Ramboll GIGA Final Results Promotion 29.3.2011 Mia Toivanen

Tekesin viidentietoliikenneohjelman arviointi

GIGA Final Results Promotion 2011 -tulosseminaari 29.3.2011

AGENDA

2

Tietoliikenneohjelmien arvioinnin tavoitteet ja toteutusA

Yhteenveto keskeisimmistä havainnoista ja kehitysesityksistäB

Alustavat johtopäätelmätC

ARVIOINNIN SISÄLTÖ JA TAVOITE

3

EXSITE

GIGA

NETS

INWITE

NORDITE

Tavoite

Suomen ja Ruotsin

tietoliikenneklusterien pitkän

aikavälin kilpailukyvyn

vahvistaminen.

Tietoliikenneteknologian

osaamisen ja vahvuuksien

vahvistaminen, uudistaminen

ja monipuolistaminen.

Suomalaisen tietoliikennealan

johtoaseman vahvistaminen

langattomien järjestelmien ja

laajakaistan pakettiverkon

kehittäjänä.

Suomen ja Ruotsin

tietoliikenneklusterien pitkän

aikavälin kilpailukyvyn

vahvistaminen.

Suomen, Ruotsin ja Norjan

yhteistyön sekä osaamisen

vahvistaminen langattomien

järjestelmien kehittämisessä.

Arviointi kohdentuu viiteen ohjelmaan. Arvioinnin painon ollessa Giga ja Nets ohjelmissa (70%), pienempien Nordite, Exsite ja Inwite ohjelmien painoarvo on noin 30%.

Ohjelmista on raportoitu niiden päätyttyä.

Tämän arvioinnin tavoitteena on tarkastella myös ohjelmia kokonaisuutena sekä tuottaa suosituksia innovaatiopolitiikan ja Tekesin ohjelmien kehittämiseen, sekä suosituksia eri rahoittajaorganisaatioiden yhteistyön parantamiseen.

Haasteena aika: yli viisi vuotta sitten päättyneistä ohjelmista ei ole käytettävissä dataa kuten juuri päättyneistä – toisaalta vasta päättymässä olevista ohjelmista mahdollisesti syntyvät tulokset antavat vielä odottaa itseään.

ARVIOINNIN TOTEUTUS

4

Ohjelmien

ulkopuolinen

maailma

GIGA NORDITE EXITE INWITENETS

Indikaattoreiden määrittely

Meta-analyysi

Kvasi-eksperimentaalinen lähestymistapa

Ohjelmien toimintamallin arviointi

Tapaustutkimukset

Tilinpäätösanalyysi

Vertailuryhmä

TutkimuskatsausOhjelmien raporttien ja arviointien sekä kyselyjen analyysi

Johto- ja ohjausryhmien haastattelut

Rahoittajahaastattelut

Osallistujakysely

Johto- ja ohjausryhmien haastattelut

Täydentävät asiantuntijahaa

stattelut

1

2

3

4

TAPAUSTUTKIMUSTEN VALINTA

5

Yrityksiä, jotka osallistuivat joihinkin ohjelmatoimenpiteisiin, mutta eivät saaneet rahoitusta

NETSNORDITE EXSITE INWITEGIGA

15. Project M

18. Project P(Sweden)

14. Project L(Norway)

16. Project N

17. Project O

19. Project Q

20. Project O

4. Project D

3. Project B

2. Company B

5. Project F

10. Project G

9. Project E

7. Company B

Company 1

Palvelut ja liiketoiminta

Jatkuvuus

Jatkuvuus

Company 2 Company 3 Company 4 Company 5

8. Project C

1. Company A 6. Company A

11. Project H

12. Project J

Company 6

Johtaminen ja toimintamalli

13. Project K

SÄHKÖINEN KYSELY

0 20 40 60 80

Giga

Nets

Molempiin

Tutkimuslait…

Yritys

Jokin muu

Prosenttia

Giga ja Nets (n=45)

0 20 40 60 80

Nordite

Exsite

Inwite

Prosenttia

Inwite, Exsite ja Nordite (n=13)

Sähköinen kysely lähetettiin Tekesin toimesta tammikuussa 2010

Vastausprosentti jäi kyselyssä valitettavan pieneksi, osittain pitkästä aikajänteestä johtuen

Vastausprosentti oli Giga ja Netsohjelmien osalta 17%

Nordite, Exsite ja Inwite ohjelmissa vastausprosentti oli 31%

TILINPÄÄTÖSANALYYSI

-900-800-700-600-500-400-300-200-100

0100

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Average business profit (%), Source: Voitto+

Reference group (all companies)

Average business profit (%), GIGA

Average business profit (%), NETS

-160-140-120-100-80-60-40-20

02040

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Average profit of the invested capital (%), Source: Voitto+

Reference group (all companies)

Average profit of the invested capital (%), GIGA

Average profit of the invested capital (%), NETS

• Osana arviointityötä tehtiin tilinpäätösanalyysi joka kohdistui Giga ja Netsohjelmiin osallistuneisiin pk-yrityksiin.

