Perussuomalaiset jättivät välikysymyksen ... · Huipulla tuulee. Huipulle pääsemisen on...

3/2012

17. vuosikerta • Poliittinen lehti • Irtonumero 3,- • Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja

Tässä numerossa:

Musta keskiviikko 6

Moraalinen ratkaisu eurokriisiin 14

Suomen perussuomalaisin kunta 18

Edustaja esittelyssä: Kauko Tuupainen 32

Perussuomalaisten edustajana ulkoasiainministeriön matkalla

Uusi paikallisyhdistysKokemäelle

Puoluehallituksen jäsen Pirita Nenonen osallistui marraskuussa 2011 Perussuomalaisten edustaja-na ulkoasiainministeriön matkaan New Yorkiin, YK:n keskipisteeseen.

Perussuomalaiset ovat saaneet oman paikallis-yhdistyksen Kokemäelle. Puolueorganisaation kasvua oli paikalla todistamassa myös Perus-suomalaisten Satakunnan piirin puheenjohtaja Seppo Toriseva.

Eduskunnassa avattiin uudet valtiopäivät tiistaina 7. helmikuuta.

Kuopion kansanedustaja Pentti Oinonen keskusteli poliisiylijohtaja Mikko Paateron kanssa mahdollisesta poliisiasiainneuvottelukunnan tutustumisesta kansain-välisen rikollisuuden torjuntaan.

Eduskunnan työvuosi avattiin juhlallisesti

sivu 17 sivu 12

Kuva: Fotokonttori.fi

sivu 4

sivu 10

Perussuomalaiset jättivät välikysymyksen puolustusvoimauudistuksesta

Katastrofi Suomen puolustukselle

Suomalainen2 No: 3 • Helmikuu 2012www.perussuomalaiset.fi • [email protected]

■ PääToiMiTTajaHarri Lindell • [email protected] • puh. 020 7920 362 / 040 749 9362

■ PuoLuESiHTEEri [email protected]

Maalle on saatu valittua uusi presidentti ja asialla kohkaaminen tällä erää ohi. Perussuomalaisten ehdok-kaan Timo Soinin 9,4% tu-los presidentinvaaleissa oli hyvä suoritus, kolminkertai-sesti enemmän kuin vuonna 2006 samoissa vaaleissa. Vaalitulos ei silti ollut aivan kaikkien mieleen. Odotuksia oli kovemmasta, ehdokasta ja organisaatiota moitittiin.

Aina on parantamisen varaa, se on selvä. Täytyy kuitenkin muistaa, että vie-lä vuosi sitten Perussuoma-laiset oli pienin eduskunta-puolue. Olemme lyhyessä ajassa kasvaneet suureksi.

Puolueen organisaatio ei ole vielä vahva, mutta sitä vahvistetaan kyllä, har-

kitusti. Malttia tarvitaan, kun kaikki käytännön asiat hoidetaan ja media siinä sa-malla kommentoi jokaisen sanomisia ja tekemisiä.

Perussuomalaisten mus-tamaalaus alkaa saada jo naurettaviakin piirteitä. Mediaräksytys on käynyt kovana, kun jopa piirin hal-

lituksen varajäsenen mieli-piteestä vedetään raflaavat otsikot. Liekö kokoomuk-

sen Janakkalan paikallis-yhdistykseltä kysytty, onko puolue hajoamassa kunta-uudistukseen?

Syksyllä jokainen ääni on taas jaossa

Syksyn kuntavaaleissa kun-talaisilla on mahdollisuus

vaikuttaa siihen, ketkä ja miten omassa lähipiirissäm-me asioitamme hoitaa. Kun-talaisten kannattaa kuun-nella herkällä korvalla, mitä aikanaan ehdokkaat puhu-vat ja mitä asioita he ja hei-dän puolueensa ajavat.

Kokemuksesta tiedän, että harvemmin mitään saavutetaan helpolla, vaa-ditaan taas kovaa työtä. Puolue panostaa vaalei-hin tietysti rahallisestikin, mutta kohtuudella. Hyvä aate kantaa rahaa parem-min. Kenttätasolla vaalityö ja perusyhdistystoiminta ovat samanlaista kaikissa puolueissa. Työtä tehdään

omalla ajalla ja rahalla. Siinä tarvitaan vilpitön-tä aatteenpaloa. Perus-suomalaisten aktiivit ovat hiljaista maan suolaa, heitä eivät heiluta lööpit eikä gallupit.

Kunhan aikanaan kuntavaalien kam-panjat pyörähtävät käyntiin, Perus-suomalaiset tule-vat menestymään omalla vaihtoehdollaan. Kuntaministeri Virkkusen kuntien teurastussuunni-telmat ovat kova pala hal-lituspuolueille, samoin va-ruskuntien lahtaamiset ja muut odotettavissa olevat

onko meillä malttia kasvaa?

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324

Ilmestyy: Kolmen viikon välein.Painos: 5.000-500.000 kpl, keskimäärin 30.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki Puh: 0207 430 800 [email protected]äätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 920 362 [email protected]

Toimittaja: Mika Männistö, puh. 040-352 9368Kuvat: Fotokonttori.fi, Matton images ja Pauli artturi Luttinen sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Taitto: Hyvän olon Mediat oy Torikatu 13 a 6, 38700 Kankaanpää Puh: 0207 920 362, fax: 0207 920 370Webmaster: Harri LindellVakituiset avustajat: reijo ojennus, Marjo Pihlman, jorma uski, Vaili K. jämsä-uusitalo, alpo Ylitalo, reijo HongistoLehden vuositilaukset: Heidi ronkainen, puh. 0207 430 805 [email protected]

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmmRivi-ilmoitus: 5,00,- / riviAineiston muokkaus: 50,- / tuntiPainopaikka: SPoY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 375 mmPalstojen määrä: 5-6 kpl

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

leikkaukset. Kuntavaali-en aikaan puhutaan myös ja ennen muuta ihmisten arkeen liittyvistä tärkeistä asioista, kuten lähipalve-luista ja niiden olemassa-olosta.

Suomi tuhon tielläHuonot uutiset pyyhkäisi-vät tsunamin lailla Suomen yli keskiviikkona 8.2.2012. Suomi on tekemässä vir-hettä, joka tulee kostau-tumaan hyvin nopeasti. Velkaannumme noin 5 mil-jardia vuosittain vanhan valtionvelan päälle. Halli-tuksen nyt tekemät ratkai-sut eivät ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan. Nokian päätökselle vähentää tu-hansia työpaikkoja emme voi mitään. Nämä yhtiöt kuuntelevat vain rahan kieltä. Mikäli emme osta niiden tuotteita vastalau-seena Suomessa tehtäville irtisanomisille, niin johan alkaa tapahtua.

Varuskuntien lakkaut-taminen ja kuntien raju karsiminen luo vain työt-tömyyttä ja pahoinvointia

yhteiskuntaamme. Tämän sijasta pitäisi huolehtia pal-veluiden saatavuudesta pie-nissäkin kunnissa ja helpot-taa pieni- ja keskituloisten verotusta. Vain työtä teke-mällä rakennamme maa-hamme hyvinvointia. Ei ole olemassa laskelmia, jotka osoittaisivat kuntia yhdistä-mällä syntyvän säästöjä.

Suomi voi mennä kon-kurssiin kuten Argentii-na, joka joutui aikanaan tähän kurimukseen. Nyt olemme lavealla tiellä jo-ka johtaa tuhoon. Mikäli olisin ilkeämielinen, ker-toisin nyt työttömiksi jää-ville, miten hallituksemme mielestä maahanmuuttajat ovat ainoa ratkaisu yhä pa-henevaan työvoimapulaan maassamme. Ilkeämielinen ja sarkastinen lausahdukse-

ni laitettaisiin ehkä sarjaan, jossa koirat haukkuu ja ka-ravaani vain kulkee.

Eurooppa palaa ja savu leviää

Kreikan talous horjuu ja kuusi ministeriä lähti maan hallituksesta. Kreikka palaa ja tuli on levinnyt muihinkin maihin. Savu peittää auringon Euroopan taivaalta. Kreikan velka on 160 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Ongelma ei ole suuri vel-kamäärä vaan sen tuomat korkeat korot. Maaliskuus-sa Euroopan unionin pitäisi maksaa seuraavaan tukipa-kettiin 5 miljardia euroa, taas lisää velkaa jonka kor-kojakaan maa ei enää pysty hoitamaan.

Suomalaisten veron-maksajien rahaa palaa kasa-päin näissä juhlissa. Kuopan kaivajat (rahanlainaajat) ja kuoppaan katsojat (mark-kinavoimat) ovat ymmäl-lään, kun Kreikan ruumis makaa jo kärventyneenä. Lisärahoituksen antaminen on veronmaksajien rahojen tuhlaamista. Meille uskotel-laan että Kreikka selviää ve-loistaan, vaikka tiedämme että rahan lapiointi ei auta maan ongelmiin.

Ainoat ratkaisut ovat tuntuvat lainojen anteek-siannot tai sitten Kreikan pitää ottaa oma entinen valuuttansa käyttöön ja päästää se vapaasti kellu-maan. Mitä nopeammin tä-mä tehdään, sen helpommin maa pääsee taas jaloilleen. Kreikka voi seurata Argen-

tiinan mallia ja hakeutua konkurssiin, kuten siellä tapahtui joulukuussa 2001. Kreikalla on kasapäin tank-keja, joita se osti samaan aikaan kun Suomen veron-maksajien rahoja sinne la-pioitiin. Ovatko nämä tan-kit pian tukahduttamassa maan lakkoja kaduilla?

Olo on kuin Titanicilla

Italialla ja Espanjalla on koko Euroopan avaimet taskuissaan. Molemmilla on aivan toisen luokan on-gelmat kuin Portugalilla ja Kreikalla. Italian velan ol-lessa noin 1900 miljardia euroa meidän täytyy ym-märtää, ettei mikään maa voi lainaamalla pelastaa tuota vanhaa Rooman val-takunnan aluetta, jota Ita-

liaksi nykypäivänä kutsu-taan. Edes suuri ja yhä kas-vava Saksa ei pysty tuohon.

Italian velka on nyt noin 140 prosenttia bruttokan-santuotteesta. Euroopassa on 27 maata, joista seitse-mässätoista on käytössä euro. Eurooppa palaa ja olemme valheellisella tuhon tiellä. Lupaus maamme itse-näisyydestä ja euron pelas-tavasta voimasta on valetta.

Valheellisen järjestelmän alasajon hintana ovat mel-lakat ja köyhien ihmisten li-sääntyminen – ihmisten, joil-la ei ole mitään. Kuilu on jo auennut Suomen alla. Voim-me vain odottaa maamme putoamista alas Saksan sylei-lyyn. Olo on kuin Titanicilla - kohta uppoamme ja huuh-toudumme markkinavoimien vietäväksi ja revittäväksi.

Kokemuksesta tiedän, että harvemmin mitään saavutetaan helpolla, vaaditaan taas kovaa työtä.

Suomalainen 3No: 3 • Helmikuu 2012 www.perussuomalaiset.fi • [email protected]

■ PuHEENjoHTaja [email protected]

Eduskunnassa sanottua

”Täällä on entisiä kuntaministereitä puoluekan-taan katsomatta. He ovat asiantuntijoita. On myös teoksia, esimerkiksi Moisio, Uusitalo ja Loikkanen, tutkimustietoa sadoista kuntaliitoksista. On se kä-sittämätöntä, että tutkittu tieto ei kelpaa mutta jo-ku kartta kelpaa ja sekin vielä ensin vuodatettuna. Onko tässä ny semmoinen tarkoitus, että vihreät ja kokoomus haluavat koota kaikki Baabelin torniin Hanasaareen?”Timo Soini 9.2.2012

”Mutta miten te pystytte järjestämään uutta työ-paikkaa niille ihmisille, jotka nyt jäävät työttömik-si? Taistelemaan koulutetun sotilaan yritystoiminta ei varmaan ole suotavaa tässä maassa, elikkä onko laskettu, kuinka paljon nämä uudelleenkoulutukset ja tämän tyyppiset tulevat maksamaan yhteiskun-nalle, kun puhutaan, että julkisia menoja pitää vä-hentää? Vähenevätkö ne todellakin?”Ismo Soukola 9.2.2012

”Sinänsä olisi, arvoisa puhemies, kyllä hyvin toi-vottavaa myöskin, että sanktioita voisi tulla vähän muuallekin. Esimerkiksi nämä kurjistukset, mitä tällä hetkellä tehdään Puolustusvoimille, ovat jo varmaan sellainen rangaistus, joka tulee vaikutta-maan tässä maassa ja tulee vaikuttamaan myöskin tämän maan asevelvollisten asevelvollisuusaikaan ja myöskin siihen koulutukseen, mitä he saavat.”Maria Tolppanen 8.2.2012

”Minä ja me perussuomalaiset kannatamme EU:n ta-louskriisin tiukentamista, mutta emme voi hyväksyä ehdotettua sopimusta, jossa talouskurin varjolla luo-vutaan kokonaan Suomen itsenäisestä talouspolitii-kasta. Oudoksumme myös hulttiomaille määrättäviä sanktioita, sillä ne mielestämme pahentavat entises-tään ylivelkaantuneiden maiden maksukykyä.”Kauko Tuupainen 8.2.2012

”Tässä on tämmöinen iloinen pukkihyppely ollut menossa: hypätään aina toisen yli ja hämätään sit-ten taas median kautta ja jatketaan samaa linjaa, kunnes lopulta poliittiset tahot demokraattisissa maissa huomaavat, että tässä hämätään vaan koko ajan, että Kreikka menee oikeasti konkurssiin ja sit-ten ei voi enää maksaa niille rahoittajille ja, voisiko sanoa, suurpääoman äärisiiville ja pankeille, jotka ovat tässä eniten mukana.”Pertti Virtanen 8.2.2012

PerusSuomalainen 4/2012 ilmestyy

9.3.2012Aineistot ja lehtinippujen pyynnöt viimeistään

keskiviikkona 29.2.2012.

Aina on jotkut vaalit. Sel-laista politiikka on. Kun-tavaalit olivat perussuo-malaisten vankka kivijalka viime kevään eduskunta-vaalivoitolle. Mitään ei synny tyhjästä. Vaalit teke-vät voittajansa, eikä ilman työtä tule tulosta. Voiton hetkellä on oksan ottajaa, kun on kuusen kaataja. Ih-misluonto ei minua yllätä - on ihmisiä, joille mikään ei kelpaa, eikä riitä.

Minä en johda omiani julkisesti haukkumalla. En usko siihen. Ja mihin en usko, sitä en tee. Olen ollut perustamassa tätä puoluet-ta kahdesta syystä; halusin hyvän puolueen, jossa voin toimia ihmisen ja isänmaan hyväksi, toinen syy oli tar-jota kanava kaikille saman-henkisille ihmisille. Katson onnistuneeni - joka päivä.

Perussuomalaiset on noussut rytinällä Suomen politiikan keulapaikoille. Huipulla tuulee. Huipulle pääsemisen on vaikeaa ja siellä pysyminen vielä vai-keampaa. Oma politiikka ja oma linja ratkaisevat.

Perussuomalaisten vaalituloksen ratkaisee ehdokasasettelu ja ohjel-ma. Ehdokkaita ei tipahda taivaasta, ne pitää hakea. Mitä korkeampi asema, si-tä suurempi vastuu. Olen haastanut kaikki perussuo-malaiset kansanedustajat hankkimaan 10 kuntavaali-ehdokasta. Lisäksi haastan jokaisen puolueen jäsenen hankkimaan vähintään yh-den ehdokkaan. Kun tämä toteutetaan, olemme vah-voilla.

Piirijärjestöt ovat avain-asemassa. Olen kutsunut kaikki piirien puheenjoh-tajat ja sihteerit puoluehal-lituksen kanssa yhteispala-

veriin maalis-kuun alussa. Siellä sovim-me yhteiset pelisäännöt, menettelyta-vat ja kannus-timet. Perus-suomalaisilla on palkattuna kolme kenttä-sihteeriä, jot-ka ovat apu-na ja tukena kaikkeen kun-tapolitiikkaan liittyvissä asioissa. Ky-sykää apua, saatte sitä.

Kuntavaa-lityö on täy-dessä käyn-nissä. Minulla on töitä tar-peeksi. Halu-an kuitenkin olla esimerk-kinä ja asetun itse kuntavaa-liehdokkaak-si Espoossa. Minulle ker-rottiin tiistai-iltana, että Vantaalla on asetettu ensimmäiset 32 ehdokasta, Petäjävedellä on jo hieno lista, lisääkin tullee ja tässä lehdessä on juttu Kokemäen tulosta Perus-suomalaisten kuntakartalle. Pidetään huomio työssä ja tekemisessä. Hyviä uutisia tehdään työllä, johon kaik-ki pääsevät mukaan.

Perussuomalaiset on it-senäinen kuntapuolue, joka ajaa kuntalaisten asiaa kun-talaisten ehdoilla.

Kansalaispalaute

Olen paljon julkisuudessa, halusin tai en. Työn ja asi-an puolesta olen mielelläni

etulinjassa. Julkisuus raastaa ja riistää. Julkisuuteen pitää kasvaa, eikä se siltikään ole helppoa. Julkisuutta ei voi hallita, se on otettava huo-mioon. Julkisuuden orjana en elä päivääkään. Kun mi-nulla on sanottavaa, saan sen julki. Olen opetellut olemaan myös vaiti. Se on tehokasta.

Saan paljon palautetta: kirjeitä, kortteja, sähköpos-teja, tekstareita ja puhelui-ta. Niistä näen pintakuohun taakse. Siellä se kannattaja, tukija ja äänestäjä on. Me-teliä pitämättä, mahdollis-tamassa äänellään kaiken sen minkä teen.

