Pyhännänliikenneturvallisuussuunnitelma 2014

RAPORTTEJA 117 | 2014

Pyhännänliikenneturvallisuussuunnitelma 2014

CHRISTEL KAUTIALA

MIKA RÄSÄNEN

EIJA YLI-HALKOLA

HANNA PUOLIMATKA

EILA KÖNGÄS

3

RAPORTTEJA 117 | 2014

PYHÄNNÄNLIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

Taitto: Mervi KoivulaKuvat: Tarja Jääskeläinen, Mika Räsänen ja Eija Yli-HalkolaKartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 10/MML/14 © Karttakeskus, Lupa L4356 © Liikennevirasto 2014 © Suomen ympäristökeskus 2014

ISBN 978-952-314-187-2 (painettu)ISBN 978-952-314-188-9 (PDF)ISSN-L 2242-2846ISSN 2242-2846 (painettu)ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)URN URN:ISBN:978-952-314-188-9

www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus

4

Esipuhe

Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena oli laa-tia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen ja käy-tännönläheinen suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi Pyhännän kunnassa. Liikennetur-vallisuussuunnitelmassa laadittiin analyysit liikenne-turvallisuuden ja liikkumisen nykytilanteesta. Lisäksi tarkasteltiin Pyhännän taajaman esteettömyyttä. Lii-kenneturvallisuuden kannalta vaarallisia tai vaaralli-seksi koettuja paikkoja selvitettiin kuntalaisille ja kou-lulaisille suunnatun liikenneturvallisuuskyselyn avulla. Nykytilan analyysin pohjalta asetettiin liikenneturvalli-suuden nollavisiota konkretisoivat visio, tavoitteet ja painopistealueet.

Suunnitelman yhtenä tavoitteena oli kunnan lii-kenneturvallisuustyön organisointi ja tukeminen, jatkuvuuden ja arvostuksen lisääminen sekä toi-menpiteiden toteuttamisen tehostaminen. Kunnan liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittä-miseen ja aktivointiin Pyhännässä osallistui useiden eri hallintokuntien edustajia. Pyhäntään perustettiin suunnitelman aikana liikenneturvallisuusryhmä. Lii-kenneturvallisuusryhmä jatkaa toimintaansa laaditun suunnitelman toteuttamiseksi, jotta liikkuminen olisi turvallisempaa Pyhännän kunnassa.

Tämä liikenneturvallisuussuunnitelma toteutettiin yhteistyönä Haapaveden kaupungin, Siikalatvan ja Pyhännän kuntien sekä Pohjois-Pohjanmaa elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Työssä laadittiin kuntien yhteinen liikenneturvallisuussuunni-telmaraportti sekä kuntakohtaiset raportit. Suunnitel-massa tehtiin laajaa yhteistyötä eri tahojen kesken, kuten Liikenneturvan ja poliisin. Suunnittelutyön oh-jaamisesta vastasi ohjausryhmä, jonka toimintaan osallistuivat:

Tarja Jääskeläinen Pohjois-Pohjanmaan ELYAntti Mustaparta HaapavesiRisto Rautio HaapavesiAimo Lehmikangas SiikalatvaPäivi Myllylä SiikalatvaTimo Aitto-oja PyhäntäArmi Luukkonen PyhäntäEero Kalmakoski LiikenneturvaVesa Still Poliisi

Kuntien liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittämiseen ja aktivointiin kunnissa osallistuivat li-säksi useiden eri hallintokuntien edustajia. Konsulttina työssä toimi Destia Oy Infrasuunnittelu, jossa suunni-telmasta vastasivat DI Christel Kautiala, DI Mika Rä-sänen, ins. (AMK) Eija Yli-Halkola, ins. Eila Köngäs ja ins. (AMK) Hanna Puolimatka.

5

6

Sisältö

1 Lähtötietoja ................................................................................................................. 91.1 Suunnittelualue ................................................................................................. 91.2 Liikenneverkko ................................................................................................ 101.3 Aikaisemmat suunnitelmat ............................................................................ 10

2 Liikkuminen ja liikenneturvallisuus Pyhännällä ................................................... 132.1 Liikenneonnettomuudet ................................................................................. 13

2.1.1 Onnettomuuskustannukset ........................................................................ 142.2 Kysely .............................................................................................................. 14

2.2.1 Koululaiskysely .......................................................................................... 152.3 Aloitteet, maastotarkastelut ja esteettömyyskävelyt ................................. 15

3 Liikenneturvallisuustyön visio, tavoitteet ja painotukset ................................... 163.1 Valtakunnallinen ja alueellinen visio, tavoitteet ja painotukset ................ 163.2 Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän visio, tavoitteet ja painotukset .... 17

4 Suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi .......................................... 184.1 Lähestymistapa ja suunnitelman sisältö ..................................................... 184.2 Maankäyttö ...................................................................................................... 184.3 Kestävät arjen liikkumisvalinnat ................................................................... 18

4.3.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen .............................................................. 184.3.2 Järkevän autoilun edistäminen .................................................................. 19

4.4 Vastuullinen ja turvallisuushakuinen liikennekäyttäytyminen ................. 204.5 Turvallisen liikkumisen mahdollistava liikenneympäristö ........................ 20

4.5.1 Ajonopeuksien hallinta .............................................................................. 204.5.2 Liittymäjärjestelyiden selkeyttäminen ...................................................... 204.5.3 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen ....................................... 214.5.4 Keskustie (mt 18510) ja Manuntie.............................................................. 21

4.6 Toimenpideohjelma ........................................................................................ 214.7 Esteetön ympäristö ........................................................................................ 23

5 Liikenneturvallisuustyö ........................................................................................... 245.1 Liikenneturvallisuustyön organisointi ja aktivointi .................................... 245.2 Liikenneturvallisuusryhmä ........................................................................... 245.3 Liikenneturvallisuustoimija ........................................................................... 25

6 Ensi askeleet ja työn jatkuvuus .............................................................................. 266.1 Seuranta ja mittarit ......................................................................................... 26

Lähteet ......................................................................................................................... 27

Liitteet .......................................................................................................................... 29

7

8

1 Lähtötietoja1.1 Suunnittelualue

Pyhännän kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maan-kunnassa ja kuuluu Haapaveden-Siikalatvan seutu-kuntaan (kuva 1). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 850 km². Vuonna 2013 Pyhännällä oli 1 545 asukasta ja väestötiheys oli noin 1,8 as/km². Viimeisen kymme-nen vuoden aikana Pyhännän väkiluku on vähentynyt 300 asukkaalla. Väkiluvun ennustetaan edelleen las-kevan. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Pyhän-nän väkiluvun ennustetaan olevan vuonna 2040 noin 1 135 asukasta. Pyhännän asukkaista 19 % on yli 65-vuotiaita, joka on sama osuus kuin koko Suomes-sa. Vuoteen 2040 mennessä yli 65-vuotiaiden mää-rän ennustetaan kasvavan Pyhännällä 35 %, joka on paljon enemmän kuin koko maassa (26 %) (kuva 2).

Suunnitelma koskee Pyhännän kunnan alueen teitä ja katuja. Lisäksi on tehty esteettömyyskartoitus, jossa on käyty läpi muun muassa julkisten ja liikerakennuk-sien sisäänkäyntejä.

Kuva 1. Suunnittelualue.

Kuva 2. Asukasmäärän kehitysennuste. (Lähde: Tilastokes-kus)

9

1.2 Liikenneverkko

Pyhännän ajoneuvoliikenteen pääverkko muodostuu Pyhännän läpi kulkevasta valtatiestä 28 (Kokkola-Kajaani) ja kantatiestä 88 (Raahe-Iisalmi). Pyhännän kunnan alueella liikennemäärät ovat pääasiassa 350-1 500 ajon/vrk. Vain kantatiellä 88 Pulkkilasta Pyhän-nälle liikennemäärä on 1 500-3 000 ajon/vrk (kuva 3).

Valta- ja kantatien nopeusrajoitus on pääasiassa 100 km/h. Taajaman kohdalla valtatien nopeusrajoitus laskee 60 km/h:ssa. Taajamassa on yleisesti alueelli-nen 40 km/h nopeusrajoitus ja kylien kohdalla 60 km/h.

Pyhännän jalankulku- ja pyörätiet on jaettu hie-rarkkisiin väyliin, joiden perusteella esimerkiksi väy-lien kunnossapidon linjaukset ja muut ratkaisut on määritelty. Jalankulku- ja pyörätiet on jaettu pää- ja alueverkkoihin sekä paikkalaisreitteihin. Pääverkkos-sa on kuntakeskusten välisiä väyliä. Aluereitit ovat alueellisia pääreittejä, jotka yhdistävät kylät paikallis-keskustoihin. Aluereitit yhdistävät myös paikalliskes-kukset toisiinsa. Pää- ja alueverkko muodostavat kun-nan sisällä pyöräilyn laatuverkon. Lähiverkko johtaa liikenteen tonteilta pää- ja alueväylille. Luokittelussa on huomioitu maankäytön lähivuosien laajentumis-suunnat. Pyhännän kevyen liikenteen väyläverkosto koostuu maanteiden varsilla olevista väylistä sekä taajamien katuverkon pyöräteistä ja jalkakäytävistä.

Taajamassa kevyen liikenteen verkosto on kattavim-millaan. Taajamasta kevyen liikenteen väylä jatkuu Piippolan suuntaan Tuotetielle asti, Kestilän suuntaan Kirjavaniemeen asti, lounaissuunnassa Pyhännän koululle asti. Pyhännän kevyen liikenteen väylillä on puutteita yhtenäisyydessä ja laatutasossa. Yhteystar-peet sijoittuvat pääosin kylä- ja haja-asutusalueille.Pyhännän kevyen liikenteen laatukäytävien kriteerit on esitetty taulukossa 1 ja laatukäytävät kuvassa 4.

1.3 Aikaisemmat suunnitelmat

Pyhännän aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2000 (Siikalatvan liikenneturvallisuus-suunnitelma). Silloin suunnittelualueeseen kuuluivat Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän kunnat. Alueella on voimassa vuonna 2014 laadittu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuun-nitelma 2015–2018. Lisäksi samaan aikaan tämän liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa valmistuu Pyhännän taajaman toimenpideselvitys, jossa on määritetty liikenneympäristö parantamistoimenpiteitä Keskustielle ja Manuntielle.

Kuva 3. Pyhännän maantieverkon liikennemäärät ja toiminnalliset luokat sekä kevyen liikenteen väylät Tierekisteritietojen mukaan.

10

KEVYEN LIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄKRITEERIT

Alueverkko Paikallisreitti

Väylätyyppi Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leveys 4,0 tai 3,5 m

Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leveys min. 3,0 m. Vähäliikenteisillä kaduilla pyöräily mahdollista ajoradalla.

