Rauhallista Joulua - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19 · 2015-12-18 · Rauhallista Joulua. 2...

Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 4/2015

Joulukuu 201532. vuosikerta

155. numero

s.24VIIMEINEN NUMERO KOLMOISPAPERIA

Rauhallista Joulua

2 Kolmoispaperi 4/2015

TÄSSÄ NUMEROSSAJoulukuu 2015

Kaupunginjohtajan joulutervehdys . . . . . . 2Tilauksessa pakkolakeja ja paikallista sopimista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Perinteet kunniaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Ni hao . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Ay-liike paljon vartijana . . . . . . . . . . . . . . . . . 6Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto . . . . . 7Ei aika mennyt enää palaa . . . . . . . . . . . . . . . 8Hanna Eklund lupaa vuorovaikutteista viestintää . . . . . . . . . . . . . 9Viestintä on osa työturvallisuutta . . . . . . 10Tuhansien tarinoiden sauna . . . . . . . . . . . . 12Kymin Nikkarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Mistä saada hyvää mieltä jouluksi . . . . . . . 17Erkki Lahtiselle Suomen Valkoisen Ruusun I-luokan mitali . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Mitä me arvostamme? . . . . . . . . . . . . . . . . . 19Ihalaisen teollisuusalue . . . . . . . . . . . . . . . . 20Kuivauskoneelta toiselle . . . . . . . . . . . . . . . . 21Kymin vuorotyöntekijät äänestivät lyhyen kierron puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . 22Sokerista suolaa ja ristikon ratkontaa . . . 23Kolmoispaperin toimittaminen päättyy! 24Pilkkikausi lähestyy, Uranpirtille? . . . . . . . 25Jäsenmaksut ja työttömyysturva . . . . . . . 26Syyskokouksien henkilövalinnat . . . . . . . . 27

Toimitus:Koskelankuja 345700 Kuusankoski

Päätoimittaja:Paavo Pesonen040 868 [email protected]@gmail.com

Toimittaja:Anri Mäkynen040 592 [email protected]@gmail.com

Taitto ja paino:Mainosbuumi Oywww.mainosbuumi.fi

Kansipaperi: Silk 150 gSisälehdet: 100 g

ISSNO780-5640

Suomen metsäteollisuu-den tuotteiden vienti pa-rani tämän vuoden kesä-kuussa 12 prosenttia. Pa-peria ja pahvia vietiin vii-si prosenttia, sahatavaraa neljä prosenttia ja vane-ria seitsemän prosenttia vuoden 2014 kesäkuuta enemmän. Paperimassan valmistus kohosi lähinnä vientimäärien nousun ta-kia: Kiina on noussut pa-perimassan merkittäväk-

si vientimaaksi. Elokuun ennakkotilaston mukaan met-säteollisuustuotteiden vienti kasvoi edelleen selvästi. Näkymät ovat hyvät maailman tilanteen epävarmuuden huomioon ottaen.

UPM on ollut ja on myös tulevaisuudessa tärkeä työnantaja ja yhteistyö-kumppani Kouvolan kaupungille, sillä UPM:n yhtiöllä ja sen työntekijöil-lä on näkyvä rooli paikallisyhteisön elämässä.

UPM Kymin sellukapasiteetin laajennusinvestointi on valmistunut ja käyttöönotto on sujunut hyvin. Jo nyt tiedetään, että investoinnille ase-tetut tavoitteet saavutetaan. Hanke on myös aluetalouden ja kaupun-gin kannalta tärkeä, sillä se kasvattaa sellunvalmistuskapasiteetin vähin-tään 700 000 tonniin vuodessa ja lisää raakapuun kysyntää alueella. Li-säksi se tuo alueelle monia uusia työpaikkoja (korjuu, kuljetus, jalostus, alihankinnat) ja samalla vahvistaa alueen elinvoimaa ja tuo myös verotu-loja julkisten palvelujen rahoittamiseen.

Investointi varmistaa osaltaan, että UPM Kymillä on jatkossakin keskei-nen rooli konsernin tehdaskokonaisuudessa. Tämä investointi yhdessä vuonna 2008 valmistuneen kemikaalien talteenottolaitosinvestoinnin kanssa on varmistanut sen, että UPM Kymi on yksi moderneimmista ja kilpailukykyisimmistä sellu- ja paperitehtaista Suomessa.

Investoinnit ovat yrityksen omistajilta ja johdolta vahva viesti siitä, että tehtaan johdon ja työntekijöiden osaamiseen uskotaan.

Kouvolan kaupungin puolesta kiitos kaikille työntekijöille hyvin tehdys-tä työstä sekä Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Lauri LamminmäkiKaupunginjohtaja

Kolmoispaperi 4/2015

KAUPUNGINJOHTAJAN JOULUTERVEHDYS

HYVÄT KOLMOISPAPERI-LEHDEN LUKIJAT

3Kolmoispaperi 4/2015PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES

TILAUKSESSA PAKKOLAKEJA JA PAIKALLISTA SOPIMISTASuomen hallitus sai valmiiksi pakkolakiesityksen vii-kolla 47. Esitys lähti neljän viikon lausuntokierroksel-le ja näillä näkymillä se tulee eduskunnan käsittelyyn helmikuussa. Kyseisessä lakipaketissa on runsaasti kiistanalaisuuksia ja arviot sen vaikutuksesta perustu-vat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin.

Pakkolaeilla leikataan lomarahoista 30 prosenttia ja ensimmäises-tä sairauspäivästä tulee palkaton. Vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.

Oikeustieteen tohtori Jari Hellsten SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektista ennustaa, että Sipilän hallituksen pakko-lait poikivat kanteita. Hellsten ei muista toista vastaavaa tapausta Pohjoismaissa eikä muuallakaan Euroopassa. ”Pääministeri Juha Si-pilän hallituksen pakkolakipaketti on aivan omassa sarjassaan”, tote-aa työehtolakeihin perehtynyt Jari Hellsten.

Lakien mukaan työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia lakia paremmista ehdoista kolmeen vuoteen. Itse työehtojen heikennyk-set sen sijaan jäävät voimaan kolmen vuoden kuluttuakin koskien sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomarahojen pienentämistä. Käytännössä kyseiset leikkaukset tarkoittavat meille sitä, että yksi tili jää vuodessa pois.

Paikallisen sopimisen lisäämisestä selvitysmies Harri Hietala sai valmiiksi raportin, jonka hän luovutti oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille 15.10.2015. Raportissa selvitysmies korostaa, että yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät luot-tamusta, jota ei voida luoda laeilla. Mutta jos tähän ei löydy yhteistä tahtoa, on toinen vaihtoehto muuttaa kuitenkin lainsää-däntöä siten, että paikallinen sopiminen on mahdollista. Kyseinen selvitys on siinä mielessä erikoinen, ettei siihen oikein läm-mennyt palkansaajapuoli eikä työnantajatkaan.

Työnantajan halu on tehdä laaja työmarkkinauudistus, niin kun Saksassa 2000-luvun alussa. ”Sipilän hallituksen pitäisi ottaa tehtäväkseen uudistaa työehtojen sopimusjärjestelmä sallimalla työsuhteen osapuolten poiketa nykyistä huomattavasti laa-jemmin työlakien ja työehtosopimusten määräyksistä. Tällä parannettaisiin suomalaisen työn kilpailukykyä ja lisättäisiin työ-paikkoja Suomessa”, toteavat kyseisen selvityksen laatineet Suomen Yrittäjien Janne Makkula, Atte Rytkönen ja Rauno Vanha-nen.

SAK:lla on selkeä kanta paikallisesta sopimisesta: ”Työpaikoilla tapahtuvaa työehdoista sopimista tulee kehittää yhteistyössä työnantajapuolen kanssa työehtosopimuksissa sovituissa puitteissa. Jotta asioista voidaan sopia paikallisesti, luottamusmies-järjestelmän toimivuus tulee taata kaikilla työpaikoilla”.

Pitääkö todellakin lainsäädäntöä muuttaa paikallisen sopimisen helpottamiseksi? Tälläkin hetkellä työsopimuslaissa on seitse-män kohtaa, mistä voidaan sopia paikallisesti, työaikalaissa viisi, vuosilomalaissa seitsemän ja yhteistoimintalaissa kolme pykä-lää, mistä voidaan aitojen sisäpuolella sopia. Paperin työehtosopimus mahdollistaa yli sadasta asiasta sopimisen.

Mutta mitä tässä sen enempää taivastelemaan maan hallituksen menoa, mehän ne sinne ollaan äänestetty. Vanha sanonta täs-säkin asiassa taitaa osua kohdalleen: ”Sitä saa mitä tilaa”.

