Putkessa kevat 2015

UPONORIN ASIAKASLEHTI » Kevät 2015 »

LAATUKAIVOJAKYMMENIEN VUOSIEN KOKEMUKSELLA SIVU 6

WEHOPUTS LAAJENEE TARPEEN MUKAANSIVU 10

HULEVESITUNNELI SÄÄSTÄÄ AIKAA JA RAHAASIVU 16

Sujuttaminen on varma ja nopea saneeraus-menetelmä, joka monessa kohteessa myös tulee kaivamista edullisemmaksi. SIVU 22

Varmasti ja sujuvasti

Uponor huolehtii myös putkilinjoista, jotka ovat elinkaarensa lopussa. Oma ammattitaitoinen henkilöstömme toteuttaa saneeraukset itse valmistamillamme laadukkailla tuotteilla:

• VipLiner-modulisujutus – viemäreiden saneeraukseen kaivon kautta

• Weholite – nopea, joustava ja kestävä ratkaisu betoni- ja peltirumpujen saneeraukseen, paineettomille viemäreille ja teollisuuskäyttöön

• ProFuse, suojakuorellinen paineputki vesi- ja viemärijohtojen pitkäsujutukseen

Pyydä tarjous osoitteesta [email protected]

Lisäämme vanhan putkistosi käyttöaikaa kymmenillä vuosilla

P 020 129 211F 020 129 2098W www.uponor.fi

Uponor Infra OyPL 2165101 Vaasa

Uponor-saneeraus 215x280_mm_print.indd 1 19.3.2015 13.59

4 Lyhyesti 6 Kaivot Laajan valikoiman lisäksi Uponor Infra panostaa palveluun, tuotteiden saatavuuteen ja oikea-aikaisiin toimituksiin.

10 Jätevesi WehoPuts 550 -puhdistamo huolehtii yli sadan kesämökin ja parinkymmenen omakotitalon jätevesistä Gotlannin itärannikolla.

12 Asiantuntija Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Timo Laaksosen mukaan jätevesiasiansa kuntoon hoitaneet ovat tyytyväisiä.

14 Vesihuolto Rakenteilla oleva siirtolinja vie pian Närpiön ja Teuvan jätevedet puhdistettavaksi Kaskisiin, Metsä Boardin hierretehtaan puhdistamolle.

16 Hulevedet Imeyttävillä kaivoilla varustetun putkilinjan korvaaminen hulevesitunnelilla säästi aikaa ja kustannuksia Nastolassa.

18 Vesihuolto Lakeuden Vesi rakennutti Ilmajoelle kolme kilometriä rinnakkaislinjaa runkovesijohdolleen.

20 Infra Lähes kaksi kilometriä pitkä, halkaisijaltaan 2,2-metrinen infratunneli kätkee sisäänsä kaikki ruotsalaiskaupungin uuden asuinalueen infrastruktuurissa tarvittavat putkistot ja kaapelit.

22 Homma putkessa Kajaanissa korjataan vioittunut paineviemäri sujuttamalla. Nopea ja varma menetelmä tulee kohteessa myös edullisemmaksi kuin kaivaminen.

kevät 2015

JULKAISIJA Uponor Infra Oy, www.uponor.fi, p. 020 129 211 TOIMITUSNEUVOSTO Marlene Fremleson-Ohlis,

Juha Hietanen, Juha Kainulainen, Seppo Rautiainen, Teemu Saarinen, Teemu Salminen ja Petri Tuominen

PÄÄTOIMITTAJA Juha Kainulainen TOIMITUS Viestintätoimisto Supliikki, Outi Järvelä p. 040 577 1844

KANNEN KUVA Miska Puumala PAINO Oy Fram Ab OSOITTEENMUUTOKSET [email protected]

TALOUTEMME KURJISTUMINEN on saatava pysähtymään. Uutiset ovat olleet mollivoittoisia jo useita vuosia. Luottamusta eivät myöskään ole lisänneet viime viikkojen poliittiset näytelmät, jotka osin ovat olleet jopa surkuhupaisia. Nyt keväällä tapahtuu paljon. Luonto herää kasvuun ja ihmiset virkis-tyvät valon lisääntyessä. Tänä vuonna odotamme myös, millainen on

vaalien jälkeinen Suomi. Lupauksia on paljon. Toivotaan, että löytyy sellainen koalitio, jolla taloutemme ja hyvin-vointimme kasvavat. Säästämällä ei Suomi nouse.

Tekemistä riittää. Hyvä esimerkki on vesihuoltover-kostomme. Maan alla on huomattava omaisuus, jonka kuntoon ja kunnossapitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Helmikuussa julkaistussa Rakenne-tun omaisuuden tila - eli ROTI 2015 -raportissa todetaan, että vesihuoltoverkostoamme uusitaan edelleen liian hitaasti. Sama viesti korjausvelan kasvamisesta on todettu jo useissa ROTI-raporteissa. Vuosittain tarvittaisiin noin 300 miljoonaa euroa korjausvelan kuromiseksi.

Vesihuollon infrastruktuurin toimivuus on tärkeää jokai-sena päivänä. Tämä on myös helppo unohtaa silloin, kun kaikki toimii. Verkostot ovat maan alla – poissa silmistä, poissa mielestä. Yhdyskuntateknisen käyttöomaisuuden hallinnan ja kunnossapidon on kuitenkin oltava pitkä-jänteistä työtä. Palokuntahenki johtaa siihen, että toimitusvarmuus heikkenee ja terveysriskit lisääntyvät.

Toivotan kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppa-neillemme upeaa kevättä ja kesän odotusta!

Juha Kainulainen

KATSEET KOHTI TULEVAA

Uponor huolehtii myös putkilinjoista, jotka ovat elinkaarensa lopussa. Oma ammattitaitoinen henkilöstömme toteuttaa saneeraukset itse valmistamillamme laadukkailla tuotteilla:

• VipLiner-modulisujutus – viemäreiden saneeraukseen kaivon kautta

• Weholite – nopea, joustava ja kestävä ratkaisu betoni- ja peltirumpujen saneeraukseen, paineettomille viemäreille ja teollisuuskäyttöön

• ProFuse, suojakuorellinen paineputki vesi- ja viemärijohtojen pitkäsujutukseen

Pyydä tarjous osoitteesta [email protected]

Lisäämme vanhan putkistosi käyttöaikaa kymmenillä vuosilla

P 020 129 211F 020 129 2098W www.uponor.fi

Uponor Infra OyPL 2165101 Vaasa

Uponor-saneeraus 215x280_mm_print.indd 1 19.3.2015 13.59

LYH

YE

ST

IW

WW

.UP

ON

OR

.FI

Uponor-kiinteistöviemäröintijärjestelmä on täydellinen kokonaisjärjestelmä, jo-hon kuuluvat putket, yhteet, lattiakai-vot, vesilukot ja tiivisteet. Yhtenäinen kokonaisuus varmistaa viemäröintijär-

jestelmän palo-, ääni- ja virtausteknisen toimivuuden. Uusittu kiinteistöviemäröintikäsikirja tarjoaa viimei-

simmät ohjeet kiinteistöviemäröinnin suunnitteluun ja asennukseen sekä aiempaa enemmän asennusesimerkke-jä ja piirustuksia, joiden avulla määräysten mukaiset ratkaisut voidaan toteuttaa sekä uudisra-kentamisessa että saneeraus-kohteissa. Suomen rakenta-mismääräyskokoelman mää-räyksiin ja ohjeisiin perustuvan käsikirjan avulla suunnittelijat,

urakoitsijat ja viranomaiset löytävät helposti työssään tarvittavat tiedot.

Käsikirja on ladattavissa verkkosivuiltamme osoitteesta www.uponor.fi. Kaikki käsikirjassa esitetyt asennusesimerkit ja piirustukset ovat ladattavissa DWG-tiedostoina.

Painetun käsikirjan voi tilata osoitteesta https://www.uponor.fi/palvelut/tilaa-esitteita.aspx.

Kiinteistö-viemäröintikäsikirja on päivitetty

Suomen johtavien korjausra-kentamisen ammattilaisten kehittämä Flowall-ratkaisu on kustannustehokas vaihtoehto 1970- ja -80-luvuilla raken-

nettujen lähiöiden massiiviseen putkire-monttitarpeeseen. Tehdasvalmisteiseen Uponor-tekniikkaseinään perustuva Flowall-ratkaisu tulee noin 10 prosenttia tavallista putkiremonttia edullisemmaksi ja nopeuttaa putkiremontin läpimenoaikaa useilla viikoilla.

Suomessa saneerataan seuraavan vuosikymmenen aikana noin neljännes-miljoona 1970- ja -80-luvuilla rakennettua kerrostalohuoneistoa.

– Tuolloin rakennetut talot ovat pää-sääntöisesti tyyppitaloja, joissa on paljon yhtenäistä mitoitusta ja samankaltaisia pohjaratkaisuja. Talojen yhtenäisyys ja suuri määrä mahdollistavat sen, että paikalla tehtyjen korjausten sijaan voidaan käyttää kustannustehokkaita ja laaduk-kaita esivalmistettuja ratkaisuja, toteaa hankekehityspäällikkö Toni Wahlfors Uponor Suomi Oy:stä.

Elementtikerros-taloissa keittiö ja kylpyhuone sijaitsevat yleensä vastakkain. Flowall-ratkaisussa niiden välinen seinä puretaan ja tilalle vaihdetaan Uponor-tekniikkaseinä, johon on asennettu tarvitta-vat putket ja kompo-nentit jo tehtaalla.

Modulaarisesta Uponor-tekniikka-seinästä voidaan sen rakenteen ansiosta valmistaa lähes rajaton määrä variaatioita.

– Seinäelementteihin voidaan asen-taa valmiiksi erilaisia putkinousuja sekä kylpyhuonekalusteita, muun muassa kylpyhuonekaappeja, vesimittareita ja wc-huuhtelulaitteita. Vierekkäin asennetuista elementeistä muodostuu valmis seinä. Seinän toisella puolella sijaitsevan keittiön-kin saneeraus nopeutuu huomattavasti.

Flowall-allianssissa ovat mukana suun-nittelutoimisto Sweco, rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit, rakennusurakoitsijat Consti Yhtiöt ja Wareco sekä Uponor, Puustelli ja Laattapiste.

– Asiakas saa avaimet käteen -periaat-teen mukaisen, elinkaariedullisen putki-remonttitoteutuksen.

Flowall-pilottikohteiden saneeraukset on aloitettu maaliskuussa. Kaksivuotisen hankkeen aikana peruskorjataan kolme vuonna 1972 rakennettua elementtitalo-yhtiötä Espoon Matinkylässä ja Vantaan Myyrmäessä. n

Flowall vastaa lähiöiden putkiremonttitarpeeseen

Tavataan messuilla!Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme ja osastoomme Ah1 Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelyyn Turun Messu- ja Kongressikeskukseen 20.–21.5.2015!

Yhdyskuntatekniikka-näyttely järjestetään tänä vuonna 17.kerran ja tapahtumaan odotetaan noin 6 000 kävijää. Näyttely on avoinna keskiviikkona klo 09.00–19.00 ja torstaina klo 09.00–15.00.

