PORVOON JÄÄHALLI

Vastaanottaja

Porvoon kaupunki toimitilajohto

Pekka Koskimies

Tekniikankaari 1

06100 Porvoo

Asiakirjatyyppi

Raportti

Päivämäärä

07-2019

PORVOON JÄÄHALLI

RAKENNUSTEKNINEN- JA SI-

SÄILMAOLOSUHTEIDEN TUT-

KIMUS

PORVOON JÄÄHALLI

RAKENNUSTEKNINEN- JA SISÄILMAOLOSUHTEIDEN

TUTKIMUS

Ramboll

Niemenkatu 73

15140 LAHTI

P +358 20 755 611

F +358 20 755 6201

www.ramboll.fi

Päivämäärä 18.07.2019

Laatija Pirjo Karjalainen, Arto Pennanen, Janne Mäkinen, Toni

Lankinen ja Maiju Gröndahl (avustava tutkija)

Tarkastaja Tiina Janhunen

Kuvaus Raportti

Viite 1510047278

RAKENNUSTEKNINEN- JA SISÄILMAOLOSUHTEIDEN TUTKIMUS

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen kohteena on Kokonniemen jäähallirakennus, jota on rakennettu vaiheittain. Viimeisin laa-

jennus on tehty 2007. Rakennus on yksikerroksinen, mutta sisällä on ilmanvaihtokonehuone, kioski- ja

WC -tilojen päällä. Suurin osa tiloista on jäähallitilaa ja toimintaan liittyvien koneiden- ja laitteiden säi-

lytys ja huoltotilaa. Lisäksi on puku- ja pesutiloja, toimistotiloja, sosiaalitiloja sekä teknisiä tiloja. Ra-

kennus on rakennuspiirustusten mukaan paalutettu ja alapohjat ovat kantavia teräsbetonilaattoja, muu-

alla paitsi jäähallin osalla. Hallin ja laajennusosan kantava runko koostuu teräsbetonipilareista, -pal-

keista ja -seinistä. Vanhimmalla osalla on puurunko. Sokkelit ja sokkelielementit ovat betonipintaisia.

Julkisivuverhoukset ovat puuta ja peltiä. Vesikatteet ovat bitumihuopaa ja peltiä. Peltikatteen osalla

yläpohja on tuulettuva. Ilmanvaihto on nykymuodossa toteutettu koneellisella tulo – ja tulo/poistoilma-

vaihtokoneilla ja huippuimureilla.

Rakennusteknisellä kuntotutkimuksella ja ilmanvaihtoteknisillä mittauksilla selvitettiin rakennuksen

kuntoa ja korjaustarvetta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kohdetta aistinvaraisten havaintojen lisäksi eri-

laisilla mittauksilla sekä rakenneavauksien, kosteuskartoituksen ja mikrobinäytteiden avulla. Ilmanvaih-

don toimivuutta tutkittiin ilmavirta-, paine-ero-, ilman lämpötila- ja kosteusmittauksilla. Tutkimukset

tehtiin touko- kesäkuussa Ramboll Finland Oy:n Lahden toimipisteen työntekijöiden toimesta.

Tutkimuksen perusteella rakennuksen halli- ja laajennusosa on rakennettu suunnitelmien mukaan. Van-

himman osan rakenneratkaisuissa on useita vaurioherkkiä rakenteita; valesokkeli, koolattu puulattia

kantavan betonilaatan päällä, alapuolelta eristämätön kaksoislaatta ja väliseinien alajuoksut lähtevät

pohjalaatan päältä. Vaurioherkät rakenteet ovat kosteusvaurioituneet ja lisäksi yläpohjassa on vanhojen

kattovuotojen aiheuttamia jälkiä. Vanhimman osan ulkoseinärakenteita on nykyisin väliseinäraken-

teena. Kosteusvaurioituneista rakennusosista on runsaasti ilmavuotoreittejä sisäilmaan. Vanhin osa on

huonossa kunnossa ja sen korjaaminen vaatii laajan peruskorjauksen tai uudisrakennuksen.

Halliosan seinien eristeiden mikrobinäytteissä esiintyi vaurioviitteitä, yläosien eristeissä yleisemmin ja

sokkelielementeissä paikallisemmin, kohdissa, joissa kosteusrasitusta on ollut eniten. Hallin vanhoja

ulkoseiniä on nykyisin väliseinänä ja sokkelielementistä on ilmavuotoreittejä laajennusosaan. Yleisö WC

-tilan lattiassa ja väliseinissä on painumisen aiheuttamia rakoja. Katsomon puurakenteiden alaosissa on

lahovaurioita. Mikrobeja hallin sisäilmaan voi kulkeutua maaperän (alapohja) lisäksi ilmavuotojen mu-

kana seinärakenteista. Mikäli hallin sisäilman mikrobipitoisuuksia halutaan pienentää, tulisi avoimet

maaperäyhteydet huomioida korjauksien suunnittelussa.

Laajennusosa on pääosin hyvässä kunnossa.

Kiinteistön lämmöntuotannon laitteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Lämmitysjärjestelmän säätö-

laitteet ohjauskeskuksineen on uusittu 2000- luvun alussa. Lämmön tuotantoon liittyvien laitteiden tek-

nisiä ratkaisuja, joilla kylmälaitteiden hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää, kannattaisi selvittää ennen

mahdollista saneerausten suunnittelua.

Kiinteistön vanhan osan käyttövesiputkistot ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Käyttövesivesiputkis-

toja on korjattu. Vanhan osan käyttövesijohtojen uusiminen kokonaisuudessaan on ajankohtaista.

Kiinteistössä on käytetty muoviviemäreitä, kuparisia käyttövesiputkia ja lämpöjohtoina teräsputkia.

Vesi- ja viemärikalusteet ovat teknisesti toimivia, mutta vanhan osan alkuperäiset vesikalusteet alkavat

olla teknisesti lopussa, joten niiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Vanhan osan vesi- ja viemäri-

kalusteiden uusiminen kannattaa ajoittaa mahdollisen saneerauksen yhteyteen. Laajennusosan vesika-

lusteet ovat hyvä-tyydyttävä kuntoisia ja niille tulee tehdä perushuolto, jotta niiden tekninen käyttöikä

olisi mahdollisimman pitkä.

Vanhan osan ja hallin koko LVI-tekniikka on teknisen käyttöikänsä lopussa. Järjestelmiä ei ole järkevää

uusia pala kerrallaan, vaan kiinteistön LVI-tekniikkaa tulisi käsitellä kokonaisuutena. Mikäli kiinteistöä

saneerataan, tulisi vanhan osan ja hallin talotekniikka uusia kokonaisuutta ajatellen, laajennusosan ta-

lotekniikkaa mukaillen.


Tutkimuksen perusteella laadituissa toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu sekä käyttöä turvaavia toi-

menpiteitä, että mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä.


SISÄLTÖ

1. Yleistiedot 1 2. Kohteen yleiskuvaus 2 2.1 Lähtötiedot 3 3. Tutkimusmenetelmät 4 4. Rakenneteknisten tutkimusten tulokset 5 4.1 Alapohjat 5 4.1.1 Rakenne 5 4.1.2 Havainnot ja mittaustulokset 6 4.1.3 Rakenneavaukset 7 4.1.4 Materiaalinäytteet (mikrobit) 12 4.1.5 Johtopäätökset 12 4.1.6 Toimenpide-ehdotukset 13 4.2 Perusmuurit (sokkeli) 13 4.2.1 Rakenne 13 4.2.2 Havainnot 14 4.2.3 Rakenneavaukset 14 4.2.4 Materiaalinäytteet (mikrobit) 16 4.2.5 Johtopäätökset 17 4.2.6 Toimenpide-ehdotukset 17 4.3 Ulkoseinät, julkisivut 17 4.3.1 Rakenne 17 4.3.2 Havainnot ja mittaustulokset 18 4.3.3 Rakenneavaukset 19 4.3.4 Materiaalinäytteet (mikrobit) 25 4.3.5 Johtopäätökset 26 4.3.6 Toimenpide-ehdotukset 27 4.4 Ikkunat ja ovet 27 4.4.1 Rakenne 27 4.4.2 Havainnot 27 4.4.3 Johtopäätökset 28 4.4.4 Toimenpide-ehdotukset 28 4.5 Välipohja 29 4.5.1 Rakenne 29 4.5.2 Rakenneavaukset 29 4.5.3 Johtopäätökset 29 4.6 Väliseinät, kotelot 30 4.6.1 Rakenne 30 4.6.2 Havainnot 30 4.6.3 Rakenneavaukset 31 4.6.4 Materiaalinäytteet (mikrobit) 37 4.6.5 Johtopäätökset 38 4.6.6 Toimenpide-ehdotukset 39 4.7 Yläpohjat ja vesikatto 39 4.7.1 Rakenne 39 4.7.2 Havainnot 39 4.7.3 Rakenneavaukset 44 4.7.4 Johtopäätökset 45 4.7.5 Toimenpide-ehdotukset 45 4.8 Piha-alueet 45 4.8.1 Havainnot 45 4.8.2 Johtopäätökset 45 4.8.3 Toimenpide-ehdotukset 45 4.9 Muut havainnot 46 4.9.1 Johtopäätökset 46 4.9.2 Toimenpide-ehdotukset 47


5. Merkkiainekokeet 47 6. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaselvitys 48 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmän koneet 48 6.2 Ilmanvaihtojärjestelmän kanavat 53 6.3 Ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteet 53 6.4 Tilojen ilmanjako ja ilmamäärät 53 6.5 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus 54 6.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

ilmanvaihtojärjestelmä 54 7. Lämmitysjärjestelmä 54 7.1 Lämmitysjärjestelmä 54 7.2 Lämmöntuotantolaitteet 54 7.3 Lämmönjako 55 7.4 Lämmönluovutus 55 7.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

lämmitysjärjestelmä 55 8. Vesi- ja viemärijärjestelmä 56 8.1 Vesi- ja viemärijärjestelmä 56 8.2 Vesijohdot 56 8.3 Viemärit 56 8.4 Vesi- ja viemärikalusteet 56 8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset vesi- ja

viemärijärjestelmät 57 8.6 Kentän kylmälaitteet 57 9. Sisäilman olosuhdemittausten tulokset 58 9.1 Paine-ero 58 9.2 Sisälämpötila ja suhteellinen kosteus 58 9.3 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus 59 9.4 Epävarmuustarkastelu 59 9.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 60 10. Johtopäätökset ja yhteenveto toimenpiteistä 60 10.1 Tutkimuksen johtopäätökset 60 10.2 Toimenpidesuositukset 62 11. Päiväys ja allekirjoitukset 64


LIITTEET

Liite 1. Tutkimusmenetelmät

Liite 2. Paikannuspiirustus

Liite 3. Laboratorioiden tutkimustodistukset

Liite 4. Kosteusmittaustulokset

Liite 5. Olosuhdemittaustulokset

Liite 6. Rakennetyypit

KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

1

1. YLEISTIEDOT

1.1 Yleistä

Tutkimuskohteena on Kokonniemen jäähalli osoitteessa Jääkiekkotie 1, 06400 Porvoo. Rakennuk-

sen vanhimman osan, ns. etupäädyssä sijaitsevan pukuhuone- / varasto-osa, rakennusvuodesta

ei ole tarkkaa tietoa. Tämän jälkeen on jäähalli osa katettu 1980-luvun lopussa ja vuonna 2007 on

takasivulle tehty laajennus, jossa on toimistotiloja, pukuhuonetiloja ja huoltotiloja.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää rakennuksen kunto rakennusteknisenä kuntotutki-

muksena sekä sisäilman laatuun mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmenetelminä käytet-

tiin aistinvaraista havainnointia, rakenneavauksia, kosteusmittauksia, mikrobinäytteitä sekä olo-

suhdemittauksia. Lisäksi tutkittiin rakennuksen ilmanvaihdon toiminta ja kunto sekä talotekniikan

kunto. Kohteesta on tehty asbesti- ja haitta-ainekartoitus, joka raportoidaan omana erillisenä ra-

porttina.

Jäähalliin tehdään laajarunkoisten hallien kantavien rakenteiden tutkimus SWECO:n toimesta ke-

sällä 2019.

1.2 Yhteystiedot

Tutkimuksen tilaaja

Porvoon kaupunki toimitilajohto

Pekka Koskimies

[email protected]

Tutkimuksen ajankohta

toukokuu - kesäkuu 2019

Kuntotutkimuksen suorittaja

Ramboll Finland Oy

Niemenkatu 73, 15140 LAHTI

Projektipäällikkö

Karoliina Viitamäki

040 4811081

[email protected]

Kuntotutkimuksen suorittajat:

Pirjo Karjalainen

040 158 5580

[email protected]

rakennusterveysasiantuntija

C-10799-26-14

Janne Mäkinen

040 620 4772

[email protected] asbesti ja haitta-aineasiantuntija C-21001-33-15 Maiju Gröndahl (avustava tutkija) [email protected]

Arto Pennanen

040 642 9012

[email protected] sisäilma-asiantuntija Toni Lankinen 040 8323 777 [email protected]


2

Käytettävät tutkimuslaboratoriot

Mikrobinäytteet rakennusmateriaaleista, Työterveyslaitos Kuopio

1.3 Tutkimuksen rajaukset

Tutkimus on rajattu koskemaan tarjouksessa 7.3.2019 esitettyjä tutkimuksia ja mittauksia. Ra-

kennus on vanhemmilta osilta peruskorjausiässä rakennetekniikan ja ilmanvaihdon osalta. Tämän

tutkimuksen tavoitteena on tuottaa mahdollisen hankesuunnittelun ja myöhemmin mahdollisesti

tehtävän peruskorjaussuunnittelun tueksi tarvittava lähtötietomateriaali. Tutkimuksen tavoitteena

on myös selvittää rakenteiden toteutustapa sekä niiden nykyinen kunto. Sisäilmahaittaa arvioidaan

rakennusmateriaalien ikääntymisen, sisäisten ja ulkoisten olosuhteiden sekä tutkimuksessa muo-

dostuneen kokonaiskuvan näkökulmasta.

Tutkimussuunnitelman pohjalta keskeisimmät selvitettävät asiat tutkimuksissa ovat: alapohja- ja

ulkoseinärakenteiden nykyisen kunnon selvittäminen. Kosteusteknisen toiminnan tarkastaminen

on keskeisintä erityisesti maanvaraisten alapohjalaattojen ja ulkoseinien osalta.

Rakenteiden ja materiaalien vaurioista selvitetään vaikutukset sisäilman laadulle. Kohteessa teh-

dään olosuhteiden seurantamittauksia (RH+T, paine-ero) sekä kosteusmittauksia (pinta-, viilto- ja

porareikämittaus) valituilta alueilta. Merkkiainekokeita tehdään tarvittaessa rakenteiden tiiveyden

ja ilmavuotojen selvittämiseksi.

Tutkimusmenetelmät on valittu siten, että ne täydentävät toisiaan ja tulosten perusteella voidaan

varmistaa syntyneet päätelmät. Tutkimustulosten luotettavuus on riippuvainen mittauspisteiden

edustavuudesta ja otosten laajuudesta, jolloin otantatutkimuksissa yleisesti käytettävillä havain-

tomäärillä tutkimuksiin sisältyy aina jonkin verran epävarmuutta. Lisäksi käytettyihin tutkimusme-

netelmiin sisältyy hieman epävarmuutta, joka tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Suorite-

tut tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkimuksen kohteena olevasta rakenteesta saadaan

mahdollisimman tarkka käsitys johtopäätösten perustaksi.

Käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä rakenteiden kunnosta saatiin hyvä käsitys.

Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä. Tutkimusta voidaan hyödyntää korjaus-

suunnitelmien ja korjausohjelman laadinnassa. Annetut korjausehdotukset eivät ole rakennustöi-

den työselitys vaan tilaajan tulee laadituttaa erikseen varsinainen korjaussuunnitelma.

Kuntotutkijalla on oikeus oikaista kuntotutkimusraportissa mahdollisesti havaittu virhe. Kaikista

virheistä tulee reklamoida kuntotutkijaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden ku-

luessa kuntotutkimusraportin luovutuspäivästä.

2. KOHTEEN YLEISKUVAUS

Rakennuksen vanhimmalla osalla alapohjarakenteena on kantava teräsbetonilaatta. Ulkoseinät

ovat puurunkoisia ja julkisivuverhouksena on puupaneeli. Yläpohja on puurakenteinen ja vesikate

on peltiä.

Jäähallin alapohjarakenteet ovat maanvaraisia. Kantavana rakenteena toimivat teräsbetonipilarit

ja palkit. Ulkoseinät on toteutettu alaosastaan betonirakenteisilla sokkelielementeillä, ulkoseinän

yläosa on profiilipeltivuorattu, lämmöneristetty rakenne. Kattomuoto on loiva harjakatto ja kat-

teena on bitumihuopa.

Vuonna 2007 tehdyn laajennusosan alapohjarakenteet ovat kantavia betoni-/ontelolaattoja,

joista osa on ryömintätilallisia alapohjia. Ulkoseinät ovat teräsbetoniseiniä, joissa on ulkopuolinen


3

lämmöneriste ja puupaneeliverhous. Tuulettuvan yläpohjan kantavana rakenteena on ontelolaa-

tat ja pulpettikaton vesikatteena on pelti.

Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lukuun ottamatta vanhinta pukuhuone-

osaa, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto.

Kohteessa tehdyt korjaus-/muutostoimenpiteet

• Rakennuksen vanhimman osan, ns. etupäädyssä sijaitsevan pukuhuone- / varasto-osan raken-

nusvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, vanhimman osan kattomuotoa on muutettu jossain vai-

heessa ja käyttötarkoitusta on muutettu välinehuoltotiloissa, siivouskeskuksessa, sosiaaliti-

loissa ja kerhotilassa

• Jäähalli- osa on katettu 1980-luvun lopussa

• Vuonna 2007 on takasivulle tehty laajennus, jossa on toimisto-, pukuhuone- ja huoltotiloja

• Asiakirjatietojen mukaan rakennuksessa ei ole tehty muita merkittäviä peruskorjauksia vuo-

sien varrella

2.1 Lähtötiedot

Kohteen rakennuspiirustuksista ja aikaisemmista tutkimusraporteista oli käytettävissä seuraavat

asiakirjat:

• Pääpiirustuksia jäähallin kattamisesta, Arkkitehtuuritoimisto HLS Oy, 1986, 1987

• Rakennepiirustuksia jäähallin kattamisesta, SEMERA, 1987

• Rakennepiirustuksia, Insinööritoimisto Martti Pesonen Oy, 1987

• Ilmanvaihtopiirustuksia, Onninen Oy TERMO, 1987

• Rakennepiirustuksia laajennuksesta, Insinööritoimisto SAKKO, 2006

• llmanvaihtopiirustuksia laajennuksesta, Insinööritoimisto Duopoint, 2006

Kuva 1. Porvoon jäähallin sijainti


4

3. TUTKIMUSMENETELMÄT

Kohteessa suoritettiin aistinvaraisten havaintojen tueksi kosteusmittauksia, rakenteiden tiiveyden

tarkastelua, olosuhdemittauksia, rakenteiden avauksia sekä materiaalinäytteiden ottoa.

Kosteuskartoituksessa tilannetta arvioitiin pintakosteusilmaisimella yleisellä tasolla. Alapohjista,

sokkeleista sekä WC- ja märkätiloista tehtiin pintakosteuskartoitus. Pintakosteuskartoituksella teh-

tyjä havaintoja tarkennettiin lattiapinnoitteen alta tehdyillä viiltomittauksilla. Varsinaiset kosteus-

mittaukset tehtiin RT-kortissa 14-10984 kuvatuilla porareikä- ja näytepalamittauksella. Mittaustu-

lokset on esitetty liitteenä olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa ja mittauspisteet on merkitty liit-

teenä olevaan paikannuspohjakuvaan.

Tutkimusten yhteydessä otettiin yhteensä 21 kpl materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista

tai materiaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasittuneet sekä rakenteiden mikrobiologisen kun-

non selvittämiseksi. Materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV

ohjeistuksen mukaisesti. Materiaalinäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Ana-

lyysimenetelmät on esitetty liitteenä 3 olevissa Työterveyslaitoksen analyysivastauksissa.

Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin Inficon 9012 XRS merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiai-nekokeessa laskettiin kaasua (5% H2 + 95%N2) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin ra-kenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekoe tehtiin tutkittavan tilan ollessa käyttötilanteessa (jäähalli suljettu).

Rakennuksen painesuhdetta mitattiin vaipan yli ulkoilmaan nähden sekä rakennuksen osien välillä

Produal PEL-DK-N paine-eromittareilla sekä Tinytag-loggereilla viikon tallentavana seurantana.

Mittaustaajuus oli 5 minuuttia. Mittalaitteen valmistajan mukaan paine-erojen mittausepätarkkuus

on ± 0,5 Pa / ± 1 %.

Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin mittaamalla ilmamääriä satunnaisesti valituissa tiloissa. Li-

säksi tiloja palvelevien ilmanvaihtokoneiden puhtautta ja toimivuutta tarkasteltiin aistinvaraisesti.

Käytetyt tutkimusmenetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.


5

4. RAKENNETEKNISTEN TUTKIMUSTEN TULOKSET

4.1 Alapohjat

4.1.1 Rakenne

Vanhimman osan alapohjarakenteesta ei ole lähtötietoja. Jäähallin alapohjarakenteet ovat maan-

varaisia ja laajennusosalla on kantavat laatat, joista osan alapuolella on ryömintätilaa.

Alapohjan rakennetyypit vuoden 1987 rakennekuvien mukaan:

AP1

• 30 mm asfaltti

• 50 mm sepeli

• 200 mm tiivistetty sora

AP2

• 100 mm teräsbetoni, maanvarainen laatta

• 50 mm polystyreeni

• 200 mm tiivistetty sora (k-arvo 0,43 W/m2K)

Laajennusosan alapohjan rakennetyypit vuoden 2006 rakennekuvien mukaan:

AP1:

1. pintamateriaali ja käsittely rakennusselostuksen mukaan

2. 80 mm teräsbetonilaatta, BY 45 luokka A-4-30, keskeinen verkko 6-200 B500K, sähkölattia-

lämmitys

3. suodatinkangas

4. 100+100 mm lämmöneriste EPS 100 lattia, levyjen saumat limitettynä

5. 265 mm ontelolaatta, rakennepiirustusten mukaan

6. >800 mm tuuletettu alustila (SRMK C2)

7. >200 mm sepeli 6-32 mmm (mu)

8. suodatinkangas KL II (mu)

9. perusmaa, kallistus salaojiin 1:100 (mu)

AP2:

• pintamateriaali ja käsittely rakennusselostuksen mukaan

• 240 mm teräsbetonilaattaa, BY 45 luokka B-2-40, säänkestävä

• 175 mm lämmöneriste EPS 100 Lattia, sidotaan kantavaan laattaan, RST -siteet 4kpl/m2

(mu)

• >300 mm sepeli 6-32 mm, salaojitettu (mu)

• suodatinkangas KL II (mu) • perusmaa, kallistus salaojiin 1:100 (mu)

AP3:

1. pintamateriaali ja käsittely rakennusselostuksen mukaan

2. 80 mm teräsbetonilaatta, BY 45 luokka A-4-30, keskeinen verkko 6-200 B500K, sähkölattia-

lämmitys

3. suodatinkangas

4. 100+ 50 mm lämmöneriste EPS 100 lattia, levyjen saumat limitettynä

5. 200 mm paikalla valettu teräsbetonilaatta, rakennepiirustusten mukaan

6. 50 mm lämmöneriste EPS 100 Lattia (mu)

7. >200 mm Sepeli 6-32 mm (mu)

8. suodatinkangas KL II (mu)

9. perusmaa, kallistus salaojiin 1:100 (mu)


6

4.1.2 Havainnot ja mittaustulokset

Vanhimmalla osalla muovimattopinnoitteet ovat ikääntyneet ja osa niistä on uusittu. Tiloihin 130

ja 138 on asennettu lattialämmitys.

Laajennusosan lattiapinnat ovat betonipintoja, muovimatto- ja epoksipintoja.

Jäähallin osalla kaukalon ympärillä on asfaltti-, betoni- ja ruohomattopintoja sekä korokelattioita.

Sorapintaa on näkyvissä paikoin. Korokelattioiden runkorakenteena on teräspalkit, joiden päällä

on kestopuiset lattiakannattajat, vesivaneri sekä kumimattoa. Jäähallin katsomon alla on asfaltti-

pintaa ja osalla on asfaltin päällä tekstiilimattoa. Asfaltissa on repeämiä ja se on painunut kuo-

palle päätyseinän ja sivuseinän kulmassa (välinevarastot 169 ja 170). Jäähallin miesten WC-ti-

lassa (161) on lattiapäällysteenä laatoitus ja siinä on kopoa ulkoseinien lähellä. Lattialaatoituksen

ja jalkalistan välissä on rakoa ulkokulman alueella.

Kuva 2. Laajennusosan suihkutilan epoksipinnoi-tetta

Kuva 3. Katsomon alla asfaltti on painunut kuo-palle.

Kuva 4. Lattia on painunut miesten WC:n pää-

dyssä, laatoissa on kopoa sekä jalkalistan ja laa-toituksen välissä on rakoa.

Kosteusolosuhteet

Pintakosteudentunnistimella havaittiin alapohjassa paikoin kohonneita vertailuarvoja yleisö-

wc:ssä, kioskin varastossa, vanhimman osan puku- ja pesuhuoneissa sekä välinehuolto-tilassa

(liite 2). Kosteusolosuhteiden varmistamiseksi lattiapinnoitteen alle tehtiin viiltomittauksia tiloi-

hin, joissa lattiapinnoitteena oli muovi- tai kumimattoa. Viiltokosteusmittausten tulosten perus-

teella kosteutta havaittiin kioskin varastossa ja pukuhuoneessa.


7

Pukuhuoneissa (vanhin osa) on kaksoislaattarakenne ja lattiapinta on 52 cm korkeammalla kuin

kioskin ja yleisö-wc:n lattiapinta. Pukuhuoneen (tila 149) alapohjan ylempään laattaan ja kioskin

varaston (tila 165) alapohjalaattaan tehtiin tarkentavat rakennekosteuden mittaukset pora-

reikämittauksena. Mittausten mukaan kioskin varaston alapohjan kosteus on korkea, mutta pu-

kuhuoneen ylemmässä laatassa ei ollut poikkeavan korkeaa kosteutta.

Kosteusmittaustulokset on merkitty liitteenä 4 olevaan kosteusmittauspöytäkirjaan ja mittauspis-

teet on esitetty paikannuspiirustuksessa (liite 2).

4.1.3 Rakenneavaukset

Alapohjarakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tarkasteltiin porareikien sekä isompien timanttipo-

ralla tehtyjen rakenneavausten (RA) kautta.

Alapohjan todetut rakennetyypit on esitetty liitteessä 6.

RA-AP1, pukuhuone (149)

Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaus poraamalla halkaisijaltaan 20 mm porareikä rakenteen

läpi pohjalaatan yläpintaan asti. Tämän jälkeen tehtiin timanttiporalla 150 mm halkaisijaltaan oleva

porareikä koko rakenteen läpi. Pohjalaatan alapuolella on ilmatilaa ennen hiekkakerrosta. Pohja-

laatta on maata vasten valettu kantava laatta, jonka muottina ollut hiekkatäyttö on myöhemmin

painunut.

Kumimaton alla oli vettä ja voimakas ummehtunut haju, kumimaton liima oli vaurioitunut. Teh-

dystä reiästä havaittiin maaperän hajua ja ilmavirtaus huoneeseen päin.

Rakenne avauskohdassa (RA-AP1) ylhäältä alaspäin:

• lattiapinnoite: kumimatto

• epoxi 4 mm

• betoni 70 mm

• polystyreenilevy 93 mm

• betoni 210-220 mm

• rakennusmuovi

• ilmatila 110 mm

• hiekkaa, jossa on kiviä

Kuva 5. Rakenneavaus RA-AP1



8

Kuva 7. Rakennekerroksia Kuva 8. Rakenneavaus RA-AP1, alapohjan alla olevaa hiekkaa.

RA-AP2, jäähdytyskonehuone (137)

Jäähdytyskonehuoneen lattiaan porattiin halkaisijaltaan 100 mm reikä timanttiporalla lattiaraken-

teen selvittämiseksi. Avauskohdasta on voimakas ilmavirtaus sisätilaan päin ja haju on maakella-

rimaista. Lattian pinnalla on jotain nestettä.


