PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2016 · vaihtelut (MW2016) on esitetty kuvassa 5....
Transcript of PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2016 · vaihtelut (MW2016) on esitetty kuvassa 5....
PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET
2016
Marjut Mykrä
Pietarsaari 2017
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry – Österbottens vatten och miljö rf
PL/PB 87 68601 PIETARSAARI – JAKOBSTAD
06 724 4848; 0400 92 4848; www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa
SISÄLLYS
1. JOHDANTO ...................................................................................................................................... 2
1.1 Tarkkailun peruste ................................................................................................................... 2 1.2 Aineistot ja menetelmät .......................................................................................................... 3 1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit ....................................................................... 4
2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA .............................................................................................................. 4
3. KUORMITUS..................................................................................................................................... 6
3.1 Jätevesikuormitus .................................................................................................................... 6 3.2 Lämpökuormitus ...................................................................................................................... 8 3.3 Luodon-Öjanjärvi...................................................................................................................... 9
4. MERIALUEEN VEDENLAATU .......................................................................................................... 10
4.1 Vedenlaatu talvella 2016 ....................................................................................................... 10 4.2 Veden laatu avovesiajalla 2016 .............................................................................................. 11 4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 2016 ...................................................................................... 16 4.4 Veden laadun muutokset 2000–2016 .................................................................................... 17 4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit ...................................................................... 21
5. KALATALOUSTARKKAILU ............................................................................................................... 24
6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA 2016 ........................................... 26
6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset......................................................... 26 6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 2016 (Nyman 2017) .................................................................. 26 6.3 Vesikasvillisuuskartoitus (Keränen 2017) .............................................................................. 28 6.4 Lämpötilakartoitukset ............................................................................................................ 29 6.5 Mässkärin luontoasema ......................................................................................................... 30 6.6 Pörkenäsin leirikeskus ............................................................................................................ 30 6.7 Pietarsaaren Satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellinen tarkkailu 2016 (Keränen 2017B) ....................................................................................................................... 30
7. TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................. 31
VIITTEET ................................................................................................................................................. 33
LIITTEET ................................................................................................................................................. 34
Kannen kuva: Tiia Sillanpää
2
PIETARSAAREN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET 2016
1. JOHDANTO
1.1 Tarkkailun peruste
Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen (Pietarsaaren Vesi) sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden, BillerudKorsnäs Finland Oy:n sekä muiden yksiköiden jätevedet. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet. Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan samalle alueelle. Myös Pietarsaaren Satama osallistuu yhteistarkkailuun. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1.
Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet perustuvat taulukossa 1 lueteltuihin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Länsi-Suomen ympäristölu-paviraston (LSY) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin.
Pietarsaaren edustalla noudatettiin vuonna 2016 vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa jaksolle 2008–2017 (Aaltonen 2008), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään LSU-2005-Y-524(121) (16.4.2009) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 2583/ 5723/ 2002 (18.12.2008). Tarkkailuohjelman päivityksessä vuonna 2008 tarkistettiin havaintopaikkojen ja näytteen-
Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialue, purku-paikat ja havaintopaikat. Vedenlaadun kartoi-tuspisteitä ( ja ●) on yhteensä 16 kpl, joista 8 on intensiiviseurannassa (). (Sisältää Maan-mittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2016 ja Liikenneviraston merikarttatietokannan 06/2012 aineistoa)
Purkuputket / Utläppsrör:
A Pietarsaaren Vesi / Jakobstads Vatten
B Alholmens Kraft
C UPM Kymmene
D Satama / Hamnen
E Mässkär luontoasema / Mässkär naturstation
F Pörkenäs leirikeskus / Pörkenäs lägergård
3
ottokertojen lukumääriä sekä analyysivalikoimia. Myös pohjaeläinseurantaan tehtiin muutoksia. Vuosit-taista tarkkailua täydennetään määrävuosin tehtävin erillisselvityksin.
Tässä yhteenvedossa käsitellään tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2016 vedenlaatu- ja vuosittaisen kalataloustarkkailun tiedot ja referoidaan vuoden aikana alueella tehtyjen muiden selvitysten tuloksia: uimaranta- ja leväseurantatulokset (kpl 6.1), pohjaeläintarkkailu (kpl 6.2), vesikasvillisuuskartoitus 2016 (kpl 6.3), Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueen lämpötilakartoitukset (kpl 6.4), Mässkärin luontoaseman jätevedenpuhdistamon tarkkailu (kpl 6.5) ja Pörkenäsin leirikeskuksen jätevesien tarkkailu (kpl 6.6). Lisäksi kappaleessa 6.7 referoidaan Pietarsaaren satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden kalataloudellisen tarkkailun vuoden 2016 tuloksia (Keränen 2017b). Yhteenvedon on laatinut Pohjan-maan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy.
Taulukko 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden lupapäätökset.
Toimija Lupa
Pietarsaaren kaupunki/ Pietarsaaren vesi
LSY 45/2005/1 (30.11.2005) lupamääräykset 8) ja 9), VHO2007/0568/2 (8.11.2007) LSSAVI/74/04.08/2011 (10.12.2013)
UPM Kymmene Oyj, sis. BillerudKorsnäs
LSY 85/2003/1 (29.12.2003) lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 (13.5.2005)
OSTP Finland Oy Ab LSSAVI/180/04.08/2010 20.6.2013 lupamääräykset 1) - 4) sekä 14) ja 17)
Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/2003/3 lupamääräykset C1 ja C3, VHO 01/0142/4
Pietarsaaren Satama Oy LSY 43/2006/2 (15.12.2006) lupamääräykset 20), 22) ja 23)
Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikkö ja Pietarsaaren Satama
ESAVI/187/04.09/2010 lupamääräys 10), LSSAVI/117/04.09/2011, EPOELY/35/07.04/2010, 11.9.2012 Dnro POHELY/1822/5723/2011, VHO 27.6.2011 nro 11/0420/2, VHO 4.11.2011 nro 11/0757/2
1.2 Aineistot ja menetelmät
Vuoden 2016 tarkkailuaineisto koostuu seuraavista osakokonaisuuksista:
• 1 talvinäytteenotto 16 meri- ja 2 järvipisteeltä (kuva 1, liite 1) • 3 avovesiajan laajaa näytteenottokierrosta 16 meri- ja 2 järvipisteeltä • 6 avovesiajan näytteenottoa 6 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä (intensiiviseuranta) • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä P64 (liite 5) • 1 perifytonkasvatusjakso (2 viikkoa) 7 havaintoalueella • vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista • vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta
Vedenlaatutarkkailun analyysitulokset ovat tämän yhteenvedon liitteinä 2 (talvinäytteenotto ja laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu).
Perifytontulokset ovat liitteenä 4 ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vedenlaatutulokset havaintopaikalta P64 liitteenä 5. ELY-keskus ei ole vuoden 2009 jälkeen ottanut näyt-teitä havaintopaikalta P62. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wist-backa 2017) ja ne on esitetty liitteessä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liittee-nä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Pohjaeläintulokset ovat liitteenä 9, OSTP:n kuormitus liitteenä 10 ja luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liit-teenä 11. Liitteenä 12 on esitetty ekologisen luokituksen päivitettyjen (Aroviita ym. 2012) kriteerien mu-kaisesti vedenlaatuaineistosta lasketut parametrikohtaset luokat havaintopaikoittain vuosina 2012–2016.
Pietarsaaren edustalle on vuonna 2004 laadittu Perämeri Life -hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym. 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaa-ren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty yhteenvetoraportti jaksolta 2006–2010 (Aaltonen ja Kalliolinna 2011).
4
1.3 Pintavesien ekologisen luokituksen parametrit
Suomessa on vesienhoidon suunnittelun myötä siirrytty yleiseurooppalaiseen vesien luokittelujärjestel-mään, jossa pintavedet (järvet, joet ja rannikkoalueet) on luokiteltu tyyppinsä mukaisia vertailuarvoja noudattaen viiteen laatuluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono (Vuori ym. 2009). Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen tai saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Joillekin vesimuodostumille on asetettu poikkeavat aika- tai tilatavoitteet luonnonolo-suhteiden ylivoimaisuuden tai teknisen kohtuuttomuuden vuoksi.
Pietarsaaren edustan merialueella vesimuodostumat ”Pietarsaaren edusta” ja ”Luodon saaristo” sekä jokisuiden vaihettumisvyöhykkeet sijoittuvat tyyppiin Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) ja vesi-muodostumat ”Kallan” ja ”Uudenkaarlepyyn ulkoinen merialue” tyyppiin Perämeren ulommat rannikko-vedet (Pu) (Vuori ym. 2009).
Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään fysikaalis-kemiallisia vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormitukses-ta. Luokittelukriteereitä on päivitetty (Aroviita ym. 2012) vuonna 2008 valmistuneen ensimmäisen luo-kittelukierroksen (Vuori ym. 2009) jälkeen. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimis-tö, jota kuvataan ns. BBI-ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Fysikaalis-kemiallisina muuttujina käytetään kesän (heinä-elokuu + syyskuun 1. viikko) näkösyvyyttä ja kokonaisravinteita (typpi ja fosfori).
Uusin pintavesien ekologisen tilan arvio valmistui vuonna 2013. Perämeren rannikkovesien tilaa on käsi-telty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatimassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen toimenpideoh-jelmassa vuoteen 2021 (Westberg & Lax 2016).
Pietarsaaren edustan yhteistarkkailuaineistosta on tehty vedenlaatuparametrien perusteella havainto-paikkatasoinen luokitus, joka esitetään kappaleessa 4.5. Pohjaeläinindeksin perusteella laadittu havain-topaikkakohtainen luokitus on vastaavasti kappaleessa 6.2 (Nyman 2017).
2. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA
Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 2014 lopulla. Vuoden 2015 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Kallanin sääasema oli suurim-man osan vuodesta 2016 poissa käytöstä ja sen tilalla on tässä raportissa käytetty Kokkolan Tankarin lämpötiloja. Vuoden 2016 sademäärät Hollihaassa ja keskilämpötilat Kruunupyyn ja Tankarin säähavain-toasemilla sekä vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3 (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2017). Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 2 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2017). Luodonjärven juoksutuk-set Hästgrundetista ja Gertrudista ilmenevät kuvasta 4. Meriveden (Pietarsaaren satama) korkeuden vaihtelut (MW2016) on esitetty kuvassa 5.
Vuoden 2016 kokonaissadanta (647 mm) Kokkolan Hollihaassa oli noin viidesosan normaalia sademää-rää (544 mm) suurempi ja kuukausittaisissa sademäärissä oli keskimääräistä suurempaa vaihtelua. Maa-liskuussa, toukokuussa, syys-lokakuussa sekä joulukuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Tammikuun sademäärä oli lähes normaali. Muina kuukausina sademäärät nousivat yli pitkän jakson keskiarvon. Hei-nä-syyskuussa oli selvästi tavanomaista sateisempaa (kuva 2). Vuoden keskilämpötila (4,2 °C) oli Kruunu-pyyssä lähes asteen lämpimämpi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (3,4 °C). Talvi 2015/2016 ja kevät 2016 olivat vertailujaksoa lauhempia. Ainoastaan tammikuussa pakkasta oli keskimääräistä enemmän. Kesän lämpötilat vastasivat keskimääräistä, alkusyksy oli hieman normaalia lämpimämpi mutta viileni tämän jälkeen. Joulukuussa oli taas normaalia lämpimämpää. Ilman lämpötila oli maaliskuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3).
Pysyvän jääpeitteen kesto oli talvella 2015–2016 Pietarsaaren edustalla noin kolme kuukautta, eli noin 1,5 kk lyhempi kuin vertailujaksolla 1961 – 1990.
5
Kuvat 2 ja 3. Kuukausisadanta 2016 Hollihaassa sekä jakson 1981–2010 keskiarvot Korplaxissa ja kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Kokkolan Tankarissa 2016 sekä jakson 1981–2010 keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopal-velu 2017).
Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella 2015–2016 (Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2017) ja vertailujaksolla 1961–1990 (Seinä & Peltola 1991). (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäi-vien lukumäärä, M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo 1961–1990, min = pienin ja max = suurin jaksolla 1961–1990)
Paikka Talvi 2015–2016 1961–1990
A B C D E
M Min Max
Pietarsaari, satama
14.12. 29.12. 3.4. 5.4. 100
143 102 187
Ådöskatan
29.12. 29.12. 3.4. 5.4. 98
143 91 178
Mässkär 29.12. 29.12. 28.3. 5.4. 95 137 77 166
Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudissa, Storströmmenissä ja Öjan Bågastissa (Krekilä) on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m3/s, Storströmmenin 1 m3/s ja Bågastin virtaama 2 m3/s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun me-ren ja järven vedenpintojen ero on noin 5–10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pin-nankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpin-ta välillä +10 – +20 cm (N60).
Kuvat 4 ja 5. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2016 (UPM Kymmene 2016a) ja vertailujaksolla 1999–2015 sekä meriveden pinnankorkeus (MW2016) Pietarsaaren satamassa vuonna 2016 (Ilmatieteen laitos/ Meripalve-lut 2017).
Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja tulvaluuk-kujen ja kalateiden aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2016a, kuva 4). Luodonjärvestä me-reen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna 2016 41,4 m3/s, mikä on huomattavasti enemmän kuin kes-kimäärin säännöstelymuutoksen jälkeen (vertailujakso 1999–2015, 29,2 m3/s). Juoksutus mereen jakau-tui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 19,4 m3/s (n. 50 %) ja Gertrudsista 19,3 m3/s (n. 50 %).
0
20
40
60
80
100
120
140
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
mm
Kuukausi/ Månad
Sadanta/ Nederbörd
Hollihaka 2016 1981‒2010
Korplax / Hollihaka (2015-)
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
OC
Kuukausi/ Månad
Lämpötila/ TemperaturKruunupyy 2016 Kokkola Tankar 2016 Kruunupyy 1981-2010
0
20
40
60
80
100
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
m3/s
Kuukausi/ Månad
Luodonjärven juoksutukset 2016Avtappningingar från Larsmosjön 2016
Kalatiet/ Fisklederna 16
Gertruds 16
Hästgrundet 16
1999-2015
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
cm
Kuukausi
Merenpinnan korkeus/ Havsvattenståndet2016
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
6
Luodonjärven juoksutukset olivat kevättä ja syksyä lukuun ottamatta vertailujaksoon (1999–2015) näh-den runsaita. Kevättulva ajoittui maaliskuun loppuun – toukokuun alkuun ja suurimmat juoksutukset mitattiin huhtikuussa. Heinä–elokuussa järvivettä juoksutettiin mereen keskimääräistä huomattavasti enemmän. Syys–marraskuussa juoksutukset olivat pitkän aikavälin keskiarvon tasolla, joulukuussa hie-man tätä alhaisempi. Vuonna 2016 Gertrudsin kalatie oli kiinni lähes koko tammikuun, elokuussa yhden päivän sekä joulukuun lopun. Storströmmenin kalatie oli kiinni muutamia päiviä tammi-helmikuussa sekä päivän elokuussa (UPM Kymmene Oyj 2016a).
3. KUORMITUS
Pietarsaaren edustalle tulee jäte-, jäähdytys- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivaluma-alueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmene Oyj:n ja BillerudKorsnäs Finland Oy:n tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luontoaseman puhdistamoilta, joilla on oma kuormitus- ja vesistötarkkailunsa. OSTP Finland Oy Ab:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Bågastin kalatien vaikutusalue jää tämän tarkkailualueen pohjoispuolelle. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä.
3.1 Jätevesikuormitus
UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto vuonna 2016 oli 781 950 AD tonnia sel-lua. Tuotetusta sellusta 92 % eli 722 485 t valkaistiin. Sellua tuotettiin hieman edellisvuotta enemmän. Lisäksi BillerudKorsnäs Finland Oy valmisti paperia ja kartonkia yhteensä 174 709 tonnia, eli hieman enemmän kuin vuonna 2015. Walki Oy:n kokonaistuotanto oli 70 421 tonnia, mikä oli hieman (9 %) edel-lisvuotista pienempi.
UPM:n ja BillerudKorsnäsin puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlah-dessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM Kym-menen lupaehdot kuukausikeskiarvoina ovat BOD:lle 4,4 t O2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD:lle 70 t O2/d (60 t/d), fosforille 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX:lle 600 kg/ d (500 kg/d).
UPM:n (2016b) ja BillerudKorsnäsin puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdetut typpi- ja kiinto-ainekuormitukset laskivat edellisvuodesta (kuva 6). Myös kokonaisfosfori- ja BOD-kuormat olivat edellis-vuotta hieman alhaisempia. AOX-kuorma vastasi edellisvuoden kuormitusta ja COD-kuorma oli edellis-vuotta korkeampi. Fosforikuormitus vaihteli välillä 13–60 kgP/d. Suurinta kuormitus oli heinäkuussa ja pienintä tammi–helmikuussa. Koko vuoden keskiarvo (26 kg P/d) oli sama kuin edellisen 5-vuotisjakson (2010–2014) keskiarvo. Fosforikuormitus oli heinäkuussa aivan luparajalla (60 kgP/d), muuten kuukausi-tason (60 kgP/d) ja vuositason (55 kg/d) luparajat sekä muutkin UPM:n ympäristöluvan mukaiset kuor-mitusrajat alittuivat vuonna 2016.
Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 30 000 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman etelä-puolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten saniteettivedet.
Vesistöön johdettu fosforikuormitus oli samaa tasoa ja typpikuormitus hieman pienempi kuin vuonna 2015 (kuva 6). Kiintoainekuormitus oli hieman alle neljänneksen edellisvuotta suurempi. Alhedan jäteve-denpuhdistamon ympäristölupaehdot jäivät osittain täyttymättä kaikilla vuosineljänniksillä. Puhdistuste-hot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 90 %, BOD7 95 %, CODCr 89 % ja fosfori 96 %. Typpi-reduktio oli vuoden keskiarvona 22 % (Sillanpää & Virtanen 2017).
Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) noin 89–99 % ja fosforikuormitukses-ta 91 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (36 %), kaupun-
7
gin (60 %) ja OSTP:n (4 %) kesken. Jätevesien aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt tasaisesti 1980-luvulta lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, kunnes vuodesta 2012 lähtien se kääntyi lievään nousuun. Vuosien 2014–2016 perusteella kuormitus on jälleen laskussa. Orgaanisen ai-neen (BOD, COD) kuormituksessa on havaittavissa aleneva suuntaus COD:n osalta, BOD-kuorma on vii-me vuodet pysynyt samalla tasolla. Vuonna 2016 COD-kuorma nousi hieman tästä tasosta. Typpikuormi-tuksessa ei ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa (kuva 6).
OSTP Finland Oy Ab:n Pietarsaaren tehtailla valmistetaan teräslevyistä ja -nauhoista ruostumattomia sekä haponkestäviä putkia ja putkenosia yhteensä noin 28 000 tonnia vuodessa (kapasiteetti noin 35 000 t/vuosi). Putket peitataan happoaltaassa, jossa on typpihappoa, fluorivetyhappoa ja rikkihappoa sekä vettä.
Peittausprosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään kaksivaiheisella NaOH-saostuksella sekä vuonna 2007 käyttöön otetussa prosessissa, jossa pääosa typpihaposta on korvattu rikkihapolla. Jätevesiä muo-dostuu noin 900 – 1 600 m3/kk ja ne johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samassa purkuputkessa kuin UPM Kymmenen jätevedet (Pekka Pynttäri s.posti 2010). OSTP:n typpikuormitus oli vuonna 2016 12 354 kg/a alittaen luvassa asetetun tavoitearvon (30 000 kg/a). Ympäristöluvassa OSTP:n metallikuormi-tukselle asetetut kuormitus- ja pitoisuusrajat toteutuivat hyvin vuonna 2016 (taulukko 3). OSTP:n kuor-mituksen kehitys vuosina 2001–2016 ja nykyisen luvan mukaiset kuormitusraja-/ tavoitearvot on esitetty liitteessä 10.
0
1
2
3
4
5
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
t/d
BOD7UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad
0
10
20
30
40
50
60
70
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
t/d
CODUPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
kg/d
Fosfori / FosforUPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1 000
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
kg/d
Typpi / KväveUPM Kymmene OSTP Pietarsaari / Jakobstad
0
1
2
3
4
5
6
7
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
t/d
Kiintoaine / FastsubstansUPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad
Kuva 6. Jätevesikuormitus vuosina 1996–2016.
Pietarsaaren Veden lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD7ATU 10 mg/l, 95 %, CODCr 70 mg/l, 90 %, kok-P 0,3 mg/l, 95 % ja kiintoaine 20mg/l, 90 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD7 4,4 t O2/d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), CODCr 70 t O2/d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d).
8
Taulukko 3. OSTP Finland Oy Ab:n pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot sekä vuoden 2016 toteutuneet pitoisuudet ja kuormi-tukset.
Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevesijärjestelmä koostuu yli sadasta keräily-/sakokaivosta, joista hulevedet johdetaan mereen neljän purku/venttiilikaivon kautta. Kaivot on varus-tettu hiekan- ja lietteenerottimilla, sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa (Kujala 2014). Vuodesta 2009 lähtien hule-vesikaivojen puhtaanapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja kiintoaine- ja ravinnekuorman pääsyä kaivoihin on pyritty rajoittamaan peittämällä kaivot suojamatoilla lastaus- ja purkutoiminnan ajaksi. Me-reen johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 2016 silmämääräisesti päivittäisten tarkastuskertojen yhteydes-sä eikä kirjattavia poikkeamia havaittu.
Vuonna 2007 tehtyjen hulevesianalyysien perusteella on arvioitu, että satama-alueen hulevesistä aiheu-tuva kokonaiskuormitus on 500 mm vuosisadannalla noin 120 kg N/a, 9 kg P/a ja 1 400 kg kiintoainetta/a (Kujala 2012). Sataman saniteettivedet on osittain viemäröity ja johdetaan satama-alueelta jäteveden-puhdistamolle, mutta osa saniteettivesistä kerätään vielä toistaiseksi umpikaivoon.
3.2 Lämpökuormitus
Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2016 sähköä (631 GWh/v), kaukolämpöä (227 GWh/v) ja prosessihöyryä (214 GWh/v) eli yh-teensä 1072 GWh/v (3 859 TJ/v). Polttoaineiden energiasisältö oli noin 8 092 TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (19 %), kivihiiltä (21 %), puuta (53 %), yhdyskuntajätettä (REF 4 %), peltomassaa (0,008 %), 12 bar höyryä (1 %) sekä öljyä (0,5 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Hiilen osuus oli lähes sama kuin edel-lisvuonna (2015: 22 %) ja puun osuus kasvoi (2015: 46 %). Vuonna 2016 voimalaitoksella (AK 1 ja AK 2) oli 9 295 käyntituntia mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli 3 129 TJ (kuva 7) eli 39 % polttoaineiden koko-naisenergiasisällöstä.
Vuonna 2016 jäähdytysvettä käytettiin 145 milj m3 eli keskimäärin 4,5 m3/s (lupa 7,2 m3/s). Jäähdytysve-den lämpötilanousu oli suurimmillaan huhtikuussa, + 10,3 °C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 °C). Pidempiä käyttökatkoksia oli useita: 26.1–13.2, 18.2–6.4, 30.4–21.5, 18.6–27.6, 2.7–16.7, 24.7–13.8, 18.12–31.12. Maaliskuussa ei lämpökuormitusta mereen tullut lainkaan (Keränen 2017a).
Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuh-distamolta ja Luodonjärvestä (kuva 7). Vuonna 2016 UPM Kymmenen lämpökuorma oli 5 224 TJ ja Pie-tarsaaren jätevedenpuhdistamon lämpökuorma 22 TJ (Keränen 2017a).
Pitoisuusraja
Tutetutunut
pitoisuus 1.
vuosineljännes
2016
Tutetutunut
pitoisuus 2.
vuosineljännes
2016
Tutetutunut
pitoisuus 3.
vuosineljännes
2016
Tutetutunut
pitoisuus 4.
vuosineljännes
2016
Kuormitus
raja-arvo
Tutetutunut
kuormitus 2016
Metalli (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (kg/a) (kg/a)
Kromi 0,5 0,30 0,38 0,26 0,27 25 5,18
Nikkeli 0,5 0,20 0,02 0,02 0,13 16 1,68
Lyijy 0,5 0 0 0 0 25 0
Kadmium (liuk) 0,01 0,00027 0,00003 0 0,00040 0,5 0,0029
Kupari 0,2 0 0 0 0 ei raja-arvoa 0
Fluoridi ei raja-arvoa 12,0 11,1 10,5 13,0 1800 204
pH ei raja-arvoa 9,9 10,1 10,3 9,6 ei raja-arvoa -
Kok-N ei raja-arvoa 806 747,1 674 693 30000 12354
9
Kuva 7. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla 2002–2016.
3.3 Luodon-Öjanjärvi
Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Luodonjärven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 2016 edellisvuotta alhaisemmat johtuen pienemmästä virtaamasta (kuva 8).
Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina 1990–2016.
Järvestä mereen juoksutettu fosforikuormitus oli vuonna 2016 koko vuoden keskiarvoksi laskettuna 180 kg/d, mikä on 40 % enemmän kuin kuluvalla tarkkailujaksolla (2008–2017) keskimäärin (129 kg/d). Typ-pivirtaama (4 110 kg/d) oli edellisvuotta (5 396 kg/d) pienempi mutta tarkkailujakson keskiarvoon (2008–2016: 3 258 kg/d) verrattuna neljäsosan suurempi. Luodonjärven fosfori- ja typpivirtaamat olivat vuonna 2016 yli 6-kertaisia jätevesikuormaan verrattuna (kuva 8, taulukko 4). Erityisesti heinä- ja elokuussa ra-vinnevirtaamat järvestä mereen olivat tavallista suuremmat.
Kuva 9. Pietarsaaren edustan merialueelle tulevan ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausikeskiarvoina vuonna 2016.
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
TJ/ a
Lämpökuorma/ VärmebelastningAlholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi
0
50
100
150
200
250
300
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
kg/d
Merialueelle tuleva fosforivirtaama 2000 - 2016Fosforflöde till havsområdet 2000 - 2016
Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
kg/d
Merialueelle tuleva typpivirtaama 2000 - 2016Kväveflöde till havsområdet 2000 - 2016
Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön
0
50
100
150
200
250
300
350
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
kg/d
Kuukausi / Månad
Fosforikuormitus / Fosforbelastning 2016Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
kg/d
Kuukausi / Månad
Typpikuormitus / Kvävebelastning 2016Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön
10
Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta vaihtelee vuodenajoittain ja riippuu Luodonjärvestä tulevan kuormituksen vaihteluista. Jätevesikuormituksen osuus oli vuonna 2016 noin 14 % sekä fosforin että typen osalta. Jätevesien aiheuttaman fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli pienimmillään huhtikuussa (P: 9 %, N: 7 %). Suurimmillaan jätevesien osuus oli fosforin osalta maalis-kuussa (20 %) ja typen osalta syys-lokakuussa (24 %) (kuva 9).
Taulukko 4. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 2016.