Hyödyttömiä taisteluita ei kannata käydä.

Presidentinvaaleissa tapasin tuhansia ihmisiä, palautetta tuli postilaati-koiden täydeltä. Pidän pre-sidenttiehdokkuutta suure-na kunniana. Minä pistän itseni peliin, enkä rutise olosuhteita, tukea tai sen puutetta. Puolustan äänes-täjiäni ja itseäni.

Tänään töihin tullessa-ni avasin kaksi käsinkir-joitettua kirjettä. Toinen oli Anna-Liisalta ja toinen Kerttulilta. Niistä näin, että pinnan alla on suuri ymmärrys ja tuki. Rauhan maa. Mitä maksaa päivä mielenterveyttä? Sille ei ole mitään hintaa.

Kuntavaalit

Nyt on jokaisella pe-russuomalaisella mah-dollisuus vaikuttaa tulevien kunnallisvaa-lien teemoihin. Perus-suomalaiset rp. kerää

jäseniltään ehdotuksia puolueen valtakunnal-lista kunnallisvaalioh-jelmaa varten. Voit lä-hettää ehdotuksia koko maata koskeviksi vaa-

liteemoiksi osoitteessa www.perussuomalaiset.fi/kunnallisvaaliteemat.

Voit lähettää kun-nallisvaaliteemoja myös

sähköpostitse: [email protected]

Ehdotuksia kerätään 30.3.2012 saakka.

Ehdota kunnallisvaaliteemoja


Ruohonen-Lerner jatkaa

eduskuntaryhmän johdossaKansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner jatkaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohta-jana. Porvoolainen Ruohonen-Lerner on toiminut ryhmänsä puheenjohtajana kuluvan vaalikauden alusta lähtien.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajina jatka-vat Pentti Kettunen Kajaanista ja Jari Lindström Kouvolasta.

Myös eduskuntaryhmän työvaliokunta jat-kaa vanhalla kokoonpanollaan. Työvaliokuntaan kuuluvat ryhmän puheenjohtajiston lisäksi omien valiokuntiensa puheenjohtajina toimivat kansan-edustajat Jussi Halla-aho (Helsinki), Jussi Niinistö (Nurmijärvi) ja Timo Soini (Espoo) sekä puolueen 1. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä (Salla).

Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.

Seikkailunhalu voi viedä luvattomille retkilleMoottorikelkkojen kehittymisen myötä kelkoilla voi kokeilla ajoa entistä vaativammissa olosuhteis-sa ajajan taitojen ylärajoilla. Kokemuksia haettaes-sa poiketaan usein ohjatuilta kelkkareiteiltä. Suo-jelualueelle poikkeamisesta saattaa syntyä suurta haittaa. Metsähallitus kehottaakin kelkkailijoita pysymään reiteillä.

Metsähallituksen erätarkastaja Markus Aho on huomannut työssään, että kelkkailijat etsivät entistä useammin olosuhteita joissa koetellaan kelkkojen ominaisuuksia ja ajajan mahdollisuutta selviytyä niistä. Näiden kokemusten haku ohjaa kulun usein kelkkareittien ulkopuolelle, jopa suojelualueille.

Vaikka laitteet ja kuljettajien taidot mahdol-listavatkin koskemattomien hankien puhkomisen, on muistettava että siihen on maastoliikennelain mukaan oltava aina maanomistajan lupa.

EU-parlamentti tukee uusia Iranin vastaisia pakotteitaEU-parlamentti ilmaisi päätöslauselmassaan tuken-sa uusille pakotteille, jotka EU asetti tammikuussa Irania vastaan saadakseen sen palaamaan neuvot-telupöytään. Päätöslauselmassa painotetaan, että siviilejä tulisi suojella pakotteiden vaikutuksilta mahdollisimman hyvin. Parlamentti vaatii Irania keskeyttämään kielletyn ydinohjelmansa ja tuomit-see Iranin uhkaukset sulkea Hormuzin salmi.

Parlamentti toteaa, että pakotteet, joihin kuu-luu vaiheittainen kielto tuoda raakaöljyä Iranista EU:hun, saattavat saada Iranin hallituksen noudat-tamaan YK:n päätöslauselmia siten että vältetään tilanteen kiristyminen.

Kela lähettää elatusvelvollisille vuosi-ilmoituksen elatusapuvelasta. Ilmoitus ei vaadi soittoa tai käyn-tiä Kelaan. Vuosi-ilmoitus lähetetään niille elatus-velvollisille, joilla on vuonna 2011 ollut elatusapu-velkaa. Kirjeen saa noin 50 000 asiakasta.

Aikaisempina vuosina kirje on aiheuttanut yh-teydenottoja Kelaan. Kirjeen takia ei kuitenkaan

Elatusvelvollisille vuosi-ilmoitukset tiedoksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jättänyt perjantaina 10.2. eduskunnassa puolustusvoima-uudistukseen liittyen seuraavan välikysy-myksen:

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen mi-nisterivaliokunta (UTVA) käsitteli kokouksessaan 8. helmikuuta 2012 puolus-tusvoimauudistusta puo-lustusvoimain komentajan ratkaisumallin pohjalta. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan puolustusvoima-uudistusta ryhdytään nyt toteuttamaan puolustusmi-nisteriön ohjauksessa. Val-tioneuvoston tiedotteesta ei selviä, hyväksyikö UTVA ja niin muodoin hallitus puo-lustusvoimain komentajan ratkaisumallin.

Jyrki Kataisen hallituk-sen ohjelman mukaan puo-lustusvoimauudistus valmis-tellaan parlamentaariselta pohjalta ja se käsitellään osana eduskunnalle annet-tavaa laaja-alaiseen turvalli-suuskäsitteeseen perustavaa turvallisuus- ja puolustuspo-liittista selontekoa. Nyt hal-litus toimii ohjelmansa vas-taisesti. Parlamentaariseksi valmisteluksi ei voida katsoa kansanedustaja Ilkka Ka-nervan johdolla toiminutta kontaktiryhmää, koska ky-seiselle ryhmälle ei annettu olennaisia tietoja Puolustus-voimien rakenteiden muut-tamisesta. Hallitus aikoo tuoda turvallisuus- ja puo-lustuspoliittisen selonteon eduskunnalle vasta syksyllä 2012, jolloin puolustusmi-nisteri on jo päättänyt oleel-lisilta osin puolustusvoima-uudistuksen aiheuttamista rakenteellisista muutoksista.

Puolustusvoimien toi-minta perustuu sodan ajan tarpeeseen, johon turvalli-suus- ja puolustuspoliittisen

selonteon turvallisuusana-lyysi antaa perusteet. Ai-nakaan Perussuomalaisten eduskuntaryhmälle ei ole esitelty tulevaa Puolustus-voimien sodan ajan organi-saatiota eikä siihen olennai-sesti liittyvää turvallisuusa-nalyysia. Puolustusvoimain komentajan ratkaisumallin mukaisesti sodan ajan jouk-kojen määrää leikataan kolmanneksella. Mistään ei kuitenkaan selviä, mi-hin sodan ajan joukkoihin vähennykset kohdistetaan tai miten reservi jatkossa muodostuu. Koulutetaanko jatkossa koko miesikäluok-ka ja mihin ikään saakka sodan ajan joukot pidetään sijoitusluetteloissa?

Ratkaisumalli herättää kysymyksiä

Puolustusvoimain komen-tajan ratkaisumalli puo-lustusvoimauudistuksesta vaikuttaa olevan pelkästään Puolustusvoimien rauhan ajan toimintojen ja organi-saation uudelleenjärjestely. Ja vielä sellainen, jonka Puo-lustusvoimat on pakotettu toteuttamaan nopeutetussa aikataulussa seuraavien kah-den vuoden aikana. Komen-tajan ratkaisumalli herättää lukuisia kysymyksiä. Siitä eivät selviä vaihtoehtoiset ratkaisumallit eivätkä niiden kustannukset. Myöskään mistään ei voida tarkastaa esitettyjen säästötavoittei-den todenperäisyyttä. Esi-merkiksi joukko-osastojen lakkauttamisella ja yhdistä-misellä väitetään saatavan 60–65 miljoonan euron vuo-sittaiset säästöt. Tämä edel-lyttää, että lakkautettavien yksiköiden vuokrasopimuk-sista päästään eroon. Muu-toin ollaan siinä tilanteessa, josta Valtiotalouden Tarkas-tusvirasto huomautti omas-sa kertomuksessaan vuonna 2010. Poliittisen päättäjän on vaadittava jatkossa Puo-

lustusvoimilta todellisia, to-distettavia ja tarkastettavia laskelmia.

Poliittisen päätöksente-on kannalta hallituksen toi-minta on erittäin omituista. Hallitus toimii oman ohjel-mansa vastaisesti ja jättää eduskunnan tosiasiallisesti lähes kokonaan päätöksen-teon ulkopuolelle. Samoin vaikuttaa siltä, ettei hallitus kyennyt tekemään asiassa päätöstä, vaan jätti Puo-lustusvoimiin kohdistuvien päätösten tekemisen pelkäs-tään puolustusministerin ja puolustushallinnon virka-miesten vastuulle. Tämä on ainutkertaista itsenäisen Suomen historiassa.

Varuskuntien merkitys maanpuolustustahdolle

Puolustusvoimauudistus on odotettua suuremman

mittaluokan katastrofi Suo-men maanpuolustukselle. Se heikentää Puolustusvoi-mien suorituskykyä mer-kittävällä tavalla. Uudistus toteutetaan samaan aikaan kun hallitus ajaa armeijan armottomalle säästökuu-rille.

Suomea puolustetaan tulevaisuudessa pienemmil-lä joukoilla. Kertausharjoi-tukset käytännössä lopete-taan, varusmiesten maasto-vuorokausia vähennetään, Hornetit eivät lennä ja merivoimien alukset pysy-vät satamissa. Suuri määrä varuskuntia lakkautetaan tai yhdistetään. Sotilas-soitto soi yhä harvemmin. Lisäksi Puolustusvoimien henkilöstöstä ja materiaa-lihankinnoista leikataan tavalla, joka koettelee itse-näisen puolustusratkaisum-me uskottavuutta. Leikattu

Perussuomalaiset jättivät välikysymyksenpuolustusvoimauudistuksesta

Kansanedustajat jussi Niinistö, ismo Soukola, Pentti oinonen ja Pirkko-ruohonen-Lerner jättivät välikysymyksen lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukankaalle.

tarvitse soittaa tai tulla Kelaan. Kirje ei myöskään ole maksukehotus. Vuosi-ilmoituksessa kerrotaan, paljonko elatusapuvelkaa on peritty ja paljonko perittävää velkaa on jäljellä. Jos elatusapuvelan pe-rintää hoitaa ulosottoviranomainen, velka makse-taan ulosottoviranomaisen antamalle tilinumerolle eikä Kelan tilinumerolle.

Suomalainen 5No: 3 • Helmikuu 2012

Sauli Niinistö valittiin Suomen presidentiksiVälittömällä kaksivaiheisella suoralla vaalilla on valittu nyt neljä presidenttiä: vuonna 1994 Martti Ahtisaari, vuosina 2000 ja 2006 Tarja Halonen ja vuonna 2012 Sauli Niinistö.

Tänä vuonna äänestysvilkkaus jäi ennätykse-lisen alhaiseksi, äänestysprosentti oli vain 66%. Vaalien toisella kierroksella Niinistö voitti Haavis-ton 14 äänestysalueella 15:sta.

2012: 2006Niinistö 62,6% Halonen 51,8%Haavisto 37,4% Niinistö 48,2%

2000 1994Halonen 51,6% Ahtisaari 53,9%Aho 48,4 % Rehn 46,1%

Näin Lotto-SuomijakautuuAlkuvuoden suuret lottopotit innostavat suoma-laiset lottoamaan tavallista enemmän. Veikkauk-sen julkistamien tilastojen mukaan innokkaimmat Lotto-maakunnat ovat Lappi, Kanta-Häme ja Ky-menlaakso. Näissä maakunnissa Lottoa pelattiin viime vuonna yli 110 eurolla/asukas.

Vuonna 2011 eniten Loton suurvoittoja (yli 100 000 euroa) osui Uudellemaalle (8 kpl). Tu-los ei ole yllättävä, sillä vaikka Uusimaa ei sijoitu euroa/asukas-lottoamistilastossa lähellekään kär-keä, siellä kuitenkin lottorivejä jätetään suuresta asukasmäärästä johtuen absoluuttisesti eniten. Kakkossijalle Loton suurvoittojen määrässä yltää Pirkanmaa (5 kpl vuonna 2011) ja kolmanneksi Etelä-Savo (4 kpl vuonna 2011).

Rahankeräyslupienkäsittely kestää kuukausiaVastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry, joka edustaa yleishyödyllisiä järjestöjä, kritisoi Poliisihallitusta hitaasta palvelusta ja epäselvyyksistä rahankerä-ysanomusten tulkinnassa. Tämä on pahimmillaan viivyttänyt järjestöjen keräyskampanjoita tai jopa estänyt ne kokonaan.

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräyslupia vuodesta 2010. Viimeisen kahden vuoden aikana lupien käsittelyssä on ollut poikkeuksellista ruuh-kaa. Luvan saaminen on kestänyt jopa kuukausia, minkä syyksi on ilmoitettu resurssipula. Noin 95% anojista on saanut lisäselvityspyyntöjä, joista useim-mat ovat järjestöjen mielestä lain hengen vastaisia.

Kansalaisten tekemät kerta- ja kuukausilah-joitukset ovat tärkeitä tuloja järjestöille, useassa yhdistyksessä jopa koko toiminta katetaan lahjoi-tustuloilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja, rovasti Anssi Joutsenlahti valittiin eduskunnan toiseksi varapu-hemieheksi vuoden 2012 valtiopäivien ajaksi.

Teologian maisteri Anssi Joutsenlahti tulee Satakunnan vaalipiiristä. Hän on toiminut kan-

Anssi Joutsenlahti valittiin eduskunnan toiseksivarapuhemieheksi valtiopäiville 2012

sanedustajana vuosina 1979-1987 sekä vuodesta 2011.

Eduskunnan puhemieheksi valittiin Eero Hei-näluoma (sd.). Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin Pekka Ravi (kok.).

reservi puutteellisine varus-teineen ei riitä pelotteeksi mahdolliselle hyökkääjälle, kun vielä muistetaan, että liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopi-mukseen vei armeijaltamme edullisen ja tehokkaan vä-lineen maahantunkeutujia vastaan.

Varuskuntien massalak-kauttaminen on vastuuton-ta politiikkaa. Varuskunnil-la on merkitystä maanpuo-lustustahdolle ja yleiseen asevelvollisuuteen sekä alueelliseen puolustukseen pohjautuvalle puolustusrat-kaisullemme. Aluepolitiik-kaa on turha tässä yhteydes-sä parjata. Sillä kohotetaan maanpuolustustahtoa ja tuetaan alueellisen puolus-tuksen periaatetta. Maa-kuntien varuskunnat ovat tarpeellisia myös sotilaalli-sen suorituskyvyn kannalta.

Ilman maanpuolustustahtoa teknoarmeijakin on ham-paaton.

Yleisen asevelvollisuu-den rapauttaminen on vää-rää puolustus- ja yhteis-kuntapolitiikkaa. Puheet ikäluokkien pienenemises-tä ovat tarkoitushakuisia. Uudistuksen jälkeen edes nykyisin koulutettavaa osuutta ikäluokasta ei ole mahdollista kouluttaa, sillä varuskunnissa ei ole lähitulevaisuudessa riit-tävästi petipaikkoja. Hal-lituksen ajama kehitys-suunta ajaa Suomea kohti valikoivaa asevelvollisuut-ta, joka johtaa palkka-armeijaan ja sitä kautta Ruotsin tielle. Kun yhä harvempi käy armeijan, suomalaisista kodeista on kohta vaikea löytää aitoa kosketuspintaa Puolustus-voimiin. Maanpuolustus ei

ole sen jälkeen enää yhtei-nen asiamme.

Kielipolitiikka selätti puolustuspolitiikan

Oma lukunsa on se, että Uudenmaan Prikaati säilyy Dragsvikissä eikä tule yh-distetyksi vieressä olevaan Upinniemen varuskuntaan. Kielipolitiikka selätti puo-lustus- ja aluepolitiikan. Dragsvikin sijaan lakkau-tuslistalla on esimerkiksi Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella. Se sijaitsee alueella, joka on jo muuten-kin viime vuosina kärsinyt työpaikkojen menetyksistä. Lisäksi Pohjois-Karjalan Prikaatissa on olennaista alueellisen puolustuksen osaamista. Selvitystä vaa-tii puolustusministeri Ste-fan Wallinin mahdollinen jääviys asiassa. Rikos- ja

prosessioikeuden professo-rin Matti Tolvasen mukaan ministeri Wallinin jäsenyys Uudenmaan Prikaatin kil-lan valtuuskunnassa on ongelmallinen.

Haettavat säästöt olisi voitu priorisoida toisinkin. Esimerkiksi Maanpuolus-tustiedotuksen suunnitte-lukunnan tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset koh-distaisivat Puolustusvoi-mien säästöt ensisijaisesti kansainväliseen kriisinhal-lintaan. Kansainvälisiin operaatioihin osallistu-mista perustellaan usein muun muassa oman maan puolustuskyvyn parantu-misella, mutta esimerkiksi reserviläisten kertaushar-joitukset olisivat kustan-nustehokkaampi keino yl-läpitää puolustuskykyä.

Uudistus on suurin sit-ten jatkosodan päättymi-sen. Eduskunnasta ei saa tehdä kumileimasinta. Uu-distuksesta on syytä kes-kustella nyt, eikä vasta syk-syllä osana turvallisuus- ja puolustuspoliittista selon-tekoa, jolloin toimenpiteet on jo päätetty puolustusmi-nisterin ja puolustushallin-non virkamiesten toimesta.

