Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset Juha ... · • Harvaan asuttu maa ja vaativa...

Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset

Juha HonkatukiaTutkimusjohtaja

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Esitelmä Kansantaloudellisessa yhdistyksessä3.12.2007

Tässä esitelmässä

• Taustaa- miksi rajoittaa päästöjä?• Sternin raportti• Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Suomessa• Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa• Päästöjen rajoittaminen Kioton kaudella ja

sen jälkeen • Ilmastostrategia 2005

• Päästökaupan vaikutukset• Päästökauppa ja sähkön hinta

• Talouden strategia 2007• Pitkän tähtäimen päästörajoitukset• Linkki työllisyyteen • Linkki valtiontalouteen

• Johtopäätöksiä

STERNIN RAPORTTI

• Arvio ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista• Laskelmat perustuvat arvioon ilmastonmuutoksesta

mutta riippuvat myös omista mallilaskelmista (PAGE 2002)

• Laskelmissa oletetaan suhteellisen nopea talouskasvu– Henkilöä kohti kulutus 1.3 % vuodessa seuraavat 200

vuotta• Lämpenemisestä tehdään useita oletuksia

– Ilmastonmuutoksen kustannukset kasvavat lämpenemisen myötä

• Mallitulokset raportoidaan tasaista kasvua vastaavina– Muutos vuonna 2200 jaetaan koko tarkastelujaksolle– Keskeinen laskelma 5 %”now and forever”

• Mallin laskemien markkinavaikutusten lisäksi pohditaan muita vaikutuksia (5%-> 20% bkt:sta)– Suorat vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6%– Ilmaston feedback-mekanismit 2-3%– Vaikutusten epätasainen jakautumisen huomioiminen

kustannuksia

STERNIN RAPORTTI

• Ilmastonmuutokset kustannukset Intiassa ja EteläAasiassa 2.5% bkt:sta, Afrikassa ja Lähi-Idässä1.9% vuoteen 2100 mennessä

• Fennoskandia, Kanada ja Venäjä: – 2-3 asteen lämpötilan nousulisää satoisuutta,

vähentää lämitystarvetta, lisää matkailua– Lämpeneminen kaikkein nopeinta,

biodiversiteetti ja luontaiselinkeinot kärsivät, ikiroudan sulamisesta aiheutuu ongelmia

• Keski-Eurooppa, USA: – Kuivuuden lisääntyminen vaikeuttaa

vesihuoltoa ja lisää sen kustannuksia• 2 asteen lämpeneminen vähentää veden

saatavuutta 20% Keski-Euroopassa– USA hyötyisi lievästä lämpenemisestä, yli 3

asteen lämpeneminen haitallista• Köyhimmät alueet kärsivät eniten• Ilmastonmuutos jatkuu 2100 jälkeen• Teollistuneissa maissa ilmastonmuutoksesta sekä

hyötyjä että haittoja, raportti arvioi ääri-ilmiöiden dominoivan kustannuksia

• Ääri-ilmiöiden kustannukset kasvavat– 2005 huippuvuosi – 0.5% koko maailman

kansantuotteesta – Kustannus 0.5-1% 2050 mennessä

STERNIN RAPORTTI• Korkea kustannukset -> voimakkaat

vähennystoimet• Riskien välttämisen vuoksi aikaiset toimet• Ilmastonmuutoksen hillinnän hinta: 1% bkt:sta

vuonna 2050 (+/- 3%)• Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan vaativan

erittäin korkeaa hintaa hiilelle (300+ USD)• Tulokset erittäin herkkiä diskonttauksesta tehdyille

oletuksille– Epäkonventionaalisia oletuksia – herättänyt

voimakasta kritiikkiä– Käytetty diskonttaus ei edes

hyvinvointiteoreettisesti ole kiistatonta – Kulutus 2200 lähes 15-kertainen nykyiseen

verrattuna – diskonttaus voisi riippua myös kulutuksen tasosta

• Nordhaus näyttää, että Sternin raportissa käytetyt oletukset kymmenkertaistavat arvioidut vaikutukset – Suhteellisen pienet muutokset kaukana

tulevaisuudessa vaativat suuria muutoksia kulutukseen ja säästämiseen tänään

– Optimaalisen mitigaation perinteinen tulos, ettäpäästöjen vähentämistä kiihdytettävä ajan mittaan

Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

Attainability Domain Analysis ofClimate Change Policy• Analytical analysis of all possiblestates of Nordhaus’ DICE model• Two policy variables:investment & emissions (abatement)• First performed by YSSP Alexey Smirnov• Successive overlays of-- objective function, revealing“indifference”…space (linguistic ambiguity of “optimality”)-- risk surfaces of catastrophic event…(thermohaline shut-down with different…climate sensitivities based on Keller et al.)


