1Poljin 1/2014

20141

PYÖRÄILYSTÄ VALTAVATALOUDELLINEN HYÖTY

KOULUMATKOISTATUTKITTUA TIETOA

PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA

2 Poljin 1/2014

Poljin 1/2014Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti.

Kansikuva: Antero Aaltonen

Seitsemästoista vuosikerta.ISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti Hirvonenmatti.hirvonen@poljin.fi

Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fi

Pyöräilykuntien verkosto ryToinen linja 1400530 Helsinki

Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriöSuomen Kuntaliitto

Poljin 2/2014 ilmestyy maaliskuussa viikolla 12. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 28.2.2014 mennessä.

pääkirjoitus

Suomen pyöräilyolosuhteiden parantamisessa tarvitaan kannustavia esimerk-kejä. Mitä enemmän niitä saadaan kotimaasta, sen parempi. Valtion ja monen kunnan itselleen erikseen asettama tavoite pyöräilyn merkittävästä lisäämi-sestä onnistuu vain, jos pyöräilystä tehdään tarpeeksi nopea, mukava ja käy-

tännöllinen kulkutapa. Tässä yhtälössä keskeinen rooli on pyöräilyväylillä, joiden pitää olla jatkuvia, johdonmukaisia, suoria, houkuttelevia ja turvallisia.

Suomessakin on nyt ryhdytty suunnittelemaan pyöräilyn laatuväyliä (valtaväyliä, pikateitä, laatukäytäviä, pääpyöräteitä) ja hyvä niin. Helsinki ennätti jo keksiä omille laatuväylilleen sopivan nimen – ensimmäinen Baana avattiin kesällä 2012. Kaupungin eri osat yhdistävä ”baanaverkko” on tavoitteena rakentaa lähitulevaisuudessa ja kau-punginhallituksen alkuvuodesta hyväksymän pyöräilyohjelman mukaan rahoituskin on järjestymässä.

Hyvinkäällä avattiin marraskuussa Hankopaana. Rautatieaseman ja Hiiltamon alu-een työpaikkakeskittymän yhdistävä tasainen, suora ja maisemallisesti palkitseva Han-kopaanan uusi pyörätie on vain 1,2 km, mutta kaupunkilaiset ottivat sen heti avajais-päivänä innostuneesti omakseen. Laadukas pätkä palvelee niin työmatkalaisia kuin iäkkäämpiäkin arkipyöräilijöitä. ”Mahtavan hyvä, tasainen, ei vastamäkeä,” kommen-toi tuoreeltaan Risto Moilanen, 81 vuotta.

Hankopaana syntyi Hyvinkään asuntomessujen kylkiäisenä, kun messujen pysä-köintipaikalle tehtiin asvaltoitu tie. Hangonradan vieressä kulkevan väylän varteen on nousemassa myös uusi Hangonsillan asuinalue, joka tuo varmasti lisää käyttäjiä Han-kopaanalle.

Hyvinkään Hankopaanan tapauksessa toteutui myös eräs merkittävä pyöräilyn edis-tämisen periaate: pyöräilijät tulee saada huomaamaan olosuhteiden parantuminen. Se lisää pyöräilyä selvästi enemmän kuin pelkkä olosuhteiden parantaminen. Tämä hol-lantilaisten tutkima ja todella korkealle priorisoima periaate jää usein liian vähälle huo-miolle. Hankopaanan avauksen yhteyteen järjestettiin onnistuneesti Hyvinkään talvi-pyöräilykauden avajaiset ja paikallinen medianäkyvyys asialle oli kiitettävää.

Pyöräilyn infrastruktuuri Suomessa kaipaa todella kipeästi laatutason nostoa. Siksi pienetkin edistysaskeleet ilahduttavat suuresti.

Matti Hirvonenpäätoimittaja

HYVINKÄÄN PAANA

3Poljin 1/2014

Sisällysluettelo:Welleniuksesta vaakunaan............................................................................4Pyöräilystä valtava taloudellinen hyöty...........................................................6Talvipyöräily yllätti myönteisesti Kokkolassa...............................................8Pyöräilyväylien kunnossapito kannatta ........................................................10Koulumatkoista tutkittua tietoa......................................................................12180 kiloa kirjallisuutta lihasvoimin.................................................................14

Poimintoja Mϋnchenin apulaiskaupunginjohtaja Hep Monatze-derin haastattelusta Wienin Velo-city -konferenssissa 2013:

Vuonna 2009 Mϋnchenin kaupunki hyväksyi pyöräliiken-teen edistämisohjelman. Sen pohjalta pyöräilyyn käytetyt mää-rärahat ovat kolminkertaistuneet. Ohjelmassa asetettiin tavoit-teeksi, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus vuonna 2015 olisi 17 prosenttia. Tämä tavoite saavutettiin kuitenkin jo 2011 ja uudek-si tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin 20 prosenttia.

Ohjelma sisälsi myös paljon kehutun kampanjan ”Pyöräily-pääkaupunki Mϋnchen”. Vuodesta 2010 kampanjaan on käytet-ty 1 M€ vuodessa. Aluksi monet pitivät sitä rahanhaaskauksena haluten käyttää nämäkin rahat pyöräilyinfran rakentamiseen. Markkinointikampanja on kuitenkin osoittautunut menestyk-seksi. Esimerkiksi viime kesäkuussa Pyöräily-yöhön osallistui ennätykselliset 8000 pyöräilijää. Jonot säännöllisesti tarjottui-hin pyörien tarkastustilaisuuksiin ovat aina pitkät. Pyöräilyn muotishow’t ja kirpputorit ovat olleet suosittuja samoin kuin äs-kettäin käynnistetyt uusien asukkaiden pyöräretket. Pyöräilyn

MÜNCHEN JA SAKSA EIVÄT POLJE PAIKALLAAN

PYÖRÄILY JA JOUKKOLIIKENNEINNSBRUKCIN liikennevirasto IVB (Innsbruck Traffic Bureau) on sitoutunut kahdeksaan pyöräilyaloitteeseen: pyörien vapaa kuljettaminen busseissa ja raitiovaunuissa, kaupunkipyöräjär-jestelmä, pyöräilyluentoja ja -koulutusta, yritys- ja virkapyöräi-lyn edistäminen, painetut kartat ja muu informaatio pyörä-jouk-koliikenneyhdistelmästä Innsbruckissa sekä ilmaisia pyörien kuntotarkastuksia ja rekisteröintiä tarjoava kampanja.

Toimenpiteet ovat lisänneet joukkoliikenteen matkustaja-määriä 20 prosentilla vuodesta 2000 ja pyörämatkojen kulku-muoto-osuus on noussut 20 prosenttiin. Samalla henkilöautojen määrä asukasta kohden on laskenut. Innsbruckissa on ympäröi-vät lähiöt mukaan lukien 180 000 asukasta.

Kaupunkien pitäisi ymmärtää, miten eri kulkumuodot vai-kuttavat kaupunkiin ja sen rakenteeseen. Sen jälkeen niiden täy-tyy priorisoida eri kulkumuotoja sen mukaan, miten ne toteutta-vat kaupungin arvoja ja päämääriä. On myös huomioitava, että eri kulkumuodot ovat toisiaan täydentäviä.

WIENIN ”Urban Lakeside” on tällä hetkellä yksi suurimpia kaupunkikehityshankkeita Euroopassa. Sen kerrosalatavoite on 2.2 milj. krs-m². Kestävää liikkumista koskevan visioon sisältyy:

monimuotoisuus on myös lisääntynyt ja esimerkiksi tavarapyö-rät, taittopyörät ja tuunatut pyörät tulleet katukuvaan jäädäk-seen.