• hieman venyvä pinnoite 2 mm

• betoni 75 mm

• muovikalvo

• polyuretaanilevy 47 mm

• muovikalvo

• betoni 175 – 185 mm

• muovikalvo

• ilmatilaa n. 150 mm

• hiekkaa

Kuva 9. Rakenneavauksen RA-AP2 kohta



9

Kuva 11. Rakennekerroksia

RA-AP3, ladunhoitokonetila (103)

Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenteen selvittämiseksi tilan keskivaiheille rakenneporaus, jota

tarkasteltiin endoskoopilla. Tilassa ja viereisissä tiloissa (101, 102) on havaintojen mukaan maan-

varainen tai maanvaraan valettu kantava alapohja. Avauskohdasta ei havaittu poikkeavaa hajua

eikä ilmavirtauksia. Rakenne oli aistinvaraisesti arvioiden kuiva. Alapohjan ja väliseinän liittymässä

on muutama rakennusaikainen, irtonainen puukiila. Tilassa on ulko-oven edessä oviaukon levyinen

lattiakaivo ja sen vieressä veden kokoomakaivo.

Viereisen jäänhoitokonetilan alapohjalaatassa on koko tilan poikki menevä kutistumishalkeama.

Jäänhoitokoneen kulkuväylällä on renkaiden kuluttamat urat, joiden kohdalle jää ulko-oven alle

raot.


• betoni 270-280 mm

• EPS-eriste 100 mm

• sora


Kuva 13. Endoskooppikuvaa rakenteesta


10

Kuva 14. Veden kokoomakaivo tilassa 103

Kuva 15. Jäänhoitokoneen kuluttamien urien koh-dalle jää oven alle raot (tila 102)

RA-AP 4, kerhotila (159)

Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaus ulkonurkkaan rakenteen selvittämiseksi. Avauskoh-

dasta havaittiin poikkeavaa, epämiellyttävää, pistävää hajua. Ilmavirtauksia ei havaittu ja rakenne

oli aistinvaraisesti arvioiden kuiva. Eristekerroksen alapuolella oleva muovipintainen rakennuspa-

peri ei limity tiiviisti viereisiin rakennusosiin. Betonilaatta on rakennuksen ulkopuolisen maanpin-

nan tasolla. Mineraalivillasta (MMS 4) ja muovipintaisesta rakennuspaperista (MMS 5) otettiin ma-

teriaalinäytteet mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 1 (ks. kappale 4.1.4).


• muovimatto 2 mm

• lastulevy 22 mm

• mineraalivilla 140 mm

• muovipinnoitettu paperi

• betonilaatta (ei porattu läpi)



RA-AP 5, kuivaus (146)

Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneporaus välioven viereen rakenteen kunnon selvittämiseksi.

Rakenne on havaintojen mukaan sama kuin avauskohdassa RA-AP1. Ilmavirtauksia ei havaittu ja

rakenne oli aistinvaraisesti arvioiden kuiva. Eristeestä otettiin materiaalinäyte (MMS 9) mikrobi-

analyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 1 (ks. kappale 4.1.4).


11


Ryömintätila, laajennusosa

Laajennusosan ryömintätilaan on kaksi kulkuluukkua tiloissa 104 ja 124, luukuissa ei ole tiivis-

tettä. Tarkasteluhetkellä luukusta havaittiin ilmavirtausta sisätilaan. Alapohjan rakenne on ha-

vaintojen perusteella suunnitelmien mukainen (rakennetyyppi AP1/laajennusosa). Perusmuurissa

ja palkkien sivuissa on EPS-eriste 50 mm. Täyttökerroksen sepeliä on vähintään 200 mm paksu

kerros, perusmuuria vasten sepeliä on paksumpi kerros. Täyttökerros on yleisesti kuiva, kerrok-

sen pinnassa erottuu tummempana muutama pieni kosteampi alue.

Ryömintätilasta on oma poistoilmanvaihto. Viemäriputkien läpiviennit on pääosin tiivistetty

EPS:llä ja uretaanilla, mutta ontelolaatassa on myös pari alapuolelta tiivistämätöntä läpivientiä.

Tilassa on vain vähäisiä määriä rakennusjätettä ja pahvia sekä kahdessa kohtaa muottilaudan

pätkä tai kiiloja.

Laajennusosan alapohjan liittymät halliosan perusmuuriin on tiivistetty uretaanilla. Ontelolaatan

alapinnassa on pienellä alalla kuuraa hallitilan vastaisen perusmuurin lähellä jäähdytyskonehuo-

neen puoleisessa päädyssä.

Kuva 19. Luukun reunasta näkyvä rakenne

Kuva 20. Yleisnäkymä ryömintätilaan


12

Kuva 21. Tiivistämätön läpivienti

Kuva 22. Kuuraa ontelolaatan alapinnassa halliti-lan vastaisen perusmuurin lähellä

4.1.4 Materiaalinäytteet (mikrobit)

Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä niistä rakenteen rajapinnoista tai osista / ma-

teriaaleista, joiden epäiltiin olevan kosteusrasitetut, joissa havaittiin vauriojälkiä tai rakennerat-

kaisu tiedetään riskirakenteeksi. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen Kuopion yksikössä.

Taulukko 1. Alapohjan eristetilan materiaalinäytteiden tulokset

Näyte Rakenneavaus nro. /

näytteenottokohta

Kosteusvaurioon viittaava

mikrobilajistoja* / tai määrä

Tulosten tulkinta

MMS-4 RA-AP4, eriste, mineraalivilla - - ei viitettä vauriosta

MMS-5 RA-AP4, muovipinnoitettu pa-

peri, AP laatan päällä

A.versicolor*

A.restrictus*

Penicillium

+

++

+

vahva viite vauriosta

MMS-9 RA-AP5, eriste, EPS A.versicolor*

hiivat, punainen

+(9)

+(1)

heikko viite vauriosta

Mikrobinäytteiden tulkinta

Vanhimman osan puurakenteisessa korokelattiassa suoraan kantavan betonilaatan päällä oleva

paperi (MMS-5) on vaurioitunut todennäköisesti alapuolelta tai rakennuksen ulkopuolelta alapoh-

jarakenteeseen siirtyvän kosteuden vaikutuksesta.

Kaksoislaatan välissä oleva solumuovieriste on todennäköisesti vaurioitunut maaperästä alalaat-

taan diffuusiolla siirtyvän kosteuden vaikutuksesta tai vaurio voi olla myös jo rakennusaikana syn-

tynyt tai käytöstä tulleista vesistä johtuva vaurio.

4.1.5 Johtopäätökset

• Kosteusmittausten mukaan kioskin varaston maanvaraisen alapohjalaatan kosteus on kor-

kea. Kosteuspitoisuusjakauman perusteella kosteus nousee rakenteeseen maaperästä/täyt-

tökerroksesta kapillaarisesti

• Vanhimman osan pukuhuoneen viiltomittauksen tulos oli poikkeava, mutta porareikämit-

tauksessa ylemmässä laatassa ei ollut poikkeavan korkeaa kosteutta. Pukuhuoneen


13

lattiapinnoitteen alla havaittu kosteus on todennäköisesti tilan käytöstä tulevaa kosteutta,

joka pääsee kumimaton saumoista ja kuluneista/rikkoutuneista kohdista maton alle. Maton

alla märkänä oleva liima todennäköisesti aiheuttaa hajua sisätilaan

• Vanhimman osan puku- ja suihkutiloissa on kaksoislaattarakenne. Alemman kantavan laatan

alla on rakenneavausten (RA-AP1 ja RA-AP2) havaintojen mukaan matala ilmatila, joten ka-

pillaarista yhteyttä täyttökerrokseen ei ole. Alalaattaan kohdistuu alapuolelta kosteusrasi-

tusta, koska maaperästä nousee kosteutta ja laatan alapuolinen ilmatila ei tuuletu kunnolla.

Betonilaattojen välissä lämmöneristeenä olevat solumuovilevyt rajoittavat kosteuden siirty-

mistä diffuusiolla ylälaattaan

• Vanhimman osan puurakenteinen korokelattiarakenne (RA-AP4) on vaurioherkkä rakenne ja

se on vaurioitunut todennäköisesti alhaalta/sivulta tulevasta kosteudesta

• Halliosan WC- ja kioskitilojen alapohja on painunut ja sen suhteellinen kosteus on korkea

maaperästä nousevan kosteuden vuoksi

• Uusimman laajennusosan ryömintätila on riittävästi tuulettuva. Paine-eron seurantamittauk-

sen mukaan sisätilojen suhteen paine-eroa ei keskimäärin käytännössä ole, mutta mittaus-

jaksolla viikonloppuöisin ryömintätila on ollut merkittävästi ylipaineinen sisätilan suhteen

4.1.6 Toimenpide-ehdotukset

• Vanhimman osan korokelattiat ja kaksoislaattarakenne suositellaan uusittavan peruskorjauk-

sen yhteydessä erillisen korjaussuunnitelman mukaan

• Vanhimman osan muovi- ja kumimattopinnoitteiden uusiminen

• Halliosan WC- ja kioskitilojen alapohja suositellaan uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä

erillisen suunnitelman mukaan

• Katsomon alustilan asfaltin repeämät ja kuopat päätyseinän ja sivuseinän kulmassa paika-

taan

• Jäänhoitokonetilan lattian urat suositellaan paikkaamaan/korjaamaan, jotta ulko-ovi saadaan

tiiviiksi

• Ryömintätilan kulkuluukkuihin asennetaan tiiviste ja sulkumekanismi, muuten laajennusosan

alapohjan kunto ei edellytä korjaustoimenpiteitä

4.2 Perusmuurit (sokkeli)

4.2.1 Rakenne

Vanhimmalla osalla on paikalla valettu valesokkelirakenne. Jäähallin ulkoseinien alaosat ovat ns.

sokkelielementtejä ja ne on käsitelty kohdassa 4.3 Ulkoseinät. Laajennusosalla on betoniset sok-

kelielementit, joissa on eristehalkaisu.

Kuva 23. Laajennusosan sokkelileikkaus 2007


14

4.2.2 Havainnot

Vanhimman osan valesokkelin ulkopinta on maalattu. Maalipinnassa on värimuutoksia välinehuol-

totilan ja lämpökeskuksen kohdalla ja maali hilseilee paikoin. Valesokkelirakenteeseen on jätetty

valun aikaisia puutappeja. Sokkelissa on hiushalkeamia. Sokkeliraudoitusta on tullut paikoin nä-

kyviin ja se on ruostunut. Syöksytorvien kohdalla sokkelin pinnassa on levä- ja sammalkasvus-

toa.

Laajennusosan sokkelielementtien saumamassoissa on ikääntymisen merkkejä; halkeamia ja ir-

toilee reunoista. Sokkelin ulkopuolella on paikoin näkyvissä patolevyä.

Kuva 24. Sokkeliraudoitusta näkyvissä.

Kuva 25. Valesokkelissa on hiushalkeamia ja maalipinta hilseilee.

Kuva 26. Sokkelielementin saumamassa on irron-nut osittain alustastaan. Laajennusosalla on pato-levyä.

Kuva 27. Syöksytorvien kohdalla on levä- ja sam-malkasvustoa


Sokkelirakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tarkasteltiin poralla ja timanttiporalla tehtyjen raken-

neavausten kautta.

Perusmuurin (sokkeli) rakennetyypit on esitetty liitteessä 6.

RA-SO1, laajennusosa tilan (102) kohdalla

Rakenneavaus tehtiin ulkopuolelta Ø 50 mm poranterällä eristekerrokseen saakka ja pienempi

poraus sisäpuolelta. Rakenteesta on lähtötiedoissa periaatepiirros, ei mittoja. Avauskohdasta ei

havaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavirtauksia. Sokkelin pinta on märkä syöksytorvesta roisku-

neesta vedestä. Eristeestä otettiin materiaalinäyte (MMS-7) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on

koottu taulukkoon 2 (ks. kappale 4.2.4).


15

Rakenne avauskohdassa (RA-SO1) ulkoa sisälle päin:

• betoni 95 mm

• EPS-eriste n. 60 mm

• betoni 145 mm (vastaporaus sisäpuolelta)

Kuva 28. Rakenneavaus RA-SO1, syöksytorvesta vesi roiskuu sokkeliin.

RA-SO2, pukuhuoneen (150) kohdalla

Rakenneavaus tehtiin ulkopuolelta rakennuksen vanhimmalle osalle Ø 50 mm timanttiporalla

eristekerrokseen saakka. Koska sokkelirakenne on valesokkelirakenne, avauskorkeudella on ulko-

seinän rakenteita betonin takana. Avauskohdasta ei havaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavirtauk-

sia. Mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte (MMS-8) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on

koottu taulukkoon 2 (ks. kappale 4.2.4).


• betoni 95 mm


• muovikalvo (ei avattu pidemmälle)

Kuva 29. Rakenneavaus RA-SO2

RA-SO3, sosiaalitilan (138) kohdalla

Rakenneavaus tehtiin hallin puolelta rakennuksen vanhimmalle osalle Ø 50 mm timanttiporalla

eristekerrokseen saakka. Avauskohta on lähellä asfalttipintaa. Vanhan valesokkelin ulkopuolelle

on tehty uudempi tasoitekerros. Koska sosiaalitilan lattiassa on lattialämmitys, eristekerroksen

tarkkaa korkoasemaa ei voitu todeta. Avauskohdasta ei havaittu ilmavirtauksia.


16


• tasoite 35 mm

• maali (vanhan rakenteen maalikerros)

• betoni 165 mm

• polystyreenieriste (ei avattu pidemmälle)

Kuva 30. Rakenneavaus RA-SO3





Taulukko 2. Sokkelin eristetilan materiaalinäytteiden tulokset

Näyte Mittauspiste Kosteusvaurioon viittaavia

mikrobilajistoja* / tai määrä

Tulosten tulkinta

MMS-7 RA-SO1, EPS-eriste, laajen-

nusosa

Acremonium*

hiivat, vaalea

+(1)

+

ei viitettä vauriosta

MMS-8 RA-SO2, mineraalivilla,

vanha osa (valesokkeli)

A.restrictus*

A.versicolor

Wallemia*

Cladosporium

Penicillium

+(3)

+(1)

+(1)

+

+



Näytteet on otettu sisä- tai ulkokautta tehdyistä rakenneavauksista ja ne edustavat koko eriste-

kerrosta.

Näytteen MMS-8 vaurion on todennäköisesti aiheuttanut maaperästä rakenteeseen siirtynyt kos-

teus tai ulkopuolinen kosteusrasitus.


17


• Vanhimman osan valesokkelirakenteeseen kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta ulkopuolen

puutteellisen vedenohjauksen vuoksi. Vesieristettä tai patolevyä ei havaittu. Pinta- ja sadeve-

det ohjautuvat sokkelin vierelle maanpinnan puutteellisen kallistuksen ja sadevesisuppiloiden

puutteen vuoksi

• Valesokkelirakenteen alaosan lämmöneriste on mikrobivaurioitunut ulkopuolisen kosteusrasi-

tuksen (pintavedet, maaperän kosteus) vuoksi

• Valesokkelissa olevat ruostuneet raudat voivat johtua osittain rakennusaikaisista puutteista,

raudoituksen kohdalla suojabetonin paksuus on jäänyt vajaaksi valutyön aikana, samoin puu-

palat (muottituet) sokkelissa on valutyön aikana jäänyt poistamatta

• Laajennusosan pitkän sivun sokkelielementtiin tulee paikallisesti ylimääräistä kosteusrasitusta

syöksytorvien puutteellisen vedenohjauksen vuoksi, ulosheittäjiä puuttuu


• Ulkopuolisen vesieristeen/patolevyn asennus vanhimmalle ja jäähallin osalle

• Valesokkelin korjaussuositus ks. Ulkoseinät kappale 4.3.6

• Valesokkelin näkyvillä olevien raudoitteiden korjaus, puupalojen poisto ja betonin paikkaus

• Laajennusosan sokkelielementtien saumamassojen uusinta 10 v sisällä

• Salaojien olemassaolon, kunnon ja toiminnan tarkastaminen ks. Kohta piha-alueet 4.8

4.3 Ulkoseinät, julkisivut

Vanhimman osan ulkoseinärakenteista ei ollut lähtötietoja. Jäähallin ulkoseinärakenteet ovat ala-

osastaan teräsbetonielementtejä (sokkelielementtejä), joissa on lämmöneristeenä mineraalivilla.

Elementit on asennettu paaluanturoiden varaan ja kiinnitetty hallin kantavaan runkoon, teräsbe-

tonipilareihin. Elementtien alaosat menevät maanpinnan alapuolelle. Jäähallin ulkoseinien yläosat

ovat profiilipellillä verhoiltuja mineraalivillaeristeisiä ulkoseinärakenteita.

Uusimman laajennusosan ulkoseinä on teräsbetonielementtirakenne, jossa on ulkopuolinen läm-

möneriste ja puuverhoilu. Laajennusosan vastaiset, hallin vanhat ulkoseinät toimivat nyt välisei-

nänä, samoin vanhimman osan alkuperäisiä ulkoseiniä on väliseinänä.

4.3.1 Rakenne

Halliosan ulkoseinien rakennetyypit vuoden 1987 rakennekuvien mukaan ulkopinnasta lukien:

Kuva 31. Ote rakennekuvasta

US1 (sokkelielementti)

• 60 mm teräsbetoni

• 100 mm mineraalivilla



18


US2

• 0,7 mm profiloitu muovipinnoitettu pelti

PVC 200 MP45

• 20 mm ilmarako

• 30 mm tuulensuoja, kova mineraalivilla

• 130 mm mineraalivilla + teräsorret

• 0,2 mm höyrynsulku

• 20 mm profiloitu, muovipinnoitettu pelti

PVC MP 20

Laajennusosan ulkoseinien rakennetyypit vuoden 2006 rakennekuvien mukaan:

US1:

• pintakäsittely rakennusselostuksen mukaan

• 22 mm julkisivulaudoitus rakennusselostuksen mukaan

• 22 mm ilmarako + alusrimoitus 22*100 k600 vaakaan

• 22 mm ilmarako +alusrimoitus 22*100 k600 pystyyn

• 9 mm tuulensuojalevy, Gyproc GTS9, saumat teipattuna

• 175 mm pystyrunko 50*175 k600, palamaton mineraalivilla; UNS35


• pintamateriaali- ja käsittely rakennusselostuksen mukaan

4.3.2 Havainnot ja mittaustulokset

Vanhimman osan puisen julkisivuverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa, pystypaneelit ovat kiinni

sokkelissa ja paneelit ovat kiinni myös ikkunoiden vesipelleissä. Maalipinnassa on paikoin home-

pilkkuja ja paneelien alaosissa on paikoin kosteuden aiheuttamaa maalipinnan lohkeilua.

Jäähallin betonielementtien ulkopinnoissa on pystysuuntaisia hiushalkeamia sekä päädyssä muu-

taman tuen kohdalla vinoja halkeamia. Betonipinta on lohkeillut ja raudoitusta on tullut näkyviin.

Elementtien alaosat ovat pääosin maanpinnan alapuolella. Syöksytorvien kohdalla vesi on roisku-

nut seinille ja niissä kohdissa kasvaa sammalta. Elementtisaumojen saumamassat on ikääntyneet

ja niissä on epätiiveyksiä. Peltipinnoissa on paikoin maalin hilseilyä ja ruostepilkkoja.

Uusimman osan puisen julkisivuverhouksen takana on tuuletusrako. Muutamien pystypaneelien

alaosissa, syöksytorvien kohdalla, on maalipinnassa kosteuden aiheuttamia halkeamia ja tummen-

tumia.

Kosteusolosuhteet

Pintakosteudentunnistimella havaittiin hallin sokkelielementtien alaosassa korkeita vertailuarvoja

lattiapinnasta noin 15 cm korkeuteen saakka hallin päädyssä ja katsomon alle jäävällä pitkällä

sivulla. Näytepalamittausten ja hetkellisten rakennekosteusmittausten perusteella betonisokkelin

ja eristetilan suhteellinen kosteus on korkea (Liite 4).


19

Kuva 33. Vanhalla osalla julkisivupaneeli on kiinni sokkelin ulkopinnassa.

Kuva 34. Paneelien alaosissa on paikoin kosteu-den aiheuttamaa maalipinnan lohkeilua.

Kuva 35. Hallin elementtien saumamassat on ikääntyneet ja repeilee irti alustastaan

Kuva 36. Hallin betonielementissä on pystyhal-keamia, raudoitusta on näkyvissä ja elementin ja maanpinnan välissä on rako, josta mm. jyrsijät pääsevät eristekerrokseen

Kuva 37. Laajennusosan paneeliverhouksen ta-kana on asianmukainen tuuletusrako.

Kuva 38. Laajennusosan julkisivuverhous on lä-hellä maanpintaa ja paneelin alaosassa on kosteu-den aiheuttamia muutoksia.


Ulkoseinärakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tarkasteltiin porareikien sekä isompien raken-

neavausten kautta. Rakenneavauksia ulkoseiniin tehtiin yhteensä 9 kpl. Ulkoseinärakenteen läm-

möneristeistä otettiin materiaalinäytteitä yhteensä 9 kpl.

Ulkoseinän rakennetyypit on esitetty liitteessä 6.


20

RA-US1, WC/M (151)

Rakenneavaus tehtiin sisäpuolelta ulkonurkkaan, seinän alaosaan, n. 30 cm korkeudelle lattiapin-

nasta. Jalkalistan yläpuolella on kosteuden aiheuttamaa maalipinnan hilseilyä. Rakenneavaus

tehtiin eristekerrokseen saakka ja rakenne on siihen saakka rakennetyypin US1 mukainen.

Avauskohdasta ei havaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavirtausta. Mineraalivillaeristeestä otettiin

materiaalinäyte (MMS 17) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 3 (ks. kappale

4.3.4).

Rakenne avauskohdassa (RA-US1) sisältä ulospäin:

• maali

• betoni 100 mm

• mineraalivillaeriste 100 mm

• betoni (ei porattu pidemmälle)

Kuva 39. Rakenneavaus RA-US1, maalipinta hilsei-lee jalkalistan yläpuolella

RA-US2, kerhotila (159)

Rakenneavaus tehtiin kerhotilan ulkonurkkaan, ulkoseinän alaosaan. Avaus tehtiin valesokkelin

betoniin ja tuulensuojalevyyn saakka. Avauskohdassa ei havaittu poikkeavaa hajua ja ilmavirtaus

oli sisään päin. Höyrynsulkumuovi on kiinnitetty niiteillä pystyrunkoon ja alapuolelta muovi on

käännetty sisäverhouslevyn alle. Alaohjauspuun alla on bitumihuopakaista. Valesokkelissa on

kosteuden aiheuttamia värimuutoksia eristepintaa vasten olevassa pinnassa. Mineraalivillaeris-

teestä (MMS 6) ja alaohjauspuusta (MMS 18) otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiin, jonka

tulokset on koottu taulukkoon 3 (ks. kappale 4.3.4).


• maalattu puukuitulevy 10 mm

• höyrynsulkumuovi

• pystyrunko + mineraalivilla 100mm

• alaosassa betoni (valesokkeli) ja yläosassa vaakakoolaus + mineraalivilla 60 mm

• yläosassa, valesokkelin päällä, tuulensuojalevy (bituliitti) (ei avattu pidemmälle)


21

Kuva 40. Rakenneavaus RA-US2

Kuva 41. Rakenneavaus RA-US2, valesokkelissa on kosteuden aiheuttamia värimuutoksia.

RA-US3, pesuhuone (147)

Rakenneavaus tehtiin vanhemman osan ulkoseinään pesutilojen kohdalle. Avaus tehtiin ulko-

kautta höyrynsulkumuoviin saakka. Höyrynsulkumuovin (kirkas) takana näkyy puukuitulevy. Si-

säpinnassa pesutilan puolella on laatoitus ja tiilimuuraus. Avauskohdassa oli lievää ummehtu-

nutta hajua heti avauksen jälkeen. Alaohjauspuun yläpinta on 355 mm alempana kuin valesokke-

lin yläpinta ja ulkopuolella n. 50 mm asfalttipinnan yläpuolella. Paneeli on kiinni valesokkelin ul-

kopinnassa ja ikkunan vesipellissä. Avauskohdan eristekerroksesta noin 60 cm maanpinnan ylä-

puolelta otettiin materiaalinäyte (MMS 2) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon

3 (ks. kappale 4.3.4).

Rakenne avauskohdassa (RA-US3) ulkoa päin:

• paneeli 17 mm

• vaakarima + ilmaväli 30 mm

• tuulensuojalevy (bituliitti) 12 mm

• alaosassa betoni (valesokkeli) ja yläosassa vaakakoolaus + mineraalivilla 50 mm

• pystyrunko + mineraalivilla 100mm

• höyrynsulkumuovi (kirkas), (ei avattu pidemmälle)

• puukuitulevy

Kuva 42. Rakenneavaus RA-US3, alaohjauspuun yläpinta on punaisen viivan tasolla

Kuva 43. Rakenneavaus RA-U3, ulkoverhouspa-neeli on kiinni valesokkelin ulkopinnassa.


22

Kuva 44. Rakenneavaus RA-US3, alaohjauspuu on maanpinnan tasolla.

RA-US4, varasto (167)

Rakenneavaus tehtiin ulkopuolelta lähelle syöksytorvea Ø 50 mm timanttiporalla eristekerrokseen

saakka ja pienempi poraus sisäpuolelta. Rakenne on rakennetyypin US1 (1987) mukainen.

Avauskohdassa ei havaittu poikkeavaa hajua ja ilmavirtaus oli heikko ulospäin. Avauskohdan be-

tonipinta on märkä ja sen ympärillä kasvaa sammalta. Eristekerroksesta otettiin materiaalinäyte

(MMS 19) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 3 (ks. kappale 4.3.4).

Rakenne avauskohdassa (RA-US4) ulkoa sisälle päin:

• betoni 60 mm




RA-US5, halli (171)

Rakenneavaus tehtiin ulkopuolelta Ø 50 mm poran terällä eristekerrokseen saakka ja pienempi

poraus sisäpuolelta. Rakenne on rakennetyypin US1 (1987) mukainen. Avauskohdassa ei ha-

vaittu poikkeavaa hajua eikä ilmavirtausta. Avauskohdan eristekerroksesta otettiin materiaali-

näyte (MMS 20) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 3 (ks. kappale 4.3.4).


• betoni 60 mm




23


RA-US6, halli (171)

Rakenneavaus tehtiin sisäpuolelta, katsomon takaseinän kohdalle, ulkoseinän yläosaan. Avaus

tehtiin uloimpaan profiilipeltiin saakka. Rakenne vastaa lähtötietojen, vuoden 1986 mukaista ra-

kennetyyppiä US2. Avauksessa ei havaittu poikkeavaa hajua ja rakenne on aistinvaraisesti arvioi-

den kuiva. Ilmavirtaus on rakennuksen sisätiloihin päin. Mineraalivillaeristeessä on ilmavuotojen

aiheuttamaa tummentumaa. Mineraalivillasta otettiin materiaalinäyte (MMS 3) mikrobianalyysiin,

jonka tulokset on koottu taulukkoon 3 (ks. kappale 4.3.4).


• profiilipelti, syvyys 20 mm

• höyrynsulkumuovi, musta

• peltiranka (vaaka) + mineraalivilla (pehmeä) 130 mm

• mineraalivilla (kova) 30 mm

• ilmarako 20 mm



RA-US7, halli (171)

Rakenneavaus tehtiin sisäpuolelta katsomon päädyn kohdalle ulkoseinän yläosaan. Avaus tehtiin

uloimpaan profiilipeltiin saakka. Rakenne vastaa lähtötietojen, vuoden 1986 mukaista rakenne-

tyyppiä US2. Höyrynsulkumuovia ei ole teipattu sokkelielementin yläosaan. Avauksessa ei ha-

vaittu poikkeavaa hajua ja rakenne on aistinvaraisesti arvioiden kuiva. Ilmavirtaus on rakennuk-

sen sisätiloihin päin. Mineraalivillaeristeessä on ilmavuotojen aiheuttamaa tummentumaa. Mine-

raalivillasta otettiin materiaalinäyte (MMS 1) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu tauluk-

koon 3 (ks. kappale 4.3.4).


