REM pilotointi

Työpaja 4

23.10.2013

Agenda 23.10. klo 9-12

1. Avaus 15 min Mitä on REM ja mitkä ovat pilotin tavoitteet / Heli Kotilainen

Työpajan agenda ja tavoitteet

Pilotin eteneminen ja aikataulu

2. Elinkaarimittarit, pilottien tulokset ja kokemukset 90 min Käyttövaiheen mittarit (Energiankulutus, energian hiilijalanjälki, pohjateho, käyttäjätyytyväisyys)

Tuloksia ja käyttökokemuksia

Hankevaiheen mittarit (elinkaarikustannukset, hiilijalanjälki, E-luku, Sisäilmaluokka)

Tuloksia ja käyttökokemuksia

Yleiset huomiot mittareista

KAHVITAUKO 15 min

3. Kiinteistöpassit 15 min Kiinteistöpassien esittely ja tehdyt päivitykset

4. REM-ohjeistus 15 min Merkittävimmät havaitut päivitystarpeet ohjeistukseen

5. Kiinteistöpassien laadunvarmistus & tiedon keruu 15 min Hyväksyntäprosessi

Tiedon keruutapa, työkalut, koulutustarpeet

6 Kiitos ja näkemiin 5 min

Työpajan tavoitteet

Pilotti-organisaatioiden kokemusten ja tulosten jakaminen

Tietoisuuden levittäminen

Tuloksilla konkretiaa keskusteluun – helpompi kommentoida kuin REM-ohjetta

Laajemman käyttäjäkentän osallistaminen

kommentit ja kehitysehdotukset heti hyötykäyttöön

Aihe, sisältö ja kehityskohdat muhimaan

Lisää käyttäjiä!

REM pilotin aikataulu

4/2013 5/2013 6/2013 7/2013 8/2013 9/2013 10/2013 11/2013 12/2013 1/2014

Käynnistys

Seuranta ja ohjaus

Loppuraportti

Kick-Off

16.4.

Hankeryhmä.

Työpaja

23.10. klo 9

Pilotti-

kohteiden

arviointi

marraskuu

Loppu-

raportti

joulukuu

Raportin

julkistus

tammikuu

Hankeryhmä.

Käyttöryhmä Käyttöryhmä

FiGBC tiedotus

Yhteispalaveri

24.9. klo 9

2. Mittareiden käsittely Käyttövaihe

Pilotti-hankkeiden tulokset

Käyttövaiheen mittarit

Energiankulutus

Käytön hiilijalanjälki

Pohjateho

Käyttäjätyytyväisyys

Energiankulutus, tulokset Mittarin tavoite: Kuten E-luvulla hankepuolella; Energiatehokkuuden korostaminen ja sen kehittämiseen kannustaminen. Energiankulutus merkittävin rakennusten hiilijalanjäljen osa-alue. Perustuu toteutuneisiin kulutuksiin ilman kertoimia.

Huomiot energiankulutuksesta

Suoraviivainen kulutusten yhteen lasku

Helppokäyttöinen, tiedot saatavilla

Korostaa lämmönkulutuksen merkitystä verrattuna energiakustannuksiin tai E-lukuun

Kaukokylmä heikompi suhteessa paikalliseen kylmäntuotantoon

Lämmönkulutus tulee normittaa paikkakunnalle

Maantieteellisen sijainnin vaikutus vaikuttaa arvoon

Korostaa, että pohjoisessa järkevä kiinnittää enemmän huomiota kulutuksiin

Käytön (energiankulutuksen) hiilijalanjälki, tulokset Mittarin tavoite: tärkein ympäristötehokkuuden mittari, apu hiilijalanjäljen arvioimiseen, kehittämiseen ja vertailuun. Energiankulutukseen nähden huomioidaan lisäksi valitut energiaratkaisut.

