Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on...
Transcript of Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on...
![Page 1: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/1.jpg)
Meksiko
Jali Simonen
Kulttuurituntemustehtävä
Matkailun koulutusohjelma
2015
![Page 2: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/2.jpg)
Sisällys
1 Johdanto..........................................................................................................................1
1.1 Yleistietoa Meksikosta.............................................................................................1
1.2 Historia....................................................................................................................1
2 Urheilu..............................................................................................................................3
2.1 Jalkapallo.................................................................................................................3
2.2 Nyrkkeily..................................................................................................................3
2.3 Charreria..................................................................................................................4
3 Ruokakulttuuri..................................................................................................................5
3.1 Tequila.....................................................................................................................6
3.2 Ruokailuetiketti........................................................................................................6
4 Tapakulttuuri....................................................................................................................7
4.1 Yleiset tapanormit....................................................................................................7
4.2 Juhlapyhät...............................................................................................................7
4.2.1 Carnaval.......................................................................................................8
4.2.2 Cinco de Mayo.............................................................................................8
4.2.3 Dia de los Muertos.......................................................................................8
5 Lähteet.............................................................................................................................9
5.1 Kuvalähteet............................................................................................................10
![Page 3: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/3.jpg)
1 Johdanto
Tämän kulttuurintuntemuksen etätehtävän aiheena on Meksiko. Meksiko tunnetaan
maailmalla erityisesti kulinaristisena ja kulttuuririkkaana porttina Etelä- ja Pohjois-
Amerikan välillä. Meksikon vilkas historia, ja osittain jopa väkivaltainen nykypäivä näkyvät
laajasti maailman uutisia seuratessa. Urheilu on tärkeä osa meksikolaista nykykulttuuria,
kuten myös erilaiset festivaalit ja juhlat, jotka, Latinalaisen Amerikan tavoin, usein
täyttävätkin kadut riemukkaalla metakallaan. Tämä raportti käsittelee tapakulttuurin lisäksi
kahta meksikolaisen kulttuurin osa-aluetta: urheilua, ja ruokakulttuuria.
2 Yleistietoa Meksikosta
Meksiko, viralliselta nimeltään Meksikon Yhdysvallat, on Pohjois-Amerikan eteläosassa
sijaitseva valtio, jonka rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala. Meksikon
virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja
nykyinen presidentti on Enrique Peña Nieto.
Vuoden 2014 mitattu väkiluku taasen on 120 268 655 sekä vuotuinen väestönkasvu on
1,21%. Asukasluvultaan se siis on maailman 11. suurin valtio sekä toiseksi suurin
espanjankielinen valtio. Pinta-alaltaan Meksiko on maailman 14. suurin, pinta-alaa
Meksikolta löytyy lähes 2 miljoonaa neliökilometriä (tarkalleen 1 972 550 km2). Meksiko
on muun muassa maailman suurin hopean tuottajamaa, kuin myös kymmenenneksi
suurin öljyntuottajamaa. Virallisena valuuttana Meksikossa käytetään Meksikon pesoa.
(Wikipedia 2015)
3 Historia
Ensimmäiset ihmisasutuksen merkit Meksikossa juontavat juurensa 13000 vuoden
taakse. Olmeekit, ensimmäinen Kolumbusta edistävä suuri sivilisaatio, vallitsi vuosina
1500-400 eKr. Olmeekki-asutusta esiintyi Meksikon Atlantin rannikkoa myötäilevillä
alueilla. Ensimmäiset tunnistettavat kulttuurin ja taiteen merkit, kuin myös kirjoitustaito
luetaan Olmeekkien aikaansaannoksiin. (History.com 2015)
Mayakulttuurin ja –asutuksen tiedetään syntyneen Olmeekkien jälkeen, n. vuonna 300
eKr. Mayat olivat sivistynyt kulttuuri, jotka asuttivat alueita Tyynenmeren rannikolta
Jukatanin niemimaalle saakka. Mayojen kulttuuriin kuului oleellisesti selkeä jako eliitin ja
1
![Page 4: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/4.jpg)
tavallisen kansan välillä, ja Mayojen kuningas oli hallinnollisesti kaiken ylivaltias ja
kuningasta pidettiinkin usein jopa jumalolentona. (History.com 2015)
Mayoja pidetään nerokkaimpana Kolumbusta edeltävänä sivilisaationa, sillä Mayat
kehittivät ensimmäisen tunnetun kalenterin, kirjoitusjärjestelmän ja rakensivat
kaupunkinsa ympäröivien maatilojen lähettyville toimimaan eräänlaisina keskuksina.
