Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 2010 ... · Unionin tason prioriteetteja...
Transcript of Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 2010 ... · Unionin tason prioriteetteja...
Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma
2010–2012
KUUMA -alueella
2
SISÄLTÖ
STRATEGIATASO
1 JOHDANTO
1.1 KUUMA -yhteistyö 4
1.2 Lainsäädäntö ja laatusuositukset
päihde- ja mielenterveystyön taustalla 4
1.3 Kansalliset ja kansainväliset linjaukset 5
1.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa 6
2 SUUNNITELMAN PROSESSI 9
2.1 Prosessikaavio 9
2.2 Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat 9
3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYTYÖN NYKYTILA 10
4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT 16
5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET 17
6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 19
7 KEHITTÄMISKOHTEET 24
8 SEURANTA JA ARVIOINTI 26
3
TOIMENPIDEOHJELMA
JÄRVENPÄÄ 27
KERAVA 32
MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN 34
NURMIJÄRVI 69
TUUSULA 73
KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS 78
LÄHTEET
LIITTEET
KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO
Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (KUUMA).
Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (KUUMA -
+koko maa).
Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 15–24 -vuotiaasta työvoimasta (KUUMA +koko maa).
Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (KUUMA +koko maa).
Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta (KUUMA +koko maa).
Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (KUUMA+koko maa).
Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset 8.-9. luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet(KUUMA).
Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta (KUUMA).
Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat)
Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset (KUUMA).
4
STRATEGIATASO
1 JOHDANTO
1.1 KUUMA -yhteistyö
Keski-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 2003 sopineet seudullisesta yhteistyöstä
palveluiden kehittämiseksi ja muodostaneet Kuuma-kumppanuusohjelman, johon kuuluvat
Järvenpää, Mäntsälä, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi ja Pornainen. Sosiaali- ja
terveyspalveluissa hyödynnetään hyviä käytäntöjä sekä yhtenäisiä ja taloudellisia
toimintatapoja ja otetaan niitä käyttöön seudullisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen
kehittäminen kuuluu KUUMA -kuntien kärkihankkeisiin.
1.2 Lainsäädäntö ja laatusuositukset päihde- ja mielenterveystyön taustalla
Lainsäädäntö määrittää päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisen kuntien
vastuulle ja kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat
kunnassa esiintyvää tarvetta. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö on
koottu liitteeseen 1. Mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja
päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. Mielenterveyden ja päihteettömyyden
edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja
päihdeongelmien hoitoa on kuitenkin tärkeää kehittää yhdessä. Mielenterveys- ja
päihdepalveluiden kehittämisen tavoitteena on helposti tavoitettavat, joustavat palvelut
yhden oven periaatteella ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon
avohoitoyksiköt. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinut
kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä
kertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.
(STM 2009.)
Lisäksi on olemassa laatusuosituksia ja käypä hoito – ohjeistuksia, joilla pyritään
vaikuttamaan päihde- ja mielenterveystyön kehitykseen ja sisältöön kunnissa. Näitä ovat
mm. Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus
(2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien
5
asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhön
liittyviä käypä hoito – suosituksia on laadittu depressiosta (2004), alkoholiongelmaisen
hoidosta (2005), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008) sekä
epävakaasta persoonallisuudesta (2008).
1.3 Kansalliset ja kansainväliset linjaukset
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten ja
asiakkaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisessä.
Tulevaisuuden päihde- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä sekä
eri hallintosektoreiden, että myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoa
kehitetään siten, että perus- ja erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremmin
kuntalaisten palveluntarpeeseen. (Stakes 2008, Mieli 2009) Kansallinen Alkoholiohjelma
2008–2011 on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen (Stakes 2008.) Terveys
2015- kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinnin
lisääntymiseen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- ja
toimintakyvyn lisääntymiseen, sekä vanhusväestön toimintakyvyn paranemiseen. (STM
2001a) Nämä kaikki tavoitteet on pyritty huomioimaan myös tämän suunnitelman
tavoitteiden asettelussa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 – 2011 nostaa
yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien
välisen yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi.
Koko ohjelmaa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma,
asiakkaiden tarpeet kattavasti huomioon ottaen. (STM 2008.)
Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa Brysselissä 2008 hyväksyttiin
sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, että
mielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi ja
mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä.
Unionin tason prioriteetteja ovat masennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa ja
harrastuksissa tapahtuva nuorten mielenterveyden edistäminen, hyvä mielenterveys
6
työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen
vähentäminen. (EU 2008.)
Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassa
linjauksessa ”Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa” todetaan:" Henkisen
hyvinvoinnin esille tuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaan
taisteleminen, mielenterveystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion,
prevention, hoidon ja kuntoutuksen, pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminen
sekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovat
kaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevaisuuden mielenterveystyön kentällä" (WHO
2005).
Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopan
unionin huumausainestrategia, (Euroopan unionin neuvosto 2004.) Kansainvälisellä tasolla
päihdetyötä ohjaavat mm. seuraavat linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimiston
alkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alkoholi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvoston
suositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä (2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmät
yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi (2001/C175/01)
(Stakesin Neuvoa-antavat – sivusto.)
1.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa
Mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys on kasvavan
huomion kohde. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, mutta niihin liittyvä
työkyvyttömyys on lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja
uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein.
Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmiin liittyvät kustannukset ovat mittavia, ja
epäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta
johtuvat, ovat moninkertaiset suoriin kustannuksiin verrattuna. Työikäisten yleisin kuolinsyy
on alkoholiperäiset sairaudet. Alkoholin kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun
lopusta. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja – sairaudet ovat lisääntyneet selvästi.
Huumeiden käyttö yleistyi 1990-luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien
esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt.
7
Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet
voivat vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja siitä
aiheutuvia seurauksia sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla. Mielenterveys- ja
päihdeongelmat ovat taakka, joihin on saatava apua mahdollisimman helposti kuntalaisten
arjessa. Mielenterveys- ja päihdetyöhön sijoittaminen parantaa koko yhteiskunnan
hyvinvointia.
Avainhaasteena tällä hetkellä kunnissa on palvelujen sisällöllinen kehittäminen johon
päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma antaa hyvän välineen. Nykyisessä
taloudellisessa tilanteessa pääpaino tulee asettaa entistä enemmän varhaiseen apuun,
perusterveydenhuoltoon, potilaiden ja omaisten omaan panokseen sekä mielenterveyden
edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Toimintoja tulee kehittää potilaiden ja omaisten
tarpeista, ei organisaatioiden ehdoilla. Tärkeää on myös suunnitelma, jolla mielenterveys-
ja päihdepalvelut integroidaan entistä paremmin, koska mielenterveys ja alkoholi liittyvät
läheisesti yhteen.
KUUMA -kuntien (Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi) päihde-
ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tekeminen aloitettiin KUUMA -kuntien
päihde- ja mielenterveyshankkeen (2008–2009) ohjausryhmän ehdotuksesta. KUUMA –
sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta hyväksyi 27.2.2009 ohjausryhmän
ehdotuksen KUUMA – kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen
suunnitteluprosessista. Syksyllä 2008 päätettiin myös, että KUUMA -kunnat solmivat
kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman 2008–2011 kanssa. Vuoden 2008–2009
vaihteessa jokainen kunta nimesi päihde- ja mielenterveysyhdyshenkilöt suunnitelman
työstämiseen. Kuntien työryhmien työskentely alkoi yhteisellä koulutuspäivällä 3.4.2009.
(Liite 2.)
KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilasta tehtiin selvitys.
Nykytilaselvityksessä kuvataan indikaattoreiden valossa päihde- ja mielenterveystyön tilaa
KUUMA –kunnissa, päihde- ja mielenterveysongelmien kansallisia ilmiöitä. Lisäksi
kuvataan kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämistä ja niihin liittyviä
haasteita ja kehittämisehdotuksia. Jokaisessa kunnassa (Keravaa lukuun ottamatta)
järjestettiin työntekijöiden kuuleminen (Järvenpäässä kirjallisena). Tilaisuudessa käytiin
läpi työntekijöiden keskeiset huolenaiheet ja konkreettiset kehittämiskohteet liittyen
8
päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Kuntalaisten kuuleminen toteutettiin sähköpostin
välityksellä eri järjestöille jotka tekevät päihde- ja mielenterveystyötä. Mäntsälässä kuultiin
myös A-kiltalaisia ja Mielenterveys Kasvun jäseniä heidän kanssa keskustellen.
Kuntalaisten kuulemisosiossa on esitetty tiivistetysti yhteenveto kaikkien kuntien
vastauksista. Yhteenveto työntekijöiden vastauksista on esitetty raportissa aina jokaisen
kunnan kohdalla.
Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman kohteeksi otettiin kaikki
ikäryhmät: lapset ja nuoret, aikuiset, ikääntyvät. Jokaisessa kunnassa työryhmät
muodostettiin näiden ikäryhmien pohjalta. Kuntien työryhmien jäsenet on mainittu liitteessä
3. Suunnittelutyön ohjausryhmänä on toiminut KUUMA -päihde- ja mielenterveyshankkeen
ohjausryhmä (Liite 4).
Joissain KUUMA -kunnissa on aikaisemmin laadittu päihdestrategioita/ehkäisevän
päihdetyön strategioita, mutta mielenterveyssuunnitelmat ovat puuttuneet. Nyt laadittu
KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma on visioltaan ja
tavoitteiltaan samansuuntainen muiden kunnissa laadittujen suunnitelmien ja strategioiden
kanssa.
KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 2010–2012
tullaan viemään kunkin kunnan perusturvalautakunnan hyväksyttäväksi sekä
kunnanhallitusten ja – valtuustojen tiedoksi ja hyväksyttäväksi.
9
2 SUUNNITELMAN PROSESSI
KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman
valmisteluprosessissa on käytetty Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessimallia. Mallia on
sovellettu KUUMA -kuntiin sopivaksi. (www.pohjanmaa-hanke.fi)
2.1 Prosessikaavio
2.2 Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat
Suunnitelmaluonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle kaikissa kunnissa. Kaikissa
kunnissa suunnitelma oli myös nähtävillä kuntien www –sivuilla. Lausuntoja ja
kommentteja saapui kolme kappaletta. Virallinen lausunto on suunnitelman liitteenä (Liite
4). Kaikkiin kommentteihin on paneuduttu, ja ne pyritään ottamaan huomioon siinä
vaiheessa, kun suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan.
Lausunnoissa pidettiin positiivisena suunnitelman arvoja, visiota ja tavoitteita. Erityisesti
hyvänä pidettiin asiakasnäkökulman ottamista yhdeksi tavoitteeksi. Toisaalta
potilasjärjestöt kritisoivat sitä, että asiakasnäkökulma ei näy toimenpidesuunnitelmissa
riittävästi kaikkien kuntien suunnitelmissa. Lausunnoissa potilasjärjestöt toivoivat tulevansa
kuulluksi entistä paremmin viimeistään suunnitelman päivitysvaiheessa.
ToimeksiantoKevät 2009
Koulutus-seminaariKevät 2009
Työryhmä-työskentelyKevät-syksy2009
Suunnitelmaluonnos valmissyyskuu 2009
Lausunto-kierros 1
Lokakuu 2009
Suunnitelma-luonnos 2Marraskuu2009
Lausunto-kierros 2
Marras-joulukuu 2009
Valmis suunnitelmakuntienlausuntokierroksilleTammikuu 2010
10
3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA
KUUMA - kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut on kuvattu raportissa "Päihde- ja
mielenterveyspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet KUUMA -kunnissa".
Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden seurantaindikaattorit
on kuvattu kappaleessa 4. Tässä kappaleessa kuvataan joitakin indikaattoreita, joiden
avulla ajatellaan olevan mahdollista seurata päihde- ja mielenterveysstrategian
tavoitteiden toteutumista ja jotka kuvaavat päihde- ja mielenterveysongelmien tilaa
kunnissa tällä hetkellä.
Alkoholijuomien myynti
Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na alkoholina on valtakunnallisesti noussut
tasaisesti jokaisessa kunnassa vuoteen 2007 asti. Ennakkotietojen mukaan
alkoholijuomien myynti laski vuonna 2008 verrattuna edelliseen vuoteen kaikissa
maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta. KUUMA -kunnista Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja
Tuusulassa alkoholijuomien myynti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Keravalla,
Järvenpäässä ja Pornaisissa alkoholijuomien myynti puolestaan kasvoi edelliseen vuoteen
verrattuna (Taulukko 1).
Järvenpäässä alkoholimyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin KUUMA -kunnissa.
Tähän vaikuttanee mm se, että Järvenpäässä on määrällisesti ravintoloita enemmän, sekä
se, että muista naapurikunnista tullaan viettämään ravintolailtaa Järvenpäähän. Päihteiden
saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja
vähittäismyyntiluvan haltijoita.
Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa.(KUUMA -kunnat)2006 2007 2008
Järvenpää 9,3 9,7 9,8Kerava 7,7 8,1 8,2Mäntsälä 7,1 7,6 7,1Nurmijärvi 6,9 7,1 7Pornainen 1,7 2 2,2Tuusula 6,5 6,7 6,3Lähde: SOTKAnet 2009.
11
Koulutus, työttömyys ja toimeentulo
Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Aikaisemmat,
jo olemassa olevat ongelmat altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien
monimutkaistumisille ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata jo alkaneen
lapsuudesta tai nuoruudesta, jos perheessä tai koulunkäynnissä on ollut ongelmia.
Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä.(KUUMA -kunnat+koko maa)
2006 2007Järvenpää 147,9 146,6Kerava 166,1 164,9Mäntsälä 152,9 155,1Nurmijärvi 145,2 136,8Pornainen 143,3 149,1Tuusula 150,8 151,3Koko maa 114,3 116,8Lähde: SOTKAnet 2009.
Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen
hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja
itsetuntoon. Nuorten työttömyydellä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia
nuorten mielenterveyteen. Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, usko
tulevaisuuteen alkaa helposti horjua. Tulevaisuuden uskon katoaminen näkyy
sairastavuutena ja monenlaisina elämän hallinnan ongelmina (Sauri 2009).
Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta. (KUUMA -kunnat+koko maa)
2006 2007 2008Järvenpää 6,8 5,3 5,3Kerava 3,8 3,7 4,1Mäntsälä 7,6 7,4 7,6Nurmijärvi 3,8 3,6 3,1Pornainen 3,5 3,5 3,5Tuusula 4,7 3,2 3,4Koko maa 10,6 8,9 8,8Lähde: SOTKAnet 2009.
12
Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. (KUUMA -kunnat+koko maa)
2006 2007 2008Järvenpää 29,7 29,4 26,5Kerava 20,7 24,6 20,1Mäntsälä 22,4 21,6 21,2Nurmijärvi 25,1 27,5 25,1Pornainen 32,3 24,7 24,3Tuusula 27,6 24,2 19,7Koko maa 26 24 21,4Lähde: SOTKAnet 2009.
Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta.(KUUMA -kunnat+koko maa)
2006 2007 2008Järvenpää 6,4 5,6 5,3Kerava 4,9 4,3 4,1Mäntsälä 5,1 4,6 4,4Nurmijärvi 4,3 4 3,2Pornainen 3,9 3,3 3,1Tuusula 4,4 3,4 3Koko maa 9,7 8,5 8Lähde: SOTKAnet 2009.
Lasten ja nuorten hyvinvointi
Kodin ulkopuolelle sijoitusten (Taulukko 6) taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin
lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla
olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät
muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Vaikka valtakunnallisesti ei ole
saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon
tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset viitteitä päihde-ehtoisten huostaanottojen
yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaan
vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta
aiheuttava tekijä. 13–17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli
kolmanneksessa huostaanotoista. (SOTKAnet 2009.)
13
Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.(KUUMA -kunnat+koko maa)
2006 2007Järvenpää 1,3 1,2Kerava 1 1,2Mäntsälä 0,4 0,6Nurmijärvi 0,6 0,6Tuusula 0,8 0,7Koko maa 1,2 1,2Lähde: SOTKAnet 2009.
Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, sillä lapset ja nuoret
ovat suuren osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja
kasvu on voimakasta. Näinä vuosina lapset ja nuoret omaksuvat uusia elämäntapoja ja
asenteita, jotka voivat edistää terveyttä ja toimintakykyä aikuisena (Kouluterveyskysely
2008).
Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämisen suunnitelmallisuuden ja
pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja arvioida
säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja
hyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on
mahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös
asettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi.(Kouluterveyskysely 2008.)
Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset 8.-9. luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet(KUUMA -kunnat)
Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen TuusulaKeskivaikea tai vaikea masentuneisuus %, 13 13 12 15 - 13Terveydentila keskinkertainen tai huono,% 13 19 17 17 - 15Tupakoi päivittäin, % 15 12 16 17 - 15Kokeillut laittomia huumeita ainakinkerran,% 8 7 8 9 - 8Tosi humalassa vähintään kerran kk, % 16 17 18 18 - 16Vanhemmat eivät tiedä viikonlopunviettopaikkaa, % 41 44 34 41 - 40Keskusteluvaikeuksia vanhempienkanssa, % 10 9 8 10 - 11Lähde: Kouluterveyskysely 2008.
14
Palveluiden käyttö ja kustannukset
Taulukon 8 indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta, mutta etenkin
psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen
vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta,
hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.
Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta(KUUMA -kunnat)
2006 2007Järvenpää 358,2 313,9Kerava 345,8 367,1Mäntsälä 282,9 321,2Nurmijärvi 287,3 272,8Pornainen 170,8 168,4Tuusula 365,2 298,8Lähde: SOTKAnet 2009.
Taulukon 9 indikaattori kuvaa päihdehuollon laitoshoidossa olleiden määrää suhteutettuna
koko väestöön. Alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden
vaikeusastetta kuvaa laitoshoidossa olleiden lukumäärä. On kuitenkin huomattava, että
kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista
sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei
kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten
vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen
vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla.
Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat)
2006 2007 2008Järvenpää 1,5 2,6 1,4Kerava 1,6 1,7 1,3Mäntsälä 1,4 1,7 1,5Nurmijärvi 1,8 2,2 2,8Pornainen 1,6 1,2 1Tuusula 3,2 3,2 4,3Lähde: SOTKAnet 2009.
15
Kattavaa ja vertailukelpoista "kuntamittaria", jossa päihdehuollon nettokustannukset
(Taulukko 10) olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua.
Päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät
kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain
viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset
näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon
nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty
päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi
yleisiä asumispalveluita.
Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä
vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen
tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan.
Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon
nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon
palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää
palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä
vertailukohdaksi.(SOTKAnet 2009.)
Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset.(KUUMA -kunnat+ koko maa)
2006 2007Järvenpää 19,6 26,2Kerava 19,7 21,3Mäntsälä 10,9 12,8Nurmijärvi 24,8 24,6Pornainen 5,4 4,3Tuusula 16,7 19,4Koko maa 24,4 26,3Lähde: SOTKAnet 2009.
16
4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT
VISIO
.
ARVOT
Asiakaslähtöisyys Asiakkaan äänen arvostaminen.Jokainen kuntalainen tietää, mistä tarvitessaansaa apua: palvelujärjestelmänselkeys ja palvelun oikea-aikaisuus, riittävyys jaluotettavuus
Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus edellyttää, että yhtäläisenhoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaansamojen periaatteiden mukaisesti. Oikeusasianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseenkohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta,sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä,sukupuolesta, etnisestä taustasta, kulttuurista,sukupuolisesta suuntautuneisuudestatai vakaumuksesta.
Ihmisarvo Jokaisella on yhtäläinen ja ainutkertainenihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvatinhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus jayksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutusja rehellisyys sekä tiedonsaannin, yksilönvaikuttamismahdollisuuksien jaitsemääräämisoikeuden edistäminen.
Ammatillisuus Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen onjokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossatoimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa japalvelua ei synny ilman hyvää ammattitaitoa.Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaakoskevien säännösten ja suositusten hallintaa,eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- jatyöyhteisövalmiuksia. Näitä taitoja tulee voidaylläpitää ja kehittää.
Päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti, ne ovat helpostisaatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita. KUUMA -kunnissa ehkäisevä, mielenterveyttätukeva ja päihteettömyyttä edistävä työ on tärkeää kaikissa ihmisen elämänvaiheissa
17
5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET
Tavoitteiden asettelun pohjana on käytetty strategian visiota. Tavoitteita on pyritty
tarkastelemaan kuntalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta, asiakkaan
näkökulmasta, resurssien hallinnan ja talouden näkökulmasta, organisaation suorituskyvyn
ja toimivuuden näkökulmasta ja henkilöstön näkökulmasta.
Kuntien asukkaiden terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisääminen
Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa japäihteettömyyttä edistävää työtä ja varhaista puuttumista
- alle 18 -vuotiaiden päihteettömyys
Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen
Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen
- läheisten huomioiminen palveluissa
Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästiresursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt
- painottaen perus- ja avohoitopainotteisuutta- yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa
- kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut
18
Alla on kuvattu indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko päihde- ja
mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin
kunnan matriisiin kirjataan ne mittarit, joilla seurataan kuntien työryhmien asettamia
tavoitteita.
TAVOITE MITTARI
Kuntien asukkaiden terveyden edistämisenja hyvinvoinnin lisääminen
Avohuollon tukitoimien piirissä 0-17 v % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v %
väestöstä Huostassa olleet 0-17 v % vast.ik. Nuorisotyöttömät % 15–24 v
työvoimasta Toimeentulotukea saaneet 18–24 v %
vast.ik.väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24
v % vastaavan ik. Alkoholijuomien kokonaiskulutus, litraa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti
100 % alkoholina, litraa Toimeentulotukea saaneet henkilöt
vuoden aikana, % asukkaista Mielenterveyden ja käyttäytymisen
häiriöiden vuoksityökyvyttömyyseläkettä saavat, % 16–64 vuotiaista
Huumausainerikosten määrä (Poliisintilastot)
Työttömät % työvoimasta Kouluterveyskysely
Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää,mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttäedistävää työtä ja varhaista puuttumista
Alle 18-vuotiaiden päihteidenhallussapito ja käyttö (Poliisin tiedostot)
Kouluterveyskysely
Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyönosaamisen kehittäminen
Koulutusten määrä/sisältö Henkilöstökyselyt
Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Asiakas- ja omaiskyselyt
Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelutovat tarvetta vastaavat, riittävästiresursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt
Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset Psykiatrisen laitoshoidon
hoitojaksot/1000asukasta Henkilöstön määrä suhteessa
laatusuosituksiin (sos- ja tervtoimi) Järjestökyselyt
19
6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ
Terveyden edistäminen
Terveyden edistämisen laatusuosituksissa (2006) terveyden edistäminen on määritelty
prosessiksi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita
terveyttä ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä.
Terveyden edistäminen ymmärretään terveyteen sijoittamisena sekä tietoisena
voimavarojen kohdentamisena ja terveyden taustatekijöihin vaikuttamisena. Kunnassa se
tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn
lisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen,
ennenaikaisten kuolemien vähentäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen
vähentäminen.
Mielenterveys
Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) todetaan, että mielenterveys on
hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä selviytymisen edellytys ja osatekijä. Suosituksen
taustalla on ajatus mielenterveysongelmien kehittymisestä prosessina, ja
mielenterveystyön palveluja tulisi olla saatavilla prosessin kaikissa vaiheissa: resursseja
ja osaamista tulisi suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen,
psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden
varhaiseen tunnistamiseen sekä tehokkaaseen hoitoon ja monipuoliseen kuntoutukseen.
Laatusuosituksessa todetaan myös, että mielenterveystyön haasteet koskevat monia
elämänaloja ja ovat siten terveydenhuollon lisäksi monien muidenkin alojen toimintaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee "Ehkäisevä mielenterveys kunnissa" -
oppaassa mielenterveyden seuraavasti: "Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja
muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita
ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä
kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä
20
toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Mielenterveys ei siis ole pysyvä
ominaisuus vaan tila, joka vaihtelee elämän eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin".
Ehkäisevä työ
Laadukkaan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön järjestäminen edellyttää
monialaisuutta, selkeää johtamisjärjestelmää ja riittäviä voimavaroja. Kuntien perusturvan
ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on
olennainen. Kehittämällä suunnitelmallisesti ehkäiseviä palveluja sosiaali- ja
terveydenhuollossa luodaan kuntaan se osaaminen, joka mahdollistaa myös laajemman
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen.
Ehkäisevä mielenterveystyö
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisussa (2009) on määritelty ehkäisevää
mielenterveystyötä seuraavasti. Mielenterveyden edistäminen (promootio) ja
häiriöidenehkäisy (preventio) limittyvät teoriassa ja käytännössä toisiinsa. Promootio ja
preventio eroavat kuitenkin siten, että promootion tavoitteena on suojella, vaalia ja
parantaa kaikkien kuntalaisten mielenterveyttä, kun taas preventiossa painopiste on
mielenterveysongelmien ja -häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiin
vaikuttamalla. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on
vahvistaa yksilön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä
vahvistaa yhteisön mielenterveyttä suojaavia rakenteita
vähentää tai poistaa yksilön mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä
vähentää tai poistaa yhteisöjen mielenterveyttä vaarantavia rakenteita
Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt kehittyvät yksilötekijöiden ja olosuhteiden
vuorovaikutuksen tuloksena vähitellen vaikutuksiltaan kasautuvana prosessina (nk.
vuorovaikutusmalli). Tilanne, joka lopulta näkyy oireina, kehittyy usein kauan ja
kehityskulkuun sisältyy monenlaisia yksilöllisiä ja olosuhteisiin liittyviä
tekijöitä. Ehkäisevässä mielenterveystyössä keskeisintä on ennakoida kehitystä ja estää
ongelmiin johtava kehityskulku puuttumalla sen osatekijöihin ja prosessiin mahdollisimman
21
varhain. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus muodostavat
mielenterveystyön kokonaisuuden. Ehkäisevä mielenterveystyö on toimintaa, josta
valtaosa toteutuu lääketieteellisten perustein toteutettavien mielenterveyspalveluiden
ulkopuolella. Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu muun muassa
perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa
sekä järjestöissä. Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työotteen tulee
kuitenkin sisältyä myös hoitoon ja kuntoutukseen.
Ehkäisevä päihdetyö
Stakesin (2007) julkaisemassa Ehkäisy ja hoito -oppaassa ehkäisevä päihdetyö
määritellään seuraavasti.
Ehkäisevä päihdetyö tulee nähdä laajasti hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja
elinympäristöjen luomisena. Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvät yleiseen ehkäisyyn
liittyvät tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. Sen
sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista. Ehkäisevä
päihdetyö on esimerkki alueesta, jolla terveyden edistämisen näkökulma perustuu lakiin:
sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on
ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja
terveydellisiä haittoja.
Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja
tarjontaa keinoinaan muun muassa
päihteettömien elintapojen edistäminen
päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen
päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään esimerkiksi
sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen
puuttuminen
terveystoimessa: työterveyshuollossa ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mini-
intervention keinoin
opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen
puuttuminen
22
nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen,
päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen
Ehkäisevä päihdetyö Kuuma-kunnissa
KUUMA -kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto on määritellyt KUUMA -
kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön seuraavasti:
Kuuma-kuntien alueella ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on kuntalaisten terveyden,
turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen sekä
elämänhallinnan lisääminen. Työtä toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Työn
kohderyhmä ja painopistealueet vaihtelevat kunnittain, esimerkiksi Nurmijärvellä työn
painopiste on nuorissa.
Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin: sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että
päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä
sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Kuuma-kunnissa mm. tarjoamalla päihdetietoutta
kouluissa ja oppilaitoksissa, tukemalla lasten vanhempia kasvatus tehtävässään,
antamalla konsultaatiotukea päihdeasioissa, toteuttamalla yksilö – ja ryhmämuotoista
tukea päihteettömyyden vahvistamiseksi sekä lisäämällä kunnassa toteutettavaa varhaista
puuttumista.
Kuuma-kuntien ja Hyvinkään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ovat verkostoituneet
tavoitteena mm. toteuttaa seudullisesti yhteistyönä valtakunnallinen ehkäisevän
päihdetyön viikko.
23
Päihdetyö/palvelut
Päihdepalveluja tulee päihdehuoltolain mukaan järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen
mukaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa että päihdehuollon
erityispalveluina. Yleiset palvelut ovat tärkeitä päihdeongelmien hoidossa lähipalveluina ja
siellä tarvitaan riittävää osaamista muun muassa varhaisvaiheen päihdetyöhön. Palvelut
tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluita ovat
avohuolto, laitoshuolto, kuntoutus- ja tukipalvelut (mm. asumispalvelut). (Päihdehuoltolaki
1986/41.) Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevän
päihdetyön asiakkaiksi kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustua
asiakkaan omiin ja hänen läheistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyys
ohjaa toimintaa niin päihdehoidon kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäen
mahdollisimman monipuolisesti kunnan työntekijöiden moniammatillisia verkostoja. Jo nyt
päihde- ja mielenterveystyön hoitosuunnitelmissa pyritään ennaltaehkäisystä hoitoon siten
että päihde- ja mielenterveyssuunnitelman asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden lisäksi
myös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta.
Mielenterveystyö/palvelut
Vuoden 1990 mielenterveyslaissa mielenterveystyötä ja -palveluja määritellään
seuraavasti: Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin,
toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden
mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.
Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että
elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävät
mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielenterveystyöhön
kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän
lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali-
ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). (Mielenterveyslaki 1990, 1§)
Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) nojaa mielenterveyslakiin, jonka mukaan
kuntien on järjestettävä mielenterveyspalvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin
kunnassa ja kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää (mielenterveyslaki 4§).
24
Palvelujen on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus (mielenterveyslaki 6 d §).
Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) on jäsennetty ne keskeisimmät
rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joista laadukas mielenterveystyö käytännön
kokemuksen mukaan riippuu.