Teksti PASI UNTOLAHTI

HYVÄT KOLMOISPAPERI-LEHDEN LUKIJAT

4 Kolmoispaperi 4/2015 SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES

PERINTEET KUNNIAANKävin 2.12. Kuusankoskitalolla Kymin ja Voikkaan eläkeläisten pikkujouluissa, jotka oli järjes-tänyt Kymin Nikkarit ry Kymin 100-vuotissäätiön tukemana. Tilaisuus oli todella mahtava korkeatasoisine esityksineen. Oli todella mukavaa tavata van-hoja tuttuja vuosien varrelta. Kaikkia henkilöitä, joiden kans-sa tilaisuudessa keskustelin, ih-metytti yksi asia: missä on yhti-ön työnantajapuolen edustus? Ihmettelin samaa itsekin.

Näinkö lyhyt muisti yhtiöllä on niiden osalta, jotka ovat vuosien saatossa ol-leet rakentamassa Kymiä siihen huip-pukuntoon, mitä yhtiön johto joka käänteessä toitottaa? Aikoinaan yhti-ön silloinen paikallisjohtaja ilmoitti, et-tä yhtiöllä ei ole mitään intressiä järjes-tää kyseistä tilaisuutta. Olemme nyky-ään vain yksi osa UPM:ää ja pyrimme luomaan yhtenäiset tavat. Paikalliset tavat ja perinteet eivät sovi ison emo-yhtiön linjauksiin.

Toivottavasti EU ei lähde ikinä sovelta-maan samanlaisia linjauksia kuin suuri ja mahtava UPM. Saisimme varmaan-kin yhtenä EU: n yksikkönä heittää itse-näisyyspäivän linnanjuhlille hyvästit ja unohtaa sotaveteraanit, jotka ovat ol-leet rakentamassa Suomea kuntoon. Omasta puolestani suuri käsi Kymin Nikkareille ja 100-vuotissäätiölle siitä, että järjestitte kyseisen juhlatilaisuu-den.

Tehtaalla on herättänyt hämmennys-tä se, että sellu ja paperi ottavat selke-

ää irtiottoa toisistaan. Kohta varmaan-kin kielletään integraatti-sanan käyttö tehtaan porttien sisäpuolella ja portin ulkopuolelle tulee erilliset integraatti-paikat, jossa kyseistä sanaa saa lausua, muttei ääneen.Johdon ja henkilöstön yt-kokoukses-sa työnantaja perusteli suojelupuolen uutta päällikkönimitystä siten, että ha-lutaan satsata työsuojelussa ruohon-juuritasolle. Itseäni on sen lausunnon jälkeen alkanut mietityttää se, minkä-laista maanalaista toimintaa mahtaa-kaan meidän työntekijöiden työsuoje-luvaltuutettu työkseen tehdä.

Puunkäsittely siirtyy vuoden lopulla työaikamuotoon 36. Sen jälkeen sel-

lullakin on työpiste, johon ei työhyvin-vointikeskusteluissa tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Jännityksellä on vii-me aikoina seurattu, kuinka korkeal-le työntekijä voi tässä firmassa koho-ta. Entisenä konekuskina täytyy sanoa, etten edes uskaltaisi olla niin korkel-la, kuin missä puunsyöttökoneen kus-ki työskentelee. Maisemat ovat ainakin viimeisen päälle ja kirkkaalla ilmalla nä-kyy varmaankin Valkealaan asti. Itselle-ni tulee siitä touhusta mieleen Speden vanha kunnon rautakauppasketsi, jos-sa tarvitaan pitkät tikkaat sitä varten, että voi ottaa alahyllyltä tavaraa.

Teksti JORMA TIMONEN

OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA

Jouluterveiset taalta Shangdong-provinssista Kiinasta!

Andritzin starttiapuna taalla Sun Paper-sellutehtaalla, missa on myos kuivauskone ja rakenteilla kaksi paperikonetta.

Asun Jiningin kaupungissa 40 kilometrin paassa tehtaalta. Hyvin lansimainen kaupunki isoine ostoskeskuksineen. Mut-ta kun mennaan tehtaalle pain, niin tuntuu, kuin jokaisen 10 km:n jalkeen aikakausi menisi 10 vuotta takaisin pain per ki-lometri.

Tehtaan lahella esimekiksi kaikki ojat kaivetaan kasin ja mo-poja ja polkupyoria on enempi kuin autoja. Osaa se talvi yl-

lattaa taallakin, vaikkei nailla talvirenkaita olekaan. Tyomat-ka kestaa olosuhteista ja liikenteesta riippuen 30 minuutista puoleentoista tuntiin.

Tehdas on normi sellutehdas omine ongelmineen. Operaat-torit taalla saavat samaa palkkaa kuin mekin, jos vertaa mita elaminen taalla maksaa. Tyontekijoita on kuitenkin tuplasti meihin verrattuna, vaikka automatiikka on samanlaista.

Hyvaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta koko Kymin henki-lokunnalle ja koko Kuusaalle.

Terveisin I smoking pelkele (min ”Kiina-nimi” täällä)

Tupakoiva pelsepuupi itse. Taustalla Unescon maailmanperintokohde Oufu. Sanovat, että siitä paikasta on Kiinan uskonto saanut alkunsa 3000 vuotta sitten.

Lunta hotellin piha-alueella. Lunta voi sataa Kiinassa samoihin aikoihin kun Suomeen saapuvat ensimmäiset lumisateet.

Joulu tulee nykyään Kiinassakin lahjapaketissa tavaratalon kautta ja värivalojen loistaessa.

Ni haoTeksti ja kuvat ISMO SALMINEN

5Kolmoispaperi 4/2015

6 Kolmoispaperi 4/2015 OSASTO 19:N PUHEENJOHTAJA

Suomen heikko tila on ollut yleinen keskustelun aihe. Veto-apua on odotettu milloin miltäkin suunnalta, mutta selkeää talouden nousua ei ole näkynyt. Maan hallitus on ottamassa käyttöön varsin rajut ja poikkeukselliset työkalut, joilla hei-kennetään työväestön asemaa merkittävästi.

Monissa yhteyksissä olen nähnyt ay-liikettä parjattavan siitä, että se on syyllinen Suomen heikkoon kilpailukykyyn. Muis-tettakoon, että ay-liike on laillisesti tunnustettu sopimusosa-puoli, jonka tehtävä on sopia työehtosopimukset ja valvoa, että niitä noudatetaan. Siis kyse on aina sopimuksesta, jota kumpikaan ei voi yksin tehdä. Kyllä tekemiään sopimuksia pi-tää valvoa.

Minkälaisella innolla ollaankaan duunareita kurittamassa, kun samaan aikaan ministeri on ollut veroparatiisiyhtiössä.

Kaikenlainen verosuunnittelu on hyväksyttävää eikä siihen ole mitään pakkolakia tulossa. Näihin meneillään oleviin tal-koisiin soisi osallistuvan kaikkien eikä ainoastaan työnteki-jöiden. Julkisen sektorin osuus oli Suomessa EU-alueen kol-manneksi korkein. Tätäkään ongelmaa ei näytä hallituksella olevan halua korjata.

AKT:n poisjääntiä yhteiskuntasopimuksesta uutisoitiin varsin isosti. EK:n päätös olla tekemättä enää uusia keskitettyjä rat-kaisuja jäi sen sijaan melko vähälle huomiolle. Tämä huomioi-den tulee olemaan vaikeaa jatkaa palkankorotuksissa nolla-linjaa. Uusia työehtosopimuksia aletaan työstämään heti ensi vuoden alusta ja nykyinen paperin TES päättyy 30.9.2016. Pa-peri avaa tulevan liittokierroksen ja tämän jälkeen tulee Me-talli 31.10.2016, AKT 31.1.2017 ja Kemian 30.11.2016. Paljon tulee tapahtumaan ensi vuoden lopulla.

AY-LIIKE PALJON VARTIJANA

Visainen kuva-arvoitus. Mitä ajankohtaista näet kuvassa? Rohkeat vastaukset osoitteeseen [email protected] arvaukset julkaistaan vuodenvaihteen jälkeen nimettöminä osaston nettisivuilla.

Teksti TOMMI BRAGGE

7Kolmoispaperi 4/2015KIRKKOHERRAN JOULUTERVEHDYS

Jouluevankeliumissa taivaan enkeli ilmoitti:

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilo-sanoman, suuren ilon koko kansalle. Tä-nään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Her-ra. Tämä on merkkinä teille: te löydät-te lapsen, joka makaa kapaloituna sei-messä.”

Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylis-ti Jumalaa sanoen: - Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisil-lä, joita hän rakastaa.”

