RT RakMK-21184KH RakMK-10357LVI RakMK-00253säännöstiedostoelokuu 2001korvaa RT RakMK-20467

KH RakMK-100261(20)

F2huoltotikkaathuoltoturvallisuuskaiteetkatsomorakenteetkäsijohteetportaat ja luiskatsuojarakenteettikkaat

Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosastoSuomen rakentamismääräyskokoelma

RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUSMääräykset ja ohjeet 2001

RW

/1/e

loku

u20

01/4

000/

Vla

/Rak

ennu

stie

toO

y©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

Ympäristöministeriön asetusrakennuksen käyttöturvallisuudesta

Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999annetun maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla rakentamisessa so-vellettaviksi seuraavat määräykset ja ohjeet rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin98/34/EY, muut. 98/48/EY, mukaisesti.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2001 ja sillä kumotaan sisäasiain-ministeriön 15 päivänä heinäkuuta 1982 antama päätös rakennusten käyttö- ja huol-toturvallisuudesta. Ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemuk-seen voidaan soveltaa aikaisempia ohjeita.

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001

Ympäristöministeri Satu Hassi

Yliarkkitehti Marttiina Fränti-Pitkäranta

SisällysMERKKIEN SELITYS1 YLEISTÄ1.1 Soveltamisala1.2 Olennainen vaatimus1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen2 PUTOAMISEN JA HARHAANASTUMISEN ESTÄMINEN2.1 Porras2.2 Luiska2.3 Tasanne2.4 Kaide2.5 Käsijohde3 MUIDEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN3.1 Valoisuus ja valaistus3.2 Lasirakenteet3.3 Lattiapinnat3.4 Ovet ja portit

3.5 Kulkukorkeus3.6 Hissit, liukuportaat ym. siirtolaitteet3.7 Sisätilojen turvavarusteet3.8 Ulkotilojen turvallisuus4 KOKOONTUMISTILAN TURVALLISUUS4.1 Kokoontumistila4.2 Istuimet4.3 Katsomo4.4 Kulkureitti5 HUOLLON TURVALLISUUS5.1 Huoltomahdollisuuksien varmistaminen5.2 Pääsy ullakolle ja katolle5.3 Kulku katolla ja kattoturvavarusteet5.4 Pääsy ilmanvaihto- ja hissikonehuoneisiin5.5 Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen järjestäminen

Liite SÄÄNNÖKSIÄ

MERKKIEN SELITYSMääräykset, jotka on painettu leveällä palstalla tällä isolla kirjasinkoolla,ovat velvoittavia.

Ohjeet , jotka ovat kapealla palstallapienellä kirjasinkoolla, sisältävät hyväk-syttäviä ratkaisuja.

Selostukset, jotka ovat kapealla pals-talla kursivoituna, antavat lisätietojasekä sisältävät viittauksia säädöksiin,määräyksiin ja ohjeisiin.

1 YLEISTÄ

1.1 Soveltamisala

1.1.1Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden rakennuksen sekä senrakennuspaikan ja tontin käyttöturvallisuutta.

Muutos- ja korjaustoimenpiteisiin näitä määräyksiä ja ohjeita sovel-letaan maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:ssä säädetyllä tavalla ottaenmyös huomioon lain 117 § ja 118 §:n säännökset.

1.2 Olennainen vaatimus

1.2.1Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksistaon voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla taikkamuutoin on erikseen säädetty tai määrätty. Käyttöturvallisuuden kan-nalta tämä tarkoittaa, että kohde on suunniteltava, rakennettava ja va-rustettava siten, ettei sen käyttöön, huoltoon tai ylläpitoon liity sellaistatapaturman, onnettomuuden tai vahingoittumisen vaaraa, jota ei voidapitää hyväksyttävänä.

1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen

1.3.1Käyttöturvallisuusvaatimuksen katsotaan riittävässä määrin täytty-vän, mikäli– rakennus suunnitellaan ja rakennetaan näissä määräyksissä ja oh-jeissa esitetyllä tavalla tai– vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti muulla hy-väksyttävällä tavalla ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet jakäyttö.

1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen

1.4.1Milloin näissä ohjeissa tai selostuksissa on annettu tietoa käytettävis-sä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan vasta-vuoroisesti käyttää myös muussa Euroopan talousyhteisön jäsen-maassa voimassa olevaa käyttöturvallisuustasoltaan vastaavaa EN-tai muuta standardia.

SelostusMaankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maan-käyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) ne kohdat,joihin näissä määräyksissä ja ohjeissa viitataan,on esitetty liitteessä Säännöksiä.

OhjeVaaran hyväksyttävyyden arviointi perustuukohteen tavanomaiseen tai normaalisti ennakoi-tavaan käyttöön. Tällaiseen käyttöön ei kuulukäyttäjien tietoinen tai tahallinen riskinotto.

Käyttöturvallisuusvaatimus viittaa kolmeensuureen riskiryhmään:1. kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset; liik-kuvan käyttäjän törmäys- tai puristumisriskitsekä liikkuvan kohteen tai siitä irtoavien osien ai-heuttamat iskut, leikkaamiset ja likistämiset;2. palo-, sähkö- tai räjähdystapaturmat;3. ajoneuvon liikkumisesta aiheutuvat onnetto-muudet rakennuksissa ja rakennuspaikoilla.

SelostusKäyttöturvallisuusvaatimus on yksi maankäyttö-ja rakennusasetuksen 50 §:ssä mainituista ra-kennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksis-ta.

EU:n rakennustuotedirektiivissä (89/106/ETY) käyttöturvallisuusvaatimus rajoittuu vaka-vien ja välittömien henkilövahinkojen riskiin ra-kennuskohteessa tai sen lähellä. Riskin hyväk-syttävyyteen vaikuttaa, miten vakava onnetto-muus olisi, mikä olisi sen esiintymistodennäköi-syys sekä voitaisiinko se estää teknisesti ja ta-loudellisesti kohtuullisin toimin.

Työpaikkoihin liittyviä käyttöturvallisuusvaati-muksia säätelee työturvallisuuslaki (299/1958).Lain perusteella sosiaali- ja terveysministeriö onantanut säännöksiä eri töiden turvallisuusjärjes-telyistä.

EU:n direktiivi työpaikoille asetettavista turval-lisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaati-muksista (89/654/ETY) on pantu täytäntöön val-tioneuvoston päätöksellä 10.6.1999.

OhjeTuotanto- ja varastorakennuksissa, energia-huollon rakennuksissa sekä muiden rakennus-ten teknisen huollon tiloissa voidaan käyttää näi-tä määräyksiä täydentäviä ja näitä ohjeita osit-tain korvaavia ratkaisuja, joita on esitetty myösmuun kuin rakennuslainsäädännön, esimerkiksityöturvallisuussäännösten, maa- ja metsäta-lousministeriön rakentamismääräysten tai pe-lastustoimen säännösten perusteella.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 2

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

2 PUTOAMISEN JA HARHAANASTUMISEN ESTÄMINEN

2.1 Porras

2.1.1Porras on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän väljäksija tarkoitukseensa soveltuvaksi.

2.1.2Portaan askelman nousun ja etenemän suhde tulee valita siten, että

porras on käyttötarkoituksessaan helppokulkuinen.

2.1.3Uloskäytävänä toimivan portaan askelman nousu saa olla enintään180 mm. Etenemän tulee olla vähintään 270 mm. Uloskäytävässä,jota ei samalla käytetä rakennuksen tavanomaiseen sisäiseen liiken-teeseen, saa portaan nousu olla enintään 200 mm.

OhjeKerrostalon pääasiallisena kulkutienä käytettä-vään portaaseen suunnitellaan lepotaso kerros-tasanteiden välille, jollei rakennuksessa ole ker-rostasanteiden tiloja palvelevaa hissiä.

Pääportaaksi suositellaan joko lepo-tasollavarustettua suoravartista porrasta tai keskiau-koltaan laajasäteistä lepotasollista kiertävääporrasta. Kierreporras ei käyttömukavuudeltaanyleensä sovellu pääportaaksi.

Portaan avoaskelmien välistä ei saa mahtualäpi särmältään yli 110 mm:n – asunnossa yli 100mm:n – mittainen kuutio.

Porrassyöksyn ja välitasanteen sivupinnansekä seinän välistä ei saa mahtua läpi särmäl-tään yli 50 mm:n mittainen kuutio. Suurempi auk-ko edellyttää kaidetta tai muuta suojarakennetta.

Jos porrasaskelman pinta on käyttötarkoituk-sessaan liukas, sen etureuna varustetaan liu-kuesteellä.

Portaat osoitetaan selvästi valaistuksen ja pin-tojen vaaleus- tai värierojen avulla.

SelostusUloskäytävän portaiden vähimmäisleveys mää-räytyy RakMK osan E1 kohdan 10.4 mukaisesti.Lisäksi kohdan 10.1.1. mukaan jokaiselta poistu-misalueelta on oltava mahdollista kuljettaa ulos-käytävän kautta liikuntakyvytön henkilö paareil-la.

Kulkuyhteyksien suunnittelusta ja rakentami-sesta asuinrakennuksissa määrätään RakMK:nosassa G1.

OhjeNormaaliin askelrytmiin sopiva mitoitus sisäpor-taissa saadaan kaavasta2n +e 630 mm,jossa n on askelman nousu ja e on etenemä.Ulkoportaissa tämän kaavan antama luku voiolla suurempi, ei kuitenkaan yli 660 mm.

Kun askelmien etureunat ovat yhdensuuntai-set, etenemä mitataan vaakasuoraan reisilan-kun sisäsivun suunnassa tai reisilankuttomassaportaassa askelman sivun suunnassa.

Mikäli askelmien etureunat eivät ole yhden-suuntaiset, etenemä mitataan 600 mm:n etäi-syydeltä askelman kapeasta päästä, kun por-taan leveys on alle 1200 mm.

1200 mm tai sitä leveämmässä portaassaetenemä mitataan 900 mm:n etäisyydeltä askel-man kapeasta päästä. Kuitenkaan etenemä täl-laisessa portaassa ei saa olla 150 mm:ä pienem-pi mitattuna 400 mm:n etäisyydeltä askelmankapeammasta päästä.

Kun portaassa on pyöreä keskipilari, etenemämitataan askelman halkaisevaa sädettä vastaankohtisuoraan.

OhjePortaan nousun ja etenemän suositeltavat mitaton esitetty seuraavassa taulukossa:

3 säännöstiedosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

2.2 Luiska

2.2.1Luiska on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän väljäksija tarkoitukseensa soveltuvaksi.

2.3 Tasanne

2.3.1Rakennuksen ja sen ulkotilojen tasanne on suunniteltava ja rakennet-tava siten, ettei sen reunalla ole tasoerosta johtuvaa harhaanastumi-sen tai kompastumisen vaaraa.

