Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet ... · g kosteusvirran tiheys kg/(m2⋅s) k...

Rakennustekni ikan osasto , Ta lonrakennustekni ikan laborator ioTutkimusraportt i 129Department of Civ i l Engineer ing , Structural Engineer ing LaboratoryResearch report 129

Juha Vinha, Ilkka Valovirta, Minna Korpi, Antti Mikkilä & Pasi Käkelä

Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudetlämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona

Tampereen teknillinen yliopistoRakennustekniikan osastoPL 60033101 Tampere

Tampere University of TechnologyDepartment of Civil EngineeringP.O.B. 600FI-33101 Tampere

ISBN 952-15-1378-0ISSN 1459-4102

TAMPEREEN TEKNILL INEN YL IOP ISTOTAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Tampere 2005

Vinha, Valovirta, K

orpi, M

ikkilä & K

äkeläTam

pere Tu

tkimu

srapo

rtti 129 R

akenn

usm

ateriaalien raken

nu

sfysikaaliset om

inaisu

ud

etläm

pö

tilan ja su

hteellisen

kosteu

den

fun

ktion

a

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan osasto. Talonrakennustekniikan laboratorio. Tutkimusraportti 129 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Structural Engineering Laboratory. Research report 129

Juha Vinha, Ilkka Valovirta, Minna Korpi, Antti Mikkilä & Pasi Käkelä Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan osasto. Talonrakennustekniikan laboratorio Tampere 2005

ISBN 952-15-1378-0 (nid.) ISBN 978-952-15-2745-6 (PDF) ISSN 1459-4102

3

Talonr Talonrakennustekniikka

Vinha Juha, Valovirta Ilkka, Korpi Minna, Mikkilä Antti, Käkelä Pasi

RAKENNUSMATERIAALIEN RAKENNUSFYSIKAALISET OMINAISUUDET LÄMPÖTILAN JA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN FUNKTIONA

Tutkimusraportti 129, 101 sivua + 211 liitesivua Kesäkuu 2005 Hakusanat: rakennusfysiikka, rakennusmateriaalit, lämmönjohtavuus, tasapaino-

kosteus, vesihöyrynläpäisevyys, kapillaarisuus, kosteusdiffusiviteetti

Tiivistelmä Rakennusmateriaalien materiaaliominaisuudet voivat vaihdella huomattavasti lämpöti-la- ja kosteusolosuhteiden muuttuessa. Monesti materiaaliominaisuudet mitataan kui-tenkin vain yhdessä pisteessä. Esimerkiksi lämmönjohtavuusarvot mitataan pääosin 10 °C keskilämpötilassa joko kuivina tai yhdessä suhteellisessa kosteudessa ilmastoituna. Samoin tasapainokosteus ja vesihöyrynläpäisevyys ilmoitetaan usein ainoastaan huo-neenlämpötilassa mitattuna. Tasapainokosteus on tyypillisesti ollut ainoa materiaa-liominaisuus, joka on mitattu useassa eri suhteellisessa kosteudessa. Lämpötila- ja kosteusolosuhteet, joihin rakennusmateriaalit joutuvat todellisissa käyttö-olosuhteissa, voivat Suomen ilmastossa vaihdella todella laajalti. Materiaaliominaisuu-det tuleekin tuntea eri olosuhteissa, jotta rakenteista voitaisiin suunnitella mahdollisim-man hyviä ja rakennevaurioilta vältyttäisiin. Se on myös onnistuneen laskennallisen mallinnuksen edellytys. Mallinnettaessa jonkin rakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa tulee kaikille rakennekerroksille määrittää tietyt materiaaliominaisuudet, ku-ten lämmönjohtavuus, vesihöyrynläpäisevyys, kapillariteettikerroin ja tasapainokosteus. Tämä tutkimus liittyy Tampereen teknillisessä yliopistossa vuosina 1999-2004 toteutet-

ygroskooppisilla materiaaleilla suhteellisen kosteuden nousu lisäsi materiaalien läm-

tuun Rakenteiden kuivuminen –tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin puurunkoisten ul-koseinien kosteusteknistä toimintaa Suomen ilmasto-olosuhteissa. Tutkimuksen puit-teissa tehtiin materiaalikokeita kattavalle valikoimalle puurunkorakenteissa käytettyjä materiaaleja. Tutkitut materiaalit olivat rakennuspapereita ja –kalvoja, lämmöneristema-teriaaleja, tuulensuojalevyjä sekä sisäverhouslevyjä. Kokeita tehtiin lämpötila-alueella –10 – +23 °C ja kosteusalueella 33 – 97 % suhteellista kosteutta. Alle 0 °C lämpötilassa sekä korkeissa suhteellisissa kosteuksissa materiaaleja on aikaisemmin tutkittu varsin vähän. Materiaaleille tehtiin lämmönjohtavuuskokeita, tasapainokosteuskokeita, vesi-höyrynläpäisevyyskokeita ja kapillaarisuuskokeita. Lisäksi mittaustulosten perusteella laskettiin materiaalien kosteusdiffusiviteettejä. Hmönjohtavuutta ja osalla materiaaleista myös vesihöyrynläpäisevyyttä. Ei-hygroskooppisilla materiaaleilla RH:n vaihtelulla ei ollut suurta vaikutusta näihin omi-naisuuksiin. Lämpötilan nousu lisäsi materiaalien lämmönjohtavuutta ja vesihöyrynlä-päisevyyttä. Eri materiaaleilla muutokset olivat kuitenkin eri suuruisia ja jopa saman materiaaliryhmän eri tuotteissa oli eroja. Sen sijaan tasapainokosteuteen lämpötilan vai-kutus oli suhteellisen pieni. Puupohjaisten rakennuslevyjen tasapainokosteudet (kg/kg)

4

olivat varsin yhteneviä, mutta muissa tuoteryhmissä oli huomattavaa hajontaa. Mitatut kapillariteettikertoimet olivat varsin suuria, mikä korostaa esim. työnaikaisen kosteus-suojauksen merkitystä. Kosteusdiffusiviteettiarvot kuvaavat materiaalin kosteuspitoi-suuden muutosnopeutta. Suurimmat kosteusdiffusiviteetin arvot saatiin lämmöneristeille ja pienimmät puupohjaisille levyille.

5

Alkusanat Tämä julkaisu liittyy TTY:n talonrakennustekniikan laboratorion laajaan puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteusteknistä toimintaa käsittelevään tutkimuskokonaisuuteen. Tutkimuksen yhteydessä on kokonaisia seinärakenteita tutkittu sekä laboratoriokokei-den avulla että laskennallisesti. Lisäksi seinärakenteissa käytettäville materiaaleille on määritetty rakennusfysikaalisia ominaisuuksia laskennallisia tarkasteluja varten. Tutki-muksen avulla on saatu lisätietoa rakenteiden toiminnasta käytäntöä vastaavissa olosuh-teissa kenttäkokeiden rinnalle. Tutkimus on laajin Suomessa toteutettu materiaalien rakennusfysikaalisia ominaisuuksia kartoittava tutkimus. Tutkimuksen aikana tehtiin noin 2600 yksittäistä materiaalikoetta 42 rakennusmateriaalille. Tässä julkaisussa esitetään rakennuspapereille ja –kalvoille, eristemateriaaleille, tuulen-

utkimuksen kokonaiskesto oli noin 4½ vuotta aikavälillä 1.11.1999 – 31.3.2004. Tut-

johtoryhmään kuuluivat:

an Wood Oy/ Wood Focus Oy ri Hyvärinen, varapuh.joht. Aislo Oy (1.11.1999 – 30.4.2001)

Oy

5.8.2000 – 30.4.2001)

suojalevyille sekä sisäverhouslevyille tehtyjen materiaalikokeiden tuloksia. Kokeiden tavoitteena oli määrittää puurunkoisissa ulkoseinärakenteissa käytettävien materiaalien ja tuotteiden tasapainokosteus, vesihöyrynläpäisevyys ja lämmönjohtavuus niissä läm-pötila- ja kosteusolosuhteissa, joita rakenteissa esiintyy käytännössä. Materiaaleille määritettiin myös kapillariteettikertoimet sekä kapillaariset kyllästyskosteudet. Lisäksi laskettiin materiaalien kosteusdiffusiviteettejä mittaustulosten perusteella. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat materiaaliominaisuudet korkeissa suhteellisissa kosteuk-sissa sekä alle 0 °C lämpötiloissa, koska näillä alueilla materiaalikokeita on tehty varsin vähän. Tkimus on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Talonrakennustekniikan laboratoriossa professori Ralf Lindbergin ja erikoistutkija Juha Vinhan johdolla. Projektin kokonais-suunnittelusta ja organisoinnista on vastannut tekn. lis. Juha Vinha. Tutkimustyössä tarvittavat olosuhdehuoneet rakensivat pääosin diplomi-insinöörit Pasi Käkelä ja Antti Mikkilä. Tasapainokosteuskokeet tekivät Antti Mikkilä sekä diplomi-insinööri Ilkka Valovirta, joka vastasi myös lämmönjohtavuuskokeiden ja kapillaarisuuskokeiden suo-rittamisesta. Vesihöyrynläpäisevyyskokeita tekivät diplomi-insinöörit Antti Mikkilä ja Minna Korpi sekä tekniikan ylioppilaat Heli Toukoniemi ja Hanna Aho. Tutkimuksen Vaito Rossi, puheenjohtaja SchaumAIlmari Absetz TEKES Lasse Pöyhönen TEKES Reijo Louko Ekovilla Marko Suonpää Eltete Oy Reijo Pouri Flaxlin Oy (2

6

Jukka Nikkanen Flaxlin Oy (1.5.2001 – 31.3.2004) öderlund

n

01) ekka Rönkkö - 31.3.2004)

nen y

arkku Rantama nrakennustekniikka

iitämme johtoryhmän jäseniä ja heidän sijaisiaan, tutkimuksen rahoittajia sekä kaikkia tkimuksen toteuttamiseen osallistuneita henkilöitä yhteistyöstä tutkimuksen aikana.

ampereella 29.6.2005

ekijät

Karl-Johan S Kipsilevy-yhdistys ry/ Gyproc Oy (1.11.1999 – 30.4.2001) Seppo Leimala Kipsilevy-yhdistys ry/ Gyproc Oy (1.5.2001 – 31.3.2004) Harri Sällilä Kipsilevy-yhdistys ry/ Knauf Oy (1.5.2001 – 7.2.2002) Pirjo Suikkane Kipsilevy-yhdistys ry/ Knauf Oy (8.2.2002 – 31.3.2004) Juha Krankka Paroc Oy Ab (1.11.1999 - 30.4.20 P Paroc Oy Ab (1.5.2001 Harri Kemppai Saint-Gobain Isover Oy Timo Niemelä Suomen Puututkimus Oy/ Koskisen O (1.11.1999 – 30.4.2001) Fred Skuthälla Ypap Oy M Suomen Kiinteistöliitto ry Ralf Lindberg TTY/Talo Ktu T T

7

Sisällysluettelo Merkinnät........................................................................................................................... 9 Käsitteet ja määritelmät ................................................................................................. 11 1 Johdanto ................................................................................................................... 14

1.1 Lähtökohta .........................................................................................................14

1.2 Tutkimuksen tavoitteet ......................................................................................14 2 Tutkimusaineisto ..................................................................................................... 16

2.1 Tutkittavat materiaalit .......................................................................................16 2.1.1 Tuulensuojalevyt .......................................................................................16 2.1.2 Tuulensuojavillat .......................................................................................17 2.1.3 Tuulensuojakalvot .....................................................................................17 2.1.4 Lämmöneristeet .........................................................................................17 2.1.5 Sisäkalvot ..................................................................................................18 2.1.6 Sisälevyt ....................................................................................................18

2.2 Materiaalit eri kokeissa .....................................................................................19 2.2.1 Materiaalit lämmönjohtavuuskokeissa ......................................................19 2.2.2 Materiaalit tasapainokosteuskokeissa........................................................20 2.2.3 Materiaalit vesihöyrynläpäisevyyskokeissa ..............................................20 2.2.4 Materiaalit kapillaarisuuskokeissa ............................................................20

3 Lämmönjohtavuuskokeet ....................................................................................... 22 3.1 Lämmönjohtavuuden mittaaminen ....................................................................22

3.1.1 Yleistä........................................................................................................22 3.1.2 Lämmönjohtavuuden mittaaminen ............................................................22 3.1.3 Lämpövirtalevylaitteen periaate ................................................................23 3.1.4 Lämpövirtalevylaitteen kalibrointi ............................................................25 3.1.5 Koekappaleen ja levyjen välinen kontakti.................................................26 3.1.6 Kosteuden vaikutus ...................................................................................28 3.1.7 Lämpösäteily .............................................................................................30

3.2 Lämmönjohtavuuden mittauslaitteisto ..............................................................30

3.3 Mittausjärjestelyt ...............................................................................................31

3.4 Tulokset .............................................................................................................31

3.5 Tulosten tarkastelu.............................................................................................41 4 Tasapainokosteuskokeet ......................................................................................... 44

4.1 Tasapainokosteus materiaaliominaisuutena ja sen mittaaminen .......................44

4.2 Tasapainokosteuden mittaus 23 ºC lämpötilassa...............................................46 4.2.1 Kosteushuoneet..........................................................................................46 4.2.2 Ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus..................................47 4.2.3 Koekappaleet .............................................................................................48 4.2.4 Mittauksissa käytetty tietokoneohjelma ....................................................48

8

4.3 Tasapainokosteuden mittaus 5 ja –10 ºC lämpötilassa......................................49

4.4 Tulokset .............................................................................................................49 4.4.1 Mittaukset 23 °C lämpötilassa...................................................................49 4.4.2 Mittaukset 5 ja –10 °C lämpötiloissa ........................................................60

4.5 Tulosten tarkastelu.............................................................................................62 5 Vesihöyrynläpäisevyyskokeet................................................................................. 63

5.1 Kokeet................................................................................................................63 5.1.1 Kuppikoemenetelmä..................................................................................63 5.1.2 Koejärjestelyt.............................................................................................66 5.1.3 Laskennallinen tarkastelu ..........................................................................69

5.2 Tulokset ja niiden arviointi................................................................................73 5.2.1 Yleistä tulosten laskennasta ja regressiomallien valinnasta ......................73 5.2.2 Materiaalikohtaiset ominaisuustaulukot....................................................74 5.2.3 Tuulensuojalevyt ja kalvot ........................................................................75 5.2.4 Lämmöneristeet .........................................................................................79 5.2.5 Sisäkalvot ja levyt......................................................................................81 5.2.6 Tulosten tarkastelu.....................................................................................83

6 Kapillaarisuuskokeet............................................................................................... 87 6.1 Yleistä................................................................................................................87

6.2 Koejärjestely......................................................................................................88

6.3 Tulokset .............................................................................................................89

6.4 Tulosten tarkastelu.............................................................................................90 7 Kosteusdiffusiviteetti............................................................................................... 92

7.1 Yleistä................................................................................................................92

7.2 Laskentamenetelmä, tulokset ja niiden arviointi ...............................................92 8 Yhteenveto................................................................................................................ 95 Lähteet .............................................................................................................................. 98 Liitteet............................................................................................................................. 101

9

Merkinnät A pinta-ala m2

Aw kapillariteettikerroin kg/(m2⋅s0,5) Dw kosteusdiffusiviteetti m2/s Mν vesihöyryn molekyylipaino kg/kmol Q lämpövirta W R yleinen kaasuvakio J/(mol⋅K) S kalibrointikerroin W/(m2⋅V) T lämpötila K U jännite V W kappaleeseen imeytynyt vesimäärä pinta-alaa kohti kg/m2

Wp vesihöyrynläpäisykerroin (vesihöyryn osapaine-eron avulla lask.) kg/(m2⋅s⋅Pa) Wν vesihöyrynläpäisykerroin (vesihöyrypitoisuuseron avulla laskettu) m/s Zp vesihöyrynvastus (vesihöyryn osapaine-eron avulla laskettu) m2⋅s⋅Pa/kg Zν vesihöyrynvastus (vesihöyrypitoisuuseron avulla laskettu) s/m V tilavuus m3

a apusuure b vakiotermi d halkaisija, paksuus, korkeus m g kosteusvirran tiheys kg/(m2⋅s) k kerroin m massa kg, g p paine, vesihöyryn osapaine Pa pk vesihöyryn kyllästyspaine Pa q lämpövirran tiheys W/m2

r ilmavirran nopeus m/s t aika s t lämpötila °C u suure u kosteuspitoisuus kg/kg w kosteuspitoisuus kg/m3

wkap kapillaarinen kyllästyskosteus kg/m3

δp vesihöyrynläpäisevyys (vesihöyryn osapaine-eron avulla laskettu) kg/(m⋅s⋅Pa) δν vesihöyrynläpäisevyys (vesihöyrypitoisuuseron avulla laskettu) m2/s φ sähköteho W ϕ ilman suhteellinen kosteus (RH) %, % RH λ lämmönjohtavuus W/(m⋅K) µ termojännite V

10

µ vesihöyryn diffuusiovastuskerroin - ν ilman vesihöyrypitoisuus kg/m3, g/m3

νk vesihöyryn kyllästyskosteus kg/m3, g/m3

ρ tiheys kg/m3

Yleisimmät alaindeksit s sisä u ulko p paine ν (tai v) vesihöyrypitoisuus

11

Käsitteet ja määritelmät Diffuusio Diffuusio on kaasumolekyylien liikettä, joka pyrkii tasoit-

tamaan kaasuseoksessa olevia yksittäisen kaasun pitoi-suuseroja (tai osapaine-eroja). Diffuusiossa kaasu siirtyy korkeammasta pitoisuudesta alempaan pitoisuuteen.

ygroskooppinen

Hygroskooppinen tasapainokosteus tarkoittaa sitä koste-

ygroskooppisuus Hygroskooppisuus tarkoittaa huokoisen aineen kykyä sitoa

öyrynsulku Höyrynsulku on ainekerros, jonka pääasiallisena tehtävänä

öyrynsulullinen rakenne Höyrynsulullisessa rakenteessa on tiivis ilmansulku ja

mansulku Ilmansulku on ainekerros, jonka pääasiallisena tehtävänä

apillaarinen

us Kapillaarinen tasapainokosteus tarkoittaa sitä kosteuspi-

apillariteettikerroin Kapillariteettikerroin (Aw) on materiaaliarvo, joka on ver-

Htasapainokosteus

uspitoisuutta, joka stationääritilassa sitoutuu ilmasta huo-koiseen aineeseen ympäristön tietyssä suhteellisessa kos-teudessa ja lämpötilassa.

Hitseensä kosteutta ilmasta ja luovuttaa sitä takaisin ilmaan.

Hon estää vesihöyryn haitallinen diffuusio rakenteeseen tai rakenteessa. Höyrynsulun vesihöyrynläpäisevyys on pieni.

Hhöyrynsulku.

Ilon estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi. Ilmansulun ilmanläpäisevyys on pieni.

Ktasapainokoste

toisuutta, joka stationääritilassa sitoutuu vapaasta veden-pinnasta huokoiseen aineeseen.

Krannollinen vesimäärään, joka imeytyy vapaan vedenpin-nan kanssa kosketuksessa olevaan kappaleeseen. Kapillariteettikerroin ei ole täysin vakio, vaan se muuttuu hieman sen mukaan, miten lähellä kappaleen kosteuspitoisuus on kapillaarista kyllästyskosteutta. Tässä julkaisussa annetut kapillariteettikertoimen arvot edustavat tilannetta, jossa koekappaleen kosteuspitoisuus on selvästi kapillaarista kyllästyskosteuspitoisuutta alhaisempi.

12

Kondensoituminen Kondensoituminen tarkoittaa vesihöyryn tiivistymistä ra-kenteiden pintoihin vedeksi tai jääksi, kun ilman vesi-höyrypitoisuus on saavuttanut pinnan lähellä kyllästyskos-teuden (ϕ = 100 % RH).

Kosteutta läpäisevä rakenne Kosteutta läpäisevässä rakenteessa on tiivis ilmansulku,

mutta ei höyrynsulkua. Kyllästyskosteus Kyllästyskosteus ilmoittaa vesihöyrypitoisuuden, joka

ilmaan mahtuu tietyssä lämpötilassa. Lämmönjohtavuus Lämmönjohtavuus ilmoittaa lämpömäärän, joka sta-

tionääritilassa läpäisee aikayksikössä pintayksikön suurui-sen ja pituusyksikön paksuisen homogeenisen ainekerrok-sen, kun ainekerroksen eri puolten välillä on yksikön suu-ruinen lämpötilaero.

λ

esihöyrynläpäisevyys Vesihöyrynläpäisevyys δν tai δp ilmoittaa vesimäärän, joka

Suhteellinen kosteus Ilman suhteellinen kosteus ϕ, RH ilmoittaa kuinka paljon

ilmassa on vesihöyryä kyllästyskosteuspitoisuuteen verrat-tuna tietyssä lämpötilassa.

Stationääritila Stationääritilassa (= jatkuvuustila) olevaan systeemiin

tuodaan ja sieltä poistuu vakiomäärä ainetta ja lämpöener-giaa samassa ajassa. Stationääritilassa lämpötilat ja eri ai-neiden pitoisuudet ovat saavuttaneet tasapainotilan eivätkä muutu ajan kuluessa.

Tasapainokosteus Tasapainokosteus tarkoittaa materiaaliin sitoutunutta kos-

teusmäärää tietyssä ympäristön kosteuspitoisuudessa ja lämpötilassa.

Tuulensuoja Tuulensuoja on ainekerros, jonka pääasiallisena tehtävänä

on estää tuulen aiheuttama haitallinen ilmavirtaus raken-teen lämmöneristekerroksessa. Tuulensuojamateriaalin tu-lee olla hyvin vesihöyryä läpäisevä.

Vstationääritilassa läpäisee aikayksikössä pintayksikön suu-ruisen ja pituusyksikön paksuisen homogeenisen aineker-roksen, kun ainekerroksen eri puolilla olevien ilmatilojen vesihöyrypitoisuuksien ero (tai vesihöyryn osapaine-ero)

13

on yksikön suuruinen. Kosteus voi siirtyä materiaalissa muissakin olomuodoissa kuin vesihöyrynä, jolloin voidaan puhua myös materiaalin kosteudenläpäisevyydestä.

Vesihöyrynläpäisykerroin W Vesihöyrynläpäisykerroin ν tai Wp ilmoittaa vesimäärän,

joka stationääritilassa läpäisee aikayksikössä pintayksikön

Vesihöyrynvastus sihöyryn-

läpäisykertoimen käänteisarvoa. Tarkkaan ottaen vain ve-

Vesihöyrypitoisuus

määrän. Vesihöyrypitoisuuksien ero pyrkii tasoittumaan

suuruisen rakenneosan, kun rakenneosan eri puolilla ole-vien ilmatilojen vesihöyrypitoisuuksien ero (tai vesi-höyryn osapaine-ero) on yksikön suuruinen.

Vesihöyrynvastuksella Zν tai Zp tarkoitetaan ve

sihöyrynläpäisykertoimessa on mukana rajapintojen kos-teudensiirtokertoimien vaikutus, mutta niiden osuus on käytännössä merkityksetön. Yksittäisen ainekerroksen ve-sihöyrynvastus lasketaan kaavalla Z=d/δ.

Vesihöyrypitoisuus ν ilmoittaa ilmassa olevan vesihöyry-

diffuusion avulla.

14

1 Johdanto

1.1 Lähtökohta

Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet muuttuvat sen mukaan, missä lämpötila- ja RH-olosuhteissa materiaalit ovat. Tällä on merkitystä käytännön rakenta-misessa, koska rakenteissa vallitsevat lämpö- ja kosteusolosuhteet vaihtelevat huomat-tavasti, varsinkin vaipan ulko-osissa. Rakennuksen sisältä ulospäin kulkeutuva kosteus vaikuttaa rakenteiden kosteusolosuhteisiin, samoin kuin sadeveden tunkeutuminen ra-kenteisiin. Lämmitettyjen rakennusten sisäosissa lämpötilanvaihtelut ovat materiaa-liominaisuuksien muutosten kannalta melko pieniä, mutta kosteusvaihtelut saattavat muuttaa materiaaliominaisuuksia siinä määrin, että muutokset vaikuttavat rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Jotta rakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa voidaan tarkastella laskennallisesti luotettavasti, tulee materiaaliominaisuudet selvittää eri lämpötila- ja kosteusolosuh-teissa. Kehittyneisiin laskentaohjelmiin voi syöttää materiaaliominaisuuksia näiden tekijöiden funktiona. Tällöin rakenteiden toimintaa on mahdollista analysoida eri vuodenaikoina sekä erilaisissa ilmasto-olosuhteissa aiempaa tarkemmin. Läheskään kaikille materiaaleille ja tuotteille ei ole saatavissa rakennusfysikaalisia ma-teriaaliominaisuuksia eri olosuhteissa. Useimmat materiaalikokeet on tehty vain yhdes-sä olosuhteessa. Tällaisia materiaaliarvoja käytettäessä ei sen paremmin laskentaohjel-mista kuin käsinlaskentamenetelmistäkään saada täyttä hyötyä irti, vaan tulokset saatta-vat päinvastoin olla jopa harhaanjohtavia. Erityisenä ongelmana on alle 0 °C lämpöti-loissa ja korkeissa suhteellisissa kosteuksissa mitattujen arvojen puute. Suomen olosuh-teissa näitä arvoja tarvitaan tutkittaessa vaipparakenteiden toimintaa kylmänä vuoden-aikana. Tilannetta pahentaa se, että markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, joille ei ole saatavissa kaikkia materiaaliarvoja. Erityisesti puurunkoisten ulkoseinien kosteustekninen käyttäytyminen on ollut kiistelty aihe jo pitkään. Eri rakenneratkaisujen toimivuudesta on edelleen vallalla täysin vastak-kaisia mielipiteitä. Asian selvittämistä on osaltaan vaikeuttanut myös rakennusfysikaa-listen materiaaliominaisuuksien puuttuminen eri lämpötila- ja kosteusolosuhteissa.

1.2 Tutkimuksen tavoitteet

Tässä julkaisussa esitetty materiaalitutkimus kuuluu osana Rakenteiden kuivuminen –tutkimusprojektiin. Tutkimuksessa on selvitetty puurunkoisten ulkoseinien kosteustek-nistä käyttäytymistä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Tutkimustyöhön on sisältynyt seinä-rakenteiden rakennusfysikaalisia kokeita, rakennusmateriaalien tasapainokosteus-, vesi-

15

höyrynläpäisevyys-, lämmönjohtavuus- ja kapillaarisuuskokeita sekä laskennallista tarkastelua. Tutkimus alkoi vuonna 1999 ja päättyi vuonna 2004. Kuvassa 1.1 on esitet-ty tutkimuksen osa-alueet.

RAKENNUSFYSIKAALISET

KOKEET 56 ERILAISTA

SEINÄRAKENNETTA

LASKENNALLINEN TARKASTELU

WUFI 2D 1D-HAM

MATERIAALIKOKEET

VESIHÖYRYNLÄPÄISEVYYSLÄMMÖNJOHTAVUUSTASAPAINOKOSTEUS

KAPILLAARISUUS

MATCH

Kuva 1.1 Rakenteiden kuivuminen –projektin osa-alueet.

utkimuksen tavoitteena oli analysoida erilaisten ulkoseinärakenteiden kosteusteknistä

ateriaaliominaisuuksien mittaamisen tarkoituksena oli saada tietoa rakennusmateriaa-

Tkäyttäytymistä Suomen ilmastossa, erityisesti niiden kostumista sisäilman kosteuden vaikutuksesta sekä kuivumista kevätaikaan. Kokeissa keskityttiin erityisesti diffuusiolla siirtyvän kosteuden tarkasteluun. Erityisesti selvitettiin lämmöneristeen kosteuskapasi-teetin vaikutusta rakenteen toimintaan, sisäpinnalta vaadittavan vesihöyrynvastuksen minimiarvoa, tuulensuojan vesihöyrynvastuksen maksimiarvoa, sisä- ja ulkopinnan ve-sihöyrynvastusten suhteen minimiarvoa sekä tuulensuojan lämmönvastuksen vaikutusta rakenteen toimintaan. Tuulensuojan sekä rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastukset ratkaisevat hyvin pitkälti ulkoseinärakenteen kosteusteknisen toiminnan tai toimimat-tomuuden diffuusion osalta. Sisäpintaan on tässä yhteydessä luettu mukaan rakenteen höyryn- tai ilmansulku, koska se sijaitsee Suomessa käytetyissä rakenteissa rakenteen sisäpinnan lähellä. Mlien ominaisuuksista yleensä sekä erityisesti rakennekokeissa käytetyistä materiaaleista. Tällöin saatiin pohjatietoa rakennekokeiden analysointia varten ja voitiin mallintaa ko-keissa käytettyjä rakenteita laskentaohjelmilla.

16

2 Tutkimusaineisto

2.1 Tutkittavat materiaalit

Tutkimusaineisto koostui erilaisista puurunkoisten pientalojen seinärakenteiden materi-aaleista. Tutkimukseen valittiin tyypillisimpiä tuulensuoja-, lämmöneriste-, höyryn- ja ilmasulku- sekä sisälevymateriaaleja. Tutkitut tuulensuojamateriaalit voitiin edelleen jaotella tuulensuojalevyihin, -villoihin ja -kalvoihin. Kaikkia tutkimusaineiston materi-aaleja ei tutkittu kaikissa kokeissa. Kappaleessa 2.2 on esitetty eri kokeissa tutkitut ma-teriaalit. Alla on lueteltu ryhmittäin tutkimuksessa mukana olleet materiaalit valmistajineen. Jo-kaisella materiaalilla on oma kokeissa käytetty tunnus. Tuotenimen jälkeen on ilmoitet-tu materiaalin nimellispaksuus. Irtoeristeiden kohdalla on suluissa ilmoitettu tavoiteti-heys. Materiaaleista kuusivaneri (A11) on huomioitu sekä tuulensuoja- että sisälevyjen kohdalla. Muiden kuin kalvomaisten materiaalien mitatut kuivatiheydet on esitetty tau-lukossa 2.1. Ilman- ja höyrynsulkukalvojen tiheyksiä määritettiin 20 – 50 %:n suhteelli-sessa kosteudessa rullista. Nämä tiheydet on esitetty taulukossa 2.2. Tutkitut ruskea rakennuspaperi (C12) ja bitumipaperi (C10) ovat TTY:n talonrakennus-tekniikan laboratorion aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyjä materiaaleja. 2.1.1 Tuulensuojalevyt

Kipsilevy A1 Gyproc TS 9 mm Gyproc Oy

kuitulevyt m Suomen K

ova kuitulevy 4,8 mm

i Sch

Huokoiset A2 Runkoleijona 25 m uitulevy Oy

A13 Tuulileijona 12 mm Suomen Kuitulevy Oy

K A8 Rakentajan kovalevy Suomen Kuitulevy Oy

Lastulevy A9 Wilhelmi V313 12 mm Puhos Board Oy

Kuusivaner A11 Wisa 3 ply 9 mm auman Wood Oy

17

2.1.2 Tuulensuojavillat

Lasivillalevyt A3 Isover RKL 30 mm Saint-Gobain Isover Oy

A4 Isover RKL-EJ 25 mm Saint-Gobain Isover Oy

Kivivillalevyt A5 Runkolevy TSL 30 mm Paroc Oy

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm Paroc Oy

Puukuitueristelevy A7 Vital -levy 25 mm Aislo Oy

2.1.3 Tuulensuojakalvot

Tuulensuojakalvot B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti YPAP Oy

B2 Tyvek Soft -diffuusiokalvo Eltete Oy

B3 Elwitek 4440 -tuulensuojalaminaatti Eltete Oy

B4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti Eltete Oy

Bitumipaperit B5 Paavo-bitumivuorauspaperi YPAP Oy

B6 Paavo-bitumivuorauskreppi YPAP Oy

B7 Paavo-bitumivuoraushuopa YPAP Oy

B8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi Eltete Oy

B9 Bitukrep 125-bitumivuorauspaperi Eltete Oy

C10 Bitumipaperi -

2.1.4 Lämmöneristeet

Lasivilla D1 Isover KL-C 50 mm Saint-Gobain Isover Oy

Kivivilla D2 Isolevy IL 50 mm Paroc Oy

Levymäinen puukuitueriste D3 Vital 50 mm Aislo Oy

Puukuitueriste, puhallettu D4 Ekovilla 50 mm (40 kg/m3) Ekovilla Oy

Puukuitueriste, sullottu D4 Ekovilla 50 mm (40 kg/m3) Ekovilla Oy

Puukuitueriste, sullottu D4a Ekovilla 50 mm (60 kg/m3) Ekovilla Oy

Pellavaeriste D5 Flaxlin T3 50 mm Flaxlin Oy

Purueristeet, sullottu D6 Sahanpuru 50 mm (180 kg/m3) Koskisen Oy

D7 Kutterinlastu 50 mm (140 kg/m3) Koskisen Oy

D67 Sahanpurun ja kutterinlastun seos (1:1) Koskisen Oy

18

2.1.5 Sisäkalvot

C7 Paavo-muovitiivistyspaperi YPAP Oy

C8 Vahattu voimapaperi UG-voima YPAP Oy

C9 PE-PAP 125-muovitiivistyspaperi Eltete Oy

C11 Höyrynsulkumuovi -

C12 Ruskea rakennuspaperi -

C14 Elt-Kraft VCL Eltete Oy

C15 Eko-Paavo YPAP Oy

2.1.6 Sisälevyt

Kipsilevy C1 Gyproc N 13 mm Gyproc Oy

Huokoinen kuitulevy C2 Huokoleijona 12 mm Suomen Kuitulevy Oy

Lastulevy C3 Wilhelmi 12 mm Puhos Board Oy

Vaneri A11 Wisa 3 ply 9 mm Schauman Wood Oy

OSB-puukuitulevy C6 Eltete OSB 3 12 mm Eltete Oy

Massiivipuulevy C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm -

Taulukko 2.1 Tutkittujen materiaalien mitatut kuivatiheydet.

Tunnus

Materiaali Kuivatiheys(kg/m3)

Tunnus

Materiaali Kuivatiheys(kg/m3)

A1 Gyproc TS 9 mm 774 C3 Wilhelmi 12 mm 592 A2 Runkoleijona 25 mm 280 C6 Eltete OSB 3 12 mm 646 A3 Isover RKL 30 mm 73 C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm 532 A4 Isover RKL-EJ 25 mm 104 D1 Isover KL-C 50 mm 22 A5 Runkolevy TSL 30 mm 92 D2 Isolevy IL 50 mm 37 A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 120 D3 Vital 50 mm 51 A7 Vital -levy 25 mm 63 D4 Ekovilla, puhallettu 50 mm n. 26 A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm 1140 D4 Ekovilla, sullottu 50 mm n. 37 A9 Wilhelmi V313 12 mm 723 D4a Ekovilla, sullottu 50 mm n. 60 A11 Wisa 3 ply 9 mm 394 D5 Pellavaeriste T3 50 mm 39 A13 Tuulileijona 12 mm 270 D6 Sahanpuru, sullottu 50 mm n. 168 C1 Gyproc N 13 mm 574 D7 Kutterinlastu, sullottu 50 mm n. 130 C2 Huokoleijona 12 mm 234

Irtoeristeiden tiheys vaihteli eri kokeissa jonkin verran. Taulukossa 2.1 annetut arvot kuvaavat irtoeristeiden osalta kaikkien kokeiden perusteella määritettyjä keskimääräisiä kuivatiheyksiä. Sahanpurun ja kutterinlastun sekoitukselle (1:1) käytettiin kuivatihey-den laskennallisena arvona 149 kg/m3.

19

Taulukko 2.2 Ilman- ja höyrynsulkukalvojen tiheyksiä rullassa 20 – 50 %:n suhteellisessa kosteu-dessa.

