Äänesi arvoisen ehdokkaan tuntomerkit

JALAT: Tukevasti maassa. Tuntevat vaikuttamisen reitit eduskunta- talossa ja puoluetoimistossa, sekä tietysti omalla alueellamme Hämeessä.

SYDÄN: Sykkii perheelle, ystäville, yhteisille asioille ja parhaille ratkaisuille.

HARTIAT: Kantavat annetun

vastuun - vähän enemmänkin

– tunnollisesti ja ilolla.

SUU: Selkeä ja vakuuttava ulosanti, kyky perustella kantansa. Och samma på svenska, in English, en français und auf Deutsch.

SILMÄT: Kyky erottaa olennai-

set asiat ja nähdä pidemmälle kuin

yhden vaalikauden päähän.

KÄDET:Tekemään tottuneet.

Tarvittaessa tarttuvat vaikka talikkoon.

NENÄ: Haistaa vaikuttamisen paikat sekä kasvun ja

kehittämisen mahdollisuudet.

KORVAT: Asioihin perehtyminen onnistuu hyvin, kun on malttia pysähtyä kuuntelemaan toista ihmistä.

HIUKSET: Päässä ovat pysyneet, harmaita aavistus, mutta niinhän sitä elämän tuulissa tuppaa tulemaan.

87 PIRJO ALIJÄRVI

TYÖTÄ USEAMMALLE

YRITTÄJÄ- TURVA

OMAIS- HOITO

ANTTI RINNE

S. 2 S. 2 S. 3 S. 3 www.alijärvi.fi

Lue sisäsivuilta Pipan ajatukset:

Reilu, rohkea, uusi

Häme

2

Maailmaa voi muuttaa – tarvitaan vain rohkeita ihmisiä

”Olen oppinut tuntemaan Pirjon asioihin perehtyvänä ja luotettavana toimijana, jolta löytyy myös huumorin pilkahdus sopivissa tilanteissa.”Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri

Tasa-arvo on rakennettu hyvin syvälle suomalaisten arvoihin. Olemme aina halunneet, että

yhteiskunta kohtelee ihmisiä tasaver-taisesti ja että hedelmät jakautuvat oikeudenmukaisesti. Tämän periaat-teen allekirjoittavat varmasti myös lähes kaikki eduskuntapuolueet.

Tällä hallituskaudella taloudelliset ajat ovat tarkoittaneet vaikeita pää-töksiä. SDP on silti pitänyt huolta kaik-kein heikko-osaisimmista esimerkiksi nostamalla perusturvaa 100 eurolla. SDP sai myös läpi eläketulovähennyk-sen korotuksen, mikä helpottaa pie-nillä eläkkeillä elävien asemaa.

Tiukassa taloustilanteessa lasku maksatetaan herkästi ihmisillä, joilla on huonoimmat mahdollisuudet puo-lustaa omia oikeuksiaan. Päättäjien tehtävä on huolehtia siitä, että näin ei tapahdu. Siksi päättäjien arvoilla on merkitystä.

Kun välttämättömiä sopeutustoi-menpiteitä tehdään, SDP edellyttää, että talkoisiin osallistuvat myös yh-teiskunnan vahvimmat ja hyväosai-simmat. Niiden, joilla on leveämmät hartiat, tulee kantaa suurempi taakka. Se on oikeudenmukaisuutta.

Yhteiskunnan vauraimpien puoles-tapuhujat jaksavat syyllistää tavallisia ihmisiä talouden ongelmista – ja vaa-tia lisää etuoikeuksia itselleen, uhata maastamuutolla tai yritystoiminnan siirrolla ulkomaille.

Ahneudella ei ole rajoja, ellemme me niitä yhdessä aseta.

Taloudellista kasvua, toimeliaisuut-ta ja uskoa tulevaisuuteen ruokkii se, että emme anna tuloerojen kasvaa ja

että tavallisten keski- ja pienituloisten ihmisten ostovoima paranee. Heidän rahansa menevät kotimaiseen kulu-tukseen, eivät veroparatiiseihin.