Jouluevankeliumissa esitetty toivomus ”maan päällä rauha” tuntuu tällä hetkel-lä melko epävarmalta. Viimeisten kuu-kausien aikana maailmassa on ollut kaikkea muuta kuin rauhaa. Maailman rauhattomuuden ja väkivallan seura-ukset näkyvät myös Suomessa ja Kuu-sankoskella. Maahamme ja kotikau-punkiimme on saapunut satoja turva-

paikanhakijoita, jotka ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa. Tällä hetkellä maailmamme kaipaa rauhaa ja sitä, et-tä ihmisillä olisi hyvä tahto.

Vaikka maailmassa on rauhatonta, niin joulu tuo meille joka tapauksessa suu-ren ilosanoman – ilon, joka kuuluu kai-kille – ilon, jonka ulkopuolelle ei jäte-tä ketään.

Joulun perimmäinen sanoma auttaa meitä heittämään arkihuolemme. Ker-toohan joulu meille rakkaudesta, joka annetaan meille ilman omia suorituksia ja ponnisteluja.

Jeesus syntyi hyvin arkisesti karjasuo-jaan keskelle veroilmoituskiireitä. Jee-suksen maailmaan tulon kautta Juma-la puuttui historian kulkuun. Hän puut-tui siihen sen tähden, että emme säi-kähtäisi, vaan jokainen meistä löytäisi elämän mielekkyyden ja tarkoituksen. Löytäisi toivon ja levollisuuden. Joulu-rauhan.

Nyt on juhlan aika, mutta pian juhla vaihtuu arkeen. Joulun sanoma kestää kuitenkin vielä tapaninpäivänkin men-tyä. Joulun sanoma on tarkoitettu joka päivälle. Se on tarkoitettu voiman anta-jaksi erityisesti harmaan arjen keskelle. Joulu on iloinen juhla, me saamme yh-dessä kiittää Jumalaa Jeesuksen synty-mästä ja iloita siitä. Saamme kiittää ja iloita Jumalan rakkaudesta.

Jumalan siunaamaa joulua toivoo Kimmo Ylikangas

Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto

Teksti KIMMO YLIKANGAS

8 Kolmoispaperi 4/2015 ANRIN PAKINA

Muutama kuutio vettä on Kymessä virrannut sii-tä, kun oltiin auttelemassa Vätön Penttiä ja nipu-tettiin monisteita yhteen. Taisivat olla vielä niitä kammella veivattuja spriimonisteita. Pentti jakeli niitä sitten ympäri tehdasalueita Kymillä ja Voik-kaalla. Se oli alkua sille ajanjaksolle ja erään leh-den ilmestymiselle. Se on nyt loppumassa. Ei ai-ka mennyt enää palaa. Mutta ei voi kieltää, ettei-kö olisi hiukan nostalginen olo erään ajanjakson päättymisestä johtuen. Monta mukavaa muistoa on jäänyt mieleen.

Kun liityin ammattiosastoon, olin muutaman vuoden aktiivi-sesti osaston toiminnassa mukana. Silloin osastossa oli suht aktiivista nuoriso- ja naisjaostotoimintaa. Nuorisojaoston ai-koihin pidettiin mm. TSL:n opintokerhoja. Muistan, että ai-nakin englantia opiskeltiin ja taisi olla joku Kymenlaakso- ja Kuusankoski-aiheinenkin opintokerho.

”Ansioluettelooni” ammattiosaston toiminnassa voin lisätä, että olin hetken nuorisojaoston puheenjohtajana, mutta en järin hyvällä menestyksellä. – No, olenhan kansantanhunnut-kin. Ja naisjaoston kokouksista on jäänyt mieleen, että koko-uksen lopussa aina arvottiin jotakin - usein itse tehtyä. Nais-jaoston vahvat vaikuttajanaiset ja se, miten he pärjäsivät ns. miesten maailmassa, ovat jääneet mieleen. Joulun aika on käsillä. Tehtaalle pukki on jo varmaan lahjansa jakanut. Uudet investoinnit ovat startanneet ja lisää uutta in-vestointia ollaan arkkisalissa rakentamassa. Toi se pukki myös hiukan risujakin. Arkkisalin investointi ei hallituksen toiveista huolimatta avaa uusia työpaikkoja.”Smart saitit” taitavat olla jo hallinnassa. Saas nähdä, mitä muutoksia on tulossa. No, hiljaa hyvä tulee.

Lyhytkierto voitti äänestyksen työaikamuodosta. Itse olisin ollut pitkänkierron kannalla ja eräät kantani tietäneet kyse-livätkin, että harmittaako. No ei harmita. Nyt mennään näillä.

Ei aika mennyt enää palaaTeksti ANRI MÄKYNEN Maailmassa aika on nyt musta ja har-

maa. Yksi on kuitenkin ihan varmaa. Joulu on kuitenkin kohta päällä.Toivottavasti silloin on lunta täällä.


on uuden turvallisuus- ja ympäristöpäällikön viesti paperitehtaan työntekijöille.

Kymin Paperitehtaan uusi tur-vallisuus- ja ympäristöpäällik-kö Hanna Eklund sanoo työ- ja ympäristönsuojelun liittyvän usein toisiinsa. Konsernin ym-päristötiimissä ja vaneritehtai-den ympäristöpäällikkönä ko-kemusta hankkinut Eklund tie-tää, että monissa yrityksissä ympäristö- ja turvallisuusasi-at on sidottu tiiviimmin toisiin-sa kuin UPM:ssä. Hänen mieles-tään se on tulevaisuuden suun-taus.

- Vaneripuolella työskennellessäni seu-rasin vaaratilanneilmoituksia ja turval-lisuushavaintoja. Huomasin, että ne olivat usein samalla ympäristöhavain-toja. Siksi näiden asioiden hoitaminen yhdessä on järkevää, uskoo Hanna Ek-lund, jonka mielestä Kymillä työturval-lisuuden taso on hyvä.

Paperiteollisuudessa koneet ovat suu-ria. Kun jotain sattuu, voi sattua tosi pahasti. UPM:n turvallisuuskampanjan myötä saavutetun tason säilyttäminen on haastavaa.- Pitää vaikuttaa henkilöiden asentee-seen. Tiedotus täytyy pitää sopivalla ta-solla ja oikeanlaisena. Muuten voi tul-la ähky ja sen myötä piittaamattomuus koko hommaan.

Uudessa työssään Eklund lupaa liikkua tehdassaleissa. Sähköisen viestinnän li-säksi henkilökohtainen läsnäolo ja kes-kustelut työntekijöiden kanssa ovat

tärkeä osa turvallisuus- ja ympäristö-päällikön työtä. Kahdensuuntainen vuorovaikutus on Hanna Eklundin mie-lestä parempi vaihtoehto kuin pelkkä sähköpostien lähettely. Myös palaute aloitteesta, joka syystä tai toisesta jää toteutumatta, pitää muistaa antaa.

Neuvova ja ohjaava asenne turvalli-suusasioissa tuottaa Eklundin mielestä

parempaa tulosta kuin uhkaavaan sä-vyyn esitetyt vaatimukset.- Vaikeassakaan tilanteessa ääntään ei kannata korottaa. Se saa aikaan vasta-reaktion ja kuuntelijan korvat mene-vät lukkoon. Jos haluaa saada viestin-sä ymmärretyksi, on positiivinen lähes-tymistapa oikea, sanoo Eklund.

Teksti ja kuva PAAVO PESONEN

HANNA EKLUND LUPAA VUOROVAIKUTTEISTA VIESTINTÄÄ

Kentällä tavataan


TTK:n paperiteollisuuden työsuojelun ajankoh-taispäivillä Lappeenrannassa 24. marraskuuta keskityttiin viestintään. Päivän aikana pohdit-tiin vuorovaikutuksen, läsnäolon ja visuaalisuu-den vaikutusta työturvallisuuden ja työtervey-den edistäjänä.

Osa yrityksen kulttuuria- Turvallisuuskulttuuria ei voi kehittää irrallisena osana yrityk-sen toimintaa. Ei voi neuvoa tekemään toisin kuin itse tekee. Johtajien on näytettävä itse esimerkkiä, sanoo työterveyslai-toksen psykologi Tiina Koivisto. Hänen mukaansa kasvokkain tapahtuva viestintä on tehokkain tapa, koska se antaa vies-tin vastaanottajalle mahdollisuuden osallistua keskusteluun. - Viestinnän pitää olla innostunutta ja viestijän on oltava luo-tettava. Kokeneenkaan ei kannata mennä viestintätilantee-seen valmistautumatta, sanoo Tiina Koivisto.