Huomiot käytön hiilijalanjäljestä

Sähkönhankinnan merkitys tuloksiin hallitseva

Vihreällä sähköllä voidaan saavuttaa selvästi parempi tulos

Alueellisella lämmöntuotannon polttoaineella merkittävä vaikutus

Vertailtavuuden vuoksi lisätty laskenta kansallisilla keskiarvoilla

Kuvaa energianhankinnan ympäristöystävällisyyttä

Kansallisilla arvoilla vertailukelpoisempi kiinteistöjen välillä

Käytön Hiilijalanjälki, ohjeet

Kaksinkertainen hiilijalanjäljen laskenta

Vertailutaso kohteelle Suomen keskiarvotiedot, Tilastokeskus

Sähkönkulutuksen osalta sähkösopimuksen mukainen yksikköpäästö

Sähkön alkuperätakuujärjestelmä

Tulee löytyä sähkölaskusta viimeistään 1.1.2014 alkaen

Paikallisen kaukolämmön päästökertoimissa saatavuusongelmia

Käytetään paikallisen energialaitoksen julkaisemaa tai antamaa ominaispäästöä

Kaukokylmän osalta samoin

Pohjateho, tulokset

Rakennuksen ominaisuus – käyttäjämäärän ei pitäisi vaikuttaa

Keskiteho = vuosikulutus kWh / 8760 h (vuoden tunnit 365 d x 24 h/d)

Mittarin tavoite: Apu tarpeettoman sähkönkulutuksen tunnistamiseen ja vähentämiseen

Pohjateho, kommentit

Pohjatehon mittaaminen esim. viikon jaksolta antaa eri tulokset riippuen tehdäänkö se jäähdytysaikaan vai ei.

Suosituksena mittaus koko vuoden ajalta

Mittaustieto tyypillisesti saatavissa tuntitasolla

Mittausajankohdat tasatunteina, esim. toimistot pohjateho 23-05

Paljon positiivista palautetta

Kuinka saataisiin mukaan jo suunnitteluvaiheeseen?

Pohjatehon käyttö

Case Nokiatalo

Tehon pysyvyyskäyrä ja esimerkinomainen tavoitekäyrä

”Pulskistuminen kuriin”

Tavoite rakennus-spesifinen

Sisäilmastoon tyytyväiset, tulokset Mittarin tavoite: Käyttäjien hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja toiminnan tuottavuuden varmistaminen rakennuksissa. Kehitysosa-alueiden ja orastavien ongelmien tunnistaminen.

Huomiot sisäilmastokyselyistä

Ei tarvetta ohjeistuksen muuttamiselle

Selkeät neljä osa-aluetta

Akustiikka ja lämpöolosuhteet kriittisimmät arvot

Kyselyyn järkevä sisällyttää tarkentavia kysymyksiä ja vapaita kommenttikenttiä

Ongelmien kohdistaminen

Kyselyn tekeminen vaatii työtä ja aikaa

Piloteissa osin jo valmiina, mutta eri asteikolla/kysymyksillä

Voidaan tehdä osana laajempaa tyytyväisyyskyselyä

Case: Käyttäjäkohtainen kiinteistöpassi

Isa Melander-Ekström/Ramboll Consulting

Arvioinnissa vain yksi vuokralainen koko kiinteistöstä

Osarakennuksen laskentasäännöt:

Käyttäjäsähkön kulutuksen perusteena oma sähkönkulutus

Kiinteistön lämpö-, sähkö- ja kylmäenergian kulutuksen perusteena oman vuokraosuuden (% vuokrattavasta pinta-alasta) mukainen osuus

Jakajana käyttäjän bruttoala = % vuorattavasta osuudesta mukainen bruttoala, ei vuokrattava pinta-ala

Käyttövaiheen pohjana ensisijaisesti edellinen koko vuosi

vähintään edellinen 12 kk, jolloin täysi vuosi

Suositus, että vähintään kaksi vuotta käytössä

2. Mittareiden käsittely Hankevaihe

Tuloksia pilot-kohteista

Hankevaiheen mittarit

Elinkaarikustannus

Elinkaaren hiilijalanjälki

E-luku

Sisäilmaluokka

Elinkaarikustannus, tulokset

Huom. Kohteilla eri tarkastelujaksot (30 – 50 v)

Mittarin tavoite: elinkaarikustannusten näkökulman korostaminen ja tuominen vahvemmin mukaan päätöksentekoon yksittäisen investointi- tai käyttökuluerän osa-optimoinnin sijaan.