Päällyste Hyväkuntoinen asfaltti. Liikennettä vaarantavien vaurioiden korjaus välittömästi.

Asfaltti. Liikennettä vaarantavien vaurioiden korjaus välittömästi.

Eri kulkumuotojen risteäminen

Nopeusrajoitus > 50 km/h kevyen liikenteen eritaso tai valo-ohjaus

Nopeusrajoitus 50 km/h, liikkumista turvaavia ratkaisuja (korotettu suojatie tai liittymä, kavennettu suojatie, keskisaarekkeellinen suojatie)

Nopeusrajoitus 30 km/h vähäliikenteisillä kaduilla (liikennemäärä on alle 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa) toteutus voidaan tehdä myös vain suojatiemaalauksin

Nopeusrajoitus 40-50 km/h, liikkumista turvaavia ratkaisuja (korotettu suojatie tai liittymä, kavennettu suojatie, keskisaarekkeellinen suojatie)

Esteettömyys

Viistetyt reunakivet katuliittymissä

Pituuskaltevuus max 5 % (poikkemat sallitaan)

Valaistu, valaistusluokka sama kuin viereisellä kadulla/maantiellä

Viistetyt reunakivet katuliittymissä

Pituuskaltevuus max 5 % (poikkemat sallitaan)

Valaistu, valaistusluokka sama kuin viereisellä kadulla/maantiellä

Linja-autopysäkit

Hyvät ja esteettömät yhteydet pysäkeille, portaat vain poikkeustapaksissa, tarvittaessa luiskaTärkeillä liityntäpysäkeillä katokset ja katokselliset pyörätelineet.

Hyvät ja esteettömät yhteydet pysäkeille, portaat vain poikkeustapaksissa, tarvittaessa luiskaTärkeillä liityntäpysäkeillä katokset ja katokselliset pyörätelineet.

Liikenteen ohjaus

Opastus lähi- ja erilliskohteisiin (esim. asuntoalue, tien nimet, terveyskeskus, uimahalli, kunnanatalo, erilaiset nähtävyydet)Pitkillä reiteillä Kaukokohdeviitoitus (esim. kunnan keskusta, kylä)

Kevyen liikenteen alikulkujen kohdalla ajokaista- ja/tai ajosuuntanuolimaalaukset

Opastus erilliskohteisiin (esim. terveyskeskus, uimahalli, kunnanatalo, erilaiset nähtävyydet)

Kevyen liikenteen alikulkujen kohdalla ajokaista-ja/tai ajosuuntanuolimaalaukset

Hoito ja ylläpito

Talvihoitoluokka IKesäkunnossapito: hiekoitushiekan poisto mahdollisimman nopeasti sulan kauden vakiinnuttua, sulamisaikana tarkistetaan hulevesikaivojen ja kuivatusjärjestelmien toimivuus, liittymien näkemäaluiden näkemäraivaukset säännöllisesti

Talvihoitoluokka IKesäkunnossapito: hiekoitushiekan poisto priorisoitu koulumatkareiteillä, liittymien näkemäalueiden näkemäraivaukset säännöllisesti

Taulukko 1. Kevyen liikenteen laatukäytävien kriteerit.

11

Kuva 4. Jalankulku- ja pyöräteiden tavoiteverkko.

12

2 Liikkuminen ja liikenneturvallisuus Pyhännällä

Vuosina 2004–2013 tapahtui eniten liikenneonnet-tomuuksia lokakuussa, joulukuussa ja heinäkuussa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapah-tui eniten kesällä heinä-elokuussa ja marraskuussa. Viikonpäivistä ylivoimaisesti eniten onnettomuuksia tapahtui perjantaisin. Onnettomuuksia tapahtui eniten iltaisin kello 18–19 välillä sekä iltapäivä kahdelta.

Kaikista onnettomuuksista yksittäisonnettomuuk-sia oli noin 45 % ja henkilövahinkoon johtaneista on-nettomuuksista yksittäisonnettomuuksien osuus oli 55 %. Hirvionnettomuuksia tapahtui noin 22 % kai-kista onnettomuuksista, joista suurin osa johti omai-suusvahinkoon ja kolme johti loukkaantumiseen. Yksittäisonnettomuuksien jälkeen eniten henkilöva-hinkoon johtaneita onnettomuuksia aiheutui risteä-misonnettomuuksista (kuva 6). Onnettomuuksista noin 97 % tapahtui maanteillä.

2.1 Liikenneonnettomuudet

Pyhännän tieliikenneonnettomuusaineisto perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämään liikenneonnettomuus-tietokantaan, johon päivittyvät poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Tieliikenneonnettomuuksien kirjaa-mistaustasta kerrotaan tarkemmin Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunni-telman kappaleessa 3.2.1. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan Pyhännän vuosien 2004–2013 onnet-tomuusaineistoa, joka koostuu maanteiden ja katujen onnettomuuksista.

Pyhännässä tapahtui tarkastelujaksolla yhteensä 148 poliisin raportoimaa liikenneonnettomuutta, joista 2 johti kuolemaan ja 29 loukkaantumiseen. Onnetto-muuksissa kuoli 2 ja loukkaantui 41 henkilöä. Tarkas-tellun kymmenen vuoden aikana onnettomuuksien määrässä on vallinnut pääsääntöisesti laskeva tren-di. Vuonna 2013 onnettomuuksia tapahtui kuitenkin enemmän kuin aikaisempana vuotena (kuva 5).

Onnettomuusanalyysin perusteella Pyhännän lii-kenneturvallisuuden tila oli vuosien 2009–2013 tarkas-telujaksolla paljon heikompi kuin Manner-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaan liikenne-ELY:n alueella (Lii-kenne-ELY sisältää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat). Tarkastelujaksolla Pyhännällä tapahtui asukasmäärään suhteutettuna 213 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, Manner-Suomessa 111 ja Pohjois-Pohjanmaan liikenne-ELY:n alueella 112.

Kuva 5. Pyhännän liikenneonnettomuudet vuosina 2004–2013. (Lähde: Tilastokeskus/iLIITU)

Onnettomuusanalyysin perusteella liikenneturvalli-suuden keskeisiä parantamiskohtia ovat:

• Yksittäis- ja kohtaamisonnettomuuksien määrän vähentäminen ja niiden vakavuuden lieventäminen

• Polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksien vähentäminen ja niiden vakavuuden lieventäminen

• Nuorten liikenneonnettomuuksien määrän vähentäminen ja niiden lieventäminen

• Hirvionnettomuuksien vähentäminen

13

2.1.1 Onnettomuuskustannukset

Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan lii-kenneonnettomuuksien taloudellisia kustannuksia niin valtakunnan kuin kuntien tasolla. Suomessa käytös-sä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan tie-liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset (Tie-liikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010) ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 493 000 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 3 000 euroa. Kuolemaan joh-taneen onnettomuuden yksikköarvo on noin 2,4 mil-joonaa euroa ja vammautumiseen johtaneen onnetto-muuden yksikköarvo on 351 000 euroa.

Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksis-ta kohdistuu noin 15-20 % muun muassa erilaisina so-siaali- ja terveystoimen menoina. Pyhännällä tapah-tuneiden onnettomuuksien keskimääräiset vuotuiset onnettomuuskustannukset olivat vuosina 2009–2013 noin 1,7 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus oli noin 0,3 miljoonaa euroa vuosittain. Laskelma perustuu henkilövahinko-onnettomuuksien yksikköarvoihin.

2.2 Kysely

Kuva 6. Pyhännän liikenneonnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 2004–2013. (Lähde: Tilastokeskus/iLIITU)

• Pyhännältä kyselyyn vastasi 159 henkilöä, joista koululaisten osuus oli noin 25 %

• Vastaajista 71 % koki liikkumisen Pyhännällä erittäin turvalliseksi tai yleensä melko turvalliseksi

• Kulkutavan ratkaisee yleensä matkaan kuluva aika, helppous sekä tarve yhdistää työ- ja asiointimatkat

• Henkilöauton käyttämisen Pyhännällä koki välttämättömäksi 72 % vastaajista

• Koululaisista 89 % koki koulumatkansa turvalliseksi tai melko turvalliseksi

• Koululaiset kokivat koulumatkan ongelmaksi sen, ettei teitä aurata tarpeeksi

Suunnitelmassa selvitettiin asukkaiden liikkumistot-tumuksia ja mielipiteitä Pyhännän liikenneturvalli-suustilanteesta asukaskyselyn avulla. Kyselyssä oli erikseen koululaisille suunnattu osio, jossa selvitet-tiin tarkemmin koululaisten mielipiteitä muun muas-sa koulumatkan turvallisuudesta. Kysely toteutettiin internet-kyselynä keväällä 2014. Kyselyyn oli mahdol-lista vastata myös paperilomakkeella muun muassa kunnantalolla ja kirjastoissa. Koko suunnittelualueel-ta (Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä) kyselyyn saatiin 753 vastausta, joista koululaisten osuus oli noin 40 %. Pyhännältä vastauksia tuli 159, joista koululaisvasta-usten osuus oli noin 47 %.

14

Pyhännän peruskyselyyn vastanneista (ei koululai-set) 43 % oli 20–60-vuotiaita työssäkäyviä henkilöitä. Vastaajista 71 % koki liikkumisen erittäin turvallisek-si tai yleensä melko turvalliseksi Pyhännällä. Kesällä vastaajista liikkuu opiskelu-, työ- ja asiointimatkansa henkilöautolla kuljettajana 61 %, kävellen 7 % ja pyö-räillen 25 %. Talvella vastaavasti henkilöautolla kul-jettajana 73 %, kävellen 12 % ja pyörällä 4 %. Vasta-usten mukaan kulkutavan ratkaisee yleensä matkaan kuluva aika, helppous sekä tarve yhdistää työ- ja asi-ointimatkat. Henkilöauton käyttämisen Pyhännällä välttämättömäksi koki 72 % vastaajista.

Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa ongelmaksi koettiin kevyen liikenteen väylien huono kunto, talvi-kunnossapidon puutteet sekä riittämättömyys ja jat-kuvuuden puute. Ajoneuvoliikenteen olosuhteissa on-gelmaksi koettiin maanteiden ja katujen huonokunto ja talvikunnossapidon puutteet sekä jossakin määrin myös liittymäjärjestelyjen ongelmallisuus. Vastaajista 55 % koki erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisen oman liikkumisen kannalta ja 72 % autoilunolosuhteiden kehittämistä oman liikkumisen kannalta.