Muuttuja UPM Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue**) kg/d (2016) Kymmene Jakobstad 2016 Från sjön Närområdet
BOD7 856 111 967
CODCr 37 467 530 37 997
tot-P 26 2,3 28,3 180 9
tot-N 260* 389 649 4 110 160
vesimäärä m3/d 168 100 10 798 178 898 3,59 × 106 70
*) UPM + OSTP **) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård/ Närområdet + större bäckar och Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym. 1998).
4. MERIALUEEN VEDENLAATU
4.1 Vedenlaatu talvella 2016
Jään alle muodostuu jäte- ja järvivesien virtausten seurauksena selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta. Pintaveden (1 m) pH-arvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeampaa ja sameampaa ja kokonaisravinteiden sekä orgaanisen aineen (TOC) pi-toisuudet ovat selvästi kohonneet. Myös rautapitoisuudet ovat pintavedessä huomattavasti korkeam-mat kuin alusvedessä. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan.
Talvinäytteet otettiin 15. – 17.3.2016. Jäätilanne oli huono ja suurin osa tarkkailualueesta sulaa tai jäät heikkoja. Pisteille P53, P55, P62, P64, P73, P75 ja P78 ei päästy näytteenottoon. Jäte- ja jokivesien leviä-minen on esitetty kuvassa 10 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä ravinteiden ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella.
Hästgrundetin ja Gertrudsin keskimääräiset juoksutukset olivat tammi–maaliskuussa 2016 normaalia suuremmat (kuva 4). Gerdrudsin tulvaluukku oli kiinni helmi-maaliskuussa yhteensä kuukauden mutta luukku avattiin neljä päivää ennen näytteenottoja (9 m3/s). Hästgrundetin tulvaluukku oli yhtä päivää lukuun ottamatta maaliskuussa ennen näytteenottoa auki (9-24 m3/s). Kalateiden juoksutus oli tammi-maaliskuussa tasaista (Gerdruds: 0-7 m3/s; Storströmmen: 0-1 m3/s).
Puuttuvien tulosten vuoksi jäte- ja järvivesien leviämistä ei pysty maaliskuun 2016 aineistosta kuvaa-maan yhtä tarkasti kuin edeltävinä vuosina. Vaikutukset näkyivät kuitenkin vuotta 2015 laajemmalla alueella. Jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät selvimmin pintavedessä Ådön–Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Pisteeltä P62 ei ole tuloksia, Pisteillä P65, P71 ja Mässkärin luontoaseman havaintopisteellä MÄ1) vaikutukset näkyivät lievästi. Tätä uloimmilta pisteiltä ei ole tietoa.
Gertrudsin tulvaluukusta juoksutettujen järvivesien vaikutukset näkyivät selvästi Kackursfjärdenillä pin-nanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena ja kohonneena väriarvona sekä korkeampina ravinne- ja rautapitoisuuksina. Kerrostuneisuus oli selvä myös sisäsaariston pisteillä P54 ja P66, joissa pintaveden johtokyky ja saliniteetti olivat alusvettä selvästi pienempiä ja typpi- ja rautapitoisuudet suu-rempia. Väriarvot olivat koholla pinnassa koko sisäsaaristossa. Luodonjärven vesi ei ollut talvella 2016 erityisen hapanta (pH 6,4 – 6,6), joten happamuusvaikutukset merialueella jäivät hyvin vähäisiksi.
Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalta (P53) ei ole tuloksia, mutta tästä hieman pohjoiseen veden hygieeninen tila oli hyvä (P54: enterokokit 2 pmy/100 ml). Myös Vanhansataman perukassa hulevesien
11
vaikutusalueella (P51) sekä tästä pohjoiseen (P52) hygieniaindikaattoribakteerien määrät olivat pieniä (P51: 8 pmy/100 ml, P52: 11 pmy/100 ml). Havaintopaikat P64, P65, P73 ja P75 edustavat referenssialu-etta. Talven 2016 näytteenotossa päästiin näistä vain pisteelle P65, jolla havaittiin vähäinen jäte- ja järvi-vesien vaikutus (kuva 10).
Jäänalainen happitilanne oli tarkkailualueella pääosin tyydyttävä tai hyvä (kyllästysprosentti 61–89 %) sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Vanhansataman perukassa happitilanne oli poh-jassa välttävä (57 %), pinnassa happitilanne oli hieman parempi (64 %).
4.2 Veden laatu avovesiajalla 2016
Laajat näytteenottokierrokset
Toukokuun näytteenottokierroksella (9. – 11.5.) merialueen vedenlaatu oli ajankohtaan nähden nor-maali. Luodon-Öjanjärven juoksutukset (Hästgrundet 20 m3/s, Gerdruds 17 m3/s) vastasivat toukokuussa keskimääräisiä juoksutuksia ja näytteenottoaikoihin molemmat tulvaluukut olivat auki. Järvi- ja jäteve-sien vaikutukset näkyivät merialueella edellistä vuotta voimakkaammin. Luodon-Öjanjärven vesien vai-kutus näkyi Hästgrundetin edustalta (P55) aina Hälsingöfjärdenille (P66) saakka ruskeana (150–200 mgPt/l) ja paikoin muuta merialuetta sameampana (3,1–6,1 FTU) pintavetenä. Gertrudsin edustalla jär-vivesiä oli havaittavissa vielä pisteellä P78 (väriarvo 130 mgPt/l). Kaupungin läpi tulevan kanaalin vaiku-
Kuva 10. Pintaveden (1 m) laadun
perusteella arvioidut jäte- ja järvi-
vesien leviämisalueet maaliskuussa
2016 (kaikilta pisteiltä ei ole näyt-
teitä huonon jäätilanteen vuoksi).
(Sisältää Maanmittauslaitoksen
Maastotietokannan 05/2017 aineis-
toa.)
12
tukset näkyivät pisteillä P51 ja P52. Sähkönjohtavuus (17–347 mS/m) oli järvi- ja jätevesien vaikutusalu-eilla pintavedessä muuta merialuetta pienempi. Ulommillakin pisteillä oli sähkönjohtavuus hieman pin-nassa alentunut (maks. P75: 486 mS/m).
Veden pintalämpötilat vaihtelivat 7–14 °C välillä ja lämpötilakerrostuneisuutta oli jo havaittavissa sy-vemmillä pisteillä. Kevään levätuotanto oli nostanut klorofyllipitoisuudet usealla pisteellä yli 5 µg/l (maks P51: 9,3 µg/l). Vain pisteillä P64, P65, P75 ja P78 pitoisuudet jäivät hieman tämän alle (4,5–5,0 µg/l). Näkösyvyydet olivat koko merialueella normaalia alhaisemmat (0,9-2,6 m). Ammonium- ja nitraattityp-peä oli mitattavia pitoisuuksia kaikilla pisteillä, eniten jäte- ja järvivesien vaikutusalueilla.
Merivesi oli elokuussa (23. – 24.8.) lämpötilakartoituksen tulosten perusteella lämpimintä Leppäluodon pohjoispuolella (max 20,7 °C). Muualla lähirannikolla pintaveden lämpötilat vaihtelivat 14,5–16,5 asteen välillä. Lämpötilakerrostuneisuus oli vähäistä, ainoastaan Fallskäretin luona Orrskärsfjärdenillä oli vesi pohjan tuntumassa selvästi pintaa kylmempää.
Patoluukut olivat olleet heinä–elokuussa kiinni vain muutaman päivän ja juoksutukset olivat olleet ta-vanomaiseen verrattuna moninkertaiset. Merialueen yleisilme oli silti saariston ulko-osissa melko merei-nen. Järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla (P53, P54, P55, P66, P67, P78, P79) pintavesi oli selvästi rus-keampaa (130–260 mg Pt/l) ja vähäsuolaisempaa. Muualla merialueella veden väri vaihteli pinnassa välillä 20–45 mg Pt/l. Orgaanisen hiilen (TOC) sekä raudan ja ravinteiden pitoisuudet olivat vaikutusalu-eella kohonneet etenkin pintavedessä ja paikoitellen koko vesipatsaassa. Hästgrundetin juoksutusten johdosta pisteillä P55 ja P54 vesi oli melko sameaa ja typpipitoisuudet pinnassa selvästi koholla.
Näkösyvyys oli elokuussa koko tarkkailualueella edellisvuotta heikompi. Klorofyllipitoisuudet olivat kor-keimmillaan Kackursfjärdenillä (P79: 11,9 µg/l) ja Hälsingöfjärdenillä (10,3 µg/l). Alhaisimmat sisäsaaris-ton pitoisuudet mitattiin poikkeuksellisesti purkualueiden edustalta (P52, P53 ja P54: 4,3–4,7 µg/l). Muualla sisäsaaristossa pitoisuudet olivat lievästi rehevällä tasolla (6,2–8,6 µg/l). Lähirannikon purkualu-eilla esiintyi jonkin verran bakteereita (25–86 pmy/100 ml). Mässkärissä bakteereita oli hyvin vähän (5 pmy/100 ml).
Uloimmille pisteille (P73 ja P75) ei päästy kovan tuulen vuoksi. Muilla Ådö – Hälsingön -akselin länsipuo-lisilla pisteillä ravinnepitoisuudet olivat hieman pinnassa kohonneet. Myös klorofylliarvot olivat hieman koholla (4,1–6,5 µg/l) ja näkösyvyys hieman heikentynyt (1,9–3,9 m). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuun puolivälissä (12.8.) ottamassa näytteessä (P64, 1m) klorofyllipitoisuus (2,8 µg/l) oli alhaisempi ja sameus (2,1 FTU) suurempaa kuin yhteistarkkailun elokuun näytteessä, muutoin tulokset olivat melko samanlaiset (liitteet 2 ja 5).
Lokakuun kierroksen aikoihin (18.–20.10.) vesipatsas oli jäähtynyt ja lähes tasalämpöistä (6-10 °C) ja varsin tasalaatuista. Syys-lokakuu oli ollut vähäsateista ja Hästgrundetin ja Gertrudsin patoluukut olivat olleet useana päivänä kiinni. Kalateistä oli juoksutettu tasaisesti alkusyksyn. Järvivesien vaikutus näkyi Hästgrundetia lähimmillä pisteillä (P55 ja P54) sekä Kackursfjärdenillä (P79), Orrskärsfjärdenillä (P78), Helsingöfjärdenillä (P66) ja Lillgrundetissa (P67) muuta merialuetta selvästi ruskeampana ja rauta- ja ravinnepitoisempana vetenä. Näillä alueilla myös sähkönjohtavuus oli muita alueita alhaisempi.
Muualla tarkkailualueella vallitsi melko mereiset olosuhteet ja veden väriluku vaihteli 10–30 mg Pt/l. Näkösyvyys oli sisäsaaristossa 1,1–2,8 ja ulkopisteillä 2,6–4,8 metriä. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat uloimman pisteen 1,5 µg/l:sta Kackursfjärdenin 6,5 µg/l:aan. Teollisuuden ja kaupungin purkualueiden havaintopaikoilla mitattiin vähän bakteereja (1–10 pmy/ 100ml).
Intensiivinäytteenotto (havaintopaikat P52, P54, P62, P64 ja P67)
Kuvissa 11 – 16 on esitetty veden näkösyvyyden, sameuden, värin, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipi-toisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuuhun intensiiviseurannan havain-topaikoilla P52, P54, P62, P64 ja P67.
Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttavat avovesiajalla järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnan-vaihtelut ja tuuliolosuhteet. Kesän aikaiset pitoisuusvaihtelut olivat melko tavanomaiset, mutta kesän runsaista juoksutuksista johtuen alueelliset erot olivat selvät. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät
13
aiempien vuosien tapaan pienempänä näkösyvyytenä (kuva 11), kohonneina sameus- ja väriarvoina (kuvat 12 ja 13) sekä kohonneina ravinnepitoisuuksina lähimpänä purkualuetta (P54) ja siitä pohjoiseen (P67) (kuvat 14 ja 15), jätevesien vaikutukset myös purkualueesta etelään (P52). Vaikutukset ulottuivat ainakin toukokuussa osittain Mässkärin ulkopuolelle havaintopaikoille P64, P73 ja P75.
Korkeimmat väriarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin syyskuun alkua lukuun ottamatta pisteeltä P54 (kuvat 13 ja 14). Pienimmät pitoisuudet mitattiin pisteeltä P64. Klorofyllin maksimipitoisuudet (max. 18 µg/l) mitattiin lähes kaikilla pisteillä heinäkuun loppupuolella. Pisteellä P64 ei esiintynyt yhtä selkeää pitoisuushuippua ja korkein pitoisuus mitattiin kesäkuun kierroksella (kuva 16).
Fosforipitoisuudet vaihtelivat sisäpisteen (P54) 75 µg/l:sta (heinäkuun loppu) ulkopisteen (P64) 7,5 µg/l:aan (lokakuu) ja typpipitoisuudet vastaavilla pisteillä 1 300 µg/l:sta (touko- ja heinäkuu) 220 µg/l:aan (lokakuu). 1 300 µg/l typpipitoisuus mitattiin myös pisteellä P67 toukokuun alussa (kuvat 14 ja 15).
Kuva 11. Pietarsaaden edustan meriveden näkösyvyys pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.
Kuva 12. Pintaveden (1 m) sameusarvot (FTU) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
9.5
.
16.6
.
12
.7.
20
.7.
3.8
.
23
.8.
8.9
.
20
.9.
18
./20
.10
.
m
Näkösyvyys/ SiktdjupetP52 P54 P62 P64 P67
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9.5
.
16
.6.
12
.7.
20
.7.
3.8
.
23
.8.
8.9
.
20
.9.
18
./20
.10
.
FTU
SameusP52 P54 P62 P64 P67
14
Kuva 13. Pintaveden (1 m) väriarvot (mg Pt/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.
Kuva 14. Pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.
Kuva 15. Pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.
0
50
100
150
200
250
3009.5
.
16.6
.
12.7
.
20.7
.
3.8
.
23.8
.
8.9
.
20.9
.
18./20.1
0.
mg Pt/l
Väri/ Färg (komparaattori)P52 P54 P62 P64 P67
0
10
20
30
40
50
60
70
80
9.5
.
16
.6.
12.7
.
20
.7.
3.8
.
23
.8.
8.9
.
20
.9.
18
./20
.10
.
µg/l
kok - P/ tot - PP52 P54 P62 P64 P67
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
9.5
.
16
.6.
12
.7.
20.7
.
3.8
.
23
.8.
8.9
.
20
.9.
18
./20
.10
.
µg/l
kok - N/ tot - N P52 P54 P62 P64 P67
15
Kuva 16. Pintaveden (0 – 2 m) a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2016.
Rehevöitymisluokitus
Avovesikauden 2016 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 17. Rehevöitymisluokituksessa on käytetty koko avovesikauden klorofyllikeskiarvoja (taulukko 5, Aaltonen & Kyröläinen 1986), kun taas ekologises-sa luokittelussa (kpl 4.5) käytetään heinä-elokuun ja syyskuun ensimmäisen viikon klorofyllikeskiarvoja (Aroviita ym. 2012).
Taulukko 5. Rehevöitymisluokittelun raja-arvot (Aaltonen & Kyröläinen 1986).
Luokka a-klo µg/l
Erittäin rehevä > 100 µg/l
Hyvin rehevä 30 – 100 µg/l
Rehevä 10 – 30 µg/l
Lievästi rehevä 5 – 10 µg/l
Rehevöitymässä 2 – 5 µg/l
Karu < 2 µg/l
Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: rehevöitymässä ja lievästi rehevä. Klorofylliarvot olivat vuonna 2016 lähes koko Pietarsaaren edustan merialueella edellis-vuotta korkeampia. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta aina Fäbodan-Mässkärin-Hälsingön linjalle asti. Pisteet P64, P65, P75 ja P73 kuuluivat luokkaan rehevöitymässä.
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
9.5
.
16
.6.
12.7
.
20.7
.
3.8
.
23.8
.
8.9
.
20.9
.
18./20.1
0.
µg/l
a - klorofylli/ a - klorofyllP52 P54 P62 P64 P67
16
4.3 Perifytonkasvatuksen tulokset 2016
Perifytonin kasvatuskoe tehtiin 10 havaintopaikalla 2 viikon inkubointiajalla 20.7. – 3.8.2016. Kasvatus tehtiin rinnakkaisilla pleksilasilevyillä, joista irrotettiin inkuboinnin jälkeen päällyskasvusto laboratorios-sa. Päällyskasvustosta määritettiin klorofylli-a (µg/m2) ja kiintoaine (mg/m2). Perifytonin kasvatuskoe antaa tarpeellista lisätietoa purkualueiden tilasta ja kuvastaa veden klorofyllipitoisuuksia paremmin läm-pökuorman vaikutuksia. Kasvatuskokeen avulla saadaan yleensä eroteltua lämpökuormituksen vaikutus-alue melko selkeästi, mutta koe on hankalasti toistettavissa, minkä vuoksi havaintopaikkojen tuloksia voidaan luotettavasti verrata keskenään vain yhden kasvatusjakson ajalta. Vuoden 2016 tuloksia on ha-vainnollistettu kuvassa 18. Havaintopaikat ja niiden koordinaatit sekä tulokset ilmenevät liitteestä 4. Havaintopaikkojen Ådo B ja P10 (Pörkenäs) levytelineet olivat kadonneet, joten näiltä ei ole tuloksia.
Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli UPM:n purkukanavan edustalla enimmillään yli 9-kertainen suhteessa vertailualueisiin (Ådö, Mässkär, Pörkenäs). Myös sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualueella levätuotanto oli runsasta. Alholmens Kraftin jäähdytysvesien purkualueella (AK) levätuotanto oli vertailualueiden tasoa. Kiintoainepitoisuudeltaan Kackurinlahti B erottui muista alueista yli 10-ertaisella pitoisuudellaan (kuva 18).
Kuva 17. Avovesiajan 2016 a-
klorofylliin perustuva rehevyys-
luokittelu koko kesän (touko-
lokakuu) keskiarvojen perusteella.
Intensiiviseurannan havainnoista
laskettu keskiarvo pisteillä P 52, 54,
62, 64 ja 67, 79 (n = 9). Muilla
pisteillä n=3. (Sisältää Maanmit-
tauslaitoksen Maastotietokannan
05/2017 aineistoa)
17
Kuva 18. Perifytonkasvatuskokeen tulokset Pietarsaaren merialueella kesällä 2016.
4.4 Veden laadun muutokset 2000–2016
Pintaveden laadun (happi, väri, kok-P, kok-N, a-klorofylli) muutokset jaksolla 2000–2016 intensiiviseu-rannan pisteillä P52, P54, P62, P64, P67 ja P75 on esitetty kuvissa 19–23 erikseen talven ja avovesiajan osalta. Rannikon jäätilanne vaikeuttaa usein uloimmille havaintopaikoille pääsyä, minkä vuoksi havain-topaikan P75 tulokset on korvattu talvella 2000, 2001, 2005 ja 2007 pisteen P77 tuloksilla, talvella 2009 pisteen P78 ja talvella 2010 pisteen P73 tuloksilla. Vuoden 2011 havaintopaikka P75 sijaitsi ahtojäiden keskellä, joten näyte otettiin noin kolme kilometriä havaintopaikalta etelään. Vuosina 2012–2014 ja 2016 havaintopaikan P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Havaintopaikka P71 ei kuitenkaan vastaa hyvin pistettä P75, koska alueella on talvella selvästi järvi-/jätevesien vaikutusta, mikä näkyy väri- ja ravinnepi-toisuuksissa. Vuonna 2016 ei huonon jäätilanteen vuoksi päästy pisteille P62 ja P64, myös pisteet P53, P55, P73 ja P78 (ei kuvissa) jäivät ilman talvituloksia.
Kuva 19. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvina 2000–2016.
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
AK UPM Sat Kaup Kackur A Kackur B Ådö A Ådö B Mässkär Pörkenäs
Kamg/m2
a-kloµg/m2
Perifyton
Klorofylli-a
Kiintoaine
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
kyll/mätt %
Happi/ Syre 2000 - 2016Talvi/ Vinter 1 m
P52 P54 P62 P64 P67 P75
18
HAPPI
2000-luvulla happitilanne on vakiintunut koko alueella siten, että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2016 hapen kyllästysaste oli Vanhasatamanlahdelta (P51) Kackursfjärdenille (P79) tyydyttävä (64–75 %). Ådön-Gräsgrundetin pisteelle (P62) ei päästy huonon jäätilanteen vuoksi. Mässkärissä (Mä1; liite 2) sekä pisteillä P65 ja P71 happitilanne oli hyvä (kyl.aste 80–85 %).
Kuva 20. Veden värin vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 2000–2016.
VÄRI
Talven väriarvot vaihtelevat voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Luodonjärvestä juoksutetun järviveden vaikutus näkyi esimerkiksi talvella 2009 tavallista selvemmin kaikilla intensiivitarkkailun paikoilla, kun taas talven 2010 vähäisemmät juok-sutukset näkyvät pintaveden vaaleampana värinä eli pienempinä väriarvoina. Talven 2016 tulokset puut-tuvat pisteiltä P62 ja P64 ja pisteen P75 tulos on korvattu P71 tuloksilla. Luodonjärven vesien vaikutus-alue erottui talvella 2016 väriarvoiltaan selvästi Ådön länsipuolelle (P71) asti (kuva 20).
0
30
60
90
120
150
180
210
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
mg Pt/l
Väri/ Färg 2000 - 2016
Talvi/ Vinter 1 m (komparaattori)
P52 P54 P62 P64 P67 P75
0
30
60
90
120
150
180
210
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
mg Pt/l
Avovesi/ Öppet vatten 1 m (komparaattori)
P52 P54 P62 P64 P67 P75
19
Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihte-lut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen läheisyydessä (P52, P54 ja P67), missä etenkin pintavesi on myös selvästi ruskeampaa kuin muualla (2016: 120–180 mg Pt/l). Uloimmilla pisteillä (P64 ja P71) väriarvot ovat alhaiset (23–28 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. Vuoden 2016 järvivesien runsaat juok-sutukset näkyvät uloimpia pisteitä lukuun ottamatta selvästi avovesiajan väriarvoissa ja vaikutukset oli-vat kahta edeltävää vuotta suurempia (kuva 20). Pisteillä P54 ja P67 mitattiin keskimäärin 2000-luvun korkeimmat väriarvot.
Kuva 21. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 2000–2016.
FOSFORI
Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri vuosina. Pitoisuudet ovat olleet tasaisen pieniä vain uloimmalla havaintopaikalla (P75/korvaava). Vuosi 2016 erottuu myös uloimmalla pisteellä (P71) edeltävistä vuosista hieman korkeampana pitoisuutena. Juoksutukset Luodonjärvestä painottuivat talvella 2008 ja 2009 Hästgrundetiin ja fosforipitoisuudet oli-vat purkualuetta laajemmalla alueella (P62, P64 ja P71) tavallista korkeammat. Talven 2010 vähäisem-
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
µg/l
Fosfori/ Fosfor 2000 - 2016
Talvi/ Vinter 1 m
P52 P54 P62 P64 P67 P75
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
µg/l
Avovesi/ Öppet vatten 0 - 2 m/ 1 m
P52 P54 P62 P64 P67 P75
20
pien juoksutusten johdosta pintaveden fosforipitoisuudet laskivat normaalitasolle. Vuonna 2011 fosfori-pitoisuudet olivat hieman korkeammat mutta tasaantuivat vuonna 2012, minkä jälkeen purkupaikkojen lähellä pisteillä P52, P54 ja P67 on ollut nouseva suunta (kuva 21).
Avovesikauden pitoisuusvaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Avovesikauden fosforipitoisuudet ovat pysyneet uloimmilla pisteillä koko 2000-luvun tasaisina, mutta purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) on muutaman viimevuoden aikana ollut havaittavissa lievä nou-seva trendi. Fosforipitoisuus laskee rannikolta ulospäin mentäessä noin 10 µg/l:n tasolle pisteillä P64 ja P75 (kuva 22).
Kuva 22. Kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 2000–2016.
TYPPI
Talvella kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat väri- ja fosforiarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Isoimmat pitoisuudet ovat purkualueiden tuntumassa ja pienimmät ul-
800
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
µg/l
Typpi/ Kväve 2000 - 2016
Talvi/ Vinter 1 m
P52 P54 P62 P64 P67 P75
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
µg/l
Avovesi/ Öppet vatten 1 m
P52 P54 P62 P64 P67 P75
21
komerellä. Talvella 2016 typpipitoisuudet olivat jäte- ja järvivesien vaikutusalueella selvästi edeltävää vuotta matalampia ja välillä 1100–1300 µg/l.
Avovesikauden typpipitoisuuksien vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P52, P54 ja P67) typpitasot ovat keskimäärin noin 600 – 1 000 µg/l, ja pitoisuudet laskevat ulospäin mentäessä 200–400 µg/l:aan. Keskimääräiset pitoisuudet ovat nousseet sekä purku- ja vaikutusalueella että ulommilla pisteillä viimeisimmät vuodet (kuva 22).
KLOROFYLLI
2000-luvulla rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P52, P54 ja P67). Luodon-Öjanjärven juoksutusten vaihteluilla on suuri merkitys näiden havaintopaikko-jen klorofyllipitoisuuksiin. Havaintopaikkojen P52, P62, P64 ja P75 klorofyllipitoisuuksissa on 2000-luvun alkupuolella havaittavissa laskeva suuntaus joka näyttäisi kuitenkin viime vuosina pysähtyneen ja jopa kääntyneen nousuun (kuva 23). Havaintopaikan P75 klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet lähellä tausta-pitoisuuksia. Pisteen P52 arvot heittelevät jonkin verran vuodesta toiseen. Rannikon lähipisteillä P54 ja P67 oli hyvin runsaat klorofyllipitoisuudet vuosina 2013 ja 2014, jolloin patoluukut olivat pääsääntöisesti kiinni. Vuonna 2016 klorofyllin keskipitoisuudet nousivat hieman kaikilla pisteillä vuodesta 2015. Järvive-siä juoksutettiin kesällä runsaasti ja patoluukut olivat yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta auki kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun.
Kuva 23. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä 52, 54, 62, 64, 67 ja 75 avovesiaikaan 2000–2016 (intensiivi-seurannan tulokset 9-16/ vuosi).
4.5 Ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit
Vuoden 2016 sekä vuosien 2012–2015 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käy-tetyn ekologisen luokituksen päivitettyjen kriteerien (Vuori ym. 2009; Aroviita ym. 2012) mukainen pa-rametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Ekologisessa luokituksessa arvioidaan loppukesän (13.7. – 3.9.) klorofyllipitoisuuksia kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina tarkastellaan kesän kokonaisravinnepitoisuuksia ja näkösyvyyttä. Havaintopaikkojen vedenlaatu luokitellaan näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon ohjeistusta ja luokkarajoja noudattaen luokkiin erinomai-nen–huono (ks. taulukko 6). Ennen vuotta 2012 laadituissa vuosiyhteenvedoissa on luokittelussa nouda-
0
5
10
15
20
25
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
µg/l
a-klorofylli/ a-klorofyll 2000 - 2016
Avovesi/ Öppet vatten 0 - 2 m/ 1 mP52 P54 P62 P64 P67 P75
22
tettu vanhoja luokituskriteereitä ja luokkarajoja (Vuori ym. 2009), joten niiden tulokset poikkeavat tässä esitetyistä.