Mayojen kulttuuri romahti 900-luvun alussa, todennäköisimmin ylikansoitukseen, ja sitä
seuraavaan ekologiseen vaurioon. Mayojen kulttuurin lopullista romahtamista valottaa
espanjalaisten valloittajien saapuminen 1500-luvulla, kun brutaaleistakin metodeistaan
tutut konkistadorit pyyhkivät viimeisetkin intiaanikansat olemattomiin. Seuraavien 170
vuoden aikana espanjalaiset valloittivat maan kokonaan valtaansa. (History.com 2015)
Vuonna 1810, Miguel Hidalgo julisti Meksikon itsenäiseksi valtioksi, mutta seuraavan
itsenäisyyssodan vuoksi, vasta vuonna 1821 itsenäistyminen toteutui. 1800-luvun
loppupuolella, Napoleon III pyrki myös Meksikon herraksi, nimittäen Itävallan keisarin,
Frans Joosef I:n, veljen, arkkiherttua Maksimillianin Meksikon keisariksi. (History.com
2015)
1910 puhkesi suuri Meksikon vallankumous, joka sai alkunsa Porfirio Diazin
uudelleenvalinnasta maan johtajaksi. Vallankumous päättyi vasta vuonna 1917, kun
Venustiano Carranzan johdolla maalle luotiin perustuslaki. Suurimman osan 1900-luvusta
hallituksen johdossa oli Institutionaalinen vallankumouspuolue, jonka valtakausi kesti 70
vuotta. (History.com 2015)
1900-luvun loppupuolella maan talouskasvu kiihtyi huomattavasti johtuen maan
öljyvarojen kansallistamisesta. (History.com 2015) Lähihistoriassa Meksikossa on
tapahtunut huomattavan suuri määrä huumejengeihin liittyviä sotia, ja yhteenottoja.
Vuoteen 2010 mennessä huumesodissa kuolleiden määrän arvioitiin olevan jopa 30000.
(Wikipedia 2015)
2
![Page 5: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/5.jpg)
4 Urheilu
Urheilu on meksikolaisille erittäin tärkeä ajanviete, sekä harrastus. Erityisesti jalkapallo,
nyrkkeily, ”lucha” eli paini ja kansallislaji, rodeon tyyppinen ”charreria” ovat meksikolaisille
tärkeitä lajeja. Koripallo on myös erittäin suosittua. (Wikipedia 2015)
4.1 Jalkapallo
Jalkapallo tuotiin Meksikoon 1900-luvun alussa Englannista tulleiden maahanmuuttajien,
sekä Espanjan sisällissodan pakolaisten toimesta, jotka yhdessä perustivat Meksikon
Jalkapalloseuran. 1927 perustettiin nykymuodossaan oleva ”Mexican Football
Federation”, eli MFF. Meksikon joukkue
kilpaili FIFA:n maailmancupissa
ensimmäistä kertaa vuonna 1930.
(donquijote.com 2015)
Meksikosta tulee myös merkittäviä
maailmankuuluja jalkapallotähtiä, kuten
mm. Real Madridissa pelannut Hugo
Sánchez (kuva 1), joka on meksikolaisista
maalintekijöistä Euroopassa merkittävin.