Tun-nus

Materiaali Tiheys(kg/m3

)

Tun-nus

Materiaali Tiheys(kg/m3

) B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti 360 B9 Bitukrep 125-bitumivuorauspaperi 620 B2 Tyvek Soft-diffuusiokalvo 250 C7 Paavo-muovitiivistyspaperi 940 B3 Elwitek 4440-tuulensuojalaminaatti 230 C8 Vahattu voimapaperi UG-voima 880 B4 Elwitek 5550-tuulensuojalaminaatti 390 C9 PE-PAP 125-muovitiivistyspaperi 760 B5 Paavo-bitumivuorauspaperi 940 C10 Bitumipaperi 740 B6 Paavo-bitumivuorauskreppi 540 C14 Elt-Kraft VCL-ilmansulkukalvo 600 B7 Paavo-bitumivuoraushuopa 860 C15 EkoPaavo-ilmansulkukalvo 990 B8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi 840

2.2 Materiaalit eri kokeissa

2.2.1 Materiaalit lämmönjohtavuuskokeissa

Lämmönjohtavuus mitattiin seuraaville materiaaleille: − A1 Gyproc GTS 9 mm − A2 Runkoleijona 25 mm − A3 Isover RKL 30 mm − A4 Isover RKL-EJ 25 mm − A5 Runkolevy TSL 30 mm − A6 Isorunkolevy IRL 30 mm − A7 Vital-levy 25 mm − A11 Wisa 3 ply 9 mm − A13 Tuulileijona 12 mm − D1 Isover KL-C 50 mm − D2 Isolevy IL 50 mm − D3 Vital 50 mm − D4 Ekovilla 50 mm − D5 Pellavaeriste T3 50 mm − D6 Sahanpuru 50 mm − D7 Kutterinlastu 50 mm Kuivapuhalletulle Ekovillalle mitattiin ainoastaan lämmönjohtavuusarvot.

20

2.2.2 Materiaalit tasapainokosteuskokeissa

Tasapainokosteus 23 °C lämpötilassa mitattiin samoille materiaaleille kuin lämmönjoh-tavuuskin sekä lisäksi seuraaville materiaaleille: − A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm − A9 Wilhelmi V313 12 mm − C3 Wilhelmi 12 mm − C6 Eltete OSB 3 12 mm − C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm 5 ja –10 °C lämpötiloissa sekä 75 %:n suhteellisessa kosteudessa määritettiin tasapaino-kosteus samoille materiaaleille lukuun ottamatta kovalevyä (A8), lastulevyjä (A9 ja C3), OSB-levyä (C6) sekä Vital-levyä (A7) ja Vital-eristettä (D3). 2.2.3 Materiaalit vesihöyrynläpäisevyyskokeissa

Vesihöyrynläpäisevyyskokeita tehtiin kaikille luvussa 2.1 esitetyille materiaaleille. Osalle materiaaleista vesihöyrynläpäisevyys määritettiin ainoastaan +23 ºC lämpötilas-sa. Nämä materiaalit olivat: − A9 Wilhelmi V313 12 mm − B7 Paavo-bitumivuoraushuopa − C7 Paavo-muovitiivistyspaperi − C8 Vahattu voimapaperi UG-voima − C9 PE-PAP 125-muovitiivistyspaperi − C11 Höyrynsulkumuovi − C14 Elt-Kraft VCL − C15 Eko-Paavo − C1 Gyproc N 13 mm − C2 Huokoleijona 12 mm Lisäksi puukuitueristeelle D4a (Ekovilla 50 mm, 60 kg/m3) määritettiin vesihöyrynlä-päisevyys pelkästään +23 °C ja +5 °C lämpötiloissa. 2.2.4 Materiaalit kapillaarisuuskokeissa

Kapillariteettikerroin sekä kapillaarinen kyllästyskosteus määritettiin seuraaville mate-riaaleille: − A1 Gyproc GTS 9 mm − A2 Runkoleijona 25 mm − A7 Vital-levy 25 mm

21

− A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm − A9 Wilhelmi V313 12 mm − A11 Wisa 3 ply 9 mm − A13 Tuulileijona 12 mm − C3 Wilhelmi 12 mm − C6 Eltete OSB 3 12 mm − C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm − D3 Vital 50 mm − D4 Ekovilla 50 mm − D5 Pellavaeriste T3 50 mm − D6 Sahanpuru 50 mm − D7 Kutterinlastu 50 mm

22

3 Lämmönjohtavuuskokeet

3.1 Lämmönjohtavuuden mittaaminen

3.1.1 Yleistä

Lämpöenergia voi siirtyä useilla eri tavoilla, joista rakennustekniikassa tärkeimmät ovat johtuminen, konvektio ja säteily. Todellisissa rakenteissa ja rakennuksissa esiintyy kaikkia edellä mainittuja lämmönsiirron muotoja, ja yleensä nämä kaikki lämmönsiir-tymismuodot ovat mukana materiaaleille määritetyissä lämmönjohtavuusarvoissa. Lämmönjohtavuus määritellään seuraavasti:

q = -λ ⋅ grad T (3.1)

issä lämpövirran tiheys (W/m2)

)

ikäli kyseessä on yksiulotteinen lämmönsiirto stationääritilassa, voidaan kirjoittaa

mq λ lämmönjohtavuus (W/(m⋅K)T lämpötila (K) M

Txq

TAxQ

∆∆

=∆⋅∆⋅

=λ (3.2)

issä

lämpövirta (W)

) pötilaero ∆T (m)

.1.2 Lämmönjohtavuuden mittaaminen

Lämmönjohtavuuden mittaaminen suurella tarkkuudella on vaativaa. Kyse on ilmiöstä,

alien lämmönjohtavuusarvot ja muut ominaisuudet vaihtelevat siinä määrin, ttei kaikille materiaaleille soveltuvaa mittausmenetelmää ole olemassa. Lämmöneris-

temateriaaleille on nykyisin saatavissa varsin tarkkoja laitteita, joiden hinta kuitenkin on

mQ A pinta-ala (m2) ∆T lämpötilaero (K∆x matka, jolla esiintyy läm 3

johon vaikuttavien osatekijöiden hallinta on monesti vaikeaa. Jonkin osatekijän mittaa-misessa mahdollisesti tapahtuva virhe aiheuttaa automaattisesti virheen lämmönjohta-vuuden arvoon. Erityisesti lämpövirran mittaaminen on perinteisesti ollut haastavaa. Eri materiae

23

vielä korkea, luokkaa 20 000 – 200 000 euroa. Kuivien eristemateriaalien, lämmönjoh-tavuudeltaan 0,02 – 0,06 W/m⋅K, mittaaminen näillä laitteilla on suhteellisen ongelma-tonta. Haluttaessa mitata näitä materiaaleja kostutettuina tai siirryttäessä suuremman lämmönjohtavuuden omaaviin materiaaleihin joudutaan ongelmien eteen. Mittausten suorittamiseen ja tulosten arviointiin tarvitaan sekä teoreettista että kokemusperäistä tietoa. Materiaalin lämmönjohtavuus muuttuu materiaalin tiheyden, mittauslämpötilan sekä kosteuden vaikutuksesta, joten näiden tekijöiden merkitys tulee tiedostaa.

ämpövirtalevy koostuu termoelementtiketjusta, joka on kiedottu ohuen levyn ympäril-nössä metallilanka, jonka joka toinen puo-

likierros on päällystetty toisella metallilla. Lämpövirtaa mitattaessa levyn pintojen välil-

Tässä tutkimuksessa lämmönjohtavuuden mittaamiseen käytettiin lämpövirtalevylaitetta (laserComp FOX304, ks. luku 3.2), jonka periaate on esitetty seuraavassa. 3.1.3 Lämpövirtalevylaitteen periaate

Lle (kuva 3.1.) Termoelementtiketju on käytän

le muodostuu pieni lämpötilaero. Tämä aiheuttaa termoelementtiketjuun jännitteen, jon-ka suuruus on verrannollinen levyn läpi kulkevaan lämpövirtaan.

Kuva 3.1 Lämpövirtalevyn rakenne. Lämpövirran tiheyden ja lämpövirtalevyn termoelementtiketjun jännitteen välille voi-

(3.3)

issä µ termoelementtiketjusta mitattu jännite (V)

kalibrointikerroin (W/(m2⋅V)) irtalevylaitteen pääosat ovat ylä- ja alalevy, kaksi lämpövirtalevyä sekä suoja-

uva 3.2). Lämpövirtalevyt lalevyn ja koekappaleen välissä, yleen-

daan kirjoittaa yhtälö

q = µ · S m

SLämpövkuori. Mitattava kappale asetetaan ylä- ja alalevyn väliin (kovat ylälevyn ja koekappaleen sekä vastaavasti a

24

sä kiinteästi ylä- ja alalevyihin laminoituina. Ylä- ja alalevyjen lämpötilat säädetään eri suuruisiksi, jolloin niiden välille muodostuu lämpötilagradientti. Tämä aiheuttaa ylä- ja alalevyn välille lämpövirran, jonka suuruus mitataan lämpövirtalevyillä. Lämpötilat mitataan ylä- ja alalevyihin laminoiduilla antureilla. Menetelmä on standardoitu (ISO 8301:1991, ASTM C518:1998). Lämpövirtalevylaitteen levyt ovat yhdensuuntaiset, lämpöhäviöt ympäristöön pyritään eliminoimaan ja mittaustulos ilmoitetaan stationääritilassa. Tällöin lämpövirta voidaan

lettaa yksiulotteiseksi ja lämmönjohtavuus λ voidaan laskea yhtälöstä o

Tdq

∆⋅

=λ (3.4)

missä d koekappaleen paksuus (m)

T = T1 – T2 koekappaleen ylä- ja alapinnan välinen lämpötilaero (K)

an tuloksena kaksi lämmönjohtavuu-a lämpötilas-

a Tm, joka on koekappaleen ylä- ja alapintojen lämpötilojen keskiarvo.

järjestelmistä on asennettu ylä- ja alalevyihin, joihin on laminoitu myös ter-olangat tms. lämpötila-anturit koekappaleen pintojen lämpötilojen mittaamiseksi.

alvonnan kuin tutkimuksenkin tarpeisiin.

∆ Koska laitteessa on kaksi lämpövirtalevyä, saadaden arvoa. Koekappaleen lämmönjohtavuus ilmoitetaan näiden keskiarvons Lämpövirtalevylaitteessa on edellä mainittujen pääosien lisäksi lämmitys- ja jäähdytys-järjestelmät, joihin kuuluu mahdollisesti ulkoinen jäähdytin tai muuten järjestetty vesi-kierto. Osa m Lämpövirtalevylaitteet soveltuvat erityisesti eristemateriaalien mittaamiseen. Hieman suuremman lämmönjohtavuuden omaavien materiaalien, kuten rakennuslevyjen ja ke-vytbetonin, mittaaminen onnistuu erityisjärjestelyin. Laitteet soveltuvat niin tuotekehi-tyksen, laadunv

2T Alalevy

T1 q

Lämpövirtalevy

LämpövirtalevyKoekappale

Ylälevy

d

Kuva 3.2 Lämpövirtalevylaitteen periaate. 3.1.4 Lämpövirtalevylaitteen kalibrointi

Lämpövirran tiheyden ja lämpövirtalevyyn muodostuvan termon periaatteessa mahdollista laskea, kun läm

ojännitteen välinen yhteys pövirtalevyn kaikkien materiaalien ominai-

suudet tunnetaan. Käytännössä se kuitenkin määritetään kalibroimalla. Kalibrointi ta-

25

pahtuu m tun lämpötilagradientin sekäita tunnetun lämmönjohtavuuden omaavan kappa-

(3.5)

kalibrointikappaleen paksuus (m)

Kun yh

µ · S = -(λk · ∆T) / d (3.6)

leen avulla.

Lämpövirtalevylaitetta kalibroitaessa kalibrointikappale asetetaan laitteen levyjen väliin ja levyjen välille säädetään haluttu lämpötilaero. Tällöin lämpövirran tiheys lasketaan yhtälöstä

q = -(λk · ∆T) / d missä λk kalibrointikappaleen lämmönjohtavuus (W/(m⋅K)) d

tälöön 3.3 sijoitetaan yhtälöstä 3.5 laskettu lämpövirran tiheyden arvo, saadaan

Kalibrointikerroin saadaan yhtälöstä

µλ ∆⋅

=T

S k (3.7) ⋅d

alibrointikertoimet lasketaan erikseen kummallekin lämpövirtalevylle.

alibrointiin tarvitaan materiaalikappale, jonka lämmönjohtavuus on määritetty abso-luuttiseen menetelmämenetelmää käytettäessä lämmönjohtavuuden laskenta tapahtuu suoraan mitattujen suu-eiden avulla (ISO 8302 1991).

ykyinen eurooppalainen vertailutaso on määritetty IRMM:n (Institute of Reference

mmönjohtavuuden on määrittänyt NIST

K K

än perustuvalla laitteella (Guarder hot plate – laite). Absoluuttista

r NMaterials and Measurements, Belgia) toimesta. Lämpövirtalevylaitteille soveltuva ver-tailumateriaali on mineraalivillatyyppi IRMM-440, jonka lämmönjohtavuus on määri-tetty useissa eurooppalaisissa tutkimuslaitoksissa suoritettujen mittausten perusteella. Yhdysvalloissa vastaavanlaisen materiaalin lä(National Institute of Standards and Technology, Gaithersburg, Maryland). Eri kalib-rointimateriaalien käyttö aiheuttaa laitteiden mittaustasoihin eron, joka näkyy testattaes-sa sama kappale eri referenssimateriaalien avulla kalibroiduilla laitteilla. 3.1.5 Koekappaleen ja levyjen välinen kontakti

Kovilla materiaaleilla (tiili, erilaiset betonit, lasi ym.) saattaa koekappaleen pinnan pie-nikin epätasaisuus aiheuttaa puutteellisen kontaktin kappaleen ja laitteen välille (kuva 3.3).

26

K

uva 3.3 Huonon mekaanisen kontaktin vaikutus lämpövirtaan (Tye 1969).

Edellä olevien yhtälöiden lämpötilat T1 ja T2 tarkoittavat nimenomaan koekappaleen pinnan lämpötiloja. Lämpövirtalevylaitteen lämpötila-anturit sijaitsevat kuitenkin itse laitteessa, toisin sanoen ne mittaavat levyjen lämpötilaa. Mikäli mitattava kappale on tiiviisti levyjä vasten, vastaavat niiden lämpötilat koekappaleen pintalämpötiloja. Mikäli kappaleen ja levyjen väliin jää pienikin ilmarako, on tilanne toinen. Tällöin lämpö ei

aisia kosketuskohtia kä ilmassa tapahtuvaa johtumista. Ilmaraon eristävän vaikutuksen vuoksi koekappa-

pötilan mittauksessa aiheuttaa epävarmuutta tulokseen.

siirry levyn ja kappaleen välillä johtumalla, lukuun ottamatta satunnseleen pintalämpötilojen erotus on pienempi kuin laitteen pintalämpötilojen ero, jolloin lämmönjohtavuudelle saadaan todellista pienempi arvo. Eristemateriaalien tapauksessa asia ei ole ongelma, koska ilmakerroksen ja itse materiaalin lämmönjohtavuudet ovat lähellä toisiaan. Suuremman lämmönjohtavuuden omaavilla kappaleilla tilanne on toi-nen. Ilmiö voidaan eliminoida mittaamalla koekappaleen pintalämpötilat termolangoilla (ku-va 3.6). Termolanka koostuu kahdesta rinnakkaisesta, eri metalleista valmistetusta joh-timesta, joiden päät on kiinnitetty toisiinsa. Kiinnityskohtaan muodostuu jännite, joka on verrannollinen kiinnityskohdan lämpötilaan. Menetelmää käytetään laajalti tutki-muskäytössä. Jännitteen mittauksessa tarvitaan laadukas jännitemittari tai dataloggeri, koska pienikin epätarkkuus läm Termolangat kiinnitetään joko suoraan kappaleen pintaan tai 0,5 – 1 mm syvyisiin kuoppiin. Koekappaleen ja levyjen väliin asetetaan 2 – 3 mm vahvuinen solumuovikap-pale tai muu pehmike, jolloin termolangat saadaan vietyä laitteen ulkopuolelle ja edel-leen mittariin / dataloggeriin.

Termolangat

Koekappale

Alalevy

Ylälevy

Solumuovikaista tms.

Jännitemittari/loggeri

Kuva 3.4 Termolankojen käyttö lämmönjohtavuuden mittauksessa.

27

Termolankoja kannattaa asentaa ainakin kolme kappaletta koekappaleen kummallekin puolelle. Lämpötila-arvot luetaan lämpövirtojen tasoittumisen jälkeen. Lämmönjohta-vuuden laskemista varten määritetään kummankin puolen lukemien keskiarvo. Koekappaleen paksuus mitataan työntömitalla tai mikrometriruuvilla. Mikäli termolan-gat on asennettu kuoppiin, käytetään koekappaleen paksuutena kuoppien keskikohtien välimatkaa, eli koekappaleen paksuudesta vähennetään puolet kuoppien yhteenlasketus-ta syvyydestä. Lämpövirran tiheydet q luetaan tietokoneen tai lämpövirtalevylaitteen näytöltä. Mikäli näkyviin saadaan vain lämpövirtalevyjen jännite µ (V, mV tai µV),

ai tiedostosta. Käytetty ka-brointikerroin valitaan levylämpötilan perusteella, ei siis termolankojen näyttämän

luetaan tätä vastaava kalibrointikerroin S laitteen muistista tlimukaan. Lämmönjohtavuus koekappaleen pinnassa i saadaan yhtälöstä

|||| ji

i

ji

iii TTTT −

=−

=dqdS ⋅⋅⋅ µλ (3.8)

missä Si kalibrointikerroin (-) µi lämpövirtalevyn termojännite (V) d kappaleen paksuus (m) qi lämpövirran tiheys (W/m2) Ti ja Tj termolangoilla mitattujen koekappaleen pintojen lämpötilojen kes-

kiarvot (K)

eskimääräinen lämmönjohtavuus lasketaan ylä- ja alapintojen keskiarvona. Levyläm-pötilojen eroksi kannattaa säätää yli 20 °C, koska koekappaleen ja levyn väliset tilpienentävät koekappaleen läpi siirtyvää lämpövirtaa. Tällöin itse kappaleen ylä- ja ala-

intojen lämpötilaero on levylämpötilojen eroa selvästi pienempi. Sopivat säätöarvot t viime kädessä kokeilemalla.

tyi sti kenn en on tarpeellista tietää kostean materiaalin m materiaalissa aiheuttaa kuitenkin ongel-

pintojen välille s ihöyrypitoisuusero. Vesihöyrypitoisuusero syntyy pin-jen välille seuraavan prosessin seurauksena: Ensinnäkin lämpötilan laskiessa materi-

siolla kohti kylmempää pintaa, missä

K

kkeet

plöytyvä3.1.6 Kosteuden vaikutus

Eri se ra usalan sovelluksia vartläm önjohtavuus. Kosteuden käyttäytyminenmia mittauksen suorituksessa. Kun materiaalin pintojen välille asetetaan lämpötilaero,

yntyy myös vestoaalin huokosilman suhteellinen kosteus pyrkii nousemaan. Koska materiaalin kosteuspi-toisuus riippuu suhteellisesta kosteudesta, materiaali pyrkii sitomaan lisää kosteutta itseensä huokosilmasta. Tällöin huokosilman vesihöyrypitoisuus laskee kylmemmän pinnan lähellä. Vesihöyrypitoisuuseron seurauksena hygroskooppisesti sitoutunut vesi höyrystyy lämpimällä puolella ja siirtyy diffuu

28

vesihöyryn osapaine on pienempi. Vesihöyryn siirtymistä tapahtuu niin kauan, kunnes huokosilman vesihöyrypitoisuus on asettunut koko materiaalissa uuteen tasapainoar-voon (ks. kuva 3.5). Rakennusmateriaalin todellinen lämmönjohtavuus saadaan selville vasta sitten, kun tämä kosteuden tasoittumisprosessi on päättynyt. Tasoittumisaika on sitä pidempi mitä hygroskooppisempi tutkittava materiaali on.

+20 °C

65 % RH

17,3 g/m3

11,2 g/m3

t

νk

ν

ϕ

+20 °C

17,3 g/m3

+20 °C

17,3 g/m3

Diffuusio

~ 20 % RH

~ 80 % RH

4,9 g/m3

~ 4,0 g/m3

0 °C

ALKUTILANNE TASOITTUMISVAIHE LOPPUTILANNELämmin Kylmä

~ 50 % RH

t = lämpötilaνk = vesihöyryn kyllästyskosteus huokosilmassaν = vesihöyrypitoisuus huokosilmassaϕ = huokosilman suhteellinen kosteus

+10 °C

Kuva 3.5 Periaatekuva lämpötila- ja kosteusolosuhteiden muutoksista materiaalikappaleessa

lämmönjohtavuuskokeen aikana. Kuvasta 3.5 huomataan myös, että koekappaleen huokosilman keskimääräinen suhteel-linen kosteus muuttuu tasapainotilassa, kun koekappaleen pintojen välillä vallitsee läm-pötilaero. Tässä tutkimuksessa koetuloksissa annetut suhteelliset kosteudet ovat ennen lämmönjohtavuuskoetta koekappaleiden ilmastoinnissa käytetyn suhteellisen kosteuden arvoja 20 °C lämpötilassa. Korkeassa suhteellisessa kosteudessa ilmastoidun materiaalin sisältämä kosteusmäärä synnyttää huokosilmaan jonkin verran pienemmän keskimääräisen suhteellisen kosteu-den lämpötilaeron vaikutuksesta (ks. kuva 3.5). Tämä johtuu siitä, että samansuuruinen huokosilman suhteellisen kosteuden muutos edellyttää suuremman kosteusmäärän sitou-

puoleinen h mmän kuin lämpimän pinnan RH laskee. Myös ateriaalin tasapainokosteuden hystereesi ja tasapainokosteuden muutos lämpötilan

sa HAM-ohjelmissa on mahdollista syöttää läm-

tumista materiaaliin korkeammassa RH:ssa kuin matalammassa. Tällöin kylmän pinnan uokosilman RH nousee vähe

mfunktiona (ks. kuva 4.19) vaikuttavat tähän asiaan. Huokosilman suhteellisen kosteuden muutos koetilanteen lämpötilakentässä voidaan ottaa huomioon määrittämällä laskentaa varten materiaalien lämmönjohtavuudet koste-uspitoisuuden funktiona. Myös monis

29

mönjohtavuuden arvot kosteuspitoisuuden funktiona materiaalitietokantaan. Tässä tut-kimuksessa saadut lämmönjohtavuuden arvot voidaan esittää kosteuspitoisuuden funk-tiona korvaamalla suhteellisen kosteuden arvot ko. materiaalin adsorptiokäyrästä saata-villa kosteuspitoisuuden arvoilla (ks. luku 4.4). Jos koekappale ilmastoidaan ennen koetta korkeassa suhteellisessa kosteudessa (> 80 % RH), voi käydä niin, että osa materiaalin sisältämästä kosteudesta kondensoituu kyl-mään pintaan. Kondenssi syntyy, mikäli vesihöyrypitoisuus kylmän levyn pinnassa saa-vuttaa kyllästyskosteuspitoisuuden. Kylmän levyn pintaan syntyy kondenssia varsinkin

lloin, kun lämmönjohtavuuskoe tehdään esisäilytysolosuhteita alhaisemmassa keski-

uuteen. Näissä olosuhteissa raken-usmateriaalien sisältämä kosteus ei vielä merkittävästi kondensoidu kylmän levyn pin-

aiheutuu kosteuden kiertoa ainoastaan, mikäli mitattava ma-riaali on kapillaarista ja kosteus voi imeytyä ylöspäin. Tällöinkin lisäys lämpövirtaan

ta seuraa, että yksiselitteisten tulosten saamiseksi lämpövirtalevylaitteel-, sekä muilla termiseen jatkuvuustilaan perustuvilla laitteilla, tulee lämpövirran suunta

silämpötilassa. Kondenssin seurauksena osa kosteudesta poistuu materiaalista, jolloin materiaalikappale kuivuu alkutilanteeseen verrattuna. Tällöin korkeissa kosteuspitoi-suuksissa määritetyt lämmönjohtavuusarvot ovat todellista pienempiä (ks. luku 3.5). Suomessa rakennusmateriaalien lämmönjohtavuus on määritetty standardikokeessa +10 °C keskilämpötilassa 20 °C lämpötilaerolla. Ennen koetta koekappale on ilmastoitu 20 °C lämpötilassa 65 % RH:ta vastaavaan kosteuspitoisntaan. Kokeesta saatavaan lämmönjohtavuuden arvoon vaikuttaa ratkaisevasti myös lämpövir-ran suunta (Sandberg 1992, Langlais 1994). Mikäli ylälevy on kylmä, saattaa sen pin-taan kertynyt kosteus pisaroitua ja esim. pehmeän eristemateriaalin kyseessä ollessa valua alaspäin. Tämän jälkeen se siirtyy jälleen vesihöyrynä kylmän levyn pintaan, va-luu nestemäisenä takaisin jne. Tällöin tapahtuvat faasimuutokset aiheuttavat lisäyksen lämpövirtaan ja edelleen laskennalliseen lämmönjohtavuuden arvoon. Mikäli alalevy valitaan kylmäksi levyksi,tejää pienemmäksi kuin kylmän ylälevyn tapauksessa. Esimerkiksi Ruotsissa käytetään lämmöneristeiden tyyppihyväksyntä- ja laadunvalvontamittauksissa alalevyä kylmänä levynä (Jonsson 1993). Edellä mainituslailmoittaa. 3.1.7 Lämpösäteily

Lämmön siirtymistavoista– konvektiosta, johtumisesta ja säteilystä – säteilyn vaikutus pyritään eliminoimaan lämmönjohtavuusmittauksissa. Mineraalivillassa sen vaikutus kuitenkin saattaa olla huomattava vielä usean sentin paksuisilla koekappaleilla. Näin ollen sellaisista materiaaleista, joissa säteilyvaikutus saattaa olla merkittävä, tulee aina

30

valmistaa kyllin paksu koekappale. Joissakin tapauksessa on käytetty kahta päällekkäis-tä koekappaletta, joiden väliin on asetettu alumiinifolio heijastamaan säteily takaisin.

oritettiin LaserComp FOX304 -merkkisellä lämpö- 3.5). Laitteen valmistaja on LaserComp Inc., Saugus, Mas-äyttää standardien ISO 8301 (1991) sekä ASTM C518 (1998)

3.2 Lämmönjohtavuuden mittauslaitteisto

Lämmönjohtavuuden mittaukset suvirtalevylaitteella (kuvasachusetts, USA. Laite tvaatimukset. Laitteen mittaustarkkuus (sisäinen tarkkuus) on ± 1 %, mutta kalibroinnin epävarmuuden vuoksi absoluuttinen tarkkuus on ± 3 %.

Kuva 3.5 Lämmönjohtavuuden mittauslaitteisto. Varsinainen lämpövirtalevylaite keskimmäisellä

hyllyllä ja sen alapuolella lisäjäähdytin. Lämpövirtalevylaite kalibroitiin ennen mittauksia mineraalivillalevyllä, jonka lämmön-johtavuuden LaserComp Inc. on mitannut. Kalibrointi on jäljitettävissä National Institu-te of Technology:n standardireferenssimateriaaliin 1450b (ks. kappale 3.1.4).

3.3 Mittausjärjestelyt

Kustakin materiaalista mitattiin kolme koekappaletta. Koekappaleiden koko oli 300 × 300 mm2 ja paksuus sama kuin tuotteiden nimellispaksuus, paitsi lämmöneristeillä, joi-den paksuudeksi valittiin 50 mm. Kappaleita säilytettiin olosuhdehuoneissa noin 20 °C lämpötilassa, kunnes ne saavuttivat halutun tasapainokosteuden. Kosteushuoneiden olo-suhteiden säätöä ja mittausta on esitelty tarkemmin luvussa 4. Kukin materiaali mitattiin kuivana sekä 33, 65, 86 ja 97 %:n suhteellisessa kosteudessa ilmastoituna. Koekappa-

31

leet käärittiin ohueen muovikelmuun mittauksen ajaksi, jolloin kappaleisiin sitoutunut kosteus ei päässyt haihtumaan pois materiaalista kokeen aikana. Koekappaleiden keskilämpötiloina käytettiin –10, 0, 10 ja 20 °C. Koekappaleet olivat

suunta oli ylhäältä alaspäin lukuun ottamatta eräitä mine-ineraalivillojen mittaustu-

.4 Tulokset

vaakasuorassa. Lämpövirran raalivillojen mittauksia. Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta mloksiin, koska ne eivät sido merkittävästi kosteutta itseensä (ks. luku 3.5). Kipsilevyä ja vaneria mitattaessa kiinnitettiin koekappaleiden ylä- ja alapintoihin termo-langat (kappale 3.1.5). Irtoeristeet (Ekovilla, sahanpuru, kutterinlastu sekä sahanpurun ja kutterinlastun sekoitus) mitattiin sullomalla ne käsin polyuretaanilevystä tehtyyn koe-muottiin, jonka pohjana oli ohut muovikalvo. Koska lämpövirtalevyt mittaavat lämmön-johtavuutta laitteen keskiosasta 100 × 100 mm2 suuruiselta alalta, reunukset eivät vai-kuttaneet mittaustuloksiin. Ekovillalle tehtiin lämmönjohtavuuskokeet käyttäen kahta

imellistiheyttä (40 ja 60 kg/m3n ). Lisäksi tarkasteltiin eri asennustapojen vaikutusta Ekovillan lämmönjohtavuuden arvoihin. Tätä varten tehtiin vertailukokeita, joissa puu-kuitueriste kuivapuhallettiin koemuotteihin. Kuivapuhallettujen koekappaleiden tavoitetiheys oli 40 kg/m3.

3

Lämmönjohtavuuskokeiden tulokset on esitetty lämpötilan funktiona kuvissa 3.6 – 3.15 sekä koekappaleiden ilmastoinnissa käytetyn suhteellisen kosteuden funktiona kuvissa 3.16 – 3.23. Tulokset ovat myös taulukoituna liitteessä 1. Kipsilevyn (A1) ja vanerin (A11) lämmönjohtavuus on esitetty yksinomaan taulukoissa, koska niiden lämmönjoh-tavuus on selvästi muita mitattuja materiaaleja korkeampi.

32

Kuivattujen materiaalien lämmönjohtavuuksia

0.025

0.03

0.035

0.04

0.045

0.05

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

önjo

htav

uus

(W/(m

·K))

A2 Runkoleijona 25 mm

A3 Isover RKL 30 mm

A4 Isover RKL-EJ 25 mm

A5 Runkolevy TSL 30 mm

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm

A7 Vital-tuulensuojalevy 25mm

A13 Tuulileijona 12 mm

Kuva 3.6 Kuivattujen tuulensuojalevyjen ja –villojen lämmönjohtavuuksia keskilämpötilan fna.

unktio-

Kuivattujen materiaalien lämmönjohtavuuksia

0.03

0.035

0.04

0.045

0.05

0.055

0.06

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))

D1 Isover KL-C 50 mm

D2 Isolevy IL 50 mm

D3 Vital-puukuitueriste 50mmD4 Ekovilla 50 mm (26kg/m3, puhallettu)D4 Ekovilla 50 mm (37kg/m3)D4a Ekovilla 50 mm (60kg/m3)D5 Pellavaeriste T3 50mmD6 Sahanpuru 50 mm(168 kg/m3)D7 Kutterinlastu 50 mm(130 kg/m3)D67 Sahanp.+kutterinl. 1:150 mm

Kuva 3.7 Kuivattujen lämmöneristeiden lämmönjohtavuuksia keskilämpötilan funktiona.

33

33 % RH:ssa ilmastoitujen materiaalien kosteuspitoisuuksia

0.025

0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))A2 Runkoleijona 25 mm

A3 Isover RKL 30 mm

A4 Isover RKL-EJ 25mm

A5 Runkolevy TSL 30mmA6 Isorunkolevy IRL 30mm

A7 Vital-tuulensuojalevy25 mm


Kuva 3.8 Tuulensuojalevyjen ja –villojen lämmönjohtavuuksia keskilämpötilan funktiona.

33 % RH:ssa ilmastoitujen materiaalien lämmönjohtavuuksia

0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

0.060

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))


D2 Isolevy IL 50 mm

D3 Vital-puukuitueriste 50mmD4 Ekovilla 50 mm (26kg/m3, puhallettu)D4 Ekovilla 50 mm (37kg/m3)D4a Ekovilla 50 mm (60kg/m3)D5 Pellavaeriste T3 50mmD6 Sahanpuru 50 mm(168 kg/m3)D7 Kutterinlastu 50 mm(130 kg/m3)D67 Sahanp.+kutterinl.1:1 50 mm

Kuva 3.9 Lämmöneristeiden lämmönjohtavuuksia keskilämpötilan funktiona.

34


0.025

0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K


A3 Isover RKL 30 mm


A5 Runkolevy TSL 30mm

A6 Isorunkolevy IRL 30mm




65 % RH:sa ilmastoitujen materiaalien lämmönjohtavuuksia

0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

0.060

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))


D2 Isolevy IL 50 mm



35


0.025

0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

0.060

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))


A3 Isover RKL 30 mm



A6 Isorunkolevy IRL 30mmA7 Vital-tuulensuojalevy25 mm




0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

0.060

0.065

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

önjo

htav

uus

(W/(m

·K))


D2 Isolevy IL 50 mm



36


0.025

0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

0.060

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K


A3 Isover RKL 30 mm



A6 Isorunkolevy IRL 30mmA7 Vital-tuulensuojalevy25 mmA13 Tuulileijona 12 mm



0.030

0.035

0.040

0.045

0.050

0.055

0.060

0.065

0.070

0.075

-10 -5 0 5 10 15 20

Lämpötila (oC)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))


D2 Isolevy IL 50 mm



37

Lämmönjohtavuusarvoja -10 οC keskilämpötilassa

0.04

0.045

0.05

0.055

0.06

0.065

0 20 40 60 80 100

Suhteellinen kosteus RH (%)

Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K



D6 Sahanpuru 50 mm(168 kg/m3)

D7 Kutterinlastu 50 mm(130 kg/m3)

Kuva 3.16 Puupohjaisten tuotteiden lämmönjohtavuuksia koekappaleiden ilmastoinnissa käytetyn suhteellisen kosteuden funktiona.

Lämmönjohtavuusarvoja -10 οC keskilämpötilassa

0.030

0.032

0.034

0.036

0.038

0.040

0.042

0.044

0 20 40 60 80 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))


D3 Vital-puukuitueriste50 mm

D4 Ekovilla 50 mm (26kg/m3, puhallettu)

D4 Ekovilla 50 mm (37kg/m3)

D4a Ekovilla 50 mm (60kg/m3)

D5 Pellavaeriste T3 50mm

Kuva 3.17 Lämmöneristeiden lämmönjohtavuuksia koekappaleiden ilmastoinnissa käytetyn suhteelli-

sen kosteuden funktiona.

38

Lämmönjohtavuusarvoja 0 οC keskilämpötilassa

0.04

0.045

0.05

0.055

0.06

0.065

0.07

0 20 40 60 80 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K





Kuva 3.18 Puupohjaisten tuotteiden lämmönjohtavuuksia koekappaleiden ilmastoinnissa käytetyn

suhteellisen kosteuden funktiona.