Monikansallisuus haasteenaTyövoiman liikkuvuus on luonut työsuojeluun uuden haas-teen. Varoituskylttien ja ohjetaulujen tekstejä ei välttämät-tä ymmärretä. Turvallisuuskulttuuri työntekijän kotimaassa

saattaa poiketa suomalaisesta kulttuurista.ISO 7010-standardi on vahvistettu myös eurooppalaiseksi standardiksi. Tämän odotetaan vähentävän erilaisten merkki-en määrää Euroopan eri maissa. Merkit on jaettu kielto-, mää-räys-, palotorjunta-, pelastus- ja varoitusmerkkeihin.- Kuvalliset kyltit toimivat yli kielirajojen. Kotimaisessa vies-tinnässä kannattaa niin ikään luottaa kuvan voimaan. Ly-hyt teksti ja suuret kuvat ovat tämän päivän viestintää, tote-aa Stora Enson Veitsiluodon tehtaan viestintäpäällikkö Tais-to Saari. - Viestin on toimittava kuin mainos. Sen on herätettävä huo-miota ja saatava aikaan kiinnostus asiasta. Onnistunut viesti saa kohteessaan aikaan halun toimia viestin osoittamalla ta-valla, sanoo Saari.

Ei kylttitulvalleKylttien ja merkkien määrään kannattaa kiinnittää huomio-ta. Niiden liiallinen määrä saa ihmiset piittaamattomiksi. Jos laitetaan uusi merkki, voi yhden tai ehkä useammankin to-dennäköisesti poistaa. Taisto Saari sanoo nähneensä tehtai-ta, joista vanhat kyltit ja tiedotteet eivät lähde pois kulumal-lakaan.

Viestintä on osa työturvallisuutta

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Markku Tolvanen ja Mikael Tschernov aluehallintovirastosta keskustelevat tauolla. Mm. lait ja asetukset säätelevät työsuojelutoimintaa. Aluehallintovirasto valvoo, että niitä noudatetaan.

Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN

Työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntin mielestä työuraa pitäisi voida muokata elämäntilanteen mukaan.

Kaukopäässä kaivataan malttia ja työurien suunnittelua

Koneisiin ja työympäristöön liittyvät asiat Stora Enson Kau-kopään tehtaalla ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Vaarati-lanteet ja onnettomuudet ovat viime aikoina liittyneet usein henkilön itsensä toimintaan.- Kaikenlaista kompurointia on sattunut. Paine tuotannon määrästä saa aikaan vaarallisen kiireen tunteen, sanoo työ-suojeluvaltuutettu Seppo Jäntti ja jatkaa: on vielä tehtävää, että jokainen malttaisi tunnistaa vaarat ennen työn aloitta-mista. Vaarojen tunnistaminen osana jokapäiväistä toimin-taa vähentäisi myös vapaa-aikana tapahtuvien tapaturmien määrää.

Työurien suunnitteluun pitäisi Jäntin mielestä kiinnittää huo-miota. Ihminen ei jaksa mennä koko elämäänsä kaasu poh-jassa.- Työn määrän pitäisi olla sopiva kuhunkin elämäntilantee-seen. Se on osa turvallisuutta ja työhyvinvointia, sanoo työ-suojeluvaltuutettu Seppo Jäntti.

Kolmoispaperi 4/2015 11

UPM Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetut kiittävät työntekijöitä luottamuksesta tultuaan valituiksi uudelleen tehtäviinsä kaudelle 2016-2017.Työsuojeluvaltuutettu Paavo PesonenI varavaltuutettu Veli-Matti PynnönenII varavaltuutettu Pekka Huotari

Työsuojeluvaltuutetun tavoittaa puhelimitse numerosta 040 868 2708. Varavaltuutetun hoitaessa tehtävää kuuntele poissaolotiedote ja paina näppäintä 1.


Vuonna 1955 rakennettu sauna sijaitsee Etelä-Karjalassa, Järvitaipaleen linnoituksen kupeessa, Matalajärven rannalla. Sauna on osa Kymin Osa-keyhtiön rakennuttamaa tukkijätkien kämppä-kokonaisuutta. Tilaan kuului saunan lisäksi työn-johtajalle, emännälle ja kymmenelle tukkijätkäl-le majoitustilat. Myös kahdeksalle metsätyötä tekevälle hevoselle oli rakennettu talli tilan poh-joispäähän.

Mutta palataan tähän vuonna 1971 melkein palaneeseen saunaan. Suora lainaus nimismiehen kuulustelupöytäkirjas-ta: ”Saunaa oli alettu lämmittää klo 17:00 aikoihin tavalliseen tapaan koivupuilla. Saunaa oli lämmitetty siten, että neljäs pesällinen oli palamassa noin klo 20:30 aikaan, jolloin lippu-tangossa olevaa lippua laskettaessa havaittiin saunasta tule-van tavallista enemmän savua ja samalla nähtiin saunan si-sällä tulta. Kuulusteltava oli heti sulkenut kaikki saunan ovet ja ikkunat. Sitten alettiin kantaa järvestä ämpärein ja kattiloin vettä, jota kuulusteltava kaatoi savupiipusta sisälle jatkuvasti, ainakin 40 minuutin ajan estäen palon leviämistä.”

Palo tuhosi saunasta vain sisätiloja, mistä varmaan on kiittä-minen näitä nimismiehenkin tarmokkaiksi kavereiksi kutsu-mia alkusammuttajia. Vettä piipusta sisään! Tuohikotin vpk oli sitten hoitanut viimeistelyn.

Jos tämän tuhansien tarinoiden saunan seinät osaisivat pu-hua, kertoisivat ne kaikki paperitehtaan silloiset ilot, surut ja murheet. On siellä varmaan ylpeänä mainostettu suuriakin

sankaritekoja, kuka isoista kaloista, kuka suurista mustikka- tai sienisaaliista. On joku varmaan komeista naisistakin saat-tanut siellä joskus elvistellä. Sitä en tiedä, voisiko siellä joku synkkyyteen vaipua - ei varmaan. Eiköhän siellä muutamat tonnit ”kottiakin” ole tuotettu, varmaan ihan priimaakin on pukannut. Tämän saunan lauteilla on myös kylvetty satojen pilkkikilpai-lujen, läksiäisten ja syntymäpäivien jälkilöylyjä.

Saunan takaisen tunkion tasaamisessa löytyneet lasiset esi-neet kertovat, että kivaa on ollut ja sen, että pukuhuoneen penkillä on nautittu muustakin kuin kansalaisluottamukses-ta. Myös kymmenet perheet ovat vuosittain viettäneet lomi-aan Järvitaipaleen maisemissa. Silloiset lapset varmaan muis-tavat vanhan, erittäin pitkän eikä niin suoran laiturin. Saattoi olla ukoilla haastetta loppuillasta mennä uimaan.

Olihan tämä kämppä kaikkien yhtiöläisten vuokrattavissa yli 40 vuotta kesät ja talvet, juhannuksista jouluihin, kinkun ja piparin paiston tirinästä aina kokkojen valaisevaan loistoon. Paikan legendaarisin juttu lienee se, kun kahden pariskun-nan syvään kaivoon kylmenemään laittama ”virvokeämpä-ri” oli kaatunut. Ei auttanut muu, kuin porukan kevyin mies ämpärin päälle istumaan ja muut veivillä laskemaan kaveria kaivon pohjalle. Olivat silloin rouvatkin tosissaan veivin var-ressa, saattoihan heitäkin janottaa. Vettä oli kaivossa reilus-ti yli miehen mitan. Ei maittanut kuulemma kaverille ryyppy homman jälkeen, vaan hän luikki ripeästi saunan pehmeään lämpöön, kunnes taas kuppi maittoi!

Tuhansien tarinoiden sauna

Järvitaipaleen erämajan varmaan muistaa moni yhtiöläinen. Pyrin pitämään sen kunnossa ja sen myötä jatkamaan monien paperimiesten perinnettä Etelä-Karjalassa.

Teksti ja kuvat TAPIO SAARINEN


Kevyen remontin lisäksi sauna on saanut edustalleen pienen terassin ja seiniinsä uuden värin. Ryhti on jälleen kuin nuorella sotilaalla.

Vielä muutama vuosi sitten sauna näytti tältä. Rakenteet olivat edelleen kunnossa, mutta ulkoasu oli päässyt jo rapistumaan. Tällaisena entiset erämajojen kävijät sen muistavat.


Teksti JUHANI HAAPALAKuvat JOHANNES WIEHN JA JUHANI HAAPALA

Kymin Nikkarit on nyt joulutauolla, mutta tule-va kausi avataan jo 11.1.2016. Lopuillaan olevan vuoden aikana yhdistyksen jäsenmäärä on jatka-nut kasvuaan ja on nyt 315. Kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumat ovat olleet suositumpia kuin koskaan aikaisemmin. Puutyöpajalla, kutomol-la ja tilkkutyöryhmissä on ahkeroitu entiseen ta-paan.

