POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA - asiakas.kotisivukone.com · Ja voi asettua pai-menten rinnalle, vaikka...

POHJANMAANMAANPUOLUSTAJA N:o 4

Joulukuu2018

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJAPOHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA Joulukuu 2018Joulukuu 2018 32

VARAUTUMINEN - TARVE JA LAHJAhimillisen varautumisen tavoittamattomissa. Kui-tenkin sisin oirehtii ja kai-paa, hätäilee ja etsii.Niinpä jouluevankeliumi vie tarinaa eteenpäin in-himillisen varautumisen ulkopuolelle. Marian syn-nyttämisen, lapsen kapa-loimisen ja seimeen laitta-misen jälkeen evankeliumi siirtyy yöllä ulkona työs-kentelevien paimenten luokse.Tapahtumien karu kerronta muuttuu kosmisen juhlan kuvaukseksi. Yön pimeä menettää voimansa, kun paimenet kuulevat toisen maailman viestin: ”Teille on syntynyt Vapahtaja.” Enkelin viesti kuvaa sitä todellisuutta, jota sydän kaipaa ja jonka sydän ym-märtää mutta senkin para-doksaalisesti vain lahjana, ei itse itsestään puristaen. Samaan aikaan silmien eteen avautuu taivaallisen sotajoukon ylistys, jossa sa-noitetaan Jumalan luoman maailman perusrakenne: ”Jumalan on kunnia kor-keuksissa ja maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”Tähän liittyy näköalojen runsaus. Koko maailma, jota meidät on kutsuttu vil-jelemään ja varjelemaan, on luotu Kristuksessa, ja

tarvittavan roomalaisen armeijaosaston pitäminen alueella. Leimallista seu-dulle oli näet kulttuuristen ja uskonnollisten intressien kohtaaminen ja paikallis-hallitsijoiden vallantavoit-telu.Vaikka hallinnolliset raken-teet ja tiedonkulku, tekniik-ka ja liikkuvuus ovatkin noista ajoista muuttuneet monta kertaa, perustarpeet ovat edelleen samoja. On varauduttava mahdollisiin uhkiin, jotta kaikilla olisi ti-laa elää ja jotta mahdollisis-sa kriiseissä normaaliolot voitaisiin säilyttää mahdol-lisimman pitkälle.Joulue-vankeliumissa näkyy sekin, että yhteiskunnan turvaver-kosto ei toiminut kaikilta osin. Nuorelle äidille ei ol-lut tilaa majatalossa, vaikka synnyttämisen aika koitti. Edelleen ponnistelu ja pel-ko selviytymisestä kuuluvat ihmisen osaan vastuiden hoitamisessa. Yhteiskun-nan tehtävä on korjata jat-kuvasti rakenteitaan, jotta vältytään syrjäytymiseltä, joka helposti poikii levot-tomuuksia. Hyvään varau-tumiseen kuuluu lähimmäi-sen tarpeen näkeminen.Mutta kaikkeen meidän oma varautumisemme ei riitä eikä yllä. Sielunsa sy-vyydessä ihminen on in-

sitä ylläpidetään Kristuk-sessa, niin kuin Johannes kertoo omassa luomisen ja joulun kuvauksessaan (Joh. 1). Tämä tarkoittaa, että todellisuuden syvin sisin on Kristuksen läsnäoloa: meitä kantaa Jumalan läs-näolo eli rakkaus. Jo tämä antaa ihmissydämelle luvan rauhoittua hätäilemises-tään. Areiopagilla jumalia etsivien ihmisten keskel-lä Paavali tiivisti Jumalan läsnäolon lausumalla, että ”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meis-tä: hänessä me elämme, lii-kumme ja olemme” (Ap.t. 17).Ja nyt jouluna tämä kaikkialla läsnä oleva Ju-mala, Kristus, tulee ihmi-seksi Marian synnyttämäs-sä Jeesus-lapsessa. Hänessä näemme sen Vapahtajan, joka kantaa meitä alati. Ju-malan ihmiseksi tuleminen näyttää meille, että tämä ai-neellinen maailma samoin kuin meidän ihmisyytem-me on Kristuksen, Vapahta-jan läsnäolon paikka.Ihmisen kipu ei siis ole niinkään siinä, onko Juma-laa, kuuleeko Jumala mi-nua, onko Kristus lähellä, onko armo ja rakkaus mi-nua varten. Kipu on ennem-minkin siinä, miksi minun sydämeni ei ymmärrä tuota läsnäoloa. Omaan pienuu

teen, näköalattomuuteen ja pimeään on niin kovin helppo vajota. Eikä sille voi mitään.Sen ehkä voi, että jää kuun-telemaan evankeliumin kerrontaa. Voi asettua Joo-sefin ja Marian rinnalle, jot-ka koettavat selvitä omien tehtäviensä ja taakkojensa

kanssa. Ja voi asettua pai-menten rinnalle, vaikka omaan yön pimeyteen, ja

jäädä kuuntelemaan enke-lin viestiä: ”Teille on synty-nyt Vapahtaja!”Silloin voi kuin lahjana aavistaa, kuinka rakkaus täyttää tämän maailman. Jumala on varautunut meitä varten!

Jouni SirviöKirkkoherraKokkolan suomalainen seurakunta

Maavoimien ko-mentajan kenraa-liluutnantti Petri Hulkon puhe Suo-men itsenäisyys-päivän paraatissaKunnioitetut so-tiemme veteraanit ja lotat, arvoisat naiset ja miehet, so-tilaat,Vietämme tänä vuonna Puolustus-voimien 100-vuo-tisjuhlaa. Pitkin kuluvaa vuotta on tasavuosia juhlittu monin erin tavoin. Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati tänään hui-pentaa juhlavuoden täällä Mikkelissä, Päämajakaupungis-sa. Juhlavuosi saa arvoisensa päätök-sen.Puolustusvoimien päätehtävä on en-naltaehkäistä Suo-men joutuminen sotilaallisen voi-mankäytön koh-teeksi.

Ennaltaehkäisy-kyky on subjek-tiivinen käsitys. Me sotilaina kyllä tiedämme mikä on puolustusvoimien suorituskyky, mut-ta se ei riitä. Jokai-sella suomalaisella on oma mieliku-vansa puolustus-voimien kyvystä ja sama koskee myös Suomen ra-jojen ulkopuolella olevien ihmisten ja valtioiden ym-märrystä Suomen puolustuskyvystä.Ennal taehkäisy perustuu suori-tuskykyisiin jouk-koihin ja vahvaan maanpuolustus-tahtoon. Meidän ei kannata pitää kynttiläämme va-kan alla. Puolus-tusvoimien on oltava osa yhteis-kuntaa, elettävä ajassa ja näyttäy-dyttävä ulospäin, niin omille

kansalaisille kuin Suomen ulkopuo-lellekin. Harjoituk-semme ja erilaiset maanpuolustusta-pahtumat eri puolil-la Suomea, luovat uskottavuutta ja li-säävät maanpuolus-tushenkeä. Oikean-lainen viestintä ulo-päin ja kansain-väliset harjoitukset ja vierailut lisäävät uskottavuuttamme rajojemme ulko-puolella. Annetaan viestimme kaikua avoimesti ja kuulu-vasti.Tehtävänsä puolus-tusvoimat on täyt-tänyt hyvin, onhan viime sodistamme kulunut jo yli 70 vuotta. Ennaltaeh-käisyn pettäessä on puolustusvoimilla oltava uskottava kyky torjua hyök-kääjä. Tämänkin tehtävän täyttämi-sen on puolustus-voimat osoittanut niin talvisodan kuin

jatkosodan tor-juntataisteluissa. Tolvajärvi, Raate, Tali-Ihantala eivät vaivu unhon yöhön. Kiitos teille sotiem-me veteraanit ja lo-tat.Puolustuksemme perusfundamen-tit pitävät. Yleinen asevelvol l isuus , laaja reservi ja koko maan puolustami-nen ovat edelleen invalideja. Ylei-nen asevelvollisuus tuottaa siis meille riittävät ja hyvin koulutetut sodan ajan joukot. Sen li-säksi se on pohjana korkealle maan-puolustustahdolle. Itse näen asevel-vollisuuden osana demokraattista yh-teiskuntaa, jossa jokainen suomalai-nen nuori: nainen ja mies, aloittaa varusmiespalveluk-sensa samalta vii-valta taustastaan

riippumatta. Tämä on täysin poikkeuk-sellista, katsotaan sitten minne päin maailmaa tahan-sa. Te nuoret olette esimerkki järjestel-män toimivuudesta ja suorituskyvystä.Paraatijoukkomme edustavat puolus-tusvoimiemme kär-kisuorituskykyjä, uusinta aseistusta ja parasta suoritusky-kyä. Puolustuksem-me on hyvällä ta-solla. Meidän tulee jatkossakin pitää suorituskykymme materiaalinen pe-rusta ajantasaisena, se on osa uskotta-vaa puolustusky-kyä.Maanpuolustustah-to on uskottavan puolustuksen kes-keisin elementti. Il-man sitä kaikki muu on merkityksetöntä. Viimeistenkin mie-l ipidemit tausten mukaan

lähes 70 prosenttia Suomen kansasta olisi valmis puo-lustamaan Suomea aseellisesti, vaik-ka tulos olisi epä-varma. Missään muualla, ei siis missään muualla maailmassa, ole edes lähelle tällai-sia lukuja. Tämä on osa peräänkuulutta-maani ennaltaehkäisyky-kyä. Meillä on suo-malainen puolus-tusratkaisu, meille suomalaisille. Se on hyvä ja uskotta-va. Pitäkäämme se sellaisena.

Sotilaat,Kohot takaamme kolminkertainen eläköön-huuto itse-näiselle Isänmaal-le!Julkaisu: Maavoimat

6.12.2018

Maavoimien komentajan puhe itsenäisyyspäivän paraatissa Mikkelissä 6.12.2018

Luterilainen kirkko on vanhastaan nähnyt, että Jumala varjelee ja hoitaa meitä kahdella tapaa: Yh-täältä yhteiskunnallisella järjestyksenpidolla, jossa tavoitteena on, että kaikilla on tilaa olla ja elää turvas-sa. Yhteiskunnan toimin-ta kuuluu tälle alueelle. Toisaalta meitä hoidetaan evankeliumilla, joka yltää ihmisen sisimpään ja hoitaa siellä niitä kipuja ja haavo-ja, joihin yhteiskunnalliset ja inhimilliset keinot eivät pääse. Kirkon tulee pysyä uskollisena tehtävälleen tällä alueella.Luukkaan jouluevankeliu-missa (Luuk. 2) molemmat alueet ovat esillä.Yhteiskunnan puolella nä-kyy varautuminen. Roo-man valtakunta oli jaettu hallinnollisiin osiin. Kun Roomassa keisari antoi määräyksen, Syyrian käs-kynhaltija pani sen toimeen omalla vastuualueellaan.Sen seurauksena myös ga-lilealainen Joosef lähti hoi-tamaan yhteiskunnallista velvollisuuttaan – kirjoit-tautumaan veroluetteloon – sukunsa kotipaikkakun-nalle Juudean Betlehemiin. Verotus oli yhteiskunnan keino rahoittaa varautu-misen kustannuksia, mi-hinkuului muun muassa

Ensi vuoden koulutustar jonta on nähtävissä uudistetui l la kot is ivui l lamme osoitteessa koulutuskalenter i .mpk.fiTurval l isuutta yhdessä myös vuonna 2019!

Koulutuspääl l ikkö Kari Rönnqvist040 527 0712, kari [email protected]

RAUHALLISTA JOULUA JATURVALLISTA UUTTA VUOTTA 2019


Sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta Kymijoki-harjoituksessa. Kuva Suvi Suovaara

MPK LAKIMUUTOSTEN KESKIÖSSÄ

Uudistuksen tuulis-sa oleva Laki vapaa-ehtoisesta maanpuo-lustuksesta sekä laki ampuma-aselain muu-toksesta ovat edenneet eduskunnan käsitte-lyyn. Mahdolliset la-kimuutokset ja niiden seuraukset vapaaehtoi-seen maanpuolustuk-seen puhuttavat niin MPK:n toiminnassa mukana olevia kuin muita vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneita. Eniten huomiota on saanut se, että MPK:n sotilaalli-nen koulutus siirtyisi uudistuksessa Puolus-tusvoimille ja että la-kimuutokset antaisivat MPK:lle mahdollisuu-den hankkia aseita.– Me MPK:ssa näemme lakimuutoksen tuovan runsaasti uusia mahdollisuuksia MP-K:n toiminnan kehittä-miseen, toteaa MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki

Asehankinnat pu-huttavatAsehankintojen mah-dollistaminen on nous-sut otsikoksi monessa lakimuutoksesta kerto-vassa lehtiartikkelissa. MPK:n näkökulmasta muut muutokset v a i k u t t a i s i v a t e n e m m ä n koulutus to iminnan järjestämiseen,

mutta omat aseet toki mahdollistaisivat MP-K:lle yhtenäisemmän ampumaohjelmiston suunnittelun ja toteut-tamisen.– Nykyäänkin MPK:n harjoituksissa yli 10 000 henkilöä ampuu vuosittain reserviläis-aseilla tai muilla omil-la aseilla. Yhtenäinen järkevä ampumaohjel-misto tukisi paremmin reserviläisten kehit-tymistä ja strategisen kumppanimme Puo-lustusvoimien suori-tuskykyä, Peltomäki perustelee lakiuudis-tusten mukanaan tuo-mia muutoksia.