2.3.2Oleskeluun ja kulkuun tarkoitetuilla rakennuksen tasanteilla sijaitsevatikkunat, luukut ja muut vastaavat aukot on mitoitettava kestämäänhenkilökuorma, mikäli putoamisvaara on olemassa.

_____________________________________TAULUKKO 2.1.3NOUSU JA ETENEMÄ (mm)_____________________________________

Nousu EtenemäAsuinhuoneesta toiseenkulkua välittävä porras ≤190 ≥250

Muiden varsinaisten käyttö-tilojen sisäporras yleensä ≤180 ≥270

Kokoontumistilan porras ≤ 160 ≥300

Katettu tai lämmitettyulkoporras ≤160 ≥300

Kattamaton ulkoporras ≤130 ≥390

_____________________________________

Uloskäytävässä ei suositella yksittäisiä porras-askelmia.

Askelmanousut tehdään samankorkuisiksikaikissa ao. portaan askelmissa. Valmisportaanasennustoleranssi kerrosvälillä on enintään 7mm ja se sijoitetaan alimpaan nousuun.

SelostusSuomen rakentamismääräyskokoelman osanF1 kohdan 2.2.3 tarkoittamissa portaissa enim-mäisnousu on 160 mm ja vähimmäisetenemä300 mm.

OhjePortaan kaltevuudessa oleva, useamman kuinyhden askelman kattava ns. lastenvaunuluiskaei ole turvallinen.

Luiskaa ei suositella ainoaksi kulkuväyläksi ylimetrin tasoerolle.

SelostusSuomen rakentamismääräyskokoelman osanF1 tarkoittaman luiskan enimmäiskaltevuus on 8% (1:12,5). Luiskan enimmäispituus on tällöin6000 mm, jonka jälkeen tarvitaan 2000 mm:n pi-tuinen vaakasuora välitasanne. Ilman välitasan-teita luiskan kaltevuus saa olla enintään 5 %(1:20).

OhjeKun porrashuoneen kerrostasanteella oleva ovion tasanteelta alaspäin johtavan syöksyn si-vuseinän jatkeella, se sijoitetaan vähintään 400mm:n etäisyydelle porrassyöksyn yläreunasta.Tasanteelta alaspäin johtavaa syöksyä vasta-päätä olevan oven etäisyys syöksyn reunasta onvähintään 1500 mm.

Uloskäytävän kulkureitillä olevan oven eteenja taakse varataan vähintään 800 mm pituinentasanne.

OhjeTällainen tasanne on lattia, kattoterassi, piha-tasanne sekä huoltoväylänä käytettävä vesika-ton osa.

Aukko voidaan myös suojata erityisellä suoja-rakenteella. Tätä ei tarvita, mikäli ikkunan tai luu-kun kehysrakenteen yläpinta on tasanteen pin-nasta vähintään 700 mm:n korkeudella.

Suojarakenne on sopivasta rakennus-ainees-ta tehty kaide, ristikko tai säleikkö, jonka väleistäsaa mahtua läpi särmältään enintään 110 mm:nmittainen kuutio. Suojarakenne kiinnitetään niin,ettei lapsi voi sitä avata.

Sisäänpäin aukeava kattoikkuna, savunpois-to- tai muu luukku varustetaan suojarakenteellarakennuksen kaikilla katto- ja ulkotasanteilla.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 4

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

2.4 Kaide

2.4.1Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoami-sen tai harhaanastumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee olla tur-vallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide taiavokaide.

2.4.2Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihinlapsilla on pääsy.Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudel-le tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria ra-kenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi.

2.4.3Avokaidetta voidaan käyttää kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä taijoissa ei ole putoamisvaaraa.

2.4.4Kaiteen korkeus määräytyy putoamiskorkeuden ja tilan käyttötarkoi-tuksen mukaan.

OhjeKaide mitoitetaan kestämään sijaintipaikan käyt-tötarkoituksen mukaiset henkilökuormat. Kai-detta ei tarvitse rakentaa, kun toiminnan luonnevaatii kaiteettomuutta, esimerkiksi näyttämöko-rokkeen reunaan.

OhjeErityisesti parvekkeilla ja muilla oleskelutasoillasuositellaan, että kaiteen suojaava osa on lä-pinäkyvä tai siinä muutoin on matalalla sijaitse-via kurkistusaukkoja.

Jos kaiteen suojaavassa osassa on ainoas-taan pystyrakenteita, sen aukoista saa mahtualäpi särmältään enintään 110 mm:n – asuin-huoneistossa enintään 100 mm:n – mittainenkuutio. Muunlaisen suojaavan osan aukoistasaa mahtua läpi särmältään enintään 30 mm:nmittainen kuutio.

Kaiteen yläreunan ja suojaavan osan välistäsaa mahtua läpi särmältään enintään 200 mm:nmittainen kuutio.

Kaiteen suojaavan osan alareunan ja tasan-teen tai askelman yläpinnan välistä saa mahtualäpi särmältään enintään 60 mm:n mittainen kuu-tio.

Asuinhuoneiston ja muun lasten käyttöön tar-koitetun huoneiston portaassa suositellaan ns.lapsiporttia porras-syöksyn molemmissa päissä.Jollei portteja rakenneta, ne on tarvittaessa voi-tava helposti asentaa.

OhjeAvokaiteeseen tehdään vaakavälijohteet niin,ettei johteiden keskinäinen etäisyys tai etäisyysportaasta ja tasanteesta ylitä 500 mm.

Avokaidetta ilman vaakavälijohteita voidaankäyttää ennakkovaroituksena vaarallisesta koh-dasta tai muutoin ohjaamaan kulkua.

OhjeKaiteen korkeus mitataan pystysuoraan kaiteensuojaamalta tasanteelta tai kohdalta, jossa onmahdollista seistä. Portaassa korkeus mitataanaskelman etureunasta. Kaidekorkeus mitoite-taan seuraavan taulukon mukaan.

5 säännöstiedosto RT RakMK-21184KHB RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

2.5 Käsijohde

2.5.1Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle.Käsijohteen tulee olla mitoitettu niin, että siitä saa tukevan otteen.Käsijohteen pää on muotoiltava turvalliseksi.

TAULUKKO 2.4.4KAITEEN KORKEUS (mm)

Koko Suojaavankaiteen osan

Putoamiskorkeus korkeus korkeus

Enintään 500 – –

Yli 500,enintään 700 ≥900 –

Yli 700,enintään 3000 ≥900 ≥700

Yli 3000,enintään 6000 ≥1000 ≥700

Yli 6000 ≥1200 ≥900

Putoamiskorkeudestariippumatta

Asunnon parvekeja terassi ≥1000 ≥700

Istumakatsomonetureuna ≥700 ≥700

+ levitys *)

*) Istumakatsomon parvekkeen tai –parven etu-reunaan asennetaan tapauskohtaisesti harkitta-va levitys, joka voi olla

– kaiteen yläreunan tasolle tai tästä vinosti ylös-päin sijoitettu käsijohde katsomoparven puolellataikka– säleikkö tai muu putoamiseste putoamisaukonpuolella.

Etureunan 700 mm:n kaidekorkeus on mah-dollinen vain silloin, kun reunakaiteen ja ensim-mäisen istuinrivin välissä ei ole leveämpää kul-kuyhteyttä kuin asianomaisen rivin istuimille joh-tava kulkuväli (tarkemmin kohdassa 4.4.2)

KAIDEKORKEUS HUOLTO-KOHTEESSAJA SEN KULKUREITILLÄPutoamiskorkeus yli 500 Avokaiteen

korkeus

Tasanne ≥1100

Porras ja porrastikas ≥900

Kaiteessa on välijohde, jonka aukon korkeus onenintään 500 mm ja tasanteella lisäksi jalkalista,jonka korkeus on vähintään 100 mm.

Huoltokohteet ovat paikkoja, jotka on tarkoitet-tu huoltohenkilöstölle ja joihin sivullisilla ei olepääsyä._____________________________________

OhjeKäsijohde tai tukeutumista helpottava kädensijaasennetaan kaikkiin portaisiin ja luiskiin, myössilloin kun tasoero on vain yhden askelman kor-kuinen.

Käsijohteen sopiva korkeus on noin 900 mm.Asuintalon portaissa, joiden kaidekorkeus onenintään 1000 mm, kaiteen ylin osa voidaanmuotoilla käsijohteeksi, jolloin erillistä käsijoh-detta ei tarvita.

Käsijohteen pää muotoillaan siten, ettei siihenhelposti takerru tai keihästy.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 6

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

2.5.2Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde onsijoitettava portaan tai luiskan molemmin puolin. Johteen tulee jatkuayhtenäisenä välitasanteella.

3 MUIDEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN

3.1 Valoisuus ja valaistus

3.1.1Rakennuksen ja sen ympäristön tulee olla valaistusolosuhteiltaan si-ten järjestetty, että valaistus on riittävä ja rakennuksen käyttö sekähuolto on turvallista.

3.1.2Rakennuksen pintojen ja valaistuksen tulee olla sellaiset, että saavu-tetaan havaitsemisen kannalta riittävät vaaleuserot. Valaistus ei saaaiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

3.2 Lasirakenteet

3.2.1Rakennuksen lasirakenteet kuten lasiseinät ja –ovet, ikkunat, valokat-teet tai lasikaiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että materiaalinominaisuuksista johtuvat riskit on otettu huomioon. Lasirakenne mitoi-tetaan ja lasin tyyppi valitaan siten, ettei rikkoutuminen aiheuta henki-lön putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen alle jäävän haavoit-tumisvaaraa. Sama koskee myös muuta valoa läpäisevää rakennetta.

3.2.2Lasipinnan tulee kiinnikkeineen kestää siihen tavanomaisesti kohdis-tuvat kuormat, jollei pintaa ole varustettu tarkoituksenmukaisella kiin-teällä törmäysesteellä.

Kiertävissä portaissa käsijohde sijoitetaan ul-kosivulle. Leveissä portaissa käsijohde suositel-laan rakennettavaksi portaan molemmille sivuil-le.

Käsijohde kiinnitetään alapinnastaan siten,että käsi voi liukua esteettä. Hyvän otteen mah-dollistaa pyöreässä käsijohteessa 25–40 mm:nläpimitta.

OhjeKäsijohde ulotetaan vähintään 300 mm ohi por-rassyöksyn tai luiskan alkamis- ja loppumiskoh-dan. Leveissä portaissa suositellaan portaankeskellä käsijohdetta 2400 mm:n välein.

Erityisesti lasten käyttöön tarkoitetuissa tilois-sa kuten päiväkodeissa sijoitetaan lisäkäsijohdelapsia varten noin 700 mm:n korkeudelle.