Pietarsaaren merialueen em. parametrit vuodelta 2016 on esitetty taulukossa 7 sekä karttapohjalla ku-vassa 24. Aineistossa on mukana virallisesta luokittelujaksosta poiketen myös syyskuun lopun (20.9.) havaintokerran tulokset. Jakson 2012–2016 aineistot on käsitelty vastaavasti ja esitetty taulukossa 8 sekä karttapohjalla. Myös pohjaeläintarkkailun tulokset on käsitelty ekologisen luokitusohjeistuksen (Vuori ym. 2009; Aroviita ym. 2012) mukaisesti ja pohjaeläintuloksista lasketut BBI-indeksit on sijoitettu havaintopaikoittain luokkiin erinomainen–huono (Nyman 2017, taulukko 10).
Taulukko 6. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat sekä luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-N), kokonaisfosforille (kok-P), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 2012). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet.
Vedenlaatu ekologisen luokituksen parametrien perusteella vuonna 2016 ja vertailu-jaksoon 2012–2016
Vuosi 2016
Lähes kaikki sisemmän rannikkoalueen (Ps) havaintopaikat sijoittuivat vuoden 2016 vedenlaatuparamet-rien perusteella luokkien ”välttävä” ja ”huono” rajalle. Piste P61, josta oli luokitteluajanjaksolta vain yksi tulos, oli luokassa ”tyydyttävä”. Ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopisteistä P64 sijoittui vedenlaa-dultaan luokkaan ”tyydyttävä” ja piste P71 (n=1) luokkaan ”välttävä”. Örenin itäpuolen piste P65 (n=1) oli ”tyydyttävä/välttävä” ja Ådön-Gräsgrundetin välinen piste P62 ”välttävä/huono” -rajalla. Uloimmille havaintopisteille (P73 ja P75) ei kovan tuulen vuoksi päästy elokuun laajalla kierroksella, joten näille pis-teille ei ole luokitusta (taulukko 7, kuva 24).
Vuosi 2016 oli vedenlaadultaan osittain vuosia 2012–2015 heikompi. Esimerkiksi ulkosaariston pisteet P64 ja P65 ovat aiemmin sijoittuneet luokkiin ”hyvä” tai ”erinomainen”, kun vuonna 2016 vedenlaatu-luokitukset olivat ”tyydyttävä” ja ”tyydyttävä/välttävä”. Myös pisteiden P62 ja P71 vedenlaatu oli selvästi huonompi. Pisteiden P65 ja P71 luokitukset perustuvat yhteen kesäajan näytteeseen, mikä ei välttämät-tä anna oikeaa kuvaa vedenlaadusta. Pisteiden P62 ja P64 aineisto on laajempi (n=6/vuosi).
Runsassateinen loppuvuosi 2015 sekä leuto alkutalvi kasvattivat jokien virtaamia ja siten juoksutuksia Luodon-Öjanjärvestä merialueelle. Järvivesien mukana Pietarsaaren edustalle kulkeutui suuri typpi- ja fosforikuorma. Kesään 2016 ajoittuneet runsaat sateet toivat myös paljon ravinteikasta järvivettä meri-alueelle. Nämä kaksi ravinnevirtaamapiikkiä ovat vaikuttaneet ravinnepitoisuuksien nousuun, levätuo-tannon lisääntymiseen ja näkösyvyyden alenemiseen Pietarsaaren edustan merialueella kesällä 2016.
LUONNONTILAISET
Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Kok-P Pu 7,5 alle 9 9−11 11−15 15−20 yli 20
Kok-P Ps 9 alle 11 11−14 14−18 18−27 yli 27
Kok-N Pu 225 alle 270 270−315 315−350 350−400 yli 400
Kok-N Ps 260 alle 305 305−340 340−370 370−420 yli 420
NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3−5,2 2,3−3,3 1,4−2,3 alle 1,4
NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4−3,8 1,7−2,4 1,0−1,7 alle 1,0
a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7−2,2 2,2−4,4 4,4−11 yli 11
a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5−3,3 3,3−6,5 6,5−16 yli 16
LUOKKARAJAT
23
Taulukko 7. Vuoden 2016 vedenlaatutulosten (n=havaintokertojen määrä) perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla sekä jakson 2012–2016 vedenlaadun luokka (Aroviita ym. 2012).
Vertailujakso 2012–2016
Ulomman rannikkoalueen (Pu) uloimmat havaintopisteet P73 ja P75 sijoittuvat jakson 2012–2016 aineis-ton perusteella ”erinomaisen” ja ”hyvän” rajalle. Havaintopisteiltä ei ole tuloksia vuodelta 2016. Pisteet P64, P65 ja P71 kuuluvat luokkaan ”hyvä” ja havaintopiste P62 luokkaan ”tyydyttävä”. Sisemmän rannik-koalueen (Ps) havaintopisteistä suurin osa (P51, P52, P53, P54, P55 ja P67) on 2012–2016 yhteistarkkai-luaineiston perusteella ”välttävä/huono” -rajalla. Pisteet P61 ja P78 sijoittuvat luokkien ”tyydyttävä” ja ”välttävä” rajalle ja pisteet P66 ja P79 kuuluvat luokkaan ”välttävä” (taulukko 8, kuva 24).
Vuosina 2015 ja 2016 Luodonjärven runsaat juoksutukset heikensivät sisemmän rannikkoalueen, ja vuonna 2016 myös ulkosaariston, havaintopaikkojen vedenlaatua. Näkösyvyydet olivat pienempiä ja ravinnearvot korkeampia kuin edeltävinä vuosina. Pisteiden P51, P53, P55, P61, P65, P66, P71 ja P78 luokitus perustuu joinakin vuosina vain yhteen tulokseen (liite 12).
Pohjaeläinaineiston perusteella Pietarsaaren edustan merialueen tila on selvästi parempi kuin vedenlaa-tuparametrien perusteella arvioituna. Pohjaeläimistö sijoittui ekologisen luokituksen mukaisen BBI-indeksin perusteella vuonna 2016 havaintopaikasta riippuen hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Myös jaksolla 2012–2016 pohjaeläimistön tila on ollut pääasiassa hyvä tai erinomainen (s. 29).
Taulukko 8. Vedenlaatuaineiston perusteella laadittu havaintopaikkakohtainen luokitus Pietarsaaren edustalla vuosina 2012–2016 sekä jakson 2012–2016 luokitus (Aroviita ym. 2012).
Tyyppi/ Vedenlaatu
Piste vesimuodostuma n tot-P tot-N a-klo NS Vedenlaatu 2012-2016
51 Ps Prs edusta 1 50 600 8,6 1,1 V/Hu V/Hu
52 Ps Prs edusta 6 38 793 6,1 1,3 V/Hu V/Hu
53 Ps Prs edusta 1 34 710 4,7 1 V/Hu V/Hu
54 Ps Prs edusta 6 56 1017 7,1 0,9 V/Hu V/Hu
55 Ps Prs edusta 1 62 1200 6,8 0,5 V/Hu V/Hu
61 Ps Prs edusta 1 16 390 6,2 1,9 T T/V
62 Pu Kallan 6 22 540 5,2 1,8 V/Hu T
64 Pu Kallan 6 13 343 3,4 3,2 T H
65 Pu Kallan 1 13 350 6 2,7 T/V H
66 Ps Prs edusta 1 30 670 10,3 V/Hu V
67 Ps Prs edusta 6 48 877 9,7 0,9 V/Hu V/Hu
71 Pu Kallan 1 19 410 8,5 1,9 V H
73 Pu Ukpyy ulko 0 E/H
75 Pu Kallan 0 E/H
78 Ps L-saaristo 1 41 720 8,6 0,4 V/Hu T/V
79 Ps Prs edusta 6 53 990 10,7 0,9 V/Hu V
2016
Tyyppi/
vesimuodostuma 2012 2013 2014 2015 2016
51 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu
52 Ps Prs edusta V V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu
53 Ps Prs edusta V/Hu V/Hu V V V/Hu V/Hu
54 Ps Prs edusta Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu V/Hu
55 Ps Prs edusta Hu Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu
61 Ps Prs edusta V T/V V V T T/V
62 Pu Kallan T T T T V/Hu T
64 Pu Kallan H H H H T H
65 Pu Kallan H E/H H H T/V H
66 Ps Prs edusta V V Hu V V/Hu V
67 Ps Prs edusta V/Hu Hu Hu V/Hu V/Hu V/Hu
71 Pu Kallan T H H H V H
73 Pu Ukpyy ulko E E/H E E E/H
75 Pu Kallan E/H E/H E E E/H
78 Ps L-saaristo V/Hu T T/V V/Hu V/Hu T/V
79 Ps Prs edusta V/Hu V V V/Hu V/Hu V
Piste
Jakso
2012-2016
24
Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja use-amman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Vedenlaatu on vain osa luokituksessa arvioi-tavista tekijöistä. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 2013 valmistuneessa rannikkovesien ekologi-sen tilan vahvistetussa kokonaisarviossa Pietarsaaren edustan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan (Westberg & Lax 2016). Vesimuodostumat ”Luodon saaristo” ja ”Uusi-kaarlepyy ulko” olivat hyvässä tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien 2006‒2012 aineistoon painottaen biologisia parametreja.
Kuva 24. Päivitettyjen kriteerien (Aroviita ym. 2012) mukaiset ekologisen luokituksen vedenlaatuparametrit vuoden 2016 ja jakson 2012–2016 aineistojen perusteella. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2017 aineistoa)
5. KALATALOUSTARKKAILU
Vuosittainen tiedonkeruu
Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalas-tusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn (Fiskelag, Fiskargille), Kyrkobyn, Pörkenäsin, Luodon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2016 (Wistbacka 2016, liite 6).
Vuonna 2016 alueella kalastaneiden lukumäärä oli 537 henkeä, joista 51 oli ammatti- tai sivuammattika-lastajia (Wistbacka 2017). Ammattikalastajia oli Luodossa yhteensä 18, Eugmossa 20, Vestersundsbyssä 11 ja Pörkenäsissä 2. Pyydyksinä käytettiin edelleen selvästi eniten verkkoja, joista silmäkoko 40–50 mm oli suosituin. Lisäksi kalastettiin mm. siikaloukuilla, maderysillä, katiskoilla, heittovavoilla ja ongilla (liite 6).
Vuonna 2016 ei toteutettu hoitokalastusta, mikä näkyi edellisvuotta (2015: 203 000 kg) pienempänä kokonaissaaliina (147 000 kg). Saalismäärän väheneminen johtui lahnasaaliin vähenemisestä puoleen.
25
Lahna oli kuitenkin viime vuosien tapaan yleisin saalislaji (kuva 25, taulukko 9). Lahnan jälkeen seuraa-vaksi yleisimpinä saalislajeina tulivat silakka ja siika. Silakkasaalis oli edellisvuoden tasoa. Kesällä myrs-kyssä rikkoutuneiden lohi- ja siikaloukkujen vuoksi siikasaalis laski neljänneksen ja lohisaalis lähes 70 % edellisvuodesta. Muiden lajien saalismäärät kasvoivat edellisvuodesta. Eniten kasvoi kuhasaalis, joka oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Muikkusaalis kasvoi 60 % (sis. kohtaan ”muut”), madesaa-lis 40 % ja taimensaalis 38 %.
Taulukko 9. Taulukko 9. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) 2004–2016 (Wistbacka 2017). Särki ja säynävä sisältyvät vuoteen 2005 asti ryhmään ”muut”.
Saalis/ Fångst
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
siika/sik
20 823 17 002 18 033 15 198 10 281 9 533 14 543 15 268 18 407 20 119 20 029 22 918 17 406
lohi/lax
7 867 9 926 7 949 5 841 4 128 5 458 4 981 7 451 10 736 5 256 7 273 8 662 2 853
taimen/öring
795 1 113 1 973 2 011 1 037 1 338 1 084 1 573 3 140 1 562 1 368 1 209 1 667
silakka/strömm.
10 702 26 621 10 776 22 529 704 869 1 582 1 826 2 656 2 350 27 751 36 086 37 526
made/lake
3 725 4 499 4 712 5 780 3 430 4 724 5 134 4 686 7 431 6 622 4 015 4 360 6 120
ahven/abborre
5 631 4 690 3 988 3 588 2 991 4 497 4 278 4 610 4 955 5 013 4 804 4 231 5 190
hauki/gädda
7 786 6 972 6 078 7 110 4 187 6 703 8 168 9 264 10 010 8 306 7 785 6 773 8 920
lahna/braxen
10 728 7 310 12 243 13 620 8 104 13 298 15 899 36 989 78 253 101 822 126 289 106 137 49 294
kuha/gös
414 800 1 334 4 480 913 1 339 2 060 1 953 1 121 1 136 1 212 1 213 2 561
särki/mört
2023 2520 1507 4 174 3 609 4 789 8 091 8 809 8 382 6 969 9 055
säynävä/id
1 967 1 852 1 291 1 878 2 968 2 782 3 654 3 273 3 666 4 084 5 470
muut/övrigt
4 722 3 994 1 687 5 490 4 192 4 446 1 297 1 686 1 741 1 424 2 877 575 1 331
Totalt
73 193 82 927 72 763 90 019 42 765 58 257 65 603 92 877 150 195 165 692 215 451 203 217 147 393
Kuva 25. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella 2005–2016 (Wistbacka 2006–2017). Ryhmä ”muut” sisältää mm. muikku, särki-, kuore- ja säynäväsaaliin.
Kalastustiedustelu 2015
Kysely vuoden 2015 kalastuksesta sekä vuosina 2010–2015 kalastuksessa tapahtuneista muutoksista Pietarsaaren merialueella lähetettiin yhteensä 461 henkilölle. Vastaanottajat olivat joko lunastaneet alueen kalastusluvan tai kuuluivat vuonna 2015 ELY-keskuksen kaupallisten kalastajien rekisteriin. Kyse-lyn tuloksista on laadittu erillinen raportti (Wistbacka 2016).
Kyselyn perusteella sekä kaupallista- että vapaa-ajankalastusta harjoitetaan vuoden ympäri koko alueel-la: talvisin lähempänä rannikkoa ja kesäisin ulompana merellä. Merkittävimmät saalislajit verkoilla ja
0
25 000
50 000
75 000
100 000
125 000
150 000
175 000
200 000
225 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
kg/v
Kalasaalis / Fiskfångstsiika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake
ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt
26
maderysillä ovat hauki, ahven, made, siika, kuha, lahna, säynävä, särki ja silakka. Lohi-/siikaloukuilla saa-daan pääasiassa siikaa, lohta ja taimenta. Silakkaa pyydetään rysien avulla (Wistbacka 2016).
Noin kolmannes kaupallisista kalastajista on lisännyt työpanostaan kalastukseen viimeisen viiden vuoden aikana. Toisaalta noin kolmannes vapaa-ajankalastajista ilmoitti vähentäneensä kalastusta. Syitä muu-tokseen kaupallisessa kalastuksessa ovat mm. kalojen saatavuuden muuttuminen, veden laadussa ja rehevyyden laajuudessa sekä kalastossa tapahtuneet muutokset sekä siirtyminen vähän hyödynnettyjen kalalajien kalastukseen. Vapaa-ajankalastuksessa syynä olivat mm. ajanpuute ja vähentynyt kiinnostus. Eniten kalastusta haittasivat särkikalojen ylisuuret kannat sekä pyydysten limoittuminen (Wistbacka 2016).
Poistokalastuksesta johtuva lahna-, särki- ja säynäväsaaliin kasvu on nostanut selvästi kaupallisten kalas-tajien saalista vuodesta 2010 vuoteen 2015. Myös siian keskisaalis on kasvanut. Merialueelle istutetaan joka vuosi velvoiteistutuksina alueelle ominaista siikamuotoa luodonsiikaa (Wistbacka 2016). Kalatalou-dellisen tilanteen parantamiseksi toivottiin nykyisten istutusten jatkamista tai lisäämistä, kalastuksen valvonnan tehostamista, valistusta merialueen kalastusoloista ja säännöistä sekä siian kutuaikaista rau-hoittamista.
6. KATSAUS TARKKAILUALUEEN MUIHIN SELVITYKSIIN VUONNA
2016
6.1 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset
Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa sekä Fäbodan Pikkuhiekka ja Café-ranta ovat EU-rantoja, joita valvotaan enemmän kuin muita rantoja. Uimavedet täyttivät voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 354/2008). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkasta-jien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7.
Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kala-satamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Kesällä 2016 Ådön kalasatamassa ei havaittu sinilevää (Liite 8).
6.2 Pohjaeläinseuranta vuonna 2016 (Nyman 2017)
Kuudelta havaintoasemalta tehty jokavuotinen pohjaeläinselvitys on raportoitu erikseen ja alla esitetään tiivistelmä Nymanin (2017) raportoimista tuloksista.
6.2.1. Menetelmät
Näytteet otettiin 2.10.2016. Näytteenotossa sovellettiin SFS standardia 5076. Näytteet otettiin Ekman tyyppisellä noutimella (pinta-ala 246 m2) viisi nostoa per paikka. Kukin nosto seulottiin tarkkailuohjelman mukaisesti kentällä 0,5 ja 1,0 mm kaksoisseulalla ja seulojen tulokset yhdistettiin. 1 mm seuloksesta poimittiin eläimet valoluupin avulla elävinä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta ja 0,5 mm seulos säilöttiin 70 % etanoliin ja poimittiin myöhemmin stereomikroskoopin avulla. Punnitus tehtiin lyhyen imupaperikuivatuksen jälkeen. Raakkuäyriäisten ja muiden hyvin pienien lajien biomassa arvioi-tiin niiden lasketun tilavuuden perusteella.
27
6.2.2. Lajisto, yksilötiheydet ja biomassat
Näytteenottopaikoilta tavattiin vuonna 2016 kaiken kaikkiaan 19 pohjaeläinlajia tai ryhmää. Paikkakoh-tainen vaihtelu oli 7‒13 lajia/ryhmää. Harvasukasmatoja (Oligochaeta), valtalajina Potamothrix ham-moniensis, esiintyi vuonna 2016 lähes kaikilla asemilla, kuten aiempina vuosina. Limnodrilus hoffmeisteri esiintyi valtalajina sisäsaariston (P53 ja P54) liejupohjilla. Vuonna 2012 ilmestynyt Naididae -heimoon kuuluva laji Paranais frici esiintyi edelleen alueella, näytteenottopaikoilla 53 ja 62. Laji on Itämeressä tulokaslaji, mutta ilmeisesti harmiton (Ljungberg ym. 2011). Liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla muilla näytteenottopaikoilla, paitsi pisteellä P54. Valtalajina ne olivat biomassaltaan asemilla 62 ja 65. Alhaisen suolapitoisuuden takia sietokykynsä rajoilla elävää Merisukasmatoa (Manayunkia aestuarina) havaittiin ensimmäisen kerran Pietarsaaren edustalla vuonna 2009 ja sitä tavattiin edelleen ulkosaariston näytteenottopaikoilla 62 ja 65. Surviaissääsken (Chironomidae) toukista suurin osa oli Ta-nypodinae -alaheimon Procladius -sukuun kuuluvaa lajia. Vuonna 2016 niitä oli kahden edeltävän vuo-den tavoin melko vähän verrattuna tätä aikaisempiin vuosiin. Rehevöitymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia tavattiin melko runsaslukuisina ainoastaan pisteellä 71. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda) (Vuori ym. 2009) esiintyi Pietarsaaren edus-talla kaikilla pisteillä ja erityisen runsaasti pisteillä 71 ja 78. Valkokatkaa (Monoporeia affinis) ja kilkkiä (Saduria entomon) ei vuonna 2016 tavattu ollenkaan.
Pohjaeläinten yksilömäärät näytteenottopaikoilla vaihtelivat noin 700–7300 yks/m2 välillä ja biomassat 0,4–7,9 g/m2 välillä (kuva 26, liite 9). Kokonaisyksilömäärä ja biomassa olivat selvästi suurimmat näyt-teenottopaikalla 71, jossa oli lukumääräisesti paljon raakkuäyriäisiä ja harvasukasmatoja. Biomassassa merkittäviä olivat suurikokoiset Chironomus -toukat. Myös paikan 65 biomassa erottui muista koostuen melkein kokonaan liejuputkimadoista.
Kuva 26. Pohjaeläinten yksilötiheydet (kpl/m2) ja biomassat (g/m2) Pietarsaaren edustan näytteenottopisteissä vuonna 2016. (Nyman 2017)
Pisteet 53 ja 71 ovat olleet mukana tarkkailussa vuodesta 2012. Pisteen 53 lähistöllä on tehty ruoppaus-töitä vuosina 2012 – 2015. Liejuputkimatoja oli pisteellä 53 vuonna 2016 vähemmän kuin kahtena edel-tävänä vuonna. Vaikka pohjaeläimistö on ilmeisesti toipumassa ruoppaustöistä, on se edelleen epäva-kaa. Näytteenottopaikalla 54 vuonna 2012 syntynyt sataman ruoppauksesta peräisin oleva savikerros ei ollut enää selvästi havaittavissa ja pohjaeläimistö oli vuonna 2016 vuosien 2014–2015 kaltainen. Näyt-teenottopaikka 62 sijaitsee ulkosaariston syvänteessä laivaväylällä, missä ruopattiin vuonna 2015. Paikan pohjaeläimistön kokonaisyksilömäärä on pysynyt melko tasaisena, joskin koostumus on vaihdellut. Pai-kalla ei ole ollut selvästi havaittavissa ruoppauksesta johtuvaa uutta sedimenttikerrosta, mutta har-vasukasmatojen viime vuosien vähentyminen sekä mahdollisesti osa muista vaihteluista saattaa johtua väylän ruoppaustöistä ja niistä leviävistä savihiukkasten kertymisestä pohjaan. Luodon saaristossa sijait-sevan näytepaikan 65 biomassat ja kokonaisyksilömäärät ovat pysyneet melko samalla tasolla. Vuosista 2010–2011 lähtien suuri osa yksilömäärästä ja biomassasta on ollut liejuputkimatoja. Ulkosaariston näyt-teenottopaikan 71 pohjaeläimistö koostuu lähinnä harvasukasmadoista ja isokokoisista Chirono-
28
mus -toukista. Näitä oli vuonna 2016 jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näytteenotto-paikka 78 kuuluu Luodonjärven vaikutusalueeseen ja pohjaeläimistö on viime vuosina pysynyt siellä mel-ko vakiona.
6.2.3. Ekologinen luokitus pohjaeläinindeksien perusteella
Vesienhoitosuunnittelussa käytetyn vuonna 2012 päivitetyn laskentamallin (Perus & Österberg 2012) mukaan pohjaeläimistön laatuluokat ovat pääsääntöisesti pysyneet samalla tasolla eikä merkittäviä muutoksia ainakaan huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Vuoden 2016 aineiston perusteella Pietar-saaren edustan ja Luodon saariston näytteenottopaikat sijoittuivat luokkaan ”hyvä” ja vesimuodostuman Kallan havaintopaikat luokkaan ”erinomainen” (taulukko 10).
Laatuindeksien tulkinnassa on syytä muistaa, että indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät karkeita yleistyksiä. Laskentakaavassa esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu sama ”huono” painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät hyvin erilaisia lajeja. Indeksiarvoissa on lisäksi satunnaisvaihtelua, joka kytkeytyy eläinten epätasaiseen jakautumiseen näytteenottopaikoilla ja havait-tujen yksilömäärien satunnaishajontaan. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kokonaisten vesimuodostumien useamman vuoden havainnoista lasketuissa indeksiarvoissa virheet tasoittuvat jonkin verran ja voivat siten varmemmin ilmaista vesialu-een tilaa. Vesimuodostumien ekologisen tilan luokittelu tehdään kuitenkin viranomaisten taholta ve-sienhoidon suunnittelun yhteydessä.
Taulukko 10. Pietarsaaren edustan vuosien 2008–2016 pohjaeläinaineistosta lasketut havaintopaikkakohtaiset BBI-ELS indeksien arvot. E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä.
6.3 Vesikasvillisuuskartoitus (Keränen 2017)
Vuonna 2016 toteutettiin erillisselvityksenä tarkkailuohjelman mukainen vesikasvillisuuskartoitus. Kar-toitettuja kasvillisuuslinjoja oli 38, jotka kaikki olivat yhtenäisiä vuosina 1996 ja 2007 kartoitettujen kas-villisuuslinjojen kanssa. Kartoitus tehtiin kahlaamalla tai veneestä käsin haraamalla sekä vesikiikarin avul-la. Lajien runsaudet arvioitiin Norrlinin 7 asteikolla. Kartoituksesta on laadittu erillinen raportti (Keränen 2017).
Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Asema
Vesimuodostuma Pietarsaaren edusta
0,71 0,76 0,76 0,61 0,53 0,66
H H H H T H
0,60 0,52 0,48 0,95 0,58 1,03 0,48 0,40 0,61
H T T H H E T T H
Vesimuodostuma Kallan
0,77 0,72 0,67 1,51 0,98 1,04 1,35 1,47 1,46
H H H E E E E E E
1,37 1,44 1,09 1,68 0,81 0,70 1,12 0,91 1,07
E E E E H H E H E
0,73 1,09 1,09 1,09 0,95 1,13
H E E E E E
Vesimuodostuma Luodon saaristo
1,00 0,92 0,76 0,95 0,92 0,90 0,89 0,92 0,95
E H H H H H H H H
62
71
65
78
53
54
29
Pietarsaaren merialueen vesikasvillisuuteen vaikuttaa erityisesti maankohoaminen. Alueen vesikasvit kuvaavat hyvin veden tilaa, sillä niukkaravinteisuutta suosivia lajeja ei esiinny lievästi rehevillä alueilla. Ravinteisuutta suosivia lajeja esiintyy lähinnä rehevillä lahdilla.
Kasvillisuuden perusteella Pietarsaaren merialueen tila oli vuonna 2016 suhteellisen hyvä eikä kovin suuria muutoksia vuoden 1996 jälkeen ole havaittavissa. Rehevyyttä kuvaavat lajit ovat pysyneet samalla tasolla. Puhtaiden vesien lajeja (näkinpartaiset) esiintyi aiempaa enemmän, minkä perusteella vedenlaa-tu on alueella parantunut. Aivan Alholman edustalta (jäte- ja jäähdytysvesien purkualue) ja Luodonjär-ven vesien purkualueilta ne kuitenkin puuttuivat, mikä kuvaa haja- ja pistekuormitusvaikutusten esiin-tymistä alueella. Lähellä Alholmaa esiintyi ravinnekuormituksesta hyötyviä lajeja, joiden esiintymiseen voi syy olla viime vuosina havaittu ravinnepitoisuuksien nousu. Teollisuuden kuormituksen lisäksi Luo-donjärven ravinteikkaat vedet vaikuttavat alueen kasvillisuuteen. Pietarsaaren sataman ja kaupungin puhdistamon purkupaikan läheisillä kasvillisuuslinjoilla vesikasveja oli vähän ja laajat järviruokokasvustot rajoittivat ilmeisesti muiden lajien esiintymistä. Ulkosaaristossa vedet olivat kirkkaita ja vähäravinteisiä eikä rehevöitymiseen viittaavia makroleväkasvustoja esiintynyt.