Kohti tasa-arvoa työmarkkinoillaTyömarkkinat ovat epätasa-arvoiset sukupuolten osalta. SDP on tehnyt paljon työtä samapalkkaisuuden eteen. Mutta toistaiseksi emme ole saavuttaneet riittävän hyviä tuloksia.

Esitän, että tulevalla hallituskaudel-la, mikäli SDP on mukana hallitukses-sa, ongelmaan pureudutaan vihdoin niin, että perusteettomat erot todella poistuvat. Yksi tehokas keino on, että valtio asettaa tavoitteen osaksi tule-vaa palkkaratkaisua.

Kun nyt nostamme palkkatasa-arvon yhdeksi politiikan kärkitavoitteeksi, emme lepää ennen kuin tämä työ on saatettu päätökseen ja naisen euro on yhtä kuin miehen euro. Samalla taval-la kuin taistelimme maahan 8-tunnin työpäivän tai maksuttoman peruskou-lutuksen, taistelemme nyt maahan palkkatasa-arvon.

Tahto tasa-arvouudistuksiin lähtee työmarkkinajärjestöistä. Mutta allevii-vaan, että mikäli SDP on hallituksessa, tasa-arvouudistuksille asetetaan pork-kana. Tasa-arvo palkkauksessa ja reilut työehdot tarkoittavat tuntuvampaa vastaantuloa hallitukselta.

Tämä on tarjous, josta pidämme kiinni.

Antti RinneSDP:n puheenjohtaja

Koulutus takaa työtä!

Koulutuksesta on puhuttu viime kuukausina paljon. Sietääkin puhua. Olemme tulleet oppi-

mistuloksissa alas hälyttävällä tahdilla. Kansainvälisen Pisa-tutkimuksen, mut-ta myös kansallisen arvioinnin, tulok-sissa näkyy peruskoulun osaamistason lasku kaikilla osa-alueilla.

Suomalaisten lasten ja nuorten into käydä koulua on heikkoa ja tälläkin on vaikutusta oppimistuloksiin.

Janakkalassa vanhempien huoli nou-si otsikoihin ja kirjoituksiin oppimate-riaalien osalta. Harmia ei aiheuttanut niinkään se, että joissakin aineissa kirjoja ei ole. Barrikadeille noustiin sen takia, että osalla lapsista on nyt vanhempien ostamat kirjat – toisilla ei. Samalla luokalla opiskellaan vierekkäin erilaisilla materiaaleilla. Eriarvoisuu-den kasvu lähtee arjen asioista.

Peruskoulu luotiin aikanaan toteut-tamaan tasa-arvoa; turvaamaan hyvä osaamistaso kaikille vanhempien va-rallisuuteen katsomatta. Tavoitteena oli saada pieni kansakunta koulutettua menettämättä ketään vähääkään kyn-nelle kykenevää opetuksen ulkopuo-lelle. Peruskoulu on alkutaipaleeltaan 1960-70 –lukujen taitteesta lähtien

onnistunut tavoitteessaan loistavasti. Sen ansiosta Suomessa on maailman osaavin aikuisväestö. Olemme kuiten-kin menettämässä tätä menestystä.

Suomi on noussut huonoista ajoista aina osaamisellaan. Työllisyyttä on lisätty huolehtimalla osaamisesta. Nyt koulutukseen on jouduttu tekemään säästöjä ja jäljet alkavat näkyä myös oppimistuloksissa.

Opettajat kantavat vastuuta oppi-mistuloksista niukkenevilla resursseilla. Koulun arjen ja opetuksen suunnitte-lun ohella heidän pitäisi kyetä hankki-maan lisää koulutusta itselleen uuden teknologian vaatimusten matkatessa yhä syvemmällä lasten ja nuorten ja koko toimintaympäristön päivittäiseen toimintaan. Työelämään siirtyvä ei voi enää välttyä digitalisaatiolta. Eväät pitäisi saada koulusta.