24




• peltiranka (vaaka) + mineraalivilla (pehmeä) 130 mm

• mineraalivilla (kova) 30 mm

• ilmarako 20mm

• profiilipelti syvyys 45 mm



RA-US8, pukuhuone (107)

Rakenneavaus tehtiin ulkopuolelta, vuoden 2007 laajennusosan ulkoseinään, pukuhuoneen 107

kohdalle. Avaus tehtiin kantavaan betonielementtiin saakka. Avauskohdan rakenne vastaa vuo-

den 2007 rakennetyyppiä US1. Avauksessa ei havaittu poikkeavaa hajua ja rakenne on aistinva-

raisesti arvioiden kuiva. Ilmavirtausta ei havaittu. Mineraalivillasta otettiin materiaalinäyte (MMS-

21) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 3 (ks. kappale 4.3.4).


• maalattu paneeli 22 mm

• vaakakoolaus 22*100 mm

• pystykoolaus 22*100 mm

• tuulensuojakipsilevy 10 mm

• pystyrunko 175 x 50 mm + mineraalivilla

• betoni (ei avattu pidemmälle)




25

RA-US9, INVA WC (160)

Rakenneporaus tehtiin rakenteen varmistamiseksi ulkoseinän alaosaan. Poraus tehtiin 51 cm lat-

tiapinnan yläpuolelle (noin 20 cm maanpinnan yläpuolelle) rakenteen läpi. Tilan lattiapinta on

noin 30 cm maanpintaa alempana. Reiästä tuli ilmavirtaus sisätilaan, mutta ei poikkeavaa hajua.

Rakenne oli aistinvaraisesti arvioiden kuiva. Seinässä on pystysuuntainen halkeama.


• maali + tasoite 4 mm

• betoni 70 mm

• EPS-eriste 50 mm

• betoni 50 mm


Kuva 53. Endoskooppikuvaa rakenteesta






26

Taulukko 3. Ulkoseinien eristetilan materiaalinäytteiden tulokset

Näyte Rakenneavaus nro. /

näytteenottokohta

Kosteusvaurioon viittaava

mikrobilajistoja / tai määrä

Tulosten tulkinta

MMS-17 RA-US1, mineraalivilla, tila 161

(yleisö-wc)

Streptomyces* +++ vahva viite vauriosta


(kerhotila), vanha osa

A.restrictus*

Penicillium

++(28)

+

viittaa vaurioon

MMS-18 RA-US2, alaohjauspuu, tila 159

(kerhotila), vanha osa

A.versicolor*

Acremonium*

Streptomyces*

+++

+

+++



(pesuhuone), vanha osa

-- ei viitettä vauriosta

MMS-19 RA-US4, mineraalivilla, halli,

sokkeli

Streptomyces*

Eurotium*

Aureobasidium

+++

+

+


MMS-20 RA-US5, mineraalivilla, hallin

pääty, sokkeli



pitkä sivu, yläosa

Sporobolomyces*

Cladosporium

Penicillium

hiivat, vaalea

+

++

++

+



pääty yläosa

A.versicolor*

Sporobolomyces*

Cladosporium

Penicillium

hiivat, vaalea

+

+

++

++

++


MMS-21 RA-US8, mineraalivilla, laajen-

nusosa

A.restrictus*

Sphaeropsidales*

+(7)

+(2)



Näytteet on otettu sisä- tai ulkokautta tehtyjen porareikien/rakenneavausten kautta ja ne edusta-

vat koko eristekerroksen paksuutta.

Vanhimman osan todetut vauriot ovat seinän alaosassa, valesokkelin osalla. Ylempää, 60 cm maan

pinnan yläpuolelta otetussa eristenäytteessä ei todettu viitettä vaurioon.

Halliosan peltielementtiseinän eristetilaan on muodostunut mikrobivaurio. Todennäköisesti raken-

teen suhteellinen kosteus on korkea pitkäaikaisesti tai ajoittain, jäähallin viileiden olosuhteiden ja

ulkoilman vuodenaikojen mukana muuttuvien olosuhteiden takia. Rakenteen höyrynsulku ei ole

tiivis, jolloin rakenteen läpi tapahtuu hallitsemattomia ilmavuotoja olosuhteista riippuen molempiin

suuntiin. Mikrobilajistossa on myös ulkoilmasta peräisin olevia mikrobeja.

Halliosan sokkelielementtien vauriot johtuvat suuresta kosteusrasituksesta.

Laajennusosan eristemateriaalin heikko viite vauriosta voi olla rakennusaikainen vaurio tai mah-

dollisten ilmavuotoreittien kautta rakenteeseen kulkeutuneita mikrobeja.


• Vanhimman osan paneelijulkisivu ei tuuletu riittävästi ja kastuessaan rakenne kuivuu hitaasti.

Paneelissa on paikoin kosteuden aiheuttamia vaurioita

• Vanhimman osan valesokkelin osalla on todennäköisesti laajoja vaurioita, johtuen rakenteen

orgaanisten rakennusmateriaalien matalasta korkeusasemasta maanpintaan nähden ja suu-

resta kosteusrasituksesta; maanpinnan paikoin puutteellinen kallistus, sadevedet ohjautuvat


27

syöksytorvista rakennuksen viereen ja maaperästä tuleva kosteus. Valesokkelirakenteen eris-

tekerroksesta on ilmayhteys sisäilmaan

• Halliosan peltielementtiseinän eristetilan mikrobivaurio on todennäköisesti seurausta vuoden-

aikojen mukana muuttuvista kosteus- ja lämpötilaolosuhteista seinärakenteen sisä- ja ulko-

puolella ja epätiiviin rakenteen mahdollistamista ilmavirtauksista

• Halliosan sokkelielementissä on vaurioita niissä kohdissa, joissa ulkopuolinen kosteusrasitus on

suurinta vedenohjausjärjestelmien ja maanpinnan kallistuksen puutteiden vuoksi. Eristekerrok-

sen mikrobit voivat kulkeutua sisäilmaan sokkelielementeissä olevien epätiiveyskohtien kautta

• Hallin seinärakenteiden eristekerroksissa on mikrobivaurioita ja niiden on mahdollista kulkeu-

tua sisäilmaan ilmavirtausten mukana rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. Hallin sisäilman

mikrobipitoisuuteen vaikuttaa myös maaperästä tulevat mikrobit


• Peruskorjauksen yhteydessä koko vanhimman osan ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toi-

minta on varmistettava uudella, huolellisesti suunnitellulla rakenteella, jossa on kiinnitettävä

erityistä huomiota ulkoseinän rakenteen sisäpinnan tiiveyteen, ikkuna- ja oviliittymien tiivey-

teen, tuulta pidättävien kerrosten tiiveyteen sekä julkisivuverhousrakenteen tuulettuvuuteen.

• Mikäli hallin sisäilman mikrobipitoisuuksia halutaan pienentää, tulisi avoimet maaperäyhteydet

huomioida korjauksien suunnittelussa

• Halliosan sokkelielementtisaumojen uusinta

4.4 Ikkunat ja ovet

4.4.1 Rakenne

Vanhimmalla osalla on kaksipuitteiset puuikkunat, joissa on lämpölasielementti sisimmässä puit-

teessa. Hallin puoleisissa ikkunoissa on ulommaisena teräslankalasit.

Jäähallissa on kolmipuitteinen ja kolmilasinen puuikkuna.

Laajennusosalla on kaksi puitteiset puu-alumiini-ikkunat, joissa on lämpölasielementti sisimmässä

puitteessa.

Ulko-ovet ovat lasiaukollisia teräsovia, metallisia nosto-ovia ja paneeliverhoiltuja puuovia.

Väliovet ovat umpi- ja lasiaukollisia teräsovia, metallisia nosto-ovia, puuovia ja peltipinnoitettuja

puuovia.

4.4.2 Havainnot

Vanhemman osan ikkunoiden vesipellit on kiinnitetty nauloilla ja niiden sivuliittymät puitteisiin ei-

vät ole tiiviit.

Jäähallin puuikkunan maalipinta hilseilee ja siinä on kosteuden aiheuttamia muutoksia.

Laajennusosan ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat loivat.

Vanhimman osan metallisen ulko-oven maalipinta on kulunut ja siinä on ruostetta. Puuovet ovat

kuluneet ja epätiiviit.

Jäähallin metalliset ulko-ovet ovat ikääntyneet, maalipinta on kulunut, hilseilee ja niissä on ruos-

tepilkkoja.

Laajennusosan metalliset ulko-ovet ovat vielä hyväkuntoisia, maalipinnassa ja tiivisteissä on kulu-

misen merkkejä. Jääntekokone -tilan nosto-oven liittymä kynnykseen ei ole tiivis, kynnys on kulu-

nut ajourien kohdalta.


28

Kuva 54. Vanhemman osan vesipellin maali on ku-lunut ja liittymät eivät ole tiiviit

Kuva 55. Jäähallin ikkunan maalipinta hilseilee ja siinä on kosteuden aiheuttamia muutoksia.

Kuva 56. Laajennusosan vesipellin kallistus on loiva

Kuva 57. Vanhemman osan ulko-ovi on kulunut ja maalipinnassa on ruostetta.

Kuva 58. Jäähallin ulko-ovien maalipinta hilsei-

lee ja niissä on ruostetta

Kuva 59. Jäänhoitokone -tilan kynnys on kulunut ajourien kohdalta.


• Vanhimman osan ja jäähallin ulko-ovet ovat ikääntyneitä, maalipinnoissa ruostetta

• Vanhimman osan ja jäähallin ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella

• Vesipeltien puutteelliset kaadot ja epätiiviit liittymät heikentää sadevesien ohjausta raken-

teesta poispäin


• Ikkunoiden vesipeltien tiivistys, huoltomaalaus ja kaatojen korjaus

• Vanhimman osan ja jäähallin ikkunoiden kunnostus/uusinta

• Vanhimman osan ja jäähallin ulko-ovien kunnostus/huolto tai uusiminen


29

4.5 Välipohja

4.5.1 Rakenne

Välipohjarakenteita on jäähallin ilmanvaihtokonehuoneen osalla. Lähtötietojen perusteella välipoh-

jarakenteena on ontelolaatta.

Kuva 60. Ote välipohjan rakennekuvasta

Välipohjan rakennetyyppi (VP1) vuoden

1987 rakennekuvien mukaan:

• Muovimatto

• pinta teräshierto

• 80…40 mm teräsbetonilaatta

• 256 mm ontelolaatta


Rakenneavaus RA-VP1, IV-konehuone

Rakenneavaus tehtiin tilan keskiosalle lieriöporauksena onteloon saakka. Rakenne on suunnitel-

mien mukainen (rakennetyyppi VP1). Pintabetonissa on valuteräs noin 20 mm rajapinnan yläpuo-

lella. Pintabetonin ja ontelolaatan välissä ei havaittu erotuskaistaa. Avauskohdassa ei havaittu

poikkeavaa hajua tai ilmavirtausta. Ontelo oli kuiva.

Rakenne avauskohdassa (RA-VP1) ylhäältä alaspäin:

• muovimatto + liima 2 mm

• betoni 110 mm

• ontelolaatta (ei porattu läpi)

Kuva 61. Rakenneavaus RA-VP1

Kuva 62. Lieriöporaus onteloon saakka


• Välipohjarakenteessa ei havaintojen perusteella ole korjaustarvetta


30

4.6 Väliseinät, kotelot

4.6.1 Rakenne

Vanhimman osan väliseinät ovat pääosin puurunkoisia paneeli- ja levyverhottuja seiniä. Pesuhuo-

neissa on sisäpuolinen tiilimuuraus, joka on pinnoitettu laatoituksella. Teknisissä tiloissa ja laajen-

nusosalla väliseinät ovat tiilimuurattuja seiniä.

Väliseinien rakennetyypit vuoden 1987 rakennekuvien mukaan (VS1 ja VS2 oli vedetty lähtötieto-

jen piirustuksissa yli):

VS3:

• lasiseinä, jonka jakaa poikittaissuunnassa 50mm teräsputkirunko

VS4 (B30):

• 6 mm muottivaneri hallin puolella

• 2 x 13 mm gyproc -levyt

• vanha seinärakenne

4.6.2 Havainnot

Vanhimman osan sosiaalitiloissa (tilat 157, 158) pinnoitteena olevat muovitapetit ovat ohittaneet

teknisen käyttöikänsä, tapetit kupruilevat ja ovat osittain irti saumojen ympäriltä. Pukuhuoneiden

paneeliseinät ovat todennäköisesti alkuperäiset ja maalattu uudelleen aiempien korjausten yhtey-

dessä. Suihku- ja wc-tilojen seinäpinnoitteena olevat kaakelit on uusittu, ajankohta ei ole tiedossa.

Toisen suihkutilan (147) väli- ja ulkoseinän liittymän silikonisaumassa on tummaa homepilkkua.

Halliosan päädyssä kioski- ja wc-tiloissa on väliseinien tiilirakenteiden ja kantavien pilarien/palk-

kien liittymissä useita rakoja ja halkeamia merkkinä rakenteiden liikkumisesta.

Laajennusosan pukuhuoneiden hallin vastaisen seinän betonirakenteessa (vanha ulkoseinä) on

useita pystyhalkeamia.

Laajennusosan varastotilojen väliseinien alle on jätetty puupaloja.

Kuva 63. Muovitapetti kupruilee ja irvistää sau-moista

Kuva 64. Vanhimman osan pukuhuone


31

Kuva 65. Silikonisaumassa on pintahometta

Kuva 66. Halkeama laajennusosan tilan 108 sei-nässä

Kuva 67. Tilan 161 väliseinän ja pilarin epätiivis rakenneliittymä

Kuva 68. Rako tilojen 161 ja 164 väliseinän ylä-

osassa, ilmavuotojälkiä


Rakenteen kunnon ja rakennetyypin selvittämiseksi tehtiin väliseiniin 8 rakenneavausta.

Väliseinän rakennetyypit on esitetty liitteessä 6.

RA-VS1, pukuhuone (141)

Rakenneavaus tehtiin pesuhuoneeseen menevän välioven viereen, lähelle lattiaa. Avaus tehtiin

tiilimuuraukseen saakka. Avauskohdasta havaittiin poikkeavaa hajua ja ilmavirtaus pukuhuonee-

seen päin. Väliseinärakenne menee lattiapinnan alapuolelle. Lattiapinta on n. 135 mm ylempänä

kuin väliseinän alin mitattavissa ollut osa. Pohjalaatan päältä lähtevä puurunkoinen väliseinära-

kenne on vaurioherkkä rakenne. Alaohjauspuussa ja puukuitulevyssä on tummentumia, ne ovat

kosteusvaurioituneet. Mineraalivillasta otettiin materiaalinäyte (MMS-10) mikrobianalyysiin, jonka

tulokset on koottu taulukkoon 4 (ks. kappale 4.6.4).


32

Rakenne avauskohdassa (RA-VS1) pukuhuoneesta pesuhuoneeseen päin:

• maalattu paneeli 10 mm


• puukuitulevy 10 mm

• maalattu lasikuitutapetti

• ilmatila 30 mm

• tiilimuuraus (ei avattu pidemmälle)

Väliseinän kokonaispaksuus on suurempi kuin 300 mm.

Kuva 69. Rakenneavaus RA-VS1

RA-VS 2, varustevarasto/-kuivaus (145)

Väliseinän ja alapohjan liittymää tarkasteltiin seinässä jo olemassa olevan aukon kautta. Väliseinän

rakenne lähtee alapohjan alemman laatan päältä, alajuoksu on noin 100 mm lattiatason alapuo-

lella. Seinän alaosan sekä alapohjan EPS-eristeen ja ylälaatan välissä on erotuskaistana puukuitu-

levy suihkutilan puolella. Kuivaushuoneen puolella puukuitulevyä ei ole, vaan ylälaatta on valettu

paneelia vasten. Seinän mineraalivillakerroksen ja kahitiilimuurauksen väliin jää epämääräinen il-

maväli, jossa on runsaasti laastipurseita. Suihkutilan puolella seinäpinnoitteena on laatoitus. Kahi-

tiilimuuraus alkaa lattiapinnoitteena olevan epoksin päältä.

Alajuoksu on tummunut, pehmeä ja aistinvaraisesti arvioiden vaurioitunut. Puukuitulevy on tum-

munut, sen rakenne on osittain hajonnut ja se on selvästi kosteusvaurioitunut. Pystyrungon ala-

päissä on kosteusjälkiä, ja naulojen kannat ovat ruosteessa. Kahitiilessä ja laastissa on kosteuden

kuljettamaa kalkkihärmää. Avauskohdasta ei aistittu poikkeavaa hajua, koska koko tilassa on voi-

makas pelivarusteiden haju. Kohdasta ei otettu materiaalinäytteitä, koska rakenne on ollut tilaan

auki pitkän ajan.

Väliseinän rakenne avauskohdassa (RA-VS2) kuivaushuoneen puolelta:

• paneeli 15 mm

• pystyrunko + mineraalivilla 100 mm

• ilmaväli 30 mm

• kahitiili (ei avattu pidemmälle)


33


Kuva 71. Väliseinän rakennetta

Kuva 72. Väliseinän alaosa on kosteusvaurioitu-nut

Kuva 73. Suihkutilan alapohjan ja väliseinän liit-tymä

RA-VS 3, varustevarasto/-kuivaus (146)

Rakenneavaus tehtiin jalkalistan yläpuolelle. Avauskohdasta ei havaittu poikkeavaa hajua. Välisei-

nän alaohjauspuun yläpinta on 110 mm lattiapinnan alapuolella. Eristeestä otettiin materiaalinäyte

(MMS-11) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 4 (ks. kappale 4.6.4).

Rakenne avauskohdassa (RA-VS3) kuivaushuoneesta WC- tilaan päin:

• paneeli 10 – 18 mm


• puukuitulevy 10 mm

• ilmatila 30 mm



34



RA-VS 4, halli (171)

Rakenneavaus tehtiin vanhaan ulkoseinään sosiaalitilaan 138 menevän oven viereen. Avaus tehtiin

seinän alaosaan, valesokkelin yläpuolelle. Rakennetta avattaessa siitä lähti liikkeelle paljon soke-

ritoukkia. Avauskohdasta ei havaittu poikkeavia hajuja eikä ilmavirtauksia. Vanhan ulkoseinän

päälle, hallin puolelle on lisätty kaksi kipsilastulevyä. Rakenne on muuten VS 4 (1986) mukainen

mutta hallin puolella ei ole muottivaneria. Kipsilastulevyjen alaosissa on kosteuden aiheuttamia

jälkiä. Koolauspuissa ja vanhassa ulkoverhouspaneelissa on kosteusvaurioita. Mineraalivillassa on

ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia ja jyrsijöiden ulosteita. Mineraalivillaeristeestä otettiin

materiaalinäyte (MMS 12) mikrobianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 4 (ks. kappale

4.6.4).

Rakenne avauskohdassa (RA-VS4) hallista sosiaalitilaan päin:

• kipsilastulevy 13 mm

• kipsilastulevy 13 mm

• vanhan ulkoseinän paneeli 18 mm

• vaakakoolaus 36 mm

• tuulensuojalevy, bituliitti 14 mm

• vaakarunko + mineraalivilla 50 mm

• pystyrunko + mineraalivilla 100 mm

• koolaus/vaneri 10 mm

• kipsilevy (ei avattu pidemmälle)

Kuva 76. Rakenneavaus RA-VS 4


35

RA-VS 5, aula (128)

Rakenneavaus tehtiin väliseinän alaosaan välinehuoltotilan ja siivouskeskuksen väliovien väliselle

alueelle. Avauskohdassa on ollut aiemmin jäänhoitokoneen ja työkaluvaraston välinen ulkoseinä.

Alaohjauspuu on painekyllästettyä puuta ja sen alla on bitumihuopakaistale. Pystyrunkopuu on

vanhaa puuta ja siinä on kosteuden aiheuttamia värimuutoksia. Avauskohdasta ei havaittu poik-

keavia hajuja eikä ilmavirtauksia. Mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte (MMS-13) mik-

robianalyysiin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 4 (ks. kappale 4.6.4).

Rakenne avauskohdassa (RA-VS5) aulasta välinehuoltotilaan päin:

• kipsilevy 13 mm

• kipsilevy 13 mm

• kyllästetty alaohjauspuu 175 mm + runko 100x100 + mineraalivilla

• ilmarako 20 mm



RA-VS 6, välinehuolto (130)

Rakenneavaus tehtiin lämpökeskuksen vastaisen väliseinän alaosaan. Väliseinä on vanhaa ulkosei-

nää. Välinehuoltotilan kohdalla on ollut aiemmin kylmä, lämpöeristämätön säilytystila ja raken-

teessa on muuallakin vanhimman osan ulkoseinissä havaittua tuulensuojalevyä (bituliitti). Avaus-

kohdasta havaittiin vanhan puun hajua. Mineraalivillassa on ilmavuotojen aiheuttamia tummentu-

mia. Mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte (MMS-15) mikrobianalyysiin, jonka tulokset

on koottu taulukkoon 4 (ks. kappale 4.6.4).

Rakenne avauskohdassa (RA-VS6) välinehuoltotilasta (130) lämpökeskukseen päin:

• maalattu kipsilevy 13 mm

• rakennusmuovi (kirkas)

• puu 22 mm

• tuulensuojalevy 13 mm (bituliitti)

• pystyrunko 100 + 10 mm + mineraalivilla

• ilmarako 20 mm



36


Kuva 79. Rakennekerroksia


Rakenneavaus tehtiin pukuhuoneen vastaisen väliseinän alaosaan. Väliseinä on vanhaa ulkoseinää

(sokkelielementti). Avaus tehtiin Ø 50 mm timanttiporalla eristekerrokseen saakka. Seinässä on

kosteuden kuljettamaa kalkkihärmää. Avauskohdasta ei havaittu poikkeavia hajuja eikä ilmavir-

tauksia. Mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte (MMS-14) mikrobianalyysiin, jonka tulok-

set on koottu taulukkoon 4 (ks. kappale 4.6.4).

Rakenne avauskohdassa hallista pukuhuoneeseen päin:

• betoni 100 mm

• mineraalivillaeriste 100 mm




Rakenneavaus tehtiin hallitilan puolelta pukuhuoneen vastaisen väliseinän yläosaan avauksen RA-

VS7 yläpuolelle. Väliseinä on vanhaa ulkoseinää. Rakenne on pääpiirteissään lähtötietojen mukai-

nen vanhan ulkoseinärakenteen osalta (hallin ulkoseinän rakennetyyppi US2). Laajennusosan pu-

kuhuoneen puolella on panelointi. Seinärakenteen alapinnassa olevan teräsorren ja betonisen sok-

kelielementin välisessä raossa on tiivisteenä mineraalivillakaista.

Avauskohdasta tuli tarkasteluhetkellä ilmavirtaus hallitilaan päin, mutta ei poikkeavaa hajua. Ra-

kennekerrokset olivat kuivia. Mineraalivillaeristeessä on tummentumia. Mineraalivillalevy on

avauskohdassa painunut profiilipeltiä (vanha julkisivu) vasten jättäen ilmavälin eristekerrosten vä-

liin. Mineraalivillalevyssä on runsaasti tummentumia merkkinä todennäköisesti ennen laajen-

nusosan rakentamista tapahtuneesta ulkoilman hallitsemattomasta liikkumisesta rakenteessa.


37

Mineraalivillaeristeen alaosasta teräsorren päältä otettiin materiaalinäyte (MMS 16) mikrobianalyy-

siin, jonka tulokset on koottu taulukkoon 4 (ks. kappale 4.6.4).

Rakenne avauskohdassa hallin puolelta lukien:



• mineraalivillaeriste 130 mm + teräsrunko

• ilmaväli noin 20 mm

• kova mineraalivillalevy 35 mm


• ilmaväli + pystyrima 22 mm

• paneeli

Kuva 81. Rakenneavauksen RA-VS 8 kohta

Kuva 82. Rakennetta

Kuva 83. Seinän ja sokkelielementin välissä on mineraalivillakaista

Kuva 84. Väliseinä laajennusosan pukuhuoneen puolelta






38

Taulukko 4. Väliseinien eristetilan materiaalinäytteiden tulokset

Näyte Mittauspiste Kosteusvaurioon viittaava

mikrobilajistoja / tai

määrä

Tulosten tulkinta

MMS-10 RA-VS1, mineraalivilla, tila 141,

vanha osa

Penicillium + ei viitettä vauriosta

MMS-11 RA-VS3, mineraalivilla, tila 148,

vanha osa

Eurotium*

Streptomyces*

Penicillium

+(2)

+(1)

++

viittaa vaurioon

MMS-12 RA-VS4, mineraalivilla, tila 138

(valvojat), vanha ulkoseinä

Ulocladium*

Penicillium

+(1)

+

ei viitettä vauriosta

MMS-13 RA-VS5, mineraalivilla, tila 133 (sii-

vous), osittain vanha ulkoseinä

-- - ei viitettä vauriosta

MMS-14 RA-VS7, mineraalivilla, hallitila,

vanha ulkoseinä/sokkeli


MMS-15 RA-VS6, mineraalivilla, välinehuolto

(130), vanha ulkoseinä

A.restrictus*

A.niger

+(2)

+(1)


MMS-16 RA-VS8, mineraalivilla, hallitila,

vanha ulkoseinä (ylä)

Ulocladium*

Penicillium

muut bakteerit

+(1)

++

+++



Vanhimman osan puurakenteisten, kantavan alalaatan päältä lähtevien kosteiden tilojen väliseinien

alaosissa on kosteusvaurio (näyte MMS-11 ja havainnot RA-VS1 ja RA-VS2).

Näyte MMS-16 on otettu hallin vanhan ulkoseinän peltielementin alaosasta, ja siinä on viite vau-

riosta todennäköisesti samasta syystä kuin hallin vastaavissa nykyisissä ulkoseinissä (ks. 4.3.4).

Näytteen (MMS-16) lajistossa oli enemmän ulkoilmasta peräisin olevia mikrobilajeja, vaurio on

voinut muodostua jo ennen laajennusosan rakentamista.


• Vanhimman osan kantavan laatan päältä lähtevien puurakenteisten väliseinien rakenne on vau-

rioherkkä rakenne ja ne ovat kosteissa tiloissa kosteusvaurioituneet. Kosteus on voinut tulla

sisäpuolelta käytöstä tai diffuusiolla maaperästä

• Vanhimman osan ja halliosan väliset seinät ovat vanhaa ulkoseinärakennetta, jota ei lähtötie-

tojen ja havaintojen perusteella ole uusittu laajennusten yhteydessä. Niissä on todennäköisesti

samoista syistä johtuvia kosteusvauriota valesokkelin osalla kuin vanhan osan nykyisessä ul-

koseinässä, vanhassa ulkoverhouksessa havaitut kosteuden aiheuttamat vauriot voivat olla

vanhoja (ennen hallin kattamista) ja kipsilastulevyssä uudempia, hallin vaihtelevista kosteus-

olosuhteista tulleita

• Vanhimman osan suihkutilan ulko-väliseinäliittymän silikonisauman pintaan muodostuu mikro-

bikasvustoa todennäköisesti puutteellisen ilmanvaihdon ja ulkoseinän puutteellisen läm-

möneristyksen takia

• Hallin vanhaan ulkoseinään, nykyiseen laajennusosan vastaiseen väliseinään on voinut muo-

dostua vaurioita/mikrobikasvustoa ennen laajennusosan rakentamista

• Halliosan WC-tilojen ja kioskin väliseinien tiilirakenteiden raot ja halkeamat ovat merkkinä ra-

kenteiden liikkumisesta


39


• Vanhimman osan kosteiden tilojen väliseinien, myös halliosan vastaisen seinän, uusiminen

kokonaisuudessaan nykyaikaisilla, rakennusfysikaalisesti toimivilla rakenneratkaisuilla ja tilo-

jen käyttötarkoituksen mukaisilla materiaaleilla

• Halliosan ja laajennusosan väliseinän rakenneliittymien ja läpivientien tiivistäminen peruskor-

jauksen yhteydessä

4.7 Yläpohjat ja vesikatto

4.7.1 Rakenne


Hallin yläpohjan rakennetyyppi (YP1) vuoden

1987 rakennekuvien mukaan ylhäältä alas-

päin:

• 2-kertainen bitumihuopa

• 80mm polyuretaani

• 110mm profiloitu muovipinnoitettu pelti

9mm, akusto rei`itetty, villatäytetty


Laajennusosan yläpohjan rakennetyyppi (YP1) vuo-

den 2006 rakennekuvien mukaan:

• 0,6mm peltikate rakennusselostuksen mukaan

(teräslaji Z03), 2-kertainen sauma

• Ruodelaudoitus rakennepiirustusten ja RT 85-

10562 mukaan

• Alusrimat 50x50

• Panssarialuskate tai vastaava

• >100mm tuuletettu ilmatila + kattokannattajat

rakennussuunnitelmien mukaan

• 30mm tuulensuojamineraalivilla: WPS 3ntj

• 250mm mineraalivilla: UNS 37, (125+125mm)

• 0,2 mm höyrynsulku, PE -kalvo, saumat koolauk-

sen kohdalla, saumat teipataan tiiviiksi

• Ontelolatta rakennepiirustusten mukaan

• Pintakäsittely huoneselityksen mukaan

4.7.2 Havainnot

Peltikateosuudella on lumiesteet. Kulku yläpohjatilaan on yläpohjatilojen päädyissä olevien luuk-

kujen kautta. Räystäskouruissa on sulanapitokaapeleita. Laajennusosan syöksytorvien liittymissä

on muutama epätiiveyskohta.