Attainability Domain of DICE with originalOptimality Point 2100


DICE Attainability Domain and Isolines of Objective Function Surface

Percent of max. of objective function. Notethe large “indifference” area


DICE Attainability Domain and RiskSurface of Thermohaline collapse

Risk Surface of Thermohaline collapse (years of exposure 1990-2100) climate sensitivity = 3.5 ºC


DICE Attainability Domain and RiskSurface of Thermohaline collapse

Risk Surface of Thermohaline collapse (years of exposure 1990-2100) climate sensitivity = 4 ºC

Lähde: FINADAPT wp12 report (Perrels et al.)

0.020.040.06% BKT:sta

230170135Yhteensä (MEU)

-55-80-60Kulutus

???Vienti

???Tuonti

???Rahoitus

???Liikenne

???Kiinteistö

-50-32-22Vesihuolto

107107107Matkailu

-141-73-37Energiasektori

25015075Metsätalous

12010060Maatalous

208020502020

vaikutukset Suomessa (MEU)

Ilmastonmuutoksen taloudelliset

Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista

§ Ilmastopoliittisen ohjauksen tavoitteena on poistaa päästöjäkoskeva markkinahäiriö, joka johtaa liian suuriin päästöihin

§ Käytössä useita ohjauskeinoja, mutta tavoite kaikilla sama§ Päästöjen hinnoittelun pitäisi johtaa niiden pienenemiseen –

samalla tuotantokustannukset ja elinkustannukset väistämättänousevat

§ Ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset Stern (keskiarvo): v.2050: -1,0%

§ Tietyille sektoreille (esim. öljyjalostus) ja maille (esim. OPEC maat) muutokset voivat olla merkittävät suuremmat

§ Suomessa kustannukset arvioitu EU:n keskiarvoa korkeammiksi

§ Korkeisiin kustannuksiin monia syitä:§ Energiaintensiivisyys§ Energiatehokkuus§ Talouden rakenne

Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa:

• Harvaan asuttu maa ja vaativa ilmasto • Etäisyys markkinoista - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne:

BKT-osuus 11 % v. 2003• Energiantuotannon bkt-osuus korkea• Energian osuus välituotekäytössä merkittävä useilla

toimialoilla

Energiaintensiivinen teollisuus Suomen kansantaloudessa§ 44% kokonaisviennistä (v. 2005)§ 31 % arvonlisästä§ Sähkönkulutuksesta 33 %§ Hiilidoksidipäästöt noin 20 prosenttia kokonaispäästöistä§ Energian osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee§ Kemia noin 6 %§ Metsäteollisuus 3+§ Metalliteollisuudessa riippuu prosessista

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

Finland

Sweden

Norway

Denmark

France

UK

Germany

USA

Japan

EU 15

EU 25

Energy intensity (energy use/GDP) 1993-2004

kgoe per 1000 euro Eurostat

Suomi: Teollisuuden osuus energiankulutuksesta korkea

Transport17%

Heating22%

Other13%

Industry48%

Metsätalouden, metallien valmistuksen ja energiantuotannon osuus tuotannosta

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Uu

simaa

Varsin

ais-Su

om

i

Sataku

nta

Kan

ta-Häm

e

Pirkan

maa

Päijät-H

äme

Kym

enlaakso

Etelä-K

arjala

Etelä-S

avo

Po

hjo

is-Savo

Po

hjo

is-Karjala

Keski-S

uo

mi

Etelä-P

oh

janm

aa

Po

hjan

maa

Keski-P

oh

janm

aa

Pohjois-P

ohjanmaa

Kainuu

Lap

pi

Itä-Uu

simaa

Ah

venan

maa

% m

aaku

nn

an k

oko

nai

stu

oto

kses

ta 2

002

02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain.

DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Energiaintensiivisen teollisuuden merkitys

Alueelliset erot suuria

Metsätalouden, metallien valmistuksen ja energiantuotannon jakautuminen Suomessa

0

10

20

30

40

50

60

70

Uusim

aa

Varsinais-S

uomi

Satakunta

Kanta-H

äme

Pirkanm

aa

Päijät-H

äme

Kym

enlaakso

Etelä-K

arjala

Etelä-S

avo

Pohjois-S

avo

Pohjois-K

arjala

Keski-S

uomi

Etelä-P

ohjanmaa

Pohjanm

aa

Keski-P

ohjanmaa

Pohjois-P

ohjanmaa

Kainuu

Lappi

Itä-Uusim

aa

Ahvenanm

aa

% k

oko

maa

n t

uo

toks

esta

02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain.

DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Päästörajoitusten arvioinnista Suomessa

•Ilmastostrategia ja skenaarioiden tarve•Kioton periodin tavoitteiden toimet ja niiden kustannukset•Taustalla talouden perusura (BAU)•Pitkän tähtäimen tavoitteenasettelu

•Kioton toteuttaminen vaatii tietoa•EU aktiivinen, Suomessa tehty vain vähän taustatyötä•Useita tutkimuksia käynnistetty

•VATT keskittynyt kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointiin

•arviointia tehty useilla malleilla, mutta ennen kaikkea yleisen tasapainon malleilla•YTP-mallit tarjoavat mahdollisuuden konsistenttien skenaarioiden laatimiseen pitkän tähtäimen vaikutusarvioinnin tueksi

Pitkän tähtäimen skenaariot (2004, 2005)

Kansallinen ilmastonmuutoksensopeutumisstrategia (MMM)

Suomi 2025 – kestävän kasvun haasteet. (VATT)

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

2000

2005

2025

2050

M€

Julkiset palvelut

Yksityiset palvelut

Liikenne

Energiantuotanto

Muu teollisuus

Metalliteollisuus

Metsäteollisuus

Alkutuotanto

Valmistuneita tutkimuksia

•Pitkän tähtäimen päästörajoitteet (2005)

VTT Working Papers : 48 Soimakallio, Sampo; Perrels, Adriaan; Honkatukia, Juha; Moltmann, Sara; Höhne, Niklas: Analysis and Evaluation of Triptych 6.Case Finland2006. VTT, Espoo.

Keskustelualoitteita 373. Juha Honkatukia, Heikki Kemppi, Leena Kerkelä (2005): Arvioita ilmasto- ja energiastrategian kansantaloudellisista vaikutuksista.

Energia- ja ilmastostrategia (2005)

•Lähtökohtaisesti ei ilmastopolitiikkaa–Talouskasvu yli kaksi prosenttia vuodessa–Päästöt kasvavat, jolloin

•CO2-päästöjen vähennystarve noin 14 %•GHG-päästöjen vähennystarve noin 17 %

•Muiden maiden ilmastopolitiikasta ja sen vaikutuksista oletetaan

–päästöoikeuden hinta 5-10-20 €/tCO2•EU-direktiivin mukainen päästökauppa 2008-12, vastaava arkkitehtuuri myös jatkossa•Energiaverotus:

–Nykyverot päästökauppasektorilla, mallissa myös CO2-verojen korotukset muilla sektoreilla –Joustomekanismien käytön rahoitus EPK-sektorin sähköveroa korottamalla

Ilmastostrategia•Energiaverotus:

–Nykyverot päästökauppasektorilla, mallissa myös CO2-verojen korotukset muilla sektoreilla –Joustomekanismien käytön rahoitus EPK-sektorin sähköveroa korottamalla–Päästöoikeuksien/vähenemien hinta 5-10-20 €/tCO2

•Kansantuote laskee 0,5-0,9 prosenttia vuonna 2010–Päästöjen rajoittamisen aiheuttama bkt:n lasku jää hieman pienemmäksi, mikäli muita joustomekanismeja käytetään–Joustomekanismien käytön aktiivisuudella pienehkö vaikutus kustannuksiin

•Kansantuote laskee 0,4-1,2 prosenttia vuonna 2025–Päästöjen rajoittamisen bkt:n lasku jää selvästi pienemmäksi, mikäli joustomekanismeja käytetään–Ilman joustomekanismeja ”sisäinen taakanjako” vaikuttaa kustannuksiin paljon–Joustomekanismit mahdollistavat siedettävän taakanjaon PK- ja EPK-sektorien välillä–Toimialatasolla erot eivät ole suuria vuonna 2025

•Vaikutukset Suomeen riippuvat muista maista–Päästöoikeuden hinta riippuu markkinan laajuudesta–Rajoitusten kilpailukykyvaikutus pienempi, jos kilpailijamaat mukana

•EU:n ilmastopolitiikka 2025–Vähennykset:

•Kioton sopimuksen mukainen myös vuonna 2025 (1990 taso -8%)•Kioton mukainen taso -10% -20% -30%