Yhteistyön avulla nousujohteista

koulutusta reser-viläisille

Voimaan tullessaan la-kiuudistus selkeyttäisi MPK:n, Puolustusvoi-mien ja puolustusmi-nisteriön yhteistyötä ja valvontaa liittyen aseiden ja taisteluväli-neiden käyttöön kou-lutuksessa. Uuden lain myötä MPK:n sotilaal-lisia valmiuksia palve-levassa koulutuksessa olisi mahdollista käyt-tää laajemmin Puolus-tusvoimien materiaalia ja antaa käsittelykou-lutusta reserviläisille.Lisäksi reserviläisillä olisi paremmat mah-dollisuudet kouluttau-tua nousujohteisesti

ja vaikuttaa omaan poikkeusolojen sijoi-tukseen Puolustusvoi-mien organisaatiossa.– Nousujohteisuu-desta konkreettinen esimerkki voisi olla se, että ensin reser-viläinen käy sotilas-poliisikoulutusoh-jelman peruskurssit 1 ja 2 sekä sodan oi-keusäännöt-kurssin, sitten eriytyvänä tehtäväkohtaisena koulutuksena koh-teensuojauksen, hen-kilösuojauksen sekä tiedustelun ja val-vonnan koulutusko-konaisuudet. Tämän jälkeen puolustus-voimat sijoittaa mo-tivoituneimmat ja kyvykkäimmät omiin joukkoihinsa. Yhtenä päätavoit-teista on vahvistaa vapaaehtoisen maan-puolustuksen asemaa paikallispuolustuk-sessa, kertoo MPK:n koulutuspääl l ikkö Juha Niemi

Kouluttajia tar-vitaan edelleen niin sotilaallises-sa kuin sotilaal-lisia valmiuksia p a l v e l e v a s s a koulutuksessa

Ilmassa on ollut myös epäilyjä siitä, onko MPK:n kokeneille ja ammattitaitoisille kouluttajille enää tar-vetta jatkossa.

– MPK:n näkökulmasta katsottuna kouluttajien tarve vain kasvaa, Juha Niemi korostaa.Puolustusministeriön kehittämismallin mu-kaan Puolustusvoimi-en kertausharjoituksis-sa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa hyödyn-nettäisiin reserviläis-johtajia koulutuksen suunnittelussa ja to-teutuksessa. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulu-tuksessa toimivat va-paaehtoiset kouluttajat voitaisiin kutsua reser-viläisjohtajien avuksi koulutuksen suunnit-teluun ja läpivientiin. Näin vapaaehtoisen maanpuolustuksen pii-rissä osaamista kartut-

taneiden kouluttajien

kokemus ja osaaminen saataisiin myös puo-lustusvoimien käyt-töön.

Miten muutos vaikuttaa naisten ja nuorten koulu-tukseen?Moni on huolissaan MPK:n naisten ja nuorten koulutuksen jatkosta. Miten muutos vaikuttaisi esimerkik-si suosittuihin Nuor-ten turvakursseihin ja Naisten Valmiusliiton Nasta-harjoituksiin?Lakiehdotuksen mu-kaan MPK:n uutena lakisääteisenä tehtä-vänä olisi tarjota nuo-rille ja naisille tutus-tumismahdollisuuksia

maanpuolustukseen ja siihen liittyvien viran-omaisten toimintaan. Näkemyksemme mu-kaan tämä toisi jopa paremmat mahdolli-suuden järjestää nykyi-senkaltaista koulutusta sekä parantaa tasa-ar-voa ja maanpuolus-tustietoisuuden tavoi-tettavuutta kaikkien suomalaisten keskuu-dessa, kertoo Peltomä-ki.Vuosi aikaa muu-tokseenJos laki menee läpi, MPK:lla on vuosi 2019 aikaa valmistau-tua muutokseen ja teh-dä tarkat suunnitelmat nousujohteisesta kou-lutuksesta ja kouluttaa henkilökuntaa, koulut-tajia ja muita vapaaeh-toistoimijoita uuteen toimintamalliin.– Töitä se vaatii, mutta MPK on yhdessä va-paaehtoisten toimijoi-den kanssa ketterä ja motivoitunut organi-saatio tähän tehtävään, summaa puheenjohtaja Peltomäki.

Teksti: Miia Iivari, viestintäpäällikkö

MPK

Vahdinvaihto Pohjanmaan aluetoimiston johdossaAluetoimistot osana maanpuolustusta ja kokonaisturvalli-suutta

Suomen alueen kokonaisval-tainen sotilaallinen puolusta-minen sekä yleiseen asevelvol-lisuuteen perustuva sodanajan joukkojen muodostaminen ovat kuuluneet Puolustusvoi-mien perusstrategiaan koko 100-vuotisen itsenäisyytem-me ajan. Näitä periaatteita ovat nykyään osaltaan toteut-tamassa Puolustusvoimien aluetoimistot. Aluetoimistojen verkosto kattaa koko maan ja toimistot vastaavat tehtävistä, jotka aiemmin kuuluivat so-tilaslääneille ja sotilaspiireil-le: asevelvollisten kutsunnat, asevelvollisten sijoittaminen kouluttaviin yksiköihin, re-serviläisten kertausharjoituk-set sekä tiedostojen ylläpito alueen reserviläisten sodanai-kaisesta sijoituksesta. Lisäksi aluetoimistot tekevät laajaa kokonaisturvallisuuteen liit-tyvää yhteistyötä alueen hal-lintoviranomaisten, poliisin ja pelastuslaitoksen, muiden yhteiskunnallisten toimijoiden sekä vapaaehtoisen maanpuo-lustuksen parissa toimivien kanssa.Aluetoimistojen merkitys on erityisen suuri alueilla, joilla ei ole omaa varuskuntaa. Kolme pohjalaista maakuntaa kat-tavalla Pohjanmaan aluetoi-miston alueella vallitsee juuri tämä tilanne. Kun aluetoimis-ton henkilökunnan määrä on varsin vähäinen tehtävien laajuuteen nähden, yhteensä puolentoistakymmentä sotilas-ta ja siviiliä, päällikköorgani-saatiolle tyypillisesti yksikön päällikön merkitys korostuu. Meitä pohjalaisia on onneksi siunattu tarmokkailla ja aikaansaavilla päälliköillä.

Vahdinvaihdon aikaPerjantaina 9.11.2018 Pohjanmaan aluetoimisto järjes-ti Vaasassa Maaherrantalossa aluetoimiston päällikön vaihto-tilaisuuden. Tilaisuuteen osallistuivat mm. aluetoimiston vastuujoukko-osaston Porin prikaatin komentaja eversti Mika Kalliomaa ja apulais-komentaja eversti Asko Valta, aluetoimiston henkilökunta sekä satalukuinen joukko yh-teistyötahoja edustavia kutsu-vieraita. Siviilihenkilöt muo-dostivat tilaisuuden selvän enemmistön. Kolme vuotta aluetoimiston päällikkönä toi-minut everstiluutnantti Mika Piiroinen luovutti päällikkyy-den seuraajalleen everstiluut-nantti Mauri Etelämäelle. Kummatkin päälliköt käyttivät tilaisuudessa oman puheenvuo-ronsa. Everstiluutnantti Piiroinen luonnehti puheessaan aikaansa Pohjanmaalla ja totesi sen ol-leen poikkeuksellisen mielen-kiintoista ja palkitsevaa. Syvän isänmaallisessa ja maanpuolus-tustahtoisessa ympäristössä on ollut helppo toimia ja yhteis-työhakuiselle Piiroiselle on-kin tänä aikana syntynyt laaja ystäväpiiri. Vaihtotilaisuuden runsas osanottajajoukko todisti, että tunne on ollut molemmin-puolinen. Sotaveteraanit ovat olleet erityisen lähellä Piiroi-sen sydäntä. Hän on osallis-tunut aktiivisesti veteraanien tilaisuuksiin ja järjestänytkin niitä. Yhtenä esimerkkinä voin mainita Pohjanmaan Maan-puolustuskillan ylläpitämän Vaasan Sotaveteraanimuseon, jonka vakiovieras Piiroinen on

ollut ja jonne hän on tuonut vieraitaan tutustumiskäynneil-le. Onpa hän järjestänyt yhden aluetoimiston vastaanottotilai-suudenkin museossa.

Merkittäviä valtakun-nallisia tapahtumia ja

juhlatilaisuuksiaEverstiluutnantti Piiroisen päällikkökausi jää historiaan myös ajanjaksolle sattunei-den poikkeuksellisen mer-kittävien valtakunnallisten tapahtumien johdosta. Näiden järjestelyissä Piiroisella ja koko aluetoimiston henkilö-kunnalla on ollut keskeinen rooli. Maakuntien keskuskau-pungeissa Kokkolassa, Sei-näjoella ja Vaasassa oli useita itsenäisyytemme 100-vuoti-sjuhliin liittyviä tapahtumia vuosina 2017 ja 2018. Näistä merkittävimmät olivat vuo-den 2018 Tammisunnuntain 100-vuotisjuhlallisuudet ja Puolustusvoimien 100-vuotis-juhlavuoden lippujuhlapäivän paraati Seinäjoella, Vaasassa vietetty Merivoimien vuosi-päivä laivastovierailuineen vuonna 2017 ja JP 27 -jääkä-reiden kotiinpaluun 100-vuo-tisjuhlallisuudet alkuvuodesta 2018. Vaasassa järjestettiin erityisesti nuorille ikäluokille suunnattu suuret yleisömäärät kerännyt kokonaisturvalli-suusaiheinen ”Nuku rauhassa” -tapahtuma kesällä 2017.

Luottavaisin mielin Etelä-mäen kauteen

Everstiluutnantti Mauri Etelä-mäki kertoi tulevansa Pohjan-maalle innostuneesti ja avoimin mielin. Hän on syksyn mittaan jo tutustunut alueeseensa ja sen toimijoihin mm. kutsuntojen ja eri yhteisöjen kokousten ja mui-den tilaisuuksien yhteydessä. Piiroisen tapaan Etelämäki ko-rosti eri toimijoiden yhteistyön tärkeyttä. Maanpuolustuksen ja yleisen turvallisuuden hoitami-sessa ”yhteistyö ei ole vain yksi mahdollinen toimintatapa, se on itse asiassa ainoa mahdollinen toimintatapa”. On myös selvää, että sotaveteraanien arvostus tulee jatkumaan Etelämäen päällikkökaudella. Pohjanmaan maakuntien väestörakenteen huomioon ottaen on lisäksi

myönteistä, että Piiroisen ta-paan Etelämäen ruotsinkielen taito on sujuvaa. Ennusmerkit Etelämäen päällikkökauden onnistuneisuudelle ovat tähän asti koetun perusteella hyvät.Vaihtotilaisuuden ohjelmassa oli jo mainittujen puheenvuo-rojen ja vilkkaan seurustelun lisäksi tarjolla herkullisen cocktail-pöydän antimet raik-kaine palan painikkeineen. Pohjanmaan Maanpuolustus-soittokunta viihdytti vieraita kapteeni Sami Salmivuore johdolla.

Ilkka Virtanen

Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolus-

tuskilta rf

Mika Piiroinen on lähtöloit-sunsa jo lausunut ja kuun-telee nyt yhdessä vieraiden kanssa seuraajansa Mauri Etelämäen linjauksia alkaval-le päällikkökaudelleen

Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta johtajanaan kapteeni Sami Salmivuori viihdytti yleisöä tilaisuuteen sopivalla puhallinmusiikilla

Piiroisen sanoin: Menkää te sotaveteraanit (Yrjö Savola, vas., ja Karl-Erik Källström) tuohon Suomen lipun ääreen, sillä teidän ja aseveljienne ansiosta se on liehunut saloissamme yhtäjaksoisesti jo 100 vuoden ajan

Vaasan kaupunki on yksi niistä yhteistyötahoista, joiden kanssa Piiroinen oli tiiviisti tekemisissä kautensa aikana. Piiroisen keskuste-lukumppaneina kaupungin-johtaja Tomas Häyry (oik.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kim Berg. Keskustelussa mukana myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kim Kujala


Reserviläiset paikallisjoukkoja kouluttamassaMPK Pohjanmaa järjesti kuluneena syksynä yhteis-työssä Pohjanmaan aluetoi-miston kanssa HÄJY18 sekä ÄRJY18 -harjoitukset Vaasas-sa ja Maalahden harjoitusalu-eella. Harjoitukset koostuivat Puolustusvoimien tilaamasta koulutuksesta alueemme pai-

kallisjoukoille. Kummankin harjoituksen toteuttivat MPK Pohjanmaan vapaaehtoiset reserviläiskouluttajat Vaasan koulutuspaikan johdolla.HÄJY18 –harjoitus koostui alueemme maakuntajoukoille järjestettävistä moduulikurs-seista. Kurssien aiheina olivat

tukialueen taistelun perusteet, tukialueen taistelu 4 ja 5, sekä taktinen taistelukentän ensia-pu. Harjoitukseen osallistui noin 150 reserviläistä.Tekstit: Koulutuspäällikkö Toni Puutio, MPK Pohjanmaa

Kuvat: Pasi Lindroos / RESSU-KUVA

Taktinen taistelukentän ensiapu -kurssi HÄJY18-harjoituksessa. Kurssin toteutuksessa käytettiin apuna KASI-simulaattorijärjestelmää, jonka ansiosta joka vedon jälkeen voitiin analysoida, miten joukko oli toiminut edeltävässä tilanteessa.

Taktinen taistelukentän ensiapu -kurssi HÄJY18-harjoituksessa. Kurssi rakentui nimensä mukaisesti monipuolisten case-harjoitteiden varaan.

Nopea käskynanto ennen seuraavaa vetoa. Taktinen taistelukentän ensiapu -kurssi HÄ-JY18-harjoituksessa.

”Omalla esimerkillä johdetaan ja koulutetaan”. Tukialueen taistelu 5 -kurssi HÄJY18-harjoi-tuksessa.

Tukialueen taistelu 4 -kurssilla HÄJY18-harjoituksessa koulutettiin mm. pohja-miinan käyttöä.

MPK Pohjanmaa järjesti kuluneena syksynä yhteis-työssä Pohjanmaan aluetoimiston kans-sa HÄJY18 sekä ÄRJY18 -harjoi-tukset Vaasassa ja Maalahden harjoi-tusalueella. Harjoi-tukset koostuivat Puolustusvoimien tilaamasta koulu-tuksesta alueemme paikallisjoukoille.Kummankin har-joituksen toteutti-vat MPK Pohjan-maan vapaaehtoiset reserviläiskoulutta-jat Vaasan koulu-

tuspaikan johdolla.ÄRJY18 –harjoi-tus kulkee epävi-rallisella nimellään ”Virka-apuharjoi-tus”. Pohjanmaan Po-liisilaitoksen sekä Pohjanmaan alue-toimiston suun-nittelema vir-ka-apukurssi olikin vahvasti esillä vii-konlopun harjoi-tuksessa.Virka-apukurssin lomassa järjestet-tiin paikallisjouk-kojen taistelunjoh-

Virka-apuakin on harjoiteltava

Virka-apukurssin aiheina olivat mm. kohdehenkilön kohtaaminen ja voimankäyttökoulutus poliisin opastamana.