OhjePorraskäytäviin ja muihin vastaaviin yhteistiloi-hin suositellaan järjestettäväksi automaattinenvalaistuksen ohjaus liiketunnistimien tai vastaa-vien laitteiden avulla, jotta niihin saapuminen onturvallista.

Valaisintyypin valinnassa ja valaisimien sijoi-tuksessa esimerkiksi hoitotilaan on kiinnitettävähuomiota siihen, ettei lasta saateta alttiiksi kirk-kaiden valopisteiden silmiä vaurioittavalle vaiku-tukselle.

Valaisimien sijoituksessa otetaan huomioonmyös niiden turvallinen huollettavuus.

SelostusSuomen rakentamismääräyskokoelman osanG1 mukaan asuin- ja työhuoneen ikkunoiden va-loaukkojen yhteenlaskettu koko on vähintään 10% huonealasta.

OhjePintojen kontrastit ovat tärkeitä suunnistautumi-sessa sekä kompastumis-, törmäys-, harhaan-astumis- ja putoamisvaaran torjumisessa.

Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnyk-set tai tasoerot osoitetaan selvästi valaistuksenja pintojen vaaleus- tai värierojen avulla.

OhjeTörmäyskuorman kestävänä ns. turvalasinakäytetään joko karkaistua tai laminoitua lasiataikka lankalasia. Mikäli karkaistun lasin rikkou-tuminen ja murentuminen johtaa henkilön suo-ranaiseen putoamisvaaraan – esimerkiksi kai-teen läpi – käytetään lanka-lasia, laminoitua la-sia tai laminoidun ja karkaistun lasin yhdistel-mää. Putoaminen voidaan myös estää sopivallasuojarakenteella.

Karkaistun turvalasin käyttö on perusteltuakaikissa muissa kuin edellisessä kappaleessamainituissa putoamisvaaraan johtavissa koh-teissa. Suuremman taivutuslujuutensa vuoksi sevalitaan erityisesti kohteisiin, joissa on korkea lu-juusvaatimus tai lasi on alttiina toistuvalle dynaa-miselle tai termiselle kuormitukselle. Tällaisia

7 säännöstiedosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

3.2.3Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, tulee merkitä si-ten, että ne helposti havaitaan.

3.3 Lattiapinnat

3.3.1Lattiapinnan tulee olla riittävän tasainen ja valmistettu tilan käyttötar-koitukseen soveltuvasta materiaalista niin, että liukastumis- tai kom-pastumisriski on pieni.

3.4 Ovet ja portit

3.4.1Rakennuksen ovien ja porttien tulee olla helposti avattavissa. Ovien,porttien ja puomien tulee toimia turvallisesti niin, etteivät ne aiheuta ta-paturman vaaraa. Ne on varustettava tarkoituksenmukaisin turvava-rustein.

kohteita ovat ovet, liikuteltavat väliseinät, ikkunatja ulkoseinä- sekä valokatelasitukset.

Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujentilojen kulkuväylien ovissa käytetään turvalasia,kun lasipinnan korkeus lattiasta on vähemmänkuin 1500 mm. Turvalasia käytetään myös näi-den ovien viereisissä ikkunoissa ja lasiseinissäsilloin, kun umpinainen karmi-, puite- tai seinära-kenne ovi-aukon ympärillä on pienempi kuin 300mm.

Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujentilojen ikkunoissa ja lasiseinissä käytetään turva-lasia, kun lasi-pinnan korkeus lattiasta on vä-hemmän kuin 700 mm.

Asuntojen ikkunoissa, ovissa ja lasiseinissä,joissa lasipinta ulottuu 700 mm lähemmäksi latti-aa, katsotaan 6 mm:n paksuinen tavallinen taso-lasi riittäväksi turvalasin asemesta. Kokolasiovetsaunassa ja pesuhuoneessa ovat kuitenkin ainakarkaistuja.

Parvekkeiden lasikaiteet suunnitellaan koh-dan 2.4 mukaan kuten kaiteet yleensä. Kaiteenyläpuolinen parvekelasitus tehdään karkaistuna(ja tarvittaessa laminoituna), jollei sitä asennetariittävän tukeviin ja asianmukaisesti kiinnitettyi-hin puitteisiin.

OhjeKulkuväylään rajoittuva vaakajaoton kirkas, lä-pinäkyvä lasipinta merkitään lasin kestävyydes-tä riippumatta 900–1500 mm:n korkeudelle sijoi-tetuin pysyvästi kiinnitetyin merkinnöin.

OhjeLattian liukkautta arvosteltaessa riskinä pide-tään todennäköistä liukkausvaihtelua, joka seu-raa käytön luonteesta tai säästä. Liukkaudenmuutokset voivat johtua pinnalle joutuvasta ve-destä, jäästä, lumesta, rasvasta, pesuaineestatai puiden lehdistä. Lisäksi arvioidaan pinnanvanhenemisesta ja kulumisesta aiheutuvat riskit.

OhjeKynnyksiä ei suositella kompastumisriskin takia;välttämättömät kynnykset tehdään mahdollisim-man matalina.

Heilurioveen tehdään läpinäkyvä osa tör-mäysten välttämiseksi.

Liukuovi varustetaan turvalaitteella, joka es-tää oven putoamisen kiskoltaan ja kaatumisen.Nosto-ovi ja -portti varustetaan mekanismilla,joka estää sen hallitsemattoman putoamisen.

Automaattioven avautuminen kulkuväylällesuunnitellaan ja toteutetaan niin, ettei törmäys-vaaraa synny. Oven edustalle lattiaan tehdääntarvittaessa oven kääntymisaluetta kuvaava tur-vamerkintä.

Automaattioven ja -portin hätäpysäytyslaitteetsijoitetaan helposti havaittavaan ja luokse pääs-tävään paikkaan. Sähkövirran katketessa ovet japortit on voitava avata käsin.

SelostusNosto-ovien ja -porttien suunnittelua koskee val-tioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta(94/1314). Kauppa- ja teollisuusministeriö on an-tanut määräyksiä sekä Turvatekniikan keskusohjeita näiden määräaikaistarkastuksista.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 8

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

3.5 Kulkukorkeus

3.5.1Huonetilan kulkuväylän vapaa vähimmäiskorkeus on pääsääntöisesti2100 mm.

3.6 Hissit, liukuportaat ym. siirtolaitteet

3.6.1Hissien, porrasnostimien, liukuportaiden, -käytävien ja vastaavienhenkilösiirtolaitteiden tulee toimia turvallisesti. Ne on varustettavaasianmukaisin turvalaittein ja helposti tunnistettavin ja käytettävin hä-täpysäyttimin. Hätäpysäyttimen luo on voitava päästä helposti.

3.7 Sisätilojen turvavarusteet

3.7.1Rakennus tulee varustaa sen käyttöön soveltuvin tarkoituksenmukai-sin turvaratkaisuin ja -varustein.

OhjeOviaukon kohdalla korkeus saa olla välttämättö-mien karmien ja kynnysten verran pienempi.Muun kuin uloskäytävässä olevan ja siihen joh-tavan portaan sekä asunnon sisäisen portaankulkukorkeus voi paikoittain olla 1950 mm.

SelostusUloskäytävän vähimmäiskorkeus on 2100 mmRakMK osan E1 kohdan 10.4 mukaisesti.

SelostusHenkilösiirtolaitteita koskee valtioneuvostonpäätös koneiden turvallisuudesta (94/1314).Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut mää-räyksiä ja Turvatekniikan keskus ohjeita näidenlaitteiden turvallisuudesta ja tarkastamisesta.

OhjeKoti-, työ- ja vapaa-ajan tapaturmien välttämi-seksi suositellaan seuraavia varusteita ja suun-nitteluratkaisuja:

Asunnot, majoitus- ja hoitotilat, lasten tilat

– tuuletusikkunan ja -luukun aukeamisrajoitin,joka rajoittaa raon 100 mm:in, jollei aukossa oleritilää, säleikköä tai muuta putoamisestettä– parvekkeenoven aukipitolaite ja aukeamisra-joitin, joka rajoittaa raon 100 mm:in; rajoitinsuunnitellaan sellaiseksi, ettei lapsi voi sitä hel-posti avata mutta se ei estä oven normaalia käyt-töä (esimerkiksi korkealle sijoitettu tavallinenhaka)– lukittavat tilat lääkkeille sekä puhdistusaineille,maaleille yms.– avaamisesteellä varustettu keittiölaatikosto– lieden kaatumiseste (uuninluukulle kiivettäes-sä), luukun salpa sekä liesitason ja kytkimienkosketuseste– lieden turva-ajastin– turvasuojatut pistorasiat– tulisijallisiin tiloihin häkävaroitin.

Kylmiöt, varastot yms.

– sisältäpäin avattavissa oleva lukko tiloihin, joi-hin saattaa erehdyksessä lukittua.

Saunat

– löylyhuoneen oveen lukkiutumaton salpa, esi-merkiksi rullasalpa; oven aukeamissuunta ulos-päin– kaide, käsijohde tai muu järjestely, jolla este-tään kosketus kiukaaseen– käsijohde tai kädensija lauteille nousua varten.

Wc- ja peseytymistilat

– lukko ulkopuolelta avattavissa– tukitanko tai -kädensija suihkutilaan ja kylpy-ammeen viereen– wc-oven aukeamissuunta ulospäin.

SelostusPelastustoimilaki 561/1999 edellyttää riittäväämäärää palovaroittimia.

9 säännöstiedosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

3.8 Ulkotilojen turvallisuus

3.8.1Rakennuksen piha-alue on suunniteltava ja rakennettava siten, että– ajoneuvo- tai tavaraliikenne ei vaaranna käyttäjien tai sivullisten tur-vallisuutta,– pihan jyrkänteet on suojattu sopivin rakentein tai istutuksin,– pihan kulkutiet portaineen ja luiskineen ovat turvalliset sekä varuste-tut tarkoituksenmukaisin kaitein ja käsijohtein sekä– leikkivälineet ovat turvallisia ja niiden alustan rakenne on tarkoituk-seen sopiva.

3.8.2Sisäänkäyntien ja kulkuväylien kohdat sekä talvella käytettävät leikki-ja oleskelualueet tulee suojata rakennuksen katolta putoavalta lumel-ta ja jäältä. Määräys koskee myös rakennusta ympäröivää katualuettaja muuta yleistä aluetta.

3.8.3Rakennuksesta ulkonevan rakennusosan, laitteen tai varusteen kutenparvekkeen, erkkerin, katoksen, opasteen, valaisinlaitteen ja markii-sin alareunan vapaa korkeus maasta tai ajo- ja kulkuväylän pinnastaon vähintään 2200 mm, jollei kohta ole suojattu törmäysvaaran estä-miseksi.

