Rakenneratkaisuja, lisätietoa RIL 255-1 Rakennusfysiikan ... · Rakenneratkaisuja, lisätietoa RIL...
Transcript of Rakenneratkaisuja, lisätietoa RIL 255-1 Rakennusfysiikan ... · Rakenneratkaisuja, lisätietoa RIL...
Rakenneratkaisuja, lisätietoa RIL 255-1 Rakennusfysiikan käsikirja
Ulkoseinät
Betonisandwich
Ominaisuuksia
• Suuri rakennuskosteus
• Ulkokuori sateenpitävä
• Pieni vedenimunopeus vesikalvo
• Vesikalvo liikkuu seinäpinnalla painovoiman ja tuulen vaikutuksesta
• Vesivuodot epätiiviistä saumoista ja liitoksista mahdollisia
• Vuotovesi painuu eristetilassa alaspäin
• Sisäilman kosteuden merkitys yleensä pieni, poikkeuksena kosteat tilat ja
ilmavuotokohdat
• Kuivuminen hidasta ulkokuoren läpi
• Kosteus siirtyy eristeessä nopeasti kylmään pintaan (min.villat)
• Ulkokuori
• Mahdollinen tuuletusuritus tai -
väli
• Lämmöneristys usein
mineraalivillaa
• Sisäkuori
• Ulkokuoren saumaus elastisella
massalla
1/2
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 1
Ulkoseinätyypit
Toimivuuden edellytyksiä
• Sadevesitiiviit saumat ja liitokset
• Vedenpoisto eristetilasta vaakaliitoksista
• Tuuletusjärjestelyt kosteusrasituksen ja
pintatyypin mukaan
vähintään uritus
• Tuuletusuritus on tehtävä jatkuvaksi verkostoksi
• Sisäkuoren saumat tulisi tehdä ilmatiiviiksi
• Jos solumuovieristys, eristeen saumat
vaahdotettava, tuuletusuritusta ei tarvita,
sisäkuoren kuivuminen pääosin sisäänpäin
otettava huomioon
Betonisandwich
2/2
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 2
Yhtenäinen tuuletusväli betoniulkoseinässä
Kuorielementti Tuuletusvälillä varustettu SW
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 3
Elastinen kittisauma
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 4
Avosauma ja nauhatiivistys
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 5
Betoniulkoseinän kosteusrasituksia
Rakennustyön aikaiset rasitukset
• Betonista poistuva rakennuskosteus
• Varastoinnin ja kuljetuksen aikainen sadevesi
• Asennuksen jälkeen rakenteeseen pääsevä sadevesi
Käytön aikaiset rasitukset
• Poistuva rakennuskosteus
• Sadevesi
- imeytyminen ulkopinnasta
- vuodot
- kulkeutuminen rakenteessa
• Sisäilman kosteus
• Muut sisäpuoliset kosteuslähteet
• Maaperän kosteus
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 6
Kosteusriskejä / vanhat betoniseinät
Sadevesivuodot• Saumavauriot
• Huonot räystäsrakenteet
• Huonot ikkunaliitokset
• Huonot parvekeliitokset
Vedenpoiston / kuivumisen puutteet• Ei vedenpoistoreittejä ikkunoiden päältä
• Ei vedenpoistoa sokkeleista
• Ei tuuletusta klinkkeripintaisissa elementeissä
Muita• Ilmavuodot / ylipaine
• Korkea sisäilman kosteus
• Pintavesirasitus maanpinnan tasolla
• Salaojien puuttuminen
• Märkätilojen vesivuodot
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 7
Suojaus pinnoittamalla Raudoitteiden korroosionopeuden riippuvuus suojaustavasta
InhibiittoritSuojaamaton Suojaavat pinnoitteet
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 8
Ikkunaliitos
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 9
Betoniseinän perusmuuri
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 10
Räystäs
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 11
Umpikaton räystäs
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 12
Vuotovedet johdetaan katolle
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 13
Muurattuja / rapattuja seiniä
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 14
Tiiliseinät
Ominaisuuksia
• Ulkokuoren voimakas vedenimu
• Ulkokuori ei sateenpitävä
• Vuotovesi valuu alaspäin ja imeytyy muuriin
• Sisäilman kosteuden merkitys pieni
• Ulkokuori kuivuu melko nopeasti
• Laasti voi tukkia tuuletusvälin
Tiilikuorimuuri
• Muurattu ulkokuori
• Mahdollinen tuuletusväli
• Lämmöneristys
mineraalivillaa
• Sisäkuori
1/2
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 15
Tiiliseinät
