UPONORIN ASIAKASLEHTI » Syksy 2015 »

WEHOLITE-SÄILIÖ SOPII MONEEN KÄYTTÖÖNSIVU 6

VIPLINER-PÄTKÄSUJUTUS TAKAA NOPEAN SANEERAUKSENSIVU 14

ECOFLEX-PUTKET ON SUUNNITELTU POHJOISIIN OLOSUHTEISIINSIVU 22

Ahvenanmaalle rakennetaan yksi Pohjoismaiden suurimmista kalanviljelylaitoksista. Putkistourakasta saatiin yksinkertaisempi ja edullisempi vaihtamalla alkuperäisten suunnitelmien paineputket Weholite-putkiin. SIVU 18

Sujuvuutta ja säästöjä

Uponor Infralla on ainoana valmistajana

Suomessa myös hulevesiputkilleen

NPM-laatumerkki.

www.uponor.fi

Projektipalvelut – myös Suomessa

Tarjoamme

�� Laskelmat ja simuloinnit�� Suunnitelmat ja piirrokset�� Työtapaselostukset�� Vakiomittaisten järjestelmien valmistuksen�� Räätälöityjen järjestelmien valmistuksen�� Asennuksen ja valvonnan työkohteessa�� Projektinhallinnan�� Avaimet käteen -ratkaisut

Uponor Infra Projektipalvelut toteuttaa räätälöityjä projekteja ympäri maailman. Yli 60 vuoden kokemuksemme vaativasta putkirakentamisesta on johtanut ainutlaatuiseen palvelukonseptiin, jossa tarjoamme asiakkaalle käyttö valmiin kokonaisratkaisun. Uponor tarjoaa korkealaatuista asiantuntemusta projektisi alusta loppuun, kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.

Ratkaisut

�� Putkilinjojen vesistöasennukset�� Kaivosprojektit�� Kunnallistekniset erikoisprojektit�� Erikoisasennukset�� PE-kaivot ja prosessiputkistot

teollisuuskäyttöön�� Weholite-matalapainesovellukset

esim. vesivoimalaitoksiin�� Infra-tunnelit�� Hitsauspalvelut työkohteessa

PS Putkessa_215x280v2.indd 1 1.10.2015 13.24

4 Lyhyesti 6 Säiliöt Asennusvalmiina toimitettavat Weholite-säiliöt voidaan mitoittaa ja varustella lukuisiin eri käyttötarkoituksiin.

10 Maakaasu Skangas Oy rakennuttaa Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin Poriin. Samaan aikaan terminaalin kanssa valmistuu myös Kaanaan teollisuusalueelle rakennettava maakaasun yhdysputki.

12 Asiantuntija Nykyistä infran palvelutasoa ei pystytä tulevaisuudessa takaamaan, jollei sitä varten saada lisää resurs- seja, sanoo Jarkko Salmenoja YIT:ltä.

14 Saneeraus Räätälöidyistä VipLiner-moduuleista löytyi ratkaisu betonisen viemärilinjan saneeraukseen.

16 Radonsaneeraus Radonkaivoilla sisäilman radonpitoisuutta voidaan laskea keski määrin 75–95 prosenttia. Kaivon asennus vie vain muutaman päivän.

18 Teollisuusratkaisut Ahvenanmaalle rakennettavan kalanviljelylaitoksen putkistourakasta saatiin yksinkertaisempi ja edullisempi vaihtamalla alkuperäisen suunnitelman paineputket Weholite-putkiin.

20 Kaukolämpö Tallinnan suurimmassa kaupunginosassa Lasnamäessä uusitaan kaukolämpöverkkoa. Kokoa riittää reilusti myös asennettavilla putkilla.

22 Homma putkessa Eristettyjä Ecoflex-putkia on valmistettu Suomessa jo 30 vuoden ajan.

syksy 2015

JULKAISIJA Uponor Infra Oy, www.uponor.fi, p. 020 129 211 TOIMITUSNEUVOSTO Marlene Fremleson-Ohlis,

Juha Hietanen, Juha Kainulainen, Seppo Rautiainen, Teemu Saarinen, Teemu Salminen ja Petri Tuominen

PÄÄTOIMITTAJA Juha Kainulainen TOIMITUS Viestintätoimisto Supliikki, Outi Järvelä p. 040 577 1844

KANNEN KUVA Uponor Infra PAINO Oy Fram Ab OSOITTEENMUUTOKSET infofi@uponor.com

JOKAINEN MEISTÄ on viime ai-koina haastettu yhteisiin talkoi-siin. Tuntuu tietysti kurjalta, kun jaossa on pelkkää niukkuutta ja säästää pitäisi. Ajatukset tuppaa-vat kulkemaan vain samaa latua ja päät painuvat. Kengänkärkiä tuijotellessa ei kuitenkaan nähdä mahdollisuuksia. Nostettaisiinko päät ja katsottaisiin, mitä voitaisiin tehdä paremman ja toisenlaisen huomisen eteen?

Tuumasta toimeen – tässä muutamia ehdotuksia rak-kaan infrasektorimme kehittämiseksi.

Onko yhteiskunnan tehtävä omistaa vesihuoltoverkos-tomme vai voitaisiinko vesihuoltoa avata yksityiselle kilpai-lulle? Miksi ei otettaisi yksityistä rahaa toiminnan kehittä-miseen ja ylläpitämiseen? Yhteiskunnalle jäisi edelleen rooli toiminnan säätelijänä.

Mitä tämä voisi tuoda kuluttajalle? Kenties parempaa palvelua? Kukaties muodostuisi entistä suurempia yksiköitä, jotka voisivat kehittää palvelujaan entisestään. Olisiko volyymien kasvaessa mahdollista odottaa edulli-sempia hintoja? Valinnan vapautta? Voisinko ostaa veteni mistä haluan, aivan kuten sähkönkin?

Entä olisiko mahdollista luoda ”lähdevero” vedelle? Valtio keräisi veron, jota vesilaitokset maksaisivat putkiver-kostoon syötetystä vedestä.

Laskutetun ja syötetyn veden määrässä on nyt suuria- kin vesilaitoskohtaisia eroja. Syötetystä vedestä ns. vuoto-vesien osuus voi olla yli kymmenenkin prosenttia. Syöte-tystä vedestä maksettu vero kannustaisi vesilaitoksia korjaa-maan putkistonsa vuotojen karsimiseksi.

Me käyttäjät maksaisimme lähdeveron vedenkäytöstä. Veden hinta on nykyisin niin alhainen, ettei se kannusta taloudelliseen vedenkäyttöön. Kun vedenkäyttöä tehoste-taan, viemäriveden määrä vähenee. Tämä tehostaa jäte- vedenpuhdistusta ja alentaa siitä aiheutuvia kustannuksia ja investointitarpeita.

Veden lähdevero olisi kulutusvero, jota jokainen voi kulutuksensa mukaan säädellä.

Mielestäni vesi on niin arvokas asia, että sille on myös annettava sen ansaitsema arvo. Onhan sähkökin verotettua, miksei siis vesikin.

Tämmöisiä pohtiessa,

Juha Kainulainen

MISTÄ KASVUA JA KEHITYSTÄ?

Uponor Infralla on ainoana valmistajana

Suomessa myös hulevesiputkilleen

NPM-laatumerkki.

www.uponor.fi

Projektipalvelut – myös Suomessa

Tarjoamme

�� Laskelmat ja simuloinnit�� Suunnitelmat ja piirrokset�� Työtapaselostukset�� Vakiomittaisten järjestelmien valmistuksen�� Räätälöityjen järjestelmien valmistuksen�� Asennuksen ja valvonnan työkohteessa�� Projektinhallinnan�� Avaimet käteen -ratkaisut

Uponor Infra Projektipalvelut toteuttaa räätälöityjä projekteja ympäri maailman. Yli 60 vuoden kokemuksemme vaativasta putkirakentamisesta on johtanut ainutlaatuiseen palvelukonseptiin, jossa tarjoamme asiakkaalle käyttö valmiin kokonaisratkaisun. Uponor tarjoaa korkealaatuista asiantuntemusta projektisi alusta loppuun, kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen.

Ratkaisut

�� Putkilinjojen vesistöasennukset�� Kaivosprojektit�� Kunnallistekniset erikoisprojektit�� Erikoisasennukset�� PE-kaivot ja prosessiputkistot

teollisuuskäyttöön�� Weholite-matalapainesovellukset

esim. vesivoimalaitoksiin�� Infra-tunnelit�� Hitsauspalvelut työkohteessa

PS Putkessa_215x280v2.indd 1 1.10.2015 13.24

LYH

YE

ST

IW

WW

.UP

ON

OR

.FI

Pyrimme jatkossa yhä laajemmin tarjoa- maan asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjä ratkaisuja ja palveluja. Uponor Infran osaaminen ja pitkä ko- kemus on hyödynnettävissä yksittäises-

tä tuotteesta aina vaativiin, erikoiskohteiden avaimet käteen -toimituksiin. Designed Solutions Sales -kon- septin osista voidaan rakentaa juuri asiakkaan tar-vitsema kokonaisuus, sanoo Uponor Infran Suo-men myyntiyksikön päällikkö Juha Kainulainen.

– Hankkeisiin voidaan tarjota erikoistuotteiden lisäksi suunnittelu ja laskenta, tekninen tuki, projektijohto, yksityiskohtainen menetelmä- ohjeistus ja erilaisia kenttätöitä. Pisimmälle vie-tynä palveluna vastaamme vaativista erikoiskoh-teista kuten vesistöasennuksista avaimet käteen - periaatteella. Tällöin myös kokonaisvastuu hank-keesta on selkeästi yhdellä taholla.

Ratkaisu vaativiinkin kohteisiin. – Innovatii-viset, pitkälle räätälöidyt ratkaisut ovat Uponor Infran vahvaa osaamista, jolla myös erottaudum-me selkeästi kilpailijoista, Kainulainen sanoo.

Hän nostaa erityisesti Weholite-teknologiaan perustuvat mahdollisuudet tuotteiden valmis- tukseen. Kerrosrakenteisesta, PE- tai PP-profii- lista kierresaumaamalla valmistetusta Weholite- putkesta voidaan rakentaa kokonaisia järjestelmiä ja hyvin erilaisia ratkaisuja. Tällaisia ovat muun muassa erikoiskaivot ja erilaiset säiliöratkaisut, kuten alkalointilaitokset sekä hulevesi- ja kemi-kaalisäiliöt.

– Asennusvalmiina toimitettavat ratkaisut säästävät merkittävästi aikaa ja vaivaa työmaalla. Tämä näkyy selkeästi asennuskustannuksissa.

Suunnittelu- ja laskentapalveluista Kainulainen ottaa esimerkiksi 3D-suunnittelun sekä virtaama-, elinikä- ja hydrauliset laskennat. Kenttätöistä Uponor Infra voi tarjota esimerkiksi hitsauspalve-lut ja asennustöiden valvonnan.

– Uponor Infran laaja asiantuntemus takaa myös vahvan teknisen tuen kaikkiin hankkeisiin.

Mukana jo suunnitteluvaiheessa. Uponor Infran tavoitteena on olla mukana hankkeissa jo niiden suunnitteluvaiheessa.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa hanketta päästään yhdessä asiakkaan kanssa suunnitte-lemaan, sitä parempi lopputulos saadaan aikai-seksi, Kainulainen korostaa.

Kainulainen toteaa, että Uponor Infra on muo-vialan asiantuntija, jolla on vahva kokemus myös rakentamisesta.