0.030

0.032

0.034

0.036

0.038

0.040

0.042

0.044

0.046

0 20 40 60 80 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))









39


0.045

0.050

0.055

0.060

0.065

0.070

0 20 40 60 80 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K



D6 Sahanpuru 50 mm(168 kg/m3)D7 Kutterinlastu 50 mm(130 kg/m3)D67 Sahanp.+kutterinl.1:1 50 mm




0.034

0.036

0.038

0.040

0.042

0.044

0.046

0.048

0 20 40 60 80 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))









40


0.045

0.050

0.055

0.060

0.065

0.070

0.075

0 20 40 60 80 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K





D67 Sahanp.+kutterinl.1:1 50 mm




0.035

0.037

0.039

0.041

0.043

0.045

0.047

0.049

0 20 40 60 80 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/(m·K

))









41

3.5 Tulosten tarkastelu

Lämmönjohtavuuden muutos lämpötilan ja kosteuden funktiona on tunnettu asia. Eri tuotteet käyttäytyvät kuitenkin kosteuden vaikutuksesta eri tavoin. Mineraalivillatuot-teilla kosteuden vaikutus oli hygroskooppisella alueella olematon. Mineraalivilloilla esiintyneet lämmönjohtavuuden pienet vaihtelut eri RH -olosuhteissa johtuivat todennä-köisesti enemmän koekappaleiden materiaaliominaisuuksien vaihtelusta. Hygroskoop-pisilla materiaaleilla, kuten puupohjaisilla materiaaleilla ja pellavalla, kosteuden vaiku-tus oli selkeä. Näillä materiaaleilla lämmönjohtavuus kasvoi sitä enemmän mitä kos-teampi ja tiheämpi materiaali oli. Lämmönjohtavuudet kasvoivat enimmillään 19 %, kun koekappaleen ilmastoinnissa käytetty suhteellinen kosteus nousi 0 %:sta 97 %:iin. Lämpötilan suhteen lämmönjohtavuuden muutokset olivat sen sijaan varsin lineaarisia.

äytännön vaipparakenteissa hygroskooppisen materiaalin keskimääräinen lämmönjoh-

annetut suhteelliset kosteudet kuvaavat koekappaleiden ilmastoinnissa äytettyä RH -arvoa 20 °C lämpötilassa. Lämpötilaeron vaikutuksesta hygroskooppisen

Kokeissa havaittiin lämmönjohtavuuden nousevan noin 10 − 15 %, kun koekappaleen keskilämpötila nousi arvosta –10 °C arvoon 20 °C. Lämmönjohtavuus kasvoi lämpöti-lan funktiona hieman jyrkemmin korkeissa kosteuksissa kuin matalissa, mutta ero oli suhteellisen pieni. Lämmöneristeillä lämmönjohtavuus nousi keskimäärin noin 0,00015 W/mK, kun keskilämpötila nousi 1 °C. Ktavuus ei yleensä muutu näin voimakkaasti, koska kosteuspitoisuuden ja lämpötilan muutokset vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin. Seinän ulko-osassa lämpötila on tyypilli-sesti alhaisempi kuin sisällä, jolloin lämmönjohtavuus alenee. Toisaalta materiaalin kosteuspitoisuus on vastaavasti suurempi, mikä nostaa lämmönjohtavuutta (kuva 3.24). Koetuloksissakkoekappaleen huokosilman keskimääräinen suhteellinen kosteus muuttui (ks. luku 3.1.6). Tästä syystä varsinkin korkeassa suhteellisessa kosteudessa olevan hygroskoop-pisen materiaalin lämmönjohtavuus on ko. lämpötilassa jonkin verran suurempi kuin kuvissa 3.16 – 3.23 esitetyt arvot. Tämän tekijän vaikutus voidaan eliminoida esittämäl-lä lämmönjohtavuuden arvot kosteuspitoisuuden funktiona luvussa 4.4 esitettyjen tasa-painokosteuskäyrien avulla.

42

D5 Pellavaeriste T3: lämmönjohtavuus lämpötilan ja RH:n funktiona

0.030

0.032

0.034

0.036

0.038

0.040

0.042

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100


Läm

mön

joht

avuu

s (W

/mK

)

t = +20 °C

t = +10 °C

t = 0 °C

t = -10 °C

Kuva 3.24 Lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutus lämmönjohtavuuteen rakenteen ulko-osassa. Esi-

merkkituotteena on pellavaeriste T3 (D5), kuivatiheys 39 kg/m3. Rasteroitu alue kuvaa pel-lavaeristeen lämmönjohtavuuden vaihtelualuetta vaipan ulko-osassa. Piste kuvaa standardi-olosuhteissa määritettyä lämmönjohtavuuden arvoa (ks. luku 3.1.6).

Korkeissa suhteellisissa kosteuksissa mitattuihin koetuloksiin syntyi mittausepävar-muutta myös siitä, että osa koekappaleen alkukosteudesta kondensoitui muovikelmun sisälle kylmän levyn puolelle. Hygroskooppisilla materiaaleilla kondensoitumista tapah-tui, kun koekappaleen alkukosteus oli 86 tai 97 % RH. Näissä tapauksissa lämmönjoh-tavuus on mitattu todellista kuivemmista kappaleista, jolloin se on todennäköisesti jon-kin verran todellista arvoa pienempi. Tämä tekijä voi selittää osittain sen, miksi joilla-kin materiaaleilla lämmönjohtavuus laski, vaikka ilmastoinnissa käytetty RH-arvo nou-si. Alle 0 °C lämpötiloissa tulee myös ottaa huomioon se, mitataanko suhteellista kosteutta veden vai jään yli, koska tämä vaikuttaa suhteellisen kosteuden arvoon (ks. luku 5.1.3). Tässä tutkimuksessa suhteellinen kosteus määritettiin myös pakkasen puolella veden yli, koska materiaalit pyrkivät tasoittumaan tätä RH-arvoa vastaavaan tasapainokosteu-teen pakkasolosuhteissa. Kuivapuhallettuna asennetun Ekovillan lämmönjohtavuus (vaihteluväli 0,035 – 0,043 W/(m⋅K)) oli selvästi pienempi kuin sullomalla asennetun Ekovillan (vaihteluväli 0,038 – 0,049 W/(m⋅K). Toisaalta punnituksen yhteydessä todettiin, että kuivapuhalletun eris-teen kuivatiheys oli n. 26 kg/m3, kun sullotun eristeen kuivatiheys oli n. 37 kg/m3. Kui-vapuhallettu eriste oli siten selvästi kevyempää kuin tavoitetiheytenä käytetty 40 kg/m3. Lämmönjohtavuuden alenemiseen vaikutti siis todennäköisesti sekä asennustekniikka että puukuitueristeen pienempi kuivatiheys. Puhalluksen ansiosta eriste pysyi koemuo-tissa kuohkeampana ja täytti muottitilan, vaikka sen tiheys olikin pienempi. Käytännön rakenteissa irtonainen puukuitueriste asennetaan joko kuivapuhallettuna (ylä- ja alapoh-

43

jat) tai märkäruiskutettuna (seinärakenteet), joten kuivapuhalletuilla koekappaleilla saa-dut lämmönjohtavuusarvot ovat lähempänä todellista tilannetta. Tämä edellyttää kuiten-kin, että puukuitueriste ei merkittävästi painu rakenteissa ajan kuluessa. Lämpövirtalevylaitteen edut korostuvat suurissa mittaussarjoissa, kuten tässä tutkimuk-

tkotutkimuksissa saattaa tulla kyseeseen lämmönjohtavuuden määritys todellisissa

sessa. Menetelmä on suhteellisen nopea sekä pitkälti automatisoitavissa. Koska kysees-sä ei ole absoluuttinen menetelmä, tulee kalibrointiin kiinnittää erityistä huomiota. Mit-tausten tarkkuudeksi voidaan kuitenkin olettaa standardin ISO 8301 (1991) mukainen ±3 % lukuun ottamatta hygroskooppisten materiaalien mittaustuloksia 86 ja 97 % RH:ssa. Jaääriolosuhteissa, eli selvästi yli huoneenlämpötilan olevissa lämpötiloissa sekä useiden kymmenien asteiden pakkasessa. Nyt saatujen tulosten perusteella ao. arvojen ekstrapo-lointi on liian epävarmaa ainakin tutkimustoimintaa ajatellen. Materiaalien lämmönjoh-tavuuden hajontaan vaikuttavia tekijöitä ei ole myöskään tutkittu tässä tutkimuksessa. Lämmönjohtavuuden hajonta riippuu muun muassa materiaalin huokosrakenteen muu-toksista sekä tiheyden hajonnasta, koska materiaalin lämmönjohtavuus muuttuu tihey-den funktiona.

44

4 Tasapainokosteuskokeet

4.1 Tasapainokosteus materiaaliominaisuutena ja sen mittaaminen

Tasapainokosteudella tarkoitetaan kosteusmäärää, jonka materiaali sitoo itseensä tietys-sä lämpötilassa ja kosteudessa. Kosteus voi sitoutua materiaaliin ilmasta, jolloin puhu-taan hygroskooppisesta tasapainokosteudesta, tai kappaleen kanssa kosketuksissa ole-vasta vesipinnasta, jolloin kyseessä on kapillaarinen tasapainokosteus. Tässä julkaisulla kosteudella tarkoitetaan ilmankosteutta ja tasapainokosteudella hygroskooppista tasa-painokosteutta, ellei toisin sanota. Kuvassa 4.1 on esitetty materiaalin kostumisen eri vaiheet.

Kapillaarinen alue98 % < RH < 100 %

Koko tilavuus

Huokostilavuus

Kriittinen kosteuspitoisuus

Tasapainokosteus w tietyssä suhteellisessa kosteudessaHygroskooppisuuden yläraja

Hygroskooppinen alue 0 < RH < 98 %

Kiinto-tilavuus

KapillaarikyllästysVedellä kyllästyminen

Kuva 4.1 Materiaalin kostuminen hygroskooppisuuden ja kapillaarisuuden vaikutuksesta. (Björkholz 1987)

Rakennustekniikassa materiaalin kosteuspitoisuus ilmoitetaan seuraavilla tavoilla:

d

w

d

d

Vm

Vmm

w =−

= ϕ (4.1)

d

w

d

d

mm

mmm

u =−

= ϕ (4.2)

missä w kosteuspitoisuus (kg/m3) u kosteuspitoisuus (kg/kg) mϕ kappaleen massa suhteellista kosteutta ϕ vastaavassa t

dessa (kg) asapainokosteu-

md kappaleen massa kuivana (kg) mw kappaleeseen sitoutuneen kosteuden massa (kg)

45

Vd kappaleen tilavuus kuivana (m3) Koekappaleen kosteuspitoisuus painoprosentteina saadaan kertomalla kosteuspitoisuus u luvulla 100. Tasapainokosteudessa on huomattavia eroja eri materiaalien välillä. Lisäksi se on riip-puvainen siitä, onko kyseessä materiaalin kostuminen (adsorptio) vai kuivuminen (de-sorptio). Adsorptio- ja desorptiokäyrien välistä eroa kutsutaan hystereesiksi. Mittaamal-la materiaalien tasapainokosteuksia eri kosteusolosuhteissa saadaan sorptio- eli tasapai-nokosteuskäyrä, josta on esimerkki kuvassa 4.2.

Adsorptio

Kuva 4.2 Esimerkki tasapainokosteuskäyrästä. (Björkholz 1987) Tasapainokosteus on lämpötilasta riippuva suure, mutta lämpötilan merkitys on melko pieni (Nevander & Elmarsson 1994) (ks. kuva 4.19). Tasapainokosteutta mitattaessa ensimmäinen vaihe on kappaleen kuivaaminen, jolloin voidaan mitata sen kuivatiheys. Kuivaaminen tapahtuu yleensä uunissa 105 °C lämpöti-lassa, mutta tutkituista materiaaleista kipsilevy tulee kuivata n. 50 °C lämpötilassa. Kip-sin sisältämää kidevettä ei nimittäin saa haihduttaa kuivattaessa, koska se on osa mate-riaalin koostumusta käyttöolosuhteissa. Myös esimerkiksi polystyreeni tulee kuivata n. 50 °C lämpötilassa. Kuivauksen jälkeen materiaali viedään tilaan, jossa on vakio ilmankosteus. Kappaletta punnitaan määräajoin, jolloin saadaan selville sen itseensä sitoma kosteusmäärä. Tämä toistetaan useissa olosuhteissa, kunnes saadaan tarpeeksi mittauspisteitä sorptiokäyrän piirtämistä varten. Koko käyrän mittaaminen saattaa kestää joillakin materiaaleilla jopa useita vuosia. Työtä voidaan tosin nopeuttaa valmistamalla runsaasti koekappaleita ja viemällä ne kuivauksen jälkeen eri olosuhteisiin.

46

4.2 Tasapainokosteuden mittaus 23 ºC lämpötilassa

4.2.1 Kosteushuoneet

Tasapainokosteuden mittaus tapahtui varta vasten rakennetuissa kosteushuoneissa (Mikkilä 2001). Huoneiden vaipparakenteena oli puurunkoon kiinnitetty muovikalvo, minkä ansiosta huoneet olivat jotakuinkin ilma- ja vesihöyrytiiviitä. Tämä mahdollisti tarkan kosteuden säädön. Huoneiden mitat minimoitiin, jolloin olosuhteiden säätö oli helppoa. Kosteuden säätö tapahtui ylikylläisten suolaliuosten avulla. Suolat reagoivat ilmankos-teuden kanssa, jolloin ne muodostavat ympärilleen tietyn suhteellisen kosteuden. Suola-astioiden kansissa sekä itse huonetilassa oli tuulettimia, joiden avulla ilman olosuhteet saatiin tasaisiksi joka puolella huonetta. Alhaisissa ilmankosteuksissa tarvittiin lisäksi ilmankuivaajaa. Huoneiden ilmatiiviyden sekä korkeissa kosteuksissa vallinneiden ho-mehduttavien olosuhteiden vuoksi huoneissa työskenneltäessä käytettiin paineilmanaa-maria. Kuvissa 4.3 – 4.5 on esitetty kosteushuone sisältä ja ulkoa sekä säätölaitteet.

Kuva 4.3 Yksi kosteushuoneista valmiina.

47

Kuva 4.4 Koekappaleita kosteushuoneessa. Levymäisten koekappaleiden reunat on teipattu, jolloin

kosteuden siirtyminen tapahtuu yksiulotteisesti.

Kuva 4.5 Kosteushuoneen suolaliuosastia sekä ilmankuivaaja. 4.2.2 Ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus

Ilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin Vaisala Oy:n valmistamilla HMP 233 –tyypin kosteus- ja lämpötilalähettimillä. Kosteuslähetin koostuu anturiosasta, joka on liitetty 10 m johdolla elektroniikkayksikköön. Lähettimien mittausanturina toimii kapa-sitiivinen kosteusanturi. Kapasitiivisessa kosteusanturissa mitataan väliaineen dielektri-siä muutoksia kosteuden funktiona.

48

Ilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin myös TTY:llä valmistetuilla mitta-reilla. Kosteutta mittaavaksi komponentiksi on valittu RHU-217-AT, jossa ei tarvita anturin ulkopuolista elektroniikkaa. Erillistä syöttöjännitelähdettäkään ei tarvita, vaan syöttöjännite saadaan kanavavalitsimen kautta. Lämpötila- ja kosteusanturien mittausepävarmuudet volttimittarilla luettaessa ovat:

• lämpötila (Vaisala) ± 0,1 ºC (20 ºC) ± 0,005 ºC/ºC • lämpötila (TTY) ± 0,4 °C • ilman suhteellinen kosteus (Vaisala) ± 2,0 % RH (0 – 90 % RH) • ilman suhteellinen kosteus (Vaisala) ± 3,0 % RH (90 – 100 % RH) • ilman suhteellinen kosteus (TTY) ± 5,0 % RH

Kosteushuoneissa antureita mitattiin myös tietokoneeseen liitetyn AD/DA -muunninkortin avulla, jolloin anturien mittausepävarmuus saattoi olla jonkin verran suurempi kuin edellä mainitut arvot. 4.2.3 Koekappaleet

Levymäisistä materiaaleista leikattiin 200 × 200 mm2 kokoiset koekappaleet. Koekappaleiden reunat teipattiin ilmastointiteipillä, jolloin kosteuden siirto kappaleen ja ilman välillä tapahtui yksiulotteisesti. Irtoeristeet mitattiin pakkaamalla 50 mm kerros eristettä astiaan, jonka halkaisija oli 160 mm. Koekappaleita oli kolme kappaletta kutakin tuotetta kohti. Yksiulotteista kosteuden siirtymistä käytettiin mittauksissa, jotta koetuloksia voidaan käyttää tarvittaessa myös materiaalien laskennallisen mallinnuksen verifioimista varten. Mitattaessa tiheitä puupohjaisia levyjä (puu, lastulevyt, vaneri, OSB) käytettiin desorp-tiokäyrän määrityksessä ja 97 %:n suhteellisessa kosteudessa levyistä leikattuja siivuja. Siivujen pituus oli 100 mm, leveys 10 mm ja korkeus sama kuin levyn paksuus (puule-vyllä paksuus oli 10 mm). Tällä menettelyllä haluttiin nopeuttaa kokeita. Koekappaleiden kosteus mitattiin punnitsemalla kappaleet määräajoin. Kappaleiden katsottiin saavuttaneen tasapainokosteuden, kun niiden paino ei muuttunut merkittäväs-ti. Tyypilliset tasoittumisajat vaihtelivat huomattavasti. Mineraalivilloilla tasoittuminen tapahtui lähes välittömästi, kun taas puupohjaisilla levyillä se kesti useita kuukausia. 4.2.4 Mittauksissa käytetty tietokoneohjelma

Mittausta seurattiin reaaliaikaisesti CLIMATE –ohjelmalla, joka on kehitetty TTY:llä. Vastaavaa ohjelmaa käytetään TTY:n lämmönläpäisylaitteistossa ja rakennusfysikaali-sessa tutkimuslaitteistossa. Lähteessä Vinha & Käkelä (1999) on tarkempi kuvaus oh-

49

jelman toiminnasta. Mittaustulokset tallennettiin minuutin välein. Ohjelma kykenee käynnistämään itsensä uudelleen sähkökatkojen ja muiden häiriöiden jälkeen.

4.3 Tasapainokosteuden mittaus 5 ja –10 ºC lämpötilassa

Jäähdytetyn tilan lämpötila- ja kosteusolosuhteiden säätäminen on haastavaa, koska lämpötilaa ja ilman suhteellista kosteutta joudutaan säätämään samanaikaisesti. TTY:llä on päädytty ratkaisuun, jossa pakkashuoneen sisälle on rakennettu ilmatiiviitä kaappeja (kuva 4.6). Kaappien seinät ovat muovikelmua, jolloin niiden lämpötila seuraa lyhyellä viiveellä pakkashuoneen lämpötilaa, mutta jäähdytyslaitteen päälle-pois –jaksojen aihe-uttama lämpötilanvaihtelu tasoittuu. Kaapeissa on suola-astiat kuten kosteushuoneissa-kin. Järjestelyn avulla voidaan säätää kaappien suhteellista kosteutta ilman, että kosteus kondensoituisi pakkashuoneen jäähdytyslaitteisiin.

Kuva 4.6 Pakkashuoneeseen sijoitettuja kaappeja, joiden sisällä säädetään ilm eutta.

ämpötilan ja kosteuden mittaamiseen käytettiin Vaisalan HMP 233 –tyypin lähettimiä,

4.4 Tulokset

4.4.1 Mittaukset 23 °C lämpötilassa

Tasapainokosteuskokeiden tulokset on esitetty sekä tasapainokosteuskäyrinä että taulu-

en tasapainokosteuskäyrä. Tässä luvussa tasapainokosteuskäyrät on ryhmitelty materiaaliryhmittäin kuviin 4.7 – 4.18.

ankost Lkuten 23 °C lämpötilassakin. Koekappaleet olivat samanlaisia kuin 23 °C lämpötilassa.

koissa. Yksikkönä on käytetty sekä kg/kg että kg/m3. Yksikkö kg/kg voidaan muuntaa painoprosenteiksi kertomalla se luvulla 100. Liitteessä 2 on esitetty kullekin materiaalille yksilöllin

50

Kuvissa on sekä adsorptio- että desorptiokäyrät. Näistä adsorptiokäyrä kulkee alempa-na. Tuulensuojalevyt

ensuojalevyt olivat selvästi hygroskooppisia. Puupohjaiset materiaa-t tosin sitoivat itseensä selvästi enemmän kosteutta kuin kiviainespohjaiset. Puupoh-

Kaikki mitatut tuullijaisten tuulensuojalevyjen tasapainokosteus on itse asiassa varsin lähellä puun tasapai-nokosteutta.

Tuulensuojalevyt osa 1

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100

Ilman suhteellinen kosteus (%)

Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

A1 Gyproc TS 9 mm



Kuva 4.7 Tuulensuojalevyjen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/kg).

51


0

10

20

30

40

50

60

70

80

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s w

(kg

/m3 )

A1 Gyproc TS 9 mm



Kuva 4.8 Tuulensuojalevyjen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/m3).


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

A9 Wilhelmi V313 12 mm

A11 Wisa 3 ply 9 mm

A8 Rakentajan kovalevy4,8 mm

Kuva 4.9 Tuulensuojalevyjen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/kg).

52


0

50

100

150

200

250

300

350

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s w

(kg/

m3 )


A11 Wisa 3 ply 9 mm

A8 Rakentajan kovalevy4,8 mm

Kuva 4.10 Tuulensuojalevyjen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/m3). Tasapainokosteus saavutettiin kipsilevyllä n. kuukauden ja huokoisilla kuitulevyillä 2 – 3 kk kuluttua mittausten alusta. Raskaammilla levyillä tasapainokosteuden saavuttami-nen saattoi kestää puoli vuottakin. Tuulensuojavillat Tuulensuojavillojen hygroskooppisuus on muiden mineraalivillojen lailla lähes olema-ton. Tämä näkyy myös vertailtaessa kuvien 4.7, 4.8 ja 4.9 tasapainokosteuskäyriä. Ta-sapainokosteudet saavutettiin ensimmäisen viikon aikana.

53

Mineraalivillatuulensuojat

0.000

0.010

0.020

0.030

0.040

0.050

0.060

0 20 40 60 80 100Ilman suhteellinen kosteus (%)

Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

A3 Isover RKL 30 mm




Kuva 4.11 Tuulensuojavillojen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/kg).

Mineraalivillatuulensuojat

0

1

2

3

4

5

6

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s w

(kg/

m3)

A3 Isover RKL 30 mm




Kuva 4.12 Tuulensuojavillojen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/m3). Sisälevyt Kaikki sisälevyt olivat puupohjaisia, joten tasapainokosteudet olivat lähellä toisiaan. Massiivipuu on luettu tähän ryhmään, vaikka sitä käytetäänkin moniin tarkoituksiin. Näillä materiaaleilla tasapainokosteuden saavuttaminen kesti tutkituista materiaaleista kauimmin, jopa puoli vuotta.

54

Sisälevyt

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0.40

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

C6 Eltete OSB 3 12mm

C13 Massiivipuulevy,mänty 10 mm

C3 Wilhelmi 12 mm

Kuva 4.13 Sisälevyjen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/kg).

Sisälevyt

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s w

(kg/

m3 )

C6 Eltete OSB 3 12mm

C13 Massiivipuulevy,mänty 10 mm

C3 Wilhelmi 12 mm

Kuva 4.14 Sisälevyjen tasapainokosteuksia (yksikkö kg/m3). Mineraalivillaeristeet Mineraalivilloilla oli tutkituista materiaaleista alhaisin tasapainokosteus. Tasapainokos-teuskäyrän muoto on kuitenkin samantapainen kuin muillakin materiaaleilla. Tasapai-nokosteus saavutettiin nopeasti, käytännössä jo mittausten alkamispäivänä. Tämä johtui mineraalivillojen sitoman kosteuden pienestä määrästä.

55

Mineraalivillaeristeet

0.00

0.02

0.04

0.06

0.08

0.10

0.12

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


D2 Isolevy IL 50 mm

Kuva 4.15 Mineraalivillaeristeiden tasapainokosteuksia (yksikkö kg/kg).

Mineraalivillaeristeet

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s w

(kg/

m3 )


D2 Isolevy IL 50 mm

Kuva 4.16 Mineraalivillaeristeiden tasapainokosteuksia (yksikkö kg/m3). Luonnonkuitueristeet Luonnonkuitueristeistä sahanpurun ja kutterinlastun tasapainokosteudet painoprosent-teina olivat lähellä massiivipuun arvoja, joskin korkeimmissa kosteuksissa ne jäivät hivenen alhaisemmalle tasolle. Puukuitueristeen ja pellavan tasapainokosteuskäyrät poikkesivat muodoltaan sahanpurusta ja kutterinlastusta. Alle 80 %:n suhteellisessa kosteudessa ne kulkivat alempana kuin sahanpurulla ja kutterinlastulla, mutta tämän

56

jälkeen tasapainokosteus kasvoi jyrkästi. Tasapainokosteuden saavuttaminen kesti 2 – 6 kk.

Luonnonkuitueristeet

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0.40

0.45

0.50

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D4 Ekovilla 50 mm

D5 Pellavaeriste T350 mm

D6 Sahanpuru 50mm

D7 Kutterinlastu 50mm

Kuva 4.17 Luonnonkuitueristeiden tasapainokosteuksia (yksikkö kg/kg).

Luonnonkuitueristeet

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s w

(kg/

m3 )

D4 Ekovilla 50 mm

D5 Pellavaeriste T350 mm

D6 Sahanpuru 50mm

D7 Kutterinlastu 50mm

Kuva 4.18 Luonnonkuitueristeiden tasapainokosteuksia (yksikkö kg/m3). Taulukoissa 4.1 – 4.4 on esitetty tasapainokosteuden arvot numeroina. Taulukossa 4.1 on adsorptiokäyrän arvot ja taulukossa 4.2 desorptiokäyrän arvot paino-osina (kg/kg). Taulukoissa 4.3 ja 4.4 on vastaavat arvot tilavuusosina (kg/m3).

57

Taulukko 4.1 Materiaalien tasapainokosteudet (kg/kg) adsorptiotilanteessa. ϕ (% RH) Materiaali

33 55 75 83 93 97

A1 Gyproc GTS 9 mm 0,0042 0,0080 0,0088 0,013 0,024 0,031

A2 Runkoleijona 25 mm 0,0430 0,066 0,089 0,14 0,23 0,27

A3 Isover RKL 30 mm 0,0029 0,0038 0,0040 0,013 0,039 0,046

A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,0034 0,0046 0,0063 0,016 0,045 0,052

A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,0020 0,0022 0,0029 0,0038 0,0047 0,0061

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,0017 0,0020 0,0024 0,0031 0,0045 0,0053

A7 Vital-levy 25 mm 0,040 0,063 0,11 0,18 0,46 0,52

A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm 0,051 0,062 0,12 0,17 0,25 0,29

A9 Wilhelmi V313 12 mm 0,050 0,073 0,13 0,17 0,24 0,27

A11 Wisa 3 ply 9 mm 0,048 0,072 0,12 0,16 0,29 0,32

A13 Tuulileijona 12 mm 0,046 0,068 0,086 0,14 0,23 0,26

C3 Wilhelmi 12 mm 0,049 0,074 0,13 0,17 0,27 0,29

C6 Eltete OSB 3 12 mm 0,048 0,071 0,12 0,17 0,25 0,28

C13 massiivipuulevy, mänty 10 mm 0,050 0,072 0,12 0,18 0,32 0,35

D1 Isover KL-C 50 mm 0,0062 0,0083 0,016 0,036 0,087 0,11

D2 Isolevy IL 50 mm 0,0037 0,0044 0,0096 0,016 0,019 0,025

D3 Vital 50 mm 0,043 0,067 0,095 0,15 0,36 0,44

D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 0,057 0,082 0,11 0,18 0,35 0,41

D5 Pellavaeriste T3 50 mm 0,042 0,061 0,087 0,11 0,39 0,45

D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 0,054 0,083 0,11 0,18 0,25 0,28

D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 0,053 0,080 0,11 0,17 0,25 0,28

58

Taulukko 4.2 Materiaalien tasapainokosteudet (kg/kg) desorptiotilanteessa. ϕ (% RH) Materiaali

97 83 75 55 33

A1 Gyproc GTS 9 mm 0,031 0,017 0,016 0,014 0,012

A2 Runkoleijona 25 mm 0,27 0,14 0,11 0,077 0,045

A3 Isover RKL 30 mm 0,046 0,017 0,013 0,012 0,011

A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,052 0,016 0,014 0,013 0,012

A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,0061 0,0039 0,0030 0,0024 0,0022

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,0053 0,0032 0,0025 0,0021 0,0018

A7 Vital-levy 0,52 0,22 0,19 0,14 0,12

A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm 0,29 0,21 0,16 0,092 0,072

A9 Wilhelmi V313 12 mm 0,27 0,22 0,17 0,094 0,071

A11 Wisa 3 ply 9 mm 0,32 0,22 0,16 0,085 0,068

A13 Tuulileijona 12 mm 0,26 0,15 0,10 0,077 0,045

C3 Wilhelmi 12 mm 0,29 0,22 0,17 0,092 0,069

C6 Eltete OSB 3 12 mm 0,28 0,021 0,17 0,093 0,067

C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm

0,35 0,23 0,18 0,097 0,072

D1 Isover KL-C 50 mm 0,11 0,062 0,055 0,041 0,035

D2 Isolevy IL 50 mm 0,025 0,016 0,014 0,0081 0,0044

D3 Vital 50 mm 0,44 0,17 0,13 0,084 0,065

D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 0,41 0,19 0,15 0,084 0,046

D5 Pellavaeriste T3 50 mm 0,45 0,18 0,10 0,078 0,052

D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 0,28 0,20 0,17 0,11 0,074

D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 0,28 0,18 0,16 0,10 0,067

59

Taulukko 4.3 Materiaalien tasapainokosteudet (kg/m3) adsorptiotilanteessa. ϕ (% RH) Materiaali

33 55 75 83 93 97

A1 Gyproc GTS 9 mm 3,2 6,2 6,8 10 18 24

A2 Runkoleijona 25 mm 12 18 25 40 65 75

A3 Isover RKL 30 mm 0,21 0,28 0,29 0,96 2,9 3,3

A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,36 0,48 0,66 1,7 4,7 5,4

A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,19 0,21 0,27 0,35 0,44 0,56

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,20 0,24 0,29 0,37 0,54 0,64

A7 Vital-levy 25 mm 2,5 4,0 6,8 12 29 33

A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm 58 71 140 190 290 330

A9 Wilhelmi V313 12 mm 36 53 91 120 170 200

A11 Wisa 3 ply 9 mm 19 28 48 65 110 130

A13 Tuulileijona 12 mm 12 18 23 37 63 71

C3 Wilhelmi 12 mm 29 44 75 100 160 170

C6 Eltete OSB 3 12 mm 31 46 78 110 160 180

C13 massiivipuulevy, mänty 10 mm 27 38 65 93 170 180

D1 Isover KL-C 50 mm 0,14 0,18 0,36 0,80 1,9 2,4

D2 Isolevy IL 50 mm 0,14 0,16 0,36 0,58 0,69 0,93

D3 Vital 50 mm 2,2 3,4 4,8 7,6 19 22

D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 2,1 3,0 4,1 6,6 13 15

D5 Pellavaeriste T3 50 mm 1,6 2,4 3,4 4,3 15 18

D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 9,0 14 19 30 42 48

D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 6,8 10 14 22 32 36

60

Taulukko 4.4 Materiaalien tasapainokosteudet (kg/m3) desorptiotilanteessa. ϕ (% RH) Materiaali

97 83 75 55 33

A1 Gyproc GTS 9 mm 24 13 12 11 9,1

A2 Runkoleijona 25 mm 75 40 31 22 13

A3 Isover RKL 30 mm 3,3 1,2 0,95 0,88 0,82

A4 Isover RKL-EJ 25 mm 5,4 1,7 1,4 1,3 1,2

A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,56 0,36 0,28 0,22 0,20

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,64 0,38 0,30 0,25 0,21

A7 Vital-levy 33 14 12 8,8 7,3

A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm 330 240 180 110 82

A9 Wilhelmi V313 12 mm 200 160 120 68 51

A11 Wisa 3 ply 9 mm 130 85 63 34 27

A13 Tuulileijona 12 mm 71 40 27 21 12

C3 Wilhelmi 12 mm 170 130 100 54 41

C6 Eltete OSB 3 12 mm 180 140 110 60 43


180 120 95 52 38

D1 Isover KL-C 50 mm 2,4 1,3 1,2 0,90 0,77

D2 Isolevy IL 50 mm 0,93 0,60 0,50 0,30 0,16

D3 Vital 50 mm 22 8,8 6,6 4,3 3,3

D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 15 6,9 5,5 3,1 1,7

D5 Pellavaeriste T3 50 mm 18 7,1 4,1 3,1 2,0

D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 48 33 28 18 12

D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 36 24 20 13 8,8

4.4.2 Mittaukset 5 ja –10 °C lämpötiloissa

Tasapainokosteudet määritettiin eräille materiaaleille 5 ja –10 °C lämpötiloissa 75 %:n suhteellisessa kosteudessa. Tällöin saatiin käsitys lämpötilan vaikutuksesta tasapaino-kosteuteen. Mitatut materiaalit olivat sellaisia, jotka saattavat käyttöolosuhteissa joutua huoneenlämpötilaa alhaisempiin lämpötiloihin. Tulokset on esitetty taulukoissa 4.5 ja 4.6, joissa on myös 23 °C lämpötilassa mitatut arvot vertailun vuoksi. Taulukossa 4.5 tasapainokosteudet on esitetty paino-osina (kg/kg) ja taulukossa 4.6 tilavuusosina (kg/m3). Kuvassa 4.19 on lisäksi esitetty esimerkkimateriaalin (C13) tasapainokosteus-käyrät 23 °C lämpötilassa sekä +5 ja –10 °C lämpötiloissa 75 %:n suhteellisessa kos-teudessa mitatut tasapainokosteuden (adsorptiotilanne) arvot.

61

Taulukko 4.5 Tasapainokosteudet (kg/kg) eri lämpötiloissa 75 %:n suhteellisessa kosteudessa (adsorbtiotilanne).

Lämpötila (°C) Materiaali

23 5 -10

A1 Gyproc GTS 9 mm 0,0088 0,017 0,016

A2 Runkoleijona 25 mm 0,089 0,13 0,13

A3 Isover RKL 30 mm 0,0040 0,014 0,012

A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,0063 0,015 0,012

A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,0029 0,0037 0,0033

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,0024 0,0036 0,0031

A11 Wisa 3 ply 9 mm 0,12 0,13 0,13

A13 Tuulileijona 12 mm 0,086 0,13 0,13

C13 massiivipuulevy, mänty 10 mm 0,12 0,13 0,14

D1 Isover KL-C 50 mm 0,016 0,018 0,013

D2 Isolevy IL 50 mm 0,0096 0,0041 0,0041

D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 0,11 0,10 0,11

D5 Pellavaeriste T3 50 mm 0,087 0,11 0,12

D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 0,11 0,14 0,15

D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 0,11 0,11 0,11

Taulukko 4.6 Tasapainokosteudet (kg/m3) eri lämpötiloissa 75 %:n suhteellisessa kosteudessa

(adsorbtiotilanne).

Lämpötila (°C) Materiaali

23 5 -10

A1 Gyproc GTS 9 mm 6,8 13 12

A2 Runkoleijona 25 mm 25 36 36

A3 Isover RKL 30 mm 0,29 1,0 0,88

A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,66 1,6 1,2

A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,27 0,34 0,30

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,29 0,43 0,37

A11 Wisa 3 ply 9 mm 48 51 51

A13 Tuulileijona 12 mm 23 35 35

C13 massiivipuulevy, mänty 10 mm 65 69 74

D1 Isover KL-C 50 mm 0,36 0,40 0,29

D2 Isolevy IL 50 mm 0,36 0,15 0,15

D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 4,1 3,7 4,1

D5 Pellavaeriste T3 50 mm 3,4 4,3 4,7

D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 19 24 25

D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 14 14 14

62


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0.40

0 50 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

+23 C

+5 C

-10

Kuva 4.19 Mäntypuun adsorptioarvot eri lämpötiloissa 75 %:n suhteellisessa kosteudessa.