Poliisi oli vahvalla panoksella mukana virka-apukurssin suunnittelussa.

Toiminta kulunvalvontapaikalla tuli kurssilaisille tutuksi perustamisen suojaus -kurssilla ÄRJY18-harjoituksessa.

to- ja perustamisen suojaamiskurssit. Myös ÄRJY18 har-joitukseen osallis-tui noin 150 reser-viläistä.

Tekstit: Koulutuspäällikkö Toni Puutio, MPK Pohjanmaa

Kuvat: Pasi Lindroos / RESSUKUVA

Partio kohtaa hylätyn ajoneuvon ja valmistautuu tutkimaan sen.


Det är intressant hur en grupp blir mera rumsren när det finns personer från båda könen med i den. I en grupp bestående av bra män som ofta är tillsammans genom någon frivillig verksam-het så blir språket ganska likriktat, sätt med ett antal damer i samma grupp så blir bl. a. snacket direkt rumsrent, eller? Detta är i alla fall min erfarenhet. I början av året fick jag en förfrågan från några damer i Jakobstad som visade int-resse för frivilligförsvaret om det kunde ordnas någon kurs för en grupp bestående av endast damer. Detta för att tröskeln för andra damer att komma med skulle vara lägre. Sagt och gjort. Vi satte upp en grundkurs ”Beredskaps-färdigheter Grupp Damer” som spänner över hela 2018. Kursens program pre-senterades för intresserade första veckan i februari vid Östanlid i Jakobstad. Pro-grampunkterna för året var bl. a. Beredskapstänk i teori och praktik, Överlevnad i terräng i teori och praktik samt säker vapenhan te r ingsde l en som arrangerades utan Folkhälsans inblandning. Totalt fick kursen 16 deltagare vilket var en lagom grupp att hantera för

en utbildare.Höjdpunkterna i kursen var praktikdelen för överlevnad i terräng som genomför-des under en helg i maj vid försvarets övningsområde i Lohtaja. Vi hade dessutom vädret på vår sida under den helgen. Vi satte upp och maskerade plutontält, tillredde vår mat på Tran-gia, byggde riskojor och spanade på varandra i mör-ker långt in över midnatt. Den andra höjdpunkten en-ligt feedbacken från delta-garna var teoridelen i säker vapenhantering och sedan givetvis fältskytte med pis-tol nu i höstas. Även här hade vi tur med vädret och fick njuta av en solig dag med frost på morgonen.Det som ännu återstår av programmet är en kursdag i självförsvar samt att göra en beredskap-splan för parkeringsgrottan Ludvig i Jakobstad.Som avslutning kan jag som kursledare och MPK utbildare bara konstatera att DAMER KAN, men det visste vi ju redan!

Forsby Pedersöre 04.12.2018

Text och bilder: Jörgen Härmälä

DAMER KAN!

Jakobstadsnejdens Re-servister ordnade i som-ras en resa till Boden och Siknäsfortet i Töre. I arla gryning lördagen den 30.6 startade minibussen med att plocka upp del-tagarna som denna gång var åtta till antalet. Resan for via Torneå-Haparan-da mot Kalix och vidare upp mot målet för dagen, Rödbergsfortet i Boden. Här väntade en genom-gång av fortet under ledning en pensionerad pansarofficer som gui-dade gruppen. Kryddat med flertalet anekdoter togs gruppen genom his-torien från att höjderna kring Boden blev befäs-ta i början av 1900-talet och forten anlades till att de moderniserades med pjäser från utrangerade örlogsfartyg samt de sis-ta övningsskotten avlos-sades på 1990-talet. Run-dturen inkluderade även den del diskussion om sådant som närmast ses som självklart i Finland i och med att vi behållit vår allmänna värnplikt, nämligen det att en na-tions försvar måste vara förankrat hos folket med en stark försvarsvilja. Guiden kunde även be-rätta om personliga er-farenheter från övningar under 1990-talet då man kunde konstatera att tidi-gare antaganden om att östra Norrlands myrmar-ker inte var så ogenomt-rängliga för Warszawa-paktens pansarförband som man trott. Pansar-fordon som införskaffats från forna Östtyskland

visade sig vara ytterst manöverdugliga även i svår terräng och tiden för ett genomträngande genom den oländiga ter-rängen visade sig mätas i timmar och inte i dagar.Efteråt följde ett besök vid Försvarsmuseum Bo-den som är beläget vid det nedlagda Bodens ar-tilleriregementes lokaler. Ett utställningstema var

den svenska värnplikten. Då detta var avklarat sat-tes kurs mot Luleå där re-sesällskapet övernattade. Här observerades även i förbifarten den svenske försvarsbloggaren major Carl ”Wiseman”Berggren i folkvimlet på stan.Söndag morgon in-leddes med morgonmål följt av fortsatt motor-march mot Töre och Sik

näsfortet. Om Rödber-gsfortet var byggtunder tidigt 1900-tal är Siknäs-fortet istället en relik från 1950-talet. Artillerifortet ligger på en höjd intill Törefjärden som var skå-deplats för u-båtsjakter såväl 1983 som 1987. Fortet var utrustat med 15,2 cm:s kanoner mon-terade i dubbeltorn som fick ett nytt hem då den

Militärhistorisk resa till Boden och Töre

Tarkkasilmäinen saattoi tunnistaa Siknäsin linnakkeessa suomalaisen ylipaineventtiilin (painesuojattu poistoilmaven-tiili), joka on lisenssivalmistettu Ruotsissa. Skarpögda kunde bonga i Siknäsfortet finländsk övertryck-sventil (tryckskyddad frånluftventil) som licenstillverkats i Sverige.

Pietarsaarenseudun Reserviläiset vierailivat kesällä Norbottenissa, Bodenissa jaSiknäsin linnakkeella Tören kylässä Kalixin kunnassa. Kuvassa näkyy peltikatto ja räystäs, joka asennettiin mm. Rödbergetin linnakkeen majoitustilaan, jottei kondenssivettä tippuisi nukkuvien päälle. Jakobstadsnejdens Reservister gjorde i somras ett besök till Norrbotten. På bild syns förläggningsrum i Rödbergsfortet med inre plåttak för att förhindra att kondensvatten droppar ner på de sovande.

svenske pansarkryssaren HMS Fylgia skrotades. De finländska reservis-terna (varav en del blivit utbildade som artilleris-ter) kunde upplysa gui-den om att projektilerna nog varit numrerade och tänkta att användas i tur och ordning. Detta en-ligt samma princip som fartygsartilleriet på de finländska pansarskep-pen Ilmarinen och Väi-nämöinen, varje avfyr-ning nöter på räfflorna i röret och granaterna är sålunda aningens grövre vartefter. Då Siknäsfor-tet var avklarat följde ett kort besök vid miniubå-ten Spiggen som stod ute i det fria vid Töre camping. Nu senare i höst har man gjutit en betongplatta runt ubåten så att den ska få tak över huvudet. Härnäst följde återtåg mot Finland via diverse butiker i Hapa-randa. Hemma i Jakobs-tadstrakten var vi sent på söndag kväll 1.7.

Text och bilder: Johan Irjala

Vasen 15,2 cm M/03 tykki yhdessä Siknäsin linnakkeen tuplatornissa. Nämä palvelivat alunperin risteilijä HMS Fylgian pää-aseistuksena, kunnes laiva poistettin käytöstä 1950-luvulla. Vänster 15,2 cm M/03 kanon i ett av Siknäsfortets dubbeltorn. Dessa utgjorde ursprungligen pansarkryssaren HMS Fylgias huvudbeväpning tills hon togs ur bruk på 1950-talet. Suurkeittiön puuhella. Stor-

köksvedspis.


CLA:n opetushenkilöstö ryhmäkuvassa. Tunnistatko kaikki sotilasarvot? KUVA: SAMI SALMU

NATO:n reserviupseerijärjestö CIOR:n 19. Language Acade-my järjestettiin San Fernan-dossa, Espanjassa 23.7.-3.8. Kurssi toteutui tänä vuonna suurempana kuin koskaan, opiskelijamäärän ollessa 96. Kurssille osallistui reserviläi-siä, aktiivipalveluksessa olevia sotilaita tai maidensa puolus-tushallinnossa työskenteleviä 21:stä eri maasta. Kaukai-simmat osallistujat saapuivat Argentiinasta sekä Georgias-ta - toki Suomestakin paikan päälle sai tovin matkustaa. Isäntämaa Espanjan puolesta järjestelyistä vastasivat reser-viupseeri- ja reserviläisjärjestö FORE sekä Espanjan laivaston aliupseerikoulu Escuela de Su-boficiales, ESUBO.

KoulunpenkilleCIOR Language Academy tarjoaa kaksiviikkoisen soti-laspainotteisen englannin tai ranskan kielen opintokoko-naisuuden aloittelija-, kes-ki-, sekä edistyneellä tasolla. Kurssin tavoitteena on kehit-tää opiskelijoiden kielitaitoa monikansallisessa toimin-taympäristössä molemmilla NATO:n virallisilla kielillä. Opettajina kurssilla toimivat äidinkielenään englantia tai ranskaa puhuvat, pääosin kiel-tenopettajan ammatissa toimi-vat reservin upseerit. Opetus olikin pedagogisesta näkökul-masta monipuolista, liikkuen perinteisistä kalvosulkeisista oppimispeleihin, väittelyihin, sekä kokousistuntoihin. Pu-heenjohtajana toimiminen tai asia-argumentointi väittelys-sä vieraalla kielellä olivatkin temppuja, joita harvoin pää-see harjoittelemaan. Kurssin päätteeksi oli mahdollisuus suorittaa NATO STANAG 6001-standardin mukainen kielitutkinto. Tutkinnon an-siosta opiskelijan kielitaidosta tulee vertailukelpoinen useilla eurooppalaisilla mittareilla, joista STANAG-arvioinnilla 4444-taso (kuuntelu, puhe, lukeminen, kirjoittaminen) on korkein vieraan kielen osaajal-le. Tutkinto ei toistaiseksi va-litettavasti korvaa suomalais-ta Opetushallituksen yleistä kielitutkintoa, joka vaaditaan rauhanturvatehtävien päällys-

tötehtäviin hakevalta reservi-läiseltä.

PäiväohjelmaEspanjalaisen päivärytmin johdosta kurssipäivä oli kes-kipohjalaisesta näkökulmasta kovin pitkä. Kaksikymmentä-minuuttisen ruokailusuorituk-sen sijasta keskipäivällä pidet-tiin kaksituntinen ruokatauko ja siesta, jonka johdosta opis-kelupäivä päättyi vasta kello kuusi illalla. Päivällistä jo kovasti odottava suomalainen vatsa kohtasi tällöin espanja-laisen ruokarytmin haasteen numero kaksi, mikä tarkoitti päivällisen tarjoilua puoli yh-deksältä illalla. “Improvise, adapt and overcome” -lausah-dus tulikin tutuksi vitsiksi, kun nälkäisimmät pinkoivat etsi-mään välipalaa kaupungilta. Suomalaiseen tapaan nautittu jälkiruokakahvi kello yhdek-sän tai kymmenen aikaan il-lalla herättikin kummastusta ja hilpeyttä.

Vapaa-aikaa, ekskursioi-ta ja historiaa

Kahden viikon tiiviin opiske-lupaketin aikana kurssilaisille tarjoutui myös mahdollisuus tutustua läheiseen Cádizin sa-tamakaupunkiin ja sen histo-riaan. Cádiz on Euroopan van-himpia kaupunkeja ja se toimi Espanjan aarrekaljuunojen satamana löytöretkien aika-na. Guadalquivir-joen suiston muodostaessa hiekkasärkkiä 1700-luvulla, siirsi Espanjan kruunu laivaston pääsataman Cádizin pohjoispuolella si-jaitsevaan Sevillaan. Kurssin lauantai vietettiinkin luokittain opaskierroksilla, opiskelijoi-den itse valitsemissa kohteis-sa, joista laadittiin esitelmät.

Lisäksi kurssi teki vierailut kasarmialueella olleeseen Panteón de Marinos Ilustres -kirkkoon, jonka kryptassa le-päävät Espanjan maineikkaim-mat merimiehet, sekä Carra-can laivastoasemalle ja sen historialliselle telakalle, jossa rakennettiin Espanjan laivas-ton purjealukset. Nykyään laivastoaseman telakka korjaa ja rakentaa laivaston kalustoa, kuten laiturissa olleita LCM-1E -maihinnousualuksia, jotka voivat kuljettaa esimerkiksi Leopard 2 -taistelupanssari-vaunuja.

Väliviikonlopun sunnuntaina kurssi vieraili Rotan laivasto-asemalla, jossa tukikohtiaan pitävät sekä Espanjan että Yh-dysvaltojen laivastot ja niiden ilmakomponentit. Espanjan

laivaston ilmailun pääkalus-tona ovat VTOL-hävittäjä-pommittaja EAV-8B Matador II (AV-8 Harrier II) sekä Si-korsky SH-60 Sea Hawk ja Si-korsky Sea King -helikopterit. Vierailun helmi oli Espanjan laivaston lippulaiva, 231-met-rinen monitoimialus, LHD Juan Carlos I. Monitoimialuk-sen oman miehistön lisäksi alus tehtävästä riippuen pys-tyy kuljettamaan esimerkiksi 46 Leopardia tai 31 Harrieria, joista kuusi kannellaan.

Suomalaiset kurssillaSuomesta kurssille osallistui

neljä reservin upseeria, joista kolme Reserviupseeriliiton hakumenettelyn kautta ja yksi Reserviläisliiton mandaatil-la. Kurssimaksusta vastasivat liitot ja kurssilaiset itse vas-tasivat matkojensa kustan-nuksista. “Oli ilo tehdä töitä asiaansa vihkiytyneiden ja mo-tivoituneiden opettajien sekä kurssilaisten kanssa,” Reservi-läisliiton edustajana kurssilla ollut espoolainen Mika Kuutti kertoi.“Kurssi oli loistava kokemus,” luonnehti porilainen Joakim Virta. “Kriisinhallintatehtävät kiinnostavat ja CLA tarjosi loistavan tilaisuuden tavata

eri maiden reserviläisiä, har-jaannuttaa kielitaitoa ja näin mahdollisuuden parantaa val-miuksia toimia kansainvälisis-sä tehtävissä,” Virta summasi. Seuraava CLA järjestetään Vi-rossa vuoden 2019 heinäkuus-sa ja suomalaisia toivotaan jälleen osallistumaan - ranskan kielen kursseille…

Sami Salmu STANAG 4444

Kielikurssin kautta kansainväliseen reserviläistoimintaan

CLA:n suomalaiset kapt Ari Halonen, vänr Joakim Virta, ylil Sami Salmu sekä ylil Mika Kuutti. KUVA: MIKA KUUTTI.