Sisäkattopinnat ovat akustopeltipintoja, betonipintoja, maalattuja rakennuslevyjä ja paneelia.


40

Laajennusosalla on alakattotiloja, joita tarkastettiin satunnaisotannalla. Alakattotilassa on kulje-

tettu ilmanvaihtokanavia ja sähkökaapeleita. Alakattotiloissa ei havaittu avoimia mineraalivillapin-

toja tai kosteusjälkiä.

Kuva 87. Laajennusosan käytävän alakattotilaa

Kuva 88. Tilan 122 alakattotilaa

Yläpohjatilat

Vanhimman pukukoppiosan ja laajennusosan yläpohjatiloja tarkasteltiin aistinvaraisesti.

Vanhimman osan yläpohjan rakenne on havaintojen mukaan ylhäältä päin:

• peltikate

• aluskate

• kovalevy 5 mm

• ilmatila + kattoristikot

• mineraalivilla n. 300 mm

• ilmansulkupaperi

• harvalaudoitus

• lastulevy

Vanhimman osan vesikattoa on korotettu ja rakennettu uudestaan todennäköisesti hallin rakenta-

misen yhteydessä. Vesikate on uusittu 2000-luvulla. Vanhat pulpettikaton kattoristikot ovat näky-

villä yläpohjatilassa. Yläpohjatila tuulettuu räystäältä ja päätykolmiossa olevan harvalaudoituksen

kautta. Kovalevyn päällä oleva uusi aluskate on limitetty ja tiivistetty läpivienteihin.

Aluskatteen alla olevassa kovalevyssä, joka on todennäköisesti vanha aluskate, on paikoin run-

saasti vanhoja kosteusjälkiä. Mineraalivillan yläpinnassa on rei'itetty paperi, jossa on vanhoja kos-

teusjälkiä ja pinnalla runsaasti pölyä ja likaa. Mineraalivillakerrosten välissä on jonkin verran pak-

kausmuovia. Ilmansulkupaperissa on laajalti kosteusjälkiä.


41

Kuva 89. Vanhimman osan yläpohjatilassa näky-vät vanhat kattoristikot

Kuva 90. Kovalevyssä on runsaasti kosteusjälkiä

Kuva 91. Eristekerrosten välissä on oranssia pak-kausmuovia, ilmansulkupaperissa on kosteusjäl-kiä

Kuva 92. Kovalevyn päällä oleva aluskate on limi-tetty ja tiivistetty läpivienteihin

Laajennusosan yläpohjan rakenne on havaintojen mukaan:

• peltikate

• ruodelaudoitus

• alusrimat + ilmaväli

• aluskate

• ilmatila + kattokannattajat

• 250mm puhallusselluvilla

• ontelolaatta

Laajennusosan yläpohjan rakenne poikkeaa suunnitelmista siten, että lämmöneristeenä on puhal-

lusvilla mineraalivillan sijaan, ja ontelolaatan päällä ei ole höyrynsulkua. Kattokannattajien alus-

puut ovat kyllästettyä puuta ja niiden ja ontelolaatan välissä on kermikaista. Aluskate on asen-

nettu pääosin hyvin kireälle. Yläpohjatila tuulettuu räystäältä ja vaikutti tarkasteluhetkellä hyvin

tuulettuvalta. Missään rakenteissa tai materiaaleissa ei näkynyt kosteusjälkiä. Tilassa kulkevat

viemärin tuuletusputket ja ilmanvaihtokanavat on eristetty ja aluskate limitetty läpivienteihin.

Hallin vastaisen seinän rakenteessa on yläpohjatilan puolelta: kovavillalevy 35 mm - teräsranka

+ mineraalivilla 125 mm - muovi - profiilipelti (hallin vanha ulkoseinärakenne). Seinärakenteessa

ei näkynyt kosteusjälkiä tai muuta poikkeavaa.


42

Kuva 93. Laajennusosan yläpohjatilaa

Kuva 94. Puhallusvillaeriste on suoraan ontelo-laatan päällä, ontelolaatan ja juoksun välissä on kermikaista (nuoli)

Kuva 95. Hallin vastaisen seinän eristekerroksia

Kuva 96. Viemärin tuuletusputken eriste ei ole yhtenäinen

Vesikatto

Halliosan kattomuoto on loiva harjakatto ja siinä on bitumikermikate. Laajennusosalla ja vanhim-

malla osalla on pulpettikatto ja peltikate.

Hallin harjalla on 8 kpl alipainetuulettimia. IV-konehuoneen yläpuolella on ilmanvaihtokanavan ja

lauhdutusyksikön läpiviennit sekä lähellä yksi viemärin tuuletusputken läpivienti, muita läpivien-

tejä ei hallin osalla ole. Kermi on silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoinen, vain parissa koh-

dassa on kermissä lommoa tai sauman vajaaksi jäänyt pikeys. Läpiviennit on toteutettu asianmu-

kaisesti. Kadun puoleisessa räystäskourussa on jonkin verran kerrostunutta roskaa.

Vanhimman osan pulpettikatto liittyy hallin päätyulkoseinään. Peltikate on hyväkuntoinen. Vesi-

katolla on useita huippuimurien läpivientejä. Lauhdutin on kannakoitu vesikatolle teräspalkeilla.

Hallin päätyseinässä on nousutikkaat, joiden kohdalta valuu vettä seinälle ja johon on muodostu-

nut leväkasvustoa.

Laajennusosan vesikatto liittyy hallin sivuseinään, pellin ylösnosto on noin 40 cm. Räystäällä on

lumiesteet. Hallin katon sadevedet ohjautuvat laajennusosan vesikatolle räystäskourun ja kahden

lyhyen syöksytorven kautta, jolloin laajennusosan vedenpoistojärjestelmä voi ajoittain kuormittua


43

suuresti. Toisesta kohtaa syöksytorvi puuttui. Laajennusosan vesikatolla on huippuimureiden ja

viemärin tuuletusputkien läpivientejä. Yläpohjatila tuulettuu räystäällä olevan harvalaudoituksen

kautta.

Kuva 97. Yleisnäkymä hallin vesikatolle

Kuva 98. Läpiviennit hallin katolla

Kuva 99. Vanhimman osan vesikattoa, jäädytys-koneiston lauhdutin ja huippuimureita

Kuva 100. Lauhduttimen kannakointi

Kuva 101. Hallin päädyssä on tikkaiden kohdalla veden valumajälkiä

Kuva 102. Laajennusosan vesikattoa ja liittymä halliosaan


44

Kuva 103. Hallin räystäältä vesi laskee laajen-nusosan katolle, yksi syöksytorvi puuttuu


Rakenteen kunnon ja rakennetyypin selvittämiseksi tehtiin yläpohjaan yksi rakenneavaus.

Yläpohjan rakennetyypit on esitetty liitteessä 6.

RA-YP1, halli (171) ulkopuolelta

Rakenneavaus tehtiin ulkopuolelta, jääkiekkotien puoleiselta lappeelta. Avauskohdasta ei havait-

tiin poikkeavaa hajua. Rakennetyyppi on lähes YP1:n (alkuperäinen) mukainen, kermejä on yksi

enemmän ja profiilipellin ja polyuretaanilevyn välissä on muovikalvo.

Rakenne avauskohdassa (RA-YP1) ylhäältä alaspäin:

• bitumikermi, 3 kerrosta

• polyuretaanieriste, foliopinta ylöspäin 80 mm

• muovikalvo

• rei´itetty profiilipelti 115 mm + muovikalvolla päällystetty mineraalivillaeriste

Kuva 104. Rakenneavaus RA- YP1

Kuva 105. Eristeissä ei ollut vaurion merkkejä


45


• Vanhimman osan yläpohjan rakenteet, mukaan lukien lämmöneriste ja ilmansulkupaperi ovat

altistuneet kosteudelle pitkän aikaa ja niissä on todennäköisesti laaja-alaisia vaurioita. Raken-

teesta voi kulkeutua epäpuhtauksia sisätiloihin niiden ollessa alipaineiset ulkoilmaan nähden

• Katteiden kunto ei edellytä toimenpiteitä

• Hallin katon sadevedet ohjautuvat laajennusosan vesikatolle, jolloin laajennusosan vedenpois-

tojärjestelmä voi ajoittain kuormittua suuresti


• Peruskorjauksen yhteydessä vanhimman osan yläpohjan eristeiden ja sisäpintojen uusiminen,

höyrynsulun asentaminen sekä liittymien ja läpivientien tiivistäminen

• Räystäskourujen puhdistus huoltotoimenpiteenä ja puuttuvan syöksytorven asennus

4.8 Piha-alueet

4.8.1 Havainnot

Piha-alueet rakennuksen ympärillä on asfaltoitu. Jäähallin pohjoiskulmalla asfaltti on noussut/pai-

nunut poimulle rakennuksen viereen.

Jäähallin eteläpuolella ja hallien välisellä seinustalla on salaojien tarkastuskaivoja. Avattujen tar-

kastuskaivojen pohjalla on vettä eikä niiden toiminnassa havaittu puutteita. Pohjois- ja itäpuolella

salaojien tarkastuskaivoja ei havaittu.

Maanpinnan kallistukset ovat paikoin heikkoja ja paikoin kohti rakennusta. Sadevedet lammikoitu-

vat pohjoispuolen parkkialueelle ja Jääkiekkotien puoleiselle alueelle.

Kuva 106. Asfaltti on noussut/painunut poimulle seinää vasten

Kuva 107. Maanpinta viettää paikoin hallia kohti


• Pinta- ja kattovedet eivät kaikilta osin ohjaudu pois rakennuksen viereltä, mikä lisää raken-

nukseen kohdistuvaa kosteusrasitusta


• Pinta- ja sadevesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät vedet ohjaudu rakennuksen

vierustalle

• Laajennusosan syöksytorvien ulosheittäjien ja sadevesisuppiloiden korjaus/asennus

• Rakennuksen pohjois- ja itäpuolella salaojajärjestelmän olemassaolon ja toiminnan selvittämi-

nen


46

4.9 Muut havainnot

Siivouskeskuksen kautta kulkevien jäähdytysputkien eristämättömiin kohtiin kondensoituva kos-

teus tiivistyy ja tippuu lattialle. Henkilökunnalta saadun tiedon mukaan siivouskeskuksen lattia-

kaivo on tulvinut muutaman kerran ja vettä on valunut aulatilan lattialle. Siivouskeskuksen kalus-

teiden alaosissa on kosteusvaurioita.

Katsomon kantavien rakenteiden kiinnitystavan selvittämiksi puisten pilarien ja vinopalkkien vie-

rustoja kaivettiin auki. Pilarien vierustat on asfaltoitu kauttaaltaan tai pinnoitettu betonilla. Asfal-

tin/betonin alapuolella on soraa betonianturaan asti. Sora on kosteaa. Vinopalkit on kiinnitetty n.

24 x 24 cm teräslevyillä ja pulteilla betonianturaan. Maata vasten olevissa puuosissa on jokin

musta kosteussively n. 30-40 cm korkeuteen saakka. Kaikissa tutkituissa puupilarien ja -palkkien

alaosissa on lahoa.

Kuva 108. Eristämättömiin putken kohtiin konden-soituu kosteutta.

Kuva 109. Siivouskeskuksen kalusteissa on kos-teusvaurioita.

Kuva 110. KP2, katsomon puupilarien alaosat ovat hallin lattiapinnan alapuolella. Asfaltti/be-toni on aivan kiinni pilarissa.

Kuva 111. KP2, pilarin alaosat on sivelty jollain mustalla kosteussuoja-aineella. Maaperän kos-teus on lahottanut pilarin juuren.


• Siivouskeskuksen kalusteiden kosteusvauriot voivat johtua joko eristämättömän jäähdytys-

putken pinnalle tiivistyvästä ja lattialle tippuvasta vedestä tai lattiakaivon tulvimisesta tai mo-

lemmista

• Katsomon maahan kosketuksissa olevat puuosat lahoavat maaperästä tulevan kosteuden

vuoksi


47


• Jäähdytinputkien lämmöneristäminen kokonaan

• Siivouskeskuksen lattiakaivon tulvimisen syyn selvittäminen ja korjaaminen sekä vaurioitu-

neiden kalusteiden uusiminen

• Katsomorakenteiden puuosien kantavuuden ja lahovaurioiden laajuuden selvittäminen, maan

poisto ja puuosien eristäminen maasta/betonista tai rakenteiden uusiminen

5. MERKKIAINEKOKEET

Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin Inficon 9012 XRS merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiai-

nekokeessa laskettiin kaasua (5 % H2 + 95 % N2) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin

rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekokeet tehtiin kohteen normaalissa

ilmanvaihtotilanteessa, kun jäähalli ei ollut käytössä.

Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoilla 1…10. Liitosten ilmatiiviyttä tar-

kasteltiin herkkyydellä 5.

Tarkastetut tilat käsittävät rakennuksen ulko- ja väliseinärakenteita.

Ulkoseinärakenteet

Merkkiainekaasu johdettiin ulkopuolelta, valesokkelin kohdalta ulkoseinän eristekerrokseen pora-

tun reiän kautta. Reikä tiivistettiin ilmatiiviillä tiivistyskitillä.

Pesuhuone (147)/pukuhuone (150)

Merkittävää vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa:

• ulkoseinän ja ikkunan liittymässä

• ulkoseinän ja alapohjan sekä ulko- ja väliseinän liittymissä

• väliseinän ja lattian liittymässä

Kuva 112. Ilmavuotoa havaittiin ikkunan ja ul-koseinän liittymässä

Kuva 113. Ilmavuotoa havaittiin pukuhuoneen 150 puolella, rakenneliittymissä


48

Väliseinärakenteet

Merkkiainekaasu johdettiin jäähallin puolelta entisen ulkoseinäelementin eristekerrokseen poratun

reiän kautta. Reikä tiivistettiin ilmatiiviillä tiivistyskitillä.

Pukuhuone 116

Vuotoa havaittiin seuraavissa kohdissa:

• lattian ja väliseinän liittymässä

Kuva 114. Ilmavuotokohta pukuhuoneen 116 puolella

6. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOIMINTASELVITYS

Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, joka on toteutettu neljällä tulo-poisto ilmanvaihtoko-

neella ja huippuimureilla. Huolto- ja toimistotiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet on otettu käyttöön

laajennuksen valmistumisen yhteydessä v. 2007. Katsomoa ja kaukaloa palvelevat ilmanvaihtoko-

neet ovat alkuperäiset.

Toimintaselvitystä tehtäessä ei ollut käytössä kiinteistön ilmanvaihdon suunnitelmia.

Rakennusautomatiikkalaitteet on uusittu TAC Xenta- järjestelmällä. Automatiikan uusimisvuosi ei

selvinnyt tarkastelussa.

6.1 Ilmanvaihtojärjestelmän koneet

TF 1 / PF 1 ±4,0 m3/s

Ilmanvaihtokone palvelee kaukalon ilmanvaihtoa.

Ilmanvaihtokone on tulo-poistoilmakone. Ilmanvaihtokoneet ovat kammiorakenteisia ja ne ovat

sijoitettu konehuoneessa rinnakkain eri kammioihin. Puhaltimina koneissa on Woodsin valmistamat

aksiaalipuhaltimet. Poistoilmakoneesta otetaan poistoilmakammion kautta kiertoilmaa tuloilmako-

neeseen.

Tuloilmakoneessa on raitisilmakammio, johon johdetaan G4- luokan suodattimien kautta kiertoilma

PF1 puhaltimelta, raitisilmapelti, M5-luokan suodattimet, etulämmityspatteri (lauhdelämmön tal-

teenottopatteri), lämmityspatteri, suorahöyrysteinen jäähdytyspatteri, aksiaalipuhallin ja kanava-

äänenvaimennin. Jäähdytyspatteria ennen ja jälkeen on väliosa, josta on otettu ohituskanava jääh-

dytyspatterille. Ohituskanavassa on moottoritoiminen sulkupelti.


49

Poistoilmakoneessa on jäteilmakammio, jossa on kierto- ja jäteilmalle sulkupellit, aksiaalipuhallin,

kanavaäänenvaimennin ja poistoilmakammio.

Jäähdytyskoneena toimii Carrier 38RBS. Kylmäkone on sijoitettu vesikatolle. Koneikon asennus-

vuosi ja sen käyttämä kylmäaine ei selvinnyt tarkastelussa.

Ilmanvaihtokoneen raitis- ja jäteilmakammiot, tarkastuskammiot ja sulkupellit ovat likaiset ja

niissä oli irtoroskia. Ilmanvaihtokoneen LTO-patteri ja lämmityspatteri olivat suhteellisen puhtaat.

Poistoilmapuhaltimen vaippa ja puhallinsiivet olivat likaiset. Tuloilmapuhaltimen puhtautta ei

päästy tarkastamaan olemassa olevista tarkastusluukusta.

Kanavaäänenvaimentimien reikäpellin ja vaimennusvillan välissä olevan suojamuovin olemassa

oloa ei pystytty varmistamaan. Tämän tyyppisissä äänenvaimentimissa kuitusuojausta ei usein-

kaan 80 -luvulla ollut.

Poistoilmakoneen jäteilmapellin ja peltimoottorin toiminta tulisi tarkastaa, koska sulkupelti jäi auki

asentoon, kun poistoilmakone pysäytettiin.

TF 2 / PF 2 ±12,0 m3/s

Ilmanvaihtokone palvelee katsomotilojen ilmanvaihtoa.

Ilmanvaihtokone on tulo-poistoilmakone. Ilmanvaihtokoneet ovat kammiorakenteisia ja ne ovat

sijoitettu konehuoneessa rinnakkain eri kammioihin. Puhaltimina koneissa on Woodsin valmistamat

aksiaalipuhaltimet. Poistoilmakoneesta otetaan poistoilmakammion kautta kiertoilmaa tuloilmako-

neeseen.

Tuloilmakoneessa on raitisilmakammio, johon johdetaan G4- luokan suodattimien kautta kiertoilma

PF1 puhaltimelta, raitisilmapelti, M5-luokan suodattimet, etulämmityspatteri (lauhdelämmön tal-

teenottopatteri), lämmityspatteri, kanavaäänenvaimennin, aksiaalipuhallin ja kanavaäänen-

vaimennin.

Poistoilmakoneessa on jäteilmakammio, jossa on kierto- ja jäteilmalle sulkupellit, aksiaalipuhallin,

kanavaäänenvaimennin ja eristetty poistoilmakammio.

Ilmanvaihtokoneen raitis- ja jäteilmakammiot, tarkastuskammiot ja sulkupellit ovat likaiset ja

niissä oli irtoroskia. Ilmanvaihtokoneen etulämmityspatteri on likainen, lämmityspatteri oli suhteel-

lisen puhdas.

Poistoilmapuhaltimen vaippa ja puhallinsiivet olivat likaiset. Tuloilmapuhaltimen puhtautta ei pys-

tytty tarkastamaan olemassa olevista tarkastusluukusta.

Kanavaäänenvaimentimien reikäpellin ja vaimennusvillan välissä olevan suojamuovin olemassa

oloa ei pystytty varmistamaan. Tämän tyyppisissä äänenvaimentimissa kuitusuojausta ei usein-

kaan 80 -luvulla ollut.


50

Kuva 115. Likainen poistoilmapuhaltimen puhallin-siipi

Kuva 116. Likainen tuloilmakoneen etulämmitys-patteri (lauhdelämmön talteenottopatteri)

G3.01 TK/PK 01 +2,0 m3/s / -2,1 m3/s

Recairin valmistama ilmanvaihtokone palvelee v. 2007 rakennettuja toimistotiloja, pukuhuonetiloja

ja huoltotiloja. Kone on valmistettu konekilven mukaan v. 2006.

Ilmanvaihtokone on koteloitu tulo-poistoilmakone.

Ilmanvaihtokoneen varusteet ovat seuraavat. Tuloilmakoneessa on sähkösulatuksella varustettu

raitisilmakammio, raitisilmapelti, F7-luokan suodattimet, äänenvaimennuselementti, nestekiertoi-

nen lämmöntalteenottopatteri, suoravetoinen kammiopuhallin, lämmityspatteri, äänenvaimennus-

elementti ja tuloilmakammio.

Raitisilmakammion peräseinä on rakenneaineinen. Kammio on likainen ja siellä oli havaittavissa

runsaasti roskia ja pölyä. Raitisilmakammio on varustettu vedenpoisto viemäröinnillä mutta vir-

tausaukko on erittäin likainen. Tuloilman suodatinkammio on kärsinyt kosteudesta ja kammiossa

oli nähtävillä kosteuden aiheuttamaa sisäpuolisten peltipintojen hapettumista. Ensimmäisessä ää-

nenvaimennuselementissä oli myös kosteuden aiheuttamia voimakasta hapettumista metalliosissa.

Poistoilmakoneessa on jäteilmapelti, suoravetoinen kammiopuhallin, tarkastusosa, nestekiertoinen

lämmöntalteenottopatteri, äänenvaimennuselementti, M5- luokan suodattimet ja poistoilmakam-

mio.

Ilmanvaihtokoneen sulkupellit, puhallinsiivet ja sisäpinnat ovat likaisia/pölyisiä. Tuloilmakammion

pohjalla oli pieni määrä roskia. Kammiosta lähtevä tuloilmakanava oli visuaalisen tarkastelun pe-

rusteella hieman pölyinen. Pöly on kiinnittynyt kanavan pintaan. Ilmanvaihtokoneen patterit olivat

puhtaat.


51

Kuva 117. Tuloilmakoneen hapettunut suodatin-kammio.

Kuva 118. Raitisilmakammio on likainen.

G3.04 TK01/PK 01

Enerventin valmistama LTR-mallinen ilmanvaihtokone palvelee kahta välinehuoltotilaa ja siivous-

keskusta. Ilmanvaihtokoneen valmistusvuosi ei koneesta selvinnyt, mutta lähtötietojen perusteella

kone ja kanavistot on asennettu v. 2007 laajennuksen yhteydessä.

Ilmanvaihtokone on koteloitu tulo-poistoilmakone.

Tuloilmakoneessa on F5- luokan raitisilmasuodatin, pyöriväkennoinen lämmöntalteenotto, sähköi-

nen jälkilämmityspatteri, F5-luokan suodattimet ja radiaalipuhallin.

Poistoilmakoneessa on F5- luokan poistoilmasuodatin, pyöriväkennoinen lämmöntalteenotto ja ra-

diaalipuhallin.

Ilmanvaihtokoneen sulkupellit ja äänenvaimentimet ovat kanava-asenteiset.

Ilmanvaihtokone puhaltimineen on kauttaaltaan likainen ja puhdistuksen tarpeessa. Samoin kuin

raitisilmasäleikön suojaverkko. Ilmanvaihtokoneeseen asennetut pussisuodattimet ovat väärän

tyyppiset. Suodattimina pitäisi käyttää pystymallin pussisuodattimia, kun nyt koneeseen on asen-

nettu vaakamallin pussisuodattimet. Väärinpäin olevat suodatinpussit vaikuttavat heikentävästi il-

manvaihtokoneen ilmavirtaan, sekä suodattimien toimintaan.


52

Kuva 119. Väärin asennetut poistoilmasuodatti-met.

Kuva 120. Tuloilman suodatinkammio on likai-nen.

G3.01 PK02 -380/-190 l/s

Huippuimuri palvelee wc-tilojen poistoilmakoneena. Huippuimuri on Fläktwoodsin valmistama ja

vuodelta 2006. Tarkasteluhetkellä huippuimuri ei ollut käynnissä.

G3.01 PK03 -150/-75 l/s

Huippuimuri palvelee jääntekokoneen tilan ja varaston poistoilmakoneena. Huippuimuri on

Fläktwoodsin valmistama ja vuodelta 2006. Huippuimuri on hyvä kuntoinen.

G3.02 PK03 -90/-45 l/s

Huippuimuri palvelee ryömintätilan tuuletusta. Huippuimuri on Fläktwoodsin valmistama ja vuo-

delta 2006. Huippuimuri on hyvä kuntoinen.

G3.05 PK01

Poistoilmakone palvelee smirgelin poistoilmakoneena. Poistoilmakone on koteloitu.

Lisäksi on 3 kpl Valmetin valmistamia huippuimureita vuodelta 1978 ja yksi huippuimuri, jonka

valmistajatiedot puuttuivat kokonaan. Huippuimurit ovat ohittaneet teknisen käyttöikänsä ja niiden

puhaltimien tasapainotus on puutteellinen. Koneiden tarkat palvelualueet eivät selvinneet tarkas-

telussa. Koneikot sijaitsevat vanhan osan vesikatolla.

Huippuimuri Koja on vuodelta 2011. Koneikon palvelualue ei selvinnyt tarkastelussa. Huippuimuri

on hyvässä kunnossa.

Huippuimuri Vallox on seurojen tilaa palveleva huippuimuri, vuodelta 2015. Huippuimuri on hy-

vässä kunnossa.

Tuulikaapit/sisäänkäynnit ja konevarastot on varustettu kiertoilmakoneilla, samoin vanhan osan

pukuhuoneiden yhteydessä olevat varastotilat. Vanhan osan kiertoilmapuhaltimet 4 kpl ovat tek-

nisen käyttöikänsä lopussa. Katsomon sisäänkäynnin ja laajennusosan kiertoilmapuhaltimet (7 kpl)

ovat hyvä kuntoisia.


53

6.2 Ilmanvaihtojärjestelmän kanavat

Ilmanvaihdon kanavat on toteutettu sinkitystä teräksestä valmistetuista kierresauma- ja kanttika-

navista. Katsomoa, kaukaloa ja yleisön sosiaalitiloja palvelevat kanavistot ovat pääosin alkuperäi-

set. Jotain muutoksia kanavistoihin on vuosien aikana saatettu tehdä. Vanhalla osalla kanavien

tiiveyttä on parannettu saumojen teippaamalla.

Vuonna 2007 tehtyjen rakennusosien kanavistot ovat kunnoltaan ja tiiveydeltään parempia ja täyt-

tävät nykypäivän tiiveydelle asetetut määräykset.

6.3 Ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteet

Katsomoa palvelevat tulo- ja poistoilman päätelaitteet ja kaukalon poistoilman päätelaitteet ovat

säleikkömallisia. Kaukaloa palvelevat tuloilman päätelaitteet ovat kartiomallisia, suunnattavia pu-

hallussuuttimia. Säleikkömallisissa päätelaitteissa ei ole minkäänlaista säätö-osaa ja näin tulo- ja

poistoilman jakautumista päätelaitekohtaisesti ei pystytä hallitsemaan. Kaukalon tuloilman pääte-

laitteissa on säätöpellit. Säleikkömalliset päätelaitteet olivat likaiset ja suurelta osin pölyn tukki-

mat.

Vanhalla osalla on käytetty korvausilma-aukoissa lautasventtiilejä ja poistossa kartioventtiilejä.

Päätelaitteet ovat likaisia ja osa on huonossa kunnossa. Pukuhuoneiden ovien yläpuolisissa siirtoil-

masäleiköissä on käytetty äänenvaimennukseen kuitusuojaamatonta lasivillaa.

Laajennusosalla päälaitteina on käytetty tuloilmassa suutin- ja pyörrehajottimia. Poistoventtiileinä

on käytetty kartiomallisia poistoventtiileitä. Päätelaitteissa on hieman pölyä, joten niiden puhdis-

taminen on ajankohtaista muutaman vuoden sisällä.