Edellä olevan perusteel-la ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Miten hallitus aikoo pa-lauttaa poliittisen päätök-senteon uskottavuuden sekä varmistaa hallitusohjelmaan kirjatun periaatteen toteu-tumisen puolustusvoimien toimintojen ja rakenteen uudistamisessa sekä turva-ta uskottavan koko maan puolustuksen, yleisen ase-velvollisuuden, maanpuo-lustustahdon, Puolustus-voimien henkilöstöryhmien yhdenvertaisen kohtelun, työllisyyden ja alueellisen tasa-arvon puolustusvoima-uudistuksen yhteydessä?

Perussuomalaiset jättivät välikysymyksenpuolustusvoimauudistuksesta

Kansanedustajat jussi Niinistö, ismo Soukola, Pentti oinonen ja Pirkko-ruohonen-Lerner jättivät välikysymyksen lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukankaalle.


Kansanedustaja, puo-lustusvaliokunnan jäsen Pentti Oinonen on jät-tänyt oikeuskanslerille tutkintapyynnön koskien puolustusministeri Walli-nin mahdollista jääviyttä puolustusvoimauudis-tuksen yhteydessä suun-nitelluista varuskuntien lakkautusasiassa.

Samassa yhteydessä Oinonen pyysi oikeus-kansleria tutkimaan, onko puolustusministeri Wallin puuttunut kansanedustajan koskemattomuuteen, Oinosen mukaan uhkailtuaan 9.2.2012 kyselytunnin jäl-keen puolustusvaliokunnan jäseniä Pentti Oinosta, Jus-si Niinistöä ja Ismo Soukolaa vakavilla toimenpiteillä, mikäli he jatkavat Dragsvik -asian julkista arvostelua.

Asia on tutkittava perusteellisesti

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolustusvoima-uudistusta käsittelevää välikysymystä koskevassa tie-dotustilaisuudessa Oinonen totesi tutkintapyynnöstä seuraavaa:

- On herännyt vakava epäilys siitä, että puolustusmi-nisteri Wallin on ollut jäävi päätettäessä puolustusvoi-mauudistuksen yhteydessä ilmoitetuista varuskuntien lakkautuspäätöksistä. Viittaan esille tulleeseen tietoon siitä, että ministeri Wallin kuuluu Uudenmaan prikaatin kiltaan. Samankaltaisessa tapauksessa esteellisyyskyn-nyksen todettiin täyttyneen edellisen hallituksen päämi-nisterin Matti Vanhasen kohdalla liittyen Ray:n rahojen jakamiseen nuorisosäätiölle.

Varuskuntien lakkautuspäätökset tulisikin perua, minkä lisäksi tulisi tutkia perusteellisesti ministeri Wal-linin esteellisyys päätöksentekoon ja ryhtyä mahdollisen jääviyden myötä tarvittaviin toimenpiteisiin.

-Puolustusministeri Wallin on myös antanut lehdis-tölle erilaisia lausuntoja siitä, vaikuttivatko puoluepo-litiikka ja kielipolitiikka ruotsinkielisen varuskunnan Dragsvikin säilyttämiseen. Myös kyseinen asia on tut-kittava perusteellisesti.

- Hyvän hallintotavan varmistamiseksi ja hallinnon läpinäkyvyyden sekä korruptioepäilyjen poistamiseksi tulen ensi tilassa jättämään oikeuskanslerille tutkinta-pyynnön puolustusministeri Wallinin esteellisyydestä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tehdyistä lak-kautuspäätöksistä.

Tutkintapyyntö ministeriWallinin jääviydestä

Muun muassa vihreiltä ko-vasti kiitosta saanut puo-lustusvoimauudistus, toisin sanoen Suomen Puolustus-voimien vähittäinen alasajo, on alkanut. Puolustusvoi-mat jätti puolustusvoimauu-distuksen ratkaisumallinsa valtiojohdon käsittelyyn. Tasavallan presidentti ja val-tioneuvoston ulko- ja turval-lisuuspoliittinen ministeri-valiokunta (UTVA) käsitteli asiaa kokouksessaan keski-viikkona 8.2.2012.

Ratkaisumalli on karua luettavaa. Puolustusvoima-uudistuksen myötä sodan ajan vahvuus pienenee ja henkilöstön määrää supis-tetaan. Henkilöstön vähen-nystarve vuoteen 2015 men-nessä on noin 2 200 henki-löä. Organisaatiorakenne muutetaan kolmiportaisek-si. Sotilasläänit johtoportai-na lakkautetaan.

Joukko-osastoja lakkau-tetaan viisi: Pohjois-Karja-lan Prikaati, Ilmavoimien Teknillinen koulu, Pionee-rirykmentti, Hämeen Ryk-mentti ja Lentosotakoulu. Nykymuotoiset meripuo-lustusalueet lakkautetaan ja merivalvonta keskitetään merivoimien operaatiokes-kukseen. Kotkan Rannikko-pataljoona lakkautetaan ja rannikkojoukkojen koulutus keskitetään Upinniemeen ja Dragsvikiin. Nykymuotoiset

lennostot lakkautetaan ja valvonta keskitetään ilma-operaatiokeskukseen.

Eikä siinäkään vielä kaikki

Mutta kuten Ostos-TV:ssä sanotaan, niin ei siinäkään vielä kaikki. Uudistuksessa perustetaan laajempia jouk-ko-osastoja yhdistämällä toiminnallisesti Lapin Ilma-torjuntarykmentti Jääkä-riprikaatiin, Reserviupsee-rikoulu Maasotakouluun, Viestirykmentti Panssarip-rikaatiin ja Tykistöprikaati Porin Prikaatiin.

Kaikissa puolustushaa-roissa uudistetaan ja keven-netään joukko-osastojen rakennetta keskittämällä hallintoa ja tukeutumalla keskitetymmin tuotettuihin logistiikan järjestelyihin se-kä tukipalveluihin. Vähem-män tärkeistä kiinteistöistä ja alueista luovutaan.

Käytännössä tässä uu-distuksessa tuhotaan loput-kin Suomen uskottavasta puolustuksesta ja samalla valmistetaan Suomi Nato-yhteensopivaksi. Muuta-man vuoden kuluttua uu-distuksesta on kansalaisille helpompi perustella Natoon liittyminen välttämättö-myyden pakosta, kun omaa puolustusta ei käytännössä enää ole.

Puolustusvoimat ajetaan alas

Keskiviikko 8. helmikuuta oli huonojen uutisten päivä

Lentosotakoulu

Pioneerirykmentti

IlmavoimienTekninen

Koulu

HämeenRykmentti

KotkanRannikkopataljoona

Pohjois-KarjalanPrikaati

Musta keskiviikkopimensi SuomenKeskiviikko 8.2.2012 oli Suomelle toivottomuuden päi-vä – huonojen uutisten päivä.

Tuona päivänä luovutettiin kuntaministeri Henna Virkkuselle maaseudun autioittamiseen tähtäävä selvitys kuntauudistuksesta, jossa kuntien määrä Suomessa las-kisi 320:stä noin 70:een; valtiojohto sai käsiteltäväkseen puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin, joka käy-tännössä romuttaa Suomen uskottavan puolustuksen; saimme tietää Nokian irtisanovan Salosta tuhat uutta työntekijää kesäkuuhun mennessä; ja arvoliberaalit kan-sanedustajat jättivät eduskunnassa lakialoitteen tasa-ar-voisen avioliittolain säätämiseksi.

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmä on päättänyt yksimielisesti, että kansan-edustajat Hanna Mäntylä ja Jussi Niinistö eroavat puo-lustusvoimien uudistustyön valmistelua seuraavasta parlamentaarisesta turval-lisuus- ja puolustuspoliitti-sesta kontaktiryhmästä.

Eduskuntaryhmä on tyytymätön tapaan, jolla kontaktiryhmän jäseniä on informoitu uudistustyön etenemisestä.

Parlamentaarinen kontaktiryhmäTasavallan presidentti Tar-ja Halonen ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliitti-nen ministerivaliokunta eli UTVA päättivät viime loka-kuussa perustaa parlamen-taarisen kontaktiryhmän, jonka tehtäväksi annettiin puolustusvoimien rakenne-uudistustyön seuraaminen. Sen tarkoituksena on antaa eduskuntapuolueille ajanta-saista tietoa uudistuksesta

sekä edistää asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista keskus-telua asiasta.

Ryhmään nimettiin 12 jäsentä ja sen puheenjoh-tajaksi tuli kokoomuksen Ilkka Kanerva. Perussuo-malaiset valitsi ryhmään Jussi Niinistön ja Hanna Mäntylän.

Niinistö ja Mäntylä erosivat kontaktiryhmästä, koska he ovat tyytymättö-miä siihen, miten ryhmää in-formoitiin. Ryhmän jäsenet

pidettiin täysin pimennossa varuskuntien lakkauttami-sesta päätettäessä.

Nyt on mielenkiintoista nähdä, mitä keskustan edus-tajat Mari Kiviniemi ja Sep-po Kääriäinen tekevät. Jat-kavatko he kontaktiryhmäs-sä ja osoittavat siten hiljai-sen hyväksynnän hallituksen toimille vai antavatko hekin selkeän viestin siitä, kuinka halveksuvasti hallitus on suhtautunut parlamentaari-seen yhteistyöhön.

Perussuomalaisten edustajat eroavat puolustusvoimien uudistustyön valmistelua seuraavasta kontaktiryhmästä

Suomalainen 7No: 3 • Helmikuu 2012

Perinteiset arvot kokivat tappion keskiviikkona 8.2.2012, kun eduskunnas-sa jätettiin puoluerajat ylit-tävä lakialoite tasa-arvoisen avioliittolain säätämiseksi. Lakialoitteen allekirjoitti 76 kansanedustajaa seitsemäs-tä eri eduskuntaryhmästä, mukana poikkeuksellisesti ministereitä ja puolueiden puheenjohtajia. Yhtäkään perussuomalaista nimeä ei listalta sentään löydy.

Aloitteessa esitetään avioliittolain muuttamista niin, että vastedes naimisiin voisivat mennä myös samaa sukupuolta olevat parit. Sa-malla mahdollisuus solmia uusia rekisteröityjä parisuh-teita päättyisi. Aloitteessa ei esitetä muutoksia uskon-nollisten yhdyskuntien vih-kimisoikeuteen. Kirkoilla

säilyisi siis nykyiseen ta-paan mahdollisuus päättää itse siitä, keitä ne haluavat vihkiä.

Aloitteen sisältö julkis-tettiin 28.9.2011, jolloin siihen alettiin kerätä nimiä eduskunnassa. Aloite lähe-tetään eduskunnassa toden-näköisesti lakivaliokuntaan. Avioliittolakityöryhmän jäsenet haluavat aloitteen eduskunnan täysistunnon käsittelyyn ja äänestykseen. Lakialoitetta eduskunnassa eteenpäin vievään ryhmään kuuluvat kansanedustajat Lasse Männistö, Susanna Huovinen, Silvia Modig, Oras Tynkkynen ja Astrid Thors.

Lista allekirjoittaneista aakkosjärjestyksessä (edus-kuntaryhmittäin suurim-masta pienimpään:

Kokoomus

• Markku Eestilä• Sanni Grahn-Laasonen• Leena Harkimo• Harri Jaskari• Sampsa Kataja• Pia Kauma• Lasse Männistö• Jaana Pelkonen• Sari Sarkomaa• Alexander Stubb• Eero Suutari• Sinuhe Wallinheimo• Sofia Vikman• Henna Virkkunen

Sosiaalidemokraatit

• Jouni Backman • Eeva-Johanna Eloranta • Maarit Feldt-Ranta• Tarja Filatov• Maria Guzenina-Richard-

son

Keskusta

• Antti Kaikkonen

Vasemmistoliitto

• Paavo Arhinmäki• Risto Kalliorinne• Anna Kontula• Martti Korhonen• Merja Kyllönen• Annika Lapintie• Silvia Modig• Jari Myllykoski• Aino-Kaisa Pekonen• Eila Tiainen• Kari Uotila• Erkki Virtanen

Vihreät

• Outi Alanko-Kahiluoto• Tuija Brax• Satu Haapanen• Pekka Haavisto

Perussuomalaiset vastustavat sukupuolineutraalia avioliittolakia• Rakel Hiltunen• Susanna Huovinen• Lauri Ihalainen• Mikael Junger • Ilkka Kantola• Saara Karhu• Anneli Kiljunen• Krista Kiuru• Miapetra Kumpula-Natri• Antti Lindman• Päivi Lipponen• Riitta Myller• Johanna Ojala-Niemelä• Heli Paasio• Sirpa Paatero• Tuula Peltonen• Kristiina Salonen• Katja Taimela• Hanna Tainio• Erkki Tuomioja• Tytti Tuppurainen• Jutta Urpilainen• Pauliina Viitamies• Pia Viitanen• Tuula Väätäinen

• Johanna Karimäki• Ville Niinistö• Anni Sinnemäki• Osmo Soininvaara• Jani Toivola• Oras Tynkkynen

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

• Thomas Blomqvist • Christina Gestrin • Elisabeth Nauclèr• Mikaela Nylander• Astrid Thors • Stefan Wallin• Ulla-Maj Wideroos

Vasenryhmä

• Markus Mustajärvi• Jyrki Yrttiaho

Pieniä kuntia epätasa-ar-voisesti kohteleva ja maa-seudun autioittamiseen tähtäävä kunta- ja palvelu-rakenteen uudistus etenee pahaenteisesti ja vääjää-mättä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys ”kullekin alueelle tarkoi-tuksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta” luovu-tettiin kuntaministeri Hen-na Virkkuselle keskiviikko-na 8.2.2012.

”Tarkoituksenmukai-sena” tässä tapauksessa työryhmä pitää kuntien määrän radikaalia vähen-tämistä. Esityksen mukaan kuntien määrä putoaisi Manner-Suomessa 320:stä noin 70:een. Helmi-maa-liskuussa järjestettävän aluekierroksen sekä kunta-kuulemisten jälkeen hallitus määrittelee kuntauudistuk-sen tarkemmat kriteerit ja etenemisen. Tavoitteena on, että syksyllä 2012 annetta-va rakennelaki korvaa voi-massa olevan puitelain.

Uudet kunnat pohjautui-sivat asiointi- ja työssäkäyn-tialueisiin, ja kuntia voitai-siin tarvittaessa yhdistää vaikka pakolla. Fantastisen yltiöpositiivisen virallisen tiedotteen mukaan vahva peruskunta ”muodostuu

luonnollisista työssäkäynti-alueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut”.

Kuntien rahat eivät riitä

Alun perin kuntauudistus oli määrä runnoa läpi jo vuoden 2015 alkuun men-nessä, mutta työryhmän mukaan laajoissa kuntalii-

toksissa aikaa tarvittaneen sittenkin enemmän. Uudis-tuksen taustalla on työryh-män mukaan huoli siitä, että kaikkien kuntien rahat eivät riitä tulevaisuudessa palveluiden järjestämiseen. Syynä on muun muassa ikääntyneiden määrän voi-makas kasvu. Työryhmän mukaan vuonna 2020 vä-hintään kolmannes kunnis-ta on suurissa taloudellisis-sa vaikeuksissa.

Pienten kuntien näkö-vinkkelistä asia saattaa

Maaseudun alasajo jatkuu

Keskiviikko 8. helmikuuta oli huonojen uutisten päivä

Nokia vähentää Salon matkapuhelintehtaalta vai-heittain jopa tuhat työntekijää vuoden loppuun mennessä. YT-neuvottelut päättyvät maaliskuun loppuun mennessä ja irtisanomiset toteutetaan huhti-toukokuussa. Irtisanomisten jälkeen Salon tehtaalle jää noin kuusisataa työntekijää. Kaikkiaan Saloon jää noin 2 600 työntekijää eli puolet vuoden 2008 määrästä.

Nokian Markets-yksikön johtaja Niklas Savan-der kertoi huonot uutiset Salon nokialaisille keski-viikkona 8.2.2012. Nokian suunnitelmissa on siirtää laitteiden kokoonpano Aasiaan, jossa sijaitsee suurin osa komponenttitoimittajista. Salon tehtaan toimen-kuvaksi jää lähinnä älypuhelinten räätälöinti.

Irtisanomiset ovat kova isku paitsi Salon kau-pungille myös työllisyysnäkymille koko Suomessa.

Hallitus hätäistuntoon

Vain muutama tunti irtisanomisilmoitusten jälkeen pääministeri Jyrki Katainen, valtiovarainministe-ri Jutta Urpilainen, työministeri Lauri Ihalainen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies kokoontuivat hal-lituksen hätäistuntoon, jossa käsiteltiin työ- ja elin-keinoministeriössä valmisteltua operatiivista varau-tumissuunnitelmaa. Suunnitelman laatimisessa ovat olleet mukana Salon kaupunki, elinkeinotoimi, pai-kallinen ely-keskus, TE-toimisto, Nokian johtoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustaja.

Nokia-klusterista irtisanotaan kuluvana vuon-na ja ensi vuoden alkupuolella viidestä kuuteen tu-hatta työntekijää. Tämä on todella raju isku koko Suomelle irtisanomisten tapahtuessa hyvin lyhyellä aikavälillä. Vähennykset koskevat Nokiaa, Nokia Siemens Networksia sekä näiden yhtiöiden alihank-kijoita ja yhteistyökumppaneita.

Tuhat uuttatyötöntä Saloon

helposti näyttää toisenlai-selta, ja onpa monen pienen kunnan päättäjän päähän saattanut pälkähtää sekin, että hallitus on ehdoin tah-doin tahtonut ajaa kunnat ahtaalle jakamalla niille vuodesta toiseen yhä enem-män velvoitteita mutta ei re-sursseja niiden hoitamiseen. Tällä tavoin ajateltuna ko-ko kuntauudistus saattaisi näyttää ylhäältäpäin ohja-tulta, laskelmoidulta toi-melta maaseudun autioitta-miseksi.