OhjeTontin ajotiet ja pysäköintialueet erotetaan jalan-kulku-, leikki- ja oleskelualueista. Ajoneuvojenväylät suunnitellaan niin, etteivät ne risteä leikki-alueille johtavien kulkuteiden kanssa. Mikäli ajo-neuvo- ja jalankulkuväylien risteämistä ei täysinvoida välttää, risteyspaikat merkitään rakenteel-lisin ratkaisuin kuten kaitein, pollarein ja ajohi-dastein.

Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetut reitit sijoite-taan siten, että ovien ja porttien avautumisellesekä jalankulun reiteille kuten portaille, luiskilleja jalkakäytäville on riittävästi tilaa.

Jäteauton reitti suunnitellaan siten, ettei autojoudu peruuttamaan piha-alueella. Poikkeukse-na on sellainen erillinen piha-alue, joka on tarkoi-tettu yksinomaan huolto- ja jätteenkäsittelytoi-mintoihin.

Pihan tasoerojen ja kulkuteiden suunnittelus-sa ja rakentamisessa noudatetaan soveltuvinosin luvun 2 periaatteita. Kaiteen sijasta voidaansoveltuvin osin käyttää esimerkiksi istutuksia taimaastoon sovitettuja kiinteitä istutuslaatikoita.

Leikkikenttävälineiden alle rakennetaan iskuavaimentava alusta, kun vapaa putoamiskorkeuson yli 600 mm. Vaikka putoamiskorkeus on edel-lä mainittua pienempi, alustaksi ei sovellu kovamateriaali. Leikkivälineet ja oleskelukalusteettehdään materiaaleista, jotka eivät ole myrkylli-siä eivätkä vaadi ongelmajätekäsittelyä.

Leikki- ja oleskelualueiden yhteyteen istute-taan kasveja, joiden turvallisuus- ja terveelli-syysriski on pieni.

SelostusLeikkikenttävälineitä koskevat seuraavat stan-dardit:SFS-EN 1176 1–7:Leikkikenttävälineet.Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset ja tes-tausmenetelmätOsa 2: KeinutOsa 3: LiukumäetOsa 4: KöysiradatOsa 5: KarusellitOsa 6: Keinumisvälineet (tukipiste alapuolella).Osa 7: Ohjeita asennuksesta, tarkastuksesta,huollosta ja ylläpidosta

SFS-EN 117:Leikkikenttien iskua vaimentavat alustat. Turval-lisuusvaatimukset ja testausmenetelmät.

OhjeKun katon kaltevuus ylittää 1:8, suojaamisessakäytetään katolle sijoitettavia lumiesteitä, ovienyläpuolisia katoksia tai kulkua ohjaavia istutuk-sia ja sopivia maarakenteita.

OhjeSuojaamisen tapa riippuu ulkonevan osan kor-keudesta sekä sijainnista kulkuväylän suhteen.Kulkuväylällä kiinnitetään huomiota myös pieniinulkoneviin osiin; esimerkiksi ovenpysäyttimetsuojataan siten, ettei kompastumis- tai törmäys-vaaraa synny.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 10

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

3.8.4Varateiden tikkaat sekä muut rakennusosat ja laitteet tulee suunnitellaja rakentaa siten, että ne ovat hätätilanteessa käyttökelpoiset.

4 KOKOONTUMISTILAN TURVALLISUUS

4.1 Kokoontumistila

4.1.1Kokoontumistilan tulee olla sen käyttötapa huomioonottaen tarkoituk-senmukaisesti suunniteltu ja rakennettu.

4.1.2Kokoontumistilassa samanaikaisesti oleskelevien henkilöiden aiottuenimmäismäärä muodostuu kokoontumishuoneiden yhteenlasketus-ta henkilömäärästä. Tilan ominaisuuksille rakennusluvassa asetetta-vat vaatimukset määräytyvät aiotun henkilömäärän mukaan.

Kokoontumishuoneen enimmäishenkilömäärät:– huonetila, jossa on kiinteät istuimet: istuinpaikkojen lukumäärä– huonetila, jossa ei ole kiinteitä istuimia ja jossa kalustus on esitetty:istuinten paikkaluku– huonetila, jossa ei ole kiinteitä istuimia eikä kalustusta ole esitetty: 2henkilöä kullekin neliömetrille huonealaa.

Laskettaessa henkilömäärää huonealan neliömetriä kohti ei mu-kaan lueta näyttämö-, puhujakoroke- tms. tilaa eikä vaatesäilytys-,keittiö-, peseytymis-, wc- ja varastotiloja.

OhjeVaratien tikkaan rakentamisessa noudatetaansoveltuvin osin ohjeita talotikkaista, kohta 5.2.2.Sivuttaista siirtymistä varten (kulku esimerkiksitikkaalle kahden ikkunan välissä) seinälle asen-netaan tarkoituksenmukainen käsijohde tai muusopiva tuki.

Parvekkeen lattiaan tehtävän varatien luukkuon kooltaan vähintään 600 x 600 mm. Luukkusuljetaan yläpuolelta salvalla, jota lapsi ei voi hel-posti avata. Samankokoista luukkua voidaankäyttää muutoinkin järjestettäessä varatie pys-tysuunnassa, esimerkiksi pientalojen tai loma-mökkien parvelta katolle.

SelostusYmpäristöministeriön opas n:o 39, Rakennustenpaloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausra-kentamisessa antaa ohjeita varateiden suunnit-telusta ja mahdollisesti tarvittavan pelastustienrakentamisesta.

Pelastustoimiasetuksen mukaan pelastustiepihamaalla on merkittävä.

OhjePääpiirustuksissa ja niihin liitettävissä selvityk-sissä tai erityissuunnitelmissa esitetään:– tilojen käyttötarkoitus– aiottu kokonaishenkilömäärä ja sen laskenta-perusteet (huonetiloittain)– kiinteiden istuinten sijainti ja mitat, kulkuteidenleveydet riviväleissä ja käytävillä sekä istuinalu-eiden paikkaluvut– lattiakaltevuudet ja tasoerot– pyörätuolipaikat– uloskäytävien sijainnit ja leveydet– ilmanvaihto– alkusammutuskaluston sijoitus– merkki- ja turvavalaistus sekä poistumisopas-teet.

SelostusKokoontumistila on luonteensa puolesta tulkitta-va MRA 53 §:n Liikkumisesteetön rakentaminentarkoittamaksi tilaksi, jonne tasa-arvon näkökul-masta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä.

OhjeAiottu henkilömäärä on uudisrakentamisessapääsääntöisesti tilan suunnittelun lähtökohtasekä käyttöturvallisuuden että esimerkiksi palo-turvallisuuden tai ilmanvaihdon kannalta. Tilanominaisuudet tarkastetaan rakennusvalvonnas-sa pitäen lähtökohtana esitettyä henkilömäärää.

Rakennuksen tilat voidaan tarvittaessa edel-lyttää järjestettäväksi siten, että suurin osa hen-kilöistä voi poistua muuta tietä kuin sisääntulo-aulan kautta. Tämä tulee harkittavaksi esimer-kiksi elokuvateattereiden suunnittelussa.

SelostusMRA 54 §:n mukaan kokoontumistilaa koske-vassa rakennusluvassa tai toimenpideluvassavahvistetaan kyseisessä tilassa samanaikaises-ti sallittujen henkilöiden enimmäismäärä. Tätäosoittava ilmoitus on kiinnitettävä näkyvälle pai-kalle kokoontumistilaan.

Uloskäytävien mitoitusta varten henkilömäärävoidaan tarvittaessa arvioida huoneistoalan pe-rusteella:

1 henkilö / 1 m2 huoneistoalaa (RakMK E1,taulukko 10.4.1).

11 säännöstiedeosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

4.2 Istuimet

4.2.1Istuimet on kiinnitettävä alustaan, mikäli istuinalueen lattia on kaltevatai istuinrivien lattioiden välillä on tasoeroja.

4.2.2Vaakasuoralla lattialla istuimet saavat olla irrallisia. Jos tilassa on yli60 tuolia, ne on kytkettävä toisiinsa vähintään neljän ryhmissä, jolleituoleja ole sijoitettu pöytien ympärille.

4.2.3Kiinteät ja toisiinsa kytketyt istuimet on järjestettävä istuinriveinä is-tuinalueiksi, joiden sivulla on kulkutie.

4.3 Katsomo

4.3.1Yli 500 mm:n tasoerot varustetaan tarkoitukseen soveltuvalla suoja-tai avokaiteella tai käsijohteella.

4.3.2Seisomakatsomo on porrastettava siten, että rivillä liikkuminen on tur-vallista. Katsomon seisomarivin syvyys on vähintään 500 mm.

4.3.3Teleskooppikatsomo, joka avautuu ja sulkeutuu koneellisesti, on ra-kennettava sitä koskevien turvallisuusmääräysten mukaan. Asiatto-mien pääsy hallintalaitteille on sopivalla tavalla estettävä.

4.4 Kulkureitti

4.4.1Istuinalueen tai seisomakatsomon kulkureitille järjestetään pääsysuoraan kunkin rivin päästä. Kulkureitin vapaan leveyden mitoittaasitä käyttävien henkilöiden määrä.

Enintään 60 henkilön kokoontumistilan kulkureitin leveys on vähin-tään 900 mm. Yli 60 henkilölle tarkoitetussa tilassa kulkureitin leveyson vähintään 1200 mm.

OhjeRiippumatta istuinten lukumäärästä irtoistuimiasaa käyttää lattiapinnaltaan vaakasuorassa ti-lassa, jossa istuimet on sijoitettu pöytien ympäril-le (esimerkiksi ravintola- ja luentokalustus).Samoin irtoistuimia saa käyttää, kun vaakasuori-en lattioiden väliset tasoerot on suojattu kaiteel-la.

OhjeIstuinpaikan leveydeksi lasketaan 550 mm, jolleiistuimen todellinen leveys ole tiedossa.

OhjeKun istumakatsomon penkkirivien keskinäinenkorkeusero ylittää 500 mm, asennetaan rivin etu-reunaan tarkoituksenmukainen kaide tai käsi-johde. Sen korkeus määritellään taulukon 2.4.4mukaan. Edessä olevan tuolin korotettua sel-känojaa voi käyttää kaiteen asemesta.

Tarvittaessa käytetään avokaiteita jakamaanisoja katsomoalueita eri istuinalueiksi, ohjaa-maan kulkua ja edistämään turvallista poistumis-ta.

OhjeMikäli tasoero seisomarivien välillä on yli 500mm, tarvitaan tason reunalle kaide. Sen tyyppi jakorkeus määritellään taulukon 2.4.4 mukaan.

Tarvittaessa käytetään avokaiteita jakamaanisoja katsomoalueita, ohjaamaan kulkua ja edis-tämään turvallista poistumista.

SelostusKoneellisesti toimiviin katsomoihin sovelletaanvaltioneuvoston päätöstä koneturvallisuudesta(1314/94) sekä asianomaisia työturvallisuus-määräyksiä.