Onnistunut toimintavuosiVuonna 2015 Nikkarit on ollut näkyvästi esillä. Juhlanäytte-ly onnistui hyvin. Tapahtuma oli osoitus Nikkarin hyvästä tal-koohengestä. Runsas ja aktiivinen yleisö oli paras kiitos yh-distyksen kädentaitajille. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissää-tiön tuella Kymin Nikkareilla oli mahdollisuus tarjota noin 70 esikoululaisille juhlanäyttelyn yhteydessä askarteluhetki.

Tilkkutyöryhmän peittolahjoitus Kymenlaakson Keskus-sairaalalle sekä puutyöpajan pöllönpönttö-yhteistyöprojek-ti Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kanssa ansaitsevat myös tulla mainituiksi.

Loppukesän pihatapahtuma sai väkeä liikkeelle, vaikka ta-pahtumaa ei saatu niin sanotun tallinmontun yhteiseksi ta-pahtumaksi. Askarteluteemaa Nikkarit on jatkanut myös syk-syllä. Perheen yhteiset askartelupäivät ja Terhokerhon vierai-lu ovat tarjonneet mukavia askarteluhetkiä osallistujille Nik-karin puutyöpajalla.

Iloa ja yhdessä oloaYhdistyksen toiminta on viimeistään nyt osoittanut, että olemme onnistuneet luomaan yhteisön, jolla koetaan olevan merkitystä. Tapahtumissa ja harrastetoiminnassa on koet-tu rentoa yhdessäoloa ja tekemisen iloa. Kymin Osakeyhti-ön 100-vuotissäätiö on ollut yhdistyksen tukena toiminnan

alusta alkaen. Nikkarit on kiitollinen siitä, että säätiössä näh-dään tämän työn merkitys hyvinvoinnin ja vireyden luojana.

Tulevana vuonna jatketaan totuttuun malliin. Kulttuuri- ja va-paa-ajan toiminnassa on luvassa retkiä ja kulttuuria. Käden-taitoryhmät tarjoavat monenlaista tekemistä sekä kursseja. Loppukesästä on luvassa tapahtuma Tallinmontussa. Tapah-tumaan yritetään houkutella mukaan myös muut tallinmon-tun yhdistykset.

Joulujuhla eläkeläisilleKymin Nikkarit järjesti nyt kolmannen kerran joulujuhlan Kymin ja Voikkaan tehtaan eläkeläisille Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuella. Juhlan kävijämäärä on kasvanut vuosi vuodelta ja nyt mukana oli yli 350 eläkeläistä. Tilaisuus alkoi yhteisellä glögi-hetkellä. Varsinainen juhla oli musiikki-painotteinen. Ohjelma koostui paikallisista esiintyjistä sisäl-täen sopivasti nuoruutta ja kokemusta. Juhlan jälkeen jou-lukahveilla keskusteltiin varsin vilkkaasti ja tavattiin tuttuja.Juhla sai eläkeläisiltä suuret kiitokset.

Juhlasta on muodostunut jo perinne ja se tuntuu olevan odo-tettu joulunalustapahtuma. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotis-säätiöltä juhla on hieno ele eläkeläisiä kohtaan. Monet juh-laan osallistuneista ovat eläneet Kuusankosken tehtaiden nousut ja laskut. He ovat myös huomanneet 100-vuotisääti-ön roolin työväestön tukijana niin koulutuksessa kuin virkis-tystoiminnassakin. He arvostavat sitä.

Hellevi Andersson, Soile Nikkanen, Harri Venemies, Matti Remes ja Pekka Pöysä olivat juhlasta mielissään. Paperitehtaan varapääluotta-

musmies Tapio Saarinen oli tullut tapaamaan entisiä työtovereita. Allekirjoittanut (oik.) tyytyväisenä juhlan saamasta suosiosta.

Nikkarin retkellä Kuusamossa. Evästauko karhunkierroksella.

Askartelupäivänä pääsi pikkuväki kokeilemaan puusepäntaitojaan.

KYMIN NIKKARIT JÄRJESTÄÄ MONIPUOLISTA TOIMINTAA

15Kolmoispaperi 4/2015Keskustan koulun musiikkiluokkien luokka M5 väläytti taitojaan eläkeläisten joulujuhlassa.


SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN...

KESKITTÄJÄLLE SELKEITÄ ETUJA JA HUOLETONTA TALOUDEN- HALLINTAA op.fi/keskita


hyvää mieltä jouluksi

Kolmoispaperi-lehden kirjoittajat toivottavat

lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Iloista Uutta Vuotta

MISTÄ SAADA

Turku julistaa kohtapuolin joulurauhan. Siinä kehotetaan tätä aikaa asiaan kuuluvalla hartau-della viettämään sekä hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään.

Mitenkähän on? Maailmalla on kriisipesäkkeitä toisensa jäl-keen. Ääriryhmät lietsovat pelkoa Euroopassakin. Joka puo-lella räiskitään. Ei voi ymmärtää, mitkä motiivit saavat ihmiset radikalisoitumaan niin, että lahdataan ihmisiä kylmästi. Pelon lietsominen ja vääräuskoisten hävittäminen - sekö on sitten muka kunnioitettavaa? Ei voi ymmärtää.

Turvallisuutta tehostetaan pohjolassakin. Pakolaisia pyrkii Eurooppaan ja siitä kautta Suomeenkin. Maailmalta leviää kuvia pakolaisista kurjissa oloissa, toisaalta taas kuvia leveästi

hymyilevistä ryhmistä nuoria miehiä. Pakolaiskeskukset val-taavat vähän jokaisen naapurustoa. Ei voi olla ajattelematta maahantulijoita ja heidän vielä elossa olevia, ahdingossa ja pelossa eläviä läheisiään.

Revi siitä sitten joulumieltä! Joulukeräykset kolahtavat pos-tiluukuista. Ihmiset heltyvät keräyksille. Antavat vähästään. Kun vaan tietäisi, että keräysten tuotto menee oikeisiin koh-teisiin. Niin moni viettää erilaisen joulun tänä vuonna eri puolilla tehtyjen terrori-iskujen vuoksi. Toivottavasti pohjo-lassa saamme viettää rauhallisen joulun tänäkin vuonna.

Tällä kertaa on helppo olla missien kanssa samaa mieltä, kun he toivovat maailmaan rauhaa.

Teksti ANRI MÄKYNEN


ERKKI LAHTISELLE SUOMEN VALKOISEN RUUSUN I-LUOKAN MITALI Teksti ja kuva PAAVO PESONEN

Tasavallan Presidentti on myöntänyt Itsenäi-syyspäivänä suojeluvalvoja Erkki Lahtiselle Suo-men Valkoisen Ruusun I-luokan mitalin. Nuh-teettomasti hoidettu työ ei yksinään riitä mita-lin myöntämiseen. Myöntämisperusteina voivat lisäksi olla muun muassa pitkään kestänyt järjes-tötyö, luottamustehtävissä toimiminen ja yhteis-kunnallisesti merkittävien asioiden hoito. Edelly-tyksenä on lisäksi henkilön hyvä maine.

Pitkän työuransa lisäksi Erkki Lahtinen on toiminut lähes yh-täjaksoisesti työosastonsa luottamustehtävissä yli kahden vuosikymmenen ajan. Ammattiosastonsa toiminnan lisäksi

Lahtinen on kuulunut Kymin tehdaspalokuntaan niin ikään yli kahdella vuosikymmenellä. Kymintehtaan Tehdaspalo-kunta ry:ssä Lahtinen on hoitanut Säkälän isännän tehtävää lähes yhtä pitkään.

Huomionosoitus tuli Erkki Lahtiselle yllätyksenä, ja hän odot-taa merkkien luovutusta tyytyväisin mielin.

Erkki Lahtisen lisäksi Kymillä ansiomerkki myönnettiin pape-ritehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksoselle (Suomen Valkoi-sen Ruusun ritarimerkki) ja paperitehtaan päivämestari Pek-ka Heikkiselle (Suomen Valkoisen Ruusun I-luokan mitali kul-taristein).


Mitä me arvostamme?

Tänään maailmanrauha on ko-etuksella ja pakkolait uhkaavat Suomen työväestöä. Auttamat-ta tulee mieleen, mitä me to-della arvostamme. Keskustelu arvoista on noussut esille myös pakolaistulvan myötä. Kenelle kuuluu rauha, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus? Kuuluu-ko se kaikille vai vain pienelle joukolle?