– Muovin hyvillä ominaisuuksilla saadaan perinteiseen rakentamiseen uudenlaisia ratkaisuja ja asioita on mahdollista tehdä kustannustehok-kaammin, nopeammin ja laadukkaammin. Usein asiakkaille voi tulla yllätyksenäkin, miten moni-puolisesti muovista voidaan rakentaa. Meidän tavoitteenamme on saada asiakkaat näkemään muovi varteenotettavana vaihtoehtona perintei-selle betonille ja teräkselle. n

Uponor Infra rakentaa asiakkaan tarvitseman kokonaisuudenUponor Infra tähtää yhä vahvemmin räätälöityjen ratkaisujen ja kokonais-palvelujen osaajaksi ja kehittäjäksi. Designed Solutions Sales -konsepti tarjoaa palvelut ja tuoteratkaisut, joilla voidaan rakentaa asiakkaan tarvitsema kokonaisuus.

4

Uponor Infran uudet, helposti asennettavat hulevesikasetit ovat joustava ja kokonais- taloudellinen ratkaisu hule-vesien imeyttämiseen ja varas-

tointiin niiden syntypaikalla.Kevyet, neliön muotoiset moduulit paina-

vat vain 8 kiloa, joten niiden asentaminen on vaivatonta ja nopeaa. Uponor Infra toimittaa asennusta varten myös yksityiskohtaiset asennus- ja kokoonpanokuvat.

– Rakenteensa ansiosta moduulit voidaan kasata limittäin toistensa sisään, mikä säästää huomattavasti kuljetuskustannuksia, kertoo tuotehallintapäällikkö Teemu Salminen Uponor Infrasta.

Järjestelmän huoltaminen, tarkastaminen ja puhdistaminen on erittäin helppoa, sillä huoltokaivot voidaan sijoittaa minne tahansa imeytyskentässä.

Hulevesikasetit soveltuvat erilaisiin kuor-mitusolosuhteisiin, ja ne voidaan asentaa myös raskaan liikenteen alueelle. Kasetteja voidaan asentaa jopa 14 kerrokseen ja 5 metrin syvyyteen.

– Kasettien imeytyskyky on korkea – ko-konaistilavuudesta 96 prosenttia on varas-tointitilaa. Perinteiseen sepeli-imeytykseen verrattuna varastointitilaa on kolme kertaa enemmän. Maankaivutyötä on sepeli-imey-tykseen verrattuna vain kolmannes.

Uudet hulevesikasetit tulevat markkinoille alkuvuodesta.

Laaja valikoima ratkaisuja erilaisiin kohteisiin. Salminen muistuttaa, että Uponor Infralla on laaja valikoima ratkaisuja niin pientalojen kuin suurten kohteiden hulevesien imeytykseen, varastointiin ja viivy-tykseen. Hulevesiratkaisujen lisäksi Uponor Infra valmistaa monipuolista valikoimaa kunnallisteknisiä kaivoja.

Uponor IQ -hulevesjärjestelmällä ja Weho- lite-putkella räätälöitävillä ratkaisuilla huleve-sijärjestelmän rakentaminen onnistuu jousta-vasti niin tavanomaisempiin kuin vaativiinkin kohteisiin.

– Uponor IQ -hulevesijärjestelmä on tiivis, kestävä ja helposti asennettava järjestelmä kohteisiin, joissa ei tarvita erikoisratkaisuja. Weholitesta voidaan rakentaa koko järjestelmä huleveden viivytys- ja varastointisäiliöineen kohteisiin, joissa tarvitaan suurta kapasiteettia ja tavallista enemmän suunnittelua.

– Uponor-hulevesitunneli puolestaan on erityisesti pieniin kohteisiin suunniteltu varas-tointi- ja imeytysratkaisu.

– Tarjoamme kaikkiin hulevesijärjestelmiin mitoittamisen ja suunnittelun sekä Weholite-ratkaisuihin myös asennus- ja hitsauspalvelut. Jatkossa panostamme yhä selkeämmin koko- naispalvelujen tarjoamiseen. n

Jarmo Kyytsönen on 1.7. 2015 alkaen nimitetty saneeraus-osaston työnjohtajaksi. Hänen toimipaikkanaan on Tuusula ja päätoimialueenaan Etelä- ja Keski-Suomi. Tehtävässään Jarmo toimii yhteistyössä asiakkaiden ja asentajien kanssa,

tukee myyntiä projekteissa, valvoo asennustyö-maita sekä tiedottaa ja kouluttaa asiakkaita.

NIMITYKSET

Uponor InfraHulevesikaseteilla joustava ratkaisu viivytykseen ja varastointiin

Uponor KOTI -remontoijan palvelut ovat täydentyneet Uponor KOTI -ilmanvaih-toremontilla. Muiden KOTI-remonttien

tapaan ilmanvaihtoremontti toteutetaan avaimet käteen -periaatteella, joten se sisältää kaiken suunnittelusta käytönopastukseen.

Suomessa on yli 400 000 pientaloa, joihin ilmanvaihdon peruskorjaus tulee lähivuosina ajankohtaiseksi.

Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto yleistyi rakentamisessa vasta 1990-luvun loppupuo-lella. Aiemmin rakennetuissa taloissa on yleensä vain koneellinen ilmanpoisto tai painovoimainen ilmanvaihto. Huonon ilmanvaihdon seurauk-sena sisäilma on usein tunkkaista, kylpytiloihin jää kosteutta ja ruuanlaitosta jää huoneistoon pitkäksi aikaa häiritsevä käry.

Lämmön talteenotolla varustetulla tulo-pois-toilmanvaihtojärjestelmällä huoneistoon saadaan energiatehokkaasti puhdas ja raikas sisäilma. Yksi ilmanvaihdon tärkeimmistä tehtävistä on myös ylimääräisen kosteuden poistaminen.

– Ilmanvaihtoremontti mielletään usein han-kalaksi toteuttaa. Useimmiten remontti voidaan kuitenkin tehdä omakotitaloon noin viikossa. Uponorin esieristetyillä kanavilla remontti sujuu siististi ja ilman tulitöitä, sanoo palvelukonsepti-päällikkö Terhi Klemetti Uponorilta.

Klemetti kertoo, että Ilmanvaihtoremontin jälleenmyyjäverkostoa rakennetaan parhaillaan.

– Tällä hetkellä palvelu on tarjolla jo Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Savon ja Keski-Suomen alueilla. n

Lisätietoja: www.uponorkoti.fi

Remontoijan palvelut laajenevat

Rakenteensa ansiosta moduulit voidaan kasata limittäin toistensa sisään, mikä säästää huomattavasti kuljetuskustannuksia.

5

TEK

STI M

atti

Välim

äki »

KU

VAT

Kim

mo

Sjöm

an ja

Upo

nor

Infr

a »

SÄ

ILIÖ

T

Kestävä ja kevyt Weholite-säiliö sopii

moneen käyttöönAsennusvalmiina toimitettavat Weholite-säiliöt voidaan mitoittaa ja varustella yksilöllisesti

lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. Kestävästä ja kevyestä Weholite-putkesta valmistetaan muun muassa alavesi-, hulevesi- ja kemikaalisäiliöitä, alkalointilaitoksia sekä tasausaltaita.

Rakenteen ansiosta Weholitesta on mahdollista valmistaa sisähalkaisijaltaan yli 3,5-metrisiä säiliöitä – ja pian tätäkin isompia.

Weholitesta voidaan rakentaa kokonaisia putki- ja säiliöjärjestelmiä ja hyvin erilaisia räätälöityjä rat-kaisuja. Weholiten ehdottomia vahvuuksia onkin sen monipuolisuus – siitä on helppo valmistaa juuri

asiakkaan tarkoituksiin sopiva ratkaisu, tuotepäällikkö Anders Andtbacka Uponor Infrasta sanoo.

Andtbacka huomauttaa, että Weholiten etuja ovat myös keveys, kestävyys ja joustavuus. Weholiten salaisuus on sen kerrosra-kenne: putket valmistetaan polyeteeni- tai polypropeeniprofiilista kierresaumaamalla.

– Rakenne kestää hyvin myös esimerkiksi maan siirtymisen tai painaumat. Maahan asennettuna Weholiten ennustettu käyttöikä on yli sata vuotta.

Kerrosrakenne mahdollistaa myös huomattavan suuret säiliö-koot. Tällä hetkellä suurimmat Weholite-säiliöt ovat sisähalkai-sijaltaan 3,6 metriä.

– Saataville on tulossa tätäkin isompia kokoja, Andtbacka kertoo.Weholite-säiliöt ovat täysin tiiviitä ja hygieenisiä. Säiliöt myös

tiiviystestataan tehtaalla. – Weholite-säiliössä ei ole riskiä korroosiolle ja se kestää useimpia

kemikaaleja. Säiliöitä onkin toimitettu paljon teollisuuskäyttöön. Säiliöistä itsestään ei liukene mitään ympäristöön tai säilytet-

tävään aineeseen.

Asennus helppoa ja nopeaaWeholite on kevyt ja helppo käsitellä, mikä nopeuttaa asennus-aikaa ja säiliön käyttöönottoa.

– Säiliö voidaan toimittaa jo tehtaalla täysin valmiiksi varus-teltuna, minkä ansiosta työmaalla säästyy paljon aikaa ja vaivaa.

Andtbacka kertoo, että Weholite-säiliöt voidaan mitoittaa myös normaalista poikkeavaa kuormitusta varten.

– Tietokoneohjelmilla voidaan etukäteen simuloida maahan asennettuun säiliöön kohdistuvaa rasitusta ja tarpeen vaatiessa vahvistaa säiliötä entisestään.

Kolmikymppinen on nähnyt maailmaaWeholiten kehitystyö alkoi Suomessa 1980-luvun puolivälissä. Nykyisin käytössä on jo tuhansia Weholite-sovelluksia ympäri maailmaa.

– Suosion yksi syy on ollut se, että Weholiten käyttömahdolli-suudet ovat niin laajat. Hyviä käyttökokemuksia on kertynyt pit-kältä ajalta ja palaute on ollut positiivista.

Weholite-säiliöitä on toimitettu lähes kaikkialle Eurooppaan. Lisäksi säiliöitä valmistetaan Kanadassa Pohjois-Amerikan mark-kinoille. Weholite-säiliöitä valmistetaan lisenssillä myös esimer-kiksi Brasiliassa, Chilessa, Japanissa, Malesiassa, Omanissa ja Etelä-Afrikassa.

6

u

TURVALLINEN ALKALOINTILAITOSWeholite-säiliöiden yksi merkittävä käyttökohde ovat alkalointilaitokset.

Veden alkaloinnissa raakaveden pH-arvoa nostetaan, sillä alhainen pH-arvo voi aiheuttaa vesijohtoverkostolle esimerkiksi korroosio- ongelmia tai lisätä pumppujen hydrauliikkaa häiritsevien epäpuhtauk-sien syntymistä. Suomessa pohjavesi on usein hapanta ja pehmeää, joten alkalointi on tarpeen.

Weholite-säiliöissä alkalointiin käytetään turvallista kalkkiveä. Toisin kuin lipeään, kalkkikiveen ei liity yliannostusvaaraa. Kalkkikivi- alkalointi on myös toimintavarmaa ja helppohoitoista. Kalkkikivestä on helppo irrottaa epäpuhtaudet ilmalla tai vedellä huuhtelemalla.

Weholite soveltuu juomavesikäyttöön, ja siitä ei liukene veteen hajua tai makua.