Jalkapallo lajina on Meksikossa kaupungit
pysäyttävä laji. Liigan jalkapallo-ottelut
vetävät katsomot tulvilleen joukkueitaan
kannustavia ihmisiä, ja pelien aikaan
kaupungeissa ihmiset viihtyvät televisioiden
ääressä, kotona tai paikallisissa urheilua
esittävissä ravintoloissa. Voittoja
seuraavat juhlat kestävät usein yön pikkutunneille saakka, ja esimerkiksi merkittäviä
maailmancup-otteluita seuraavat juhlat voivat kestää useitakin päiviä. (Wikipedia 2015)
4.2 Nyrkkeily
Meksikon toiseksi suosituin laji on nyrkkeily. Meksiko on tuonut maailmalle enemmän
ammattilais- sekä amatoorinyrkkeilijöitä, kuin yksikään muu maa. Yhdet kaikkien aikojen
tunnetuimmista mestareista, kuten Oscar de la Hoya ja Orlando Canizales, myös tulevat
Meksikosta. ”Mexican Guerreros”, Meksikon kansainvälinen tiimi maailmansarjan
nyrkkeilyssä on yli sadan vuoden aikana voittanut useita kultamitaleja ja 3
Kuva 1: Hugo Sánchez Real Madridin pai-dassa vuonna 1985. (realmadrid.com 2015)
![Page 6: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/6.jpg)
urheiluhistoriallisesti merkittäviä otteluita. Ensimmäisen nyrkkeilyn olympiamitalin (hopea)
meksikolaisista voitti höyhensarjassa Fransisco Cabañas Berliinin olympialaisissa vuonna
1936. Ensimmäisenä meksikolaisena olympiakultaa napannut höyhensarjalainen, Ricardo
Delgado, puolestaan otteli voittoon Mexico Cityn olympialaisissa vuonna 1968. (World
Series Boxing 2015)
4.3 Charreria
Charrería (kuva 2) on 1600-luvulle juurensa juurtava Meksikon kansallislaji. Charrería on
rodeon kaltainen laji, jossa ratsastajat, eli ”charrot”, esittelevät ratsastustaitojensa lisäksi
muun muassa lasson käyttöä. Charrería kehiteltiin alun perin työnväenyhteisöissä, joissa
työskentelijät yrittivät
vaikuttaa toisiaan ratsastus-
ja lassotaidoillaan.
(visitmexico.com)
Nykyään charrería on
saanut osakseen laajaa
kritiikkiä eläintensuojelun
näkökulmasta. Useat
järjestöt ovat ilmaisseet
huolensa eläinten kovaa
kohtelua ja laiminlyöntiä
kohtaan. Suurimmaksi
osaksi
kuitenkin charrot noudattavat eläinten hyvinvointia edistäviä säännöksiä, mutta
poikkeuksiakin esiintyy. Charreríaan liitetään vahvasti myös marichimusiikki, ja
showteemainen pukeutuminen. Useissa kaupungeissa järjestetäänkin charrojen puolesta
kulkueita, joissa charrot ja muutkin halukkaat esiintyvät hevostensa kanssa näyttävissä ja
kaikenkirjavissa asuissa. (theautry.com 2002)
4
Kuva 2: Härän lennättämä ”charro”. (The Guardian 2014)
![Page 7: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/7.jpg)
5 Ruokakulttuuri
Meksikon ruokakulttuuri eroaa kansan kesken vahvasti sosiaalisen statuksen ja tuloluokan
mukaan. Tyypillistä meksikolaista keittiötä edustaa kuitenkin tulinen ja lihaisa ruoka.
Työväen yleisimpiä ruokia ovat vehnä- tai maissitortillat, pavut, riisi, tomaatti, chili ja
chorizo, eräänlainen tulinen makkara. Ylempien tuloluokkien ruuassa taasen on paljon
amerikkalaisia sekä eurooppalaisia vaikutteita, ja tyypillisen meksikolaisen keittiön sijaan,
ruoka on valmistettu useita eri kulinaristisia tyylejä mukaillen. (livescience.com 2015)
Meksikolainen keittiö juontaa juurensa 1500-luvun espanjalaisvalloittajiin, jotka toivat
mukanaan täysin uutta karjaa, kuten sikoja ja lehmiä. Juusto, naudan- ja possunliha,
salaatti sekä kuuluisat meksikolaiset juustoilla, pavuilla ja lihalla täytetyt maissitortillat, eli
quesadillat (kuva 3), jotka
vahvasti meksikolaisen
keittiön antimiksi mielletään,
ovat alun perin espanjalaisia.