Mϋnchenissä pidetty Velo-city-konferenssi 2007 sai aikaan voimakkaan asennemuutoksen pyöräilyn hyväksi ja ilman sitä ei edellä mainittua pyöräilyohjelmaa olisi ehkä hyväksyttykään. Mϋnchenin suurin liikenteellinen haaste on tällä hetkellä sen voimakkaasta kasvusta johtuvat kapasiteettiongelmat ja tähän-kin pyöräily auttaa.

Vuosina 1992 - 2012 Mϋnchenissä oli 2 M€ erillismääräraha pyöräliikennejärjestelyihin, mutta niitä tehtiin myös osana mui-ta liikennejärjestelyjä. Nyt kaupunki on korvamerkinnyt liikku-misen ohjauksen rahoista vuosittain 4,5 M€ pyöräilylle. Saksan liikenneministeriö on ehdottanut valtakunnallisessa pyöräilyoh-jelmassa, että pyöräilyyn käytettäisiin 15 €/asukas vuodessa. Tämä tarkoittaisi Mϋnchenissä, jossa on 1,4 miljoonaa asukasta, noin 21 M€ / vuosi pyöräilyn edistämiseen.

• uusi metrolinja heti alusta alkaen• pysäköintipaikkoja rajoitetaan • pysäköintilaitokset saman matkan päähän asunnoista kuin joukkoliikennepysäkit• runsaasti pyöränsäilytystilaa rakennuksiin• runsaasti pyörä- ja kävelyteitä• rahasto avustamaan kestävää liikkumista• vuokrapyöräjärjestelmä• ”Mobility card”, eräänlainen liikkumistarjouksien luottokortti • yhteiskäyttöautopalvelu• paikallinen jakelupalvelu ”Hallo Dienstmann”

SVEITSISSÄ pysäköintinormi sallii pakollisten autopaik-kojen vähentämisen, jos alueen pyöräily ja joukkoliikenneolo-suhteet ovat hyvät. Sveitsin valtion rautateiden mukaan pyörä – junamatkustajat ovat uskollisimpien matkustajien joukossa ja siksi he antavat etusijan pyörillä tulijoille autoilijoihin nähden. Yleisiä pyöräpaikkoja on Sveitsin asemilla nyt 87000 ja niitä li-sätään vuoteen 2019 asti 2500 kpl/v.

Teksti: Antero NaskilaLähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine

4 Poljin 1/2014

W elocipedi eli suomeksi ”pika-jalka” on erään uuden kulku-neuvon nimi, joka joku aika

sitten on keksitty Ranskan maalla. Sen rakenne on hywin yksinkertainen. Sii-nä ei ole paljo muuta kuin kaksi pyörää, jotka owat asetetut samaan linjaan, toi-nen etu-, toinen takapuolelle, aiwan niin kuin waunuissa toisen siwun pyörät. (Sanomalehti Hämäläinen 5.5.1869)

Polkupyörä kehittyi Ranskassa 1860-luvulla, ensimmäiset tiedot siitä julkaistiin Suomessa ruotsinkielisessä sa-nomalehdistössä syksyllä 1867 Pariisin maailmannäyttelystä lähetetyissä rapor-teissa. Kuitenkin vasta 1869 velocipedis-tä alkoi tulla muoti-ilmiö eri puolilla Eu-rooppaa. Suomenkielisessä lehdistössä tieto polkupyöristä alkoi levitä nopeasti, kun Uusi Suometar julkaisi siitä uutisen huhtikuun puolivälissä 1869. Alkuinnos-tuksen jälkeen seurasi taantuma. Teiden kunto ei suosinut pyöräilyä eikä tasapai-noilukaan kahdella pyörällä ollut aina

WELLENIUKSESTA VAAKUNAAN

Hämeenlinnalaisia polkupyöräilijöitä, pyörämerkkejä ja pyöräkauppoja 1886-1973, 100 s. Mikko Kylliäinen / Vanhat Velot ry, Vammalan kirjapaino 2013

helppoa, vaikka lehdistö esitteli ajatuksia pyörien hyötykäytöstä esim. tavarankul-jetuksessa.

Suomessa polkupyörän läpimurto ta-pahtui 1880-luvulla. V. 1885 Hämäläi-sessä oli urheilu-uutinen: Sporttia. Nel-jä nuorta miestä luutn. O. Lucander, kauppias L. Krogius nuor., konttoristi H. Uschakoff ja hra W. Edlund lähtiwät Helsingistä paripäiwää sitten polkupyö-rällä Hämeenlinnaan. Tuon 12 peninkul-man 1 wirstan pituisen matkan kulkiwat he 12 tunnissa 30 minuutissa.(1 virsta on 1067 m).

Pyörämatkat olivat usein kunnioi-tettavan pitkiä. Vauhdin parantamisek-si ennen ketjuvedon yleistymistä suuren-nettiin etupyörää, mikä teki pyöräilystä myös vaikeampaa. Lehdissä pyöräilyä ku-vattiin sanoin ”uljailu”, ”ripeys” ja ”reip-paus”. Pyöräilyä harrastivat erityises-ti opiskelijat, mutta myös sotaväessä oli pyöriä.

Hämeenlinnalainen seppä Wellenius julkaisi helmikuussa 1886 Hämäläisessä ilmoituksen: Uusi troska hyvässä kun-nossa ja welosipediä myytävänä halvas-ta hinnasta O. W. Welleniuksella. Kaik-kiaan Wellenius teki noin parikymmentä korkeaa pyörää, jotka olivat hinnaltaan vain viidenneksen ulkomaisista pyöristä. Niiden valmistus loppui vähitellen, kun ulkomaiset matalat ketjuvetoiset pyörät tulivat markkinoille. Ensimmäinen tällai-nen matala pyörä lienee ollut Hämeenlin-nassa koulunsa käyneellä I. K. Inhalla v. 1886. Tuohon aikaan itse tai sepän teke-miä pyöriä on arvioitu olleen saman ver-ran kuin ulkomailta tuotuja pyöriä.

Polkupyöräilijät olivat perustaneet 1880-luvulta alkaen suurimpiin kaupun-keihin yhdistyksiään ja vuonna 1897 pe-rustettiin sitten Suomen Syklistiliitto, jonka tarkoitus oli ”työskenteleminen matkailuretkien helpottamiseksi polku-

pyörällä sekä polkupyöräilijäin oikeuksi-en laajentamiseksi maassamme”. Sen jä-senmäärä ylitti 600 henkilöä 1901, mutta laski sen jälkeen. Yleensä pyöräkauppiaat olivat liiton jäseniä.

Kaupungin polkupyöräilijöitä huo-mautetaan siitä, että kaikkien polku-pyörien tulee tästä lähtien olla nume-rolewyllä warustettuina. Niitä saa täkäläisestä poliisikamarista lunastaa 50 pennistä kappaleelta (Hämeen Sa-nomat 18.5.1904). Rekisteröinti tapahtui poliisilaitoskohtaisesti ja siitä määrättiin kaupunkien poliisijärjestyksissä. Esim. Helsingissä pyörät merkittiin rekisteriin vuodesta 1905 alkaen, Vaasassa 1898, Turussa 1909 ja Tampereella 1913, jossa rekisteröinnistä luovuttiin vasta 1953.