•Analyysissä tarkasteltiin yritysten keskeisimpien tunnuslukujen (mm. keskimääräinen liikevoitto ja pääoman keskimääräinen tuottoaste) kehitystä ohjelmien aikana.

• Ohjelmiin osallistuneiden yritystentunnuslukuja verrattiin toimialan ja kaikkien yritysten yleiseen kehitykseen.

AGENDA

8




HALLINNOINTIMALLI

GIGA ja NETS

Hallinnointimallit noudattivat Tekesin ohjelmille tyypillistä mallia ja niitä pidettiin toimivana NETS:n ulkopuolista hallinnointia ja GIGA:n ulkopuolista koordinointia pidettiin ohjelmien toimeenpanoa tukevina Ohjausryhmän kokoonpanoja pidettiin onnistuneina, jäsenillä oli näkemystä kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä ja he osasivat tarkastella asioita oman organisaation näkäökulmaa laajemmin Organisatorisesti matalaa hallintomallia pidettiin tarkoituksenmukaisena, helposti lähestyttävänä, yhteistyökykyisenä ja toimivana

Kehitysesitykset Ohjelmien organisatorisesti matala hallintomalli tulee säilyttää jouhevan yhteistyön turvaamiseksi myös tulevaisuudessa

OHJELMIEN VALMISTELUT JA OHJAUS

GIGA ja NETS

Ohjelmien valmisteluvaiheita pidettiin onnistuneina ja keskeisiä tahoja sitouttaneina. GIGA:n nähtiin olevan hyvin vahvasti jatkoa NETS:lle.

Ohjausryhmien kokoonpanoja pidettiin hyvinä, jäsenillä oli näkemystä sekä kansallisesta että kansainvälisestä kehityksestä ja he osasivat tarkastella asioita oman organisaationsa näkökulmaa laajemmin.

Myös osallistujien panosta pidettiin pääasiassa riittävän aktiivisena ja hyvänä.

Ohjausryhmällä ei kuitenkaan koettu yritysten liiketoimintaa koskevien salassa pidettävien tietojen takia olevan riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia ohjata ohjelmia.

Ohjausryhmien työskentelyn vaikuttavuus painottui ohjelmien alkuvaiheeseen.

Kehitysesitykset

Vaikka NETS:iä pidettiin onnistuneena ohjelmana, olisi GIGA:n toteutusmallia ja sisältöä voinut olla tarvetta arvioida muista näkökulmista ja kriittisemmin. Nyt ohjelma toisti vahvasti aiemmin tehtyä.

Ohjausryhmän asiantuntemusta on tärkeää käyttää ohjelman melko mekaanisen seurannan lisäksi sen sisällön ohjaamiseen. Tässä voitaisi hyödyntää ohjausryhmätyöskentelystä poikkeavia menetelmiä.

Jotta joryn työskentelystä saataisiin enemmän irti strategisesti tärkeiden keihäänkärkiprojektien tunnistamiseksi, tulisi joryn olla nykyistä tietoisempi projektien sisällöistä.

SISÄLLÖT JA OHJELMAPALVELUT

GIGA ja NETS

Ohjelman sisältöjä ja tavoitteita pidettiin tärkeinä ja oikeina. Joskin niiden kommentoitiin olevan myös laajoja.

GIGA:n painopistettä 4 ‘Liiketoimintamallien ja arvoketjujen muutokset’ pidettiin hyvänä

avauksena mutta tämä ei silti onnistunut toivotulla tavalla. Rahoituksen merkitys korostui vastaajien ja haastateltujen näkemyksissä. Ohjelmapalvelut ovat olleet GIGA:n muutamia toimenpiteitä lukuun ottamatta hyvin tyypillisiä. Arviot kansallisten toimijoiden verkostoitumisen onnistuneisuudesta ja merkityksestä vaihtelivat. Toisaalta ohjelmien nähtiin luovan uusia suhteita ja vahvistavan olemassa olevia, toisaalta alan kansallisten toimijoiden nähtiin tuntevan toisensa jo niin hyvin, ettei ohjelma ole tuonut siihen lisäarvoa.