WEHOLITE-SÄILIÖITÄ ON TOIMITETTU ERI PUOLILLE SUOMEA

2004 Lappajärven vesiosuuskunta Alavesisäiliö 100 m3 2004 Soinin kunta Alavesisäiliö 80 m3 2006 Saarijärven vesiosuuskunta Alavesisäiliö 50 m3 2006 Äänekoski/Konginkangas Alavesisäiliö100 m3 2007 Alahärmän kunta Alavesisäiliö 100 m3 2007 Suomussalmen kunta Alavesisäiliö 50 m3 2007 Konneveden kunta Alavesisäiliö 100 m3 2008 Kauhavan kaupunki Lietteenvastaanottosäiliö 100 m3

2008 Napapiirin Vesi Alkalointilaitos 3 kpl 86 m3 2008 Joutsenon kaupunki Alavesisäiliö 30 m3 ja alkalointisäiliö 60 m3

2008 Nurmon kunta Alavesisäiliö 100 m3 2008 Heinäveden kunta Alavesisäiliö 50 m3 2010 Kauhavan kunta Alavesisäiliö 100 m3 2010 Maalahden kunta Vesisäiliö 150 m3 2011 Seinäjoen Vesi Alavesisäiliö 120 m3 2012 Kiimingin ajoharjoittelurata Alavesisäiliö 2013 Ålands Vatten Alavesisäiliö 150 m3 2013 Korpilahti Ylävesisäiliö 2014 Kuhmon kaupunki Alkalointilaitos ja alavesisäiliö 2014 Takkusalmen vesiosuuskunta Alavesisäiliö + alkalointilaitos 2014 Mustasaaren kunta Alavesisäiliö paineenkorotuksella 100 m3

2014 Lappajärvi Alavesisäiliö 100 m3 paineenkorotuksella 2014 Napapiirin vesi/ Rovaniemi Alavesisäiliö 100 m3 ja alkalointisäiliö 15 m3

2014 Kemi Varosäiliö 20 m3 2015 Talvivaara Säätösäiliö + etukaivo 2015 Kajaani Alavesisäiliö 2 x 150 m3

7

Hieman ennen juhannusta Raa- heen kuuluvalla Vihannin Alpuan- harjulla oli tiedossa muutaman tunnin nosturikeikka. Kone nosti paikalleen Weholite-alkalointi-

säiliön ja alavesisäiliön.– Se meni todella sutjakkaasti. Heinäkuun

puoliväliin mennessä ulkopuoliset putkistot oli jo asennettu, jonka jälkeen jäljellä olivat pump-pujen ja sisäpuolisten putkistojen asennukset sekä sähkö- ja automaatiotöitä, Vihannin Vesi Oy:n vesihuoltopäällikkö Jussi Kruus kertoo.

Hän arvioi, että täydessä toiminnassa har-juun pengerretty laitos on loka–marraskuussa.

Uusi alkalointisäiliö asennettiin betonisen, 1980-luvulla rakennetun alkalointilaitoksen viereen. Kruusin mukaan vihantilaiset eivät halunneet betonisen veteraanin rinnalle enää toista samanlaista, vaan valitsivat Weholiten en- nen kaikkea nopean asennustyön vuoksi.

– Uuden betonilaitoksen rakentaminen olisi tarkoittanut sitä, että kaivannot olisivat olleet auki useiden kuukausien ajan. Riskinä olisi ollut pohjaveden laadun heikkeneminen, jos sadeve-det kuljettavat siihen kaivannoista maa-ainesta.

Päätös taisi olla kaukonäköinen. Sateita on kesällä 2015 riittänyt niin Vihannissa kuin muuallakin Suomessa.

– Nytkin, vaikka kaivanto oli auki vain hetken, seurasimme koko ajan näytteillä veden laatua.

Uusi ja vanha rinnakkainAlpuanharjun Alangon uusi ja vanha alkaloin-tilaitos toimivat jatkossa rinnakkain. Uusi 140 kuution Weholite-säiliö pystyy käsittelemään

vettä 1 700 kuutiota vuorokaudessa. Betoninen, 180 kuution laitos käsitte-lee vettä 2 100 kuutiota vuorokaudessa.

– Uusi alkalointilaitos varmistaa ve-dentuotantokapasiteettimme myös tulevaisuudessa, Kruus toteaa.

Vesihuoltoyhtiö Vihannin Vedellä on käytössään kymmenen vedenot- tamoa, joista Alpuanharjulla on kaik-kiaan viisi. Yhtiö toimittaa vettä Raa-hen lisäksi ympäristökuntiin sekä yk-sityisille että teollisuudelle.

Vihannin Veden vedentoimitus- alueella asuu noin 50 000 henkeä. Suu-rimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu

Mummon muusistaan tunnettu Pohjolan Peruna Oy.

Vihannin Vesi toimittaa vettä myös esimer-kiksi Pyhäjoensuun Vesi Oy:lle. Mikäli Fenno-voiman ydinvoimalahanke lopulta toteutuu, vedentarve Pyhäjoen Hanhikiven suunnassa kasvaa merkittävästi.

– Yksityistalouksien vedenkäyttö on mel-

ko ennakoitavissa, mutta teollisuuden veden-käyttö vaihtelee alueellamme runsaasti päivit-täinkin, Jussi Kruus kertoo.

Helppokäyttöinen laitosAlangon alkalointilaitos on Vihannin Veden en- simmäinen Weholite-laitos.

– Olin suunnitteluvaiheessa yhteydessä mui-hin vesilaitoksiin, muun muassa Lumijoelle ja Kuhmoon, ja kyselin heidän kokemuksistaan. Palaute oli oikein hyvää, joten se auttoi pää-töksenteossa.

Pohjois-Pohjanmaalle, Vihannin Alpuanharjun Alangon vedenottamolle tehtiin kesällä 2015 uusi alkalointilaitos. Weholite-säiliön valttina oli nopea asennustyö.

Vettä riittää tulevaisuudessakin

UUSI ALKALOINTILAITOS TOIMII JATKOSSA

RINNAKKAIN VANHAN BETONISEN LAITOKSEN

KANSSA.

8

– Kokonaiskustannuksetkin olivat suhteellisen edulliset, Kruus lisää.

Alpuanharjulla veden pH-arvo on en-nen alkalointia noin 6,7. Alkaloinnin jälkeen arvoksi tulee noin 7,7.

– Raakavesi on todella hyvää. Vedes- sä on äärimmäisen vähän rautaa ja man-gaania ja nekin vähäiset määrät saos-tuvat kalkkikiven yhteyteen. Huuhte-lutarve on vähäinen ja hoituu helposti kalkkikiven lisäyksen yhteydessä, Jussi Kruus toteaa. n

Tavoitteenamme oli saada täysin automaattinen vesilaitos, joka toimii moitteetta eikä sido työ-voimaa. Weholite-säiliö on täyt-tänyt nämä tavoitteet erittäin hy-

vin, toteaa Hirvensalmen tekninen johtaja Asko Viljanen.

Hän huomauttaa, että valintakriteereissä painoi myös asennuksen helppous.

– Säiliö toimitettiin asennusvalmiina ja osin varusteltunakin. Emme joutuneet teke-mään isoja rakennelmia. Verrattuna siihen, että olisimme rakennuttaneet betonisen al-kalointilaitoksen, säästyi työmaalla aikaa vähintään kolmannes, jopa puolet.

Vettä kahteen suuntaanNyt kahdeksan vuotta käytössä ollut Weho-lite-alkalointilaitos sopi myös kapasiteetil-taan hyvin Hirvensalmen tarpeisiin. Laitos tuottaa vuorokaudessa 500 kuutiota vettä.

Laitoksen erikoispiirre on se, että vettä pumpataan kahteen suuntaan.

– Käytämme itse noin 300 kuutiota vuo-rokaudessa ja myymme Mikkelin Otavaan noin 200 kuutiota. Hirvensalmella käyttäjinä on noin 350–400 taloutta.

Hirvensalmella raakaveden pH-arvo on 6,7. Alkaloinnin jälkeen lukema on 7,1.

– Pohjavesi on erinomaista. Alkaloinnilla

varmistamme sen, että veden pH säilyy hy-vänä tulevaisuudessakin.

Asko Viljanen huomauttaa, että kalkki-kivellä alkaloiminen on erittäin turvallista.

– Laitoksessa ei käytetä lipeää eikä vas-taavia aineita. Tämä lisää osaltaan käytön huolettomuutta.

Hirvensalon alkalointilaitos on asennettu pengermään siten, että maan yläpuolelle nä-kyvät vain kannet. Käytettävä raakavesi ohja-taan laitokselle muutaman kilometrin päästä.

– Jos jotain tekisin nyt toisin, oikeastaan ainoa olisi, että tilaisin saman tien vähän isomman säiliön. Etukäteen kannattaa miet-tiä esimerkiksi sitä, että pumppujen ympärillä on ihan reilusti tilaa.

– Kun halutaan kustannustehokas ja yli-päätään huoleton alkalointilaitos, on Weho-lite erittäin varteenotettava vaihtoehto, Asko Viljanen summaa. n

Hyvää vettä huolettomasti

Weholite-säiliö saadaan paikalleen muutamassa päivässä.

Yksi Suomen ensimmäisistä Weholite-alkalointilaitoksista asennettiin vuonna 2008 Hirvensalmen Rehniönharjulle Etelä-Savoon. Käyttökokemuksia on nyt kertynyt jo kahdeksan vuoden ajalta.

KALKKIKIVELLÄ ALKALOIMINEN ON

TURVALLISTA, MIKÄ LISÄÄ KÄYTÖN HUOLETTOMUUTTA.

9

TEK

STI O

uti J

ärve

lä »

KU

VAT

Juss

i Par

tane

n ja

Gas

um »

MA

AK

AA

SU

Suomen ensimmäisen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontiterminaalin rakennustyöt Porin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamassa etenevät rivakasti aikataulussa. Hyvään vauhtiin on päästy myös terminaalista Kaanaan teollisuusalueelle rakennettavan maakaasuputken urakoinnissa. Haasteita 12-kilometrisen yhdysputken reitille tuovat vaihteleva, paikoitellen pehmeä maasto sekä vesistö-, tie- ja rata-alitukset.

Gasumin tytäryhtiö Skangas Oy:n Poriin rakennuttama LNG-tuon- titerminaali ja maakaasun yhdys-putki valmistuvat keväällä 2016, jolloin alueella aloitetaan käyt-

töönottovalmistelut. Kaupallisen käytön on tarkoitus alkaa kesällä.

LNG (Liqufied Natural Gas) on nestemäis- tä maakaasua, joka on jäähdytetty -162 astee-seen. Nestemäisenä kaasun tilavuus jää vain kuudessadasosaan normaaliolotilassa olevan kaasun tilavuudesta. LNG:stä höyrystetyllä kaasulla on polttoaineena samanlaiset ominai-suudet kuin maakaasulla.

– LNG on energiatehokas ja puhdas poltto-ainevaihtoehto kaasuverkoston ulkopuolisel-le teollisuudelle, meriliikenteelle ja raskaalle

maantieliikenteelle, toteaa kehityspäällikkö Veli-Heikki Niiranen Gasumilta.

Tahkoluotoon valmistuvassa terminaalisäi-liössä voidaan varastoida 30 000 m3 LNG:tä. Nestemäinen LNG kuljetetaan terminaalista asiakkaille rekoilla sekä tankkaus- eli bunkraus-aluksilla laivojen polttoaineeksi tai edelleen kuljetettavaksi pienemmillä säiliöaluksilla. Terminaalista voidaan myös tankata LNG:tä suoraan laivojen polttoaineeksi.

– Yhdysputkeen toimitettava kaasu on höy-rystetty terminaalissa takaisin maakaasuksi.