6.4 Tilojen ilmanjako ja ilmamäärät

Tarkastelussa mitattiin laajennusosalla pistokoeluontoisesti ilmamääriä eri tiloista. Vanhalta osalta

ei ilmamääriä mitattu.

Mittaustuloksista laadittiin taulukko, johon on merkitty oranssilla värillä poikkeavat mittaustulosten

arvot. Yksittäinen mittaustulos ei saa poiketa yli 20 % suunnitteluarvosta.

Taulukko 5. Ilmamäärämittausten tulokset

TULOILMA POISTOILMA

Huone nro: Mitattu

Ilmamäärä l/s

Suunniteltu il-

mamäärä l/s

Mitattu

Ilmamäärä l/s

Suunniteltu il-

mamäärä l/s

107 +346 +250 -193 -150

108 +329 +250 -299 -150

122 +198 +150 -163 -150

123 +27 +25 -24 -25

128 +102 +80

Ilmavirtojen mittaustulosten perusteella tilojen ilmamäärät poikkeavat suunnitelmien mukaisista

ilmamääristä, yli toimenpiderajan.


54

6.5 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus

Ilmanvaihtokoneet ovat likaisia ja pölyisiä, mikä johtuu lähinnä suodattimien ohivuodoista, sekä

siitä ettei normaaleissa huolloissa koneita puhdisteta. Laajennus-osan, sekä huoltotilan ilmanvaih-

tokoneet ovat erittäin likaisia mutta kanavistoissa ei havaittu epäpuhtauksia siinä määrin että ka-

navistojen puhdistuksella olisi akuuttia tarvetta. Laajennusosan ilmanvaihtokoneen sisäpohjan sin-

kitys on erittäin hapettunut.

6.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ilmanvaihtojärjestelmä

Kaukaloa ja katsomoa palveleva ilmanvaihtojärjestelmä on käytännössä katsoen kokonaan alku-

peräinen ja ylittänyt teknisen käyttöikänsä kokonaisuudessaan, joten mitään suuria korjaustoi-

menpiteitä olemassa olevaan järjestelmään ei ole kannattavaa tehdä. Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi

uusia säätölaitteineen kokonaisuudessaan. Visuaalisessa tarkastelussa havaittujen epäpuhtauksien

perusteella kaukaloa ja katsomoa palveleva ilmanvaihtojärjestelmä tulisi puhdistaa kokonaisuu-

dessaan.

Laajennus-osan, sekä huoltotilan/kuntosalin ilmanvaihtokoneet ovat hyväkuntoiset ja niillä on tek-

nistä käyttöikää jäljellä. Laajennus-osan G3.01 TK/PK01 ilmanvaihtokoneessa havaitut hapettumat

tulisi poistaa ja pinnat tulisi suojata esim. epoksipohjaisella käsittelyaineella, erikseen laadittavan

korjaussuunnitteluohjeen mukaisesti.

Ilmanvaihtokoneen raitisilmasäleikön malli olisi hyvä vaihtaa niin sanotuksi lumisuojasäleiköksi.

Kyseisellä säleiköllä estettäisiin suurelta osin lumen ja veden kulkeutuminen ilmanvaihtokonee-

seen.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen jälkeen tulisi tilojen ilmamäärät säätää suunnitelmien mu-

kaisiin arvoihin.

7. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ

7.1 Lämmitysjärjestelmä

Kiinteistö on kytketty kaukolämmitykseen. Lämmönsiirtimet sijaitsevat lämpökeskuksessa ja tek-

nisessä tilassa, joihin on käynti ulkoa. Tutkimuksissa ei ollut käytössä lämmitysjärjestelmän suun-

nitelmia.

7.2 Lämmöntuotantolaitteet

Kiinteistön lämmönjako on toteutettu neljällä kaukolämpösiirtimellä. Patteriverkoston lämmityksen

lämmönsiirrin on mallia Parcan RF01 (100 kW) vuodelta 1987. Käyttöveden lämmityksen lämmön-

siirrin on mallia Cetetherm CP 26-2V (300 kW) vuodelta 1994. Ilmanvaihtokoneiden lämmönsiirrin

on mallia Parcan RF04 (460 kW) vuodelta 1987. Ulkokenttien ja routasulatuksen lämmönsiirrin on

Pob-Tech 300 kW vuodelta 1996. Lämmönsiirrinkeskus on alkuperäinen, mutta lämpöisen veden

siirrin on uusittu 1994, sekä ohjausautomatiikka on uusittu TAC Xenta- järjestelmälle. Säätölaitteet

on uusittu vuonna 1997. Käyttöveden moottoriventtiilin karassa on havaittavissa pientä hapettu-

maa. Ilmanvaihtolämmityksen paisunta-astia on alkuperäinen vuodelta 1987, tilavuudeltaan 150

litraa. Patterilämmityksen paisunta-astia on tilavuudeltaan 50 litraa ja se on uusittu 2000-luvulla.

Kaukolämmönsiirrinkeskuksen tekninen käyttöikä on lopussa, joten sen uusiminen kokonaisuudes-

saan on ajankohtaista.


55

7.3 Lämmönjako

Vanha osa:

Lämmitysputkistot ovat kiinteistössä pääosin alkuperäisiä. Putkistoihin on tehty laajennusten ja

saneerausten yhteydessä pieniä muutoksia. Lämmitysputkistot ovat suurelta osin näkyvissä,

mutta toimistotilojen osalla osa putkistoista on piilossa.

Lämmitysjärjestelmä on toteutettu teräsputkista hitsaus- ja kierreliitoksin. Putkiston sulkuventtii-

leinä on pääosin käytetty pallo- ja karaventtiilejä.

Silmämääräisesti tarkasteltuna putkissa ei ollut havaittavissa ruostevaurioita, mutta sulku- ja sää-

töventtiileiden karoissa oli havaittavissa vesivuotojen aiheuttamaa hapettumaa ja ruostumista.

Runkoputkistot on eristetty mineraalivillamuotilla, jonka päälle on asennettu näkyvillä osin pvc-

pinnoitemuovi.

Laajennusosa:

Lämmitysputkistot ovat alkuperäisiä. Lämpöputkistot on asennettu alakattorakenteiden yläpuo-

lelle. Lämmönjakoputkistot on toteutettu teräsputkella kierre- ja hitsausliitoksin. Putkistojen eris-

tyksenä on käytetty mineraalivillakouruja, jotka on näkyviltä osin pinnoitettu muovikalvolla. Laa-

jennusosan lämmitysputkistoissa ei havaittu vikoja tai puutteita

7.4 Lämmönluovutus

Vanha osa:

Lämmönluovutus on toteutettu lämmityspattereilla ja käytävien kiertoilmapuhaltimilla. Lämmitys-

pattereiden teknistä käyttöikää on vielä jäljellä, mutta niiden ulkopinnoilla on ruostevaurioita ja

kolhuja.

Lämmityspatterit on varustettu termostaattisilla patteriventtiileillä. Termostaatit ovat alkuperäisiä

ja niiden toimivuus heikko. Tarkasteluhetkellä muutaman patterin termostaatti oli asetukseltaan

säädetty pieneksi, mutta tilat/patterit olivat erittäin lämpöisiä. Termostaattiventtiileiden tekninen

käyttöikä on jo ohitettu.

Laajennusosa:

Tilojen lämmönjakona toimii lattialämmitys, sekä teknisissä tiloissa ja tuulikapeissa kiertoilmako-

neet.

Lattialämmitys on toteutettu Wirsbon järjestelmänä. Lattialämmityksen jakokeskukset on sijoi-

tettu lattialämmitys-jakotukkikaappeihin. Lattialämmityksen ohjaus on toteutettu sähkötoimisilla

huonetermostaateilla. Lattialämmitysjärjestelmässä ei havaittu ongelmia. Lattialämmityksen ter-

mostaattien tekninen käyttöikä alkaa olla lopuillaan, joten niiden uusimiseen tulee varautua lähi-

tulevaisuudessa.

7.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset lämmitysjärjestelmä

Lämmönsiirtimien tekninen käyttöikä on ohitettu, joten niiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista.

Lämmitysputkiston tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Putkiston linja- ja säätöventtiileinä on käy-

tetty karaventtiilejä, joiden tekninen kunto alkaa olla heikko. Karalinjasulkuventtiilien uusiminen

on ajankohtaista.

Pattereiden termostaattiventtiilit ovat teknisesti huonossa kunnossa, joten niiden uusiminen on

ajankohtaista.


56

Lämmityksen pattereilla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä, mutta niissä on käytöstä johtuvia

kolhuja ja pieniä ruostevaurioita. Mikäli tiloja saneerataan, kannattaisi lämmityspatterit uusia.

Vanhan osan kiertoilmapuhaltimet ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä ja nämä tulisi uusia.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen/saneeraus kannattaa ajoittaa tilojen rakennusteknisten sanee-

rauksien yhteyteen.

Laajennusosan lämmitysjärjestelmässä ei havaittu korjauksia vaativia laitteita. Lattialämmityksen

sähköiset termostaatit ovat kuitenkin teknisen käyttöikänsä lopuilla, joten niiden uusimiseen tu-

lee varautua.

8. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄ

8.1 Vesi- ja viemärijärjestelmä

Kiinteistö on kytketty Porvoon veden vesi- ja viemäriverkkoon. Vesimittari sijaitsee lämmönjako-

huoneessa.

8.2 Vesijohdot

Vanhaosa:

Kiinteistön vesijohdot on toteutettu kupariputkesta juotos-, puristus- ja puserrusosin. Sulkuvent-

tiileinä on käytetty pallo- sekä karaventtiilejä. Vanhat karaventtiilit ovat heikossa kunnossa. Vesi-

johtoja on korjailtu vuosien saatossa. Vesijohtojen eristeenä on käytetty mineraalivillamuottieris-

tettä, joka on päällystetty näkyviltä osin PVC-muovikalvolla. Alkuperäisten vesijohtojen tekninen

käyttöikä on lopussa, joten niiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista.

Laajennusosa:

Kiinteistön vesijohdot on toteutettu kupariputkesta juotos-, puristus ja puserrusosin. Sulkuventtii-

leinä on käytetty palloventtiilejä. Vesijohtojen eristeenä on käytetty mineraalivillamuottieristettä,

joka on päällystetty näkyviltä osin PVC-muovikalvolla. Vesijohdoilla on teknistä käyttöikää edelleen

jäljellä, eikä putkistossa ole ollut vuotoja.

8.3 Viemärit

Kiinteistön viemäriputkistot on toteutettu muhvillisella muoviviemärillä kumirengasliitoksin. Vie-

märiputkistot ovat asennettu betonilaatan alle. Ryömintätilassa viemäreiden kannakointi on puut-

teellista, mutta viemärit eivät kuitenkaan ole painuneet. Viemäriputkistojen tuuletusviemärit on

asennettu teknisissä tiloissa näkyville, eikä niiden asennuksessa havaittu puutteita. Käyttäjien

kertoman mukaan viemäröinnissä ei ole ollut ongelmia/tukoksia.

Taukotilassa 138 on vanha 50 mm viemäriputki tulpattu tunkemalla muovipussi putken sisälle.

8.4 Vesi- ja viemärikalusteet

Vanhan osan vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä. Pukutilojen suihkut ovat ryh-

mäsekoitusventtiilillä varustettuja yksiotehanoja. Wc-istuimet ovat alkuperäisiä vetonupilla varus-

tettuja Aniara-malleja. Kalusteiden tekninen käyttöikä alkaa olla lopuillaan, joten niiden huolto-

tarve lisääntyy lähivuosina. Siivouskomeron kaksiotehana vuotaa vettä lävitseen.

Laajennusosan vesi- ja viemärikalusteet ovat alkuperäisiä. Wc-istuimet ovat painonappitoimisia.

Pukutilojen suihkut ovat kosketusvapaita automaattihanoja. Tarkastelussa kaksi suihkuhanaa vuoti


57

vettä. Vesikalusteissa on lieviä käytöstä ja ilkivallasta johtuvia vaurioita. Vesikalusteiden kunto on

tyydyttävä, eikä niiden uusiminen ole ajankohtaista.

8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset vesi- ja viemärijärjestelmät

Kiinteistön vesi- ja viemäriputkistot ovat toteutettu kahdessa eri osassa. Vanhan rakennusosan

osalta käyttövesiputkistot ja vesijohtokalusteet ovat ohittaneet teknisen käyttöikänsä. Laajennus-

osalla vesi- ja viemärilaitteet ovat uudempia. Vesi- ja viemärikalusteet ovat vielä toimivia.

Taukotilan 138 viemäriputken asiallinen tulppaaminen tulisi tehdä heti.

Viemäreiden tekninen käyttöikä on n.50v, mutta todellisuudessa ne saattavat kestää useita vuosi-

kymmeniä kauemminkin.

Laajennusosan ryömintätilassa olevat viemärit ovat puutteellisesti kannakoitu. Viemärit eivät kui-

tenkaan ole painuneet. Kannakoinnin parantaminen kuitenkin varmistaisi viemäreiden toimivuuden

myös tulevaisuudessa.

8.6 Kentän kylmälaitteet

Jääkenttien laitteistoista laadittiin toimeksiannon mukaisesti oheinen luettelo. Luetteloon on mer-

kitty laitteen tekninen käyttöikä. Laitteen tekninen käyttöikä ei ole laitteen todellinen kestoaika,

vaan keskimääräinen vastaavien laitteiden teoreettinen uusimistarpeen aikaväli.

Kylmälaitteiden todellinen kunto tulisi selvittää laitteita huoltavan tahon kautta.

Kompressorit 4 kpl; Bitzer Kuhl Masshinen GMBH, OSKA 7471K, 2005

Kompressorin 1.1 sähkömoottori on vaihdettu. Tekninen käyttöikä 20-vuotta Lämmönsiirrin 2 kpl; Alfa Laval, 2005 Tekninen käyttöikä 20-vuotta Varaaja, SVL-Business Oy, 2 m³, 1996

Pisaranerotin; Helsingin Painesäiliö Oy, 1,8 m³, 2005

Höyrystin; levylämmönsiirrin, ei konekilpeä Tekninen käyttöikä 20-vuotta

Kylmäliuospumput 2 kpl; KSB, 2017 Tekninen käyttöikä 20-vuotta Varaaja 2 kpl; SVL-Business Oy, 5 m³, 1996 Lauhdutin; Alfa Laval, 2005 Tekninen käyttöikä 20-vuotta

Liuospumppu; KSB; ei vuosilukua Tekninen käyttöikä 20-vuotta Tulistuksenpoistin; Alfa Laval, levylämmönsiirrin, 2005

LTO-siirrin; Alfa Laval, levylämmönsiirrin, 2005

Tekninen käyttöikä 20-vuotta Lauhdelämpöpumppu 2 kpl; Kolmeks, 1996 Tekninen käyttöikä 20-vuotta


58

9. SISÄILMAN OLOSUHDEMITTAUSTEN TULOKSET

9.1 Paine-ero

Paine-eroa mitattiin neljästä eri tilasta. Painesuhteiden mittauksella selvitetään paine-eroja raken-

nuksen sisä- ja ulkoilman välillä tai rakennuksen eri tilojen välillä. Jotta saataisiin kokonaiskuva

painesuhteista eri ilmanvaihtolaitteistojen käyttötilanteissa ja tuuliolosuhteissa, suoritettiin mit-

taukset jatkuvana pitkäaikaismittauksena.

Käytävä 124 - ryömintätila:

• paine-ero ulkoilmaan nähden vaihteli -36 ja +2 Pa välillä

• keskimääräinen paine-ero mittausjaksolla oli n. -2,3 Pa

Taukotila 138 – halli 171:

• paine-ero halliin nähden vaihteli -11 ja +1 Pa välillä

• keskimääräinen paine-ero mittausjaksolla oli n. -6,2 Pa

Käytävä 151 - ulkoilma:

• paine-ero ulkoilmaan nähden vaihteli -9 ja 0 Pa välillä

• keskimääräinen paine-ero mittausjaksolla oli -2,7 Pa

Halli 171 - ulkoilma:

• paine-ero ulkoilmaan nähden vaihteli -1 ja +8 Pa välillä

• keskimääräinen paine-ero mittausjaksolla oli +0,1 Pa

Käytävä 124 on keskimääräisesti alipaineinen ryömintätilaan nähden. Ryömintätilassa on perjan-

tai-lauantai ja lauantai-sunnuntai välisinä öinä klo 23:00 – 5:00 voimakas ylipaine käytävään näh-

den.

Taukotila 138 – halli 171 mittaustuloksista näkyy ilmanvaihdon aiheuttama selkeä rytmitys. Mit-

taustulosten perusteella ilmanvaihtokoneiden huippuimuri aiheuttaa tilojen voimakkaamman ali-

paineistumisen päiväaikaan.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan ulkoilmavirta on johdettava

sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia. Rakennuksessa sijait-

sevien tilojen väliset painesuhteet ja rakenteiden tiiviys tulee olla sellainen, että ne vähentävät

radonin ja epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan alipaineisuuden ollessa yli 15

Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa.

Vastaavasti jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen,

tulee ylipaineen syy selvittää ja ilmanvaihtoa tasapainottaa.

9.2 Sisälämpötila ja suhteellinen kosteus

Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta tarkasteltiin yhdestä huonetilasta. Kiinteistön muilla

tiloilla ei ollut enää tarkastelujakson aikana aktiivista käyttöä. Sisäilman lämpötilamittauksella tar-

kasteltiin lämpötilan vaihtelua vuorokauden eri aikoina ja tilan erilaisissa käyttötilanteissa. Sisäil-

man suhteellista kosteutta tarkasteltiin tilan eri kosteuskuormitusten mukaisesti ja arvioitiin ilman-

vaihdon riittävyyttä kosteuden poistoon.


59

Taukotila 138:

• sisäilman lämpötila vaihteli +20,1 ja +23,8 °C välillä

• sisäilman keskimääräinen lämpötila oli +21,6 °C

• sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli 23,3 ja 49,2 %RH välillä

• sisäilman keskimääräinen kosteus oli 34,6 %RH

Sisäilman suhteellinen kosteus vaihtelee normaalisti, ulkoilman suhteellisen kosteuden mukaisesti.

Tilojen lämpötilat ja sisäilman kosteudet pysyivät koko mittausjakson ajan asetuksen mukaisissa

rajoissa.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan huoneilman lämpötila saa

vaihdella lämmityskaudella +20 °C ja +26 °C välillä.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan huoneilman kosteus ei saa

olla pitkäaikaisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mik-

robikasvun riskiä.

9.3 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus

Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta tarkasteltiin yhdestä tilasta. Mittauksella selvitettiin ilmanvaihdon

riittävyyttä tilan käyttöhetkellä.

Taukotila 138:

• sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan 700 ppm

• keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus oli mittausjaksolla 420 ppm

Tilan hiilidioksidipitoisuus mittaustuloksen perusteella pysyy suositusarvojen alapuolella koko mit-

tausjakson ajan.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan toimenpideraja ylittyy, mikäli

huoneilman hiilidioksidipitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilmassa. Ulkoilman arviona mit-

taushetkellä on käytetty 400 ppm.

9.4 Epävarmuustarkastelu

Sisäilmamittaukset kuvaavat mittausten aikaisia olosuhteita ja niiden tuloksia voidaan pitää suun-

taa-antavina.

Mittaustuloksista näkyy, kuinka rakennuksen painesuhde ulkoilmaan nähden vaihtelee -9 ja +8

Pa:n välillä. Rakennus on pääasiassa alipaineinen.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan ulkoilmavirta on johdettava

sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia. Rakennuksessa sijait-

sevien tilojen väliset painesuhteet ja rakenteiden tiiviys tulee olla sellainen, että ne vähentävät

radonin ja epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan alipaineisuuden ollessa yli 15

Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa.

Vastaavasti, jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen,

tulee ylipaineen syy selvittää ja ilmanvaihtoa tasapainottaa.


60

9.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Paine-eromittausten tuloksien perusteella ilmanvaihdon toiminta-aikoja tulisi tarkastella kokonai-

suutena, ettei päälle jäävät koneet aiheuta paine-erojen suurta heittelehtimistä.

Sisäilman lämpötila on taukotilassa 138 normaali. Vanhan osan pukuhuonetiloissa oli tarkastelu-

hetkellä aistittavissa korkeahko sisäilman lämpötila ja samanaikaisesti kiertoilmakone ja seinäpat-

terit lämmittivät tilaa lisää.

Sisäilman suhteellisen kosteuden vaihtelut ja hiilidioksidipitoisuus noudattavat tilojen käyttökuor-

mia.

10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO TOIMENPITEISTÄ

10.1 Tutkimuksen johtopäätökset

Alapohjat

• Kosteusmittausten mukaan kioskin varaston maanvaraisen alapohjalaatan kosteus on kor-

kea. Kosteuspitoisuusjakauman perusteella kosteus nousee rakenteeseen maaperästä/täyt-

tökerroksesta kapillaarisesti

• Vanhimman osan pukuhuoneen viiltomittauksen tulos oli poikkeava, mutta porareikämit-

tauksessa ylemmässä laatassa ei ollut poikkeavan korkeaa kosteutta. Pukuhuoneen lattia-

pinnoitteen alla havaittu kosteus on todennäköisesti tilan käytöstä tulevaa kosteutta, joka

pääsee kumimaton saumoista ja kuluneista/rikkoutuneista kohdista maton alle. Maton alla

märkänä oleva liima todennäköisesti aiheuttaa hajua sisätilaan

• Vanhimman osan puku- ja suihkutiloissa on kaksoislaattarakenne. Alemman kantavan laatan

alla on rakenneavausten (RA-AP1 ja RA-AP2) havaintojen mukaan matala ilmatila, joten ka-

pillaarista yhteyttä täyttökerrokseen ei ole. Alalaattaan kohdistuu alapuolelta kosteusrasi-

tusta, koska maaperästä nousee kosteutta ja laatan alapuolinen ilmatila ei tuuletu kunnolla.

Betonilaattojen välissä lämmöneristeenä olevat solumuovilevyt rajoittavat kosteuden siirty-

mistä diffuusiolla ylälaattaan

• Vanhimman osan puurakenteinen korokelattiarakenne (RA-AP4) on vaurioherkkä rakenne ja

se on vaurioitunut todennäköisesti alhaalta/sivulta tulevasta kosteudesta

• Halliosan WC- ja kioskitilojen alapohja on painunut ja sen suhteellinen kosteus on korkea

maaperästä nousevan kosteuden vuoksi

• Uusimman laajennusosan ryömintätila on riittävästi tuulettuva. Paine-eron seurantamittauk-

sen mukaan sisätilojen suhteen paine-eroa ei keskimäärin käytännössä ole, mutta mittaus-

jaksolla viikonloppuöisin ryömintätila on ollut merkittävästi ylipaineinen sisätilan suhteen

Perusmuurit (sokkeli)

• Vanhimman osan valesokkelirakenteeseen kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta ulkopuolen

puutteellisen vedenohjauksen vuoksi. Vesieristettä tai patolevyä ei havaittu. Pinta- ja sadeve-

det ohjautuvat sokkelin vierelle maanpinnan puutteellisen kallistuksen ja sadevesisuppiloiden

puutteen vuoksi

• Valesokkelirakenteen alaosan lämmöneriste on mikrobivaurioitunut ulkopuolisen kosteusrasi-

tuksen (pintavedet, maaperän kosteus) vuoksi

• Valesokkelissa olevat ruostuneet raudat voivat johtua osittain rakennusaikaisista puutteista,

raudoituksen kohdalla suojabetonin paksuus on jäänyt vajaaksi valutyön aikana, samoin puu-

palat (muottituet) sokkelissa on valutyön aikana jäänyt poistamatta

• Laajennusosan pitkän sivun sokkelielementtiin tulee paikallisesti ylimääräistä kosteusrasitusta

syöksytorvien puutteellisen vedenohjauksen vuoksi, ulosheittäjiä puuttuu


61

Ulkoseinät, julkisivut

• Vanhimman osan paneelijulkisivu ei tuuletu riittävästi ja kastuessaan rakenne kuivuu hitaasti.