LHD Juan Carlos I oli vaikuttava ilmestys. KUVA: SAMI SALMU

Olemme saattaneet isänmaan multiin meille kaikille lähei-sen ihmisen ja hyvän ystävän. Tunsimme hänet ahkerana, tunnollisena ja työlleen uskol-lisena perheenisänä, joka ilme-nee monissa hänen töissään ja toimissaan, niin kotona kuin sen ulkopuolellakin. Tästä on osoituksena sekin, että hän eli koko elämänsä ajan synnyin-seudullaan Kälviällä, lukuun ottamatta raskaita sotavuosia. Henkilökohtaisesti tulin Erkin tuntemaan lähemmin, juuri näihin sotavuosiin liittyvissä asioissa. Sielläkin hän osoitti rohkeutta ja valmiutta niissä tehtävissä, joihin hänet mää-rättiin, ” puolesta maan ja hei-mosikin.”Hänet kutsuttiin suorittamaan asevelvollisuuttaan Ilmajoelle, heti talvisodan päätyttyä 1940. Peruskoulutuskauden jälkeen alokkaat siirrettiin Suomus-salmelle talvisodan taistelu-paikoille, raivaamaan ja puh-distamaan sodan jälkiä, mm. hautaamaan lumen alta pal-jastuneita venäläisten ruumii-ta, jotka olivat kesän edetessä jo osittain mätänemistilassa. Epämiellyttävä tehtävä päättyi loppukesällä, jolloin heidän yli 80 miehen joukkonsa siirret-

tiin Lappeenrantaan. Siellä hä-nelle tuli määräys aliupseeri-kouluun ja sen jälkeen sijoitus Jääkäripataljoona 1:een, sen konekiväärikomppaniaan ryh-mänjohtajaksi.Keväällä 1941 alkoi pitkä, vuo-sia kestänyt jatkosota, jossa hän ehti haavoittua kaksi ker-taa. Hänen osaltaan jatkosota alkoi Ilomantsista, jossa JP 1 ylitti rajan hyökkäysvaiheen alkaessa. Monien vaiheiden jälkeen hänen sotansa päättyi 1944 Ilomantsin torjuntatais-teluissa, jossa hän haavoittui toisen kerran ja joutui sotasai-raalaan. Sodan päättymiseen saakka hän palveli samassa joukko-osastossa, ja samassa yksikössä, johon hänet oli ke-sällä 1940 määrätty. Kotiutta-misen koittaessa 1944 syksyllä hän oli vielä toipumislomal-la haavoittumisesta johtuen. Nämä Erkin vaiheet tulivat tutuiksi vasta 1990-luvulla sen jälkeen, kun tapasimme kil-tatoiminnan merkeissä. Olin suorittanut asevelvollisuuteni samassa JP 1:ssä, jonka nimi muutettiin Pohjanmaan Jääkä-ripataljoonaksi vuonna 1957, samana vuonna kuin menin varusmiespalvelukseen. Patal-joona oli silloin sijoitettuna

varuskunnaksi Vaasaan.Vaasassa oli 1962 perustettu Jääkäripataljoona 1:n Kil-ta, myöhemmin pataljoonan siirryttyä Sodankylään nimi muuttui Jääkäriprikaatin Kil-laksi. Kilta keräsi toimintansa piiriin satamäärin sodan aika-na ja sen jälkeen pataljoonassa palvelleita miehiä. Kiltalaiset kokoontuivat näissä lukuisis-sa tapaamisissa yhteen, ja me nuoremmat jääkärit saimme kuulla sodassa olleilta miehil-tä, mitä sota oli. Tapasimme 1990-luvulta lähtien säännöl-lisesti vuosittain maaliskuussa ja lokakuussa Sodankylässä, ja lisäksi vuotuisia kesäpäiviä vietettiin eri paikkakunnilla. Erkillä oli ilmiömäinen muisti, ja hän oli meille nuoremmil-le eräänlaisena isähahmona. Kuuntelimme hänen mielipi-teitään tarkoin ja jatkosodan historia” avautui meille elä-västi hänen kauttaan. Erkki halusi olla mukana kaltaisten-sa seurassa, ja minäkin sain kuulua tähän joukkoon yli 20 vuotta. Erkki oli arvostettu vieras Sodankylässä, missä kävimme Pataljoonan tai Pri-kaatin kutsumina vuosipäivien juhlissa.Erkki oli uskollinen sodanai

kaiselle joukko-osastolle ja sen perinteille, sillä aivan vii-me aikoihin saakka hän seurasi killan ja entisen joukko-osas-tonsa toimintaa, vaikka sen nimi onkin muuttunut Lapin Jääkäripataljoonaksi ja osaksi Jääkäriprikaatia. Erkin uskol-lisuus kiltaa ja entistä jouk-ko-osastoa kohtaan oli huomi-oitu myös Killan johdossa ja hänet kutsuttiin, monien aikai-sempien huomionosoitusten lisäksi, Jääkäriprikaatin Killan kunniajäseneksi.

Viimeisin huomionosoitus oli, kun Killan Keski-Pohjanmaan osasto järjesti kesäpäivät Kan-nuksessa 2017. Tilaisuuteen saapui mm. Jääkäriprikaatin varapäällikkö, eversti Timo Mäki-Rautila. Hän luovutti henkilökohtaisesti Erkille Jää-käriprikaatin arvokkaimman huomionosoituksen, prikaatin pienoislipun, kiittäen samalla uhrautuvasta toiminnasta isän-maan hyväksi.Ystävämme Erkki oli isän-maan mies, ja hän näytti meil-le miehen tien. Nyt isänmaan ystävä on poissa. Kunnia hä-nen muistolleen.

Seppo Yli-Norppapuheenjohtaja

Killan Keski-Pohjanmaan osasto

Kunnianosoitus ja muistosanat Jääkäriprikaatin killan kunniajäsenen,Erkki J. Ruokojan muistolle. s.6.12.1920 k. 21.10.2018

Erkki J. Ruokoja

LIITY JÄSENEKSI 2019!

Yhdistyksemme toiminnan tarkoitus ja laatuOlemme Keskipohjanmaalla Kokkolassa toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on vapaaehtoisen maanpuolustustyön edistäminen jäsentensä keskuudessa niin maalla kuin merellä. Järjestämme yksin tai yhdessä yhteistyössä Kokkolan meriosaston, alueen eri viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa sääntöjemme tarkoittamaa toimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi voittoa tuottamatta:• Omistaa, hallita ja ylläpitää toimintansa tarkoitukseen soveltuvia aluksia• Järjestää jäsenilleen turvallista merellä liikkumiskoulutusta• järjestää jäsenilleen veneen kuljettajakoulutusta• järjestää ja osallistua maalla tai merellä tapahtuvan ympäristövahingon torjuntakoulutukseen yhdessä alan viranomaisten ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa• olla yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa• järjestää kokouksia, maksuttomia kursseja, opetus- ja tiedotustilaisuuksia, sekä tekee aloitteita ja esityksiä eri viranomaisilleToimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankittuaan asianmukaisen luvan:• toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia• ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja• omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta

M/S Halkokarin koulutus- ja muu toimintakäyttö sekä ylläpito 2019M/S Halkokarin on nyt käyttövalmis. Keskitymme sen käyttö- ja kuljettajakoulutukseen ja muuhun yhteistoimintaan yhteistyökumppaneidemme kanssa. Lisäksi huolehdimme sen ylläpidosta; tarvittava varustaminen ja huolto.

Jäsenmaksu 2019Vuodelle 2019 jäsenmaksu on 20 € (sis. Pohjanmaan Maanpuolustaja – lehden), jonka voit suorittaa tilille OP Kokkola FI74 5162 0020 1490 12 ja viestikohtaan merkintä; Jäsenmaksu 2019 ja nimi.

KESKI-POHJANMAAN MERIPUOLUSTAJAT RY

Keski-Pohjanmaan Meripuolustajat ry Jari Kivioja, puheenjohtaja


Haapajärven Reser-viupseerikerho ry piti syyskokouksensa 30.11.2018. Paikkana oli perinteisesti kerhon maja Tynnyrikoskella. Kokouksessa valittiin uusi hallitus (eli sama kuin parina aiempana-kin vuonna). Puheen-johtajana jatkaa Timo Karvonen ja varapu-heenjohtajana Petri Ahola. Muina jäseninä Antti Joensuu, Jukka Kuoppala, Jouni Lius-ka, Jari Marjakangas ja

Jouko Tuura. Samassa yhteydessä päätettiin viimevuo-tiseen tapaan muistaa vähenevää joukkoa haapajärvisiä veteraa-neja. Veteraani- tai rin-tamapalvelutunnuksen omaaville lahjoitetaan tänäkin vuonna jaetta-vaksi 800 euroa.

Kokouksen lopuksi ev.luutn. (evp.) Esko Hirviniemi kertoi kent-tälääkinnästä ja kaatu

neitten huollosta. Kokouskahvien lisäksi nautittiin pikkujoulu-tunnelmasta ja –tarjoi-lusta sekä makoisista löylyistä saunan lau-teilla.

Teksti ja kuva: Timo Karvonen

Haapajärven Reserviupseerikerhon kuulumisia

Näin ”ankeassa” paikassa ja tunnel-missa kokoonnut-tiin Haapajärvellä.

Kalajoen reserviläiset ry ja Kalajoen reserviupseerikerho ry kokoontuivat sääntömää-räisiin syyskokouksiinsa kes-kiviikkona 28.11. Andament Groupin tiloissa Kalajoella. Toimintavuoden 2019 tär-keimpinä asiona esiteltiin am-pumatoimintaa, johon liittyen järjestetään kevättalvella 2019 pimeäammunnat, keväällä ja kesällä ammuntacup perinnea-seilla, pistoolilla ja reserviläis-kiväärillä sekä vapaakivääriki-sa Mehtäkylän, Särkkäinportin ja Raution ampumapaikoilla.Pernun ampumapaikalla

MPK:n kursseina järjestet-tävät ammuntakoulutukset tarkentuvat kevään aikana. Lisäksi yhdistykset varautuvat kevättalven sotiemme vete-raanit -keräykseen, järjestävät kunniavartiot kansallisena ve-teraanipäivänä, kaatuneiden muistopäivänä ja itsenäisyys-päivänä sekä järjestävät sota-historian- tai turvallisuuspoli-tiikan luentoillan. Kokouksen yhteisen osuuden päätteeksi reserviläiset palkitsivat viiril-lä yhdistyksensä pitkäaikaisen toiminnantarkastajan Eero Ne-valaisen.

Henkilövalintoja Kalajoen re-serviläiset tekivät seuraavasti: puheenjohtajaksi jatkokaudel-le valittiin Jari Kerola. Sih-teerinä ja rahastonhoitajana jatkaa Heikki J. Kärjä. Varapu-heenjohtajaksi valittiin Jarkko Hyry. Muut valitut johtokunan jäsenet ovat Jouko Arvo, Juha Alaverronen, Sakari Hihnala, Joni Kuljunlahti, Pekka Uu-nila, Teemu Pyykölä sekä Juha Vierimaa.

Kalajoen reserviupseerikerhon hallitus on vuonna 2019 seu-raava: puheenjohtajana jatkaa

Sami Salmu, sihteerinä sekä rahastonhoitajana Eero Lehto. Uutena jäsenenä hallitukseen ampumaupseerin tehtäviä hoi-tamaan valittiin Ville Takalo. Hallituksessa jatkaa Esko Va-likainen. Toiminnantarkasta-jaksi valittiin Lassi Suni.Yhdistysten syyskokouksiin osallistui positiivisen paljon väkeä, reserviläisten kokouk-sen osallistujamäärän ollessa 12 ja reserviupseerien kuusi.Kalajoen reserviläisjärjes-töt tiedottavat toiminnastaan Facebookissa, WhatsApp-ryh-mässä, sähköpostilla sekä tä-män lehden sivuilla.

Teksti: Sami Salmu

Kuva: Heikki J. Kärjä

Kalajoen reserviläisjärjestöjen syyskokoukset

Kokouksen yhteisen osuuden päätteeksi reserviläiset pal-kitsivat viirillä yhdistyksensä pitkäaikaisen toiminnantar-kastajan Eero Nevalaisen.

Jouni Laukka ja Janne Palola ampumavuo-rossa

Nivalan Reserviupsee-rit ry:llä on menossa 64. toimintavuosi ja kerhon jäsenet kokoontuivat Nivalan Eränkävijöiden ampumasimulaattorille Kalliontie 22:een testaa-maan ampumataitoja ja päättämään tulevan vuo-den toiminnasta. Simu-laattorissa kaksi ampujaa kerrallaan voi ampua ki-vääreillä hirviä tai villi-sikoja sekä haulikoilla kanalintuja.

Vuosikokous valitsi ker-hon puheenjohtajaksi edelleen ylil Markku J. Niskalan ja varapuheen-johtajaksi ylil Jouni Lau-kan. Hallitukseen valit-tiin ltn Jussi Kuittinen, maj Eino Mehtälä, ltn Janne Palola, kapt Rei-jo Saviluoto ja maj Yrjö Muilu.