Ennakkorekisteröityä voi osoitteessa www.yhdyskuntatekniikka.fi

Modulaarisesta Uponor-tekniikkaseinästä voidaan sen rakenteen ansiosta valmistaa lähes rajaton määrä variaatioita.

4

NIMITYKSET

Uponor Infra OySuomen myynti- ja markkinointiorganisaatio

Juha Kainulainen EVP, Sales and Marketing Infra, jatkaa Suomen myynti- ja markkinointitoimintojen vetäjänä. Juha jatkaa myös EVP Sales and Marketing Infra -tehtävässään.

Minna Vekkeli on nimitetty 1.11.2014 alkaen yhdyskuntatekniikan myynnin aluemyyntipäälliköksi alueenaan Itä-Suomi. Minnan asemapaikka on Nastola.

Magnus Lönnberg on nimitetty 1.10.2014 alkaen yhdyskuntatekniikan myynnin aluemyyntipäälliköksi aluee-naan Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Ahvenanmaa. Magnuksen asemapaikka on Vaasa.

Pasi Lahtinen on nimitetty 1.12.2014 alkaen kaivo- myynnin aluemyyntipäälliköksi yhdyskuntatekniikan myynti- organisaatioon. Pasi työsken-telee Keski-, Länsi- ja Pohjois-Suomen alueella ja hänen asemapaikkansa on Jyväskylä.

Uponor Infra toimittaa put-kistot Ahvenanmaalle ra-kennettavaan kalanviljely-laitokseen, josta tulee yksi Skandinavian merkittävim-

mistä kirjolohen kasvattajista. Laitoksen vuotuinen tuotantomäärä on täydellä kapasiteetilla noin 3 000 tonnia kalaa.

Nyt tehty sopimus koskee hankkeen ensimmäistä vaihetta, johon Uponor Infra toimittaa halkaisijaltaan 1 800-milliset Weholite-putket liitososineen ja tarvikkei-neen. Uponor Infra vastaa myös putkisto-jen asentamisesta.

Ahvenanmaalaisen Fifax Ab:n raken-

nuttama maanpäällinen laitos toimii kiertovesitekniikalla, joka on nykyaikaisin, ympäristöystävällisin ja tehokkain mene-telmä korkealaatuisen kirjolohen kasva-tukseen. Laitos on ensimmäinen teollinen vettä kierrättävä kirjolohen viljelylaitos Itämeren alueella. Tuotantolaitoksen toimittaja, norjalainen AKVA Group, on maailman johtava vesiviljelyteknolo-gian valmistaja.

Laitoksen rakennustyöt on aloitettu alkuvuodesta ja putkistoja on ryhdytty asentamaan maalis-huhtikuun vaihtees-sa. Toiminnassa laitoksen on tarkoitus olla vuoden loppuun mennessä. n

Weholitea kalanviljelylaitokselleUUSI HINNASTO

ON ILMESTYNYT

Uponorin tehtaanhinnasto & tuoteluettelo

2015 on ilmestynyt. Maaliskuun alusta voimaan

astunut hinnasto sisältää Uponor Infra Oy:n ja

Uponor Suomi Oy:n täydelliset tuotevalikoimat.

Hinnasto on ladattavissa tuoteryhmittäin

osoitteesta https://www.uponor.fi/

lataa-tiedostoja.aspx.

Uponorin ja Oilon Scancool Oy:n järjestämä lämmöntuotanto-seminaari kokosi tammikuun lopussa Lahteen energiayh-tiöiden sekä suunnittelu- ja

konsulttitoimistojen asiantuntijoita kuulemaan ja keskustelemaan uusiutuvan energian rat-kaisuista ja tulevaisuuden näkymistä.

Päivän aikana kuultiin esityksiä muun muas-sa lämpöpumppu- ja vesistölämpöratkaisuista. Energiantuotannon tulevaisuuden suuntaviivoja, kuten ilmastotavoitteita ja päästökauppaa, valot- ti työ- ja elinkeinoministeriön Cleantech-hank-

keen strateginen johtaja Kaisu Annala. Myyntipäällikkö Tuomo Honkamäki Uponor

Infrasta kertoi tilaisuudessa Uponor-vesistö-lämmönvaihtimesta, joka pystyy hyödyntämään Pohjolan kylmiä vesistöjä energiantuotantoon ympäri vuoden.

– Tilaisuudessa esitetyn VTT:n tutkimuksen mukaan Uponor-vesistölämmönvaihdin on en-simmäinen uusiutuvan energian muoto, joka on ilman yhteiskunnan tukia täysin kilpailukykyinen perinteisten energiantuotantomuotojen kanssa. Tämä on erittäin merkittävä ja hieno uutinen, Honkamäki sanoo. n

Kestävän kehityksen ratkaisut kiinnostivat Lahdessa

Tehtaanhinnasto ja

tuoteluettelo 2015

U P O N O R S U O M I OY

U P O N O R I N F R A OY

Painettu hinnasto

on postitettu

asiakkaille maalis-

kuussa. Mikäli

et ole saanut

hinnastoa, voit

tilata sen sähkö-

postiosoitteesta

[email protected]

Uponor Infran Tuomo Honkamäki kertoi tilaisuudessa Uponor-vesistölämmönvaihtimesta.

5

Laatukaivoja kymmenien vuosien kokemuksellaUponor Infra valmistaa markkinoiden laajinta valikoimaa sade-, jätevesi- ja salaojakaivoja – pienistä salaojakaivoista halkaisijaltaan jopa yli kolmimetrisiin erikoiskaivoihin. Viime syksynä kaivotuotannon kapasiteettia lisättiin keskittämällä tuotanto Vaasaan ja Nastolaan. Tuotteille pystytään nyt varmistamaan entistä parempi saatavuus ja nopeammat toimitusajat.

TEK

STI O

uti J

ärve

lä »

KU

VAT

Upo

nor,

Rita

Luk

kari

nen,

Ina

Aalto

ja A

ntti

Kalli

o »

KA

IVO

T

Laajan paketti-, moduuli- ja ti-lauskaivovalikoiman lisäksi pa-nostamme nyt palveluun, tuot-teiden saatavuuteen ja nopei-siin, oikea-aikaisiin toimituksiin. Tilauskaivojen normaali toimi-

tusaika on neljä päivää, ja yksittäisiä kaivoja pystytään toimittamaan jopa päiväs- sä, sanoo tuotehallintapäällikkö Teemu Sal-minen Uponor Infrasta.

– Tuotevalikoimaa on myös yhtenäistetty ja sitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhä paremmin asiakkaiden tarpeita.

Kaivotuotanto keskitettiin syksyllä Vaa-saan ja Nastolaan.

– Räätälöidyt kaivot valmistetaan pääasias-sa Vaasassa. Nastolan tehdas valmistaa asen-nusvalmiita pakettikaivoja sekä jonkin ver-ran myös tilauskaivoja. Lisäksi Tuusulassa toimii kaivojen pikakorjauksiin ja yksittäi- siin toimituksiin keskittynyt yksikkö.

Syksyllä toimintansa aloitti myös Kaivo-center, joka palvelee valtakunnallisesti kai-kissa kaivoihin liittyvissä asioissa ja vastaa muun muassa kaivojen tilauksista ja toimi-tuksista koko maahan.

– Kaivocenterissä yhdistyy Uponorin ja KWH Pipen kymmenien vuosien kokemus alalla. Tällä kokemuksella myös takaamme markkinoiden laadukkaimmat kaivot, myyn-

tipäällikkö Teemu Saarinen sanoo. Saarinen korostaa, että Uponor Infran

osaamista ja pitkää kokemusta kannattaa hyödyntää jo hankkeiden alkuvaiheessa.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa hank-keita päästään yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemaan, sitä parempi lopputulos-kin saadaan aikaiseksi.

Laaja valikoima myös tarvikkeitaYhdyskuntatekniikassa käytettävien jäte-, sa-devesi- ja salaojakaivojen ohella valikoimissa on erityyppisiä kaivoratkaisuja rakennusten hulevesi- ja salaojajärjestelmiin sekä maatilo-jen ja kasvinviljelyn käyttötarpeisiin.

6

– Myös varaosien ja tarvikkeiden vali-koima on erittäin kattava, Salminen ja Saa-rinen muistuttavat.

PP- ja PE-muovista valmistettujen kaivo-jen luja rakenne ja materiaali antavat niille pitkän käyttöiän.

– Laadukkaat ratkaisut vähentävät myös huolto- ja ylläpitokustannuksia, Salminen huomauttaa.

Sopiva kaikkiin kohteisiinUponorin kaivot jaetaan toimitus- ja tilaus-menettelyn perusteella kolmeen ryhmään.

Valmiiksi mitoitettuja, vakiomallisia pa-kettikaivoja on laajasti saatavilla suoraan LVI-tukkuliikkeiden ja jälleenmyyjien va-rastoista. Polypropeenista valmistettujen kaivojen korkeus ja putkiliittymät sopivat useimpiin asennuspaikkoihin. Tarvittaessa pienet muutokset onnistuvat kattavan lisä-varustevalikoiman avulla helposti.

– Pakettikaivot ovat moniin kohteisiin so-pivia, täysin asennusvalmiita kokonaisuuksia, Teemu Salminen toteaa.

Moduulikaivot kootaan vakio-osina toi-mitettavista pohjaosista, nousuputkista ja valurautakansistoista asiakkaan tarpeiden

mukaan. Esimerkiksi kaivojen runkokorkeu-det ja varusteet ovat valittavissa.

Moduulikaivot tarjoavat Salmisen mukaan varman, kustannustehokkaan ja joustavan ratkaisun kaikkeen perusinfran rakentami-seen.

– Kattava valikoima, nopea saatavuus ja tutkitusti erinomaiset virtausominaisuudet, Salminen summaa moduulikaivojen etuja.

Polyeteenistä valmistettavat tilauskaivot räätälöidään täysin asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Räätälöityihin ratkaisuihin panostetaan jatkossa yhä vahvemmin. Esimerkiksi Weho-lite-teknologia mahdollistaa hyvin erilaisten ratkaisujen ja halkaisijaltaan jopa yli kolmi-metristen kaivojen valmistamisen.

Tuotteita kehitetään Uponorin kaivot ovat mittatarkkoja, mikä takaa niiden tiiviyden ja hyvät virtausomi-naisuudet.

– Tuotteita kehitetään koko ajan, ja muun muassa tiiviyteen ja virtausomaisuuksiin on tehty nyt parannuksia.

Kaikkien 500 ja 315 mm:n kaivojen lukit-tavat valurautakannet ovat jatkossa tiivis-teellisiä. Uudet tiivisteelliset kannet tulevat markkinoille kesällä.

– Kaivot ovat siis haju- ja vesitiiviitä myös kannen osalta.

– Lisäksi tilauskaivoina valmistettavissa jätevesikaivoissa on nyt uusi pohja ja kaivojen virtauskouruja on parannettu. Kourun syvyys on vähintään puolet poistoputken halkaisi-jasta, mikä vastaa standardin vaatimusta. u

7

JÄRVENPÄÄLÄINEN KULJETUS JA MAAN- RAKENNUS P. SALONEN toimii pääkaupunki-seudulla ja Etelä-Suomen alueella. Yrityksen asiakkaina on niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä ja kuntiakin.

