Psykoterapian erikoispsykologi, PsL

Päivi Mäntylä-Karppinen

28.4. Helsingin yliopiston pieni juhlasali

Vapaaehtoinen avustettu kohtaaminen ja keskustelu, joka aikaansaa yhteistyötä, jonka tuloksena syntyy sopimus, jossa molemmat irtautuvat omista henkilökohtaisista pyyteistään saavuttaakseen isompaa etua eli sovinnollisuutta

*Neuvottelu- ja sopimuskulttuuri voimistunut

*Sovittelun eri sovellusalueet

2

*Käräjäoikeuksissa vaihtoehtona oikeudenkäynnille, vanhempien vapaaehtoisesti valittavissa* Sovittelija (tuomari) ja asiatuntija-avustaja

(psykologi/sosiaalityöntekijä) avustavat vanhempia saavuttamaan lapsen etua toteuttavan sopimuksen lapsen huoltoa, asumista, tapaamista ja elatusta koskevissa erimielisyyksissä*Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen, se vahvistetaan, jos

taas eivät, asia siirtyy oikeudenkäynnissä ratkaistavaksi*Sovittelijatyöparin lisäksi sovitteluun osallistuvat

vanhempien asianajajat*Kaikki ammattilaiset toimivat yhteistyössä sovittelun

päämäärän saavuttamiseksi*Vanhemmat päättävät, viranomaiset mahdollistavat

(fasilitoiva ote)

3

*Sovittelu toteutetaan yhteisistuntoina (kesto max 1 työpäivä) lisäksi mahdollisia lyhyet erilliskeskustelut kummankin vanhemman kanssa erikseen

*Sovitteluistuntoja tarvittaessa 1-3 muutaman kuukauden välein, väliajalle tehdään kokeilusopimus (tavoitteena hankkia arjessa kokemusta sopimuksen toimivuudesta)

*Sovitteluistunnot järjestetään joutuisasti, 6 viikon kuluessa

*Asiantuntija-avustajat tulevat sosiaalitoimesta, pääosin perheneuvoloista, heidän työpanoksensa kustantaa valtio

*sovittelun päämääränä on saada aikaan lapsen etua palveleva sopimus

*Lapsen näkökulma tulee kuulluksi vanhempien kautta, koska menettelyn ydin on vanhempien vastuunotto sopimukseen pääsystä (ja lapsen suojeleminen ratkaisuntekijäksi joutumisesta)4

Kokeilun tuloksia

*Seuranta ensimmäisen kahden vuoden ajalta silloin kokeilussa mukana olleista neljästä käräjäoikeudesta (Espoo, Helsinki, Oulu ja Pohjois-Karjala)

*Sovitteluistuntoon johtaneita juttuja oli 367 (suurin osa syviä ja vaikeita konflikteja)

*Sovittelu päättyi 62 % kokonaissovintoon ja 15 % osasovintoon, 28 % jäi vaille sopimuksia

*Käsittelyaika sovittelussa 1½ kk

*Vanhemmat olivat 84 % tyytyväisiä

(Oikeusministeriön lausuntoja ja raportteja 25/2013)

5

Määrällisten saavutusten lisäksi vaikuttavuus toteutuu

*Lasten hyvinvoinnin lisääntymisenä ja vanhempien toimintakyvyn kasvuna

*Oikeuslaitoksen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarpeen vähentymisenä (kustannustehokkuus)

*Psykologisen työn uutena käyttöalueena, osallistujien oppimis- ja osaamispääomana

6

Nykytilanne

*Nyt sovitteluja tehty n. 1 000 koko maassa kokeilussa mukana olleissa 11 käräjäoikeudessa

*Mukana 16 psykologia, 26 sosiaalityöntekijää, 44 tuomaria

*Kaikista huoltoriidoista sovitteluun ohjautuu 33 % Helsingissä ja 70 % Oulussa

Vakinaistuminen tuo mukaan 15 uutta käräjäoikeutta, lähtövalmiina eli koulutettuina ja organisoituneina on yhteensä noin 160 sovittelijatuomaria ja asiantuntija-avustajaa

7

Ero lapsen kannalta

*Ei ole yksiselitteistä ennustetta, miten vanhempien ero vaikuttaa lapseen, mutta vanhemmat voivat tehdä paljon lapsen hyvinvoinnin eteen

*Ero vaikuttaa yksilöllisesti (resurssit kestää ja käsitellä vaihtelevat)

*Suurin osa lapsista sopeutuu eroon saatuaan tehostettua tukea vanhemmilta ja tarvittaessa lyhytmuotoista ammattiapua

8

Perheasiainsovittelu perheneuvolassa auttaa

*lisäämään sekä vanhempien herkkyyttä havaita lapsen tarpeita että taitoja vastata niihin

*lasta ilmaisemaan omia huoliaan ja toiveitaan vanhempien vastattaviksi

*Perheasiansovittelu tarjoaa vanhemmille foorumin työstää yhteistyövanhemmuuttaan lapsen tilanteen helpottamiseksi

9

Vuorovaikutuksen rakentaminen

*Kannustava keskusteluilmapiiri (motivointi)

*Luottamuksen kasvattaminen

*Neuvotteleva ote (vaihtoehtojen etsiminen)

*Aktiivinen kuuntelu (kiinnostus, arvostus, empatia)

*Vuoropuhelun lisääminen (dialogisuus)

10

Keskustelun suuntaaminen

*Menneestä tulevaisuuteen

*Syytöksistä toiveisiin

*Yleisestä yksilölliseen

*Väittämistä kysymyksiin

*Vaatimuksista ehdotuksiin

*Abstraktista konkreettiseen

*Vaatimuksista intresseihin

*Epäonnistumisiin keskittymisestä positiivisiin poikkeuksiin

Tunteiden kohtaaminen

*Konfliktien hillintä

*Kokemusten kuuleminen ja tunteiden nimeäminen

*Konfliktia ylläpitävien taustamotiivien avaaminen11

Onnistunut tilanne*Kumpikin kykenee näkemään oman osuutensa ja oman vaikutusvaltansa

*Vanhemmuuden näkeminen ensisijaisena

*Lapsen tarpeitten huomioiminen yli oman kriisin

*Tunnustuksen antaminen toiselle vanhemmalle

*Suree ja pystyy käsittelemään omia tunteitaan

Kun sovintoa ei synny*Sovittelu on hyvä mahdollisuus, ei ylivertainen taikakalu

*Sovinto voi syntyä myöhemmin

*Monen tekijän summa ei kenenkään ansio tai tappio

*Huoltoriidalle on olemassa vaihtoehtoinen käsittelytapa: oikeudenkäynti - auktoriteettiratkaisua - tarvittaessa täydennettynä olosuhdeselvityksellä, jossa lapsen kuuleminen ja (vakaan) mielipiteen selvittäminen

12

Sovittelijatyöparin toimintatapa

*Asennoituu ja toimii tasapuolisesti ja puolueettomasti (mutta ei välinpitämättömästi)

*Toimii suunnannäyttäjänä mutta ei ratkaisijana

*Pyrkii luomaan edellytyksiä (fasilitoimaan)

*Kiinnostuu, kuuntelee ja kunnioittaa

*Kyseenalaistaa, keksii ja kannustaa

13