Kokous hyväksyi vuo-den 2019 toimintasuun-

nitelman, jonka mukaan kerhon jäsenet ovat mukana veteraaniperin-neja keräystyössä sekä osallistuvat aktiivisesti maanpuolustuskoulu-tukseen. Jouluaattona järjestetään perinteinen kunniavartio ja osallistu-taan kynttilöiden sytyttä-miseen sankarihaudoilla. Itsenäisyyspäivänä ja kansallisena veteraani-päivänä toimitaan lipun-kantajina ja tarvittaessa seppeleenlaskijoina. Pyydettäessä toimitaan myös kantajina vete-raanien hautajaisissa. Kevätkesällä jatketaan prosen t t i ammunto ja Pyssymäellä rynnäk-kökiväärillä ja pistoo-lilla. Kerho on hankki-nut myös Noptel-laser tarkkuusaseen jäsenten käyttöön. Ilma-aseilla voidaan ampua Myl-lykartanon kellarissa NU:n ampumajaoston

tiloissa. Tapahtumista kerrotaan lisää kerhon netti- ja facebook-si-vuilla ja kaikkiin niihin

ovat myös uudet jäsenet tervetulleita. Jäseniä on tällä hetkellä 50. Teksti ja kuva: Markku Niskala

Nivalan Reserviupseerit ry:n jäsenet testasivat ampumasimulaattoria

Arjen turvallisuus ja varautuminen koulutuksen keskiössä

Mervi Liimatainen (2. oikealta) valittiin Maanpuolustusnais-ten Liiton puheenjohtajaksi jatkokaudelle 2019–2020. Liiton varapuheenjohtajina toimivat Satu Virtanen (oik.) ja Tarja Leinonen-Viinikka (kesk.).

Leena Halkola (kesk.) iloitsi joulusäkkiarvonnan voitosta Vaasan Maanpuolustusnaisten puurojuhlassa. Perinteisen joulusäkin tehnyt sotaveteraani Yrjö Savola tunnelmoi tuttuun tapaan runoja lausumalla ja muistellen joulun viettoa rintamalla. Mukana myös puoliso Eila Savola.

Maanpuolustusnais-ten Liiton oma Arjen turvallisuus -kurssi on saanut vuoden aikana suositun vastaanoton. Keväällä ensimmäistä kertaa pilotoitu kurssi on liiton koulutusoh-jelman perusta, joka muodostuu erilaisista turvallisuuteen liitty-vistä asioita, kuten ko-titapaturmat, toiminta tulipalon sattuessa ja kotivara. Turvallisuus-radalla kurssin osal-listujat opettelevat alkusammutusta sekä elvytystä ja muita tär-keitä ensiaputaitoja. Kurssia rakennetaan myös valinnaisista osista, kuten kybertur-vallisuus ja selviyty-minen sähköttä.I l m o i t t a u t u m i n e n tuleville Arjen tur-vallisuus -kursseille tapahtuu MPK:n kou-lutuskalenterin kautta. Kurssia suunnitellaan myös alueemme Ko-tiseutuharjoituksen osaksi vuodelle 2020. Harjoitus on osa maan-puolustusjärjestöjen käynnistämää koulu-tusverkostohanketta, jonka tavoitteena on parantaa maakuntien turvallisuusyhteistyö-tä. Mikäli olet kiinnos-tunut toiminaan jatkos-sa Arjen turvallisuus -kurssin kouluttajana, ota yhteyttä Maanpuo-lustusnaisten Pohjan-maan piirin Tuula Au-

tioon 0500 666 229.Pohjanmaan piiri toi-mii aktiivisesti mu-kana myös Naisten valmiusliiton Vaasan alueneuvottelukun-nassa. Valmiusliiton NASTA-harjoitukset ovat valtakunnallisia naisten valmiushar-joituksia, jotka antava osallistujille arjen tur-vallisuusvalmiuksia ja varautumistaitoja. Seuraava Revontuli 2019 -harjoitus järjes-tetään 29.–31.3.2019 Rovaniemellä. Kevään NASTA-har jo i tuk-sessa on valittavana esimerkiksi seuraavat kurssit, joista osallistu-ja valitsee yhden: hen-kinen kriisinkestävyys,

liikenneturvallisuus ja Puolustusvoimi-en B-ajo-oikeus sekä moottorikelkan käyttö ja maastoajo.

Vaasan Maanpuolus-tusnaiset kannustavat kaikenikäisiä naisia kouluttautumaan ar-jen häiriötilanteisiin

ja poikkeusolojen tehtäviin. Tuemme jäseniemme koulut-tautumista kurssimak-suissa ja matkakus-

tannuksissa, lisätietoja yhdistyksen puheen-johtajalta Raija Koi-vistolta 040 518 6639.

Vaasan Maanpuolustusnai-set, hallitus 2019Raija Koivisto, pjMerja Pirttikoski, vpjMarjo-Leena HaapanenVuokko HyytiäinenTuula Autio

Maanpuolustusnaisten Poh-janmaan piiri, hallitus 2019Toini Malmi, pjRaija Koivisto, vpjTaina Aaltonen-SaariMarjo-Leena HaapanenMerja Pirttikoski

Teksti ja kuvat:

Raija Koivisto

Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtaja Mervi Liimatainen tapasi marraskuussa Vaasan ja MustasaarenMaanpuolustusnaisia.

TALVISODAN MUISTOHIIHTOKälviällä 9.3.2019

Hiihtomarssin matkat ovat n. 12 ja 25 km. Hiihtomarssia varten osallistuville reserviläisille jaetaan puolustusvoimien hiihtovälineet, lumipuku ja sissipipo. Hiihtomarssin jälkeen tarjotaan ruoka ja mahdollisuus saunomiseen.

Mikäli lumitilanteen vuoksi hiihtomarssia ei voida toteuttaa, suoritetaan tapahtuma ei voida toteuttaa, suoritetaan tapahtuma jalkamarssina.

Osallistumismaksu on 15€. Reserviläinen saa kurssista yhden rinnasteisen kertausharjoitusvuorokauden.

Ilmoittautumiset www.mpk.fi/koulutuskalenteri tai piiritoimistoon p. 0400 395 909

Lisätietoja tapahtumasta antaa kurssinjohtaja Lisätietoja tapahtumasta antaa kurssinjohtaja Sakari Hannula, p. 050 561 8224


Syyskokous Raumankarin koululla 31.10. alkoi mie-lenkiintoisella tavalla, kun esitelmän pitäjäksi oli saatu himankalainen sotahistorian asiantuntija Teuvo Tuorila. Hänen esitelmänsä keskittyi paikallisiin tapahtumiin Suo-men sodan 1808-1809 aikana Pohjanmaalla ja sen rannik-koalueella. Niin kuin aina, niin nytkin pienten rannikkokylien viattomat siviilit joutuivat kär-simään vihollisen raakuuksis-ta.Toiminnan painopistealueita

Tuleva vuosi 2019 on piirin 24. toimintavuosi, ja eräs sen ydintehtävistä on paikallis-yhdistysten toiminnan tuke-minen. Nytkin piiri myönsi Pyhäjärven Reserviupseeriker-hon majan kattoremonttiin 300 euron avustuksen. Muita pai-nopistealueita ovat mm. maan-puolustuskoulutuksen to-teuttaminen MPK:n kautta, reserviläisurheilutoiminnan edistäminen ja kilpailujen, kuntoliikunnan ja testauksen järjestäminen. Myös aatteellis-ta maanpuolustus- ja veteraa-nityötä tuetaan. Pohjanmaan Maanpuolustaja -lehteä toimi-tetaan edelleen omana jäsen- ja järjestölehtenä.Järjestötoiminnan eteen panos-tetaan nykyisiä jäseniä aktivoi-malla ja kannustamalla jäsen-järjestöjä hankkimaan uusia jäseniä. Koko piirin alueella on tarkoitus toteuttaa erilaisia koulutustapahtumia.Taloutta ja tiedottamista

Piirin talous pohjautuu jäsen- ja lehtimaksutuloihin sekä piirilehden ilmoitushankin-taan. Nyt onkin tärkeää saada lehteen paikallisia kirjoituksia eri jäsenjärjestöiltä, samoin paikallista ilmoitushankin-taa tulee tehostaa koko piirin alueella.Piiri haluaa hyödyntää oman Pohjanmaan Maanpuolustaja -lehden roolia tiedottamisessaja varsinkin jäsenyhdistysten ja paikallisosastojen toimin-nan sekä koulutustapahtu-mien esittelyssä. Lehti halu-

taan pitää mielenkiintoisena julkaisemalla siinä erilaisia asiantuntijakirjoituksia sekä syvällisempiä sotilaalliseen ja maanpuolustukselliseen toi-mintaan liittyviä osioita, perin-neja veteraanitoimintaakaan unohtamatta. Lehti julkaistaan edelleenkin osittain kaksikieli-senä neljä kertaa vuodessa.Myös ulospäin halutaan näyt-täytyä, tiedotetaan reserviläis-toiminnasta erilaisissa messu- ja yleisötapahtumissa piirin alueella. Tiedottamista lisä-tään maakunnallisissa viesti-missä ja piirin omia kotisivuja (www.kpmaanpuolustajat.fi) kehitetään.Muuta toimintaa

Vuoden 2019 aikana järjeste-tään Pohjanmaan aluetoimis-ton ja reserviläisjärjestöjen suunnittelupäivät. Piiri on vaikuttamassa PAUHA19-har-

joituksen Kersantti/Vänrik-kipäivän järjestämisessä. On myös valtakunnallisia ja maakunnallisia maanpuolus-tustapahtumia, ja niihin tul-laan osallistumaan, samoin maanpuolustus- ja jäsenjär-jestöjen tapahtumiin, matkoil-le ja retkille. Piirin alueelta osallistutaan vielä Sotiemme Veteraanit 2019 -keräykseen ja tuetaan paikallisyhdistysten Veteraani-lähiystävätoimintaa.Ampumatoimintaa ja kunto-liikuntaa

Urheilupuolella ampumatoi-minnassa jatketaan perintei-seen tapaan järjestämällä piirin mestaruuskilpailuja ja ampu-matapahtumia. Jäsenyhdis-tysten ampujia kannustetaan osallistumaan myös ResUL:n kilpailuihin, ja muutenkin py-ritään tehostamaan ja aktivoi-maan kilpailutoimintaa.

Piirin tasolla järjestetään seu-raavat mestaruuskilpailut: ampumahiihto, pistooliam-pumahiihto, SRA-ammunta, pienoiskivääri, pienoiskivää-riampumasuunnistus, palvelu-sammunta, ruutiaseet, pistoo-liampumajuoksu ja suunnistus, sotilasaseet, perinneaseet, kaksoishirvi ja ilma-aseet. Kil-pailijoita tuetaan osallistumis-maksuissa ja matkakuluissa ResUL:n kilpailuihin osallis-tuttaessa. Tuloksia ja kuvia kilpailuista halutaan ennen kaikkea Pohjanmaan Maan-puolustaja -lehteen, näytään myös omalle väelle!Kuntoliikuntapuolella jäseniä kannustetaan osallistumaan liikuntatapahtumiin ja järjeste-tään kuntotestaustilaisuuksia. Em. tilaisuuksien ja tapahtu-mien järjestämisessä kannattaa toimia yhdessä paikallisten ur-heiluseurojen kanssa. Jokaisen reserviläisen kannattaa tutus-tua ja käyttää sähköistä kun-tokorttia, siihen löytyy linkki piirin kotisivulta!Syyskokouksen päätöksiä

Toimintasuunnitelma vah-vistettiin hallituksen esittä-mässä muodossa, myös jä-sen- ja lehtimaksut tullaan pitämään ennallaan. Vuoden 2019 talousarvio vahvistettiin taloudenhoitajan laskelmien-perusteella. Kun budjetissa eriteltyjä kuluja saadaan kar-sittua ja tulopuolella päästään tavoitteeseen, niin piirin talous kohenee ja saavutetaan lasket-tu positiivinen tulos, n. 700 euroa. Piirin toiminnantarkas-tus tapahtuu Heikki Kipon joh-dolla ja hallituksen jäsenmäärä säilyy entisenä, 1 + 8 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajisto jatkaa samana vielä tulevan vuoden, eli pj. Christer Eriks-

son, 1. vpj. Sami Salmu, 2. vpj. Rauno Hauta-aho ja 3. vpj. ja urheiluvastaava Seppo Ruotoistenmäki. Kari Autio, Johan Irjala, Jari Myllymäki, Eero Muhonen ja Sami Pok-ki jatkavat hallituksen muina jäseninä. Keski-Pohjanmaan piirin edustajina RUL:ssa jat-kavat Myllymäki, Salmu ja Ruotoistenmäki, ja Reservi-läisliitossa Hauta-aho.

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri syyskokousti Himangalla

Historia voi olla paitsi julmaa, niin myös värikästä. Sen todisti kokousesitelmän Suomen sodasta 1808-1809 pitänyt himankalainen sotahistorian harrastaja Teuvo Tuorila.

Kuva: Jouko Liikanen

Puheenjohtaja tarvitsee nuijan, sen järjesti Jari Myllymäki piirin ja samalla syyskokouksen puheenjohtaja Christer Erikssonille. Kuva: Jouko Liikanen

Teksti: Jouko Liikanen

Talousavion yksityiskohdat mietityttivät kokousyleisöä, mutta hyväksyntä oli yksimieli-nen. Kuva: Eero Muhonen

Suomen sota Himangan näkökulmasta

Tilsitin tapaamisessa Venäjän keisari Aleksanteri I lupasi Napoleonille taivuttavansa Ruotsin mukaan Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Aleksanteri ei halunnut sotaa eikä uskonut, että sitä edes tar-vittaisiin. Kuningas Kustaa IV Adolf ei kuitenkaan taipunut painostukseen, joten lupauk-sensa pitääkseen Venäjä aloitti sodan ja yllättäen vielä keskel-lä talvea helmikuussa 1808.Ruotsin taktiikka oli vetäy-tyä hallitusti talven aikana ja odottaa jäiden sulamista, jotta apujoukkoja voidaan laivata Suomeen. Etelässä piti pitää hallussa vahva Viaporin lin-noitus. Perääntyminen kävi kuitenkin niin vauhdikkaasti, että huhtikuussa vihollinen oli edennyt jo Siikajoelle asti. Toukokuussa vielä Viapori an-tautui täysin yllättäen. Seuraa-vassa kerron vähän laajemmin sodan tapahtumista Himangal-la, sillä paljon sattui täälläkin.