Työpäällikkö Ville Peltola aloitti yrityksen palk-kalistoilla vuodenvaihteessa, mutta Uponor on Peltolalle tuttu yhteistyökumppani jo useamman vuoden ajalta.

– Nyt olemme keskustelleet keväällä käyn-nistyvistä hankkeista, joihin olemme tilaamassa jätevesi- ja sadevesikaivoja. Hyvä yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin, Järvenpään kaupungilla vii-meksi työskennellyt Peltola kertoo.

Peltola toteaa, että toimitusvarmuus ja hinta-laatusuhde ovat avainasemassa etenkin hank-keissa, joissa työmaalle tilataan kymmeniä kaivoja.

– Esimerkiksi Järvenpään kaupungin vesijohto-

ja jätevesiurakoihin tilattiin viime vuoden aikana noin viiden kilometrin matkalle kaivoja. Tuotteet on saatava paikalle oikeaan aikaan ja niiden on oltava tilausten mukaisia.

– Laadukas kaivo kestää sen, mitä on luvattu. Kustannukset voivat nousta suuriksi, jos virheelli-siä tai huonolaatuisia kaivoja joudutaan myöhem-min vaihtamaan.

Peltola korostaa myös toimitusten joustavuutta.– Etenkin saneerauskohteissa on usein

tarvetta hyvinkin nopeille toimituksille. Yhteistyö Uponorin kanssa on sujunut erinomaisesti, ja tuotteita on saatu työmaalle aina tarpeen mukaan, jopa saman päivän aikana.

Peltola arvostaa sitä, että asioita voi hoitaa suoraan tutun henkilön kanssa.

– Tarvittaessa voi kysyä neuvoa ja se, mikä on sovittu, on aina pidetty.

Laatu ja toimitusvarmuus ratkaisevat

VAIKKA KAIVOMYYJÄN TYÖSSÄ EI KAHTA samanlaista päivää olekaan, on kevään saavuttua yksi asia varmaa: iso osa työviikoista kuluu tarjouksia laskiessa ja suunnitellessa.

– Työmailla alkaa taas vilkastua, joten tarjous-pyynnöt ja -kyselyt pitävät nyt kiireisenä, alue-myyntipäällikkö Teuvo Aalto Uponor Infran kaivomyynnistä naurahtaa.

Mutta ei Aalto Tuusulan toimistolle keväällä-kään linnoittaudu. Aluemyyntipäällikkö on liik-keellä paljon – tapaamassa asiakkaita ja yhteistyö-kumppaneita, mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ja päivystämässä messuilla.

– Rakentamisen kannalta hiljaisempina talvikuukausina on hyvä hetki istua asiakkaiden kanssa alas ja katsoa jo hiukan seuraavaakin vuotta yhdessä.

Aallon asiakkaat ovat enimmäkseen urakoit-sijoita, joiden toiminta-alueena on Etelä- ja Itä-Suomi.

– Kuntien, kaupunkien ja vesilaitosten kaivo-tilauksissa teen yhteistyötä yhdyskuntatekniikan aluemyyntipäälliköiden kanssa.

Aallolla itsellään on yli 10-vuotinen työura kaivomyynnissä ja –tuotannossa.

– Tulin aikoinaan tuotannon puolelle töihin ja siirryin muutaman vuoden jälkeen myyntiin. Tuo-tannosta on saanut hyvän taustan nykyiselle työlle.

Laadun merkitys kasvaa. Vaikka hintakilpailu on alalla tiukkaa, kiinnittävät tilaajat Aallon mukaan entistä enemmän huomiota laatuun.

– Myös valvonta on nykyisin tiukempaa, joten tuotteiden on oltava juuri sellaisia kuin on luvattu ja sertifikaattien kunnossa. Tuotteiden lisäksi laaduksi koetaan yhä selkeämmin myös palvelu, osaaminen ja kokemus.

– Suomalainen rakentaminen on erittäin

ammattitaitoista. Asiakkailla onkin yleensä hyvä näkemys siitä, mitä tuotteilta vaaditaan. Lähtökoh-tana on aina, että niin tilaajalle, urakoitsijalle kuin valmistajallekin on täysin selvää, miten ja millaisilla ratkaisuilla työmaalla edetään. Myös haasteellisiin tai uudenlaista ajattelua vaativiin kohteisiin löytyy yhdessä paras mahdollinen ratkaisu.

Nopeiden, oikea-aikaisten toimitusten merkitys on Aallon mielestä kasvanut entisestään.

– Työmaat aloitetaan nykyisin yhä nopeammilla aikatauluilla, joten tavaran on oltava paikalla juuri ajallaan. Etenkin isommissa hankkeissa suunnitelmiin usein tulee matkan varrella myös muutoksia, joten niihin on pystyttävä reagoimaan nopeasti.

Aalto tekeekin toimituksista vastaavan Kaivocenterin kanssa tiiviisti yhteistyötä ja seuraa hankkeiden etenemistä.

– Kyllä tämän työn hienoimpia puolia on se, että saa olla mukana rakentamassa isän-maata. Palkitsevinta on kuulla asiakkaalta, että on omalta osaltaan siinä myös onnistunut – sen palautteen arvoa ei voi rahassa mitata.

Ei kahta samanlaista päivää

Aluemyyntipäällikkö Teuvo Aalto liikkuu paljon Etelä- ja Itä-Suomessa.

Uponor on Ville Peltolalle tuttu yhteistyökumppani vuosien ajalta.

8

Kaivocenter on kaiken keskipisteessä

KAIKISSA KAIVOHIN liittyvissä asioissa valta-kunnallisesti palveleva Kaivocenter aloitti toimin-tansa viime syksynä Vaasassa.

– Asiakkailta on tullut oikein hyvää palautetta. Esimerkiksi tilaukset hoituvat nyt selkeästi ja entistä nopeammin yhdestä osoitteesta, ja täältä saa heti vastauksen vaikkapa toimitusaikoja kos-keviin kysymyksiin, kertovat myyntineuvottelijat Sanna Mäki-Jouppila, Ulla Helin ja Linda Kanerva.

– Yhteyttä voi ottaa niin puhelimitse kuin säh-köpostillakin ja toki täällä saa tulla käymäänkin!

Kaivocenterissä käsitellään päivittäin kym-meniä tilauksia ja vastataan lukuisiin tarjous-pyyntöihin sekä tuotteita ja toimituksia koskeviin tiedusteluihin.

– Oikea-aikaiset toimitukset ovat asiakkaille ehdottoman tärkeitä. Myös kiireellisiin tilauksiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti, Sanna Mäki-Jouppila sanoo.

Tilaukset saadaan nopeimmin eteenpäin, kun asiakas lähettää valmiit kaivokortit [email protected] -sähköpostiosoitteeseen.

– Kaivokorttien tekeminen onnistuu toki tar-vittaessa täälläkin asiakkaan lähettämien asema-piirrosten perusteella, Ulla Helin ja Linda Kanerva toteavat.

Tilausten, tuotannon ja toimitusten tilannetta seurataan tarkasti toimitusjärjestelmästä ja kolme kertaa viikossa pidettävissä myynnin, tuotannon ja lähettämön yhteisissä seurantapalavereissa.

– Tieto kulkee nopeasti muutoinkin, sillä tuo-

tanto on vain muutaman metrin päässä. Asioihin saadaan vastaus saman tien ja asiakkaiden toiveet pikaisesti eteenpäin.

Nopeaa reagointia vaativat myös reklamaatiot. – Tavoitteena on toki, ettei reklamaatioihin olisi

tarvetta, mutta jos niin käy, on tilanne korjattava heti, Linda Kanerva sanoo.

Käsityö vaatii tarkkuutta. Räätälöityjen tilaus-kaivojen ja moduulikaivojen valmistus keskitettiin syksyllä Vaasan tehtaalle.

Tuotannossa näkyy selkeästi rakentamisen

vilkastuminen keväällä – sesonki alkaa maalis-huhtikuulta ja jatkuu loka-marraskuuhun.

– Tuotanto toimii normaalisti kahdessa vuorossa, mutta kiireai-koina kapasiteettia on mahdollista nostaa kolmeen vuoroon, kertoo työnjohtaja Niko Haavisto.

– Tilanteet voivat päivän mittaan muuttua nopeastikin, joten tuotan-non joustavuus on erittäin tärkeää. Kiireellisiä tilauksia saatetaan toimittaa asiakkaille vielä saman päivän aikana.

Vaikka tuotantoa voidaankin osittain automatisoida, on etenkin räätälöityjen tilauskaivojen valmista-minen pitkälti käsityötä.

– Tilauskaivot valmistetaan täysin asiakkaiden tarpeiden mukaan,

joten jokainen kaivo on uniikkikappale.Haavisto toteaakin, että tarkkuus ja huolelli-

suus on ehdotonta jokaisessa työvaiheessa. – Lähtökohtana on, että voimme itse olla

ylpeitä jokaisesta saumasta. Laadukas kaivo on ehdottoman tiivis, sen korkeus on juuri oikea ja liittymät täsmälleen halutussa paikassa. n

Työnjohtaja Niko Haavisto ja tuotantotiimi ovat valmiita alkaneeseen tuotantosesonkiin.

ALLA: Myyntineuvottelijat Linda Kanerva (vas.), Sanna Mäki-Jouppila ja Ulla Helin toivottavat tervetulleeksi piipahtamaan Kaivocenterissä.

9

TEK

STI O

uti

Jär

velä

» K

UVA

T Pe

kka

Mäk

ynen

ja U

lf Ol

ofss

on »

JÄT

EV

ES

I

Vaasasta toimitettu WehoPuts 550 -puhdistamo huolehtii pian yli sadan kesämökin ja parinkymmenen omakotitalon jätevesistä Åminnessa Gotlannin itärannikolla. Muutaman vuoden kuluttua järjestelmää laajennetaan ja mukaan saadaan satakunta mökkiä lisää.

Luonnonkauniin, Ruotsin aurinkoisimmaksi pai-kaksi sanotun Gotlannin itärannikko on tunnettu hiekkarannoistaan ja upeista auringonlaskuistaan. Gothem-joen suistoalueella, noin 40 kilometriä Visbystä sijaitseva Åminne – joka on gotlanti-

lainen nimitys joen suistoalueelle – onkin suosittu lo-manviettopaikka. Alueella on paljon kesäasutusta sekä matkailijoita palvelevia lomakeskuksia ja leirintäalueita. Åminnen, kuten koko Gotlannin, asukasmäärä kasvaa kesäisin moninkertaiseksi.

Jätevedenpuhdistus kerralla kuntoon Myös Gothemin pientaajama Åminnessa on pääosin ke-sämökkialuetta. Vakituisia asukkaita taajamassa on muu-tamia kymmeniä.

Ensi kesäksi alueella saadaan kerralla kuntoon 140 kiin-teistön jätevesien puhdistus, kun WehoPuts 550 -puhdis-tamo korvaa asukkaiden vanhat, huonossa kunnossa olleet sakokaivot ja imeytyskentät.