Pyöräliikkeet alkoivat koota omia merkkejään ulkomaisista osista 20-lu-vulla ja pyörien kotimaisuusaste lisääntyi vähitellen. Lamavuosien jälkeinen 30-lu-vun loppupuoli oli pyöräteollisuudella ja -kaupalle hyvää aikaa. Kahden jo olemas-sa olevan runkoja valmistaneen tehtaan lisäksi aloitti kaksi uutta tehdasta. Teh-taat myivät itse vuosittain noin 30 000

Vanhat Velot jatkaa ansiokasta pyöräilykulttuurisarjaansa uudella teoksella, joka tällä kertaa liittyy paikalliseen pyöräilykulttuuriin, mutta kuvaa hyvin myös yleistä pyöräilyn kehitystä Suomessa.

Teksti: Antero Naskila

5Poljin 1/2014

Sähköpyörien käytön edistämistäEU-rahoitteisen Pro-E-bike -projektin tarkoituksena on käyn-nistää seuraavan 2,5 vuoden aikana useampia sähköavusteisiin polkupyöriin liittyviä pilottihankkeita Euroopassa (Kroatiassa, Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Por-tugalissa). Projektin tarkoituksena on tutkia, miten sähköavus-teisia voidaan hyödyntää tavaroiden ja ihmisten kuljettamisessa. Lisäksi etsitään sähköpyörien mahdollisuuksia tukea yritysten ja

Lyhyesti

Innovatiivinen kiertoliittymä HollantiinZwollessa on tehty kiertoliittymä ensisijaisesti pyöräilijöiden käyttöön. Ajatus lähti sii-tä, että pyöräilijät ruuhkautuvat risteyskohtaan, jossa oli paljon kääntyviä autoja ja läpi-liikennettä. Helpotusta yritettiin tuoda asentamalla pyöräilijöille valoetuisuuksia, mut-ta se ei riittänyt.

Zwollen liikennesuunnittelija Marieke van Brusselin mukaan idea pyöräilijöiden kiertoliittyästä lähti asukkaalta. Suunnittelijat ja virkamiehet innostuivat ratkaisusta ja se päätettiin toteuttaa pilottimaisella kokeilulla. Ennen sekä pyöräilijät että autoilijat saivat kääntyä risteyksessä normaaliin tapaan molempiin suuntiin. Uuden kiertoliit-tymän rakentamisen jälkeen vain pyöräilijät voivat käyttää koko kiertoliittymää, kun autoilijoiden kulku on rajoitettu ajamiseen suoraan tai oikealle. Autojen vasemmalle kiertäminen on estetty ympyrän halkaisevalla keskisaarekkeella, jossa on pyöräkaistan levyinen aukko. Kiertoliittymän kustannukset olivat noin 500 000 euroa. Suunnitteli-joiden mukaan on hyvä korostaa sen pienempää tilantarvetta verrattuna perinteiseen kiertoliittymään.

Uudistunut kiertoliittymä lisää pyöräilijöiden palvelutasoa ja haastattelujen perus-teella asukkaat pitävät uudistusta hyvänä ja kokevat sen turvalliseksi. Kokeilu on pilotti, jonka toimivuutta seurataan ja mahdollisesti laajennetaan muihinkin kiertoliittymiin.

Lähde ja video valmiin kiertoliittymän toiminnasta: www.fietsberaad.nl Lisää tietoa ja kuvia: http://bicycledutch.wordpress.com/2013/08/26/ex-perimental-bicycle-roundabout-in-zwolle/

Alue ennen uutta kiertoliittymää.

Uusi liittymä ja suunnitelma uudesta kiertoliittymästä. Ympyrän halkaiseva vihreä rai-ta kuvaa betonista keskisaareketta joka estää autoja ajamasta vasemmalle. Punaisella merkityt ovat pyöräkaistoja ja pyöräteitä.

julkisen hallinnon toimintaa. Tavoitteena on, että sähköpyöriä hyödynnettäisiin useammin fossiilisilla polttoaineilla kulkevien ajoneuvojen sijaan. Projektin kuulumisia lähetetään uutiskirjei-den kautta, jotka kaikki halukkaat voivat tilata projektin nettisi-vujen kautta. Poljin-lehti seuraa projektin kulkua.

www.pro-e-bike.org

pyörää, minkä lisäksi ne valmistivat lähes 50 000 runkoa tukkuliikkeille ja osak-si myös paikallisille kauppiaille ja pyö-räkorjaamoille. Kotimaisten runkojen li-säksi oli vielä suuri määrä tuontipyöriä. Suomesta tunnetaan yli 800 pyörämerk-kiä, mutta todennäköisesti niitä on ollut yli tuhat, Hämeenlinnastakin tunnetaan yli 20 omaa pyörämerkkiä.

Talvisodasta alkoi pyörien osal-ta kymmenvuotinen pulakausi. Kansan-huoltoministeriö arvioi, että 1939 Suo-messa oli ollut noin 600 000 pyörää ja 30 000 henkilöautoa. Sotavuosien aikana pyörien määrä laski noin 250 000:een. Kun pyörien osia taas sai, myös Hämeen-linnassa tuli liikkeiden välille kova kilpai-lu kootuissa pyörissä. Lehti-ilmoituksis-sa kehuttiin oman merkin paremmuutta ja jopa hieman mollattiin kilpailevan liik-keen pyöriä. Vuonna 1952 polkupyöriä myytiin Suomessa yli 200 000 kpl. Ko-timaisia pyöriä valmistui niiden huippu-vuonna 1955 lähes 120 000 kpl. Autoi-lun kasvaessa 1960-luvulla pyörämyynti väheni ja monet liikkeet ehtivät lopettaa toimintansa ennen 70-luvulla alkanutta pyöräilyn uutta nousukautta. Hämeen-linnalaisten omien pyörämerkkien tarina päättyi vuonna 1973 ”Vaakunaan”.

Teos on hyvin rytmitetty aihepiireit-täin ja ajanjaksoittain ja ilmavasti taitet-tu. On hauska idea ottaa aina kunkin lu-vun alkuun paikallisesta sanomalehdestä lainattu asiaa koskeva juttu. Teosta voi suositella kaikille pyöräilyn historias-ta kiinnostuneille sekä tietenkin kaikille, joilla on tai on ollut tekemistä Hämeen-linnan kanssa. Kirjan hinta on 20 euroa ja sitä saa kirjakaupoista sekä Pikajalan myyntipaikoista, kuten Töölön Pyörästä, Linnan Pyöräverstaalta, Mobiliasta ja Ve-honiemeltä.

6 Poljin 1/2014

Joensuun kunnianhimoisen kävelyn ja pyöräilyn edistämistyön taloudellinen arvo antaa lisää puhtia hyvien suunnitelmien toteuttamiselle. Myös keskustan liikennesuunnitelman toteuttamisesta saadaan suuret hyödyt.

PYÖRÄILYSTÄ VALTAVA TALOUDELLINEN HYÖTY

Teksti ja kuvat: Noora Airaksinen ja Virpi Ansio, Sito Oy

Joensuussa hyödynnettiin Maailman terveysjärjestön kehittä-mää HEAT-työkalua (Health Economic Assessment Tools for walking and for cycling), jolla voidaan arvioida kävelyn ja pyö-räilyn terveysvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta. Arviot euromääräisistä terveyshyödyistä tuovat konkreettista lisätie-toa Joensuun kävelyn ja pyöräilyn edistämistoiminnan tueksi. Varsinaisen laskentatyön lisäksi arvioitiin myös HEAT-työkalun käytettävyyttä ja kehittämistarpeita.