Paneelissa on paikoin kosteuden aiheuttamia vaurioita

• Vanhimman osan valesokkelin osalla on todennäköisesti laajoja vaurioita, johtuen rakenteen

orgaanisten rakennusmateriaalien matalasta korkeusasemasta maanpintaan nähden ja suu-

resta kosteusrasituksesta; maanpinnan paikoin puutteellinen kallistus, sadevedet ohjautuvat

syöksytorvista rakennuksen viereen ja maaperästä tuleva kosteus. Valesokkelirakenteen eris-

tekerroksesta on ilmayhteys sisäilmaan

• Halliosan peltielementtiseinän eristetilan mikrobivaurio on todennäköisesti seurausta vuoden-

aikojen mukana muuttuvista kosteus- ja lämpötilaolosuhteista seinärakenteen sisä- ja ulko-

puolella ja epätiiviin rakenteen mahdollistamista ilmavirtauksista

• Halliosan sokkelielementissä on vaurioita niissä kohdissa, joissa ulkopuolinen kosteusrasitus on

suurinta vedenohjausjärjestelmien ja maanpinnan kallistuksen puutteiden vuoksi. Eristekerrok-

sen mikrobit voivat kulkeutua sisäilmaan sokkelielementeissä olevien epätiiveyskohtien kautta

• Hallin seinärakenteiden eristekerroksissa on mikrobivaurioita ja niiden on mahdollista kulkeu-

tua sisäilmaan ilmavirtausten mukana rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. Hallin sisäilman

mikrobipitoisuuteen vaikuttaa myös maaperästä tulevat mikrobit

Ikkunat ja ovet

• Vanhimman osan ja jäähallin ulko-ovet ovat ikääntyneitä, maalipinnoissa ruostetta

• Vanhimman osan ja jäähallin ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella

• Vesipeltien puutteelliset kaadot ja epätiiviit liittymät heikentää sadevesien ohjausta raken-

teesta poispäin

Välipohja

• Välipohjarakenteessa ei havaintojen perusteella ole korjaustarvetta

Väliseinät, kotelot

• Vanhimman osan kantavan laatan päältä lähtevien puurakenteisten väliseinien rakenne on vau-

rioherkkä rakenne ja ne ovat kosteissa tiloissa kosteusvaurioituneet. Kosteus on voinut tulla

sisäpuolelta käytöstä tai diffuusiolla maaperästä

• Vanhimman osan ja halliosan väliset seinät ovat vanhaa ulkoseinärakennetta, jota ei lähtötie-

tojen ja havaintojen perusteella ole uusittu laajennusten yhteydessä. Niissä on todennäköisesti

samoista syistä johtuvia kosteusvauriota valesokkelin osalla kuin vanhan osan nykyisessä ul-

koseinässä, vanhassa ulkoverhouksessa havaitut kosteuden aiheuttamat vauriot voivat olla

vanhoja (ennen hallin kattamista) ja kipsilastulevyssä uudempia, hallin vaihtelevista kosteus-

olosuhteista tulleita

• Vanhimman osan suihkutilan ulko-väliseinäliittymän silikonisauman pintaan muodostuu mikro-

bikasvustoa todennäköisesti puutteellisen ilmanvaihdon ja ulkoseinän puutteellisen läm-

möneristyksen takia

• Hallin vanhaan ulkoseinään, nykyiseen laajennusosan vastaiseen väliseinään on voinut muo-

dostua vaurioita/mikrobikasvustoa ennen laajennusosan rakentamista

• Halliosan WC-tilojen ja kioskin väliseinien tiilirakenteiden raot ja halkeamat ovat merkkinä ra-

kenteiden liikkumisesta

Vesikatto ja yläpohjarakenteet

• Vanhimman osan yläpohjan rakenteet, mukaan lukien lämmöneriste ja ilmansulkupaperi ovat

altistuneet kosteudelle pitkän aikaa ja niissä on todennäköisesti laaja-alaisia vaurioita. Raken-

teesta voi kulkeutua epäpuhtauksia sisätiloihin niiden ollessa alipaineiset ulkoilmaan nähden

• Katteiden kunto ei edellytä toimenpiteitä

• Hallin katon sadevedet ohjautuvat laajennusosan vesikatolle, jolloin laajennusosan vedenpois-

tojärjestelmä voi ajoittain kuormittua suuresti

Piha-alueet

• Pinta- ja kattovedet eivät kaikilta osin ohjaudu pois rakennuksen viereltä, mikä lisää raken-

nukseen kohdistuvaa kosteusrasitusta


62

Muut havainnot

• Siivouskeskuksen kalusteiden kosteusvauriot voivat johtua joko eristämättömän jäähdytys-

putken pinnalle tiivistyvästä ja lattialle tippuvasta vedestä tai lattiakaivon tulvimisesta tai mo-

lemmista

• Katsomon maahan kosketuksissa olevat puuosat lahoavat maaperästä tulevan kosteuden

vuoksi

Ilmanvaihto

• Vanhan osan ilmanvaihtokoneiden tekninen käyttöikä on lopussa, ne ovat likaiset ja teknisesti

huonokuntoiset

• Vanhan osan pukuhuoneiden ilmanvaihto on koneellinen poistoilmanvaihto, joka on energiate-

hoton ja teknisesti vanhentunut

• Vanhan osan pukuhuoneiden siirtoilmasäleikköjen mineraalivillapintojen kuitusuojaus on puut-

teellinen

• Tilojen paineolosuhteet mahdollistavat epäpuhtauksien kulkeutumista likaisista tiloista puh-

taampiin tiloihin

• Ilmanvaihdon toiminta-ajat eivät ole kaikilla koneilla samat, mistä johtuu ajoittainen ryömin-

tätilan ylipaineistuminen yläpuolisiin tiloihin nähden

• Laajennusosan ilmanvaihdon koneikoissa on suodattimissa ohivuotoa, joka on mahdollistanut

epäpuhtauksien kulkeutumisen tuloilmanvaihdon kanaviin

Lämmitysjärjestelmä

• Lämmöntuotantolaitteet ovat teknisen kuntonsa sekä käyttöikänsä lopussa

• Lämmitysputkistot ovat suurilta osin alkuperäisiä, mutta niillä on vielä teknistä käyttöikää jäl-

jellä

• Vanhan osan lämmitysputkiston linja- ja säätöventtiilit ovat teknisesti huonokuntoisia

• Vanhan osan lämmityspattereissa on alkuperäisiä termostaattiventtiileitä, termostaatit eivät

toimi

Vesi- ja viemärijärjestelmät

• Kiinteistön vesijohdot ovat pääosin alkuperäisiä ja ne ovat vanhalla osalla teknisen käyttöikänsä

lopussa, niille on vuosien aikana tehty useita korjaustöitä

• Laajennusosan vesikalusteiden kunto on tyydyttävä-hyvä. Ne ovat vielä käyttökelpoisia mutta

vanhan osan vesikalusteet ovat vanhoja ja mikäli kiinteistöön tehdään suurempi saneeraus, ei

vanhojen vesikalusteiden hyödyntäminen ole järkevää, niiden lisääntyvän huollon ja korjaus-

tarpeen vuoksi

• Kiinteistön viemäröinnit on toteutettu muhvillisilla muoviviemäreillä ja niissä ei ole käyttäjien

kertoman mukaan ole ollut tukoksia. Taukotilan 138 vanha viemäripiste on tulpattu muovipus-

silla

10.2 Toimenpidesuositukset

Perustus ja alapohjat

• Vanhimman osan korokelattiat ja kaksoislaattarakenne suositellaan uusittavan peruskorjauk-

sen yhteydessä erillisen korjaussuunnitelman mukaan

• Vanhimman osan muovi- ja kumimattopinnoitteiden uusiminen

• Halliosan WC- ja kioskitilojen alapohja suositellaan uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä

erillisen suunnitelman mukaan

• Katsomon alustilan asfaltin repeämät ja kuopat päätyseinän ja sivuseinän kulmassa paika-

taan

• Jäänhoitokonetilan lattian urat suositellaan paikkaamaan/korjaamaan, jotta ulko-ovi saadaan

tiiviiksi

• Ryömintätilan kulkuluukkuihin asennetaan tiiviste ja sulkumekanismi, muuten laajennusosan

alapohjan kunto ei edellytä korjaustoimenpiteitä


63

Perusmuurit (sokkeli)

• Ulkopuolisen vesieristeen/patolevyn asennus vanhimmalle ja jäähallin osalle

• Valesokkelin korjaussuositus ks. Ulkoseinät kappale 4.3.6

• Valesokkelin näkyvillä olevien raudoitteiden korjaus, puupalojen poisto ja betonin paikkaus

• Laajennusosan sokkelielementtien saumamassojen uusinta 10 v sisällä

• Salaojien olemassaolon, kunnon ja toiminnan tarkastaminen ks. Kohta piha-alueet 4.8

Ulkoseinät, julkisivut

• Peruskorjauksen yhteydessä koko vanhimman osan ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toi-

minta on varmistettava uudella, huolellisesti suunnitellulla rakenteella, jossa on kiinnitettävä

erityistä huomiota ulkoseinän rakenteen sisäpinnan tiiveyteen, ikkuna- ja oviliittymien tiivey-

teen, tuulta pidättävien kerrosten tiiveyteen sekä julkisivuverhousrakenteen tuulettuvuuteen.

• Mikäli hallin sisäilman mikrobipitoisuuksia halutaan pienentää, tulisi avoimet maaperäyhteydet

huomioida korjauksien suunnittelussa

• Halliosan sokkelielementtisaumojen uusinta

Ikkunat ja ovet

• Ikkunoiden vesipeltien tiivistys, huoltomaalaus ja kaatojen korjaus

• Vanhimman osan ja jäähallin ikkunoiden kunnostus/uusinta

• Vanhimman osan ja jäähallin ulko-ovien kunnostus/huolto tai uusiminen

Välipohjat

• -

Väliseinät ja kotelot

• Vanhimman osan kosteiden tilojen väliseinien, myös halliosan vastaisen seinän, uusiminen

kokonaisuudessaan nykyaikaisilla, rakennusfysikaalisesti toimivilla rakenneratkaisuilla ja tilo-

jen käyttötarkoituksen mukaisilla materiaaleilla

• Halliosan ja laajennusosan väliseinän rakenneliittymien ja läpivientien tiivistäminen peruskor-

jauksen yhteydessä

Vesikatto ja yläpohjarakenteet

• Peruskorjauksen yhteydessä vanhimman osan yläpohjan eristeiden ja sisäpintojen uusiminen,

höyrynsulun asentaminen sekä liittymien ja läpivientien tiivistäminen

• Räystäskourujen puhdistus huoltotoimenpiteenä ja puuttuvan syöksytorven asennus

Piha-alueet

• Pinta- ja sadevesien poisjohtamisen parantaminen niin, etteivät vedet ohjaudu rakennuksen

vierustalle

• Laajennusosan syöksytorvien ulosheittäjien ja sadevesisuppiloiden korjaus/asennus

• Rakennuksen pohjois- ja itäpuolella salaojajärjestelmän olemassaolon ja toiminnan selvittämi-

nen

Muut havainnot

• Jäähdytinputkien lämmöneristäminen kokonaan

• Siivouskeskuksen lattiakaivon tulvimisen syyn selvittäminen ja korjaaminen sekä vaurioitu-

neiden kalusteiden uusiminen

• Katsomorakenteiden puuosien kantavuuden ja lahovaurioiden laajuuden selvittäminen, maan

poisto ja puuosien eristäminen maasta/betonista tai rakenteiden uusiminen

Ilmanvaihtojärjestelmä

• Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen vanhalle osalle kokonaisuudessaan

• Hallin ilmanvaihdon koneiden uusiminen

• Laajennusosan ilmanvaihtojärjestelmän puhdistaminen ja ilmamäärien säätäminen muiden

ilmanvaihdon saneerausten yhteydessä


64

Lämmitysjärjestelmä

• Lämmöntuotantolaitteiden uusiminen

• Vanhan osan patteritermostaattiventtiilien ja linjasulkujen uusiminen

Vesi- ja viemärijärjestelmä

• Käyttövesiputkistojen uusiminen vanhalle osalle

• Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen vanhalle osalle

• Viemäriputken asiallinen tulppaus taukotilassa 138

Käyttöä turvaavat toimenpiteet:

• Vanhan osan siirtoilmasäleikköjen mineraalivillapintojen kuitusuojauksen korjaaminen

11. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET

Ramboll Finland Oy

LAHTI

18.07.2019

Tiina Janhunen

asiantuntija

raportin tarkastaja

rakennusterveysasiantuntija

(C-23275-26-17)

p. 040 637 3910

Janne Mäkinen

LVI-asiantuntija

p. 040 620 4772

Pirjo Karjalainen

asiantuntija, RTA

(C-10799-26-14)

p. 040 158 5580

Liite 1 (1/15)

LIITE 1. KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT

1. RAKENNEAVAUKSET

Rakenneavauksia tehdään eri rakennekerrosten selvittämiseksi. Lisäksi rakenteita avataan kosteus-vaurioiden tai mahdollisten mikrobikasvustojen paikallistamiseksi ja niiden laajuuden selvittä-miseksi. Rakenneavauksien tarkoituksena on varmistua käytetyistä materiaaleista ja niiden kerros-paksuuksista, selvittää erilaisten liitosten toteutusratkaisut ja tehdä silmämääräinen selvitys raken-teen kunnosta. Rakenneavausten yhteydessä otetaan rakennusmateriaalinäytteitä silloin, kun epäil-lään mikrobikasvustoa huokoisessa tai helposti irrotettavassa materiaalissa, kuten lämmöneris-teissä, tapetin tai kipsilevyn pinnalla. Rakennusmateriaalista analysoidaan bakteeri-, sädesieni-sekä homeitiöpitoisuus.

Rakenneavausten yhteydessä on otettava huomioon, ettei rakennuksen käyttäjille aiheudu avauk-sista terveysriskiä tai rakenteille likaantumisriskiä. Ennen kuin tehdään lopullinen paikkaus, tuleeavaus sulkea myös väliaikaisesti niin, että siitä ei aiheudu putoamis- tai kompastumisvaaraa, suurtailmavirtausta tai muuta haittaa. Lopullinen paikkaus voidaan tehdä joko tutkimus- tai korjausra-kentamisvaiheessa.

Kalusto

Tyypillisesti rakenneavaukset tehdään käyttäen esimerkiksi rasiaporaa, kiviporaa ja/tai puuk-kosahaa.

Tulosten tulkinta

Jos avatuissa rakenteissa havaitaan mikrobikasvustoa ja mikrobien tai niiden aineenvaihduntatuot-teiden leviäminen sisätiloihin on näistä kohdista mahdollista, terveyshaittaa voidaan pitää todet-tuna. Jos mikrobikasvusto ei ole näkyvää, mutta materiaali on kostunut ja muuten vaurioituneennäköinen, siitä tulee ottaa materiaalinäytteet mikrobiologisia analyysejä varten. Vaurion laajuudenselvittämiseksi tarvitaan usein materiaalinäytteitä eri kohdista.

Epävarmuustarkastelu

Rakenneavauksen paikka tulee valita huolellisesti. Aistinvaraisen tarkastuksen ja mahdollisten vuo-toilmaselvitysten perusteella päätellään, mistä kohdin rakenteita tulisi avata kosteusvaurion jamahdollisen mikrobikasvuston paikallistamiseksi. Rakenneavaus edustaa pientä osaa koko raken-teesta, joten avauksen paikka on keskeisessä roolissa tehtäessä päätelmiä rakenteen kunnosta.

2. KOSTEUSMITTAUKSET

2.1 Pintakosteuskartoitus

Kosteusmittaukset suositellaan aloitettavaksi pintakosteuskartoituksella, jonka perusteella arvioi-daan rakenteen lisätutkimisen tarve.

Kartoituksen suoritus

Pintakosteuskartoituksia tehdessä tulee aina ottaa huomioon, että ne havainnoivat vain rakenteenpintaa (yleensä noin 10–20 mm syvyydeltä) sekä materiaalin sähkönjohtavuutta. Suurissa tiloissamittaus voidaan tehdä esim. 2000 mm x 2000 mm ruudustossa, pienemmissä tiloissa esim. nurkissaja lattian keskellä. Aistinvaraisesti havainnoidut kostuneet alueet kartoitetaan ja määritetään aina,samoin kuin muiden pintakartoituksien yhteydessä kostuneiksi todetut alueet. Pintakosteuskartoi-tuksessa määritetyt kostuneet alueet esitetään paikannuskaavioissa.

Liite 1 (2/15)

Lopullista korjaustarvetta ei pidä milloinkaan määritellä pelkkien pintakosteuskartoituksien perus-teella.

Kalusto

Pintakosteudenilmaisin GANN Hydrotest LG1 ja siihen anturit B 50 sekä LB 70.

Kartoituksen perustana on dielektrinen mittaamismenetelmä, jossa anturi muodostaa magneetti-kentän, johon vaikuttaa aineen tiheys ja kosteus. Mittarin näyttämä lukema on vertailuarvo, jokatäytyy suhteuttaa materiaalin tiheyden mukaan. Antureita liikuttamalla selvitetään nopeasti raken-teen kosteuserot.

Tulosten tulkinta

Pintakosteuskartoituksella voidaan selvittää mahdollisia kohonneita vertailuarvoja. Kartoituskohdatvalitaan tapaus- ja tilakohtaisesti. Kartoituksen avulla voidaan esimerkiksi löytää muovimatollapäällystetyistä lattioista paikallisesti kosteampia kohtia. Erilaiset muovimatot voivat antaa hyvinerilaisia lukemia, vaikka alustabetonin kosteus olisi sama, johtuen mattojen erilaisesta sähkönjoh-tavuuskyvystä. Esimerkiksi antistaattiset muovimatot, metallirangat kipsilevyn takana ja kuitube-toni antavat lähes poikkeuksetta korkeita lukemia pintakosteusosoittimilla mitattaessa, vaikka ra-kenne olisikin kuiva.

Pintakosteuskartoituksen perusteella saadaan selvitettyä rakenteessa vallitsevat mahdolliset kos-teudet. Pintakosteuskartoituksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä suoria päätelmiä rakenteenabsoluuttisesta kosteussisällöstä, vaan korkeat pintakosteusmittausarvot on aina varmistettavamuilla kosteusmittausmenetelmillä.

Lopullista korjaustarvetta ei pidä milloinkaan määritellä pelkkien pintakosteuskartoitusten perus-teella.


Pintakosteuskartoituksessa virhettä voi aiheuttaa mittaajan mittarin käsittely. Kosteuskartoituk-sessa mittaajan käden on oltava mahdollisimman etäällä mittaavista antureista. Mikäli käsi viedäänlähelle laitteen mittaavaa päätä, reagoi anturi käden sisältämään suureen nestepitoisuuteen. Antu-rin tulee olla pystysuorassa asennossa mitattavaan materiaaliin nähden. Mitattaessa kulmia anturiaei saa viedä lähemmäs kuin 4-5 cm etäisyydelle kulmasta.

Kerroksellisissa rakenteissa ilmavälit saattavat vaikuttaa rakenteen näyttämään. Lisäksi mittaustu-loksia tulkittaessa on otettava huomioon metallien olemassa olo rakenteessa (esim. betoniteräk-set), sillä pintamittarit antavat korkeita lukemia sähköä hyvin johtavista materiaaleista. Myös ra-kenteen homogeenisuus tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa.

Käytettävä mittalaite tulee kalibroida säännöllisesti mittaritoimittajan ilmoittaman kalibrointiohjeis-tuksen mukaisesti. Kalibroidun mittarin ja oikealla mittaustekniikalla suoritettu pintakosteuskartoi-tus on luotettava.

2.2 Näytepalamittaus

Betonirakenteiden kosteutta mitataan yleisimmin suhteellisena kosteutena. Rakenteen suhteelli-sella kosteudella tarkoitetaan rakenteen huokosissa olevan ilman suhteellista kosteutta. Suhteelli-nen kosteus kuvaa betonissa olevaa liikkumiskykyistä ja esimerkiksi päällysteen alle tasapainottu-maan pystyvää kosteuspitoisuutta.

Kosteusmittaus voidaan suorittaa aina näytepalamenetelmällä, ellei mittausta ole tarve suorittaatodella syvältä betonista. Näytepalamittauksella saadaan porareikämenetelmää luotettavampia tu-loksia. Näytepalamittauksessa mittaustarkkuus on hyvä ja tulokset saadaan porareikämenetelmäänopeammin. Mittaussyvyyden tulee olla vähintään 2 mm.

Liite 1 (3/15)

Mittauksen suoritus

Betoniin tehdään kuoppa näytteenottoa varten. Kuivaporauskruunulla voidaan porata betoniin ym-pyräura (halkaisija 50–100 mm), jonka jälkeen yläpuolinen betoni poistetaan. Näytepalat (5 mm x5 mm x 5 mm) tulee ottaa kuopan pohjalta, noin 5 mm porauksen reunoista keskemmälle, jottavarmistetaan näytteen laatu. Näytepalat voidaan irrottaa kuopan pohjalta lyöntimeisselillä, taltallatai piikkausvasaralla. Näytepalat laitetaan tiiviiseen ja puhtaaseen koeputkeen, joka on mielelläänlasinen ja halkaisijaltaan vähintään 20 mm. Parhaan mittaustarkkuuden varmistamiseksi näytteitäsuositellaan otettavan jokaisesta mittaussyvyydestä kaksi koeputkellista. Näytteenoton jälkeen to-teutunut mittaussyvyys tarkistetaan. Näytemäärän tulee olla vähintään kolmasosa koeputken tila-vuudesta, jotta betonipalojen sisältämä kosteus saadaan tasapainottumaan koeputken ilmatilaan.

Mitattavan / tutkittavan tilan (ja rakenteen) lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata mahdol-listen virhelähteiden arviointia varten. Tapauskohtaisesti myös ulkoilman lämpötila ja suhteellinenkosteus tulee mitata.

Heti näytepalojen jälkeen koeputkiin asennetaan suhteellista kosteutta mittaavat mittapäät. Mittaussuoritetaan kahdella eri anturilla, jolloin tulos on varmempi. Mittapään johdon ja koeputken suunväli tiivistetään huolellisesti vesihöyryntiiviillä kitillä, esim. sini- ja valkotarran sekoituksella. Koe-putken annetaan tasaantua vakiolämpötilassa, esim. +20 °C vähintään 5-12 tuntia (mittapäästäriippuen). Mittapään johto (mittapää edelleen koeputkessa) kiinnitetään näyttölaitteeseen kun riit-tävä tasaantumisaika on kulunut. Lukemienottolämpötila tulee olla ±2 °C tarkkuudella rakenteennormaali käyttölämpötila. Jos mittapäiden tulokset ovat riittävällä tarkkuudella samat, voidaan to-deta, että koeputki ei vuoda ja käytetty betonimäärä on riittävä. Jos mittaustulosten ero on suu-rempi kuin ±3 %RH, mittaus tulee uusia tai selvittää syy.

Koeputket tulee puhdistaa jokaisen näytteenottokerran jälkeen, jotta vanhoista mittauksista kerty-nyt betonipöly ei vaikuta mittaustulokseen. Puhdistamisen jälkeen putkien tulee antaa kuivua ennenseuraavaa käyttökertaa.

Näytepalamittaus tulee suorittaa noudattaen RT-kortin 14–10984 ohjeistusta.

Kalusto

VAISALA Humicap

HM40 on kannettava näyttölaite kosteus- ja lämpötilamittauksiin. Näyttölaitteen näytölle saadaansuhteellisen kosteuden ja lämpötilan lukemat tai vaihtoehtoisesti lämpötila- ja kastepistelukemat.Lisäksi näyttösuureeksi voidaan valita myös absoluuttinen kosteus, märkälämpötila tai sekoitus-suhde.

HMP40S-mittapäätä käytetään erityisesti betonin huokosilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilanmittaamiseen.

Mittauslaitteiston valmistajan (Vaisala) mukaan normaalilämpötilassa +20 ºC suhteellisen kosteu-den ollessa alle 90 %, mittaustarkkuus on ± 2 % ja suhteellisen kosteuden ollessa yli 90 %, mit-taustarkkuus on ± 3 %. Mittaajan toimista ja mittausolosuhteista johtuva mittausepätarkkuus onhuolellisesti tehdyssä mittauksessa ± 1…3 %. Tällöin voidaan arvioida mittaustulosten kokonai-sepätarkkuuden olevan ± 5 %.

Tulosten tulkinta

Tulosten tulkinnassa tärkeätä on tiedostaa rakenteen normaali kosteuspitoisuus. Tähän vaikuttaamm. rakenneratkaisu, rakenteen ikä, rakennetta ympäröivät olosuhteet sekä pintarakennejärjes-telmän tiiviys. Betonirakenteen normaali kosteuspitoisuus uudehkon rakenteen sisäosissa voi nor-maalilämpötilassa olla yli 90 % RH ja vasta joskus hyvinkin monen vuoden kuluttua esimerkiksivälipohjan sisäosissa suhteellinen kosteuspitoisuus lähestyy normaalia huoneilman keskimääräistä

Liite 1 (4/15)

kosteuspitoisuutta, n. 50 RH%. Vastaavasti esimerkiksi maanvaraiseen betonilaattaan pitkän ajankuluessa tasaantuva kosteuspitoisuus millä tahansa mittaussyvyydellä voi olla noin 80 % RH.


Näytepalamittaus voidaan suorittaa rakenteesta otettavasta materiaalinäytteestä, vaikka näytteen-ottohetkellä lämpötila poikkeaisikin oleellisesti normaalista (-20…+80 °C). Mittausolosuhteiden taimitattavan rakenteen lämpötilat eivät vaikuta saatavan kosteuspitoisuusarvon luotettavuuteen.

Parhaan mittaustarkkuuden varmistamiseksi näytteitä suositellaan otettavan jokaisesta mittaus-syvyydestä kaksi koeputkellista. Tällöin mittaus suoritetaan kahdella eri anturilla ja tulos on ainavarmempi.

Näytepalamittauksen mahdollisia epätarkkuustekijöitä ovat näytepalojen kerääminen oikealta mit-taussyvyydeltä (mittausvirhe n. ±10 Rh-yksikköä), mittapään käytön määrä ja mittauskohteet (±5RH-yksikköä), kalibroinnin ja tarkistuksen tarkkuus (n. ±3 RH-yksikköä) sekä mittauskuopan puh-distus (n. ±3 RH-yksikköä).

2.3 Porareikämittaus

Betonirakenteiden kosteutta mitataan tyypillisesti suhteellisena kosteutena. Rakenteen suhteelli-sella kosteudella tarkoitetaan rakenteen huokosissa olevan ilman suhteellista kosteutta. Suhteelli-nen kosteus kuvaa betonissa olevaa liikkumiskykyistä ja esimerkiksi päällysteen alle tasapainottu-maan pystyvää kosteuspitoisuutta.

Betonirakenteiden lisäksi porareikämittausta voidaan soveltaa myös tiilirakenteiden kosteusmit-tauksissa.

Mittauksen suoritus

Mittauskohtaan porataan Ø 16 mm:n poranterällä 3…5 reikää noin 100 mm etäisyydelle toisistaan.Porareiät puhdistetaan imuroimalla, tämän jälkeen reiät holkitetaan ja holkit tiivistetään höyrytii-viillä kitillä, esim. valko- ja/tai sinitarran sekoituksella. Porareikien annetaan tasaantua tasapaino-kosteuteen vähintään kolme vuorokautta ennen kosteudenmittausta. Kosteusmittarianturien asen-tamisen jälkeen niiden annetaan tasaantua mittareiässä noin 0,5-1 h ajan mittarityypistä riippuen.Tasaantumisen jälkeen lukemat kirjataan muistiin. Rakenteiden suhteellista kosteutta mitattaessakirjataan ylös myös mitattavaa tilaa ympäröivät olosuhteet eli sisä- ja ulkoilman suhteellinen kos-teus ja lämpötila. Kosteusmittausten tulokset esitetään raportin liitteenä olevassa mittauspöytäkir-jassa. Mittauskohdat esitetään paikannuskaaviossa ja ne merkitään yksilöllisellä tunnuksella.

Mitattavan / tutkittavan tilan (ja rakenteen) lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata mahdol-listen virhelähteiden arviointia varten. Myös ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mi-tata.

Kosteusvauriotutkimuksessa mittaussyvyydet eivät ole samat kuin ennen päällystystä tehtävissämittauksissa. Määritettäessä syytä betonirakenteen kostumiseen tehdään mittauksia useammaltaeri syvyydeltä, esimerkiksi 2…3 cm:n välein. Mittauksia tehdään jokaisesta rakennekerroksesta.Kultakin syvyydeltä mitataan suhteellinen kosteus (RH), lämpötila (T) ja absoluuttinen kosteus(g/m³). Näiden tulosten perusteella saadaan selvitettyä rakenteen kosteusjakauma ja rakenteenkosteuskäyttäytymisestä tehdään päätelmät kosteuden aiheuttajasta. Jos esimerkiksi maanvarai-sessa laatassa vesihöyrysisältö pienenee alhaalta ylöspäin mentäessä, on syytä epäillä, että kosteustulee maaperästä, mutta jos vesihöyrynsisältö laatan keskellä tai yläpinnassa on suurempi kuinalapinnassa, kosteuslähde voi olla esimerkiksi putkivuoto tai rakennekosteus. Vesihöyry pyrkii siir-tymään tilaan, missä on alhaisempi vesihöyrysisältö (vesihöyrynosapaine).

Porareikämittaus tulee suorittaa noudattaen RT-kortin 14–10984 ohjeistusta.

Liite 1 (5/15)

Kalusto

VAISALA Humicap

HM40 on kannettava näyttölaite kosteus- ja lämpötilamittauksiin. Näyttölaitteen näytölle saadaansuhteellisen kosteuden ja lämpötilan lukemat tai vaihtoehtoisesti lämpötila- ja kastepistelukemat.Lisäksi näyttösuureeksi voidaan valita myös absoluuttinen kosteus, märkälämpötila tai sekoitus-suhde. Näyttölaitteessa on myös mittaustietojen tallennusmahdollisuus.

HMP40S-mittapäätä käytetään erityisesti betonin huokosilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilanmittaamiseen (porareikämittaukset).

Mittauslaitteiston valmistajan (Vaisala) mukaan normaalilämpötilassa +20oC suhteellisen kosteudenollessa alle 90 %, mittaustarkkuus on ± 2 % ja suhteellisen kosteuden ollessa yli 90 %, mittaus-tarkkuus on ± 3 %. Mittaajan toimista ja mittausolosuhteista johtuva mittausepätarkkuus on huo-lellisesti tehdyssä mittauksessa ± 1…3 %. Tällöin voidaan arvioida mittaustulosten kokonaisepä-tarkkuuden olevan ± 5 %.

Tulosten tulkinta

Mitattaessa betonin suhteellista kosteutta tulee aina mitata myös ympäristön lämpötila, jotta senvaikutusta mittaustulokseen voidaan arvioida. Tulkittaessa tuloksia tulee huomioida rakenteen nor-maali kosteus huomioiden rakenteen ikä ja rakenneratkaisu. Tulkintaan vaikuttaa myös miltä sy-vyydeltä kosteus mitataan ja esiintyykö rakenteessa poikkeuksellisen korkeita kosteuspitoisuuksia.Normaali kosteus voi vaihdella 30–97 % RH:n välillä.

Tulosten tulkinnassa tärkeätä on tiedostaa rakenteen normaali kosteuspitoisuus. Tähän vaikuttavatmm. rakenneratkaisu, rakenteen ikä, rakennetta ympäröivät olosuhteet sekä pintarakennejärjes-telmän tiiviys. Betonirakenteen normaali kosteuspitoisuus nuoren rakenteen sisäosissa voi normaa-lilämpötilassa olla yli 90 % RH ja vasta joskus hyvinkin monen vuoden kuluttua esimerkiksi väli-pohjan sisäosissa suhteellinen kosteuspitoisuus lähestyy normaalia huoneilman keskimääräistä kos-teuspitoisuutta, n. 50 % RH. Vastaavasti esimerkiksi maanvaraiseen betonilaattaan pitkän ajankuluessa tasaantuva kosteuspitoisuus millä tahansa mittaussyvyydellä voi olla noin 80 % RH.


Porareikämittaus on tarkimmillaan +15 °C…+25 °C välissä. Tämän alueen ulkopuolella suoritetta-vissa mittauksissa mittausvirhe voi olla hallitsematon. Luotettavin mittaustulos saadaan kun mit-taus suoritetaan +20 ºC lämpötilassa.