WehoPuts puhdistaa mökkiläisten jätevedet

Uponor Infran Vaasan tehtaalla valmistettu puhdistamo toimitettiin Gotlantiin helmikuun lopussa.

10

Gotlannin maaperä on paljolti kalkkikalliota, joten imey-tyskenttien rakentaminen on hankalaa. Gotlannin kunta ei kuitenkaan myönnä yksittäisille kiinteistöille lupaa puh-distamon rakentamiseen, vaan samaan puhdistamoon on liitettävä vähintään 4–6 kiinteistöä.

– Yhteinen WehoPuts-puhdistamo on täkäläisiin olo-suhteisiin erinomainen ja asukkaille helppo ratkaisu, toteaa tuotepäällikkö Jean Saarinen Uponor Infrasta.

Uponor Infra on toimittanut Gotlantiin jo useampia WehoPuts-puhdistamoja.

– Muutama vuosi sitten toi-mitimme muun muassa Furille- nin saarelle Gotlannin koillis-osaan WehoPuts 300 -puhdis-tamon, joka myöhemmin saa seurakseen toisen samanlaisen, Saarinen mainitsee.

Lisää kiinteistöjä muutaman vuoden kuluttuaSaarinen kertoo, että Gothemin puhdistamoon liitetään nyt 115 kesämökkiä ja 25 vakituisesti asuttua omakotitaloa.

– Muutaman vuoden kulut-tua järjestelmää laajennetaan lisäämällä siihen toinen pro-sessitankki, jolloin puhdista-moon voidaan liittää satakunta mökkiä lisää.

WehoPuts 550 -puhdistamo on nimensä mukaisesti mi-toitettu puhdistamaan 550 käyttäjän jätevedet.

– Kun puhdistamossa myöhemmin on kaksi prosessi-tankkia, on järjestelmä mitoitettu kaikkiaan 960 käyttäjälle. WehoPutsin valintaan vaikuttikin juuri se, että moduulira-kenteista järjestelmää voidaan helposti laajentaa asiakkaan tarpeen mukaan, Saarinen sanoo.

Kevyestä Weholite-profiilista valmistettu WehoPuts toi- mitetaan täysin asennusvalmiina, joten sen käsittely on erittäin helppoa ja nopeaa. Asennusta helpottaa myös valmiiksi mitoitettu ja suunniteltu ankkurointipaketti.

Käytössä ennen kesääPuhdistamon rakennustöistä vastaa gotlantilainen rakennus- ja teollisuusyritys OSAB Östra Gotlands Schakt AB, joka myös omistaa puhdistamon. Yritys veloittaa kiin-teistöiltä liittymämaksun sekä kuukausittaisen käyttömak-sun kiinteistön kuormituksen mukaan.

– Putkilinjat kaivettiin valmiiksi jo syksyllä ja alueelle on asennettu 135 pumppukaivoa. Puhdistettu vesi pumpa-taan kallion läpi rakennettua putkea pitkin mereen, Jean

Saarinen kertoo. WehoPuts toimitettiin Upo-

nor Infran Vaasan tehtaalta helmikuun lopussa ja asennettiin paikoilleen helmi-maaliskuun vaihteessa.

– Puhdistamon asennus työ-maalla vie vain muutaman tun-nin, ja kun liitännät ja sähköt ovat valmiina, puhdistamo käynnistyy napin painalluksel-la. WehoPuts saadaan Gothe-missa käyttöön huhtikuun lop-puun mennessä, hyvissä ajoin ennen kesää.

Laki tiukentuu Haja-asutusalueiden jäteve-sienkäsittelystä ei Ruotsissa määrätä lailla, vaikka maassa sovelletaankin samaa EU:n jä-

tevesidirektiiviä kuin Suomessa. Ruotsin ympäristöviran-omainen Naturvårdsverket on antanut vuonna 2006 suo-situkset, joiden pohjalta jokainen kunta voi itsenäisesti päättää jätevesien käsittelystä. Tämän vuoksi käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata.

– Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin nyt tiukentamassa. Ruotsissa tehdään vuosittain noin 16–17 000 haja-asu-

tusalueen jätevesiremonttia. – Noin 700 000 kiinteistöllä jätevesijärjestelmä on uu-

simisen tarpeessa. Tarvetta puhdistamoille siis löytyy, Saarinen toteaa. n

WehoPuts 200–1 200 -puhdistamot ovat biologis-kemiallisia asumisjätevesien puhdista-moja, jotka on tarkoitettu useamman kiinteistön tai kylän yhteiseksi puhdistusjärjestelmäksi.

Puhdistamot koostuvat yhdestä tai useammasta maahan asennettavasta vaaka-säiliöstä ja prosessin vaatimasta laitteistosta.

Moduulirakenteista järjestelmää on helppo laajentaa asiakkaan tarpeen mukaan.

Luja ja tiivisrakenteinen puhdistamo kootaan tehtaalla täysin asennusvalmiiksi. Asennus työmaalla vie vain muutaman tunnin.

KYLÄKOHTAISET WEHOPUTS-PUHDISTAMOT

Puhdistamosta jää maanpinnalle näkyviin vain huoltoluukut.

11

TEK

STI K

irsi

Riip

inen

» K

UVA

Ilkk

a Ra

nta-

aho »

AS

IAN

TU

NT

IJA

Suomen ympäristökeskuksen tutkimustilalla Suomen-ojalla on mainio sijainti, sillä naapurissa on Espoon pääjätevedenpuhdistamo. Jo siitä voi päätellä, että täällä tutkimus ei synny papereita pyörittämällä.

– Tämä on kenttätyötä, vahvistaa Suomen ympä-ristökeskuksen tutkija Timo Laaksonen.

Työn luonteen huomaa myös tutustumalla toimiston takana sijaitsevaan halliin. Oven avatessaan huomaa pian nenässään, että työ liittyy jätevesiin. Parhaillaan Laaksonen kehittää kollegoineen menetelmiä, joiden avulla pohjavedestä olisi mahdollista puhdistaa tehokkaasti PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. PAH-yhdisteiden on muun muassa todettu aiheuttavan syöpää.

Laaksonen on erikoistunut kiinteistökohtaisten puhdistamojär-jestelmien näytteenottoon ja on sertifioitu näytteenottaja.

Miten pienpuhdistamot Laaksosen mielestä hoitavat hommansa? Saadaanko jätevedet puhdistettua riittävän hyvin?

– Tilanne on yleisesti ottaen hyvällä mallilla. Myös suomalainen tuotekehitys on korkeatasoista.

Sakokaivojärjestelmä ei riitäJätevesikeskustelu on ollut Suomessa viime vuosina vilkasta ja värittynyttä.

– Fakta kuitenkin on, että 50 vuotta sitten rakennettu jätevesien sakokaivojärjestelmä ei riitä. Jätevesi on jätettä, ja se pitää hoi-taa oikein. Ilman sääntelyä ja jopa sanktioita tilanne ei edistyisi, Laaksonen näkee.

NELJÄN VUOSIKYMMENEN KOKEMUKSELLATimo Laaksonen on tutkinut jätevedenpuhdistusta pian 40 vuotta. Maakunnissa kierrellessään hän on huomannut, että jätevesijärjestelmänsä kuntoon hoitaneet ovat tyytyväisiä. – Kun puhdistustekniikka toimii, tuloksen huomaa nopeasti puhtaampana lähiympäristönä.

12

Vuotava jätevesijärjestelmä saastuttaa vähitellen pohjaveden. Bakteerit ja virukset pääsevät saastuneesta maaperästä pohjave-teen sadeveden mukana, mutta myös kuivina kausina pohjavesien virtaukset voivat kuljettaa jätevettä kaivoon.

Jätevesien pilaama pohjavesi on saanut aikaan epidemioita Suo-messakin.

– Kannattaa pitää mielessä, että suurin ravinnekuormittaja on ihmisen uloste. Se on veteen joutuessaan haitallinen cocktail.

Maakunnissa kierrellessään Laaksonen on huomannut, että jätevesijärjestelmänsä kuntoon hoitaneet ovat tyytyväisiä. Kun puhdistustekniikka toimii, tuloksen huomaa nopeasti puhtaam-pana lähiympäristönä.

Hänelle on muun muassa jäänyt mieleen merenrannalla sijait-seva neljän rivitalohuoneiston taloyhtiö, jossa parhaat aikansa nähnyt jätevesijärjestelmä vaihdettiin nykyaikaiseen, tehokkaa-seen järjestelmään.

– Yksi asukkaista totesi, että heidän rannassaan voi nyt uida suu auki. Kun puutteellinen jätevedenpuhdistus oli saatu kuntoon, muutos oli hyvin konkreettinen, sen näki ja tunsi.

Jatkoa varten Laaksonen toivoo, että viranomaistoiminta sään-nöksineen olisi ennalta arvattavaa ja että kunnat saisivat ohjaavan säännöstönsä kuntoon, jotta ihmiset uskaltaisivat investoida jäte-vesijärjestelmäänsä. Samalla he turvaisivat paitsi puhtaat rannat, myös puhtaan kaivoja pohjaveden.

Hajajätevesiasetuksen muutosehdotus on parhaillaan lausun-tokierroksella. Asetukseen ehdotetaan lievennyksiä ja sen siirty-mäaikaan pidennystä.

– Toivottavasti jätevesijärjestelmien toteutuksiin ei nyt tule siirtymäajan notkahduksia, Laaksonen miettii.

Sopiva järjestelmä jokaiselleKenenkään ei tarvitse lykätä jätevesien asiallista hoitamista aina-kaan sillä verukkeella, etteikö sopivaa järjestelmää olisi olemassa.

– Hyvä ratkaisu löytyy kaikille.Mikä sitten kannattaa valita? Joskus suunnittelija huomaa par-

haaksi vaihtoehdoksi vanhan järjestelmän ajanmukaistamisen, toisinaan on parasta ottaa käyttöön täysin uusi järjestelmä – tai eri menetelmien yhdistelmä.

Kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä on kolmea eri tyyppiä: maahanimeyttämöjä, maasuodattamoja ja tehdasvalmisteisia laitepuhdistamoja. Laaksonen muistuttaa, että hajajätevesiasetus on tekniikkaneutraali, joten jätevesijärjestelmistä voi valita itsel-leen sopivimman. Asetus määrittelee puhdistustasovaatimukset orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle.

– Ideaalein kiinteistökohtainen ratkaisu on sellainen, jossa otetaan perusasioiden, kuten sijainnin ja maaperän, lisäksi huomioon asuk-kaiden elintavat. Esimerkiksi lihansyönti vaikuttaa typpikuormaan.

Pieni voi myös liittyä osaksi isoa järjestelmää. Espoon Suvisaaris-tossa on käytössä kiinteistökohtaisia pikkupumppaamoja, joista jätevedet siirtyvät pääpuhdistamolle Suomenojalle. Asukkaat ovat perustaneet tätä varten osuuskunnan.

Pian 40 vuotta alalla toimineelle Timo Laaksoselle voi hyvästä syystä antaa tittelin ”vedenpuhdistustut-kimuksen grand old man”.