Turvallisuus on meidän tärkeimpiä ar-vojamme. Ympärillämme vallitsevat uhkat lisäävät luonnollisesti turvalli-suusarvojen merkitystä. Suomessa pel-ko työpaikan menetyksestä on mie-hillä suurempi kuin naisilla. Yksi seli-tys tälle on, että Suomesta on mies-valtaisia teollisia työpaikkoja hävinnyt paljon. On selvää, että ihmisten arvo-jen muutoksella on iso merkitys talou-teen, mutta yritysten arvot vaikuttavat myös yksittäisen ihmisen elämään. Esi-merkiksi Nokia sovelsi kilpailua ja eriar-voisuutta korostavia arvoja johtamises-saan ennen alamäkeä.

Professori Klaus Helkama on tutkinut suomalaisten arvoja ja hän julkaisi ai-heesta kirjan ”Suomalaisten arvot - mi-kä meille on oikeasti tärkeää?”

- Tärkeimmät arvot säilyvät yleensä lä-pi elämän melko muuttumattomina. Rehellisyys on ollut ykkösarvo jo pit-kään. Vielä jokunen vuosikymmen sit-ten myös itsekuri oli tärkeä arvo. Nyt edelle ovat menneet rohkeus ja va-paus. Erot nuorten ja vanhojen arvojen välillä ovat kasvaneet. Nuorena hae-taan mielihyvää ja virikkeitä elämään. Vanhemmat arvostavat taas yhteisölli-syyttä ja perinteitä, toteaa Helkama.

Kuun alussa myös T-media julkaisi tut-kimuksen ”Kansan arvot 2015”. Tutki-mus osoittaa, että hallituksen luotta-mus on tippunut alle 40 prosenttiin ja työnantajajärjestöihin luottaa noin nel-jännes. Ei ihme. Hallituksen poukkoi-leva politiikka eivätkä ministereiden käyttäytyminen ja osaaminen herä-tä kansalaisissa luottamusta. Jos muis-tellaan niitä Perussuomalaisten arvoja, joita he esittivät ennen vaaleja, silloiset

sanat ja nykyiset teot eivät oikein vas-taa toisiaan.

EK ja hallitus ovat heittäytyneet yhteen ja yrittävät pakolla ajaa ay-liikkeen ah-dinkoon. He tietävät, että paikallisella sopimisella voidaan heikentää monia työntekijöiden oikeuksia. Paitsi jos he soveltavat samoja sääntöjä kuin johta-jiinsa. Huonosti tehdystä työstä saa kyl-lä potkut, mutta mukaan miljoona eu-roa erorahaa – se varmasti sopii myös duunarille.

Y-sukupolvelle tai nettisukupolvel-le (miten sitä nyt kutsutaankaan tätä nuorempaa työväestöä, joka on tottu-nut pätkätöihin) sitoutuminen pysy-vään työpaikkaan on aivan toista luok-kaa kuin meillä vanhemmilla. Työpaik-ka saattaa vaihtua nopeastikin, jos työ ei täytä toiveita. Heidän mottonsa on ”tee töitä elääksesi - älä elä tehdäkse-si töitä”.

Mitkä arvot näkyvät Kymillä? Vaikka Ky-miin on investoitu todella paljon, epä-varmuus työpaikkojen tulevaisuudesta ei ole kadonnut. Kilpaileva markkinata-lous on heittänyt perinteet romukop-paan eivätkä entiset toimintatavat ole arvossaan. Yhteisöllisyys on katoamas-sa liiketoiminta-alueiden sisäiseen kil-pailuun. Työaikajärjestelyt puhuttavat henkilöstöä. 12 tunnin työvuoroihin on voimakas halu, joka on selkeä vies-ti arvostuksen muutoksesta vapaa-ajan ja työn suhteen.

Itse kuulun siihen suureen ikäluok-kaan, joka arvostaa turvattua työsuh-detta. Uskon siihen, että töitä riittää. Ainoa huolenaihe on se, kuinka pahas-ti tämä nykyhallitus ehtii tämän maan asiat tyriä.

Teksti JUHANI HAAPALA


IHALAISEN TEOLLISUUSALUEELLA RIITTÄÄ LOUHITTAVAA

Teksti ja kuva PAAVO PESONEN

Nordkalkin Lappeenrannan tuotantolaitoksessa Ihalaisen tehdasalueella tehdään avolouhintaa. Louhos on yli 150 metriä syvä ja puolitoista ki-lometriä pitkä. Avolouhoksen pinta-ala on noin 40 ha ja koko tehdasalue on 400 hehtaarin kokoi-nen. Louhittavaa riittää tämän päivän ennustei-den mukaan ainakin 50 vuodeksi.- Kaivos on jo nyt melkoinen monttu, mutta avolouhinta kan-nattaa vielä, sanoo käyttöpäällikkö Jussi Kaksonen.

Nordkalkin Lappeenrannan tuotantolaitokseen kuuluvat kai-vos sekä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia val-mistavat rikastamot. Alueella toimii myös kalsiumkarbonaat-tipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita paperi- ja kartonkiteollisuudelle valmistava Nordkalkin tytäryhtiö Suo-men Karbonaatti Oy.

Louhinta tapahtuu räjäyttämällä. Louhintaräjäytykset tapah-

tuvat satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta samaan ai-kaan päivästä. Räjäytyksistä ilmoitetaan aina näkyvillä ja kuu-luvilla valo- ja äänimerkeillä. Räjäytyksen aikana alueella toi-mitaan turvallisuusohjeiden mukaisesti: suojaudutaan ra-kenteeltaan kiinteään rakennukseen tai erikseen merkittyyn suojatilaan. Esimerkiksi auto ei ole riittävä suojapaikka.

Nordkalkilla on pitkät perinteet työsuojelussa. Historian kir-jat kertovat, että ”tapaturmasuojelutyö” pyörähti käyntiin Pa-raisilla jo 1930-luvulla. Niihin aikoihin myös työhön oton suo-situkset poikkesivat nykyisestä. Tuuheat viikset ja tupakoin-ti katsottiin eduksi. Viikset vaikeuttivat kaivospölyn pääsyä keuhkoihin. Jos pölyä keuhkoihin kuitenkin joutui, auttoi tu-pakan aiheuttama yskä kakomaan sen pihalle.

Kymin luottamus- ja työsuojeluasiamiehet tutustuivat kai-vokseen 20.10.2015.

Avolouhos näyttää sumuisessa syysilmassa aavemaiselta. Kaivosta kiertävillä ajoväylillä ei ole sattunut rotkoon suistumisia. Läheltä piti-tapauksia on kyllä käynyt.

Kuivauskoneelta toiselleSeison uuden kuivauskoneen vieressä ja odo-tan ”päätä”. Mietin, kuinka vielä muutama kuu-kausi sitten olin vaatteet hiestä märkänä ja jalat turtana vanhan koneen rappujen ravaamisesta. Useamman tunnin jälkeen alkoi pyörryttää, vaik-ka vettä olisikin juonut sopivin välein. Näinhän oli aina toimittu, eikä tätä ihmetelty. Päinvastoin saatettiin ihmetellä, että mihin sitä uutta konet-ta tarvitaan, kun vanhakin pelaa hyvin. Siinä seisoessa uuden kuivauskoneen vierellä en kaipaa van-haa konetta. Fyysisesti työmaa on suurempi, mutta koska ko-neella ei ole toivottoman kuuma, ei työ tunnu niin raskaalta. Konetta putsattaessa käsivoimia kyllä tarvitaan, mutta kulke-minen sujuu osittain hissin kanssa. Toki eräs työtoveri sanoi, että minulla on sitä herttaista vanhusta ikävä, vaikka osasi tuo välillä kiukutellakin.

Vanha kuivauskone, joka oli rakennettu vuonna 1964, ehti täyttää 50 vuotta ennen purkamista. Purkamista oli mietit-ty jo aikaisemmin, kun sellua ei vielä myyty paaleina. Purku-päätöstä ei kuitenkaan onneksi tullut, ja vanha kone sai ajel-la vielä monet vuodet. Hitaasti ja varmasti. Kyllä ikä jo näkyi koneella. Pelkästään jo vuotoja oli niin paljon, että kaikki pai-kat olivat öljyssä sekä sellu- ja metallipölyssä. Työvaatteet oli-vat harvoin ”pakasta vedetyn” näköiset. Työtahti oli vanhalla koneella verkkaisempi kuin uudella. Kul-

jetin täyttyy nyt sellaisella vauhdilla, että heikompaa hirvit-tää. Aika vauhtia saa siis varastojärjestelijä ajella trukilla. Va-rastolla vielä odotellaan, millaisiksi käytännöt muodostuvat. Millaisella kyydillä paaleja tulee, kun koeajot on suoritettu ja arki alkaa? Vanhan koneen paalauslinjan kanssa taisteltiin välillä, kun vanhat koneet eivät enää jaksaneet sitäkään vauhtia. Toisaal-ta taas eri lajejakaan ei ollut niin montaa kuin nyt uudella ko-neella. Laitteet ovat tietysti hienompia nykyisin. Lankakoneet ajavat metallilangat loppuun eikä pohjia tarvitse nostella kä-sin hukkaan heitettäväksi. Kehitys kehittyy, vai mitenkäs ne nuoret sanovat. Uudella koneella on myös ihan uusia työtovereita. Aluksi hiukan mietittiin, miksi uusia henkilöitä niin kiireellä etsit-tiin muualta. Nyt jälkikäteen ajatellen uudet henkilöt toivat piristysruiskeen työmaalle. Ainakin omasta mielestäni kaik-ki on otettu hyvin vastaan ja kaikille riittää töitä. Töihin on ki-va tulla.