Jo ±5 °C:n poikkeama voi aiheuttaa betonin mittaustuloksessa n.0-5 prosenttiyksikön muutoksen.Yleensä kosteusarvot ovat kylmemmässä tavallista alempia ja lämpimämmässä korkeampia. Mit-taustulokseen vaikuttavat myös mahdolliset mittauskohteen epäpuhtaudet. Ne yleensä nostavatsuhteellisen kosteuden arvoja.

Suhteellisen kosteuden mittalaitteet ovat yleensä mittausteknisesti luotettavia. Tulosten luotetta-vuuteen vaikuttavat erityisesti mittalaitteen käyttötapa, laitteen huolto ja kalibrointi. Tuloksen luo-tettavuutta voi heikentää se, että mittauskohdassa ei ole saavutettu kosteustasapainoa mittausajanpuitteissa.

2.4 Viiltomittaus

Mittauksen suoritus

Betonin pintaan liimattujen muovi-, kumi- ym. mattojen alapuolinen kosteus voidaan mitata viilto-mittauksella, jossa suhteellisen kosteuden mittapää työnnetään päällysteen alle päällystemateriaa-liin tehdyn viillon kautta. Menetelmällä saadaan nopeasti ja edullisesti selville ilmatilan suhteellinenkosteus pinnoitteen alta ja se soveltuu hyvin pintakosteuskartoituksen tueksi.

Liite 1 (6/15)

Mitattavan / tutkittavan tilan lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata mahdollisten virheläh-teiden arviointia varten. Myös ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus tulee mitata.

Ennen mittapään asentamista tehdään päällysteen alle esim. puikolla tila rikkoontumisherkälle mit-tapäälle. Mittapää työnnetään maton alle, viilto tiivistetään ilmatiiviiksi höyrytiiviillä kitillä, esim.valko- ja/tai sinitarran sekoituksella. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla 15 minuuttiatai kun kosteus- ja lämpötilalukemat eivät enää vaihtele yhden minuutin aikana. Mittauskohdatesitetään paikannuskaaviossa ja ne merkitään yksilöidyllä tunnuksella.

Kalusto

VAISALA Humicap

HMI41 on kannettava näyttölaite kosteus- ja lämpötilamittauksiin. Näyttölaitteen näytölle saadaansuhteellisen kosteuden ja lämpötilan lukemat tai vaihtoehtoisesti lämpötila- ja kastepistelukemat.Lisäksi näyttösuureeksi voidaan valita myös absoluuttinen kosteus, märkälämpötila tai sekoitus-suhde. Näyttölaitteessa on myös mittaustietojen tallennusmahdollisuus.

HMP42 on kosteus- ja lämpötilamittapää suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen raken-teista. Halkaisijaltaan 4 mm ja 235 mm pitkä mittapää soveltuu erityisesti ahtaissa paikoissa teh-täviin mittauksiin ja rakenteiden sisältä tapahtuviin mittauksiin. Mittapää soveltuu hyvin myös pin-noitteiden alle tehtäviin niin sanottuihin viiltomittauksiin.

Tulosten tulkinta

Viiltomittausten avulla selvitetään, onko kosteus päällysteen alla kriittisen korkea, mikä puolestaanon riippuvainen käytetystä lattian pinnoitemateriaalista. Päällystemateriaalin kyky läpäistä vesi-höyryä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten helposti päällysteen alle kertyy kosteutta. Useimpienliimojen kriittisenä suhteellisen kosteuden arvona pidetään 85 %:a, mikä tarkoittaa, että suhteelli-nen kosteus päällysteen liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon. Itse päällystemateriaalien kriit-tiset kosteusraja-arvot ovat yleensä 85-90 % RH.


Viiltomittauksia tehdessä mattoliimojen kemikaalit voivat vaikuttaa mittapäähän muuttaen sennäyttämää lukemaa, joten mittapäätä ei tule pitää ylipitkiä aikoja päällysteen alla ja mittapää onsyytä kalibroida mittausten jälkeen. Kalibroimattoman mittapään käyttö voi tuoda virhettä mittauk-seen.

Mittauslaitteiston valmistajan (Vaisala) mukaan normaalilämpötilassa +20oC suhteellisen kosteu-den ollessa alle 90 %, mittaustarkkuus on ± 2 % ja suhteellisen kosteuden ollessa yli 90 %, mit-taustarkkuus on ± 3 %. Mittaajan toimista ja mittausolosuhteista johtuva mittausepätarkkuus onhuolellisesti tehdyssä mittauksessa ± 1…3 %. Tällöin voidaan arvioida mittaustulosten kokonai-sepätarkkuuden olevan ± 5 %.

3. SISÄILMAN OLOSUHDEMITTAUKSET

3.1 Merkkisavut

Tilojen välisiä painesuhteita voidaan tutkia käyttämällä merkkisavuja. Tällä menetelmällä saadaanselvitettyä rakenteissa olevat selvät ilmavuotopaikat, kun merkkisavua johdetaan tutkittavan ra-kenteen alipaineiselle puolelle lähelle epäiltyä vuotopaikkaa.

Liite 1 (7/15)

Mittauksen suoritus

Merkkisavut ovat menetelmänä yksinkertainen tapa tutkia rakennuksessa tapahtuvia ilmavirtauk-sia. Savulähteestä päästetään tilanteeseen sopiva määrä savua, jonka kulkureitistä/reiteistä teh-dään silmin havaintoja.

Kalusto

Savulähteenä on tyypillisesti ampulli/pullo josta päästetään pieni määrä savua tutkittavaan koh-taan. Savu tulee päästää kohtisuoraan oletettua ilmavirtaussuuntaa nähden, jottei savupäästönliike sotke havaintoja.

Tulosten tulkinta

Merkkisavukoetta suoritettaessa tarkkaillaan merkkisavun kulkureittejä, jolloin voidaan mm. todetatilojen välisiä painesuhteita ilmavirtausten avulla ja epäpuhtauksien kulkeutumista eri tilojen välillä.


Menetelmä voidaan suorittaa virheellisesti, jos merkkisavukoe suoritetaan poikkeuksellisissa olo-suhteissa (kuumat, kylmät tai erittäin tuuliset olosuhteet). Tällöin saadut tulokset eivät välttämättävastaa todellista tilannetta tutkittavassa tilassa. Koe on pyrittävä aina suorittamaan normaalia käyt-töä vastaavissa sää- ja käyttöolosuhteissa.

3.2 Merkkiainekokeet

Merkkiainetutkimuksella selvitetään rakenteiden tiiviyttä ja ilman liikettä rakenteiden läpi. Merk-kiainekoe on menetelmänä tarkka ja sillä voidaan paikantaa tarkasti rakenteen sisäisiä vuotoreit-tejä, esimerkiksi ilman mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkeutumisreittien löytämiseksi.

Mittauksen suoritus

Tutkittavaan rakenteeseen syötetään merkkiainekaasua. Havainnointitila alipaineistetaan 10–15 Patutkittavan rakenteen yli, tai tehdään normaalissa käyttötilanteessa mikäli tila on alipaineinen.

Merkkiainetta havainnoidaan ilmatilasta vetyanturilla ja –analysaattorilla, ensin analysaattorin her-kimmällä asetuksella (10). Vuotokohdan paikallistamisen jälkeen ilmavuodon määrää ja tarkempisijainti voidaan arvioida käyttämällä analysaattorin eri herkkyystasoja.

Paine-ero mitataan viemällä mittayhde tutkittavan rakenteen yli / läpi. Esimerkiksi tutkittaessa ul-koseinärakenteen ilmavuotoja, merkkiainekaasu syötetään ulkoseinän eristetilaan ja paine-ero mi-tataan sisätilan ja ulkoilman välillä esim. ikkunan kautta.

Merkkiainekoe suoritetaan noudattaen RT-kortin 14–11197 ohjeistusta.

Kalusto

Merkkiaineena käytetään kaasuseosta, jossa on vetyä merkkiaineena. Merkkiainekaasuna voidaankäyttää esimerkiksi seosta, jossa on 5-10 % vetyä ja 90-95 % typpeä.

Alipaineistus tehdään Minneapolis Blowerdoor –ovipuhaltimella.

Vetyanalysaattori Inficon Sensistor XRS9012 –merkkiaineanalysaattori ja vetyanturi (H21). Mitta-laitteen valmistajan mukaan anturin pienin havaitsema merkkiaineen pitoisuus 0,7 ppm H2 ilmassa.

Testo 435-4 monitoimimittari paine-eron seurantaan.

Liite 1 (8/15)

Tulosten tulkinta

Merkkiainekoetta suoritettaessa havainnoidaan merkkiaineen kulkureittejä vetyanturilla ja vetyana-lysaattorilla. Käyttämällä vetyanalysaattorin eri herkkyystasoja 1-10, 10 ollessa herkin, voidaanarvioida ilmavuodon suuruustaso. Merkkiainekoetta voidaan käyttää apuna selvitettäessä mm. si-säilmaongelmia ja määritettäessä ilmavuotokohtia.


Merkkiainekokeilla voidaan havaita erittäin pieniäkin epätiiveyskohtia, mutta vuodon ilmamääränsuuruuden tulkinta on vain suuntaa-antava. Merkkiainekaasu voi kulkeutua tiiviiden rakenneker-rosten, kuten lattian muovimattojen alla pitkiäkin matkoja varsinaisen rakenteellisen vuotokohdanluota.

3.3 Hetkelliset paine-eromittaukset

Mittauksen suoritus

Painesuhteiden mittauksella pyritään selvittämään paine-eroja rakennuksen sisä- ja ulkoilman tairakennuksen eri osien välillä. Painesuhteiden mittaus tapahtuu viemällä toinen paine-eromittarinmittausletkuista mitattavan tilan ulkopuolelle. Mittaushetkellä ilmanvaihdon tulee olla normaalite-holla sekä ovet ja ikkunat suljettuina. Painesuhdemittaukset suositellaan suoritettavaksi eri puolillerakennusta.

Kalusto

SWEMA 3000Paine-ero-anemometri hetkellisen paine-eron, ilmavirtausmäärän ja –ilmannopeuden sekä lämpö-tilan määritykseen kanavasta ja päätelaitteilta. Lisätarvikkeina kaksi erikokoista Pitot-putkea kana-vamittauksiin (300 mm ja 450 mm), mittaussondi lautasventtiilien mittaamiseen ja avautumamitatventtiilin asentojen määrittämiseen. Mittalaitteen valmistajan ilmoittama mittausepätarkkuus on ±1% + 1 Pa käyttölämpötilassa 0 °C...+50 °C. Ilmannopeuden mittaustarkkuus on ± m/s ilmanno-peuden ollessa alle 10 m/s. Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 1,0 °C mittausalueella -20…+80°C.

Tulosten tulkinta

Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäilman lämpötilaerot, rakennuksen korkeu-desta aiheutuva savupiippuvaikutus, tuulenpaine sekä ilmanvaihtolaitteiston tulo- ja poistoilmavir-rat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan ulkoilmavirta on johdet-tava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia. Rakennuksessasijaitsevien tilojen väliset painesuhteet ja rakenteiden tiiviys tulee olla sellainen, että ne vähentävätradonin ja epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa. Suunnitteluvaiheessa rakennukset tulisisuunnitella yleensä hieman alipaineiseksi ulkoilmaan nähden.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan alipaineisuuden ollessa yli 15Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa. Vas-taavasti jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen, tuleeylipaineen syy selvittää ja ilmanvaihtoa tasapainottaa.


Sisä- ja ulkoilman väliseen paine-eroon vaikuttaa ilmanvaihdon lisäksi muun muassa ulkoilmanlämpötila ja tuulenpaine. Hetkellisiä paine-eroja mitattaessa tulisi kirjata ylös vallitseva ulkolämpö-tila, tuulen nopeus ja suunta. Mikäli olosuhteet ovat poikkeukselliset, kannattaa mittaus siirtää toi-seen ajankohtaan (esim. ulkolämpötila alle paikkakunnan mitoitusulkolämpötilan tai tuulen nopeusyli 10 m/s).

Liite 1 (9/15)

Hetkellisillä mittauksilla ei saada kuvaa tilojen välisistä painesuhteista kuin mittaushetkellä. Jottasaataisiin kokonaiskuva painesuhteista eri ilmanvaihtolaitteistojen käyttötilanteissa ja tuuliolosuh-teissa, tulee mittaukset suorittaa jatkuvana pitkäaikaismittauksena.

3.4 Pitkäaikaiset paine-eromittaukset

Mittauksen suoritus

Pitkäaikaisten paine-eromittausten suorittaminen on samanlaista kuin hetkellisten mittausten suo-rittaminen, mutta mittausdataa saadaan pidemmältä ajalta. Paine-erolähettimessä on kaksi mit-tausyhdettä, joista toiseen liitetään paine-eron mittausletku. Letkun pää viedään tutkittavan tilantai rakenteen toiselle puolelle siten, että letku ei puristu esim. ikkuna-aukkoa suljettaessa. Tarvit-taessa porataan rakenteen läpi reikä paine-eromittausta varten. Oleellista on, että letkun läpivien-tikohdan ympäristö tiivistetään painemittausten ajaksi. Lisäksi ilmaletkun pää ulkona tulisi ollamahdollisimman samalla tasolla paine-erolähettimen mittausyhteen kanssa, jotta korkeuserosta eiaiheudu paine-eroa. Paine-erolähettimeen liitetään tietoa keräävä dataloggeri.

Kalusto

PRODUAL PEL-DK-N + TINYTAG-DATALOGGERI

Dataloggerijärjestelmä ilmanpaine-erojen pitkäaikaismittaukseen. Mittalaite kytketään PC:n USB-liitäntään mittaustiedon siirtämiseksi ja analysoimiseksi. Mittalaitteen valmistajan mukaan ilman-paine-erojen mittausepätarkkuus on ± 0,5 Pa ± 1 %.

Tulosten tulkinta

Ilmanvaihdon aiheuttama paine-ero rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välillä riippuu rakennuksenilmanvaihtojärjestelmästä. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan ul-koilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauk-sia. Rakennuksen painesuhteet ja rakenteiden tiiviys tulee olla sellainen, että ne vähentävät radoninja muiden epäpuhtauksien siirtymistä rakennuksessa.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan alipaineisuuden ollessa yli 15Pa tulee alipaineisuuden syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa. Vas-taavasti jos rakennus on ylipaineinen ulkoilmaan nähden ilmanvaihdon toiminnasta johtuen, tuleeylipaineen syy selvittää ja ilmanvaihtoa tasapainottaa.


Sisä- ja ulkoilman väliseen paine-eroon vaikuttaa ilmanvaihdon lisäksi muun muassa ulkoilmanlämpötila ja tuulenpaine. Epävarmuustarkastelun tueksi voidaan ulkona vallitsevia tuuliolosuhteita,lämpötiloja ja kosteustietoja tiedustella lähimmältä sääasemalta. Tuuliolosuhteilla pystytään useinselittämään paine-suhdemittauksissa esiintyviä poikkeavia arvoja, vertaamalla Paine-ero loggerei-den ja sääaseman tietoja keskenään.

3.5 Hiilidioksidi CO2

Sisäilman hiilidioksidi on pääosin peräisin ulkoilmasta sekä tilassa oleskelevista käyttäjistä. CO2-pitoisuus sisäilmassa kuvaa ilmanvaihdon riittävyyttä suhteessa ihmisten aiheuttamaan kuormituk-seen.

CO2-pitoisuus sisäilmassa kuvaa ilmanvaihdon riittävyyttä suhteessa ihmisten aiheuttamaan kuor-mitukseen.

Liite 1 (10/15)

Mittauksen suoritus

Hiilidioksidi voidaan mitata hetkellisenä mittauksena tai pitkäaikaisena seurantamittauksena. Mit-tausarvoja tulisi saada tilojen kaikissa käyttötilanteissa. Esimerkiksi luokkatilojen hiilidioksidiarvojatulisi saada käyttöjakson yhteydessä kuin myös käyttöjakson jälkeen. Hiilidioksidimittarit sijoitetaanoleskeluvyöhykkeelle ja sellaiseen kohtaan, jossa mittari ei suoraan altistu uloshengitysilmalle taituloilmapäätelaitteen heittokuvion vaikutusalueelle.

Kalusto

TINYTAG TGE-0011Dataloggeri sisäilman sisältämän hiilidioksidin mittaamiseen. Mittalaitteen valmistajan mukaan hii-lidioksidipitoisuuden mittausepätarkkuus on ± 50ppm + 3 % (0…5000 ppm).

Tulosten tulkinta

Asumisterveysasetuksen mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoi-suus on 2 100 mg/m³ (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus.

Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus Suomessa on tyypillisesti noin 400 ppm. Jos ulkoilman pitoisuus onmitattu, ilmoitetaan mitattu arvo.

Työterveyslaitos on julkaissut koosteen viitearvoista, jotka voivat viitata sisäilmaongelmiin raken-nuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Viitearvoissa on määritelty hiilidioksidipitoisuudenenimmäisarvot eri sisäilmastoluokissa (sisäilmastoluokitus 2008). Enimmäisarvot on esitetty taulu-kossa.

Taulukko. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden viitearvojaAsumisterveysasetus Sisäilmastoluokitus

Hiilidioksidipitoi-suus

2100 mg/m3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilmanhiilidioksidipitoisuus

S1 <750 ppmS2 <900 ppmS3 <1200 ppm


Mittauksen tarkkuus mittalaitteesta riippuen on noin ± 50 ppm + 2-3 % lukemasta. Osa kaupalli-sista jatkuvaseurannaisista mittareista on itsenäisesti kalibroituvia, joten hiilidioksidimittauksentarkkuus on yhtä suuri kuin laitteen mittaustarkkuus. Virhettä mittaukseen voi aiheutua, mikälimittaria käytetään toimintalämpötilaa pienemmissä tai suuremmissa lämpötiloissa. Mittauksissasuositaan pitkäaikaisia seurantamittauksia, jotta pitoisuuksien vaihteluista ja ilmanvaihdon riittä-vyydestä saadaan tarkempi tieto.

3.6 Ilmavirtamittaukset

Ilmavirtamittauksilla määritetään ilmanvaihdon riittävyys tilojen käyttötarkoitukseen nähden. Mit-tauksia suoritetaan varsinkin niissä tiloissa, joissa on todettu ongelmia sisäilman laadussa. Ilma-virtamittauksia suoritetaan ilmanvaihtokanavista tai päätelaitteilta.

Mittauksen suoritus

Ilmavirtamittauksiin on olemassa monia erilaisia menetelmiä. Ilmavirtamittaukset suoritetaan jokokanavasta tai päätelaitekohtaisesti. Kanavamittauksissa ilmavirta mitataan joko kuumalanka-anemometrilla tai paine-eroanemometrilla Pitot-putken avulla viidestä eri pisteestä kanavan erikohdista. Ilmannopeuden tulee olla yli 3 m/s Pitot-putkea käytettäessä. Kuumalanka-anemometrillavoidaan mitata pienempiäkin ilmannopeuksia.

Liite 1 (11/15)

Päätelaitemittaukset suoritetaan joko paine-eromittarin ja mittausletkujen tai siipyöräanemometrinavulla. Mittaussondia ja mittausletkuja käytettäessä on tiedettävä päätelaitteen malli ja tyyppi, jottailmavirta voidaan määrittää laskennallisesti.

Siipipyöräanemometrilla mitattaessa ei ole tarve tietää päätelaitteen mallia tai tyyppiä. Anemomet-rin mukana tulevalla mittauskartiolla voidaan määrittää ilmavirta suoraan lautasventtiilien kautta.Tuloilmaventtiilejä mitattaessa virhe kasvaa jonkin verran virtauksen kuristumisen johdosta. Mit-taus voidaan tehdä myös keskiarvomenetelmän avulla säleikkömallisten päätelaitteiden osalta.

Kalusto

SWEMA 3000Paine-ero-anemometri hetkellisen paine-eron, ilmavirtausmäärän ja –ilmannopeuden sekä lämpö-tilan määritykseen kanavasta ja päätelaitteilta. Lisätarvikkeina kaksi erikokoista Pitot-putkea kana-vamittauksiin (300 mm ja 450 mm), mittaussondi lautasventtiilien mittaamiseen ja avautumamitatventtiilin asentojen määrittämiseen (esim Halton säätötulkkisetti). Mittalaitteen valmistajan ilmoit-tama mittausepätarkkuus on ±1 % + 1 pascal käyttölämpötilassa 0 °C...+50 °C. Ilmannopeudenmittaustarkkuus on ± m/s ilmannopeuden ollessa alle 10 m/s. Lämpötilan mittaustarkkuus on ±1,0 °C mittausalueella -20…+80°C.

SWEMA AIR FLOW HOODKuumalanka anemometri mittari ilmavirtausmäärän ja –ilmannopeuden sekä lämpötilan hetkelli-seen määritykseen ilmanvaihdon päätelaitteilta. Lisätarvikkeina kaksi erikokoista mittaushuppua(400x650 ja 650x650, h=800). Mittalaitteen valmistajan ilmoittama mittaustarkkuus mittausalu-eella 3…1500dm³/s lämpötila-alueella 0…+50°C on ±3,5% virtauslukemasta, min. ±0,5 dm³/s.

Tulosten tulkinta

Puutteellinen ilmanvaihto lisää huonetilan hiilidioksidipitoisuutta, hajuja ja muita epäpuhtauksiahuoneilmassa. Asumisterveysasetuksessa on esitetty minimiarvot eri tilatyyppien tuloilmavirralle.

Taulukko. Ulkoilmavirran vähimmäismitoitusarvo, AsumisterveysasetusTila Ulkoilmavirran vähimmäismitoitusarvo,

AsumisterveysasetusAsunnot 0,35 dm3/sKoulut, päiväkodit, muut vastaavat tilat 6 dm3/s,hlö

poikkeuksena ehtojen täyttyessämyös 4 dm3/s,hlö

Tilakohtaisia määräyksiä ja ohjeita ilmanvaihdon suunnitteluun on kerrottu rakentamismääräysko-koelman osassa D2 (RakMK D2. 2012), sekä työterveyslaitoksen sisäilmaluokituksessa (sisäilmas-toluokitus 2008.) Ilmanvaihdon mitoituksessa tulisi pääsääntöisesti käyttää henkilömääräperus-teista mitoitusta. Henkilöperusteiselle mitoitukselle ei kuitenkaan aina ole saatavissa riittäviä pe-rusteita, jolloin tilan ilmamäärämitoituksessa tulee käyttää tilan pinta-alaan perustuvaa mitoitusta.


Kanavamittauksissa on huomioitava riittävä suojaetäisyys häiriölähteistä kuten kanavamutkasta,säätöpellistä tai T-haarasta. Häiriölähteet aiheuttavat mittauksen epätarkkuuden kasvua. Mitatta-vassa kohdassa ilmavirtauksen tulisi olla mahdollisimman tasainen. Pitot-putkella mitattaessa onvarmistuttava, että pitot-putki on suorassa kanavaan nähden.

Päätelaitemittauksissa paine-anemometrin ja mittaussondin käyttämisessä on noin 5 % epätark-kuus. Siipipyöräanemometrilla ja anemometritorvella mitattaessa epätarkkuus poistoilman pääte-laitteilla on noin 5 %. Tuloilman päätelaitteita mitattaessa anemometritorven epätarkkuus on ≥ 10%. Keskiarvomenetelmää käytettäessä siipipyöräanemometrilla mittaamisen epätarkkuus riippuumittauspisteiden lukumäärästä. Mikäli mittauspisteitä on säleikköventtilillä vähintään kolmessa

Liite 1 (12/15)

rivissä ja jos pisteiden lukumäärä on vähintään 9 kpl, niin epätarkkuus on 10 %. Mittauspisteidenlukumäärän ollessa 6-8 kpl, epätarkkuus on 15 %.

3.7 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan I (8/2016) mukaan huoneilman kosteus ei pitkä-kestoisesti saa olla niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mik-robikasvun riskiä.

Ilman suhteellisen kosteuden (RH %) vaihteluvälille ei ole säädetty tarkkoja rajoja. Huoneilmankosteus voi vaihdella lyhytkestoisesti ulkoilman kosteudesta ja rakennuksessa harjoitetusta toimin-nasta johtuen. Tällöin ei kuitenkaan terveydensuojelun näkökulmasta huoneilman kostuttamista taikuivattamista nähdä tarpeelliseksi. Huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena on pidetty 20–60 %. Tämän saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista mm. ilmastollisista syistä, minkätakia näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos asumisen terveydelliset edel-lytykset muutoin täyttyvät. Kylminä pakkasjaksoina huoneilman 60 % suhteellinen kosteus aiheut-taa suuren mikrobikasvun riskin rakenteiden sisäpintojen kylmimmissä kohdissa. Sisäilman kos-teutta tuleekin arvioida suhteellisen kosteuden lisäksi myös kosteuslisänä. Kosteuslisällä tarkoite-taan sisätiloissa syntyvää lisäkosteutta (esim. hengitys, pyykin kuivatus), ulkoilmaan nähden. Kos-teuslisän ollessa enemmän kuin 3-4 g/m³ mikrobikasvun riski rakenteissa ja niiden pinnoilla nou-see.

Mittauksen suoritus

Huoneilman lämpötila mitataan oleskeluvyöhykkeeltä sen mukaan, mikä on tarpeen terveyshaitanselvittämiseksi. Huoneilman lämpötila mitataan noin 1,1 metrin korkeudelta. Mittausta ei suositellasuoritettavaksi hetkellisenä mittauksena, koska huoneilman suhteellinen kosteus voi vaihdella suu-resti muutaman tunnin aikavälillä. Vähimmäiskestona mittaukselle voidaan pitää tapauksesta riip-puen 1-7 päivää.

Kalusto

Tinytag Ultra 2

Kosteus- ja lämpötilaloggeri sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan pitkäaikaismittaukseen.Laitteeseen voidaan tallentaa 32000 kosteus- ja lämpötilatapahtumaa halutulla näytteenottotaa-juudella.

Tulosten tulkinta

Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissataikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä.

Lämpötilojen tulee täyttää asumisterveysasetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimen-piderajat. Toimenpiderajoja sovelletaan asunnossa vain asuinhuoneiden lämpötilojen terveellisyy-den arviointiin.

Taulukko. Lämpötilojen toimenpiderajat asumisterveysasetuksen mukaanLämpötilojentoimenpiderajat

Lämpötilain-deksi TI

AsunnossaHuoneilman lämpötila lämmityskaudella + 18 ºC - + 26 ºCHuoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella + 18 ºC - + 32 ºCSeinäpinnan alin keskiarvolämpötila + 16 ºC 81Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila + 18 ºC 87Alin pistemäinen pintalämpötila + 11 ºC 61

Liite 1 (13/15)

Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopai-koissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissaHuoneilman lämpötila lämmityskaudella + 20 ºC - + 26 ºCHuoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella lastenpäivähoitopaikat, oppilaitokset ja muut vastaavat tilat

+ 20 ºC - + 32 ºC

Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella pal-velutalot, vanhainkodit ja muut vastaavat tilat

+ 20 ºC - + 30 ºC

Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila + 16 ºC 81Lattiapinnan alun keskiarvolämpötila + 19 ºC 92Alin pistemäinen lämpötila +11 º C 61

Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata –5 ºC ± 1 ºC:n sisälämpötilassa. Lämpötilaindeksiä käytettäessä on rakennuksen alipaineisuus otet-tava huomioon, kun keskimääräinen alipaineisuus ylittää 5 Pa.


Tinytag Ultra 2

Mittauslaitteiston valmistajan mukaan suhteellisen kosteuden mittausepätarkkuus on +25 oC läm-pötilassa ± 3,0 % (0…95 % RH). Lämpötilan mittausepätarkkuus on ± 0,4…0,8 oC (-25…+85 oC)mittausepätarkkuuden ollessa pienimmillään normaalissa huonelämpötilassa.

4. MIKROBIT

Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvallalaimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaittavoidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennos-sarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava ilman mikrobipitoisuuden li-säksi myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä.

Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai suoraviljelymenetel-män lisäksi myös muuta menetelmää, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu asumisterveys-asetuksen 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tai menetelmällä saatujen tulosten yhtenevyyslaimennossarjamenetelmällä saatuihin tuloksiin on varmistettu.

Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti to-dettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuoli-sessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilmantai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa olevavoi sille altistua.