Laaksonen aloitti tutkimus-apulaisena ja eteni tutkijaksi. Hän muistaa vielä Suomenojan tutki-mustilan neuvostotyyliset avajaiset, joita juhlittiin 1977.

Laaksonen oli uransa alkuaikoi-na mukana tutkimuksessa, jonka mittaustietoja käytetään veden-puhdistuksessa edelleen. Tuolloin muokattiin typenpoiston prosesseja Suomen oloihin sopiviksi.

Myöhemmin hän on ollut mukana

testaamassa muun muassa ilmas-tuslaitteita ja jäteveden kemiallista käsittelyä sekä tehnyt mittareiden pitkäaikaistestausta.

Vapaa-aikaansa Laaksonen viettää mielellään mökillään Hau-holla. Hän innostuu luonnossa liikkumisesta, mutta yhtä lailla halonhakkuusta.

Rakas harrastus, bassonsoitto, vei häntä vuosikausien ajan silloi-sen soittoporukan kanssa tanssi-lavoille eri puolille Suomea.

– Ympäristöministeriön orkes-terin kanssa on tullut tanssitettua myös aika monta ministeriä.

Mökkiläinen voi päästä hyvinkin vähällä vaivalla. Laaksonen muistuttaa, että vedetön tai vähävetinen käymälä tekee jäteve-den puhdistamisesta helppoa. Niitä varten on valmistunut myös RT-kortti.

Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai uusiminen edellyttää aina toimenpidelupaa kunnan rakennusviranomaisilta. Apuna järjestel-män valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista, pätevöittävän koulutuksen saanutta suunnittelijaa. Omin päin uutta järjestelmää ei kannata mennä hankkimaan.

– Suomalaiset ovat toisinaan liiankin kuuliaisia ja saattavat kokea, että heidän pitää osata itsenäisesti hoitaa jätevesiasiansa. Koulutuksen saaneet neuvojat osaavat auttaa parhaan ratkaisun valitsemisessa.

Laadukasta koulutusta pienpuhdistamoistaSuomessa vesiasiat osataan ja osaamista myös kehitetään. Muo-viteollisuus ry ja Suomen LVI-liitto järjestävät pienpuhdistamo-huoltajien pätevöitymiskoulutusta. Laaksonen toimii hankkeessa kouluttajana. Koulutuksessa perehdytään muun muassa työturval-lisuuteen, lainsäädäntöön ja puhdistamoiden toimintaan. Lisäksi koulutettavat voivat valita joko yhden tai useamman valmistajan laitekoulutuksen, jossa opastetaan huoltotöitä käytännössä.

– Edellytykset pienpuhdistamojen pitkäaikaiselle toiminnalle ovat entistä paremmat, Laaksonen sanoo.

Meikäläisestä osaamisesta ollaan maailmallakin kiinnostuneita.– Tuoreimmat tutkijoiden yhteydenotot ovat tulleet Australiasta

ja Yhdysvaltain Oregonista, Laaksonen mainitsee. n

TUTKIMUSTA, MÖKKEILYÄ JA BASSONSOITTOA

13

TEK

STI M

atti

Välim

äki »

KU

VAT

Pekk

a M

äkyn

en »

VE

SIH

UO

LTO

Samarbetea pohjalaiseen

tapaanKun Kaskisten selluloosatehdas kuutisen vuotta

sitten lakkautettiin, vapautui Metsä Boardin tehtaan jätevedenpuhdistamolta kapasiteettia.

Pian tehtaan puhdistamolla riittää taas töitä, sillä Närpiön ja Teuvan yhteishankkeen valmistuttua

kuntien jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Kaskisiin. Molempien omat, jo vanhentuneet

puhdistamot poistetaan käytöstä.

Pohjanmaalla aloitetun suuren urakan valmis-tuttua Närpiön ja Teuvan jätevedet johdetaan Kaskisiin, Metsä Boardin hierretehtaan puh-distamolle. Samalla kaksi vanhaa puhdista-moveteraania siirretään eläkkeelle. Närpiön ja Teuvan jätevedenpuhdistamot ovat jo ne-

likymppisiä ja kummassakin riittäisi saneerattavaa.Oy Aqua Botnica Ab:n toimitusjohtaja Kurt Rösgrenin

mukaan kunnissa ymmärrettiin, ettei vanhojen laitosten saneeraaminen ja niiden kapasiteetin laajentaminen ollut enää järkevää – varsinkaan, kun jäteveden puhdistusvaa-timukset tiukentuvat koko ajan. Aqua Botnica on Närpes Vatten Ab:n, Teuvan kunnan ja Kaskisten kaupungin yh-teinen vesilaitosyhtiö.

– Ratkaisuun vaikutti keskeisesti se, että Metsä Boardin puhdistamolta vapautui kuutisen vuotta sitten huomatta-vasti puhdistuskapasiteettia, kun Kaskisten selluloosatehdas lakkautettiin. Kaskisissa toimii edelleen hierretehdas, mutta se ei tuota yhtä paljon jätevesiä kuin sellutehdas.

MONENLAISTA MAASTOA. Matkan varrelle mahtuu niin savimaata, moreenia kuin kalliotakin. Talven ja alkukevään Ulf Sundström miehineen urakoi pelto-maastossa Närpiön lähistöllä.

14

Jätevesien käsittely tehostuuUuden siirtolinjan pituus on 27 kilometriä ja matkaa tehdään monen kylän kautta.

– Hanke on merkittävä myös ympäristön kannalta, sillä tarkoituksena on saada mahdol-lisimman paljon uusia asiakkaita viemäröinnin piiriin. Haja-asutusalueilla jätevedet lasketaan monin paikoin vielä käsittelemättöminä ojiin.

Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on 17 000. Väki kuitenkin vähenee – ja toisaalta jäteveden puhdistusvaatimukset tiukentuvat.

– Tällaisessa tilanteessa kuntien on järkevää tehdä yhteistyötä infrastruktuurin rakentami-sessa. Mitä enemmän saamme käyttäjiä, jotka pystyvät hyödyntämään järjestelmää, sitä pie-nemmäksi puhdistetun vesikuution yksikkö-hinta muodostuu. Investoinnin maksaminen helpottuu, kun käyttökustannukset puolittuvat entiseen verrattuna.

Iso hanke urakoidaan kahdessa vaiheessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa edetään Teuvalta Pjelaxin kylään Närpiössä. Toisessa vaiheessa rakennetaan yhdyslinjat Närpiöstä Pjelaxiin ja Pjelaxista Kaskisiin.

Hankekokonaisuuteen kuuluu myös pump-paamoja sekä jäteveden esikäsittelylaitos. En-nen kuin viemärivesi johdetaan Metsä Boardin puhdistamolle, se puhdistetaan hiekasta ja väl-pätään eli siitä suodatetaan irtonaiset esineet.

– Puhdistusprosessi vaatii hieman muutok-sia puhdistamoon. Me hoidamme muutostyöt ja saamme vastineeksi käyttää puhdistamoa, Rösgren kertoo.

Vettä myös Närpiön tomaateille ja kurkuilleJätevesilinjan lisäksi kaivantoihin asennetaan myös uusi vesijohtolinja, joka kulkee Kauha-joen suunnalta Närpiöön. Aiempi vesijohto rakennettiin Teuvalta ja Kauhajoelta rannikolle

1990-luvun alussa. Uusi linja parantaa oleelli-sesti alueen huoltovarmuutta.

– Uutta vesijohtolinjaa kaavailtiin pitkään. Se oli nyt hyvä toteuttaa yhdessä jätevesilinjan kanssa, Rösgren toteaa.

Närpiössä vedestä kiittävät myös vihannek-set. Puolet kotimaisista tomaateista kasvatetaan alueella, kurkuistakin noin kolmannes.

– Huippusatokausi kestää kesäkuusta elo-kuun alkuun. Kuumina kesäpäivinä kasvihuo-neviljelijöiden omat vesilähteet eivät välttämät-tä riitä, joten silloin verkostomme välittämä vesimäärä voi vaikka tuplaantua.

– Tulevaisuudessakaan vettä ei kuitenkaan riitä vapaasti kastelukäyttöön. Tässä vaikuttaa sekin, että kasvihuoneiden nykyaikaiset, auto-matisoidut kastelulaitteet vaativat hyvin puh-dasta vettä, jotta ne toimisivat kunnolla. Pys-tymme kuitenkin toimimaan entistä paremmin ”varaventtiilinä” ja auttamaan hätätilanteissa.

Matkan varrella riittää neuvottelujaRösgren kertoo, että närpiöläiset ja teuvalaiset tavoittelivat vesi- ja jätevesiyhteistyöhön alun perin myös Kristiinankaupunkia ja Karijokea, mutta ne jättäytyivät lopulta hankkeesta.

– Kuntien teknisellä puolella yhteistyön mahdollisuudet ymmärretään eikä kielimuu-reja tunnusteta. Poliitikkojen päätöksentekoon vaikuttavat kuitenkin monet asiat. Kristiinan-kaupunkilaiset olivat myös juuri laajentaneet omaa puhdistamoaan.

Rösgren kertoo, että neuvottelut Metsä Boardinkin kanssa ottivat oman aikansa.

– Teollisuudessa projektien hyötyjä lasketaan yleensä paljon lyhyemmällä tähtäimellä kuin kunnissa. Teollisuudessa puhutaan vuosista, kun me ajattelemme vuosikymmeniä eteenpäin.

Vuoret kierretäänVesi- ja viemärilinjan työt aloitettiin tammikuun lopussa. Maaliskuussa kaivinkoneet ja miehet urakoivat Närpiön lähistöllä peltomaastossa.

– Peltoalueilla työskennellään talvella, jotta maanomistajille ei aiheudu häiriöitä. Muutoin liikumme vähän kelinkin mukaan, siellä missä milloinkin on parasta, Sundström Ab Oy:n työnjohtaja Ulf Sundström kuvailee.

– Lunta on ollut vähän. On hyvä, että maas-ton näkee kunnolla, mutta pakkasten tullessa routa ulottuu sitten syvälle, hän huomauttaa.

Matkan varrelle mahtuu monenlaista maas-toa: savimaata, moreenia ja kalliota. Ei sen-tään vuoria – jotka pohjalaisittain tarkoittavat 40–50 metrin korkuisia mäkiä.

Kokonaispaketti on kunnossaSundström Ab Oy hoitaa hankkeen ykkösvai-heen kokonaisurakkana ja tilaa käytettävät materiaalit. Putkia asennetaan urakan aikana kaikkiaan kuutisenkymmentä kilometriä. Mikä ratkaisi pelin Uponorille?

– Aikaisemmat kokemukset osoittivat, että homma toimii ja tavaran saa nopeasti. Tuot-teet ovat hyviä ja myös hinta on tärkeä asia, Ulf Sundström miettii.

Hän kertoo, että putkia tuodaan Vaasasta När- piön pelloille urakan edistymisen mukaan.