6.4 Lämpötilakartoitukset
Alholmens Kraft Oy:n jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 2016 maalis-, touko-, elo- ja loka-kuussa lämpötilakartoitukset, jotka on raportoitu erikseen (Keränen 2017a). Vuoden 2016 kartoitustu-loksia on verrattu vastaavien havaintopaikkojen lämpötiloihin (Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu 1990 – 2001) ennen Alholmens Kraftin voimalaitoksen käynnistymistä.
Maaliskuun 2016 havaintoajankohtana jäähdytyskanavan edusta oli sula kuten myös satama ja laivaväy-lä Ådön ohitse avomerelle. Tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 0,1–3,4 asteen välillä. Läm-pimintä vesi oli purkupaikan edustalla ja siitä hieman itään Risöhällenin suuntaan. Alholmens Kraftin voimalassa oli pitkiä toimintakatkoksia helmikuussa ja voimala oli poissa käytöstä koko maaliskuun, joten maaliskuun lämpökuorma tuli UMP-Kymmenen tehtaalta. Lämpimien vesien vaikutusvyöhyke ulottui noin kilometrin etäisyydelle purkukanavan suulta pohjoiseen Risöhällenin suuntaan. Purkukanavan lähis-töllä vedet olivat hieman lämpimämpiä pinnassa kuin pohjassa. Luodonjärven makeavesivaikutus näkyi pintavesissä purkukanavan luona ja siitä pohjoiseen Hälsingöfjärdeniin saakka sekä Kackursfjärdenillä. Syvemmissä vesikerroksissa vedet olivat kaikilla alueilla suolaista murtovettä.
Toukokuussa 2016 tarkkailualueen vesien maksimilämpötilat olivat 2,5 – 14,4 asteen välillä. Korkein lämpötila mitattiin purkukanavan edustalta. Toukokuussa vedet olivat kerrostuneet ja jäähdytysvesien vaikutukset olivat lieviä ulottuen purkukanavan edustalta muutaman sadan metrin päähän. Luodonjär-ven vaikutus näkyi pintavedessä Kackursfjärdenillä ja Hästgrundetissa.
Elokuussa 2016 havaintopisteiden vesien lämpötilat olivat keskimäärin noin 2-3 astetta vertailujaksoa kylmempiä ja maksimilämpötilat vaihtelivat 14,5–20,7 °C välillä. Jäähdytysvesien vaikutusalue ulottui pintavedessä noin 500 metriä purkukanavan suulta pohjoiseen, mutta pohjan läheisessä vedessä ei esiintynyt ollenkaan lämpimiä jäähdytysvesiä. Havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli elokuussa vähäistä, vaikkakin Fallskärletin luona oli pohjanläheinen vesi huomattavasti pinnanläheistä vettä kyl-mempää. Makeavesivaikutusta ei ollut juurikaan havaittavissa muuta kuin sulkujen luona Kackursfjär-denillä ja Hästgrundetilla.
Lokakuussa 2016 vedet olivat tarkkailualueella suurimmaksi osaksi noin 2 astetta vertailujaksoa kyl-mempiä. Havaintopisteiden vesien maksimilämpötilat vaihtelivat välillä 5,3–8,8 °C. Korkeimmat lämpöti-lat mitattiin purkukanavan edustalta. Lämpötilaerojen perusteella jäähdytysvesien vaikutusalue rajoittui pintavedessä purkukanavan edustalle alle 0,5 km2 alueelle, eikä vaikutuksia esiintynyt syvemmissä vesi-kerroksissa. Lokakuun havaintopäivinä Hästgrundetin ja pääosin myös Gertrudin patoluukut olivat kiinni ja vedet olivat suolaisia murtovesiä lähes kaikilla havaintopaikoilla.
30
6.5 Mässkärin luontoasema
Jätevedenpuhdistamo
Mässkärin luontoaseman koko vuoden vedenkulutus on noin 250 m3/v. Jätevedet käsitellään Green Rock -pienpuhdistamossa, josta kuormitus mereen on ympäristöluvan (30.10.2012 LSSAVI/508/04.08/2010) perusteella vaihdellut välillä 0,14 – 1 kg P/ vuosi. Lupaehdot astuivat voimaan vuonna 2013. Luparajat ovat kiintoaineelle 90 %, 35 mg/l, biologiselle hapenkulutukselle (BOD7ATU) 90 %, 30 mg/l, kemialliselle hapenkulutukselle (CODCr) 75 %, 125 mg/l ja kokonaisfosforille 3 mg/l.
Ympäristöluvan mukaan jätevesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa) ja vesistö-tarkkailu voidaan lopettaa. Vuonna 2016 jätevesinäyte otettiin lokakuussa (25.10.). Tuolloin lähtevän veden luparajat saavutettiin kaikilta osin (Kiintoaine: 100 % ja 2,0 mg/l, BOD7ATU: >99,9 % ja < 3 mg/l, CODCr: 99,1 % ja 48 mg/l, kok-P: 0,35 mg/l).
Mässkärin luontoaseman pienpuhdistamon vesistötarkkailunäytteet (Mä1) otettiin yhteistarkkailun yh-teydessä (16.3. ja 23.8.) ja tulokset sisältyvät maaliskuun ja elokuun tulostaulukoihin (liitteet 2.1 ja 2.3). Tulosten perusteella jätevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa Mässkärin edustalla vuonna 2016. Maa-liskuussa veden väri vaihteli välillä 25–40 mg Pt/l. Typpipitoisuudet olivat edeltävää vuotta matalammat (Kok-N: 330–510 µg/l) ja pintavedessä muita havaintopisteitä pienemmät. Myös fosforipitoisuus oli pin-tavedessä muita merialueen pisteitä alhaisempi (14 µg/l). Happitilanne oli melko hyvä (85–88 %) eikä vedessä esiintynyt bakteereja (<1 pmy/100 ml). Elokuussa vesi oli lähes kirkasta (1,2–1,3 FTU) ja lähes väritöntä (35 mg Pt/l). Ravinnepitoisuudet olivat alueelle ominaisella tasolla (Kok-N: 330–350 µg/l, Kok-P: 14–16 µg/l). Myös hygieeninen tila oli purkualueella hyvä (enterokokit 5 pmy/100ml).
6.6 Pörkenäsin leirikeskus
Pörkenäs Lägergårdin jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Pörkenäsin ja Merilän leirikeskusten jäteve-det, joilla on oma velvoitetarkkailu. Puhdistamona toimii vuonna 2012 asennettu Oy KWH-Pipe Ab:n Vehoputs 70-pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Sitä ennen (2006–2011) jätevedet puhdis-tettiin UPO-Metoxy pienpuhdistamolla.
Ympäristölupa (LSSAVI/229/04.08/2010) velvoittaa suoritettavan jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua siten, että toinen näytteenottokerta ajoittuu kesän korkeimman käyttöasteen aikaan. Tarkkailua suorit-taa Ahma Ympäristö Oy ja vuoden 2016 tulokset on raportoitu erikseen (Nurttila 2017).
Vuonna 2016 laitoksella käsiteltiin 1 792 m3 jätevettä. Uuden tarkkailuohjelman (Ahma Ympäristö Oy, 4.5.2015) mukaisesti leirikeskuksen pienpuhdistamon tarkkailussa palattiin vuonna 2016 ympäristöluvan määräämään tarkkailutiheyteen (2 näytekertaa/v). Vuonna 2016 tarkkailunäytteet otettiin heinäkuussa (7.7.) ja elokuussa (2.8.) (Nurttila 2017).
Puhdistamon toiminta oli vuonna 2016 heikkoa ja lupaehdot saavutettiin ainoastaan BOD7ATU:n (97,1 %), kiintoaineen (97,4 %) ja COD:n (93,5 %) puhdistustehojen osalta. Kokonaisfosforikuorma oli 0,019 kg/d, kokonaistyppikuorma 0,38 kg/d ja BOD-kuorma 0,22 kg/d. Vesistötarkkailussa (2.8. ja 8.9.) jäteveden-puhdistamon vaikutuksia ei havaittu. Veden laatu oli hyvä: happopitoisuus oli koko vesipatsaassa korkea (8,7–10,0 mg/l), kokonaisfosforipitoisuudet (17–18 µg/l) olivat lievästi rehevällä tasolla ja a-klorofyllipitoisuudet (3,5–5,0 mg/l) karulla/lievästi rehevän veden tasolla. Myös sameusarvot olivat al-haisia ja hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä (Nurttila 2017).
6.7 Pietarsaaren Satama- ja väyläruoppausten sekä läjitystöiden ka-lataloudellinen tarkkailu 2016 (Keränen 2017B)
Seuraavassa on referoitu Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausten sekä ruoppausmassojen läjittämisen (2011–2015) kalataloudellista tarkkailua vuonna 2016 (Keränen 2017B). Tarkkailua on toteu-
31
tettu osittain osana Pietarsaaren edustan yhteistarkkailua. Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tark-kailusuunnitelman 15.9.2011 päivätyllä (POHELY/1822/5723/2011) ja meriläjitysalueen tarkkailuohjel-man 11.9.2012 päivätyllä (POHELY/1822/5723/2011) päätöksellä.
Kalataloudellista tarkkailua on tehty tarkkailuohjelman mukaisesti ruoppaustöiden aikaisina vuosina alkaen vuodesta 2012. Tarkkailua jatketaan kolme vuotta ruoppauksien päättymisen jälkeen (2016–2018). Vuoden 2010 Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun koeverkkokalastukset toimivat ennakko-tarkkailuna. Vuoden 2016 kalataloustarkkailuun kuului siian poikasnuottausta, koeverkkokalastusta ja silakan poikaspyyntiä. Koeverkkokalastusalueita oli viisi: sataman tuntumassa lähimpänä ruopattuja alueita sijaitsevat Gräggören ja Risöhällen, kauempana sisäsaaristossa sijaitseva Hälsingöfjärden ja ulko-saaristossa sijaitseva Aligrundet sekä meriläjitysalueen läheinen hieman muuta merta matalampi alue. Kaikilla alueilla pyyntiponnistus oli 10 verkkovuorokautta.
Ruoppausten aikaisten kalastotarkkailujen mukaan suurimmat muutokset kalastossa ovat tapahtuneet Gräggörenillä, jossa kokonaissaaliit kasvoivat vuosien 2014–2015 aikana yli kaksinkertaisiksi ja yksilö-määrät yli kolminkertaisiksi. Erityisesti särkisaalis kasvoi, mutta myös ahvensaalis lisääntyi selvästi. Särki- ja ahvenkantojen runsastumisella voi olla vahva yhteys ruoppauksiin, sillä pohjien ruoppaus vapauttaa veteen ravinteita lisäten perustuotantoa, jolloin erityisesti poikasvaiheiden ravinto lisääntyy. Myös poh-jaeläimiä irtautuu etenkin ahventen ravinnoksi. Jälkitarkkailussa vuonna 2016 Gräggörenin saalis oli pa-lautunut lähelle ennakkotarkkailuvuoden (2010) saalista. Yksilömäärät olivat vielä selvästi ennakkotark-kailuvuotta suurempia. Muilla koeverkkopyyntialueilla ei ruoppausvuosina ole havaittu ruoppauksiin liittyviä kalakantamuutoksia. Meriläjitysalueen koepyyntialueen saalis oli vuosina 2015 ja 2016 aiempia vuosia runsaampi. Läjityksillä ei ilmeisesti ole ollut osuutta saalismäärään, vaan saaliin määrään vaikut-taa suoraan merellisten kalojen osuus (esim. silakka ja kuore) saaliista.
Kevään 2016 poikasnuottausten siianpoikassaalis oli kohtalaisen hyvä ja poikasia saatiin kaikilta koealoil-ta. Aiempien vuosien tapaan paras siianpoikasalue oli Västra Ådö. Vuosien 2012–2016 tuloksien perus-teella siian lisääntyminen ei ole suuresti häiriintynyt ruoppauksista.
Silakan poikaspyyntialue sijaitsee noin 1,8 km meriläjitysalueen itäpuolella. Alueelta ei ole ennakkotark-kailutuloksia. Saalista ei saatu vuonna 2016, kuten ei aiempinakaan vuosina. Myöskään tarkkailualuetta matalammalta vertailualueelta ei saatu kaloja. Alue ei ilmeisesti ole silakan lisääntymisaluetta.
7. TIIVISTELMÄ
Tässä yhteenvedossa käsitellään Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2016, joka oli tarkkailujakson 2008 – 2017 yhdeksäs vuosi. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, BillerudKorsnäs Finland Oy, OSTP Finland Oy, Pietarsaaren Vesi, Pietarsaaren Satama Oy ja Alhol-mens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2).
Pietarsaaren merialueen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuuden sekä asutuksen jätevesikuormituksen ohella jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset ja ajoittain happamat vedet. Kaupungin jätevedenpuhdistamo ei saavuttanut täysin ympäristölupaehtoja millään vuosineljänneksellä. UPM Kymmene Oyj:n, OSTP:n ja Alholmens Kraftin lupaehdot täyttyivät kaikilta osin vuonna 2016.
Mereen johdetusta jätevesimäärästä 94 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) 89–99 % tuli UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormi-tuksesta oli vuonna 2016 91 % fosforista ja 36 % typestä. Fosforikuormituksesta 9 % ja typpikuormituk-sesta 60 % tuli kaupungin puhdistamolta. Loput 4 % typpikuormituksesta tuli OSTP Finland Oy Ab:ltä.
Jätevesikuormitus oli orgaanisen kuormituksen (BOD ja COD) ja fosforikuormituksen osalta edellisvuo-den tasolla ja typen osalta hieman pienempi kuin edellisvuonna. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä me-rialueelle tulvaluukuista ja kalateistä kevättä ja syksyä lukuun ottamatta keskimääräistä enemmän. Järvi-vesien osuus oli noin 6-kertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna. Luodon-järven typpi- ja fosforivirtaamat olivat yhteensä vuonna 2016 edellisvuotta alhaisemmat.
32
Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet virtaavat pintavedessä ja siten jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset sekä ja myös eri vuosien väliset vaihtelut. Järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 2016 edellistalvea laajemmalla alueella, selvimmin pintavedessä Ådön–Hälsingön sisäpuolisessa saaristossa. Uloimmilta pisteiltä ei huonon jäätilanteen vuoksi ole tietoa.
Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja järvi- ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostu. Keväällä 2016 jäte- ja järvivesien vaikutus näkyi voimakkaana Hästgrundetin edustalta Hälsingöfjärdenille ruskea-na ja paikoin muuta merialuetta sameampana pintavetenä. Pohjoisessa järvivesiä oli havaittavissa vielä Orrskärsfjärdenillä. Kesällä jäte- ja järvivesien vaikutukset näkyivät kohonneina väriarvoina ja ravinne- ja rautapitoisuuksina lähirannikolla. Näkösyvyys oli koko tarkkailualueella edellisvuotta heikompi.
Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kahteen rehe-vyysluokkaan. Lievästi rehevä alue ulottui rannikolta Fäbodan-Mässkärin-Hälsingön linjalle asti. Tätä ulommat pisteet luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvu oli run-sainta UPM:n purkukanavan edustalla. Myös sataman edustalla sekä kaupungin puhdistamon purkualu-eella levätuotanto oli runsasta.
Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on saavuttaa tai säilyttää pintavesien hyvä tila Suomessa. Pietar-saaren edustan vedenlaatuaineistosta (vuodet 2012–2016) on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytet-ty ekologinen luokitus, missä parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain on tehty päivitettyjen kriteerien mukaan. Vuoden 2016 vedenlaatuparametrien perusteella lähes kaikki Perämeren sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat sijoittuivat luokkien ”välttävä – huono” rajalle. Ulomman rannikkoalueen havaintopisteet sijoittuivat luokkiin ”tyydyttävä-välttävä”. Vuoden 2016 vedenlaatuluokat olivat etenkin ulommalla rannikkoalueella heikommat kuin keskimäärin jaksolla 2012–2016. Tämä johtui Luodon-Öjanjärven runsaiden juoksutusten tuomasta ravinne- ja humusvirtaamasta. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 2013 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan kokonaisarviossa Pietarsaaren edus-tan ja Kallanin vesimuodostumat luokiteltiin tyydyttävään ekologiseen tilaan.
Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit Pietarsaaren rannikkoalueella vuonna 2016 olivat lahna, silakka ja siika. Hoitokalastusta ei tehty vuonna 2016, mikä näkyi edellisvuotta pie-nempänä kokonaissaaliina (147 000 kg). Saalismäärän väheneminen johtui lahnasaaliin vähenemisestä puoleen. Myös lohi- ja siikasaalis oli edellisvuotta pienempi. Muiden lajien saalismäärät kasvoivat. Verkot olivat yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Vuoden 2015 kalastusta sekä vuosina 2010–2015 kalastuksessa tapahtuneita muutoksia koskeneen kalastustiedustelun perusteella kaupallisen kalastuksen työpanos on lisääntynyt ja vapaa-ajankalastus vähentynyt alueella. Poistokalastuksesta johtuva lahna-, särki- ja säy-näväsaaliin kasvu on nostanut selvästi kaupallisten kalastajien saalista vuodesta 2010 vuoteen 2015. Myös siian keskisaalis on kasvanut.
Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa olleilla paikoilla pohjaeläimistö oli vuonna 2016 lajistoltaan pää-piirteissään samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Raakkuäyriäisiä (Ostracoda) esiintyi kaikilla ja har-vasukasmatoja (Oligochaeta) ja liejuputkimatoja (Marenzelleria sp.) lähes kaikilla asemilla. Surviaissääs-ken (Chironomidae) toukista suurin osa oli Tanypodinae -alaheimon Procladius -sukuun kuuluvaa lajia. Kahden edeltävän vuoden tavoin toukkia oli melko vähän verrattuna tätä aikaisempiin vuosiin. Rehevöi-tymistä indikoivia suurikokoisia Chironomus -surviaissääskien toukkia tavattiin melko runsaslukuisina asemalla 71. Ekologisen luokituksen mukaisen BBI-indeksin perusteella pohjaeläimistön tila on koko alueella hyvä-erinomainen eli selvästi parempi kuin vedenlaatuparametrien perusteella arvioituna.
Vuoden 2016 vesikasvillisuuskartoituksen perusteella Pietarsaaren merialueen tila oli suhteellisen hyvä. Puhtaiden vesien lajeja esiintyi vedenlaadun parantumisen seurauksena aiempaa enemmän. Lähellä Alholmaa esiintyi ravinnekuormituksesta hyötyviä lajeja. Pietarsaaren sataman ja kaupungin puhdista-mon purkupaikan lähellä vesikasveja oli vähän ja laajat järviruokokasvustot rajoittivat muiden lajien esiintymistä. Ulkosaaristossa vedet olivat kirkkaita ja vähäravinteisiä eikä rehevöitymiseen viittaavia makrolevä-kasvustoja esiintynyt.
33
Kesällä 2016 alueella sijaitsevien valvottujen uimarantojen vedet täyttivät voimassa olleet laatuvaati-mukset. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei havaittu kesällä 2016 sinile-väesiintymiä.
Pietarsaaren syväväylän ja sataman ruoppausten ja meriläjityksen kalataloustarkkailu jatkui vuonna 2016 jälkitarkkailuna. Vaikutustarkkailussa ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia havaittiin kalastossa ainoas-taan Gräggörenillä. Vuonna 2016 alueen saalis oli jälleen palautunut lähelle ennakkotarkkailuvuoden saalista.
VIITTEET
Aaltonen E - K 2008: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma 2008 – 2015. Mo-niste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari.
Aaltonen E-K & Kalliolinna M 2011: Pietarsaaren merialueen tila jakson 2006 – 2010 velvoitetarkkailutulosten perusteella. Moniste 24 s. Pietarsaari 2011.
Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K-M 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristö-hallinnon ohjeita 7/2012. 144 s.
Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 2017: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuu-kausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 2016. (Sähköposti 18.1.2017)
Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 2017: Jääpäivien lukumäärä talvella 2015/2016. (Sähköposti 11.1.2017)
Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 2017: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 2016. (Sähköposti 12.1.2016)
Keränen J 2017a: Oy Alholmens Kraft Ab. Pietarsaaren lämpövoimalan vesistötarkkailut Pietarsaaren merialu-eella vuonna 2016. Pöyry Finland Oy. Moniste 17 s + liitteet.
Keränen J 2017b: Pietarsaaren Satama. Pietarsaaren satama- ja väyläruoppauksien kalataloudellinen tarkkailu 2016. Pöyry Finland Oy. 21 s + liitteet.
Korpinen P, Kiirikki M, Lauri H & Inkala A 2004: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s.
Kujala N 2012: Pietarsaaren satama, vuosiyhteenveto 2011.
Kujala N 2014: Pietarsaaren Sataman hule- ja sadevesijärjestelmien täsmennys (s-posti 17.6.2014)
Ljungberg, R., Pikkarainen, A., Lehtiniemi, M. Urho, L. 2011. Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen ympäristö 10/2011.
Nurttila R 2017: Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä. Pörkenäsin leirikeskuksen jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu. Vuosiyhteenveto 2016. Ahma ympäristö Oy.
Nyman C 2017: Pietarsaaren merialueen pohjaeläinseuranta 2017. Moniste 9 s + liitteet.
UPM Kymmene Oyj 2016a: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 2016.
UPM Kymmene Oyj 2015b: Kuormitusraportit 2016.
Perus, J. & Österberg, M. 2012. BBI-excel makron opas (v. lokakuu 2012).
Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella 1961 - 1990. Fin-nish Marine Research. N:o 258. 46 s. Helsinki 1991.
Sillanpää T & Virtanen J 2017. Pietarsaaren Vesi. Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti vuosi 2016. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 2017. 15 s + liitteet.
Westberg V & Lax H-J (toim.) 2016: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus. Raportteja 51 2016
Wistbacka B 2017: 2005- 2016: Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu.
Vuori K-M, Mitikka S & Vuoristo H 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ 2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki 2009.
34
LIITTEET
1 Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo
2 Analyysitulokset (laajat näytteenotot)
3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta)
4 Perifytontulokset
5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 2016 tulokset pisteeltä P64
6 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 2016 (Norra svenska fiskeområdet)
7 Uimarantojen valvontatulokset 2016
8 Levähavainnot Ådön kalasatamassa 2016
9 Pohjaeläintuloskooste vuodelta 2016 (Curt Nyman)
10 OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina 2002 – 2016
11 NabLabs Oy: analyysimenetelmät 2016/ Pietarsaaren merialue
12 Päivitettyjen kriteerien mukaiset parametrikohtaiset vedenlaadun luokat Pietarsaaren edustan havaintopisteillä vuosina 2012–2016.
Havaintopaikkaluettelo, Pietarsaaren edustan yhteistarkkailu 2008–2017
Tunnus ja nimi/ Kod och namn
YK‐pohj. YK‐itä Näytesyvyys, m HUOM
kartoituskierrokset*) **)
P 51, Vanha Hamina/ Gamla Hamn 7072628 3286840 1, ‐1
P 52, Alholmsfjärden 7073780 3287045 1, ‐1
ja pintavesi intensiivipiste,
bakteerit
P 53, Gräggören 7076082 3286652 1, 5, ‐1
ja pintavesi bakteerit
P 54, Risöhäll = Sandgrundet 7076904 3287492 1, ‐1
ja pintavesi intensiivipiste,
bakteerit
P 55, Svinören 7076134 3288958 1, ‐1
P 61, Rajstall 7075404 3285318 1, ‐1
P 62, Ådön ‐ Gräsgrundet 7077173 3283899 1, 5, 10, ‐1 intensiivipiste
P 64, Nygrundet ‐ Mässkär 7078628 3280662 1, 5, 10, 15, ‐1 intensiivipiste
P 65, Ören ‐ Ripgrundet 7080584 3281655 1, 5, 10, ‐1
P 66, Hälsingöfjärden 7081433 3284900 1, ‐1
P 67, Lillgrundet 7078919 3287236 1, ‐1 intensiivipiste
P 71, Truthällan 7073741 3282335 1, 5, ‐1
P 73, Fäboda 3 km W 7072738 3273517 1, 5, ‐1
P 75, Kallan 2,5 km W 7080043 3277149 1, 5, 10, 15, ‐1
P 78, Orrskärsfjärden 7086455 3286739 1, 5, ‐1
P 79, Kackursfjärden 7082782 3288169 1, ‐1 intensiivipiste
L 5, Larsmosjön, Gertruds 7084400 3291450 1, ‐1 intensiivipiste
L 6A, Fårholmsströmmen 7073178 3290472 1, ‐1 intensiivipiste
Mä 1 Mässkär N 1, ‐1 optio
Pö 1 Pörkenäs W 1, ‐1 optio
*) Kartoituskierroksen näytteenottosyvyydet: taulukon mukaiset näytesyvyydet + avovesiajalla 0‐2 m **) Intensiivikierroksella näytteet 1 m + 0‐2 m
Analyysivalikoimat:
Kartoituskierrokset (yhteensä 4 kertaa: helmi‐maaliskuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) - 1m ja ‐1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, pH, johtokyky/ saliniteetti, O2 + kyll‐% (maalis‐ ja elokuu),
väri (komparaattori), sameus, kok‐N, NO2+3‐N ja NH4‐N, kok‐P ja PO4‐P, TOC, Fe- Välisyvyyksien näytteet: lämpötila, johtokyky/ salin (talvella kokonaisravinteet)- 0 – 2 m kokoomanäytteet: avovesiajalla a‐klorofylli- Pintavesinäytteet (P51, 52 ja 53): fekaaliset streptokokit eli enterokokit
Intensiivikierrokset (yhteensä 6 kertaa avovesiajalla: kesäkuu 1, heinä‐elokuu yhteensä 4, syyskuu 1) - 1 m näytteet: lämpötila, näkösyvyys, pH, johtokyky/ saliniteetti, väri (komparaattori), sameus, kok‐N,
NO2+3‐N, NH4‐N, kok‐P ja PO4‐P- 0 – 2 m näytteet: a‐klorofylli
Liite/ Bilaga 1
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
20
16
E-
41
26
-1
Ta
rkk
ail
u:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Ta
rkk
ail
uk
ierr
os
:M
aa
lisku
u
Til
aa
ja:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
Ha
va
into
pa
ikk
aT
un
nu
sE
rä-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ks
en
lop
etu
s p
vm
.
Nä
kö
-
syvyys
[m]
Ko
ko
na
is-
syvyys
[m]
Jä
än
pa
ks
uu
s
[m]
Lu
me
n
pa
ks
uu
s
[m
]
Nä
ytt
ee
n-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P51.
Vanha H
am
ina
P51
4126
15.3
.2016
16.3
.2016
30.3
.2016
0.6
2.7
0.3
80.1
3K
aK
P52.