Elinkaarikustannukset - esimerkki tarkastelujakson pituuden vaikutuksesta - Ylläpitokustannusten diskonttaus

Investointikustannus noin 2/3 Elinkaarikustannuksesta

Purku huomioidaan diskontattuna erittäin pieni vaikutus

50 v 30 v

Elinkaarikustannusten kustannusalue ja nimikkeet ELINKAARIKUSTANNUKSET Muutos-/selvennystarve ELINKAARIKUSTANNUKSET

A Ennen käyttöä A Ennen käyttöä

A0 Ennen rakentamista A0 Ennen rakentamista

A1-A3 Tuotevaihe A1-A3 Tuotevaihe

A4 Kuljetukset työmaalle A4 Kuljetukset työmaalle

A5 Työmaatoiminnot A5 Työmaatoiminnot

B Käyttövaihe B Käyttövaihe

B1 Käyttö (Use)

Täydennentään nimi: B1 Käyttö ja hallinto

- Taloushallinnon/hallinnollisen isännöinnin kustannukset

mukaan?

- Turvallisuuspalvelut (kuorivartiointi) käsitellään kohdassa B2

kiinteistönhoito

B1 Käyttö ja hallinto

B2 Kunnossapito (Maintenance )

Korvataan nimi: B2 Kiinteistönhoito

- kustannuksiin mukaan turvallisuuspalvelut (kuorivartiointi) ja

- huoltotyönä tehtävät vikakorjaukset

B2 Kiinteistönhoito

B3 Korjaus (Repair )

B4 Osien vaihto (Replacement)

B5 Laajamittaiset korjaukset (Refurbishment) --> EI käsitellä ja korvataan nimi: B5 Muutosrakentaminen--> Ei käsitellä erikseen, muutetaan nimi B5

MuutosrakentaminenB5 Muutorakentaminen

B6 Energian kulutus, Lämpö

B6 Energian kulutus, Sähkö

B7 Veden käyttö (Operational Water Use) B7 Vesi

C Purkuvaihe C Purkuvaihe

C1-C4 Purkuvaihe C1-C4 Purkuvaihe

B6 Energian käyttö (Operational energy Use) Lämpö ja sähkö eriteltynä?

- Käsitellään B3 ja B4 yhdessä ja korvataan nimi: B3-B4

Korjaukset ja kunnossapitoB3-B4 Korjaukset ja kunnossapito

Elinkaaren hiilijalanjälki, tulokset Mittarin tavoite: tärkein ympäristötehokkuuden mittari, apu vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen, arvioimiseen ja vertailuun. E-luku ohjaa käytönaikaista energiatehokkuutta, rakennusvaiheen päästöjen ohjaus mukaan.

Vrt. 2 000 kg/a = 20 000 km/a energiatehokkaalla autolla

Hiilijalanjälki, jako elinkaaren vaiheisiin

Hiilijalanjäljestä 25 % rakennusvaiheesta (50 vuoden tarkastelujakso)

Käytön merkitys suuri, laskennallinen ja suuret epävarmuudet

Rakentamisen hiilijalanjälki

Pilottikohteiden rakentamisen päänimiketason vertailu

Rakentamisen hiilijalanjälki, Rajaukset

Tarkennetut rajaukset perustuen Talo 2000 & LVI+S nimikkeisiin

Sisältyy tarkasteluun Tarkastelun ulkopuolella

11 Alueosat Pohjavahvistukset, päällysteet,

aluerakenteet

Aluevarusteet

12 Talo-osat Perustukset, alapohjat, runko,

julkisivut, ulkotasot, vesikatot

-

13 Tilaosat Tilan jako-osat, tilapinnat,

tilaelementit

Tilavarusteet, muut tilaosat

21 LVI perusjärjestelmät Lämmitys, vesi- ja viemäri,

ilmastointi, jäähdytys,

palontorjunta

VSS erityisjärjestelmät

22 LVI erityisjärjestelmät Paineilma, kaasu, höyry, uima-

allas, muut erityisjärjestelmät

23 Sähköosat Asennusjärjestelmät,

sähköenergian tuotto

Jakelu, varavoima, UPS, turva,

muut

24 Tieto-osat Tietoverkot, merkinanto,

näyttöjärjestelmät, automaatio,

paloturvallisuus

25 Laiteosat Siirtolaitteet

Elinkaaren hiilijalanjälki, kommentit

Energiankäytön päästöt kahdella eri profiililla

Lämmitys Suomen keskimääräisellä kaukolämmöllä ja paikallisen yhtiö

Sähkö: Suomen keskimääräinen profiili

Rakentamisvaiheen rajaukset täsmennetty

Rakennusvaiheen ja elinkaaren vaiheiden ilmoittaminen erikseen, lisätty taustatietoihin (s. 2)

Käyttöikä toimistoille ohjeellisesti 50 v energiaprofiilien tulevaisuuden muutosten huomioiminen laskennassa?