Pikkuhiljaa uudella kuivauskoneella alkaa henkilökunnal-la olla hommat hallussa. Toki se vielä oman aikansa vie, kun kaikki on uutta. Pientä säätöä vielä tarvitaan ja koeajoja jou-lun aikaan. Työturvallisuuspuolella on vielä tehtävää. Käytös-sä on nyt kemikaaleja ja laitteita, joita ei sellutehtaalla ole ai-emmin ollut.

Uusi on aina uutta ja on hienoa, että Kymi sai tällaisen investoinnin. Sellutehdas sai jatkuvuutta ja varmuutta tuleviksi vuosiksi, tuumii allekirjoittanut.

Teksti KATI TÄHTI



KYMIN VUOROTYÖNTEKIJÄT ÄÄNESTIVÄT LYHYEN KIERRON PUOLESTA

Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN

Kymin vuorotyöntekijöiden äänestys vuoronkierrosta päättyi lyhyen vuoronkierron voittoon. 13.11.2015 päättyneessä ää-nestyksessä äänestysprosentti nousi 90,2:een. Lyhyttä kier-toa äänesti 191 henkilöä ja pitkää kiertoa 142.

Ari Huttusenmielestä lyhyt kierto tuntuu poukkoilevalta. Hänen mieles-tään neljän päivän vapaa on liian lyhyt. - Omat hommat jäävät vähiin ja tuntuu, kuin olisin töissä jat-kuvasti. En ole sopeutunut tähän malliin, sanoo Ari Huttu-nen.

Veli-Matti Nurmi on sitä mieltä, että lyhyt kierto on hyvä.- Yövuorot ovat minulle hankalia. Nyt kun niitä on vain kak-si peräkkäin, ei niistä toipuminen vie niin kauan kuin pitkäs-sä kierrossa. Nukun paremmin ja tunnen itseni pirteämmäksi lyhyessä kierrossa, sanoo Nurmi. Kotonakin ollaan tyytyväisiä tähän työaikamuotoon, eikä 12 tunnin vuoron kokeilu kiin-nosta massaosastolla työskentelevää Nurmea. Veli-Matti Nurmi on tyytyväinen äänestyksen tulokseen.

Ääntenlasku aloitettiin erottelemalla äänestys- ja mielipidekyselykaavakkeet.Äänioikeutta käytettiin ahkerasti. Pertti Nikander tipauttamassa äänestyskaa-vakkeensa uurnaan. Vuoroaan odottelevat Ari Huttunen (vas.) ja Jukka Suleva.


SOKERISTA SUOLAA JA RISTIKON RATKONTAA

Kymiyhtiön tehtailla on aikojen saatossa tehty mitä moninaisimpia piloja ja kepposia työnte-kijöiden kesken. Erityisesti kaltoin kohdelluik-si ovat tulleet piloista suuttuneet. Monet pilois-ta kuuluvat ”oho-luokkaan”, ja tähän kategoriaan ohjautuvat lukemattomat vesiletkuilla tapahtu-neet kastelut. Näiden tilanteiden hauskuusker-roin kohosi sen myötä, mitä isompi viskaali kas-tui.

Jotkut pilat ovat olleet erittäin inhottavia. Niistä pari esimerk-kiä Kuusanniemen sellutehtaalta. Vuorossamme oli usein ta-pana tehdä alkukesästä raparperikeittoa. Kerran prosessi ete-ni entiseen tahtiin, mutta keitoksen maku kamala. Joku oli vaihtanut sokeripussin sisällön suolaksi! Toinen inhoyritys oli laittaa sinappituubiin ”mölykottia”. Tällainen ruoalla leikkimi-nen ei ole hauskaa!

Harmittomia piloja viljeltiin onneksi enemmän. Kerran nykyi-nen os. 85:n puheenjohtaja Ismo Salminen unohti avaimen-sa kaappinsa oveen ja toisen vuoron keppostelijat iskivät he-ti. Ismon avainnippuun kerättiin kymmeniä turvakytkinluk-kojen hylättyjä avaimia ja olihan siinä Ismolla selvittämistä oikeiden avainten löytämisessä. Ismo oli sen hetken tehtaan ”avainhenkilö”!

Itse olin pähkäillyt Hesarin koko sivun sanaristikkoa jo parina yövuorona. Se eteni verkalleen, mutta yhä ratkaistavaa riitti. Velvollisuuksiini kuului näytteiden haku ja samalla tehtaan ti-lan tarkkailu maastossa. Kun palasin kierrokselta, oli ristikko ratkaistu viimeistä ruutua myöten, tosin siansaksaksi ja kuiva-mustekynällä tietenkin. Kiitoksia vaan, veijarit!

Samaiset veijarit tekivät eräänä yövuorona minulle sellaisen pilan, että näen painajaisia vieläkin. Olin taas näytekierrok-sella ja tyhjensin keittämön päässä romuloukkuja. Niiden tyhjentäminen tapahtui suojaiseen paikkaan siirretyistä kyt-kimistä. Jollain tehtaalla oli tapahtunut kuolemaan johtanut

onnettomuus tyhjentämisen yhteydessä liian lähellä olleen tyhjennyspaikan vuoksi.

Siksi olin vähän varuillani, omissa ajatuksissani ja varmas-ti väsynytkin. Kun käänsin tyhjennysnappulaa, kuului helve-tillinen rämähdys! Putosin polvilleni ja katselin kauhuissani, purkautuuko romuloukusta polttavaa paineenalaista musta-lipeää. Ei purkautunut, purkautui kaksi naurua!

Vuoromme varamiehet olivat tulleet takanani olleesta oves-ta, nostaneet neliön verran paksua turkkipeltiä ja pudotta-neet sen betonilattialle muutaman metrin päässä takanani! Koko loppuyön rintaani pisti ja keljutti! Aika tokinaisia olivat paskakepposen tekijätkin. Tämä teko oli sellainen, etten osaa nauraa sille koskaan, ehkä sentään hieman hymyillä.

Lopuksi vielä yksi. Maaliskuu oli vaihtumassa huhtikuuksi ja olimme taas yövuorossa. Oli siis aprillipäivä ja kepposet sal-littuja, jopa suotavia. Tulostimme hissin korjauksesta kertovia varoituslappuja ja teippasimme niitä hissin oviin eri kerrok-siin. Aamuvuorolaiset kävelivät portaita kolmanteen kerrok-seen ja manasivat hissin korjauksen ajankohtaa. Kunnon pila.

Teksti JUKKA VARTIAINEN

KOLMOISPAPERINJULKAISEMINEN PÄÄTTYY!Teksti PAAVO PESONEN

Kädessäsi on Kolmoispaperi-lehden viimeinen numero. Lehti on ilmestynyt yhtäjaksoisesti 32 vuoden ajan ja viimeiseksi jäävä numero on leh-den historian 155:s. Alkujaan kolmen kuusan-koskelaisen ammattiosaston perustama lehti ei vaivu horrokseen, vaan lopettamispäätös on lo-pullinen. Jos ammattiosastot tulevaisuudessa päättävät aloittaa tiedotustoiminnan ja uutisten julkaisemisen paperiversiona, aloitetaan se puh-taalta pöydältä.

Lehden lopettamiseen ei liity dramatiikkaa. Kirjoituksia leh-teen on tullut tasaisena virtana eivätkä kustannukset ole ol-leet ammattiosastojen taloudelle raskaita. Lukijoiden kes-kuudessa lehden uutta numeroa on odotettu koko sen il-mestymisen ajan eikä tekstien sisällöstä ole juuri moitteita kuulunut. Uutta päätoimittajaa ei sitkeästä hakemisesta huo-limatta kuitenkaan löytynyt.

Ammattiosastojen tiedotustoiminta ei suinkaan lopu, vaan se siirtyy pääasiassa ammattiosastojen Internet-sivuille. Si-vustoja pyritään uudistamaan ja niiden päivittämiseen kiin-nitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Tärkeistä asiois-ta ja ammattiosastojen tapahtumista tiedotetaan edelleen ilmoitustaulujakeluna. Luottamusmiehet hoitavat tiedottei-den tulostamisen valvomoihin omasta sähköpostistaan.