Joensuun laskennat tehtiin tilanteille, joissa kävely- ja pyö-räilymäärät kaupungissa nousevat nykytasosta 10, 20, 30 tai 40 prosenttia. Lisäksi arvioitiin taloudellisten hyötyjen määrä tilan-teille, joissa keskustan liikennesuunnitelmaan sisältyvät kävelyä ja pyöräilyä tukevat toimenpiteet nostavat kävelyn ja pyöräilyn määrää alueella asuvien keskuudessa 10 tai 20 prosenttia. Las-kenta-ajanjakso kaikissa laskennoissa oli Joensuun kaupungin osayleiskaavan aikajänne, vuodesta 2014 vuoteen 2030. Lasken-nan tuottama euromääräinen arvio perustuu kävelyn ja pyöräi-lyn lisääntymisen mukanaan tuomiin terveyshyötyihin, jotka vä-hentävät kuolleisuusriskiä.

Jo 10 prosentin nousu toisi miljoonien vuosisäästöt

Laskentojen perusteella 20 prosentin nousu kävelijöiden mää-rään kaupungissa toisi vuositasolla noin 6 miljoonan euron edestä terveyshyötyjä. Vuonna 2030 saavutettavat kokonais-hyödyt olisivat noin 75 miljoonaa euroa. Vastaava 20 prosentin kasvu pyöräilyn määrässä tuottaisi lähes 4 miljoonan vuotuiset hyödyt ja vuonna 2030 saavutettavien kokonaishyötyjen määrä olisi noin 46 miljoonaa euroa.

Tuloksia voidaan tarkastella myös sekä kävelyn että pyöräi-lyn sisältävänä kokonaisuutena. Jo 10 prosentin nousu molem-pien kulkumuotojen määrissä toisi vuosittain yhteensä reilun 5 miljoonan euron edestä säästöjä. Saavutettavien kokonaishyöty-jen määrä olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoo-naan euroa.

Tarkasteltaessa Joensuun keskustan liikennesuunnitelman toimenpiteiden vaikutuksia, ovat taloudelliset terveyshyödyt las-kentojen perusteella kävelyn osalta runsaat 1,4 miljoonaa euroa ja pyöräilyn osalta lähes 0,9 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli

7Poljin 1/2014

kävelyn ja pyöräilyn määrä nousee suunnitelman toteuttamisen myötä 20 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä saavutettavat kä-velyn kokonaishyödyt ovat vastaavasti runsaat 17 miljoonaa eu-roa ja pyöräilyn runsaat 10 miljoonaa euroa. Liikennesuunnitel-man toimenpiteiden toteuttamisen lisäkustannukset puolestaan ovat noin 12 miljoonaa euroa. Tällä katurakenteiden peruskor-jaamisen lisärahoituksella parannetaan nykyistä ja luodaan uu-denlaista kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria. Vertailuun on otettu lisäkustannukset, koska katujen perusparannus on välttä-mätön toimenpide, joka olisi tehtävä joka tapauksessa.

Laskentatulokset tukevat määrätietoista edistämistyötä

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat Joensuussa nykyta-solla selvästi maan keskiarvoa korkeammat. Tähän tilanteeseen ei ole kuitenkaan tyydytty, vaan kävelyn ja pyöräilyn edistämis-työtä tehdään Joensuussa pitkäjänteisesti ja päämäärätietoises-ti. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on sisällytetty muun muas-sa kaupungin strategiaan sekä kasvusopimukseen.

Laskentatulokset voidaankin nähdä yhtenä oleellisena osa-na ja lisänä Joensuun seudulla käynnissä olevalle järjestelmäl-liselle viisaan liikkumisen edistämistyölle. On erityisen tärkeää tuoda laskentatulokset päättäjien ja johtavien virkamiesten tie-toisuuteen ja päätöksenteon taustatiedoksi. Lisäksi tietoa osoite-tuista terveyshyödyistä ja laskentatuloksista voidaan käyttää esi-merkiksi motivoitaessa asukkaita liikkumaan entistä enemmän jalan ja pyörällä. Tavoitteena on, että arvostuksen lisääntyminen konkretisoituu ajan myötä hankkeiden priorisoinnin kautta yh-

dyskuntarakenteen kehittymisenä kävelylle ja pyöräilylle suotui-saksi ja toisaalta nykyistä suurempien resurssien osoittamisena kestävän liikkumisen brändäys- ja markkinointityöhön.

HEAT-laskentojen tulokset esiteltiin Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hankkeen päätösseminaarin yhteydessä joulukuussa 2013. Päättyneessä hankkeessa toteu-tettiin monenlaisia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja näky-vyyden parantamiseen tähtääviä tempauksia Joensuun seudul-la. HEAT-laskentatulokset osoittavat konkreettisesti, kuinka merkittäviä ja kannattavia kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimet ovat. Joensuussa on vahva tahtotila ja hyvä yhteistyöpohja alu-eella käynnistyneen työn jatkamiselle. Myös uusi edistämishan-ke on vireillä.

Vain osa hyödyistä pystytään laskemaan

Laskentatuloksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että työkalun tuottamat arviot euromääräisistä terveyshyödyistä eivät sisällä vaikutuksia sairastavuuteen muilta osin kuin ehkäistyjen kuole-mien kautta. Jos laskennassa olisi mahdollista ottaa huomioon kaikki sairastavuutta alentavat vaikutukset, olisivat taloudelliset säästöt vielä korkeammat. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että käve-lyn ja pyöräilyn lisääntymisellä on myös muita monenlaisia suo-tuisia vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja viihtyisyy-teen, liikenteen tilantarpeeseen ja liikenteen kustannuksiin sekä päästö- ja melutasoon.

Joensuun laskentatuloksiin sekä HEAT-työkalun käytettä-vyyteen ja kehittämistarpeisiin pureutuva raportti löytyy Kulku-laarista: www.kulkulaari.fi.

Joensuun toritapahtuman päätteeksi järjestettiin pyöräkärrypiknik.

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen kokonaishyöty olisi vuoteen 2030 mennessä yhteensä yli 61 miljoonaan euroa.

8 Poljin 1/2014

Marraskuun Poljin-lehdessä kerrottiin Kokkolan kaupungin ”Lyhyet matkat pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa” hankkeen kokeilujaksojen alkamisesta.

Hankkeessa tehtiin koko henkilöstölle työmatkakysely, josta saatiin paljon tietoa henkilöstön tottumuksista, asenteista ja toiveista työmatkoihin. Kyselyn tuloksia syvennettiin ryhmähaastattelusta. Ryhmähaastattelusta valittiin kolme kokeilujaksoon osallistujaa, jotka ilmoittivat työmatkojen pyöräilylle selkeän esteen.

Susanna Lindforsin ja Reima Nivan kokeilujakso pyöräiltiin marraskuun loppupuolella. Koejakson alussa satoi lunta ja kokeiluviikon aikana vuoroin satoi vettä ja välillä käytiin pakkasen puolella. Pia Järven kokeilujakso ajettiin joulukuun alkupuolella reippaassa pakkassäässä. Kokeilujaksolaiset olivat hyvin sitoutuneita kokeiluun ja pyöräilivät työmatkansa kelistä riippumatta. Taulukkoon on listattu tärkeimmät kokemukset kokeilujaksosta.

TALVIPYÖRÄILY YLLÄTTI MYÖNTEISESTI KOKKOLASSA

Viereinen sivu: Reima ja Susanna sovittavat pyöräilykypäriä, joiden mukavuus yllätti molemmat. Valinnassa opastamassa Pyöräpojat Oy:n Merja Mutka (keskellä).

< Kypärät päässä ja pyörät valmiina. Susanna Lindfors ja Reima Niva valmiina kokeilujakson alkamiseen.