Vaneri, lastulevyt, kovalevy, OSB-levy ja massiivipuu muodostivat mitatuista materiaa-leista yhtenäisimmän r otteiden tasapainokosteuskäyrät olivat varsin sa en sijan mineraalivillatuotteissa ja luonnonkuitueristeissä oli enemmän hajontaa, vaikka näihin tuoteryhmiin ateriaalien olisi voinut olettaa käyt-t hdenmukaisesti omis Hystereesiä eli adsorptio- ja desorptioaaleilla jonkin verran. Merkittävimmävyllä (A9). Myös lasivillan hystereeska absoluuttiset kosteuspitoisuuksien Mittausten perusteella useimpien tuotsä 23 °C lämpötilasta alhaisempiin lKoetulosten perusteella tasapainokosverran vaikutusta rakenteiden toiminmonella materiaalilla –10 °C lämpötikuin 5 °C:ssa mitattu arvo. Vastaavatasapainokosteuskokeissa pakkasolosu Kokeiden perusteella voidaan todetatasapainokosteuskäyrät haluttaessa lulevyjen osalta tästä vaatimuksesta vpainoprosentteina määritetyt tasapainritettyä käyrää.

kuuluvien m
sa ryhmissään. äytyvän melko y
i

ä

,o

o

manlaiset. S
yhmän. Näiden tu
käyrien välistä eroa esiintyi lähes kaikilla materi-t hystereesit mitattiin kovalevyllä (A8) ja lastule- verrattuna kivivillaan oli selvästi suurempi, vaik-erot olivatkin näillä materiaaleilla pieniä.

teiden tasapainokosteus kasvoi hieman siirryttäes-mpötiloihin (75 %:n suhteellisessa kosteudessa). teuden vaihtelulla lämpötilan suhteen on jonkin taan varsinkin hygroskooppisella alueella. Varsin lassa mitattu tasapainokosteus oli myös pienempi nlaisia tuloksia on saatu myös muualla tehdyissä hteissa (Rode & Clorius 2004).

että eri tuotteille on syytä määrittää yksilölliset tettavaa lähtötietoa mallinnukseen. Puupohjaisten

oidaan kuitenkin tinkiä, koska näiden tuotteiden kosteuskäyrät vastaavat varsin hyvin puulle mää-

63

5 Vesihöyrynläpäisevyyskokeet

5.1 Kokeet

5.1.1 Kuppikoemenetelmä

Tutkittavien materiaalien vesihöyrynläpäisevyys määritettiin ns. kuppikoemenetelmällä. Kuvassa 5.1 on esitetty käytetyn märkäkuppikokeen periaate. Koekupin sisäpuolelle saadaan kylläistä suolaliuosta käyttämällä haluttu suhteellinen kosteus. Tutkittava mate-riaali kiinnitetään kupin kanneksi. Vesihöyrypitoisuusero koekupin sisä- ja ulkopuolen välillä aiheuttaa diffuusion tutkittavan materiaalin läpi. Kosteusvirran tiheys g (kg/(m2⋅s)) voidaan määrittää punnitsemalla kuppi säännöllisesti. Märkäkuppikokeessa kosteusvirta on kupin sisäpuolelta ulkopuolelle. Kuivakuppikokeessa kosteusvirta on päinvastainen. Punnitsemalla koekuppia säännöllisesti saadusta kosteusvirran tiheydestä voidaan määrittää koekappaleiden vesihöyrynläpäisevyys.

Kuva 5.1 Kuppikokeen periaate, märkäkuppikoe.

avallisesti materiaalin vesihöyrynläpäisevyys määritetään yhdellä tai kahdella koste-

ateriaalien vesihöyrynläpäisevyyden määrittämiseen käytettiin gressiomenetelmää, jonka avulla vesihöyrynläpäisevyydelle saadaan käyrä suhteelli-

aalikerroksen läpi voidaan esittää seuraavan kaavan avulla:

Tusparilla (kupin sisä- ja ulkopuolinen suhteellinen kosteus). Materiaalin vesihöyrynlä-päisevyyden arvo on oletettu täten pätevän näiden RH -arvojen puolivälissä. Tässä tutkimuksessa mresen kosteuden funktiona. Menetelmän teoreettinen perusta on esitetty seuraavassa: Fickin ensimmäisen lain mukaan kosteuden yksiulotteinen siirtyminen stationääritilassa olevan materi

xg

∂∂

=νδν (5.1)

missä

← näytekappale

← suolaliuos

sisäpuolen RH ⎯→

ulkopuolen RH

Kosteusvirran tiheys

kuppi

64

g 2

δν vesihöyrynläpäisevyys (vesihöyrypitoisuuseron avulla laskettu) (m ilman vesihöyrypitoisuus (kg/m3)

pituus kosteusvirran suunnassa (m)

∫

kosteusvirran tiheys materiaalin läpi (kg/(m ⋅s)) 2/s)

νx Kaava 5.1 voidaan integroida seuraavasti:

∫ ∂⋅−=∂⋅ xg (5.2)

issä L on materiaalikerroksen pak-us. daan vesihöyrypitoisuudesta ν arvoon ν , missä ν on vesi-

höyrypitoisuus koekupin säpuolella (materiaalikappaleen alapinnan lähellä) (ks. kuva 5.5).

u(5.3)

s

νδν

Vasen puoli integroidaan x:n arvosta 0 arvoon L, msu Oikea puoli integroi u s u

ulkopuolella (vakioarvo) ja νs vesihöyrypitoisuus koekupin si Integroinnin tuloksena saadaan kaava:

∫ ∂⋅=⋅ s )(Lg νν ν ννδ

K

un kaava 5.3 derivoidaan ν :n suhteen, saadaan tulokseksi:

∫∂

=⋅∂ sLg ν =∂⋅

∂∂ =u vakio sss

)()(ν νν νδννδνν

(5.4)

aava 5.4 voidaan kirjoittaa seuraavasti:

K

)(W)(g s νL s

s

νδν ν∂

(5.5)

issä Wν

(m/s)

5.5 voidaan esittää myös siten, että kosteusvirran tiheys määritetään kupin sisä-

heys määritetään 0:ksi, kun kupin sisäpuolen vesihöyrypitoisuus νs vastaa kupin ulko-uolen vesihöyrypitoisuutta νu ( kaava 5.6).

ν ==∂

m

vesihöyrynläpäisykerroin (vesihöyrypitoisuuseron avulla laskettu)

Kaava ja ulkopuolisen ilman vesihöyrypitoisuuksien eron funktiona. Tällöin kosteusvirran ti-

p

)(W)(

g νν ν ∆=

∆∂∂ (5.6)

missä

65

us ννν −=∆ (5.7)

5.6 mukaan materiaalin vesihöyrynläpäisykerroin Wν saadaan derivoimalla

nktio (käyrä), jossa kosteusvirran tiheys g on esitetty materiaalin sisä- ja ulkopuolen vesihö

isuuden jakauma koekappaleessa ei ole riippuvainen koekappaleen (materiaalikerrok-

Kaavanfu

yrypitoisuuseron funktiona. Keskeinen oletus menetelmässä on, että vesihöyrypi-tosen) paksuudesta (Saarimaa et al. 1989). Vesihöyrynläpäisykerroin Wν voidaan esittää myös suhteellisen kosteuden funktiona (ks. kuva 5.2). Tässä tapauksessa suhteellinen kosteus ϕ saadaan kupin sisäpuolen vesi-höyrypitoisuudesta νs kaavalla

100k

s ⋅=ννϕ (5.8)

missä νk

tta edellä esitetyllä menetelmällä saadaan luotettavia tuloksia, on kosteusvirran tiheys alikoekappaleiden läpi määritettävä monella eri vesihöyrypitoisuuserolla. Tässä

imuksessa ku kaisessa lämpötilassa vähintään olmella eri kupin sisäpuolisella suhteellisella kosteudella. Ulkopuolen suhteellinen

mä nojautuu pääsääntöi-sti standardiin EN ISO 12572 (2001). Vastaavaa laskentamenetelmää, kuin on käytet-

vesihöyryn kyllästyskosteus (kg/m3).

Jomateriatutk ppikoe tehtiin samalle materiaalille jokkosteus oli koko ajan n. 33 % RH. Kuvassa 5.2 on esitetty perinteisen menetelmän ja tässä tutkimuksessa käytetyn menetelmän ero. (Mikkilä 2001) Kosteusvirran tiheyden ja vesihöyrypitoisuuseron välisen yhtälön määrittämiseksi käy-tetyn regressioanalyysin perusteita on esitetty tässä julkaisussa kappaleessa 5.1.3 ja tar-kemmin lähteessä Mikkilä (2001). Käytetty kuppikoemenetelsety tässä tutkimuksessa, ovat aiemmin käyttäneet mm. Hedenblad (1996) ja Saarimaa et al. (1989).

66

A. Perinteinen menetelmä B. Tässä tutkimuksessa käytetty menetelmä

0 20 40 60 80 100

Suhteellinen kosteus, RH [%]

g [k

g/m

2 s]

Mittaus 1 (0 / 57 %)

Mittaus 2 (57 / 97 %)

∆ν1

∆ν2

0 20 40 60 80 100


g [k

g/m

2 s]

Mittaus 1 (35 / 55 %)

Mittaus 2 (35 / 76 %)

Mittaus 3 (35 / 86 %)

Mittaus 4 (35 / 97 %)

g(∆ν)

Kuva 5.2 Vesihöyrynläpäisevyyden määrittämisessä käytetty perinteinen menetelmä ja tässä tutki-

muksessa käytetty regressiomenetelmä. (Mikkilä 2001) 5.1.2 Koejärjestelyt

Koevaiheet Kokeet tehtiin kolmessa eri lämpötilassa (n. 23, 5 ja -10 °C). 23 °C ja 5 °C lämpötilois-sa kuppikoe tehtiin neljällä kupin sisäpuolisella kosteudella. -10 °C tehdyissä kokeissa kuppikokeet tehtiin vain kolmella suolalla, koska muilla suoloilla ei koekupin sisäpuo-lista kosteutta saatu tasoittumaan riittävällä tarkkuudella pakkasolosuhteissa. Taulukos-sa 5.1 on esitetty eri koevaiheissa käytetyt suolat, kupin sisä- ja ulkopuolisten suhteellisten kosteuksien tavoitearvot ϕs ja ϕu sekä lämpötila kokeen aikana. Kupin sisäpuoliset kosteudet on laskettu NT BUILD 340:ssa (1988) esitettyjen Greenspanin (1977) määrittämien kylläisten suolaliuosten aiheuttamien suhteellisten kosteuksien mukaan. –10 asteessa olevien suolaliuosten aiheuttama suhteellinen kosteus on arvioitu kyseisten taulukoiden lämpötila-alueesta 0 – 30 °C lineaarisesti ekstrapoloimalla. Kokeita tehtiin huhtikuusta 2000 joulukuuhun 2003 siten, että ensin tehtiin kokeet 23 °C:ssa, sitten -10 °C:ssa ja viimeiseksi 5 °C:ssa. Materiaalit C3 ja C6 on -10 °C:ssa mi-tattu vain kahdella suolalla (NaCl ja KCl).

67

Taulukko 5.1 Koevaiheet sekä teoreettiset suhteelliset kosteudet kupin sisällä ϕs, ulkopuoliset tavoitekosteudet ϕu ja lämpötilat eri koevaiheissa.

Koekupissa käytetty suola ϕs (% RH) ϕu (% RH) Lämpötila (°C)A Magnesiumnitraatti Mg(NO3)2⋅6 H2O 54 B Natriumkloridi NaCl 75 C Kaliumkloridi KCl 85

Vaihe 1

D Kaliumsulfaatti K2SO4 97

33 23

A Kaliumkarbonaatti K2CO3⋅2 H2O 43 B Natriumkloridi NaCl 75

Vaihe 2

C Kaliumkloridi KCl 90 34 –10

A Magnesiumnitraatti Mg(NO3)2⋅6 H2O 59 B Natriumkloridi NaCl 76 B Kaliumkloridi KCl 88

Vaihe 3

D Kaliumsulfaatti K2SO4 98

34 5

Koekupit Koekuppi Koekuppi muodostui testattavasta materiaalista, korokerenkaasta ja kupista. Kuppina käytettiin PVC-muovista valmistettua viemärin päätetulppaa. Kupin ulkohalkaisija oli 110 mm ja materiaalipaksuus 3,2 mm. Kupin syvyys oli n. 40 mm. Korokerengas sor-vattiin kuppia vastaavasta 110 mm paksusta viemäriputkesta. Renkaan korkeus oli 10 mm ja siihen porattiin 5,5 mm reikä sisäpuolen suhteellisen kosteuden mittaamista var-ten. Koekupin ja korokerenkaan kiinnitykseen käytettiin PU –pohjaista saumamassaa. (Mikkilä 2001) Koekappaleet Tutkittavista materiaaleista valmistettiin korokerenkaaseen kiinnitettäviä näytekappalei-ta. Levymäisistä materiaaleista sahattiin ulkohalkaisijaltaan kuppia vastaava kiekko, joka liimattiin korokerenkaaseen 2 -komponenttisella polyuretaaniliimalla. Lisäksi kie-kon reunat tiivistettiin samalla liimalla kahdesti, jotta kosteusvirta kulkisi vain testatta-van materiaalin läpi. Kalvomaisesta materiaalista leikattiin n. 15 × 15 cm:n pala, joka liimattiin korokerenkaaseen ja liiman kuivuttua reunat huoliteltiin. Pehmeiden tuulen-suojavillalevyjen reunaan laminoitiin liimausvaiheessa ohut lasikuitusaumanauha. (Mikkilä 2001) Lämmöneristeiden osalta valmistettiin koekappaleet hieman eri tavalla. Pehmeitä villa-materiaaleja ja irtoeristeitä varten rakennettiin erillinen koekupin yläosa, joka koostui korokerenkaasta ja sen päälle liimatusta 50 mm korkeasta yläosasta. Osien väliin laitet-tiin liimausvaiheessa tiheä sinkitty seulaverkko. Kaikkien lämmöneristeiden paksuus oli 50 mm. Irtoeristeiden annettiin saavuttaa tasapainokosteus huonetilassa ja materiaalia

68

punnittiin koekuppiin tavoitetiheyden mukainen määrä. Irtoeristeet asetettiin koekup-peihin käsin sullomalla. (Mikkilä 2001) Jokaisesta materiaalista valmistettiin kolme rinnakkaista koekappaletta. Kosteushuoneet Koekupit säilytettiin tutkimusta varten rakennetuissa kosteushuoneissa, joiden lämpöti-la- ja kosteusolosuhteita voitiin säädellä. Vesihöyrynläpäisevyyskokeissa kosteushuo-neita oli yhteensä 3 kappaletta: yksi 23 °C lämpötilassa ja 2 erillisessä pakkashuonees-sa, jossa lämpötila oli säädetty ensin -10 °C:een ja myöhemmin 5 °C:een. Käytettyjä kosteushuoneita ja kosteushuoneiden olosuhteiden säätöä ja mittausta on esitelty tar-kemmin luvussa 4. Luvussa 4.2.2 on esitetty myös kosteushuoneiden lämpötila- ja kos-teusanturien mittaustarkkuudet. Kappaleiden punnitus Koekappaleiden säännöllisellä punnitsemisella voitiin laskea tutkittavan materiaalin läpi siirtynyt kosteusvirran tiheys. Koekupit punnittiin 23 °C:ssa kolme kertaa viikossa ja muissa lämpötiloissa viikoittain. Punnitsemiseen käytettiin Sartorius LP1200S vaakaa, jonka tarkkuus on 0,001 g (kuva 5.3).

Kuva 5.3 Koekuppi ja sen punnitus kosteushuoneessa. (Mikkilä 2001)

69

5.1.3 Laskennallinen tarkastelu

Kosteusvirran tiheyden ja vesihöyrypitoisuuseron laskeminen Koekuppien mitatuista painonmuutoksista saadaan selville kosteusvirran tiheys, joka tarkoittaa koekappaleen pinta-alayksikön läpi kulkeutunutta kosteusmäärää aikayksi-kössä. Kosteusvirran tiheys g (kg/(m2⋅s)) voidaan laskea kaavalla:

tAmg∆⋅

∆= (5.9)

missä ∆m koekupin painon muutos (kg) A koekappaleen pinta-ala (m2) ∆t ajan muutos (s) Jokaiselle koekupille laskettiin erikseen kosteusvirran tiheys. Vesihöyrynläpäisevyyden eri yksiköiden laskemiseen käytettiin kolmen rinnakkaisen koekupin kosteusvirran ti-heyden keskiarvoa, kosteushuoneiden keskimääräistä suhteellista kosteutta ja lämpötilaa kosteusvirran tasoittuneelta ajanjaksolta ∆t. Standardin EN ISO 12572 (2001) mukaises-ti tasoittuneessa vaiheessa mikään vähintään viidestä mitatun kosteusvirran arvosta ei poikennut ± 5 % tasoittuneen vaiheen kosteusvirran keskiarvosta. Vesihöyrypitoisuusero koekupin sisä- ja ulkopuolella ∆ν (kg/m3) laskettiin seuraavalla kaavalla:

k100νus ϕϕν∆ =

− (5.10)

issä

koekupin sisäpuolen suhteellinen kosteus, jossa on otettu huomioon

ϕu

esihöyryn kyllästyskosteus νk lämpötilassa t (°C) laskettiin kaavasta:

)

mϕs

ilmatilan aiheuttama suhteellisen kosteuden alenema ∆ϕ (% RH) koekupin ulkopuolen suhteellinen kosteus (% RH)

V

( ) ( tMR vk +⋅

=15,273/

νpk (5.11)

issä

yleinen kaasuvakio 8314,3 J/kmol⋅K kmol

mR Mν vesihöyryn molekyylipaino 18,02 kg/

70

pk vesihöyryn kyllästyspaine (Pa) Tässä tutkimuksessa käytettiin ilman suhteellista kosteutta veden yli mittaavia mittaus-

laskemi-

Ln(pk)= -0,58002206·104·1/T +0,13914993·101 -0,48640239·10-1·T (T) (5.12)

lle 0°C lämpötilassa vesihöyryn kyllästyspaine veden yllä eroaa vesihöyryn kyllästys-

antureita (Vaisala Oy). Vesihöyryn kyllästyspaineen pk (Pa) lämpötilassa T (K)seksi käytettiin kaavaa (Hyland & Wexler 1983):

+0,41764768·10-4·T 2 -0,14452093·10-7·T 3 + 6,5459673·Ln

Apaineesta jään yli mitattuna. Tämä johtuu siitä, että jää-kaasu - tasapainotilassa vesi-höyryn kyllästyspaine on alempi kuin vesi-kaasu – tasapainotilassa. Vesihöyryn kylläs-tyspaine jään yli voidaan laskea esim. standardeissa DIN 4108-5 (1981) tai EN ISO 13788 (2001) esitettyjen kaavojen mukaisesti. Kuvassa 5.4 on vertailtu veden ja jään yli kaavoilla laskettuja vesihöyryn kyllästyskosteuksia eri lämpötiloissa. DIN- ja EN ISO-standardien kaavat antavat keskenään samanlaisia tuloksia tarkastellulla lämpötila-alueella. Hyland & Wexlerin (1983) kaavalla lasketut kyllästyskosteuden arvot veden yli ovat suurempia kuin DIN- ja EN ISO –standardeilla lasketut tulokset.

0

1

2

3

4

5

-40 -35 -30 -25 -20 -15 -10 -5 0 5 10

Lämpötila, t (°C)

Ves

ihöy

ryn

kyllä

stys

kost

eus,

νk

(g/m

3 )

6

Hyland & Wexler (1983), ν_k veden yliDIN 4108-5 (1981), ν_k jään yliEN ISO 13788 (2001),ν_k jään yli

Kuva 5.4 Vesihöyryn kyllästyskosteus lämpötilan funktiona veden ja jään yli –kaavoilla laskettuna. Vesihöyrynläpäisevyyden laskennassa on otettu huomioon myös kupin suolaliuoksen ja näytteen välisen ilmatilan vaikutus. Koekupissa oleva liuos muodostaa ilmaan tietyn suhteellisen kosteuden, joka saavutetaan suolaliuoksen pinnan lähellä. Ilmatila toimii vesihöyrynvastuksena, jolloin näytteen alapinnassa ilman suhteellinen kosteus on alhai-sempi kuin suolaliuoksen pinnan lähellä. Kupin ilmatilan vaikutusta on havainnoitu kuvassa 5.5.

71

Suolaliuos

Tiiviste

Koekappale

Koekuppi

Vesihöyrytiivis reunus

Ilmatila

g

ϕs νs

νuϕu

ϕsuola νsuola

t

d

t

Kuva 5.5 Kupin ilmatilan vaikutus vesihöyrynläpäisevyyden mittauksessa. Materiaalin alapinnan lähellä olevan ilman suhteellinen kosteus ϕs saadaan vähentämäl-lä suolaliuoksen aiheuttamasta nimelliskosteudesta kaavan 5.11 avulla laskettava suh-teellisen kosteuden muutos ∆ϕ (% RH).

100k

⋅=ν

ν∆ϕ∆ (5.13)

∆ν lämpötilassa t voidaan laskea kaavan 5.3 avulla:

( ) ( )t15,273M/Rp

+⋅=

ν

∆ν∆

Koekupin ilmatilan vaikutus vesihöyryn osapaineeseen ∆p (Pa) voidaan laskea kaavas-ta:

gdpilmap,δ

=∆ (5.14)

missä d koekupin ilmatilan korkeus (m) δp, ilma ilman vesihöyrynläpäisevyys (kg/(m·s·Pa)) g kosteusvirran tiheys (kg/(m2·s)) Ilman vesihöyrynläpäisevyys eri lämpötiloissa voidaan laskea kaavalla (Künzel 1995):

ilmailmap p

T 81,07

,100,2 ⋅⋅

=−

δ (5.15)

72

missä T lämpötila (K) pilma ilmanpaine (Pa) Koetulokset laskettiin käyttämällä ilmanpaineena normaalista ilmanpainetta p0 = 101325 Pa. Laskelmissa käytettyjen ilmatilojen korkeuden keskiarvo oli vaiheessa 1 keskimäärin 22,5 mm ja muissa mittausvaiheissa n. 35 mm. Laskelmien oikeellisuus varmistettiin myös mittaamalla kupin sisäilman suhteellista kosteutta materiaalin ala-pinnan läheltä. Mittaukseen käytettiin Vaisala Oy:n valmistamaa HMI41-mittalaitetta ja MHP42-mittapäätä. Kosteusmittarin mittausepävarmuus oli sama kuin on aiemmin esi-tetty Vaisalan antureille luvussa 4.2.2. Materiaalin vesihöyrynläpäisevyyden mallintaminen Materiaalin vesihöyrynläpäisevyyden kuvaamiseen eri kosteusolosuhteissa käytettiin hyväksi regressioanalyysiä. Analyysin tarkoituksena oli löytää matemaattinen yhtälö, joka mahdollisimman hyvin kuvaisi materiaalin läpi kulkevan kosteusvirran tiheyttä g koekupin sisä- ja ulkopuolen vesihöyrypitoisuuseron ∆ν funktiona. Kosteusvirran ti-heyden muutokselle valittiin kolme erilaista mallia: lineaarinen malli, polynomimalli ja eksponentiaalinen malli. Jokaiselle materiaalille määritettiin nämä kolme eri mallia ja niistä valittiin se, joka parhaiten vastasi mittaustuloksia. Valinnan kriteereinä pidettiin mallin selitysastetta, hajontakuvion silmämääräistä arviointia ja jäännöstermiä. Regres-sioanalyysin teoriaa ja toteutusta on selitetty tarkemmin tutkimusprojektin yhteydessä tehdyssä diplomityössä (Mikkilä 2001). Vesihöyrynläpäisevyyden eri yksiköt Määritetystä kosteusvirran tiheyden yhtälöstä saadaan vesihöyrynläpäisykertoimen yh-tälö Wν(∆ν) derivoimalla se sisä- ja ulkopuolen vesihöyrypitoisuuseron suhteen (kaava 5.6). Vesihöyrynläpäisykertoimen avulla voidaan laskea muita materiaalien vesihöyryn-läpäisevyyden kuvaamiseen käytettyjä yksiköitä. Oheisessa taulukossa on esitetty tässä työssä materiaaleille lasketut arvot ja niiden laskentakaavat. Monet eri yksiköt on mää-ritetty sekä vesihöyrypitoisuuden (alaindeksi ν) että vesihöyryn osapaine-eron (alain-deksi p) avulla.

73

Taulukko 5.2 Lasketut vesihöyrynläpäisevyyden yksiköt.

Vesihöyrynläpäisykerroin Wν m/s Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν)

Vesihöyrynläpäisykerroin Wp kg/(m2⋅s⋅Pa) Wp = Wν / (R / Mν)⋅(273,15 + t)

Vesihöyrynvastus Zν s/m Zν = 1 / Wν

Vesihöyrynvastus Zp m2sPa/kg Zp = 1 / Wp

Vesihöyrynläpäisevyys δν m2/s δν = Wν · d

Vesihöyrynläpäisevyys δp kg/(m⋅s⋅Pa) δp = Wp · d

Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin µ - µ = δp, ilma / δp

missä g kosteusvirran tiheys (kg/(m2·s)) R yleinen kaasuvakio 8314,3 J/(kmol⋅K) Mν vesihöyryn molekyylipaino 18,02 kg/kmol t lämpötila (°C) d materiaalin paksuus (m) δp, ilma seisovan ilman vesihöyrynläpäisevyys (kg/(m·s·Pa)) (kaava 5.13) Kalvomaisille materiaaleille ei laskettu vesihöyrynläpäisevyyttä. Irtoeristeiden paksuus laskelmissa oli 50 mm.

5.2 Tulokset ja niiden arviointi

5.2.1 Yleistä tulosten laskennasta ja regressiomallien valinnasta

Mitatun kosteusvirran tiheyden ja vesihöyrypitoisuuseron välille valittiin pääsääntöises-ti regressiomalli, joka parhaiten vastasi saatuja koetuloksia. Mallien valinnassa vesi-höyrynläpäisevyyden oletettiin joko kasvan tai pysyvän samana kosteuden muuttuessa. Muutama parhaiten sopiva polynominen malli hylättiinkin, koska sen derivaatta oli ne-gatiivinen ja malli olisi täten aiheuttanut vesihöyrynläpäisevyyden pienenemisen kos-teuden funktiona. Oletusarvoksi asetettiin myös se, että pelkän ilman vesihöyrynläpäisevyys on aina suu-rempi tai yhtä suuri kuin materiaalin vesihöyrynläpäisevyys (µ ≥ 1). Tästä kriteeristä johtuen useille lämmöneristeille valittiin regressiomalliksi lineaarinen malli (ks. luku 5.2.4).

74

Eri lämpötiloissa vesihöyrynläpäisevyyden muuttumista RH:n funktiona saattoi kuvata eri malli. Yleisesti voidaan todeta, että erot eri mallien välillä olivat paikoin hyvin pie-niä ja mallin valinta täten vaikeaa. 5.2.2 Materiaalikohtaiset ominaisuustaulukot

Koekappaleista kaikissa lämpötiloissa saadut tulokset on esitetty liitteessä 3 olevissa taulukoissa. Jokaisen materiaalin osalta on ensin esitetty tulokset 23 °C lämpötilassa, sitten 5 °C lämpötilassa ja viimeisenä -10 °C lämpötilassa. Käytännössä koeolosuhteet vaihtelivat hieman tavoitearvoistaan. Keskimääräinen lämpötila kokeiden aikana ja tätä vastaava vesihöyryn kyllästyskosteus on taulukoissa ilmoitettu kullekin materiaalille materiaalitaulukoiden parittomilla taulukkosivuilla taulukon oikeassa yläkulmassa. Kos-teusvirran tiheyden yhtälön määrittämisessä käytetty regressiomalli ja yhtälön kertoimet on ominaisuustaulukoissa esitetty rasteroituna. Liitetaulukot on tehty samalla tavalla kuin diplomityössä Mikkilä (2001). Vesihöyrynläpäisevyysarvot on esitetty ilman suhteellisen kosteuden funktiona siten, että lähtöpisteenä kaavioissa on kosteushuoneen ilman suhteellisen kosteuden keskiarvo kokeiden aikana. Päätepisteenä on viimeisen koevaiheen kupin sisäpuolen RH-arvo korjattuna kupin ilmatilan vesihöyrynvastuksen vaikutuksella. Hyvin kosteutta läpäise-villä materiaaleilla mitatut kosteusvirrat olivat suuria ja näin ollen korjattu sisäpuolen RH-arvo jäi vastaavasti alhaiseksi. Kuivissa olosuhteissa materiaalin vesihöyrynläpäisevyys ei juurikaan muutu suhteelli-sen kosteuden funktiona. Näin ollen laskelmissa voidaan käyttää vesihöyrynläpäisevyy-den arvona välillä 0 – 35 % RH vakioarvoa, joka on sama kuin vesihöyrynlä-päisevyysarvo 35 %:n suhteellisessa kosteudessa. Ohuille kalvoille ei määritetty vesihöyrynläpäisevyyttä δν ja δp ja vesihöyryn dif-fuusiovastuskerrointa µ, koska kalvojen paksuutta ei voitu mitata riittävän tarkasti. Levymäisten materiaalien kuivatiheys on määritetty uunikuivaamalla kolme 15 × 15 cm:n kokoista palaa ja laskemalla tuloksista keskiarvo (ks. taulukko 2.1). Kalvomaisten materiaalien kuivatiheyksiä ei määritetty. Kappaleissa 5.2.3 – 5.2.5 on esitetty mittaustulosten yhteenveto ja vertailu materiaali-ryhmittäin. Tulokset on esitetty vesihöyrypitoisuuseron avulla laskettuina vesihöyryn-vastusarvoina Zν (s/m).

75

5.2.3 Tuulensuojalevyt ja kalvot

Tuulensuojalevyt Tuulensuojalevyjen vesihöyrynvastuksia on vertailtu kuvissa 5.6, 5.7 ja 5.8. Tuulen-suojalevyjen vesihöyrynvastukset koko mitatulla lämpötila-alueella vaihtelivat välillä 2 – 80 × 103 s/m. Kuusivanerin (A11) ja lastulevyn (A9) vesihöyrynvastukset olivat muita levyjä suurempia. Suurimmalla osalla mitatuista tuulensuojalevyistä vesihöyrynvastus kasvoi lämpötilan laskiessa. Mallien erilaisuudesta johtuen muutamalla materiaalilla vesihöyrynvastuskäyrät ristesivät siten, että lämpötilariippuvuus ei ollut selkeä. Kuusi-vanerilla vesihöyrynvastus näyttää kokeiden perusteella matalilla kosteuksilla olevan suurin 23 °C:ssa. Tähän saattaa osasyynä olla vanerinäytteen muodonmuutokset koesar-jan kuluessa. 23 °C:ssa tehtyjen ensimmäisten kokeiden aikana näytteessä ei vielä ollut halkeilua, joka pienentää vesihöyrynvastusta.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

35 45 55 65 75 85 95Suhteellinen kosteus, RH [%]

Zv [1

03 s/m

]

A1 Gyproc TS 9 mm (774 kg/m3) 23 °CA2 Runkoleijona 25 mm (280 kg/m3) 23 °CA8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (1142 kg/m3) 23 °CA9 Wilhelmi V313 12 mm (723 kg/m3) 23 °CA11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) 23 °CA13 Tuulileijona 12 mm (270 kg/m3) 23 °C

Kuva 5.6 Tuulensuojalevyjen vesihöyrynvastus 23°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

76

0

10

20

30

40

50

60

70

80


Zv [1

03 s/m

]A1 Gyproc TS 9 mm (774 kg/m3) 5 °CA2 Runkoleijona 25 mm (280 kg/m3) 5 °CA8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (1142 kg/m3) 5 °CA11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) 5 °CA13 Tuulileijona 12 mm (270 kg/m3) 5 °C

Kuva 5.7 Tuulensuojalevyjen vesihöyrynvastus 5°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

0

10

20

30

40

50

60

70

80


Zv [1

03 s/m

]

A1 Gyproc TS 9 mm (774 kg/m3) -10 °CA2 Runkoleijona 25 mm (280 kg/m3) -10 °CA8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (1142 kg/m3) -10 °C

A11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) -10 °CA13 Tuulileijona 12 mm (270 kg/m3) -10 °C

Kuva 5.8 Tuulensuojalevyjen vesihöyrynvastus -10°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

77

Tuulensuojavillat Tuulensuojavillojen vesihöyrynvastukset vaihtelivat 23 °C:ssa n. 1,6 – 1,9 × 103 s/m välillä, 5 °C:ssa n. 1,6 – 2,2 × 103 s/m välillä ja –10 °C:ssa n. 2,1 – 2,5 × 103 s/m välillä (kuvat 5.9, 5.10 ja 5.11). Saadut vesihöyrynvastukset ovat alhaisemmissa lämpötiloissa korkeampien lämpötilojen vesihöyrynvastuksia suurempia.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


Z v [1

03 s/m

]

A3 Isover RKL 30 mm (73 kg/m3) 23 °C

A4 Isover RKL-EJ 25 mm (104 kg/m3) 23 °CA5 Runkolevy TSL 30 mm (92 kg/m3) 23 °C

A6 Isorunkolevy IRL 30 mm (120 kg/m3) 23 °CA7 Vital -levy 25 mm (63 kg/m3) 23 °C

Kuva 5.9 Tuulensuojavillojen vesihöyrynvastus 23°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


Zv [1

03 s/m

]

A3 Isover RKL 30 mm (73 kg/m3) 5 °CA4 Isover RKL-EJ 25 mm (104 kg/m3) 5 °CA5 Runkolevy TSL 30 mm (92 kg/m3) 5 °CA6 Isorunkolevy IRL 30 mm (120 kg/m3) 5 °CA7 Vital -levy 25 mm (63 kg/m3) 5 °C

Kuva 5.10 Tuulensuojavillojen vesihöyrynvastus 5°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

78

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


Zv [1

03 s/m

]

A3 Isover RKL 30 mm (73 kg/m3) -10 °CA4 Isover RKL-EJ 25 mm (104 kg/m3) -10 °CA5 Runkolevy TSL 30 mm (92 kg/m3) -10 °CA6 Isorunkolevy IRL 30 mm (120 kg/m3) -10 °CA7 Vital -levy 25 mm (63 kg/m3) -10 °C

Kuva 5.11 Tuulensuojavillojen vesihöyrynvastus -10°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa. Tuulensuojakalvot Kuvissa 5.12, 5.13 ja 5.14 on esitetty tuulensuojakalvojen vesihöyrynvastukset eri läm-pötiloissa ja kosteuspitoisuuksissa. Tuulensuojakalvojen vesihöyrynvastukset vaihteli-vat 0,5 – 16 × 103 s/m välillä. Tuulensuojakalvojen vesihöyrynläpäisevyyden lämpötila-riippuvuus oli tutkituista materiaaleista epäselvin. Osalla materiaaleista vesihöyrynvas-tusten arvot muuttuivat jyrkästikin suhteellisen kosteuden funktiona valituista malleista johtuen. Eri lämpötilojen vastuskäyrät ristesivät toisensa eivätkä välttämättä noudatta-neet samaa järjestystä kaikissa kosteuspitoisuuksissa.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18


Zv [1

03 s/m

]

B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti 23 °CB2 Tyvek Soft -diffuusiokalvo 23 °CB3 Elwitek 4440 -tuulensuojalaminaatti 23 °CB4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti 23 °CB5 Paavo-bitumivuorauspaperi 23 °CB6 Paavo-bitumivuorauskreppi 23 °CB7 Paavo-bitumivuoraushuopa 23 °CB8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi 23 °CB9 Bitukrep 125-bitumivuorauskreppi 23 °CC10 Bitumipaperi 23 °C

Kuva 5.12 Tuulensuojakalvojen vesihöyrynvastus 23°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

79

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18


Zv [1

03 s/m

]

B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti 5 °CB2 Tyvek Soft -diffuusiokalvo 5 °CB3 Elwitek 4440 -tuulensuojalaminaatti 5 °CB4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti 5 °CB5 Paavo-bitumivuorauspaperi 5 °CB6 Paavo-bitumivuorauskreppi 5 °CB8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi 5 °CB9 Bitukrep 125-bitumivuorauskreppi 5 °CC10 Bitumipaperi 5 °C

Kuva 5.13 Tuulensuojakalvojen vesihöyrynvastus 5°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18


Zv [1

03 s/m

]

B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti -10 °CB2 Tyvek Soft -diffuusiokalvo -10 °CB3 Elwitek 4440 -tuulensuojalaminaatti -10 °CB4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti -10 °CB5 Paavo-bitumivuorauspaperi -10 °CB6 Paavo-bitumivuorauskreppi -10 °CB8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi -10 °CB9 Bitukrep 125-bitumivuorauskreppi -10 °CC10 Bitumipaperi -10 °C

Kuva 5.14 Tuulensuojakalvojen vesihöyrynvastus -10°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa. 5.2.4 Lämmöneristeet

Lämmöneristeiden vesihöyrynvastukset eri mittauslämpötiloissa on esitetty kuvissa 5.15, 5.16 ja 5.17. Polynominen ja eksponentiaalinen malli sopivat lämmöneristeiden 23 °C lämpötilassa saatuihin mittaustuloksiin hieman lineaarista mallia paremmin. Näiden mallien mukaisissa tuloksissa suurimman osan lämmöneristeistä (D1, D2, D3, D4, D5, D6 ja D7) vesihöyryn diffuusiovastuskerroin suurissa kosteuksissa laski alle yhden,

80

mikä olisi tarkoittanut sitä, että materiaalin vesihöyrynläpäisevyys olisi ollut suurempi kun ympäröivän ilman. Täten näille materiaaleille valittiin lineaarinen malli. Lämmöneristeiden vesihöyrynvastukset vaihtelivat 2 – 7 × 103 s/m välillä. Kutterinlas-tulla ja sahanpurulla oli muita lämmöneristeitä suurempi vesihöyrynvastus. Alhaisem-massa lämpötilassa saadut materiaalin vesihöyrynvastukset olivat suurempia kuin läm-pimämmässä saadut vastusarvot.