Keskustan esteettömyyden arviointi jakoi vastaajien mielipiteitä. Erittäin tai melko huonoksi esteettömyy-den koki 17 % vastaajista, ei huonoksi eikä hyväksi sen koki 42 %, melko tai erittäin hyväksi 29 %. Vastaa-jista 12 % ei osannut sanoa mielipidettään asiasta. Ky-selyn karttaosion vastauskasaumat on esitetty liittees-sä 1. Kasaumista nousee esille etenkin kantatien 88 ja valtatien 28 sekä kantatien 88 ja Kestiläntien liittymät, joita asukkaan pitivät ongelmakohtina.

2.2.1 Koululaiskysely

Koululaiskysely oli suunnattu 1-10 luokkalaisille. Py-hännältä kyselyyn vastasi 80 koululaista, joka on 33 % Pyhännän peruskoululaisista. Lähes kaikki vastaajista olivat 6-9 luokkalaisia.

Kyselyyn vastanneista oppilaista 89 % koki koulumat-kansa turvalliseksi tai melko turvalliseksi (86 % koko alueen oppilaista). Vastanneista koululaisista 65 %:lla koulumatkan pituus yhteen suuntaan on alle viisi kilo-metriä. Vastanneista suurin osa, 43 oppilasta, kulkee koulumatkansa polkupyörällä ja 27 oppilasta koulukulje-tuksella. Kyselyyn vastanneista 37 oppilaalla on käytös-sä koulumatkalla kevyen liikenteen väylä, 33 oppilaalla suojatie ja 24 oppilaalla alikulku. Pyhännällä kyselyyn vastanneet oppilaat kokivat koulumatkan ongelmaksi sen, ettei teitä aurata tarpeeksi.

Vastanneista oppilaista 29 % käyttää aina tai yleensä heijastinta liikkuessaan pimeällä (48 % koko alueen oppilaista). Pyöräilykypärää käyttää aina tai yleensä 10 % (36 % koko alueen oppilaista) ja pyö-ränvaloja käyttää aina tai yleensä 13 % (30 % koko alueen oppilaista) pyöräilevistä oppilaista.

2.3 Aloitteet, maastotarkastelut ja esteettömyyskävelyt

Suunnitelman yhteydessä tehtiin maastokatselmus ky-selyn, aloitteiden ja asiantuntijoiden arvioiden perusteel-la valittuihin ongelmakohtiin. Ongelmakohdat sijaitsivat sekä taajamissa että haja-asutusalueella. Maastokat-selmukseen osallistui Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes-kuksen, Pyhännän kunnan sekä konsultin edustajat. Maastokäynti tehtiin kesäkuussa 2014 (kuva 7).

Pyhännän taajamassa järjestettiin esteettömyys-kävelyt kesäkuussa 2014. Esteettömyyskävelyihin osallistui Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, kun-nan edustajien ja konsultin lisäksi Pyhännän kunnan vanhus- ja vammaisneuvoston jäseniä. Taajamien tär-keimmät reitit käytiin läpi tarkoituksena selvittää liik-kumisympäristön esteettömyys kaikille käyttäjilleen. Esteettömyyskävelyn tuloksia löytyy liitteestä 3.

Kuva 7. Maastokatselmus Pyhännällä Antintieltä.

15

3 Liikenneturvallisuustyön visio, tavoitteet ja painotukset

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut Kävelyn ja pyöräilyn strategian 2020. Strategiassa korostetaan, että kevyen liikenteen on oltava osa yhdyskuntasuun-nittelua, liikennesuunnittelua ja kaavoitusta. Tavoittee-na on lisätä kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen määrää 20 % ja vähentäen samalla henkilöautoilun osuutta.

Alueellinen visio ja tavoitteet

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitel-man 2015–2018 vuonna 2014. Suunnitelman tavoit-teiden pohjana ovat valtakunnalliset tavoitteet sekä paikalliset lähtökohdat. Suunnitelman visio on, että liikkujien vastuullisilla ja viisailla valinnoilla Pohjois-Pohjanmaasta ja Kainuusta tulee Suomen liikenne-turvallisimmat maakunnat.

3.1 Valtakunnallinen ja alueellinen visio, tavoitteet ja painotukset

Liikenneturvallisuustyötä ohjaa Suomessa valtakun-nallinen liikenneturvallisuussuunnitelma. Vuonna 2012 valmistuneessa suunnitelmassa ”Tavoitteet to-deksi - Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014” on esitetty tieliikenteen turvallisuusvisio ja -ta-voite: ”Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.”

Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 toteuttaa tieliikenteen turvallisuuden jatkuvaa myön-teistä kehitystä turvallisuusvision hengessä. Euroopan unionin komission vuosia 2011–2020 koskevan liiken-neturvallisuusohjelman tavoite tieliikennekuolemien puolittamisesta vuoteen 2020 mennessä otetaan huo-mioon kiristämällä Suomen tavoitetta ja tehostamal-la toimenpiteitä. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että vuonna 2020 tieliikenteessä kuolleiden määrä on enintään 136 henkeä ja loukkaantuneiden määrä enintään 5 750 henkeä. Valtakunnallisessa liikenne-turvallisuussuunnitelmassa tavoitteiden saavuttami-nen on jaettu neljään painopistealueeseen ja niiden osatavoitteisiin seuraavasti:

Ajokunto

• Rattijuopumuksen vähentäminen

• Ajoterveyden arviointi

• Väsyneenä ajamisen vähentäminen

Liikennekäyttäytyminen

• Nopeusrajoituksen noudattaminen ja turvavarus-teiden käyttö

• Nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen

Taajamien liikenneturvallisuuden kehittäminen

• Taajamaliikenteen rauhoittaminen

Maanteiden turvallisuuden parantaminen

• Kuolemien torjunta pääteillä

Toiminnallisena tavoitteena ovat:

• Liikenneturvallisuustyötä tehdään poikkihallinnollisesti useilla eri toimintatasoilla ja sen ytimenä on toimiva kuntatyö.

• Alueellisia liikenneturvallisuuden toimijamalleja kehitetään edelleen.

• Liikenneturvallisuustiedottamista yhteen sovitetaan ja alueellisten toimijamallien seuranta yhtenäistetään.

• Viisaan liikkumisen ja esteettömyyden edistäminen tuodaan systemaattiseksi osaksi liikenneturvallisuustyötä.

• Liikennekasvatuksen asemaa vahvistetaan koulujen arjessa ja kehitetään turvallisia kouluympäristöjä.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuus-suunnitelman mukaan määrällisenä tavoitteena on, että vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 12 ja loukkaantuneita enintään 506.

16

3.2 Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän visio, tavoitteet ja painotukset

Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän yhteiset liikenneturvallisuustyön tavoitteet ovat:

Haapaveden, Siikalatvan, Pyhännän liikenneturvallisuustyön painopistealueet:

Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Tienkäyttäjät ottavat vastuun turvallisesta liikkumisesta ja arvostavat muita liikkujia.

• Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän vähentäminen valtakunnallisen tavoitteiden mukaisesti, tavoitteena nolla kuolemaa liikenteessä

• Liikenneosaamisen ja -tietouden lisääminen kaikkien kuntalaisten keskuudessa

• Liikenneympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen

• Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen lyhyillä matkoilla

• Toimivan liikenneturvallisuustyön ohjaus- ja seurantajärjestelmän luominen, liikenneturvallisuustoimijatyön käynnistäminen

Henkilövahinko-onnettomuustilanne ja tavoite Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän alueella:

Paikallisten olosuhteiden, nykytila-analyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden sekä strategioiden perusteella Haa-paveden, Siikalatvan ja Pyhännän yhteinen liikenneturvallisuustyön visio on:

• Liikenneturvallisuusryhmän toiminnan vakiinnuttaminen

• Liikennekasvatustyön aseman vahvistaminen kouluissa

• Mopo-liikenteen turvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien vakavuuden lieventäminen

• Iäkkäiden omatoimisen liikkumisen edistäminen

• Turvallisen liikennekäyttäytymisen ja liikenteen turvalaitteiden käytön edistäminen

17

4 Suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi

4.1 Lähestymistapa ja suunnitelman sisältö

Liikenneturvallisuustyölle asetettujen tavoitteiden saa-vuttaminen on haasteellista ja pitkäjänteisyyttä vaati-vaa työtä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii aktiivista yhteistyötä eri vastuutahojen kesken sekä jatkuvaa yh-teensovittamista tarpeiden ja resurssien välillä. Suunni-telmassa liikenneturvallisuuden parantumiseen pyritään vaikuttamaan mahdollisimman monipuolisilla keinoilla. Liikenneturvallisuus on liikennejärjestelmätason kysy-mys, johon vaikuttavat eri toimintojen sijaintivalinnat, ihmisten päivittäiset liikkumisvalinnat, liikennekäyttäyty-minen ja ihmisten asenteet. Tärkeää on huolehtia, että ihmisillä on käytettävissään tarvittavat tiedot, taidot ja puitteet liikenneturvallisuuden kannalta nykyistä parem-pien ja kestävämpien valintojen tekemiseksi.

Lähtökohtana toimenpiteiden suunnittelussa on ol-lut, että ihmisten valintoihin ja käyttäytymiseen pyri-tään vaikuttamaan tietoisuutta lisäämällä, edellytyksiä luomalla ja ohjaamalla tai rajoittamalla toimintaa. Näil-lä tarkoitetaan seuraavaa:

essä tulee huomioida vallitsevat liikenneolosuhteet, kuten kävely- ja pyöräilyreitit, joukkoliikenneyhteydet, koulukuljetukset, valaistus, nopeusrajoitukset ja liiken-nemelu. Pienimuotoinen uudisrakentaminen olisi vii-sasta sijoittaa olemassa olevan kylärakenteen yhtey-teen. Yhdyskuntarakenteen ratkaisuihin vaikuttaminen on avainasemassa, jotta saavutettaisiin asetetut liiken-neturvallisuustavoitteet. Myös asukkaiden ja yritysten tietoisuutta sijaintivalintojen vaikutuksista on lisättävä, liikenteen ja maankäytön suunnitteluyhteistyötä on tiivistettävä ja toimintatapoja kehitettävä kaavojen ja muiden keskeisten suunnitelmien liikenneturvallisuus-vaikutusten huomioimiseksi.

Pyhännän maankäyttöä ohjaa seitsemän voimassa olevaa asemakaavaa, neljä loma-asumiseen liittyvää asemakaavaa, kaksi rantayleiskaavaa ja maankäyt-töön liittyvä käyttösuunnitelma. Yleiskaava on kunnan tärkein työvälinen toimivan ja turvallisen yhdyskunta-rakenteen suunnittelussa.