Kaanaan teollisuusalueelle johdettavan maa- kaasun suurin käyttäjä on Huntsman Pigments and Additives, joka valmistaa muun muassa maali- ja kosmetiikkateollisuudessa käytettä-vää titaanidioksidia. Kaasun toimittamisesta on

hiljattain tehty sopimus myös alueen teollisuu-delle ja Porin kaupungille energiaa tuottavan Porin Prosessivoima Oy:n kanssa.

– Uusia käyttäjiä pyritään saamaan myös Mäntyluodossa sijaitsevasta M20-teollisuus-puistosta, jonne ollaan kaavoittamassa lisää teollisuustontteja.

– Yhdysputkeen rakennetaan nyt liitäntä valmiiksi, joten myöhemmin jakeluun kytkey-tyvien asiakkaiden tarvitsemat järjestelmät voidaan rakentaa nopeasti.

Linja etenee vaihtelevassa maastossaMaakaasuputken pääurakoitsija on Destia, joka käyttää apunaan paikallisia aliurakoitsijoita.

Destia on vastannut Porissa myös LNG-säi-liön betonisen ulkokuoren rakennustöistä.

Suomen ensimmäinen LNG-terminaali valmistuu keväällä

Maakaasun yhdysputki alittaa vesistöjä, teitä ja ratoja

Eetu Väisänen Destialta (vas.) sekä Eero Isoranta ja Veli-Heikki Niiranen Gasumilta ovat tyytyväisiä urakan etenemiseen.

10

Yhdysputken rakentaminen päästiin aloit-tamaan elokuun alussa. Linja etenee vaihtele-vassa maastossa ja ennen ensimmäistä, noin 200 metrin pituista vesistöalitusta se alittaa kertaalleen Tahkoluodon radan ja Reposaaren maantien.

– Syys–lokakuun vaihteessa valmistuva vesis-töosuus kulkee Kappelinsuntin huviveneväylän alta. Maaosuuden jälkeen jatketaan seuraaval- la, kolmen kilometrin pituisella vesistöosuu-della. Putkilinja kulkee Reposaaren maantien suuntaisesti Eteläselällä ja alittaa Poriin mene-vän meriväylän Reposaaren läppäsillan kohdal-la, kertoo työpäällikkö Eetu Väisänen Destialta.

Ennen Kaanaan teollisuusalueelle pääsyä edessä on jälleen Tahkoluodon radanalitus ja useampi tien alitus.

– Alituksia tehdään niin kaivamalla, tunk-kaamalla kuin suuntaporaamallakin, Väisänen mainitsee.

Oman haasteensa urakkaan tuo maaston pehmeys monin paikoin.

– Pehmeässä maastossa ei päästä etenemään tavallisilla kaivinkoneilla, joten osassa linjaa tarvitaan joko kelluvia kaivinkoneita tai ko-neiden alla on käytettävä tuentalevyjä.

Vesistöalitukset valmiiksi ennen talvea Molemmat vesistöosuudet on tarkoitus saada valmiiksi marraskuun loppuun mennessä.

– Vesistöalituksia on mahdollista tehdä vain syksyllä – keväällä esteenä on lintujen pesi-mäaika, kesällä vesistön vapaa-ajan käyttö ja talvella jäiden tulo, huomauttaa projektipäällik- kö Eero Isoranta Gasumilta.

Eteläselän kolmen kilometrin vesistöalitusta varten 22-metriset putkisalot hitsataan aluksi 300 metrin pituisiksi putkiletkoiksi, jotka koe-ponnistetaan maalla. Asennuspaikkaan putket

uitetaan valmiiksi painotettuina 600 metrin pi- tuisina putkijaksoina, jotka hitsataan toisiinsa lautan päällä. Putki upotetaan merenpohjaan vähintään yhden metrin peittosyvyyteen.

Eteläselän alue on Mäntyluodon sataman aallonmurtajan suojaama, mutta sääolosuhteet saattavat merellä nostaa vedenpintaa nopeas-ti jopa toista metriä. Ranta-alue on enim- mäkseen myös hyvin matalaa.

– Säätiedotuksia saadaan kyllä seurata tar- kasti – syksylle toiveissa ovatkin mahdolli-simman hyvät kelit, Eetu Väisänen naurahtaa.

Sujuvat toimitukset Vaasasta Uponor Infra toimittaa työmaalle halkaisijal-taan 355-millisiä PE-maakaasuputkia aluksi kuormallisen eli reilun 800 metriä viikossa. Myöhemmin, kun pidempi vesistöasennus on meneillään, putkia tuodaan työmaalle kaksi kuormallista viikossa.

– Putkien valmistus Vaasassa on logistiikan kannalta erinomainen asia, sillä toimituksista voidaan sopia joustavasti, Niiranen ja Isoranta toteavat.

– Uponor Infra teki putkitoimituksista hyvän, kilpailukykyisen tarjouksen. Se myös pystyy toimittamaan putkisalot 22-metrisinä, jolloin hitsaustyön kustannuksia saadaan vähäisem-män saumamäärän vuoksi pienemmäksi.

Kaasu johdetaan putkistossa 8 barin painees- sa, joten jakelu pystytään hoitamaan polyetee-niputkella.

– Siirtopaineen nostaminen sellaiseksi, että teräsputki olisi ollut järkevä, olisi tuonut huo-mattavasti lisäinvestointeja LNG-terminaaliin ja suurentanut käyttökustannuksia. Muovi-putkella ei myöskään ole alueella olevista suur-jännitelinjoista aiheutuvia hajavirtakorroo-sioriskejä, Niiranen sanoo.

Sekä yhdysputken että terminaalin urakointi on edennyt aikataulussa.

– Terminaalialueella työskentelee tällä het- kellä noin 150 henkeä. Suorassa sopimussuh- teessa on 10 urakoitsijaa, joiden kautta yli 80 suomalaista yritystä on mukana rakentamas-sa terminaalia.

LNG fossiilisista polttoaineista puhtainPorin terminaalihankkeen kokonaisinvestointi on 81 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinominis-teriö on myöntänyt hankkeelle 23 miljoonaa euroa energiatukea.

Rakentamisvaiheen työllistämisvaikutus on 250 henkilötyövuotta, valmistuttuaan termi-naali työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä.

– Porin Tahkoluoto on terminaalin sijoitus- paikkana erinomainen. Kuljetuksia voidaan hoi- taa sujuvasti koko länsirannikolle ja Satakun-nassa on paljon merkittävää teollisuutta, jos- sa on potentiaalisia LNG:n käyttäjiä, Veli-Heik-ki Niiranen sanoo.

Niiranen ja Isoranta näkevät päästövaatimus-ten tiukentuessa LNG:n merkittäväksi energia-vaihtoehdoksi niin merenkululle, raskaalle lii-kenteelle kuin teollisuudellekin.

– LNG on fossiilisista polttoaineista ehdot-tomasti puhtain ja vähentää hiilidioksidipääs-töjä noin 25 prosenttia raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. LNG ei myöskään sisällä rikkiä tai raskasmetalleja eikä sen käytöstä synny haital-lisia pienhiukkaspäästöjä.

– Viime vuosina LNG:n hintakehitys on li-säksi ollut maltillisempaa kuin raskaan ja ke-vyen polttoöljyn.

Niiranen huomauttaa, että energiakäytön lisäksi LNG:tä ja maakaasua voidaan käyttää raaka-aineina teollisuuden prosesseissa. Esi- merkiksi nikkelimetallien ja -kemikaalien ja-lostaja Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalle LNG:tä toimitetaan tuotantoprosessissa käy-tetyn vedyn valmistukseen. n

11

TEK

STI K

irsi

Riip

inen

» K

UVA

Ilkka

Ran

ta-a

ho »

AS

IAN

TU

NT

IJA

Miten rajusti suomalaisen infrastruktuurin annetaan rapistua ja kuinka mittavaksi korjausvelka saa kas-vaa? Näitä kysymyksiä on pyöritelty viime vuosina ahkerasti, ja teema oli näyttävästi esillä myös halli-tusneuvotteluiden aikana.

Jarkko Salmenoja kiittää uutta hallitusta siitä, että se lupasi infran perusväylänpitoon lisämäärärahaa 600 miljoonaa euroa.

– Nyt toivon jatkuvuutta. Olemme menneet monta vuotta eteenpäin supistuvilla määrärahoilla. Ongelma ei poistu ilman pitkäjänteistä panostusta.

Kun suomalaista infraa vertaa muihin maihin, emme kuitenkaan ole pahimmasta päästä. Esimerkiksi tiet kestävät ainakin toistaiseksi vertailun eurooppalaiseen tasoon.

Vesihuoltoinfran ylläpito on sen sijaan erityisen haastavaa väestö-määrältään supistuvilla alueilla.

– Vesihuoltoa rakennettiin merkittävästi 1960- ja 70-luvuilla. Se on nyt vanhentumassa, ja korjausinvestointeja tarvittaisiin runsaasti.

Palvelutason säilyttämiseen tarvitaan lisäresursseja– Nykyistä infran palvelutasoa ei pystytä tulevaisuudessa takaamaan, jollei sitä varten saada lisää resursseja, sanoo infran hoidosta ja kunnossapidosta vastaavan yksikön johtaja Jarkko Salmenoja YIT:ltä.

12

Väki vähenee muualla paitsi kasvukeskuksissa, ja samalla vähenee vedenkulutus. Verkosto on mitoitettu isommalle väestölle, ja kun ve-denkulutus vähenee, viipymä putkessa kasvaa.

Myös jätevesipuolelle tulee ongelmia. Kun kuorma vähenee, biolo-gisen prosessin tehokkuus vaarantuu.

– Nykyistä palvelutasoa ei jatkossa voida taata, jos määrärahat eivät kasva, Salmenoja huomauttaa.

Suomessa joudutaan päättämään, investoidaanko rahaa lisää vai ryhdytäänkö palveluverkostoa karsimaan ja palvelutasosta tinkimään. Rajoitetaanko vesihuoltoinfran jakelua? Supistukset voivat näkyä myös tiestössä: alkavatko soratiet yleistyä ja muutetaanko julkisia väyliä yk-sityisteiksi?

Avoimuutta alliansseissaRakennusalan taantumasta huolimatta YIT:n tilauskanta on vahva. E18- eli Hamina–Vaalimaa-moottoritien rakennustyöt alkoivat kesällä, ja Helsingin Keski-Pasilassa jatkuu mittavan Tripla-keskuksen urakka. YIT on mukana suunnittelemassa myös Tampereen läpi vievää, yli 20 kilometriä pitkää raitiotietä.

Salmenoja sanoo, että infran rakentajat ovat selvinneet taantumasta kohtuullisesti, sen sijaan asuntojen ja toimitilojen rakentajilla on ollut hiljaisempaa.

Hän kehuu rakennusalalle tulleita uusia kehittämishankkeita, joilla pyritään tuotantotehokkuuden kasvattamiseen esimerkiksi hyödyntä-mällä tietomallipohjaista tuotantoa.

Esimerkillistä työtä tehdään myös silloin, kun koko tuotantoketju kehittää suunniteltavan hankkeen tuottavuutta yhdessä. Näistä Sal-menoja mainitsee allianssihankkeet, tilaajan sekä yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymät. Niissä pyritään avoimuuteen, innovatiivi-suuteen ja tehokkuuteen.

– Ratkaisevaa näissä hankkeissa on aito luottamuksen ilmapiiri. Ti-laaja, suunnittelija ja toteuttaja kuuluvat kaikki samaan organisaatioon. Tavoite on yhteinen, ja riskinjako tehdään oikeudenmukaisesti.

Allianssimallia on ehditty varioidakin, mutta esimerkiksi Tampereen kaupunkiraitiotie on puhdasoppinen allianssihanke. Kun osapuolia on mukana paljon, puhdasoppinen malli toimii Salmenojan mielestä parhaiten.