Neljä Perussuomalaisten kansanedustajaa jätti maa-nantaina 30.1.2012 eri-ävän mielipiteen koskien EVM:ää ja Valtioneuvoston toimintalinjaa.

Perustelut

Perussuomalaisten mielestä talousunionisopimus käy-tännössä kaventaa Suomen budjettivaltaa ja on askel kohti EU-liittovaltiota, vaikka sopimuksen itses-sään ei katsottaisikaan vaa-tivan Suomen perustuslain muuttamista.

Talousunionisopimus liittyy kiinteästi sopimuk-seen EVM:n perustamises-ta. Näin ollen perustusla-kivaliokunnan, suuren va-liokunnan ja eduskunnan pitäisi voida käsitellä näitä kahta sopimusta samanai-kaisesti yhtenä kokonaisuu-tena, vaikka muodollisesti sopimuksista päätettäisiin-kin eri asiakohdissa.

Talousunionisopimuk-sessa on Suomen perus-tuslain kannalta sellaista ainesta, jonka seurauksena eduskunnassa vaadittaisiin käytännössä kahden kol-masosan enemmistö sopi-muksen hyväksymiseksi. On myös epäselvää, vaati-siko sopimus talousunio-

nin perustamisesta Suomen perustuslain muuttamista, jos sopimus päätettäisiin hyväksyä.

Käytännössä EVM-val-tiosopimuksen voimaantu-lo edellyttää sopimuksen hyväksyviltä jäsenmailta myös talousunionisopimuk-sen hyväksymistä. Suomen perustuslain näkökulmasta sopimusten käsittelyyn tulee siksi jättää varauma, jossa huomioidaan kahden so-pimuksen yhteys toisiinsa. Tämän tulee ehdottomasti näkyä myös Suomen kan-nassa.

Määräenemmistöpää-töksenteko EVM:ssä aset-taa sopimukseen mukaan lähtevät maat keskenään eriarvoiseen asemaan, sillä veto-oikeus on vain osalla jäsenmaista. Myös määrä-enemmistöpäätöksenteon edellytykseksi asetetun hä-tätilamenettelyn sisältö on varsin epäselvä. Käytän-nössä siitä todetaan vain se, keiden tahojen pitää poliit-tisesti arvioida euroalueen kestävyyden olevan vaaras-sa, jotta yksimielisyysvaa-timuksesta voidaan tinkiä ja tehdä päätöksiä määrä-enemmistöllä. Kuitenkin jo tähän mennessä harjoitetun politiikan yhteydessä perus-teluna vakausjärjestelyil-

le on käytetty euroalueen olemassaolon turvaamista. Näin ollen voidaankin to-deta, että määräenemmis-töpäätöksenteosta saattaa tulla pääsääntö päätettäessä mekanismin toiminnasta.

Suomen vastuut perus-teilla olevassa EVM:ssä pe-ruspääoman osalta ilman muita riskejä ovat 12,58 miljardia euroa ja jo pe-rustetussa ERVV:ssä 13,97 miljardia euroa. Vastuiden taso on kokoluokaltaan niin suuri, että on täysin oikeutettua kyseenalaistaa tämän kokoluokan vastui-den hyväksyminen, varsin-kin kun kokonaisuus huo-mioon ottaen mekanismein ja sopimuksin Suomen omaa päätösvaltaa ollaan

luovuttamassa maamme rajojen ulkopuolelle, eikä sopimuksiin käytännössä si-sälly mahdollisuutta niiden irtisanomiseen. Riskien to-teutuessa Suomen perustus-lain kansalaisille takaamien oikeuksien toteutuminen vaarantuisi vakavasti.

Jo tähän mennessä voidaan todeta, ettei Eu-roopassa viime aikoina to-teutetuilla ylikansallisilla toimenpiteillä ole kyetty hillitsemään, saati sitten ratkaisemaan taloudellis-poliittisia ongelmia, joiden syntyyn talous- ja rahalii-tolla on ollut ratkaiseva vai-kutus. Kyse on ahneuden ja poliittisen rappion yhdistel-mästä. Kivutonta ratkaisua ei ole enää tarjolla. Kui-

tenkaan nyt esillä olevilla järjestelyillä ei pystytä rat-kaisemaan kriisiä ja kun se on jo tiedossa, on entistäkin selvempää, että järjestelyjen ainoa tavoite on ostaa aikaa - Suomen kannalta erittäin kalliilla hinnalla - ja samal-la syventää ilman laajaa ja avointa kansalaiskeskus-telua talous- ja rahaliittoa kohti liittovaltiota.

Suomen jääminen pois talousunionisopimuksesta ei estä muita maita solmi-masta sopimusta, joten ky-se on nyt täysin siitä, mitä Suomi haluaa omalta osal-taan päättää.

Siltä osin kuin, mitä elellä olevasta näkökul-masta tarkasteltuna on yhä ajankohtaista, viittaamme

SuV:ssa 20.1.2012 jättä-määmme eriävään mielipi-teeseen talousunionisopi-musta koskien.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella esitämme, että suuri va-liokunta ei yhdy valtio-neuvoston toimintalinjaan asiassa E 122/2011 vp ja U 27/2011 vp.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2012

Vesa-Matti Saarakkala /psPietari jääskeläinen /psjuho Eerola /psanne Louhelainen /ps

Eriävä mielipide koskien EVM:ääja valtioneuvoston toimintalinjaa

Toimiessani vaalitoimikun-nan jäsenenä suoritimme ennakkoäänestyksiä erilai-sissa hoitolaitoksissa. Lai-tosäänestyksessä on yksi iso ongelma ja porsaan-reikä. Laitosäänestykseen osallistuvalla henkilöllä on mahdollisuus äänestää en-nakkoon kaksi kertaa! Mi-ten tämä on muka mahdol-lista? Kerronpa esimerkin.

Esimerkkihenkilö ol-koon nimeltään Pekka. Hän on kuntoutuksessa hoitolaitoksessa, jossa ai-noastaan asiakkaiden on mahdollista äänestää en-nakkoon. Tarvitaan vain kuvallinen henkilötodistus. Laitosäänestyspaikasta riippuen äänestysaika on 1,5-3 tuntia. Yleensä en-nakkoäänestys aloitetaan aamupäivän aikana.

Pekka äänestää aamulla kello 8.15. Vaalivirkailija tekee kirjaukset ja äänestys sujui onnistuneesti.

Äänestäjän henkilötie-dot kirjataan äänestäjä-listaan, joka palautetaan keskusvaalilautakunnalle

vasta päivän päätteeksi. Yleensä klo 16 jälkeen. Keskusvaalikunta rekis-teröi ennakkoäänestäneet

vasta seuraavan päivän ai-kana. Vaalitoimikunnalla ei ole siis mitään sähköistä järjestelmää, kuten yleensä

ennakkoäänestyspaikoissa on.

Pekka pääsee hoitolai-toksesta kotiin vielä saman päivän aikana. Hän menee ennakkoäänestämään uu-delleen. Sehän on täysin mahdollista, koska äänes-tysrekisterin mukaan Pek-ka ei ole vielä äänestänyt. Näin Pekka sai kaksi kertaa äänestää ennakkoon, kos-ka järjestelmä antaa siihen mahdollisuuden. Miten tä-män epäkohta poistetaan? Sähköinen järjestelmä mu-kaan laitosäänestyksiin on oikea vastaus. Näin vää-rinkäytösten mahdollisuus poistuu kokonaan.

jani ViinikainenKangasalaPerussuomalaiset

Pietari jääskeläinen Vesa-Matti Saarakkala anne Louhelainen juho Eerola

Laitosäänestyksessä on porsaanreikä


Eriävä mielipide koskien EVM:ääja valtioneuvoston toimintalinjaa

Kauhun keskiviikko

■KirjaLLiNEN KYSYMYS

Vuoden 2012 alussa die-selautojen käyttövoima-vero eli entinen dieselve-ro aleni henkilöautojen kohdalla 18 prosenttia ja kuorma-autojen kohdalla 29–45 prosenttia akselien lukumäärästä ja vetolait-teesta riippuen. Ajoneu-voveron käyttövoimave-roa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-au-toista, jotka käyttävät polttoaineenaan muuta kuin moottoribensiiniä.

Pakettiautoille veron alennusta ei kuitenkaan tullut. Tätä on perusteltu sillä, että pakettiautojen käyttövoimavero on en-nestäänkin huomattavas-ti matalampi kuin muun kuljetusalan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkan-sa, koska pakettiautoilla käyttövoimavero koko-naismassan jokaiselta al-kavalta 100 kilolta/päivä on 0,9 senttiä ja alle 12 tonnin kuorma-autoilla se on 0,6 senttiä.

Suomessa on 5 600 liikenneluvallista paket-tiautoa. Kohonneet polt-

toainekustannukset syövät oleellisesti myös pakettiau-toilijoiden katetta. Ei ole kohtuullista, että liiken-neluvallisia pakettiautoja verrataan henkilöautoihin ja vapaa-ajan huvimatkai-luautoihin, joiden omistajat eivät ansaitse elantoaan aja-malla.

Kuljetusalalla uhkaa kohonneen polttoainevero-tuksen myötä pahimmillaan konkurssiaalto, joka syö Suomesta arvokkaita työ-paikkoja. Hyötyliikenteelle on alan yhdistyksien kanssa pyritty löytämään kompen-soivia järjestelmiä kuten polttoaineveron palautus-järjestelmä kuukausittaisten alv-tilitysten yhteyteen.

Liikenneluvallisiin pa-kettiautoihin kohdistuva alennettu käyttövoimave-ro puolustaisi paikkaansa ehkäisten yhä kasvavaa harmaata taloutta samalla antaen hieman etua mui-hin pakettiautoihin nähden. Liikenneluvallisten paketti-autojen kustannukset ovat yksityiskäytössä olevia suuremmat muun muassa

korkeampien vakuutusmak-sujen johdosta, mitä käyt-tövoimaveron alentaminen olisi omiaan tasoittamaan.

Edellä olevan perusteel-la ja eduskunnan työjärjes-tyksen 27 §:ään viitaten esi-tän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan ky-symyksen:

Onko hallitus aikeissa alentaa myös liikenneluval-listen pakettiautojen käyt-tövoimaveroa kitkeäkseen harmaata taloutta ja ehkäis-täkseen kuljetusalaa uhkaa-vaa konkurssiaaltoa?

Helsingissä 20.1.2012jussi Niinistö

Liikenneluvallisten pakettiautojen käyttövoimavero

■MiELiPidE

Eivät ymmärrä pohjoisen ihmiset, kun Helsingin pöytien ääressä keskus-hallinnon ja hallituksen rouvat ja herrat aikovat jakaa maan kuin siirto-maaherrat Afrikassa ai-koinaan. Millaista kehi-tystä se on saanut aikaan entisissä siirtomaissa? Ehkä herrat ja rouvat ot-tavat viivottimen käteen ja vetelevät kuntarajat suoriksi Suomessakin?

Helsingissä on julki-sen palvelun ministeri-öissä sekä laitoksissa ja päivät pitkät aikaa keksiä suunnitelmia. Niitä me täällä sitten kokeillaan toteuttaa. Jos eivät satu onnistumaan, vaan lisää-vätkin kurjuutta täällä, eihän se siellä haittaa. Tätä kokeilua ei haluta.

Kaupungiksi yhdistet-tynä Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumi-joki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaa-la sekä Ouluun jo vuo-den 2013 alusta liittyvät kunnat on hallinnollisesti

naurettava jättiläisajatus. Suomeen ei tämän uudis-tuksen jälkeen jää kaupun-keja kuin Metropoli-Helsin-ki, joka sekään tuskin asu-kastiheydessä mitattuna on kaupunki, jos Helsinki, Es-poo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo yhdistettäisiin. Asuk-kaiden määrä tai tulot eivät lisäänny. Matkat pitenevät palveluihin ja päätöksen-tekoon. Maksajiksi jäävät heikoimmat kuntapalvelui-ta tarvitsevat kuntalaiset.

Tarvitaan aikalisä

Helsinki tarvitsee esityksen mukaan maksajia ympä-röivistä kunnista. Oulun tase tosiaan heikkenee, kun suuret rakennushank-keet kuten Kallioparkki ja monitoimihallit sijoitetaan kuntataloudessa taseeseen. Muuten Oulun talous on hy-vissä kantimissa, eikä se ole rohmunnut naapureitaan.

Aikalisä kuntauudistuk-seen ja kuntalainuudistuk-sen suunnitteluun. Perustus-lain mukaan Suomi jakaan-

tuu kuntiin, joiden hallin-non tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kätevästi on keksitty muka kansainvälinen ihmisoike-uslainsäädäntö perusteeksi hankkeelle, mutta poliit-tisissa oikeuksissa ajetaan männikköön. Paljonko jää kuntalaisille päätösvaltaa Iissä tai Kauniaisissa uusis-sa valtuustossa?

Haluttiinko kunnallis-vaaleja siirtää, kuten Suomen Kuvalehdessä 7.2.2012 oli arveltu? Eikö hanke kestä-kään poliittista tarkastelua?

Vaili jämsä-uusitalooulu

Kuntauudistuksesta Helsingin herroille ja rouville

Onpa päivä. Voiko yhdelle päivälle tulla näin paljon huonoja uutisia. Nokia irti-sanoo, maan hallitus irtisa-noo ja kunnat kurjistetaan. Huolestuttavinta on halli-tuksen huoleton suhtautu-minen maan puolustuspo-litiikkaan. Kuusi varuskun-taa lakkautetaan.

Kauhavan Lentosota-koulu on lakkautuslistalla. Se merkitsee suoraan 315 työpaikan menetystä poh-janmaalla, kerrannaisvaiku-tusten kanssa työpaikkojen menetys kasvaa 550:neen työpaikkaan. Se on Kauha-valle ja lähikunnille kauhis-tuttava isku. Siinä ei auta hallituksen lupaus etsiä puolustusvoimien työnsä menettäville uutta työtä.

Kauhavan Lentosota-koulun toimintaa ollaan siirtämässä Tikkakoskelle. Nyt Hawkeilla lennetään Kauhavalla puolet siitä määrästä, mitä ilmavoimi-nen kolme lennostoa lentä-vät yhteensä Hornet-kalus-tolla. Kauhavalla toimintaa varten on oma kenttä, joten esimerkiksi lentomelu ei ole ongelma paikkakunnalle. Jos puolustusvoimien len-tokoulutustoiminta keskite-

tään suunnitelman mukaan Tikkakoskelle, kasvavat meluhaitat siellä suunnat-tomasti. Myös lentotuntien järjestäminen tulee varmasti aiheuttamaan päänvaivaa. Ilmatilakin on rajallinen.

Kauhajoen ilmasota-koulu on antanut viime vuonna yli 40 kertaa virka-apua poliisille, pelastuslai-tokselle tai VR:lle. Miten tulevaisuudessa saadaan si-viilipuolelle apua tarpeeksi nopeasti silloin, kun apua tarvitaan?

Puolustusvoimissa sääs-tötoimet koskevat 2200 työpaikkaa. Pääministeri Katainen sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että puolustusvoimien raken-teellinen uudistus (huomat-kaa, ei säästö) merkitsee entistä parempaa puolustus-kykyä ja entistä parempaa koulutusta asevelvollisille. Minä haluaisin tietää sen laskukaavan, missä vähen-nys merkitseekin lisäystä.

Tosiasia on, että esimer-kiksi sodanajan reservin määrä on 350 000. Uudis-tuksen jälkeen se on 230 000. Millä tavalla tämä parantaa Suomen puolus-tuskykyä?

Meistä kukaan ei halua sotaa. Jokainen toivoo, et-tä saisi elää rauhanaikaa. Minä olisin valmis lopet-tamaan kaikki maailman armeijat ja joukko-osastot. Siihen minun voimani eivät valitettavasti riitä. Jos me lakkautamme pelkästään Suomen puolustusvoimat, merkitsee se sitä, että krii-sin sattuessa Suomessa on jonkun muun maan armei-ja. Tämä on asia, joka on otettava huomioon. Me emme saa olla tässä asiassa ylimielisiä emmekä naiiveja.

Maria TolppanenkansanedustajaPerussuomalaiset

Metallin perussuomalaiset asettivat tavoitteekseen saa-da kymmenen ehdokasta tuleviin metallityöväen tu-leviin liittokokousvaaleihin. Juuri päättyneen ehdokas-asettelun mukaan meillä on 7-8 ehdokasta viidessä vaa-lipiirissä. Tulos on rohkai-seva ja antaa pohjaa perus-suomalaisten metallimiesten jatkotyölle neljän vuoden päähän. Nyt päättynyt eh-dokasasettelu osoittaa sen, että SAK:laisessa ammatti-yhdistysliikkeessä tarvitaan todella uudistuksia, jotta demokratia vaje voidaan siellä täyttää.

Metallityöväen liiton tulevaisuudenkin kannal-ta on tärkeätä, että nyt uudistetaan metallin vaa-lijärjestys. Jäsenten kiin-nittäytymisen ja järjestäy-tymisasteen nostamisen sekä aktivoituminen vaatii jatkossa metallissakin si-säisen avoimuuden ja su-vaitsevaisuuden lisäämistä. Metallia ei kovin pitkään hallita suojaamalla kaikil-la mahdollisilla konsteilla

sosialidemokraattien ja va-semmistoliiton valta.

