin rakennusten, tiiliranan ja polttouunien sijainti eri aikoina
– Ruukin toiminta ja tuotanto von Zansenien aikana
• Fajanssitehdas – Rakennusten ja uunien sijainti – Etsiä Albergan fajanssituotteita, mm. Laajalahden pohjasta
• Satama – Sataman laiturien rakenteet eri aikoina – Satamaliikenne ja toiminta, hylkyjen tutkimukset
• Luvassa voisi olla merkittäviä löytöjä Leppävaaran, Espoon ja koko maan teollisuushistorian kannalta
Markku Salmi 15.3.2014 46
Keskeiset lähteet 1. Aatelismies porvarina. Granqvist-Gustafsson. Historiallinen aikakauskirja 2/2013
2. Alberga. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4, s. 11
3. Albergasta Leppävaaraan. Sata vuotta ihmisiä, elämää ja kehitystä. Leppävaara- seura ry. Saarijärvi 2011
4. Finlands Allmänna Tidning /Kansallisarkisto
5. Helsingfors Tidningar /Kansallisarkisto
6. Huvudstadsbladet /Kansallisarkisto
7. Hyvönen Heikki. Suomalainen keramiikkateollisuus, teoksessa Rakkaat vanhat tavarat. Keuruu 1998
8. Hyvönen Heikki. Suomalaista keramiikkaa. WSOY 1983
9. Härö Erkki. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupungin museo 1984
10. Isojakokartta 1775
11. Kuninkaan kartasto 1780
12. Kuninkaallinen merikartasto 1790
13. Kansallisbibliografia, Jouni Yrjänä 2004, päivitetty 2008
Markku Salmi 15.3.2014 47
Keskeiset lähteet
Markku Salmi 15.3.2014
14. Leppävaara-seura ry. Kansalaismuistipiirin kokoelmat
15. Lepuski-lehti 5/2013. Keijo Nikanderin haastattelu hylkylöydöstä
16. Museovirasto 1999. Albergan fajanssitehtaan arkeologiset paikantamis- tutkimukset 1987.
17. Museovirasto 2013. Espoo, Laajalahti, Ruukinranta. Muistio tarkastuskäynnistä 24.9.3013
18. Museovirasto muinaismuistorekisteri, kohde 1000022632
19. Plan af Helsingfors 1838. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009
20. Plan af Helsingfors 1859. Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 2009
21. Riimala Erkki. Höyryä Helsingin vesillä. Helsinki 1987
22. Ruukintanta-Tarvaspää asemakaavan valmisteluaineisto. Vanhojen huviloiden arvottaminen. Arkkitehtitoimisto Inkeri Makkonen, Espoon kaupunki 2012
23. Suomen tiiliteollisuuden historia I-II. Tiilikeskus Oy. Helsinki 1981
24. Tiilen historiaa Suomessa. Museovirasto. www.nba.f i 2014
48