Alh
olm
sfjärd
en
P52
4127
15.3
.2016
16.3
.2016
30.3
.2016
0.8
4.0
0.3
70.1
3K
aK
P53,
Grå
ggöre
nP
53
havain
topaik
alle
ei päästy
jäätila
nte
en t
akia
P54.
Ris
öhäll=
Sandgru
nd
P54
4124
17.3
.2016
18.3
.2016
23.3
.2016
0.9
3.9
0.3
50.0
6K
aK
P55,
Svin
öre
nP
55
havain
topaik
alle
ei päästy
jäätila
nte
en t
akia
P61.
Rajs
tall
P61
4122
16.3
.2016
17.3
.2016
23.3
.2016
0.9
4.4
0.3
50.0
3K
aK
P62,
Ådön-G
räsgru
ndet
P62
havain
topaik
alle
ei päästy
jäätila
nte
en t
akia
P64,
Nygru
ndet-
Mässkär
P64
havain
topaik
alle
ei päästy
jäätila
nte
en t
akia
P65.
Öre
n-R
ipgru
nd
P65
4119
17.3
.2016
18.3
.2016
23.3
.2016
1.2
13.3
0.2
50.0
6K
aK
P66.
Häls
ingöfjärd
en
P66
4118
17.3
.2016
18.3
.2016
23.3
.2016
1.2
3.1
0.3
90.0
4K
aK
P67.
Lill
gru
ndet
P67
4117
17.3
.2016
18.3
.2016
23.3
.2016
1.0
2.7
0.3
40.0
3K
aK
P71.
Tru
thällä
nP
71
4116
16.3
.2016
17.3
.2016
23.3
.2016
0.9
9.1
0.3
50.0
3K
aK
P73,
Fäboda
P73
havain
topaik
alle
ei päästy
jäätila
nte
en t
akia
P75,
Kalla
nP
75
havain
topaik
alle
ei päästy
jäätila
nte
en t
akia
P78,
Orr
skärs
fjärd
en
P78
havain
topaik
alle
ei päästy
jäätila
nte
en t
akia
P79.
Kackurs
fjärd
en
P79
4112
17.3
.2016
18.3
.2016
23.3
.2016
0.8
4.5
0.2
30.0
6K
aK
L5 L
uodonjä
rvi (G
ert
ruds)
L5
4111
16.3
.2016
17.3
.2016
22.3
.2016
1.0
7.4
0.3
0.0
9K
aK
L6A
Luodonjä
rvi (L
am
massaare
nsalm
i)L6A
4110
16.3
.2016
17.3
.2016
22.3
.2016
0.9
2.0
00
KaK
Mä1.
Mässkär
NM
ä 1
4125
16.3
.2016
17.3
.2016
24.3
.2016
2.0
5.9
0.2
40
KaK
Tulo
kset
päte
vät
vain
testa
tuill
e n
äytteill
e.
Mitta
usepävarm
uudet
saa p
yydettäessä.
Tutk
imusto
dis
tuksen s
aa k
opio
ida v
ain
kokonaan.
Muussa t
apauksessa k
opio
innis
ta o
n s
aata
va lupa.
*=
Näyte
tutk
ittu
akkre
ditoid
ulla
menete
lmällä
. Lausunto
ei kuulu
akkre
ditoin
nin
piir
iin.
Ta
us
tati
ed
ot:
Sä
äti
ed
ot:
18.4
.2016
Arja P
alo
mäki
Meriveden k
ork
eus 1
5.3
. -1
9,0
cm
, 16.3
. -2
1,0
cm
, 17.3
. -1
8,0
cm
15.3
.16.3
.17.3
.ym
päristö
asia
ntu
ntija
Hästg
rundetin ja G
ert
rudin
pato
luukut
oliv
at
kiin
ni 15.-
17.3
.P
ilvis
yys
2/8
4-7
/85-8
/8050 4
27 3
067
Läm
pötila
+6
ast.
C3
-6 a
st.
C+
3 a
st.
Carja.p
alo
maki@
nabla
bs.f
i
Tuule
n n
opeus
5 m
/s6
m/s
3-1
0 m
/s
Ja
ke
lu:
Tuule
n s
uunta
SW
WN
UP
M K
ym
men
e O
yj
Pohja
nm
aan E
LY
-keskus
Alh
olm
enskra
ft O
y A
bLuodon y
mp.s
uoj. ltk
. /M
iljönäm
den i L
ars
mo
Pie
tars
aare
n V
esi
Pie
tars
aare
n y
mp.s
uoj. ltk
. /
Milj
önäm
den i J
akobsta
d
OS
TP
Fin
land O
yP
ohja
nm
aan v
esi ja
ym
päristö
ry
Före
nin
g M
ässkärs
Lots
sta
tion r
.f.
Norr
a s
venska f
iskeom
råde
Bill
eru
dK
ors
näs F
inla
nd O
yP
ieta
rsaare
n S
ata
ma
Nab L
abs O
y
| w
ww
.nabla
bs.f
i |
Pääkontt
ori:
Upseerinkatu
1,
02600 E
spoo
| V
AT
no.
FI0
2831262
Siv
u 1
/1
Liite/Bilaga 2.1
Pie
tars
aare
n m
erialu
e
Maalis
kuu
Pie
tars
aare
n m
erialu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
2016E
- 4126-1
TC
O2 liu
kO
2 k
yll%
Sam
eus
Sähk.jo
ht.
pH
Väri
Ente
rokokit
Salin
iteett
iK
ok.N
NH
4-N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23-N
Kok.P
PO
4-P
TO
CF
e
Kentt
äm
itt
aus
SF
S-E
N
25813:1
996
SF
S-E
N
25813 1
996
SF
S-E
N I
SO
7027:2
000
SF
S-E
N
27888:1
994
SF
S
3021:1
979
SF
S-E
N I
SO
7887:2
012.
kom
para
att
ori
SF
S-E
N I
SO
7899-2
:2000
Laskett
u
sähkönjo
h-
tavuudesta
SF
S-E
N I
SO
11905-1
:98
(mo
dif.)
SF
S-E
N I
SO
11732:2
005
Sis
. m
en.
J-0
46
Sis
. m
en.
J-0
42
SF
S-E
N I
SO
13395:1
996
(mo
dif.)
Sis
. m
en.
J-0
40
Sis
. m
en.
J-0
41
SF
S-E
N
1484:1
997
SF
S-E
N I
SO
11885:0
9
modif.
**
**
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Näyte
-
nu
mero
Ott
o-
syvyys
[m]
°Cm
g/l
%F
TU
mS
/mm
g P
t/l
pm
y/1
00 m
lppt
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lm
g/l
µg
/l
P51 0
.1m
4126-1
0.1
8
P51 1
m 4
126-2
1.0
0.5
9.3
64
4.8
231
6.9
140
1.2
21 3
00
510
320
58
46
15.3
1 3
00
P51 2
m 4
126-3
1.0
8.1
57
2.3
394
7.3
70
2.1
41 0
00
450
240
32
21
11.5
800
P52 0
.1m
4127-1
0.1
11
P52 1
m 4
127-2
1.0
0.5
10.9
75
2.7
269
7.2
120
1.4
21 3
00
600
290
46
30
16.8
1 2
00
P52 3
m 4
127-3
3.0
0.7
10.8
76
1.3
556
7.5
35
3.0
6550
120
170
18
10
6.7
200
P54 0
.1m
4124-1
0.1
2
P54 1
m 4
124-2
1.0
2.8
10
74
3.5
118
7.2
180
< 0
.95
1 1
00
120
330
61
42
24.6
1 4
00
P54 2
.7m
4124-3
2.9
0.5
11.9
83
1.3
441
7.3
50
2.4
1640
96
200
22
13
9.7
390
P61 1
m 4
122-1
1.0
0.7
11.1
77
2.1
267
7.3
100
1.4
2970
210
260
35
22
25.2
850
P61 3
.8m
4122-2
3.4
0.6
11.5
80
0.8
4531
7.5
35
2.9
2570
110
180
15
87
.4230
P65 1
m 4
119-1
1.0
0.2
11.7
80
1.2
404
7.1
70
2.2
760
94
250
23
11
10.4
500
P65 5
m 4
119-2
5.0
0.1
518
440
11
P65 1
0m
4119-3
10.0
0.1
576
P65 1
2.6
m 4
119-4
12.3
0.1
13
89
0.3
9574
7.3
15
3.1
7330
8110
83
5.2
55
P66 1
m 4
118-1
1.0
0.8
9.9
70
2.4
136
6.7
170
< 0
.95
1 3
00
100
510
43
27
21.4
1 4
00
P66 2
.1m
4118-2
2.1
1.5
8.6
61
1.8
339
6.9
90
1.8
2940
75
360
29
16
13.3
770
P67 1
m 4
117-1
1.0
1.8
10.2
73
3.3
136
7.1
140
< 0
.95
1 1
00
120
370
61
42
24.6
1 3
00
P67 2
.1m
4117-2
1.7
1.7
10.7
76
2.6
233
7.2
130
1.2
21 1
00
130
320
58
40
21.5
1 0
00
P71 1
m 4
116-1
1.0
0.2
12.3
84
1.2
415
7.3
70
2.2
5880
130
250
28
15
10.3
450
P71 5
m 4
116-2
5.0
0.0
566
390
23
P71 7
.5m
4116-3
8.1
0.3
12.4
86
0.3
9583
7.6
20
3.2
1360
13
120
94
5.3
81
P79 1
m 4
112-1
1.0
1.1
10.4
74
2.7
18.2
6.1
200
< 0
.95
1 6
00
100
600
51
33
26
1 7
00
P79 3
.2m
4112-2
3.5
1.1
10.5
74
1.3
388
7.0
80
2.0
9960
59
360
28
16
12
610
L5 1
m 4
111-1
1.0
0.7
11
77
1.8
9.1
6.4
170
< 0
.95
1 5
00
100
360
41
26
22.7
1 4
00
L5 5
m 4
111-2
6.4
2.5
6.5
47
3.5
11.8
6.4
240
< 0
.95
1 7
00
88
330
60
40
26.1
2 4
00
L6A
1m
4110-1
1.0
0.7
11.3
79
3.1
8.3
6.6
140
< 0
.95
1 1
00
77
340
36
23
18
1 5
00
Mä1 1
m 4
125-1
1.0
0.1
12.4
85
0.7
5493
7.5
40
02
.7510
39
180
14
5260
Mä1 -
1m
4125-2
4.9
0.0
12.9
88
0.3
9542
7.5
25
02.9
7370
15
130
93
120
Nab L
abs O
y | w
ww
.nabla
bs.f
i |
Pääkontt
ori: U
pseerinkatu
1, 02600 E
spoo
| V
AT
no. F
I02831262
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 2.1
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
2016E
- 8786-1
Tark
kail
u:
Pie
tars
aare
n m
eri
alu
e
Tark
kail
ukie
rro
s:
Toukokuu
Til
aaja
:P
ieta
rsaare
n m
eri
alu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
Havain
top
aik
ka
Tu
nn
us
Erä
-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ksen
lop
etu
s p
vm
.
Näkö
- syvyys
[m]
Ko
ko
nais
-
syvyys [
m]
Jään
paksu
us
[m]
Lu
men
paksu
us
[m
]
Näytt
een
-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
1,
Va
nh
a H
am
ina
P5
18
78
69
.5.2
01
61
0.5
.20
16
12
.5.2
01
61
,30
2,7
0K
iKa
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
87
87
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,2
04
,10
KiK
a
P5
3,
Grå
gg
öre
nP
53
87
88
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,0
01
4,4
0K
iKa
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
48
78
99
.5.2
01
61
0.5
.20
16
12
.5.2
01
60
,90
3,9
0K
iKa
P5
5,
Svin
öre
nP
55
87
90
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
0,9
04
,20
KiK
a
P6
1,
Ra
jsta
llP
61
87
91
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,3
04
,40
KiK
a
P6
2,
Åd
ön
-Grä
sg
run
de
tP
62
87
92
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,5
01
4,8
0K
iKa
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
87
93
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
2,2
01
8,0
0K
iKa
P6
5,
Öre
n-R
ipg
run
dP
65
87
94
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,8
01
3,2
0K
iKa
P6
6,
Hä
lsin
gö
fjä
rde
nP
66
87
95
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,1
03
,10
KiK
a
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
78
79
69
.5.2
01
61
0.5
.20
16
12
.5.2
01
61
,10
2,7
0K
iKa
P7
1,
Tru
thä
llän
P7
18
79
79
.5.2
01
61
0.5
.20
16
12
.5.2
01
61
,50
9,2
0K
iKa
P7
3,
Fä
bo
da
P7
38
79
89
.5.2
01
61
0.5
.20
16
12
.5.2
01
61
,70
11
,90
KiK
a
P7
5,
Ka
llan
P7
58
79
99
.5.2
01
61
0.5
.20
16
12
.5.2
01
62
,60
20
,40
KiK
a
P7
8,
Orr
skä
rsfjä
rde
nP
78
88
00
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,4
01
0,8
0K
iKa
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
88
01
9.5
.20
16
10
.5.2
01
61
2.5
.20
16
1,2
04
,50
KiK
a
L5
Lu
od
on
järv
i (G
ert
rud
s)
L5
88
02
10
.5.2
01
61
1.5
.20
16
12
.5.2
01
61
,10
7,2
0K
iKa
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A8
80
31
1.5
.20
16
12
.5.2
01
61
6.5
.20
16
0,9
02
,70
KiK
a
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.2
.8.2
01
6
*=
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Tau
sta
tied
ot:
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 9
.5.
-11
,2 c
m,
10
.5.
-14
,9 c
m,
12
.5.
-23
cm
Sääti
ed
ot:
9.5
.1
0.5
.1
1.5
.
Pa
tolu
uku
t: 9
.5.
Ge
rtru
din
ja
Hä
stg
run
de
tin
to
ine
n lu
ukku
au
ki, t
oin
en
kiin
ni; 1
0.5
. G
ert
rud
in m
ole
mm
at
luu
ku
tL
äm
pö
tila
10-1
1 a
st.
C9
ast
C9
ast
CA
rja
Pa
lom
äki
kiin
ni; 1
1.5
. G
ert
rud
in m
ole
mm
at
luu
ku
t kiin
ni, H
ästg
run
de
tin
to
ine
n lu
ukku
au
ki, t
oin
en
kiin
ni
Tu
ule
n n
op
eu
s4
-5 m
/s3
m/s
3 m
/sym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Tu
ule
n s
uu
nta
NN
EN
05
0 4
27
30
67
Jakelu
:P
ilvis
yys
5/8
7/8
1/8
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 2.2
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
To
uko
ku
u
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
20
16
E-
87
86
-1
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aE
nte
roko
kit
Sa
linite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23
-NK
ok.P
PO
4-P
TO
CF
e
Ke
ntt
äm
itt
au
s
SF
S-E
N
ISO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:1
97
9
SF
S-E
N IS
O
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
att
ori
SF
S
57
72
:19
93
SF
S-E
N IS
O
78
99
-2:2
00
0
La
ske
ttu
sä
hkö
njo
hta
v
uu
de
sta
SF
S-E
N IS
O
11
90
5-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
SF
S-E
N IS
O
11
73
2:2
00
5
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N IS
O
13
39
5:1
99
6
(mo
dif.)
Sis
.
me
n.
J-
04
0
Sis
. m
en
.
J-0
41
SF
S-E
N
14
84
:19
97
SF
S-E
N IS
O
11
88
5:0
9
mo
dif.
**
**
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
me
ro
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg
/lp
my/1
00
ml
pp
tµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
mg
/lµ
g/l
P5
1 0
,1m
87
86
-1,1
0
P5
1 1
m 8
78
6-2
1.0
11
,80
3,6
34
77
,41
00
1,8
78
20
44
21
03
61
11
2,8
90
0
P5
1 2
m 8
78
6-3
1,7
11
,70
3,5
34
87
,41
00
1,8
78
00
43
20
03
71
11
2,5
1 0
00
P5
1 0
-2m
87
86
-40
- 2
9,3
P5
2 0
,1m
87
87
-1,1
0
P5
2 1
m 8
78
7-2
1.0
12
,70
3,2
26
37
,31
20
1,4
01
10
01
90
25
03
51
21
4,3
93
0
P5
2 3
m 8
78
7-3
3,1
11
,60
3,2
26
77
,31
10
1,4
21
20
02
40
30
04
41
41
5,3
15
0
P5
2 0
-2m
87
87
-40
- 2
7,2
P5
3 0
,1m
87
88
-1,1
0
P5
3 1
m 8
78
8-2
1.0
13
,70
4,7
88
,67
,01
80
< 0
,95
1 3
00
90
38
06
12
02
2,7
1 6
00
P5
3 5
m 8
78
8-3
5.0
10
,00
40
9
P5
3 9
,1m
87
88
-41
3,4
13
,40
1,1
53
37
,53
02
,94
37
01
91
10
14
36
,41
50
P5
3 0
-2m
87
88
-50
- 2
7,3
P5
4 0
,1m
87
89
-1,1
0
P5
4 1
m 8
78
9-2
1.0
13
,10
5,2
45
,66
,72
00
< 0
,95
1 3
00
91
41
05
72
02
0,2
1 7
00
P5
4 2
,7m
87
89
-32
,91
2,8
05
,26
7,8
6,7
18
0<
0,9
51
30
09
74
00
56
20
20
,21
70
0
P5
4 0
-2m
87
89
-40
- 2
7,2
P5
5 1
m 8
79
0-1
1.0
12
,80
6,1
16
,76
,51
80
< 0
,95
1 3
00
77
41
06
22
31
9,1
1 8
00
P5
5 3
,2m
87
90
-23
,21
1,8
04
,71
52
6,9
15
0<
0,9
51
10
01
10
32
04
91
81
7,7
1 2
00
P5
5 0
-2m
87
90
-30
- 2
8,5
P6
1 1
m 8
79
1-1
1.0
12
,00
2,7
27
17
,31
20
1,4
49
50
70
29
03
59
15
,79
10
P6
1 3
,8m
87
91
-23
,41
1,8
02
,72
93
7,4
11
01
,56
91
06
52
80
30
91
4,7
81
0
P6
1 0
-2m
87
91
-30
- 2
6,6
P6
2 1
m 8
79
2-1
1.0
11
,70
2,2
28
47
,49
01
,51
86
04
02
90
31
71
3,9
73
0
P6
2 5
m 8
79
2-2
5.0
9,3
04
20
P6
2 1
0m
87
92
-31
0.0
3,7
05
22
P6
2 1
3,7
m 8
79
2-4
13
,82
,60
0,7
55
41
7,6
20
2,9
73
30
81
00
92
5,7
84
P6
2 0
-2m
87
92
-50
- 2
6,6
P6
4 1
m 8
79
3-1
1.0
8,3
01
,84
40
7,6
60
2,3
96
60
10
29
01
74
8,6
30
0
P6
4 5
m 8
79
3-2
5.0
7,9
04
44
P6
4 1
0m
87
93
-31
0.0
3,3
05
37
P6
4 1
5m
87
93
-41
5.0
2,6
05
51
P6
4 1
6,7
m 8
79
3-5
17
.02
,10
0,5
15
56
7,6
15
3,0
63
00
59
68
< 2
5,3
55
P6
4 0
-2m
87
93
-60
- 2
4,6
P6
5 1
m 8
79
4-1
1.0
8,9
01
,94
23
7,5
60
2,3
07
00
10
28
02
04
9,1
35
0
P6
5 5
m 8
79
4-2
5.0
7,3
04
58
P6
5 1
0m
87
94
-31
0.0
4,2
05
26
P6
5 1
2,6
m 8
79
4-4
12
,23
,20
0,5
45
41
7,6
20
2,9
74
20
51
10
10
< 2
5,5
80
P6
5 0
-2m
87
94
-50
- 2
4,8
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori
: U
pse
eri
nka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/2
Liite/ Bilaga 2.2
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
To
uko
ku
u
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
20
16
E-
87
86
-1
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aE
nte
roko
kit
Sa
linite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23
-NK
ok.P
PO
4-P
TO
CF
e
Ke
ntt
äm
itt
au
s
SF
S-E
N
ISO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:1
97
9
SF
S-E
N IS
O
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
att
ori
SF
S
57
72
:19
93
SF
S-E
N IS
O
78
99
-2:2
00
0
La
ske
ttu
sä
hkö
njo
hta
v
uu
de
sta
SF
S-E
N IS
O
11
90
5-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
SF
S-E
N IS
O
11
73
2:2
00
5
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N IS
O
13
39
5:1
99
6
(mo
dif.)
Sis
.
me
n.
J-
04
0
Sis
. m
en
.
J-0
41
SF
S-E
N
14
84
:19
97
SF
S-E
N IS
O
11
88
5:0
9
mo
dif.
**
**
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
me
ro
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg
/lp
my/1
00
ml
pp
tµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
mg
/lµ
g/l
P6
6 1
m 8
79
5-1
1.0
13
,50
3,1
11
87
,11
50
< 0
,95
1 1
00
63
35
04
71
31
9,1
1 3
00
P6
6 2
,1m
87
95
-22
,11
3,2
02
,71
39
7,2
14
0<
0,9
59
60
35
29
03
81
11
6,9
1 2
00
P6
6 0
-2m
87
95
-30
- 2
6,0
P6
7 1
m 8
79
6-1
1.0
13
,20
4,0
10
47
,11
80
< 0
,95
1 3
00
85
41
05
21
72
1,2
1 4
00
P6
7 2
,1m
87
96
-21
,71
3,2
04
,01
05
7,0
18
0<
0,9
51
30
08
53
60
53
16
21
,31
50
0
P6
7 0
-2m
87
96
-30
- 2
5,5
P7
1 1
m 8
79
7-1
1.0
10
,50
2,1
40
87
,67
02
,21
77
09
35
02
25
9,5
35
0
P7
1 5
m 8
79
7-2
5.0
9,6
04
13
P7
1 7
,5m
87
97
-38
,27
,80
1,8
43
77
,66
02
,38
67
01
22
70
18
48
,62
90
P7
1 0
-2m
87
97
-40
- 2
5,7
P7
3 1
m 8
79
8-1
1.0
9,1
02
,33
88
7,5
70
2,1
18
30
12
39
02
35
9,9
11
0
P7
3 5
m 8
79
8-2
5.0
5,0
05
30
P7
3 1
0m
87
98
-31
0,9
3,7
00
,47
53
87
,52
02
,95
32
04
10
07
< 2
5,3
69
P7
3 0
-2m
87
98
-40
- 2
5,0
P7
5 1
m 8
79
9-1
1.0
7,4
01
,14
86
7,5
35
2,6
75
30
32
00
15
27
,02
00
P7
5 5
m 8
79
9-2
5.0
4,0
05
46
P7
5 1
0m
87
99
-31
0.0
2,7
05
53
P7
5 1
5m
87
99
-41
5.0
2,2
05
62
P7
5 1
9m
87
99
-51
9,4
1,8
00
,29
56
97
,61
03
,13
29
04
89
7<
24
,82
7
P7
5 0
-2m
87
99
-60
- 2
4,5
P7
8 1
m 8
80
0-1
1.0
11
,40
2,2
53
,96
,81
30
< 0
,95
92
03
02
80
40
11
15
,01
50
0
P7
8 5
m 8
80
0-2
5.0
6,1
04
89
P7
8 1
0m
88
00
-39
,84
,00
0,7
35
16
7,5
30
2,8
34
00
27
11
01
63
5,9
27
0
P7
8 0
-2m
88
00
-40
- 2
4,9
P7
9 1
m 8
80
1-1
1.0
12
,30
2,4
26
,86
,81
40
< 0
,95
1 0
00
41
27
04
71
11
6,2
1 2
00
P7
9 3
,2m
88
01
-23
,51
2,1
02
,53
3,4
6,8
14
0<
0,9
51
00
04
62
90
42
12
16
,71
20
0
P7
9 0
-2m
88
01
-30
- 2
5,0
L5
1m
88
02
-11
.01
2,2
02
,17
,16
,61
20
< 0
,95
1 1
00
41
28
04
51
21
6,3
1 3
00
L5
5m
88
02
-26
,21
1,2
02
,67
,16
,61
20
< 0
,95
1 1
00
40
28
04
41
21
6,5
1 4
00
L5
0-2
m 8
80
2-3
0 -
27
,4
L6
A 1
m 8
80
3-1
1.0
12
,30
5,8
8,5
6,3
20
0<
0,9
51
30
08
23
00
59
19
20
,72
20
0
L6
A 0
-2m
88
03
-20
- 2
9,3
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori
: U
pse
eri
nka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 2
/2
Liite/ Bilaga 2.2
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
2016E
- 20069-4
Ta
rkk
ail
u:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Ta
rkk
ail
uk
ierr
os
:E
loku
u
Til
aa
ja:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
Ha
va
into
pa
ikk
aT
un
nu
sE
rä-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pv
m.
Tu
tkim
uk
sen
lop
etu
s p
vm
.
Nä
kö
-
syvyys
[m]
Ko
ko
na
is-
syvyys
[m]
Jä
än
pa
ks
uu
s
[m]
Lu
me
n
pa
ks
uu
s
[m
]
Nä
ytt
ee
n-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
1,
Va
nh
a H
am
ina
P5
12
00
69
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
30
.8.2
01
61
,12
,90
0Ju
h
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
20
06
82
3.8
.20
16
24
.8.2
01
62
9.8
.20
16
1,4
4,3
00
Ju
h
P53, G
råggöre
nP
53
20
06
72
3.8
.20
16
24
.8.2
01
62
8.9
.20
16
1,0
14
,70
0Ju
h
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
42
00
66
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
29
.8.2
01
60
,64
,00
0Ju
h
P5
5,
Svin
öre
nP
55
20
06
52
3.8
.20
16
24
.8.2
01
62
9.8
.20
16
0,5
4,4
00
Ju
h
P6
1,
Ra
jsta
llP
61
20
06
42
3.8
.20
16
24
.8.2
01
62
9.8
.20
16
1,9
4,6
00
Ju
h
P62, Å
dö
n-G
räsgru
ndet
P6
22
00
63
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
29
.8.2
01
61
,91
4,6
00
Ju
h
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
20
06
22
3.8
.20
16
24
.8.2
01
62
9.8
.20
16
3,9
17
,80
0Ju
h
P65, Ö
ren-R
ipgru
nd
P6
52
00
61
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
29
.8.2
01
62
,71
3,1
00
Ju
h
P6
6,
Hä
lsin
gö
fjä
rde
nP
66
20
06
02
3.8
.20
16
24
.8.2
01
62
9.8
.20
16
0,8
3,4
00
Ju
h
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
72
00
59
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
29
.8.2
01
60
,63
,00
0Ju
h
P7
1,
Tru
thä
llän
P7
12
00
58
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
30
.8.2
01
61
,99
,00
0Ju
h
P73, F
äboda
P7
32
00
57
24
.8.2
01
6Ju
hH
ava
into
pa
ika
lle e
i p
ää
sty
ko
va
n t
uu
len
ta
kia
P7
5,
Ka
llan
P7
52
00
56
24
.8.2
01
6Ju
hH
ava
into
pa
ika
lle e
i p
ää
sty
ko
va
n t
uu
len
ta
kia
P78, O
rrskärs
fjärd
en
P7
82
00
55
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
29
.8.2
01
60
,41
0,9
00
Ju
h
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
20
05
42
3.8
.20
16
24
.8.2
01
62
9.8
.20
16
0,5
4,6
00
Ju
h
L5 L
uodonjä
rvi (G
ert
ruds)
L5
20
05
32
2.8
.20
16
23
.8.2
01
61
.9.2
01
60
,66
,8Ju
h
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A2
00
52
22
.8.2
01
62
3.8
.20
16
1.9
.20
16
0,4
2,7
Ju
h
Mä
1,
Mä
sskä
r N
Mä
12
00
51
23
.8.2
01
62
4.8
.20
16
29
.8.2
01
62
,15
,90
0Ju
h
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
* =
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Ta
us
tati
ed
ot:
Sä
äti
ed
ot:
23
.8.