Hiilijalanjäljen laskenta peruskorjaushankkeissa epäselvää

E-luku, tulokset

E-luvulle ei loogista muuta ominaisarvoa kuin netto-ala

Rakennusmääräyksistä poiketen lasketaan vain kohteen pääkäyttötarkoituksen mukaan

Mittarin tavoite: Energiatehokkuuden korostaminen ja sen kehittämiseen kannustaminen. Energiankulutus merkittävin rakennusten hiilijalanjäljen osa-alue. E-luku on vertailukelpoinen energiatehokkuuden mittari ja se laaditaan joka hankkeessa.

E-luku, kommentit

Useat käyttötarkoitukset samassa rakennuksessa Säädösten mukaan E-luku pitää laskea jokaiselle käyttötarkoitukselle erikseen, mikäli niiden osuus ylittää 10 % kokonaispinta-alasta.

Määräyksistä huolimatta rakennus nimetään pääkäyttötarkoituksen mukaan niissä tapauksissa, joissa toiminnot sijaitsevat samassa rakennusmassassa

Selkeille erillisille massoille omat hankepassit

Sisäilmastoluokka, tulokset

Ohjausvaikutukseltaan vähäinen?

Mittarin tavoite: Käyttäjien hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja toiminnan tuottavuuden varmistaminen rakennuksissa.

3. Kiinteistöpassi

Sisältö ja esitystapa

Tunnusluvut

Kiinteistöpassi

Excel-pohjainen tulos & lähtötietolomake

Kiinteistöpassiin ominaiskulutukset

Ensisijaisesti neliöpohjainen

hankevaihe netto-m² E-lukua vastaavasti

käyttövaihe lämmitetty brm² ilman autohalleja

Kiinteistötyyppikohtaiset tunnusluvut

Energiatodistusmallin mukaiset käyttötarkoitusluokat

Suositukset kiinteistötyypeittäin

Vertailuluvut arvoille

Muodostuvat osin passin käyttötietojen koonnin kautta

Kiinteistöpassin päivitetty malli

KÄYTTÖVAIHEEN

MITTARI

Neliöperustainen

tunnusluku

Toiminnallinen

tunnusluku

Vertailu-

taso

Energiankulutus 103,5 2875

kWh vuodessa kWh/brm² kWh/työpiste

Energian hiilijalan- 21,31 592

jälki kg CO2e kg/brm² kg/työpiste

Suomen keskiarvoilla 21,61 600

kg CO2e kg/brm² kg/työpiste

Pohjateho 2,16 44 %

W W/brm² % keskitehosta

Sisäolosuhteisiin 92,9 % 85,7 %

tyytyväiset % Keskimäärin Heikoin ryhmä

Keskiarvo

80 %

Keskiarvo

Keskiarvo

Kiinteistötyyppikohtaiset tunnusluvut

Kiinteistötyyppikohtaiset toiminnalliset tunnusluvut

Ensisijaisesti kiinteistön tehokkuuteen, ei käytön tehokkuuteen

Vertaa: työpistemäärä käyttäjämäärä

Käyttötarkoitusluokka Suositeltava Muut toiminnalliset tunnusluvut

Pientalo sekä rivi- ja ketjutalo Asuntoala Asukasmäärä

Asuinkerrostalo Asuntoala Asukasmäärä

Toimistorakennus Työpistemäärä Läsnäolotunti, käyttäjämäärä

Liikerakennus Vuokra-ala Asiakasmäärä

Majoitusliikerakennus Vuodemäärä Huonemäärä, käyttöaste

Opetusrakennus ja päiväkoti Käyttäjämäärä Käyttötunnit

Liikuntahalli Asiakasmäärä Tilojen käyttötunnit

Sairaala Vuodepaikkamäärä

Hoitojaksojen määrä

Lisähuomiot tunnuslukuihin

Toiminnallisia tunnuslukuja voi olla erilaisia eri päätöksentekotasoille esim. omat ylimmälle johdolle, kiinteistöjohdolle, työntekijöille, sillä kunkin tiedon tarve on hieman erilainen.