4.3 Kestävät arjen liikkumisvalinnat

Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön, yh-teiskunnan ja yksilön kannalta edullisia liikkumiseen liittyviä valintoja ja toimintatapoja. Kestävän liikkumi-sen edistämisellä tavoitellaan liikkumisen painopis-teen siirtämistä henkilöautoilusta vähemmän päästöjä aiheuttaviin kulkutapoihin, kuten joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Osa kestävän liikkumisen edistämistä on autonkäytön tehostaminen, auton jär-kevämpi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö sekä auto-valintoihin vaikuttaminen. Kun autoliikenne korvataan kävelyllä tai pyöräilyllä, voidaan saavuttaa myös mer-kittäviä terveysvaikutuksia.

4.3.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Kävely ja pyöräily ovat joukkoliikenteen ohella kestä-vän liikkumisen kannalta parhaita tapoja liikkua. Yh-den ihmisen liikkumiseen kävellen tai pyöräillen kuluu energiaa vain pieni osa siitä, mitä henkilöauto kulut-taa vähentäen samalla myös liikennepäästöjä. Lisäksi päivittäinen kävely tai pyöräily edistää terveyttä. Au-ton käyttämiseen verrattuna kävely ja pyöräily ovat edullisia kulkutapoja.

Tietoisuuden lisääminen

• kasvatuksen, koulutuksen ja tiedotuksen avulla ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaminen.

Edellytyksiä luomalla

• maankäytön ratkaisut sekä liikennejärjestelmän ja liikkumista helpottavien palveluiden kehittäminen.

Ohjaamalla ja rajoittamalla toimintaa

• liikenteenvalvonta, ohjeet ja suositukset, säännöt, määräykset sekä taloudelliset ohjauskeinot, jne.

4.2 Maankäyttö

Kunnalla on keskeinen rooli asumisen ja palveluiden sijoittumisen ohjauksessa. Kaavoituksessa ja poikkea-mispolitiikassa tulee huomioida yhdyskuntarakenteen eheys ja palveluiden saavutettavuus. Päiväkoti, ala-asteen koulu ja päivittäistavarapalvelut olisi hyvä saa-vuttaa kotoa kävellen tai pyöräillen. Haja-asutusalueil-la rakentamista voidaan ohjata yleiskaavamääräyksillä ja rakennusjärjestyksellä. Rakennuslupaa myönnettä-

18

Asukaskyselyn vastauksien mukaan Pyhännällä on mahdollisuuksia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen, sil-lä 63 %:lla vastanneista työ- tai koulumatkan pituus on alle viisi kilometriä. Kävelyn edistämiselle on hyvät edellytykset silloin, kun matkan pituus on muutama kilometri. Alle kilometrin pituisilla matkoilla kävely on suosituin ja houkuttelevin kulkumuoto, mutta tätä pi-demmillä matkoilla sen suosio laskee huomattavasti. Pyöräilyn edistäminen onnistuu parhaiten pyörämat-kan pituuden ollessa enintään kymmenen kilometriä. Yli viiden kilometrin matkoilla pyöräilyn ja joukkoliiken-teen yhdistelmä on hyvä vaihtoehto henkilöautoilulle.

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen edellytyksenä on turvallinen jalankulku- ja pyörätieverkosto, sekä pyö-räilyn osalta riittävät pyöräpysäköintijärjestelyt kodin, työpaikan ja asiointikohteiden ympäristössä. Maan-käytönohjaus on keskeisessä roolissa kuntien jalan-kulku- ja pyörätieverkoston kehittämisessä, jolla voi-daan hillitä muun muassa asiointi- ja työmatkojen pituuksien kasvua. Talvipyöräilyn suosiota ja turval-lisuutta voidaan lisätä tehokkaan talvihoidon avulla. Tiedotuksen kautta voidaan jakaa tietoa uusista rei-teistä ja liikennejärjestelyistä sekä muistuttaa turva-varusteiden käytön tärkeydestä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi voidaan järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

4.3.2 Järkevän autoilun edistäminen

Auto on usein välttämätön harvaan asutuilla alueilla, tavaroiden kuljettamisessa sekä sellaisilla alueilla, joilla ei ole tarjolla riittäviä joukkoliikennepalveluita liik-kumiseen. Lapsiperheillä auto tuo helpotusta kuljetuk-sissa arjen monissa tilanteissa. Autoa käytetään usein tarpeettomasti silloinkin, kun liikkuminen olisi mahdol-lista muilla tavoin. Henkilöautolla liikuttaessa voisi pai-nottaa taloudellista, kestävää ja vastuullista ajotapaa. Ennakoiva ajo on oleellinen osa taloudellista ajota-paa ja parantaa myös liikenneturvallisuutta. Kimppa-kyytien ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia on hyvä pohtia vaihtoehtona sen sijaan, että kuljetaan yksin henkilöautolla töihin. Kimppakyydit ovat käyttäjilleen edullinen ratkaisu. Ikääntyvien määrän kasvaessa on lisättävä ikäkuljettajien koulutusta. Toimintakyvyn säi-lyminen itsenäisenä mahdollisimman pitkään on koko yhteiskunnan etujen mukaista.

Autoilun vähentämisellä saadaan sekä henkilökoh-taisia että yhteiskunnallisia säästöjä. Usein kestävi-en liikkumistapojen valinnalla on myös terveydellisiä vaikutuksia. Autoiluun liittyy oleellisena osana pysä-köinti. Pysäköinnin hinnoittelulla, ajallisella säätelyllä ja mahdollisella autopaikkojen määrän vähentämisel-lä sekä pyöräpysäköinnin lisäämisellä voidaan kan-nustaa ihmisiä käyttämään muita liikkumismuotoja. Myös kunnilla on mahdollisuus painottaa kunnan uu-sien ajoneuvojen hankinnassa niiden turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä. Liikerakennusten rakentamisen yhteydessä kuntien tulee valvoa liikennejärjestelyjen turvallisuuden ja kaikkien liikennemuotojen huomioi-minen.

19

4.4 Vastuullinen ja turvallisuushakuinen liikennekäyttäytyminen

Ihmisten käyttäytyminen liikenteessä on yksi keskei-simpiä liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tekijöitä. Liikenneturvan arvioiden perusteella lähes puolet lii-kennekuolemista voitaisiin välttää vastuullisemmalla ja liikenneturvallisuushakuisemmalla liikennekäyttäy-tymisellä, kuten noudattamalla liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia. Erilaisten turvavälineiden käytöllä onnettomuuksien seurauksia voitaisiin lieventää mer-kittävästi.

Keskeisenä tavoitteena liikenneturvallisuustyös-sä on saada aikaan turvallisuushakuinen ja vastuul-linen liikennekulttuuri. Tähän voidaan päästä ihmisten asenteisiin vaikuttamalla ja käyttäytymismalleja muut-tamalla. Virheiden tekeminen liikenteessä ”hyväksy-tään”, mutta tietoista riskinottoa on vältettävä. Kas-vatus-, koulutus- ja tiedotustyötä on tehtävä ihmisen koko elinkaaren ajan kaikille kohderyhmille, jotta saa-daan aikaan vastuullinen liikennekulttuuri. Eri-ikäisten ja eri liikkumisvälineitä käyttävien kanssa työskente-levien henkilöiden liikenneturvallisuusosaamisesta on tärkeää huolehtia.

4.5 Turvallisen liikkumisen mahdollistava liikenneympäristö

Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio perustuu ajatukselle, että ihminen tekee virheitä, mutta sietää huonosti onnettomuuksien seurauksia. Liikennejärjes-telmän on tuettava myös toimintakyvyltään rajoittunei-ta ihmisiä. Liikennejärjestelyjä tulisi kehittää ihmisen tarpeiden ja edellytysten mukaan niin, että virheet ei-vät johda vakaviin seurauksiin. Erityisesti liikennejär-jestelmän pitäisi suojata vastuuntuntoista ja sääntöjä noudattavaa kulkijaa. Pyhännän toimenpide-ehdotuk-set on esitetty liitteessä 2.

4.5.1 Ajonopeuksien hallinta

Nopeusrajoitusjärjestelmän avulla luodaan tarkoi-tuksenmukaiset nopeusrajoitukset erilaisiin liikenne-ympäristöihin. Sopiva nopeustaso määräytyy väylän suhteesta maankäyttöön ja väylän liikenteellisestä tehtävästä. Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla pitää käytettävien ajonopeuksien olla liikenneturvalli-suuden ja viihtyvyyden takia selvästi alhaisempia kuin pääväylillä. Pääväylillä korostuu liikenteen sujuvuus ja matkojen pituudet, jolloin kohtuullisen korkea ajo-nopeus on yleensä perusteltua, mikäli se sopii liiken-neympäristöön. Nopeusrajoitusmuutoksia Pyhännällä esitetään tehtäväksi mm. Kestiläntiellä (mt 822), Seu-rantiellä (mt 18510), kantatiellä 88 sekä valtatiellä 28 kantatien 88 liittymästä pohjoiseen.

Liikenteen rauhoittamistoimenpiteet pyritään kohdistamaan ensisijaisesti kohteisiin, joissa on run-saasti sekä kevyt- että moottoriajoneuvoliikennettä ja joissa ajoneuvoliikenteen nopeudet ovat korkeita. Rakenteelliset keinot ovat tehokas tapa vaikuttaa ajo-nopeuksiin. Pyhännällä hidasteita esitetään rakenne-tavaksi mm. Kestiläntielle (mt 822) uuden nopeusra-joitusalueen kohdalle (kuva 9).

Nopeusrajoituksen noudattamisen tehostamiseksi ja nopeusrajoituksen muutoskohtien korostamiseksi voidaan toteuttaa esimerkiksi maalaamalla heräte-raitoja tai nopeusrajoituksia ajorataan tai asentamal-la suojateiden suojatiemerkkeihin sinivalkoraidalliset herätevarret. Nopeusrajoituksen havaittavuutta esitetään parannettavaksi Pyhännällä nopeusrajoi-tusmaalauksin Kestiläntiellä (mt 822) uuden nopeus-rajoitusalueen kohdalle sekä kantatiellä 88 Iisalmen suunnasta tultaessa nopeusrajoitusmerkin 60 km/h kohdalle.

4.5.2 Liittymäjärjestelyiden selkeyttäminen

Pyhännällä valtatien 28 ja kantatien 88 liittymäs-sä on tapahtunut v. 2009–2013 yhteensä seitsemän poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joita kaksi johti loukkaantumiseen. Kiireellisyysluokan 1 toimenpiteenä liittymää parannetaan maalaamalla heräteraidat Iisalmen suunasta tultaessa kantatien 88 ajorataan ennen valtatien 28 liittymään tuloa sekä nopeusrajoitusmerkin 60 km/h kohdalle. Lisäksi liit-tymään esitetään rakennettavaksi pisaranmuotoiset turvasaarekkeet sivusuunnista valtatietä lähestyville. Saarekkeet pakottavat hidastamaan ja muuttamaan

20

ajolinjaa ennen valtatien ylittämistä (kuva 8). Mikäli turvasaarekkeiden rakentaminen ei paranna liittymän liikenneturvallisuustilannetta, liittymää voidaan paran-taa rakentamalla kiertoliittymä.