OhjeIstuinalueen tai seisomakatsomon kulkureitin le-veys määräytyy kuten uloskäytävissä, ks. Suo-men rakentamismääräyskokoelman osa E1Rakennusten paloturvallisuus, kohta 10.4.

Kiinteäistuimisen istuinalueen penkkirivin jat-keeksi ei voi sijoittaa irtoistuimia. Sivulle käänty-viä kiinteitä lisäistuimia penkkirivien päässä onmahdollista käyttää, tällöin kulkureitin leveys mi-toitetaan lisäistuimen ollessa ylös kääntyneenä.

SelostusSisäasiainministeriö on antanut ohjeet poistu-misopasteista sekä merkki- ja turvavalaistukses-ta. Työpaikkojen turvamerkeistä on voimassatyöturvallisuuslakiin perustuva valtioneuvostonpäätös.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 12

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

4.4.2Istuinrivien kulkuvälin vapaan leveyden tulee olla riittävä suhteessakulkuväliä käyttävien henkilöiden määrään ja istuimien laatuun.

TAULUKKO 4.4.2 ISTUINRIVIN KULKUVÄLINOhje VAPAA LEVEYS JA PAIKKALUKU

Kulkuvälin vapaaVähimmäisleveys: 400 mm 500 mm 600 mm 900 mm

Kiinteät istuimet, paikkaluku– käytävät molemmilla sivuilla ≤40 paikkaa ≤50 paikkaa ≤60 paikkaa yli60 paikkaa

– käytävä vain toisella sivulla ≤10 paikkaa ≤10 paikkaa ≤15 paikkaa ≤ 30 paikkaa

Kytketyt istuimet, paikkaluku

– käytävät molemmilla sivuilla 16 paikkaa ≤ 28 paikkaa ≤40 paikkaa yli40 paikkaa

– käytävä vain toisella sivulla ≤8 paikkaa ≤ 8 paikkaa ≤12 paikkaa ≤ 24 paikkaa

4.4.3Lattiapinnan kaltevuus istuinalueella ja kulkureitillä saa olla enintään 8% (1:12,5).

5 HUOLLON TURVALLISUUS

5.1 Huoltomahdollisuuksien varmistaminen

5.1.1Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, huol-lettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka laitteita, onjärjestettävä pääsy ja työskentelymahdollisuus niin, että työntekijöi-den ja sivullisten turvallisuus on otettu huomioon.

OhjeIstuinrivin kulkuvälin vapaa leveys suhteessa is-tuinten laatuun ja rivin paikkalukuun suunnitel-laan taulukon 4.4.2 mukaan.

Kulkuväli mitataan vaakasuoraan. Mitoituk-sessa käytetään todellista vapaata mittaa.Vapaaseen leveyteen ei lasketa päänojan, kiin-teän kirjoitustason yms. vaatimaa tilaa. Istuinosasaa olla kääntyvä.

Penkkipaikan syvyydeksi lasketaan vähintään350 mm ja leveydeksi vähintään 550 mm, jolleinäitä suurempia todellisia mittoja ole tiedossa.Penkkipaikat erotetaan toisistaan leveyttä osoit-tavin merkinnöin, ellei niitä muutoin ole selvästierotettu.

OhjeKulkureitin porrasaskelmien nousu on enintään160 mm ja etenemä vähintään 300 mm (katsomyös kohta 2.1.3). Istuinrivien päässä käsijoh-teena voivat toimia reunimmaisten istuinten sel-känojat, tarvittaessa korotettuina.

OhjeRakennuksen huoltokohteille johtavat kulkutietmitoitetaan ja rakennetaan kohdassa 5.2 annet-tuja määräyksiä ja ohjeita tarkoituksenmukai-sesti soveltaen. Huoltotasanteille ja -portaisiintehdään avokaide ja vähintään 100 mm:n korkui-nen jalkalista.

Rakennuksen käytön ja huoltotöiden vaatimatjärjestelyt kuten esimerkiksi liputus tai lampun-vaihto suunnitellaan siten, että toimet voidaantoteuttaa turvallisesti.

Rakennuksen lasipintojen, ikkunoiden, kat-toikkunoiden ja parvekelasien puhdistus ja huol-to suunnitellaan suoritettavaksi niin, ettei tätätyötä tekevälle henkilölle tai työstä johtuen sivul-lisille aiheudu vaaraa. Avattavia ikkunoita, kat-toikkunoita sekä tuulettamiseen ja lämmönsää-töön tarkoitettuja laitteita on voitava säätää tur-vallisella tavalla.

Asunnon ikkunat, joiden yläreuna on yli 3 met-rin korkeudella maasta, parvekkeesta tai muustaturvallisesta alustasta, on voitava pestä sisältä,jollei pesua ole järjestetty turvallisesti ulkoa teh-täväksi. Vastaavasti asunnon parvekelasien ul-kopinnat on voitava pestä parvekkeelta.

SelostusEU:n koneturvallisuusdirektiivin (89/392/EEC) jaSuomessa valtioneuvoston koneturvallisuus-päätöksen (1314/1994) mukaisesti kaikkiin tuo-

13 säännöstiedosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

5.2 Pääsy ullakolle ja katolle

5.2.1Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästäsekä sisä- että ulkokautta.

5.2.2Talotikkaan tulee olla kestävä, kiinteästi asennettu sekä turvallisesti jatarkoituksenmukaisesti sijoitettu.

tannossa, säädössä ja kunnossapidossa tarvit-taviin paikkoihin tulee päästä turvallisesti. Direk-tiivin perusteella on laadittu standardiehdotuksetprEN 12437, osat 1–4, Koneiden ja teollisuuslai-tosten kiinteät kulkutiet, joka kumoaa Suomessavoimaan tullessaan standardin SFS 5069 Kone-turvallisuus. Työskentelytasot, kulkutiet, portaatja tikkaat

OhjeSisäpuolinen pääsy järjestetään ensisijaisestiuloskäytävään sijoitettavan oven tai luukun kaut-ta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaitatai henkilönostimia käyttäen kiinteistöhuollon japaikallisen pelastustoimen tarpeiden mukaan.Tavarankuljetustarve huoltokohteelle otetaanmitoituksessa huomioon tapauskohtaisesti.

Katolle johtavan kulkutiekuilun vähimmäismi-tat ovat 900 x 900 mm. Kulkutiellä olevan luukunkulkuaukon vähimmäiskoko on 600 x 600 mm.Ovet ja luukut varustetaan lukkolaitteilla siten,että ne ovat helposti avattavissa sisältäpäin. Tar-vittaessa luukkuja kevennetään esimerkiksi jou-sella tai vastapainolla. Osastoivaan sekä osiinjakavaan luukkuun kiinnitetään opaste, joka ke-hottaa sulkemaan sen.

Avatun kattoluukun putoaminen estetään kiin-nityslaitteella.

Porras, porrastikas tai tikas voivat olla osa kul-kutietä. Porras ja porrastikas ovat tikasta suosi-teltavampia.

Sisäpuolinen tikas voi olla kiinteä tai yläosas-taan taikka sivujohteestaan kiinnitetty, vedettävätai käännettävä. Sivujohteiden vapaa sisäpuoli-nen väli on vähintään 400 mm ja puolien keski-näinen väli enintään 300 mm. Alimman puolankorkeus lattiapinnasta on enintään 1200 mm.Tikas ei saa pienentää uloskäytävän vähimmäis-leveyttä eivätkä sen osat saa käytössä tahatto-masti irrota toisistaan.

OhjeTikas tehdään yleensä syöpymistä vastaan suo-jatusta metallista. Tikas kiinnitetään pystysuo-raan tai noususuunnassa eteenpäin kaltevaksi jarakennetaan yhtenäisenä myös mahdollisen si-vusuuntaisen siirtymän kohdalla.

Talotikkaan sivujohteiden vapaa sisäpuolinenväli on vähintään 400 mm ja puolien keskinäinenväli on enintään 300 mm. Johteet ulotetaan vä-hintään 1000 mm:n korkeudelle ylimmästä puo-lasta sekä taivutetaan tästä alaspäin lähelle kat-to- tai räystäspintaa siten, että räystäälle nousta-essa saadaan tukeva ote. Sivujohteen etäisyysseinästä, räystäästä tai muusta ulkonemasta onvähintään 200 mm.

Alimman puolan suositeltava korkeus lähtö-tasosta on 1000–1200 mm. Asuinrakennukses-sa sekä muulloinkin, kun on tarpeen erityisestiestää pienten lasten kiipeäminen tikkaille, käyte-tään vähintään korkeutta 1200 mm. Tikkaan ala-päässä voidaan myös käyttää vedettävää taikäännettävää jatkosta. Tällöin tikkaan alapää onenintään 2000 mm:n korkeudella lähtötasosta.

Kun talotikkaan nousukorkeus ylittää 8 metriä,tikas varustetaan turvakiskolla tai selkäsuojuk-sella.

Enintään kaksikerroksisessa rakennuksessatalotikas voi olla myös lahosuojattua puuta. Pui-sen tikkaan puolien väli saa olla keskeltä keskel-le 400 mm ja johteet saadaan katkaista 600 mmylimmän puolan yläpuolelta.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 14

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

5.3 Kulku katolla ja kattoturvavarusteet

5.3.1Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille sään-nöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävätarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie.

5.3.2Katon kaikkien turvavarusteiden tulee asennettuna kestää niille tarkoi-tettu kuorma, niiden tulee olla ilmaston rasituksia vastaan riittävänkestävät ja ne on tarkastettava sekä huollettava säännöllisesti.

5.3.3Katon turvavarusteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että nesoveltuvat rakennuksen ulkonäköön ja väritykseen.

5.3.4Yli kaksikerroksisen rakennuksen katolla, jonka kaltevuus on enem-män kuin 1:8, kattokulkutie rakennetaan kattosiltaa, lapetikasta, katto-porrasta, askeltasoja ja jalkatukia tarkoituksenmukaisesti käyttäen.

OhjeKulkutien osien mitoituksessa noudatetaan so-veltuvin osin kohdan 5.3.4 ohjeita. Puisen lape-tikkaan puolien väli saa kuitenkin olla keskeltäkeskelle 400 mm.

OhjeKaton turvavarusteet tehdään korroosiota vas-taan suojatusta metallista.

Enintään kaksikerroksisessa rakennuksessakulkutien turvavarusteet saadaan rakentaa la-hosuojatusta puusta.

Erityistä huomiota kiinnitetään katteen lävis-tysten vedenpitävyyteen.