Teksti ja kuvat: Mari PäätaloKirjoittaja on viisaan liikkumisen konsultti ja Valpastin Oy:n toimitus-johtaja.

9Poljin 1/2014

Susanna Lindfors, it-suunnittelija

”Ei töihin voi pyöräillä, kun työpai-kalla ei ole suihkua.”

…saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi.

”En keksinyt hyvää syytä kieltäy-tyä.”

“Tämä pyöräily on oikeastaan ihan leppoista ja kivaa, ainakin hyvällä kelillä. Huomaan hymyileväni ja

joku ärsyttävän pirteä kappale soi päässä.”

Pyöräilyn ympäristösyyt ei niin-kään motivoi, eikä aktiivisesti urheilevalle työmatkan pyöräi-lyllä ole varsinaista merkitystä.

Työmatkojen pyöräilyn suurin anti oli rauhallinen hetki yksin omien ajatustensa kanssa. “Autossa

laitan aina radion päälle, nyt pääl-lä olivat omat ajatukset ja se oli

mukavaa.”

Sosiaalitilat kuntoon!

OsallistujaEste pyöräilylleKokeiletko viikon ajan, jos…Miksi suostuit? Ajatuksia kokeilun aikana Ajatuksia jälkikäteenTerveiset työnantajalle

NÄITÄKYSYTTIIN

Reima Niva, toimistorakennusmestari

Sopiva matka pyöräillä talvella on 0 kilometriä. Ei pidä pyöräilystä

…saat nastarenkailla varustetun Tunturi Ponin käyttöösi

Sitä itsekin mietin… Kokeilunhalu!

Kokeilupyörällä oli kevyt kulkea ja ajotuntuma on näppärä. Hän

mainitsee pyörän olevan merkit-tävässä roolissa työmatkaliik-

kumisessa ja kokee, että hänen nykyinen pyöränsä on sen verran huonokuntoinen, ettei työmatko-jen ajaminen sillä ei olisi järkevä

vaihtoehto.

”Ihmeesti sitä tottuu pyöräilyyn.”

”Saattaisin kesällä, oikein hyvällä kelillä tulla pyörälläkin töihin.”

”Kokemus on ollut mukava. Yhdel-lä lauseella: vähemmän ikävä kuin

luulin.”

Kannustusta ja joukkuehengen luomista vaikkapa yhteisillä tilai-

suuksilla!

Pia Järvi, musiikin ja draaman lehtori

Lasten harrastuksiin kuljettaminen vaatii autoa.

Pyörääsi vaihdetaan nastarenkaat

Nastarenkaiden vaihto on iso kädenojennus.

Lasten kyyditseminen harrastuk-siin kokeilujaksolla vaati järjes-telyitä. Pia kertoi innostuneensa uudestaan työmatkapyöräilystä.

“Nastarenkaat ovat antaneet uutta potkua.” Valmistautuminen työmatkan pyöräilyyn oli yllättä-vän helppoa: “Pakkasella sääs-

tyin ikkunan skrapaamiselta eikä tarvinnut lämmittää autoa.”

Pyöräily jatkuu ympäri vuoden ainakin muutaman kerran viikos-sa. ”Olen tosi iloinen, että pääsin

mukaan tähän kokeiluun”.

”Työmatkapyöräilyyn kannusta-minen voisi tavoittaa laajemman joukon, kuin esimerkiksi kunto-

saliliput.

Konkreettiset vastaantulot kan-nustavat, rohkaisevat ja osoit-tavat, että työnantaja oikeasti

välittää.

10 Poljin 1/2014

Monet kunnat ovat tiukassa ta-loudellisessa tilanteessa pa-kotettuja leikkaamaan ku-lujaan. Teknisellä sektorilla

leikkuri usein heilahtaa katujen ja pyörä-teiden kunnossapidon määrärahan koh-dalla. Naps! Moinen päätöshän on sinän-sä päättäjille helppoa tehdä, sillä eihän väyläverkoston kunnossapidon määrära-hasta nipistäminen vaikuta suoraan ke-nenkään henkeen ja terveyteen. Tai niin-hän sitä ainakin helposti luulisi.

Tapaus ”Oulun pääkallokeli”

Vähäluminen ja leuto alkutalvi 2013 ai-heutti Oulussa tavallista useampia han-kalia liikkumisolosuhteita jalankulkijoil-le ja pyöräilijöille. Hankalimmat kelit erityisesti pyöräilijöille koettiin marras-kuun lopulla 25. – 27.11.2013 välisenä ai-kana. Tiistai-iltana 26.11. vallitsi Oulussa nollakeli ja illan alkutunteina alkoi sataa märkää lunta / räntää. Märkää lunta ker-tyi illan aikana kevyen liikenteen väylil-le muutama senttimetri. Syntyneeseen loskakerrokseen pyöräilijät jättivät men-nessään omat uransa, jotka sitten jäätyi-vät yöllä lämpötilan laskiessa -8 astee-seen muodostaen epätasaisen ja jäisen pinnan.

Tiistai-iltana keskiviikon hankala keli oli täysin ennakoitavissa ja torjuttavissa. Aurauksen toimenpiderajat eivät kuiten-kaan ylittyneet ja moni urakoitsija jätti aurauksen tekemättä. Oulun kaupungin kunnossapidon laatuvaatimuksissa on kuitenkin maininta kyseisten olosuhtei-den osalta: ”Kevyen liikenteen väylillä pinta tulee tasata tilanteissa, joissa po-lanne sohjoutuu ja jäätyy uudelleen pyö-räilyä haittaavan epätasaiseksi.” Urakoit-sijoiden päätös jättää auraus tekemättä

tiistai-illan aikana vaikutti seuraavan kolmen päivän pyöräilymääriin dramaat-tisesti. Kunnossapidon laiminlyönnistä aiheutui suuria tappioita yhteiskunnalle, joita urakoitsijaa sakottamalla ei pystytä lähimailleenkaan korvaamaan.

Oulun tapauksen lyhyt matematiikka

Keskiviikon ja perjantain välisenä aika-na pyöräilyn määrät kahdella Oulun kau-pungin keskustan läheisellä automaatti-sella laskentapisteellä laskivat tiistaihin verrattuna 20 – 38 prosenttia. Koko kau-pungin pyöräilymääriin yleistettäessä (noin 78 000 pyöräilymatkaa/vrk, kes-kipituus 2,9 km) ja kausivaihtelu huomi-oiden (syyskuu/marraskuu 65 %) tämä tarkoitti kolmen päivän aikana noin 140 000 pyöräilykilometrin vähenemää.

Helsingin kaupungin tekemän selvi-tyksen mukaan yksi kilometri pyöräilyä tuo 0,3 – 1,3 euroa hyötyjä yhteiskun-nalle. Oulun tapauksessa laskennassa käytettiin maksimiarvoa 1,3 €/km, sil-lä Oulun verkosto on erittäin kattava ja pyöräily on ylivoimaisesti nopein ja tur-vallinen liikkumismuoto Oulussa kes-kimääräisen pyöräilypituuden (2,9 km)

PYÖRÄILYVÄYLIEN KUNNOSSAPITO KANNATTAA

matkoilla. Näitä laskentaperiaatteita käyttämällä laskettiin yhteiskunnan me-nettäneen kolmena päivä noin 150 000 € pyöräilystä saatavia hyötyjä. Vastaavalla summalla voi palkata kolme terveyden-hoitajaa vuodeksi. Laskelmissa oletettiin pyöräilijöiden siirtyneen muihin kulku-muotoihin Oulun seudun liikennetutki-muksen jakauman mukaisesti (henkilö-auto 83 %, kävely 10 %, joukkoliikenne 7 %).