0

1

2

3

4

5

6

7


Zv [1

03 s/m

]

D1 Isover KL-C 50 mm (22 kg/m3) 23 °C D2 Isolevy IL 50 mm (37 kg/m3) 23 °CD3 Vital 50 mm (51 kg/m3) 23 °C D4 Ekovilla 50 mm (37 kg/m3) 23 °CD4a Ekovilla 50 mm (60 kg/m3) 23 °C D5 Pellavaeriste T3 50 mm (39 kg/m3) 23 °CD6 Sahanpuru 50 mm (168 kg/m3) 23 °C D7 Kutterinlastu 50 mm (130 kg/m3) 23 °C

Kuva 5.15 Lämmöneristeiden vesihöyrynvastus 23°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

0

1

2

3

4

5

6

7


Zv [1

03 s/m

]

D1 Isover KL-C 50 mm (22 kg/m3) 5 °C D2 Isolevy IL 50 mm (37 kg/m3) 5 °C

D3 Vital 50 mm (51 kg/m3) 5 °C D4 Ekovilla 50 mm (37 kg/m3) 5 °C

D4a Ekovilla 50 mm (60 kg/m3) 5 °C D5 Pellavaeriste T3 50 mm (39 kg/m3) 5 °C

D6 Sahanpuru 50 mm (168 kg/m3) 5 °C D7 Kutterinlastu 50 mm (130 kg/m3) 5 °C

Kuva 5.16 Lämmöneristeiden vesihöyrynvastus 5°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

81

0

1

2

3

4

5

6

7


Zv [1

03 s/m

]

D1 Isover KL-C 50 mm (22 kg/m3) -10 °C D2 Isolevy IL 50 mm (37 kg/m3) -10 °C

D3 Vital 50 mm (51 kg/m3) -10 °C D4 Ekovilla 50 mm (37 kg/m3) -10 °C

D5 Pellavaeriste T3 50 mm (39 kg/m3) -10 °C D6 Sahanpuru 50 mm (168 kg/m3) -10 °C

D7 Kutterinlastu 50 mm (130 kg/m3) -10 °C

Kuva 5.17 Lämmöneristeiden vesihöyrynvastus -10°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa. 5.2.5 Sisäkalvot ja levyt

Rakenteen sisäpinnassa käytettävien rakennuslevyjen ja kalvojen vesihöyrynlä-päisevyyksissä on suuria eroja. Sisäkalvojen vesihöyrynvastukset vaihtelivat 23 °C lämpötilassa välillä 0,2 – 1300 × 103 s/m. Sisäkalvojen ja –levyjen vesihöyrynlä-päisevyydet eri lämpötiloissa on esitetty kuvissa 5.18, 5.19 ja 5.20. Kuvasta 5.18 on jätetty pois höyrynsulkumuovin (C11) vesihöyrynvastusarvo (n. 1300 × 103 s/m) mitta-kaavateknisistä syistä. Höyrynsulkumuovin tuloksen osalta on huomattava, että virheen mahdollisuus siinä on suuri. Sen, kuten muidenkin erittäin tiiviiden materiaalien vesihöyrynläpäisevyyttä mää-ritettäessä, on vaikea saada luotettavaa tulosta, sillä pienikin kosteusvirtaus koekupista saumojen ym. läpi aiheuttaa suurta virhettä tuloksiin ja kosteusvirtaa on vaikea saada tasoittumaan riittävällä tarkkuudella. Voidaankin todeta, että tässä tutkimuksessa käyte-tyllä kalvojen kiinnitystavalla ei voida saada riittävän luotettavaa tulosta muovikalvon vesihöyrynvastukselle. Muovikalvolle on kuitenkin olemassa paljon mittaustuloksia kirjallisuudessa. Pienimmät vesihöyrynvastukset olivat rakennuspaperilla (C12), kipsilevyllä (C1) ja huokoisella kuitulevyllä (C2). Tiiviimpiä kalvoja olivat muovi sekä muovi- ja vahapin-noitetut ilmansulkukalvot (C7, C9). Levyistä tiiviimpiä olivat OSB- ja vanerilevyt (C6, A11). 5 ja –10 °C lämpötiloissa mitattiin viisi sisälevyä tai kalvoa. Näillä materiaaleilla ei ollut havaittavissa selkeää lämpötilariippuvuutta, mm. samoille materiaaleille vali-tuista erilaisista regressiomalleista johtuen. Massiivipuulevyllä ja kuusivanerilla (C13 ja A11) matalissa kosteuksissa 23 °C lämpötilassa mitattu vesihöyrynvastus on alempien

82

lämpötilojen vesihöyrynvastuksia suurempi. Tämä saattaa johtua siitä, että kuppikoe tehtiin ensin 23 °C lämpötilassa, jolloin materiaalissa ei ollut vesihöyrynvastusta pie-nentäviä halkeiluja. OSB-levyllä (C6) pienemmillä kosteuksilla vesihöyrynvastus on alhaisemmilla lämpötiloilla suurempi, mutta suuremmilla kosteuksilla etenkin mallien valinnasta johtuen näyttää 23 °C:ssa mitattu vesihöyrynvastus olevan alemman lämpöti-lan vastuksia suurempi. Asiaa selvennetään myös kohdassa 5.2.6.

0

50

100

150

200

250

300

350


Zv [1

03 s/m

]

C1 Gyproc N 13 mm (574 kg/m3) 23 °C C2 Huokoleijona 12 mm (234 kg/m3) 23 °CC3 Wilhelmi 12 mm (592 kg/m3) 23 °C C6 Eltete OSB 3 12 mm (646 kg/m3) 23 °CC7 Paavo-muovitiivistyspaperi 23 °C C8 PE-PAP 125-muovitiivistyspaperi 23 °CC9 PE-PAP 125-muovitiivistyspaperi 23 °C C12 Ruskea rakennuspaperi 23 °CC13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm (532 kg/m3) 23 °C C14 Elt-Kraft VCL 23 °CC15 Eko-Paavo 23 °C A11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) 23 °C

Kuva 5.18 Sisäkalvojen ja –levyjen vesihöyrynvastus 23°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

0

50

100

150

200

250

300

350


Zv [1

03 s/m

]

C3 Wilhelmi 12 mm (592 kg/m3) 5 °C

C6 Eltete OSB 3 12 mm (646 kg/m3) 5 °C

C12 Ruskea rakennuspaperi 5 °C

C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm (532 kg/m3) 5 °C

A11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) 5 °C

Kuva 5.19 Sisäkalvojen ja –levyjen vesihöyrynvastus 5°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa.

83

0

50

100

150

200

250

300

350


Zv [1

03 s/m

]C3 Wilhelmi 12 mm (592 kg/m3) -10 °C

C6 Eltete OSB 3 12 mm (646 kg/m3) -10 °C

C12 Ruskea rakennuspaperi -10 °C

C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm (532 kg/m3) -10 °C

A11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) -10 °C

Kuva 5.20 Sisäkalvojen ja –levyjen vesihöyrynvastus -10°C lämpötilassa eri kosteuspitoisuuksissa. 5.2.6 Tulosten tarkastelu

Kuppikoemenetelmässä on monta tekijää, jotka aiheuttavat saatuihin mittaustuloksiin epävarmuutta. Tulosten tarkkuuteen vaikuttavat mm. suolaliuosten aiheuttamien suh-teellisten kosteuksien pysyvyys tavoitearvossa, ilmanpaineen vaihtelu, materiaaleissa tapahtuvat konvektiovirtaukset, lämpötila- ja kosteusolojen pysyvyys, näyterakenteen tasaisuus ja muodonmuutokset sekä näytekappaleen huolimaton tiivistys ja kiinnitys kuppiin. Varsinkin läpäisevillä ja huokoisilla materiaaleilla kupin ilmatilan kasvu ko-keen edetessä ja huokostilassa tapahtuvat konvektiovirtaukset vaikuttavat tuloksiin. Tiiviitä materiaaleja mitattaessa näytteen kiinnitys kuppiin ja näytteen reunan tiivistys muodostuu kriittiseksi tekijäksi. Pienikin vuotokohta voi tällöin aiheuttaa ison virheen. Tiiviiden materiaalien osalta ongelmana on myös se, että kosteusvirran tiheys on vaikea saada tasoittumaan riittävän tarkaksi. Tällöin kosteusvirran tiheyden määritykseen tulee epävarmuutta. –10 °C lämpötilassa epävarmuutta tuloksiin aiheuttavat etenkin ilman sisältämät pienet vesihöyrypitoisuudet, jolloin potentiaaliero kupin sisä ja ulkopuolen välillä jää pieneksi. Sopivan regressiomallin valinta vaikuttaa oleellisesti mittaustulok-siin. Osassa materiaaleista erot mallien välillä olivat hyvin pieniä ja mallin valinta vai-keaa. Eri mallien avulla saadut vesihöyrynläpäisevyysarvot saattoivat kuitenkin erota toisistaan merkittävästi. Vesihöyrynläpäisevyyden määrityksessä on myös tutkimuslaitoskohtaisia eroja. Kuuden pohjoismaisen laboratorion kesken tehdyssä tutkimuksessa tehtiin 2 onnistunutta koetta kaikissa laboratorioissa samoista materiaaleista tehdyistä näytteistä standardin EN ISO 12572 (2001) mukaisesti (Time & Uvsløkk 2003). Vesihöyryä läpäisevälle aluskatteelle tulosten keskihajonta oli yli ± 20 %. 11 mm paksuiselle kovalle kuitulevylle keskihajon-

84

ta oli ±7,5 %. Kun tuloksia muokattiin niin, että kaikkien kokeiden tuloksista otettiin huomioon ilmatilan, näytteen reunasuojauksen ja näytteen yläpuolisen ilman nopeus vaikutus, saatiin tulosten keskihajonnaksi huoneenlämpötilassa ± 10 % ja ± 8 %. Viiden materiaalin vesihöyrynvastuksia mitatuissa lämpötiloissa on vertailtu kuvissa 5.21 ja 5.22. OSB-levyllä (C6) vesihöyrynvastus alhaisissa kosteuksissa (ϕ < 70 % RH) on alemmissa lämpötiloissa suurempi kuin korkeammissa lämpötiloissa ja suuremmissa kosteuksissa päinvastoin. Vastaavaa ilmiötä esiintyy myös kovalla kuitulevyllä (A8). Tuulensuojakalvolla B4 taasen vesihöyrynvastus muuttuu jyrkimmin 23 °C lämpötilassa mitatuilla kappaleilla. Korkeammilla kosteuksilla regressiomallien mukainen vesi-höyrynvastus on pienempi huoneenlämmössä kuin alhaisemmissa lämpötiloissa. Mikäli mallit olisi valittu kaikki lineaarisiksi, olisi vesihöyrynvastus koko RH-alueella ollut suurempi alemmissa lämpötiloissa. Tämä pätee myös osaan muistakin materiaaleista, joiden mallit risteävät toisensa. Lämmöneristeille D2 ja D7 valittujen lineaaristen malli-en lämpötilariippuvuus oli selkeämpi.

0

50

100

150

200

250


Zv [1

03 s/m

]

C6 Eltete OSB 3 12 mm (646 kg/m3) 23 °CC6 Eltete OSB 3 12 mm (646 kg/m3) 5 °CC6 Eltete OSB 3 12 mm (646 kg/m3) -10 °CA8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (1142 kg/m3) 23 °CA8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (1142 kg/m3) 5 °CA8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (1142 kg/m3) -10 °C

Kuva 5.21 Materiaalien C6 ja A8 vesihöyrynvastukset eri lämpötiloissa.

85

0

5

10

15


Zv [1

03 s/m

]B4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti 23 °C B4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti 5 °CB4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti -10 °C D7 Kutterinlastu 50 mm (130 kg/m3) 23 °CD7 Kutterinlastu 50 mm (130 kg/m3) 5 °C D7 Kutterinlastu 50 mm (130 kg/m3) -10 °CD2 Isolevy IL 50 mm (37 kg/m3) 23 °C D2 Isolevy IL 50 mm (37 kg/m3) 5 °CD2 Isolevy IL 50 mm (37 kg/m3) -10 °C

Kuva 5.22 Materiaalien B4, D2 ja D7 vesihöyrynvastukset eri lämpötiloissa. Kosteuden mukaan suhteessa eniten kaikissa lämpötiloissa muuttuivat puupohjaisten levyjen (A11, C13), monien tuulensuojakalvojen (B5, B6, B8 ja B9) sekä bitumipaperin C10 vesihöyrynvastukset. 23 °C lämpötilassa mitatut tulokset korreloivat hyvin kirjallisuudessa esitettyjen arvojen kanssa (Mikkilä 2001). Tulokset poikkesivat standardissa EN 12524 (2000) luetteloitui-hin vesihöyrynvastusarvoihin verrattuna huomattavasti vain OSB-levyn osalta. Standar-dissa levyn µ–arvoksi oli annettu kuivalla alueella 50 ja märällä 30, kun se tässä tutki-muksessa oli vakio 162. Materiaalien, joiden vastusarvot kosteuden muuttuessa pysyi-vät vakioina kaikissa lämpötiloissa (15 kpl lähinnä lämmöneristeitä ja tuulensuojalevy-jä) vesihöyrynvastukset Zν 5 °C lämpötilassa olivat keskimäärin 18 % (2 – 32 %) suu-rempia kuin vastusarvot 23 °C lämpötilassa. Arvot -10 °C lämpötilassa olivat 42 % (31 – 69 %) suurempia kuin tulokset 23 °C lämpötilassa. -10 °C:ssa vesihöyrynvastukset olivat keskimäärin 21 % (9 – 33 %) suurempia kuin tulokset 5 °C:ssa. Vastaavasti vesi-höyrynläpäisevyydet δp olivat 14 materiaalilla 5 °C lämpötilassa keskimäärin 9 % pie-nempiä kuin 23 °C lämpötilassa. Esim. Ojanen et al. (1996) toteavat tutkimiensa vaneri-levyjen vesihöyrynläpäisevyydet δp korkeissa kosteuksissa 5 °C:ssa keskimäärin 30 % pienemmiksi kuin 24 °C:ssa. Vaikka materiaalien vesihöyrynvastus ja -läpäisevyys saattoivat muuttua paljonkin kos-teuden ja lämpötilan muuttuessa, ei käytännön vaipparakenteissa vesihöyrynläpäisevyys vaihtele näin voimakkaasti, sillä kosteuspitoisuuden ja lämpötilan muutokset vaikutta-vat vastakkaisiin suuntiin (vertaa lämmönjohtavuus luku 3.5). Kuvassa 5.23 on esi-merkkinä tuulensuojamateriaaleista tuulensuojalaminaatti B4. Rasteroitu alue kuvaa

86

lämpötilan ja kosteuden vaihtelualuetta vaipan ulko-osassa. Korkeassa lämpötilassa suhteellinen kosteus pysyy alhaisempana ja matalammassa lämpötilassa ilman suhteel-linen kosteus nousee. Huomion arvoista kokeissa oli, että osalla materiaaleista vesihöyrynläpäisevyys ei kas-vanut lämpötilan noustessa loogisesti siten, että korkeammassa lämpötilassa läpäisevyys olisi ollut suurin. Itse asiassa kaikilla niillä materiaaleilla, joilla vesihöyrynläpäisevyys kasvoi suhteellisen kosteuden noustessa kaikissa tutkituissa lämpötiloissa, lämpötila-riippuvuus oli epälooginen. Tämä tilanne oli esimerkiksi kuusivanerilla A11, jonka ve-sihöyrynläpäisevyyden muutokset on myös esitetty kuvassa 5.23. Kuvassa vasemmalla olevalla tuulensuojakalvo B4:lla lämpötilariippuvuus on looginen ilman suhteellisen kosteuden ollessa korkea. Tällä materiaalilla vesihöyrynläpäisevyys 5 °C:ssa on riip-pumaton kosteudesta. Kuten edellä jo todettiin, erot johtuvat monissa tapauksissa regressiomallin valinnasta, mutta tämä ei ole ainoa selittävä tekijä. Todennäköisesti muina syinä ovat mm. koekap-paleiden väliset erot ja asennuksen ja mittauksen yhteydessä tapahtuneet pienet virheet. Tulokset osoittavat, että vesihöyrynläpäisevyyden tarkka mittaaminen on hankalaa eri olosuhteissa. Lisäksi regressiomallin valinta vaikuttaa oleellisesti saatuihin tuloksiin. On kuitenkin huomattava, että perinteisellä tavalla vesihöyrynläpäisevyyden määrittä-minen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona sisältää usein vielä suurempia epävarmuuksia (ks. luku 5.1.1).

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100


Wv [

10-3

m/s

]

B4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti 23 °C

B4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti -10 °C

B4 Elwitek 5550 -tuulensuojalaminaatti 5 °C

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100Suhteellinen kosteus, RH [%]

Wv [

10-3

m/s

]

A11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) 23 °C

A11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) -10 °C

A11 Wisa 3 ply 9 mm (394 kg/m3) 5 °C

Kuva 5.23 Lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutus tuulensuojakalvon (B4) ja kuusivanerin (A11)

vesihöyrynläpäisykertoimeen rakenteen ulko-osassa. Rasteroitu alue kuvaa vesihöyrynlä-päisevyyden vaihtelualuetta vaipan ulko-osassa.

87

6 Kapillaarisuuskokeet

6.1 Yleistä

Kapillaarisuus tarkoittaa materiaalin kykyä imeä itseensä vettä vapaasta vedenpinnasta huokosalipaineen vaikutuksesta. Kapillaarisuuden edellytyksenä on oikeanlainen mate-riaalin huokosk näinen huokosverkosto. Kapillaarisia omnusmateriaaleiltPuurunkorakenttai vauriotapauknusohjelmilla vkapillaarisella aKapillaarisia kapillariteettiketunkeutumiskerTässä tutkimuktarvitaan mallilaskennallisia kosteuksissa (ks Kapillariteettike

AW w=

missä W Aw t Kuten kaavastaverrannollinen imeytymisnopeKokeen alussa suoraan verrannkapillariteettikekosteuspitoisuukoko kappale si

oko ja yhte

inaisuuksia on yleensä mitattu vain maalajeilta sekä sellaisilta raken-a, jotka joutuvat rakenteissa kosketuksiin nestemäisen veden kanssa. eissa tällainen tilanne voi esiintyä rakennuksen valmistuttua kondenssi- sissa tai rakennusvirheiden seurauksena. Rakennusfysikaalisilla mallin-oidaan kuitenkin mallintaa rakenteen kosteusteknistä toimintaa myös lueella. Tätä varten tarvitaan materiaalien kapillaarisia ominaisuuksia. ominaisuuksia ovat mm. veden nousunopeuden ilmaiseva rroin Aw, kapillaarinen kyllästyskosteus wkap, kapillaarinen roin Bw, kapillaarinen nousukorkeus hkap sekä kosteusdiffusiviteetti Dw. sessa määritettiin kaksi ensiksi mainittua, koska usein juuri niitä nnusohjelmia käytettäessä. Lisäksi koetulosten avulla määritettiin arvoja materiaalien kosteusdiffusiviteeteille korkeissa suhteellisissa . luku 7).

rroin määritellään yhtälöllä

t (6.1)

kappaleeseen imeytynyt vesimäärä pinta-alaa kohti (kg/m2) kapillariteettikerroin (kg/(m2⋅s0,5)) aika (s)

6.1 nähdään, on kappaleeseen kapillaarisesti imeytynyt vesimäärä ajan neliöjuureen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että veden

us on suurimmillaan heti kokeen alussa ja hidastuu kokeen edetessä. voidaan havaita usein alue, jolloin veden imeytymisnopeus on lähes ollinen ajan neliöjuureen. Tältä alueelta voidaan määrittää materiaalin

rroin, joka on siis tämän suoran kulmakeroin (kuva 6.1). Koekappaleen s nousee, kunnes saavutetaan kapillaarinen kyllästyskosteus. Tällöin sältää niin paljon vettä kuin siihen kykenee kapillaarisesti imeytymään.

88

Kapillaarinen kyllästyskosteus wkap määritellään koekappaleen itseensä imemän vesimäärän sekä sen alkuperäisen tilavuuden osamääränä. Koska esimerkiksi puupohjaiset materiaalit turpoavat kostuessaan, saattaa wkap olla yli 1000 kg/m3.

Kyllästyminen

Kuva 6.1. Esimerkki kosteuden imeytymisestä koekappaleeseen kapillaarisuuskokeessa (DIN 52617 1987). Kuvaan on merkitty, milloin kappale alkaa olla vedellä kyllästynyt (vedenimu hidastuu). Kapillariteettikerroin Aw vastaa katkoviivalla merkityn suoran kulmakerrointa.

6.2 Koejärjestely

Kapillariteettikerroin sekä kapillaarinen kyllästyskosteus mitattiin soveltaen standardin DIN 52617 (1987) mukaista menetelmää. Kokeessa kappale asetettiin vesiastiaan siten, että sen alapuoli oli 2 − 10 mm syvyydellä vedessä. Kappaleiden reunat oli peitetty ilmastointiteipillä, jolloin kosteus siirtyi kappaleeseen yksiulotteisesti. Irtoeristeet ja pehmeät eristeet pakattiin muoviputkeen, jonka alapäässä oli verkko. Veden imeytyminen kappaleeseen mitattiin punnitsemalla koekappale määräajoin. Kapillariteettikertoimen Aw arvo määritettiin tyypillisesti 1 − 2 viikon kuluttua kokeen aloittamisesta. Kapillaarinen kyllästyskosteus saavutettiin, kun koekappaleen paino ei enää muuttunut. Vertailun vuoksi tehtiin myös vesiupotuskokeita, joissa kappale upotettiin kokonaan vedenpinnan alapuolelle. Näissä kokeissa koekappaleen yläpinta oli n. 50 mm vedenpinnan alapuolella. Näistä kappaleista mitattiin myös kyllästyskosteus. Kummallakaan edellä kuvatulla menetelmällä ei saada selville suurinta mahdollista materiaalin sisältämää vesimäärää. Käytännössä materiaaliin jää aina ilmataskuja, jotka saadaan täyttymään vedellä vain keitettäessä tai tyhjiökäsittelyllä (Kumaran 2001). Kokeet tehtiin 23 °C lämpötilassa. Jokaista materiaalia kohti oli kolme koekappaletta niin kapillaarisuus- kuin vesiupotuskokeessakin. Mineraalivilloja ei mitattu, koska ne eivät ole kapillaarisia (Aw on hyvin pieni). Kokeiden kesto oli pisimmillään n. 2 kuukautta. Pisimpään kestivät puupohjaisten levymateriaalien mittaukset.

89

Periaatekuva koejärjestelyistä on esitetty kuvassa 6.2.

VEDENPINTA

KOEKAPPALE

VEDENPINTAKOEKAPPALE

KAPILLAARISUUSKOE VESIUPOTUSKOE

Kuva 6.2 Kapillaarisuuskokeen ja vesiupotuskokeen periaate.

6.3 Tulokset

Tulokset on esitetty taulukossa 6.1. Kapillaarisen kyllästyskosteuden lisäksi taulukossa on esitetty myös vesiupotuskokeessa saadut tulokset. Taulukko 6.1 Materiaalien kapillariteettikertoimet Aw ja kyllästyskosteudet.

Materiaali Aw

(kg/(m2⋅s0,5))

Kapillaarinen kyllästyskosteus

wkap (kg/m3)

Kyllästyskosteus vesiupotuskokeessa

(kg/m3) A1 Gyproc GTS 9 mm 0,076 500 604 A2 Runkoleijona 25 mm 0,0054 140 650 A7 Vital-levy 0,098 710 920 A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (syrjällään)

0,082 1140

A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm (lappeellaan)

0,030 1070 870

A9 Wilhelmi V313 12 mm 0,082 760 590 A11 Wisa 3 ply 9 mm 0,022 590 630 A13 Tuulileijona 12 mm 0,0040 210 430 C3 Wilhelmi 12 mm 0,015 1000 750 C6 Eltete OSB 3 12 mm 0,011 840 670 C13 massiivipuulevy, mänty 10 mm (imu syiden suunnassa)

0,010 870 770

D3 Vital 50 mm 0,086 650 930 D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 0,095 440 830 D4a Ekovilla 50 mm, 60 kg/m3 0,065 570 960 D5 Pellavaeriste T3 50 mm (imu kuitujen suunnassa)

0,015 210

D5 Pellavaeriste T3 50 mm (imu kohtisuoraan kuituja vastaan)

0,0037 90 760

D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 0,14 720 610 D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 0,034 540 240

90


Mitatut kapillariteettikertoimet olivat yleisesti ottaen kohtalaisen suuria. Eräille materiaaleille on aiemmin mitattu seuraavansuuruisia kapillariteettikertoimia, yksikkönä kg/(m2⋅s0,5) (Nevander & Elmarsson 1994):

− Tiili 0,09 – 0,37 − Betoni 0,010 – 0,028 − Puu, syiden suunnassa 0,016 − Puu, kohtisuoraan syitä vastaan 0,004

Tässä tutkimuksessa mitatun mäntypuun kapillariteettikerroin oli pienempi kuin edellä mainittu syiden suunnassa mitattu puun kapillariteettikertoimen arvo. Betoni ja tiili on mainittu vertailukohtana, koska niiden kapillaarinen vedenimukyky on aiheuttanut runsaasti rakennevaurioita. Kuitulevyn (A2 ja A13) kapillariteettikerroin oli muita puupohjaisia materiaaleja selvästi alhaisempi. Tämä selittää, miksi esimerkiksi runkoleijona voi toimia rakennuksen tilapäisenä sääsuojana. Koska materiaali imee vettä melko hitaasti itseensä, se ei kastu helposti sadeveden vaikutuksesta. Pitkäaikaisessa vesikosketuksessa/ -upotuksessa kuitulevykin imee huomattavasti vettä itseensä. Oleellista on, että useimmat mitatut materiaalit kykenevät kostumaan kapillaarisesti ja kykenevät sitomaan huomattavan määrän vettä itseensä. Pellavaeristeessä kuitujen suunta vaikutti oleellisesti eristeen kapillaarisuuteen. Kuitujen suunnassa kapillariteettikerroin Aw oli n. nelinkertainen verrattuna kuituja vastaan kohtisuoraan mitattuun arvoon. Myös kapillaarisen kyllästyskosteuden määrä oli selvästi suurempi kun kapillaari-imu vaikutti kuitujen suunnassa. Yleisesti ottaen pellavaeriste oli selvästi vähiten kapillaarinen hygroskooppisista lämmöneristemateriaaleista. Teoriassa vesiupotuskokeessa mitattujen kyllästyskosteuden arvojen pitäisi olla suurempia kuin vapaasta vedenpinnasta mitatut arvot. Tämä johtuu siitä, että tällöin vesi pääsee tunkeutumaan materiaaliin kaikilta pinnoilta. Koetuloksista voidaan kuitenkin havaita, että suuressa osassa materiaaleja tilanne on päinvastoin. Tämä johtuu todennäköisesti ainakin osittain siitä, että vesiupotuksessa materiaalin huokosiin päässyt ilma ei ole päässyt poistumaan materiaalista. Tällöin vesi ei ole päässyt tunkeutumaan näihin huokosiin. Ilma poistuu kyllä hitaasti veteen liukenemalla tässäkin tapauksessa, mutta tällöin koetta olisi pitänyt jatkaa oleellisesti pidemmän ajan.

91

Kapillariteettikertoimen arvoon voi vaikuttaa myös koekappaleen ulkoreunan suojana käytetty materiaali sekä sen ja koemateriaalin välinen kontakti. Joissakin tapauksissa kosteus voi nousta materiaalin ulkopintoja pitkin huomattavasti nopeammin kuin koemateriaalin keskeltä.

92

7 Kosteusdiffusiviteetti

7.1 Yleistä

Kosteusdiffusiviteetti on materiaalin kosteuspitoisuuden muutosnopeutta kuvaava materiaaliominaisuus. Se kertoo miten nopeasti materiaali saavuttaa uuden tasapainokosteuden, kun materiaaliin siirtyvä kosteusvirran tiheys muuttuu. Mitä suurempi kosteusdiffusiviteetin arvo on sitä nopeampaa on materiaalin kuivuminen ja kostuminen. Tavallisesti kosteusdiffusiviteetti määritetään kapillaarisella kosteusalueella kokeellisesti erilaisilla koemenetelmillä. Kosteusdiffusiviteetti Dw (m2/s) voidaan kuitenkin määrittää myös hygroskooppisella alueella mitatun vesihöyrynläpäisevyyden ja tasapainokosteuskäyrän avulla (Hagentoft 2001, Hedenblad 1996). Materiaalin kosteusdiffusiviteetti voidaan laskea seuraavalla kaavalla:

ϕ

νδ

∂∂⋅

=w

D kvw (7.1)

missä δν vesihöyrynläpäisevyys (m2/s) νk kyllästyskosteus (kg/m3) w kosteuspitoisuus (kg/m3) φ ympäröivän ilman suhteellinen kosteus murto-osana (-) Kaavassa 7.1 jakajana oleva kosteuskapasiteetti ∂w/∂ϕ kuvaa tasapainokosteuskäyrän derivaattaa eli kulmakerrointa suhteellisen kosteuden funktiona. Kaavalla laskettu kosteusdiffusiviteetin arvo kuvaa materiaalin kosteudensiirtymisominaisuuksia samassa suunnassa kuin laskennassa käytetty vesihöyrynläpäisevyyden arvo.

7.2 Laskentamenetelmä, tulokset ja niiden arviointi

Kosteusdiffusiviteetti laskettiin n. 23 °C lämpötilassa määritettyjen tasapainokosteuskokeiden ja vesihöyrynläpäisevyyskokeiden tulosten avulla. Tasapainokosteuskäyrät määritettiin adsorptio- ja desorptiokäyrien keskiarvona. Saaduille tasapainokosteuksille sovitettiin matemaattinen yhtälö, joka vastasi koetuloksia. Osalle materiaaleista oli vaikea löytää yhtä tasapainokosteutta kuvaavaa käyrää, jolloin derivaatta olisi ollut jatkuva koko mitatulla alueella. Koska mielenkiinnon kohteena oli erityisesti materiaalien kuivumiskyky kosteissa

93

olosuhteissa, sovitettiin tasapainokosteustuloksille käyrä, joka parhaiten vastasi tuloksia 83, 93 ja 97 %:n suhteellisissa kosteuksissa. Materiaalien kosteusdiffusiviteetit näissä kosteuksissa laskettiin kaavan 7.1 avulla. Kuvassa 7.1 on esitetty saadut kosteusdiffusiviteetit korkeimmissa kosteuksissa. Taulukossa 7.1 on annettu näiden kolmen lasketun kosteusdiffusiviteetin keskiarvo. Koska tulokset vaihtelevat käytetystä sovitemallista riippuen, ovat seuraavat tulokset likimääräisiä, mutta antavat suuntaa materiaalien kuivumis- ja kostumisominaisuuksista.

1,0E-12

1,0E-11

1,0E-10

1,0E-09

1,0E-08

1,0E-07

1,0E-0680 % 85 % 90 % 95 % 100 %


Kos

teus

diffu

sivi

teet

ti

A1 Gyproc TS 9 mm


A3 Isover RKL 30 mm




A7 Vital -levy 25 mm

A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm


A11 Wisa 3 ply 9 mm


C3 Wilhelmi 12 mm

C6 Eltete OSB 3 12 mm



D2 Isolevy IL 50 mm

D3 Vital 50 mm

D4 Ekovilla 50 mm

D5 Pellavaeriste T3 50 mm

D6 Sahanpuru 50 mm

D7 Kutterinlastu 50 mm

Kuva 7.1 Materiaalien kosteusdiffusiviteetit 23°C lämpötilassa kolmessa eri kosteuspitoisuudessa.

Materiaalien kosteusdiffusiviteetit vaihtelevat välillä 0,6 × 10-11 – 3,8 × 10-7 m2/s. Suurimmat kosteusdiffusiviteetit, eli suurin kuivumiskyky, on kevyillä tuulensuoja- ja eristemateriaaleilla. Tiheillä puupohjaisilla levymateriaaleilla (kovalevy, OSB-levy, lastulevyt, vaneri, massiivipuulevy) on pienimmät kosteusdiffusiviteetit. Suurimmalla osalla materiaaleista kosteusdiffusiviteetti näissä kosteuksissa pienenee ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden kasvaessa. Vanerilla (A11) ja massiivipuulevyllä (C13) kosteusdiffusiviteetti kuitenkin hieman kasvaa suhteellisen kosteuden kasvaessa. Tämä

94

johtuu näiden materiaalien vesihöyrynläpäisevyyden kasvusta suhteellisen kosteuden kasvaessa. Taulukko 7.1 Materiaalien kosteusdiffusiviteetti Dw 23 °C lämpötilassa. Arvot ovat keskiarvoja

kosteusdiffusiviteeteistä 83, 93 ja 97 %:n suhteellisissa kosteuksissa.