OhjeTurvavarusteita suunniteltaessa ja rakennetta-essa lähtökohdaksi otetaan rakennuksen ja senkattomaiseman arkkitehtoniset ominaisuudet jaerityispiirteet, joita varusteet eivät saa rikkoa.Kun lisätään vanhoihin rakennuksiin kattoturva-varusteita, ne suunnitellaan huolehtien siitä, et-tei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvok-kaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Tikkaiden, kattosiltojen, kaiteiden ym. varus-teiden rakentaminen tai muuttaminen saattaaolla rakennuksen ulkoasua muuttava toimenpi-de, joka vaatii luvan.

OhjeKattokulkutien kaikki osat mitoitetaan ja kiinnite-tään siten, että niitä voidaan käyttää henki-lösuojainten kiinnitykseen. Kunkin osan tuleekestää turvaköyden varaan putoavan henkilönpaino.

Kattokulkutie varustetaan yli kaksikerroksi-sissa uusissa rakennuksissa enintään 500 mm:nkorkeudelle sijoitetulla turvakiskolla tai 1100 mmkorkealla avokaiteella, kun katon kaltevuus on1:1,5 tai tätä jyrkempi. Mikäli tätä loivemmallakatolla on ilmeinen, normaalia suurempi putoa-misriski, voidaan riskialttiilla osalla edellyttääavokaiteen tai turvakiskon rakentamista.

Kattosillan kävelytason leveys on vähintään350 mm ja sen reunuksen korkeus vähintään 20mm.

Kävelytasot karhennetaan liukastumisen es-tämiseksi. Tason pintarakenne tehdään reiälli-seksi siten, ettei se kerää lunta.

Lapetikkaita on kahta tyyppiä:– Askelmatikas, jota suositellaan käytettäväksiloivalla katolla.– Puolatikas, joka soveltuu käytettäväksi jyrkälläkatolla.

Lapetikkaan sivujohteiden vapaa sisäpuoli-nen väli on vähintään 350 mm sekä askelmien taipuolien keskinäinen väli enintään 300 mm.

15 säännöstiedosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

5.3.5Rakennus, jonka korkeus ylittää 9 metriä, tulee varustaa turvaköysienkiinnitysrakentein. Rakennus on varustettava myös riipputelineidenkiinnitysrakentein ja -varustein mikäli julkisivujen huoltoon ei ole suun-niteltu muuta toimivaa ratkaisua.

5.3.6Turvaköysien ja riipputelineiden kiinnitysrakenteet mitoitetaan kestä-mään niihin kohdistuva kuorma. Niiden tulee olla siten sijoitetut, ettäkiinnittyminen on turvallista.

5.3.7Nuohous tulee voida suorittaa helposti ja turvallisesti.

Askeltason vähimmäismitat ovat 250 x 400mm.

Jalkatuen vähimmäismitat ovat 130 x 130mm.

Kattokulkutien eri osien etäisyys toisistaan onenintään 400 mm.

SelostusRakennustuotteina myytävistä kattokulkutienosista on vaatimuksia standardeissa SFS-EN516 Prefabricated acessories for roofing – Instal-lations for roof access – Walkways treads andsteps sekä prEN 12951 Permanently fixed roofladders.

Kohdan 3.8.2 mukaisesti katolle, jonka kalte-vuus on yli 1:8, rakennetaan myös tarvittaessalumiesteet.

OhjeSuositeltavin turvaköyden kiinnitysrakenne onkattosiltaan asennettu turvakisko, jonka avullaköyden irrotuskerrat vähenevät. Kiinnitysraken-teena voidaan käyttää myös asianmukaisesti mi-toitettuja kattokulkutien osia (ks. kohta 5.3.4).

Riipputelineiden kiinnitysrakenteina käyte-tään katolle asennettavia kattopollareita ja kiinni-tyssilmukoita. Riipputelineitä varten katolle voi-daan asentaa myös kiinteä kisko lähelle räystäs-tä. Kiskoon kiinnitetään riipputelineen vaijeritkoukuilla, jolloin niskapuomi voi kulkea sitä pitkinpyörien avulla.

Riipputelineiden kiinnitysrakenteita ei tarvitarakennuksissa, joissa on julkisivujen huoltokelk-ka. Niitä ei myöskään tarvita 3–4 -kerroksisessarakennuksessa, jossa voidaan osoittaa, että jul-kisivujen kunnostustoimet ovat tehtävissä siirret-tävän henkilönostimen avulla.

OhjeRiipputelineiden kiinnitysrakenteiden sijoitus ka-tolla suunnitellaan siten, että koko julkisivujenalue (myös päädyt) voidaan kattavasti huoltaa3–6 metriä pitkällä telinesillalta. Kannatusköysi-en tielle tulevat kiinteät esteet pollarien sijoituk-sessa otetaan huomioon siten, että köysi pollaril-ta räystäälle voidaan kuljettaa suoraviivaisesti il-man esteen aiheuttamaa mutkaa.

SelostusRiipputelineisiin sovelletaan valtioneuvostonpäätöstä koneturvallisuudesta (1314/1994).

OhjePiippu varustetaan piipputikkailla, kun nousu-korkeus ylittää 1200 mm. Kun nousukorkeus ylit-tää kahdeksan metriä, piipputikas varustetaanturvakiskolla. Korkean piipun tikas varustetaanmyös selkäsuojuksella tai pysähdystasoilla, en-simmäinen asennetaan 10 metrin korkeudelle jaseuraavat 6 metrin välein.

Piipputikkaalla varustetun savupiipun päälletehdään vähintään 1100 mm korkea avokaide.

Korkean piipun huippuun tehdään tarkoituk-senmukainen työtaso ja muuhun piippuun noin250 x 400 mm askeltasot siten, että kaikki hormitpystytään nuohoamaan tukevilta jalansijoilta.

Putoaminen työtasolta piippuun estetään so-pivalla tavalla. Yli 500 x 500 mm suuruinen hormivarustetaan yläpäästään lävistäjän suuntaisellaterästangolla ja yli 1000 x 1000 mm suuruinenhormi kahdella ristikkäisellä lävistäjien suuntai-sella terästangolla.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 16

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

5.4 Pääsy ilmanvaihto- ja hissikonehuoneisiin

5.4.1Kulku ilmanvaihto- ja hissikonehuoneeseen sekä muiden vastaavienlaitteiden luo järjestetään portain, porrastikkain taikka muuta turvallis-ta järjestelyä käyttäen.

5.5 Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen järjestäminen

5.5.1Rakennuksen ja sen pihan ajoneuvoliikennealueet tulee suunnitella jarakentaa turvallisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi.

5.5.2Rakennuksen ja pihamaan ajoneuvo- ja tavaraliikennettä välittämääntarkoitettujen kuljetusvälinereittien, ovien ja porttien yhteyteen on va-rattava jalankulkijaa varten turvallinen ja merkitty kulkutie, mikäli jalan-kulku näiden kautta on tarpeen.

5.5.3Rakennuksen tavarahuolto tulee suunnitella ja rakentaa turvalliseksija tarkoituksenmukaiseksi.

5.5.4Kuormauslaituri ja -luiska tulee mitoittaa kuormien koko ja tavaralii-kenteen määrä huomioon ottaen. Kuormauspaikan tulee olla turvalli-nen ja tarkoituksenmukainen.

OhjePorrastikkaan vapaa leveys on vähintään 450mm ja kaltevuus on enintään 70°, mieluiten noin60°. Porrastikkaassa on käsijohteet sekä taso-askelmat, joiden etenemä on vähintään 100 mmja nousu enintään 250 mm. Yli kolmen metrinnousu edellyttää 600 mm pitkää ja porrastikkaanlevyistä lepotasoa. Porrastikas voi olla tyypiltäänsaranoitu, siirrettävä tai irrotettava ja se tuleevoida kiinnittää työn ajaksi.

Tavarankuljetuksen vaatimat toimet ja mitoitussuunnitellaan tapauskohtaisesti.

OhjeAjoneuvoliikenteen järjestelyissä noudatetaankohdan 3.8.1 määräyksiä ja ohjeita, soveltuvinosin myös rakennukseen sijoitetuissa pysäköin-titiloissa.

Kun ajoneuvoliikenteen ovi tai portti on syven-nyksessä tai katveessa, liikenneturvallisuus var-mistetaan peilein, varoitusmerkein tai muin sopi-vin järjestelyin.

OhjeJos ajoportin tai -oven kautta tapahtuvaa jalan-kulkua voidaan pitää käytön luonteen huomi-oonottaen riittävän turvallisena, ei erillinen käyn-tiovi ole tarpeen.

OhjeRakennuksen tavarahuollon väylät tehdään ta-varakuormien helppoa liikuttamista ja rullatta-vuutta silmällä pitäen. Lattiapintojen materiaalitvalitaan siten, että niiden kitka on tarkoitukseen-sa riittävä.

Tavarahuollon luiskien suunnittelussa otetaanhuomioon rullattavan tavaran mahdollinen kar-kaaminen. Pitkälle luiskalle suunnitellaan lepo-tasoja, joille tavara voidaan lepohetken ajaksipysäyttää.

OhjeKuormauspaikka suunnitellaan ja rakennetaansiten, että tavarat voidaan yleensä siirtää sa-massa tasossa kuormasta rakennukseen japäinvastoin. Kuormauspaikan sisätila valaistaanriittävästi, jotta vastavalo ulos peruutettaessa eiheikennä näkyvyyttä.

Kuormauslaiturilta järjestetään työntekijänuloskäyntimahdollisuus joko portain tai tikkainmyös silloin, kun kuormauspaikat ovat täynnä.Kuormauslaiturille ei rakenneta kaiteita, jotkahaittaavat purkua tai kuormausta.

17 säännöstiedosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

Maankäyttö- ja rakennuslaki132/1999

– – –13 §

Suomen rakentamismääräyskokoelma– – –

Rakentamismääräyskokoelman mää-räykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen si-jaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakinkuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaankäyttää, jos ne täyttävät rakentamiselleasetetut vaatimukset.

Rakentamismääräyskokoelman mää-räykset koskevat uuden rakennuksen ra-kentamista. Rakennuksen korjaus- jamuutostyössä määräyksiä sovelletaan,jollei määräyksissä nimenomaisestimäärätä toisin, vain siltä osin kuin toi-menpiteen laatu ja laajuus sekä raken-nuksen tai sen osan mahdollisesti muu-tettava käyttötapa edellyttävät.

– – –

113 §Rakennus

Rakennus on asumiseen, työntekoon,varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoi-tettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksitarkoitettu rakennelma, rakenne tai lai-tos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edel-

lyttää viranomaisvalvontaa turvallisuu-teen, terveellisyyteen, maisemaan, viih-tyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikkamuihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistäsyistä.

Rakennuksena ei kuitenkaan pidetäkooltaan vähäistä ja kevytrakenteista ra-kennelmaa tai pienehköä laitosta, elleisillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ym-päristöllisiä vaikutuksia.