Uudistuksia tarvitaan vaalijärjestyksessä niin, että viidenkin tukijan nimi mah-dollistaisi ehdokkuuden ja, että kaikki vaaliasiakirjat olisivat avoimesti ja vapaas-ti saatavissa Internetin kaut-ta kaikille jäsenilleen. Vain tätä kautta varmistetaan myös niiden poliittisten suuntausten mahdollisuudet osallistua metallin vaaleihin joilla ei ole nyt metallin palkkalistoilla toimitsijoita. Myös asenne muokkausta ja muutosta tarvitaan me-talliliiton johdon, toimitsi-joiden ja ammattiosastojen puheenjohtajien taholta. Metallin arvoissa on selke-ästi kirjoitettu suvaitsevai-suus ja se ettei ketään saa syrjiä uskonnon, sukupuo-len, poliittisen suuntauksen tai syntyperän johdosta.

Toivon, että nyt mei-dän perussuomalaisten esitaistelijat, jotka ovat asettuneet ehdokkaiksi, annetaan tehdä rauhassa vaalityötä kuten kaikkien

muidenkin. Kaikkinainen uhkailu ja kiusanteko ei rakenna liittoa eteenpäin. Eri galluppien mukaan metallin jäsenkunnassa on vahva perussuomalaisten kannatus, joidenkin mitta-usten mukaan yli kolme-kymmentä prosenttia. Nyt ei näissä vaaleissa johtuen vaalijärjestyksestä ole mah-dollista realisoitua vielä tä-mä kannatuslukema paik-kajakoina tulevassa liitto-kokouksessa.

Perussuomalaistenensi askeleet metallissa

Lisätietoja:Matti Putkonen0400-904447


Eduskunnassaavattiin uudetvaltiopäivät tiistaina 7. helmikuuta.

Avajaisjuhlallisuudet al-koivat Helsingin tuomio-kirkossa puolen päivän aikaan pidetyllä ekumeeni-sella valtiopäiväjumalan-palveluksella, jonka piti Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen. Ju-malanpalveluksen jälkeen kansanedustajat ja kutsu-vieraat siirtyivät Eduskun-tataloon. Siellä tasavallan presidentti Tarja Halonen avasi valtiopäivät viimeis-tä kertaa. Puheessaan Ha-lonen muun muassa kriti-soi nykyistä kaksivaiheista presidentinvaalijärjestel-mää, joka johtaa äänes-tysaktiivisuuden laskuun toisella kierroksella.

- Todennäköistä on jo monipuoluejärjestelmäs-tämme johtuen, ettei tu-levaisuudessakaan kovin usein kukaan ehdokkaista saa enemmistöä ensimmäi-sellä kierroksella, Halonen aprikoi.

Halonen ennakoi myös maailmanpolitiikan muu-toksia. Hänen mukaansa olemme siirtymässä Yhdys-valtain hallitsemasta yksi-napaisesta järjestelmästä monien valtakeskusten ai-

kaan, vaikka Yhdysvallat tuleekin säilymään vah-vimpana yksittäisenä maa-na. Suomen ja Euroopan on pidettävä tämä mielessä rakentaessamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaam-me.

Sauli Niinistö astuu uu-tena presidenttinä virkaan-sa maaliskuun alussa.

Verotus kiristyy

Valtiopäivien virallisen avajaispuheen piti edus-kunnan puhemies Eero Heinäluoma. Heinäluoma nosti esille Euroopan vel-kakriisin, jonka aallot heijastuvat myös Suomeen siitäkin huolimatta, et-tä olemme aina hoitaneet asiamme mallikelpoisesti. Heinäluoman mukaan vel-kakriisiä ei voi paeta:

- Toimintalinjaksi käy vain osallistuminen yhteis-työhön ja omien asioiden mahdollisimman hyvä hoi-to. Se edellyttää kaikkien

työkykyisten saamista töi-hin – korkeampaa työlli-syysastetta mihin olemme viime vuosikymmeninä tot-tuneet.

Heinäluoma vetosi myös suomalaisten vahvaan oikeudentuntoon, sillä lähi-tulevaisuudessa joudutaan myös vakavasti puuttumaan veroratkaisujen sisältöihin, jotta taakka jakautuisi oi-keudenmukaisesti suoma-laisten kannettavaksi.

- Niiden, joiden tulot ovat kaksin- tai monin-kertaiset keskituloisiinkin nähden, ei pitäisi juuri nyt kovasti valittaa verotuksen kovuudesta.

Valtiopäivien iltaohjel-mana oli Helsingin kaupun-ginorkesterin valtiopäivien avajaiskonsertti Musiikki-talossa.

Teksti: Mika MännistöKuvat: Harri Lindell

Eduskunnan työvuosi avattiin juhlallisesti:

Euroopan velkakriisi nousi esille

Kansanedustaja reijo Tossavainen Kouvolasta viihtyi hyvin tilaisuudessa.

Kuopion kansanedustaja Pentti oinonen keskusteli poliisiylijohtaja Mikko Paateron kanssa mahdollisesta poliisiasiainneuvottelukunnan tutustumisesta kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan.

Kihniön kansanedustajalle Lea Mäkipäälle valtiopäivien avajaiset olivat vanhoja kujeita täynnä kuten ennenkin. Lean puolisolle, Markku Mäkiselle tapahtuma oli ensimmäinen.


Kuntauudistus ei jää aino-astaan rajojen siirtämiseksi vaan kuntalakia uudiste-taan perusteellisesti.

Lainsäädännöstä pois-tetaan kuntaliitoksia vai-keuttavia tekijöitä sekä su-pistetaan edustuksellisuutta merkittävästi, joka johtaa kansanvallan rapautumi-seen.

Hallituksen linja on selvä. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan kuntauudistus viedään lä-pi kuntien vastustuksesta huolimatta ja tekemättä jät-täminen ei ole vaihtoehto. Hänen mukaan kuntauudis-tus johtaa pakkoliitoksiin ja Elinkeinoelämän Keskus-liitto haluaa, että liitokset toteutetaan ripeästi ja si-vuille vilkuilematta. Vielä eduskuntavaaleissa hyssy-teltiin, että pakkokeinoihin ei ryhdytä. Kansalaisia höy-näytettiin perusteellisesti ja höynäytetään lisää, kun yhä useammat kunnat alistetaan

kaksikielisyyden piiriin.Jouni Backmannin (sd.)

mukaan isompi peruskun-ta lisää itsehallintoa ja de-mokratiaa. Ville Niinistön (vih.) mukaan kuntauudis-tus on demokratiauudistus; valta palautetaan kansalle. Tällaiset lausunnot pa-lauttavat mieleen Irakin informaatioministeri Mu-hammad Saeed Al-Sahhafin legendaarisen propagandan Saddam Husseinin valta-kauden loppuvaiheessa.

Varsinais-Suomesta poistuisi 23 kuntaa

Hallituksen kuntauudistuk-sessa karsitaan rankalla kä-dellä pienkuntien vaikutus-mahdollisuuksia. Varsinais-Suomessa rakennettaisiin yhteensä 14 kunnan metro-poli. Uudessa Suur-Turussa pienempien liitoskuntien olisi mahdotonta vastustaa palveluiden lakkauttamista tai pois siirtämistä, koska

vaikutusvalta jäisi pieneksi. Saloon aiemmin liittyneet kunnat saivat jo esimakua, kun entisissä pienkunnissa lakkautettiin kertarysäyk-sellä alakouluja ja vanhain-koteja.

Kuntaliitoksilla lak-kautettaisiin myös kaikki kaupungit maakunnasta ai-nakin eurooppalaisen stan-dardin mukaan. Varsinais-Suomessa on Uudenmaan jälkeen korkein asukasti-heys, mutta pinta-alaltaan monen valtion kokoisissa uusissa kunnissa asukasti-heys ei enää täyttäisi kau-pungin määritelmää.

Kuntauudistuksen ensi-sijainen tavoite on madaltaa palveluiden kustannuksia. Mitään konkreettisia luku-ja tai menetelmiä ei kuiten-kaan ole esitetty. Näyttää-kin siltä, että kuntakartta on piirretty ensin ja sille on jälkikäteen etsitty peruste-luja. Monisatasivuisesta pe-rustelupläjäyksestä löytyy

virheitä jopa asukasluvuis-sa, joten kauhean luotetta-vana dokumenttina sitä ei voi pitää.

Epämiellyttävä totuus hallituksen kuntauudistuk-sessa on, että säästöjä etsi-tään lähinnä leikkaamalla palveluiden laadusta, mää-rästä ja sijainnista; reuna-alueiden ihmiset kärsivät kaikkein eniten.

Kultarannan laukaukset

Miten vapaaehtoisesti Naantaliin liittyneet Meri-masku, Rymättylä ja Velkua voisivat puolustaa palvelu-jaan päätösvallan siirtyes-sä Turkuun asti? Tälläkin hetkellä Velkua joutuu kes-kittämään äänensä saadak-seen edustajansa Naantalin kaupunginvaltuustoon eikä sekään takaa tasapuolista kohtelua saariston asuk-kaille. Naantalissa kyteekin perussuomalaisjohtoinen

kapina liitossuunnitelmia vastaan. Naantalin perus-suomalaiset vaativat, että Naantalin liittämisestä Tur-kuun on järjestettävä neu-voa-antava kansanäänestys. Kansanäänestysaloitteen tekemiseen vaaditaan tuki viideltä prosentilta äänioi-keutetuista ja tarvittavat al-lekirjoitukset on saatu lähes viikossa kokoon.

Kuntauudistusta aio-taan esitellä kunnan vir-kamiesjohdolle sekä kou-ralliselle luottamusmiehiä. Aikataulua katsomalla voidaan todeta, että kun-nilla on keskimäärin neljä minuuttia aikaa ilmaista kantansa työryhmälle. Pää-töstä kuntaliitoksesta ei voi jättää valtionhallinnon ja virkamiesjohdon käsiin vaan kuntalaisten ääni on saatava kuuluviin.

Raju vastustus jo alku-vaiheessa antaa varmasti painetta myös päättäjille miettiä ratkaisujaan uusik-

si; Naantali ei taistelutta luovuta.

Pöö! Ei ole mitään pelät-tävää, sanoi Paavo Lippo-nen (sd.). Kuinka väärässä hän olikaan. Hallituksen politiikkaa saa pelätä jo enemmän kuin mörköä muumimaailmassa.

Vilhelm JunnilaKirjoittaja on Naantalinperussuomalaistenpuheenjohtaja jakansanedustaja LauriHeikkilän avustaja

Hallitus ryövää palvelut ja kansanvallan

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmän puheenjohta-ja Pirkko Ruohonen-Lerner piti 10.2.2012 eduskunnas-sa valtiopäivien avajaiskes-kustelun yhteydessä seuraa-van ryhmäpuheenvuoron:

Eurokriisi jatkuu jo koh-ta kolmatta vuotta, eikä lop-pua ole näkyvissä. On arvi-oitu, että Suomen kokonais-vastuut eurokriisistä ovat jopa 35 miljardia euroa. Jos kansainvälisissä talousleh-dissä esitetyt väitteet pitävät paikkansa, tulee Kataisen hallitus vielä kevään aikana pyytämään Suomen kansalta lisää rahaa tukipaketteihin, joiden pääasiallinen tarkoi-tus on Saksan ja Ranskan pankkien pelastaminen.

Samalla kriisin varjolla EU-eliitti yrittää hivuttaa eteenpäin väkisin ja pik-kuhiljaa ilman äänestäji-en siunausta pitkän ajan unelmaansa Euroopan liit-tovaltiosta. Talousunioni-sopimuksen ja Euroopan vakausmekanismin määrä-enemmistösäännön hyväk-syminen vie Suomea ryti-nällä kohti velkaunionia, kansallisen budjettivallan menettämistä ja Suomen täysvaltaisuuden myymistä. Perussuomalaiset pitävät maamme talouspoliittisen vallan siirtoa Brysselin by-

rokraateille epäedullisena suomalaisille eivätkä näin ollen voi sitä hyväksyä. Eduskunta voi vielä ha-lutessaan äänestää nämä Suomelle vahingolliset so-pimukset nurin, säästää miljardeja veronmaksajien euroja ja säilyttää nykyi-senkaltaisen budjettivallan Suomella.

Liian suuret leikkaukset vahingollisia

Hallitus on julkisuudes-sa esillä olleiden tietojen mukaan valmistelemassa useiden miljardien eurojen suuruista säästöohjelmaa tälle vuodelle valtiontalo-uden tasapainottamiseksi. Perussuomalaisten mieles-tä hallituksen kannattaisi kuunnella talousasiantun-tijoiden näkemyksiä ennen leikkauksiin ryhtymistä. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on to-dennut, että ”tilastotiedot viimeisen 30 vuoden ajalta osoittavat budjettileikka-uksien leikkaavan lyhyellä aikavälillä tuloja ja pahiten tästä kärsivät palkansaajat. Samalla nousee työttömyys, ja erityisen suuri vaikutus leikkauksilla on pitkäai-kaistyöttömyyteen”. Tut-kijat ovat myös todenneet,

että ”vaikka kehittyneiden talouksien täytyy keskipit-källä aikavälillä tasapai-nottaa budjettejaan, jarrun painaminen liian nopeasti vahingoittaa tulotasoa ja työllisyysnäkymiä”.

Perussuomalaiset toi-vovatkin, että hallitus pal-veluiden rahoittamiseksi mieluummin kiristää suu-rituloisimpien verotusta kuin esittelee pienituloisiin kohdistuvia leikkauslistoja.

Näkemyksemme mukaan on tärkeää, että peruspalve-luista ja heikompiosaisille tarkoitetuista tulonsiirroista ei leikata. Suomen kansan jakautuminen selviytyjiin ja niihin jotka syrjäytyvät tu-lee estää. 1990-luvulla teh-dyistä virheistä on otettava opiksi. Tässä maassa on jo aivan liian monta köyhää lapsiperhettä ja eläkeläis-tä sekä köyhää työtöntä ja työssäkävijää.

Ei kuntien pakkoliitoksille

Hallituksen keskiviikkoi-nen esitys lakkautettavista varuskunnista yhdistetty-nä luonnokseen uudesta kuntakartasta oli lukuisille suomalaisille musta hetki. Voidaan puhua Mustasta keskiviikosta.

Perussuomalaisten mie-lestä kuntaliitoskeskus-telussa on heti kättelyssä unohdettava sana ”pakko”. Pakolla ei ole koskaan saatu aikaiseksi mitään hyvää. Sik-sipä jos kuntia yhdistetään, sen tulee tapahtua tilantees-sa, jossa siitä on aidosti hyö-tyä kaikille osapuolille. Oli sitten kyse uuden kunnan taloudesta, asukkaista tai palveluista. Suuri ei ole sy-nonyymi hyvälle.

Puolustusvoimien ja poliisin toimintakyky turvattava

Puolustusvoimien niin sa-nottu uudistus on kuolinis-ku isänmaamme puolustuk-selle. Hallitus on naiivi, jos se kuvittelee ulkomaiden hoitavan Suomen puolus-tuksen samaan tapaan kuin Ruotsi kuvittelee Suomen hoitavan Ruotsin puolus-tuksen.

Hallitus rapauttaa pait-si ulkoista, myös sisäistä turvallisuuttamme minkä kerkiää. Poliisin määrära-haleikkaukset tekevät tu-hoisaa jälkeä kansalaistem-me turvallisuudentunteelle ja poliisin moraalille. Mi-nisterien on helppo tuudit-tautua väärään turvallisuu-dentunteeseen, kun poliisit kulkevat varjon lailla peräs-sä. Mutta mitä sanotte niille kansalaisille, jotka joutuvat väärien säästöpäätösten ta-kia odottamaan poliisia tai ambulanssia tuntitolkulla peläten, että kohta on liian myöhäistä? Kuka kantaa vastuun istuvan hallituksen tekemien säästöjen aiheutta-mista turhista vahingoista? Ei tämä hallitus ainakaan.

Perussuomalaiset halua-vat Kataisen hallituksen kes-kittyvän tulevina vuosina ta-loutensa kuralle saattaneiden euromaiden talouden pelas-tamisen sijasta kotimaan asi-oihin. Arvoisa pääministeri Katainen ja valtiovarainmi-nisteri Urpilainen, toivomme lämpimästi että otatte kabi-neteissanne tuumaushetken ja todella mietitte talou-dellisten voimavarojemme käyttämisen arvojärjestyksen uudestaan. Nykyinen tie on turmion tie ja jälkien siivoa-minen kallista.

Hallituksen herättävä

Kuva: Lauri Tiikasalo


Perussuomalaisten edustajanaulkoasianministeriön matkalla

Perussuomalaiset jätti-vät eduskunnassa väli-kysymyksen, jossa sain kunnian olla ensimmäi-senä allekirjoittajana. Kysymys koskee puo-lustusvoimauudistusta, joka oli odotettuakin suuremman mittaluokan katastrofi maanpuolus-tukselle.

Välikysymyksessä nostamme esille hallituksen omituisen toimin-nan uudistusta valmisteltaessa sekä uudistuksen seuraukset. Koko kansakuntaa koskettavasta asiasta on syytä keskustella nyt, eikä vasta syk-syllä osana turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa.

Kataisen hallituksen ohjelman mukaan uu-distus piti valmistella parlamentaariselta poh-jalta. Nyt hallitus kuitenkin toimii ohjelmansa vastaisesti jättäen eduskunnan lähes kokonaan uudistusta koskevan päätöksenteon ulkopuolel-le. Välikysymyksessä kysymmekin hallitukselta, miten se aikoo palauttaa poliittisen päätöksen-teon uskottavuuden.

Uudistuksen ratkaisumalli herättää kysy-myksiä. Sen mukaisesti sodan ajan reservi su-pistuisi kolmanneksen. Mallista ei kuitenkaan selviä, mihin sodan ajan joukkoihin vähennykset kohdistetaan tai miten reservi jatkossa muodos-tuu. Koulutetaanko jatkossa koko miesikäluok-ka ja mihin ikään saakka sodan ajan joukot pi-detään sijoitusluetteloissa? Siitä eivät myöskään selviä vaihtoehtoiset ratkaisumallit eikä mistään voi tarkistaa esitettyjen säästötavoitteiden to-denperäisyyttä.