Kehityksen kärkeen palataksemme meidän on huolehdittava opettajien osaamisesta ja jaksamisesta ja mah-dollisuuksista täydennyskoulutukseen. Pilvenpiirtäjänkin rakentaminen aloi-tetaan pohjatöistä. Joskus avain me-nestykseen on hyvin yksinkertainen.

RakennusliitonTurenginOsasto 195 rytukee Pirjo Alijärven vaalityötä. www.ookk.fi

Yksin yrittäjiä, itsensä työllistäviä henkilöitä on yhä enemmän. Heidän turvansa työttömyyden

tai yritystoiminnan hiljaisen kauden osalta on heikko. Yrittäjien sosiaali-turvaa on parannettava. Yrittäjän per-heenjäseniä ei saa jättää turvaverkon ulkopuolelle, jos he joutuvat työttö-miksi.

Yrittäjän sairastuessa omavastuuaika on tällä hetkellä neljä päivää. Omavas-tuuaika on lyhennettävä neljästä yh-teen päivään, jotta myös yrittäjä saisi sairauspäivärahaa heti sairastumispäi-vän jälkeen.

ALV-alarajaa tulee nostaa, jotta voi-daan helpottaa pienimpien yritysten toimintaa. Alarajan nostamisessa on tehtävä selkeät laskelmat siitä, mihin alaraja on järkevä asettaa ja mihin liikevaihdon rajoihin huojennusalue

Yrittäjällekin perustoimeentulotulee määritellä, jotta lainsäädännössä toteutuu oikeudenmukaisuus.

Tarvitsemme uusia yrittäjiä, jotka in-nokkaasti lähtevät kehittämään toimin-taansa. Yrittämiseen ryhtyminen on helppoa, mutta yritystoiminnan ylläpi-täminen, kehittäminen ja kasvattami-nen eivät sitä ole. Aloittavan yrittäjän taivalta on tuettava ja siihen on roh-kaistava. Yksi käytännön keino tähän olisi mahdollistaa työttömän henkilön kohdalla yritystoiminnan aloittami-nen siten, että ensimmäisen vuoden ajan voisi saada työttömyyspäivära-haa. Tällä tavalla perustoimeentulo olisi turvattu ja tuoreella yrittäjällä olisi rauha kehittää myyntiään yrityksen alkutaipaleella.

Politiikka on tärkeää – koulutusta, terveydenhoitoa, liikenneväyliä, sosiaaliturvaa ja ympäristöä koskevat asiat mahdollistetaan tai estetään poliittisilla päätöksillä.

3

Omaishoito – merkittävää inhimillistä työtä Tasa-arvoinen tuki varmistettava

Työtä useammalle

Tuhansia elämäntarinoita, yksi-kään ei ole toisensa kaltainen. Voimakkaat vuosien työn, arjen

ja juhlan muovaamat rutiinit muuttu-vat ja elämänpiiri rajautuu eri tavalla kuin paljon puhuttuina ruuhkavuo-sina. Tärkeän ihmisen hyvinvointi ja hoiva muodostavat arjen keskiön.

Sain merkittävän etuoikeuden tu-tustua omaishoitajan arkeen. Nämä lämminhenkiset ihmiset avasivat minulle oven kotiinsa. Mies oli tehnyt maittavat aamupalat valmiiksi itselleen ja vaimolleen. Tottuneesti hoidettujen aamutoimien jälkeen kävimme yhdes-sä pöytään. Mittausten ja aamulääk-keiden jälkeen aamupala jo maittoi molemmille.

Mietin aamulla heidän kotiaan kohti ajaessani olevani tunkeilija heidän arjessaan. Lämmin vastaanotto ja kah-vipöydän ääressä käytävä reipashenki-nen keskustelu poistivat tuon tunteen välittömästi. Aamuisessa pohdinnassa käytiin läpi verotusta, tukimuotoja ja jaksamista, sekä hoitajan että hoidet-tavan. Keskustelussa nousi esiin syvä huoli huomisesta - mitä sitten tehdään, jos jommankumman terveydentila ei sallikaan hoivaa ja huolenpitoa koto-salla?