5.1
0.2
01
6A
rja
Pa
lom
äki
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 2
3.8
. +
22
cm
Lä
mp
ötila
16
-19
ast.
Cym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Ge
rtru
din
to
ine
n p
ato
luu
kku
au
ki, t
oin
en
kiin
ni, H
ästg
run
de
tin
pa
tolu
uku
t a
uki
Tu
ule
n n
op
eu
s3
-4 m
/s0
50
42
73
06
7
Tu
ule
n s
uu
nta
SW
-W
Pilv
isyys
2-8
/8
Ja
ke
lu:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
P
ää
ko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 2.3
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Elo
ku
u
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
2016E
- 20069-4
TC
O2
liu
kO
2 k
yll%
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Väri
Klo
rofy
lli-a
En
tero
ko
kit
Sa
linite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23-N
Ko
k.P
PO
4-P
TO
CF
e
Ke
ntt
ä
mitta
us
SF
S-E
N
25
81
3:1
9
96
SF
S-E
N
25
81
3:1
9
96
SF
S-E
N
ISO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:1
97
9
SF
S-E
N
ISO
78
87
:20
12
,
kom
pa
r.
SF
S
57
72
:19
93
SF
S-E
N IS
O
7899-2
:2000
La
ske
ttu
sä
hkö
njo
ht
avu
ud
esta
SF
S-E
N
ISO
11
90
5-
1:9
8
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N
ISO
13
39
5:1
9
96
(mo
dif.)
Sis
.
me
n.
J-
04
0
Sis
.
me
n.
J-
04
1
SF
S-
EN
14
84
:
19
97
SF
S-E
N
ISO
11
88
5:0
9
mo
dif.
**
**
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Näyte
-
nu
mero
Ott
o-
syvyys
[m]
°Cm
g/l
%F
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg/l
pm
y/1
00
ml
pp
tµ
g/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg
/lµ
g/l
P5
1 0
,1m
20069-1
0,1
86
P5
1 2
m 2
0069-3
1,9
11
,89
,18
44
52
07
,54
52
,86
49
04
48
63
21
07
,55
30
P5
1 1
m 2
0069-2
1,0
13
,19
,49
04
48
77
,47
02
,67
60
04
19
65
01
7<
0,4
48
0
P51 0
-2m
20069-4
0 -
28
,6
P5
2 0
,1m
20068-1
0,1
80
P5
2 1
m 2
0068-2
1,0
13
,29
,89
42
,65
11
7,6
50
2,8
14
60
38
84
26
11
8,5
80
0
P5
2 3
m 2
0068-3
3,3
12
,89
,99
42
,35
25
7,7
40
2,8
84
40
50
75
21
6<
0,4
43
0
P52 0
-2m
20068-4
0 -
24
,3
P5
3 0
,1m
20067-1
1,0
46
P5
3 1
m 2
0067-2
1,0
15
,29
,08
93
,23
60
7,4
13
01
,94
71
05
41
40
34
11
15
,41
10
0
P5
3 5
m 2
0067-3
5,0
13
,45
14
P5
3 9
,1m
20067-4
13
,79
,29
,78
42
58
17
,62
53
,21
37
06
78
01
65
62
30
P53 0
-2m
20067-5
0 -
24
,7
P5
4 0
,1m
20066-1
0,1
25
P5
4 1
m 2
0066-2
1,0
14
,37
,57
35
,71
25
6,9
26
0<
0,9
51
10
08
32
50
61
26
24
,22
30
0
P5
4 2
,7m
20066-3
3,0
14
,38
,38
15
,82
89
7,2
14
01
,53
86
07
61
80
50
22
16
,41
30
0
P54 0
-2m
20066-4
0 -
24
,7
P5
5 1
m 2
0065-1
1,0
15
,67
,67
76
,39
9,5
6,7
24
0<
0,9
51
20
08
72
60
62
29
23
,43
10
0
P5
5 3
,2m
20065-2
3,4
12
,69
,48
82
,44
94
7,5
60
2,7
48
05
29
12
67
9,4
50
0
P55 0
-2m
20065-3
0 -
26
,8
P6
1 1
m 2
0064-1
1,0
13
,59
,89
41
,75
17
7,7
40
2,8
53
90
85
51
62
8,1
32
0
P6
1 3
,8m
20064-2
3,6
13
,51
0,1
97
1,8
52
47
,73
52
,88
38
01
15
61
5<
27
,73
40
P61 0
-2m
20064-3
0 -
26
,2
P6
2 1
m 2
0063-1
1,0
14
,39
,99
71
,55
22
7,7
30
2,8
63
70
85
21
5<
27
,71
70
P6
2 5
m 2
0063-2
5,0
14
,25
22
P6
2 1
0m
20063-3
10
,01
3,7
51
9
P6
2 1
3,7
m 2
0063-4
13
,61
0,4
9,8
88
1,4
56
07
,53
03
,08
38
04
47
91
43
6,8
22
0
P62 0
-2m
20063-5
0 -
26
,5
P6
4 1
m 2
0062-1
1,0
14
,69
,79
50
,74
56
07
,82
03
,08
29
06
41
10
< 2
6,3
51
P6
4 5
m 2
0062-2
5,0
14
,55
59
P6
4 1
0m
20062-3
10
,01
4,5
56
0
P6
4 1
5m
20062-4
15
,01
1,8
55
7
P6
4 1
6,7
m 2
0062-5
16
,89
,19
,78
40
,71
58
57
,51
53
,22
29
01
87
51
0<
25
,98
0
P64 0
-2m
20062-6
0 -
24
,1
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
P
ää
ko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/2
Liite/ Bilaga 2.3
2016E
- 20069-4
TC
O2
liu
kO
2 k
yll%
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Väri
Klo
rofy
lli-a
En
tero
ko
kit
Sa
linite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23-N
Ko
k.P
PO
4-P
TO
CF
e
Ke
ntt
ä
mitta
us
SF
S-E
N
25
81
3:1
9
96
SF
S-E
N
25
81
3:1
9
96
SF
S-E
N
ISO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:1
97
9
SF
S-E
N
ISO
78
87
:20
12
,
kom
pa
r.
SF
S
57
72
:19
93
SF
S-E
N IS
O
7899-2
:2000
La
ske
ttu
sä
hkö
njo
ht
avu
ud
esta
SF
S-E
N
ISO
11
90
5-
1:9
8
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N
ISO
13
39
5:1
9
96
(mo
dif.)
Sis
.
me
n.
J-
04
0
Sis
.
me
n.
J-
04
1
SF
S-
EN
14
84
:
19
97
SF
S-E
N
ISO
11
88
5:0
9
mo
dif.
**
**
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Näyte
-
nu
mero
Ott
o-
syvyys
[m]
°Cm
g/l
%F
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg/l
pm
y/1
00
ml
pp
tµ
g/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg
/lµ
g/l
P6
5 1
m 2
0061-1
1,0
14
,29
,99
71
,15
34
7,8
30
2,9
43
50
66
31
3<
27
,41
30
P6
5 5
m 2
0061-2
5,0
14
,15
41
P6
5 1
0m
20061-3
10
,01
4,1
54
9
P6
5 1
2,6
m 2
0061-4
12
,11
4,1
9,9
96
0,7
85
50
7,8
25
3,0
33
00
65
01
0<
26
,79
2
P65 0
-2m
20061-5
0 -
26
,0
P6
6 1
m 2
0060-1
15
,01
5,8
8,9
90
2,6
23
97
,41
30
1,2
66
70
24
72
30
61
6,1
1 4
00
P6
6 2
,1m
20060-2
2,4
13
,76
,86
52
,92
95
7,4
10
01
,58
68
04
81
10
29
81
3,1
62
0
P66 0
-2m
20060-3
0 -
21
0,3
P6
7 1
m 2
0059-1
1,0
15
,38
,78
74
,62
83
7,4
16
01
,51
82
06
01
60
47
14
17
,61
90
0
P6
7 2
,1m
20059-2
2,0
15
,38
,58
54
,82
86
7,3
16
01
,53
83
05
71
60
48
16
17
,82
00
0
P67 0
-2m
20059-3
0 -
27
,0
P7
1 1
m 2
0058-1
1,0
14
,69
,99
71
,65
07
7,7
45
2,7
94
10
99
51
9<
28
,42
00
P7
1 5
m 2
0058-2
5,0
14
,55
07
P7
1 7
,5m
20058-3
8,0
12
,81
09
41
,25
41
7,6
30
2,9
73
30
13
65
14
< 2
8,5
15
0
P71 0
-2m
20058-4
0 -
28
,5
P7
8 1
m 2
0055-1
1,0
14
,39
88
2,9
22
17
,21
70
1,1
77
20
41
85
41
91
6,8
1 5
00
P7
8 5
m 2
0055-2
5,0
10
,45
58
P7
8 1
0m
20055-3
9,9
8,2
9,6
81
1,2
58
17
,41
53
,21
30
03
37
91
4<
25
,71
10
P78 0
-2m
20055-4
0 -
28
,6
P7
9 1
m 2
0054-1
1,0
16
,68
,28
44
,91
1,4
6,7
20
0<
0,9
59
70
55
12
06
31
92
1,9
2 6
00
P7
9 3
,2m
20054-2
3,6
16
,18
,28
33
,38
16
,92
00
< 0
,95
86
05
99
04
91
31
9,7
2 1
00
P79 0
-2m
20054-3
0 -
21
1,9
L5
1m
20053-1
1,0
16
,18
,68
74
,58
,16
,72
00
< 0
,95
93
04
86
65
81
72
2,9
3 1
00
L5
5m
20053-2
5,8
16
8,2
83
4,7
8,1
6,7
24
0<
0,9
59
20
49
65
55
18
22
,83
10
0
L5 0
-2m
20053-3
0 -
21
2,4
L6
A 1
m 2
0052-1
1,0
16
,17
,67
76
,58
,56
,42
30
< 0
,95
1 2
00
79
19
06
62
92
6,5
3 0
00
L6A
0-2
m 2
0052-2
0 -
29
,2
Mä
1 1
m 2
0051-1
1,0
14
10
,19
81
,35
22
7,7
35
52
,86
35
05
64
16
< 2
16
0
Mä1 -
1m
20051-2
4,9
13
,91
0,1
98
1,2
52
57
,73
55
2,8
83
30
35
62
14
< 2
17
0
Mä1 0
-2m
20051-3
0 -
27
,2
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
P
ää
ko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 2
/2
Liite/ Bilaga 2.3
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
2016E
- 27068-1
Ta
rkk
ail
u:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Ta
rkk
ail
uk
ierr
os
:L
oka
ku
u
Til
aa
ja:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
Ha
va
into
pa
ikk
aT
un
nu
sE
rä-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pv
m.
Tu
tkim
uk
sen
lop
etu
s p
vm
.
Nä
kö
-
syvyys
[m]
Ko
ko
na
is-
syvyys
[m]
Jä
än
pa
ks
uu
s
[m]
Lu
me
n
pa
ks
uu
s
[m
]
Nä
ytt
ee
n-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
1,
Va
nh
a H
am
ina
P5
12
70
68
18
.10
.20
16
19
.10
.20
16
25
.10
.20
16
1,8
02
,50
KiK
a
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
27
06
71
8.1
0.2
01
61
9.1
0.2
01
62
5.1
0.2
01
62
,10
3,9
0K
iKa
P53, G
råggöre
nP
53
27
06
61
8.1
0.2
01
61
9.1
0.2
01
62
5.1
0.2
01
62
,20
13
,30
KiK
a
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
42
70
65
18
.10
.20
16
19
.10
.20
16
25
.10
.20
16
1,1
03
,60
KiK
a
P5
5,
Svin
öre
nP
55
27
06
41
8.1
0.2
01
61
9.1
0.2
01
62
5.1
0.2
01
61
,10
4,0
0K
iKa
P6
1,
Ra
jsta
llP
61
27
06
31
8.1
0.2
01
61
9.1
0.2
01
62
5.1
0.2
01
62
,30
4,2
0K
iKa
P62, Å
dö
n-G
räsgru
ndet
P6
22
70
62
18
.10
.20
16
19
.10
.20
16
25
.10
.20
16
2,8
01
4,4
0K
iKa
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
27
06
11
8.1
0.2
01
61
9.1
0.2
01
62
5.1
0.2
01
63
,80
17
,40
KiK
a
P65, Ö
ren-R
ipgru
nd
P6
52
70
60
18
.10
.20
16
19
.10
.20
16
25
.10
.20
16
3,3
01
2,7
0K
iKa
P6
6,
Hä
lsin
gö
fjä
rde
nP
66
27
05
91
8.1
0.2
01
61
9.1
0.2
01
62
5.1
0.2
01
61
,20
3,0
0K
iKa
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
72
70
58
18
.10
.20
16
19
.10
.20
16
25
.10
.20
16
1,1
02
,60
KiK
a
P7
1,
Tru
thä
llän
P7
12
70
57
18
.10
.20
16
19
.10
.20
16
25
.10
.20
16
2,6
08
,60
KiK
a
P73, F
äboda
P7
32
70
56
20
.10
.20
16
21
.10
.20
16
28
.10
.20
16
4,8
01
1,0
0K
iKa
P7
5,
Ka
llan
P7
52
70
55
20
.10
.20
16
21
.10
.20
16
28
.10
.20
16
4,5
01
9,6
0K
iKa
P78, O
rrskärs
fjärd
en
P7
82
70
54
18
.10
.20
16
19
.10
.20
16
25
.10
.20
16
1,8
01
0,8
0K
iKa
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
27
05
31
8.1
0.2
01
61
9.1
0.2
01
62
5.1
0.2
01
61
,10
4,4
0K
iKa
L5 L
uodonjä
rvi (G
ert
ruds)
L5
27
05
21
7.1
0.2
01
61
8.1
0.2
01
62
1.1
0.2
01
60
,80
7,0
0K
iKa
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A2
70
51
17
.10
.20
16
18
.10
.20
16
21
.10
.20
16
0,9
02
,90
KiK
a
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
* =
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Ta
us
tati
ed
ot:
Sä
äti
ed
ot:
17
.10
.1
8.1
0.
20
.10
.2
9.1
2.2
01
6A
rja
Pa
lom
äki
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 1
8.1
0.
-30
,9 c
mL
äm
pö
tila
6 a
st.
C6
ast.
C3
ast.
Cym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Ge
rtru
din
ja
Hä
stg
run
de
tin
ka
ikki p
ato
luu
ku
t kiin
ni
Tu
ule
n n
op
eu
s1
-4 m
/s5
-8 m
/s5
-6 m
/s0
50
42
73
06
7
Tu
ule
n s
uu
nta
SS
S
Pilv
isyys
8/8
8/8
7/8
Ja
ke
lu:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
P
ää
ko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 2.4
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Lo
ka
ku
u
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
20
16
E-
27
06
8-1
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aE
nte
roko
kit
Sa
linite
etti
Ko
k.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23
-NK
ok.P
PO
4-P
TO
CF
e
Ke
ntt
ä
mitta
us
SF
S-E
N
ISO
70
27
-
1:2
01
6
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:19
79
SF
S-E
N IS
O
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
atto
ri
SF
S
57
72
:19
93
SF
S-E
N IS
O
78
99
-2:2
00
0
La
ske
ttu
sä
hkö
njo
hta
vu
ud
esta
SF
S-E
N
ISO
11
90
5-
1:9
8
Sis
. m
en
.
J-0
46
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N IS
O
13
39
5:1
99
6
Sis
.
me
n.
J-
04
0
Sis
.
me
n.
J-
04
1
SF
S-E
N
14
84
:19
97
SF
S-E
N IS
O
11
88
5:0
9
mo
dif.
**
**
**
**
**
**
**
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
mero
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg
/lp
my/1
00
ml
pp
tµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lm
g/l
µg
/l
P5
1 0
,1m
27
06
8-1
,13
P5
1 1
m 2
70
68
-21
,06
,10
1,8
54
47
,63
02
,99
53
01
80
99
16
36
,52
40
P5
1 2
m 2
70
68
-31
,56
,10
1,8
54
57
,63
02
,99
52
01
90
99
15
36
,82
40
P5
1 0
-2m
27
06
8-4
0 -
23
,4
P5
2 0
,1m
27
06
7-1
,11
0
P5
2 1
m 2
70
67
-21
,06
,70
1,4
54
87
,62
53
,01
50
01
80
87
13
26
,82
10
P5
2 3
m 2
70
67
-32
,96
,70
1,3
54
97
,63
03
,03
51
01
80
87
13
36
,91
90
P5
2 0
-2m
27
06
7-4
0 -
23
,7
P5
3 0
,1m
27
06
6-1
,13
P5
3 1
m 2
70
66
-21
,06
,70
1,3
54
87
,72
53
,01
39
08
38
21
22
6,6
18
0
P5
3 5
m 2
70
66
-35
,06
,60
54
7
P5
3 9
,1m
27
06
6-4
12
,36
,60
1,4
54
87
,62
53
,01
39
08
38
31
32
6,4
18
0
P5
3 0
-2m
27
06
6-5
0 -
23
,9
P5
4 0
,1m
27
06
5-1
,11
P5
4 1
m 2
70
65
-21
,08
,40
4,5
40
57
,51
10
2,2
07
50
12
01
60
46
13
16
,71
10
0
P5
4 2
,7m
27
06
5-3
2,6
8,4
04
,44
04
7,5
12
02
,20
75
01
20
16
04
41
41
6,3
1 1
00
P5
4 0
-2m
27
06
5-4
0 -
23
,9
P5
5 1
m 2
70
64
-11
,09
,80
3,2
47
27
,69
02
,58
65
01
30
13
04
51
31
6,8
72
0
P5
5 3
,2m
27
06
4-2
3,0
9,7
03
,24
76
7,4
90
2,6
16
80
13
01
20
42
11
15
,96
30
P5
5 0
-2m
27
06
4-3
0 -
23
,8
P6
1 1
m 2
70
63
-11
,06
,10
1,2
54
87
,72
53
,01
39
08
68
31
3<
26
,71
60
P6
1 3
,8m
27
06
3-2
3,2
6,1
01
,25
48
7,7
25
3,0
13
90
81
83
12
26
,81
80
P6
1 0
-2m
27
06
3-3
0 -
24
,5
P6
2 1
m 2
70
62
-11
,06
,80
0,9
45
52
7,7
20
3,0
42
60
46
21
0<
26
,29
3
P6
2 5
m 2
70
62
-25
,06
,70
55
1
P6
2 1
0m
27
06
2-3
10
,07
,10
55
5
P6
2 1
3,7
m 2
70
62
-41
3,4
7,1
01
,15
56
7,7
20
3,0
62
50
55
59
< 2
6,0
73
P6
2 0
-2m
27
06
2-5
0 -
23
,5
P6
4 1
m 2
70
61
-11
,08
,20
0,5
25
60
7,7
15
3,0
82
20
75
47
< 2
5,6
34
P6
4 5
m 2
70
61
-25
,08
,30
55
9
P6
4 1
0m
27
06
1-3
10
,08
,20
55
8
P6
4 1
5m
27
06
1-4
15
,08
,20
55
9
P6
4 1
6,7
m 2
70
61
-51
6,4
8,1
00
,67
55
97
,71
53
,08
23
08
56
8<
25
,84
9
P6
4 0
-2m
27
06
1-6
0 -
23
,3
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori
: U
pse
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/2
Liite/ Bilaga 2.4
20
16
E-
27
06
8-1
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aE
nte
roko
kit
Sa
linite
etti
Ko
k.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23
-NK
ok.P
PO
4-P
TO
CF
e
Ke
ntt
ä
mitta
us
SF
S-E
N
ISO
70
27
-
1:2
01
6
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:19
79
SF
S-E
N IS
O
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
atto
ri
SF
S
57
72
:19
93
SF
S-E
N IS
O
78
99
-2:2
00
0
La
ske
ttu
sä
hkö
njo
hta
vu
ud
esta
SF
S-E
N
ISO
11
90
5-
1:9
8
Sis
. m
en
.
J-0
46
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N IS
O
13
39
5:1
99
6
Sis
.
me
n.
J-
04
0
Sis
.
me
n.
J-
04
1
SF
S-E
N
14
84
:19
97
SF
S-E
N IS
O
11
88
5:0
9
mo
dif.
**
**
**
**
**
**
**
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
mero
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg
/lp
my/1
00
ml
pp
tµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lm
g/l
µg
/l
P6
5 1
m 2
70
60
-11
,08
,10
0,6
55
60
7,7
15
3,0
82
30
75
49
< 2
5,6
43
P6
5 5
m 2
70
60
-25
,08
,20
55
9
P6
5 1
0m
27
06
0-3
10
,08
,10
55
8
P6
5 1
2,6
m 2
70
60
-41
1,7
7,9
00
,77
55
87
,71
53
,08
22
06
55
9<
25
,76
8
P6
5 0
-2m
27
06
0-5
0 -
23
,5
P6
6 1
m 2
70
59
-11
,05
,70
3,0
31
87
,51
20
1,7
16
70
25
14
03
71
01
5,2
1 3
00
P6
6 2
,1m
27
05
9-2
2,0
5,7
03
,03
18
7,5
12
01
,71
68
02
51
40
34
91
5,2
1 3
00
P6
6 0
-2m
27
05
9-3
0 -
26
,0
P6
7 1
m 2
70
58
-11
,06
,80
3,9
39
17
,61
10
2,1
26
60
73
16
03
71
21
6,7
1 1
00
P6
7 2
,1m
27
05
8-2
1,6
6,7
03
,93
91
7,6
12
02
,12
66
07
31
60
41
12
17
,01
00
0
P6
7 0
-2m
27
05
8-3
0 -
24
,8
P7
1 1
m 2
70
57
-11
,06
,80
1,1
53
87
,62
52
,95
31
05
94
11
26
,91
40
P7
1 5
m 2
70
57
-25
,06
,85
39
P7
1 7
,5m
27
05
7-3
7,6
6,9
01
,15
40
7,7
25
2,9
73
20
69
21
0<
26
,81
30
P7
1 0
-2m
27
05
7-4
0 -
24
,2
P7
3 1
m 2
70
56
-11
,08
,60
0,3
45
67
7,6
15
3,1
21
90
10
49
5<
25
,31
4
P7
3 5
m 2
70
56
-25
,08
,70
56
6
P7
3 1
0m
27
05
6-3
10
,08
,60
0,3
65
67
7,6
10
3,1
22
00
13
50
6<
25
,31
4
P7
3 0
-2m
27
05
6-4
0 -
21
,5
P7
5 1
m 2
70
55
-11
,08
,60
0,4
45
64
7,4
10
3,1
07
50
11
46
7<
25
,61
4
P7
5 5
m 2
70
55
-25
,08
,70
56
6
P7
5 1
0m
27
05
5-3
10
,08
,70
56
6
P7
5 1
5m
27
05
5-4
15
,08
,60
56
5
P7
5 1
9m
27
05
5-5
18
,68
,20
0,3
75
63
7,5
15
3,1
02
00
74
96
< 2
5,3
17
P7
5 0
-2m
27
05
5-6
0 -
22
,4
P7
8 1
m 2
70
54
-11
,07
,20
2,1
26
77
,41
60
1,4
25
80
31
12
03
31
01
3,8
1 1
00
P7
8 5
m 2
70
54
-25
,08
,00
52
4
P7
8 1
0m
27
05
4-3
9,8
8,4
01
,15
49
7,4
25
3,0
32
90
25
82
14
36
,31
60
P7
8 0
-2m
27
05
4-4
0 -
23
,8
P7
9 1
m 2
70
53
-11
,06
,00
3,5
70
,27
,12
30
< 0
,95
1 0
00
57
20
05
62
01
9,7
2 6
00
P7
9 3
,2m
27
05
3-2
3,4
6,7
02
,82
61
7,3
18
01
,38
75
05
41
60
37
12
16
,21
60
0
P7
9 0
-2m
27
05
3-3
0 -
26
,5
L5
1m
27
05
2-1
1,0
6,3
04
,08
,86
,82
80
< 0
,95
1 1
00
50
17
05
82
22
4,2
3 2
00
L5
5m
27
05
2-2
6,0
6,3
04
,08
,86
,72
80
< 0
,95
1 1
00
50
17
06
32
32
3,3
3 2
00
L5
0-2
m 2
70
52
-30
- 2
5,3
L6
A 1
m 2
70
51
-11
,05
,20
7,3
9,2
6,8
23
0<
0,9
51
00
08
22
10
50
27
20
,62
60
0
L6
A 0
-2m
27
05
1-2
0 -
24
,2
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori
: U
pse
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 2
/2
Liite/ Bilaga 2.4
(1)
(1) P
oikk
eava
tulo
s, e
i muk
ana
tark
aste
luis
sa (M
M, P
VY
, 31.
5.20
17)
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
20
16
E-
13
39
0-2
Tark
kail
u:
Pie
tars
aare
n m
eri
alu
e
Tark
kail
ukie
rro
s:
Viik
ko 2
4
Til
aaja
:P
ieta
rsaare
n m
eri
alu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
Havain
top
aik
ka
Tu
nn
us
Erä
-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ksen
lop
etu
s p
vm
.
Näkö
-
syv
yys
[m]
Ko
ko
nais
-
syv
yys
[m]
Jään
paksu
us
[m]
Lu
men
paksu
us
[m
]
Näytt
een
-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
13
39
01
6.6
.20
16
17
.6.2
01
62
1.6
.20
16
1,1
03
,80
0,0
00
,00
Ka
K
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
41
33
89
16
.6.2
01
61
7.6
.20
16
21
.6.2
01
61
,00
3,6
00
,00
0,0
0K
aK
P6
2,
Åd
ön
-Grä
sg
run
de
tP
62
13
38
81
6.6
.20
16
17
.6.2
01
62
1.6
.20
16
2,0
01
4,6
00
,00
0,0
0K
aK
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
13
38
71
6.6
.20
16
17
.6.2
01
62
1.6
.20
16
2,5
01
7,5
00
,00
0,0
0K
aK
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
71
33
86
16
.6.2
01
61
7.6
.20
16
21
.6.2
01
61
,20
2,5
00
,00
0,0
0K
aK
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
13
38
51
6.6
.20
16
17
.6.2
01
62
1.6
.20
16
1,2
04
,30
0,0
00
,00
Ka
K
L5
Lu
od
on
järv
i (G
ert
rud
s)
L5
13
39
21
6.6
.20
16
17
.6.2
01
62
1.6
.20
16
0,9
04
,50
0,0
00
,00
Ka
K
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A1
33
91
16
.6.2
01
61
7.6
.20
16
21
.6.2
01
60
,80
2,6
00
,00
0,0
0K
aK
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.2
.8.2
01
6
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
*=
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Tau
sta
tied
ot:
Sääti
ed
ot:
16
.6.