Tragedioita HillilässäHuhtikuun alussa Himangalle saapuneet venäläiset jättivät suhteellisen vahvan osaston tänne. Se majoittui Sepän ta-loihin. Ryhmä sotilaita suun-tasi alemman upseerin johdol-la Hankoseen. Sieltä ei ollut paettu: vain talon paras hevo-nen, Iso Musta, oli piilotettu tavattoman matalaan lammas-navettaan. Vetojuhdan oli pitä-nyt laskeutua polvilleen, jotta se oli mahtunut oviaukosta sisälle. Vihollinen kuitenkin havaitsi jäljet maassa ja löysi jalon eläimen.Venäläiset jatkoivat ryöstelyä Sämpilän puolella. Lähestyvän kevättulvan vuoksi Lestijoen yli vievä silta oli jo purettu pois. Aikansa mekastettuaan rannalla venäläiset karauttivat ratsunsa jokeen. Vastarannalla ”Matti-faari” uhkasi halkais-ta kirveellä sotilaiden kallot, mutta hänet taltutettiin hel-posti. Sämpilässä hevoset oli piilotettu metsään. Kun tallis-ta löytyi vain nuori varsa, se sai venäläiset irvistelemään. Elintarvikkeiden pakko-oton jälkeen sotilaat jatkoivat Saa-renpäähän, missä tapahtui ”täydellinen ryöstö”.Kinareella rohkea isäntä meni aitan nurkalle nähtyään venä-läisten saapuvan. Sieltä hän löi ensimmäistä tulijaa kan-gella päähän. Sotilas kuoli välittömästi ja muut pakenivat paikalta. Ruumis haudattiin jokiahteeseen. Tapahtuman todenperäisyys varmistettiin 1917: kaivauksessa löydettiin ihmisen luut, sotilaspuvun jäännöksiä, kannukset ja kan-ki!Myös Silakan talosta hyö-kättiin pienen vihollisjoukon kimppuun. Yksi kasakka jäi paikalle. Hän puolusti hevos-taan ja itseään taitavasti sa-pelilla, kunnes Iso-Matti sai sysättyä sotilaan maahan. Pian hänkin oli hengetön! Sotilas peitettiin läheiseen rämeeseen, joka sai sen vuoksi nimen Kankiräme.

Kun venäläisten päällikkö sai tiedon asiasta Sepällä, hän repi hiuksiaan ja sadatteli, sillä häneltä oli tapettu paras ratsumies. Upseeri uhkasi läh-teä kostoretkelle hävittämään koko Hillilä maan tasalle. Se jäi aikeeksi, sillä sotaonni oli kääntynyt: Siikajoella ja Re-vonlahdella tappion kärsineet venäläiset vetäytyivät. Himan-galtakin venäläiset perääntyi-vät pääjoukon mukana pois.Toukokuun alussa venäläisten omavaltaisuudet olivat muu-toinkin lisääntyneet. Lestijo-kisuulla särjettiin kannuslai-sen Mikko Tokoin terva-aitan ovi ja sieltä anastettiin jahdin purje, kompassi ja pieni rau-takanuuna. Puusaareen, jonne oli kerääntynyt jonkin verran pakolaisiakin, vihollisen opas-ti ”petturi-Juho” Ainalin suun-nasta. Rehua ja elintarvikkeita menetettiin Puusaaressakin.Lohtajan, Himangan ja Kala-joen alueella noin 200 – 300 talonpoikaa, renkiä ja itsellistä tarjosi apua ylipäällikkö Klin-gsporille. Aseina heillä olisi ollut vain seipäitä, puukkoja ja jonkin verran rihlattuja hyl-kipyssyjä, mutta ylipäällikkö ei lämmennyt sissisodalle. Hankoseen asettunut sotilas-karkuri Kekki kuitenkin yritti organisoida vastarintaa. Muis-tiin ovat jääneet hänen komen-tonsa ”levikkää” ja ”tryykät-hän”. Kekki asettui torppariksi Hankosen takamaille, ja eräs vainio sai nimen hänen mu-kaansa.

Toteutumaton Himan-gan taistelu

Ruotsin pääarmeija asettui 7.5.1808 alkaen Siikajoen ja Himangan välille. Huollon on-gelmat ja hevoskärryjen puute pitivät joukot lähinnä Himan-gan tasalla kesäkuun puolivä-liin asti. Samaan aikaan saatiin masentava tieto, että apujouk-koja Ruotsista ei ollut tulossa. Omin voimin voisi kyllä hyö-kätä. Otto Henrik von Fieandt lähtikin Himangalta 200 Rau-talammin komppanian soti-laan kanssa Lestijoen viertä sisämaahan päin. Onnistuneel-la koukkauksella vihollisen

varastoja tuhottiin Perhossa, mikä sai kenraali Rajevskin vetäytymään Kokkolasta, jon-ne Klingspor puolestaan siirsi 2. ja 3. prikaatinsa. Himangal-la asemat otti 4. prikaati.Oravaisten taistelu käänsi sotaonnen jälleen Venäjän hyväksi. Perusvarusteista oli pulaa, huomattava osa mie-histöstä sairasti ja johdon it-seluottamus horjui, mutta Ve-näjänkin armeija oli väsynyt. Niinpä Lohtajan pappilassa solmittiin syyskuun lopulla välirauha. Ruotsin armeijan oli vetäydyttävä Lestijoen taakse ja venäläisten jäätävä Lohtaja-joen eteläpuolelle.Himangalle asettui kolme pataljoonaa Porin rykmentis-tä ja pataljoona Pohjanmaan rykmentistä, Hillilään kolme pataljoonaa Turun läänin ryk-mentistä ja pataljoona Uu-denmaan läänin rykmentistä. Korvaukseksi jämtlantilaisten kotiuttamisesta kuningas siir-si tilalle kenraalimajuri von Vegesackin komentamia väst-manlantilaisia. Ensimmäinen pataljoona nousi maihin 11.9. Vaasan pohjois-puolelle ja noin kymmenen päivää myöhemmin toinen pa-taljoona rantautui Himangal-le. Kun täältä siirrettiin myös haavoittuneita Ruotsiin, mah-dollisesti jopa 2 500 sotilasta kulki sodan aikana Himangan sataman kautta.Himangalle ruvettiin raken-tamaan heti puolustusasemia. Entiselle Himangan ja Loh-tajan rajan lähistölle Ora-vakorpeen ja Haraniemeen rakennettiin tykkipattereita ja valleja, joista käsin hyök-kääjän ryhmitykset voitaisiin saada sekasortoon. Kun syk-syllä vesi nousi vielä silloisille pelloille, kulku-uria oli varsin rajallisesti. Näkyvyys varmis-tettiin katkomalla puut rinnan korkeudelta kirkolta Harmaa-lan aukiolle ja Velhonperälle asti.Pääpuolustusasema sijaitsi nykyisen kirkonkylän alueel-la. Taloista määrättiin mies ja hevonen viikoksi vallitöihin ja tietenkin terveet sotilaat, joita marssitettiin lokakuises-

sa räntäsateessa Kannuksesta lisää. Kun ruotsalaiset jupi-sivat tyytymättöminä lapion varressa, päällikkö lohdutti heitä, että sunnuntaina miehet saavat tavata Himangan kau-niita neitoja kirkossa. Sotilaat eivät todellakaan pettyneet nä-kemäänsä!Kirkon luo tehty varustus peittyi lopullisesti uuden seu-rakuntakodin alle 1969. Toni Heikkilän talon eli entisen apteekin tienoolle nousi vah-va tykkipatteri ja vielä kol-mas ”linnake” Mäntyperän suuntaan ”Pikkupatterille”. Nykyisen pururadan varressa olevan suuren siirtolohkareen ”Vahtikiven” päällä päivysti vartiomies. Uusi silta rakennettiin Lesti-joen yli, mikä oli sata metriä nykyistä ylempänä entisen padon, ”tammen”, kohdalla. Lähemmäksi jokisuuta pohjan puolelle sillan suojaksi sijoi-tettiin kaksi kanuunaa. Vasen sivusta suojattiin vielä hakka-uksilla ja lisäksi vihollista voi-tiin häiritä ja harhauttaa tykki-veneillä. Minskissä syntynyt ratsuväen upseeri Faddei Bul-garin hämmästeli, että Himan-galla oli rakennettu ”todellinen linnoitus.” Välirauha päättyi lokakuun lopulla. Siksi oltiin valmiina: luntut paloivat Himangalla

kolme päivää ja yötä, jotta tykkien ruuti voitaisiin sy-tyttää välittömästi. Ruotsin ylipäälliköksi nostettu iäkäs vapaaherra af Klercker tiesi Sandelsin menestyksestä Kol-jonvirralla. Silti hän pelkäsi saarroksiin jäämistä niin pal-jon, että omien pettymykseksi ja rynnäkköön valmistautu-neen vihollisen suureksi häm-mästykseksi Klercker määräsi joukkonsa perääntymään lau-kaustakaan ampumatta. ”Nurjalla mielellä” lähteneet joukot polttivat mm. Rauman-karin sillan, mutta venäläiset rakensivat nopeasti tervalato-jen hirsistä uuden tilalle. Sen arkkuja oli nähtävissä vielä 120 vuotta myöhemminkin Uunilan rannassa. Marras-kuun ensimmäisenä päivänä kenraali Kamenski nostatti armeijansa henkeä Himan-galla julistamalla: ”Olemme alkaneet taistella ja taistelem-me loppuun asti!” Venäläiseen sotajoukkoon tarttui ”iloinen uljuuden henki” ja se vastasi: ”Ahkeruus on ilomme.” Heitä eivät enää estäneet tien yli kaa-detut murroksetkaan.

Elämä häiriintyiPakko-otot alkoivat jälleen. Pahiten kärsivät rantamaantien varren kylät. Mainittakoon silti esimerkkinä Iso-Pahkalan tila, josta vietiin 11. marraskuuta kuusi tynnyriä perunoita, kaksi hevosta, kaksi lehmää, kaksi hiehoa, härkä, 13 lammasta ja 20 tynnyriä nauriita. Katast-rofi talolle, vaikka heille ehkä myöhemmin maksettiin korva-uksia.Sotajoukkojen jäljiltä tiet ja sillat olivat kurjassa kunnossa. Pahempaa oli kuitenkin likais-ten sotilaiden levittämät kuu-meet ja punatauti. Kuolleisuus peräti nelinkertaistui vuonna 1808. Poikkeustilanne jatkui seuraavan kesän alkuun asti. Taudit eivät katsoneet säätyä – jouluaattona menehtyi Hi-mangan pappi ja kuolema vieraili lukkarinkin perheessä. Vanhassa seurakunnassa vihit-tiin vain kolme paria. Yllättäen Iso-Pahkalasta Tuomas Juhon-poika ei siirtänyt häitään Liisa Särkilän kanssa. Eipä ihme,

että vuonna 1809 syntyi lapsia kolmanneksen normaalia vä-hemmän. Himankalaisten ruotusoti-laiden tappioita ei tunneta. Todennäköisesti useimmat heistä kuolivat jossain vai-heessa tauteihin. Voitokkaasta venäläisarmeijastakin sairaus verotti miehiä. Potinojan talon tienoolla Rautilassa heitä me-nehtyi kolme. Kylän kivikkoi-seen maahan oli vaikea kaivaa hautaa syvälle. Myöhemmin sotilaiden pää-kallot taisivat katsella väkeä talon takan päältä. Lopulta noin 1950 August Potinoja päätti kaivaa luiden jäännök-set ja viedä ne polkupyörällä salaa siunattuun maahan. Puhe vainajille oli lyhyt: ”Nouskaa sitten ylös, kun muutkin!” Sa-maan aikaan laivuri Pöyhtäri rauhoitti Ison patterin alueen Oravakorvesta.

Teksti ja kuvat: Teuvo Tuorila

Lohtajan pappila, missä välirauha solmittiin. Täällä Klingsporilla oli käytössään kamari, jonne hän majoittui yhden yön ajaksi.

”Vahtikivi” on lähellä Himangan urheilukenttää. Tämän siirtolohkareen päällä vartija tähysti venäläisten asemien suuntaan.

http://www.kpmaanpuolustajat.fi


Juhlallisuudet aloitettiin Kaar-lelan sankarimuistomerkiltä kello 11.10. Seppeleiden las-kua seurasivat muistopuheet, ja puhallinorkesteri säesti pai-kalla veisatut virret. Kunni-avartiossa seisoivat Juha Möt-tönen ja Christer Eriksson.Tauon jälkeen osasto siirtyi kaupungintalon edustalle Ko-tirintamanaisten muistomer-kille, missä suoritettiin myös seppeleen lasku muistosanoi-neen. Autokillan edustajina toimivat Risto Klemola ja Martti Juvonen.

Matka jatkui, vuorossa pysäh-dys Jääkärimuistomerkillä ja sieltä kohti Mannerheimin au-kiota, missä suoritettiin jälleen seppeleen lasku. Kunniavarti-joina edustivat ryhdikkäät Esa Virtanen ja Marko Luokkala. Seuraavana tulivat vuoroon JR 27:n muistomerkki ja Lot-ta-patsas. Entisen suojelus-kuntatalon edustalla laskettiin seppeleet asianmukaisine juh-lallisuuksineen. Kunniavar-tiotehtävää hoitivat Olli-Matti Airola ja Pasi Parkkila.Keskipäivä oli nyt ohitettu,

ja talvisen auringon säteiden saattamina osasto siirtyi Ma-rian sankarihaudoille pääjuhlaan. Lippulinna saapui juhlal-lisesti haudoille soittokunnan tahdittamana. Ohjelma jatkui puheilla ja seppeleiden las-kuilla tavalliseen tapaan, lau-lut ja soitot sävyttivät hartaan tilaisuuden. Sankaripatsaalla vartioivat ryhdikkäästi Ol-li-Matti Airola, Pasi Paasila, Esa Virtanen ja Marko Luok-kala.Kun talvinen aurinko laski metsän siimekseen, ti-laisuus päätettiin perinteiseen Maamme-lauluun.

Yhteislaulu kaikui mahtavana tyynessä illassa, melkeinpä siinä kyynel vierähti poskelle. Auringon kultaamaan Marian kalmistoon oli saapunut yl-lättävän paljon kansaa, koko tilaisuus tuntui ihan erilaiselta, mihin tavallisesti oli totuttu.Tämä päivä oli entistäkin mer-kityksellisempi, koska kau-punginjohtaja Stina Mattila esikuntineen oli mukana tilai-suudessa. Heille nöyrät kiitok-set ja hyvän joulun toivotuk-set, oli ilo olla seurassanne!