Kantatiellä 88, Kestiläntie (mt 822) ja Keskusti-en liittymässä on tapahtunut v. 2009–2013 yhteensä kaksi poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista toinen johti loukkaantumiseen. Liittymään esite-tään rakennettavaksi turvasaarekkeet ja pääsuunnan kanavointi tai kiertoliittymä.

Kantatiellä 88 Tuotetien liittymässä liikennetur-vallisuutta esitetään parannettavaksi laajentamalla nopeusrajoitusta 80 km/h pohjoisen suuntaan, paran-tamalla Tuotetien liittymää sekä rakentamalla väistö-tila kantatielle.

Valtatiellä 28 Seurantien (mt 18510) liittymää esitetään parannettavaksi näkemäraivauksin ja maa-lamalla ajorataan väistöviiva.

4.5.3 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen

Jalankulku- ja pyörätietä esitetään rakennettavaksi Kestiläntielle (mt 822) Ahjotien liittymästä kantatien 88 liittymään saakka.

4.5.4 Keskustie (mt 18510) ja Manuntie

Liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa samaan ai-kaan valmistuu Pyhännän keskustan toimenpideselvi-tys. Toimenpideselvityksessä esitetään näkemien pa-rantamiseen, jalankulku- ja pyöräilyväylien yhteyksien selkeyttämiseen, ja kuivatuksen parantamiseen täh-tääviä toimenpiteitä. Lisäksi suunnitelmassa esitetään nopeusrajoitusta tukevia toimenpiteitä. Toimenpide-selvityksen suunnitelmakartat on esitetty liitteessä 2.

4.6 Toimenpideohjelma

Liikenneympäristöön kohdistuvat parantamistoimen-piteet on koottu toimenpideohjelmaan, jossa on esi-tetty toimenpiteiden sisältö, kiireellisyysluokka ja alus-tava kustannusarvio sekä tienpitäjä. Tässä vaiheessa ei ole otettu kantaa hankkeen rahoitukseen tai mak-sajaan vaan kustannusjaosta neuvotellaan aina erik-seen. Toimenpideohjelman laadinnassa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, ky-selyn tulokset, aloitteet, maastokäyntien aikana havai-tut liikenneturvallisuuspuutteet sekä taloudelliset reali-teetit. Toimenpiteet ovat suunnitteluryhmän esityksiä, joiden toteutuminen riippuu kunnan ja ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista.

Toimenpideohjelmaan on pyritty ottamaan mukaan edullisia ja nopeasti toteutettavissa olevia liikennetur-vallisuutta ja liikennejärjestelyjä parantavia toimen-piteitä. Toimenpideohjelma sisältää myös joitakin suurempia työn aikana esille tulleita rakennustoimen-piteitä, jotka vaativat myös tarkempaa suunnittelua.

Suunnitelman aikajänne on noin kymmenen vuotta. Kustannukset on määritelty perustuen olemassa ole-viin suunnitelmiin ja selvityksiin sekä asiantuntija-arvi-oihin ja yksikkökustannustietoihin niiltä osin, kun tar-kempaa kustannusarviota tai suunnitelmaa kohteesta ei ole vielä tehty.

Kuva 8. Turvasaarekkeet pakottavat hidastamaan ja muutta-maan ajolinjaa ennen päätien ylittämistä. (lähde: GoogleMaps ja Tasoliittymät, Tiehallinto 2001)

21

Kuva 9. Kestiläntielle esitetään nopeusrajoituksen alentamista, jalankulku- ja pyörätien rakentamista sekä korotettujen suojateiden rakentamista.

22

4.7 Esteetön ympäristö

Esteettömässä ympäristössä kaikille liikkujaryhmille turvataan helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismah-dollisuudet. Esteetön ympäristö on helposti hahmo-tettava ja selkeä sekä sen reitit ovat mahdollisimman suoria ja lyhyitä. Suunnittelussa tulisi välttää liikku-mista haittaavia tasoeroja. Väylien pintojen tulisi olla kovia, tasaisia sekä kaikissa olosuhteissa luistamat-tomia.

Jokaisessa kunnassa tulisi olla esteettömyysvas-taava, joka koordinoi esteettömyystyötä kunnassa. Esteettömyysvastaava kouluttautuu tehtävään ja huo-lehtii, että kunnan uudisrakentamisessa huomioidaan esteettömyysnäkökohdat. Pyhännän esteettömyys-kävelyn reitti kulki keskustan alueella reitillä kunnan virasto - apteekki - asiamiesposti/Sale – Fysioterapia FysioLaiffi ja lääkäri-keskus Medicus - terveyskeskus - Kirjastotalo Iisakki (kuva 10). Esteettömyystarkaste-lun tuloksia on esitelty liitteessä 3.

Suunnitelman sisältämät toimenpiteet on ryhmitelty kolmeen eri kiireellisyysluokkaan. Pääsääntöisesti ensimmäisessä kiireellisyysluokassa olevat liikenne-ympäristön parantamistoimenpiteet ovat pieniä heti toteutettavia toimenpiteitä sekä muita kiireellisiä koh-teita. Ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan on myös kirjattu koetun turvallisuuden ja kunnan tärkeänä pi-tämiä hankkeita. Toisen kiireellisyysluokan toimenpi-teet ovat muita liikenneturvallisuuden kannalta tärkei-tä lähivuosina toteutettavia hankkeita, joiden toteutus edellyttää suunnittelua ja rahoituksen järjestämistä. Kolmannen kiireellisyysluokan hankkeet ovat työn ai-kana esille tulleita hankkeita, joiden toteutus parantaa liikenneturvallisuutta pitkällä aikavälillä, mikäli toteut-taminen on taloudellisesti mahdollista. Toimenpiteet on esitetty liitteessä 2.

Kuva 10. Esteettömyyskävely Pyhännällä.

23

5 Liikenneturvallisuustyö5.2 Liikenneturvallisuusryhmä

Kuva 11. Liikenneturvallisuusryhmässä on edustajia eri hallinnonaloilta ja muista liikenneturvallisuustyötä tekevistä organisaatioista.

5.1 Liikenneturvallisuustyön organisointi ja aktivointi

Liikenneturvallisuustyössä on tärkeää vaikuttaa ihmis-ten liikennekäyttäytymiseen ja kulkutavan valintaan. Näihin asioihin vaikuttaminen on myös kustannuste-hokas tapa parantaa liikenteen turvallisuutta. Liiken-nekäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa kasvatuksella, valistuksella ja tiedotuksella. Kaikkien kohderyhmien tavoittamiseksi tarvitaan eri toimijoiden välistä yh-teistyötä ja työn tehokasta organisointia. Parhaiten ihmisiin voivat vaikuttaa kuntalaisten kanssa päivit-täin työskentelevät eri hallintokuntien edustajat, kuten sivistys-, sosiaali- ja vapaa-ajan toimet. ELY-keskus, poliisi, pelastuslaitos ja Liikenneturva tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä. Yhdistyksillä ja järjestöillä on myös mahdollisuus osallistua liikenneturvallisuustyö-hön. Kunnassa toimivia yrityksiä kannattaa kannustaa huolehtimaan työtekijöidensä työ- ja työasiamatkojen turvallisuudesta. Kunta itse suurena työnantajana voi näyttää parasta esimerkkiä.

Kunnan liikenneturvallisuusryhmän tehtävänä on mm.

• liikenneturvallisuustyön organisointi, vastuun ja tehtävien jakaminen sekä jalkauttaminen eri hallintokunnille

• liikenneturvallisuussuunnitelman ajan tasalla pitäminen

• vuosittain liikenneturvallisuustyön tavoitteiden tarkistaminen

Suunnitelman yhteydessä Pyhännälle perustettiin lii-kenneturvallisuusryhmä. Ryhmään saatiin edustajia useista eri hallintokunnista. Ryhmän perustaminen oli tärkeää, koska liikenneturvallisuustyön perusta on kunnassa aktiivisesti toimiva liikenneturvallisuusryh-mä. Liikenneturvallisuusryhmän välityksellä pyritään tavoittamaan kaikki kuntalaiset. Kun ryhmän jäseninä on useiden hallintokuntien edustajia, ryhmän tekemä työ tavoittaa paremmin kuntalaiset.

Ryhmässä on edustettuna varhaiskasvatuksen, pe-rusopetuksen, nuoriso- tai vapaa-aikatoimen, terveys-toimen, vanhus- ja vammaistyön sekä liikenteen ja maankäytön suunnittelun edustajat. Edustajat toimi-vat linkkinä liikenneturvallisuusryhmän sekä päätök-sentekijöiden ja hallinnonalan muiden työntekijöiden välillä (kuva 11). Edustajilla on hyvä olla varajäsenet, jotta liikenneturvallisuusryhmän kokous tavoittaisi ai-na kaikki hallintokunnat.

24

Liikenneturvallisuustyössä painotetaan nykyisin entis-tä enemmän kestävää liikkumista. Jalankulun, pyöräi-lyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen ja näiden kestävien kulkumuotojen ongelmien ratkaiseminen on tärkeää. Ryhmän on hyvä hankkia tietoa ja koulutusta kestävästä liikkumisesta.

5.3 Liikenneturvallisuustoimija

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien liiken-neturvallisuussuunnitelmassa on esitetty, että liiken-neturvallisuustyön toimijamallia kehitetään ja malli jalkautetaan koskemaan kaikkia kuntia. Suunnittelu-alueen yhtenä tavoitteena on liikenneturvallisuustoi-mijan käyttö liikenneturvallisuustyön tukemisessa ja motivoinnissa.

Liikenneturvallisuusryhmän tukena voi työsken-nellä liikenneturvallisuustoimija. Liikenneturvallisuus-toimija on yleensä ulkopuolinen konsultti. Toimija koordinoi liikenneturvallisuustyötä, huolehtii työn jat-kuvuudesta, aktivoinnista ja seurannasta. Toimija tarjoaa alueellisesti yhteisiä palveluita kunnille, mut-ta toiminnassa mukana olevat kunnat voivat sopia tarpeiden mukaan myös räätälöidyistä palveluista. Tiedotuksen, tapahtumien, koulutuksen organisointi tehostuu ja toisaalta työn seuraamiseen kuluva työ-panos pystytään optimoimaan.

Liikenneturvallisuusryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtajuus voi olla kiertävä eli esimerkiksi vuosittain siirretään vastuu seuraavalle henkilölle. Puheenjohtajan tehtäviä on muun muas-sa toimia yhdyshenkilönä ja välittää tietoa kunnan, seudun ja alueellisen liikenneturvallisuusryhmien vä-lillä ja toimia hallintokuntien edustajien tukihenkilönä. Hallintokuntien edustajien tehtävänä muun muassa on osallistua ryhmän kokouksiin, välittää tietoa liiken-neturvallisuusryhmän ja oman hallintokuntansa välillä työn seurannasta, koulutuksesta ja tapahtumista sekä varata tarvittavat resurssit oman hallintokunnan liiken-neturvallisuustyölle.

Liikenneturvallisuusryhmän tehtävänä on liikenne-turvallisuustyön organisointi sekä vastuun ja tehtä-vien jakaminen eri hallintokunnille. Apuna työssä on liikenneturvallisuustoimija ja muut alueelliset toimijat (ELY-keskus, pelastuslaitos, poliisi ja Liikenneturva). Liikenneturvallisuustoiminnan tukemiseksi voidaan koota toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma si-sältää eri hallintokuntien omia sekä yhteistyössä teh-täviä liikenneturvallisuuteen liittyviä toimia. Toiminta-suunnitelman tavoitteena on liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden ja arvostuksen lisääminen sekä liikenne-turvallisuusajattelun saattaminen osaksi eri hallinto-kuntien jokapäiväistä toimintaa.

Liikenneturvallisuusryhmän on hyvä noudattaa lii-kenneturvallisuusasioiden käsittelyssä tietynlaista vuosirytmiä, jonka mukaan eri tehtäville on varattu omat aikansa vuosikierrossa.

Kokouksissa käsiteltäviä asioita (esimerkkejä):Syksyllä:

• seuraavan vuoden teeman suunnittelu

• toimintasuunnitelmien laatiminen

• yhteisten kampanjoiden ja tempausten suunnittelu

• koulutustarve ja mahdollisuudet

Keväällä:

• edellisen vuoden toiminnan toteutuminen ja vaikutukset

• liikenneturvallisuustilanne valtakunnassa/omassa kunnassa

• toimintasuunnitelmien toteutuksen edistäminen

• liikenneturvallisuusaloitteiden käsittely

• tiedottaminen

Toimijan tehtäviä ovat muun muassa:

• kokouksiin liittyvät tehtävät (kutsujen laatiminen ja lähettäminen liikenneturvallisuusryhmän jäsenille sekä muistioiden laatiminen)

• tiedotus kunnan liikenneturvallisuustyöstä sisäisesti ja ulkoisesti

• liikenneturvallisuustyön tukihenkilönä toimiminen

• koordinoida tapahtumien järjestelyjä

• tukea koulutus ja materiaalihankinnoissa

• toimintaraportin tekeminen

25

6 Ensi askeleet ja työn jatkuvuus

6.1 Seuranta ja mittarit

Liikenneturvallisuustyön jatkuvan koordinoinnin ja järjestelmällisen seurannan apuvälineinä voidaan käyttää seurantamittareita. Seurantamittareiden tu-lee olla resurssien puitteissa realistisia ja käytännön läheisiä niin, että seuranta on mahdollista toteuttaa. Mittareiden avulla voidaan muodostaa käsitys liiken-neturvallisuustyön edistymisestä ja ryhtyä tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Mittareiden tavoitteena on oman työn kehittäminen liikenneturvallisuuskehityksen pe-rusteella. Tämä palvelee kaikkia liikenneturvallisuus-työtä tekeviä tahoja, sillä mittarit kuvaavat pelkistetysti liikenneturvallisuustyön edistymistä ja sen tavoitteita. Tarkoituksena on, että mittarit ovat helposti tulkittavis-sa ja saatavissa.

Suunnittelualueen kuntiin sopivia mittareita ovat esimerkiksi henkilövahinko-onnettomuuksien mää-rän kehittymisen seuraaminen, turvavälineiden, kuten pyöräilykypärän ja heijastimen käytön seuranta sekä liikenneturvallisuusryhmien kokouksien ja liikenne-turvallisuustapahtumien osallistumisaktiivisuus. Jat-kossa sovitaan kuntien kanssa seurantamittareiden käyttöön otosta. Mittareiden ylläpitäjänä voi olla lii-kenneturvallisuustoimija tai kunnan liikenneturvalli-suusryhmän jäsen.

• Liikenneturvallisuussuunnitelman esittely päättäjille ja suunnitelmasta tiedottaminen

• Liikenneturvallisuustyön aktivointi kunnassa

• Edullisten ja nopeasti toteutettavien liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden toteuttaminen

Nykytilanneanalyysin ja ongelmakohteiden kartoi-tuksen pohjalta on laadittu toimenpiteet Pyhännän liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ensimmäise-nä liikenneturvallisuustyön askeleena on, että Poh-jois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pyhännän kunta käsittelevät suunnitelman. Jatkossa kunnan liiken-neturvallisuusryhmä vastaa liikenneturvallisuustyön seurannasta. Seurannan tavoitteena on tarkastella, miten liikenneturvallisuustyössä on onnistuttu ja pyr-kiä osoittamaan, että tehty työ on oikeansuuntaista. Seuranta auttaa myös niukkojen resurssien kohden-tamisessa ja liikenneturvallisuustyön suunnittelussa. Seurannan kautta voidaan vaikuttaa myös työntekijöi-den motivaatioon jatkaa toimintaa.

Liikenneturvallisuussuunnitelman esittely kunnan lautakunnissa, hallituksessa ja valtuustossa lisää val-mistuneen suunnitelman näkyvyyttä ja painoarvoa sekä herättää päättäjiä pohtimaan oman kuntansa liikenneturvallisuuden tilaa. Suunnitelman valmistu-misesta tiedottaminen kuntalaisille paikallisessa me-diassa korostaa omalta osaltaan liikenneturvallisuus-työn merkitystä.

Suunnitelman valmistumisen jälkeen edulliset ja nopeasti toteutettavissa olevat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet kannattaa toteuttaa. Kiireelli-syysluokkaan 1 kuuluvien kalliimpien toimenpiteiden osalta on syytä käynnistää jatkosuunnitelmien laatimi-nen ja rakentamisen rahoituksen järjestäminen.

Liikenneturvallisuustyötä ei saa kuitenkaan raken-taa vain liikenneympäristön kehittämisen varaan. Toi-minnan painopisteen on oltava tietoisuutta lisäävissä toimenpiteissä ja nykyisten toimintatapojen kehittämi-sessä. Järjestelmällisen työn ja aktiivisen seurannan merkitys on erittäin suuri. Seurannan kautta liikenne-turvallisuustyö kohdentuu mahdollisimman kustan-nustehokkaasti ja pahimpiin ongelmakohtiin.

26

LähteetSiikalatvan liikenneturvallisuussuunnitelma. 2000. Oulun tiepiiri, Tiehallinto.

Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. Liikennevirasto. Liikenneviraston ohjeita 11/2014.http://www2.liikennevirasto.fi /julkaisut/pdf8/lo_2014-11_jalankulku_pyorailyvaylien_web.pdf

Liikenneturvallisuuspalvelu iLiitu, Destia Oy

Mopon paikka liikenneympäristössä. Liikennevirasto. Liikenneviraston ohjeita 1/2013.http://www2.liikennevirasto.fi /julkaisut/pdf3/lo_2013-01_mopon_paikka_web.pdf

Nopeusrajoitukset 16.12.2009. Tiehallintohttp://alk.tiehallinto.fi /thohje/pdf/2100063-v-09-nopeusrajotukset.pdf

Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneturva. 1999.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelma 2011–2014. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. 2011. http://www.doria.fi /bitstream/handle/10024/84871/Pohjois-Pohjanmaan_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2011%20.pdf?sequence=1

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelma 2015–2018, Suunnitelman 2011–2014 päivitys. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. 2014. http://www.ely-keskus.fi /documents/10191/6643897/Pohjois-Pohjanmaan+ja+Kainuun+liikenneturvallisuussuunnitelma+2015-2018/595afb63-0bb7-4aa8-a55e-f14860abd122

Suojateiden turvallisuuden parantaminen, Toimenpideselvitys, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. H. Aarnikko. 16/2013.http://www.doria.fi /handle/10024/97121

Suojateiden maanteille rakentamisen periaatteet, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY- keskukset. H. Aarnikko. 16/2013.http://www.doria.fi /bitstream/handle/10024/87939/Raportteja_16_2013.pdf?sequence=5

Tavoitteet todeksi. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014. Liikenne- ja viestintäministeriö. 2012.http://www.lvm.fi /julkaisu/1189778/tieliikenteen-turvallisuus-liikenneturvallisuussuunnitelman-2011-2014-taustaraportti

Tieliikenneonnettomuudet, Vuosiraportit, Tilastokeskus ja Liikenneturvahttp://www.liikenneturva.fi /fi /tutkittua/tilastot/ajankohtaiset-tilastot

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010. Liikenneviraston ohjeita 21/2010.http://www2.liikennevirasto.fi /julkaisut/pdf3/lo_2010-21_tieliikenteen_ajokustannusten_web.pdf

27

Linkkilista tärkeimmistä dokumenteista ja liikenneturvallisuustyötä tekevistä organisaatioista

Autoliitto: www.autoliitto.fi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: www.ely-keskus.fi

ETSC (European traffi c safety council) http://www.etsc.eu

EU:n liikenneturvallisuussivusto: www.erso.eu

Euroopan unionin komission vuosia 2011-2020 koskeva liikenneturvallisuusohjelma:http://ec.europa.eu/transport/road_safety/pdf/com_20072010_fi .pdf

Liikenteen turvallisuusvirasto: www.trafi .fi

Liikenne- ja viestintäministeriö: www.mintc.fi

Liikenneturva: www.liikenneturva.fi

Liikennevakuutuskeskus: www.liikennevakuutuskeskus.fi

Liikennevirasto: www.liikennevirasto.fi

Nuorten liikennekasvatus ja liikenneturvallisuuden sisällyttäminen urheiluseurojen toimintaan:http://www.liikenneturva.fi /fi /eri-ikaisena/nuoret/nuorten-liikennekasvatus

Poliisin liikenneturvallisuussivut: http://www.poliisi.fi /poliisi/home.nsf/MainDocuments/6fe572cd971e06c5c2256df00034701f?OpenDocument

Suomen Autokoululiitto: www.autokoululiitto.fi

Valtakunnallinen Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma: http://www.lvm.fi /c/document_library/get_fi le?folderId=1986563&name=DLFE-14137.pdf&title=OS0112_Liikenneturvallisuussuunnitelma_moniste