Suomea puolustetaan tulevaisuudessa pie-nemmillä joukoilla. Kertausharjoitukset käy-tännössä lopetetaan, varusmiesten maasto-vuorokausia vähennetään, Hornetit pysyvät hangaareissa ja merivoimien alukset satamissa. Käsittämätön määrä varuskuntia lakkautetaan tai yhdistetään. Sotilassoitto soi yhä harvem-min. Lisäksi Puolustusvoimien henkilöstöstä ja materiaalihankinnoista leikataan tavalla, joka koettelee itsenäisen puolustusratkaisumme us-kottavuutta.

Esitämme välikysymyksessä vakavan huo-lemme siitä, miten tässä yhdistetyssä uudistus- ja säästömyräkässä turvataan uskottava, koko maan puolustus ja säilytetään yleinen asevelvol-lisuus sekä maanpuolustustahto.

Yleisen asevelvollisuuden rapauttaminen on väärää politiikkaa. Puheet ikäluokkien pie-nenemisestä ovat tarkoitushakuisia. Uudistuk-sen jälkeen edes nykyisin koulutettavaa osuutta ikäluokasta ei ole mahdollista kouluttaa, sillä varuskunnissa ei lähitulevaisuudessa ole riittä-västi petipaikkoja.

Säästöt olisi voitu priorisoida toisinkin. Esi-merkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnitte-lukunnan kyselyn mukaan kansalaiset kohdis-taisivat Puolustusvoimien säästöt ensisijaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus toimii kuitenkin päinvastoin.

Puolustusvoimauudistus on suurin sitten jatkosodan päättymisen. Eduskunnasta ei saa tehdä kumileimasinta, kun puolustuskykyämme merkittävästi murennetaan. Hallitus vastaa vä-likysymykseen 29. helmikuuta. Keskustelu päät-tyy äänestykseen hallituksen luottamuksesta.

Jussi NiinistöKirjoittaja on puolustusvaliokunnanpuheenjohtaja

Puolustusvoima-uudistus puhuttaa

Ulkoasiainministeriön pe-rinteinen matka YK:n kes-kipisteeseen New Yorkiin ja Washingtoniin järjestettiin 7.-17.11.2011. Osallistuin matkaan Perussuomalaisten edustajana. Muiden puolu-eiden edustajien lisäksi mat-kassa oli Anisa Doty kirkon ulkomaanavusta.

Tutustuimme New Yor-kissa YK:n toimintaan, jos-sa Suomen osalta oli kovasti agendalla Suomen jäsenyys turvallisuusneuvostossa se-kä Washingtonissa Yhdys-valtojen poliittiseen maail-maan ja sisäiseen turvalli-suuteen.

Bread for the City

Ohjelmaamme oli myös sisällytetty tutustuminen Washingtonissa toimivaan hyväntekeväisyysjärjestöön nimeltään Bread for the Ci-ty. Tämä järjestö on perus-tettu jo vuonna 1974, kun kaupungin kirkkojen ruo-ka- ja vaateapu sekä Zac-chaeus Free Clinic yhdistyi-vät ja alkoivat jakaa apua Washingtonin vähävarai-sille ihmisille. Tarpeet ovat kuitenkin laajentuneet ja

niin myös järjestön toimin-taa on laajennettu ja pyritty saamaan kaikki toiminnot saman katon alle.

Nimestä huolimatta ky-seessä ei ole ainoastaan jär-jestö, joka avustaa kaupun-kilaisten ruuan saantia vaan järjestön alla on monia eri toimintoja. Asiakkaina heillä on yli 55 000 pienillä tuloilla sinnittelevää, joista yli kolme neljäsosaa on alle 6200 dollaria vuodessa (n. 4600€) tienaavia. Järjestö jakaa asiakkaille ruokaa, vaatteita, terveydenhuol-toa, oikeusapua sekä muita yhteiskunnallisia palveluja ilman maksua. Tämän mah-dollistavat useat eri alojen

vapaaehtoiset työntekijät, joita järjestöllä on yli tuhat. Näistä 150 on vakinaisesti vapaaehtoisena tekeviä, 23 terveydenhuollossa toimi-

via (lääkäreitä, sairaanhoi-tajia), lisäksi 22 lakifirmaa antaa järjestölle apua.

Bread for the City oli juuri laajentanut tilojaan suuremmaksi asiakasmää-rien ja tarpeiden pohjalta. Tarvetta näytti olevan, kun katsottiin tilastoja vuodel-ta 2010: terveydenhuollon puolella 2 428 asiakasta ja 9 553 käyntiä. Ruokaa ha-ki 28 886 asiakasta, joista osa kävi useita kertoja. 11 018 asiakasta haki ruoka-tarpeita juhlapyhinä (yli 3000 enemmän kuin oli odotettu). Oikeusapua ha-ki 3 416 asiakasta ja muita yhteiskunnallisia palveluja 12 168 asiakasta. Järjestö

oli juuri ennen vierailuam-me saanut oman lakisiiven ja terveysosaston, johon tavallisten vastaanottojen lisäksi oli saatu hammas- ja silmäpoliklinikka sekä kon-ferenssitilat 50 henkilölle. Konferenssitiloissa on jär-jestetty koulutusta ja opas-tusta eri elämäntilanteisiin. Järjestö kouluttaa myös tietotekniikan käyttöön omassa tietotekniikkaluo-kassaan.

Yksityisetkin rahoittavat hyväntekeväisyyttä

Järjestön toiminta ei pyöri pelkästään vapaaehtois-ten turvin, sillä erinäisiin asioihin tulee saada myös rahoitusta. Vuonna 2010 rahoitusta oli yli 7,7 miljoo-naa dollaria. Avustuksista suurin osa tulee yksityisiltä, paikallishallinnosta, järjes-töiltä ja yrityksiltä. Lisäksi tulee tuotteellisia avustuksia kuten ruokaa ja tarvikkeita esimerkiksi terveydenhuol-toon.

Bread for the Cityn toimitusjohtaja George A. Jones oli ylpeä uusista ter-veydenhoidon tiloista ja syystäkin. Terveyssiivessä oli useampia vastaanotto-huoneita joissa onnistuvat myös laboratoriokokeet. Kaikki on tietotekniikan avulla järjestyksessä. Myös kaksi hammaslääkärin vas-taanottopistettä kiiltelivät uutuuttaan.

Keskustelin Georgen kanssa terveydenhuollosta ylipäänsä ja tietenkin oman ammattini puolesta olin kiinnostunut myös nais-tentautien ja äitiyshuollon järjestämisestä heidän ter-veysklinikallaan. Yllätyk-sekseni sain kuulla, että äitiyshuolto ohjataan aina sairaalaan, koska äitiys-huolto ja synnytykset ovat erityistä ammattitaitoa vaa-tivia ja vain sairaalassa hoi-dettavia asioita. Kiinnostus tuntui kuitenkin heräävän johtajalla, kun keskustelim-me tovin miten asiat täällä Suomessa hoidetaan. Yh-dysvalloissa äitiyshuollossa turvaudutaan enemmän lää-kärin ammattitaitoon kuin kätilön/terveydenhoitajan. Tässä vaiheessa mielessä-ni harmittelin, että koti on kaukana, sillä olisin voinut avustaa tässä asiassa heitä.

Tulevaisuuden suunni-telmissa järjestöllä on vielä saada Green Roof, eli tila, jossa saa tietoa energian säästämisestä ja voi harjoi-tella vihannesten kasvatta-mista. Ehkäpä joku päivä vielä äitiyshuoltokin voi-daan toteuttaa, ainakin pie-ni siemen on laitettu hautu-maan. Tästä vierailusta tuli lämmin tunne: vielä löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita työskentelemään rakkau-desta kanssaihmiseen ilman erillistä korvausta.

Teksti: Pirita Nenonen

Bread for the Cityn julkisivu. uusissa tiloissa on hyvä toimia.

Keskuspuiston laidalla New Yorkissa. Vasemmalta: Marika, Li, Timo, Timo, eturivi vasemmalta: Hanna, Krista, Päivi, anisa doty (kirkon ulkomaanapu) ja Pirita Nenonen (ps.).


Monilla ruotsinkielisillä yliopistoilla ja korkea-kouluilla, esimerkiksi Åbo Akademilla on käytössään suomenkielisille hakijoil-le suunnattu erillinen kie-likoe, joka on ilmeisesti melko vaikea, sillä vain noin puolet suomenkieli-sistä hakijoista onnistuu sen läpäisemään. Käytän-nössä systeemi tarkoittaa, että korkeakouluopiskelu on ruotsinkieliselle väes-tönosalle tehty valtaväestöä helpommaksi. Julkisuudes-sa tätä on perusteltu muun muassa ruotsinkielisten pal-velutason turvaamisella.

PerusSuomalainen-leh-den toimituksen saaman palautteen mukaan tämä perustelu on naurettava, sillä esimerkiksi Kainuussa on palvelua turha odottaa millään kielellä! Käytäntö koetaan yhdenvertaisuus-periaatetta halveksuvana. Positiivinen syrjintä on ki-ristynyt äärimmilleen kun kaikkia muita paitsi ruot-sinkielisiä syrjitään.

Monen mielestä ongel-ma on yliopistolaissa, joka

antaa korkeakouluille mah-dollisuuden päättää omista käytännöistään. Heidän mukaansa yliopistolakia pitäisikin muuttaa siten, että yliopistot velvoitet-

taisiin ottamaan käyttöön opetushallituksen laatimat yhdenvertaisuusperiaatteen mukaiset kielikokeet. Mis-sä määrin voidaan huonon yliopistolain perusteella

eriyttää kansaa? Näin vas-taa toimituksen löytämä hallinto-oikeuden asian-tuntija, professori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yli-opistosta:

Miksi ruotsinkielisissä korkeakouluissa vaadi-taan erillinen kielikoe suomenkielisiltä haki-joilta, mutta ei ruotsin-kielisiltä?- Minun ymmärtääkseni kielikoe vaaditaan niiltä, jotka eivät ole muulla ta-voin osoittaneet riittävää ruotsin kielen taitoa. Tämä on hyväksyttävää, koska virallinen opetuskieli on ruotsi. Kielikokeen käytän-töihin en ole niin hyvin pe-rehtynyt, että osaisin niitä tarkemmin arvioida.

Eikö tällainen käytäntö ole yhdenvertaisuus-periaatteen vastainen?- Yhdenvertaisuusperiaate on tärkeä periaate kaksi-kielisessä maassa. Yliopis-to-opintoihin liittyen yh-denvertaisuusperiaate on noussut oikeus- ja laillisuus-valvontakäytännössä esiin ainakin kahdessa asiayhte-ydessä. Voidaanko opiske-lupaikan hakijat jakaa eri kiintiöihin kielen perusteel-la? Ja voidaanko ruotsin-kielisten kiintiöstä valita

opiskelijat suomenkielisten kiintiötä selvästi pienemmin pistein? Kielikiintiöille pitää olla painava ja hyväksyttä-vä peruste. Valintaperustei-den olennaisiin eroihin on suhtauduttu kriittisesti.

Onko missään muus-sa useampikielisessä maassa (kuten Sveitsis-sä) vastaavanlaisia käy-tänteitä?- En valitettavasti osaa teh-dä tässä suhteessa kansain-välisiä vertailuja ilman asi-an tarkempaa selvittämistä.

Voisiko yliopistolakiin vaikuttaa siten, että yliopistot velvoitettai-siin ottamaan käyttöön opetushallituksen laa-timat yhdenvertaisia käytäntöjä edustavat kielikokeet?- Yliopistojen itsehallinnon mukaista on, että ne voivat itse päättää kielitaidon arvi-ointimenettelystä.

Teksti: Mika Männistö

Kaikkia muita paitsi ruotsinkielisiä syrjitään

Oli kaunis talvinen aamu, kun lähdin elämäni ensim-mäiselle kotiäänestyskier-rokselle. Helsingissä oli pa-ri kertaa tullut lunta, jonka jälkeinen vesisade oli tehnyt osan kaduista liukkaiksi. Mutta tuona aamuna, kun aurinkokin hiukan kur-kisteli, ei liukkaus pahasti vaivannut. Kun kuitenkin selvästi näki missä oli jäätä, missä paljasta asfalttia.

Edellytyksenä liikuntarajoitteisuus

Kotiäänestyksessähän on ideana, että syystä tai toi-

sesta liikuntarajoitteisen äänestäjän luokse mennään äänestyslippujen, tosittei-den ja leimojen kanssa ja tehdään äänen käyttö mah-dolliseksi mahdollisimman monelle. Vaalitoimitsijan li-säksi mukana on aina myös todistaja. - Tätä asiaa olin ehtinyt mielessäni hiukan ihmetellä, etenkin, kun to-distajaksi ei kelvannut kuka tahansa, vaan se määrättiin keskusvaalilautakunnasta. - Nyt jälkeenpäin ymmärrän oikein hyvin, miksi näin me-netellään.

Todistaja, joka minulle annettiin mukaan, oli kol-mekymppinen nuori mies, joka teki tätä työtä kolmat-ta päivää. Varsin nopeasti huomasin olevani kiitolli-nen Jonille. Hän huomasi, hän muisti ja toimi vanhus-ten ja vammaisten ihmis-ten kanssa niin kauniisti ja luontevasti, että tuli hyvä mieli minullekin… miksi kaikki ihmiset eivät kohtele toisiaan noin kauniisti?

Puolille päivin etenim-me hiukan etuajassa ja ruokatauolla hehkutettiin, että mehän päästään ajois-sa kotiin tänään. Toisin

kuitenkin kävi. Iltapäivällä hienoinen lumisade täytti ilman. Sileät, eilen jääty-neet asfalttipinnat saivat kevyen lumipeitteen. Kun tähän yhdistyi vielä se, et-tä mukana oli todella isoja talokomplekseja, joissa jo-tain P tai K taloa tai vas-taavaa porrasta sai etsiä pitkin rahapulan nimissä hoitamatta jätettyjä piha-teitä, joille ei autolla ollut mitään asiaa, tilanne mut-kistui ja hidastui niin, että jo kahden aikaan iltapäi-vällä olimme vartin myö-hässä aikataulusta.

Lumi lisäsi hankaluuksia

Kun lunta tuli lisää, aina vaan varovaisemmin joutui kävelemään ja olikin vain ajan kysymys, milloin pep-pu painaisi enemmän kuin muu kroppa ja edessä olisi liukastuminen. Tahti hiipui hiipumistaan. Tunsin itseni satavuotiaaksi mummeliksi, joka viimeisillä voimillaan raahautuu vielä kurjemmas-sa asemassa olevien, sairai-den, vammaisten ja vanho-jen ihmisten koteihin. Yli

kahdeksaan tuntiin venynyt yhtämittainen kiertäminen-kin alkoi verottaa voimia.

Kotiäänestäjillä oli kai-ken lisäksi tarve jutella. Teki pahaa, kun joutui sa-nomaan, ettei meillä ole ai-kaa, vaikka miten olisimme halunneet muutaman sanan vaihtaa.

Mieleeni jäi vanha mies, jonka koti oli täyn-nä tupakansavua ja ym-pyrät aika pienet. Olimme myöhässä sovitusta ajasta, mutta hän naureskeli, että mitä sen on väliä, täällä-hän minä olen. Kun saatiin äänestys hoidettua, hän ky-säisi, haluaisimmeko kupin kahvia. Emme halunneet, kun aikataulu muutenkin jo mätti. ”Ei se vie kuin viisi minuuttia” sanoi mies ja oli silmin nähden petty-nyt. Totesi kuitenkin, että hyvä kun tulitte, sain an-taa ääneni Soinille. ”Mi-nä olen äänestänyt samaa puoluetta SMP:n ajoista asti. Ne on ainoita, jotka ymmärtävät jotain taval-lisen ihmisen elämästä ja osaavat antaa arvon myös veteraaneille”. - Lämmitti perussuomalaisen vaalitoi-

mitsijan sydäntä, vaikka en voinut sitä hänelle sen kummemmin sanoa. Vaali-toimitsijanhan pitää esiin-tyä neutraalisti.

Kauniissa ja siistissä rivitalokodissa meidät vas-taanotti herttainen paris-kunta. Läsnä oli myös her-ra Alzheimer… Rouva otti minua kädestä kiinni mo-neen kertaan, katsoi silmiin ja sanoi hymyillen: ”Kiitos, että tulit käymään!” Varsi-naisesta äänestyksestä hän ei oikein tuntunut tietävän mitään, mutta jotain hän äänestyslippuun piirsi.

Jäin miettimään, missä kulkee yhteiskunnallisten oikeuksien ja velvollisuuk-sien rajat, kun halu äänes-tää on kova, mutta ajatus ei enää toimi nk. normita-solla. - Onkohan kukaan koskaan tutkinut, minkä verran äänestäjissä on täl-laisia rajatapauksia, joiden ääni voi mennä oikeasti täy-sin satunnaisesti kenelle ta-hansa. Kun väki vanhenee, tämäkin asia alkaa jossain vaiheessa näkyä. Mikä sen vaikutus on vaalituloksiin? Ei se varmasti ole suuri, mutta hiukan kuitenkin

hirvittää tulevaisuus… isot ikäluokat ja heidän arvo-maailmansa äänestämises-sä vastaan muistisairaudet yms. Vaikeahan äänioike-utta on poiskin ottaa, eten-kin, jos ihminen itse ei sitä halua. Toisaalta on paljon muitakin ryhmiä, joiden olemassaolo vaikuttaa vaa-lituloksiin: nukkuvat ihmi-set, joita koko asia ei het-kauta suuntaan tai toiseen, protestoijat, jotka etsivät yhteiskunnan ääriaineksia ehdokkaista ja äänestävät sitten heitä. Sitten on niitä, jotka äänestävät mielestään vetävimmän näköistä nais-ta tai komeinta miestä... va-lintakriteerinä joku täysin sivuasia.