7 SUUNNITELMAN KEHITTÄMISKOHTEET
Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen kohteeksi valittiin kaikki ikäryhmät: lapset ja
nuoret, aikuiset ja ikääntyvät. Jokainen kunta on määritellyt kuntakohtaiset
painopistealueensa kunkin ikäryhmän kohdalla. Kuntakohtaiset painotukset voivat erota
jonkin verran toisistaan, mutta suunnitelman ylikunnalliset linjaukset kulkevat kohti yhteistä
päämäärää. Tämä suunnitelma huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti elämänkaarensa
jokaisessa vaiheessa. Suunnitelma korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä vauvasta
vaariin. Työryhmien mielestä parasta ennaltaehkäisevää työtä on peruspalvelujen
turvaaminen sekä syrjäytymisen uhan alla olevien lasten, nuorten ja heidän perheittensä
varhainen tukeminen peruspalveluissa.
Työryhmien kehittämiskohteiden valinnan perusteena on ollut niiden toteuttamiskelpoisuus
nykyisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on ollut laatia realistinen ja konkreettinen
suunnitelma, jonka toteuttamista käytännössä voidaan myös mahdollisimman hyvin
seurata. Suunnitelman kuntakohtaiset toimenpideohjelmat mahdollistavat paikallisten
erityistarpeiden huomioimisen ja lujittavat paikallistason moniammatillista yhteistyötä.
KUUMA -kuntien yhteiset kehittämisenkohteet
KUUMA -kuntien tulevassa palveluyhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluissa
pyritään kehittämään yhteistyötä mm. yhteisen kilpailutuksen, koulutuksen, vertailun,
laatusuositusten ja yhteisten asiakaskriteerien avulla.
Koulutus
Kuntien toimenpide-ehdotuksissa nousee esille koulutuksen tarve. Kuntien on järkevää
järjestää tiettyjä koulutuksia yhdessä.
25
Yhteiset asiakaskriteerit
Laaditaan laitoshoitoon lähettämisen kriteerit.
Selviämisasema KUUMA -alueelle
KUUMA - sosiaali- ja terveysjohdon tulee ottaa kantaa päihde- ja mielenterveystyön
palvelurakennetta pohdittaessa selviämishoidon järjestämisestä päihtyneille.
Kunnat ovat esittäneet Ridasjärven päihdehoitokeskukselle lausunnoissaan, että se
kehittäisi toimintaansa tämän asiakunnan tarpeista lähtien.
Aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön yhteistyö
Keski-Uudenmaan kunnat ovat mukana suunnittelemassa hanketta missä haetaan KASTE
-rahoitusta aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteisen
asiakasprosessien ja moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi.
Hankesuunnitelmaa koordinoi Sosiaalitaito Oy.
Terveysneuvontatoiminta suonensisäisiä huumeita käyttäville
Terveysneuvonta toiminnan tarvetta suonensisäisiä huumeita käyttäville kartoitettiin
tammikuussa 2009 KUUMA -kunnissa. Kuntien vastauksista kävi ilmi, että suonensisäisten
huumeidenkäyttäjien määrää on vaikea arvioida, koska he eivät ole hoitojärjestelmän
piirissä. Kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että huumeidenkäyttäjien
määrä joko pysyy samanlaisen tai lisääntyy tulevina vuosina. Terveysneuvontatoiminnan
järjestämistä suonensisäisiä huumeita käyttäville tulee jatkaa ja ottaa se
kehittämisenkohteeksi seuraavalle suunnitelmakaudelle.
Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja kuntoutus
Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen tarvitaan
perusterveydenhuollon, päihdetyön ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tämän
potilasryhmän mukaan ottaminen seuraavan suunnitelmakauden kehittämisenkohteeksi on
huomioitava ja jatkettava jo tehtyjen suunnitelmien ja ehdotusten eteenpäin viemistä.
26
Mielenterveyskuntoutujien kotiuttaminen
Seuraavan suunnitelmakauden yhdeksi kehittämisen kohteeksi otetaan
mielenterveyskuntoutujien näkökulma. Hyödynnetään hyviä käytäntöjä (esim. Järvenpään
ACT -pilotin tuloksia).
8 SEURANTA JA ARVIOINTI
Suunnitelman seurannasta vastaa KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
neuvottelukunta. Seurantaa ja implementointia varten KUUMA -sosiaali- ja terveysjohto on
nimennyt seurantaryhmän (Liite 4) ja sille puheenjohtajan, joka vastaa ryhmän
koollekutsumisesta. Puheenjohtajana toimii KUUMA -isäntäkuntana toimivan kunnan
edustaja. Puheenjohtajana toimiva kokoaa seurantaindikaattoritiedot ja hoitaa
seurantatietojen lähettämisen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
Seurantaryhmän tehtävänä on tiedottaa päihde- ja mielenterveysstrategiasta, tukea sen
leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden
toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut
vastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle.
Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
neuvottelukunnalle. Seurantaraportti ja suunnitelman päivitys toimitetaan tiedoksi ja
hyväksyttäväksi kuntien lautakunnille. Seuranta ja suunnitelman päivitys tapahtuu
vuosittain strategia - aikana 2010 – 2012. Seuraava päivitys on 1/2011.
27
TOIMENPIDEOHJELMA
JÄRVENPÄÄ
Lapset ja nuoret
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
0-17 -vuotiaidenpsykiatristen palvelut
0-17 -vuotiaidenhoitojatkumo toimiiniin etteiväliinputoamisiatapahdu
Hoitopolkujenrakentaminen sekäpäihde- ettämielenterveyspuolelle
Valmiit hoitopolut 2010–2011Perhepalvelut
Kustannusneutraali
Päihde- jamielenterveyspotilaidenlapset
Päihde- jamielenterveyspotilaanlapset huomioidaanhoidossa
Perustetaan työryhmäPerustetaanvertaisryhmiä lapsille
Työryhmä perustettuVertaisryhmiäperustettuRyhmien määrä
2010–2012PerhepalvelutMPY
Kustannusneutraali
Terveysneuvonta:ÄitiysneuvolaLastenneuvolaKouluterveydenhuoltoOpiskeluterveydenhuolto
Varhainenpuuttuminenmielenterveys- japäihdeongelmiinneuvolassa, koulu- jaopiskeluterveyden-huollossa
1. KyselyjensystemaattinentoteuttaminenAUDITEPDSBDI
2. Depressio-koulut
Kyselyistä vuosittainsaadun tiedon arviointi
Tehtyjen kyselyjenmäärä
Kouluterveyskysely
Terveysneuvonta2011
Terveydenhoitajienmäärä suositustenmukainen, jollointerveystarkastuksetpystytääntoteuttamaanasetuksen mukaisesti
28
Nuorisotoimi
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
18 vuotta täyttäneet=nivelvaihe
Palveluidenjatkuminen jasaaminenPäihdepysäkiltä ja A-klinikalta
Kootaan verkostoPäihdepysäkin,päihde- jamielenterveysyksikönja nuorisotoimentyöntekijästä
VerkostontapaamiskerratAsiakasmäärät
Nuorisotoimi2010Päihdepalvelut
Työaika
Matalan kynnyksenpalvelut
Ei lähetteellisetpalvelut jatkuvatedelleen
HoitopolkujenlaatiminenLaaditaan lomakemissä ohjeistettumihin ohjataan
Hoitopolut tehtyAsiakasmäärätPalveluista koottu linkkikunnan nettisivuille
Nuorisotoimi2010–2011
Työaika
Palvelujen tehostaminen Toiminnassa olevatpäällekkäisyydetpoistetaan
Nykyisen Ehjäke-ryhmää vastaavan,mutta pienemmänryhmänperustaminen
Verkosto perustettu Nuorisotoimi2010–2011
Työaika
29
Aikuiset
Aikuissosiaalityö ja työllisyysyksikkö
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Aikuissosiaalityön jatyöllisyysyksikönasiakasohjaus,työntekijöiden roolientarkennus
Selkeyttää asiakasohjaustaja saavuttaa yhtenäinennäkemysTiedottamisen tehostaminenJoustavat työkäytännöt
KeskusteluYhteiset palaveritasiakaspalveluprosessinkuvantaminenTyöntekijöidenkoulutusSosiaalisenlähetekäytännönlisääminen
Prosessinsujuvuusmittarittehty
Päihde- jamielenterveystyönpalvelutAikuissosiaalityöTyöllisyysyksikkö2010–2011
TyöaikaTyön tehokkuus paraneeAsiakaspaine MPY:llä voikasvaa
Juovien tukikoti"märkäasuntola", jossatukipalveluita
Juoville päihdeongelmaisilleminimihuoltoPäihteistä johtuvanasunnottomuudenpoistaminen
Uuden palvelunperustaminen
AsunnottomienmääräPoliisinjuoppopidätystenmääräEnsiapukäyntienmäärä
KaupunginhallitusSosiaali- jaterveyslautakunta
RakennusHenkilöstöresurssit
Aikuissosiaalityön jatyöllisyysyksikönhenkilöstön päihde- jamielenterveysosaaminen
Tiedon lisääminenTyön tehostuminenParempi asiakasohjaus
Koulutus Koulutukset käytyKoulutukseenosallistujien määrä
Päihde- jamielenterveystyönpalvelutAikuissosiaalityöTyöllisyysyksikkö2010–2011
Sisältyvät yksiköidenkoulutusmäärärahoihinTarvittaessamäärärahojenhakeminenulkopuolisilta tahoilta
30
Terveyskeskus/avovastaanotto
Pitkäaikaista psyykkistäsairautta sairastavientuen ja hoidonjärjestäminen, ACT-mallin käyttöönottoonosallistuminen
Alkoholin riskikäyttäjienmini-interventioavosairaanhoidonvastaanottotoiminnassa
Luodaan malli potilaidentuen ja hoidonjärjestämiselle somaattisenhoidon osaltaavosairaanhoidonvastaanottotoiminnassa.Mallin käyttöönotto
Otetaan käyttöön mini-interventio työkalunalääkäri- jasairaanhoitajavastaanotoilla.Luodaan mallit mini-intervention jälkeisellejatkohoidolle.
Henkilökunnankoulutus, yhteistyön jkehittäminen,vastaanottotoiminnankäytäntöjen luominenja sopiminen,vastuuhenkilöidennimeäminen,seurantakäytäntöjenluominen
Henkilökunnankoulutus, käytäntöjensopiminen,seurantakäytäntöjenluominen
Kontaktien javastaanottokäyntienmäärienseuraaminen,hoitosuunnitelmienlaatiminen.
Käyttöönotonseuranta.Hoitosuunnitelmienlaatiminen mini-intervention pohjalta
Avosairaanhoidonylilääkäri jahoitotyön johtajaAikataulu:suunnittelu jatoteutus 2010,arviointi jatarvittavatpäivitykset 2011
Avosairaanhoidonylilääkäri jahoitotyön johtajaAikataulu:käytössä 2010
KoulutuskustannuksetTyöaika
Koulutuskustannukset,työaikaa suunnitteluun,ohjausmateriaalinhankinta
31
Ikääntyvät
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Yli 65-vuotiaidenalkoholin riskikäytöntunnistaminenkotihoidossa
Ikääntyneiden alkoholinkäytön riskirajattiedostetaan jaterveysriskittunnistetaan.
Jatkohoitoonohjaaminen.
Riskikäytönhuomioiminenhoitosuunnitelmassa.Henkilökunnankoulutus
Hoitosuunnitelmienseuranta
Koulutukseenosallistuminen
Kotihoidon johtaja
2010–2012
Käytetty työaika
KoulutuskustannuksetIäkkäidenriskikäyttäjienterveyden,hyvinvoinnin jatoimintakyvyntukeminen
Jatkohoito tukeehyvinvointia,toimintakyvynsäilymistä ja kotonaselviytymistä.
Tukitoimienjärjestäminen MPY:n jakotihoidon avulla
Alkoholin riskikäyttäjienmäärä MPY:ssä jakotihoidossa
Kotihoidon johtaja
Mielenterveys- japäihdeyksikön johtaja2010–2012
Liian varhaisenlaitoshoidonkustannustensäästyminen
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Mielenterveys- japäihdehoito
Päihde- jamielenterveystyönkehittämisensuunnitelma vietykäytäntöön
Tehdään aikatauluja suunnitelmakäytännöntoteutuksestasidosryhmien kanssa
Päihde- jamielenterveyssuunnitelma toimeenpantu
Mielenterveys- japäihdehoito
Kustannusneutraali
32
KERAVA
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Aikuistenmielenterveys- japäihdepalveluissa"yhden oven periaate"
Muodostetaanyhdistettymielenterveys- japäihdeavohoitoyksikkönykyisistä toimijoista.(A-klinikka, Miel -yksikkö)
Tehdäänprosessikuvaukset(nykyinen ja uusimalli).Arvioidaan uudenmallin mahdollisuudetja riskit. Uudenyksikön asiakasohjaus,lähetekäytännöt jne.laaditaan.
Koko henkilöstökokoontuu syksyn2009 aikana 4 kertaa.Kokousten välillätyöskenteleealatyöryhmä, jokaraportoi yhteisissäkokouksissa.
Joulukuussa 2009 onvalmiina yhdistymisenaikataulu jatoimintasuunnitelma.Alatyöryhmänkoollekutsuja onsosiaalijohtaja.
Ei välittömiäkustannusvaikutuksia.
Palvelut järjestetäänensisijaisesti asiakkaanomaan kotiin.Ostopalveluistasiirtyminen tuettuunasumiseen (ASTU -hanke). Päivätoiminnanjärjestämismahdollisuusomalla paikkakunnallaselvitetään.
Tavoite on ostettujenasumispalvelujenvähentäminen taivähintään kasvunestäminen; palvelutomasta kotikunnasta.
Ostopalveluissaolevien henkilöidenkartoitus on tehty kapalveluohjaajapalkattu. Hankkeenjatko turvataan.Vuokranantajienedustajat ovat mukanatyöryhmässä.
Kuten yllä. Kuten yllä.Alatyöryhmänkoollekutsuja onvastaavasosiaaliterapeutti.
Asumispalvelukustannukseteivät enää jatkakasvamistaan.
Hoitokodin tehtäväkuvaarvioidaan osanakuntoutuksen jaasumisen palveluketjua.
Hoitokoti liittyysaumattomastimuuhunpalveluketjuun.Toiminta laajenee jamonipuolistuu.
Kartoitetaanpalvelutarve uudessatoimintaympäristössä.Arvioidaan muutoksentarve ja muutoksentoteuttamisenedellytykset.
Sisältyy yllä olevantyöryhmäntoimeksiantoon
Sisältyy yllä olevantyöryhmäntoimeksiantoon.
Kustannusvaikutusarvioidaan, kunkäyttötarkoitus täsmentyy.
33
Korvaushoitoprosessi jatoimintamalliselkeytetään.
Malli on kuvattu.Toiminta ontavoitteellista.
Eri toimijat laativatmallin yhdessä ottaenhuomioon 1.8.09muutokset.
Kuten kohdassa 1. Kuten kohdassa 1.Alatyöryhmänkoollekutsuja onavopalvelujohtaja.