Me
rive
de
n k
ork
eu
s -
35
cm
Lä
mp
ötila
16
-19
ast.
CA
rja
Pa
lom
äki
Ge
rtru
din
ja
Hä
stg
run
de
tin
pa
tolu
uku
t a
uki
Tu
ule
n n
op
eu
s1
-6 m
/sym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Tu
ule
n s
uu
nta
E0
50
42
7 3
06
7
Pilv
isyys
5-7
/8
Jakelu
:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori
: U
pse
eri
nka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.1
Pie
tars
aare
n m
erialu
e
Viik
ko 2
4
Pie
tars
aare
n m
erialu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
2016E
- 13390-2
TC
Sam
eus
Sähk.joht.
pH
Väri
Klo
rofy
lli-a
Salin
iteett
iK
ok.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23-N
Ko
k.P
PO
4-P
Ke
ntt
äm
itt
aus
SF
S-E
N IS
O
7027:2
000
SF
S-E
N
27888:1
994
SF
S
3021:1
979
SF
S-E
N IS
O
7887:2
012,
kom
para
att
ori
SF
S
5772:1
993
Laskett
u
sähkönjo
hta
vuudesta
SF
S-E
N IS
O
11905-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en.
J-0
46
Sis
. m
en.
J-0
42
SF
S-E
N IS
O
13395:1
996
(mo
dif.)
Sis
. m
en.
J-0
40
Sis
. m
en.
J-0
41
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Näyte
-
nu
mero
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg
/lppt
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
P52 0
-2m
13390-2
0 -
210,7
P52 1
m 1
3390-1
1,0
14,0
03
,4433
7,8
60
2,3
6610
50
10
27
3
P54 0
-2m
13389-2
0 -
212,4
P54 1
m 1
3389-1
1,0
17,0
03
,2250
7,8
130
1,3
3810
20
15
38
6
P62 0
-2m
13388-2
0 -
27
,5
P62 1
m 1
3388-1
1,0
13,0
01
,9473
8,1
40
2,5
8400
74
14
< 2
P64 0
-2m
13387-2
0 -
25
,8
P64 1
m 1
3387-1
1,0
11,1
01
,1531
8,0
20
2,9
2300
519
8<
2
P67 0
-2m
13386-2
0 -
29
,9
P67 1
m 1
3386-1
1,0
16,2
02
,3278
7,8
80
1,4
7630
13
12
23
4
P79 0
-2m
13385-2
0 -
27
,0
P79 1
m 1
3385-1
1,0
15,9
02
,5110
7,2
120
< 0
,95
880
11
160
31
5
L5 0
-2m
13392-2
0 -
211,6
L5 1
m 1
3392-1
1,0
15,2
04
,87
,76
,9150
< 0
,95
970
13
140
45
10
L6A
0-2
m 1
3391-2
0 -
216,6
L6A
1m
13391-1
1,0
16,3
07
,29
,46
,9180
< 0
,95
1 0
00
15
64
54
14
Nab L
abs O
y
| w
ww
.nabla
bs.f
i |
Pääkontt
ori:
Upseerinkatu
1,
02600 E
spoo
| V
AT
no.
FI0
2831262
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.1
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
2016E
- 14232-2
Tark
kail
u:
Pie
tars
aare
n m
eri
alu
e
Tark
kail
ukie
rro
s:
Viik
ko 2
8
Til
aaja
:P
ieta
rsaare
n m
eri
alu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
Havain
top
aik
ka
Tu
nn
us
Erä
-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ksen
lop
etu
s p
vm
.
Näkö
-
syv
yys
[m]
Ko
ko
nais
-
syv
yys
[m]
Jään
paksu
us
[m]
Lu
men
paksu
us
[m
]
Näytt
een
-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
14
23
21
2.7
.20
16
13
.7.2
01
61
7.7
.20
16
0,9
04
,20
0,0
00
,00
Ka
K
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
41
42
33
12
.7.2
01
61
3.7
.20
16
17
.7.2
01
60
,80
3,9
00
,00
0,0
0K
aK
P6
2,
Åd
ön
-Grä
sg
run
de
tP
62
14
23
41
2.7
.20
16
13
.7.2
01
61
7.7
.20
16
1,5
01
4,6
00
,00
0,0
0K
aK
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
14
23
51
2.7
.20
16
13
.7.2
01
61
7.7
.20
16
2,5
01
7,8
00
,00
0,0
0K
aK
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
71
42
36
12
.7.2
01
61
3.7
.20
16
17
.7.2
01
60
,90
2,9
00
,00
0,0
0K
aK
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
14
23
71
2.7
.20
16
13
.7.2
01
61
7.7
.20
16
1,2
04
,70
0,0
00
,00
Ka
K
L5
Lu
od
on
järv
i (G
ert
rud
s)
L5
14
23
81
1.7
.20
16
12
.7.2
01
61
4.7
.20
16
1,0
06
,80
0,0
00
,00
Ka
K
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A1
42
31
11
.7.2
01
61
2.7
.20
16
14
.7.2
01
60
,80
2,7
00
,00
0,0
0K
aK
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.3
.8.2
01
6
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
*=
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Tau
sta
tied
ot:
Sääti
ed
ot:
12
.7.
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 1
1.7
. +
12
cm
, 1
2.7
. +
13
cm
Lä
mp
ötila
16
-20
ast.
CA
rja
Pa
lom
äki
Ge
rtru
din
to
ine
n p
ato
luu
kku
au
ki, t
oin
en
kiin
ni, H
ästg
run
de
tin
pa
tolu
uku
t a
uki
Tu
ule
n n
op
eu
s2
-3 m
/sym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Tu
ule
n s
uu
nta
E0
50
42
7 3
06
7
Pilv
isyys
5-6
/8
Jakelu
:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.2
Pie
tars
aare
n m
erialu
e
Viik
ko 2
8
Pie
tars
aare
n m
erialu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
2016E
- 14232-2
TC
Sam
eus
Sähk.joht.
pH
Väri
Klo
rofy
lli-a
Salin
iteett
iK
ok.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23-N
Ko
k.P
PO
4-P
Ke
ntt
ä
mitta
us
SF
S-E
N
ISO
7027:2
000
SF
S-E
N
27888:1
99
4
SF
S
3021:1
979
SF
S-E
N IS
O
7887:2
012,
kom
para
att
ori
SF
S
5772:1
993
Laskett
u
sähkönjo
hta
v
uudesta
SF
S-E
N IS
O
11905-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en.
J-0
46
Sis
. m
en.
J-0
42
SF
S-E
N IS
O
13395:1
996
(mo
dif.)
Sis
. m
en.
J-0
40
Sis
. m
en.
J-0
41
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Näyte
-
nu
mero
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg
/lppt
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
µg
/lµ
g/l
P52 0
-2m
14232-2
0 -
29
,3
P52 1
m 1
4232-1
1,0
16,7
04
,5295
7,2
120
1,5
81 1
00
160
120
61
12
P54 0
-2m
14233-2
0 -
211,4
P54 1
m 1
4233-1
1,0
19,0
05
,735,9
7,0
240
< 0
,95
1 3
00
63
260
69
22
P62 0
-2m
14234-2
0 -
26
,0
P62 1
m 1
4234-1
1,0
16,8
02
,1356
7,6
90
1,9
3700
59
93
24
5
P64 0
-2m
14235-2
0 -
23
,8
P64 1
m 1
4235-1
1,0
16,1
00,9
9486
7,8
30
2,6
6380
22
46
11
2
P67 0
-2m
14236-2
0 -
210,0
P67 1
m 1
4236-1
1,0
18,6
04
,376,2
7,2
200
< 0
,95
1 0
00
37
200
51
11
P79 0
-2m
14237-2
0 -
212,0
P79 1
m 1
4237-1
1,0
18,5
02
,531,1
6,9
160
< 0
,95
820
21
100
43
7
L5 0
-2m
14238-2
0 -
210,5
L5 1
m 1
4238-1
1,0
17,0
02
,88
,26
,8160
< 0
,95
910
24
100
42
8
L6A
0-2
m 1
4231-2
0 -
216,0
L6A
1m
14231-1
1,0
17,3
06
,79
,16
,5200
< 0
,95
1 3
00
83
240
74
25
Nab L
abs O
y
| w
ww
.nabla
bs.f
i |
Pääkontt
ori:
Upseerinkatu
1,
02600 E
spoo
| V
AT
no.
FI0
2831262
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.2
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
2016E
- 17789-2
Tark
kail
u:
Pie
tars
aare
n m
eri
alu
e
Tark
kail
ukie
rro
s:
Viik
ko 2
9
Til
aaja
:P
ieta
rsaare
n m
eri
alu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
Havain
top
aik
ka
Tu
nn
us
Erä
-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ksen
lop
etu
s p
vm
.
Näkö
-
syv
yys
[m]
Ko
ko
nais
-
syv
yys
[m]
Jään
paksu
us
[m]
Lu
men
paksu
us
[m
]
Näytt
een
-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
17
78
92
0.7
.20
16
21
.7.2
01
62
6.7
.20
16
0,9
04
,30
KiK
a
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
41
77
88
20
.7.2
01
62
1.7
.20
16
26
.7.2
01
60
,90
4,0
0K
iKa
P6
2,
Åd
ön
-Grä
sg
run
de
tP
62
17
78
72
0.7
.20
16
21
.7.2
01
62
6.7
.20
16
1,0
14
,6K
iKa
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
17
78
22
0.7
.20
16
21
.7.2
01
62
6.7
.20
16
5,2
01
7,8
0K
iKa
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
71
77
86
20
.7.2
01
62
1.7
.20
16
26
.7.2
01
60
,90
2,9
0K
iKa
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
17
78
52
0.7
.20
16
21
.7.2
01
62
6.7
.20
16
0,8
04
,70
KiK
a
L5
Lu
od
on
järv
i (G
ert
rud
s)
L5
17
78
42
0.7
.20
16
21
.7.2
01
62
6.7
.20
16
0,9
06
,80
KiK
a
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A1
77
83
20
.7.2
01
62
1.7
.20
16
26
.7.2
01
60
,80
2,7
0K
iKa
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.3
.8.2
01
6
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
*=
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Tau
sta
tied
ot:
Sääti
ed
ot:
20
.7.
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 2
0.7
. +
16
.9L
äm
pö
tila
19
-21
ast.
CA
rja
Pa
lom
äki
Ge
rtru
din
ja
Hä
stg
run
de
tin
to
ine
n p
ato
luu
kku
au
ki, t
oin
en
kiin
ni
Tu
ule
n n
op
eu
s0
m/s
ym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Tu
ule
n s
uu
nta
-0
50
42
7 3
06
7
Pilv
isyys
1-2
/8
Jakelu
:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.3
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Viik
ko
29
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
20
16
E-
17
78
9-2
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aS
alin
ite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23
-NK
ok.P
PO
4-P
Ke
ntt
äm
itt
au
s
SF
S-E
N I
SO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:19
79
SF
S-E
N I
SO
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
att
ori
SF
S
57
72
:19
93
Laske
ttu
sä
hkö
njo
hta
v
uu
de
sta
SF
S-E
N I
SO
11
90
5-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N I
SO
13
39
5:1
99
6
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
40
Sis
. m
en
.
J-0
41
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
me
ro
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg/l
pp
tµ
g/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
P5
2 0
-2m
17
78
9-2
0 -
21
4,7
P5
2 1
m 1
77
89
-11
,01
9,5
04
,42
03
7,8
16
01
,06
1 1
00
95
15
05
31
0
P5
4 0
-2m
17
78
8-2
0 -
21
8,0
P5
4 1
m 1
77
88
-11
,02
1,5
06
,87
7,3
7,1
22
0<
0,9
51
30
06
32
30
75
20
P6
2 0
-2m
17
78
7-2
0 -
29
,5
P6
2 1
m 1
77
87
-11
,01
8,9
03
,02
65
7,5
14
01
,41
82
04
61
20
35
6
P6
4 0
-2m
17
78
2-2
0 -
22
,1
P6
4 1
m 1
77
82
-11
,01
6,7
00
,55
52
87
,82
02
,90
35
01
22
81
1<
2
P6
7 0
-2m
17
78
6-2
0 -
21
4,8
P6
7 1
m 1
77
86
-11
,01
9,3
04
,11
28
7,3
16
0<
0,9
51
00
03
51
80
50
11
P7
9 0
-2m
17
78
5-2
0 -
21
6,1
P7
9 1
m 1
77
85
-11
,01
9,2
03
,32
2,3
6,8
20
0<
0,9
59
80
15
95
45
10
L5
0-2
m 1
77
84
-20
- 2
21
,1
L5
1m
17
78
4-1
1,0
20
,00
4,1
8,5
6,7
20
0<
0,9
51
00
01
07
24
91
0
L6
A 0
-2m
17
78
3-2
0 -
22
0,2
L6
A 1
m 1
77
83
-11
,01
9,1
07
,47
,96
,52
00
< 0
,95
1 2
00
31
16
06
82
4
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.3
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
20
16
E-
19
10
1-1
Tark
kail
u:
Pie
tars
aare
n m
eri
alu
e
Tark
kail
ukie
rro
s:
Viik
ko 3
1
Til
aaja
:P
ieta
rsaare
n m
eri
alu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
Havain
top
aik
ka
Tu
nn
us
Erä
-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ksen
lop
etu
s p
vm
.
Näkö
-
syv
yys
[m]
Ko
ko
nais
-
syv
yys
[m]
Jään
paksu
us
[m]
Lu
men
paksu
us
[m
]
Näytt
een
-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
19
10
13
.8.2
01
64
.8.2
01
65
.8.2
01
61
,44
,1K
iKa
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
41
91
00
3.8
.20
16
4.8
.20
16
5.8
.20
16
0,9
4,0
KiK
a
P6
2,
Åd
ön
-Grä
sg
run
de
tP
62
19
09
93
.8.2
01
64
.8.2
01
65
.8.2
01
62
,01
4,4
KiK
a
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
19
09
83
.8.2
01
64
.8.2
01
65
.8.2
01
6K
iKa
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
71
90
97
3.8
.20
16
4.8
.20
16
5.8
.20
16
0,8
2,9
KiK
a
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
19
09
63
.8.2
01
64
.8.2
01
65
.8.2
01
61
,04
,6K
iKa
L5
Lu
od
on
järv
i (G
ert
rud
s)
L5
19
09
53
.8.2
01
64
.8.2
01
65
.8.2
01
60
,96
,9K
iKa
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A1
90
94
3.8
.20
16
4.8
.20
16
5.8
.20
16
0,8
2,7
KiK
a
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
*=
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Tau
sta
tied
ot:
Sääti
ed
ot:
3.8
.5
.10
.20
16
Arj
a P
alo
mä
ki
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 3
.8.
+1
6,4
cm
Lä
mp
ötila
14
-20
ast.
Cym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Lu
od
on
järv
en
ve
de
nko
rke
us 3
.8.
+2
1 c
mT
uu
len
no
pe
us
2-5
m/s
05
04
27
30
67
Ge
rtru
din
ja
Hä
stg
run
de
tin
mo
lem
ma
t p
ato
luu
ku
t kiin
ni
Tu
ule
n s
uu
nta
E
Pilv
isyys
5-7
/8
Jakelu
:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori
: U
pse
eri
nka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.4
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Viik
ko
31
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
20
16
E-
19
10
1-1
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aS
alin
ite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
Kok.P
PO
4-P
Ke
ntt
äm
itt
au
s
SF
S-E
N I
SO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:19
79
SF
S-E
N I
SO
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
att
ori
SF
S
57
72
:19
93
Laske
ttu
sä
hkö
njo
hta
v
uu
de
sta
SF
S-E
N I
SO
11
90
5-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
Sis
. m
en
.
J-0
42
Sis
. m
en
.
J-0
40
Sis
. m
en
.
J-0
41
**
**
**
**
**
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
me
ro
Ott
o-
syv
yys
[m
]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg/l
pp
tµ
g/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
P5
2 1
m 1
91
01
-11
,01
9,2
3,2
46
77
,54
02
,56
73
02
20
22
29
5
P5
2 0
-2m
19
10
1-2
0 -
26
,3
P5
4 1
m 1
91
00
-11
,02
0,3
4,7
14
27
,31
40
< 0
,95
95
06
34
76
11
6
P5
4 0
-2m
19
10
0-2
0 -
28
,2
P6
2 1
m 1
90
99
-11
,01
9,6
1,5
45
37
,74
52
,47
48
02
42
52
14
P6
2 0
-2m
19
09
9-2
0 -
23
,0
P6
4 1
m 1
90
98
-11
,01
9,1
0,5
65
28
7,8
20
2,9
33
01
61
41
3<
2
P6
4 0
-2m
19
09
8-2
0 -
2<
1
P6
7 1
m 1
90
97
-11
,01
9,7
5,2
19
17
,41
20
0,9
98
90
49
34
60
16
P6
7 0
-2m
19
09
7-2
0 -
21
2,5
P7
9 1
m 1
90
96
-11
,02
0,7
4,5
25
,16
,81
80
< 0
,95
98
04
03
45
01
1
P7
9 0
-2m
19
09
6-2
0 -
28
,5
L5
1m
19
09
5-1
1,0
20
,85
,38
,46
,61
80
< 0
,95
1 0
00
45
30
56
13
L5
0-2
m 1
90
95
-20
- 2
10
,0
L6
A 1
m 1
90
94
-11
,02
0,1
6,4
6,9
6,7
18
0<
0,9
51
00
03
37
96
51
8
L6
A 0
-2m
19
09
4-2
0 -
22
0,5
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.4
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
20
16
E-
22
73
5-1
Ta
rkk
ailu
:P
ieta
rsa
are
n m
eri
alu
e
Ta
rkk
ailu
kie
rro
s:
Viik
ko
36
Tila
aja
:P
ieta
rsa
are
n m
eri
alu
ee
n y
hte
ista
rkka
iluty
öry
hm
ä
Ha
va
into
pa
ikk
aT
un
nu
sE
rä-
nu
me
ro
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ks
en
lop
etu
s p
vm
.
Nä
kö
-
syvyys
[m]
Ko
ko
na
is-
syvyys
[m]
Jä
än
pak
su
us
[m]
Lu
me
n
pak
su
us
[m
]
Nä
ytt
ee
n-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
2, A
lho
lmsfjä
rde
nP
52
22
73
58
.9.2
01
69
.9.2
01
61
4.9
.20
16
1,1
4,3
KiK
a
P5
4, R
isö
hä
ll=S
an
dg
run
dP
54
22
73
48
.9.2
01
69
.9.2
01
61
4.9
.20
16
1,2
4,0
KiK
a
P6
2, Å
dö
n-G
räsg
run
de
tP
62
22
73
38
.9.2
01
69
.9.2
01
61
4.9
.20
16
1,6
14
,6K
iKa
P6
4, N
yg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
22
73
28
.9.2
01
69
.9.2
01
61
4.9
.20
16
2,8
17
,7K
iKa
P6
7, L
illg
run
de
tP
67
22
73
18
.9.2
01
69
.9.2
01
61
4.9
.20
16
1,3
2,9
KiK
a
P7
9, K
acku
rsfjä
rde
nP
79
22
73
08
.9.2
01
69
.9.2
01
61
4.9
.20
16
0,8
4,8
KiK
a
L5
Lu
od
on
järv
i (G
ert
rud
s)
L5
22
72
98
.9.2
01
69
.9.2
01
61
4.9
.20
16
0,8
7,0
KiK
a
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A2
27
28
7.9
.20
16
9.9
.20
16
14
.9.2
01
60,6
2,8
KiK
a
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in te
sta
tuill
e n
äytte
ille
. M
itta
use
pä
va
rmu
ud
et sa
a p
yyd
että
essä
.
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
* =
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä. L
au
su
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Tau
sta
tied
ot:
Sä
äti
ed
ot:
8.9
.5
.10
.20
16
Arj
a P
alo
mä
ki
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 8
.9. +
23
,5 c
mL
äm
pö
tila
12
-14
ast.
Cym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Lu
od
on
järv
en
ve
de
nko
rke
us 8
.9. +
16
cm
Tu
ule
n n
op
eu
s5
-10
m/s
05
04
27
30
67
Ge
rtru
din
ja
Hä
stg
run
de
tin
to
ine
n p
ato
luu
kku
au
ki, to
ine
n k
iinn
iT
uu
len
su
un
taN
W
Pilv
isyys
0-1
/8
Ja
ke
lu:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. / M
iljö
nä
md
en
i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y | w
ww
.na
bla
bs.f
i | P
ää
ko
ntto
ri: U
pse
eri
nka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.5
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Viik
ko
36
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
20
16
E-
22
73
5-1
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aS
alin
ite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23
-NK
ok.P
PO
4-P
Ke
ntt
ä
mitta
us
SF
S-E
N
ISO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:1
97
9
SF
S-E
N I
SO
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
att
ori
SF
S
57
72
:19
93
Laske
ttu
sä
hkö
njo
hta
v
uu
de
sta
SF
S-E
N I
SO
11
90
5-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
SF
S-E
N I
SO
11
73
2:2
00
5
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N I
SO
13
39
5:1
99
6
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
40
Sis
. m
en
.
J-0
41
**
**
**
**
**
**
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
me
ro
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg/l
pp
tµ
g/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
P5
2 1
m 2
27
35
-11
,01
3,7
4,4
48
47
,61
20
2,6
58
00
30
08
63
59
P5
2 0
-2m
22
73
5-2
0 -
25
,6
P5
4 1
m 2
27
34
-11
,01
3,5
4,4
43
17
,68
02
,34
65
02
39
93
17
P5
4 0
-2m
22
73
4-2
0 -
25
,4
P6
2 1
m 2
27
33
-11
,01
3,7
2,5
49
07
,75
02
,68
51
03
98
02
34
P6
2 0
-2m
22
73
3-2
0 -
24
,1
P6
4 1
m 2
27
32
-11
,01
3,4
1,4
54
57
,83
02
,99
36
01
06
31
8<
2
P6
4 0
-2m
22
73
2-2
0 -
22
,9
P6
7 1
m 2
27
31
-11
,01
3,7
4,3
34
37
,51
20
1,8
57
70
25
12
04
01
0
P6
7 0
-2m
22
73
1-2
0 -
27
,3
P7
9 1
m 2
27
30
-11
,01
4,1
4,4
19
,86
,82
00
< 0
,95
1 2
00
37
17
06
41
8
P7
9 0
-2m
22
73
0-2
0 -
28
,6
L5
1m
22
72
9-1
1,0
14
,15
8,4
6,7
23
0<
0,9
51
20
03
81
10
68
20
L5
0-2
m 2
27
29
-20
- 2
8,1
L6
A 1
m 2
27
28
-11
,01
3,7
8,8
10
,26
,52
80
< 0
,95
1 4
00
97
21
07
33
2
L6
A 0
-2m
22
72
8-2
0 -
25
,8
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.5
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
2016E
- 24648-1
Tark
kail
u:
Pie
tars
aare
n m
eri
alu
e
Tark
kail
ukie
rro
s:
Viik
ko 3
8
Til
aaja
:P
ieta
rsaare
n m
eri
alu
een y
hte
ista
rkkailu
työry
hm
ä
Havain
top
aik
ka
Tu
nn
us
Erä
-
nu
mero
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ksen
lop
etu
s p
vm
.
Näkö
-
syv
yys
[m]
Ko
ko
nais
-
syv
yys
[m]
Jään
paksu
us
[m]
Lu
men
paksu
us
[m
]
Näytt
een
-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
P5
2,
Alh
olm
sfjä
rde
nP
52
24
64
82
0.9
.20
16
21
.9.2
01
62
2.9
.20
16
1,8
4,0
SB
i
P5
4,
Ris
öh
äll=
Sa
nd
gru
nd
P5
42
46
49
20
.9.2
01
62
1.9
.20
16
22
.9.2
01
61
,23
,8S
Bi
P6
2,
Åd
ön
-Grä
sg
run
de
tP
62
24
65
02
0.9
.20
16
21
.9.2
01
62
2.9
.20
16
2,6
14
,4S
Bi
P6
4,
Nyg
run
de
t-M
ässkä
rP
64
24
65
12
0.9
.20
16
21
.9.2
01
62
2.9
.20
16
3,2
17
,5S
Bi
P6
7,
Lill
gru
nd
et
P6
72
46
52
20
.9.2
01
62
1.9
.20
16
22
.9.2
01
61
,22
,6S
Bi
P7
9,
Ka
cku
rsfjä
rde
nP
79
24
65
32
0.9
.20
16
21
.9.2
01
62
2.9
.20
16
1,0
4,4
SB
i
L5
Lu
od
on
järv
i (G
ert
rud
s)
L5
24
64
72
0.9
.20
16
21
.9.2
01
62
2.9
.20
16
0,8
7,2
SB
i
L6
A L
uo
do
njä
rvi (L
am
ma
ssa
are
nsa
lmi)
L6
A2
46
54
20
.9.2
01
62
1.9
.20
16
22
.9.2
01
60
,72
,7S
Bi
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
*=
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
Tau
sta
tied
ot:
Sääti
ed
ot:
20
.9.
5.1
0.2
01
6A
rja
Pa
lom
äki
Me
rive
de
n k
ork
eu
s 2
0.9
. -1
7 c
mL
äm
pö
tila
10
ast.
Cym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
Lu
od
on
järv
en
ve
de
nko
rke
us 2
0.9
. +
20
cm
Tu
ule
n n
op
eu
s1
-2 m
/s0
50
42
73
06
7
Ge
rtru
din
ja
Hä
stg
run
de
tin
pa
tolu
uku
t kiin
ni
Tu
ule
n s
uu
nta
SE
Pilv
isyys
7/8
Jakelu
:
UP
M K
ym
me
ne
Oyj
Po
hja
nm
aa
n E
LY
-ke
sku
s
Alh
olm
en
skra
ft O
y A
bL
uo
do
n y
mp
.su
oj. ltk
. /M
iljö
nä
md
en
i L
ars
mo
Pie
tars
aa
ren
Ve
si
Pie
tars
aa
ren
ym
p.s
uo
j. ltk
. /
Milj
ön
äm
de
n i J
ako
bsta
d
OS
TP
Fin
lan
d O
yP
oh
jan
ma
an
ve
si ja
ym
pä
ristö
ry
Fö
ren
ing
Mä
sskä
rs L
ots
sta
tio
n r
.f.