Kierroksemme päättyi kaksi tuntia myöhässä, kol-men ilmaveivin ja pitkin pi-hoja konttaamisen jälkeen. Vaurioiden paranteluun meni kolme päivää. On-neksi ei luita murtunut tai katkennut, eikä niskakaan niksahtanut… Sen päätin, että tämä puuha on nuo-rempien hommaa, muuten on tuloksena seuraavissa vaaleissa yksi kotiäänestys-paikka lisää…

Kokemuksia kotiäänestyksestä

Kristina LjungqvistHelsinki

Kuvituskuva: Matton images


Alkavan kevään aikana jär-jestetään edustajistovaalit kymmenessä alueosuuskau-passa. Edustajistot ovat kes-keinen osa osuustoiminnal-lisuutta: niissä osuuskaup-pojen jäsenet eli asiakaso-mistajat voivat vaikuttaa osuuskauppansa suuntaan.

Vanhat osuuskuntakoko-ukset ovat jo historiaa yhtä vaille kaikissa alueosuuskau-poissa, nykyään osuuskau-pan hallinnossa asiakaso-mistajien ääntä käyttää vaa-leilla valittava edustajisto. S-ryhmän alueosuuskaupat ovat nykyisin niin suuria, et-tä kaikkien jäsenten kokoon-tuminen yhteen tilaan olisi jo mahdotonta.

Edustajiston keskeisim-piä tehtäviä on valita osuus-kaupalle hallintoneuvosto, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat puolestaan osuuskau-pan liiketoiminnan valvon-ta, osuuskaupan toiminnan huomattavasta supistami-sesta tai laajentamisesta päättäminen ja strategian vahvistaminen sekä halli-tuksen ja toimitusjohtajan valinta.

Edustajiston muita sääntömääräisiä tehtäviä ovat osuuskaupan tilin-päätöksen vahvistaminen, ylijäämän käytöstä päättä-minen ja hallituksen vas-tuuvapauden myöntäminen. Osuuskunnan edustajisto käsittelee myös mahdolliset

sääntömuutokset sekä fuu-siohankkeet.

Edustajistolla on kahdenlainen rooli

Jos osuuskauppaa vertaa osakeyhtiöön, niin kahdesti vuodessa kokoontuva edus-tajisto vastaa muodollises-ti lähinnä yhtiökokousta. Mutta selviä erojakin on: sääntömääräisen roolinsa lisäksi edustajistolla on mer-kittävä epävirallinen rooli, kun se toimii siltana osuus-kaupan toimivan johdon ja asiakasomistajien välillä.

Käytännöt tämän epävi-rallisen roolin toteuttamisek-si vaihtelevat osuuskaupoit-tain. Tyypillisiä ovat erilaiset edustajiston, hallintoneuvos-ton ja toimivan johdon yhtei-set seminaarit, joissa puidaan niin käytännöllisiä toiveita kuin pitkän ajan visioita.

S-ryhmän osuuskaup-pojen sääntöjen mukaan jokaisella osuuskaupan yli 15-vuotiaalla jäsenellä on oikeus äänestää edustajis-tovaaleissa ja jokaisella yli 18-vuotiaalla oikeus asettua ehdolle.

Edustajistovaalien eh-dokasasettelusta vastaavat asiakasomistajat itse muo-dostamalla ehdokaslistoja. Edustajistovaaleihin osallis-tuminen on yhtälailla mah-dollista niin poliittisille kuin ei-poliittisille henkilöille.

Osuuskauppojen johto ei voi vaikuttaa siihen, ket-kä osuuskaupan jäsenistä asettuvat edustajistovaaleis-sa ehdolle tai tulevat vali-tuksi. Johdon edustajilla on vaaleissa tasan yhtä monta ääntä kuin tavallisellakin asiakasomistajalla: yksi.

Usein puolueiden kerää-mät ehdokaslistat menesty-vät hyvin osuuskauppojen vaaleissa. Se johtuu yksin-kertaisesti siitä, että puo-lueiden keräämien ehdo-

kaslistojen ehdokkailla on vaaleissa kannatusta. Puo-lueilla on puolueuskollisia äänestäjiä, kokemusta kam-panjoinnista sekä verkostot saada listoillensa tunnettu-ja, äänestäjiä puhuttelevia ehdokkaita.

Myös suorempaa vaikuttamista kehitetään

S-ryhmä haluaa tarjota asia-kasomistajilleen myös suo-

rempia vaikuttamiskanavia. Kaupparyhmän uusissa lin-jauksissa on osuustoimin-nallisuus nostettu taas tiu-kemmin strategian ytimeen, ja se konkretisoituu erityi-sesti erilaisten vuorovaiku-tustapojen kehittämisessä.

Yksi keskeisimpiä jo olemassa olevia suoran vaikuttamisen muotoja on päivittäisissä asiakaskoh-taamisissa annettu palaute. Olemme muuttamassa pa-lautejärjestelmäämme niin,

että kaikki saatu palaute ohjautuu yhtenäisen palau-tejärjestelmän piiriin. Asi-akkaalle tämä näkyy entistä nopeampana palautteisiin vastaamisena ja palauttei-den mahdollisimman help-pona hyödyntämisenä.

Toinen kasvava suoran vaikuttamisen muoto on sähköiset asiakaspaneelit. Asiakaspaneeleita on täl-lä hetkellä kolmenlaisia: osuuskauppojen omia pa-neeleita, ketjupaneeleita se-

Syvenevään eurokriisiin on etsitty ratkaisuja jo kaksi vuotta. Suurin osa esitetyistä ratkaisumal-

■SaMPo TaKoo BrYSSELiSSä

Moraalinen ratkaisu eurokriisiin

Sampo Terhoeuroparlamentaarikko

leista ovat olleet petollisen helppoja, kuten vakaus-rahastojen vivuttaminen, tai suorastaan vaarallisia, kuten Euroopan keskus-pankin (EKP) suorat velka-kirjojen ostot uutta rahaa luomalla.

Seteleitä painamalla tai muilla Zimbabwen kes-kuspankin konsteilla ei ny-kyistä kriisiä kuitenkaan ratkaista, päinvastoin. Jos inflaatio pääsee valloilleen, joutuu koko euroalue vain entistä syvempään sekasor-toon.

Mitä vaihtoehtoisia, vastuullisia ja kestäviä rat-

kaisuja sitten voidaan krii-simaille esittää? Suomen lähihistoriasta muistetaan pelastumisemme 90-luvun talouskriisistä, joka tapah-tui devalvoinnin tukemana. Vastaava ratkaisu edellyt-täisi nykyisiltä kriisimailta kuitenkin ainakin väliai-kaista eroa eurosta, mitä me perussuomalaiset olemme ehdottaneetkin.

Hetekavero käyttöön?

Historiastamme löytyy kuitenkin myös toinen, melkein unohtunut ratkai-su, jolla velkakriisiä voi-

taisiin helpottaa toimivalla ja moraalisesti kestävällä tavalla.

Suomen taloushistorian monista koettelemuksista kaikkein syvin oli talvi- ja jatkosodan kustannukset. Sotia seurasivat vielä valta-vat lisärasitukset sotakor-vausten ja siirtokarjalais-ten asuttamisen muodossa. Tästä talouden hätätilasta ja erityisesti karjalaisten omaisuuden korvaamisesta selvitäkseen Suomi turvau-tui omaisuudenluovutusve-roon.

”Hetekaverona” tun-nettu omaisuudenluovu-

tusvero asetettiin ensi kerran vuonna 1940 sen omaisuuden perusteel-la, jonka verovelvollinen omisti vuoden 1939 lo-pussa. Se oli 2,5-20% ve-rotettavasta omaisuudesta, eli progressiivinen ja ylä-päästä melkoisen raskas. Toinen omaisuudenluovu-tusvero säädettiin 1944 ja erissä maksettu vero oli 0,4-3,5%.

Verovelvollisia olivat kaikki yksityiset tahot, joilla oli omaisuutta vähin-tään 40 000 markkaa. Siis yhtä lailla tavalliset kan-salaiset, yritykset, pankit

ja jopa kansanvalistuksen, tieteen tai taiteen edistä-mistä varten perustetut laitokset ja säätiöt. Vero koski niin rahaa, osakkeita ja muita sijoituksia, kuin myös kiinteää omaisuutta, kuten asuntoja; sanalla sa-noen kaikkea rahanarvois-ta omaisuutta.

Joka ainoa liikkeellä ollut osake oli leimattava siitä maksetun veron mer-kiksi, tai sitä ei voinut enää myydä eteenpäin. Kiinteis-töjen omistajat taas saat-toivat ottaa lainaa asun-toaan vastaan, jos käteistä rahaa asunnon arvosta

Keväällä pidetään kymmenet osuuskauppavaalit

osuuskaupassa vain asiakasomistaja päättää


HOK-Elanto• Ehdokaslistat on toimitettava keskusvaalilauta-

kunnalle 2.3.2012 mennessä. • Edustajistovaalit järjestetään toukokuun 2012

alussa.

Turun Osuuskauppa TOK• Edustajistovaalit järjestetään 5.-14.3.2012.• Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt

Osuuskauppa PeeÄssä • Edustajistovaalit järjestetään 2.-13.4.2012.• Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt

Osuuskauppa Maakunta• Edustajistovaalit järjestetään 1.-16.3.2012.• Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt

Pirkanmaan Osuuskauppa • Eedustajistovaalit järjestetään 12.–25.3.201.• Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt

Osuuskauppa KPO • Edustajistovaalit järjestetään 1.-14.3.2012. • Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO• Edustajistovaalit järjestetään 31.3.–13.4.2012.• Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa • Edustajistovaalit järjestetään 12. – 26.3.2012. • Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt

Osuuskauppa Ympäristö• Edustajistovaalit järjestetään 7.–25.5. 2012.• Vaalien ehdokasasettelu on 1.2.–2.3.2012.

Osuuskauppa Suur-Savo • Vaalien ehdokasasettelu on päättynyt• Edustajistovaalit järjestetään 1.-14.3.2012.

Lisätietoja vaaleista: www.s-kanava.fi/kunkin osuuskaupan omat sivut

EdustajistovaalitS-ryhmässä 2012

■SaMPo TaKoo BrYSSELiSSä

perittävän veron maksami-seen ei löytynyt.

Tämä menettely olisi sovellettavissa myös ny-kypäivään. Kriisimaiden tulisi toteuttaa kertaluon-toinen, velkaisuutensa mu-kaan räätälöity omaisuu-denluovutusvero.

Käytännön toteutus ei ole ongelma, kysymys on vain poliittisesta tahdosta. Sitä luulisi kansallisessa hätätilassa olevilta mailta löytyvän, etenkin jos niil-le tehtäisiin selväksi, että vast´edes EU noudattaa omia sääntöjään, joiden mukaan yksikään jäsen-

maa ei vastaa toisen ve-loista.

Omaisuudenluovutus-vero on kriisimaiden paras mahdollisuus jatkaa euro-järjestelmän osana, mikäli eroa yhä pidetään viimei-senä vaihtoehtona. Yksi-tyistä rahaa kyllä edelleen länsimaissa on, vain valtiot ovat rutiköyhiä. Suuntaa antavana indikaattorina voidaan todeta, että esi-merkiksi Italiassa kansalli-suusvarallisuus on 136 500 euroa/asukas, josta rikkain 10% kansalaisista omistaa puolet. Voimakkaasti prog-ressiivisella verolla saatai-

siin siis paljon aikaan, hävittämättä silti kansan enemmistön mahdolli-suutta kuluttamiseen.

Italialaisten kansallis-varallisuus henkeä koh-den on lähes kaksinker-tainen Suomeen verrat-tuna. Ei siis ole pelkkää populismia esittää, että kun kriisimaissa kiistat-ta on eletty yli varojen, niin olisi moraalisesti oikeampaa periä edun-saajilta itseltään edes pieni osa hyvinvoinnista takaisin, kuin laskuttaa suomalaista veronmak-sajaa.

kä S-ryhmän yhteinen asia-kasomistajuuteen keskitty-vä asiakasomistajapaneeli.

SOK:n pyörittämissä asiakaspaneeleissa on tällä hetkellä vajaat 32 000 asia-kasomistajajäsentä. Näistä suosituin on Prisma-asia-kaspaneeli, jossa on 10 208 jäsentä. Asiakaspaneeleista ketjupaneelit keskittyvät ketjujen konseptien ja toi-mipaikkojen kehittämiseen, kun taas asiakasomistaja-paneelin tarkoituksena on vahvistaa asiakasomistajan roolia vaikuttajana.

Kolmas tärkeä suoran asiakasvaikuttamisen muo-to on ostoskäyttäytyminen. Sen vaikutus näkyy esimer-kiksi valikoimissa: valikoi-miin pyritään aina tuomaan tuotteita, joita asiakkaam-me ovat kiinnostuneita os-tamaan. Tämä on nähtävis-sä tällä hetkellä esimerkiksi luomu- ja lähiruuassa, jon-ka tarjontaa pyrimme jatku-vasti kasvattamaan.

Teettämiemme tutkimus-ten perusteella arjen vaikut-taminen, esimerkiksi oman päivittäistavaramyymälän valikoimiin, saatavuuteen, siisteyteen, palveluun ja au-kioloaikoihin vaikuttaminen onkin asia, joka asiakaso-mistajia eniten kiinnostaa.

Kai ovaskainenviestintäpäällikköSoK

Keväällä pidetään kymmenet osuuskauppavaalit

osuuskaupassa vain asiakasomistaja päättää ■KirjaLLiNEN KYSYMYS

Uusimman ampuma-aseita koskevan asetuk-sen mukaan ampuma-ase voidaan tulkita deakti-voiduksi, kun se ei ole muunnettavissa ampu-makelpoiseksi ilman eri-tyistietoja ja -taitoja. Ase luokitellaan romutetuksi, kun sen muuntaminen toimintakelpoiseksi on pysyvästi estetty.

Käytännössä Arpa-jais- ja asehallintoyk-sikön (AAHY) vuonna 2009 asesepille antama ohjeistus aseen deakti-voinnista on ristiriidassa edellä mainitun asetuksen kanssa.

AAHY:n ohjeistuk-sessa ase on deaktivoita-va poraamalla piippuun viiden senttimetrin vä-lein piipun sisähalkai-sijan kokoisia reikiä tai halkaisemalla piippu pi-tuussuunnassa vähintään yhden millimetrin levyi-sellä terällä, joka ulottuu patruunapesästä yhden senttimetrin päähän aseen piipun suusta. Lisäksi patruunapesä on jyrsittä-vä auki ja aseen lukko on porattava auki sekä lukon liikkuvat osat hitsattava yhdeksi kappaleeksi.

Tämä edellä kuvattu deaktivointi pitäisi voi-massa olevan ampuma-aseasetuksen mukaan luokitella ampuma-aseen romutukseksi. Asetuksen mukaan romutuksen piir-teet täyttyvät, kun ase on pysyvästi tehty käyttökel-vottomaksi, ja nämä kri-teerit täyttyvät kyseisissä toimenpiteissä enemmän kuin hyvin.

Ohjeistusta on pe-rusteltu mm. sillä, että deaktivoituja aseita os-tettiin ulkomaille, jossa

ne muunnettiin toimivik-si. Tästä ongelmasta saa-tettaisiin päästä sillä, et-tä deaktivoitujen aseiden maastavientiä rajoitettai-siin, ei sillä, että aseet tulee käytännössä tuhota, kuten AAHY:n ohjeistus edellyt-tää. Suomessa aseseppien työ on hyvin kontrolloitua, joten täällä vastaavaa on-gelmaa ei ole.

Suomessa on satoja ase-kokoelmia, joista iso osa on sellaisen sukupolven omis-tuksessa, jossa omistus siir-tyy testamentin tai sukupol-venvaihdoksen myötä. Ko-koelmien rahallista arvoa on vaikea arvioida, mutta se voi suurimmillaan olla kymmeniätuhansia euroja. Puhutaan siis yksityisille ihmisille suurista summista.

Edellä mainitun AAHY:n ohjeistuksen seurauksena omistajille tulee muun mu-assa seuraavia ongelmia:

Ensimmäisenä ongelma-na tulee eteen aseiden omis-tussuhteen muuttuessa se, että uusi omistaja joutuu jo yhdenkin aseen kanssa ää-rimmäisen tiukan ampuma-aselain eteen. Lupien siirto on äärimmäisen hankalaa ja maksaa lähes 80 euroa am-puma-aseelta. Aseen perintä on tehty erittäin hankalaksi prosessiksi, ja kansalaiset kokevat soveltuvuustestin jopa kiusalliseksi.

Toinen ongelma on se, että mikäli uusi omistaja ei halua käydä läpi lupahake-musten viidakkoa tai hän syystä tai toisesta ei saa lupaa aseeseen, hän joutuu deaktivoimaan aseen. Ny-kyohjeistuksen mukaan tä-mä tarkoittaa kohtuutonta arvon alennusta aseelle tai kokoelmalle. Käytännös-sä aseen arvo laskee lähes romumetallin tasolle. Ar-

vonlasku voi useasti olla satoja, jopa tuhansia euroja asetta kohti.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen voidaan helposti olettaa, että deakti-vointia koskevat ohjeistuk-set ovat omiaan lisäämään kansalaistottelemattomuut-ta. Kukaan tuskin haluaa romuttaa tuhansien eurojen arvoista asekokoelmaansa, vaikka lainkuuliainen kan-salainen olisikin.