Tiilikuorimuuri / Toimivuuden edellytyksiä
• Muurin sadevedenpitävyyden varmistaminen huolellisella
muuraustyöllä, 120 mm paksuudella ja halkeilun estämisellä
• Viistosateen vähentäminen räystäiden avulla
• Yhtenäinen avoin väh 30 mm tuuletusväli mahdollistaa ulkokuoren
kuivumisen molempiin suuntiin
• Vedenpoisto eristetilasta vaakaliitoksista
• Pellitykset ja yksityiskohdat siten, ettei synny voimakasta
keskittynyttä sadevesirasitusta
• Ei kuivumista hidastavaa pintakäsittelyä (perinteinen rappaus toimii)
• Lämmöneristyksen tuulensuojaus ja kiristys sisäkuorta vasten
2/2
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 16
Räystäs
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 17
Tiiliseinän yksityiskohtia
Tukevat
pellitykset
30 - 40
Vastapelti
Kiinnitysliuskat
Kallistuslaasti
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 18
Tiiliseinän ikkunaliitos
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 19
Puu-ulkoseinä
Ominaisuuksia
Ei ilmatiivis ellei ilma / höyrynsulkua
Rakennekerrosten kosteudensitomiskyky pieni
Kosteudelle "arkoja” materiaaleja
Lautaverhous ei sateenpitävä
Toimivuuden edellytyksiä
Ilmatiivis ilman / höyrynsulku liitoksineen
Höyrynsulku mahdollisimman lähelle sisäpintaa
Toimiva tuuletusväli verhouksen takana
Mahdollisimman sateenpitävät liitokset
ulkopinnassa
Vuotovesien poisto verhouksen takaa
Puurakenteen (myös alapään) voitava kuivua
helposti ulospäin
Viistosateen vähentäminen räystäiden avulla
Kosteuden kulkeutuminen perusmuurista estetty
Korkea sokkeli
Puuverhottu seinä
Lautaverhous
Tuuletusväli
Tuulensuoja
Lämmöneristys /
puurunko
Höyryn / ilmansulku
Sisäverhouslevy
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 20
Ilmatiiviys/höyrynsulun liitokset
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 21
Puu-ulkoseinän liitos puuvälipohjaan,
ilmatiiviys
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 22
Puuverhous/tiiliverhous
Höyrynsulku lähelle lämmintä sisäpintaa
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 23
Puurunko + kuorimuuri, riskejä
Vesivuodot Ei tuuletu
Sadevesivuodot sekä
diffuusio sisäänpäin kesällä
runsaan sateen jälkeen
Riskialtis, kun voimakas
saderasitus seinään
Sopii vain pientaloihin,
joissa leveät räystäät
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 24
Sokkeli
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 25
Yläpohjatyypit
26
Kate
Katteen alusrakenne
Mahdollinen aluskate
Ulkoilmaan tuulettuva
ilmatila
Lämmöneristys
Höyryn / ilmasulku
Kantava rakenne
I Tuulettuva yläpohja
Ominaisuuksia
Puurakenne pidettävä
kuivissa oloissa
Rakennuskosteus ja
sisäilmasta tuleva
kosteus tuulettuvat
hyvin ulos
Katon kallistukset
helppo muotoilla
Kaltevuudet katteen
mukaan
Iv-putkistoja voidaan
sijoittaa ullakko-onteloon
Katteen tarkastus-
mahdollisuus myös
alapuolelta
Toimivuuden edellytyksiä
Yläpohjan ilmatiiviys (erityisesti puurakenteet,
elementtirakenteet)
Tuuletusraot räystäille, poistoreitit, riittävä ilmatilan
korkeus, tuulettuminen kauttaaltaan
Myös mahdollisen aluskatteen yläpuoli tuuletettava
Katteen + alusrakenteen tuulisidonta ja jäykistys
Lämmöneristyksen tuulensuojaus erityisesti räystäillä
Ei ilmarakoja eristeeseen tai sen ja ilmasulun väliin
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti
Tuulettuva yläpohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 27
Yläpohjatyypit
28
II Umpirakenne Ominaisuuksia
Pieni tilantarve
Tuulettuminen hidasta, vanhoissa katoissa ei edes
uritusta
Vuodot leviävät laajalle, kuivuvat erittäin hitaasti
Vuotokohtien sijainti vaikea havaita, ei voi tarkastaa
Mineraalivilla-alustan joustavuus
Betonirakenteen rakennuskosteus huomattavan
suuri
Toimivuuden edellytyksiä
Suojattava rakennusaikaiselta sateelta huolella
Vesitiivis vedeneristys
Tuuletusuritus rakennettava yhtenäiseksi verkostoksi,
poisto ylimmistä kohdista
Kevytsorakatossa tuuletus räystäsraoista +