Mitä tästä opiksi?

Oulun esimerkki osoittaa, että kunnossa-pidon laatutasolla on merkittäviä vaiku-tuksia pyöräilyn määrään ja sitä kautta yhteiskuntatalouteen. Voidaankin sanoa, että kunnossapito on mitä parhainta en-nakoivaa terveydenhoitoa! Oma lukunsa kustannuksiin tulee vielä kaatumistapa-turmien kautta, jota tässä yhteydessä ei tarkasteltu. Kunnan talousarvioesityksiä tehdessä on syytä tiedostaa kunnossapi-don vaikutus liikkumismuotojakaumaan, liikkumisen määrään ja sen turvallisuu-teen. Tarkastelun perusteella on perus-teltua todeta, että etenkin pyöräilyväyli-en kunnossapidon määrärahoja tulisi leikkaamisen sijasta nostaa.

Olosuhteet pyörätiellä keskiviikkoaamuna 27.11.2013

TALVIKUNNOSSAPITOA!

FILLARI BALL SPORTS METSÄSTYSKUNTO RETKI KUVA &

KAMERAGOLF KALASTUS HORSE FAIR

7.–9.3.2014 MESSUKESKUSwww.goexpo.fi • www.facebook.com/goexpo.fi

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Jättimäinen GoExpo muuttaa Messukeskuksen Suomen suurimmaksi urheilu- ja ulkoiluareenaksi. Tempaa itsesi mukaan kymmenien eri lajien upeisiin esittelyihin!

Lue lisää osoitteessa www.goexpo.fi

Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17.

Pääsyliput: 16/10 €. Perhelippu 37 € (2 aik. ja alle 16-v. lapset). Kokoaikalippu 30/20 €. Alle 12-v. vain aikuisen seurassa.

11Poljin 1/2014

Myös urakoitsijoiden toiminta ja sen valvonta on syytä nostaa esille. Onko urakoitsijoiden arvostus jalankulkua ja pyöräilyä kohtaan riittävällä tasolla? Painotetaanko asiaa tarpeeksi latuvaati-muksissa ja urakkaohjelmissa? Pitäisikö talvihoidon valvontaa tehostaa etenkin pyöräilyväylien osalta?

Lisää analysoitua tietoa tarvitaan

Päätöksenteon tueksi tarvitaan analysoi-tua vaikutustietoa kävelystä ja pyöräi-lystä. Monesta kunnasta löytyy nykyisin automaattisia laskentapisteitä, joista saa-daan hyvinkin tarkkaa tietoa kävelyn ja pyöräilyn vaihteluista. Harmittavan mo-nessa paikassa tiedon hyödyntäminen jää tekemättä. Yksinkertaisten eri tietoläh-teiden yhdistämisellä (määrätiedot, sää- ja kelitiedot, toimenpidetiedot) saa no-peasti aikaan hyviä tarkasteluja, mutta nykyisin tähän tärkeään työhön ei tunnu keltään löytyvän aikaa. Olisiko tässä teh-tävien priorisoinnin ja uudelleen resur-soinnin paikka?

Pyöräilijöiden määrät kahdella Oulun kaupungin automaattisella laskentapisteellä 25.11 – 3.12.2013

Oulun esimerkkitapaus laadittiin osana pyöräilykoordinaattorin tehtäviä. Oulun kaupunki on saanut pyöräilykoordinaattorin tehtäviin tukea LVM:n kuntien liikkumisen ohjauksen hankerahasta. Kirjoittaja toimi Oulun kaupungin pyöräilykoordinaattorina vuonna 2013.

FILLARI BALL SPORTS METSÄSTYSKUNTO RETKI KUVA &

KAMERAGOLF KALASTUS HORSE FAIR

7.–9.3.2014 MESSUKESKUSwww.goexpo.fi • www.facebook.com/goexpo.fi

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Jättimäinen GoExpo muuttaa Messukeskuksen Suomen suurimmaksi urheilu- ja ulkoiluareenaksi. Tempaa itsesi mukaan kymmenien eri lajien upeisiin esittelyihin!

Lue lisää osoitteessa www.goexpo.fi

Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17.

Pääsyliput: 16/10 €. Perhelippu 37 € (2 aik. ja alle 16-v. lapset). Kokoaikalippu 30/20 €. Alle 12-v. vain aikuisen seurassa.

Teksti ja kuvat: Timo Perälä, Navico Oy

12 Poljin 1/2014

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen peruskou-lun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammat-tioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille joka toinen vuosi tehtävässä valtakunnallisessa kou-

luterveyskyselyssä selvitetään nykyään myös oppilaiden koulumatkojen pituuksia ja kulkutapoja. Tulokset anta-vat kattavan kuvan nuorten ikäluokkien terveyteen ja hy-vinvointiin liittyvistä asioista.

Vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn vastasi noin 99 000 peruskoululaista (kattavuus 84 % oppilaista) ja 48 000 lukiolaista (kattavuus 70 % opiskelijoista), ammattiop-pilaitoksen opiskelijoista noin 35 000 vastasi kyselyyn, heidän kattavuusprosenttiaan ei pystytä ilmoittamaan. Tässä yhteydessä ammattioppilaitosten tuloksia ei ollut käytettävissä.

Pyöräilyn ja kävelyn määrä selville

Aiempina vuosina kyselyssä on ollut mukana liikunnan harrastamisen tiheyttä ja määriä arvioivia kysymyksiä, mutta uudempia kysymyksiä ovat muun muassa koulu-matkan pituus, kuinka monta minuuttia koulumatkas-ta taitetaan kävellen tai pyöräillen, onko koulumatkalla sattunut tapaturmia, käyttääkö pyöräilykypärää, hei-jastimia tai muita heijastavia vaatteita pimeällä liikku-essaan. Koulumatkasta kävellen tai pyöräillen käytettä-västä ajasta on erottelut keväisin ja syksyisin tai talvisin käytettävän ajan suhteen. Myös sukupuolien väliset erot saadaan selville kuntakohtaisista tuloksista.

Kunnilla on mahdollisuus ostaa kouluterveyskyselyn tulokset itselleen ja useat kunnat näin tekevätkin. Tulok-sista selviää oman kunnan eri koulujen, koko kunnan, maakunnan ja koko maan tiedot. Oman kunnan tulok-sia kannattaa kysyä sivistystoimesta, jos tuloksia haluaa juuri oman kunnan näkökulmasta.

Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan vii-den kilometrin päässä koulusta asuu yhteensä 67 % vas-tanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilo-metrin koulumatkan sisällä.

Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajo-neuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästä koulumatkas-

Koulumatkoista tutkittua tietoa

TÄMÄ TAULUKKO AINAKIN LEHTEEN

Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista korkeintaan viiden kilometrin päässä koulusta asuuyhteensä 67 % vastanneista. Lukiolaisista 52 % prosenttia asuu viiden kilometrinkoulumatkan sisällä.

TÄMÄ MYÖS

Pojat kulkevat koulumatkan useimmin moottoriajoneuvolla kuin tytöt. Johtuen pidemmästäkoulumatkasta, lukiolaiset tekevät hivenen pidempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen.Suurimmat erot ovat lukiolaisten ja peruskoululaisten välillä ovat alle 10 minuutin matkoissapäivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa.

TÄMÄ EHKÄ

Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä väheneetalvella. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolittaiset erot tasoittuvattalven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moottoriajoneuvolla tehtävien matkojen aikakasvaa, pojilla moottoriajoneuvolla tehdyt matka­ajat pienenevät.