Tun-nus

Materiaali Kosteusdif-fusiviteetti

(×10-11 m2/s)

Tun-nus

Materiaali Kosteusdif-fusiviteetti

(×10-11 m2/s)A1 Gyproc TS 9 mm 100 C3 Wilhelmi 12 mm 3 A2 Runkoleijona 25 mm 48 C6 Eltete OSB 3 12 mm 0,8 A3 Isover RKL 30 mm 2600 C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm 6 A4 Isover RKL-EJ 25 mm 1200 D1 Isover KL-C 50 mm 5200 A5 Runkolevy TSL 30 mm 27000 D2 Isolevy IL 50 mm 20000 A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 18000 D3 Vital 50 mm 440 A7 Vital -levy 25 mm 200 D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 740 A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm 0,7 D5 Pellavaeriste T3 50 mm 510 A9 Wilhelmi V313 12 mm 1 D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 220 A11 Wisa 3 ply 9 mm 5 D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 230 A13 Tuulileijona 12 mm 41

Kumaran (2001) on koonnut usealle eri materiaalille mitattuja kosteusdiffusiviteetin arvoja lähinnä IEA (International Energy Agency) Annex 24 –tutkimusyhteistyöprojektiin osallistuneilta tutkimuslaitoksilta. Pääsääntöisesti tulokset on mitattu ja ilmoitettu vain korkeissa kosteuksissa, kapillaarisella alueella, joten vertailu matalammissa kosteusolosuhteissa mitattuihin arvoihin ei aina ole tarkkaa. Kuitenkin esim. kipsilevylle (Dw = 15 × 10-11 m2/s / 97 % RH), puukuitulevyille (Dw = 10 − 90 × 10-11 m2/s / 90 − 98 % RH), OSB-levylle (Dw = 0,1 – 1 × 10-11 m2/s / 96 − 98 % RH) ja männylle (Dw = 0,5 × 10-11 m2/s / 98 % RH ja 6,6 × 10-11 m2/s / 99 % RH) annetut tulokset vastasivat kohtuullisen hyvin edellä laskettuja tuloksia. Myös vanerille ilmoitettu kosteusdiffusiviteetti 99 %:n suhteellisessa kosteudessa (1,3 × 10-11 m2/s) on samaa luokkaa tässä tutkimuksessa 97 %:n suhteellisessa kosteudessa lasketun kosteusdiffusiviteetin (5,4 × 10-11 m2/s) kanssa. Sen sijaan Kumaranin (2001) puukuitueristeelle ilmoittama kosteusdiffusiviteetti 99 %:n suhteellisessa kosteudessa on 0,6 × 10-11 m2/s, mikä poikkeaa huomattavasti tässä tutkimuksessa saadusta arvosta, joka 97 %:n suhteellisessa kosteudessa oli 510 × 10-11 m2/s. Tuloksia verrattaessa on kuitenkin muistettava, että samalla nimikkeellä olevat materiaalit ovat usein yksityiskohtaisilta ominaisuuksiltaan erilaisia eri maissa. Materiaaliominaisuudet voivat vaihdella myös samassa materiaalissa eri valmistuserien välillä huomattavasti.

95

8 Yhteenveto Tämä tutkimus liittyy Tampereen teknillisessä yliopistossa vuosina 1999-2004 toteutettuun Rakenteiden kuivuminen –tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin puurunkoisten ulkoseinien kosteusteknistä toimintaa Suomen ilmasto-olosuhteissa. Tutkimuksen puitteissa mitattiin puurunkoisten ulkoseinärakenteiden materiaalien rakennusfysikaalisia ominaisuuksia. Näitä olivat lämmönjohtavuus, tasapainokosteus, vesihöyrynläpäisevyys, kapillariteettikerroin sekä kapillaarinen kyllästyskosteus. Näiden materiaaliarvojen tunteminen on välttämätöntä mallinnettaessa rakenteiden toimintaa laskentaohjelmien avulla. Lisäksi em. materiaaleille määritettiin kosteusdiffusiviteetti hygroskooppisen alueen yläpäässä (83 – 97 % RH). Tutkimuksen yhteydessä mitattiin myös kokonaisten rakenteiden kosteusteknistä käyttäytymistä rakennusfysikaalisella koelaitteistolla sekä suoritettiin tietokonemallinnusta. Rakennekokeita ja laskennallisia tarkasteluja käsitellään samasta tutkimuksesta tehdyssä toisessa raportissa. Rakennusmateriaalien ominaisuudet muuttuvat lämpötilan ja kosteuden funktiona, joten mittauksia tehtiin useissa eri olosuhteissa. Kaikkia materiaaleja ei mitattu kaikissa olosuhteissa, vaan olosuhteet valittiin sen mukaan, mihin kukin materiaali on tarkoitettu. Tutkitut materiaalit olivat rakennuspapereita ja –kalvoja, lämmöneristemateriaaleja, tuulensuojalevyjä sekä sisäverhouslevyjä. Kokeita tehtiin lämpötila-alueella –10 – +23 °C ja kosteusalueella 33 – 97 % suhteellista kosteutta. Olennaista oli, että kokeita tehtiin myös alle 0 °C lämpötilassa sekä korkeissa suhteellisissa kosteuksissa. Materiaalien lämmönjohtavuusarvoja mitattiin lämpövirtalevylaitteella. Materiaalit mitattiin kuivattuina sekä eri suhteellisissa kosteuksissa ilmastoituina. Mittauksia tehtiin lämpötila-alueella –10 – +23 °C, koska lämmönjohtavuus on tunnetusti verrannollinen lämpötilaan. Hygroskooppisilla materiaaleilla myös suhteellisen kosteuden muutos vaikuttaa lämmönjohtavuuden arvoon. Kostutettujen materiaalien lämmönjohtavuudelle saadaan eri arvot riippuen lämpövirran suunnasta. Kosteuden siirtyminen koekappaleen sisällä, tiivistyminen kylmään levyyn ja mahdollinen valuminen painovoiman vaikutuksesta koekappaleen alempiin osiin sekä tässä yhteydessä tapahtuvat faasimuutokset vaikuttavat lopputulokseen. Koekappaleiden lämmönjohtavuus oli 20 °C lämpötilassa keskimäärin 10 − 15 % suurempi kuin –10 °C lämpötilassa. Nyt tutkittu lämpötila-alue ei vielä edusta todellisia ääriolosuhteita, joten lämmönjohtavuuden muuttuminen lämpötilan funktiona on syytä ottaa huomioon mallinnettaessa rakenteiden toimintaa laajalla lämpötila-alueella.

96

Hygroskooppisilla materiaaleilla 97 %:n suhteellisessa kosteudessa ilmastoitujen koekappaleiden lämmönjohtavuus oli 10 – 20 % suurempi kuin kuivien koekappaleiden. Mineraalivilloilla lämmönjohtavuuden nousua ei tapahtunut suhteellisen kosteuden vaikutuksesta. Tasapainokosteuksia mitattiin 23 °C lämpötilassa kosteusalueella 0 – 97 % RH. Lisäksi tehtiin yksittäisiä mittauksia 5 °C ja –10 °C lämpötiloissa 75 %:n suhteellisessa kosteudessa. Tasapainokosteuskokeissa ainoa yhtenäinen materiaaliryhmä olivat puupohjaiset levyt, joiden tasapainokosteuskäyrät painoprosentteina ilmoitettuina olivat melko samanlaiset. Muille materiaaleille on syytä käyttää kullekin omaa tasapainokosteuskäyräänsä. Tutkittavien materiaalien vesihöyrynläpäisevyys mitattiin ns. märkäkuppikoemenetelmällä. Suurimmalle osalle materiaaleista tehtiin kuppikoe kaikissa kolmessa eri lämpötilassa (n. 23, 5 ja -10 °C). Tulosten laskennassa käytettiin regressioanalyysiä, jonka avulla kosteusvirran tiheyden ja vesihöyrynläpäisevyyseron välille haettiin parhaiten sopiva matemaattinen malli. Tätä yhtälöä derivoimalla saatiin vesihöyrynläpäisykertoimen yhtälö, jonka avulla voitiin määrittää muut vesihöyrynläpäisevyyden yksiköt. Lasketut vesihöyrynläpäisevyysarvot esitettiin materiaalikohtaisesti materiaalitaulukoissa jokaisessa mitatussa lämpötilassa erikseen. Mittaustulokset esitettiin suhteellisen kosteuden funktiona tulosten laskennallisen hyödyntämisen helpottamiseksi. Mallien valinnasta johtuen materiaalien vesihöyrynvastus joko pysyi samana tai pieneni suhteellisen kosteuden kasvaessa. Suurimmalla osalla materiaaleista vesihöyrynvastus pieneni lämpötilan noustessa. Materiaaleilla, joiden vesihöyrynläpäisevyyden arvot eivät muuttuneet kosteuden funktiona vesihöyrynvastukset Zν 5 °C:ssa olivat keskimäärin 18 % suurempia kuin vastusarvot 23 °C lämpötilassa. -10 °C lämpötilassa vesihöyrynvastukset olivat keskimäärin 21 % suurempia kuin tulokset 5 °C:ssa. Osalla materiaaleista osin mallin valinnasta johtuen lämpötilariippuvuus ei ollut kovin selkeä. Myös mittaustarkkuus vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Etenkin –10 °C lämpötilassa tehtyjen kokeiden tarkkuuteen vaikuttaa pienestä vesihöyrypitoisuuserosta aiheutuva mittausvirhe. Läpäisevillä materiaaleilla suuren vesihöyrypitoisuuden potentiaalieron vuoksi kasvava ilmatilan korkeus näytteen ja suolaliuoksen välillä ja materiaaleissa tapahtuvat konvektiovirtaukset aiheuttavat epävarmuutta mittaustuloksiin. Virhettä tuloksiin aiheuttaa myös tiiviillä materiaaleilla koekuppien valmistuksen huolellisuus ja kosteusvirran tasoittumattomuus. Kapillaarikokeissa mitattiin puurunkoisen seinärakenteen materiaaleille varsin korkeita kapillariteettikertoimen ja kapillaarisen kyllästyskosteuden arvoja, mikä osoittaa osaltaan sen, että vesi on puurunkorakenteelle todellinen uhka, oli siten kyse

97

suunnittelu- tai rakennusvirheestä. Kokeessa olleista materiaaleista suurin osa kykeni kastumaan nopeasti ollessaan kosketuksissa vapaan vedenpinnan kanssa sekä imemään itseensä huomattavan määrän kosteutta. Näin ollen paikallinenkin kosteuslähde kykenee usein kostuttamaan ympäristönsä tehokkaasti. Kosteusdiffusiviteetti määritettiin laskennallisesti n. 23 °C lämpötilassa mitattujen tasapainokosteuskokeiden ja vesihöyrynläpäisevyyskokeiden tulosten perusteella. Tulokset ovat likimääräisiä, mutta osoittavat, että kevyillä tuulensuojamateriaaleilla ja eristeillä oli korkeissa kosteuspitoisuuksissa suurempi kosteusdiffusiviteetti eli parempi kuivumiskyky kuin tiheillä levymäisillä materiaaleilla. Saadut tulokset vastasivat kohtuullisesti kirjallisuudessa esitettyjä arvoja.

98

Lähteet ASTM C518-98. 1998. Standard Test Method for Steady-State Thermal Transmission Properties by Means of the Heat Flow Meter Apparatus. American Society of Testing and Materials, West Conshohocken, Pennsylvania, USA, 14 s. Björkholz, D. 1987. Lämpö ja kosteus – rakennusfysiikka. Rakentajain kustannus Oy, Helsinki, 159 s. DIN 4108-5. 1981. Wärmeschutz im Hochbau, Berechnungsverfahren. Deutches Institut für Normung, 16 s. DIN 52617. 1987. Bestimmung des Wasseraufnahmekoeffizienten von Baustoffen. Deutsche Institut für Normung, 4 s. EN 12524. 2000. Building materials and products – Hygrothermal properties – Tabu-lated design values. European Committee for Standardization, 10 s. EN ISO 12572. 2001. Hygrothermal performance of building materials and products – Determination of water vapour transmission properties. European Committee for Stan-dardization, 32 s. EN ISO 13788. 2001. Hygrothermal performance of building components and building elements – Internal surface temperature to avoid critical surface humidity and interstitial condensation – Calculation methods. European Committee for Standardization. 36 s. Greenspan, L. 1977. Humidity Fixed Points of Binary Saturated Aqueous Solutions. Journal of Research of the National Bureau of Standards – A. Physics and Chemistry. Vol. 81A, No. 1 (January – February 1977), s 89 – 96. Hagentoft, C.-E. 2001. Introduction to Building Physics. Studentlitteratur, Lund, 422 s. Hedenblad, G. 1996. Materialdata för fukttransportberäkningar. Byggforskningsrådet, Tukholma, 55 s. Hyland, R. W. & Wexler, A. 1983. Formulations for the Thermodynamic Properties of the Saturated Phases of H2O from 173.15 K to 473.15 K. ASHRAE Transactions, vol-ume 89, part 2A, s.500-519. ISO 8301. 1991. Thermal insulation – Determination of steady-state thermal resistance and related properties – Heat flow meter apparatus. International Organization for Stan-dardization, 37 s.

99

ISO 8302. 1991. Thermal insulation – Determination of steady-state thermal resistance and related properties – Guarder hot plate apparatus. International Organization for Standardization, 47 s. Jonsson, B. 1993. Lösfyllnadsisolering – Laboratoriemätning av värmemotstånd. SP Rapport 1993:22. Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut, Borås, 85 s. Kumaran, M. K. 2001.Hygrothermal Properties of Building Materials. Treschel, H. R. (toim.) ASTM Manual 40: Moisture analysis and Condensation Control in Building Envelopes. American Society of Testing and Materials, Philadelphia, Pennsylvania, USA, s. 29-35. Künzel, H. M. 1995. Simultaneous Heat and Moisture Transport on Building Compo-nents: One- and two-dimensional calculation using simple parameters. IRB Verlag, Stuttgart, 102 s. + taulukot ja kuvat. Langlais, C., Silberstein, A., Sandberg, P. I. 1994. Effects of moisture on the thermal performance of insulation materials. Treschel, H. R. (toim.) ASTM Manual 18: Mois-ture control in buildings. American Society of Testing and Materials, Philadelphia, Pennsylvania, USA, s. 54-71. Mikkilä, A. 2001. Rakennusmateriaalien vesihöyrynläpäisevyydet eri kosteusolosuh-teissa. Diplomityö. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampere, 61 s. + 91 liites. Nevander, L. E. & Elmarsson, B. 1994. Fukthandbok. Svensk Byggtjänst, Tukholma, 538 s. NT BUILD 340. 1988. Relative air humidity: calibration of electrical instruments. Nordtest, 28 s. Ojanen, T., Kokko, E., Salonvaara, M. ja Viitanen, H. 1997. Havuvanerirakenteiden kosteusteknisen toiminnan perusteet. VTT Tiedotteita 1870.Valtion teknillinen tutki-muskeskus, Espoo, 90 s. + 2 liites. Rode, C. and Clorius, C. O. 2004. Modeling of Moisture Transport in Wood with Hys-teresis and Temperature-Dependent Sorption Characteristics. Proceedings of the ASHRAE/ DOE/ ORNL Conference, Performance of Exterior Envelopes of Whole Buildings IX, Clearwater Beach, USA, 15 s. Saarimaa, J., Nieminen, J., Rautiainen, L., Ojanen, T., Kohonen, R. 1989. Kosteuden siirtyminen rakenteissa – Rakennusaineiden kosteustekniset ominaisuudet. VTT tutki-muksia 644. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Espoo, 98 s.

100

Sandberg, P. I. 1992. Determination of the effects of moisture on the thermal transmis-sivity of cellulose fiber loose-fill insulation. Proceedings of the ASHRAE/ DOE/ BTECC Conference, Thermal Performance of the Exterior Envelopes of Buildings V. Clearwater Beach, Florida, USA, s. 517-525. Time, B. & Uvsløkk, S. 2003. Intercomparison on measurement of water vapour per-meance, Norges byggforskningsinstitut. Nordtest - project agreement 1529-01. Prosjek-trapport 339-2003, 20 s. + 9 liites. Tye, R. P. 1969. Thermal conductivity, Volume 1. Academic Press, Lontoo, 415 s. Vinha, J. & Käkelä, P. 1999. Vesihöyryn siirtyminen vaipparakenteissa diffuusion ja konvektion vaikutuksesta. 3. painos. Julkaisu 96. Tampereen teknillinen korkeakoulu, talonrakennustekniikan laboratorio, Tampere, 81 s. + 29 liites.

101

Liitteet LIITE 1 Lämmönjohtavuuskokeiden tulokset 3 s. LIITE 2 Materiaalikohtaiset tasapainokosteuskäyrät 4 s. LIITE 3 Vesihöyrynläpäisevyyskokeiden materiaalikohtaiset ominaisuustaulukot eri

lämpötiloissa (204 taulukkosivua) 102 s.

Liite 1 Lämmönjohtavuuskokeiden tulokset Sivu 1/3

Taulukko 1.1 Kuivien materiaalien lämmönjohtavuusarvot λ (W/(m⋅K)). Lämpötila (°C) Materiaali −10 0 10 20

A1 Gyproc GTS 9 mm 0,17 0,18 0,19 0,20 A2 Runkoleijona 25 mm 0,046 0,047 0,049 0,050 A3 Isover RKL 30 mm 0,028 0,029 0,031 0,032 A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,029 0,031 0,032 0,033 A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,030 0,031 0,032 0,033 A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,029 0,031 0,033 0,033 A7 Vital-levy 25 mm 0,035 0,036 0,037 0,038 A11 Wisa 3 ply 9 mm 0,11 0,11 0,11 0,12 A13 Tuulileijona 12 mm 0,044 0,045 0,047 0,048 D1 Isover KL-C 50 mm 0,032 0,033 0,035 0,037 D2 Isolevy IL 50 mm 0,031 0,032 0,034 0,035 D3 Vital 50 mm 0,033 0,035 0,036 0,037 D4 Ekovilla 50 mm, 26 kg/m3, puhallettu 0,035 0,036 0,038 0,039 D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 0,038 0,039 0,041 0,042 D4a Ekovilla 50 mm, 60 kg/m3 0,037 0,038 0,039 0,041 D5 Pellavaeriste T3 50 mm 0,032 0,034 0,035 0,036 D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 0,052 0,053 0,054 0,055 D7 Kutterinlastu 50 mm 130 kg/m3 0,049 0,051 0,053 0,054 D67 Sahanpurun ja kutterinlastun seos 1:1 0,051 0,052

Taulukko 1.2 33 % RH:ssa ilmastoitujen materiaalien lämmönjohtavuusarvot λ (W/(m⋅K)). Lämpötila (°C) Materiaali −10 0 10 20

A1 Gyproc GTS 9 mm 0,17 0,18 0,19 0,20 A2 Runkoleijona 25 mm 0,047 0,049 0,050 0,052 A3 Isover RKL 30 mm 0,028 0,030 0,031 0,032 A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,029 0,030 0,031 0,032 A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,030 0,031 0,032 0,033 A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,030 0,031 0,032 0,033 A7 Vital-levy 25 mm 0,034 0,035 0,036 0,038 A11 Wisa 3 ply 9 mm 0,11 0,11 0,11 0,12 A13 Tuulileijona 12 mm 0,046 0,048 0,049 0,051 D1 Isover KL-C 50 mm 0,032 0,034 0,035 0,037 D2 Isolevy IL 50 mm 0,031 0,032 0,034 0,035 D3 Vital 50 mm 0,034 0,036 0,037 0,038 D4 Ekovilla 50 mm, 26 kg/m3, puhallettu 0,035 0,037 0,038 0,040 D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 0,039 0,041 0,043 0,044 D4a Ekovilla 50 mm, 60 kg/m3 0,038 0,039 0,040 0,042 D5 Pellavaeriste T3 50 mm 0,033 0,035 0,036 0,038 D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 0,053 0,055 0,056 0,058 D7 Kutterinlastu 50 mm, 130 kg/m3 0,051 0,052 0,053 0,055 D67 Sahanpurun ja kutterinlastun seos 1:1 0,052 0,054

Liite 2 Materiaalien tasapainokosteuskäyriä Sivu 1/4

A1 Gyproc GTS 9 mm

0.000

0.005

0.010

0.015

0.020

0.025

0.030

0.035

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

A3 Isover RKL 30 mm

0.0000.0050.0100.0150.0200.0250.0300.0350.0400.0450.050

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.01

0.02

0.03

0.04

0.05

0.06

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.000

0.001

0.002

0.003

0.004

0.005

0.006

0.007

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.000

0.001

0.002

0.003

0.004

0.005

0.006

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


A7 Vital-levy 25 mm

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

A11 Wisa 3 ply 9 mm

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

C3 Wilhelmi 12 mm

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)



0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0.40

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.02

0.04

0.06

0.08

0.10

0.12

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D2 Isolevy IL 50 mm

0.000

0.005

0.010

0.015

0.020

0.025

0.030

0 20 40 60 80 100


mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D3 Vital 50 mm

0.000.050.100.150.200.250.300.350.400.450.50

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D4 Ekovilla 50 mm

0.00.10.10.20.20.30.30.40.40.5

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


D5 Pellavaeriste T3

0.000.05

0.100.150.200.25

0.300.350.40

0.450.50

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D6 Sahanpuru

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D7 Kutterinlastu

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


Taulukko 1.1 Kuivien materiaalien lämmönjohtavuusarvot λ (W/(m⋅K)). Lämpötila (°C) Materiaali −10 0 10 20

A1 Gyproc GTS 9 mm 0,17 0,18 0,19 0,20 A2 Runkoleijona 25 mm 0,046 0,047 0,049 0,050 A3 Isover RKL 30 mm 0,028 0,029 0,031 0,032 A4 Isover RKL-EJ 25 mm 0,029 0,031 0,032 0,033 A5 Runkolevy TSL 30 mm 0,030 0,031 0,032 0,033 A6 Isorunkolevy IRL 30 mm 0,029 0,031 0,033 0,033 A7 Vital-levy 25 mm 0,035 0,036 0,037 0,038 A11 Wisa 3 ply 9 mm 0,11 0,11 0,11 0,12 A13 Tuulileijona 12 mm 0,044 0,045 0,047 0,048 D1 Isover KL-C 50 mm 0,032 0,033 0,035 0,037 D2 Isolevy IL 50 mm 0,031 0,032 0,034 0,035 D3 Vital 50 mm 0,033 0,035 0,036 0,037 D4 Ekovilla 50 mm, 26 kg/m3, puhallettu 0,035 0,036 0,038 0,039 D4 Ekovilla 50 mm, 37 kg/m3 0,038 0,039 0,041 0,042 D4a Ekovilla 50 mm, 60 kg/m3 0,037 0,038 0,039 0,041 D5 Pellavaeriste T3 50 mm 0,032 0,034 0,035 0,036 D6 Sahanpuru 50 mm, 168 kg/m3 0,052 0,053 0,054 0,055 D7 Kutterinlastu 50 mm 130 kg/m3 0,049 0,051 0,053 0,054 D67 Sahanpurun ja kutterinlastun seos 1:1 0,051 0,052




A1 Gyproc GTS 9 mm

0.000

0.005

0.010

0.015

0.020

0.025

0.030

0.035

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

A3 Isover RKL 30 mm

0.0000.0050.0100.0150.0200.0250.0300.0350.0400.0450.050

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.01

0.02

0.03

0.04

0.05

0.06

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.000

0.001

0.002

0.003

0.004

0.005

0.006

0.007

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.000

0.001

0.002

0.003

0.004

0.005

0.006

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


A7 Vital-levy 25 mm

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

A11 Wisa 3 ply 9 mm

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

C3 Wilhelmi 12 mm

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)



0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0.40

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


0.00

0.02

0.04

0.06

0.08

0.10

0.12

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D2 Isolevy IL 50 mm

0.000

0.005

0.010

0.015

0.020

0.025

0.030

0 20 40 60 80 100


mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D3 Vital 50 mm

0.000.050.100.150.200.250.300.350.400.450.50

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D4 Ekovilla 50 mm

0.00.10.10.20.20.30.30.40.40.5

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)


D5 Pellavaeriste T3

0.000.05

0.100.150.200.25

0.300.350.40

0.450.50

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D6 Sahanpuru

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

D7 Kutterinlastu

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0 20 40 60 80 100


Mat

eria

alin

kos

teus

pito

isuu

s u

(kg/

kg)

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,8 3,17E-03 9,25E-07

2 - b 50,8 3,17E-03 7,41E-07

3 - c 50,8 3,17E-03 7,23E-07

4 - a 63,9 5,85E-03 2,75E-06

5 - b 63,9 5,85E-03 2,73E-06

6 - c 63,9 5,85E-03 2,70E-06

7 - a 72,9 7,68E-03 2,99E-06

8 - b 72,9 7,68E-03 2,97E-06

9 - c 72,9 7,68E-03 2,95E-06

10 - a 82,7 9,68E-03 3,54E-06

11 - b 82,7 9,68E-03 3,49E-06

12 - c 82,7 9,68E-03 3,50E-06

b1 b2 a1

lineaarinen malli 0,00038229 - -

polynomimalli - - -

eksponentiaalinen malli - - -

- - -

LIITE 3 Sivu 1 / 204

A1 Gyproc TS 9 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %

Lämpötilan keskiarvo kokeen aikana 22,8

Kosteusvirran tiheydenyhtälö∆ν

[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]

g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0097] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vesihöyrynvastus Zν

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]

Vesihöyrynläpäisykerroin Wν

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]

Kosteusvirran tiheys g

0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]

Materiaalin kuivatiheys n. 774 [kg/m3]

∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]

Zp = 1 / Wp [m2sPa/kg]

δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]

µ = δp, ilma / δp [-]

δp, ilma = n. 198 x 10-12 [kg/msPa]

R = 8314,3 [J/kmolK]

Mν = 18,02 [kg/kmol]


A1 Gyproc TS 9 mm

Vesihöyrynläpäisevyys δν

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]

Vesihöyrynvastus Zp

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95

Suhteellinen kosteus, RH [%]Z p

[109 m

2 sPa/

kg]

Vesihöyrynläpäisykerroin Wp

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]

Vesihöyrynläpäisevyys δp

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]

Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin µ

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 52,0 1,13E-03 3,24E-07

2 - b 52,0 1,13E-03 3,09E-07

3 - c 52,0 1,13E-03 3,29E-07

4 - a 63,3 1,89E-03 5,82E-07

5 - b 63,3 1,89E-03 5,85E-07

6 - c 63,3 1,89E-03 5,78E-07

7 - a 67,9 2,20E-03 9,62E-07

8 - b 67,9 2,20E-03 9,37E-07

9 - c 67,9 2,20E-03 8,75E-07

10 - a 77,0 2,82E-03 9,62E-07

11 - b 77,0 2,82E-03 9,65E-07

12 - c 77,0 2,82E-03 9,66E-07

b1 b2 a1

lineaarinen malli - - -

polynomimalli - - -

eksponentiaalinen malli - - 0,00029851

1,5846E-07 693,023175 -


A1 Gyproc TS 9 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0014]

[0,0014…0,0028]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A1 Gyproc TS 9 mm


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

0,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,001,002,003,004,005,006,007,008,009,00

10,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 40,2 1,80E-04 4,34E-08

2 - b 40,2 1,80E-04 4,31E-08

3 - c 40,2 1,80E-04 4,35E-08

4 - a 60,7 6,91E-04 2,21E-07

5 - b 60,7 6,91E-04 2,30E-07

6 - c 60,7 6,91E-04 2,24E-07

7 - a 72,0 9,73E-04 2,73E-07

8 - b 72,0 9,73E-04 2,87E-07

9 - c 72,0 9,73E-04 2,91E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


uRH

, keskiarvo 33,0 %g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0010] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

Lämpötilan keskiarvo kokeen aikana -9,2


[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A1 Gyproc TS 9 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A1 Gyproc TS 9 mm


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,8 3,39E-03 5,21E-07

2 - b 51,8 3,39E-03 5,65E-07

3 - c 51,8 3,39E-03 5,27E-07

4 - a 67,6 6,61E-03 1,80E-06

5 - b 67,6 6,61E-03 1,81E-06

6 - c 67,6 6,61E-03 1,83E-06

7 - a 76,7 8,46E-03 2,03E-06

8 - b 76,7 8,46E-03 2,06E-06

9 - c 76,7 8,46E-03 2,04E-06

10 - a 87,4 1,07E-02 2,34E-06

11 - b 87,4 1,07E-02 2,34E-06

12 - c 87,4 1,07E-02 2,35E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0107] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]A2 Runkoleijona 25 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

45,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,501,001,502,002,503,003,504,004,505,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 54,2 1,27E-03 2,25E-07

2 - b 54,2 1,27E-03 2,18E-07

3 - c 54,2 1,27E-03 2,19E-07

4 - a 67,6 2,17E-03 3,82E-07

5 - b 67,6 2,17E-03 3,86E-07

6 - c 67,6 2,17E-03 3,85E-07

7 - a 76,6 2,78E-03 5,16E-07

8 - b 76,6 2,78E-03 5,34E-07

9 - c 76,6 2,78E-03 5,16E-07

10 - a 84,8 3,33E-03 5,99E-07

11 - b 84,8 3,33E-03 6,09E-07

12 - c 84,8 3,33E-03 6,05E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,4 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0033] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,020,040,060,080,100,120,140,160,180,20

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,501,001,502,002,503,003,504,004,505,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,1 2,02E-04 2,99E-08

2 - b 41,1 2,02E-04 2,97E-08

3 - c 41,1 2,02E-04 2,97E-08

4 - a 66,5 8,38E-04 1,33E-07

5 - b 66,5 8,38E-04 1,33E-07

6 - c 66,5 8,38E-04 1,34E-07

7 - a 78,3 1,13E-03 1,82E-07

8 - b 78,3 1,13E-03 1,84E-07

9 - c 78,3 1,13E-03 1,83E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0011] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A2 Runkoleijona 25 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-08

4,0E-08

6,0E-08

8,0E-08

1,0E-07

1,2E-07

1,4E-07

1,6E-07

1,8E-07

2,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,4 2,94E-03 1,16E-06

2 - b 49,4 2,94E-03 1,13E-06

3 - c 49,4 2,94E-03 1,14E-06

4 - a 58,0 4,70E-03 4,16E-06

5 - b 58,0 4,70E-03 4,26E-06

6 - c 58,0 4,70E-03 4,15E-06

7 - a 66,7 6,48E-03 4,44E-06

8 - b 66,7 6,48E-03 4,64E-06

9 - c 66,7 6,48E-03 4,48E-06

10 - a 77,5 8,70E-03 4,78E-06

11 - b 77,5 8,70E-03 4,87E-06

12 - c 77,5 8,70E-03 4,76E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0087] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,5 [g/m3]A3 Isover RKL 30 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-06

2,0E-06

3,0E-06

4,0E-06

5,0E-06

6,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A3 Isover RKL 30 mm


0,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,0020,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 47,5 8,13E-04 5,39E-07

2 - b 47,5 8,13E-04 5,20E-07

3 - c 47,5 8,13E-04 5,16E-07

4 - a 58,8 1,57E-03 7,76E-07

5 - b 58,8 1,57E-03 8,00E-07

6 - c 58,8 1,57E-03 7,86E-07

7 - a 58,2 1,53E-03 1,45E-06

8 - b 58,2 1,53E-03 1,29E-06

9 - c 58,2 1,53E-03 1,37E-06

10 - a 70,3 2,35E-03 1,24E-06

11 - b 70,3 2,35E-03 1,30E-06

12 - c 70,3 2,35E-03 1,27E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


A3 Isover RKL 30 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0023] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

1,6E-06

0,000 0,001 0,001 0,002 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A3 Isover RKL 30 mm


0,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,0020,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 39,3 1,56E-04 5,81E-08

2 - b 39,3 1,56E-04 5,95E-08

3 - c 39,3 1,56E-04 5,91E-08

4 - a 55,7 5,70E-04 2,99E-07

5 - b 55,7 5,70E-04 3,07E-07

6 - c 55,7 5,70E-04 3,07E-07

7 - a 65,9 8,26E-04 3,81E-07

8 - b 65,9 8,26E-04 3,81E-07

9 - c 65,9 8,26E-04 3,79E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0008] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A3 Isover RKL 30 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

4,0E-07

4,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A3 Isover RKL 30 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,4 2,95E-03 1,12E-06

2 - b 49,4 2,95E-03 1,12E-06

3 - c 49,4 2,95E-03 1,12E-06

4 - a 59,2 4,94E-03 3,92E-06

5 - b 59,2 4,94E-03 3,92E-06

6 - c 59,2 4,94E-03 3,86E-06

7 - a 67,7 6,69E-03 4,16E-06

8 - b 67,7 6,69E-03 4,26E-06

9 - c 67,7 6,69E-03 4,33E-06

10 - a 77,9 8,77E-03 4,66E-06

11 - b 77,9 8,77E-03 4,80E-06

12 - c 77,9 8,77E-03 4,66E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0088] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,5 [g/m3]A4 Isover RKL-EJ 25 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-06

2,0E-06

3,0E-06

4,0E-06

5,0E-06

6,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 47,7 8,35E-04 5,51E-07

2 - b 47,7 8,35E-04 5,15E-07

3 - c 47,7 8,35E-04 4,88E-07

4 - a 59,5 1,63E-03 7,64E-07

5 - b 59,5 1,63E-03 7,56E-07

6 - c 59,5 1,63E-03 7,42E-07

7 - a 57,2 1,47E-03 1,44E-06

8 - b 57,2 1,47E-03 1,36E-06

9 - c 57,2 1,47E-03 1,44E-06

10 - a 71,6 2,44E-03 1,22E-06

11 - b 71,6 2,44E-03 1,22E-06

12 - c 71,6 2,44E-03 1,19E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,3 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0024] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

1,6E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 39,4 1,60E-04 5,72E-08

2 - b 39,4 1,60E-04 5,66E-08

3 - c 39,4 1,60E-04 5,60E-08

4 - a 57,0 6,02E-04 2,91E-07

5 - b 57,0 6,02E-04 2,88E-07

6 - c 57,0 6,02E-04 2,73E-07

7 - a 66,3 8,35E-04 3,75E-07

8 - b 66,3 8,35E-04 3,72E-07

9 - c 66,3 8,35E-04 3,77E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0008] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A4 Isover RKL-EJ 25 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

4,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,0010,0020,0030,0040,0050,0060,0070,0080,0090,00

100,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,3 2,92E-03 1,12E-06

2 - b 49,3 2,92E-03 1,16E-06

3 - c 49,3 2,92E-03 1,17E-06

4 - a 58,9 4,89E-03 3,98E-06

5 - b 58,9 4,89E-03 3,87E-06

6 - c 58,9 4,89E-03 4,02E-06

7 - a 67,8 6,71E-03 4,29E-06

8 - b 67,8 6,71E-03 4,16E-06

9 - c 67,8 6,71E-03 4,24E-06

10 - a 77,2 8,64E-03 4,93E-06

11 - b 77,2 8,64E-03 4,79E-06

12 - c 77,2 8,64E-03 4,89E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0086] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,5 [g/m3]A5 Runkolevy TSL 30 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-06

2,0E-06

3,0E-06

4,0E-06

5,0E-06

6,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,0020,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 47,0 7,81E-04 5,31E-07

2 - b 47,0 7,81E-04 5,96E-07

3 - c 47,0 7,81E-04 5,27E-07

4 - a 59,4 1,62E-03 7,60E-07

5 - b 59,4 1,62E-03 7,47E-07

6 - c 59,4 1,62E-03 7,69E-07

7 - a 59,4 1,62E-03 1,33E-06

8 - b 59,4 1,62E-03 1,32E-06

9 - c 59,4 1,62E-03 1,29E-06

10 - a 71,6 2,44E-03 1,21E-06

11 - b 71,6 2,44E-03 1,20E-06

12 - c 71,6 2,44E-03 1,22E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,4 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0024] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