Meksikolaisella ruualla on
myös vahvat juuret
Mayakulttuurissa. Ikonisen
maissista tai vehnästä
valmistetun tortillan taasen
keksivät alkujaan Amerikan
intiaaniheimot.
Myös meksikolaiseen
keittiöön ominaispiirteisesti
kuuluvat mausteet, kuten mustapippuri, korianteri, sekä oregano, ovat alkujaan tuotu
Espanjasta, eikä niitä ennen konkistadoreja Meksikossa esiintynyt.
Tunnetuin vaikuttaja Meksikolaiseen ruokaan tulee lounaisista Yhdysvalloista, Texasista.
Tex-Mexiksi nimitetty ruokatyyli on aiheuttanut suuren vaikutuksen, ei vain meksikolaiseen
ruokaan itsessään, vaan myös siihen, miten se koetaan ja nautitaan Yhdysvalloissa. Tex-
Mex on kulttuurinen kombinaatio lounaisen Texasin ja pohjoisen Meksikon keittiöiden
välillä, ja se on rikastunut värikkääksi omaksi ilmiökseen, joka on vaikuttanut
Yhdysvaltojen meksikolaiseen ruokaan jo siinä määrin, että autenttisen meksikolaisen
sijaan, meksikolaiset ravintolat tarjoavat yksinomaan Tex-Mex-ruokaa. (streetdirectory
2015)
5
Kuva 3: Quesadilloja (premierlife.ca 2015)
![Page 8: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/8.jpg)
5.1 Tequila
Tequila, suolan ja limen kanssa nautittava, kaktuksesta valmistettu vahva alkoholijuoma
on myös traditionaalinen meksikolainen palanpainike, sekä Meksikon kansallisjuoma.
Tequila oli ensimmäinen Etelä-Amerikassa tislaamalla valmistettu alkoholijuoma. Sitä on
valmistettu 1600-luvulta lähtien agavekaktuksen hedelmästä, ja sen vahva, luontainen
maku on jäänyt alusta saakka ennalleen.
Tequilaa usein tarjoillaan Meksikossa ruokailun aikana, sekä sen jälkeen, koska sen on
kuvailtu edistävän ruuansulatusta, sekä parantavan ruuan makua. Jo Meksikon
intiaaniheimot käyttivät agavekaktuksen hedelmiä valmistaessaan pulque-nimistä viinin
kaltaista alkoholijuomaa, jolla kertomuksien mukaan kuvailtiin olevan henkisiä voimia
kehittäviä ominaisuuksia.
Tequila on olennainen osa Meksikon nykypäivän kulttuuria, joka yhdistää
alkuperäiskansojen, sekä uusasuttajien perimän yhteen juomaan. Symbolistista
asemaansa ylläpitävä Tequila on jopa kulttuuriperillisesti tärkeä juoma, jonka yleinen
näkyvyys tuo Meksikoa esiin ympäri maailman. (Tequila connection 2015)
5.2 Ruokailuetiketti
Meksikolaiseen ruokailuetikettiin kuuluu ennen kaikkea isännän kunnioittaminen. Ennen
ruokailua tulee odottaa isännän pitämä puhe (jos tilaisuus sen vaatii), eikä ruokailua sovi
aloittaa ennen kuin isäntä sanoo ”Buen provecho!” (Hyvää ruokahalua!). Kädet tulee
ruokailun aikana pitää aina näkyvissä pöydän päällä, huolimatta siitä, piteleekö henkilö
aterimia, vai ei.