– Tai oikeastaan tilaamme hiukan enemmän kuin kulloinkin tarvitaan, jotta hitsausporukalla on koko ajan töitä, Sundström kertoo. n

Vesijohdot 280 mm (PN 10 SDR 17) = 27 km 225 mm (PN 10 SDR 17) = 7 km

Viemärilinjat 250 mm (PN 10 SDR 17) = 10 km 225 mm (PN 10 SDR 17) = 16 km

VESI- JA VIEMÄRILINJAT KASKISIIN

15

TEK

STI O

uti J

ärve

lä »

KU

VAT

Juha

Tan

hua »

Hulevedet haltuun helposti ja nopeastiPutkiverkostojen rinnalla toimivat imeytysjärjestelmät ovat tehokas ratkaisu syntypaikalla tapahtuvaan hulevesien käsittelyyn. Nastolassa korvattiin suunnitelmissa aluksi ollut putkilinja hulevesitunnelilla. Nopean ja helpon asennuksen ansiosta myös urakkaan alun perin varattu aika lyheni lähes puoleen.

Salpausselän harjualueen reunaa kulkeva Kukkas-tie on noin 1,5 kilometrin pituinen yhdystie, joka johtaa Kouvolantieltä Nastolan kirkonkylään. Tiellä on läpiajoliikenteen lisäksi paljon kevyttä liikennettä, sillä alueella sijaitsee muun muassa Nastolan kunnantalo, kunnan erilaisia palveluja ja useita kouluja.

– Hulevesistä alkoi tulla ongelma, kun väylälle rakennettiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi suojatiesaarekkeet ja sa-malla avo-ojat hävisivät. Vesi kerääntyi yhteen kohtaan, ja muutaman viime kesän runsaat sateet vain pahensivat tilannetta, kertoo kuntatekniikan mestari Hans Forss Nastolan kunnasta.

Hulevedet oli johdettu purkuputkella Kukkastien alitse suo-raan jyrkkään rinteeseen, jonka alapuolella on Ristolan oma-kotitaloasutusalue.

– Rinne ei yksinkertaisesti kestänyt enää. Soraa ja vettä pur-kautui asutusalueelle asti – ei nyt aivan tonteille, muttei paljoa enää puuttunutkaan. Valtio teki tienpitäjänä joitain järjestelyjä hulevesien hallitsemiseksi, mutta niistä ei löytynyt apua kuin hetkeksi, Forss kertoo.

Kun läheiselle Hoitokodintielle ja Aurantielle ryhdyttiin ra-kentamaan hulevesiverkkoa, oli Forssin mukaan selvää, että hulevedet oli saatava haltuun jollain muulla keinolla kuin pur-kamalla ne harjun rinteeseen. Myös uuden hulevesiverkoston purkupiste olisi ollut samassa kohdassa Kukkastiellä.

Alun perin Kukkastielle oli tarkoituksena rakentaa putki-linja, jossa olisi imeyttävät kaivot. Kohdesuunnitelmat ja mi- toitukset tehneen TL-Suunnittelu Oy:n saksalaissyntyinen, hulevesien käsittelyyn erikoistunut konsultti ehdotti paikalle kuitenkin hulevesitunnelia.

– Saksassa vastaavia tunneleita on käytetty jo pitkään. Meillä ei ollut aikaisempia kokemuksia hulevesitunneleista, mutta ratkaisu vaikutti hyvältä ja myös kustannuksiltaan kohtuulli-selta, Forss toteaa.

Helposti laajennettava järjestelmäUrakka päästiin aloittamaan lokakuun puolivälissä 2014.

Myös urakoitsija, Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy (LSKT), asensi ensimmäistä kertaa hulevesitunnelia.

– Työ osoittautui heti helpoksi ja nopeaksi. Niin tunnelimo-

Nastolan Kukkastielle asennettiin tunnelimoduuleja 130 metrin matkalle. Uponor Infran Teemu Salminen (vas.) ja työmaapäällikkö Jarkko Aho LSKT:sta uskovat hulevesitunneleiden yleistyvän muuallakin.

16

HU

LE

VE

DE

T

Asennus sujuu nopeasti – Tavanomaiseen putkityömaahan verrattuna erityisesti tasaus-alustan teko sujui huomattavan nopeasti, Jarkko Aho kertoo.

Ennen tunnelien asentamista kaivannon pohjalle levitettiin suodatinkangas ja raekooltaan 16–32-millistä kalliomursketta.

– Tunnelimoduulit asennettiin noin puolentoista metrin syvyy-teen ja kiinnitettiin toisiinsa moduulien päissä olevilla klipseillä. Kiinnittäminen on todella nopeaa, jo muutamassa minuutissa saadaan tehtyä kuuden metrin matka. Ilmastusputkia asensimme 20 metrin välein.

Purkukaivojen lisäksi linjaan asennettiin neljä tarkastuskai-voa, joiden väliin moduuleista muodostui 44, 50 ja 36 metrin pituiset tunnelit.

– Moduulien liittäminen myös tarkastuskaivoihin on vaiva-tonta, sillä moduuleissa on valmiit liittymät eri putkikokoja varten, Aho sanoo.

Valmis tunneli päällystettiin suodatinkankaalla. Alkutäyt- tö tehtiin samalla 16–32-millisellä kal- liomurskeella kuin tasausalustakin ja lop-putäyttöön käytettiin kaivumaata.

Asennuksen nopeus näkyi myös urakka-ajassa ja kustannuksissa.

– Työhön alun perin varattu kuutisen viikkoa lyheni lähes puoleen ja kustannus-arvio alittui noin neljäsosalla. Kustannuk-siin vaikuttivat myös liikennejärjestelyt, joita jouduimme valtion ylläpitämällä tiellä tekemään hiukan enemmän kuin normaa-lissa katuverkostossa, Hans Forss kertoo.

Työmaa saatiin valmiiksi marraskuun puolivälissä. Kaikkiaan urakkaan kului kuukauden verran. Alkukesästä paikalla tehdään vielä viimeistelytyönä nurmetus.

– Erittäin positiivinen kokemus – asen-nuksen nopeus ja vaivattomuus yllättivät, summaavat Aho ja Forss urakan.

Hulevesien käsittely ajankohtaista kunnissa

Ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän kaupungistumisen on arvioitu lisäävän merkittävästi taajama-alueiden pintavalunnan eli hu-levesien määrää.

Hulevesien hallintaan liittyvät uudistukset ovat nyt ajankoh-taisia lähes kaikissa kunnissa, kun viime syksynä voimaan tullut uusi vesihuoltolaki muutti hulevesiä koskevat vastuut ja sään-telyn. Hulevesiä koskevat pykälät siirrettiin maankäyttö- ja ra-kennuslakiin, kun taas vesihuoltolaissa säädetään muun muassa viemäröinnin järjestämisestä ja kirjanpidosta.

Myös Nastolassa suunnitellaan parhaillaan, kuinka huleve-sien hallinnointia siirretään vesihuoltolaitokselta kunnallis-tekniikalle. Tänä vuonna on valmistumassa myös kunnan uusi hulevesisuunnitelma.

– Tällä hetkellä kunnissa on hulevesien kanssa varmasti hyvin-kin kirjavia menettelytapoja vielä, mutta lakiuudistus selkeyttä-nee tilannetta pian, Forss uskoo. n

duulien kuin lisätarvikkei-denkin asentaminen sujuu ripeästi ja joustavasti erit-täin helpon kiinnitystavan vuoksi, toteaa työmaapäällikkö Jarkko Aho LSKT:sta.

Uponor-hulevesitunneli on erityisesti pieniin kohteisiin suun-niteltu varastointi- ja imeytysratkaisu. Järjestelmä muodostuu tunnelimoduuleista ja päätylevyistä, joten sitä voidaan laajen-taa tarpeen mukaan. Yhden moduulin tilavuus on 300 litraa.

– Perinteiseen sepeli-imeytykseen verrattuna varastotilaa saadaan kolme kertaa enemmän, kertoo tuotehallintapäällikkö Teemu Salminen Uponor Infrasta.

Kukkastielle asennettiin noin 130 metrin matkalle 112 tunne- limoduulia yhdeksi linjaksi. Moduulit voidaan asentaa myös useammaksi vierekkäiseksi linjaksi, joilla ei ole pituusrajoituk-sia. Tunneleiden mitoituksessa huomioidaan maaperän laatu sekä pinta-ala, jolta vesiä johdetaan.

– Tarvittava tunnelimäärä ja asennussyvyydet määritellään kohdesuunnitelmassa. Uponor Infra auttaa mitoitusten tekemi-sessä, Salminen kertoo.

Erityisesti pieniin kohteisiin suunniteltu hulevesien varastointi- ja imeytysratkaisu. Järjestelmä muodostuu tunnelimoduuleista ja päätylevyistä, joten sitä voidaan laajentaa halutun kokoiseksi.

Nopea ja edullinen asentaa. Kolme kertaa enemmän varastotilaa kuin

perinteisellä sepeli-imeytyksellä. Maankaivutöitä on sepeli-imeytykseen verrattuna 2/3 vähemmän.

Tunnelit voidaan asentaa yhdeksi tai useammaksi linjaksi, joilla ei ole pituus- rajoituksia. Tunnelit on mahdollista asentaa myös henkilöautoliikenteen alueelle.

Yhden moduulin tilavuus on 300 litraa. Moduulin leveys on 800 mm, korkeus 510 mm ja pituus 1 160 mm.

Vesi imeytyy tunnelista kolmeen eri suuntaan.

UPONOR-HULEVESITUNNELIT

17

VE

SIH

UO

LTO

TEK

STI M

aria

nna

Salin

» K

UVA

T Ju

ha H

arju

»

Lakeuden Vesi Oy pumppaa pohjavettä muun muassa Kau-hajoen ja Kurikan seuduilta ja johtaa sen runkovesijohtoon, joka kulkee Kauhajoelta Sei-

näjoelle. Yhtiön asiakkaita ovat paikal-liset vesiyhtiöt, jotka johtavat vettä yh-teensä noin 100 000 asukkaalle. Alueen merkittäviä vedenkäyttäjiä ovat myös maatilat ja elintarviketeollisuus.

Runkovesijohto on halkaisijaltaan 630 millimetriä, ja nyt sen viereen on raken-nettu halkaisijaltaan samankokoinen, runsaan kolmen kilometrin pituinen linja Ilmajoen alueelle.

– Haemme tällä toimitusvarmuutta, sanoo Lakeuden Veden toimitusjohtaja Juha Santtila.

Tänä talvena asennettu vesijohto on ensimmäinen osa rinnakkaislinjaa.

– Rinnakkainen vesilinja rakennetaan todennäköisesti ainakin Seinäjoen ja Kurikan välille.

Putkilinjat ja tiet risteävätUusi putkilinja haluttiin vanhan viereen, mikä merkitsi sitä, että asennuksen tek-niikka oli valittava maaston mukaan. Yhdessä kohdassa uusi putki sukeltaa vanhan runkovesijohdon alta noin nel-

jän metrin syvyydessä, ja pian sen jäl-keen se risteää paikallisen vesijohdon kanssa. Vastaan tuli myös teitä, joiden reunassa kulki kaapeleita. Tällaisissa kohdissa Maanrakennus B. Dahlbacka Oy asensi putket suuntaporaamalla, siis kaivamatta.