– – –

117 §Rakentamiselle asetettavat vaatimuksetRakennuksen tulee soveltua rakennet-tuun ympäristöön ja maisemaan sekätäyttää kauneuden ja sopusuhtaisuudenvaatimukset.

Rakennuksen tulee sen käyttötarkoi-tuksen edellyttämällä tavalla täyttää ra-kenteiden lujuuden ja vakauden, palotur-vallisuuden, hygienian, terveyden ja ym-päristön, käyttöturvallisuuden, meluntor-junnan sekä energiatalouden ja läm-möneristyksen perusvaatimukset (olen-naiset tekniset vaatimukset).

Rakennuksen tulee olla tarkoitustaanvastaava, korjattavissa, huollettavissa jamuunneltavissa sekä, sen mukaan kuinrakennuksen käyttö edellyttää, soveltuamyös sellaisten henkilöiden käyttöön,joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittu-nut.

Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaahuomioon rakennuksen ominaisuudet jaerityispiirteet sekä rakennuksen soveltu-vuus aiottuun käyttöön. Muutosten joh-dosta rakennuksen käyttäjien turvalli-suus ei saa vaarantua eivätkä heidän ter-veydelliset olonsa heikentyä.

Rakentamisessa tulee lisäksi muutoin-kin noudattaa hyvää rakennustapaa.

118 §Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan

vaaliminenRakentamisessa, rakennuksen korjaus-ja muutostyössä ja muita toimenpiteitäsuoritettaessa samoin kuin rakennuksentai sen osan purkamisessa on huolehdit-tava siitä, ettei historiallisesti tai raken-nustaiteellisesti arvokkaita rakennuksiatai kaupunkikuvaa turmella.

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 18

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01

LIITESäännöksiä

EY:n rakennustuotedirektiiviin liittyvän perusasiakirjanosassa 4 Käyttöturvallisuus lueteltujen käyttöturvalli-suusriskien hallintaa säännellään Suomessa maankäyt-tö- ja rakennuslain perusteella, muun muassa Suomenrakentamismääräyskokoelman eri osissa.

Perusasiakirjassa mainittuihin ryhmiin Kaatuminen ja pu-toaminen, Suoranaiset iskut ja Palovammat liittyviä ris-kejä säädellään myös pelastustoimilain ja työterveyslainperusteella. Rakennusten rakentamista, korjaamista jakunnossapitotyötä koskee lisäksi asetus turvallisuutta jaterveyttä rakentamisessa koskevan yleissopimuksenvoimaansaattamisesta.

Perusasiakirjassa mainittuihin ryhmiin Sähkökuolemat jasähköiskut, Räjähdykset sekä Ajoneuvon liikkeestä joh-tuvat onnettomuudet liittyviä riskejä säännellään Suo-messa lähinnä sähköturvallisuuslain, lain räjähdysvaa-rallisista aineista, kemikaalilain, painelaitelain, lain ylei-sistä teistä sekä lain yksityisistä teistä nojalla annetuinsäännöksin.

Seuraavassa on julkaistu keskeisimpiä F2:ssa käsiteltyjäriskejä sääteleviä laki- ja asetustekstejä.

Maankäyttö- ja rakennusasetus895/1999

– – –

50 §Rakennuksen olennaiset tekniset

vaatimuksetRakennus on suunniteltava ja rakennet-tava siten, että sen olennaiset teknisetvaatimukset täytetään ja voidaan ta-vanomaisella kunnossapidolla säilyttäärakennuksen suunnitellun käyttöiänajan.

Rakennusta koskevat olennaiset tek-niset vaatimukset ovat seuraavat:

1) Rakenteiden lujuus ja vakaus.Rakennukseen rakentamisen ja käytönaikana kohdistuvat kuormitukset eivätsaa aiheuttaa sortumista eivätkä lujuutta

tai vakautta haittaavia muodonmuutok-sia. Kuormitukset eivät myöskään saavaurioittaa rakennuksen muita osia tairakennukseen asennettuja laitteita taikiinteitä varusteita. Rakenteisiin ulkoi-sesta syystä johtuva vaurio ei saa ollasuhteeton sen aiheuttaneeseen tapahtu-maan verrattuna.

2) Paloturvallisuus. Rakennuksenkantavien rakenteiden tulee palon sat-tuessa kestää niille asetetun vähim-mäisajan. Palon ja savun kehittymisen jaleviämisen rakennuksessa tulee olla ra-joitettua. Myös palon leviämistä lähistölläoleviin rakennuksiin tulee rajoittaa.Rakennuksessa olevien henkilöiden on

voitava palon sattuessa päästä poistu-maan rakennuksesta tai heidät on voita-va pelastaa muulla tavoin. Myös pelas-tushenkilöstön turvallisuus on rakenta-misessa otettava huomioon.

3) Hygienia, terveys ja ympäristö.Rakennuksesta ei saa aiheutua hygieni-an tai terveyden vaarantumista syistä,jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasu-ja sisältäviin päästöihin, ilmassa oleviinvaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaa-ralliseen säteilyyn, veden tai maapohjansaastumiseen tai myrkyttymiseen, jäte-veden, savun taikka kiinteän tai neste-mäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn

taikka rakennuksen osien tai sisäpinto-jen kosteuteen.

4) Käyttöturvallisuus. Rakennuksenkäyttöön ja huoltoon ei saa liittyä sellais-ta onnettomuuden uhkaa, kuten liukastu-mis- putoamis-, törmäys-, palo-, sähkö-tai räjähdystapaturman vaaraa, jota eivoida pitää hyväksyttävänä.

5) Meluntorjunta. Melu, jolle rakennuk-sessa tai sen lähellä olevat altistuvat, tu-lee rajoittaa tasolle, joka ei vaaranna ter-veyttä ja antaa mahdollisuuden nukkua,levätä ja työskennellä hyväksyttävissäolosuhteissa.

6) Energiatalous ja lämmöneristys.Rakennuksen ja sen lämmitys-, jäähdy-tys- ja ilmanvaihtolaitteiden tulee ilmas-to-olot ja rakennuksen käyttäjät huomi-oon ottaen olla sellaisia, että energianku-lutustaso rakennusta ja mainittuja laittei-ta käytettäessä jää alhaiseksi.

Edellä 2 momentissa säädetyt vaati-mukset koskevat yleisesti ennakoitavis-sa olevia kuormituksia ja vaikutuksia.Rakentamisen olennaisista teknisistävaatimuksista talonrakentamisessa an-netaan tarkempia säännöksiä Suomenrakentamismääräyskokoelmassa.

Rakennuksessa harjoitettavan toimin-nan ympäristönsuojelullisista edellytyk-sistä on voimassa, mitä niistä erikseensäädetään

51 §Asuinrakennus

Asuinrakennuksen sijoittelussa ja raken-nuksen tilojen järjestelyssä sekä muussaasuntosuunnittelussa on erityisesti otet-tava huomioon ympäristötekijät ja luon-nonolosuhteet. Asuinhuoneen tulee saa-da riittävästi luonnonvaloa.

Asumiseen tarkoitettujen tilojen tuleeolla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä.Asuntosuunnittelulla tulee edistää asu-miseen tarkoitettujen tilojen toimivuuttasekä soveltuvuutta erilaisiin ja muuttuviinasumistarpeisiin.

Asuntosuunnittelusta annetaan tar-kempia säännöksiä Suomen rakenta-mismääräyskokoelmassa.

52 §Työtilat

Työtilat tulee suunnitella tarkoituksen-mukaisiksi ja turvallisiksi. Työtilojensuunnittelussa noudatetaan soveltuvinosin asuntosuunnittelulle asetettujaasuinhuonetta koskevia vaatimuksia.Työhuoneen valoisuus saadaan järjes-tää myös toisen tilan kautta tulevalla vä-lillisellä luonnonvalolla. Valaistus voi-daan myös järjestää osaksi tai kokonaankeinovalolla, jos se toiminnan laatu huo-mioon ottaen on perusteltua.

Asemakaavassa voidaan sallia työ-huoneen sijoittaminen maanpinnan ala-puolelle. Työtilan suunnittelussa on täl-löin kiinnitettävä erityistä huomiota il-manvaihdon riittävyyteen, uloskäytävienturvallisuuteen ja valaistukseen, tarpeel-listen varajärjestelmien tarkoituksenmu-kaisuuteen sekä työtilan viihtyisyyteen.

Työtiloista ja niiden suunnittelusta sää-detään lisäksi työturvallisuuslaissa(299/1958).

53 §Liikkumisesteetön rakentaminen

Hallinto- ja palvelurakennuksen sekämuussa rakennuksessa olevan sellaisenliike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon nä-kökulmasta kaikilla on oltava mahdolli-suus päästä, sekä näiden rakennuspai-kan tulee soveltua myös niiden henkilöi-den käyttöön, joiden kyky liikkua tai muu-toin toimia on rajoittunut.

Asuinrakennuksen ja asumiseen liitty-vien tilojen tulee rakennuksen suunnitel-tu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekämuut olosuhteet huomioon ottaen täyt-tää liikkumisesteettömälle rakentamisel-le asetetut vaatimukset.

Työtiloja sisältävän rakennuksensuunnittelussa ja rakentamisessa tuleetyön luonne huomioon ottaen huolehtiasiitä, että myös 1 momentissa tarkoite-tuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökul-masta riittävät mahdollisuudet työnte-koon.

Liikkumisesteettömästä rakentami-sesta annetaan tarkempia säännöksiäSuomen rakentamismääräyskokoel-massa.

54 §Kokoontumistilat

Kokoontumistilaa koskevassa rakennus-luvassa tai toimenpideluvassa vahviste-taan kyseisessä tilassa samanaikaisestisallittujen henkilöiden enimmäismäärä.Tätä osoittava ilmoitus on kiinnitettävänäkyvälle paikalle kokoontumistilaan.Jos palo- tai henkilöturvallisuuden kan-nalta on tarpeen, kunnan rakennusval-vontaviranomainen voi päättää asiastaja tarvittavista varotoimenpiteistä muu-toinkin kuin rakennus- tai toimenpidelu-van yhteydessä.

Kokoontumisalueiden katsomoistasekä kokous-, näyttely- tai yleisöteltoistaja muista vastaavista rakennelmista onsoveltuvin osin voimassa, mitä kokoon-tumistilasta säädetään.

Mitä 53 §:n 1 momentissa säädetään,koskee myös kokoontumistilaa ja ko-koontumisaluetta.

55 §Ekologiset näkökohdat rakentamisessaRakennukselle asetettuja vaatimuksiasovellettaessa tulee ottaa huomioon ra-kennuksen käytön aikaiset ympäristövai-kutukset niin, että rakennus on sen käyt-tötarkoituksen edellyttämällä tavallaekologisilta ominaisuuksiltaan kestävä.Rakennusta suunniteltaessa tulee tar-peen mukaan selvittää rakennusmateri-aalien ja -tarvikkeiden aiheuttama raken-nuksen elinkaaren aikainen ympäristö-rasitus. Erityistä huomiota tulee kiinnit-tää rakennusosien ja teknisten järjestel-mien korjattavuuteen ja vaihdettavuu-teen.