Ehkä opiskelijat vaihtavat mopot ja skootterit apostolin kyytiin tai pyörään talveksi?Luonnollisesti myös erilaiset keliolosuhteet pidentävät matka­aikoja talvella.

13Poljin 1/2014

KommenttiKoulumatkaliikuntaa myös kuljetusoppilaille

Ensi näkemältä kysely näyttäisi paljastavan erittäin myönteisen asian. Vaik-ka 33 prosenttia 8. ja 9. -luokkalaisista ilmoittaa koulumatkansa olevan enemmän kuin koulukuljetukseen oikeuttavat viisi kilometriä (joista toki osa ei ole oikeutettu ilmaiseen koulukuljetukseen), ainoastaan 18 prosenttia ilmoittaa, ettei käytä koulumatkalla lainkaan aikaa kävelyyn tai pyöräilyyn. Tarkemmin tutkien selviää, että oletettavasti merkittävä osuus koulukulje-tuksella kouluun kulkevista on valinnut vaihtoehdon alle 10 minuuttia kä-velyä tai pyöräilyä koulumatkalla päivässä. Ja oikein ovat toki valinneet an-netuista vaihtoehdoista – on vaikea tehdä mitään matkaa kävelemättä edes kotiovelta taksille tai pysäkille ja perilläkin joutuu ottamaan aina muuta-man askeleen. Kysymyksessä tällaiseen tulkintaan kannustettiin: ” Ota huo-mioon myös esimerkiksi siirtyminen bussipysäkille ja pysäkiltä kouluun ja kotiin.” Kysymyksenasettelua kannattaisi jatkossa ehkä miettiä vähän toi-sin.

Totuus taitaa kuitenkin olla se, että koulukuljetusten piirissä olevien oppilaiden koulumatkaliikunta on hyvin vähäistä. Kouluverkon harventues-sa kuljetusten piiriin tulevien oppilaiden määrä lisääntyy. Asialle kannat-taisi tehdä jotain.

Yksi keino koulumatkaliikunnan lisäämiseksi olisi suunnitella koulukul-jetukset niin, että ne eivät saapuisi ja lähtisi koulun pihasta, vaan esimer-kiksi puolen kilometrin tai kilometrin päästä koulusta. Koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan välillä voisi kulkea kävelevä koulubussi. Koulubussien vetäjinä voisivat toimia koulunkäyntiavustajat tai opettajatkin, jos koulu-bussin vetäminen laskettaisiin heille palkalliseksi työajaksi. Tällaista mallia suunniteltiin Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun (LiikU) kanssa toteu-tetussa koulumatkaprojektissa. Mallia kokeiltiin 2013 onnistuneesti Velku-alla.

On selvää, että koulukuljetusten jättö- ja lähtöpaikan sijoittaminen kau-emmaksi koulusta saattaa herättää vanhempien vastarintaa. Vastustus läh-tee ajatuksesta, jonka mukaan lakisääteistä oikeutta koulukuljetukseen py-ritään järjestelyllä kaventamaan. Jos samaan aikaan kouluilla ja kunnassa laajemminkin on meneillään säästötoimia – niin kuin tällä hetkellä usein on – liikuntaa lisäävä ja oppimistuloksia parantava hanke saatetaan tulkita jälleen yhtenä vyönkiristyksenä ja palvelun huononnuksena. Hankkeen hy-väksyttävyys on parempi silloin, kun se toteutetaan yhdessä muiden koulu-matkaliikuntaa ja koulupäivän liikunnallistamista lisäävien toimien kanssa. Viestintä ja vanhempien mukaan ottaminen on myös syytä suunnitella eri-tyisen huolellisesti kuljetusoppilaiden koulumatkaliikuntaan kannustami-sen yhteydessä.

Petteri NisulaPyöräilykuntien verkosto ry

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankkeen projektipäällikkö vuosina 2011-2013

ta, lukiolaiset tekevät hivenen pi-dempiä koulumatkoja pyörällä tai kävellen. Suurimmat erot ovat lu-kiolaisten ja peruskoululaisten vä-lillä ovat alle 10 minuutin matkois-sa päivässä, koska lukioverkko ei ole yhtä tiheä kuin peruskouluverkko Suomessa.

Kouluterveyskyselyn mukaan koulumatkaan moottoriajoneuvolla käytetty aikamäärä vähenee talvel-la. Kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen aikamäärien sukupuolit-taiset erot tasoittuvat talven tultua. 8. ja 9. luokkalaisten tyttöjen moot-toriajoneuvolla tehtävien matkojen aika kasvaa, pojilla moottoriajoneu-volla tehdyt matka-ajat pienenevät.

Ehkä opiskelijat vaihtavat mo-pot ja skootterit apostolin kyytiin tai pyörään talveksi? Luonnollisesti myös erilaiset keliolosuhteet piden-tävät matka-aikoja talvella.

Teksti: Mikko NikkiläProjektityöntekijä

TerPS2, Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan osahanke

14 Poljin 1/2014

15Poljin 1/2014

180 KILOA KIRJALLISUUTTA LIHASVOIMIN

Viime kesällä Helsingissä ja Espoossa on havaittu liik-kuvia kolmepyöräisiä pikkukirjastoja. Kirjastotädit ja -sedät lähtivät pois kirjastorakennuksien turvasta maailmalle: puistoihin, meren rannoille, koulupihoil-

le, elokuvafestareille ja PRIDE-kulkueseen. Lihasvoima ja omat intressit veivät ketä minnekin.

Keväällä 2013 Espoon kaupunginkirjasto hankki oman kir-jastopyörän Tapiolaan. Idea on yksinkertainen: kirjasto tuo omat kokoelmat, johon kuuluu kirjojen lisäksi paljon muutakin, ihmisten luo. Esimerkiksi paikkoihin, joihin kirjastoauto ei pää-se, teematapahtumiin, paikkoihin, joissa on toimintaa ja ihmis-virtaa.

Mitä pyöräilevä kirjastotäti tekee merenrannalla?

Meren rannalle on lähdettävä shortseissa ja otettava mukaan mölkky-peli, palloja, kesädekkareita, lasten paksusivuisia kuva-kirjoja, sekä myytäväksi 20 sentin hintaisia poistokirjoja. Kevy-et kirjallisuuskeskustelut ja pallon heitot ovat silloin keskeistä toimintaa.

Kun taas lähdetään Träskändan kartanolle vanhanaikaiset puvut päällä, silloin kirjastolaatikon sisällöstä löytyvät elämä-kerrat, historialliset romaanit ja elokuvat sekä kartanoita käsit-televä kirjallisuus. Tavaraa lähtee lainaksi jo ensimmäisen tun-nin aikana. Lisäksi Fillarikirjastolaisilla on mukana tabletit ja älypuhelimet, joilla esitellään ja harjoitellaan HelMet-kirjasto-jen e-palveluja ja aineistohakua. Mitä voi tehdä taskukirjasto-sovelluksen avulla? Miten lainataan e-kirja tai luetaan e-lehtiä? Mitkä elokuvat ovat saatavilla netin kautta? Entä musiikki?

Samoilla vehkeillä lainataan kirjoja kotiin tai tehdään vara-uksia. Palautuksia ei yleensä oteta vastaan, sillä paluumatka on ylämäkeä.

Täyskuormatulla kirjastopyörällä (180 kg) voi polkea helpos-ti pienikokoinenkin ihminen, sillä salaisuus on sähkömoottoris-sa, jota voi käyttää tarvittaessa. Aina akkua ei kuitenkaan muis-teta ladata edellisen käytön jälkeen. Silloin sisu on ainoa apu. Tai äly.