Pilkkomiset tietävät riskejäAlaa – ja etenkin tilaajia – on puhuttanut paljon myös rakentamisen nykyinen laatu, tai pikemminkin sen puute.

Olisiko asenteissa ja alan kulttuurissa paljonkin korjattavaa?– Uskon, että alan yritykset ja ihmiset haluavat tehdä hyvää työtä.

Osaaminen on pääosin korkealla tasolla. Toki on myös tiukasti kilpailu-tettuja hankkeita, joissa rakentajalle ei ole jäänyt riittävästi rahaa, aikaa tai halua tehdä työtä kunnolla. Huonoissa suhdanteissa on ylitarjontaa, jolloin joskus tehdään alihintaisia tarjouksia. Tämä ei ole kenenkään etu.

Kun aikaa ja rahaa on vähän, saatetaan suunnittelusta tinkiä, mikä kostautuu myöhemmin ennakoitua suurempina kuluina.

Mutta esimerkiksi Hamina–Vaalimaa-moottoritiehankkeessa on toimittu esimerkillisesti.

– Liikennevirasto aloitti vuoropuhelun eri vaihtoehdoista kaksi vuotta ennen hankkeen aloitusta. Pääasialliset toteuttajat pääsivät vaikuttamaan toteutukseen.

Rakentamisen kulttuuria rassaavat myös urakoiden äärimmäisyyksiin menevät pilkkomiset.

Jarkko Salmenojalla on YIT:n leipätyönsä lisäksi luottamustoimia, joista yksi tärkeimmistä on Rakennusteollisuuteen kuuluvan Infra ry:n hallituksen jäsenyys. Lisäksi hän toimii MANK:n eli Maarakennusalan neuvottelukunnan varapuheenjohtajana.

Infra ry:n tärkeimmät teemat ovat hyvinvointi, ympäristö, työturvallisuus sekä tuottavuus ja laatu. Kaikissa näissä on Salmenojan mielestä menty eteenpäin.

Hän on toiminut alalla koko työuransa, 1990-luvun alusta asti. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Otaniemestä 1998. Ensimmäisiä työkokemuksia tuli runsaasti jo tätä ennen, esimerkiksi kerrostalo- työmailta aina 1980-luvun lopulta.

– Olen jälkikäteen miettinyt, että tuohon aikaan rakennustyömaat ja toimintatavat olivat paikoin melkoista viidakkoa. Siellä olisi voinut sattua pahasti. Vaikka työturvallisuus on sittemmin parantunut, edelleen on ratkaisevaa, että jokainen pitää siitä osaltaan huolta.

Ennen YIT:tä Salmenoja työskenteli Seinäjoen Vedellä ja Lakeuden Vesi Oy:ssä. Kaasujärjestelmät tulivat tutuiksi Sarlinilla ja rakennutta-mistehtävät YTV:llä.

Infran erilaiset ratkaisut eivät jätä rauhaan myöskään vapaalla. Vaimo on joutunut toisinaan huomauttamaan lomamatkan aikana, että anna jo olla. Mies on tuolloin jäänyt puolison mielestä liian pitkäksi aikaa infran ratkaisuja valokuvaamaan.

– Niissä riskit kasvavat, eivätkä pilkkomiset ole kenenkään etu. Lu-kemattomien sopimussuhteiden yhteensovittamisesta ja valvonnasta tulee omat haasteensa, ja niihin joudutaan käyttämään aivan liikaa aikaa ja resursseja.

Salmenoja on hyvillään siitä, että alalla etenkin isot tilaajat ovat osaa-via ja haluavat markkinoilta tervettä toimintaa. Tosin riskinä julkisen talouden puolella on kiristyvä tehostaminen.

– Tilaajienkin resurssit vähenevät, ja apuun palkataan tekijöitä ul-kopuolelta. Vaarana on, että erittäin tärkeä perusorganisaatioiden tilaajaosaaminen vähenee.

Alalle tarvitaan lisää osaajiaDigitaalisuuden on sanottu vaikuttavan tulevaisuudessa kaikkeen, ja tämä pätee myös infraan. Hallitus puhuu digiloikasta ja satsaa älyliikenteeseen.

Entä osaaminen? Onko sitä tarpeeksi?– YIT:lläkin tarvitaan lisää osaajia. Heistä on jatkuvasti pula, eikä

alan koulutuksessa ole aloituspaikkoja tarpeeksi.YIT:llä tosin ei edes odoteta, että koulusta tulisi valmiita osaajia. Yritys

kouluttaa uusia osaajia opintojen rinnalla tai niiden jälkeen.– Nyt on huolehdittava siitä, että ala on houkutteleva. Imagoa ja

toimintakulttuuria on kehitettävä edelleen ja huolehdittava myös tek-nisestä kehityksestä.

Salmenoja toivoo, että huomiota kiinnitettäisiin myös riskien jaka-miseen nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.

– Nykyisellään palveluntuottajien vastuulla on riskejä, joihin emme käytännössä itse pysty vaikuttamaan.

Esimerkkinä hän mainitsee pohjatutkimukset. Palveluntuottajalle yritetään siirtää vastuu niistäkin alueista, joita se ei ole itse tutkinut.

– On kaikkien etu, että tilanteeseen puututaan ja se korjataan tar-koituksenmukaiseksi. n

TYÖTURVALLISUUS PARANTUNUT KIITETTÄVÄSTI

13

SA

NE

ER

AU

S T

EKST

I Out

i Jär

velä

» K

UVA

T Ki

mm

o Sj

öman

»

Ylivieskan kaupunki saneeraa 1960-70-luvuilla rakennettua be-tonista viemäriverkostoaan vuo-sittain noin 1–2 kilometrin verran.

– Betonilinjoja on vielä sanee-raamatta reilu kolmisen kilometriä. Viime vuo-sina saneerauksissa on keskitytty myös uusi-maan muoviputkistoissa olevia betonikaivoja, kertoo projekti-insinööri Karoliina Mustonen Ylivieskan kaupungin kuntatekniikan yksiköstä.

Lähes kaikki saneeraukset pyritään tekemään kaivamattomalla menetelmällä. Tämä oli läh-tökohtana myös keskustaajaman lähettyvillä si-jaitsevalla Vierimaantiellä, kun 1960-70-lukujen vaihteessa rakennetun runkolinjan saneeraus- ta ryhdyttiin suunnittelemaan. Linjaan johde-taan jätevesiä läheisiltä Toivonpuiston ja Pyör-reperän asuinalueilta, Puuhkalan teollisuus-

alueelta sekä osittain myös keskustan alueelta. – Nyt saneerattu, 890 metrin pituinen osuus

kuvattiin ensimmäisen kerran jo muutama vuosi sitten. Linjassa johdettu vesimäärä oli todella suuri, joten tuolloin ryhdyttiin vähen-tämään vuotovesien määrää saneeraamalla linjaa sen yläosuudelta.

Vuotoveden määrä saatiin päälinjassa vä-hennettyä noin kolmannekseen, jonka jälkeen putki kuvattiin uudelleen.

– Kuvaukset osoittivat, että viemärilinja oli paikoin jo erittäin huonossa kunnossa, Karoliina Mustonen kertoo.

Selkeää säästöäVuotovesien määrän väheneminen mahdollisti kuitenkin sen, että 400-millisen betoniputken sisähalkaisijaa voitiin saneerauksessa pienentää.

– Konsultin kanssa tehdyissä selvityksissä päädyttiin siihen, että halkaisijaa olisi mahdol-lista pienentää enintään 15 prosenttia. Toisaalta oli kuitenkin otettava huomioon maankäytön mahdollinen laajeneminen tulevaisuudessa, joten Uponor Infran tarjoama ratkaisu, hal-kaisijaltaan 375-millinen VipLiner-pätkäsu-jutusputki oli kohteeseen erinomainen. Sa-neerattavan putken sisähalkaisija pieneni tällä ratkaisulla vain viitisen prosenttia.

– Myös kustannussäästöt olivat selkeät ver-rattuna esimerkiksi sukkasujutukseen. Pätkä-sujuttamalla kaivantojen tekemiseltä vältyttiin ja linja oli käytössä koko saneerauksen ajan. Kaivannot olivat tarpeen ainoastaan kolmen piilokaivon kohdalla, kertoo hankkeen valvo-jana toiminut Asko Polvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

Räätälöity ratkaisu saneeraukseenUponor Infran räätälöimästä VipLiner-moduulista löytyi ratkaisu Ylivieskan keskustan lähettyvillä saneerattuun betoniseen viemärilinjaan. Uuden halkaisijakoon lisäksi työmaata varten valmistettiin tavallista lyhyempiä moduuleja, joilla myös linjan jyrkästi kaartuva osuus saatiin ongelmitta läpi.

14

Ratkaisuna uusi tuoteVipLiner-pätkäsujutus on helppo ja nopea tapa kun-nostaa vanhat, vuotavat be-toniviemärit. Saneerattavan putken sisään työnnetään toisiinsa lukittuvista 50 senttimetrin pituisista moduuleista koostuva uusi putki. Tarvittaessa vanhan ja uuden putken väliin jäävä tila täy-tetään vaahtobetonilla.

Koska saneeraus tehdään moduuleilla kai-vosta kaivoon, ei liikenteelle ja lähiympäris-tölle juurikaan aiheudu haittaa. Myöskään ohijuoksutuksia ei tarvita, vaan putkilinja voi olla toiminnassa koko saneerauksen ajan.

VipLiner-moduuliin kehitettiin nyt uusi halkaisijakoko Uponor Infran Vaasan tehtaalla.

– Tämän kokoluokan saneerattavaan put-

keen olisi valmiina tuotteina ollut halkaisijaltaan 315- ja 355-milliset moduulit. Saneerattavan putken sisähalkaisija olisi kuitenkin pienentynyt liikaa. Uusi tuote kehitettiin ja testattiin Vaa-san tehtaalla ja on nyt käytettävissä vastaavissa hankkeissa jatkossakin, kertoo myyntipäällikkö Kimmo Sjöman Uponor Infrasta.

Paitsi moduulin halkaisijaa, myös sen pituutta räätälöitiin. Vakiokoon, 50-senttisen moduu-lin, lisäksi Uponor valmisti työmaata varten 25-senttisiä moduuleja.

– Noin 40 metrin osuus saneerattavasta lin-jasta kaartoi sen verran, etteivät normaalipituiset moduulit olisi soveltuneet. Lyhyemmässä mo-duulissa saumat antavat pari astetta myöden, joten tuostakin kohdasta päästiin ongelmitta. Paikka olisi myös ollut erittäin hankala kaivaa.

Sjöman pitääkin nyt tehtyä saneerausta erin-omaisena esimerkkinä siitä, että haastavaankin kohteeseen on räätälöimällä löydettävissä so-piva ratkaisu.

Nopea ja sujuva urakkaVierimaantien saneeraus päästiin aloittamaan heinäkuun alussa.

– Työt sujuivat nopeasti ja ongelmitta, vaikka saneerattava linja on iso ja myös haastava kohde. Linjan mutkaisinkin osuus ja yksi sortumakohta Savontien alituksessa saatiin kunnialla läpi. Yksi noin 30 metrin pituinen ojanalitus tehtiin erillis-

urakkana suuntapo-raamalla, Asko Polvi kertoo.

Urakan aikana vaihdettiin lisäksi 23 betonikai-voa muovisiin ja saneerattiin kolme piilokaivoa.

– Kaivot rakennettiin paikan päällä polyetee-niaihioista hitsaamalla. Valmiskaivoja ei olisi saatu sopimaan vanhaan linjaan, sillä tarpeeksi tarkkoja kaivokortteja ei ollut saatavilla, Kimmo Sjöman kertoo.