tuuletusputkista
Solumuovieriste vaatii yläpuolelle laakerikerrokseksi
kovan mineraalivillan (pakkovoimat)
Tuulisidonta
Höyrynsulku tarvitaan
Kate (vedenpaineen kestävä)
Jäykkä lämmöneristys, jossa
tuuletusuritus (tai kevytsora)
Höyryn / ilmasulku
Kantava rakenne TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti
Umpikattoja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 29
Yläpohjatyypit
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 30
III Käännetty rakenne
Toimivuuden edellytyksiä
Vedeneriste liitoksineen tehtävä täysin vesitiiviiksi
Lämmöneristeen oltava vettymätön ja
kuormitusta kestävä
Liitosrakenteet vaativat huolellista suunnittelua ja
toteutusta
Elementtirakenteen päälle tehtävä raudoitettu
kallistuslaatta, jotta alustan halkeamat olisivat
mahd. pieniä, kaltevuudet aina 1:80
Jos pintarakenteet kevyitä, on otettava huomioon
kaivon tukkeutumisesta aiheutuva noste
Ominaisuuksia
Kuormitusta kestävä,
käytetään yleensä
liikennöidyissä katoissa
Vedeneristys on
lämmöneristyksen suojaama,
-> likimain vakiolämpötilassa
pienet liikkeet
Lämmöneristys
vesirasituksessa ja
mekaanisesti kuormitettu
Valtaosa vedestä poistetaan
pintaa pitkin
Pintarakenteen liikkeet
huomattavat
Vuotoja erittäin vaikea
paikallistaa ja korjata
Katon kaltevuus
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 31
Kaltevuudet valitaan katteen mukaan (RIL 107)
Veden poisjohtaminen joka kohdasta
Kaltevuutta suunniteltaessa otettava huomioon :
- katon taipumat
kattokaivot eniten taipuvaan kohtaan
- alustan epätasaisuudet
- jiirit ja erikoiskohdat
Lammikoita ei saa missään olosuhteissa muodostua yleensä
minimikaltevuuksia suuremmat kaltevuudet
Taitteiden kohdalla (jiirit) oltava myös riittävä kallistus ja tarvittavat
lisäkermit
Katteiden minimikaltevuuksia
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 32
1/2
Katteille asetettavat vaatimukset, kuten käytettävät
tuotteet ja kerrosten lukumäärät määräytyvät
kaltevuuden mukaan
Jatkuvat katteet, kestävät vedenpainetta
Kallistukset
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 33
Katon tuuletus
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 34
Tuuletustavat
Tuulenpaineen avulla
Termisen ilmanpaineen avulla
( koneellisesti)
Yleensä on pyrittävä siihen, että
- Poistoaukkojen sijainti selvästi ylempänä
kuin sisääntuloaukkojen (H : L 1:10)
- Tuuletusväli on avoin, suora, palkit eivät
saa katkaista
- Sisääntulo- ja poistoaukkojen välimatka
ei yli 10 m
- Ilma vaihtuu koko katon alalla
Keinot
Katon tuuletus
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 35
Kosteiden tilojen kohdalla höyrynsulun kosteudenvastusta
tarvittaessa lisättävä
Tuulettuvuutta arvioitaessa tarkasteltava tuuletusvälin korkeuden
lisäksi yhtenäisyyttä, ilman sisään- ja ulostuloreittejä ym. sekä
yläpohjan ilmatiiviyttä ja katteen vuotoriskiä.
Tuuletustilan korkeuden minimiarvot (puurakenne)
Katon
kaltevuusTuul. tila Sisäänottoaukot Poistoaukot
1:20 200 mm yht. 5 ‰
1:3 - 1:20 100 mm 2 ‰ 2,5 ‰
1:3 75 mm 2 ‰ 2,5 ‰
Katon pinta-alasta
Katon tuuletus
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 36
Jyrkissä katoissakin liian pieni tuuletusväli ja vähäinen
ilman kierto aiheuttaa kattopinnan lämpenemisen, lumen
sulamisen ja jäätymisen räystäille ( mahd. vuotoja)
Sisäänottoaukot edullista tehdä yhtenäisenä
tuuletusrakona esim. 30 mm räystäspellin alta
Betonilaatan rakennuskosteuden kuivuminen ullakkotilaan
syytä estää höyrynsululla laatan ja eristeen välissä, jos
tuulettuminen ei erityisen tehokasta
Harjakatoissa ei pelkät räystäissä olevat raot, poistoaukot
harjalle
IV-putkistojen ilmavuodot ullakkotilaan voivat olla
vaarallisia (kostea ilma)
Tuuletus aluskatteen mol. puolin
Katon tuuletus, yksityiskohtia
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 37
1/2
Ilman poistumisreitit
korkeimmista
kohdista
Toimivat
sadesuojaukset
Ilma/höyryns.