•Laskelmat–Kansainvälisen talouden malli (GTAP-E), EU:n perusura (Patrick Criqui)–Kioton tavoitteen saavuttamisen kustannukset prosentin osia bkt:sta–Suuremmilla vähennyksillä kustannukset kasvavat nopeasti–Kireämmät tavoitteet vaativat 40-50% vähennyksiä päästöihin–Päästöoikeuden hinta voi nousta yli 30 euroon /tCO2

Uusiutuvan energian lisäämisestä

Uusiutuvien osuus primäärienergiasta on korkea Suomessa

Net import of electricity5%

Nuclear power18%

Hydro power (incl. wind power)

4%

Natural gas11%

Oil27%

Wood fuel20%

Peat5%

Other2%

Coal10%

•Ilmastopoliittinen ohjaus parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä (VATT ja VTT 2003)

Kuvio: uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa eri veroratkaisuissa

Vero-1 Vero-2 Vero-3

0.1

0.12

0.14

0.16

0.18

0.2

0.22

0.24

0.26

2000 2005 2010 2015 2000 2005 2010 2015 2000 2005 2010 2015

perusura

10 € / t

20 € / t

Rintalan työryhmän arvio: uusiutuvan energian merkittävä lisäkäyttö mahdollista –

taloudellinen tutkimus käynnistynyt

2020 rajoitustavoitteet (TS 2007): kustannusarvio ilmastostrategian perusteella •Laskelmat EU:n raportoimien oletusten ja Kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusteella•EU: päästöoikeuksien ja –vähenemien hinta•Kansantalouden kehitys

–Kehitysarvio ilmastonmuutoksensopeutumisstrategian ja WM-skenaarionmukainen (VM, VATT, KTM)–BKT:n kasvu hieman yli 2 % 2004-2025–Väestönkasvu TK:n ennusteidenmukainen–Kansantalous palveluvaltaistuu–Energiaintensiivisten toimialojen kasvuhitaampaa kuin teollisuudessakeskimäärin

EU:n yksipuolisen sitoutumisen vaikutukset• Laskelmat EU:n raportoimien oletusten ja

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusteella

Laskentavaihtoehdot• Päästöjen rajoittaminen Suomessa vuoden 1990 tasolle

osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta –päästöoikeuksien hinta 44€/tCO2

• Päästöjen rajoittaminen 10 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta –päästöoikeuksien hinta 44€/tCO2



• Päästöjen rajoittaminen 20 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta – CDM käytössä, päästöoikeuksien ja –vähenemien hinta 4€/tCO2

• Päästöjen rajoittaminen 30 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta – CDM käytössä, päästöoikeuksien ja –vähenemien hinta 9€/tCO2

Lyhyen tähtäimen kokonaistaloudelliset vaikutukset

-14.00

-12.00

-10.00

-8.00

-6.00

-4.00

-2.00

0.00

BK

T Yksityiset

kulutusmenot

Työllisyys

% p

erus

uras

ta v

uonn

a 20

25

Lyhyt tähtäin: 1990: 44€

Lyhyt tähtäin: 1990-10%: 44€





Pitkän tähtäimen kokonaistaloudelliset vaikutukset

-8.00

-7.00

-6.00

-5.00

-4.00

-3.00

-2.00

-1.00

0.00

BK

T

Yksityiset kulutusm

enot

Investoinnit

% p

erus

uras

ta v

uonn

a 2

025

Pitkä tähtäin: 1990: 44€

Pitkä tähtäin: 1990-10%: 44€





Lyhyen tähtäimen vaikutukset toimialojen tuotantoon

-35.00

-30.00

-25.00

-20.00

-15.00

-10.00

-5.00

0.00

5.00

10.00

Maa- ja

metsätalous

Massa- ja

paperiteollisuus

Kem

ianteollisuus

Metallien

valmistus

Muu teollisuus

Palvelut

Lämm

ön jasähkön tuotanto

% p

erus

uras

ta v

uonn

a 20

25

Lyhyt tähtäin: 1990: 44€






Pitkän tähtäimen vaikutukset toimialojen tuotantoon

-35.00

-30.00

-25.00

-20.00

-15.00

-10.00

-5.00

0.00

5.00

Maa- ja

metsätalous

Massa- ja

paperiteollisuus

Kemianteollisuus

Metallien

valmistus

Muu teollisuus

Palvelut

Lämm

ön jasähkön tuotanto

% p

erus

uras

ta v

uonn

a 20

25

Pitkä tähtäin: 1990: 44€






-1,1-3,5-0,8-2,3VATT:n arvio (2025) Suomelle pitkällä aikavälillä

-2,0-4,9-1,5-3,4VATT:n arvio (2025) Suomelle lyhyellä aikavälillä

-0,9-2,3-0,3-1,4Komission arvio (2020) EU:lle keskimäärin

Yksipuolinen -30%

, CD

M

Yksipuolinen -30%

Yksipuolinen -20%

, CD

M

Yksipuolinen -20%

Päästöjen rajoittamisen vaikutukset kansantuotteeseen

•Vaikutukset Suomessa selvästi suurempia kuin EU:n raportoimat EU:n keskimääräiset