Tämän arvokkaan hoivan tarjoami-sessa tulisi kaikkien olla Suomessa ta-sa-arvoisessa asemassa. Omaishoidon taloudellisen tai toiminnallisen tuen

Työttömyys on kaikkinensa vaka-vin yhteiskunnallinen ongelma. Se on myös suurin eriarvoisuut-

ta lisäävä tekijä. Pitkittyvässä korkean työttömyyden ajanjaksossa muhii pommi. Vaikka markkinat lähtevät vetämään ja työllisyysaste nousuun, eivät työmarkkinoiden ulkopuolella pitkään olleet henkilöt pääse työelä-mään kiinni ilman merkittäviä työky-kyä, kuntoutusta, sosiaalipalveluja ja koulutusta tukevia palveluja.

Suomessa oli vuoden alussa tilas-tojen mukaan noin 320 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä noin 90 000 on pitkäaikaistyöttömiä. Työttömyyden jatkuessa korkeana on kyettävä muut-tamaan jäykkiä toimintatapoja myös lyhytaikaisten työtehtävien vastaan-ottamiseksi.

Nykytilanteessa lyhytaikaisen työn vastaanottaminen saattaa tarkoittaa työttömyysturvan maksuun katkoa, joka tuottaa pitkän jakson ilman minkäänlaisia tuloja. Työn vastaanot-tamisen tulisi kuitenkin olla mahdol-lista ilman riskiä perustoimeentulon vaarantumisesta. Tähän tulee kehit-tää joustavampi malli.

Olennaista työllisyyttä hoidettaessa on huomioida työttömänä olevien henkilöiden yksilöllinen tilanne, olemassa oleva osaaminen, mahdol-lisuus kouluttautua, terveydentila, jne. Työttömänä oleminen ei tarkoita siirtymistä yhdeksi numeroksi suures-sa massassa. Jokaisella on osaamista, työkokemusta, unelmia uudesta ja tavoitteita elämälle.

Joustavampaa työllisyyspolitiikkaa tarvitaan tulonsiirtojen lisäksi myös varsinaisten työmahdollisuuksien lisäämiseen. Tällainen mahdollisuus voisi olla vaikkapa jatkaa ketjua, jossa lääkäreiltä on siirretty sairaan-hoitajille joitakin tehtäviä. Sairaan-hoitajilta puolestaan voi siirtää joita-kin tehtäviä lähihoitajille. Ehkä pian olemme valmiita siirtämään lähihoita-jilta joitakin tehtäviä edelleen vaikka-pa järjestöille, joiden kautta voimme työllistää innokkaita henkilöitä ulkoi-lemaan vanhusten kanssa, lukemaan heille ja auttamaan ruokailussa.

Tämäntyyppistä työn uudelleen järjestelyä on tehtävä järjestelmälli-sesti ja yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. Palkkojen polkemiseen ei pidä lähteä. Tekemätöntä työtä on kuitenkin maailma pullollaan ja nyt on aika ratkaista miten työtä voidaan järjestellä siten, että sitä riittää use-ammalle.

määrä ei saisi olla kiinni asuinpaikasta. Hoitoa tarvitsevalla henkilöllä tulisi olla aina oikeus sopimusomaishoi-toon, jos sen edellytykset täyttyvät. Vastaavasti omaishoitajalla tulee olla subjektiivinen oikeuden hoitopalkki-oon ja vapaaseen.

Työelämän tulee myös kyetä jous-tamaan tarpeen mukaan omaistaan hoitavan työntekijän kohdalla, jotta voidaan turvata jaksaminen sekä työssä että hoivan tarjoamisessa. Kyse on merkittävästä inhimillisestä ja kansantaloudellisesta toiminnasta. Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 mil-joonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa.