1,6E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 39,3 1,58E-04 5,77E-08

2 - b 39,3 1,58E-04 5,70E-08

3 - c 39,3 1,58E-04 5,88E-08

4 - a 56,6 5,91E-04 2,99E-07

5 - b 56,6 5,91E-04 2,84E-07

6 - c 56,6 5,91E-04 2,90E-07

7 - a 66,3 8,35E-04 3,76E-07

8 - b 66,3 8,35E-04 3,66E-07

9 - c 66,3 8,35E-04 3,81E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0008] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A5 Runkolevy TSL 30 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

4,0E-07

4,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,7 3,01E-03 1,04E-06

2 - b 49,7 3,01E-03 1,04E-06

3 - c 49,7 3,01E-03 1,08E-06

4 - a 60,2 5,17E-03 3,68E-06

5 - b 60,2 5,17E-03 3,53E-06

6 - c 60,2 5,17E-03 3,68E-06

7 - a 69,3 7,02E-03 3,86E-06

8 - b 69,3 7,02E-03 3,82E-06

9 - c 69,3 7,02E-03 3,91E-06

10 - a 78,7 8,94E-03 4,53E-06

11 - b 78,7 8,94E-03 4,47E-06

12 - c 78,7 8,94E-03 4,50E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0089] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,5 [g/m3]A6 Isorunkolevy IRL 30 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-06

2,0E-06

3,0E-06

4,0E-06

5,0E-06

6,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 48,0 8,49E-04 4,19E-07

2 - b 48,0 8,49E-04 5,53E-07

3 - c 48,0 8,49E-04 5,36E-07

4 - a 60,2 1,67E-03 7,32E-07

5 - b 60,2 1,67E-03 7,24E-07

6 - c 60,2 1,67E-03 7,21E-07

7 - a 67,2 2,14E-03 9,95E-07

8 - b 67,2 2,14E-03 9,27E-07

9 - c 67,2 2,14E-03 9,41E-07

10 - a 73,2 2,54E-03 1,15E-06

11 - b 73,2 2,54E-03 1,13E-06

12 - c 73,2 2,54E-03 1,14E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,4 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0025] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 39,6 1,64E-04 5,52E-08

2 - b 39,6 1,64E-04 5,26E-08

3 - c 39,6 1,64E-04 5,45E-08

4 - a 57,6 6,18E-04 2,67E-07

5 - b 57,6 6,18E-04 2,73E-07

6 - c 57,6 6,18E-04 2,82E-07

7 - a 67,8 8,73E-04 3,48E-07

8 - b 67,8 8,73E-04 3,51E-07

9 - c 67,8 8,73E-04 3,53E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A6 Isorunkolevy IRL 30 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

4,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,7 3,01E-03 1,06E-06

2 - b 49,7 3,01E-03 1,07E-06

3 - c 49,7 3,01E-03 1,07E-06

4 - a 60,6 5,23E-03 3,56E-06

5 - b 60,6 5,23E-03 3,57E-06

6 - c 60,6 5,23E-03 3,54E-06

7 - a 69,2 6,99E-03 3,88E-06

8 - b 69,2 6,99E-03 3,85E-06

9 - c 69,2 6,99E-03 3,98E-06

10 - a 79,1 9,03E-03 4,44E-06

11 - b 79,1 9,03E-03 4,39E-06

12 - c 79,1 9,03E-03 4,37E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0090] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,5 [g/m3]A7 Vital -levy 25 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-06

2,0E-06

3,0E-06

4,0E-06

5,0E-06

6,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 48,0 8,47E-04 4,90E-07

2 - b 48,0 8,47E-04 5,31E-07

3 - c 48,0 8,47E-04 4,86E-07

4 - a 60,1 1,66E-03 7,23E-07

5 - b 60,1 1,66E-03 7,36E-07

6 - c 60,1 1,66E-03 7,31E-07

7 - a 66,5 2,09E-03 9,39E-07

8 - b 66,5 2,09E-03 1,03E-06

9 - c 66,5 2,09E-03 9,94E-07

10 - a 73,4 2,56E-03 1,11E-06

11 - b 73,4 2,56E-03 1,14E-06

12 - c 73,4 2,56E-03 1,13E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0026] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,0010,0020,0030,0040,0050,0060,0070,0080,0090,00

100,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 39,5 1,61E-04 5,65E-08

2 - b 39,5 1,61E-04 5,48E-08

3 - c 39,5 1,61E-04 5,67E-08

4 - a 57,1 6,05E-04 2,73E-07

5 - b 57,1 6,05E-04 2,81E-07

6 - c 57,1 6,05E-04 2,93E-07

7 - a 68,6 8,92E-04 3,52E-07

8 - b 68,6 8,92E-04 3,34E-07

9 - c 68,6 8,92E-04 3,30E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A7 Vital -levy 25 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

4,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,2 3,67E-03 1,91E-07

2 - b 53,2 3,67E-03 2,04E-07

3 - c 53,2 3,67E-03 1,87E-07

4 - a 72,4 7,58E-03 6,16E-07

5 - b 72,4 7,58E-03 6,49E-07

6 - c 72,4 7,58E-03 6,36E-07

7 - a 82,2 9,58E-03 6,65E-07

8 - b 82,2 9,58E-03 6,92E-07

9 - c 82,2 9,58E-03 6,82E-07

10 - a 93,7 1,19E-02 7,84E-07

11 - b 93,7 1,19E-02 8,20E-07

12 - c 93,7 1,19E-02 8,10E-07

b1 b2 a1

lineaarinen malli 7,0924E-05 - -

polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0119] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

0,07

0,08

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

8,0E-07

9,0E-07

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 57,3 1,49E-03 7,39E-08

2 - b 57,3 1,49E-03 8,19E-08

3 - c 57,3 1,49E-03 7,51E-08

4 - a 73,1 2,56E-03 1,29E-07

5 - b 73,1 2,56E-03 1,35E-07

6 - c 73,1 2,56E-03 1,32E-07

7 - a 84,2 3,30E-03 1,69E-07

8 - b 84,2 3,30E-03 1,77E-07

9 - c 84,2 3,30E-03 1,73E-07

10 - a 92,9 3,89E-03 2,28E-07

11 - b 92,9 3,89E-03 2,39E-07

12 - c 92,9 3,89E-03 2,33E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -

eksponentiaalinen malli - - 4,8945E-05

3,9532E-08 455,478414 -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,1 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0022]

[0,0022…0,0039]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004 0,005

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 42,4 2,35E-04 8,93E-09

2 - b 42,4 2,35E-04 9,27E-09

3 - c 42,4 2,35E-04 9,42E-09

4 - a 72,4 9,85E-04 3,94E-08

5 - b 72,4 9,85E-04 4,27E-08

6 - c 72,4 9,85E-04 4,10E-08

7 - a 86,1 1,33E-03 5,97E-08

8 - b 86,1 1,33E-03 6,26E-08

9 - c 86,1 1,33E-03 6,14E-08

b1 b2 a1


polynomimalli 3,2605E-05 0,00998027 -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0013]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A8 Rakentajan kovalevy 4,8 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

0,07

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-08

2,0E-08

3,0E-08

4,0E-08

5,0E-08

6,0E-08

7,0E-08

0,0000 0,0005 0,0010 0,0015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

50,00

100,00

150,00

200,00

250,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,8 3,79E-03 4,72E-08

2 - b 53,8 3,79E-03 3,98E-08

3 - c 53,8 3,79E-03 4,50E-08

4 - a 74,4 7,97E-03 1,54E-07

5 - b 74,4 7,97E-03 1,47E-07

6 - c 74,4 7,97E-03 1,37E-07

7 - a 84,3 9,99E-03 1,66E-07

8 - b 84,3 9,99E-03 1,63E-07

9 - c 84,3 9,99E-03 1,52E-07

10 - a 96,2 1,24E-02 1,96E-07

11 - b 96,2 1,24E-02 2,25E-07

12 - c 96,2 1,24E-02 1,86E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 1,5435E-05 9,5021E-05 -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0124]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,3 [g/m3]A9 Wilhelmi V313 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,000,000,010,010,010,010,010,020,020,02

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,8 3,78E-03 4,97E-08

2 - b 53,8 3,78E-03 4,54E-08

3 - c 53,8 3,78E-03 5,37E-08

4 - a 74,3 7,95E-03 1,68E-07

5 - b 74,3 7,95E-03 1,54E-07

6 - c 74,3 7,95E-03 1,72E-07

7 - a 84,2 9,95E-03 2,05E-07

8 - b 84,2 9,95E-03 1,89E-07

9 - c 84,2 9,95E-03 2,06E-07

10 - a 94,9 1,21E-02 5,27E-07

11 - b 94,9 1,21E-02 5,00E-07

12 - c 94,9 1,21E-02 5,28E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


1,7798E-08 267,222888 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0037]

[0,0037…0,0121]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,3 [g/m3]A11 Wisa 3 ply 9 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A11 Wisa 3 ply 9 mm


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

50,00

100,00

150,00

200,00

250,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 58,3 1,57E-03 3,21E-08

2 - b 58,3 1,57E-03 2,75E-08

3 - c 58,3 1,57E-03 3,21E-08

4 - a 74,8 2,68E-03 5,23E-08

5 - b 74,8 2,68E-03 5,63E-08

6 - c 74,8 2,68E-03 6,06E-08

7 - a 85,8 3,42E-03 1,04E-07

8 - b 85,8 3,42E-03 9,74E-08

9 - c 85,8 3,42E-03 9,90E-08

10 - a 92,4 3,87E-03 2,34E-07

11 - b 92,4 3,87E-03 2,58E-07

12 - c 92,4 3,87E-03 2,74E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


6,8354E-09 858,543372 -


A11 Wisa 3 ply 9 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,1 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0012]

[0,0012…0,0039]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004 0,005

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A11 Wisa 3 ply 9 mm


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

180,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 42,5 2,49E-04 7,07E-09

2 - b 42,5 2,49E-04 7,42E-09

3 - c 42,5 2,49E-04 8,51E-09

4 - a 73,5 1,03E-03 2,42E-08

5 - b 73,5 1,03E-03 2,40E-08

6 - c 73,5 1,03E-03 2,42E-08

7 - a 88,0 1,39E-03 3,01E-08

8 - b 88,0 1,39E-03 3,24E-08

9 - c 88,0 1,39E-03 2,98E-08

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


5,819E-09 1259,81945 -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0008]

[0,0008…0,0000]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A11 Wisa 3 ply 9 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,01

0,01

0,02

0,02

0,03

0,03

0,04

0,04

0,05

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-09

1,0E-08

1,5E-08

2,0E-08

2,5E-08

3,0E-08

3,5E-08

4,0E-08

0,0000 0,0005 0,0010 0,0015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



A11 Wisa 3 ply 9 mm


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,8 3,19E-03 7,84E-07

2 - b 50,8 3,19E-03 7,64E-07

3 - c 50,8 3,19E-03 7,91E-07

4 - a 62,5 5,57E-03 3,05E-06

5 - b 62,5 5,57E-03 3,11E-06

6 - c 62,5 5,57E-03 3,04E-06

7 - a 72,3 7,57E-03 3,11E-06

8 - b 72,3 7,57E-03 3,10E-06

9 - c 72,3 7,57E-03 3,14E-06

10 - a 82,4 9,62E-03 3,57E-06

11 - b 82,4 9,62E-03 3,59E-06

12 - c 82,4 9,62E-03 3,63E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0096] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]A13 Tuulileijona 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

4,5E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,1 9,83E-04 4,46E-07

2 - b 50,1 9,83E-04 3,92E-07

3 - c 50,1 9,83E-04 3,90E-07

4 - a 62,0 1,79E-03 6,43E-07

5 - b 62,0 1,79E-03 6,49E-07

6 - c 62,0 1,79E-03 6,37E-07

7 - a 69,0 2,26E-03 8,81E-07

8 - b 69,0 2,26E-03 9,03E-07

9 - c 69,0 2,26E-03 8,28E-07

10 - a 75,7 2,71E-03 1,02E-06

11 - b 75,7 2,71E-03 1,02E-06

12 - c 75,7 2,71E-03 1,03E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0027] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,501,001,502,002,503,003,504,004,505,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 40,0 1,76E-04 4,68E-08

2 - b 40,0 1,76E-04 4,68E-08

3 - c 40,0 1,76E-04 4,67E-08

4 - a 61,6 7,17E-04 2,13E-07

5 - b 61,6 7,17E-04 2,13E-07

6 - c 61,6 7,17E-04 2,09E-07

7 - a 72,3 9,86E-04 2,74E-07

8 - b 72,3 9,86E-04 2,78E-07

9 - c 72,3 9,86E-04 2,88E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0010] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]A13 Tuulileijona 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,1 3,28E-03 8,72E-07

2 - b 51,1 3,28E-03 5,60E-07

3 - c 51,1 3,28E-03 7,16E-07

4 - a 65,2 6,17E-03 3,00E-06

5 - b 65,2 6,17E-03 1,81E-06

6 - c 65,2 6,17E-03 2,37E-06

7 - a 74,6 8,09E-03 3,16E-06

8 - b 74,6 8,09E-03 1,91E-06

9 - c 74,6 8,09E-03 2,56E-06

10 - a 85,0 1,02E-02 3,69E-06

11 - b 85,0 1,02E-02 2,16E-06

12 - c 85,0 1,02E-02 2,98E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0102] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]

Materiaalin kuivatiheys - [kg/m3]

∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

0,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

Ei voida määrittää, d=?Ei voida määrittää, d=?

Ei voida määrittää, d=?

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,2 1,07E-03 4,35E-07

2 - b 51,2 1,07E-03 2,29E-07

3 - c 51,2 1,07E-03 4,14E-07

4 - a 64,3 1,96E-03 6,36E-07

5 - b 64,3 1,96E-03 3,66E-07

6 - c 64,3 1,96E-03 6,05E-07

7 - a 74,0 2,61E-03 8,18E-07

8 - b 74,0 2,61E-03 4,68E-07

9 - c 74,0 2,61E-03 6,46E-07

10 - a 79,9 3,01E-03 9,93E-07

11 - b 79,9 3,01E-03 5,65E-07

12 - c 79,9 3,01E-03 9,35E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0030] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 40,7 1,85E-04 4,47E-08

2 - b 40,7 1,85E-04 2,49E-08

3 - c 40,7 1,85E-04 3,32E-08

4 - a 64,5 7,56E-04 1,98E-07

5 - b 64,5 7,56E-04 1,16E-07

6 - c 64,5 7,56E-04 1,57E-07

7 - a 76,1 1,03E-03 2,70E-07

8 - b 76,1 1,03E-03 1,51E-07

9 - c 76,1 1,03E-03 2,03E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0010] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]B1 Paavo-tuulensuojalaminaatti

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 46,5 2,09E-03 1,91E-06

2 - b 46,5 2,09E-03 1,73E-06

3 - c 46,5 2,09E-03 1,52E-06

4 - a 58,8 4,46E-03 4,04E-06

5 - b 58,8 4,46E-03 3,78E-06

6 - c 58,8 4,46E-03 3,33E-06

7 - a 60,0 4,69E-03 6,40E-06

8 - b 60,0 4,69E-03 5,99E-06

9 - c 60,0 4,69E-03 4,82E-06

10 - a 62,2 5,11E-03 8,70E-06

11 - b 62,2 5,11E-03 8,20E-06

12 - c 62,2 5,11E-03 7,07E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


6,1386E-07 465,463878 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0021]

[0,0021…0,0051]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,6 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,2 [g/m3]B2 Tyvek Soft -diffuusiokalvo

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-062,0E-063,0E-064,0E-065,0E-066,0E-067,0E-068,0E-069,0E-061,0E-05

0,000 0,002 0,004 0,006

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B2 Tyvek Soft -diffuusiokalvo


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

0,20

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 43,3 5,27E-04 7,64E-07

2 - b 43,3 5,27E-04 7,14E-07

3 - c 43,3 5,27E-04 6,77E-07

4 - a 49,7 9,56E-04 1,23E-06

5 - b 49,7 9,56E-04 1,35E-06

6 - c 49,7 9,56E-04 1,04E-06

7 - a 54,8 1,30E-03 1,69E-06

8 - b 54,8 1,30E-03 1,58E-06

9 - c 54,8 1,30E-03 1,30E-06

10 - a 57,6 1,49E-03 1,98E-06

11 - b 57,6 1,49E-03 1,91E-06

12 - c 57,6 1,49E-03 1,65E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0015] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

0,000 0,001 0,001 0,002 0,002

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 37,8 1,15E-04 8,26E-08

2 - b 37,8 1,15E-04 8,15E-08

3 - c 37,8 1,15E-04 7,05E-08

4 - a 50,6 4,23E-04 3,79E-07

5 - b 50,6 4,23E-04 3,92E-07

6 - c 50,6 4,23E-04 3,30E-07

7 - a 52,9 4,78E-04 5,86E-07

8 - b 52,9 4,78E-04 5,92E-07

9 - c 52,9 4,78E-04 4,97E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


4,1935E-08 5285,90897 -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0002]

[0,0002…0,0000]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]B2 Tyvek Soft -diffuusiokalvo

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

0,0000 0,0001 0,0002 0,0003 0,0004 0,0005 0,0006

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,8 3,16E-03 4,99E-07

2 - b 51,8 3,16E-03 5,46E-07

3 - c 51,8 3,16E-03 4,95E-07

4 - a 70,5 6,81E-03 1,07E-06

5 - b 70,5 6,81E-03 1,06E-06

6 - c 70,5 6,81E-03 1,06E-06

7 - a 78,9 8,46E-03 1,45E-06

8 - b 78,9 8,46E-03 1,43E-06

9 - c 78,9 8,46E-03 1,43E-06

10 - a 88,3 1,03E-02 2,07E-06

11 - b 88,3 1,03E-02 2,02E-06

12 - c 88,3 1,03E-02 2,04E-06

b1 b2 a1


polynomimalli 0,00010554 0,0084629 -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0103]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]B3 Elwitek 4440 -tuulensuojalaminaatti

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,001,002,003,004,005,006,007,008,009,00

10,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B3 Elwitek 4440 -tuulensuojalaminaatti


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 55,0 1,31E-03 1,89E-07

2 - b 55,0 1,31E-03 1,81E-07

3 - c 55,0 1,31E-03 1,85E-07

4 - a 68,9 2,25E-03 3,35E-07

5 - b 68,9 2,25E-03 3,22E-07

6 - c 68,9 2,25E-03 3,21E-07

7 - a 79,0 2,93E-03 4,23E-07

8 - b 79,0 2,93E-03 4,12E-07

9 - c 79,0 2,93E-03 4,10E-07

10 - a 87,1 3,48E-03 5,00E-07

11 - b 87,1 3,48E-03 5,03E-07

12 - c 87,1 3,48E-03 4,96E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 0,00014214 0,0003718 -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0035]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,3 1,98E-04 2,32E-08

2 - b 41,3 1,98E-04 2,19E-08

3 - c 41,3 1,98E-04 3,23E-08

4 - a 67,7 8,32E-04 1,10E-07

5 - b 67,7 8,32E-04 1,08E-07

6 - c 67,7 8,32E-04 1,07E-07

7 - a 80,3 1,13E-03 1,48E-07

8 - b 80,3 1,13E-03 1,43E-07

9 - c 80,3 1,13E-03 1,44E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0011] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]


uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-08

4,0E-08

6,0E-08

8,0E-08

1,0E-07

1,2E-07

1,4E-07

1,6E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 52,3 3,26E-03 3,89E-07

2 - b 52,3 3,26E-03 3,76E-07

3 - c 52,3 3,26E-03 4,16E-07

4 - a 71,3 6,98E-03 8,39E-07

5 - b 71,3 6,98E-03 8,31E-07

6 - c 71,3 6,98E-03 9,10E-07

7 - a 80,0 8,69E-03 1,14E-06

8 - b 80,0 8,69E-03 1,13E-06

9 - c 80,0 8,69E-03 1,23E-06

10 - a 90,1 1,07E-02 1,58E-06

11 - b 90,1 1,07E-02 1,58E-06

12 - c 90,1 1,07E-02 1,71E-06

b1 b2 a1


polynomimalli 8,4778E-05 0,0060905 -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0107]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]


uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

1,6E-06

1,8E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 55,5 1,35E-03 1,56E-07

2 - b 55,5 1,35E-03 1,60E-07

3 - c 55,5 1,35E-03 1,68E-07

4 - a 70,3 2,34E-03 2,58E-07

5 - b 70,3 2,34E-03 2,56E-07

6 - c 70,3 2,34E-03 2,74E-07

7 - a 80,7 3,04E-03 3,32E-07

8 - b 80,7 3,04E-03 3,25E-07

9 - c 80,7 3,04E-03 3,51E-07

10 - a 89,2 3,62E-03 3,99E-07

11 - b 89,2 3,62E-03 3,88E-07

12 - c 89,2 3,62E-03 4,25E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0036] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,001,002,003,004,005,006,007,008,009,00

10,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

4,0E-07

4,5E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,7 2,10E-04 1,79E-08

2 - b 41,7 2,10E-04 1,79E-08

3 - c 41,7 2,10E-04 2,05E-08

4 - a 69,2 8,68E-04 8,43E-08

5 - b 69,2 8,68E-04 8,34E-08

6 - c 69,2 8,68E-04 9,18E-08

7 - a 82,2 1,18E-03 1,15E-07

8 - b 82,2 1,18E-03 1,13E-07

9 - c 82,2 1,18E-03 1,23E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 9,4485E-05 0,00467488 -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0012]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]


uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-08

4,0E-08

6,0E-08

8,0E-08

1,0E-07

1,2E-07

1,4E-07

0,0000 0,0005 0,0010 0,0015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,0 3,01E-03 6,41E-07

2 - b 51,0 3,01E-03 6,58E-07

3 - c 51,0 3,01E-03 7,87E-07

4 - a 69,8 6,69E-03 1,15E-06

5 - b 69,8 6,69E-03 1,25E-06

6 - c 69,8 6,69E-03 1,23E-06

7 - a 77,0 8,09E-03 1,90E-06

8 - b 77,0 8,09E-03 1,88E-06

9 - c 77,0 8,09E-03 1,87E-06

10 - a 83,1 9,30E-03 3,25E-06

11 - b 83,1 9,30E-03 3,22E-06

12 - c 83,1 9,30E-03 3,28E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


3,1194E-07 232,385867 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0043]

[0,0043…0,0093]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]B5 Paavo-bitumivuorauspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B5 Paavo-bitumivuorauspaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 54,2 1,26E-03 1,79E-07

2 - b 54,2 1,26E-03 2,13E-07

3 - c 54,2 1,26E-03 2,72E-07

4 - a 64,1 1,93E-03 5,46E-07

5 - b 64,1 1,93E-03 5,50E-07

6 - c 64,1 1,93E-03 5,36E-07

7 - a 71,1 2,39E-03 7,77E-07

8 - b 71,1 2,39E-03 7,84E-07

9 - c 71,1 2,39E-03 7,70E-07

10 - a 72,9 2,52E-03 1,17E-06

11 - b 72,9 2,52E-03 1,13E-06

12 - c 72,9 2,52E-03 1,15E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


4,7645E-08 1226,1574 -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0008]

[0,0008…0,0025]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,2 1,83E-04 2,87E-08

2 - b 41,2 1,83E-04 2,81E-08

3 - c 41,2 1,83E-04 2,64E-08

4 - a 61,5 6,74E-04 2,08E-07

5 - b 61,5 6,74E-04 2,05E-07

6 - c 61,5 6,74E-04 1,96E-07

7 - a 71,1 9,05E-04 2,80E-07

8 - b 71,1 9,05E-04 2,87E-07

9 - c 71,1 9,05E-04 2,88E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 0,00018746 0,14715584 -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]B5 Paavo-bitumivuorauspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,3 3,07E-03 5,86E-07

2 - b 51,3 3,07E-03 6,22E-07

3 - c 51,3 3,07E-03 7,22E-07

4 - a 70,2 6,77E-03 9,71E-07

5 - b 70,2 6,77E-03 9,19E-07

6 - c 70,2 6,77E-03 1,51E-06

7 - a 77,7 8,26E-03 1,44E-06

8 - b 77,7 8,26E-03 1,47E-06

9 - c 77,7 8,26E-03 2,19E-06

10 - a 85,1 9,71E-03 2,45E-06

11 - b 85,1 9,71E-03 2,46E-06

12 - c 85,1 9,71E-03 3,44E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


3,0832E-07 211,599045 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0047]

[0,0047…0,0097]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,6 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]B6 Paavo-bitumivuorauskreppi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B6 Paavo-bitumivuorauskreppi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,1 1,09E-03 2,32E-07

2 - b 53,1 1,09E-03 2,37E-07

3 - c 53,1 1,09E-03 3,43E-07

4 - a 65,1 1,90E-03 4,50E-07

5 - b 65,1 1,90E-03 4,52E-07

6 - c 65,1 1,90E-03 6,01E-07

7 - a 72,6 2,40E-03 6,40E-07

8 - b 72,6 2,40E-03 6,51E-07

9 - c 72,6 2,40E-03 8,33E-07

10 - a 76,5 2,67E-03 9,07E-07

11 - b 76,5 2,67E-03 9,18E-07

12 - c 76,5 2,67E-03 1,13E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


1,104E-07 797,393685 -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 37,0 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0013]

[0,0013…0,0027]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,1 1,75E-04 2,54E-08

2 - b 41,1 1,75E-04 2,42E-08

3 - c 41,1 1,75E-04 3,74E-08

4 - a 63,3 7,15E-04 1,65E-07

5 - b 63,3 7,15E-04 1,64E-07

6 - c 63,3 7,15E-04 2,05E-07

7 - a 73,4 9,61E-04 2,21E-07

8 - b 73,4 9,61E-04 2,33E-07

9 - c 73,4 9,61E-04 3,03E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


1,8391E-08 2868,06927 -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0003]

[0,0003…0,0000]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]B6 Paavo-bitumivuorauskreppi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 52,9 3,38E-03 2,88E-07

2 - b 52,9 3,38E-03 2,45E-07

3 - c 52,9 3,38E-03 2,22E-07

4 - a 73,0 7,31E-03 4,78E-07

5 - b 73,0 7,31E-03 4,81E-07

6 - c 73,0 7,31E-03 4,40E-07

7 - a 82,2 9,12E-03 6,92E-07

8 - b 82,2 9,12E-03 6,34E-07

9 - c 82,2 9,12E-03 6,17E-07

10 - a 92,5 1,11E-02 1,09E-06

11 - b 92,5 1,11E-02 1,03E-06

12 - c 92,5 1,11E-02 1,04E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


1,2988E-07 182,029731 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0055]

[0,0055…0,0111]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]B7 Paavo-bitumivuoraushuopa

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,020,040,060,080,100,120,140,160,180,20

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B7 Paavo-bitumivuoraushuopa


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,4 2,89E-03 6,23E-07

2 - b 50,4 2,89E-03 8,28E-07

3 - c 50,4 2,89E-03 1,05E-06

4 - a 69,5 6,63E-03 1,18E-06

5 - b 69,5 6,63E-03 1,36E-06

6 - c 69,5 6,63E-03 1,31E-06

7 - a 77,0 8,10E-03 1,74E-06

8 - b 77,0 8,10E-03 1,95E-06

9 - c 77,0 8,10E-03 1,90E-06

10 - a 83,9 9,45E-03 2,89E-06

11 - b 83,9 9,45E-03 3,22E-06

12 - c 83,9 9,45E-03 3,09E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


4,2944E-07 190,992459 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0052]

[0,0052…0,0094]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]B8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,000,501,001,502,002,503,003,504,004,505,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 54,2 1,14E-03 2,33E-07

2 - b 54,2 1,14E-03 2,55E-07

3 - c 54,2 1,14E-03 1,76E-07

4 - a 65,7 1,91E-03 4,54E-07

5 - b 65,7 1,91E-03 5,02E-07

6 - c 65,7 1,91E-03 4,71E-07

7 - a 73,7 2,45E-03 6,33E-07

8 - b 73,7 2,45E-03 6,96E-07

9 - c 73,7 2,45E-03 6,51E-07

10 - a 77,7 2,73E-03 8,97E-07

11 - b 77,7 2,73E-03 9,73E-07

12 - c 77,7 2,73E-03 9,25E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


8,2327E-08 878,615594 -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 37,4 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0011]

[0,0011…0,0027]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,0 1,78E-04 2,91E-08

2 - b 41,0 1,78E-04 3,14E-08

3 - c 41,0 1,78E-04 2,92E-08

4 - a 64,3 7,44E-04 1,52E-07

5 - b 64,3 7,44E-04 1,74E-07

6 - c 64,3 7,44E-04 1,61E-07

7 - a 74,8 9,99E-04 2,14E-07

8 - b 74,8 9,99E-04 2,40E-07

9 - c 74,8 9,99E-04 2,41E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 0,00016824 0,06461429 -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0010]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]B8 Bitupap 125-bitumivuorauspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,2 3,04E-03 6,42E-07

2 - b 51,2 3,04E-03 6,47E-07

3 - c 51,2 3,04E-03 6,70E-07

4 - a 70,2 6,75E-03 1,09E-06

5 - b 70,2 6,75E-03 1,22E-06

6 - c 70,2 6,75E-03 1,09E-06

7 - a 78,2 8,32E-03 1,53E-06

8 - b 78,2 8,32E-03 1,72E-06

9 - c 78,2 8,32E-03 1,55E-06

10 - a 86,5 9,95E-03 2,36E-06

11 - b 86,5 9,95E-03 2,61E-06

12 - c 86,5 9,95E-03 2,42E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


3,5008E-07 187,695303 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0053]

[0,0053…0,0100]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]B9 Bitukrep 125-bitumivuorauskreppi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



B9 Bitukrep 125-bitumivuorauskreppi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 54,5 1,15E-03 2,04E-07

2 - b 54,5 1,15E-03 2,16E-07

3 - c 54,5 1,15E-03 2,04E-07

4 - a 67,7 2,04E-03 3,68E-07

5 - b 67,7 2,04E-03 4,00E-07

6 - c 67,7 2,04E-03 3,72E-07

7 - a 77,2 2,68E-03 4,75E-07

8 - b 77,2 2,68E-03 5,21E-07

9 - c 77,2 2,68E-03 4,94E-07

10 - a 82,5 3,04E-03 6,79E-07

11 - b 82,5 3,04E-03 7,44E-07

12 - c 82,5 3,04E-03 7,14E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


1,0268E-07 619,99906 -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 37,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0016]

[0,0016…0,0030]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

8,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,3 1,82E-04 2,59E-08

2 - b 41,3 1,82E-04 2,79E-08

3 - c 41,3 1,82E-04 2,57E-08

4 - a 66,4 7,93E-04 1,25E-07

5 - b 66,4 7,93E-04 1,41E-07

6 - c 66,4 7,93E-04 1,28E-07

7 - a 78,0 1,08E-03 1,73E-07

8 - b 78,0 1,08E-03 1,91E-07

9 - c 78,0 1,08E-03 1,82E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 0,00015049 0,0177887 -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0011]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]B9 Bitukrep 125-bitumivuorauskreppi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,020,040,060,080,100,120,140,160,180,20

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,4 3,30E-03 6,34E-07

2 - b 51,4 3,30E-03 6,23E-07

3 - c 51,4 3,30E-03 6,50E-07

4 - a 65,7 6,22E-03 2,26E-06

5 - b 65,7 6,22E-03 2,23E-06

6 - c 65,7 6,22E-03 2,32E-06

7 - a 75,3 8,17E-03 2,33E-06

8 - b 75,3 8,17E-03 2,35E-06

9 - c 75,3 8,17E-03 2,44E-06

10 - a 84,8 1,01E-02 2,94E-06

11 - b 84,8 1,01E-02 2,94E-06

12 - c 84,8 1,01E-02 3,08E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0101] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]C1 Gyproc N 13 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C1 Gyproc N 13 mm


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

0,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,2 3,05E-03 9,82E-07

2 - b 50,2 3,05E-03 9,86E-07

3 - c 50,2 3,05E-03 8,62E-07

4 - a 62,3 5,52E-03 2,87E-06

5 - b 62,3 5,52E-03 3,07E-06

6 - c 62,3 5,52E-03 3,45E-06

7 - a 71,1 7,32E-03 3,30E-06

8 - b 71,1 7,32E-03 3,38E-06

9 - c 71,1 7,32E-03 3,58E-06

10 - a 80,0 9,14E-03 4,18E-06

11 - b 80,0 9,14E-03 4,11E-06

12 - c 80,0 9,14E-03 4,25E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0091] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]C2 Huokoleijona 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+005,0E-071,0E-061,5E-062,0E-062,5E-063,0E-063,5E-064,0E-064,5E-065,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C2 Huokoleijona 12 mm


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

45,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,3 3,69E-03 1,79E-07

2 - b 53,3 3,69E-03 1,54E-07

3 - c 53,3 3,69E-03 1,54E-07

4 - a 73,0 7,68E-03 5,19E-07

5 - b 73,0 7,68E-03 4,93E-07

6 - c 73,0 7,68E-03 4,92E-07

7 - a 82,8 9,69E-03 5,58E-07

8 - b 82,8 9,69E-03 5,32E-07

9 - c 82,8 9,69E-03 5,33E-07

10 - a 94,2 1,20E-02 7,10E-07

11 - b 94,2 1,20E-02 6,69E-07

12 - c 94,2 1,20E-02 6,72E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0120] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]C3 Wilhelmi 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,0020,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

0,07

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

8,0E-07

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C3 Wilhelmi 12 mm


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

45,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 57,5 1,45E-03 6,96E-08

2 - b 57,5 1,45E-03 6,52E-08

3 - c 57,5 1,45E-03 6,64E-08

4 - a 73,5 2,53E-03 1,18E-07

5 - b 73,5 2,53E-03 1,12E-07

6 - c 73,5 2,53E-03 1,15E-07

7 - a 84,5 3,27E-03 1,64E-07

8 - b 84,5 3,27E-03 1,58E-07

9 - c 84,5 3,27E-03 1,57E-07

10 - a 93,7 3,89E-03 2,03E-07

11 - b 93,7 3,89E-03 1,91E-07

12 - c 93,7 3,89E-03 1,98E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 4,0086E-05 0,00266601 -


- - -


C3 Wilhelmi 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,1 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0039]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

0,07

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004 0,005

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C3 Wilhelmi 12 mm


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

0,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

4 - a 72,3 9,73E-04 4,23E-08

5 - b 72,3 9,73E-04 3,96E-08

6 - c 72,3 9,73E-04 4,04E-08

7 - a 86,4 1,32E-03 5,74E-08

8 - b 86,4 1,32E-03 5,38E-08

9 - c 86,4 1,32E-03 5,48E-08

b1 b2 a1


polynomimalli 4,1278E-05 0,00059209 -


- - -


C3 Wilhelmi 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus



[C]


uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0013]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,01

0,01

0,02

0,02

0,03

0,03

0,04

0,04

0,05

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-08

2,0E-08

3,0E-08

4,0E-08

5,0E-08

6,0E-08

7,0E-08

0,0000 0,0005 0,0010 0,0015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]


δp, ilma = n.180 x 10-12 [kg/msPa]

R = 8314,3 [J/kmolK]



C3 Wilhelmi 12 mm


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,005,00

10,0015,0020,0025,0030,0035,0040,0045,0050,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,8 3,84E-03 4,63E-08

2 - b 53,8 3,84E-03 5,43E-08

3 - c 53,8 3,84E-03 3,99E-08

4 - a 74,5 8,05E-03 1,33E-07

5 - b 74,5 8,05E-03 1,42E-07

6 - c 74,5 8,05E-03 1,14E-07

7 - a 84,4 1,01E-02 1,41E-07

8 - b 84,4 1,01E-02 1,47E-07

9 - c 84,4 1,01E-02 1,21E-07

10 - a 96,3 1,25E-02 1,70E-07

11 - b 96,3 1,25E-02 1,83E-07

12 - c 96,3 1,25E-02 1,50E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0125] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,4 [g/m3]C6 Eltete OSB 3 12 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,00