Hankevaiheen mittarien rajaus poikkeaa käyttövaiheen mittareista

Käyttäjäsähkö tarkastelun ulkopuolella arvioidaan kiinteistöä

Käyttäjäkustannukset tarkastelun ulkopuolella Vuokralaissähkö & siivous

Tarkastelujakso 50 vuotta ja kustannusten diskonttaus 3 %

Hankekohtaisessa tarkastelussa voidaan käyttää myös muita arvoja

Kiinteistöpassin hyödyntäminen, hankevaihe

Hankevaiheen mittarit hankkeen ohjaukseen

Luotettavuus heikko projektien keskinäiseen vertailuun

Pääosa arvoista laskennallisia, käyttöjakson merkitys tulokseen suurin

Sisältävät luottamuksellisia tietoja, mm. kustannuksista

Hankkeen vaihtoehtojen vertailuun hyvät mittarit

Hankeohjauksessakin paras soveltuvuus yksittäisten ratkaisuiden ominaisuuksien selvittämisessä

laskennan sisällä ja sen yksityiskohdissa

Kiinteistöpassin hyödyntäminen, käyttövaihe

Koko kiinteistönkannan tai yksittäisen kiinteistön kehittämiseen

Nykytila

Tavoitteet

Kehitystoimenpiteet

Seuranta ja ohjaus

Asiakas-/käyttäjäyhteistyöhön ja -viestintään

Tavoitteet ylläpidon toiminnalle (ylläpitosopimukset)

4. REM-ohjeistus

Merkittävimmät havaitut päivitystarpeet

Elinkaaren vaiheet, suositukset termien muutoksiksi

A0 Ennen rakentamista

A1-A3 Tuotevaihe

Alue-, rakennus- ja TATE rakennusosat = rakennuskustannukset

A4-A5 Rakentaminen

Kuljetukset ja työmaan kustannukset

B1 Käyttö (Use) Käyttö ja hallinto, vuosittainen kustannus

B2 Kunnossapito (Maintenance) Kiinteistönhoito (sis. vikakorjaukset), vuosittainen

B3 Korjaus (Repair) ja B4 Osien vaihto (Replacement ) Yhdistetään B3 ja B4: Korjaukset ja Kunnossapito, jaksottainen kustannus

B5 Laajamittaiset korjaukset (Refurbishment) Muutosrakentaminen

ei lähtökohtaisesti arvioida laatutasoa nostavia tai käyttötarkoitusta muuttavia peruskorjauksia

B6&B7 Energian ja veden käyttö (Operational energy & water use) ilman käyttäjäsähköä, mutta sisältäen kiinteän valaistuksen sähkönkulutuksen

C Purkuvaihe (End of Life) huomioidaan aina 50 vuoden kohdalle, diskonttaus

Energiankäytön profiilit

Hankevaiheessa: todellisen paikallisen lämpölaitoksen tai käytetyn polttoaineen mukainen ominaispäästö, sähkö Suomen keskiarvotietona

Käyttövaiheessa: todellisen paikallisen lämpölaitoksen polttoaineen ja hankitun sähkön sertifioitu yksikköpäästö

Lisäksi: Kansalliset keskimääräiset kaukolämmön ja sähkön yksikköpäästöillä

Tilastokeskus 5 vuoden liukuva keskiarvo, hyödynjakomenetelmä

Ehdotetut muutokset (sisältöön)

Hankepassi

Elinkaarikustannusten kustannusalue ja nimikkeistö

Hiilijalanjäljen laskennan rajaukset

Laskenta-aika 30 v vs. 50 v? päädyttiin 50 vuoteen

Käyttövaiheen passi

Energia-mittari: eri energialajien yhteenlasku ohjeen mukaan?

Muut

Käytettävät CO2-kertoimet

Sähkö: kansallinen keskiarvo ja käytettävä energiahankinta

Kaukolämpö: kansallinen keskiarvo ja paikallinen energiayhtiö

Kaukokylmä: paikallinen energiayhtiö