Kattoa myötäilevä yläpohja
Tuuletus räystäältä aluskatteen
molemmin puolin
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 38
Alipainetuuletin
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 39
Yläpohjan ilmatiiviys ja höyrynsulun tarve
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 40
1/2
Yläpohjissa usein ylipaine
Ilmatiiviys varmistettava
Tiivistysratkaisut valitaan sisäilman kosteuden ja
painesuhteiden mukaan
Paikalla valettu betoni yleensä riittävä ilmasulku
Puurakenteet vaativat aina erillisen ilma- ja
höyrynsulkukerroksen
Elementtien saumoihin muodostuu raot, joten ilma /
höyrynsulku tarvitaan
Betonirakenteen rakennuskosteus voi edellyttää
höyrynsulun käyttöä
Umpirakenteissa höyrynsulku aina, koska kosteuden
poistokyky pieni
Yläpohjan ilmatiiviys ja höyrynsulun tarve
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 41
2/2
Höyryn / ilmasulku on saatava yhtenäiseksi:
- Saumojen limitys ja kiristys esim. levyn ja
puun väliin
- Asennus tukevalle alustalle : laatta yms.,
puurakenteessa levytys
- Läpivientien tiivistys esim. teippaus,
läpivientitarvikkeet
- Liitokset ulkoseiniin tiiviisti
- Liitoksissa on otettava huomioon yläpohjan liikkeet
liittyviin rakenteisiin nähden höyrynsulun
repeämisvaara
Läpiviennin tiivistys
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 42
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 43
Liikkuvan
liitoksen
ilmatiivistys
Ulkopuolinen vedenpoisto
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 44
- Vain jyrkillä katoilla
- Jäätymisriski räystäillä Lumi toimii
lämmöneristeenä
Lumen alla
sulava,
räystäille
jäätyvä
patovesi
Toimivuus edellyttää:
• Lämmöneristys hyvä
• Ilmatiiviys
• Tuuletusrako yhtenäinen ja
riittävän korkea
Riittävä kaltevuus katolla
• Kourujen sähkölämmitys
• Lumiesteet
Kouru sileän peltikaton räystäällä
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 45
Lyhyt räystäs
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 46
• Puu / katerakenteen
tuulisidonta
• Reunakorotus, kall.
sisäänpäin
• Kermit ulot. räystään yli
• Tuuletusrako
• Hyönteis /lumiverkko
• Vasta (myrsky) pelti
• Pellitysten ulottumat
• Tukevat pellitykset
• Liitokset pysty- tai
hakasaumoin
• Yläp. / ulkos. ilmatiiviys
• Lämmöner. yhtenäisyys,
tuulensuojaus
Kattokaivo
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 47
Liikennöidyt katot
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 48
Kuormitus (pistekuormat)
ajoneuvoliikenne, jalankulku
Pintarakenteen lämpöliikkeet
pakkovoimat alustaan ja
pystyrakenteisiin
Elementtirakenteen saumojen liikkeet
päälle yhtenäinen betonilaatta
Kallistukset sekä pintarakenteessa että
vedeneristyksessä
Vedenpoiston toimivuus rakenteen
pinnalla ja vedeneristyksen päällä
Vedeneristyksen liitokset esim.