VipLiner-pätkäsujutus on Ylivieskassa tuttu menetelmä: sitä on käytetty saneerauksissa jo 20 vuoden ajan.

Asko Polvi ja Karoliina Mustonen pitävät VipLinerin ehdottomana vahvuutena sitä, et-tei ohipumppausta tarvitse suunnitella ja linja voidaan pitää käytössä koko saneerauksen ajan.

– Putken rengasjäykkyys on myös riittävä, joten putkea ei tarvitse linjan heikoimmissakaan kohdissa tukea, Polvi huomauttaa.

Saneeraus saatiin valmiiksi seitsemässä vii-kossa. Jäljellä ovat vielä linjan loppukuvaukset.

– Nopeasti ja hyvin sujunut urakka, summaa-vat Mustonen ja Polvi. n

VipLiner-pätkäsujutus tehdään moduuleilla kaivosta kaivoon, joten liikenteelle ja lähiympäristölle ei juurikaan

aiheudu haittaa.

VIERIMAANTIEN

JÄTEVESIVIEMÄRIN SANEERAUS VipLiner-putkimoduulit (DN 375),

moduulien pituus 0,5 m ja 0,25 m saneeratun linjan pituus 890 m viemärin lisäksi uusittiin

23 kaivoa ja 3 piilokaivoa

15

TEK

STI M

aria

nna

Salin

» K

UVA

T Ju

ha T

anhu

a »

Radonsaneeraus sujuu nopeasti

Sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla, ja korkea pitoisuus laskee vain korjaamalla. Hollolalaisessa Canncolor Oy:ssä lukemat laskivat yhdellä radonkaivolla.

Toimistotarvikkeita, ergonomiatuotteita ja liikelah-joja myyvän Canncolor Oy:n toimisto ja varasto sijaitsevat Hollolassa, joka tunnetaan korkeista radonpitoisuuksista. Siksi myös Canncolor tilasi Säteilyturvakeskuksesta eli Stukilta mittauspur-kit, ja parin kuukauden jälkeen tulos oli selvä.

Toimiston radonpitoisuus oli keskimäärin 870 becquereliä kuutiometrissä ilmaa, siis selvästi yli 400 Bq/m3:n rajan.

– Olen itse toimistolla vain parina päivänä viikossa, mutta meillä on neljä työntekijää paikalla joka päivä, joten tilanteeseen oli puututtava, toteaa yksi Canncolorin omistajista, myyntijoh-taja Jarmo Harkko.

Kävi ilmi, että tilanne ei ratkeaisi räppänöitä lisäämällä, joten Harkko tarttui lahtelaisen maanrakennusyrityksen, Kepe Oy:n tarjoukseen. Huhtikuisena aamuna Kepen radonsaneeraajat tuli-

vat pihaan kaivureineen, ja seuraavana iltapäivänä he tasoittivat jo pihamaata. Uponorin radonkaivo jäi humisemaan hillitysti takapihalle, noin neljän metrin päähän toimiston seinästä.

– Ennen saneerausta mittasin pikamittarilla lukeman 553, ja heti saneerauksen jälkeen lukemaksi tuli 70, kertoo Kepen toimitusjohtaja Tommi Kemppainen.

Ensi talvena tulokset varmistetaan vielä pitkällä mittauksella.

Yksi radonkaivo riittiRadonkaivon toimintaperiaate on yksinkertainen. Rakennuk-sen seinustan tuntumaan kaivetaan rakennuksen perustuksia syvempi kuoppa, jonka pohja täytetään karkealla soralla. Soran pinta tiivistetään pressulla, ja sen keskeltä nousee putki maan pinnalle. Putkeen asennetaan puhallin, joka imee sorakuoppaan alipaineen. Näin radonpitoinen ilma siirtyy rakennuksen alta

16

RA

DO

NS

AN

EE

RA

US

pelkästään radonpitoisuuden takia. Lopputulos on iso kysymysmerkki, Holmgren sanoo.

Uudisrakennuksen rakentajalle hänen neuvonsa on yksiselitteinen.

– Kannattaa aina tiivistää alapohja ja asentaa valmiiksi radonputkistot. Radonpitoisuus on hyvä mitata heti ensimmäisenä talvena.

Marraskuussa mittaamaan Stukin mukaan radonpitoisuus kan-

nattaa mitata marraskuun ja huhtikuun välillä. Tärkein syy tähän on se, että sisä- ja ulkolämpötilan suuri ero johtaa alipaineeseen, joka saa radonin virtaamaan sisään.

– Ei tarvitse odottaa routaa tai lunta, vaan kausi alkaa mar-raskuun alussa, Holmgren painottaa.

Stukin mittauspurkki kerää tietoa tavallisesti parin kolmen kuukauden ajan ja tarjoaa tulokseksi keskiarvon. Holmgren ko-rostaa, että asunnoissa arvojen päivittäiseen tai viikoittaiseen vaihteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota, koska radon vaikuttaa terveyteen nimenomaan pitkäaikaisen altistumisen eikä yksit-täisten huippupitoisuuksien seurauksena. Sen sijaan työpaikoilla voi osoittautua kannattavaksi selvittää radonpitoisuus työaikana, jos ilmanvaihtoa säädetään työaikojen mukaan.

Täysin turvallista radonpitoisuutta ei ole olemassa, mutta viranomaisten mukaan keskimääräisen pitoisuuden olisi syytä olla vanhoissa rakennuksissa alle 400 Bq/m3, kun taas uudisra-kennuksissa sen on alitettava 200 Bq/m3. Mittausten keskiarvo on Suomessa 96 Bq/m3.

Radonia kaikkiallaSuomessa radonpitoisuus on suurimmillaan hyvin ilmaa läpäi-sevillä sora- ja hiekkaharjuilla Etelä-Suomessa sekä Pirkanmaan alueella, mutta korkeita pitoisuuksia on mitattu jopa savimaalle perustetuissa rakennuksissa. Holmgrenin mukaan radonia voi tulla savimaalle täytesorasta tai saven kiviaineksesta.

– Radonia voi olla missä tahansa, eivätkä alueen tilastot tai edes naapurin mittaukset auta päättelemään pitoisuutta omassa rakennuksessa, Holmgren huomauttaa.

On kuitenkin kymmeniä kuntia, joissa viranomaiset pitävät riskiä suurempana kuin muilla alueilla ja niissä työnantajien on pakko selvittää työpaikkojen sisäilman radonpitoisuus. n

kaivoon sen sijaan, että se nousisi lattian raoista sisälle. Kaivosta ilma johdetaan poistoputkea pitkin parin-kymmenen metrin päähän.

Kepe on asentanut runsaan vii-den vuoden aikana pitkälti toistasataa radonkaivoa niin omakotitaloihin kuin isompiinkin asuin- ja työpaikka-rakennuksiin.

– Radonkaivon periaate on aina sama, mutta isojen kiinteistöjen jär-jestelmät ovat noin kolme kertaa isompia kuin omakotitalojen järjes-telmät, Kemppainen sanoo.

Hänen mukaansa yhdellä ison kiinteistön radonkaivolla voi-daan kattaa jopa 2 000 neliömetrin pohjapinta-ala. Canncolorin T:n muotoinen rakennus on vajaa tuhat neliötä, joten yksi kaivo riitti siihen helposti.

Kerralla kuntoonStukin mukaan radonkaivoilla on alennettu sisäilman radon-pitoisuutta keskimäärin 75–95 prosenttia.

– Luotamme tuotteeseen niin paljon, että annamme radon-saneerauksille takuun, Kemppainen kertoo.

Saneerausten määrä on hänen mukaansa lisääntynyt joka vuosi. Hän arvelee kasvavan suosion syyksi lisääntynyttä tie-toisuutta radonin vaaroista ja toisaalta myös sitä, että tarjolla on helppo, talon ulkopuolelle asennettava ratkaisu.

Talon sisälle asennettavalla radonimurilla on päästy lähes yhtä hyviin tuloksiin. Tosin Kemppaisen mukaan imuriasennus vaatii usein tarkkaa tiivistystyötä onnistuakseen.

Mutta onko pakko asentaa kaivo tai imuri? Puhdistuisiko ilma pelkästään tiivistämällä rakenteita tai lisäämällä ilmanvaihtoa?

Stukin tutkija Olli Holmgren on huomannut, että etenkin betonirakenteisessa rakennuksessa tiivistäminen voi auttaa joissakin tapauksissa, jos sen tekee erittäin huolellisesti.

– Se voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi muun peruskor-jauksen yhteydessä. Yleensä kannattaa kuitenkin valita sellai-nen menetelmä, jolla pääsee suoraan mahdollisimman pieneen pitoisuuteen. Siinä mielessä radonimuri tai radonkaivo on suositeltavin tapa, Holmgren toteaa.

Ilmanvaihdon kohentamista hän kannattaa vain, jos se toi-mii huonosti.

– On helppoa asentaa puuttuvia korvausilmaventtiileitä, mutta ei ole perusteita asentaa kymppitonnin tulo- ja poistoilmakonetta

Aki Limatius ja Tommi Kemppainen varmistavat saneerauksen tulokset ensi talvena tehtävällä pitkällä mittauksella.

Radon on radioaktiivinen, näkymätön, hajuton ja mauton kaasu. Sitä syntyy kaikessa kiviaineksessa uraanin hajotessa.

Ilmassa leijuvat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Itse radonkaasu poistuu pääosin uloshengi- tyksen mukana, mutta kiinteät hajoamis- tuotteet tarttuvat keuhkojen sisäpintaan.

Noin puolet suomalaisten saamasta säteily- annoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Se on merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen.

(Lähde: Säteilyturvakeskus)

RADON LYHYESTI

17

Ahvenanmaalle rakenteilla oleva kuivan maan laitos on ympäristön kannalta yksi Pohjoismaiden edistyksellisimmistä kalanviljelylaitoksista. Se on Itämeren alueen ensimmäinen kalanviljelylai-tos, joka kierrättää puhdistetun käyt-

tövetensä yhä uudelleen, joten laitoksen vedet tai kalojen ravinteet eivät päädy mereen.

Ekologisesti suunnitellussa, suljetulla kiertovesi-tekniikalla toimivassa laitoksessa kalat saavat ihan-teelliset kasvuolosuhteet, eikä niiden kasvatuksessa tarvita esimerkiksi antibiootteja kuten luonnonvesissä kasvatettaessa. Kalojen ruokintaa on myös helpompi seurata, joten niiden yliruokkimiselta vältytään. Tämä säästää sekä ympäristöä että kustannuksia.

Ahvenanmaalainen Fifax Ab rakentaa parhaillaan yhtä Pohjoismaiden suurimmista kalanviljelylaitoksista Ahvenanmaan Eckeröhön. Täydellä kapasiteetilla toimiessaan maanpäällinen, noin 1,8 kilometrin etäisyydellä merestä sijaitseva laitos tuottaa vuosittain yli 3 200 tonnia kirjolohta Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille. Laitoksen putkistourakasta saatiin yksinkertaisempi ja edullisempi vaihtamalla alkuperäisten suunnitelmien paineputket halkaisijaltaan 1 800-millisiin Weholite-putkiin.

Noin 18 miljoonaa euroa maksavasta laitoksesta tulee yksi Pohjoismaiden suurimmista kuivan maan kalankasvattamoista. Laitos vastaa kalanviljelyn koko prosessista, kalanmunien tuotannosta valmiin kalan käsittelyyn asti.