Kiitän kaikkia lehteen kirjoittaneita panoksestanne. Lehti on ollut harrastustoiminnan tulos ja olette uhranneet siihen va-paa-aikaanne. Erityinen kiitos kuuluu kaikille lukijoille. Toi-veittenne perusteella lehteä on toimitettu sellaisena kuin olette sen luettavaksenne saaneet. Kiitos vihjeistänne.

Kahdeksan vuotta vastuutoimittajana on ollut mielenkiin-toista ja joskus kiireistäkin aikaa. Nyt järkeistän ajankäyttöä-ni ja keskityn muihin asioihin.


Näin uutisoitiin vastuutoimittajan vaihdosta vuonna 2007. Tekstissä mainittu ”hoitaa päätoimittajan virkaa ainakin kuluvan vuoden ajan” venyi lopulta kahdeksaksi ja puoleksi vuodeksi.


Pilkkikausi lähestyy, ota Uranpirtti tukikohdaksiUranpirtti on mainio tukikohta talviselle pilkki-retkelle. Päivällä voit kalastaa ja illalla rentoutua Uranpirtin saunan löylyissä. Päärakennuksessa ja niin sanotussa talonmiehen mökissä on hyvät keittiötilat, jossa voit valmistaa päivän saaliis-ta maittavan aterian. Päärakennukseen mahtuu majoittumaan isommallakin porukalla.

Päärakennus on jaettu kahteen tilaan, jotka ovat alakerran lu-kittava makuuhuone (2 henkilöä) ja yläkerran makuutilat (6 henkilöä). Tilat vuokrataan yhdessä ja käyttömaksu jäseneltä perheineen ja ”työporukoilta” on 20 € / vuorokausi. Ryhmiltä, joissa yli puolet henkilöistä on ammattiosaston ulkopuolisia, näiden tilojen käyttömaksu on 40 € / vuorokausi.

Ns. talonmiehen mökki on vuokrattavissa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Hyvätasoisessa mökissä on keittiö, oles-kelutila ja makuuhuone kahdelle hengelle. Oleskelutilan soh-vasta saa lisävuoteen kahdelle hengelle. Talonmiehen mökin vuokra jäsenelle on 20 € / vuorokausi.

Alueella olevat pikkumökit eivät ole talvikäytössä.

Uranpirtin päärakennuksessa mahtuu lomailemaan isommallakin joukolla.

Päärakennuksen keittiö vastaa nykypäivän tarpeita. Myös talonmiehen mökin keittiövarustus on uusittu.


TYÖTTÖMYYSTURVA MUUTTUU Hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa vuoden 2017 alusta. Muutoksia on tulossa työttömyysturvan kestoon, omavas-tuuaikaan ja korotusosiin.

Työttömyysturvan leikkauksia valmistellut työryhmä on antanut ehdotuksensa työttömyysturvalakiin vuoden 2017 alussa tu-levista muutoksista.

Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa, maksaa enintään 400 päivää ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. Niille henkilöille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, voitaisiin maksaa ansiopäivärahaa enintään 300 päivältä. 58 vuotta täyt-täneillä enimmäiskesto säilyisi 500 päivänä.

Lisäksi työttömyyden alussa asetettava omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään.Ehdotuksen mukaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotusosan taso laskisi ja pitkän työuran pe-rusteella ei enää maksettaisi korotusosaa.

PAPERILIITON JÄSENMAKSUJEN TILITYS KÄÄNTYYPaperiliiton liittovaltuusto teki 18.11.2015 kokouksessaan päätöksen, että jäsenmaksujen tilitys käännetään toisen vuosinel-jänneksen alusta 2016. Tilityksen kääntämisellä saadaan jäsenpalveluun merkittäviä parannuksia. Käytännössä tilityksen kääntö tarkoittaa sitä, että 1.4.2016 alkaen Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksut maksetaan yhdelle liiton keräilytilille nykyisten ammattiosastojen tilien sijaan. Tämän jälkeen liitto tilittää työttömyyskassan ja ammattiosastojen osuudet maksuselvityksiin perustuen neljännesvuosittain työttömyyskassan ja ammattiosastojen tileille. Tilityksen kääntö ei aiheuta muutosta ammattiosastojen kokonaisjäsenmaksutuloihin.

Jäsenmaksupalautuksilla ammattiosastot rahoittavat toimintaansa. Niillä maksetaan mm. ammattiosastojen käytössä olevien tilojen vuokria ja yhtiövastikkeita sekä hankitaan ammattiosaston toimihenkilöille toimistotyövälineitä.

Palautuksella jäsenetujaPääosin jäsenmaksupalautus suunnataan kuitenkin ammattiosastojen jäsenistön eduksi. Palautuksesta kertyvällä tulolla am-mattiosastot järjestävät toimintasuunnitelmissaan päätettyjä tapahtumia. Jäsenmaksupalautus on suoraan verrannollinen osaston jäsenmaksua maksavien jäsenten määrään ja se määrittelee osaltaan toiminnan laajuuden.

Yleisiä ammattiosaston jäsenyyteen liittyviä etuja ovat erilaiset retket, tuki konsertti- ja teatterilippuihin, työosastojen järjestä-mien tapahtumien tuki ja ammattiosaston tuki sen jäsenistä koostuvien ryhmien osallistumisiin eri tapahtumissa. Monilla am-mattiosastoilla on myös vapaa-ajanviettopaikkoja, joiden kuluja rahoitetaan jäsenmaksupalautuksella.

Jäsenmaksupalautuksen lisäksi hyvin talouttaan hoitaneet ammattiosastot voivat saada tuottoa sijoituksistaan. Jos osaston varallisuus on vakaa, voidaan sijoitusten tuotto kokonaisuudessaan suunnata jäsenistön hyväksi.

Tutustu Paperiliiton ja oman ammattiosastosi etuihin Internet-sivujen välityksellä tai olemalla yhteydessä oman osastosi toi-mihenkilöihin.


Puheenjohtajaksi Tommi BraggeTiedotussihteeriksi Paavo PesonenVapaa-aika-, liikunta- ja kulttuurisihteeriksi Jukka NokelainenTasa-arvosihteeriksi Mira RaussiOpinto- ja nuorisosihteeriksi Kai NyyssönenSeniorivastaava Erkki Mukkila

Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi Hallituksen varajäseneksiAnri Mäkynen Erkki LahtinenAri Järvinen Harri TurunenArto Seppälä Jukka SulevaJuha Skyttä Jouni HietalaJukka Nokelainen Markku RainamaaJussi Leinonen Mira RaussiMarjo Henner-Niemi Paavo PesonenPekka Pöysä Risto HietanenPertti Mäkelä Veli-Matti PynnönenTapio Saarinen

Puheenjohtajaksi Ismo SalminenTiedotussihteeriksi Kati TähtiVapaa-aika- ja lomavastaavaksi Tero Pasi

Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi Hallituksen varajäseneksiJari Andersson Kai VilkkiHannu Mentula Seppo RäihäMika Marttila Jukka AholaTero Pasi Mika RutanenJuha Järvinen Marko KonttilaOssi Hämäläinen Jukka HenttuJukka Tuominen Vesa LaurilaNiko Saarinen Petri TähtinenTommi Manninen Kati TähtiPekka Huotari Hannu Pääkkönen

PAPERILIITON KUUSANKOSKELAISET AMMATTIOSASTOT OVAT TEHNEET SYYSKOKOUKSISSAAN SEURAAVAT HENKILÖVALINNAT:

www.mainosbuumi.fi

Hyvää Joulua ja lykkyä tuleville vuosille!

Kiitos hyvästä yhteistyöstä Kolmoispaperi-lehden teossa.

Nyt voit maksaajoustavasti!

Varasosat ja tarvikkeethuolto-ja korjaamopalvelut

nyt kätevästi laskulla taiosamaksulla.

Kysy lisäämeiltä!

Laskullasaat 30päivää

korotontamaksu-aikaa.

Edellyttää henkilö- jaluottotietojen tarkistusta. Varaosat • Huollot • Korjaukset

AutoProAutolle parasta www.autopro.fi

Kaitilankatu 15, KouvolaVaraosat 0207 229 050Huolto 0207 229 052ark. 7.30–17, la 9–13

Kuusaantie 27, KuusankoskiVaraosat 0207 229 060

Huolto 0207 229 062ark. 7.30–17, la sulj.

Rauhallista Joulua - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19 · 2015-12-18 · Rauhallista Joulua. 2...

Documents

Transcript of Rauhallista Joulua - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19 · 2015-12-18 · Rauhallista Joulua. 2...