SARLIN RACE TEAMTekniseen asiantuntijuuteen panostava

moottoriurheilun monitoimitalo.www.sarlinraceteam.fi

Leirejä • Retkiä • Kerhoja

www.hameennuoretkotkat.fi/janakkala

Kauneushoitola Minna AaltonenKirkkotie 5-7, Tervakoski

p. 050 596 3183www.kauneushoitolaminnaaaltonen.fi

Luota itsesi SKY-kosmetologin käsiin

–20 vuoden kokemuksella palveluksessasi!

Hoito ja hoiva eivät saa missään elämänvaiheessa olla kiinni lompakon paksuudesta.

Laadukkaan koulutuksen puolesta on taisteltava – lähtökohtien tasa-arvo luo lapselle ja nuorelle mahdollisuuden. Oikeus tehdä kykyjään vastaavaa työtä on ensiarvoisen tärkeää sekä ihmisen että yhteiskunnan näkökulmasta – palkansaajana ja yrittäjänä.

Tasa-arvosta pitää tehdä totta – koulussa, työssä, ihmisten välillä.

YHTEISKUNTAA PITÄÄ RAKENTAA NIIN,

ETTÄ KESKIÖÖN MAHTUU IHMINEN.

4

TYÖ

2012– SDPOhjelma- ja työryhmäkoordinaattori

2004–2012 KiipulasäätiöProjektisuunnittelija / asiakkuuspääl-likkö

2003–2004 Seutukeskus Oy HämeJohdon assistentti, palkkahallinnon kehittämistehtävät

1997–2003 Hämeen ammattikorkea-koulu

Vastuuopintosihteeri, kansainvälisten asioiden sihteeri

1991–1996Leikkaaja, koneenhoitaja, pakkaaja, ravintolatyöntekijä, kassatarjoilija

YRITTÄJYYS

2014–SolepolarKehitysyhteistyökonsultointi, hanke-toiminta

2010–2012 Women’s Concept Agen-cy # 1 (WCA One)

Hanketoiminta, viestintä, kehitysyh-teistyö

2009–2014 Kahvila Poikkeus OyToimitusjohtaja (kahvilan liiketoiminta tähtäsi työmahdollisuuksien tarjoami-seen nuorille ja vastavalmistuneille)

KOULUTUS

2012 Tuotekehittäjän erikoisammat-titutkinto

Hyria Koulutus Oy Tuotekehitystyöhön liittyvät tutki-mukset, tuotekehitystä tukevien menetelmien hallinta, tuotekehitystä ohjaavat menetelmät, tuotesuojaus, ympäristösuunnitelmat, immateriaali-järjestelmä.

2009 Liiketalouden ylempi ammatti-korkeakoulututkinto, MBA

Hämeen ammattikorkeakoulu Muutosjohtaminen, strateginen joh-taminen ja yhteiskunnallinen vastuu liiketoiminnassa.

2002 Liiketalouden ammattikorkea-koulu, tradenomi AMK

Hämeen ammattikorkeakoulu Markkinointi ja markkinoinnin johtami-nen, yrityksen talousjohtaminen

1997 Yo-merkonomin tutkintoa täy-dentävä koulutus

Hämeenlinnan liiketalouden ja tieto-tekniikan instituuttiKansainvälinen markkinointi, kan-sainvälinen toimintaympäristö, ulko-maankaupan tekniikka, johtaminen ja taloushallinto

1993 Yo-merkonomiHämeenlinnan liiketalouden ja tieto-tekniikan instituutti

1989 YlioppilasTurengin lukio

LUOTTAMUSTOIMET

1997–2000Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan jäsen

2001–2011Kunnanhallituksen jäsen (SDP), varapuheenjohtaja 2003–2006

2001–2011Kunnanvaltuuston jäsen (SDP)

2009–2012Maakuntahallituksen jäsen

2004–2008Maakuntavaltuuston jäsen

2014–Janakkalan Osuuspankki, hallintoneu-voston jäsen

Tähän mennessä tapahtunutta

Sinulle, joka etsit äänesi arvoista ehdokasta: ota rohkeasti yhteyttä ja tule juttelemaan kiertueella tai vaikka kauppareissulla!

pirjo.alijarvi@sdp.fi puh. 050 574 2620 www.alijärvi.fiVoit tukea vaalikampanjaani lahjoituksella. Pienikin summa on suuri apu. Esimer-kiksi 10 eurolla saa Facebook-mainontaa viikoksi. Lämmin kiitos tuestasi!