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET KANTA- KOKKOLASSA

Hedersvakterna / kunniavartio Hanner & Sandelin. Bild/kuva: Cecilia Holmström Hedersvakterna / kunniavartio Sand & Härmälä. Bild/kuva: Cecilia Holmström

Likt förra året deltog en grupp beväringar från Nylands Brigad som bildade tillsammans med reservister fankolonn i Jakobstad under Johan Irjalas ledning. Viime vuoden tapaan Pietar-saaren tilaisuuteen osallistui joukko Uudenmaan Prikaatin varusmiehiä, jotka muodos-tivat yhdessä reserviläisten kanssa lippurivistön Johan Irjalan johdolla. Bild/kuva: Cecilia Holmström

Pedersören ja Pietarsaaren kunnianosoitukset 6.12.2018

Kuvat ja teksti:

Eero Muhonen

Upseeriylennykset 6.12.2018 Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

Majuriksi:PARKKONEN Jari Antero MustasaariSANDSTRÖM Kaj-Erik VaasaSUOMINEN Janne Seppo Ta-pio YlivieskaKapteeniksi:LOUKE Topi Tapio VaasaSUOKKO Harri Juhani VaasaYliluutnantiksi:NIKKOLA Sami Juhani VaasaTIKKANEN Raimo Eerik Yli-vieskaLuutnantiksi:BYSKATA Leo Erik Samuel KruunupyyMALVISTO Marko Tapani HalsuaMUJUNEN Jani Juhani KruunupyySEPPÄLÄ Jouni Antero YlivieskaTOPPINEN Anton Johan Ed-vard VaasaÖSTMAN Michael Karl Gus-tav Pietarsaari

Seuraavat MPK Pohjan-maan maanpuolustuspiirin sitoutuneet kouluttajat on ylennetty 6.12.2018:

Yliluutnantiksi :Mikko Bildo,luutnantiksi:Riku Harju,vänrikiksi:Hannu Kalapudas,ylivääpeleiksi:Kai Koskela, Johannes Paasikivi,ylikersantiksi:Tommi Rönkkö kersantiksi:Mika Tuomola sekäalikersantiksi:Maria Luodes.

Pohjanmaan aluetoimis-ton päällikön ylennykset 6.12.2018:

Ylivääpeliksi:Koskela Kai Mikael KokkolaPaasikivi Yrjö Johannes KokkolaVääpeliksi:Haasiomäki Osmo Anselmi LestijärviHautala Pasi Kalevi VeteliYlikersantiksi:Berg Vesa Tapio PietarsaariHohenthal Jani Martti KokkolaKivelä Miikka Simo Antero KokkolaLuomala Jari Tapani KaustinenNoponen Jussi Matias KokkolaSalonen Pekka Juhani ToholampiKersantiksi:Ahlö Victor Ulf Peter LuotoFraktman Mikko Petteri KokkolaLeppiniemi Karri Kalevi KokkolaMatkala Matias Alexander PietarsaariMäkelä Timo Pekka KokkolaOhtonen Jani Matti Antero KokkolaOjala Jaakko Aukusti KokkolaPakkala Antti Tapani KokkolaPesonen Marko Kalevi KannusSiniluoto Jaakko Petteri KokkolaStenberg Per Johannes Kokkola

Ylennykset ja huomionosoitukset

Sundström Anders Simon LuotoTervo Keijo Tapio KokkolaKorpraaliksi:Sipinen Petri Ilmari Alfred KokkolaVallsten Tom Kristian Vil-helm Pietarsaari

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto-Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2018

Vääpeliksi:Filppula Antti Martti Juhani YlivieskaYlikersantiksi:Terho Ilpo Jalmari NivalaKersantiksi:Rautakoski Teemu Henrik KalajokiKorpraaliksi:Eero Sampo Henrikki HaapajärviHerranen Jarno MikaelYlivieskaPietikäinen Marko Tapio HaapajärviYlirajajääkäriksi:Arovainio Sami-Petteri HaapajärviRönkkö Risto Sakari Haapajärvi

Koko maanpuolustus-piirin puolesta läm-pimät onnittelumme ylennetyille!

Jani Pikkarainen on toiminut MPK:ssa eri tehtävissä jo 17 vuo-den ajan. Hän on toi-minut koulutuspäällik-könä vuodesta 2010 alkaen. MPK:n organi-saatiouudistuksen yh-teydessä, nopean muu-tosvaiheen aikana hän otti vuonna 2016 vas-tuulleen piiripäällikön tehtävän Pohjanmaan maanpuolustuspiirissä.

Pikkarainen on arvos-tettu piiripäällikkö, joka on rakentanut mo-lemminpuolista luot-tamusta sekä esimies-tensä että alaistensa kanssa. Hän on saanut säännöllisesti erittäin positiivista palautet-ta toiminnastaan niin muulta henkilökunnal-ta, MPK:n vapaaeh-toistoimijoilta, puolus-tusvoimien edustajilta kuin muiltakin sidos-ryhmiltä.

Vasemmalta: Vuoden viestijä 2018 Olli Alho, Vuoden kouluttaja 2018 Hanna Kela ja Vuo-den toimihenkilö 2018 Jani Pikkarainen. Kuva: MPK/Miia Iivari

MPK:n Vuoden toimihen-kilö 2018 Jani Pikkarainen

Keski-Pohjan-maan Maanpuo-lustajien Piiri ry:Kultainen ansiomitaliPetri Ahola Haapajärven Res UpsJukka Kuoppala Haapajärven Res UpsJan-Erik Backlund Pietarsaaren seudun Res

Hopeinen ansiomitaliJouko Tuura Haa-pajärven Res UpsRolf Bäckström Pie-tarsaaren seudun Res

Pronssinen ansiomitaliPontus Blomqvist Pietarsaaren seudun ResEvert Rönnqvist Pietarsaaren seudun Res

Reserviläisliitto

Kultainen ansiomitaliKai Nyman Jari Myllymäki Kokkolan Res UpsKlas Prest Kokkolan ResAntti Wall Kannuksen Res

Hopeinen ansiomitaliJussi Rytkönen Kokkolan Res UpsJani Sepponen Pietarsaaren seudun Res

Pronssinen ansiomitaliHenri Leppänen Kannuksen Res

Suomen Reser-viupseeriliittoHopeinen ansiomitaliTimo Karvonen Haapajärven Res Ups

Pronssinen ansiomitaliJouni Liuska Haapajärven Res UpsJari Marjakangas Haapajärven Res Ups

LIITTOJEN JA PIIRIN HUOMIONOSOITUKSIA 6.12.2018

Vaasan koulutuspaikan vuoden kouluttajaa ei valittu, sen sijaan Riku Harjusta tuli Pohjan-maan maanpuolustus-piirin Vuoden koulutta-ja 2018. Vuoden toimija 2018 Vaasassa oli Pasi Lindroos.

Vaasassa MPK:n kuksan ansiokkaasta toiminnasta saivat: Joni Rantala, Jari Hel-kaharju, Esa Makko-nen ja Olli Juntunen.

Kokkolan koulutuspai-kalla MPK:n rautaisen ansiomitalin saivat: Jo-han Irjala, Juho Jänkä ja Henri Leppänen Kokkolan koulutuspai-kan vuoden kouluttaja 2018: Christer Eriks-son

Kokkolan koulutus-paikan vuoden toimija 2018: Sanna Hakkio

MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin huomionosoitukset


Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019

Asianajotoimisto Kari Autio


Deep Shine Oy


Esa Huuhka Oy


Kaappiasennus Esa Honkala


Tmi Jari Myllymäki


Jouko Liikanen


Kari Kalliokoski


Kartim Timo Vähätalo


Kiinteistömaailma


Kokkolan Autovälitys Oy


Kokkolan Kuvatiimi Ay


Kokkolan Tilausliikenne Ky


Oy WB-Auto Ab


ATK Lillhonga Oy

Joulutervehdykset

Piirin ilma-asekilpai-lut Ylivieskassa

Ilma-aseiden piirin-mestaruuskilpailut re-serviläisille järjestet-tiin 1.12. Ylivieskassa, Rahkolan koulun ra-dalla. Osanottajien määrä on ollut laske-maan päin, eikä kivää-risarjaan ilmaantunut yhtään kilpailijaa. Pi-tääkö olla huolissaan? Missä ovat nuoret kisaajat?

Tulokset:

Pistooli Y-60 1.Keijo Kunelius, Nivalan Reserviläiset 346

Pistooli Y-70 1. Esko Pylväs, Ylivieskan Reserviläiset 342 2. Eino Mehtälä, Nivalan Reserviupseerit 313

Pistooli Y-80 1. Reijo Turpeinen,Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset 317


Sami Salmu

Merkkipäivät 2019

Reserviläisliitto ry50 vuotta Perttula Markku Tapio 17.2. Kannuksen Reserviläiset RyMyllykangas Janne Rainer 25.2. Kälviän Reserviläiset RyMetsäranta Mikko Tapani 9.3. Kälviän Reserviläiset RyLassila Kenneth 31.3. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyAnttila Jouni Antero 3.4. Pyhäjärven Reserviläiset RySarajärvi Kimmo Juhani 7.4. Ylivieskan Reserviläiset RyHuhta Harri 8.4. Kälviän Reserviläiset RyJuola Jukka Pietari 19.4. Kalajoen Reserviläiset Ry.Hassila Martti Ilmari 24.4. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RySilvennoinen Jaki Pentti Matias 30.4. Kokkolan Reserviläiset RyKarjula Seppo Kalervo 4.5. Sievin Reserviläiset RyKerola Jari Pekka 7.5. Kalajoen Reserviläiset Ry.Huotilainen Sirpa Satu Maarit 3.6. Kalajoen Reserviläiset Ry.Hakkio Ari 5.6. Kälviän Reserviläiset RyHalonen Jarmo 14.6. Pyhäjärven Reserviläiset RyHyppönen Mika Antero 29.6. Kälviän Reserviläiset RyKoskela Kai Mikael 2.7. Kokkolan Reserviläiset RyNikula Jukka 5.7. Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset RyKangasvieri Mika Tapio 5.8. Kannuksen Reserviläiset RyNiemi Keijo Sakari 21.8. Pyhäjärven Reserviläiset RyTylli Ira 22.8. Kokkolan Reserviläiset RyKautiainen Janne 30.8. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyNiemi Marko Jouko Tapani 5.9. Kälviän Reserviläiset RyViitasalo Jaakko Sakari 5.9. Sievin Reserviläiset RyNyman Stefan 6.9. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyVirkkala Juha Henrik 6.9. Ylivieskan Reserviläiset RyUusikartano Petri Juha 10.9. Sievin Reserviläiset RySjö Guy Peter 14.9. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyEriksson Christer 28.9. Kokkolan Reserviläiset RyHuumonen Jukka 19.10. Kokkolan Reserviläiset RyMiekkoja Simo Kalevi 24.11. Kälviän Reserviläiset Ry 60 vuotta

Korpiaho Reijo Oskari 20.2. Perhon ReserviläisetHelander Rolf 27.3. Nivalan Reserviläiset RyJussila Juhani Antero 7.5. Kannuksen Reserviläiset RyRuotoistenmäki Seppo Matti 1.6. Pyhäjärven Reserviläiset RyJouppi Jyrki Eino Antero 17.6. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyReinikainen Arto Tapani 18.6. Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset RyLahdenperä Reijo 25.6. Kalajoen Reserviläiset Ry.Yliaho Ahti 28.6. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyHelander Jouni Kalervo 9.7. Nivalan Reserviläiset RyHäggblom Sune Torolf 17.7. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyPassoja Merja 19.7. Kokkolan Reserviläiset RyKukkonen Asko Pekka 20.10. Nivalan Reserviläiset RyHarju Jorma Aulis 23.10. Perhon ReserviläisetNiva Reijo Antero 6.11. Kälviän Reserviläiset RyMäenpää Onni 25.11. Nivalan Reserviläiset Ry 70 vuotta

Turpeinen Keijo 1.1. Kälviän Reserviläiset RyYlisuvanto Osmo 5.2. Pyhäjärven Reserviläiset RyNynäs Jarl Henning Valdemar 16.2. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyAppelgren Lauri Arthur J 28.2. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyIsopahkala Heikki 6.3. Kalajoen Reserviläiset Ry.Laurila Esko Juhani 18.4. Evijärven Reservinaliupseerit RyKuivaniemi Eero 30.4. Kälviän Reserviläiset RyRahkola Pauli 11.5. Kalajoen Reserviläiset Ry.Mäkelä Mauno Antero 19.6. Kälviän Reserviläiset RySaarela Onni Juhani 12.7. Ylivieskan Reserviläiset RyPekkala Erkki 25.7. Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset RyMuuttola Kalle Sakari 25.8. Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset RyKattilakoski Mikko 28.8. Kannuksen Reserviläiset RySuvanto Sauli Antti Olavi 23.9. Kalajoen Reserviläiset Ry.Wideman Leo 30.10. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset RyMarjakangas Eero 7.11. Ylivieskan Reserviläiset RySantaholma Teuvo Antti 5.12. Kalajoen Reserviläiset Ry.