Kehitysesitykset Toimenpiteiden ja sisältöjen kohderyhmien tarpeita ja odotuksia – asiakaslähtöisyyttä - on tärkeää täsmentää, jotta niistä on aitoa hyötyä.

OHJELMAPALVELUIDEN MERKITYS OSALLISTUNEILLE ORGANISAATIOILLE –

12

GIGA JA NETS

ORGANISAATIOIDEN TULOSTENSAAVUTTAMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT

13

4,1

3,0

3,3

4,2

1

2

3

4

5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Timing of the program

and its relation to the market development

Global economic

development

Availability of skilful

labour

Building co-operation

networks in the branch

Avera

ge n

um

ber

(1=

reduced v

ery

much/

5=

impro

ved

very

much)

Perc

ent

Improved very much Improved to some extent No effect at all Reduced to some extent

Reduced very much Can’t estimate Average

GIGA JA NETS

TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

14

2,9

2,4

1

2

3

4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Economical and commercial objectives Technological objectives

Avara

ge n

um

ber

(1=

Obje

ctives w

ere

exceeded/

4=

only

part

of

the o

bje

ctives w

ere

met)

Percen

t

Only part of the objectives were met Almost all objectives were met

All objectives were met Objectives were exceeded

Average

GIGA JA NETS

AGENDA

15




OHJELMIEN VAIKUTUS OSALLISTUNEISIIN YRITYKSIIN

16

Ohjelman vaikuttavuus osallistuneiden yritysten näkökulmasta:

Tekes näyttäytyy useille yrityksille yhtenä rahoittajatahona jonka ohjelmat sekoittuvat keskenään tai

ohjelmia ei tunnisteta muusta rahoituksesta. Ohjelmat sekoittuvat keskenään myös tutkimuslaitosten

näkökulmasta.

GIGA ja NETS ohjelmien nähtiin poikkeuksetta vaikuttaneen yritysten t&k –toimintaan. Vaikutus oli

merkittävästi suurempi pk-yrityksiin kuin alan suuriin toimijoihin.

Ohjelmien merkitys koettiin erityisen suureksi viimeisimmän laman vaikutusten hallinnassa, rahoituksen

turvin tiettyjä t&k –toimintoja pystyttiin ylläpitämään.

Ohjelmien vaikutukset eivät ulotu vain osallistuneisiin yrityksiin vaan ne ovat vaikuttaneet myös

alihankkija-yrityksiin.

GIGA:ssa satsattiin pk-yritysten mukaan saamiseen, mutta tämä osoittautui odotettua vaikeammaksi.

OHJELMIEN VAIKUTUS OSALLISTUNEISIIN TOIMIJOIHIN

17

Osaamisen kasvaminen ja osaajien liikkuvuus

Valtaosa ohjelmiin osallistuneista toimijoista koki oman organisaation osaamisen vahvistuneen ohjelmaan

osallistumisen myötä. Silti yksittäisiä osaamisaloja koettiin olevan useimmiten hankalaa nimetä. Samoin

todettiin, että osaaminen olisi voinut vahvistua ilman ohjelmaan osallistumistakin.

Osaajien siirtymistä tutkimuslaitoksista yrityksiin pidettiin erittäin tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena.

Alan liikkuvuuden nähtiin noudattavan taloudellisia suhdanteita.

Vaikutus toimijoiden verkostoitumiseen

Valtaosa osallistujista koki rahoituksen ohella juuri verkostoitumisen olleen yksi keskeinen

ohjelmatoiminnasta saatu etu. Erityisen hyödyllisiksi mainittiin pienryhmätoiminta (kuten aiheryhmä- ja

teemaryhmätoiminta).

Samaan aikaan kuitenkin useat osallistujat totesivat, että ohjelmassa lähinnä vahvistettiin olemassa

olevia yhteistyösuhteita, ennemmin kuin luotiin täysin uusia.

OHJELMIEN VAIKUTUS OSALLISTUNEISIIN TOIMIJOIHIN

18

Vaikutus innovaatioiden syntymiseen

Harvat ohjelmiin osallistuneista yrityksistä tai tutkimuslaitoksista pystyivät suoraan tunnistamaan, että

ohjelmassa olisi tuotettu valmiita, kaupallistettavia innovaatioita.