Noin 15 000 neliömetrin kokoisen hallin kolmelle allasalueelle rakennetaan yhteensä 36 halkaisijaltaan 12-metristä, 5 metriä syvää allasta. Laitoksen käyt-tämä vesi pumpataan 1,8 kilometrin etäisyydellä sijaitsevasta Ahvenanmerestä laitoksen kolmeen vedenpuhdistamoon.

Omien vedenpuhdistamojen lisäksi alueelle ra-kennetaan biokaasulaitos, joka hyödyntää kalankä-sittelyssä syntyvää eloperäistä jätettä. Sen tuottamaa kaasua käytetään laitoksen toiminnassa.

PIPI

NG

CO

NTR

AC

T

Weholite toi putkistourakkaan

sujuvuutta ja säästöjä

TE

OL

LIS

UU

SR

AT

KA

ISU

TTE

KST

I Joh

anna

Hav

eri »

KU

VAT

Upo

nor

Infr

a »

18

KALANVILJELYLAITOS ECKERÖHÖN Tuottaa täydellä kapasiteetilla toimiessaan

3 200 tonnia kirjolohta vuosittain Ensimmäinen kiertovesitekniikalla toteutettu

teollisen mittakaavan laitos Kiertovesitekniikka on nykyaikaisin, ympäristöystävällisin

ja tehokkain kalankasvatusmenetelmä Laitoksen koko noin 15 000 m2

36 kasvatusallasta Uponor Infra on antanut suunnitteluapua sekä toimittaa

putkistot ja vastaa niiden asennuksesta ja hitsauksesta

Uponor Infra toimittaa laitokseen muun muassa n. 600 m Weholite ID/OD 1800/1950 -matalapaineputkea,

kulmia, T-haaroja, läpivientejä n. 500 m PE 630 mm SDR 33 -putkea sekä kulmia ja muita osia n. 7 500 m PE 160 mm SDR 17 PN 10 -paineputkea

merenrannan pumppaamoon PE 110 mm–315 mm SDR 17 PN 10 -putkea sekä osia Weholite 800/900 SN 4 -putkea erikoisosia

Suunnitelmien muutoksilla säästöjäUponor Infra on ollut mukana hankkeessa jo sen suunnit-teluvaiheesta ja toteuttaa kalanviljelylaitoksen 36 erilaisen altaan vaatiman putkistourakan. Urakkaan kuuluvat suunnitteluapu sekä putkien toimitus ja asentaminen.

Uponor Infran asiantuntijoiden suosituksesta put-kistourakan alkuperäisiä suunnitelmia myös muutettiin kustannustehokkaamman ratkaisun saamiseksi. Hankkeen pohja- ja putkistotöistä vastaava konsultti Dan Engblom Deab Konsultista kertoo, että muutosten ansiosta kus-tannuksissa säästettiin alkuperäisiin suunnitelmiin ver-rattuna noin kolmannes.

Laitoksen linjasto oli alun perin tarkoitus toteuttaa 630–800 mm:n paineputkilla.

– Uponor Infran ehdotuksesta putket vaihdettiin halkai-sijaltaan 1 800-milliseen Weholite-matalapaineputkeen, jo-ka kestää hyvin linjaston 0,5 barin paineen.

Weholiten ansiosta alkuperäisen suunnitelman risteilevää putkistoa pystyttiin myös yksinkertaistamaan. Rakenteilla olevassa ratkaisussa kullakin laitoksen kolmesta erillisestä allasalueesta kiertovesitekniikka toteutetaan kahdella Weholite-putkella, joista on putkiliitännät kalatankeille.

– Toteutustapa on nyt yksinkertaisempi, järkevämpi ja huomattavasti edullisempi, Dan Engblom toteaa.

Kerrosrakenteiset, PE- tai PP-profiilista kierresaumaa-malla valmistettavat Weholite-putket ovat kestäviä, joustavia ja keveitä.

– Halkaisijaltaan jopa 3,5-metrisistä Weholite-putkista voidaan valmistaa kokonaisia putki- ja säiliöjärjestelmiä sekä erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, kertoo myyntipäällik-kö Tom Karnela Uponor Infrasta.

Kokemusta kannattaa hyödyntääKolmessa vaiheessa toteutettavat putkistoasennukset aloitettiin maalis–huhtikuun vaihteessa. Ensimmäisen vaiheen testauksia päästiin tekemään heinäkuun lopul-la, minkä jälkeen kalanviljely on aloitettu asteittain. Koko putkiston asennusurakan odotetaan olevan valmis vuodenvaihteessa.

Putkistotöiden valvonnasta vastaava Engblom on tyy-tyväinen töiden sujumiseen.

– Putkistojen asennus on edennyt erittäin hyvin. Uponor on myös joustanut putkien toimituksissa, mikä on helpottanut töiden järjestämistä asennuspaikalla.

Tom Karnelan mielestä hanke on hyvä esimerkki sii-tä, miksi Uponorin asiantuntijoita kannattaa käyttää jo projektien alkuvaiheessa.

– Näin varmistamme, että asiakas saa parhaan hyödyn kokemuksestamme ja on tyytyväinen lopputulokseen.

Uponor Infra toimittaa Fifaxin laitokseen yli 10 kilometriä erilaisia putkia ja muuta materiaalia. Tuotantolaitoksen toimittaa norjalainen AKVA Group, joka on maailman johtava vesiviljelyteknologian valmistaja. n

19

TEK

STI M

atti

Välim

äki »

KU

VAT

Küte

ja E

hitu

s AS

»K

AU

KO

LÄ

MP

Ö

Tallinnan suurimmassa kaupunginosassa Lasnamäessä on totuttu rakentamaan isossa mittakaavassa. Kun alueen kaukolämpöverkkoa nyt uusitaan, on putkillakin

reilusti kokoa. Esieristettyjä, halkaisijaltaan DN 1 000 -putkia asennetaan alueelle kaikkiaan 1,1 kilometriä.

Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon

Lasnamäki on Tallinnan kahdeksasta kaupunginosasta suurin. Kaupungin itäosassa sijaitseva, reilun 118 000 tallinnalaisen asuinalue tunnetaan muun muassa suurista elementtitaloistaan, jotka rakennettiin neu-vostoaikana 1980-luvulla.

Lasnamäessä on totuttu ajattelemaan isossa mittakaavassa. Kun alueen kaukolämpöverkkoa nyt saneerataan, on putkil-lakin reilusti kokoa.

Uponor Infra toimittaa Lasnamäkeen kaikkiaan 1,1 kilomet-riä halkaisijaltaan DN 1 000 -kaukolämpöputkia. Teräksiset putket on eristetty polyuretaanilla ja niissä on 1 200 mm:n muovisuojakuori.

Tilaajana on Küte ja Ehitus AS ja loppuasiakas on kauko-lämpöverkon omistaja AS Tallinna Küte.

Vjatšeslav Kovaltšuk, Küte ja Ehitus AS:n kehitysosaston johtaja kertoo, että ihan Eestin ennätystä putkien koossa ei vielä tehdä, mutta aika lähellä ollaan.

– Suurimmat Tallinnaan asennetut putket ovat kokoluokkaa DN 1 200. Niitä tarvittiin, kun 1970-luvun alussa kaupungin lähelle rakennettiin Irun voimalaitos, jonka piti silloin vastata koko kaupungin lämmityksestä.

20

– Nyt järjestelmät ovat nykyaikaisempia ja kaupunki ei tarvitse niin paljon energiaa. Kun kaukolämpöverkkoa nyt uusitaan, esieristetyt DN 1 000 -putket riittävät, Kovaltšuk kertoo.

Kahdessa kohteessa samanaikaisestiKüte ja Ehitus AS uusii Lasnamäen kaukolämpöputkia kahdessa eri kohdassa.

– Smuulin suunnalla putkia uusitaan, sillä alueelle rakennetaan uutta tienristeystä. Putkien päälinja on järkevää saneerata nyt samalla kertaa. Mikäli vanhojen putkien kanssa tulisi myöhemmin ongelmia, niiden korjaaminen olisi paljon työläämpää ja kalliimpaa.

– Pietarin valtatien lähellä putket ovat jo niin huonossa kunnossa, että ne vaativat uusimista. Alueella on ollut viime aikoina useita put-kirikkoja ja -vuotoja.

Vuonna 1993 perustettu Küte ja Ehitus AS on Viron suurin lämpöenergia-alan infrastruktuurien sekä palo-turvallisuusjärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja uudistamiseen erikoistunut insinööriyritys. Sen asiakkaita ovat pääasiassa energiayhtymät, teollisuus-laitokset ja suurrakennusten pääurakoitsijat.

Yhtiö on suuntamassa toimintaansa myös ulkomaille. Ensi vuoden alusta lähtien yrityksen nimi vaihtuu KE Infraksi.

Takana jo paljon yhteistyötäKüte ja Ehitus valitsi urakkaan Uponor Infran putket aiempien hyvien kokemustensa perusteella.

– Olemme tehneet Uponorin kanssa yhteistyötä jo pitkään. Pelkäs-tään tänä vuonna Uponor on toimittanut meille putkia ja osia jo kah-teentoista eri projektiin Tallinnassa, Vjatšeslav Kovaltšuk mainitsee.

– Olemme olleet todella tyytyväisiä putkien laatuun. Myös hintataso on kilpailukykyinen.

Kovaltšuk kertoo, että Lasnamäen urakoinnissa aikataulu on ollut erittäin tiukka.

– Isojen putkien ja asennusosien valmistus ja kuljetus on ollut haas-tavaa. Kokenut projektitiimi ja Uponorin ammattilaiset ovat kuitenkin selvinneet tiukoista vaatimuksista, eikä laadusta tai aikataulusta ole tingitty.

– Urakat on saatava valmiiksi kesäkauden aikana. Työt alkoivat heinäkuussa ja niiden on suunniteltu päättyvän viimeistään syyskuun lopussa, kun lämmityskausi alkaa.

Logistiikassa mietittävääProjektipäällikkö Jan-Erik Svarvén Uponor Infran Teollisuus- ja Ener-gialaitosmyynnistä kertoo, että teräsyhtiö SSAB toimittaa 16-metriset teräsputket Uponor Infran Vaasan tehtaalle, jossa ne eristetään.

– Isojen putkien valmistuksessa tarvitaan merkittävästi nostokapa-siteettia sekä vaahdotuskoneita, jotka pystyvät kerralla ruiskuttamaan tarvittavan, tavallista suuremman määrän uretaania. Kaikilla valmis-tajilla ei ole tähän valmiuksia, Svarvén kertoo.

Uponor toimittaa Tallinnaan myös 44 kulmapalaa, joista isoimmat

ovat kooltaan jopa 4x2 metriä. Suomenlahden yli matkaa myös esimerkiksi kaksi esieristettyä 3,6x2 metrin T-haaraosaa, joiden seinämien paksuus on 20 millimetriä. T-haaraosat yhdistävät Lasnamäen kaksi päälinjaa.

– Kuljetuksissa on ollut paljon järjesteltävää, sillä yhteen autoon mahtuu vain kolme putkea tai neljä kulmaa. T-haaraosaa varten jouduimme rakentamaan erikoislavan, joka on leveämpi kuin tavallinen autonlava, Svarvén kuvailee.

Lasnamäessä käytetään myös muun muassa esieristettyjä venttiilejä. – Olemme suunnitelleet venttiilit yhdessä asiakkaan ja venttiilitoi-

mittajan kanssa. Haluamme varmistaa, että asiakas saa juuri sitä, mitä haluaa, Jan-Erik Svarvén korostaa.

Smuulin suunnalla linjaan tehdään tavallisuudesta poikkeava ratkaisu: DN 1 000 -putki asennetaan sillan kohdalla betonikanavaan, koska paikalla ei ollut tilaa tehdä kaivutöitä.