Janakkalan SDP / Pirjo Alijärven kampanjatili / FI 2150780820160030

Olemme sitä mieltä, että Pipa on ääniemme arvoinen kansanedustajaehdokas ja yksi alueemme parhaimmista ehdokkaista:Aho Sirkka-Liisa, Aho Soini, Alijärvi Raili, Alijärvi Santeri, Forss Jarmo, Helenius Lars, Helminen Marja-Leena, Helminen Pertti, Hyttinen Outi, Ilmarinen Kalevi, Koskela Satu, Koskelin Erkki, Kovero Leena, Kurki Rauno, Laamanen Ritva, Luukkanen Kati, Löytynoja Reijo, Merisaari Antti , Merisaari Päivi, Nurminen Raija, Nurminen Susan, Nylund Aila, Nylund Piia, Pohjantähti Esa, Puhakainen Markku, Pulkkinen Petra, Puranen Liisa, Raitoharju Marja, Rissanen Titta, Rosnell-Varjo Johanna, Ruukki Oili, Salmi Heikki, Sorsa Jaana, Sorsa Veikko, Takamäki Minna, Tikkala Juha, Tujunen Helena, Tuomi-Koskelin Terttu, Vainio Jere, Vainio Sirpa, Virtanen Janne

kusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestä-jän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tar-koitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.

ÄÄNESTÄMINEN KOTONA?

Henkilö saa äänestää ennakkoon koto-naan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestys-paikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaik-kaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Tällöin hänen luokseen saapuu sovit-tuna ajankohtana kunnan keskusvaali-lautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan.

Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 7.4.2015 ennen kello 16. Kes-

Ennakkoäänestys ke–ti 8.–14.4.2015 ja vaalipäivä su 19.4.2015

ma 30.3.10–12 Oitti12.30–14 Ryttylä14.30–16.30 Tervakoski

ti 31.3.10–12 Forssa12.30–13.30 Humppila14–15 Ypäjä15.30–16.30 Jokioinen17–18 Tammela

ke 1.4.9–11 Lahti, toripäivä12–15 Lahti (Holma, Karisto, Kiveriö)18–20 Tervakoski, Seurantalo

to 2.4.10–12 Heinola12.45–14.00 Hartola14.30–16.00 Sysmä

pitkäperjantai la 4.4.

9–10 Loppi10–14 Riihimäki

su–ma pääsiäispäivät ti 7.4.

9–11 Hämeenlinnan kuukausimarkkinat

12–13 Renko (Sale)13.30–14.30 Iittala S–Market14.45–16 Hattula, Parolan S–Market16.30–17.30 Tuulos, Tuulonen

ke 8.4. 10–11.30 Hämeenkoski

12–14 Hollolan tori14–16 Kärkölä

to 9.4. 17.30– Verkatehdas, HML

pe 10.4.10–12 Asikkala, Vääksyn S–Market12.30–13.30 Padasjoki14.15–15.15 Lammi S–Market15.40–16.25 Hauho S–Market16.45–17.30 Eteläinen kyläkauppala

la 11.4.9–13 Tervakoski

su 12.4. Turenkima 13.4.

11–12.30 Loppi13–13.30 Launonen14–15 Tervakoski15.30–17.00 Riihimäki

ti 14.4. 10–13 Lahti13.30–16.00 Heinola

ke 15.4.16–18 Kauppakeskus Goodman, Hämeenlinna

pe 17.4.10–12 Hattula, Parolan S–Market12.30–13.30 Turenki14–16 Riihimäki

la 18.4. Janakkalasu 19.4. Vaalipäivä

Täällä tavataan!87