Useissa tutkimuslaitosprojekteissa tutkimuksen koettiin olevan vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta,

jolloin haastateltujen mukaan ei voida puhua varsinaisista innovaatioista.

Vaikutus yritysten tuottavuuteen

Ohjelmien vaikutusta yritysten tuottavuuteen ei pystytä päättelemään tilinpäätösanalyysin perusteella.

Tarkkojen syy- ja seuraussuhteiden osoittaminen ei ole mahdollista käytettävissä olevalla aineistolla.

Tapaustutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että ohjelmien rahoitus on ollut merkittävässä

roolissa usean pk-yrityksen toiminnassa – useassa tapauksessa ohjelma on ollut toiminnan edellytys.

Suuremmille organisaatioille ohjelmien vaikutus ei ole ollut niin merkittävä.

T&k -toimintojen ylläpidon ja vahvistumisen myötä on pystytty luomaan uutta liiketoimintaa, kehittämään

vanhaa ja tätä kautta palkkaamaan uutta henkilöstöä.

KANSALLISEN INNOVAATIOTOIMINNAN TOIMIJAT JA KEHITYS

19

Näkökulmia

Kansallinen julkinen innovaatiotoiminnan murros nostaa ristiriitaisia ja hämmentyneitä näkemyksiä:

Monet toimijat, erityisesti pk-yritykset ja tutkimuslaitokset, ovat kehityksestä huolissaan.

Toisaalta useat näkevät ohjelmatoiminnan toistaneen itseään ja pitävät TIVIT:n roolia erittäin tärkeänä.

Rahoitusinstrumenttien ja innovaatioita tukevan toiminnan tulee tukea kansallisen osaamisen kärkien ja kehitysmahdollisuuksien ja markkinoiden tunnistamista:

Kansainvälisen kehityksen kärjestä ja tulevaisuudesta ei olla kuitenkaan yksimielisiä.

Ohjelmatoiminta nykymuodossaan on ollut sisällöltään laaja-alaista. Ohjelmat ovat pitkäkestoisia ja niiden tavoitteet ovat niin laajoja ettei niitä juuri tarvitse muokata ohjelman kuluessa.

Tekes-rahoituksen rooli tutkimuksen rahoittajana hakee muotoaan:

Nyt rahoitus kohdistuu osin perustutkimukseen verrattavaan tutkimukseen. Perustutkimus on sinänsä välttämätöntä mutta sen polkua tuotekehitykseen ei pystytä aina osoittamaan.

Tekes-rahoituksella on suurin merkitys pk-yrityksille, nämä tarvitsevat rahoituksen mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi kuitenkin myös muuta tukea:

Kytkökset kv-toimijoihin ja ohjelmiin olisivat usein hyödyksi, mutta pk-yrityksillä ei ole resursseja tai osaamista verkottumiseksi tai/ja ohjelmiin hakemiseksi

Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ei ole riittävää

YHTEENVETONA EDELLISESTÄ NOUSEVIA TEEMOJA

20

Valitut strategiset kärjet – laaja alainen osaamisen vahvistaminen

Mikä on ohjelmatoiminnan pääasiallinen tavoite: laaja-alaisen osaamisen vai muutamien valittujen strategisten painopisteiden vahvistaminen?

Sekä kattava perustutkimus että tuotekehitystä lähempänä oleva soveltava tutkimus ovat kansallisesti tärkeitä.

Käytössä olevien kansallisten rahoitusinstrumenttien riittävyyttä ja kohdentamista on tärkeää arvioida.

Pk-yritysten rooli

Rahoituksen kohdentamisessa tulisi vastaisuudessakin painottaa pk-yrityksiä vaikuttavuuden vahvistamiseksi.

Keinoja yritysten osallistumiskynnyksen madaltamiseksi tulee arvioida.

Kansallisten toimijoiden olemassa oleva verkosto

Kansallisen ohjelman keskeiset valmistelijat ja toimijat ovat suureksi osaksi samoja toimijoita.

Näkökulmien laajentaminen on suositeltavaa – sekä uudet pk-yritykset että kansainväliset toimijat.

Kansainvälisyys on suurille yrityksille automaattinen toiminnan edellytys. Sen sijaan pk-yrityksille se on usein suuri, joskin välttämätön, haaste.

Mia Toivanen

[email protected]

040 5667536

21

Ramboll GIGA Final Results Promotion 29.3.2011 Mia Toivanen

Technology

Transcript of Ramboll GIGA Final Results Promotion 29.3.2011 Mia Toivanen