75 vuotta Kivelä Jukka 20.3. Perhon ReserviläisetPuikko Asko Toivo 3.4. Kälviän Reserviläiset RyNynäs Bror Dage 8.4. Kokkolan Reserviläiset RyMäkelä Erkki Sakari 28.4. Kälviän Reserviläiset RyLaapotti Antti Arvo 29.4. Ylivieskan Reserviläiset RyKivistö Matti 9.7. Kokkolan Reserviläiset RyLepistö Lauri 29.8. Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset RyManninen Esko Matti 31.8. Kalajoen Reserviläiset Ry.Lehtomäki Lauri 4.10. Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset RyUunila Pekka Antero 28.10. Kalajoen Reserviläiset Ry.Jakola Esko 5.11. Kannuksen Reserviläiset RyKankaanpää Heikki 9.12. Sievin Reserviläiset RyVuohtoniemi Markku 11.12. Pyhäjärven Reserviläiset Ry 80 vuotta Lehtonen Ilkka Kalevi 25.3. Kalajoen Reserviläiset Ry.Rahja Yrjö Heikki 2.5. Kalajoen Reserviläiset Ry.Yli-Norppa Seppo Johannes 5.9. Kannuksen Reserviläiset RyJunnikkala Veikko 22.10. Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset RyAhola Väinö 28.10. Pyhäjärven Reserviläiset Ry 85 vuotta Kuuttinen Pentti Samuel 20.8. Kokkolan Reserviläiset Ry 90 vuotta Sinioja Onni 6.3. Pyhäjärven Reserviläiset RyEskola Toivo Urho 4.6. Kokkolan Reserviläiset Ry Suomen Reserviupseeriliitto ry

50 vuotta

Kivelä Marko Juhani 6.2. Kokkolan Reserviupseerit RyAiriola Olli-Matti 9.3. Kokkolan Reserviupseerit RyValikainen Esko Juhani 10.3. Kalajoen Res.Ups.Kerho RySavolainen Sami 24.3. Nivalan Res.Ups.Kerho RyKarikumpu Mika Juha Olavi 1.9. Nivalan Res.Ups.Kerho RyHuumonen Jukka 19.10. Kokkolan Reserviupseerit RyMäkinen Markku Juhani 26.10. Nivalan Res.Ups.Kerho Ry 60 vuotta

Haapanen Jarmo 13.1. Nivalan Res.Ups.Kerho RyPietilä Jarmo Sakari 13.1. Kälviän Res.Ups.Kerho RyRahja Pekka 2.2. Kalajoen Res.Ups.Kerho RyRuokoja Esko 13.5. Kälviän Res.Ups.Kerho RyTuura Markku Heikki 28.5. Kalajoen Res.Ups.Kerho RyKananen Keijo Antero 30.5. Pyhäjärven Res.Ups.Kerho RyAhola Kari 2.6. Haapajärven Res.Ups.Kerho RyPeltoniemi Pirkka Veli 23.10. Kokkolan Reserviupseerit RySalmela Pasi Seppo Johannes 3.12. Kokkolan Reserviupseerit Ry 70 vuotta Laukka Eino Vilhelmi 5.2. Kokkolan Reserviupseerit RyValtanen Kari 27.4. Nivalan Res.Ups.Kerho RyJylhä Jouni Mikael 12.6. Kalajokilaakson Res.Ups.Kerho RyGummerus Heikki Juhani 5.8. Kalajoen Res.Ups.Kerho RyVoltti Heikki J 28.8. Sievin Res.Ups.Kerho RyKuoppala Jukka Antti 4.9. Haapajärven Res.Ups.Kerho RyOjala Seppo 6.9. Kannuksen Res.Ups.Kerho RySaari Esko J M 14.10. Kalajokilaakson Res.Ups.Kerho RyTörmä Markku Tapani 1.11. Kannuksen Res.Ups.Kerho Ry 75 vuotta Tattari Terho 24.2. Kokkolan Reserviupseerit RyLatukka Juhani Antero 20.4. Kalajoen Res.Ups.Kerho RySaksman Jarmo Ensio 28.4. Pyhäjärven Res.Ups.Kerho RyHukari Veijo 20.6. Kokkolan Reserviupseerit RyLehkonen Veikko Matias 1.11. Kalajokilaakson Res.Ups.Kerho RyJukantupa Mauri Uolevi 10.12. Perhonjokilaakson Res.Ups.Kerho RyPerander Kari Antero 31.12. Kokkolan Reserviupseerit Ry 80 vuotta Oja Reijo 9.1. Toholammin Res.Ups.Kerho RyJalander Paavo Juho Fredrik 2.2. Toholammin Res.Ups.Kerho RyVerronen Harri 16.3. Kalajoen Res.Ups.Kerho RyOksanen Niilo Tapani 27.5. Kokkolan Reserviupseerit RyPaularanta Allan 27.8. Nivalan Res.Ups.Kerho RyIsokangas Pauli Juhani 26.12. Kalajokilaakson Res.Ups.Kerho Ry

85 vuotta

Tiainen Keijo Alvar Tapio 11.5. Haapajärven Res.Ups.Kerho Ry

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA Joulukuu 201820

Pohjanmaan Maanpuolustaja onKeski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry:n, Autojoukkojen Keski-Pohjanmaan Kilta ry:n, Österbottens Försvarsgille - Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf:n, Vaasan Maanpuolustusnaiset ry:n sekä Keski-Pohjanmaan Meripuolustajat ry:n yhdistysten tiedotus- ja jäsenlehti.Talousasiat: Rauna Hauta-aho P. 040 581 [email protected]. Paino: Botnia-Print Oy, Kokkola

POHJANMAANMAANPUOLUSTAJA

Päätoimittaja: Jouko Liikanen P. 044 558 [email protected]

Aineistopäivät:Talvisodan päättyminen ............ 13.3.Marskin syntymäpäivä ................. 4.6.Haminan rauha 1809 ................. 19.9.Itsenäisyyspäivä ......................6.12.

OSOITTEENMUUTOKSET

RES: (09) 4056 2040 [email protected]

RUL: (09) 4056 [email protected]

Autojoukkojen Kilta:Ari Olli 050 375 [email protected] Maanpuolustusnaiset:Raija Koivisto 040 518 [email protected]

Österbottens Försvarsgille:Ilkka Virtanen 050 537 [email protected] Meripuolustajat:Jari Kivioja 050-5311463

Heinähommia

”SA-kuva”

No sehän ol sitte jo heinäkuu ja minnuunki alokkaaseen oli alakanu muovautua semmo-nen terve kyynisyys, mikä on yks sotamiehen suurimpia hy-vveitä.Se meijän veäpel, se Lohva-ri, käski rivissä nostoo kättä pystyyn, kuka joskus on ollu heinee tekemässä. Pakkas hu-vittammaan: en elläessän ollu kotona muuta tehnykkää kun heinee, paitsi tietysti paskoo talavet ajanna ja sitte sitä hei-nee. Sotilaan luontaenen ep-päelys heräs, että mihinkäpä tämä käennosto soattas johtoo, viimesellä kerralla se vei ruo-kalan kellariin pottuja siivoo-maan. Riskeerasin ja nostin. En arvanna, että siitä seoroes kunnon kesäloma!Kävi ilimi, että meitä lähtis oa-musella viemään kuorma-auto Yli-Iihin ja meijän homma ol jelepata sotainvaliitien heinä-töessä. Sepä tuntu mieleiseltä, tuttua hommoo kaokana heit-timien vastinlevyistä ja Paju-lan pelloesta, missä ei timotei peässy heilimöemään. Kolo-men päevän kuivamuona rep-puun ja telttapatja kaenaloon, työpuku, kenttälakki ja saap-paat. Kysyttävvee? Ei tarvinna veäpelin opastusta ykskää. Ja niin sitä lähettiin.Tultiin perille, mäntiin joesta yli ja alikessu toppuutti au-ton. Se komenti meitä kolome viimmesintä lavalta alas, osotti jokitörmässä seisovata vana-hoo punasta moalaestalloo ja sano, että sinneppä sitte ilimot-

taotumaan, palluukyyti tulloo kolomannen päevän iltana. No myöhän mäntiin ja tervehit-tiin ja het haesto, että ol tultu mukavaan paekkaan. Emäntä keitti kahvit ja sano, että ompa mukava, kun on talossa toas poekia, omat kun on Volvon tehtaalla ruunuja tienoomassa. Isäntä naoroo hissuttel ja asen-ti työmiestupakkia holokkiin. Toenen käs ol ranteesta poekki ja tynkee ol halakastu kyynäs-peätä kohti niin, että siinä ol semmonen hanko. Se sano sen olovan tupakin sytytykseen,

kirves siinä ei pysy.Mäntiin pellolle. Siinä ol nii-tettynä kaks pientä sarkoo ja lato vieressä. Ne sarat oes akka hammeella peittännä ja myö kysyttiin, että tässäkö koko rojekti, ei kun seipäälle voan! Isäntä toppuuttel ja sano aoringon tehneen kuivatustyöt, haravilla kun kassaotta, niin pistetään lattoon. Nyt alako hirmunen urakoenti ja arvel-tiin, että muutamaan tuntiin on tämän huushollin heinät tuulen suojassa. Voan milläpä ajetaan heinäkasat perille? Minä olin

kotona pannu uskoni ja toevo-ni Setoriin ja Kuusamon poijat Majoriin. Isäntä käski ottoo räöstäsalta kaks pitkee aesan vahvusta riukua ja sano, että tässä on hänen raktor. Ne on sapilaat ja ne kun laettaa nätis-ti rinnakkain ja polokoo heinä-kasan niijen selekään ja ukko molempiin päehin, niin tietää timotei kyytiä soavasa. Ja niin-hän siinä kävi, että syönnille männessä heinä ol tehty ja oviaokko pönkätty umpeen.Emäntä meijät syötti ja keit-ti ötäkät kahvit ja isännältä

soatiin pöllitupakit. Siinä ol rantatörmälle jeännä lastenlap-silta pystyyn ruotsalaenen ku-polteltta ja siihen soatiin lupa majottua. Pantiin reput sisälle ja pesseövyttiin joessa. Pika-nen lähitievustelu tuotti usko-mattoman tuloksen. Melekein vastapeätä tien toesella puolen ol Ossuusliike ja sen kylessä keskikalijapaari. Ajatus pan haokkomaan henkee, kaks päevee rokulia, paari vieressä ja kaoppa, telttaretki jokitör-mällä aoringon helteessä ja laene liplattaa. Jotenki siinä tul

mieleen tutustua paremmin sii-hen Yli-Iin pahheijen pessään. Jeätiin outtamaan etemmälle männeitä poekia. Ja rupeshan niitä lappamaan, kuka pyörällä, kuka kuka mopetilla, kaokasimmat isän-tien raktoreilla lavat täönnä nuutuneita työmiehiä. Ne ol järkiään joutunna issoehin tal-loehin, missä seivästä ol lyöty pystyyn ja hankoo heilutettu. Isännät ol jeännä niittämään uutta luokoo, kun entiset ol nyt seipäällä taekka vietynä leväl-tään lattoon. Moni lähti aeka-si poes nukkumaan ja katteos lankes raskaana sinne paariin tupakinsavun ylle, kun myö sanottiin, että meijän talossa se on heinä tehty. Ja semmosta Ropinsonin elä-mätä myö sitte vietettiin kaks päevee siellä, emännälle an-nettiin lihapurkit ja se keittel meille lihapottua. Syötyä hi-lipastiin tien toeselle puolelle ja poekaen karavaani soapu aekanaan toesena iltanaki. Ko-lomannen päevän iltana lähet-tiin pallaelemmaan. Myö pan-tiin Kuusamon poekaen kans etusormi suuhun ja näötettiin kärsiviltä. Vastattiin ihimettel-lyyn, että ei sitä kestä monen päevän pajatson pelluuta luja-kaan sormi.Se on tuo vahingonilo moali-man kaonehin ilo.Vanaha kapteeni

Kertšinsalmen tapahtumat marraskuun lopussa olivat taas osoitus siitä, miten puolustus-politiikassa kaiken avain on usein se, että ylipäätänsä olet paikalla. Venäjän laivastolla on suuri määrä taistelualuksia, huippumoderneista fregateista aina Kirov-luokan taisteluris-teilijöihin, mutta kun Venäjän joukot ensimmäistä kertaa avoimesti tulittivat ukraina-laisjoukkoja, tapahtumien kes-kipisteessä olivat kevyet par-tioalukset, hinaajat ja pieni rahtialus.Samalla kansainväliset kriisit ovat yhä monimuotoisempia, ja ilmiöt kuten erikoisjouk-

kojen käyttö “harmaassa vai-heessa” tulevat yhä useammin esiin. Merivoimille tämä tuo omanlaatuiset haasteensa, kos-ka samalla kun alusten suori-tuskyvyt nousevat, alusten ja toimipisteiden määrät vähe-nevät. Samalla palkatun hen-kilökunnan määrä aluksissa nousee, mikä myös syö varoja.Pohjanmaan rannikolla seu-raukset ovat nähtävillä - rauhan aikana täällä ei Merivoimia tai meriaiheisia kertausharjoi-tuksia paljon näe. Toisaalta saaristo tarjoaa ainutlaatuisia haasteita ja mahdollisuuksia Puolustusvoimien alueelliselle toiminnalle. Viranomaisapu,

pääsääntöisesti Rajavartiolai-tokselta, korvaa osittain alus-ten puutetta, mutta toisenlaista osaratkaisua ollaan nyt raken-tamassa MPK:n ja Sinisen re-servin kautta.Kokkolassa on nykyään MP-K:n omistama ja Keski-Poh-janmaan Meripuolustajat ry:n käyttämä linnakevene, m/s Halkokari (ent. L-105). Käyt-tötarkoitukset ovat pitkälti samat kuin mitä aluksella oli Merivoimien palveluksessa. Rauhan aikana aluksella kou-lutetaan sotilasveneenkuljet-tajia, suoritetaan partiointi- ja sektorivalvontatehtäviä, kul-jetustehtäviä, sekä annetaan

viranomaisapua muille viran-omaisille. Poikkeusolosuhteis-sa kuljetus ja partiointi Puolus-tusvoimien alaisuudessa ovat päätehtävät. Vaikka kotisata-ma on Kokkola, venettä käyt-tää myös MPK:n Perämeren meriosasto, jonka päätoimipis-te on Oulussa.Toiminta perustuu täysin Me-rivoimien laatimiin ja käyttä-miin sotilasmerenkulkuohjei-siin. Näin ollen m/s Halkokari voi tarvittaessa helposti toimia yhdessä Merivoimien sotilai-den ja muiden alusten kanssa, ja on myös mahdollista kou-luttautua sotilasveneenkuljet-

tajaksi ilman mitään esitietoja (myös vaikka varusmiespal-velu olisi suoritettu Maa- tai Ilmavoimissa). Toimintaan voi helposti tutustua tulemalla mukaan ylimääräisenä kansi-miehenä, jonka jälkeen erilai-set koulutuskokonaisuudet ovat mahdollisia, esimerkiksi ko-nemestarin tai venepäällikön pätevyydet. Jos asia tuntuu tär-keältä, niin on myös mahdol-lista liittyä Keski-Pohjanmaan Meripuolustajien jäseneksi, mikä on erittäin hyvä tapa tu-kea m/s Halkokarin toimintaa.

Teksti: Robin Häggblom

Kuva: Jouko Liikanen

Meripuolustus on mahdollista myös vapaaehtoisin voimin

m/s Halkokari

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA - asiakas.kotisivukone.com · Ja voi asettua pai-menten rinnalle, vaikka...

Documents

Transcript of POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA - asiakas.kotisivukone.com · Ja voi asettua pai-menten rinnalle, vaikka...