pystyrakenteisiin suunniteltava
huolellisesti (tehdään yhtenäinen ”allas”)
Laakerikerrokset pintarakenteen alle
(hiekka)
Suunnittelussa otettava huomioon
Kattokaivojen toimivuus,
puhdistettavuus, ei liian pitkiä
juoksutusmatkoja
• Lämpimään betonirakenteeseen
liimaus kauttaaltaan (kun oletettu
halkeilu vähäistä)
Käännetty liikennöity yläpohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 49
Käännetty katto suositeltavin,
koska vedeneristys paremmin
suojassa pakkovoimilta ja
lämpötilan vaihteluilta
Eristys suulakepuristettua
polystyreeniä käyttäen, koska sen
vettyminen hidasta,
Eristeen alapinta uritettu
tai salaojakangas, jotta vesi ei
padotu,
Lämmöneristyksen päälle
suodatinkangas, joka estää hiekan
kulkeutumisen levysaumoihin
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 50
Liikennöidyn katon
liitos seinään
Maanvastaiset rakenteet
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 51
Maanvastaiset alapohjat
Ryömintätilaiset alapohjat
Kellarin seinät
Perusmuurit
Kosteuslähteitä
Ulkopuolelta
Pintavesi, kattovedet
Vajovesi, paineellinen vesi
Pohjavesi
Kapillaarivesi
Maan huokosilman vesihöyry
Oletetaan, että maassa on
RH 100%
Sisäpuolelta
Sisäilman kosteus
Kosteustuotto, ilmanvaihto
Käyttövesi, märkätilat
Putkivuodot
Rakennuskosteus
Maanvastaiset rakenteet
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 52
Sisätilan lämpötila ja sen vaihtelu
Lämmöneristyksen vaikutus:
Kosteustilaan rakennekerroksissa
Kosteuden kertymiseen
Kuivumiseen
Maan lämpenemiseen
Keskialue / reuna-alue erilaiset
lämpötilaolot
Putkien ja lattialämmityksen vaikutus
Kosteusrasitukset ja
lämpötilaolot vaihtelevat
Uusi rakenne -vanha rakenne
Vuoden ajat, sääilmiöt jne.
Lämpötilaolot maassa / vaikuttavia tekijöitä
Maapohjan lämpötila
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 53
Lattian alapuolinen maapohjan lämpötila rivitalossa (50/100 mm eristettä)
Makuuhuone rakennuksen ulkonurkassa, olohuone
rakennuksen keskellä, kylpyhuoneessa lattialämmitys
Maanvastainen alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 54
Perusmuurin hyvä lämmöneristyskyky on myös tärkeä, vaikka sille ei
olekaan annettu erillistä U-arvovaatimusta.
Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys on tärkeintä alapohjan
reuna-alueilla
Maanvastaiset rakenteet
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 55
Kosteustekninen toimivuus:
Rakenteet suunnitellaan
rakennuspaikan kosteusolojen
mukaan
Ulkopuolisen vesirasituksen
minimointi
Veden pääsy maakerroksiin
mahdollisimman vähäistä
Hyvät salaojituskerrokset /
kapillaarikatkot
Toimiva salaojitus rakenteiden
tason alapuolelle
Ulkopuoliset vedeneristykset
Sisäpuolisen kosteusrasituksen
minimointi
Hyvä ilmanvaihto
Vedeneristys kosteissa tiloissa
Putkivuotojen vaikutusten
minimointi
Esim. suojaputket, kanaalit,
keskitetty sijoittelu
Maanvastaiset rakenteet
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 56
Ei rakenteiden kannalta
haitallista kosteuden kertymistä
Sisäilman kosteuden kondenssi
estetään
Kertyvän kosteuden
kuivumismahdollisuus
Rakennuskosteuden
poistuminen
Kosteutta kestävät materiaalit
Monissa vanhoissa
rakennetyypeissä riskejä
Sisäilmaan liittyvien
rakenteiden pysyminen kuivina
terveellisyys
Ulkopuoliset vedeneristykset
Kuivuminen sisäänpäin
mahdollista
Ei pintakondenssia
Ilmatiiviit rakenteet ja liitokset
Kosteustekninen toimivuus, kriteerejä:
Maanvarainen betonilaatta
57
Uusi rakenne Vanha rakenne, kun Tmaa < Ts
Maapohja aluksi kylmempi kuin sisäilma
Kuivuu aluksi alas- ja ylöspäin
Kuivuu alaspäin maton asentamisen
jälkeen (tiivis lattianpäällyste)
Mattoa ei saa asentaa liian aikaisin,
kosteus vaurioittaa liiman
Rakennuskosteus poistunut
Kosteusvirta alhaalta ylöspäin
(määrä pieni)
Muovimaton alapinnassa
Toimii, vaikka erittäin tiivis sisäpinta
%743,17
8,12
Maanvaraisissa laatoissa rakenne ei myöskään saa kastua
kapillaarisesti alhaaltapäin tai putki- tai eristevuodoistaTTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti
Maanvarainen betonilaatta
58
Vanha rakenne, kun maapohja lämminnyt lähelle sisäilman lämpötilaa
Mahdollista ainakin suurialaisissa alapohjissa
Lämmöneristys hidastaa maan
lämpenemistä, mutta ei täysin estä sitä
Kosteusvirta ylöspäin
Muovimaton alapinnassa RH korkea,
riippuen vesih. vastusten suhteesta
Kondenssi mahdollista vain kun
Tmatto < Tmaa
Esim. vesivahingoissa ja korjauksissa
rak.kosteus ei voi kuivua alaspäin (ei
gradienttia)
Rakenne toimii, kun lattiapäällyste vesihöyryä
läpäisevä
Esim. jos lattianpääll. vesih.vastus 1/3
koko rakenteen vastuksesta:
Vanha rakenne, läpäisevä lattia
RH%673,17
5,11
m/g5,113
6,86,8
.yläpBET
3yläp.BET
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti
Maanvarainen alapohja / lattialämmitys
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 59
- Laatta kuivuu tehokkaasti
- Maapohja lämpenee enemmän
maan vesihöyrypitoisuus kasvaa
- Kun lattialämmitys pois päältä, kohoaa RH tiiviin
lattiapäällysteen alla ajan kuluessa
- Lämpöhäviö maapohjaan suurempi, pintavastusta
lattiapinnassa ei ole
Kannattaa käyttää solumuovieristystä ja tavallista
suurempia eristepaksuuksia
- Ei lämpöputkia lämmöneristeen alapuolelle
- Jos tiivis tai kosteudelle arka lattianpäällyste (muovimatto,
parketin alusmuovi ym.)