28

Liitteet

Liite 1. Onnettomuuskasaumat

Liite 2. Toimenpideohjelma

Liite 3. Esteettömyysaineisto

29

Liite 1. Ongelmakasaumat

30

Liite 1. Ongelmakasaumat

31

Nro

Koh

deku

vaus

Toim

enpi

deku

vaus

Kus

t.(€

)H

EVA

.vä

h.Tp

-lu

okka

Kiir

eelli

-sy

ys-

luok

ka

Tien

-pi

täjä

Tieo

soite

1Li

ittym

än p

aran

tam

inen

:

a) N

opeu

sraj

oitu

ksen

ale

ntam

inen

kan

tatie

llä 6

0 km

/h ->

50

km/h

800

0,00

867

81

ELY

-kes

kus

88/

19/1

950

-272

0a)

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en k

anta

tiellä

80

km/h

-> 6

0 km

/h40

00,

012

685

1E

LY-k

esku

s88

/19/

1100

-125

0 b)

Tur

vasa

arek

keid

en ja

pää

suun

nan

kana

voin

nin

rake

ntam

inen

, kev

yen

liike

ntee

n yh

teyd

en ra

kent

amin

en s

aare

kkei

den

läpi

taso

ylity

ksen

ä K

esku

stie

n ja

lank

ulku

- ja

pyör

ätie

lle (p

ituus

70

m) j

a yh

teyd

et li

nja-

auto

pysä

keill

e

180

000

0,00

529

02

ELY

-kes

kus

88/1

9/21

23 -

19/2

123

c ) T

ai v

aiht

oeht

ona

turv

asaa

rekk

eide

n ra

kent

amis

elle

: Kie

rtolii

ttym

än ra

kent

amin

en,

kevy

en li

iken

teen

yht

eyde

n ra

kent

amin

en s

aare

kkei

den

läpi

taso

ylity

ksen

ä K

esku

stie

n ja

lank

ulku

- ja

pyör

ätie

lle (p

ituus

70

m) j

a yh

teyd

et li

nja-

auto

pysä

keill

e

400

000

0,28

228

82

Kun

ta ja

ELY

-ke

skus

88/1

9/11

00 -

19/2

123

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en ja

hav

aitta

vuud

en p

aran

tam

inen

:a)

Nop

eusr

ajoi

tuks

en a

lent

amin

en 6

0 km

/h ->

40

km/h

(alu

enop

eusr

ajoi

tusm

erki

t)

välil

lä O

ulun

tie (k

t 88)

- m

useo

n lii

ttym

ä

600

0,00

567

41

ELY

-kes

kus

822/

14/2

100

- 14/

2814

b) N

opeu

sraj

oitu

ksen

hav

aitta

vuud

en p

aran

tam

inen

maa

laam

alla

nop

eusr

ajoi

tus

maa

ntie

n aj

orat

aan

nope

usra

joitu

smer

kin

kohd

alle

500

0,00

165

71

ELY

-kes

kus

822/

14/2

140

- 14/

2780

c) T

aaja

mam

erki

n as

enta

min

en k

anta

tien

suun

nalta

tulta

essa

enn

en

alue

nope

usra

joitu

smer

kkiä

500

0,00

165

71

ELY

-kes

kus

822/

14/2

760

- 14/

2760

d) T

aaja

mam

erki

n as

enta

min

en p

ohjo

isen

suu

nnal

ta tu

ltaes

sa e

nnen

al

ueno

peus

rajo

itusm

erkk

iä50

00,

001

657

1E

LY-k

esku

s82

2/14

/211

0 - 1

4/21

10

Liik

ente

en ra

uhoi

ttam

inen

:a)

Kor

otet

un s

uoja

tien

rake

ntam

inen

Kes

tilän

tielle

Jär

vitie

n lii

ttym

än e

telä

puol

elle

ja

kevy

en li

iken

teen

yht

eyde

n ra

kent

amin

en P

ihtit

ien

jatk

eella

ole

valle

kev

yen

liike

ntee

n yh

teyd

elle

.

13 0

000,

003

653

2K

unta

ja E

LY82

2/14

/254

5 - 1

4/25

45

b) K

orot

etun

suo

jatie

n ja

kev

yen

liike

ntee

n yh

teyd

en ra

kent

amin

en s

uoja

tieltä

ui

mar

anna

n lii

ttym

ään

(vaa

tii A

hjot

ien

liitty

mäs

sä o

leva

n lin

ja-a

utop

ysäk

in s

iirto

a si

jans

a po

hjoi

seen

)

28 0

000,

003

653

2K

unta

ja E

LY82

2/14

/231

0 - 1

4/23

10

Kes

tilän

tie (m

t 822

)

Oul

untie

(kt 8

8),

Kes

tilän

tie (m

t 822

) ja

Kes

kust

ien

liitty

mä

Kes

tilän

tie (m

t 822

) 32

Liite 2. Toimenpideohjelma

32

Liite 2. Toimenpideohjelma

Nro

Koh

deku

vaus

Toim

enpi

deku

vaus

Kus

t.(€

)H

EVA

.vä

h.Tp

-lu

okka

Kiir

eelli

-sy

ys-

luok

ka

Tien

-pi

täjä

Tieo

soite

Kev

yen

liike

ntee

n yh

teyk

sien

par

anta

min

en:

a) K

evye

n lii

kent

een

viito

ituks

en ra

kent

amin

en K

estil

äntie

n va

rres

ta k

anta

tien

kevy

en

liike

ntee

n al

ikul

ulle

4

000

1E

LY-k

esku

s ja

kun

ta

b) U

kont

aipa

leen

asu

ntoa

luee

n ny

kyis

ten

kevy

en li

iken

teen

yht

eyks

ien

para

ntam

inen

: V

asar

atie

n ja

tke

Kes

tilän

tielle

(n. 8

0 m

) sek

ä P

ihtit

ien

jatk

e K

estil

äntie

lle (n

. 50)

.10

000

2K

unta

822/

14/1

250

- 14/

1250

c) J

alan

kulk

u- ja

pyö

rätie

n ra

kent

amin

en k

anta

tien

88 ja

Kes

tilän

tien

liitty

män

pa

rant

amis

en y

htey

dess

ä vä

lille

Oul

untie

(kt 8

8) -

Ahj

otie

, pitu

us n

. 410

m13

0 00

00,

001

101

3E

LY-k

esku

s82

2/14

/237

0 - 1

4/27

90

d) P

yörä

ilijö

itäva

roitu

smer

kin

asen

tam

inen

Kes

tilän

tielle

mol

emm

in p

uolin

K

irjav

anie

men

tien

liitty

mää

var

oitta

maa

n pä

ätty

väst

ä ja

lank

ulku

- ja

pyör

ätie

stä.

400

0,00

065

71

ELY

-kes

kus

822/

14/1

250

- 14/

1250

Linj

a-au

topy

säkk

ien

para

ntam

inen

:

a) A

hjot

ien

liitty

män

la-p

ysäk

kien

par

anta

min

en, y

htey

det j

k/pp

:lle

, pyö

räpy

säkö

inti

Ahj

otie

n jk

/pp-

väyl

än v

arte

en5

000

2E

LY-k

esku

s ja

kun

ta82

2/14

/231

0 - 1

4/23

10

b) E

inon

tien

liitty

män

poh

jois

puol

ella

ole

van

sora

pääl

lyst

eise

n lin

ja-a

utop

ysäk

in

para

ntam

inen

ja p

äälly

stäm

inen

5

000

2E

LY-k

esku

s ja

kun

ta82

2/14

/119

0 - 1

4/11

90

6Ta

koja

ntie

Jala

nkul

ku- j

a py

örät

ien

ja/ta

i kor

otet

tuje

n lii

ttym

ien

rake

ntam

inen

204

000

3K

unta

7U

kono

jan

asun

toal

ueen

ja

lank

ulku

- ja

pyör

ätie

tA

joes

tepu

omie

n uu

sim

inen

2K

unta

8M

anun

tie -

Kes

kust

ie (m

t 185

10)

Pyh

ännä

n ta

ajam

an to

imen

pide

selv

ityks

en to

imen

pite

iden

tote

utta

min

en: N

äkem

ien

para

ntam

inen

, jal

anku

lku-

ja p

yörä

ilyvä

ylie

n yh

teyk

sien

sel

keyt

täm

inen

, no

peus

rajo

itust

a tu

kevi

en to

imen

pite

iden

tote

utta

min

en ja

kui

vatu

ksen

par

anta

min

en

220

000

1E

LY-k

esku

s ja

ku

nta

1851

0/1/

20 -

1/50

5

Liitt

ymän

par

anta

min

en:

a) L

iitym

än n

äkem

ärai

vaus

500

0,00

128

71

ELY

-kes

kus

28/3

7/55

9 - 3

7/55

9b)

Väi

stöv

iivan

maa

laus

Seu

rant

ien

liitty

mää

n10

00,

001

638

1E

LY-k

esku

s28

/37/

559

- 37/

559

10S

eura

ntie

(mt 1

8510

)K

evye

n lii

kent

een

turv

allis

uude

n pa

rant

amin

en:

a) N

opeu

sraj

oitu

ksen

ale

ntam

inen

50

km/h

-> 4

0 km

/h40

00,

000

676

1E

LY-k

esku

s18

510/

1/12

00 -

1/15

00b)

La- a

jora

tapy

säki

n ra

kent

amin

en k

oulu

n lii

ttym

än p

ohjo

ispu

olel

le ja

jala

nkul

ku

yhte

yden

rake

ntam

inen

pys

äkilt

ä ko

ulun

pih

aan

5 00

00,

001

342

2E

LY-k

esku

s ja

ku

nta

1851

0/1/

1380

- 1/

1380

11V

t 28

x kt

88

Liitt

ymän

par

anta

min

en:

a) H

erät

erai

toje

n m

erki

tsem

inen

kan

tatie

lle 8

8 Iis

alm

en s

uunn

asta

, enn

en s

top-

mer

kkiä

se

kä n

opeu

sraj

oitu

ksen

vai

htum

isko

htaa

n 6

0/80

1 00

00,

006

638

1E

LY-k

esku

s28

/38/

0 - 3

8/0

b) T

urva

saar

ekke

iden

rake

ntam

inen

siv

usuu

nnill

e (k

t 88:

lle)

70 0

000,

006

290

1E

LY-k

esku

s 28

/38/

0 - 3

8/0

c) K

ierto

liitty

män

rake

ntam

inen

500

000

0,07

028

8K

unta

28/3

8/0

- 38/

0

9V

t 28

x S

eura

ntie

(mt 1

8510

)