– Maaperä oli melko savista ja peh-meää, joten suuntaporaamalla vältyimme tien jälkihoidolta. Pehmeällä maa-alueel-lahan auki kaivettu tie tahtoo painua vielä monen vuoden jälkeen, Dahlbackan työpäällikkö Uku Nurm toteaa.

Putken reitille osui myös omakotita-lon piha nurmikkoineen ja pensaineen.

– Suuntaporaamalla meidän ei tar-vinnut rikkoa pihaa.

Mahdollisuudet huomioon jo suunnitteluvaiheessa Maanrakennus B. Dahlbacka on suunta-porannut vuodesta 1999 alkaen, mutta aivan arkista puuhaa se ei Suomessa silti ole.

– Olisi tärkeää, että suuntaporauksen mahdollisuudet otettaisiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa, toteaa toimitus-johtaja Johan Dahlbacka.

Hän arvelee, että suuntaporausta hyö-dynnettäisiin vesi-, viemäri- ja kaapeli-asennuksissa enemmänkin, jos kaikilla suunnittelijoilla olisi menetelmästä ajan-tasaiset tiedot.

Dahlbackan mukaan avokaivulla saa-vutetut säästöt voivat huveta nopeasti esimerkiksi puiden, pensaiden ja laatoi-tusten uusimiseen.

Lakeuden Vesi rakennutti Ilmajoelle kolme kilometriä rinnakkaislinjaa runkovesijohdolleen.Tiet, kaapelit ja pihat alitettiin suuntaporaamalla.

Sopiva yhdistelmä suuntaporausta ja avokaivua

18

– Tontinomistajat ovatkin tulleet tietoisemmiksi siitä, että tontin poikki kaivamiselle on vaihtoehtoja, Dahlbacka toteaa.

Hän huomauttaa, että myös syvien kaivantojen tukeminen, suurten alueiden aitaaminen sekä kiertoteiden järjestämi-nen on vaativaa. Kaivannosta kaivetulle maa-ainekselle on myös järjestettävä sijoituspaikka.

– Kaikesta tulee kustannuksia.Dahlbacka korostaa, että suuntapo-

raamalla voidaan asentaa myös taipuisia putkia kaarteelle, jolloin voidaan jättää joitain kulmatukia pois.

Avokaivua ja poraustaDahlbackan asentajat aloittivat työt Il-majoella loka–marraskuun vaihteessa 2014, kun 22 metrin pituiset PE-putki-salot toimitettiin paikalle.

– Ensimmäiset viikot kuluivat hit-saustöissä. Hitsasimme valmiiksi noin 300 metrin pituisia putkiosuuksia, Uku Nurm kertoo.

Suuntaporakone tuotiin työmaalle joulukuun alussa. Kun pari ensimmäistä alitusta oli porattu ja putket asennettu, työt laajenivat avokaivuun.

Kaiken kaikkiaan runsaan kolmen kilometrin matkasta suuntaporattiin yli 500 metriä kolmena osuutena, joista pisin oli noin 250 metriä ja lyhin teräs-suojaputki 12 metriä.

– Olemme joskus poranneet jopa 600 metrin yhtäjaksoisen matkan, mutta

tavallisempaa on noin 30–100 metriä kerrallaan, Johan Dahlbacka kertoo.

Riippuu pitkälti maaperästä, miten pitkälle voi kerralla porata ja miten su-juvasti suuntaporaus etenee.

– Hienojakoinen maaperä sopii suun-taporaukseen, kivikkoinen ei, Dahlbacka toteaa.

Pehmeästä savesta tiiviiseen silttiinMaaperää voidaan tutkia suunnittelu-vaiheessa, mutta kokonaisuus varmistuu monesti vasta, kun poraus alkaa.

– Lähtöpaikalle tehdään kaivanto, ja poraussuunnitelma suhteutetaan kai-vannon maa-aineksen koostumukseen, Dahlbacka kertoo.

Hänen mukaansa kyse ei ole niinkään poralaitteen valinnasta vaan porausnes-teen koostumuksesta. Bentoniitti-vesi-seoksen avulla pora saadaan liikkumaan ja maa-aines siirtymään pois porareiästä.

Nurm kertoo, että Ilmajoen savi sopi suuntaporaukseen hyvin. Tosin maa-perän nopea vaihtelu haastoi poraajat. Kun pehmeä savi vaihtui hetkessä tii-viimmäksi siltiksi, Nurm päätti vaihtaa porauksen avokaivuksi.

Suuret putket vaativat huomiotaSuuntaporausta lukuun ottamatta Ilma-joen työmaa oli Nurmin mukaan varsin tavanomainen.

– Tuon kokoluokan putkea ei kyllä asenneta Suomessa ihan joka päivä. Siinä on omat haasteensa. Jokainen osa pai-naa niin paljon, ettei käsin voi liikuttaa mitään, Nurm toteaa.

Uponor Infran aluemyyntipäällikkö Magnus Lönnberg huomauttaa, että putkien suuri halkaisija haastaa aina

myös hitsaajat. Suurten putkien liitok-sissa käytetään tavallisesti puskuhit-sausta, joka vaatii erikoisosaamista – sitä enemmän, mitä suurempi putken halkaisija on. Vaatimukset ovat tarkat esimerkiksi puhtauden, lämpötilan, hit-sausajan ja puristuspaineen suhteen.

– Vaativissa kohteissa Uponor Infran hitsaus- ja asennuspalvelu on usein hyvä ratkaisu. Silloin vastuu lopputuloksesta on selkeästi yhdellä taholla, Lönnberg sanoo.

Ilmajoella Dahlbacka hoiti koko ura-kan alusta loppuun. Uusi putkilinja lii-tettiin vanhaan molemmista päistään ja liitokset varustettiin venttiilein.

Juha Santtilan mukaan tarkoituksena on liittää uusi ja vanha vesijohto toisiinsa muutaman kilometrin välein sitä mukaa, kun uutta rakennetaan.

– Haluamme pitää molemmat linjat käyttökunnossa. Tällöin voidaan tar-vittaessa ottaa jommankumman linjan osia pois käytöstä esimerkiksi huollon tai saneerauksen takia. n

Kun maaston pehmeä savi muuttui tiiviimmäksi siltiksi,

työpäällikkö Uku Nurm vaihtoi suuntaporauksen avokaivuksi.

Vanha runkovesijohto: noin 100 km välillä Kauhajoki–Seinäjoki

Rinnakkaislinja: 3,3 km Siltalan alueella, Ilmajoen kunnassa

hitsattu 22-metrisistä PE-paine- putkista, joiden halkaisija 630 mm

osa linjasta asennettu suuntaporaamalla, osa kaivamalla

RUNKOVESIJOHDON RINNAKKAIS-LINJA LAKEUDEN VEDELLE

19

TEK

STI M

atti

Välim

äki »

KU

VAT

Upo

nor

Infr

a »

INF

RA

Lähes kaksi kilometriä pitkä, halkaisijaltaan 2,2-metrinen infratunneli kätkee sisäänsä kaikki eteläruotsalaiseen Linköpingiin rakennettavan uuden kaupunginosan infrastruktuurissa tarvittavat putkistot. Kaivutyöt ovat asuinalueella pian historiaa, sillä kaikki huolto- ja asennustyöt voidaan jatkossa tehdä infratunnelin sisällä.

Lähes kaksi kilometriä pitkä, halkaisijaltaan 2,2- metrinen Weholite-infratunneli asennettiin Lin-köpingin Vallastadeniin kesällä 2014.

Vallastadeniin on rakenteilla noin 10 000 asuk-kaan moderni, ekologisesti kestävä kaupungin-

osa. Alueelle nousee myös asuntomessualue.– Weholite-infratunneliin sijoitetaan kaikki uuden asuin-

alueen infrastruktuurissa tarvittavat putkistot ja kaapelit. Tunnelissa kulkevat vesi-, jätevesi-, kaukolämpö- ja kauko-kylmäputket, samoin esimerkiksi sähkö- ja datakaapelit, kertoo projektinjohtaja Andreas Lillmals Uponor Infrasta.

Infratunnelia hyödyntää myös asuinalueelle rakennettava jätteiden putkikeräysjärjestelmä, jossa jätteet kuljetetaan keräysputkistossa alipaineen ja ilmavirran avulla koonta-asemalle.

Infratunnelin suunnittelusta, valmistuksesta ja asenta-misesta on vastannut Uponor Infra. Työn tilaaja on Linkö-pingin kaupungin tekninen laitos.

Lillmals kertoo, että Uponor Infran ensimmäiset infra-

tunnelit asennettiin jo 1990-luvulla Ruotsiin ja Saksaan. – Tuolloiset infratunnelit olivat kuitenkin vain muutaman

sadan metrin pituisia.

Huolto ilman kaivutöitäInfratunnelin suurimpia etuja on se, että se vapauttaa kau-pungit tutusta riesasta: katujen kaivamisesta auki säännöl-lisin väliajoin.

– Kaikki huoltotyöt ja esimerkiksi uusien putkien asen-nustyöt voidaan tehdä tunnelissa. Katuja ei tarvitse avata eikä liikennettä ohjata uusille reiteille. Kaupunkilaiset eivät edes huomaa, että maan alla tapahtuu jotain.

Ilmastoidussa ja valaistussa tunnelissa on turvallista työs-kennellä. Lämmitystä ei tarvita, sillä maan alla on ympäri vuoden viitisen astetta lämmintä.

Työntekijät pääsevät tunneliin betonisten, tunnelin kään-tökohtiin rakennettujen huoltokaivojen kautta. Tunnelista on omat kanavat myös matkan varrella oleviin kiinteistöihin.

– Infratunneli on hieman kalliimpi ratkaisu kuin asentaa

Infratunneli suojaa uuden asuinalueen putket ja kaapelit

20

putket ja kaapelit perinteisesti suoraan maahan. Tunneli maksaa kuitenkin itsensä takaisin noin 10–15 vuodessa, sillä putkien huoltaminen ja infrastruktuurin täydentämi-nen on niin helppoa, Lillmals sanoo.

Project Services -osaston vetäjä Christian Vestman Uponor Infralta huomauttaa, että putkien ja kaapeleiden huoltoväli ja elinikä pitenevät, kun ne ovat suojassa infra-tunnelin sisällä.

– Putket eivät joudu kosketuksiin esimerkiksi pohjaveden kanssa, joten niiden venttiilit eivät ruostu.

– Ja kun vaikkapa kaapelit on tarpeen uusia, on kuparia sisältävät rahanarvoiset materiaalit helppo ottaa talteen, Vestman mainitsee.

Itse infratunnelin arvioidaan kestävän noin sata vuotta.

Uudelle alueelle – tai keskelle kaupunkiaVestmanin mukaan infratunneli soveltuu erinomaisesti uusille alueille ja esimerkiksi kohteisiin, joissa kaivaminen on pohjaveden takia hankalaa.

– Infratunneli on kuitenkin hyvä ratkaisu myös jo

Weholite-putkesta rakennetun tunnelin pituus on lähes 2 km ja halkaisija 2 200 mm.

Ilmastoituun ja valaistuun tunneliin on sijoitettu muun muassa vesi-, jätevesi-, kaukolämpö- ja kaukokylmäputket, sähkö- ja datakaapelit sekä jätteiden putkikeräysjärjestelmä.

Infratunneli palvelee rakenteilla olevaa, noin 10 000 asukkaan asuinaluetta.

Tunnelin suunnittelusta, asennuksesta ja materiaaleista vastaa Uponor Infra. Myös osa tunneliin asennetuista putkista on Uponor Infran toimittamia.

Työn tilaaja on Linköpingin kaupungin tekninen laitos.

WEHOLITE-INFRATUNNELI LINKÖPINGIIN

rakennettuun ympäristöön ja kohteisiin, joissa risteilee paljon putkia ja kaapeleita. Putkitöissä itse putken hinta ei ole se merkittävin osuus. Enemmän maksavat toistuva kaivutyö, asfaltointi, reunakivetykset ja istutukset.

Kaivutyöt myös rasittavat maahan asennettua infra-struktuuria.

– Kun alempana kulkevia putkia uusitaan, on maape- rää täyttövaiheessa usein vaikea tiivistää ihan entiselleen. Työstä voi aiheutua ylempänä kulkevalle putkistolle ongel-mia, jotka näkyvät muutaman vuoden sisällä.

Moduuliratkaisu nopeuttaa asennustyötä– Linköpingin infratunneli asennettiin uudelle asuinalueel-le, jonka piirustukset valmistuivat lopullisesti vasta sen jälkeen, kun työt oli jo aloitettu. Putket ja kaapelit tuotiin sen takia infratunneliin jälkikäteen, Lillmals kertoo.

Infratunneli voidaan rakentaa myös moduuliratkaisuna. Tällöin myös tunnelin sisälle tulevat putkistot asennetaan paikalleen jo tehtaalla. Putket liitetään toisiinsa, kun infra-tunneli on asennettu maahan.

– Moduuliratkaisu nopeuttaa asennustyötä entisestään, Christian Vestman toteaa.

Tunneli on herättänyt kiinnostustaLinköping on jo tilannut uuden infratunnelin, joka asen-netaan Linköpingin keskustaan ja kulkee muun muassa kaupungin pääkadun alla.

– Töiden on tarkoitus alkaa jo tulevana kesänä, Vest-man kertoo.

Linköpingin esimerkki on herättänyt suurta kiinnostusta myös muualla Ruotsissa. Infratunneliin on käyty tutustu-massa eri puolilta maata.

– Tällä hetkellä käymme neuvotteluja useamman eri kaupungin kanssa. Osa niistä haluaisi töiden alkavan jo ensi kesänä, Christian Vestman mainitsee. n

XXXXXXxxxxxx reitityselementeillä.

XXXXXXxxxxxx reitityselementeillä.

Betoniset huoltokaivot on rakennettu tunnelin kääntökohtiin.

21

Kajaanin Purolan ja Katiskan asuntoalueiden paineviemäri aloitti uuden vuoden railakkaasti. Putki halkesi ja tyhjensi sisältöään myös maastoon.

Kajaanin Veden verkostopäällikkö Markku Piirainen kertoo, että tämä oli se kuuluisa viimeinen pisara – tai pisara poikineen.

– Sama putki aiheutti ongelmia jo neljännen kerran muutaman vuoden sisällä.

Kajaanin Vesi päätti aloittaa urakan, jossa koko runsaan kilometrin pituinen linja saneerataan.

– Linja on rakennettu vuonna 1973. Reilu neljäkymmentä vuotta ei ole vielä paha ikä muo-viputkelle. Muoviputkien käyttö alkoi tuolloin kuitenkin vasta yleistyä eikä niiden asennuksesta ollut vielä riittävästi kokemusta. Vanhan putken asennustyö oli tehty senaikaisen tietämyksen perusteella.

Purolan ja Katiskan alueen halkeileva put-ki oli asennettu suoraan kivien ja kallioiden päälle. Oikeaoppinen tapa on käyttää putken alla asennusalustaa ja sen lähellä hienojakeis-ta maa-ainesta. Alusta ja ympäristö on myös tiivistettävä huolellisesti.

– Ongelmat aiheutti se, että kallion ja kivien päälle asennettu putki ei kestänyt ulkopuolista mekaanista rasitusta, Piirainen kertoo.

Sujutus 300 metrin pätkissäVanha muoviputki saneerataan nyt sujuttamalla. Halkaisijaltaan 630-millisen, 6 barin putken sisälle asennetaan 500-millinen 10 barin putki.

– Vanha putki jää siis uuden putken suoja-kuoreksi. Putkikoon pienentymisen takia ka- pasiteetti hieman laskee, mutta olemme las-keneet, että järjestelmä kestää sen hyvin, Pii-rainen sanoo.

Uponor Infra vastaa kohteen kokonaisura-koinnista. Asentaja Mikko Kallioinen Uponor Infrasta kertoo, että sujutus tehdään 300 metrin osuuksissa.

– Linjan kumpaankin päähän tehdään kai-vannot, ja uusi putki vedetään vanhan sisään kuorma-auton vinssillä. Vinssissä on vetovoi-maa 15 tonnia.

Kallioinen on Piiraisen kanssa täsmälleen sa-maa mieltä siitä, mistä ongelmat ovat johtuneet.

– Maassa on satoja kiviä, hän kertoo.

Varmaa ja nopeaa– Sujutuksen etu on toki se, että maata ei tar-vitse kaivaa herkässä ympäristössä auki koko matkalta, Markku Piirainen toteaa.

Linja kulkee osittain muun muassa suosi-tun, Renforsin lenkiksi kutsutun ulkoilureitin läheisyydessä.

Kajaanissa sujuu, kun sujutetaan

TEK

STI M

atti

Välim

äki »

KU

VAT

Mis

ka P

uum

ala »

HO

MM

A P

UT

KE

SS

A

Reilu 40 vuotta ei ole vielä pitkä ikä muoviputkelle – mutta paraskaan putki ei kestä vuosikymmenien mekaanista rasitusta. Kajaanissa uusitaan virheellisen asennuksen vuoksi rikkoutunut paineviemäri sujuttamalla. Varma ja nopea menetelmä tulee kohteessa myös edullisemmaksi kuin kaivaminen.

22

– Sujutus on varma ja nopea menetelmä. Tässä kohteessa se tulee myös hieman edulli-semmaksi kuin kaivaminen.

– Asennustapa valitaan toki aina tapauskoh-taisesti. Vanhojen putkien poistaminen ja kor-vaaminen uusilla on järkevää esimerkiksi silloin, kun katuja joudutaan avaamaan muutenkin.

Kajaanin Vesi oli varautunut jo ennen tammikuun vuotoa siihen, että Purolan ja Katiskan asuntoalueiden viemäri joudutaan pian saneeraamaan.

– Olin selvittänyt etukäteen, että linja kan-nattaa saneerata nimenomaan sujuttamalla. Olimme myös aiemmin jo tehneet tämän- tyyppisiä töitä koskevan kilpailutuksen, jo-ten pääsimme heti töihin ja tiesimme, mistä saamme nopeasti apua.

Piirainen kertoo, että Uponor vastaa kolmen vuoden sopimuskauden aikana Kajaanin Veden kaikista kaivamatta, kapasiteettia pienentäväl- lä menetelmällä tehtävistä saneerauksista.

Uusi linja suuntaporaamallaSaneerattavan paineviemärin kautta kulkee 4 000 kuutiota jätevettä päivässä eli noin 60 prosenttia Kajaanin jätevesistä.

– Jätevesihuollon on luonnollisesti toimitta-va myös urakan aikana. Työn ajaksi paikalle on järjestetty ohipumppaus maan päällä kulkevan pienen putken kautta, Piirainen kertoo.

Uuden putken liitäntätöiden ajaksi – yhteen-sä kolme kertaa – linja pitää kuitenkin katkaista ja myös pumppaukseen tulee väliaikainen kat-kos. Tällöin jätevesi otetaan talteen imuautoilla ja kuljetetaan puhdistamoille.

– Katkaisu- ja liitäntätyöt tehdään öisin, puolestayöstä eteenpäin, kun jätevettä tulee vähiten. Seitsemältä aamulla virtaus on taas kova, Kallioinen huomauttaa.

Isoon viemärilinjaan on liitetty toisesta pumppaamosta myös pienempi, 250-millinen haara. Liittymä suljetaan nyt pysyvästi ja linja ohjataan suoraan lopulliseen päämääräänsä kaivolle. Noin 400 metrin matka edetään suun-taporaamalla kahden kaivannon kautta.

– Maasto on moreenia ja hiekkaa, joten suun- taporaaminen onnistuu hyvin, Kallioinen mai-nitsee.

Jatkuva huolto tärkeääMarkku Piirainen kertoo, että Kajaanin Vesi on investoinut vesihuoltoverkostoihin vuosittain

1,5–2 miljoonaa euroa. Hän arvioi, että tämän ansiosta tilanne Kajaanissa on varsin hyvä.

Kaikkialla saneerauksia ei ehkä tehdä yhtä säännönmukaisesti.

– Maan ja kuntasektorin vaikean taloudel-lisen tilanteen takia monille vesilaitoksille on kertynyt paljon saneerausvelkaa. Toisaalta asiaan vaikuttaa sekin, että poliitikot eivät aina pidä infrastruktuuria tarpeeksi tärkeänä eivät-kä ymmärrä jatkuvan huollon merkitystä. Put-kethan ovat kätevästi piilossa siellä maan alla, poissa silmistä.

Purolan ja Katiskan asuntoalueiden paine-viemärin saneeraus valmistui maaliskuussa. Kuinka pitkää elinaikaa huolletulle linjalle voi odottaa?

– Tämän päivän taaperot käyttävät putkea varmasti vielä vanhuusiässäkin. Se kestää aina-kin sata vuotta, Mikko Kallioinen arvioi. n

Uusi putki vedetään vanhan sisään kuorma-auton vinssillä. Juha Elfving (vas.) Huurinainen Oy:stä ja Mikko Kallioinen Uponor Infrasta seuraavat putken ohjausta kaivantoon.

23

Lisäsimme kaivotuotannon kapasiteettia. Nyt saat laadukkaat kaivomme ja koko maan kattavan, joustavan palvelun uudesta Kaivocenteristämme.

Yhtenäistimme tuotevalikoimamme ja tehostimme toimitusaikojamme: toimitamme tilauskaivot työmaallesi neljässä päivässä, yksittäisen kaivon jopa seuraavaksi päiväksi.

Oikea kaivo kaikkiin kohteisiin• pakettikaivot: asennusvalmiit vakiomalliset kaivot

tukkuliikkeistä ja aluemyyjiltä• PRO-kaivot: nopea kokoonpano joustavasti vakio-osista• yksilölliset tilauskaivot ja säiliöratkaisut• varaosat ja tarvikkeet

Uponor-kaivo on tiivis ja toimiva: jäteveden tarkastuskaivoissa pohjaosan ja nousuputken välinen tiiviste pitää pohjaveden poissa.

[email protected] | www.uponor.fi

Kaivoa odottavan aika on lyhyt

Uponor 215x280_3_mm_kaivot_takasivu.indd 1 19.3.2015 13.46

Putkessa kevat 2015

Documents

Transcript of Putkessa kevat 2015