on laatta kuivattava lämmittämällä ennen päällystystä
Maanvarainen betonilaatta
Vanhoja ratkaisuja 1
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 60
Tiivispinnoitteinen maanvaraislaatta, jossa on höyrynsulku
lämmöneristyskerroksen alla (arveluttava ratkaisu).
Valusuojapaperi
Tiivis pinnoite
Betonilaatta
Lämmöneriste
Muovikalvo
Sorakerros
1/2
Maanvarainen betonilaatta
Vanhoja ratkaisuja 2
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 61
2/2
Tiivispinnoitteinen maanvaraislaatta, jossa höyrynsulku on sorakerroksen
alla
Valusuojapaperi
Tiivis pinnoite
Betonilaatta
Lämmöneriste
Sorakerros
Muovikalvo
Vanhoja maanvaraisia alapohjia 3Kaksoislaatta
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 62
• Pohjalaatta usein märkä
• Eristeen alapinta kostea
• Kosteudelle arat eristeet
mikrobivaurioita
• Vuotovedet leviävät laajalle,
eivätkä kuivu
Vanhoja maanvaraisia alapohjia 4Puukansi
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 63
• Laatta usein kostea
• Eristeen alapinta kostea
• Kosteudelle arat materiaalit
mikrobivaurioriski
• Vuotovedet leviävät laajalle
• Höyrynsulusta eristeen
päällä tai kosteuseristyksestä
laatan päällä ei hyötyä
• Laatan alapuolinen
lämmöneristys edullinen
Ryömintätilainen alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 64
Ryömintätilan kosteuslähteitä
Kapillaarinen nousu ja haihdutus maasta
Pintavedet, lammikoituminen
Sisäilman kosteus (pieni vaikutus)
Putkivuodot
1/2
Ryömintätilainen alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 65
Ilmatilan kosteusoloihin vaikuttavat myös :
Ilman vaihtuvuus
Tuuletusaukot ; määrä, sijainti
Ilmatilan yhtenäisyys, korkeus
Puhaltimet
Huom! kesällä ei painovoimaista liikettä
Tuuletusilman kosteussisältö (vuodenajat, sääolot)
Tuuletusilman lämpötila verrattuna maapohjaan
Talvella ilma lämpenee kyllästysvajaus kasvaa, RH laskee
Kesällä ilma jäähtyy kyllästysvajaus pienenee (jopa RH 100 %)
Maan lämpökapasiteetti suuri lämpenee hitaasti
Maanpinnan lämmöneristys
Estää maan lämpötilan nousua kesällä haihdutus hidastuu
Estää tuuletusilman jäähtymistä kesällä kyllästysvajaus säilyy
Kosteutta läpäisevä kuitenkin edullinen ei synny kondenssia
2/2
Ryömintätilainen alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 66
Maan kosteus ja suuri lämpökapasiteetti vaikuttavat voimakkaasti ryömintätilan oloihin
Ilman vaihtuvuus melko vähäistä
Tu = 15 C keskim.
u = 9,5 g/m3
Rh 74 %
Tmaa = 10 C
maa = 9,4 g/m3
I Tilanne kesällä
Tuuletusilma jäähtyy Tr 12 C
r = 9,5 g/m3
(ei muutu)
Homehtumisriski
%8967,10
5,9R
Tmaa < Tu
Esimerkki
Huom!