– Ratkaisua olivat kanssamme suunnittelemassa myös saksalaiset insinöörit, Kovaltšuk kertoo.

Asennuksessa tarvitaan paljon tilaaSuurten putkien kaivu- ja asennustyöt vaativat luonnollisesti paljon tilaa.

– Ajoittain on vaikea saada paikalliselta liikenneosastolta lupaa vilk-kaasti liikennöitävien teiden sulkemiseen. Tällaisten töiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen menee huomattavan paljon aikaa.

Kovaltšuk kertoo, että Lasnamäessä ei kuitenkaan yleensä kohdata samoja ongelmia kuin keskiaikaisessa vanhassakaupungissa: siellä museoviranomaiset keskeyttävät työt välittömästi, jos kaivutyöt pal-jastavat jotain historiallisesti mielenkiintoista. Tämä luonnollisesti viivyttää projekteja.

– Ja kun kaupungissa operoidaan, tulee asukkailta aina silloin tällöin valituksia. Se on ymmärrettävää, sillä asennustyöt tuovat aina muka-naan jonkin verran melua.

– Pyrimme kuitenkin löytämään kompromisseja, jotta töistä aiheu-tuisi ympäristölle mahdollisimman vähän häiriötä. n

"IHAN EESTIN ENNÄTYSTÄ

PUTKIEN KOOSSA EI TEHDÄ, MUTTA LÄHELLÄ OLLAAN."

Isoimmat kulmapalat ovat kooltaan jopa 4x2 metriä.

21

Kotimaisten Ecoflex-lämmitys- ja käyttövesiputkistojen sekä jääty-mättömien vesijohtojen käyttö-kohteita ovat niin ympärivuotises- sa käytössä olevat asuinrakennuk-

set kuin loma-asunnotkin, julkiset rakennuk-set, kunnallistekniikka ja teollisuus.

– Kattavasta valikoimasta löytyy sopiva ratkaisu jokaiseen kohteeseen. Putkistojär-jestelmiin kuuluvat valmiit tarvikkeet kuten haaroituskaivot, kytkentä-, jatkos- ja haaroi-tuspakkaukset sekä liittimet varmistavat vai-vattoman asennuksen, toteaa tuotepäällikkö Marko Haljoki Uponorilta.

Rakennusten väliseen lämmönsiirtoon suun-niteltuja Ecoflex Thermo -putkia on valmistet-tu jo 30 vuoden ajan. Lähes yhtä pitkään va-likoimissa ovat olleet lämpimän käyttöveden verkostoihin tarkoitetut Ecoflex Aqua -putket se- kä neliputkinen Ecoflex Quattro, jossa on vir-tausputkistot sekä lämpöjohtokäyttöön että lämpimälle käyttövedelle.

– Ecoflex Quattro on pienempiin kohteisiin hankinta- ja käyttökustannuksiltaan ehdotto-masti edullisin vaihtoehto, Haljoki sanoo.

Itsesäätyvällä lämpökaapelilla varustetut jäätymättömät Supra Plus -vesi-

johdot tuotiin markkinoille 1990-luvun alus-sa. Supra-putkien tyypillisimpiä käyttökoh- teita ovat vapaa-ajan asunnot, omakotitalot, maatilat ja kunnalliset putkistot, joissa on vaara jäätymiselle. Lämpökaapeleilla varustetut put-kistot soveltuvat myös paineviemäreiksi ja eri-laisiin teollisuuden tarpeisiin.

– Ecoflex-putkia on valmistettu jo kymmeniä tuhansia kilometrejä. Uponorin pitkä kokemus ja osaaminen takaavat kestävät ja luotettavat ratkaisut, joista on kertynyt käyttökokemuksia 20–30 vuoden ajalta, Haljoki toteaa.

Ratkaisuja myös räätälöimällä Marko Haljoki muistuttaa, että laajan vakio-tuotteiden valikoiman lisäksi ratkaisuja voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan.

– Esimerkiksi teollisuuskohteiden putkiele-mentit voidaan varustaa erilaisilla teollisuus-kaapeleilla tai jopa asiakkaan toimittamilla kaa-peleilla. Myös kemikaalilinjat saattavat vaatia putkilta tai kaapeleilta ominaisuuksia, joihin tuotteita räätälöimällä voi löytyä ratkaisu.

– Kotimainen valmis- tus Nastolassa takaa sen, että myös erikois-tarpeisiin voidaan vas-tata lyhyellä aikajän-teellä.

ECOFLEX-PUTKET ON KEHITETTY POHJOISMAISIIN

OLOSUHTEISIIN.

Kestävyyttä 30 vuoden kokemuksella H

OM

MA

PU

TK

ES

SA

Jo 30 vuoden ajan Suomessa valmistetut eristetyt Ecoflex-putket tarjoavat laajan valikoiman ratkaisuja lämmitys-, käyttö- ja jäähdytysveden jakeluun niin asuinrakennuksissa, kunnallistekniikassa

kuin vaativissa teollisuuskohteissakin. Helposti asennettavien putkien liitosten tekoa nopeuttaa entisestään Uponor Quick & Easy -liitosjärjestelmä, joka on nyt käytettävissä myös Ecoflex-putkiin.

Helposti asennettavat ja kestävätPEX-a-virtausputkiin ja PEX-eristeeseen pe-rustuvat putkielementit ovat pitkäikäisiä ja säilyttävät eristyskykynsä koko käyttöiän ajan.

Ecoflex-putket ovat kerroksittaisen ra-kenteensa ja materiaaliensa ansiosta erittäin taipuisia, joten niiden asennus on helppoa ja nopeaa.

– Rakenteen ansiosta putken kerrokset pää-sevät taivutettaessakin liikkumaan joustavas- ti. Taipuisuutta lisää putken aallotettu, kor- rugoitu suojakuori, joka myös kestää hyvin maan painetta ja suojaa putkielementtiä ul-koisilta rasituksilta.

PEX-a-virtausputkien etuja ovat muun muassa hyvä kemiallinen kesto sekä pienet painehäviöt varmistava ja kerrostumien ris-kiä vähentävä sileä sisäpinta.

Eristeen ristisilloitetussa PEX-solumuovissa on umpisoluinen rakenne, mikä varmistaa, ettei eriste ime vettä.

– PEX-solumuovilla on hyvä lämmöneris-tyskyky. Eristyskyky myös säilyy hyvänä put-ken koko käyttöiän ajan.

Haljoki muistuttaa, että myös liitosten te-keminen on erittäin nopeaa, kun eriste ja vir-tausputki eivät ole kiinni toisissaan.

– Eriste ja suojakuori ovat helposti poistet-tavissa liitosten tekoa varten. Liitosten teke-mistä nopeuttaa entisestään Uponor Quick & Easy -liitosjärjestelmä, joka on nyt käytet-tävissä myös Ecoflex-putkiin. Q & E -liittimiä on jo pitkään käytetty pienemmissä PEX-käyttövesi-, patteri- ja lattialämmitysputkissa. Ecoflex-putkissa ne soveltuvat putkikokoon 50 mm asti.

– Q & E -liitinjärjestelmää kehitetään edel-leen ja sen käyttökohteet laajenevat tulevai-suudessa entisestään, Haljoki kertoo. n

TEK

STI O

uti J

ärve

lä »

KU

VAT

Upo

nor »

22

ERISTETYT ECOFLEX-PUTKET taipuisien putkien asentaminen

on nopeaa ja helppoa jopa 200 metrin yhtenäinen

asennus ilman liitoksia liitosten teko on vaivatonta ja

nopeaa, käytettävissä myös Uponor Quick & Easy -liitosjärjestelmä

kestävä materiaali takaa 50 vuoden käyttöiän

kotimaisia tuotteita, valmistettu Suomessa vuodesta 1985 vakiotuotteiden lisäksi mahdollisuus

räätälöityihin ratkaisuihin

Terttu Hyytiäinen Uponorin tukku- ja LVI-urakoitsijamyynnistä korostaa, että yhdessä suunnittelemalla haastaviinkin kohteisiin löytyy paras mahdollinen, kustan-nustehokas ratkaisu.

– Asiakkaan kuunteleminen ja hänen tarpeidensa aito ymmärtäminen on kaiken a ja o.

– Hankkeiden eteenpäin vieminen on aina joukkuepeliä. Asiakkaan tukena ovat myyjän lisäksi myös Uponorin muu organi-saatio tuotehallinnasta ja teknisestä tuesta tuotantoon. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemalla varmistetaan, että hän saa toimivan, kohteeseen soveltuvan ratkai-sun – pelkkä tuotteiden tai teknisen tiedon esitteleminen ei koskaan riitä, sanoo Ecoflex-putkistojärjestelmiä koko niiden markkinoilla oloajan myynyt Terttu Hyytiäinen.

Uponorin laaja kokemus ja osaaminen takaavat, että haastaviinkin kohteisiin löytyy sopiva ratkaisu – monesti myös useampikin vaihtoehto. Hyytiäinen pitääkin tärkeänä, että asiakkaalle pystytään esittä-mään erilaisia vaihtoehtoja.

– Vaihtoehtojen punnitseminen antaa myös asiakkaalle mahdollisuuden hyödyntää ammattitaitoaan ja oivaltaa itselleen sopi-vimman ratkaisun.

Hyytiäinen korostaa, että pitkäaikaiset asiakassuhteet rakennetaan huolehtimalla asiakkaan tarpeista loppuun asti.

– Olemme käytettävissä koko hankkeen ajan ja opastamme tarvittaessa niin tuottei-den teknisissä ominaisuuksissa kuin niiden käytössäkin.

Kun syntyy positiivinen kierre, asiakkaista tulee kumppaneita, joiden kanssa koetaan niin haasteet kun onnistumisetkin.

– Usein työ innostaakin niin paljon, ettei tätä oikein osaa edes työnä ajatella, Hyytiäinen naurahtaa.

Ecoflexille oli tilaustaVuonna 1986 Uponor kertoi lehdessään tuoneensa markkinoille ”toisen sukupolven esieristetyn, kelatavarana toimitettavan muo-viputkijärjestelmän, Ecoflexin”.

– Putkien myynti ylitti kaikki odotukset, Hyytiäinen kertoo.

Asiakkaat arvostivat tuolloin samaa kuin nytkin:

– Helposti ja nopeasti asennettavat putket ja valmiit järjestelmät säästävät aikaa työmaalla, mikä näkyy kokonaiskustannuk-sissa. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi luotet-tava valmistaja pystyy antamaan varmuuden myös tuotteiden saatavuudesta jatkossakin.

Aluelämpökohteiden rakentaminen alkoi voimakkaasti ympäri Suomea 1980-luvulla.

– Ecoflexin kaltaiselle, vaivattomasti asennettavalle ja kestävälle tuotteelle oli tarvetta. Käytössä olleisiin teräsputkiin verrattuna ruostumattoman, taipuisan muo-virakenteen edut olivat selkeät.

Sodankylän alue oli yksi ensimmäisistä suurista aluelämpökohteista, jonne Ecoflex-putkia asennettiin.

– Pohjavedet ovat alueella erittäin kor-keal la. Koska Ecoflex-putkilla ei ole korroosio-riskiä, ne soveltuivat alueelle erittäin hyvin.

Aluelämpökohteiden rakentaminen on Hyytiäisen mukaan taas vilkastumassa, sillä 40–50 vuotta sitten rakennettuja kaukolämpökohteita saneerataan nyt osittain aluelämmöksi.

– Mutta toki uudiskohteitakin vielä urakoidaan.

PARHAAN RATKAISUN ETSIMINEN ON JOUKKUEPELIÄ

23

www.uponor.fi