Ruoka tarjoillaan usein henkilöltä toiselle, ja ruoka tulee aina ojentaa vasemmalla istuvalle
henkilölle. Pöydän päässä (kunniakkain paikka), taikka jos isäntänä on pariskunta,
molemmissa päissä, istuu illallisen isäntä. Naisten ja miesten tulee myös virallisemmissa
tilaisuuksissa istua pöydän eri puolilla. Jos kyseessä on ravintolaillallinen, on kutsuvan
henkilön tyypillistä maksaa lasku, sekä jättää n. 10% tippi. (Etiquette scholar 2011)
6
![Page 9: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/9.jpg)
6 Tapakulttuuri
Meksikon tapakulttuuri on maan historian kaltaisesti rikas. Tietyt juhlapyhät, kuten myös
uskonnolliset pyhät ovat kansalle hyvin tärkeitä. Noin 90% Meksikon väestöstä on
Roomalaiskatolisia, joten mm. joulua ja pääsiäistä juhlitaan usein railakkaastikin. Yleisesti
meksikolaiset ovat myös tavoiltaan hyvin kohteliaita vieraitakin kohtaan. Meksikolaisiin
hyviin tapoihin kuuluukin poskisuudelmien antaminen, mikä usein vierasmaalaisia
kummastuttaa. (Etiquette Scholar 2011)
6.1 Yleiset tapanormit
Meksikolaisille sekä vieraanvaraisuus, että kohteliaisuus on hyvin tärkeää, vieraita
ihmisiäkin kohtaan. Yleinen arvostus espanjankielen puhujia (tai vaikka sen puhumista
yrittäviä) kohtaan on suuri, ja tapana on myös ”kiusoitella” hieman tuntemattomia kohtaan
antamalla poskisuudelmia, huolimatta tietoisuudesta ettei länsimaissa tätä harrasteta,
joskin virallisissa tilaisuuksissa kättely on myös hyväksyttävä tervehdys.
Small talkia harrastetaan paljon, ja yleisesti hiljaisuutta pidetään jopa hieman töykeänä
käytöksenä, joka saattaa johtaa selän takana puhumiseen, sekä mustamaalaamiseen.
Meksikolaiset ovat hyvin huumorillista väkeä, mutta toisinaan vitsailu saa makaaberejakin
piirteitä, eikä sopimattomiakaan aiheita aina ymmärretä pois sulkea. Yleisesti ottaen
meksikolaisten kanssa pärjää hyvin yksinkertaisuudessaan rupattelemalla niitä näitä, sekä
muistamalla yleisen kohteliaisuuden ylläpitämisen. (Kwintessential 2012)
6.2 Juhlapyhät
Kristinuskoisena maana Meksikossa juhlitaan samoja juhlapyhiä kuin muuallakin, hieman
erilaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi joulu päätetään Meksikossa vasta 6.1., Kolmen
Kuninkaan Päivänä (Dia de Los Santos Reyes), jolloin jaetaan traditionaaliset joululahjat.
Yleisesti katsoen kirkollisten juhlapyhien vietto on jotakuinkin yhteneväistä muihin
latinalaisen Amerikan maihin: suuria paraateja, kansanjuhlia sekä värikästä loistoa.
Meksikolle omia juhlia ovat mm. Carnaval, Cinco de Mayo, sekä Kuolleiden päivä (Dia de
los muertos). (Mexonline 2015)
6.2.1 Carnaval
Carnaval on meksikolaiselle kulttuurille ominainen juhlapyhä, jota vietetään helmikuun 12–
17. päivinä. Se on kirjaimellisesti halujen ja himojen juhla, jolla karistaan viimeisetkin
7
![Page 10: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/10.jpg)
lihalliset tyydytykset ennen 40 päivän paastoa. Juhliin kuuluu riemukasta juhlimista ja
yliampuvaa toimintaa, jota usein värittävät anonyymiutta tukevat maskit ja värikkäät asut.