Säästöjä terveydenhuollonlääkekustannuksissaapteekkijakeluun siirtyvienosalta.
34
MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Lastensuojelu
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Hoitopolkujenselkiyttäminen
Työntekijöillä on selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereillä
Tiedonkulku paranee
Luodaan kirjalliset ohjeethoitopolkuun päihde – jamielenterveysasiakkaidentukemiseksi (lapsille sekävanhemmille) ja otetaanne käyttöön
Yhteistyönleikkauskohtienhuomioiminen jayhteistyön tiivistäminen,esim. lastensuojeluntyöntekijä mukanapäihdetiimissätarvittaessa kun perhe onmonen eri sektorin tuenpiirissä
Hoitopolku luotu jaotettu käyttöön
Asiakastyytyväisyys-kysely
Lastensuojelu mukanapäihdetiimissä/vuosi
Montako asiakastapäihteiden vuoksilastensuojeluasiakkaana
Sosiaalityöntekijät(yhteistyössä päihde-jamielenterveystyöntekijöidenkansa)
Kustannusneutraali
Vanhempienpäihdekielteisyydentukeminen
Vanhemmatkannustavat omaa lastapäihteettömyyteen jasuhtautuvat mahdollisiinpäihdekokeiluihinvakavasti
Vanhempien tiedonlisääminen ja työkalujentarjoaminen oman lapsenpäihteettömyydentukemisessa (esim.kotona päihteidentarjoamiseen
Lastensuojeluasiakkaidenmäärä
Sosiaalityöntekijät Kustannusneutraali
35
puuttuminen jaohjaaminen)
Kylätoiminnan jayhteisöllisyydenvahvistaminen nuortenpäihteettömyydentukemisessa
Kunnan nuorisotoimi
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Laajaosallistumisen jayhteisöllisyydentukeminen
Ehkäisevä, laadukas jaasiakaslähtöinentoiminta: Asianmukaisettoimitilat ja riittävähenkilöstöresurssit
Matalan kynnyksenpalvelut antavatvalmiudet aktiivisenkansalaisuudenkehittymiseen
Yhteisöjen ulkopuolellejääneiden lasten januorten tavoittaminen
Talousarvioesitys:- 2010 nuoriso-ohjaajaInvestointisuunnitelmaesitys:Nuorisotilat Monitoimitalolle2013
Verkkonuorisotyöpalvelutnuorten mielenterveydenehkäisevänä tukenaPulmakulma ja Netari-nuorisotalo
Osallisuusryhmien toiminnanaktivointiYökahvilatoiminta ja etsivätyö
Resursointi TA 2010
Nuoriso-ohjaajaresurssientoteutuminen 2010
Toteutuminenvuosittain
Nuorisotoimi
Nuorisotoimi
Nuorisotalo jaerityisnuorisotyö
Nuoriso-ohjaaja30 000€
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
36
Terveydenedistäminen jaterveys- jahyvinvointierojenkaventaminen
Järjestöt ja seurattukevat lasten januorten hyvinvointia
Terveys- jaliikuntakasvatuksensisällyttäminen osaksieri toimintoja
Henkilöstöllä on tietoaja osaamistamielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseen
Vapaaehtoisten rekrytointi
Hyvinvointia edistävänjärjestö- ja seuratoiminnantukeminen: Taloudellinen jainformatiivinen tuki
Aktiivinen puuttuminentoimintojen sisällä nuortenasenteisiin sekä tupakoinninettä päihteiden käytön osalta
Henkilöstön osaamisenlisääminen mm. koulutuksienkautta ja toimipolkujenluominen/hyödyntäminen
Vapaaehtoisia 30/vuosi
Resursointi TA 2010Harrastuskalenteri 2krt/vuosi
Toimintatavoistasopiminen 2010
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujenkehitystarveanalyysi2010 jaHenkilökohtainenkoulutussuunnittelu
Erityisnuorisotyö
LiikuntatoimiKulttuuritoimi
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö
14 000€5000€
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
37
Päivähoito/Mustijoen perusturva
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Hoitopolkujenselkeyttäminen
Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä vanhempiohjataan ja milläkriteereillä
Yhteistyö eri toimijoidenvälillä tiivistyy
Kaikilla työntekijöillä tietomillaisiaauttamismahdollisuuksiakunnassa on tarjota päihde –ja/tai mielenterveysongelmistakärsiville vanhemmille. Selkeäohjeistus siitä kuka ohjaavanhempia tuen piiriin
Erityisesti yhteistyönleikkauskohtien huomioiminenyhteistyön tiivistämisessä(esim. päivähoito – perhetyö,päivähoito – neuvola)
Selkeät toimintatavatsovittu 2010
Päivähoidon henkilöstö(yhteistyössä päihde- jamielenterveystyönkanssa)
Kustannusneutraali
Ennaltaehkäisyn javarhaisenpuuttumisenvahvistaminen
Vanhemmat saavattukea vanhempanaolemiseen päivähoidonarjessakasvatuskumppanuudenhengessä
Vanhempien tukeminen jahuolen puheeksi ottaminentarvittaessa päivittäisissäkohtaamisissa mahdollisimmanmatalalla kynnykselläTyöntekijät osaavat ohjeistaavanhempia hakemaan tukeamyös päihde-jamielenterveysongelmiinsaomasta kunnastaKerhotoiminta ja avoinkerhotoiminta vanhemmuuden
Selkeät toimintatavatluotu 2010
Asiakastyytyväisyys-kyselyt
Päivähoidon henkilöstö Kustannusneutraali
38
Haastavien lastentunnistaminen paraneeja varhaisen jaoikeanlaisen tuenlöytäminen vahvistuu
tukena, vertaistuen tuomatmahdollisuudet
Koulutusta työntekijöille lastenmielenterveysongelmientunnistamiseksiHupu-koulutus varhaisenpuuttumisen tukenaHaastavan lapsen tukemisenmahdollisuuksien löytäminen,kehittäminen jahyödyntäminen, esim.yhteistyö vanhempien kanssa,keltojen ja penen tuki,päivähoidon rakenteellisettukikeinot(tukikerroin/avustaja)
Kerhot/vuosi
Vuosittaisetkoulutukset
Verkosto toimiisovitulla tavalla
Keltot Koulutusmäärärahat
Äitiys- ja lastenneuvola/Mustijoen perusturva
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Hoitopolkujenselkiyttäminen
Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä vanhempiohjataan ja milläkriteereillä
Luodaan kirjalliset ohjeethoitopolkuihin päihde – jamielenterveysasiakkaidentukemiseksi ja otetaan sekäyttöön (ensisijaisestimielenterveysongelmistakärsiville!)Kaikilla työntekijöillä on
Selkeät toimintatavatsovittu
Neuvolan henkilöstö(yhteistyötä päihde- jamielenterveystyön kanssa)
KustannusneutraaliSyrjäytyminenvähenee, vanhemmuusvahvistuuHuostaanottojenmäärä vähenee
39
mielenterveysongelmistakärsivien äitienjatkohoitopaikat selvillä
Ennaltaehkäisyn javarhaisenpuuttumisenvahvistaminen
Vanhemmat saavatvanhemmuuteensatukea äitiys- jalastenneuvolassa
Kaikilla äitiys- jalastenneuvola käynneillähuomioidaan ja tuetaanvanhemmuutta resurssienmukaan
Perheterapeutinkotikäynti lasta odottaviinperheisiin (Pornainen)
Ryhmäneuvolatoimintaensisynnyttäneidentukena
Isäryhmätoiminta
Äiti-vauva-ryhmätensisynnyttäneille(Pornainen)
Depressiokoulunkäynnistäminen lievästimasentuneille äideilleyhteistyössä aikuistenpsykiatrisensairaanhoitajan kanssa
Neuvolaryhmien määrä
Ryhmien kävijämäärät
Asiakastyytyväisyyskyselyt
Neuvolan henkilöstö(yhteistyötä päihde- jamielenterveystyön kanssa)
KustannusneutraaliSyrjäytyminenvähenee, vanhemmuusvahvistuuHuostaanottojenmäärä vähenee
40
Työntekijöillä onriittävää osaamista jatukea päihde- jamielenterveysongelmientunnistamiseen javarhaiseenpuuttumiseen
Yhteistyön tiivistäminen
muun verkoston kesken
Koulutusta päihde -jamielenterveysongelmientunnistamiseen javarhaiseen puuttumiseen
Masennusseulojenottaminen käyttöönpäihde – japerheväkivaltamittareidenrinnalla
Työnohjauksen tuomatuki
Voimavaralomakkeenkäyttöönottaminenäitiysneuvolassa(Pornainen)
Lastensuojelun kanssatehtävä yhteistyö: tukeaja tiedotustalastensuojeluasioissasäännöllisesti
Neuvolatyöryhmävarhaisen puuttumisentukena. Ryhmääntarvittaessa edustus myöspäihdetyöstä,
Päihde- jamielenterveyskoulutustenmäärä/koulutuksessakävijät
Masennus- ja päihde- japerheväkivaltamittaritkäytössä
Neuvolatyöryhmäntapaamiset vuodessa
terveydenhoitajien esimies
Neuvolan henkilöstö
Koulutusmäärärahat
Kustannusneutraali
41
psykiatrisesta työstä jalastensuojelusta?
Lasten kuntoutusryhmäntuoma moniammatillinentuki (Pornainen)
Uuden perhetyöntekijäntyönkuvan selkiyttäminenvanhemmuudentukemiseen
Perhetyön tuki:asiakkaiden ohjaaminenperhetyöntekijälle tailapsiperheidenkodinhoitajalletarvittaessa
Yhteistapaamisia keltojen+ neuvolan kesken.Päivähoidon ja neuvolanyhteistyön kehittäminenedelleen esim. tilanteissajossa perheellesuositellaan päivähoitoa
Kuntoutusryhmäntapaamiset vuodessa
Työnkuva luotu
42
Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto/ Mustijoen perusturva
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Ennaltaehkäisyn javarhaisenpuuttumisenvahvistaminen
Nuorten hyvinvointiatuetaan ja päihde – jamielenterveysongelmiinpuututaan varhaisessavaiheessa
Terveystarkastukset lasten januorten hyvinvoinnin tukenatoteutuisivatkouluterveydenhuollontoimintasuunnitelmanmukaisesti
Tulevien 1lk ja 7lkterveystapaamisetennaltaehkäisevänätoimenpiteenä
Vanhempien tukeminensiirtymävaiheessa (kirjallistamateriaalia kotiin luettavaksi)
Keskustellaan vanhempienkanssa heidän vastuunlisäämisestä oman lapsenpäihteettömyyden tukemisessaja ohjataan tarvittaessaottamaan yhteyttä ehkäiseväänpäihdetyöntekijään
Kouluterveyden-huollontoimintasuunnitelmassaohjeistetut tarkastuksettoteutuneetsuunnitellusti
Hyödynnetäänseurannassakouluterveyskyselyntuloksia
Erikoissairaanhoitoonlähetetyt
Seuranta: Onko saatu
Kouluterveydenhoitajatja heidän esimiehensä
Kustannusneutraali
43
Kehitetäänyläkoululaisen laaja-alaisenterveystarkastuksenterveyskyselylomaketta
Nuorten päihdemittarinkäyttö selkiytyy jayhdenmukaistuu
Uusitaan ja parannetaanterveyskyselylomaketta, joitakäytetään työvälineenäyläkoulun laaja-alaisessatarkastuksessa
Parannetaan päihdeosionkyselyjä tai otetaan nuortenpäihdemittari liitteeksi(ehkäisevä päihdetyöntekijämukana päihdeosionkehittämisessä)
BDI tai muu seulakyselyterveyskyselyn liitteeksi taiolemassa olevan kyselynparantaminen näiltä osin
Nuorten päihdemittarin käytönlaajentaminen ja selkiyttäminenpaikallisella tasolla (yhteistyönätehty toimintasuunnitelmamiten toimitaan tiettyjenpisterajojen kanssa)
Pohdittavaksi: päihdemittarinvoisi liittää 8lk terveyskyselynyhteyteen, jos selkeät ohjeetjatko-ohjanna suhteen vairiittääkö uusittuunterveyslomakkeeseen mietityt
lomake käyttöönaikataulun mukaisesti
Päihdemittarin käyttökunnassaselkiytynyt/kyselytoimijoille
Mittarin rajat voisivattoimia seurantana
Kyselylomakkeenuusiminen syksy 2009,testaus kevätlukukausi2010, uudenlomakkeen käyttöönotto syksy 2010
Terveydenhoitajat jaheidän esimiehetEhkäiseväpäihdetyöntekijä
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
44
Kehitetään keinojaalakouluikäistenmielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseen
Yhteistyötä tiivistetäänlasten/nuortenhyvinvoinnin tukemiseksi
Opettajienhaastattelulomakekäyttöön
päihdekyselyt ja päihdemittarikäytössä vain tarvittaessa
BDI ei sovellu alakouluikäisille,vaihtoehdon löytäminenVoisiko Perheneuvolantulevaisuudessa kehittämäämasennusseulaa käyttäätarvittaessa hyödyksikouluterveydenhuollossa?
Otetaan käyttöönkoulukiusaamista kartoittavakyselylomake 4lk oppilailleosana terveystapaamista
Yhteistyön tiivistäminenopettajien kanssa lasten /nuortenmielenterveysongelmientunnistamisessa ja ohjaamisessaesim. kouluterveyshuollonpiiriin.
Kehitellään yhdessä opettajienja oppilashuollon kanssaopettajien haastattelulomaketukemaan terveystarkastuksiinkuuluvia opettajienhaastatteluja
Keino löytynytalakouluikäisten lastenmielenterveysongelmienseulomiseen
Lomake käytössä
Lomake otettu käyttöön
Alakoulujenterveydenhoitajat jaheidän esimiehet
Kiusaamislomakekokeilu lukuvuonna2009-2010Käyttöön joka koulussa2010-2011Alakoulujenterveydenhoitajat
Käyttöön syksyllä 2011
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
Kouluterveydenhoitajat ja heidänesimiehet+ohr
Kouluterveydenhoitajat ja heidänesimiehet+ohr
45
Hiljaisten jasyrjäänvetäytyvienlasten tunnistaminenentistä paremmin
Voisiko psykiatrisensairaanhoitajan työpanostahyödyntää tässä?
Psykiatrisen sairaanhoitajan (6v-18v) ja ehkäisevän päihdetyöntarjoama tuki mielenterveys- japäihdeasioissa (esim.konsultaatio, luokkatilanteenseuraaminen,työparityöskentely) ennen esim.erikoissairaanhoitoa(ehdotus)
Kouluterveydenhoitajat ja heidänesimiehet+ohr
Hoitopolkujenselkeyttäminen
Työntekijöidentyönkuvienselkiyttäminen,päällekkäisentyöskentelynvälttäminen
Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmista kärsivä lapsi/ nuoriohjataan ja milläkriteereillä
Työntekijöidenammattitaidon
Työnkuvavihkojen käyttöön ottoTyöntekijöiden työnkuvattutuksi
Luodaan/päivitetään/selkiytetään ja otetaan käyttöön päihde-jamielenterveysongelmistakärsivien lasten/nuortenhoitopolku
Työnohjaus
Toimivat toimijapolut
Ovatko vihot tulleettutuiksi ja olleet käytössä
Järjestetyt koulutukset
Järjestetyt koulutukset
Avain –työryhmä
Terveydenhoitajienesimies
Kustannusneutraali
Koulutusmäärärahat
46
vahvistaminen Koulutusta päihde- jamielenterveysasioista, koskakouluterveydenhoitaja toimiiusein lapsen/nuoren”kannattelijana” esim.perheneuvolaan tainuorisopsykiatrisellepoliklinikalle pääsyä odotellessa
Alakoulujen terveydenhoitajillevoisi järjestää esim.Perheneuvolan toimestakoulutusta lastenmielenterveysongelmista
Perheneuvola
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Lapsen ja nuorentuen tarpeenvarhainentunnistaminen jamahdollisimmannopeasti tuenjärjestäminenarkeen
Oppimisvaikeuksisten /keskittymättömien jatunne-elämänongelmista kärsivienlasten ja nuortensyrjäytymisen jamielenterveysongelmienennalta ehkäiseminen jatukeminen
Lastenpsykiatrisenhoitopolun rakentaminen
Lastenpsykiatrinkonsultaatiotuensaaminen
Tiivis yhteistyö lastenkanssa toimivienammattilaisten kanssa
Nuorten masennusseulankäyttöönottaminen 8
Hoitopolku luotu jaotettu käyttöön
Perheneuvolassalastenpsykiatrinkonsultaatio/v
Yhteistyökontaktitvuoden aikana
Testausten ja ryhmienkäynnistyminen 2010
Perheneuvolan tiimi 2010Ylilääkäri
Koulupsykologit,psykiatrinen sairaanhoitaja2010
Lasten ja nuorten psyk.shKoko tiimi
Huomioidaantalousarvioissa
47
Tiedon lisääminenvarhaisen puuttumisentueksi
luokkalaisille jariskiryhmässä oleviennuortenstressinhallintaryhmienaloittaminen
Ryhmämuotoistentukikeinojenkehittäminen jakäyttöönottaminen(esim. vanhempiendepressiokoulu,ihmeelliset vuodetvanhempainryhmä )
Koulutusta; verkostotyönkoulutus, erilaistenryhmien ohjaajakoulutukset
Ryhmät/vuosi
Koulutusten ja kävijöidenmäärä
Käydyt koulutukset
Koko tiimi
Mustijoen perusturva2010–2012
Koulutusmäärärahat
Poikkisektorisenyhteistyönvahvistaminen
Päällekkäisen työnvähentäminen ja avunsaaminen matalallakynnyksellä, ”yhdeltäluukulta”
Toimijapolkujenrakentaminen
Yhteisten lomakkeidentyöstäminen
Nuorille ja heidänperheilleen perustasolle
Toimijapolut tehty
Kunnassa käytössäyhteisiä lomakkeitatiedonsiirtoon 2011
Vuoden 2010 aikananuorille luotu
Avain työryhmä2010-2011
Lasten ja nuorten psyk.sh jaehkäisevä päihdetyöntekijä2010-2011
Lasten ja nuorten psyk.sh jaehkäisevä päihdetyöntekijä
Materiaalikulut
48
suunnitelmallisen jakonkreettisenmoniammatillisen tuenjärjestäminenmielenterveys-japäihdeasioihin (ns.nuorisoperhetuen tiiminkäynnistäminen)
perustasollemoniammatillinen jasuunnitelmallinen tiimi
Ehkäisevä päihdetyö
KEHITTÄMISKOHDE
TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU KUSTANNUSVAIKUTUS
Poikkisektorisenyhteistyönvahvistaminen javarhaisenpuuttumisenlisääminen
Varhainenpuuttuminenlasten ja nuortenpäihdeasioissavahvistuu
Lasten ja nuortenparissatyöskentelevättekevätyhteistyötä jatukevat kukintahollaan lapsenpäihteettömyyttä
Toimijapolkujen luominenvarhaisen puuttumisentyökaluiksiTyöntekijöillekonsultaatiotuen tarjoaminenpäihteisiin ja puuttumiseen liittyvissäkysymyksissä
Moniammatillisenyhteistyön tiivistäminen esim.Avain-työryhmän / Huoli-työryhmän kautta
Työntekijöiden työnkuvatovat selvillä (on tieto kenenpuoleen missäkin asiassa voikääntyä) – työnkuvauksen
Toimijapolut tehty
Konsultaatiopuhelut /vuosi
Avaimen ja huimankokoukset/vuosi
Työntekijävihon päivitys
Päivitys vuosittainAvaintyöryhmä
Ehkäisevä päihdetyö jatkuva
Avain –työryhmä, jatkuva
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
Kopiointikulut
49
vihko
Yhteistyön kehittäminenlastensuojelun kanssakeväisin ja syksyisinyhteistapaamisten muodossa
Päällekkäisen työskentelynvähentäminenNuorisoperhetuen tiiminkehittäminen nuoren javanhempien tueksiHuima- työryhmäpäihteettömyyden tukena
Onko nuorisoperhetuentiimi käynnistynyt
Moniammatillinenverkosto
Kustannusneutraali
Lasten ja nuortenpäihteettömyydentukeminen
Alaikäistenalkoholinkäyttövähenee
Alaikäisillealkoholin
Nuoren motivoiminenpäihteettömyyteenyksilötuen tai ryhmätuenkauttaOpettajille tukeapäihdekasvatuksentoteuttamiseen
Erilaisten teemallistenviikkojen / tempaustenkautta päihteettömyydentukeminen ja päihdeasioistatiedottaminen, esim.ehkäisevän päihdetyön viikko
Yhteistyön jatkaminennuorten parissa
Yksilöasiakkaat/vuosi
Ryhmät/vuosiRyhmiinosallistuneet/vuosi
Opettajienpäihdekasvatustuki/vuosi
Työryhmän kokoukset /vuosi
Ehkäisevä päihdetyöntekijä2010-2012
Teemalliset päihdeviikot /vuosi
Ehkäisevä päihdetyöntekijä ja
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
50
välittäminenvähenee
Vanhempientukeminen
työskentelevien, poliisin jakauppiaiden kesken
VanhempainkahvilatoiminnanjatkaminenTiedotteiden kirjoittaminenvanhemmille, esim.paikallisista tukimuodoista
Vanhemmillekonsultaatiotuen antaminenoman lapsenpäihteettömyydentukemiseen
Vanhempainkahvilat /vuosi
Vanhempainkahvilaanosallistuneet / vuosi
Puhelinkonsultaationmäärä / vuosi
Ehkäiseväpäihdetyöntekijä/seurakunnandiakoni, jatkuva
Ehkäisevä päihdetyöntekijäjatkuva
Luentokustannukset/1000€vuosi
51
Aikuiset ja ikääntyvät
Aikuissosiaalityö
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Hoitopolkujenselkiyttäminen
Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereillä
Tiedonkulku tehostuu
Luodaan selkeähoitopolku, jossaasiakas saatarvitsevansa avun
Hoitoonohjauspolunnäkyväksi tekeminen jayhteistyökäytänteidenkehittäminen (esim.koulutuksien avulla jatyöryhmien kautta esim.laitoshoito-tiimi)
Päihde -jamielenterveysasiakkaantukena toimivientyöntekijöiden jajärjestöjen (esim.sininauhasäätiö)työnkuvien avaaminenesim. koulutuksien,”toimijaesittely-vihkon"
Koulutuksien määrä
Koulutuksiin osallistuneidenmäärä
Koulutuksista saatu palaute
Asiakastyytyväisyys kyselytvuosittain palvelun laadustaja kehittämisen kohdista
Työntekijätyytyväisyyskyselytyhteistyöhön liittyenvuosittain
”Toimijaesittely- vihon”tekeminen ja oppaanpäivittäminen vuosittain
Päihdeasiakkaanhoitopolku:päihdetyö jasosiaalityöaikataulu: kevät2010
Toimija-vihontyöstäminen,aikataulu: kevät2010
Kustannusneutraali
Hoitopolut: asiakassaa oikeat palvelutoikeaanaikaan, toistuvathoitoonhakeutumiset ja hoidonkeskeytykset vähenevät
Työntekijöiden tekemätyö tuleetehokkaammaksi kuinon selkeät ohjeet
52
kautta (myösyksityislääkäreille)
Toimijaesittely- vihottyöyksikköjenperehdytyskansioon jakunnan intranettiin(päihde-jamielenterveysasioihinomat sivut)
Asunnottomuudensaaminen laskuun
Asunnottomuudenennaltaehkäisy javarhainen puuttuminenongelmiin
Yhteistyö Mäntsälänvuokra-asuntojen,aikuissosiaalityön jamuun verkoston kesken
Sininauhasäätiöltäostettu tuki
Jalkautuviensosiaalityön,päihde- jamielenterveyspalvelujenkehittäminen esim.yhteistyössäSininauhasäätiön kanssa
Asunnottomien määränseuraaminen
Yhteistyökokousten määräMäntsälän vuokra-asuntojenkanssa vuosittainSininauhasäätiöltä ostettujenpalveluiden määrä
YhteistyöMäntsälän vuokra-asuntojen kanssa,aikataulu: jatkuva
Aikuissosiaalityö,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut2010–2012
Aikuissosiaalityö,Vuokra-asunnot,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut
Kustannusneutraali
Sininauhasäätiönkustannukset
53
Kunnassa järjestetäänpäivätoimintaa jatuettua asumistapäihde- jamielenterveysasiakkaille
Tehdään asiakasprofiilija prosessikuvauksetpalveluiden piirissäolevista asiakkaista.
Päivätoiminnassa mukanaolevien kävijämääräAsumispalveluita tarvitsevienmäärä
Päivätoimintaa tarvitsevienasiakkaidenmäärä/tukiasuntoatarvitsevien määrä selvillä
Aikuissosiaalityö,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut2010–2011
Kustannusneutraali
Työasema
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Hoitopolkujenselkiyttäminen
Työasemanasiakasprofiilinselkeyttäminen
Yhteistyöntiivistäminen muunverkoston kesken
PerustetaanarviointityöryhmäselkiyttämäänTyöasemalleohjautuvienasiakkaidentyötoiminnan tarvetta– erityisesti haasteenaJMT:ltä ohjautuvatasiakkaat (päihdetyönedustus ryhmässämyös mahdollinen)
Verkoston tunteminentärkeää – mitenTyöasema voihyödyntää verkostoa,miten verkosto voi
Arviointityöryhmäperustettu
Koulutuspäivätverkoston osaamisenjakamiseksi
Työaseman esimies2010
Työaseman esimies,jatkuva
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
54
hyödyntää Työasemaa
Koulutuspäivien kauttaverkoston työnkuvien/ työtehtävienavaaminen
Työntekijöidenosaamisenvahvistaminen
Työasemanhenkilöstön osaamistatuetaan säännöllisesti
Tietoa ja koulutustamielenterveys- japäihdeasiakkaankohtaamiseen
Työntekijöidenosallistuminenkoulutuksiin
Henkilöstönkouluttautuminenpäihde- jamielenterveysasioihin:2010 aikanaVastuutaho:Työaseman esimies
Koulutusmäärärahat
Nuorisotoimi/Työpaja
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Kaikkien nuortensaaminenkoulutukseen jatyöelämään
Työpajalla tunnistetaanräätälöityjä (päihde- jamielenterveys) palvelujatarvitsevat nuoret jaosataan ohjata nuoretpalveluihin
Mäntsälässä on selkeäpalveluohjausjärjestelmäpäihde- jamielenterveysasioissatukea tarvitseville nuorille
Valmis 2010 NuorisotoimiVerkosto
Kustannusneutraali
Laaja osallistumisenja yhteisöllisyydentukeminen
Osa yli 18-vuotiaistatarvitsisivatpäihteettömiä, avoimienovien toiminnan kaltaisiakohtaamispaikkoja jaohjausta vapaa-ajantoimintaan
Selvitetäänmahdollisuudet javaihtoehdotKUMPPANUUS-näkökulma
Valmis2011 Nuorisotoimi Kustannusneutraali
55
Terveydenedistäminen jaterveys- jahyvinvointierojenkaventaminen
Henkilöstöllä on tietoa jaosaamistamielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseen
KUUMA- päihde- jamielenterveyssuunnitelmatukee nuorisotoimenpalveluja
Päihdevalitus ja ehkäisevätyö (mm. mielenterveys) –ovat osa nuortentyöpajan arkea
Henkilöstön osaamisenlisääminen mm.koulutuksien kautta jatoimipolkujenluominen/hyödyntäminen
KUUMA-työpajoilla onvalmis yhteinen päihde-ja mielenterveysstrategia
Päihde- jamielenterveysteematpajapäivillä ja luennotvuosittain
Henkilökohtainenkoulutussuunnitelma
Valmis kevät 2010
Pajapäiviensuunnittelu
Nuorten työpajanhenkilöstö 2010
KUUMA 2010
Jatkuva
Koulutusmäärärahat
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
Työterveyshuolto
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Työterveyshuollonasiakkaidenjaksamisen tukeminenja masennuksenennaltaehkäiseminen
Työikäistenmasennuksentunnistaminen,ennaltaehkäiseminenja hoito
Depressio-ohjaajakoulutuksen sekäohjelmankäynnistäminen
Työterveyshuoltoonoma psykiatrinensairaanhoitaja
Onko depressio-ohjaaja koulutoteutunut
Kuinka montadepressiokoulu-ryhmää vuosittainSairaslomien
Työterveyshuolto2010
Koulutusmäärärahat
56
väheneminenKunnan työntekijöidenpäihdeohjelmanjalkauttaminen
Työntekijöidenosaamisenvahvistaminenmielenterveysasioissasekä resurssienturvaaminen
Kunnan esimiehet jatyöntekijät ovattietoisiapäihdeohjelmasta jasitä osataan käyttää
Työterveyshuollossa onvälineitä omaanyksilötyöhönmielenterveysasiakkaankanssa
Koulutukset päihde-jamielenterveysasioihin
Päihdeohjelmastatiedottaminen esim.koulutuksien, intranetinkautta (esimiehille +muulle henkilöstölle)
Järjestetyt koulutukset
Työntekijöidenosallistuminenkoulutuksiin
Kuinka montakoulutustapäihdeohjelmanjuurruttamiseksi onpidetty
Koulutuksiinosallistuneidenlukumäärä
Päihdeohjelmanpäivittäminen esim.intranettiin
Päihdeohjelma kevät2009, esimiesinfossatiedottaminen – -jatkuva tiedotusesimiehille jatyöntekijöille
Koulutusmäärärahat
Kustannusneutraali
57
Terveyskeskuksen vuodeosasto
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Ikäihmistenmasennuksentunnistaminen jatoimintatavat
Omahoitaja tietäämiten toimiatilanteessa osastollaja minne ohjatapotilas eteenpäinosastohoidon jälkeen
Koulutus/kehittämispäivä
Keskustelukaavakeavuksi asian esiinottamiseen potilaankanssa
Yhteistyö psyk.sh:nkanssa
Testien käyttö
Järjestetyt koulutus/kehittämispäivät
Onko käytössäerilaisia testejä
Onko luotuhoitopolusta kirjallisetohjeet
Vuodeosastonesimies
Koulutusmäärärahat
Kustannusneutraali
Päihdepotilaankokonaisvaltainenhoito
Omahoitaja tietäämiten toimiaosastohoidon aikana
Kirjallinen ohjeistushoitopolusta
Koulutus/kehittämispäivä
Yhteistyön tiivistäminenosaston, potilaan japäihdeyöntekijän välilläKirjaamisenselkiyttäminenyhtenäiseksi eritoimijoiden välillä; ohjemitä pitää huomioida jakirjata
Järjestetytkoulutukset
Kirjallinen ohje valmis
Vuodeosaston esimies2010
Vuodeosaston esimies2010Päihde- jamielenterveystyönesimies
Koulutusmäärärahat
Kustannusneutraali
58
Lääkehoito
Jatkohoito
Selkeä kirjallinen ohjeosastolla katkolla olevanpotilaan lääkityksestä
Kirjallinen ohje miten jaminne päihde- jamielenterveyspotilaatohjataan
Terveyskeskuksen poliklinikka
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Hoitopolkujenselkiyttäminen
Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereillä
Kirjalliset hoitopolut
Selkeät avokatko-ohjeet ja niidenpäivittäminen
Korvaushoitomallinselkiyttäminen
Vastuulääkärinsaaminen
Vastuuhoitaja(päihdeasiat,päihdetyön toive)
Kriisitilanteissaohjaaminenseurakunnan
Luodut hoitopolut
Luodut avokatko-ohjeet
Korvaushoitomallinluominen
Onko vastuulääkäriterveyskeskuksessa,joka erikoistunutpäihde- ja mt asioihin
Onko vastuuhoitajaterveyskeskuksessa,joka erikoistunutpäihde-ja mt asioihin
Kriisiohjeistus
TerveyskeskuksenesimiesPäihde- jamielenterveystyö2010
Kustannusneutraali
59
palveluihin: kriisityönselkiyttäminen
Koulutusta päihde- jamielenterveysasioista
Ennaltaehkäisy javarhainenpuuttuminenvahvistuvat
Tunnistaamielenterveys- japäihdetukea tarvitsevanasiakkaan
Yhteistyön tiivistäminentyöntekijöiden välille
Työntekijöidenasenteisiinvaikuttaminen tietoalisäämällä
Yhteiset linjatsoluhoitajilla (esim.tehdäänkö Audit, Bdi)
Hoitajien ja lääkärinyhteystyönkehittäminen(tiedonkulku,kirjaukset)
Yhteistyö muunverkoston kesken(esim. päihdetyö,psyk.sh)
Päihde- ja mtkoulutukset / vuosi
Kirjalliset ohjeet tehty
Yhteistyöpalaverit/vuosi
TerveyskeskuksenesimiesPäihde- jamielenterveystyö2010
Koulutuskustannukset
Kustannusneutraali
60
Kotihoito
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Ikääntyneet saavatajoissa hoitoa / apuamielenterveydenongelmiin
Ikääntyneidenmasennuksentunnistaminen
Tiedonkulunvarmistaminen
Henkilöstöllejärjestetäänkoulutustaikääntyneenmielenterveydestä
GDS 30 testin käyttö
Henkilöstöllelisäkoulutus testinkäyttöön ja sentulkintaan
Hoitoneuvottelut jamoniammatillinenyhteistyöHoitotyön kirjaaminen
Asiakkaalle tehdäänhoito – japalvelusuunnitelma,jonka lomakkeella onkysymykset alkoholinkäytöstä ja
Järjestetyt koulutuksetja niihinosallistuneiden määrä/ vuosi
GDS testattujen määrä/ vuosi
Koulutukseenosallistuneiden määrä/ vuosi
Pidetythoitoneuvottelut /vuosiAsiakkaasta tehdytasianmukaisetkirjaukset Pegasosohjelmaan
Asiakkaan hoito- japalvelusuunnitelmassaoleva kirjattu tieto
Käydyt keskustelut jamahdollinen
Kuuma-yhteistyönkautta?2010 kevät?
Kotihoidon alueellisettiimit 1.1.2010
Kotihoidon esimies /kotihoidon lääkäri1.1.2010
Asiakkaanvastuuhoitaja /tiimivastaava / esimiesAsiakkaan hoitoonosallistuvat henkilöt
Asiakkaanvastuuhoitaja
Kotihoidon alueellisettiimit
Koulutuskulut jaettavissa
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
Kustannusneutraali
61
tupakoinnista päihdehoitoonohjaaminen kirjataanPegasos ohjelmaan jaasiakkaan kotonaolevaan siniseenhoitokansioon
Asiakkaanpäihdeongelmaanpuuttuminen
Tehostetaanpäihdekoulutuksenmyötä kehitettyjenmenetelmien käyttöäpuheeksiottamisessa
Käytetäänpuheeksiotossa apunaOtetaan selvää!esitettä
Yhteydenotto jayhteistyö päihdetyönkanssa
Tilastot Kotihoidon alueellisettiimit / esimiehet /2010
Kustannusneutraali
Tupakoivienpäihdeongelmaistenasukasvalintoihinvaikuttaminen
Vanhustentaloillaasuvat tupakoivat vainulkotiloissa, jollointulipaloriskit tupakastajohtuen vähenevät jahenkilöstön passiivisentupakoinnin riskitalenevat
Vuokra-asunnot OY:lleon esitetty toive liittäävanhustentalonvuokrasääntöihin ehto,ettei sisätiloissa saisitupakoida sekälaaditaan uusiasuntohakemus, jossatupakointirajoitus ontiedossa
Uusi asuntohakemusvanhustentaloilla onvalmis ja käytössä.Vuokra- taijärjestyssäännöissä onkielletty tupakointisisätiloissa /asunnoissa
Vuokra-asunnot OY /Malin Jyhteistyössäkotihoidon esimiesten2010
Materiaalikulut
62
Ikääntyneiden sosiaalityö
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Ennaltaehkäisy javarhainenpuuttuminenikääntyneiden päihde- jamielenterveysongelmiin
Eläkeiänhuomioiminenhaastavanaelämänvaiheena
Matalan kynnyksentukimuoto Ikäihmistenneuvola ”Ikä-infon”jatkaminen jakehittäminenitsehoidon tukemisenvälineenä (aktiviteetinylläpitoa, ajankohtaistatietoa, vertaistukea,paikallisista palveluistatietoa jne)
Spr:n ystäväpalvelunhyödyntäminenerityisestimielenterveysasioissa(yksinäisyys ym. syyt)
Sininauhasäätiönsosiaalisen isännöinnintuki
Välitystili-asiakkuudentuomienmahdollisuuksienhyödyntäminen
Asiakastyytyväisyyskysely ikäneuvolassa
Ikäneuvola kerratvuosittain
kävijämäärienseuraaminenvuosittain
Ikäneuvolankävijämäärät
SPR:n ystäväpalvelunkäyttömäärät / vuosi
Sininauhasäätiönkanssa tehtäväyhteistyö
Ikääntyviensosiaalityöntekijä2010–2012
Kustannusneutraali
63
Asunnottomuudenehkäiseminen
Eri palveluissa olisitärkeää ottaa puheeksimyös talouteen jaasuntoon liittyviäasioita(ennaltaehkäisy).Ostettupalveluasuminen onkallis ja joskus ainoaratkaisu
Päihde- ja mielenterveystyö
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Päihde- jamielenterveystyössäyhden oven periaate
Palveluidensaatavuuden jasaumattomuudenvarmistaminen
Perustetaan aikuistenpsykososiaalistenpalveluiden yksikkö
Päihde- jamielenterveystyönyhdistäminen
Psykiatrisensairaanhoitajan toimensiirtäminen aikuistenpsykososiaalistenpalvelujen yksikköönterveystoimesta
Yksikkö perustettu Sosiaali-palvelupäällikkö2010
Huomioitu talousarviossa
64
Katkaisuhoitopotilaanhoidon parantaminen
Hoidon saumattomuus Varataan kaksikatkaisuhoitopaikkavuodeosastoltakatkaisuhoitoon
Vuodeosastonhenkilökunnankoulutus
Nimetäänvastuuhoitaja päihde-jamielenterveyspuoleltajoka vastaavuodeosastonkatkaisupotilaidenjatkohoidostaHoitopolkujenluominen
Paikat olemassa
Koulutukset pidetty
Hoitaja nimetty
Ostetutlaitoskatkaisupaikat
Hoitopolut luotu
Vanhustenhoidonpäällillö,sosiaali-palvelupäällikkö2010-2011
Kustannusneutraali
Opioidiriippuvaistenpotilaidenhoitoprosessinselkeyttäminen
Korvaushoitopotilaanhoidon laadun javaikuttavuudenparaneminen
Palkataanpäihdelääkäri (2h/vko)
Nimetäänvastuuhoitaja/tterveyskeskuksestalääkkeenjakoonNimettypäihdetyöntekijähoitaapsykososiaalisenkuntoutuksen
Potilasmäärät
Erikoissairaanhoidonkustannukset
Vastuuhoitajat nimetty
Sosiaalipalvelupäällikkö,aikuistenpsykosos.palv.esimies,terveyskeskuksen poliklinikan esimies2010-2011
Huomioitu talousarviossa
65
Hoitopresessinluominen
Korvaushoitotiiminperustaminen
Hoitoprosessi luotu
Tiimi perustettu
Päihde- jamielenterveysosaaminen
Kunnan työntekijätosaavat tunnistaapäihde- jamielenterveysongelmaisen asiakkaan jatietävät mihin hänetohjataan
HoitopolkujentekeminenKoulutus päihde- jamielenterveysongelmista ja palveluista
Päihde- jamielenterveyssuunnitelman esittely kunnantyöntekijöille,sidosryhmille jakuntalaisille
hoitopolut tehty
Pidetytkoulutustilaisuudet
Toimialojen esimiehet2010-2011
Koulutusmäärärahat
66
Seurakunta/Mäntsälä
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Yhteistyöntiivistäminen verkostonkesken päihde- jamielenterveysasiakkaantueksi
Asiakas saaoikeanlaista tukeatilanteeseensa
Työntekijät osaavathyödyntääseurakunnanpalveluita
Seurakunnanasiakaskunnassa paljonperheitä, päihde – jamielenterveysongelmistakärsiviä, velkaongelmissapainiskelevia asiakkaita
Asiakkaidenhyvinvoinnin tukemistamm. virkistysleirien,ryhmien kautta
Vahvaa yhteistyötäMielenterveysyhdistysKasvu ry:n kanssa
Yhteisiä asiakkaita mm.aikuissosiaalityönkanssa: yhteistyöntiivistäminen ja yhteistenpelisääntöjenluominen(seurakunta,aikuissosiaalityö javelkaneuvoja)
Seurakunnan panoksenhyödyntäminensuunnitellusti: asiakkaan
Leirit, ryhmät/vuosi
Osallistuneidenlukumäärä
Yhteistyöryhmänkäynnistyminensosiaalityön jaseurakunnan kesken
Tapaamiset/vuosi
Yhdyshenkilönäseurakunnasta diakoni+ kunnan edustaja
Yhteistyöryhmänperustaminen2010–2011
Seurakunta ja kuntayhteistyössä 2010–2012
Kustannukset arvioidaan
67
Kriisitoiminnankehittäminen
ohjaaminenkeskustelutukeenseurakunnan diakoninluokse
Seurakunnalla vahvapanos kriisityössä
Kriisiryhmänpuuttuminen ongelma,jota täytyy kehittää
Kriisiryhmä perustettu Seurakunta ja kuntayhteistyössä 2010–2012
Seurakunta/Pornainen
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Masennuksenennaltaehkäiseminenja kuntalaistenjaksamisen tukeminen
Kuntalaistenhyvinvointi paranee jatyöntekijöidenosaaminen vahvistuu
Depressio-ohjaajakoulutuksienkauttaryhmämuotoisen tuentarjoaminenkuntalaisille
KoulutusyhteistyötäMustijoen perusturvanalueella
Kuntalaistenhyvinvoinnin tukemistavirike- ja
Depressio-ohjaajakoukutuksientoteutuminen
Depressiokoulut/vuosiOsallistuneet/vuosi
Yhteistyökokouksetkotipalvelun kanssa
Seurakunnan diakoniselvittää depressio-ohjaajakoulutuksentoteuttamista ylikuntarajojen (hinta,aikataulu,koulutettavien määräjne) -----yhdyshenkilöidentiedottaminen2010
KoulutusmäärärahatKustannukset arvioidaan
68
kerhotoiminnan sekäretkien kautta
Omaishoitajienvirkistysleiritoiminnanjatkaminenyhteistyönä Mäntsälänseurakunnan kanssa
Yhteistyötäkotipalvelun kanssakehittämisen alla:yhteistyökuvioidenselkiyttäminen,mukaankotipalvelupalavereihin
69
NURMIJÄRVI
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (www.nurmijarvi.fi) on yksityiskohtainen kuvaus ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä,
lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä - sekä erityispalveluista.
Lapset ja nuoret
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Nuoret:13-18v, jotka eivättarvitse suoraan hoitoa,eivätkä kuulukenenkään alueeseen.Jotka on vaarassajoutua päihteidenväärinkäyttäjäksi taimielenterveyspalvelujenkäyttäjiksi.
Kehitetäänmoniammatillinen,ennaltaehkäisevätoimintamalli näidennuorten tukemiseksi.
Oppilashuollonkehittäminen ,kehittämishankemenossa.Työntekijät sinne,missä nuoret ovat.Esim. neuvola, koulut.Kouluun psyk sh?
Nuorisoneuvola toimii
Ongelmien kartoitus( terveys- ja sos.toimi,nuoriso, koulu, srk,poliisi)
Päihdeyksikköönnuorten
Ryhmienkokoontumiskerrat
Tavattujen nuortenmäärä
Käynnit / kkKouluterveyskysely v.2010Toimi perustettu.Kyllä__ Ei___
Alatyöryhmä koonnutongelmat
Vastuutaho määritelty
Terveysneuvonnanjohtaja toiminnassa
TA esitys v. 2011
Avoterveydenhuollonpäällikkö
Opm:n raha
70
päihdesairaanhoitajamatalan kynnyksenperiaatteella.
Syrjäytymisuhan allaolevat /Koulupudokkaat
Kehitetäänmoniammatillinen,ennaltaehkäisevätoimintamalli näidennuorten tukemiseksi.
Koulukuraattorit, th:t,opettajat, kutsutaanmoniammatillinenryhmä koolle.Selvitetään muidenkuntien mallit.
Työryhmä koottu
Prosessin kuvaus
Toimintamallin luonti
Avoterveydenhuollonpäällikkö
v. 2012
Kustannusneutraali
Varusmiehet, jotka eivätpääse armeijaan taijoutuvat pois mtt:nsyistä
Kehitetäänmoniammatillinen,toimintamalli näidenvarusmiestentukemiseksi.
Kootaan työryhmä Työryhmä koottu
Prosessin kuvaus
Toimintamallin luonti
Avoterveydenhuollonpäällikkö2011–2012
Kustannusneutraali
Perheneuvolan jaerikoissairaanhoidonvälinen yhteistyö.Työnjaonselkeyttäminen
Oikeat asiakkaathoidetaan oikeassapaikassa.
Prosessikuvauksentekeminen
Toimiva prosessikuvauson tehty.
Perheneuvolan johtavasos.työntekijäv. 2012
Kustannusneutraali
71
Aikuiset
ESh:n ja pth:n välinenyhteinen vastaanottokaksoisdiagnostiikkaasiakkaille(psyk. pkl, pth)
Kaksoisdiagnoosipotilaathoidetaan oikeassapaikassa, oikeaanaikaan. Asiakas mukana.
Yhteinen vastaanotto Yhteiset asiakkaat SoTeLi, HUS2010–2012
Kustannusneutraali
Monipalvelukeskus Mtt japäihdeongelmaistenkuntoutuksenkehittäminen
Monipalvelukeskus Monipalvelukeskus onperustettu
SoTeLI, HUSSosiaalipalvelupäällikkö 2012
Arvioidaan
72
Ikääntyvät
Kunnassa tulee ollaikäihmisten päihde- jamielenterveys ongelmiinerikoistunut/suuntautunut henkilö
Asiantuntijuusikäihmisten päihde- jamielenterveysongelmissalisääntyy
Olemassa olevastahenkilökunnastaresursoidaan ikäihmistenpäihde- jamielenterveysongelmiin
- erikoistunut/suuntautunuthenkilö.
Työnohjauskonsultaatio.
Avoterveydenhuollonpäällikkö2010–2011
Kustannusneutraali
Ikäihmisille suunnatutpäihde- jamielenterveyspalvelut
Henkilöstö on tietoinenpalvelujenkokonaisuudesta ja osaaohjata asiakkaat oikeaanhoitoon
Ikäihmisille suunnattujenpäihde- jamielenterveyspalveluidenkartoitus
Palvelut koottuyhteenJärjestetytkoulutuksetpalveluista
Päihdeyksikkö2010
Kustannusneutraali
Varhainen puuttuminenikäihmistenmielenterveys- japäihdeongelmiin
Henkilökunnalla onvalmiudet ottaa puheeksiasiat ja tarvittaessaohjata asianmukaiseenpalveluun
Päihde- ja mielenterveyskoulutuksia, puheeksiottaminen, erilaistentestien hyödyntäminen jakäyttöönottokoulutus,suunnitelmallisuus
JärjestetytkoulutuksetKoulutuksissa olleidenhenkilöiden määrä
PäihdeyksikköIkääntyvien palvelut?2010–2012
Koulutusmäärärahat
YHTEISETKEHITTÄMISKOHTEET
Vertaisryhmätoimintakaikissa yksiköissä
Tuki erielämäntilanteissa
VertaisryhmätSoTeLi, Srk, HUS,vapaaehtoisjärjestöt
Asiakkaat Srk Koulutusmäärärahat
Palveluistaviestittäminen
Kuntalaiset tietävätpalveluvaihtoehdoista
3-sektorin toiminnankartoitus, kunnankotisivuille linkit
Kunnan nettisivuillaon linkit (srk,vapaaehtoisjärjestöt,3-sektorit)
Monica Jääskeläinen2010–2011
Kustannusneutraali
73
TUUSULA
Lapset ja nuoret
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Koko perhettäkoskevien yhteistyö- jatoimintamallinvakiintuminen.
Perhelähtöisyys jamoniasiantuntijuudentehokas hyödyntäminen.
Perhelinkkikokoukset Alueellistenperhelinkkikokoustenlkm/vMoniammatillistenesimieskokoustenlkm/vToiminnanarviointikokouksettoteutuneetvuosittain
Sosiaali- jaterveystoimialaKasvatus- jasivistystoimialaSeurakunta
V. 2010
Resurssien käytöntehostuminen.
Kouluyhteisöjenturvallisuudenlisääminen ja lapsenkasvua tukevan jaoppimista edistävänkulttuurinvahvistaminen
Koulukiusaamisen ja koulu-uupumisen vähentäminen(koulukiusattujen sekäkoulukiusaajien määrävähenee, koulu-uupumuksesta kärsivienmäärä vähenee)
Meneillään olevienkehittämistoimenpiteidenkartoitus jakuntakohtaiseensuunnitelmaan integrointitoimialojenjohtoryhmätasolla.
Moniammatillinen koulutuskouluikäisten kanssatyöskenteleville (esim.kiusaamiseen vaikuttavattekijät, yhteistyövanhempien kanssa).
Kouluterveyskyselyt(seuraava v. 2010)OppilashuollontilastotPeruskoulunpäättötodistustavaille jäävien määräJatko-opiskelupaikkaavaille jäävien määrä
Kasvatus- jasivistystoimiala jaSosiaali- jaterveystoimiala
2010
2011/em. toimialat
Varhainenpuuttuminen vähentääkustannuksia esim.terveys- jasosiaalipalveluissa.
Niiden lasten Kaikilla Tukipolkujen rakentaminen Tukipolut on Poliisi, sosiaalipäivystys, Pitkällä tähtäyksellä
74
tukeminen, jotkaasuvat perheissä,joissa on päihde- ja/taimielenterveysongelmiatukeminen
perheväkivaltaperheitä jamielenterveysongelmaistenaikuisten perheitäkohtaavilla työntekijöilläon tieto lapsille saatavillaolevista tukitoimista.
1. perheväkivaltaakokeneille lapsille2.mielenterveysongelmaistenaikuisten lapsilleKoulutus perheväkivallantunnistamisesta ja senvaikutuksesta lapsenkehitykseen.
rakennettuKoulutuksentoteutuminen
sosiaali- jaterveystoimiala,kasvatus- jasivistystoimiala.Perheväkivaltatukipolkuja koulutus 2011Mielenterveysongelma-tukipolku 2012
vähentää sosiaali- jaterveystoimialan sekäkasvatus- jasivistystoimialankustannuksia.
Käytöshäiriöistenlasten vanhempientukeminen
Käytöshäiriöisten lastenvanhempienvanhemmuuden tukeminenja vahvistaminen
Ihmeelliset-vuodet -vanhempien ryhmätoistuvana toimintana
Ryhmätoiminnantoteutuminen
Terveyspalvelut
2010
Vähentää päivähoidonja koulunavustajakustannuksia,lääkinnällisenkuntoutuksen jaerikoissairaanhoidonkustannuksia ja pitkällätähtäykselläpäihdehoidonkustannuksia
Päihteettömänelämäntavantukeminen päihteitäkokeilleiden nuortenkohdalla
Nuorten humalajuomisenja huumeittenkäytönvähentäminen
Vanhempienvertaistukiryhmättoistuvana toimintanaNuorten ryhmät toistuvanatoimintanaAsiantuntijaluennottoistuvana toimintana
Toteutuneet ryhmät,osallistujamäärät jatapaamiskerrat
NuorisoasemaNuorisopalvelut
Suunnittelu jakäynnistäminen 2010Vakiintunut toiminta2011
Vähentääterveydenhuollon(sairaankuljetuksen,ensiavun jaerikoissairaanhoidon)ja lastensuojelunkustannuksia
75
Aikuiset
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Syrjäytymisenehkäiseminen
Yksinäisyys vähenee
Kuntalaisilla avoinvirtuaaliolohuone jokaon tarkoitettu kaikilleaikuisille.
Selvitetään olemassaolevat toiminnat jahyödynnetään niitäpäivätoiminnassa jakohtaamispaikkojentoiminnoissa.
Kävijämäärät( sitoutuminentoimintaan)AsiakaspalauteToimiva yhteistyö
KuntaSeurakuntaJärjestöt2010
Kustannusneutraali
TiedotusLisätä tietoa päihde- jamielenterveyspalveluista
Tuusulan www- sivujenajantasaiset tiedotKunnan nettisivuiltalinkki KelNet -sivuille
KävijämäärätAsiakaspalaute
Päihde - jamielenterveystyötätekevät työntekijät2010–2011
Kustannusneutraali
Saumaton hoitoketju
Asiakkaat tulevathoidon tarpeenmukaisesti hoidetuksiperusterveydenhuollossa
LisätäänerikoissairaanhoidonkonsultaatioitaKäytetään hyödyksienemmänverkostopalavereita
Konsultointioidenmäärä nouseeErikoissairaanhoitoonlähetetyt potilaidenmäärä vähenee
Ylilääkärit seuraavatmittareitaJatkuva
Odotetaan laskevanerikoissairaanhoitoavaativien hoitojaksojenmäärää ja sitä kauttasyntyy taloudellistasäästöä
76
Seurakunta
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Palveluohjaus Asiakkaanmahdollisuusvaikuttaa itseäänkoskeviin ratkaisuihinlisätään ja palvelutjärjestetäänmoniammatillisestiasiakkaan verkostojahyödyntäen
Yhteistä koulutustapäihde- jamielenterveystyöntekijöilleSovitaan palvelujenjärjestämisvastuut
AsiakaspalautePalvelusuunnitelmatJärjestettyjenkoulutusten määrä
Tulosaluepäälliköt,työntekijät itse2010–2012
Koulutusmäärärahat,joita lasketaannormaalisti ainabudjettiin pysyvätkäytännössä samana.
Päihde- jamielenterveysasiakkaankohtaaminenseurakunnassa
Yksinäisyyden jasyrjäytymisenlieventäminen
Avun antaminen jaohjaaminen palveluihinYhteisöllisyydenlisääminen(diakoniaruokailu,vastaanottotoiminnankehittäminen )Koulutuksen lisääminen
AsiakaspalauteOsallistujamäärät
DiakoniatyöPäihde- jamielenterveystyöhönerikoistuneetdiakoniatyöntekijät2010–2012
77
Ikääntyvät
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Palveluidenkuvaaminenyli 65 vuotiaille japalveluohjaus
Palveluprosessi kuvattu Päihde- jamielenterveysopiasikääntyneillePalveluistatiedottaminen
Hertta-lehden kauttatiedottaminen
Opas laadittu Sosiaali- ja terveystoimivuonna 2010
Kustannusneutraali
Käytetty työaika
Henkilökunnanpäihdeosaamisenkehittäminen
Yksikköihin koulutettu"päihdevastaavat"Riittävästi erityis-osaamista yksiköihinHenkilökunnalla onvalmiudet ottaa asiatpuheeksi ja tarvittaessaohjata palveluidenpiiriin
OsaamiskartoitustehdäänKoulutus toteutuuKonsultaatioidenhyödyntäminenmoniammatillisuudenhyödyntäminen
OsaamiskartoitusKoulutusseuranta
Sosiaali- jaterveystoimen yksikkö/esimiehet
osaamisenparantuminen--> palvelujen laatuparanee ja palvelujenpäällekkäisyys väheneeKoulutusmäärärahat
Henkilökunnanmielenterveys-osaamisenkehittäminen
Yksiköihin koulutettu"mielenterveys-vastaavat"
Osaamiskartoitus
Koulutus toteutuu(esim.depressiomittareidenhyödyntäminen jakäyttöönotto jakoulutusta testientulkintaan)
Osaamiskartoitus
Koulutusseuranta
Sosiaali- jaterveystoimenyksikkö/esimiehet
sama kuin yllä
78
KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS
KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU
KUSTANNUSVAIKUTUS
Akuutti / kiireellinenkriisityö
Kriisityön mukaanottaminensosiaalipäivystyksentoimintaan
Tiivis yhteistyö &suunnittelu kuntien jamuidenyhteistyötahojenkanssa
Tilastot Keski-Uudenmaansosiaalipäivystys,kunnat, muutyhteistyötahot
Selkeä ja hyvä yhteistyöja suunnittelukriisityössä vähentävätkustannuksia
Päihdeongelmaistensijoituspaikat /hoitoonohjaus
Selkeä ohjeistus -kriteerit, mihin - milloinasunnottomatpäihdeongelmaisetvoidaan sijoittaa /ohjata hoitoon
Kuntien kanssapidettävät tapaamiset
yhteistyöstä jaohjeistuksestasopiminen
Tilastot Kunnat ja Keski-Uudenmaansosiaalipäivystys
Oikea asiakas, oikeassapaikassa, oikean ajan,oikeaan aikaansäästää kustannuksia
Mielenterveysasiakkaanhoitoonohjaus /arvioon ohjaus
Kuten edellä, selkeätohjeet ja kriteerit,milloin ja mihin
Kuten edellä TilastotKuten edellä, lisäksiperusterveydenhuoltoja erikoissairaanhoito
Oikea asiakas, oikeassapaikassa, oikean ajan,oikeaan aikaansäästää kustannuksia
79
LÄHTEET
Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2005). Suomen Päihdelääketieteen
yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 121 (7): 788–803. Saatavilla:
http://www.kaypahoito.fi
Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämis-
suositus(2007). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13, Helsinki.
Depressio. Käypä hoito -suositus (2004). Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama
työryhmä. Duodecim 120 (6): 744–764. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi
Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124 (7):
820–36. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi
EU(2008). European Pact for Mental Health and Well-being. EU high-level conference “To-
gether for mental health and wellbeing”, Brussels, 12–13 June 2008.
Euroopan unionin neuvosto 2004. EU:n huumausainestrategia 2005–2012. 15074/04.
Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2006). Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 122 (5):
596–614. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi
Romppanen, P.2005. Katsaus kuntien päihdestrategioihin. Stakesin raportteja 2/2005.
Stakes.Helsinki.
Sauri, P. 2009. http://www.mtkl.fi/?x15497=431952
Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus 2008. Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja
Duodecimissa 117 (24): 2640–57. 1. päivitys 1.1.2008, s. 1–22. Saatavilla:
http://www.kaypahoito.fi
80
Stakes 2007. Ehkäisy ja hoito – Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Helsinki. Saatavilla:
http://neuvoa-antavat.stakes.fi
STM 2001 Mielenterveyspalvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita
2006:11. Helsinki.
STM 2001a. Valtioneuvoston periaatepäätös. Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4.Helsinki.
STM 2002. Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita
2002: 3.Helsinki.
STM 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
2006:19. Helsinki.
STM 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-
2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6.
STM 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset
mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön
selvityksiä 2009:3.
THL 2009.http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus_ennakko.htm
www.neuvoa-antavat.fi
WHO 2005. Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa. WHO:n Euroopan alueen
ministerikonferenssi mielenterveydestä: Haasteiden kohtaaminen ja ratkaisujen etsiminen.
Helsinki, 12.–15. tammikuuta 2005.
WHO 2008. Policies and practices for mental health in Europe: meeting the challenges.
Denmark: WHO Regional Office for Europe.
www.neuvoa-antavat.fi
www.pohjanmaa-hanke.fi
82
LIITTEET
Liite 1. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö
Mielenterveyslaki 1990/1116.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa 1992/785.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812.
Kansanterveyslaki 1972/66.
Päihdehuoltolaki 41/1986
Raittiustyölaki 828/1982
Sosiaalihuoltolaki 710/1982
Kansanterveyslaki 66/1972
Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989
Lastensuojelulaki 417/2007
83
Liite 2. KUUMA -kuntien työryhmien koulutuspäivän ohjelma.
KUTSU
Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelmaTyöseminaariAika: Perjantai 3.4.2009 klo 8.30-14.30Paikka: Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää, kokoustila 1-3
KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmän ehdotuksesta KUUMA-kunnat aloittavat päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tekemisen yhdessä.Ohjausryhmän ehdotus on ollut KUUMA -sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnankäsittelyssä ja se on hyväksytty 27.2.2009. Tarkoituksena on, että kunnat työstävätkuntakohtaiset suunnitelmat ja sen jälkeen ne kootaan yhteiseksi KUUMA -kuntien päihde-ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelmaksi. Niissä kunnissa, joissa on jo olemassaolevat päihde- tai mielenterveyssuunnitelmat, tehdään suunnitelmien päivitykset.
KUUMA -kuntiin on nimetty päihde- ja mielenterveyssuunnitelman yhdyshenkilöt. Hekokoavat ja koordinoivat omissa kunnissaan moniammatilliset, sektorirajat ylittävättyöryhmät, jotka työstävät oman kuntansa suunnitelmia. Työryhmien työskentely aloitetaanyhteisellä koulutuspäivällä, jonka tavoitteena on luoda yhteinen tietopohja työskentelylle.Koulutuspäivän aikana käydään läpi päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tausta jatarkoitus, työskentelyprosessi ja aikataulu, sekä suunnitellaan työskentelyn sisältöä.
Päivän alustajina toimivat THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) asiantuntijat jaPohjanmaa -hankkeen koordinaattori. Tarkoituksena on kuulla muilla paikkakunnillatehdyistä seudullisista päihde- ja mielenterveyssuunnitelmista ja niihin liittyvistä seikoista.THL:n asiantuntijat kertovat mm. sekä päihde- että mielenterveyssuunnitelmiin liittyvistäindikaattoreista, kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelmasta sekä eri näkökulmistamitä suunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida.
Ilmoittautuminen oman kunnan yhdyshenkilölle 30.3.2009 mennessä.Mea Hannila-Niemelä [email protected] Kaipiainen [email protected] Liimatainen [email protected]äivi Vuoriheimo [email protected] Pyy heikki. [email protected] Parviainen [email protected] Hemmilä [email protected] Kainulainen [email protected],Auli Lehkoinen [email protected]
84
Päivän ohjelma
klo 8.30
Päivän avaus ja orientaatio -tausta ja tarkoitus -aikataulu ja työskentelyprosessi
Alustajina projektipäällikkö Irja Hemmilä ja erikoissuunnittelija Seija Savolainen
klo 9.00- 9.45
Kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma Alustajana kehittämispäällikkö Airi
Partanen, THL
klo 9.45- 10.15
Mielenterveystyön näkökulmien huomioonottaminen suunnitelmaa laadittaessa Alustajana
projektipäällikkö Minna Savolainen, THL
klo 10.15- 10.45
Päihdetyön näkökulmien huomioonottaminen suunnitelmaa laadittaessa Alustajina Seija
Savolainen ja Irja Hemmilä
klo 10.45- 11.45 LOUNAS (omakustanteinen)
klo 11.45- 13.00
Pohjanmaa -hankkeen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma Alustajana
projektikoordinaattori Minna Laitila, Pohjanmaa-hanke
klo 13.00- 13.15 KAHVI
klo 13.15- 14.30 Jatkotyöskentelyyn orientoituminen
TERVETULOA!
85
Liite 3. Kuntien työryhmät
Järvenpää
Lapset, nuoret ja perheet
Mervi Aarnio vs. joht. sos.tt, lastensuojelu
Annika Karvinen, Auerkulman psyk. erik.sair.hoit., lastensuojelu
Tero Seitsonen, johtava sosiaalityöntekijä Keski-Uudenmaan sos.päiv.
Ari Siekkinen koulukuraattori lasten, nuorten ja perheiden
palvelut
Aikuiset
Tero Seitsonen johtava sosiaalityöntekijä Keski - Uusimaan
sosiaalipäivystys
Virva Juurikkala johtava sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö, Järvenpää
Lehti Sirkka vastaava työvalmentaja
Minna Karjalainen hoitotyön johtaja perusterveydenhuolto
Vesterinen Kirsi sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö
Mirja Nevalainen johtava sosiaalityöntekijä vammaispalvelut
Olli Ketoi-Tokoi toimintakeskuksen johtaja työ- ja toimintakeskus
Veli-Matti Ponkala johtaja päihde- ja mielenterveystyön
yksikkö
Ikääntyvät
Helena Venetvaara-Nurmi osastopäällikkö, pj vanhus- ja hoivapalvelut
Eeva Laine kotihoidon johtaja vanhus- ja hoivapalvelut
Helena Nikkanen-Ilvesmäki ylilääkäri terveyskeskussairaala
Ulla Palomäki hoitotyön esimies terveyskeskussairaala
86
Kerava
Heikki Pyy vastaava sosiaaliterapeutti
Marju Vuorinen vs kuntoutusohjaaja
Mäntsälä
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Merja Harmokivi päiväkodin johtaja Mäntsälän päivähoito
Karoliina Sipilä erityisnuorisotyöntekijä Mäntsälän Nuorisotoimi
Sini Ryhänen terveydenhoitaja koulu-jaopiskeluterveydenhuolto
Henna Manninen-Tikka, Terveydenhoitaja äitiys- ja lastenneuvolaaMäntsälä
Heli Ronkainen lastensuojelun sosiaalityöntekijä lastensuojelu
Mira Oksa sairaanhoitaja terveyskeskuksenvuodeosasto
Taina Kunnari psykiatrinen sairaanhoitaja perheneuvola
Ritva Tanner kouluterveydenhoitaja Pornainen
Pia Luoto terveydenhoitaja,
äitiys- ja lastenneuvola, Pornainen
Mea Hannila-Niemelä ehkäisevä päihdetyöntekijä päihdetyö
87
Aikuiset ja ikääntyvät
Kirsikka Helenius-Pekki johtava työvalmentaja työasema
Timo Naapuri diakonian viranhaltija Mäntsälän seurakunta
Päivi Liu diakonian viranhaltija Pornaisten seurakunta
Minna Pessala sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö
Laura Simola-Beuzenberg työterveyshoitaja Mäntsälän työterveys
Tarja Kuusela-Nissinen Nuorten koulutus- ja työneuvoja nuorten työpaja- Nuorisotoimi ( ja työryhmässä aikuisetnuoret/nuorisotoimi)
Elina Rantala sairaanhoitaja terv.keskus
Liisa Sutinen kotihoidon ohjaaja Mäntsälänkotihoito
Aino Laakso sosiaalityöntekijä vanhustyö
Tiina Tuominen terveyskeskuksen vuodeosasto
Ari Tiensuu päihdetyöntekijä päihdehuolto
Annika Asla lähihoitaja terveyskeskus
Mea Hannila-Niemelä ehkäisevä päihdetyöntekijä päihdetyö
Nurmijärvi
Lapset ja nuoret
Raija Vanhatalo avoterveydenhuollon päällikkö puh.joht
Selin-Kantola Nurmijärven seurakunta/
nuoriso
Merja Winha-Järvinen nuorisopäällikkö sivistystoimi
Anna Tynell terveysneuvonnan johtaja sos ja terveystoimi
Suvi Salin johtava sosiaalityöntekijä sos. ja terveystoimi
Pirjo Turtia johtava sosiaalityöntekijä perheneuvola
88
Minna Yli-Tuina koulukuraattori sos. ja terveystoimi
Paula Kantola avohuollon ylilääkäri sos. ja terveystoimi
Riitta Repo päihdehoitaja sos. ja terveystoimi
Sari Sompajoki psykiatrinen hoitaja sos. ja terveystoimi
Krista Papp ylilääkäri psykiatrinen pkl HUS
Aikuiset
Jouko Liimatainen sosiaalipalvelupäällikkö puh.joht.
Päivi Turunen työterveyshuolto
Nina Marin -Kaperi päihdesairaanhoitaja sos. ja terveystoimi
Päivi Vuoriheimo vs. vastaava sosiaalityöntekijä sos. ja terveystoimi
Ulla Happonen sairaanhoitaja sos. ja terveystoimi
Tero Konttinen Nurmijärven seurakunta
Carita Turunen vastaava ohjaaja työvoiman palvelukeskus
Matti Koski poliisi
Ikääntyvät
Marita Hägglund puh.joht
Jeni Hälvä psykiatrinen sairaanhoitaja sos. ja terveystoimi
Regina Fagerholm sosiaalihoitaja/potilasasiamies sos. ja terveystoimi
Sari Uotila
Maarit Kotiranta
Mika Ekholm
89
Tuusula
Lapset ja nuoret
Elisa Arnberg sosiaalityöntekijä nuorisoasema
Anne Tiainen sairaanhoitaja nuorisoasema
Johanna Kivelä erityisnuorisotyöntekijä nuorisopalvelut
Eeva Huikko Ylilääkäri/lastenpsykiatri lasten, nuorten ja perheiden
terveyspalvelut
Helena Palola konsultoiva erityislastentarhan opettaja varhaiskasvatuspalvelut
Marja-Liisa Palosaari sosiaalityön päällikkö sosiaalipalvelut
Tuula Hallia lasten ja perheasiain koordinaattori sosiaalitoimi/lastensuojelu
Matti Johansson raittiussihteeri kasvatus- ja sivistystoimi
Asta Luumi depressiohoitaja äitiysneuvola
Jane Mikkonen sosiaaliohjaaja so.palvelut/alle 18-v
Jaana Nevalainen erityisohjaaja alle 18-v
Kaija Saren Tuusulan seurakunta
Aikuiset
Tarja Lehtinen työllistämiskoordinaattori sosiaalipalvelut
Tuire Väänänen terveyskeskuspsykologi työterveyshuolto
Mari Andelin sosiaaliohjaaja mielenterv.kuntoutus
sosiaalityö
Elina Syrjälä apulaisosastonhoitaja HUS JMT Akuuttipoliklinikka
Hanna Palmu HUS JMT Akuuttipoliklinikka
Raija Wallin Keski-Uudenmaanmielenterveysseura
90
Ulla Listovaara Keski-Uudenmaanmielenterveysseura
Auli Lehikoinen depressiohoitaja terveyspalvelut
Kristiina Pettersson sairaanhoitaja päihdepalvelut
Teija Käenmäki sairaanhoitaja päihdepalvelut
Pirita Kainulainen sairaanhoitaja päihdepalvelut
Heidi Timonen yksilövalmentaja kuntouttava työtoiminta
Tarja Katajamäki toiminnanohjaaja kuntouttava työtoiminta
Ruth Marttinen sosionomi Sininauhasäätiö, Mutterimajaasumisyksikkö
Ulla Koponen osastonhoitaja perusterveydenhuoltoKellokoski ja Jokela
Hilkka Kokkoniemi sosiaalityö
Ikääntyvät
Niina Kantola-Leskinen osastonhoitaja kotihoito
Mari Tapiola avopalveluohjaaja vanhuspalvelut
Leena Jäntti osastonhoitaja osasto 2
Sanna Korhonen osastonhoitaja asumispalvelut
Mirva Hyötynen osastonhoitaja kotihoito
Seurakunta
Tarja Tonteri Tuusulan seurakunta, diakoniatyö
Siru Luoto Tuusulan seurakunta, vanhustyö
91
Liite 4. KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmä/Päihde- jamielenterveystyön kehittämisen suunnitelman seurantaryhmä
Sosiaali- ja terveysjohtaja, pj Markus Hemmilä Järvenpää(22.5.2008 asti)
Osastopäällikkö, pj Ritva Toivo Järvenpää(23.5.2008- 28.5.2009)
Vs. johtava ylilääkäri pj Jarja Ijäs Järvenpää (alkaen20.8.2009)
Sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Puranen Mäntsälä (5.3.2009 asti)
Sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Mäntsälä(alkaen 6.3.2009)
Sosiaaliohjaaja vs. Hilkka Kokkoniemi Tuusula (25.8.2008 asti)
Sosiaalityön päällikkö Marja-Liisa Palosaari Tuusula (alkaen 26.8.2008)
Sosiaalipalvelupäällikkö Jouko Liimatainen Nurmijärvi
Sosiaalijohtaja Maija Gartman Kerava
Kehittämispäällikkö Petteri Heino Sosiaalitaito
Erikoissuunnittelija, siht Seija Savolainen Sosiaalitaito
Ylilääkäri Ahti Tiusanen Mäntsälä (6.3.2009 alkaen)
92
Liite 4. Kannanotto KUUMA –kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisensuunnitelmaan
Tuusulan seudun mielenterveysyhdistys TUUMI ry
Asia: Kannanotto Päihde-ja mielenterveystyön kehittämissuunnitelmaan
TUUMI on yhdistys, jossa on kokemuksellista asiantuntijuutta, alansa ainoa potilas- järjestö. Se järjestääosallisuutta tukevaa toimintaa, kuten vertaisryhmiä, koulutus-ja harrastustoimintaa. Sen tehtävänä onedistää ja parantaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien asemaa ja hyväksyntää yhteiskunnassa. Yhdistystoimii Keravalla, Järven-päässä ja Tuusulassa.
Suunnitelman visio ja arvot sekä niistä johdetut tavoitteet sisältävät oleellisen Tuumin näkökulmasta:asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, painotus perus-ja avohoidossa, yhteistyön kehittäminen kolmannensektorin kanssa, kattavat ja joustavat palvelut jne.
Aikuisten osalta Keravan ja Järvenpään suunnitelma on perinteinen; toimijoina on vain viranhaltijat jalaitokset. Verkostoituminen on myös osaamista. Yhdistykset ovat jo verkostoituneet, Klubitalo ja KellNetovat osa yhteistä kenttää jne .Osallisuuden ja yhteisöllisyyden ja samalla mielenterveyden edistämisen jahäiriöiden ehkäisyn näkökulma puuttuu.
Tuusulan suunnitelmassa aikuisten osuudessa on vahva asiakaslähtöisyys, asiakkaan osallisuus tulee esiinprosessin joka vaiheessa, mittareissa, vastuutaholla. Siinä on otettu huomioon osallisuus ja yhteisöllisyysvision mukaisesti toimijoina mm järjestöt/kolmas sektori.
Ikääntyvien osalta uskomme myös vastuutahoja ja toimijoita olevan esitettyä enemmän ongelman laajuusja monimuotoisuus huomioiden. Koskee kaikkia kolmea kuntaa.
Seurakunnan suunnitelmia jäimme kaipaamaan Järvenpää ja Keravan osalta.
Jatkossa oletamme kuuluvamme sidosryhmiin, olevamme mukana järjestökyselyssä ja seuraavassapäivityksessä viimeistään.
TUUMI ryn puolesta
Raija Wallin
puheenjohtaja
93