Ajoittain ryömintä-
tilassa voi olla
100% RH (kesällä)
II Tilanne talvella
Tmaa > Tu
Esim. Tu = -5 C Tmaa = +5 C Tr +2 C
u = 2,7 g/m3 maa = 6,8 g/m3 r = 2,7 g/m3
RH 83 %
Maapohjasta siirtyy kosteutta tuuletusilmaan
%4956,5
7,2R
Ryömintätilainen alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 67
Väärin
Pohjavesi ylhäällä
Vesilammikoita
Puutteellinen tuuletus
Ei salaojitusta
Ulkopuolinen maan pinta
ylhäällä
Ryömintätilaiset alapohjat
Vanha purueristetty alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 68
• Kesäisin ilmatilan RH korkea
• Haihdutus maasta,
pintavedet, huono tuuletus
riskejä
• Alapohjan alaosan
homehtumisriski
• Ilmavuodot sisätiloihin
sisäilmahaitat
• Vuotovedet aiheuttavat
nopeasti mikrobivaurion
• Huono lämmöneristys on
kosteusteknisesti hyödyllinen
Ryömintätilainen alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 69
Oikein
Kevytsoralämmöneristys
alentaa maan lämpötilaa
ja vähentää haihtumista
(myös routaeristys)
Bitumihuopakaista
Höyrynsulku tiiviisti
Kosteuden
kestävä, lämpöä
eristävä
tuulensuojalevyTuuletusaukot
Kantava betoni / puulattia
Vanha VTT:n ohje 1970-luvulta
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 70
Rakennuskosteuden vaikutus, betonin ylär. korkea RH talvisin
Ryömintätilaiset alapohjat / Betoni 1Päältä eristetty
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 71
Riskejä:
• Eristeen alapinta ja kantava
laatta kosteita
• Vuotovesien leviäminen
kantavan laatan päällä
Ryömintätilaiset alapohjat / Betoni 2Alta eristetty
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 72
• Betonirakenne lämmin ja
kuiva
• Tuuletusilma ei jäähdy
merkittävästi kesällä, joten
sen kyllästysvajaus säilyy
• Kylmäsillat katkaistu KS
Ryömintätilainen alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 73
Eristys- ja tiivistysnäkökohtia
1. Alustatilan suhteellinen kosteus on kesällä korkea
• hyvä eristys poistaa lämpötilaeron alapohjan ja ilmatilan väliltä
=> alapohjarakenteen alaosa kosteampi
2. Alustatilan lämpötila on talvella vain lyhytaikaisesti alle 0 astetta ja
ilmavirtaukset alapohjan pinnoilla ovat pienet
• eristyksen parantamisen todelliset hyödyt eivät kovin merkittäviä
3. Ilmatiiviys tärkeää: rakenne alipaineinen, haitallisten aineiden pääsy
sisäilmaan estettävä
4. Maapohjan lämmöneristys hyödyllistä, koska tällöin
tuuletusilma ei jäähdy yhtä paljon (ja RH ei siten nouse) ja
viileämpi maa haihduttaa kosteutta vähemmän
5. Betonirakenteet tulisi eristää alapuolelta
Vanhoja kellarin
seiniä
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 74
Kellarin sisäpuolinen puurunko ja pesutila
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 75
Kosteusteknisen toimivuuden saavuttamiseksi käytetyt keinot
kellarin seinän ns. käännetyssä rakenteessa
76
1 Vedenohjaus poispäin, tiivis pintamaa, ei kattovesiä
täyttöihin.
2 Hyvin vettä läpäisevä täyttö joka johtaa vajovedet nopeasti
salaojaan.
3 Salaojitus, sijoitus rakenteiden tason alapuolelle.
4 Kapillaarikatko kapillaarisen maan ja rakenteiden välissä.
5 Yhtenäinen vedeneristys, joka on samalla ilmansulku.
Seinän rakennuskosteus kuivuu sisäänpäin.
6 Ulkopuolinen lämmöneristys (esim. XPS tai EPS), jolloin
sisäpuolen rakenteet ovat lämpimiä eikä sisäilman kosteuden
tiivistyminen ole mahdollista.
7 Laatan alapuolinen lämmöneristys, laatta lämmin ja kuiva,
alapohjassa ei höyrynsulkua, joten rakennuskosteus
poistuu aluksi myös alaspäin.
8 Alapohjarakenne ja liitokset tehdään ilmatiiviinä.
9 Vesihöyryä läpäisevä lattianpäällyste, rakenne
pystyy kuivumaan myös sisäänpäin.