4.1 Yleistä mikrobinäytteiden analysoinnista laboratoriossa

Kasvatukselliset menetelmät

Kasvatuksellisissa menetelmissä lasketaan pesäkkeiden määrä ja pesäkkeet tunnistetaan vakiintu-neilla sienitieteellisillä menetelmillä. Tulos on colony forming unit (cfu) tai pesäkkeen muodostavayksikkö (pmy). Laimennosarjamenetelmän tulos on materiaalinäytteille cfu/g, pintanäytteillecfu/cm², ilmanäytteille cfu/m³. Suoraviljelymenetelmän tulos sekä materiaali- että pintanäytteilleon cfu/malja-tuloksen perusteella -, +, ++, +++ tai ++++.

Kasvatuksellisella menetelmällä saadussa tuloksessa ovat mukana vain ne mikrobit, joille käytetytkasvatusalustat ja -olosuhteet ovat sopivat.

Liite 1 (14/15)

Kasvatuksellisten menetelmien etu on se, että mikrobilajit voidaan tunnistaa. Heikkoutena on, ettäesille saadaan vain ns. elävät ja valituilla kasvatusalustoilla kasvavat itiöt. Tuloksissa tulee ainailmoittaa käytetyt kasvatusalustat ja –lämpötilat.

Mikroskooppiset laskentamenetelmät

Mikroskooppilaskennassa tuloksena on kokonaisitiöpitoisuus ja tulos ilmoitetaan yksikkönä kpl.Näillä menetelmillä saadaan tietoja mikrobien kokonaismäärästä, mutta ei lajistosta. Laskentame-netelmän kappalemääriä ei voi suoraan verrata cfu – tai pmy -määriin tai niille laadittuihin raja-arvoihin. Kokonaisitiömäärä on usein 10…100 kertainen kasvatuksellisilla menetelmillä esiin saata-vaan määrän nähden.

4.2 Mikrobinäytteet rakennusmateriaaleista

Näytteenoton tulisi aina perustua lähtötietojen ja kohteella tehdyn katselmuksen perusteella teh-tyyn suunnitelmaan. Näytteenottokohta ja näytteenottotapahtuma vaikuttavat materiaalinäytteenedustavuuteen ja mikrobianalyysintulokseen (mm. mahdollinen kontaminaatio, liian pieni näyte-määrä). Näyte otetaan vaurioituneimmasta kohdasta tai sellaisesta kohdasta rakennetta, jossa vau-rioitumisen todennäköisyys on suurin. Yleensä vaurioitunein kohta on lähellä kosteuslähdettä. Esi-merkiksi, kosteuden noustessa alapohjasta, ei lattian päällystemateriaalista otettu näyte ole toden-näköisesti riittävän edustava, vaan vaurioitunein kohta löytynee avaamalla rakenne. Mikrobikasvurakenteissa ei ole tasaista, aina ei ole nähtävissä vaurioituneinta kohtaa ja toisaalta aina vaurioitu-neimmalta näyttävässä kohdassa ei ole enää aktiivista kasvua. Usein onkin kannattavampaa ottaaenemmän kuin yksi näyte, jotta mikrobikasvusta rakenteessa tai vaurion laajuudesta saadaan kat-tavampi kuva.

Rakennusmateriaalinäytteitä otetaan silloin, kun epäillään mikrobikasvustoa huokoisessa tai hel-posti irrotettavassa ja hienonnettavassa materiaalissa, kuten eristeissä, tapetin tai kipsilevyn pin-nalla. Näytteenottokohdan tulisi olla joko tutkittavan rakenteen tai vaurion suhteen edustava. Ra-kennusmateriaalista analysoidaan bakteeri-, sädesieni- sekä homeitiöpitoisuus ns. laimennossarja-menetelmällä tai suoraviljelymenetelmällä. Rakennusmateriaalinäytteillä osoitetaan materiaalinkosteusvaurio ja tarkennetaan korjausalueen laajuus.

Näytteenoton suoritus

Näytteenotto suoritetaan puhtain työvälinein.

Materiaalinäytteitä otetaan noin 100 x 100 mm kokoiselta alueelta tai jos materiaali on huokoista,näytettä otetaan n.3-10 g. Materiaalinäytteitä otettaessa on myös huomioitava, että useimmat mik-robit kasvavat materiaalien pinnoilla, joten näyte otetaan enintään noin 1-5 mm syvyydeltä pin-nasta tai materiaalista irrotetaan vain kontaminoitunut osa, esimerkiksi kipsilevyn pahviosa. Mate-riaalinäyte ei saa lämmetä yli 30–40 ºC:een näytettä otettaessa, joten esimerkiksi poran käyttöäei suositella. Mitä kosteampi näyte on, sitä nopeammin se pitää toimittaa tutkimuksiin. Märkä näytesuositellaan tutkittavan viimeistään näytteenottoa seuraavana päivänä, mutta kuivan näytteenosalta viimeistään kolmen päivän sisällä näytteenotosta. Näytteitä suositellaan säilyttämään viile-ässä jääkaappilämpötilassa laboratoriotutkimuksiin saakka.

Jokaiselle näytteelle annetaan yksilöllinen tunnus, jota vastaavat tiedot kirjataan muistiin: päivä-määrä, näytealueen pinta-ala, näytteenottaja, tiedot tutkittavasta rakennuksesta, kuvaus näyt-teenottokohdasta ja materiaalista, arviot näkyvän vaurion pinta-alasta ja kosteudesta. Näytteenollessa märkä, tulee siitä olla maininta tiedoissa.

Liite 1 (15/15)

Tulosten tulkinta suoraviljelyllä

Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + - asteikkoa seuraavasti

- = ei mikrobeja+ = 1–19 pesäkettä (niukasti mikrobeja)++ = 20–49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja)+++ = 50–199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja)++++ ≥ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja)

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osa IV (8/2016) mukaan rakennusmateriaaleissa voi-daan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elin-kykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++).

Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tainiukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreja.


Menetelmässä mahdollista virhettä aiheuttavat näytteenottotekniikka (käytettävien välineiden puh-taus, näytteenottajan toiminta) sekä näytteiden säilytys laboratorioon kuljetuksen aikana. Myösnäytteenottopaikan valinnalla on suuri merkitys tulosten tulkinnalle. Näytteenottotekniikaltaan oi-keaoppisesti suoritetun rakennusmateriaalinäytteen varmuus on näytteenoton osalta hyvä.

4.2.1 Rakennusmateriaalinäytteen suoramikroskopointi

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen IV (8/2016) mukaan viljelytuloksen ollessa alle määri-tysrajan tai silloin, kun näytteessä esiintyy vain yksittäisiä pesäkkeitä, näytteen mikroskopointi tu-lee tehdä suoraan materiaalista tai ns. teippinäytteestä mahdollisesti kuolleen jo kuivuneen kas-vuston havaitsemiseksi. Huomattavaa on, että suoramikroskopointi voidaan tehdä luotettavasti vainkovilta materiaaleilta, kuten puu. Mikäli suoramikroskopoinnissa nähdään sienirihmastoa, tämä voiviitata homekasvustoon tai lahovaurioon näytteessä. Pelkkien itiöiden havaitseminen voi viitatakontaminaatioon muusta lähteestä (ISO16000-21). Suoramikroskopointi ei sovellu bakteerikasvus-tojen havainnointiin.

10 8

00

68 400

3 00

0

1 00

080

060

080

060

080

05

500

980 1 800 9803 760 2 470

1,9 m2

1,9 m2

40,2 m2 46,6 m231,5 m2

46,6 m2

59,3 m2

2,7 m2

27,6 m2

6,7 m2

2,7 m2

1,9 m213,8 m2

19,2 m2

13,8 m2

5,1 m269,4 m2

9,3 m2

46,6 m2

46,6 m2

3,0 m2 3,0 m2

3,4 m2 3,4 m2

41,0 m2

26,2 m224,1 m2

19,3 m2

19,7 m2

34,0 m2

77,3 m2

119

120WC

121

122

123

124KÄYTÄVÄ

128

125

126

127

WC

TILA

VARA

US K

ATSO

MO

LLE

WC

INVA WC

164

165

118

+ 6.80 + 6.80

+ 6.98

+ 6.35

+ 6.41

116

SÄHKÖKESKUS

JÄÄHDYTYSKONEHUONE

TEKN.TILA

KUIVAUS

KUIVAUS

158

159

PUKUH. PUKUH.

LÄMPÖKESKUS

KÄYTÄVÄ

KÄYTÄVÄ

INV.WC

WC/MWC/N

KIOSKI

SOS.TILA

TK

PESUH.

SK

SK

WC

SUIHKU

VARASTO

TUOMARIT

SIIV.KESKUS

VÄLINEVARASTO VÄLINEVARASTO

KERHOTILA (PTL)

TARJOILUTILA / KAHVILA

VÄLINEHUOLTO (SEURAN)

WC WC

WC WC

AULA

KOKOUSHUONE

PESUH.PESUH.

PUKUHUONE

PUKUHUONE

SOS.TILA / PUKUH.

PUKUHUONE

PUKUHUONE

VAR.

KUIVAUSIV-KONEHUONE

TOMITSIJAT

LADUNHOITOKONEJÄÄNTEKOKONE

VARASTO

TUOMARIT

KANSLIAPHPUKUH.

JP. PUKUH. JP. PUKUH.

KÄYT.KÄYT.

+ 6.98

101 102 103 104 105 106 107

108

109

110

111

112

113

114

115117

131 132

133 134

135

136 137

138

139

140

141 142

160161162163

PESUH. PESUH.143

166167

145

146

147

168

WC WC144 148

149 150

151

152

170

ETEISTILA

171

153

154155

156

157

169

HALLI

D8

D9

INVA-KATSOMO

PELAAJIEN JA KATSOMON RAJA

LAAJ

ENN

US

VAN

HA

OSA

VARASTO

+ 6.80 + 6.80

+ 6.35

+ 6.80

LAAJENNUS

+ 6.80

VANHA OSA

D8

VÄLINEHUOLTO130

+ 6.97 PK KU

Teroituskone (poisto)

Teroituskone (poisto)

B

1 2 3 4 5 6 7 8 9 1110

AA

A

Mattosyvennys

F1 F1 F1

F2 F2 F2

F2F2F2

D1D5

D4

D5

PO D2

PO D3

PO D2

D4

D5

D5 D8

PO D10

D6

D6

PO D11

D6

D6

D5

D9

D9

D9

D4

D8D8

D8

PO D11

D12D12

D13 D14

D15D16D16

+ 6.47 + 6.54

+ 5.98

+ 6.20+ 6.27

+ 6.28

+ 6.21

+ 6.28+ 6.35

+ 6.86

+ 6.80

+ 6.25+ 6.22+ 6.18

+ 6.35 + 6.47 + 6.50

PO D17

Vanha nosto-ovi

D7

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600 h = 2 600

h = 2 600

+ 6.45

+ 6.35

PÄÄSISÄÄNKÄYNTIYLEISÖLLE

PÄÄSISÄÄNKÄYNTIKÄYTTÄJILLE

EI 3

0

R 30

Kallistus

Kallistus

Kallistus

+ 6.46+ 5.78Vanha nosto-ovi

F1

F1

F1

F1

F1

F1

D19

F2F2

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = 2 600

h = olemassa olevan rak. mukaan



+ 6.79

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Vasemmalta oikealle (LTR)

ARTPE

Ellipsi

ARTPE


ARTPE

Puhekupla

RA-AP1

ARTPE


ARTPE

Tekstiruutu

poikkeava pintakosteus: seinä lattia

ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Puhekupla

RA-AP2

ARTPE

Puhekupla

RA-VP 1 IV-konehuone

Markus

Kirjoituskone

MERKKIEN JA LYHENTEIDEN SELITYKSET MMS : Materiaalin mikrobit VM-X/X : Rakenteen viiltokosteusmittaukset PR X : Rakenteen kosteusmittaukset (porareikä) NP X : Rakenteen kosteusmittaukset (näytepala) RA X-X : Rakenneavaus rakenneosa / nro AP: Alapohja, SO: Sokkeli, VP: Välipohja, US: ulkoseinä, VS: Väliseinä KP: Katsomopilari/-palkki n : Näytteen tai mittauksen tulos on poikkeava n : Näyte tai mittaus viittaa lievästi poikkeavaan tulokseen n : Näytteessä tai mittauksessa ei ole poikkeavuutta

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US5

MAGRO

Tekstiruutu

MMS20 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

NP 2 n

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US7

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-1 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

KM 1

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US4

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-19 n

MAGRO

Tekstiruutu

NP 1 n KM 2 KM 3

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US6

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-3 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US8

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-21 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS5

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-13 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS6

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-15 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-SO1

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-7 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS7

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-14 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS4

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-12 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-SO3

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-9 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-SO2

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-8 n

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS2

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS1

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-10 n

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS3

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-11 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US3

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-2 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US2

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-6 n MMS-18 n

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-4 n MMS-5 n

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US9

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

RA-US1

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-17 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

PR4 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

VM3 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

VM2 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

PR1 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

PR2 n

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

PR3 n

MAGRO

Tekstiruutu

VM1 n

ARTPE

Ellipsi

MAGRO


ARTPE

Ellipsi

ARTPE

Ellipsi

MAGRO


MAGRO


MAGRO


MAGRO

Ellipsi

MAGRO


MAGRO


MAGRO


MAGRO


MAGRO

Nuoli

ARTPE

Puhekupla

RA-AP3

MAGRO

Tekstiruutu

RA-VS8

MAGRO

Tekstiruutu

MMS-16 n

ARTPE

Puhekupla

RA-AP5

ARTPE

Puhekupla

RA-AP4

MAGRO

Nuoli

ARTPE

Tekstiruutu

LIITE 2. Paikannuskaavio

MAGRO

Nuoli

ARTPE

Puhekupla

Merkkiainekoe

ARTPE

Puhekupla

Merkkiainekoe

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

KP3

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

KP2

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

KP1

MAGRO

Nuoli

MAGRO

Tekstiruutu

KP4

MAGRO

Tekstiruutu

RA-YP1

MAGRO

Nuoli

ARTPE

Tekstiruutu

Liite 3. Tutkimustodistukset

ARTPE

Nuoli

ARTPE

Tekstiruutu

RA-VS8

ARTPE

Tekstiruutu

RA-VS6

ARTPE

Tekstiruutu

(rakenneavausten numerointeja muutettu)

ARTPE

Nuoli

ARTPE


ARTPE


ARTPE

Tekstiruutu

RA-AP5

ARTPE


ARTPE

Tekstiruutu

RA-VS7

ARTPE


ARTPE

Tekstiruutu

(rakenneavausten numerointeja muutettu)

ARTPE

Nuoli

ARTPE

Nuoli

Liite 4. Kosteusmittauspöytäkirja Mittalaite Kalib. Pvm Mittauksen tekijä:Vaisala HM40 ja HMI41-mittalaite Arto Pennanen

Tilaaja: Porvoon kaupunki HMP42PROBE-mittapää helmikuu 2019Tutkimuskohde: Kokonniemen jäähalli HMP40S -mittapää helmikuu 2019 Porareiät on porattuTyö no: HMP42 -mittapää elokuu 2018 28.5.2019

ja luettu 4.6.2019

Mittaus-ajankohta Piste

Mitta-pään no Tila tunnus Mittauskohta/rakennekerros/syvyys (mm) RH % T oC Abs g/m3 KM PR VM NP

Etäisyys lähimpäänrakenteeseen

VM1 V kioskin varasto, AP/lattiapinnoitteen alta 95 17,3 14,0 x d=300mm VSV sisäilma 42 17,2 6,1 x

VM2 V 149 pukuhuone 1, AP/lattiapinnoitteen alta 96 20,5 17,0 x keskelläV pukuhuone 1, AP/lattiapinnoitteen alta (vertailupiste) 44 20,6 7,9 x d=300mm VSV sisäilma 42 20,5 7,5 x

H4 yleisö WC, seinän alaosa, US/betoni/25 47 15,1 6,1 x h=230mmH3 yleisö WC, seinän alaosa, US/betoni/50 49 13,9 5,9 xH6 yleisö WC, seinä, US/betoni/25 46 14,2 5,6 x h=1000mmH2 yleisö WC, seinä, US/betoni/50 46 14,2 5,7 xP2 sisäilma 61 13,8 7,3 xH5 kioskin varasto, AP/betoni/30 92 16,4 12,9 xH1 kioskin varasto, AP/betoni/60 95 16,7 13,5 xP2 sisäilma 53 16,2 7,3 xC4 pukuhuone 1, AP/betoni/30 72 19,8 12,3 xC2 pukuhuone 1, AP/betoni/60 73 19,5 12,3 x

sisäilma 53 20,1 9,2 xKM1 V katsomon alustila, päätyseinä ala, US/eristetila 94 12,7 10,4 x1 h=150mm

KM2 V katsomon alustila, sivuseinä ala, US/eristetila 98 12,2 10,5 x1 h=100mm

KM3 P1 katsomon alustila, sivuseinä ylä, US/eristetila 87 12,8 9,8 x1 h=1000mm

H1 katsomon alustila, sivuseinä ala, US/betoni/30 79 22,8 16,1 x h=100mmH5 katsomon alustila, sivuseinä ala, US/betoni/55 88 22,9 17,9 x

sisäilma 68 11,2 7,0 xH2 hallitila, päätyseinä ala, US/betoni/30 85 22,8 17,4 x h=100mmH6 hallitila, päätyseinä ala, US/betoni/55 91 22,9 18,7 x

sisäilma 86 9,7 8,1 x20.5.2019 ulkoilma 41 23,04.6.2019 ulkoilma 54 23,5

Mittausmenetelmä: KM = kosteusmittaus (1 suuntaa-antava)AP = alapohjaUS = ulkoseinä VS = väliseinä Mittalaitevalmistajan ilmoittama tarkkuus: VM = viiltomittausMVS = maanvastainen seinä ± 2,0 % RH (0…90 % RH), ± 3,0 % RH (90…100 % RH) ja lämpötila ± 0,4 °C NP = näytepalamenetelmä

1510047278

161

165

NP1

Rakenteen parametrit Mittausmenetelmä

NP2

VM3 149

161PR1

PR3

PR2

PR4

PR = porareikämittausVP = välipohja

Rakennekerrokset:

165

149

4.6.2019

4.6.2019

20.5.2019

4.6.2019

C:\U

sers

\jem

n\D

ocum

ents

\Koh

teet

\Por

voon

toim

itila

t\jää

halli

\Pai

ne-e

ro2.

ttd

Paine-ero; ryömintätila vs. 124

840985 Paine-ero Paine-ero

-36

-34

-32

-30

-28

-26

-24

-22

-20

-18

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

Pai

ne-e

ro(P

a)

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

17 touko 2019 19 touko 2019 21 touko 2019 23 touko 2019 25 touko 2019 27 touko 2019

C:\U

sers

\jem

n\D

ocum

ents

\Koh

teet

\Por

voon

toim

itila

t\jää

halli

\Pai

ne-e

ro3.

ttd

Paine-ero; 138 vs. 171


-36

-34

-32

-30

-28

-26

-24

-22

-20

-18

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

Pai

ne-e

ro(P

a)

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0


C:\U

sers

\jem

n\D

ocum

ents

\Koh

teet

\Por

voon

toim

itila

t\jää

halli

\Pai

ne-e

ro1.

ttd

Paine-ero; 151 vs. ulkoilma


-36

-34

-32

-30

-28

-26

-24

-22

-20

-18

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

Pai

ne-e

ro(P

a)

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0


C:\U

sers

\jem

n\D

ocum

ents

\Koh

teet

\Por

voon

toim

itila

t\jää

halli

\Pai

ne-e

ro4.

ttd

Paine-ero; 171 vs. ulkoilma


-36

-34

-32

-30

-28

-26

-24

-22

-20

-18

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

Pai

ne-e

ro(P

a)

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0


C:\U

sers

\jem

n\D

ocum

ents

\Koh

teet

\Por

voon

toim

itila

t\jää

halli

\RH

T.tt

d

RHT; tila 138

850050Temperature RHT 850050Humidity RHT 850050Dew Point RHT

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

Tem

pera

ture

(°C

)

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0


22

24

26

28

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

54

Hum

idity

(%

RH

)

C:\U

sers

\jem

n\D

ocum

ents

\Koh

teet

\Por

voon

toim

itila

t\jää

halli

\CO

2.ttd

CO2; tila 138

850377CO2 Concentration CO2

300

350

400

450

500

550

600

650

700

750

800

850

900

CO

2 C

once

ntra

tion

(ppm

)

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0

12.0

0

00.0

0


Tunnus Päiväys MuuttanutMuutos

Ramboll Finland Oy

Säterinkatu 6

02601 Espoo

puh. 020 755 611

[email protected]

Juokseva no

Mittakaava

Tiedosto

Muutos

Tark. Päiväys

Viranomaisten merkintöjä

Piirustuslaji

Tontti/Rno

Piirustuksen sisältö

TyönumeroSuunn.ala

Piirustusno

Kortteli/TilaK.osa/Kylä

Rakennustoimenpide

Rakennuskohteen nimi ja osoite

Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt.

Porvoon jäähalli

Jääkiekkotie 1

06400 Porvoo

RAKENNE

RAKENNETYYPIT 1:10

RAK 1510047278

R+++RT001

M.G 27.05.2019

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-AP 1

Rakenneavaus RA-AP1 ja RA-AP5

Alapohja

JP. PUKUH. (149) ja kuivaushuone (146)

1510047278

06.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Lattiapinnoite: kumimatto

2. Epoxi 4mm

3. Betoni 70mm

4. Polystyreeni 93mm

5. Betoni 210-220mm

6. Rakennusmuovi

7. Ilmatila 110mm

8. Hiekka

1

3

5

2

4

ilmatila

6

7

8

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-AP 2

Rakenneavaus

Alapohja

Jäähdytyskonehuone (137)

1510047278

05.06..2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Lattiapinnoite 2mm

2. Betoni 75mm

3. Muovikalvo

4. Uretaanilevy 47mm

5. Muovikalvo

6. Betoni 175-185mm

7. Muovikalvo

8. Ilmatila 150mm

9. Hiekka

1

3

5

2

4

6

7

8

ilmatila

9

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-AP 3

Rakenneavaus

Alapohja

Ladunhoitokonetila (103)

1510047278

28.05.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Betoni 270-280mm

2. EPS-eriste 100mm

3. Sora

1

3

2

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-AP 4

Rakenneavaus

Alapohja

Kerhotila (159)

1510047278

28.05.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Lattiapinnoite: muovimatto

2. Lastulevy 22mm

3. Mineraalivilla 140mm

4. Muovipinnoitettu paperi

5. Betonilaatta, ei menty läpi

1

3

5

2

4

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-YP1

Rakenneavaus

Yläpohja

Halli (171)

1510047278

27.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. bitumikermi, 3 kerrosta

2. polyuretaanieriste, foliopinta ylöspäin 80 mm

3. muovikalvo

4. rei´itetty profiilipelti 115 mm

+ muovikalvolla päällystetty mineraalivillaeriste

1

3

4

2

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-US 1

Rakenneavaus

Ulkoseinä

WC (161)

1510047278

05.06..2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Pintamateriaali: maali

2. Betoni 100mm

3. Mineraalivilla, lasivilla 100mm

4. Betoni, ei menty läpi

1 34

2

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-US 2

Rakenneavaus

Ulkoseinä

Kerhotila (159)

1510047278

28.05.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Paneli 17mm

2. Vaakakoolaus 30mm

3. Bituliitti 12mm

4. Valesokkeli 95mm (alaosassa)

5. Vaakakoolaus 50mm + mineraalivilla 50mm

6. Pystyrunko 50x100mm + mineraalivilla 100mm

7. Kirkas höyrynsulkumuovi

8. Maalattu puukuitulevy 10mm

1 3

4

526

7

8

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-US 3

Rakenneavaus

Ulkoseinä

Pesuhuone (147)

1510047278

28.05.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Paneli 17mm

2. Vaakakoolaus 30mm

3. Bituliitti 12mm

4. Valesokkeli 95mm (alaosassa)

5. Vaakakoolaus 50mm + mineraalivilla 50mm


7. Kirkas höyrynsulkumuovi, ei avattu pidemmälle

8. Puukuitulevy

1 3

4

526

7

8

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-US 4

RA-US 4 ja RA-US5

Ulkoseinä

Hallin sokkelielementti (171)

1510047278

05.06..2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Betoni 60mm


3. Betoni 100mm

1 32

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-US 6

RA-US6 ja RA-US7

Ulkoseinän yläosa

Halli (171)

1510047278

28.05.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Poimupelti syvyys 20mm

2. Mustamuovi

3. Peltivaakakoolaus + mineraalivilla 130mm

4. Kovavilla 30mm

5. Ilmarako 20mm

6. Profiilipelti syvyys 45mm

45

1 3 452 6

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-US 8

Rakenneavaus

Ulkoseinä

Pukuhuone (107)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Maali

2. Paneeli 22mm

3. Vaakakoolaus 22*100mm

4. Pystykoolaus 22*100mm

5. Tuulensuojalevy 10mm


7. Betoni, ei menty pidemälle

1 3452 6 7

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-VS 1

RA-VS1 ja RA-VS3

Väliseinä

Pukuhuone 141, Kuivaushuone (146)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Pintamateriaali: maali

2. Paneli 10mm

3. Mineraalivilla 100mm+ pystykoolaus

4. Puukuitulevy 10mm

5. Lasikuitutapetti+ maali

6. Ilmatila 30mm

7. Muuraus, ei menty pidemmälle

13

4

52 6

ilm

atila

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-VS2

Rakenneavaus

Väliseinä

Kuivaushuone (145)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Paneli 15mm

2. Mineraalivilla 100mm+ pystyrunko

3. Ilmatila 30mm

4. Kahitiili, ei menty pidemmälle

13

42

ilm

atila

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-VS 4

Rakenneavaus

Väliseinä

Halli (171) entinen ulkoseinä

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Kipsilastulevy 13mm

2. Kipsilastulevy 13mm

3. Puu 18mm (paneli)

4. Vaakakoolaus 36 x50

5. Bituliitti 14mm

6. Mineraalivilla + vaakarunko 50x50

7. Mineraalivilla + pystyrunko 50 x100

8. Pystykoolaus 10mm

9. Kipsilevy 13mm

56 7

8921 34

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-VS 5

Rakenneavaus

Väliseinä, osittain entinen ulkoseinä

Aula (128)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Kipsilevy 13mm

2. Kipsilevy 13mm


4. Mineraalivilla 100mm+ runkotolppa

100x100

5. Ilmarako 20mm

6. Tiilimuuraus 125-140mm

13 4

52 6

75 100

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-VS 6

Rakenneavaus

Väliseinä, osittainen entinen ulkoseinä

Välinehuolto (130)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Pintamateriaali, maali

2. Kipsilevy 13mm

3. Höyrynsulkumuovi kirkas

4. Puu 22mm

5. Tuulensuojalevy, bituliitti 13mm

6. Mineraalivilla + pystyrunko 100mm+10mm

7. Ilmarako 20mm

8. Tiilimuuraus, ei menty pidemmälle

1

3

452 67

8

110

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-VS 7

Rakenneavaus

Väliseinä, entinen ulkoseinä

Halli (171)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Betoni 110mm

2. Mineraalivilla eriste 100mm

3. Betoni, ei menty läpi

13

2

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-VS 8

Rakenneavaus

Väliseinä, entinen ulkoseinä

Halli (171)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1. Poimupelti pysty, syvyys 20mm

2. Höyrynsulkumuovi, musta

3. Mineraalivilla 130mm + teräsrunko

4. Ilmarako 20mm

5. Kova mineraalivillalevy 35mm

6. Profiilipelti syvyys 45mm

7. ilmaväli +pystyrima 22mm

8. paneeli

1 3 452 6 87

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-SO1

Rakenneavaus

Sokkeli, laajennusosa 2007

Jääntekoneen huone (102)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1

2

1. Betonisokkeli 95mm

2. EPS-eriste 60mm

3. Betoni 145mm

3

Suunnittelija

Rakennuskohde

Työnumero

Päiväys Tekijä

Sisältö

RA-SO2

Rakenneavaus

Sokkeli, valesokkeli

Pesuhuone (147)

1510047278

05.06.2019 M.G

Porvoon jäähalli

1

2

1. Betonisokkeli 95mm


3. Muovikalvo, ei menty pidemmälle

3

PORVOON JÄÄHALLI

Documents

Transcript of PORVOON JÄÄHALLI