No
rra
sve
nska
fis
ke
om
råd
e
Bill
eru
dK
ors
nä
s F
inla
nd
Oy
Pie
tars
aa
ren
Sa
tam
a
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.6
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
Viik
ko
38
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
20
16
E-
24
64
8-1
TC
Sa
me
us
Sä
hk.jo
ht.
pH
Vä
riK
loro
fylli
-aS
alin
ite
ett
iK
ok.N
NH
4-N
NO
2+
3-N
NO
23
-NK
ok.P
PO
4-P
Ke
ntt
äm
itta
us
SF
S-E
N
ISO
70
27
:20
00
SF
S-E
N
27
88
8:1
99
4
SF
S
30
21
:1
97
9
SF
S-E
N I
SO
78
87
:20
12
,
ko
mp
ara
att
ori
SF
S
57
72
:19
93
Laske
ttu
sä
hkö
njo
hta
vu
ud
esta
SF
S-E
N I
SO
11
90
5-1
:98
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
46
Sis
. m
en
.
J-0
42
SF
S-E
N I
SO
13
39
5:1
99
6
(mo
dif.)
Sis
. m
en
.
J-0
40
Sis
. m
en
.
J-0
41
**
**
**
**
**
*
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
me
ro
Ott
o-
syvyys
[m]
°CF
TU
mS
/mm
g P
t/l
µg/l
pp
tµ
g/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
P5
2 1
m 2
46
48
-11
,01
3,0
2,1
49
87
,66
02
,74
57
01
30
76
24
3
P5
2 0
-2m
24
64
8-2
0 -
25
,9
P5
4 1
m 2
46
49
-11
,01
4,3
3,0
31
97
,41
30
1,7
18
00
13
01
50
40
11
P5
4 0
-2m
24
64
9-2
0 -
26
,0
P6
2 1
m 2
46
50
-11
,01
2,7
1,0
52
77
,73
52
,93
60
20
61
12
< 2
P6
2 0
-2m
24
65
0-2
0 -
24
,4
P6
4 1
m 2
46
51
-11
,01
2,5
0,9
35
22
7,7
35
2,8
63
50
12
62
16
< 2
P6
4 0
-2m
24
65
1-2
0 -
24
,4
P6
7 1
m 2
46
52
-11
,01
3,2
2,9
29
17
,41
40
1,5
57
80
26
13
03
97
P6
7 0
-2m
24
65
2-2
0 -
29
,4
P7
9 1
m 2
46
53
-11
,01
3,0
3,3
79
,57
,02
40
< 0
,95
99
03
81
70
50
14
P7
9 0
-2m
24
65
3-2
0 -
29
,5
L5
1m
24
64
7-1
1,0
13
,24
,68
,56
,72
60
< 0
,95
1 1
00
43
13
06
62
2
L5
0-2
m 2
46
47
-20
- 2
12
,2
L6
A 1
m 2
46
54
-11
,01
2,4
8,7
10
,76
,72
80
< 0
,95
1 2
00
97
23
06
93
0
L6
A 0
-2m
24
65
4-2
0 -
21
0,1
Na
b L
ab
s O
y
| w
ww
.na
bla
bs.f
i |
Pä
äko
ntt
ori:
Up
se
erin
ka
tu 1
, 0
26
00
Esp
oo
| V
AT
no
. F
I02
83
12
62
Siv
u 1
/1
Liite/ Bilaga 3.6
TU
TK
IMU
ST
OD
IST
US
2016E
- 17798-1
Ta
rkk
ail
u:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
pe
rify
ton
Ta
rkk
ail
uk
ierr
os
:2
0.7
.-3
.8.2
01
6
Til
aa
ja:
Pie
tars
aa
ren
me
ria
lue
en
yh
teis
tark
ka
iluty
öry
hm
ä
Ha
va
into
pa
ikk
aT
un
nu
sE
rä-
nu
me
ro
Ott
o p
vm
.T
ulo
pvm
.T
utk
imu
ks
en
lop
etu
s p
vm
.
Nä
kö
-
syvyys
[m]
Ko
ko
na
is-
syvyys
[m]
Jä
än
pa
ks
uu
s
[m]
Lu
me
n
pa
ks
uu
s
[m
]
Nä
ytt
ee
n-
ott
aja
Lis
äti
ed
ot
Åd
o A
Åd
o A
17
79
83
.8.2
01
64
.8.2
01
61
7.1
.20
17
2,7
KiK
a
Åd
o B
Åd
o B
17
79
43
.8.2
01
64
.8.2
01
6K
iKa
lau
tta
ja
rip
ustu
s o
liva
t h
ävin
ne
et
Ka
cku
rin
lah
ti A
Ka
ck A
17
79
53
.8.2
01
64
.8.2
01
61
7.1
.20
17
2,7
KiK
a
Ka
cku
rin
lah
ti B
Ka
ck B
17
79
63
.8.2
01
64
.8.2
01
61
7.1
.20
17
3,1
KiK
a
Alh
olm
en
skra
ft B
Alh
o B
17
79
73
.8.2
01
64
.8.2
01
61
7.1
.20
17
2,8
KiK
a
UP
M K
ym
me
ne
CU
PM
C1
78
03
3.8
.20
16
4.8
.20
16
17
.1.2
01
72
,4K
iKa
Sa
tam
a D
Sa
t D
17
79
93
.8.2
01
64
.8.2
01
61
7.1
.20
17
2,8
KiK
a
Ka
up
un
ki A
Ka
u A
17
80
03
.8.2
01
64
.8.2
01
61
7.1
.20
17
2,9
KiK
a
Mä
sskä
r E
Mä
ss E
17
80
13
.8.2
01
64
.8.2
01
61
7.1
.20
17
3,0
KiK
a
P1
0P
10
17
80
23
.8.2
01
64
.8.2
01
6K
iKa
lau
tta
ja
rip
ustu
s o
liva
t h
ävin
ne
et
Tu
lokse
t p
äte
vä
t va
in t
esta
tuill
e n
äytt
eill
e.
Mitta
use
pä
va
rmu
ud
et
sa
a p
yyd
ett
äe
ssä
.
Tu
tkim
usto
dis
tukse
n s
aa
ko
pio
ida
va
in k
oko
na
an
. M
uu
ssa
ta
pa
ukse
ssa
ko
pio
inn
ista
on
sa
ata
va
lu
pa
.
* =
Nä
yte
tu
tkittu
akkre
dito
idu
lla m
en
ete
lmä
llä.
La
usu
nto
ei ku
ulu
akkre
dito
inn
in p
iiriin
.
23
.2.2
01
7A
rja
Pa
lom
äki
Ta
us
tati
ed
ot:
20
.7.2
01
6ym
pä
ristö
asia
ntu
ntija
me
rive
de
n k
ork
eu
s+
16
,4 c
m0
50
42
73
06
7
läm
pö
tila
15
-20
°C
pilv
isyys
5-7
/8
tuu
len
no
pe
us
2-5
m/s
20
16
E-
17
79
8-1
Ei n
äyte
ttä
Kiin
toa
Kiin
toa
hh
Klo
rofA
Sis
. m
en
. K
-
10
7
Sis
. m
en
. K
-10
7S
is.
me
n.
K-
10
7
Ott
o-
pis
te
Nä
yte
-
nu
me
ro
Ott
o-
syvyys
[m
]
mg
/m2
mg
/m2
mg
/m2
Åd
o A
1,2
17
79
8-1
40
00
11
18
3,2
1
Åd
o B
1,2
17
79
4-1
z
Ka
ck A
1,2
17
79
5-1
11
10
46
11
,67
Ka
ck B
1,2
17
79
6-1
69
51
63
43
1,7
8
Alh
o B
1,2
17
79
7-1
15
10
76
11
,64
UP
M C
1,2
17
80
3-1
58
32
23
38
15
,67
Sa
t D
1,2
17
79
9-1
68
29
20
69
8,3
4
Ka
u A
1,2
17
80
0-1
57
13
16
44
5,2
1
Mä
ss E
1,2
17
80
1-1
29
42
91
12
,97
P1
0 1
,2 1
78
02
-1z
Liite/ Bilaga 4
Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen
tulokset 2016/ Vattenanalyser av NTM
‐cen
tralen
i Södra Österbotten
2016 (haettu 20.4.2017)
P‐64 Pietarsaaren edusta
Näytepvm
Syvyys
Kok.syv.
Näkösyv.
lämpötila
pH
Sähkö
nj.
Salin
.Hap
pi
Hap
pi
Sameus
Väri
kok‐N
NH4N
NO
2+3N
kok‐P
PO4P
TOC
SIO2
klorof.
mm
°CmS/m
‰kyll.%
mg/l
FNU
mg/l Pt
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
µg/l
mg/l
mg/l
µg/l
11.8.2016
115,6
2,5
18,2
7,7
510
2,8
96
8,9
2,1
30
330
31
12
13
2,4
6,9
1,3
11.8.2016
515,6
18
550
394
8,7
1,3
11.8.2016
10
15,6
18
550
393
8,6
15,3
11.8.2016
17
15,6
13,8
7,6
560
379
82,8
30
250
30
13
32,2
1,8
11.8.2016
0‐6
15,6
2,8
20.9.2016
115,6
3,2
12,6
7,8
530
2,8
94
9,9
1,3
45
380
13
41
9,1
18,4
2,1
20.9.2016
515,6
12,4
540
2,9
93
9,9
1,3
20.9.2016
10
15,6
11,4
580
3,1
93
10,1
0,7
5,5
20.9.2016
16
15,6
9,5
7,6
590
3,2
88
9,9
0,5
10
240
16
43
3,9
12
20.9.2016
0‐6
15,6
4,6
Pisteeltä P62 ELY‐keskus ei ole analysoinut näytteitä vuosina 2009‐2016
E‐P ELY‐keskuksella ei talvinäytteitä vuosina 2009, 2010 ja 2014‐2016
Liite/ Bilaga 5
FÅNGSTSTATISTIK FRÅN HAVSOMRÅDET UTANFÖR JAKOBSTAD 2016; statistik uppsamlad från delägarlagen
Fångster 2016 LARSMO EUGMO FISKELAG FISKARGILLE KYRKOBY PÖRKENÄS TOTALT 2015
sik 11862 2400 1964 120 700 360 17406 22918
lax 1595 220 928 110 2853 8662
gädda 4892 2920 493 400 150 65 8920 6773
abborre 2473 1360 362 300 500 195 5190 4231
öring 907 240 70 370 80 1667 1209
lake 3759 1900 203 70 150 38 6120 4360
nors 27 80 167 70 25 30 399 220
strömm. 37188 70 118 70 50 30 37526 36086
gös 2087 330 74 40 30 0 2561 1213
siklöja 281 20 0 301 188
id 1732 2920 26 500 250 42 5470 4084
braxen 39119 2050 5365 900 1400 460 49294 106137
mört 5360 3000 100 300 250 45 9055 6969
övrigt 40 590 630 167
ål 1 1 0
harr
totalt 111323 17270 10630 2840 3875 1455 147393 203217
Kommentarer till årets statistik:Lax fångsten. En våldsam storm härjade i trakten i juni. En mängd lax- och sikfällor gick sönder. Laxarna simmade förbi norrut, p.g.a. detta
Sik fångsten: Sikfångsten går ner p.g.a. sälproblem, sälarna äter sikarna från näten
Braxen fångsten: Inga statliga bidrag för fiske av underutnyttjade arter 2016
ANVÄNDA REDSKAP 2016
Larsmo ** Eugmo fiskelag fiskargille Kyrkoby Pörkenäs
Nät: < 40 mm 396 ** 25 x x 50 x
Nät: 40 – 50 mm maskstorlek 696 ** 865 x x 95 x
Nät: > 50 mm maskstorlek 90 ** 10 x x 10 x
Strömm fällor 2 **
Sikfällor/Laxryssja 23 ** 7 x x
Lakryssjor 85 44 x x
Gäddsaxar x
Katsor x 32 x x 7
Kastspön x 70 x x x
Lakkrokar
Sikkrokar
metspön x x x 10 x
** yrkesfisket x=används
ANTAL FISKARE 2016
Fritidsfiskare Kommersiella f Totalt 2016 Totalt 2015
Larsmo by 174 18 192 185
Eugmo by 197 20 217 230
Vestersundsby 58 5 63 64
V:fiskargille 18 6 24 18
Kyrkoby 25 25 24
Pörkenäs 14 2 16 11
537 532
VESTERSUNSBY
Vestersundsby
Liite/ Bilaga 6
Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailu 2016/
Samkonroll av havsområdet utanför Jakobstad 2016
Vattenkvalitet vid allmänna badstränder 2016/
Yleisten uimarantojen veden laatu 2016Jakobstads social- och hälsovårdsverket/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto
Lähde: www.sochv.jakobstad.fi/ (luettu 10.4.2017)
Badstrand/ Uimaranta Datum E. coli Colilert Intest enterok Sinilevä- Obs Bedömning
pvm MPN/ 100 ml cfu/ 100 ml havainto Huom Arvio
< 500 < 200
Bosund/ Brännbacka 13.6.2016 50 < 10 ei ei ok
7.7.2016 130 10 ei ei ok
26.7.2016 10 < 10 ei ei ok
Kackur 13.6.2016 10 < 10 ei ei ok
7.7.2016 74 52 ei ei ok
26.7.2016 < 10 < 10 ei ei ok
Sonamo 13.6.2016 < 10 < 10 ei ei ok
7.7.2016 10 < 10 ei ei ok
26.7.2016 < 10 <10 ei ei ok
Kittholmen* 6.6.2016 100 < 10 ei ei ok
FI 143598001 29.6.2016 120 20 ei ei ok
20.7.2016 < 10 < 10 ei ei ok
12.8.2016 31 < 10 ei ei ok
Lillsand/ Pikkuhiekka* 6.6.2016 < 10 10 ei ei ok
FI 143598002 29.6.2016 120 40 ei ei ok
20.7.2016 20 10 ei ei ok
12.8.2016 200 63 ei ei ok
Storsand/ Isohiekka 6.6.2016 20 < 10 ei ei ok
29.6.2016 20 20 ei ei ok
20.7.2016 210 20 ei ei ok
Fäboda Cafestrand* 6.6.2016 < 10 < 10 ei ei ok
FI 195598003 29.6.2016 40 10 ei ei ok
20.7.2016 30 < 10 ei ei ok
12.8.2016 63 40 ei ei ok
* Klassificerad som EU strand, d.v.s. > 100 besökare / dag vid högsäsong
* Luokiteltu EU-rannaksi eli > 100 kävijää/ päivä sesonkiaikan
Arvio ok: Vesi täyttää tutkimushetkellä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 354/2008 vaatimukset.
ok: Vattnet uppfyller vid tidpunkten för undersökningen de krav som ställs på badvattnen enligt
Social- och hälsovårdsministeriets förordning nr 354/ 2008.
Kursiivi: Tulos ei täytä laatuvaatimuksia./ Resultatet uppfyller inte kraven.
OBS/ Huom: Aistinvaraiset havainnot/ Organoleptiska observationer.
Laatuvaatimus/ Krav (STM 354/2008)
Liite/ Bilaga 7
Algobservationer 2016 Ingår i Finlands miljöcentrals riksomfattande algobservationsprogram.
Levähavainnot 2016 Sisältyy Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen levähavainto-ohjelmaan.
Observationsplats / havaintopaikka: Ådö fiskehamn / Ådön kalasatama
Period / Ajanjakso
VeckaViikko
2324252627282930313233343536373839
6.6. – 30.9.2016 Observationerna för det mesta på måndagar / Havainnot yleensä maanataisin
Blågröna algerSinilevää
00000--0000000000
Bedömningsskala / Arviointiasteikko 0 – 3
0 = Ingen synbar förekomst / Ei havaittavaa esiitymistä 1 = Få alger / Vähän levää 2 = Rikligt med alger / Runsaasti levää 3 = Mycket rikligt med alger / Erittäin runsaasti levää - = Uppgifter saknas / Ei havaintoja
Observatörer / Havainnoitsijat: Esa Koskela, Elinor Slotte
Lähde: Järviwiki, www.jarviwiki.fi/ (luettu 9.5.2017)
Liite/ Bilaga 8
Pietarsaaren edustan merialueen pohjaeläinten yksilömäärien keskiarvot ja lajiluvut sekä biomassojen (märkäpaino) keskiarvot vuonna 2016. Lajiluvussa ei ole otettu huomioon Oligochaeta indet. jos samassa näytteessä on lajilleen määritettyjä harvasukasmatoja. (Nyman 2017)
Yksilömäärä
Paikan nimi 53 54 62 65 71 78
Pohjatyyppi silltti lieju lieju siltti lieju lieju
Näytteenoton syvyysväli [m] 7,5 ‐ 8,0 3,9 ‐ 4,0 14,7 ‐ 14,8 14,8 ‐ 14,9 8,6 ‐ 8,6 10,0 ‐ 10,0
Näytteiden lukumäärä 5 5 5 5 5 5
Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo
Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m²
Hydra ‐ ‐ 16 8 ‐ ‐
TURBELLARIA ‐ ‐ ‐ 33 ‐ ‐
Cyanophthalma obscura 8 146 179 8 33 24
NEMATODA ‐ ‐ ‐ 740 ‐ 8
Marenzelleria 41 ‐ 203 715 98 57
Manayunkia aestuarina ‐ ‐ 57 81 ‐ ‐
OLIGOCHAETA indet. 171 1577 33 89 2057 407
Limnodrilus ‐ ‐ ‐ ‐ 16 ‐
Limnodrilus hoffmeisteri 187 772 ‐ ‐ ‐ ‐
Potamothrix hammoniensis 33 106 89 16 626 252
Paranais frici 41 ‐ 163 ‐ ‐ ‐
Piscicola geometra ‐ ‐ 8 ‐ 8 ‐
CLADOCERA 8 ‐ ‐ 8 24 ‐
OSTRACODA 179 984 780 89 4114 2179
COPEPODA 16 24 24 8 24 122
Neomysis integer ‐ ‐ ‐ 8 ‐ ‐
Chaoborus flavicans ‐ 49 ‐ ‐ ‐ 171
Procladius 49 114 49 33 122 16
Chironomini ‐ ‐ ‐ 8 ‐ ‐
Chironomus semireductus‐t. ‐ ‐ ‐ ‐ 146 ‐
Summa 732 3772 1602 1846 7268 3236
Lajiluku, excl. Oligochaeta indet. 9 7 10 13 10 8
Märkäpaino
Paikan nimi 53 54 62 65 71 78
Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo
Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m²
Hydra ‐ ‐ 0,002 0,002 ‐ ‐
TURBELLARIA ‐ ‐ ‐ 0,007 ‐ ‐
Cyanophthalma obscura 0,016 0,163 0,179 0,007 0,307 0,028
NEMATODA ‐ ‐ ‐ 0,037 ‐ 0,001
Marenzelleria 0,148 ‐ 1,413 5,446 0,985 0,317
Manayunkia aestuarina ‐ ‐ 0,011 0,016 ‐ ‐
OLIGOCHAETA 0,124 2,140 0,143 0,055 1,811 1,295
Piscicola geometra ‐ ‐ 0,008 ‐ 0,010 ‐
CLADOCERA 0,001 ‐ ‐ 0,001 0,002 ‐
OSTRACODA 0,018 0,098 0,078 0,009 0,411 0,218
COPEPODA 0,002 0,002 0,002 0,003 0,002 0,007
Neomysis integer ‐ ‐ ‐ 0,005 ‐ ‐
Chaoborus flavicans ‐ 0,157 ‐ ‐ ‐ 0,546
Procladius 0,082 0,207 0,032 0,038 0,146 0,020
Chironomini ‐ ‐ ‐ 0,002 ‐ ‐
Chironomus semireductus‐t. ‐ ‐ ‐ ‐ 4,231 ‐
Summa 0,39 2,768 1,867 5,628 7,907 2,433
Liite/ Bilaga 9
OSTP Finland Oy Ab:n kuormitus vuosina 2001 – 2016. Belastning från OSTP Finland Oy Ab under ären 2001 – 2016.
0
10
20
30
40
50
60
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
t/ vuosikok-N
Tavoitearvo 30 t/a
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
kg/vuosi
Fluoridi
Luparaja 1800 kg/a
0
5
10
15
20
25
30
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
kg/ vuosi
Cr
Luparaja 25 kg/a
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
kg/ vuosi
Ni
Luparaja 16 kg/a
0,01 0,01 0,01 0,0022 0 00
5
10
15
20
25
30
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
kg/vuosi
Pb
Luparaja 25 kg/aLuparaja 25 kg/aLuparaja 25 kg/aLuparaja 25 kg/a
00
0,5
1
1,5
2
2,5
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
kg/vuosi
Cd
Luparaja 2 kg/a
0 0,000 0,000 0,0000
0,5
1
1,5
2
2,5
3
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
kg/vuosi
Cu
Liite/ Bilaga 10
MENETELMÄLIITE
Pietarsaaren merialueen tarkkailu 2016
Nab Labs Oy / Espoo • www.nablabs.fi • Survontie 9 D 40500 Jyväskylä • VAT no. FI 02831262
Analyysi (T111)
Akkreditointi
Yksikkö Menetelmä Määritys-
raja Mittausepävarmuus
Enterokokit (36 °C 2 vrk) kpl/100 ml SFS-EN ISO 7899-2:2000
Fe (ICP-MS) *
µg/l SFS-EN ISO 17294-2:05 modif. 0,5 0,5-3,0 ± 0,3,
> 3 ±10 %
Fe (ICP-OES) *
µg/l SFS-EN ISO 11885:09 modif. 5 5-20 ± 3,
> 20 ±15 %
Happi *
mg/l SFS-EN 25813:1993 0,1 0,1-5 mg/l ±0,4 mg/l,
>5 mg/l ±8%
Kiintoaine *
mg/l SFS-EN 872:2005 0,5 0,5-4 mg/l ±0,3 mg/l,
>4 mg/l ±15%
Klorofylli-A *
µg/l SFS 5772:1993 1 1-4 µg/l ± 0,4 µg/l,
>4 µg/l ±10 %
Kok. N *
µg/l Sis. men. A14, perustuu SFS-EN ISO 11905-1:98 50
50-100 ±15, >100 ± 15%
Kok. P *
µg/l Sis. men. J-040 3 3-15 ±1,5, >15 ±10 %
NH4-N *
µg/l Sis. menJ-046 3 3-15 µg/l ±2 µg/l, >15 µg/l ±15%
NO2,3-N *
µg/l SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) 2 2-20 µg/l ±2 µg/l, >20 µg/l ±10%
pH * SFS-EN ISO 10523:2012 0,2
PO4-P *
µg/l Sis. men. J-041 2 2-20 µg/l ±2 µg/l, >20 µg/l ±10%
Saliniteetti ppt
Sameus *
FTU SFS-EN ISO 7027:2000 0,1 0,1- 1 FTU ± 0,1 FTU,
>1 FTU ±15 %
Sähkönjohtavuus *
mS/m SFS-EN 27888 0,1 0,1-1 mS/m ±0,2 mS/m,
>1 mS/m ±5%
TOC *
mg/l SFS-EN 1484:1997 0,4 0,4-2 ±0,2, >2 ±10 %
Väri komp.
*
mg Pt/l SFS-EN ISO 7887:2012 5
5-50 mgPt/l ±5 mgPt/l, 50-100 ±10,
>100 mgPt/l ±10%
Liite/ Bilaga 11
Päivitettyjen
kriteerien (Aroviita ym
. 2012) mukaiset param
etrikohtaiset ved
enlaatuluokat Pietarsaaren edustan
havaintopisteillä
vuosina 2012–2016. N
= kokonaistyppi, P = kokonaisfosfori, N
S = näkösyvyys ja a‐klo = a‐klorofylli.
Päivitetyt kriteerit (Aroviita ym
. 2012)
Tyyp
pi/
ve
sim
uo
do
stu
ma
PN
Ch
lN
SP
NC
hl
NS
PN
Ch
lN
SP
NC
hl
NS
PN
Ch
lN
S
51
Ps Prs edusta
38460
14,0
1,5
26
560
16,5
1,1
29440
9,5
1,4
36640
9,7
1,3
50600
8,6
1,1
52
Ps Prs edusta
24558
7,9
1,6
27502
8,0
1,1
25490
6,5
1,0
32650
8,3
1,3
38793
6,1
1,3
53
Ps Prs edusta
51630
6,2
1,3
30503
7,0
1,3
21380
6,1
1,3
24633
5,6
1,7
34710
4,7
154
Ps Prs edusta
47763
9,7
1,0
41727
17,3
1,1
45711
13,0
1,1
42825
6,9
1,2
561017
7,1
0,9
55
Ps Prs edusta
46770
10,1
0,9
60820
19,4
0,8
42640
16,0
1,1
30820
6,9
1,1
621200
6,8
0,5
61
Ps Prs edusta
19470
4,8
1,8
19315
4,5
1,5
19320
7,5
1,7
18
473
5,2
1,6
16
390
6,2
1,9
62
Pu Kallan
14345
3,8
2,6
17346
2,4
52,5
15286
3,0
3,0
13
380
2,7
2,5
22
540
5,2
1,8
64
Pu Kallan
9287
2,5
3,6
11331
1,6
4,1
11235
1,6
5,2
6273
2,0
4,2
13343
3,4
3,2
65
Pu Kallan
13200
1,2
3,2
6270
1,3
3,8
11220
1,6
4,2
4350
2,0
3,6
13350
62,7
66
Ps Prs edusta
23470
9,7
1,4
18520
6,3
1,3
33550
12,0
0,9
36650
6,0
1,3
30670
10,3
67
Ps Prs edusta
29603
10,5
1,2
30512
17,1
1,2
39622
19,8
1,2
30638
7,2
1,4
48877
9,7
0,9
71
Pu Kallan
14230
3,6
3,0
8320
1,6
3,8
13220
2,0
4,2
11
340
1,7
3,8
19
410
8,5
1,9
73
Pu Ukpyy ulko
8140
1,5
4,5
7310
1,7
6,0
10200
1,6
6,6
8260
0,5
5,1
75
Pu Kallan
6160
1,9
4,8
8300
1,8
5,5
9150
1,5
5,6
4310
1,2
6,2
78
Ps L‐saaristo
34550
6,3
1,5
13530
2,6
2,0
19340
5,7
1,6
28590
9,7
1,2
41720
8,6
0,4
79
Ps Prs edusta
37720
8,6
1,2
23592
10,8
1,6
23443
7,3
1,6
39768
7,7
1,2
53990
10,7
0,9
2015
2016
Pis
te
20
12
2013
2014
Param
etri
Erinomainen
Hyvä
Tyydyttävä
Välttävä
Huono
Kok‐P Pu
alle
99−11
11−15
15−20
yli 20
Kok‐P Ps
alle
11
11−14
14−18
18−27
yli 27
Kok‐N
Pu
alle
270
270−31
5315
−350
350−400
yli 400
Kok‐N
Ps
alle
305
305−34
0340
−370
370−420
yli 420
NS Pu
yli 5,2
3,3−5,2
2,3−3,3
1,4−2,3
alle
1,4
NS Ps
yli 3,8
2,4−3,8
1,7−2,4
1,0−1,7
alle
1,0
a‐klo Pu
alle
1,7
1,7−2,2
2,2−4,4
4,4−11
yli 11
a‐klo Ps
alle
2,5
2,5−3,3
3,3−6,5
6,5−16
yli 16
Liite/ Bilaga 12