10 Kapillaarikatko anturan ja seinän liitoksessa.
11 Suodatinkangas tarvittaessa, kaivupinnan
kallistus salaojiin.
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti
Perusmuurin toimivuuden varmistaminen
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 77
• Pintavesien ohjaus ja tiivis kerros maan pintaan
• Salaojitussorakerros sokkelin ulkopuolelle
• Salaojitus anturan alapinnan tason alapuolelle
• Kapillaarikatko anturan alle
• Lämmöneristyksen yhtenäisyys
• Ilmatiiviys sokkelin / ulkoseinä / lattia liitokseen
• Ulkopuolinen kosteudeneristys (tarvittaessa)
• Routaeristys
• Ulkoseinän vedenpoisto ja tuuletus
• Ei kosteusherkkiä materiaaleja kostumisriskikohtiin
• Ei valesokkelia
• Maanpinta >300 lattiatasoa alempana
2/2
Betoniseinän perusmuuri
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 78
Betonirakenteinen tuulettuva alapohja
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 79
Vanhoja perusmuureja: -60 - 70-luvun ohjeita
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 80
1/2
Märkätilojen suunnittelu
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 81
Rasituksia
Käyttövesi lattiapinnoille
Roiskevedet seinäpinnoille
Korkea vesihöyrypitoisuus ja lämpötila
(suihku, sauna, pyykin kuivaus)
Kondenssi
Rakenteiden liikkeet ja halkeilu
Laastien alkalisuus
Märkätilojen yleissuunnittelu
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 82
Kosteushaittojen estäminen
Toimiva ilmanvaihto
Koneellinen, jatkuvatoiminen
Tuloilmareitit, esim. ovien alta
Lattialämmitys
Lattiapinnan kuivuminen nopeasti
Ilman liike
Roiskevesisuojaus
Suihkukaapit, seinät
Vedeneristyksen ylösnosto ovien kohdilla
Veden valuminen seinä- ja ovipinnoilta märkätilan puolelle
Märkätilojen yleissuunnittelu
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 83
Lattiakaivot kaikkiin märkätiloihin, myös pesukoneiden yms.
kohdille, lattioiden kallistus kaivoihin, ei lammikoitumista
Rakenteet :
Vedeneristys
Kuivumismahdollisuus
Kosteudenkestävyys
Jäykkyys
Pienet liikkeet
Märkätilojen rakenteet
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 84
Yleisiä vaatimuksia
Lattia- ja seinäpintoihin vedeneristys
Jäykkyys
Materiaalien kosteudenkestävyys, mielellään kivirakenne
Kuivumismahdollisuus
Kuivaan tilaan avoin
Tuuletusväli tarvittaessa rakenteen sisään
Ei kahta tiivistä kerrosta joiden väli ei voi kuivua
Veden poistuminen lattiapinnoilta:
kallistus lattiakaivoihin 1 : 100 . . . 1 : 50
Märkätilojen rakenteet
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 85
Vuotovesien haitat mahdollisimman pienet: mielellään
kivirakenne
Vedeneristeiden
Vesitiiviys
Joustavuus, halkeaman silloituskyky
Alkalin- ja lämmönkestävyys
Kosteuden kestävyys
Saumojen ja liitosten tiiviys
Lattiakaivoliitos oltava toimiva
Laatoitus tai vedeneristyslaasti ei ole vedeneristys !
Mahdollisimman vähän läpivientejä vedeneristyksen läpi
Kosteudenkestävät tasoitteet, kiinnityslaastit, liimat ym.
Saunan sisäpinnan puuverhousten tuuletus, alumiinipintainen
höyrynsulku jonka alle lämmöneristys
Vedeneristys telattavalla massalla
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 86
Muurattu märkätilan seinä/maanvarainen lattia
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 87
Pesuhuoneen ja saunan välinen seinä
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 88
Kevytrakenteinen
pesuhuoneen ja
saunan välinen
seinä
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 89
Kosteussulku molemmin puolin ei kuivumismahdollisuutta.
Monissa vanhoissa rakennuksissa seinien puurungot ulotettu lattiatason
alapuolelle lahoriski.
Pesuhuoneen ja saunan välinen seinä
90
Vanha virheellinen ratkaisu
AlumiinipahviSauna
VedeneristePesuhuone
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti
Pesuhuoneen ulkoseinä puutalossa
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 91
Märkätila puuvälipohjan päällä
TTY Rakennustekniikka Prof. Matti Pentti 92