Kes

tilän

tie (m

t 822

)4

Kes

tilän

tie (m

t 822

5

33

Nro

Koh

deku

vaus

Toim

enpi

deku

vaus

Kus

t.(€

)H

EVA

.vä

h.Tp

-lu

okka

Kiir

eelli

-sy

ys-

luok

ka

Tien

-pi

täjä

Tieo

soite

12V

t 28

a) N

opeu

sraj

oitu

ksen

60

km/h

jatk

amin

en n

. 200

m K

ajaa

nin

suun

taan

( ja

no

peus

rajo

ituks

en m

aala

us a

jora

taan

)30

00,

001

685

1E

LY-k

esku

s28

/38/

218

- 38/

370

b) A

utom

aatis

en n

opeu

sval

vont

a60

82

ELY

-kes

kus

13K

t 88

Aut

omaa

tisen

nop

eusv

alvo

nta

608

1E

LY-k

esku

s14

Kt 8

8 (O

ulun

tie) x

Tuo

tetie

Liitt

ymän

par

anta

min

en:

a) N

opeu

sraj

oitu

ksen

80

km/h

jatk

amin

en p

ohjo

isen

suu

ntaa

n10

00,

001

684

1E

LY-k

esku

s88

/18/

6400

- 18

/651

9

b) V

äist

ötila

n ra

kent

amin

en60

000

0,00

228

92

ELY

-kes

kus

88/1

8/66

00 -

18/6

600

c) T

uote

tien

liitty

män

par

anta

min

en20

000

0,00

128

72

Kun

ta88

/18/

6600

- 18

/660

015

Kou

lutie

(mt 1

8510

), uu

sien

rake

nnus

ten

koht

aK

evye

n lii

kent

een

yhte

yden

rake

ntam

inen

kev

yen

liike

ntee

n vä

ylän

ja a

jora

dan

välis

sä

olev

an v

älik

aist

an y

li to

nttil

iitty

män

koh

dalle

1 50

02

ELY

-kes

kus

16P

yhän

nän

kesk

usta

ajam

aTa

ajam

araj

auks

en ja

-mer

kkie

n ta

rkis

tam

inen

1E

LY-k

esku

sja

kun

ta

Liite 2. Toimenpideohjelma

34

Liite 2. Toimenpideohjelma

35

Liite 2. Toimenpideohjelma

36

Fysioterapia FysioLaiffi ja lääkäri-keskus Medicus

Ei luiskaa Inva-pysäköintipaikka

puuttuu

Luiskan rakentaminen Inva-pysäköintipaikan ra-

kentaminen

Pyhäntä 18.6.2014

Kohde ja kuva Ongelma/ puute Ratkaisu Kunnantalo

Pääovi on raskas avata Ovikello on sijoitettu liian

korkealle pyörätuolilla liikku-vaa ajatellen

Pääovelle vievä luiska on heikosti havaittavissa

Inva-pysäköintipaikka puut-tuu

Automaattisesti aukeava ovi

Ovikellon siirto alemmas Luiskan alkamiskohdan

merkitseminen maaliviival-la.

Inva-pysäköintipaikan ra-kentaminen

Apteekki Pääovi on raskas avata Oven edessä on luiska,

mutta kynnys on kuitenkin korkea

Ei ovikelloa Inva-pysäköintipaikka

puuttuu

Automaattisesti aukeava ovi

Kynnyksen luiskaamisen korjaus

Ovikellon asentaminen Inva-pysäköintipaikan ra-

kentaminen

Sale/asiamiesposti

Piha-alueella pysäköidään väärin mm. seinän viereen

Inva-pysäköintipaikka puuttuu

Salen ja tankkauspisteen asiakkaat käyttävät Koulu-tien puolella olevaa suoja-tien kohtaa ajoreittinä

Pysäköintiruudukon maa-laus ja pysäköintipaikka-liikennemerkit lisäkilvellä, jossa osoitettu pysäköin-tisuunta

Inva-pysäköintipaikan ra-kentaminen

Koulutien suojatielle me-nevän jalankulku- ja pyörä-tien kaventaminen ja muo-toilu siten että kääntymi-nen Koulutielle on hanka-laa. Kun liittymä Koulutie/ Keskutie/ Manuntie / Roo-pintie korotetaan väylän reunoille asennetaan reu-napaalut.

Liite 3. Esteettömyysaineisto

37

Liite 3. Esteettömyysaineisto

Antintien janevän tien (kulku kevyveyskesku

Terveyske

Kirjastotalo

a paloasem liittymässäyen liikentekselle)

skuksen pih

o Iisakki

an takaa mä oleva suojaen väylää te

ha-alue

me-atie er-

Ljy

Sejarä

Pkävede

Rvekaro

Pjokötä

Inp

Pkatu

Pny

O K

pymne

uiskattu reuyrkässä kulmSuojatie läht

i ohjaa näköa on rollaattätuolilla han

Pääovelle joäytävä on kella heikostetty

Rakennukseesikouru ja apeaa väyläoska-astia

Polkupyöräteolloin polkupöidään kapeävälle nva-pysäköuuttuu

Pääovelle onaide seinänuu

Pääovi on rays on korke

Ovikello puuKaksi inva-

ysäköintipamutta merkit

emerkillä ja

unakivi on massa tee kaareltaövammaistaorilla tai pyö

nkala ylittää

htava jalka-kapea ja tal-ti kunnossa

en kulmalla ennestään

ää kaventav

eline puuttupyörät pysäealle jalkak

intipaikka

n luiska, munpuolelta pu

askas ja kynea ttuu

aikkaa on, tty vain liikea lisäkilvellä

a, a ö-

Repa

--pi-

kin va

u, -äy-

Pisane

Janemä

Ve Ro

jal Po

kinne

Invke

utta uut-

n-

n-

Ka Au

ov Ky Ov Inv

me

eunakiven larantaminen

ha-alueen tapidon tasonen alkakäytäväen ja parkkipän kaventaesikourun koska-astianlkakäytävältolkupyörätenta ja paikaen va-pysäköin

entaminen aiteen asenutomaattisevi ynnyksen luvikellon aseva-pysäköinerkitsemine

uiskauksenn

talvikunnos-n parantam

n leventämpaikan liitty-minen otelointi siirto pois tä

elineen han-an järjestäm

ntipaikan ra

taminen esti aukeava

uiskaaminenentaminen ntipaikan en maalauks

n

-i-

i--

-i-

a-

a

n

sin

Manuntie

Kevi

Kevyen liikenroteltu ajoraiivalla

nteen väyläadasta maa

ä ali-

Kera

evyen liikenkentaminen

nteen väylänn

n

38

Julkaisusarjan nimi ja numero

Raportteja 117/2014

Vastuualue

Liikenne ja infrastruktuuri

Tekijät

Christel KautialaMika RäsänenEija Yli-HalkolaHanna PuolimatkaEila Köngäs

Julkaisuaika

Maaliskuu 2015

Kustantaja /Julkaisija

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusHankkeen rahoittaja / toimeksiantaja

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kunnat

Julkaisun nimi

Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelma

Tiivistelmä

Pyhännälle laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma yhteistyössä Haapaveden kaupungin ja Siikalatvan kunnan sekä Pohjois-Poh-janmaan ELY-keskuksen kanssa. Suunnitelma sisältää turvallisuuden parantamisen lisäksi kestävien liikkumismuotojen edistämistä. Pyhännän liikenneturvallisuuden ja liikkumisen ongelmia kartoitettiin kuntalaisille suunnatulla kyselyllä, onnettomuusanalyysillä sekä maasto- ja esteettömyyskäynneillä. Onnettomuusanalyysin perusteella Pyhännän liikenneturvallisuuden tila on koko maan keskiarvoa hieman heikompi. Vuosien 2009–2013 keskiarvon mukaan suunnittelualueella henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 213 kpl/100 000 asukasta kohden vuodessa, kun Manner-Suomessa vastaava luku oli 111 kpl. Pyhännällä tapahtuneista onnet-tomuuksista aiheutuu kustannuksia vuosittain keskimäärin noin 1,7 miljoonaa euroa, josta Pyhännän kunnan osuus on vuosittain noin 0,3 miljoonaa euroa.

Asukaskyselyn vastausten mukaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa ongelmaksi koettiin kevyen liikenteen väylien huonokunto, talvikunnossapidon puutteet sekä riittämättömyys ja jatkuvuuden puute. Ajoneuvoliikenteen olosuhteissa ongelmaksi koettiin maan-teiden ja katujen huonokunto ja talvikunnossapidon puutteet sekä jossakin määrin myös liittymäjärjestelyjen ongelmallisuus. Kyselyyn vastanneista 63 %:lla työ- tai koulumatkan pituus on korkeintaan viisi kilometriä, joten kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on edellytyksiä Pyhännällä.

Ongelma-analyysin, valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden pohjalta Haapavedelle, Siikalatvalle ja Pyhännälle määriteltiin suunnit-telualueen yhteiset liikenneturvallisuustavoitteet. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja tienkäyttäjät ottavat vastuun turvallisesta liikkumisesta ja arvostavat muita liikkujia. Henkilöva-hinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentämistavoite on, että vuonna 2020 tapahtuu korkeintaan 17 henkilövahinko-onnettomuutta (v. 2009–2013 tapahtui keskimäärin 23 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta).

Liikenneympäristön parantamisehdotuksia tehtiin Pyhännällä 16 kohteeseen. Toimenpiteiden toteuttaminen vaiheistettiin kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Suunnitelman aikana kunnan liikenneturvallisuustyötä aktivoitiin muun muassa perustamalla liikenne-turvallisuusryhmä. Liikenneturvallisuusryhmien toiminnan toivotaan jatkuvan aktiivisena suunnitelman valmistumisen jälkeen.

Asiasanat (YSA:n mukaan)

Liikenneturvallisuus, liikkuminen, liikennekasvatus, liikenneonnettomuudet, kestävä liikkuminen, suunnitelmat

ISBN (Painettu)

978-952-314-187-2ISBN (PDF)

978-952-314-188-9ISSN-L

2242-2846ISSN (painettu)

2242-2846ISSN (verkkojulkaisu)

2242-2854

www

www.doria.fi /ely-keskusURN

URN:ISBN:978-952-314-188-9Kieli

SuomiSivumäärä

39

Julkaisun tilaukset

www.doria.fi /ely-keskus

Kustannuspaikka ja -aika

Maaliskuu 2015Painotalo

Juvenes Print Oy

K U V A I L U L E H T I

39

RAPORTTEJA 117 | 2014

PYHÄNNÄN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-314-187-2 (painettu)ISBN 978-952-314-188-9 (PDF)ISSN-L 2242-2846

ISSN 2242-2846 (painettu)ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN URN:ISBN:978-952-314-188-9

www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus