Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö

- tarve, haasteet ja mahdollisuudetM/S Soste-risteily 5.10.2016

Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

2016Jurvansuu 1

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

• Kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) yhteinen tutkimusohjelma

• Tuotetaan nykyistä yhtenäisempää tietoa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnasta sekä päihde- ja mielenterveystyön yhteisistä rajapinnoista

• Taustalla Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, jonka myötä alettu korostaa päihde- ja mielenterveys-ongelmien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen yhteyksien tiivistämistä; myös sote-uudistus johtaa merkittäviin muutoksiin palvelujärjestelmässä

• Kolme osahanketta:– EHYT ry: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit– A-klinikkasäätiö: Asiakkaiden hyvinvoinnin vajeet– MTKL: Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

2016Jurvansuu 2

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit –kyselytutkimus

• Mukana MIPA-hankejärjestöt (n=10) ja niiden paikallisyhdistykset ja jäsenjärjestöt+ EPT-verkosto, Mielenterveyspooli ja MPNet

• Kysely suoritettiin helmi-huhtikuussa 2016 sähköisenä ja postikyselynä

• Vastauksia saatiin 187 paikallisyhdistykseltä ja 28 valtakunnalliselta järjestöltä (vastausprosentit 48 ja 35)– 87 päihdeyhdistystä, 100 mielenterveysyhdistystä– 14 valtakunnallista päihdejärjestöä, 14 mielenterveysjärjestöä– vastaajana toiminnanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja

2016Jurvansuu 3

”Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä.”

Täysin tai jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa oli suuri valtaosa vastaajista

- 90 prosenttia paikallisista päihdeyhdistyksistä - 85 prosenttia mielenterveysyhdistyksistä- 93 prosenttia valtakunnallisista yhdistyksistä

→ Mistä tarve yhteistyölle (yhteiset rajapinnat)?→ Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy?

2016Jurvansuu 4

Keitä ovat kohderyhmänne eli keille tarjoatte apua, tukea ja toimintaa? (niiden osuudet, jotka

vastanneet ”keskeinen kohderyhmämme”)

46%

24%

44%

32%

77%

34%

24%

5%

25%

6%

75%

59%

0% 25% 50% 75% 100%

mielenterveyskuntoutujat

ihmiset, joilla on akuuttimielenterveysongelma

päihdekuntoutujat

ihmiset, joilla on akuuttipäihdeongelma

päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt

2016Jurvansuu 5

- Joka neljännessä päihdeyhdistyksessä mielenterveyskuntoutujat nähtiin toiminnan keskeiseksi kohderyhmäksi, päihdekuntoutujat samoissa määrin mielenterveysyhdistyksissä.

”Päihde- ja mielenterveysongelmien yhtäaikainen esiintyvyys on merkittävä

ongelma kohderyhmässämme”

44%

21%

26%

30%

26%

32%

11%

32%

20%

7%

11%

11%

7%

10%

11%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

valtakunnalliset järjestöt

mielenterveysyhdistykset

päihdeyhdistykset

täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltäjossain määrin eri mieltä täysin eri mieltäeos

2016Jurvansuu 6

- Joka toisessa paikallisyhdistyksessä yhteisesiintyvyys nähtiin ainakin jossain määrin merkittäväksi ongelmaksi kohderyhmässä, valtakunnallisista järjestöistä 74 % oli tätä mieltä

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimialaa? Valitkaa

vastausvaihtoehdoista vain yksi.

4%

47%

31%18%

68%

28%

4%0%

20%

40%

60%

80%

100%

mielenterveystyö pääasiallisestimielenterveystyö,päihdetyö koskeeosaa toiminnasta

päihdetyö pääasiallisestipäihdetyö,

mielenterveystyökoskee osaatoiminnasta

teemme yhtäpaljon päihde- ja

mielenterveystyötä

päihdeyhdistykset (n=85) mielenterveysyhdistykset (n=100)

2016Jurvansuu 7

- Aineiston päihdeyhdistyksistä puolet katsoi toimivansa molemmilla toimialoilla, mielenterveysyhdistyksistä kolmannes

Toimiviksi koettuja yhteistyön muotoja päihde- ja mielenterveysjärjestöjen välillävälittömästi ihmisten hyvinvointiin järjestelmä-vaikuttava yhteistyö tasoinen yhteistyö- palvelu-/asiakasohjaus - kehittämistoiminta- harrastus- ja virkistystoiminta - verkostoyhteistyö- tapaamiset, vierailut, - koulutukset

tutustumiset - vaikuttamistoiminta- ryhmätoiminta - tiedotus- konsultaatiot

2016Jurvansuu 8

→ ovat myös osittain päällekkäisiä

Mikäli yhdistyksen/järjestön päätoimiala on mielenterveystyö, onko toimijoille järjestetty

päihdekysymyksiin liittyvää koulutusta (ja päinvastoin)?

33% 34% 33%26%

55%

19%

52%

28%20%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

kyllä ei, mutta tarvitsisimmetällaista koulutusta

ei, emmekä tarvitsetällaista koulutusta

päihdeyhdistykset mielenterveysyhdistykset valtakunnalliset järjestöt

2016Jurvansuu 9

- esim. päihde- ja riippuvuusilmiöihin (sekakäyttö, muuntohuumeet, peliongelmat, muut toiminnalliset riippuvuudet) sekä neuropsykologisiin häiriöihin (tarkkaavaisuushäiriöt, oppimisvaikeudet) liittyvät koulutukset

- tärkeää, että koulutuksia sekä työntekijöille että vapaaehtois- ja vertaistoimijoille

• Yhteistyötä vaikeuttavat tekijät koettiin pääosin samanlaisiksi valtakunnallisissa järjestöissä ja paikallisyhdistyksissä

• Huomattavin ero koski yhteistyön projektiluonteisuutta.Myös kilpailu resursseista ja toiminta-avustuksiin liittyvät rajaukset koettiin yhteistyötä vaikeuttaviksi tekijöiksi useammin valtakunnallisissa järjestöissä.– hankkeet, projektit, ulkopuolinen rahoitus

• Paikallisyhdistyksissä enemmän niitä, joilla ei tarvetta tehdä yhteistyötä tai joilla ei toimintaympäristössä luontevia yhteistyökumppaneita.

2016Jurvansuu 10

Yhteistyön tarve ja haasteet erilaisissa yhdistyksissä

toimintakulttuurien väliset ristiriidat yhteistyön esteenä

resurssien puute yhteistyön esteenä

suuri tarve tehdä yhteistyötä

ei tarvetta tehdä yhteistyötä

ostopalveluja tuottavat yhdistykset

yhdistykset, joilla ei ostopalvelutuotantoa

ostopalveluja tuottavat yhdistykset

yhdistykset, joissa vertaistoiminnalla suuri merkitys

yhdistykset, joissa vertaistoiminnalla suuri merkitys

yhdistykset, joissa ei palkattuja työntekijöitä

yhdistykset, joissa palkattuja työntekijöitä

yhdistykset, joissa ei palkattuja työntekijöitä

pienillä paikkakunnilla toimivat yhdistyksetyhdistykset, joissa harrastus- ja virkistystoiminnalla suuri merkitys

2016Jurvansuu 11

• ”Palvelujen tuottamisessa näille kohderyhmille on enemmän yhteistä kuin asiakkaiden kokemus-maailmassa sairastumisesta ja toipumisesta. Vertaistuki ja omaehtoinen kuntoutuminen toteutuu paremmin samuutta kokevien henkilöiden kesken tai ryhmien sisällä kuin yhteisesti.” (avoin vastaus kyselyyn)

2015Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi 12

Lopuksi• Yhteistyötä päihde- ja mielenterveysjärjestöjen välillä halutaan lisää,

mutta tarpeet ja haasteet vaihtelevat yhdistysten välillä (järjestökentän toimijoiden moninaisuus)

• Yhteistyö vaatii resursseja – Suurimpia yhteistyön esteitä ajan ja muiden resurssien puute (erityisesti

yhdistyksissä, joissa ei palkattuja työntekijöitä/ostopalvelutuotantoa)– Ostopalveluita tuottavissa, palkatun työntekijäresurssin omaavissa

yhdistyksissä koettiin enemmän tarvetta tehdä yhteistyötä. • Vertaisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja harrastus- ja virkistystoimintaan

painottuvat yhdistykset → keskimääräistä vähemmän tarvetta tehdä yhteistyötä.

• Etenkin valtakunnallisissa järjestöissä koettiin tarvetta pysyvämmille rakenteille, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen yhteistyön

• Yhteistyö voi olla myös spontaania ja ”epävirallista” - ytimenä ovat toisiin tutustuminen ja hyvinvoinnin luominen toiminnallisuuden ja yhdessä tekemisen kautta.– tätä toivottiin myös vertaistoimintaan keskittyvissä yhdistyksissä

2016Jurvansuu 13