Mistä idea on peräisin?

Cycling for Libraries on kansainvälinen kirjastoalan konferenssi, jossa kirjastoammattilaisia ja asiakkaita pyöräilee yhdessä noin kymmenen päivää kirjastosta toiseen ja maasta toiseen. Vuonna 2012 kööpenhaminalainen Rasmus pyöräili Vilnasta Tallinnaan fillarikirjastolla. Idea tarttui myös Espooseen.

Tällä hetkellä Espoon kirjastossa on neljä kirjastopyörää: Tapiolan, Sellon, Entressen ja Espoonlahden kirjastoissa. Kolme Babboe-kuljetuspyörää ja yksi Helmkaman Trans 2000- tavara-pyörä. Talvella kirjastopyörävastaavat, tai paremminkin innos-tuneet pyöräilijät, pitävät yhteisen suunnittelutapaamisen, jossa päättävät yhteisistä linjoista. Kaikki ehdotukset ja ideat otetaan mielellään vastaan.

Babboe Transporter-E kuljetuspyörä

MITAT 217 cm pitkä * 88 cm leveä * 110 cm korkeaKULJETUSLAATIKON KUORMITUS 100 kgSATULAN KUORMITUS 100 kgTAVARATELINEEN KUORMITUS 80 kgKULJETUSLAATIKON PITUUS 90 cmTOIMINTASÄDE 40 kmAKUN TYYPPI Litium-ioni polymeeri (24V 10A)MOOTTORI 24V 250W huoltovapaa moottori

Teksti ja kuvat: Katia Shklyar, Entressen kirjaston pyöräilevä kirjastotäti

Rannalle kirjastopyörän kyytiin otetaan kevyttä

kesälukemista.

Pyöräilevä kirjastosetäkin joutuu välillä lukemaan karttaa.

16 Poljin 1/2014

AKAATimo Toivonen 040 335 3378timo.toivonen@akaa.fiESPOOPetri Suominen (09) 816 40240 petri.suominen@espoo.fiFORSSAJenni Järvinen (03) 4141 602jenni.jarvinen@forssa.fiHANKOHannu Simelius 040 581 5065hannu.simelius@hanko.fiHELSINKIMarek Salermo (09) 3103 7123 marek.salermo@hel.fiHYVINKÄÄKimmo Kiuru (019) 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fiHÄMEENLINNAHannu Sainio (03) 621 2318hannu.sainio@hameenlinna.fi JANAKKALAHelena Luoti (03) 680 1279helena.luoti@janakkala.fiJOENSUUJarmo Tihmala 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINAJyrki Lappi (02) 588 4800jyrki.lappi@kaarina.fiKANGASALAMarkku Lahtinen (03) 3777 349 markku.lahtinen@kangasala.fiKARVIASirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fi

KOKKOLACarita Laitala 044 780 9300carita.laitala@kokkola.fiKRUUNUPYYKaisa Karlström (06) 8343 405kaisa.karlström@kronoby.fiLAHTI Matti Hoikkanen (03) 8142 428 matti.hoikkanen@lahti.fiLAPPEENRANTAMauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fiLEMPÄÄLÄJaakko Hupanen (03) 3744 600 jaakko.hupanen@lempaala.fiLIEKSAJarmo Honkanen 040 104 4113jarmo.honkanen@lieksa.fiLIETOMika Närvi (02) 4873 3254 mika.narvi@lieto.fiLOHJATimo Mäkinen (019) 369 4435timo.makinen@lohja.fiLOVIISAMarkus Lindroos 050 382 7550markus.lindroos@loviisa.fiNURMIJÄRVIPia Korteniemi 040 317 2311pia.korteniemi@nurmijarvi.fiOULUJorma Heikkinen 044 703 2112 jorma.heikkinen@ouka.fiPARAINENMartti Nilsson 040 537 9000martti.nilsson@parainen.fiPERHOJukka Hillukkala 040 051 7380jukka.hillukkala@perho.comPIRKKALATero Vesanto 050 304 6390 tero.vesanto@pirkkala.fi

PIETARSAARIBen Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fiPORISanna Välimäki 044 701 4180 sanna.valimaki@pori.fiPORVOOHanna Linna-Varis (019) 5202 814hanna.linna-varis@porvoo.fiORIVESIPäivi Valkama 050 329 5303paivi.valkama@orivesi.fiRAASEPORIJan Gröndahl 040 5320392jan.grondahl@raasepori.fiRAISIOMarja Uusitalo (02) 434 3401marja.uusitalo@raisio.fiRAUMALeena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 4926aili.tuppurainen@riihimaki.fiSEINÄJOKIKeijo Kaistila, (06) 416 2230keijo.kaistila@seinajoki.fiTAMPERETimo Seimelä 040 758 2104 timo.seimela@tampere.fi TAMPEREEN KAUPUNKISEUTUKatja Seimelä 040 503 4237 katja.seimela@tampereenseutu.fiTURKUHarry Jakkola 050 558 9234 harry.jaakkola@turku.fiTUUSULARisto Kanerva (09) 8718 2220 risto.kanerva@tuusula.fiUUSIKAUPUNKIKari Koski (02) 845 151kari.koski@uusikaupunki.fi

UTAJÄRVIHannele Karhu 0500 584 506hannele.karhu@utajarvi.fiVAASASiri Gröndahl (06) 3254 214 siri.grondahl@vaasa.fiVANTAATimo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fiYLÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412 arto.huovila@ylojarvi.fiELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTOErika Helin (020) 422 4002 erika.helin@ely-keskus.fiHELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 5940petri.sipila@hepo.fiHSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela 040 196 8715helena.suomela@hsl.fiKAMPIN SUUTARIHannu Heiskanen 0400 428 325hannu.heiskanen@htp-palvelut.com LINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282 sakari.somerpalo@linea.fiLUONTO-LIITTO RYLeo Stranius 040 754 7371leo.stranius@luontoliitto.fiMOTIVA OYSara Lukkarinen 040 672 1284sara.lukkarinen@motiva.fiNAVICO OYTimo Perälä 040 7060415 timo.perala@navico.fiOVELLA OYMika Laukkonen 0505693923 mika.laukkonen@ovella.fi

RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 reijo.vaarala@ramboll.fiSITO OYJussi Nykänen (020) 747 6149 jussi.nykanen@sito.fiSTRAFICA OYJuha Heltimo 050 369 4604 juha.heltimo@strafica.fiSUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RYHanna Hakko 050 345 4411hanna.hakko@sll.fiTAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYSanna Karppinen 040 574 0576pj@tarakka.fiTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLiikenteen tutkimuskeskus VerneKalle Vaismaa 040 849 0224 kalle.vaismaa@tut.fiTRAFIX OYLeena Gruzdaitis 040 778 6714leena.gruzdaitis@trafix.fiTURVATEC OYRaine Anttonen (03) 7819 969 raine.anttonen@turvatec.fiVALPASTIN OYMari Päätalo 040 720 2872mari.paatalo@valpastin.fi VECO OYUnto Vesterinen 040 589 2849unto.vesterinen@veco.fiVELOCRAFTPieter Deleu 040 701 4664info@velocraft.fiWSP FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 0511minna.raatikka@wspgroup.fi

Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.

Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muunkestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekätuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.

www.poljin.fiwww.kulkulaari.fi

Pyöräilykuntien verkosto ryKuntatalo, Toinen linja 1400530 Helsinki

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot.

Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa · kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa · kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa · kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa

Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan

Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen

Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!