Talouden strategia (2007)

•Lähtökohdat:•20% vähennys vuoteen 2020 mennessä•Päästöoikeuden hinta kohoaa Kioton

periodin 25 eurosta 44 euroon 2020 mennessä

•Tutkimuskysymykset:•Ilmastopolitiikan ajoitus•Työmarkkinoiden sopeutuminen•Finanssipolitiikan mahdollisuudet

Kuvio 3 Kioton velvoitekauden päästörajoitusten vaikutus työllisyyteen ja reaalipalkkoihin

-3

-2.5

-2

-1.5

-1

-0.5

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Tas

om

uu

tos,

pro

sen

ttia

per

usu

rast

a

Työllisyys jos rakennetyöttömyys ei kasva Työllisyys jos rakennetyöttömyys kasvaa

Reaalipalkka jos rakennetyöttömyys ei kasva Reaalipalkka jos rakennetyöttömyys kasvaa

Kuvio 5 Välittömästi tiukentuvien ja vaiheittaintiukentuvien rajoitusten vaikutukset

-3.5

-3

-2.5

-2

-1.5

-1

-0.5

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Tas

om

uu

tos,

pro

sen

ttia

per

usu

rast

a

Työllisyys, välittömät rajoitukset Työllisyys, vaiheittaiset rajoitukset

Kansantuote, välittömät rajoitukset Kansantuote, vaiheittaiset rajoitukset

Kuvio 6 Valtiontalouden liikkumavara ja päästörajoitukset

-2

-1.8

-1.6

-1.4

-1.2

-1

-0.8

-0.6

-0.4

-0.2

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Työllisyys (B)

Kansantuote (B)Työllisyys (A)

Kansantuote (A)

Kuvio 4 Työmarkkinoiden sopeutuminen (Kioton periodi)

-3

-2,5

-2

-1,5

-1

-0,5

0

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Perc

en

tag

e c

han

ge f

rom

base

lin

e,

cum

ula

tive

Employment, NAIRU constant Employment, NAIRU changes

Real wage, NAIRU constant Real wage, NAIRU changes

Kuvio 7 Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys ei kasva

-4

-3.5

-3

-2.5

-2

-1.5

-1

-0.5

0

0.5

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Tas

oer

o, p

rose

ntt

ia p

eru

sura

sta

Työllisyys

Reaalipalkat

KansantuotePääomakanta

Säästämisaste

Kuvio 8 Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys kasvaa

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Tas

oer

o, p

rose

ntt

ia p

eru

sura

sta

Työllisyys

Reaalipalkat

KansantuotePääomakanta

Säästämisaste

JOHTOPÄÄTÖKSET•Ilmastonmuutos vaatii päästöjen vähentämistä•Päästöjen vähentäminen:

–Vaikutukset Suomessa selvästi suurempia kuin EU:n raportoimat EU:n keskimääräiset–Vaikutukset suuria energiavaltaisilla toimialoilla–Sopeutumiskyky kohonneisiin energiakustannuksiin ratkaisee kotimaisen tuotannon selviämisen –Valtiolla voi olla rooli sopeutumisessa

•Joustomekanismien avulla voidaan lisätäkustannustehokkuutta kotimaassa•Toisaalta finanssipolitiikan liikkumavara kapenee

–Energiakustannusten nousussa keskeistäpäästöoikeuksien hintataso - suuret päästäjät saatava mukaan–Laajat markkinat tasaavat kustannukset

•EU:n tavoitteet koskevat sekä päästöjä että uusiutuvaa energiaa

–Sekä tavoitteet että ohjauskeinot päällekkäisiä–Päällekkäinen ohjaus voi olla tehotonta ja kallista –pakettien koordinointi tarpeen–Uusiutuvien käyttö ollut metsäteollisuuden varassa –entä jatkossa?

Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset Juha ... · • Harvaan asuttu maa ja vaativa...

Documents

Transcript of Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset Juha ... · • Harvaan asuttu maa ja vaativa...