Rakentamista sekä rakennuksen taisen osan purkamista koskevassa lupa-

hakemuksessa tai ilmoituksessa on esi-tettävä selvitys rakennusjätteen määräs-tä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jolleijätteen määrä ole vähäinen. Hakemuk-sessa tai ilmoituksessa on erikseen il-moitettava terveydelle tai ympäristöllevaarallisesta rakennus- tai purkujättees-tä ja sen käsittelystä.

Rakennuksen ja rakennusosien suun-niteltu käyttöikä otetaan huomioon ra-kennusta varten laadittavassa käyttö- jahuolto-ohjeessa.

– – –

66 §Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje onlaadittava, jollei erityisestä syystä muutajohdu, rakennusta varten, jota käytetäänpysyvään asumiseen tai työskentelyyn.Sama koskee tällaisen rakennuksen sel-laista korjaus- ja muutostyötä, joka onverrattavissa rakennuksen rakentami-seen, ja soveltuvin osin korjaus- ja muu-tostyötä, joka muutoin edellyttää raken-nuslupaa.

Käyttö- ja huolto-ohje sisältää raken-nuksen käyttötarkoitus ja rakennuksenominaisuudet sekä rakennuksen ja senrakennusosien ja laitteiden suunniteltukäyttöikä huomioon ottaen tarvittavat tie-dot rakennuksen asianmukaista käyttöäja kunnossapitovelvollisuudesta huoleh-timista varten.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-oh-jeesta annetaan tarkempia säännöksiäSuomen rakentamismääräyskokoel-massa.

– – –

83 §Rakennustyön haittojen välttäminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän onhuolehdittava katualueen tai muun ylei-sen alueen sekä kunnallisteknisten janäitä vastaavien laitteiden varjelemises-ta vahingolta ja vahinkojen korjaamises-ta. Rakennusluvassa tai rakennustyönaikana voidaan määrätä haittojen välttä-miseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

Lisäksi rakennusluvassa tai rakennus-työn aikana voidaan määrätä työmaanaitaamisesta, suojarakenteista henkilö-ja omaisuusvahinkojen estämiseksi, toi-menpiteistä liikenne- ja muiden häiriöi-den välttämiseksi sekä rakennustyön jär-jestämisestä niin, ettei työmaasta aiheu-du kohtuutonta haittaa naapureille ja ohi-kulkijoille.

84 §Osoitemerkintä

Rakennuksen omistajan tulee asettaakadulta, muulta liikenneväylältä ja tontinsisäiseltä liikennealueelta näkyväänpaikkaan rakennuksen ja porrashuo-neen tunnusta ilmaiseva numero tai kir-jain sen mukaan kuin kunta on asiastapäättänyt. Osoitemerkinnän tulee opas-taa myös hälytys- ja huoltoajoa sekämuuta liikennöimistä kiinteistölle.

19 säännöstiedosto RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

2001

Pelastustoimilaki 561/1999

- - - -

23 §Rakennusten ja laitteiden

käyttöturvallisuusRakennus, rakennelma ja sen ympäristöon suunniteltava, rakennettava ja pidet-tävä kunnossa siten, että tulipalon sytty-misen tai leviämisen vaara on vähäinenja että pelastustoiminta on onnettomuu-den sattuessa mahdollista.

Rakennuksen omistajan ja haltijanyleisten tilojen osalta sekä huoneistonhaltijan hallinnassaan olevien tilojenosalta on huolehdittava, että:

1) viranomaisten määräämät tai sää-döksissä vaaditut sammutus-, pelastus-ja torjuntakalusto, sammutus- ja pelas-tustyötä helpottavat laitteet, palonil-maisulaitteet ja hälytyslaitteet sekä muutonnettomuuden vaaraa ilmaisevat lait-teet, poistumisteiden opasteet ja turva-merkinnät sekä väestönsuojien varus-teet ja laitteet ovat toimintakunnossa jane huolletaan ja tarkastetaan, siten kuinpelastustoimesta vastaava ministeriötarvittaessa määrää;

2) tulisijat ja savuhormit nuohotaan;sekä

3) ilmanvaihtokanavat ja -laitteistothuolletaan ja puhdistetaan määrävälein.

– – –

31 §Erityiset turvallisuusvaatimukset

Asunnoissa sekä majoitus- ja hoitolaitos-tiloissa on oltava riittävä määrä palova-roittimia tai suojaustasoltaan vähintäänvastaavia laitteita.

Pelastustoimiasetus 857/1999

- - - -

16 §Rakennusten turvallisuus

Rakennuksen uloskäytävät sekä pelas-tustiet, joilla tarkoitetaan hälytysajoneu-voille varattua ajotietä tai -yhteyttä lähel-le rakennusta, on pidettävä aina esteet-töminä. Pelastustiet on merkittävä.

Helposti syttyvää materiaalia tai muutatavaraa, joka lisää tulipalon vaaraa taivaikeuttaa tulipalon sammuttamista, eisaa tarpeettomasti säilyttää ullakoilla,kellareissa, rakennusten alla tai raken-nuksen välittömässä läheisyydessä.

Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellari-en ja varastojen kulkureiteillä ei saa säi-lyttää mitään tavaraa. Palavien nestei-den ja kaasujen, räjähteiden ja muidenvastaavien aineiden säilyttämisestä sää-detään erikseen.

Työturvallisuuslaki 299/1958

– – –

9 a § (16.1.1987/27)Työympäristön ja työn suunnittelu

Suunniteltaessa työympäristön rakentei-ta, työtiloja, työmenetelmiä, tuotanto-menetelmiä sekä työssä käytettäviä ko-neita ja työvälineitä on huolehdittava sii-tä, että työ voidaan suorittaa turvallisestija aiheuttamatta haittaa työntekijän ruu-miilliselle tai henkiselle terveydelle.

Työtilaa suunniteltaessa, rakennetta-essa tai muutettaessa on myös huoleh-dittava siitä, että työtilan tilavuus, ilman-vaihto, valaistus, melutaso sekä muutolosuhteet tulevat vastaamaan tässälaissa asetettuja vaatimuksia. Erityisestion huolehdittava siitä, että työpaikan si-säinen järjestely sekä koneiden ja laittei-den sijoittelu mahdollistavat työn turvalli-sen suorittamisen.

– – –

11 §Työhuoneen rakenteet ja tilavuus

Työhuoneen rakenteiden ja materiaalientulee olla turvallisia ja terveellisiä sekäkäsiteltävissä kunnostettavissa ja puh-distettavissa turvallisesti. (29.1.1993/144)

– – –

13 §Valaistus

Työpaikalla tulee olla riittävä ja sopivavalaistus, erittäinkin niissä kohdissa,joissa työntekijän on työskenneltävä tailiikuttava. Mikäli olosuhteet niin vaativat,on tärkeimmille poistumisteille järjestet-tävä tarpeellinen varavalaistus. Työpaik-kaan liittyvällä alueella tulee tarvittaessaolla riittävä ulkovalaistus.

Työpaikkana käytettävässä ikkunatto-massa rakennuksessa tai rakennuksenosassa tulee tarpeellisen valaistuksensaaminen olla turvattu siinäkin tapauk-sessa, että varsinainen valaistusjärjes-telmä joutuu epäkuntoon.

– – –Nosto- ja siirtotyöt sekä työpaikan

liikenne27 a § (16.1.1987/27)

Tavaran kuljetus, käsittely ja varastointion suunniteltava ja järjestettävä siten,että nosto- ja siirtolaitteiden tai siirrettä-vän tavaran liikkeiden työntekijöille aihe-uttamat vaaratekijät voidaan torjua te-hokkaasti. Kuljetuksia ja liikkumista var-ten on varattava riittävästi tilaa ja huoleh-dittava turvallisuuden varmistamiseksitarpeellisesta näkyvyydestä.

Kuormauslaiturit ja -sillat sekä ajoluis-kat on mitoitettava kuljetettavien kuormi-en sekä käytettävien siirto- ja kuljetusvä-lineiden mukaan. Kuormauslaiturilta onoltava ainakin yksi turvallinen poistumis-tie sekä tarpeellinen määrä kulkuteitä.Työntekijöiden putoamisvaara on tarvit-

taessa estettävä kaiteilla tai muilla vas-taavilla suojalaitteilla. (29.1.1993/144)

- - - -

28 §Putoamis-, kaatumis- ja hukkumisvaaraSellaisissa paikoissa, joissa työntekijättyötä suorittaessaan tai liikkuessaansaatavat pudota taikka esineet pudotes-saan tai kaatuessaan voivat heitä vahin-goittaa, tulee työn laatuun katsoen ollatarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia,suojakatoksia tai muita turvallisuuslait-teita. Työntekijöille on järjestettävä tur-vallinen pääsy työskentelypaikoille. Lat-tiat, portaat ja käytävät on pidettävä sel-laisessa kunnossa, ettei liukastumis- taikompastumisvaaraa ole. (16.1.1987/27)

– – –

40 b § (16.1.1987/27)Eräiden muiden kuin työnantajien

velvollisuudetSen, joka korvausta vastaan luovuttaatyöhuonetta, tuotantotilaa, työmenetel-mää tai työssä käytettävää konetta tailaitetta koskevan suunnitelman, onsuunnitelman kohteen ilmoitetun käyttö-tarkoituksen edellyttämällä tavalla huo-lehdittava siitä, että suunnitelmassa onotettu huomioon työsuojelua koskevatsäännökset ja määräykset.

– – –

43 a §Rakentamista koskevia lisävelvoitteita

Edellä 40 b §:ssä tarkoitetussa rakenta-mista koskevassa suunnitelmassa ontarpeellisessa laajuudessa otettava huo-mioon myös sitä toteuttavien työntekijöi-den terveys ja turvallisuus. (11.6.1993/509)

Pääurakoitsijan asemassa oleva työn-antaja on velvollinen huolehtimaan yhtei-sellä rakennustyömaalla turvallisuudenja terveyden kannalta tarpeellisestayleisjohdosta ja osapuolten välisestä yh-teistoiminnasta, toimintojen yhteensovit-tamisesta sekä työmaa-alueen yleisestäsiisteydestä ja järjestyksestä. Ellei työ-maalla toimi pääurakoitsijan asemassaolevaa työnantajaa, kuuluvat nämä vel-vollisuudet rakennuttajalle tai muulle,joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta.(10.1.1997/11)

RT RakMK-21184 KH RakMK-10357 LVI RakMK-00253 säännöstiedosto 20

©R

aken

nust

ieto

säät

iö20

01