Sana Carnaval on johdettu latinasta ja tarkottaa kirjaimellisesti suomennettuna ”hyvästi
lihalle”. (Mexonline 2015)
6.2.2 Cinco de Mayo
Cinco de Mayo (Viides toukokuuta), juhlistaa Meksikon militian voittoa Ranskan
armeijasta vuonna 1862. Nykypäivänä juhlaa juhlitaan nimensä mukaisesti toukokuun 5.
päivänä erityisesti Pueblan alueella, jossa ratkaiseva taistelu aikanaan käytiin, mutta
myös muut alueet pitävät päivää erityisessä merkityksessä. Juhlissa esiin tuodaan
meksikolaisuuden olemus: ruoka, juoma, musiikki ja tavat. Jopa joissakin Yhdysvaltojen
kaupungeissa päivänä järjestetään suuria paraateja. (Mexonline 2015)
6.2.3 Dia de los Muertos
Dia de los Muertos, eli Kuolleiden päivä, on marraskuun 1. ja 2. päivänä tapahtuva
juhlapyhä. Juhla on sekoitus Kolumbusta edeltäviä uskomuksia, sekä nykyaikaista
katolisuutta. Pyhäinpäivää ja Aztecien palvontarituaaleja mukaileva juhla on tarkoitettu
kuolleiden kunnioittamiseen, ja usein juhlijat myötäilevät monimuotoisilla asuillaan ja
kasvomaalauksineen (kuva 4) kuolleita.
Meksikolaiseen tapaan kuuluen, juhla
on täynnä erilaisia ruokia, juomia,
musiikkiesityksiä sekä paraateja.
Yleistä juhlan aikana on koristella
vainajien hautakiviä ja perheittäin
kokoontua hautausmaille muistamaan
kuolleita. (Mexonline 2015)
7 Lähteet
ALL ABOUT TEQUILA
Luettavissa: http://tequilaconnection.com/TequilaHistory1.htm
8
Kuva 4: Kuolleiden päivää juhlistava kukkakauppias (Mexonline 2015)
![Page 11: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/11.jpg)
Luettu 11.4.2015
Art of the Charrería
Luettavissa: http://theautry.org/explore/exhibits/charreria.html
Luettu: 11.4.2015
Mexican culture: Customs and traditions
Luettavissa: http://www.livescience.com/38647-mexican-culture.html
Luettu: 11.4.2015
Mexican Food History: A Melding of Cultures
Luettavissa:
http://www.streetdirectory.com/food_editorials/cuisines/international_cuisine/
mexican_food_history_a_melding_of_cultures.html
Luettu: 11.4.2015
Mexican Guerillos, World Series of Boxing
Luettavissa: http://www.worldseriesboxing.com/teams/mexico-guerreros/
Luettu: 11.4.2015
Mexico, history.com
Luettavissa: http://www.history.com/topics/mexico
Luettu 11.4.2015
Mexican holidays (Carnaval, Cinco de Mayo, Dia de los muertos)
Luettavissa http://www.mexonline.com/history-lostresreyes.html
Luettu: 11.4.2015
Mexico | International Dining Etiquette
Luettavissa:
http://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table-etiquette/na_table_manners/
mexican.html
Luettu: 11.4.2015
Mexican language, customs, culture and etiquette
Luettavissa: http://www.kwintessential.co.uk/resources/global-etiquette/mexico-country-
profile.html9
![Page 12: Raporttien ulkoasu ja lähteisiin viittaaminen€¦ · Web viewMeksikon virallinen kieli on espanja, pääkaupunki Mexico City, hallitusmuoto liittotasavalta, ja nykyinen presidentti](https://reader034.fdocuments.net/reader034/viewer/2022052008/601d4ffe2ace5216ed19bae7/html5/thumbnails/12.jpg)
Luettu 11.4.2015
Mexican Soccer
Luettavissa: http://www.donquijote.org/culture/mexico/sports/mexican-soccer
Luettu: 11.4.2015
Mexico, Wikipedia
Luettavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Mexico
Luettu: 11.4.2015
Opas: Mayojen maailma,
Luettavissa: https://www.netikka.net/mpeltonen/mayat.htm
Luettu: 11.4.2015
Kuva 1: http://www.realmadrid.com/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobheader=image
%2Fjpeg&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1203339998098&ssbinary=tru
e
Kuva 2:
http://www.theguardian.com/world/gallery/2014/sep/16/mexican-charreada-in-pictures
Kuva 3:
http://www.premierlife.ca/wp-content/uploads/2011/10/quesadillas.jpg
Kuva 4:
http://www.mexonline.com/images/dayofthedead_ornelas.jpg
10