0,00

0,01

0,01

0,01

0,01

0,01

0,02

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+002,0E-084,0E-086,0E-088,0E-081,0E-071,2E-071,4E-071,6E-071,8E-072,0E-07

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

180,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 58,6 1,56E-03 2,20E-08

2 - b 58,6 1,56E-03 1,16E-08

3 - c 58,6 1,56E-03 2,19E-08

4 - a 75,3 2,69E-03 2,99E-08

5 - b 75,3 2,69E-03 3,22E-08

6 - c 75,3 2,69E-03 2,77E-08

7 - a 87,2 3,48E-03 3,86E-08

8 - b 87,2 3,48E-03 4,16E-08

9 - c 87,2 3,48E-03 3,34E-08

10 - a 96,7 4,13E-03 5,89E-08

11 - b 96,7 4,13E-03 6,43E-08

12 - c 96,7 4,13E-03 5,44E-08

b1 b2 a1


polynomimalli 7,2812E-06 0,00149498 -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0041]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,01

0,01

0,02

0,02

0,03

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-08

2,0E-08

3,0E-08

4,0E-08

5,0E-08

6,0E-08

7,0E-08

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004 0,005

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

20,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,200,400,600,801,001,201,401,601,802,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

50,00

100,00

150,00

200,00

250,00

300,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

4 - a 74,5 1,03E-03 8,51E-09

5 - b 74,5 1,03E-03 1,01E-08

6 - c 74,5 1,03E-03 6,48E-09

7 - a 89,1 1,38E-03 1,37E-08

8 - b 89,1 1,38E-03 1,50E-08

9 - c 89,1 1,38E-03 1,20E-08

b1 b2 a1


polynomimalli 3,3532E-06 0,00465402 -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus



[C]


uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0014]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot


0,00

50,00

100,00

150,00

200,00

250,00

300,00

350,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,00

0,00

0,01

0,01

0,01

0,01

0,01

0,02

0,02

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-09

4,0E-09

6,0E-09

8,0E-09

1,0E-08

1,2E-08

1,4E-08

1,6E-08

0,0000 0,0005 0,0010 0,0015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]


δp, ilma = n.180 x 10-12 [kg/msPa]

R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

100,00

200,00

300,00

400,00

500,00

600,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,9 3,57E-03 1,28E-08

2 - b 53,9 3,57E-03 1,29E-08

3 - c 53,9 3,57E-03 1,31E-08

4 - a 74,9 7,67E-03 1,87E-08

5 - b 74,9 7,67E-03 1,94E-08

6 - c 74,9 7,67E-03 1,78E-08

7 - a 84,9 9,62E-03 2,70E-08

8 - b 84,9 9,62E-03 2,73E-08

9 - c 84,9 9,62E-03 2,53E-08

10 - a 96,9 1,20E-02 3,40E-08

11 - b 96,9 1,20E-02 3,75E-08

12 - c 96,9 1,20E-02 3,22E-08

b1 b2 a1


polynomimalli 2,7233E-06 6,9518E-06 -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0120]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]C7 Paavo-muovitiivistyspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

50,00

100,00

150,00

200,00

250,00

300,00

350,00

400,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-09

1,0E-08

1,5E-08

2,0E-08

2,5E-08

3,0E-08

3,5E-08

4,0E-08

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C7 Paavo-muovitiivistyspaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,01

0,01

0,02

0,02

0,03

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,3 3,43E-03 1,81E-07

2 - b 53,3 3,43E-03 1,94E-07

3 - c 53,3 3,43E-03 1,49E-07

4 - a 73,7 7,44E-03 2,65E-07

5 - b 73,7 7,44E-03 3,19E-07

6 - c 73,7 7,44E-03 3,16E-07

7 - a 82,6 9,17E-03 5,63E-07

8 - b 82,6 9,17E-03 5,79E-07

9 - c 82,6 9,17E-03 5,59E-07

10 - a 90,8 1,08E-02 1,46E-06

11 - b 90,8 1,08E-02 1,51E-06

12 - c 90,8 1,08E-02 1,39E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


5,6151E-08 271,517023 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0037]

[0,0037…0,0108]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]C8 Vahattu voimapaperi UG-voima

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

1,4E-06

1,6E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C8 Vahattu voimapaperi UG-voima


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,9 3,55E-03 3,56E-08

2 - b 53,9 3,55E-03 3,19E-08

3 - c 53,9 3,55E-03 3,75E-08

4 - a 74,8 7,65E-03 4,52E-08

5 - b 74,8 7,65E-03 4,74E-08

6 - c 74,8 7,65E-03 4,78E-08

7 - a 84,7 9,59E-03 6,10E-08

8 - b 84,7 9,59E-03 6,29E-08

9 - c 84,7 9,59E-03 6,38E-08

10 - a 96,6 1,19E-02 8,66E-08

11 - b 96,6 1,19E-02 8,80E-08

12 - c 96,6 1,19E-02 8,67E-08

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0119] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]C9 PE-PAP 125-muovitiivistyspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,01

0,01

0,01

0,01

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-082,0E-083,0E-084,0E-085,0E-086,0E-087,0E-088,0E-089,0E-081,0E-07

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C9 PE-PAP 125-muovitiivistyspaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 52,4 3,27E-03 3,60E-07

2 - b 52,4 3,27E-03 3,34E-07

3 - c 52,4 3,27E-03 4,35E-07

4 - a 72,6 7,24E-03 5,47E-07

5 - b 72,6 7,24E-03 5,55E-07

6 - c 72,6 7,24E-03 5,56E-07

7 - a 80,9 8,86E-03 9,59E-07

8 - b 80,9 8,86E-03 9,56E-07

9 - c 80,9 8,86E-03 9,43E-07

10 - a 87,9 1,02E-02 2,21E-06

11 - b 87,9 1,02E-02 2,13E-06

12 - c 87,9 1,02E-02 2,08E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


1,4776E-07 229,178305 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0044]

[0,0044…0,0102]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]C10 Bitumipaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C10 Bitumipaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 56,6 1,31E-03 1,19E-07

2 - b 56,6 1,31E-03 1,18E-07

3 - c 56,6 1,31E-03 9,55E-08

4 - a 69,5 2,18E-03 3,19E-07

5 - b 69,5 2,18E-03 2,97E-07

6 - c 69,5 2,18E-03 2,87E-07

7 - a 78,0 2,76E-03 4,77E-07

8 - b 78,0 2,76E-03 4,63E-07

9 - c 78,0 2,76E-03 4,48E-07

10 - a 81,4 2,99E-03 7,85E-07

11 - b 81,4 2,99E-03 7,50E-07

12 - c 81,4 2,99E-03 7,56E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


2,6477E-08 1090,55296 -


C10 Bitumipaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 37,2 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009]

[0,0009…0,0030]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

8,0E-07

9,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C10 Bitumipaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 42,2 2,05E-04 1,20E-08

2 - b 42,2 2,05E-04 1,22E-08

3 - c 42,2 2,05E-04 1,06E-08

4 - a 65,8 7,78E-04 1,42E-07

5 - b 65,8 7,78E-04 1,36E-07

6 - c 65,8 7,78E-04 1,40E-07

7 - a 77,2 1,05E-03 2,00E-07

8 - b 77,2 1,05E-03 1,96E-07

9 - c 77,2 1,05E-03 1,88E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 0,0001002 0,08441555 -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0011]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]C10 Bitumipaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C10 Bitumipaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 54,0 3,57E-03 7,27E-09

2 - b 54,0 3,57E-03 4,49E-09

3 - c 54,0 3,57E-03 4,52E-09

4 - a 75,0 7,68E-03 4,35E-09

5 - b 75,0 7,68E-03 5,30E-09

6 - c

7 - a 85,0 9,63E-03 6,79E-09

8 - b 85,0 9,63E-03 6,14E-09

9 - c 85,0 9,63E-03 8,27E-09

10 - a 97,0 1,20E-02 9,29E-09

11 - b 97,0 1,20E-02 8,73E-09

12 - c

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


C11 Höyrynsulkumuovi

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0120] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

200,00

400,00

600,00

800,00

1000,00

1200,00

1400,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,0000

0,0001

0,0002

0,0003

0,0004

0,0005

0,0006

0,0007

0,0008

0,0009

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-09

4,0E-09

6,0E-09

8,0E-09

1,0E-08

1,2E-08

1,4E-08

0,000 0,005 0,010 0,015 0,020

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C11 Höyrynsulkumuovi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

180,00

200,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,01

0,01

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,6 3,09E-03 7,17E-07

2 - b 50,6 3,09E-03 8,37E-07

3 - c 50,6 3,09E-03 9,27E-07

4 - a 51,5 3,28E-03 5,85E-06

5 - b 51,5 3,28E-03 5,78E-06

6 - c 51,5 3,28E-03 5,71E-06

7 - a 58,6 4,72E-03 6,62E-06

8 - b 58,6 4,72E-03 6,42E-06

9 - c 58,6 4,72E-03 6,49E-06

10 - a 67,0 6,44E-03 7,43E-06

11 - b 67,0 6,44E-03 7,29E-06

12 - c 67,0 6,44E-03 7,47E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0064] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,5 [g/m3]C12 Ruskea rakennuspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-06

2,0E-06

3,0E-06

4,0E-06

5,0E-06

6,0E-06

7,0E-06

8,0E-06

9,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C12 Ruskea rakennuspaperi


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 44,8 5,29E-04 6,65E-07

2 - b 44,8 5,29E-04 6,58E-07

3 - c 44,8 5,29E-04 6,36E-07

4 - a 50,7 9,24E-04 1,19E-06

5 - b 50,7 9,24E-04 1,15E-06

6 - c 50,7 9,24E-04 1,16E-06

7 - a 49,5 8,48E-04 1,73E-06

8 - b 49,5 8,48E-04 1,81E-06

9 - c 49,5 8,48E-04 1,78E-06

10 - a 52,5 1,05E-03 2,04E-06

11 - b 52,5 1,05E-03 2,11E-06

12 - c 52,5 1,05E-03 2,13E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


2,2651E-07 2082,87839 -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 37,0 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0005]

[0,0005…0,0010]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

0,000 0,001 0,001 0,002

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 37,4 9,01E-05 8,54E-08

2 - b 37,4 9,01E-05 8,14E-08

3 - c 37,4 9,01E-05 8,26E-08

4 - a 48,1 3,45E-04 3,92E-07

5 - b 48,1 3,45E-04 4,15E-07

6 - c 48,1 3,45E-04 3,98E-07

7 - a 53,1 4,65E-04 5,67E-07

8 - b 53,1 4,65E-04 5,29E-07

9 - c 53,1 4,65E-04 5,56E-07

b1 b2 a1


polynomimalli 0,00099214 0,43430067 -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0005]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]C12 Ruskea rakennuspaperi

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

0,0000 0,0001 0,0002 0,0003 0,0004 0,0005

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,5 3,72E-03 1,57E-07

2 - b 53,5 3,72E-03 1,16E-07

3 - c 53,5 3,72E-03 1,25E-07

4 - a 73,8 7,85E-03 3,41E-07

5 - b 73,8 7,85E-03 2,77E-07

6 - c 73,8 7,85E-03 2,80E-07

7 - a 83,4 9,82E-03 4,27E-07

8 - b 83,4 9,82E-03 3,56E-07

9 - c 83,4 9,82E-03 3,63E-07

10 - a 92,8 1,17E-02 8,92E-07

11 - b 92,8 1,17E-02 8,89E-07

12 - c 92,8 1,17E-02 8,94E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


5,3228E-08 223,905614 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0045]

[0,0045…0,0117]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,2 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 20,3 [g/m3]C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-072,0E-073,0E-074,0E-075,0E-076,0E-077,0E-078,0E-079,0E-071,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 57,6 1,42E-03 7,34E-08

2 - b 57,6 1,42E-03 5,95E-08

3 - c 57,6 1,42E-03 6,40E-08

4 - a 73,4 2,49E-03 1,23E-07

5 - b 73,4 2,49E-03 1,18E-07

6 - c 73,4 2,49E-03 1,23E-07

7 - a 84,5 3,24E-03 1,74E-07

8 - b 84,5 3,24E-03 1,51E-07

9 - c 84,5 3,24E-03 1,53E-07

10 - a 92,2 3,76E-03 2,97E-07

11 - b 92,2 3,76E-03 2,45E-07

12 - c 92,2 3,76E-03 2,63E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


2,8542E-08 570,743793 -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0018]

[0,0018…0,0038]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

3,5E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 42,3 2,41E-04 1,10E-08

2 - b 42,3 2,41E-04 1,07E-08

3 - c 42,3 2,41E-04 9,59E-09

4 - a 71,4 9,55E-04 5,46E-08

5 - b 71,4 9,55E-04 7,39E-08

6 - c 71,4 9,55E-04 3,73E-08

7 - a 86,2 1,32E-03 6,95E-08

8 - b 86,2 1,32E-03 5,18E-08

9 - c 86,2 1,32E-03 5,47E-08

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


7,7093E-09 1692,03898 -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0006]

[0,0006…0,0000]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,5 [g/m3]C13 Massiivipuulevy, mänty 10 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-08

2,0E-08

3,0E-08

4,0E-08

5,0E-08

6,0E-08

7,0E-08

8,0E-08

0,0000 0,0005 0,0010 0,0015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 52,8 3,24E-03 2,12E-07

2 - b 52,8 3,24E-03 2,28E-07

3 - c 52,8 3,24E-03 2,38E-07

4 - a 73,0 6,53E-03 3,79E-07

5 - b 73,0 6,53E-03 4,35E-07

6 - c 73,0 6,53E-03 3,57E-07

7 - a 82,3 8,05E-03 5,45E-07

8 - b 82,3 8,05E-03 5,32E-07

9 - c 82,3 8,05E-03 4,94E-07

10 - a 92,6 9,73E-03 7,99E-07

11 - b 92,6 9,73E-03 8,06E-07

12 - c 92,6 9,73E-03 9,33E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


1,1363E-07 197,805432 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0051]

[0,0051…0,0097]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 33,0 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 16,3 [g/m3]C14 Elt-Kraft VCL

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-072,0E-073,0E-074,0E-075,0E-076,0E-077,0E-078,0E-079,0E-071,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C14 Elt-Kraft VCL


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 53,6 3,47E-03 7,61E-08

2 - b 53,6 3,47E-03 6,72E-08

3 - c 53,6 3,47E-03 8,19E-08

4 - a 73,9 6,94E-03 2,25E-07

5 - b 73,9 6,94E-03 2,04E-07

6 - c 73,9 6,94E-03 2,20E-07

7 - a 83,6 8,60E-03 2,70E-07

8 - b 83,6 8,60E-03 3,09E-07

9 - c 83,6 8,60E-03 2,39E-07

10 - a 94,5 1,05E-02 5,04E-07

11 - b 94,5 1,05E-02 5,23E-07

12 - c 94,5 1,05E-02 4,64E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


3,083E-08 264,161009 -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0038]

[0,0038…0,0105]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 33,3 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 17,1 [g/m3]C15 Eko-Paavo

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,005,00

10,0015,0020,0025,0030,0035,0040,0045,0050,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



C15 Eko-Paavo


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,000,100,200,300,400,500,600,700,800,901,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja



∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,7 2,77E-03 1,01E-06

2 - b 49,7 2,77E-03 9,73E-07

3 - c 49,7 2,77E-03 1,01E-06

4 - a 65,9 5,91E-03 2,10E-06

5 - b 65,9 5,91E-03 2,10E-06

6 - c 65,9 5,91E-03 2,13E-06

7 - a 72,1 7,12E-03 3,04E-06

8 - b 72,1 7,12E-03 2,94E-06

9 - c 72,1 7,12E-03 2,98E-06

10 - a 78,4 8,33E-03 4,28E-06

11 - b 78,4 8,33E-03 4,34E-06

12 - c 78,4 8,33E-03 4,36E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0083] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,4 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,4 [g/m3]D1 Isover KL-C 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+005,0E-071,0E-061,5E-062,0E-062,5E-063,0E-063,5E-064,0E-064,5E-065,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

180,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,3 9,96E-04 3,71E-07

2 - b 51,3 9,96E-04 3,38E-07

3 - c 51,3 9,96E-04 3,47E-07

4 - a 62,5 1,75E-03 6,30E-07

5 - b 62,5 1,75E-03 6,08E-07

6 - c 62,5 1,75E-03 6,22E-07

7 - a 67,5 2,09E-03 1,02E-06

8 - b 67,5 2,09E-03 9,28E-07

9 - c 67,5 2,09E-03 8,77E-07

10 - a 77,2 2,74E-03 9,84E-07

11 - b 77,2 2,74E-03 9,35E-07

12 - c 77,2 2,74E-03 9,58E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0027] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,0020,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 40,3 1,55E-04 4,04E-08

2 - b 40,3 1,55E-04 3,83E-08

3 - c 40,3 1,55E-04 3,94E-08

4 - a 59,9 6,13E-04 2,29E-07

5 - b 59,9 6,13E-04 2,16E-07

6 - c 59,9 6,13E-04 2,20E-07

7 - a 71,7 8,91E-04 2,73E-07

8 - b 71,7 8,91E-04 2,65E-07

9 - c 71,7 8,91E-04 2,64E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,3 [g/m3]D1 Isover KL-C 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,5 2,72E-03 1,09E-06

2 - b 49,5 2,72E-03 1,02E-06

3 - c 49,5 2,72E-03 1,06E-06

4 - a 66,0 5,93E-03 2,11E-06

5 - b 66,0 5,93E-03 2,09E-06

6 - c 66,0 5,93E-03 2,12E-06

7 - a 72,2 7,15E-03 2,95E-06

8 - b 72,2 7,15E-03 2,93E-06

9 - c 72,2 7,15E-03 3,05E-06

10 - a 78,4 8,35E-03 4,29E-06

11 - b 78,4 8,35E-03 4,26E-06

12 - c 78,4 8,35E-03 4,45E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0084] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,5 [g/m3]D2 Isolevy IL 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,050,100,150,200,250,300,350,400,450,50

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+005,0E-071,0E-061,5E-062,0E-062,5E-063,0E-063,5E-064,0E-064,5E-065,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D2 Isolevy IL 50 mm


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

180,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,4 1,00E-03 3,48E-07

2 - b 51,4 1,00E-03 3,38E-07

3 - c 51,4 1,00E-03 3,57E-07

4 - a 62,5 1,75E-03 6,29E-07

5 - b 62,5 1,75E-03 6,08E-07

6 - c 62,5 1,75E-03 6,29E-07

7 - a 68,2 2,14E-03 8,54E-07

8 - b 68,2 2,14E-03 9,09E-07

9 - c 68,2 2,14E-03 9,70E-07

10 - a 77,4 2,76E-03 9,52E-07

11 - b 77,4 2,76E-03 9,31E-07

12 - c 77,4 2,76E-03 9,54E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


D2 Isolevy IL 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0028] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-07

4,0E-07

6,0E-07

8,0E-07

1,0E-06

1,2E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D2 Isolevy IL 50 mm


0,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,0020,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 39,9 1,44E-04 3,86E-08

2 - b 39,9 1,44E-04 3,86E-08

3 - c 39,9 1,44E-04 6,07E-08

4 - a 59,6 6,06E-04 2,26E-07

5 - b 59,6 6,06E-04 2,17E-07

6 - c 59,6 6,06E-04 2,34E-07

7 - a 72,7 9,15E-04 2,53E-07

8 - b 72,7 9,15E-04 2,48E-07

9 - c 72,7 9,15E-04 2,57E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,3 [g/m3]D2 Isolevy IL 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D2 Isolevy IL 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,0 2,81E-03 9,11E-07

2 - b 50,0 2,81E-03 9,25E-07

3 - c 50,0 2,81E-03 9,87E-07

4 - a 66,6 6,06E-03 1,93E-06

5 - b 66,6 6,06E-03 1,94E-06

6 - c 66,6 6,06E-03 1,98E-06

7 - a 72,8 7,26E-03 2,99E-06

8 - b 72,8 7,26E-03 2,77E-06

9 - c 72,8 7,26E-03 2,82E-06

10 - a 80,1 8,69E-03 3,94E-06

11 - b 80,1 8,69E-03 3,97E-06

12 - c 80,1 8,69E-03 3,95E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0087] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,6 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,5 [g/m3]D3 Vital 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

4,5E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D3 Vital 50 mm


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 52,1 1,04E-03 3,19E-07

2 - b 52,1 1,04E-03 3,14E-07

3 - c 52,1 1,04E-03 3,24E-07

4 - a 63,6 1,82E-03 5,69E-07

5 - b 63,6 1,82E-03 5,74E-07

6 - c 63,6 1,82E-03 5,73E-07

7 - a 71,4 2,35E-03 7,47E-07

8 - b 71,4 2,35E-03 7,57E-07

9 - c 71,4 2,35E-03 7,92E-07

10 - a 78,9 2,86E-03 8,62E-07

11 - b 78,9 2,86E-03 8,79E-07

12 - c 78,9 2,86E-03 8,94E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


D3 Vital 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0029] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-072,0E-073,0E-074,0E-075,0E-076,0E-077,0E-078,0E-079,0E-071,0E-06

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D3 Vital 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 40,7 1,61E-04 3,23E-08

2 - b 40,7 1,61E-04 3,34E-08

3 - c 40,7 1,61E-04 3,45E-08

4 - a 61,2 6,37E-04 1,99E-07

5 - b 61,2 6,37E-04 1,98E-07

6 - c 61,2 6,37E-04 2,03E-07

7 - a 73,4 9,21E-04 2,37E-07

8 - b 73,4 9,21E-04 2,38E-07

9 - c 73,4 9,21E-04 2,47E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,3 [g/m3]D3 Vital 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D3 Vital 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

0,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,7 2,76E-03 1,04E-06

2 - b 49,7 2,76E-03 9,32E-07

3 - c 49,7 2,76E-03 1,04E-06

4 - a 66,5 6,04E-03 1,97E-06

5 - b 66,5 6,04E-03 1,96E-06

6 - c 66,5 6,04E-03 2,00E-06

7 - a 72,5 7,20E-03 2,89E-06

8 - b 72,5 7,20E-03 2,81E-06

9 - c 72,5 7,20E-03 3,07E-06

10 - a 79,7 8,60E-03 4,01E-06

11 - b 79,7 8,60E-03 4,05E-06

12 - c 79,7 8,60E-03 4,07E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0086] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,5 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,5 [g/m3]D4 Ekovilla 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

4,5E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D4 Ekovilla 50 mm


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

180,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,9 1,03E-03 3,29E-07

2 - b 51,9 1,03E-03 3,27E-07

3 - c 51,9 1,03E-03 3,26E-07

4 - a 63,5 1,82E-03 5,85E-07

5 - b 63,5 1,82E-03 5,71E-07

6 - c 63,5 1,82E-03 5,73E-07

7 - a 69,8 2,24E-03 8,54E-07

8 - b 69,8 2,24E-03 8,32E-07

9 - c 69,8 2,24E-03 8,25E-07

10 - a 78,7 2,85E-03 8,99E-07

11 - b 78,7 2,85E-03 8,82E-07

12 - c 78,7 2,85E-03 8,82E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


D4 Ekovilla 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0028] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-072,0E-073,0E-074,0E-075,0E-076,0E-077,0E-078,0E-079,0E-071,0E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D4 Ekovilla 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 40,5 1,59E-04 3,61E-08

2 - b 40,5 1,59E-04 3,64E-08

3 - c 40,5 1,59E-04 3,71E-08

4 - a 61,2 6,43E-04 2,04E-07

5 - b 61,2 6,43E-04 2,00E-07

6 - c 61,2 6,43E-04 2,04E-07

7 - a 73,0 9,21E-04 2,55E-07

8 - b 73,0 9,21E-04 2,44E-07

9 - c 73,0 9,21E-04 2,48E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,3 [g/m3]D4 Ekovilla 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D4 Ekovilla 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,7 2,85E-03 7,71E-07

2 - b 50,7 2,85E-03 8,08E-07

3 - c 50,7 2,85E-03 7,99E-07

4 - a 65,8 5,85E-03 2,18E-06

5 - b 65,8 5,85E-03 2,16E-06

6 - c 65,8 5,85E-03 2,19E-06

7 - a 74,0 7,47E-03 2,63E-06

8 - b 74,0 7,47E-03 2,54E-06

9 - c 74,0 7,47E-03 2,66E-06

10 - a 83,1 9,27E-03 3,38E-06

11 - b 83,1 9,27E-03 3,32E-06

12 - c 83,1 9,27E-03 3,22E-06

b1 b2 a1


polynomimalli 0,00031924 0,00445635 -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0093]

g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,3 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,8 [g/m3]D4a Ekovilla 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D4a Ekovilla 50 mm


0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 52,4 1,07E-03 3,06E-07

2 - b 52,4 1,07E-03 3,01E-07

3 - c 52,4 1,07E-03 3,01E-07

4 - a 64,4 1,88E-03 5,33E-07

5 - b 64,4 1,88E-03 5,35E-07

6 - c 64,4 1,88E-03 5,31E-07

7 - a 71,4 2,35E-03 7,52E-07

8 - b 71,4 2,35E-03 7,63E-07

9 - c 71,4 2,35E-03 7,75E-07

10 - a 80,1 2,94E-03 8,14E-07

11 - b 80,1 2,94E-03 8,26E-07

12 - c 80,1 2,94E-03 8,24E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


D4a Ekovilla 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0029] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-072,0E-073,0E-074,0E-075,0E-076,0E-077,0E-078,0E-079,0E-071,0E-06

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D4a Ekovilla 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

0,50

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 49,8 2,91E-03 1,04E-06

2 - b 49,8 2,91E-03 9,86E-07

3 - c 49,8 2,91E-03 9,68E-07

4 - a 65,8 6,09E-03 2,18E-06

5 - b 65,8 6,09E-03 2,21E-06

6 - c 65,8 6,09E-03 2,15E-06

7 - a 73,1 7,53E-03 2,82E-06

8 - b 73,1 7,53E-03 2,85E-06

9 - c 73,1 7,53E-03 2,81E-06

10 - a 80,4 8,97E-03 3,96E-06

11 - b 80,4 8,97E-03 3,96E-06

12 - c 80,4 8,97E-03 3,92E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0090] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,1 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,8 [g/m3]D5 Pellavaeriste T3 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

3,5E-06

4,0E-06

4,5E-06

0,000 0,002 0,004 0,006 0,008 0,010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

160,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 51,9 1,03E-03 3,29E-07

2 - b 51,9 1,03E-03 3,29E-07

3 - c 51,9 1,03E-03 3,23E-07

4 - a 63,3 1,81E-03 5,85E-07

5 - b 63,3 1,81E-03 5,83E-07

6 - c 63,3 1,81E-03 5,78E-07

7 - a 69,9 2,25E-03 8,21E-07

8 - b 69,9 2,25E-03 8,55E-07

9 - c 69,9 2,25E-03 8,26E-07

10 - a 78,6 2,84E-03 8,91E-07

11 - b 78,6 2,84E-03 8,99E-07

12 - c 78,6 2,84E-03 8,88E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0028] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+001,0E-072,0E-073,0E-074,0E-075,0E-076,0E-077,0E-078,0E-079,0E-071,0E-06

0,000 0,001 0,002 0,003

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

18,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 40,5 1,57E-04 3,61E-08

2 - b 40,5 1,57E-04 3,74E-08

3 - c 40,5 1,57E-04 3,68E-08

4 - a 60,7 6,27E-04 2,10E-07

5 - b 60,7 6,27E-04 2,06E-07

6 - c 60,7 6,27E-04 2,07E-07

7 - a 72,7 9,08E-04 2,50E-07

8 - b 72,7 9,08E-04 2,54E-07

9 - c 72,7 9,08E-04 2,47E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0009] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,3 [g/m3]D5 Pellavaeriste T3 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-08

1,0E-07

1,5E-07

2,0E-07

2,5E-07

3,0E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

0,35

0,40

0,45

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

140,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,7 2,96E-03 7,69E-07

2 - b 50,7 2,96E-03 7,52E-07

3 - c 50,7 2,96E-03 7,67E-07

4 - a 69,0 6,53E-03 1,38E-06

5 - b 69,0 6,53E-03 1,39E-06

6 - c 69,0 6,53E-03 1,44E-06

7 - a 76,4 7,98E-03 1,97E-06

8 - b 76,4 7,98E-03 2,02E-06

9 - c 76,4 7,98E-03 2,07E-06

10 - a 85,1 9,69E-03 2,72E-06

11 - b 85,1 9,69E-03 2,78E-06

12 - c 85,1 9,69E-03 2,85E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0097] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]D6 Sahanpuru 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D6 Sahanpuru 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

20,00

40,00

60,00

80,00

100,00

120,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 54,1 1,19E-03 2,31E-07

2 - b 54,1 1,19E-03 2,24E-07

3 - c 54,1 1,19E-03 2,23E-07

4 - a 67,3 2,08E-03 4,13E-07

5 - b 67,3 2,08E-03 3,96E-07

6 - c 67,3 2,08E-03 3,99E-07

7 - a 75,7 2,66E-03 5,78E-07

8 - b 75,7 2,66E-03 5,36E-07

9 - c 75,7 2,66E-03 5,84E-07

10 - a 84,6 3,26E-03 6,26E-07

11 - b 84,6 3,26E-03 6,10E-07

12 - c 84,6 3,26E-03 6,12E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


D6 Sahanpuru 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,5 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0033] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D6 Sahanpuru 50 mm


0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,4 1,84E-04 2,36E-08

2 - b 41,4 1,84E-04 2,32E-08

3 - c 41,4 1,84E-04 2,33E-08

4 - a 66,3 7,75E-04 1,30E-07

5 - b 66,3 7,75E-04 1,27E-07

6 - c 66,3 7,75E-04 1,28E-07

7 - a 79,1 1,08E-03 1,65E-07

8 - b 79,1 1,08E-03 1,60E-07

9 - c 79,1 1,08E-03 1,59E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0011] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]D6 Sahanpuru 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-08

4,0E-08

6,0E-08

8,0E-08

1,0E-07

1,2E-07

1,4E-07

1,6E-07

1,8E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]



D6 Sahanpuru 50 mm


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 50,9 2,98E-03 7,02E-07

2 - b 50,9 2,98E-03 7,96E-07

3 - c 50,9 2,98E-03 6,98E-07

4 - a 69,7 6,66E-03 1,26E-06

5 - b 69,7 6,66E-03 1,24E-06

6 - c 69,7 6,66E-03 1,25E-06

7 - a 78,0 8,29E-03 1,66E-06

8 - b 78,0 8,29E-03 1,64E-06

9 - c 78,0 8,29E-03 1,63E-06

10 - a 86,6 9,98E-03 2,46E-06

11 - b 86,6 9,98E-03 2,43E-06

12 - c 86,6 9,98E-03 2,41E-06

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0100] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2

Vakiot

uRH

, keskiarvo 35,7 %



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 19,6 [g/m3]D7 Kutterinlastu 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,000,501,001,502,002,503,003,504,004,505,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

5,0E-07

1,0E-06

1,5E-06

2,0E-06

2,5E-06

3,0E-06

0,000 0,005 0,010 0,015

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 54,7 1,22E-03 2,03E-07

2 - b 54,7 1,22E-03 1,94E-07

3 - c 54,7 1,22E-03 2,03E-07

4 - a 68,1 2,13E-03 3,61E-07

5 - b 68,1 2,13E-03 3,65E-07

6 - c 68,1 2,13E-03 3,66E-07

7 - a 77,0 2,73E-03 4,96E-07

8 - b 77,0 2,73E-03 5,08E-07

9 - c 77,0 2,73E-03 5,11E-07

10 - a 85,7 3,32E-03 5,62E-07

11 - b 85,7 3,32E-03 5,67E-07

12 - c 85,7 3,32E-03 5,68E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -



uRH[%]

sRH[%]tunnus

Vakiot

uRH

, keskiarvo 36,6 %



[C]


g1 = a1∆ν

g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0033] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,000,020,040,060,080,100,120,140,160,180,20

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

1,0E-07

2,0E-07

3,0E-07

4,0E-07

5,0E-07

6,0E-07

7,0E-07

0,000 0,001 0,002 0,003 0,004

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,001,002,003,004,005,006,007,008,009,00

10,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

35 55 75 95


µ

Kaavoja

∆ν g

[kg/m3] [kg/m2s]

Xi Yi

1 - a 41,4 1,85E-04 2,44E-08

2 - b 41,4 1,85E-04 2,29E-08

3 - c 41,4 1,85E-04 2,41E-08

4 - a 66,9 7,88E-04 1,18E-07

5 - b 66,9 7,88E-04 1,23E-07

6 - c 66,9 7,88E-04 1,21E-07

7 - a 79,7 1,09E-03 1,48E-07

8 - b 79,7 1,09E-03 1,55E-07

9 - c 79,7 1,09E-03 1,54E-07

b1 b2 a1


polynomimalli - - -


- - -


Vakiot

uRH


g2 = b1eb2∆ν

[0…0,0011] g = b1∆ν

g = b1∆ν + b2∆ν2



[C]

Vesihöyryn kyllästyskosteus νk 2,4 [g/m3]D7 Kutterinlastu 50 mm

uRH[%]

sRH[%]tunnus


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

35 55 75 95


Z ν [1

03 s/m

]


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

35 55 75 95


Wν [

10-3

m/s

]


0,0E+00

2,0E-08

4,0E-08

6,0E-08

8,0E-08

1,0E-07

1,2E-07

1,4E-07

1,6E-07

1,8E-07

0,0000 0,0002 0,0004 0,0006 0,0008 0,0010 0,0012

∆ν [kg/m3]

g [k

g/m

2 s]


∆ν = ((ϕs - ϕu) / 100) νk [kg/m3]

Wν(∆ν) = ∂g / ∂(∆ν) [m/s]

Zν = 1 / Wν [s/m]

δν = Wν d [m2/s]

Wp = Wν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/m2sPa]


δp = δν / (R / Mv) (273,15 + t) [kg/msPa]



R = 8314,3 [J/kmolK]





0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

35 55 75 95


δ ν [1

0-6 m

2 /s]


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

35 55 75 95


[109 m

2 sPa/

kg]


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

35 55 75 95


Wp [

10-9

kg/

m2 sP

a]


0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

35 55 75 95


δ p [1

0-12 k

g/m

sPa]


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

35 55 75 95


µ

Kaavoja

Rakennustekni ikan osasto , Ta lonrakennustekni ikan laborator ioTutkimusraportt i 129Department of Civ i l Engineer ing , Structural Engineer ing LaboratoryResearch report 129

Juha Vinha, Ilkka Valovirta, Minna Korpi, Antti Mikkilä & Pasi Käkelä

Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudetlämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona

Tampereen teknillinen yliopistoRakennustekniikan osastoPL 60033101 Tampere

Tampere University of TechnologyDepartment of Civil EngineeringP.O.B. 600FI-33101 Tampere

ISBN 952-15-1378-0ISSN 1459-4102

TAMPEREEN TEKNILL INEN YL IOP ISTOTAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Tampere 2005

Vinha, Valovirta, K

orpi, M

ikkilä & K

äkeläTam

pere Tu

tkimu

srapo

rtti 129 R

akenn

usm

ateriaalien raken

nu

sfysikaaliset om

inaisu

ud

etläm

pö

tilan ja su

hteellisen

kosteu

den

fun

ktion

a

Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet ... · g kosteusvirran tiheys kg/(m2⋅s) k...

Documents

Transcript of Rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet ... · g kosteusvirran tiheys kg/(m2⋅s) k...