Edellä olevan perusteel-la ja eduskunnan työjärjes-tyksen 27 §:ään viitaten esi-tän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan ky-symyksen:

Mihin toimiin hallitus ai-koo ryhtyä, jotta aseiden pe-rinnönjakotapausten omis-tussuhteiden muutoksissa ampuma-aseluvan saantia helpotetaan, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Arpajais- ja asehallintoyk-sikön antaman ohjeistuksen sekä ampuma-aseasetuksen välinen ristiriita korjataan ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta aseiden keräilyharrastus turvataan ja historiallisten kokoelmien arvo säilyy myös omistuksen siirryttyä eteenpäin?

Helsingissä 20.12.2011Ville Vähämäki

ampuma-aseluvan saannin helpottaminen omistussuhteiden muutoksissa

Uuden Oulun valtuusto-ryhmän puheenjohtaja Vaili Jämsä-Uusitalo ja yhdistymishallituksen jäsen Anne Snellman jat-koivat Ystävänpäivän tra-ditiota Oulussa.

Oulun Perussuomalai-set ovat jakaneet jo viime vuonna Ystävänpäivän suklaasuukkoja ystävyy-den ja yhteistoiminnan

merkeissä Rotuaarilla. Ohikulkijat ovat iloisesti

yllättyneitä ja Oulun Liike-keskus ry tyytyväinen pieni-muotoisesta, mutta lämmin-henkisestä tapahtumasta pakkasen viimoittamassa kaupungissa.

Haastamme myös muut PerusNaiset ja muutkin Pe-russuomalaiset muistamaan ystäviään ensi vuonna.

Vaili ja anne

Ystävänpäivätempaus oulussa 14.2.


Hallituksen kuntauudistuk-sella ei saavuteta merkittä-viä säästöjä muuten kuin leikkaamalla kuntalaisten tärkeimmästä asiasta - pe-ruspalveluiden laadusta ja sijainnista. Uudistuksella vaarannetaan kuntalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen pääsy palveluihin.

Sellaisten elinvoimaisten kuntien kuten esimerkiksi Liedon ja Naantalin ei ole

järkevää liittyä Turkuun valtionhallinnon vaatimuk-sesta ja ilman taloudellisia perusteita.

Uudistuksesta aiheutuu merkittävää haittaa lasten ja nuorten kehitykselle, vanhusten hyvinvoinnille, perheiden arjelle ja vähä-osaisille, kun lähipalveluita vähennetään ja keskitetään suuriin kaupunkikeskuk-siin. Varhaiskasvatus ja pe-

PeRuSSuomaLaISTen VaRSInaIS-Suomen PIIRI Ry

PeRuSSuomaLaISTen eTeLä-PoHjanmaan PIIRI Ry

juVan PeRuSSuomaLaISeT

PoHjoIS-KymenLaaKSon PS

Kuntauudistuksessa unohdetaan ihmisen perustarpeet

Piirihallituksen jäsenet 2012

Kouvolaan perustetaan vaalityöryhmäPohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten eli Kouvolan ja Iitin yhteisen osaston hallituksen kokous pidettiin 12.2.2012.

Kokous päätti perustaa Kouvolaan vaalityöryhmän, valita vaaliasiamiehen ja käynnistää näin vaalityön koh-ti tulevia kuntavaaleja ensi syksynä.

Kokous valitsi vaaliasiamieheksi ja samalla vaali-työryhmän puheenjohtajaksi Anssi Tähtisen. Vaalityö-ryhmään valittiin lisäksi Kari Hänninen, Leena Rämä, Ukko Matti Bamberg ja Petri Luumi. Varajäseneksi va-littiin Pertti Paloranta. Iitti hoitaa vaalityön omin voi-min, mutta yhteistyötä tehdään Kouvolan kanssa aina tarvittaessa.

Kokous asetti myös kunnallisvaalien tavoitteet niin Iitin kuin Kouvolankin osalta. Kouvolassa perussuoma-laiset tavoittelevat suuren ryhmän asemaa valtuustossa ja Iitissä valtuustopaikkoja Iitin valtuustoon. Kokous myös linjasi, että vaikka Iitin toivotaankin pysyvän osa-na Kymenlaaksoa, niin siitä päättäminen kuuluu iitti-läisille.

Ei kuntien pakkoliitoksilleJuvan Perussuomalaiset käsitteli sunnuntaina 12. helmi-kuuta kokouksessaan julkisuuteen tullutta uutta kunta-karttaa ja suunnitelmia suurkunnista.

Juvan Perussuomalaiset katsoo, että suunnitelma ei täytä esim. yhdenvertaisuuslain periaatteita kunnan pal-velurakenteesta. Katsomme, ettei suurkunnilla saavute-ta kansantaloudellista kokonaissäästöä, vaan palvelujen karsiminen ja siirtyminen kauemmas nostaa kuntalais-ten kustannuksia.

Epäilemme valtioneuvoston pitkän tähtäimen tavoit-teena olevan koko kunnallisen itsehallinnon lopettami-sen, kuten kävi lääninhallinnon osalta.

Mikäli nykyisestä kuntahallinnosta tulisi osa valtio-hallintoa, se merkitsisi lähidemokratian loppua.

On lisäksi pelättävissä, että suurkuntien ja kaupun-kien valtuustoissa olisi helpompaa lähteä yhtiöittämään kuntien yhteistä omaisuutta, joka sitten voitaisiin myydä alihintaan ulkomaisille sijoittajille.

Terveydenhoidon sektorilla toimii ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa olevia toimijoita, joiden tar-joamat palveluhinnat eivät ole kansantalouden ja veron-maksajien etujen mukaisia.

Vaaravyöhykkeessä olisivat myös kuntien vesilaitok-set ja niiden hallinnoimat pohjavesivarastot.

Juvan perussuomalaiset vastustaa kuntien pakko-liitoksia, ja katsoo valtionosuusjärjestelmän olevan suurremontin tarpeessa, ja että terveydenhoitomenojen jakaminen uudelleen valtion ja kuntien välillä niiden to-dellinen kantokyky huomioiden.

Juvan perussuomalaiset vastustaa Juvan liittämistä Mikkelin kaupunkiin ja toteaa suunnitellun kuntakar-tan olevan juvalaisten etujen vastaisen.

rusopetus, terveydenhuolto, ehkäisevät nuoriso- ja van-huspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut joutuvat leikkauksien kohteeksi.

Perussuomalaiset ei-vät hyväksy, että ihmisen perustarpeiden sijaan nyt panostetaan ulkomaisten pankkien pelastustoimiin. Kunnallishallintoa tulisi kehittää kuntalaisia kuu-lemalla, ei valtiojohtoisella

sanelupolitiikalla ja pakko-liitoksilla.

Varsinais-Suomen piiri-hallitus valitsi kokoukses-saan piirin 1. varapuheen-johtajaksi kansanedustaja Kike Elomaan Maskusta. 2. varapuheenjohtajaksi valittiin FT, kansanedustaja Lauri Heikkilä Marttilas-ta. 3. varapuheenjohtajaksi valittiin FM Kari Salminen Nousiaisista.

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piiri ry:n pii-rihallitus 2012 (varajäsenet suluissa):

Alajärvi: Mäkinen Sauli (Kalliomaa Turo), Alavus: Kujanpää Kari (Mäke-lä Antti), Ilmajoki: Leiniö Jarkko (Talvitie Kaisu), Iso-kyrö: Karhu Henry (Rajala Marianne), Isojoki: Rantala

Jorma (Halkoaho Sakari), Jalasjärvi: Alkula Martti (Uimonen Aimo), Hautamä-ki Tapani (Saunala Asko), Kauhajoki: Muurinmäki Mika (Yli-Rahnasto Sami), Nummikoski Tarmo (Raja-la Aili), Kauhava: Mattila Risto (Annala Anneli), Pu-ronvarsi Martti (Koivisto Tuula), Kuortane: Perämäki

Rauno (Palomäki Seppo), Kurikka: Hakala Matti (Saa-rakkala Vesa-Matti), Laihia: Salminen Asko (Hannila Jukka-Pekka), Lappajärvi: Timoharju Raine (Keski-vinkka Seppo), Lapua: Rii-himäki Marja-Liisa (Djerf Kirsti), Mustasaari: Koski Rani (Reini Harry), Seinä-joki: Hakala Orvo (Vuolle

Anja), Poutanen Juha (Man-ninen Anneli), Soini: Soidin-mäki Jukka (Mäkelä Taina), Teuva: Tapanainen Erkki (Tuomela Heikki), Vaasa: Leppälä Harri (Kela Vesa), Mäkynen Jukka (Rantala Juha), Vimpeli: Takala Han-nu (Mäkelä Esko), Ähtäri: Lamminkoski Sirkka-Liisa (Hakola Jorma).

EhdotakunnallisvaaliteemojaNyt on jokaisella perussuomalaisella mahdollisuus vai-kuttaa kunnallisvaaleissa.

Perussuomalaiset rp. kerää jäseniltään ehdotuksia puolueen valtakunnallista kunnallisvaaliohjelmaa var-ten. Voit lähettää ehdotuksia koko maata koskeviksi vaaliteemoiksi osoitteessa www.perussuomalaiset.fi/kunnallisvaaliteemat.

Voit lähettää kunnallisvaaliteemoja myös sähköpos-titse: [email protected]

Ehdotuksia kerätään 30.3.2012 saakka.

Minulle tulee aika-ajoin puhelintiedusteluja miten ja missä järjestyksessä vara-valtuutettuja pitäisi kutsua valtuuston kokoukseen var-sinaisen valtuutetun ollessa estynyt. Tämähän konkreti-soituu aina, vaikka olisi vain yksi valtuutettu, koska kun-talain 11 pykälän mukaan varavaltuutettuja on nimet-tävä vähintään kaksi. Käy-tännössähän tämä tarkoit-taa sitä, että ehdokaslistassa ehdokkaita on vaaleissa ollut vähintään kolme. Jos ehdokkaita on esimerkiksi ollut vain yksi, ei varamiestä tietenkään voida nimetä.

Omassa kotikunnassani Alajärvellä asiasta käytiin vilkas keskustelu pari val-tuustokautta sitten. Meillä oli tiukka valtuuston pu-heenjohtaja, joka ilmoitti ykskantaan, että varaval-tuutetut kutsutaan siinä järjestyksessä, kun keskus-vaalilautakunta on heidät asettanut. Lisäksi meillä on sovittu, että kutsumisen hoitaa puhelinkeskus, jonne valtuutetun tulee ilmoittaa esteestään.

Asiaa on käsitelty myös Kuntalehdessä 12/2010, jo-ka juttu on otsikoitu ”Va-ramiesruletista Tampereella valtuusto-ongelma”.

Tampereella varamies-ralli aiheutti sen, että val-tuuston puheenjohtajan mukaan valvontaa on te-hostettu ja poissaolon syy täytyy aina ilmoittaa pu-heenjohtajalle, vaikkei sitä ääneen julkisuuteen kerro-takaan. Tältä osin eri kun-nissa on erilaisia käytäntö-jä. Joissakin suuremmissa kunnissa poissaoloilmoi-tukset täytyy tehdä valtuus-tosihteerille, joka huolehtii viran puolesta ensimmäisen

vapaan varamiehen paikal-lekutsumisen.

Kuntaliiton johtavan lakimiehen mukaan lähtö-kohta on, että valtuutettu ilmoittaa esteestään pu-heenjohtajalle ja mielellään vielä hyvissä ajoin etukä-teen, jotta varamies ehdi-tään kutsua asianmukaisesti paikalle. Hänen mukaansa varavaltuutetut kutsutaan vaalituloksen mukaan. Käy-tännössähän tämä tarkoit-taa keskusvaalilautakunnan vahvistamaa järjestystä.

Kutsumisjärjestyksen noudattamiseen liittyy eräs vakava muotoseikka. Kuntaliiton johtavalle la-

kimiehelle esitettyyn kysy-mykseen ”Entäpä, jos val-tuustoon tepastelee väärä ihminen?” hän vastaa seu-raavasti: ”Kyseessä on muo-tovirhe. Päätökset eivät sen jälkeen synny laillisessa jär-jestyksessä”. Tässä asiassa valtuuston puheenjohtajalla on tärkeä rooli samoin kuin hallituksella, joka aikanaan panee lainvoiman saaneet valtuuston päätökset voi-maan.

Muotoseikat tuntuvat joskus vähäpätöisiltä, mut-ta niillä saattaa olla erittäin suuri merkitys, kun arvi-oidaan, ovatko päätökset syntyneet laillisessa järjes-tyksessä.

Toivon, että perussuo-malaiset valtuutetut ja va-ravaltuutetut kiinnittävät huomionsa myös edellä mainittuihin muotoseikkoi-hin.

Raimo Vistbackaalajärven kaupungin-valtuuston 1. varapuheen-johtaja

Varavaltuutetun kutsumisesta


Perussuomalaiset ovat saaneet oman paikallis-yhdistyksen Kokemäelle. Kokemäen Perussuoma-laisten perustava kokous järjestettiin viime sunnun-taina 12.2.2012 Eka Kebab –ruokaravintolassa klo 17 alkaen. Kokous onnistui yli odotusten, sillä osan-ottajia paikalle saapui 25, mikä on paikallisosaston aloituskokoukselle todella hyvä määrä.

Kokouksessa olivat vie-raina kansanedustajat Ari Jalonen Porista ja Anssi Joutsenlahti Kankaanpääs-tä, joilla oli asiaa muun muassa kuntaliitoksista ja varuskuntien lakkauttami-sista. Varsinkin kuntalii-tosasiat herättivät kovasti keskustelua – uhkakuva pakkoliitoksista tuntuu ko-kemäkeläisistä julmalta.

- Totta kai yhteistyöstä voi ja pitää käydä neuvotte-

luja naapurien kanssa mo-nellakin tapaa, mutta palve-lut eivät saisi karata täältä jonnekin muualle, toteaa Kokemäen Perussuoma-laisten tuore puheenjohtaja Kauko Ketola.

Tavoitteena kunnallisvaalivoitto

Kokouksessa valittiin myös Kokemäen Perussuoma-laisten hallitus. Osaston puheenjohtaja on Kauko Ketola, varapuheenjohtaja Esa Huhtasaari ja sihteeri Mikko Laiho. Hallituksessa istuu myös Carita Grund-ström-Timoska ja varajäse-niksi valittiin Seppo Tuli-niemi, Pasi Rännäli ja Satu Valonen.

- Tehtävämme tulee ole-maan puolueen toiminnan kehittäminen paikallista-solla. Lähiajan tavoite on saada kunnallisvaaleissa

vähintään yksi mutta mie-luummin useampikin pe-russuomalainen Kokemäen kaupunginvaltuustoon, sa-noo Ketola.

Kokemäelle lähdettiin alun perin puuhaamaan omaa osastoa Satakunnan piirin puheenjohtaja Sep-po Torisevan aloitteesta. Hankkeen puuhamieheksi valikoitui hevosalan yrittäjä Kauko Ketola, joka on ollut Perussuomalaisten jäsen pa-ri vuotta ja toiminnassa tii-viimmin mukana viimeisen vuoden verran.

- Työt vähenivät sen verran että tuli enemmän vapaa-aikaa, joten innos-tuin mukaan toimintaan aiempaa enemmän. Joka

kunnassa ja kaupungissa pitää Perussuomalaisilla olla oma osasto, jotta toi-minta saadaan kunnolla käyntiin ja päästään parem-min vaikuttamaan asioihin paikallistasolla. Kokemäel-läkin on paljon asukkaita, toistakymmentä puolueen jäsentä ja lisää tulee koko ajan, joten aihetta omalle paikallisosastolle oli, sanoo Ketola.

Teksti: Mika MännistöKuvat: Kauko Ketola

uusi paikallisyhdistys Kokemäelle

Kansanedustajat antti joutsenlahti ja ari jalonen kertoivat muun muassa kuntarakenne-uudistuksesta ja varuskuntien lakkauttamisista Suomessa.

Kokemäen Perussuomalaisten perustava kokous onnistui yli odotusten. Paikalla oli 25 osallistujaa.

ajoneuvokatsastus myytiin pilahintaan, myydäänkö Finnair?

Elefanttitautia sairasta-vat lentoyhtiöt ovat vai-keuksissa kilpaillessaan ns. halpalentoyhtiöiden kanssa. Finnairin ilmoi-tettiin tuottaneen tappio-ta jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Samat tausta-voimat, jotka ovat aihe-uttaneet vuodesta toiseen korkean kustannuskier-

teen, vaativat, ettei yhtiötä saa myydä. Omistajaohja-uksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) tuli ajatuksineen ulos ja osoitti valmiutensa valtion omis-tuksen myynnistä - aina-kin osittain. Pääministe-rillä oli huoli Eurooppaan pääsystä. Hän asettui tv-haastattelussa tukemaan myyntiajatusta perustellen sillä, ettei veronmaksajien rahoja työnnetä tappiolli-seen toimintaan.

Miksi halpalentoyhti-öt tuottavat mielettömiä voittoja? Miten hallituksen toimiin voidaan luottaa millään hallinnonalalla, jos

Finnairia ei saada kannat-tavaksi?

Hyvä esimerkki poli-tiikkojen bisnestaidoista on pakollisen ajoneuvokatsas-tuksen myynti ulkomaalai-sille. Suomessa ajoneuvot on katsastettava kaksitoista kertaa samassa ajassa, kun EU vaatii kuusi katsastus-kertaa. Näin valtio takaa katsastusasemien omistajil-le tuplabisneksen EU:n vaa-timuksiin nähden. Ajoneu-vot ovat liikennekiellossa, ellei niitä katsasteta. Kat-sastuspaikan omistaja mää-rää toimituksen hinnan.

Autotekniikka ja kul-jetus-lehden mukaan syn-

kimpänä lamavuonna 2009 A-katsastus tilitti englanti-laiselle omistajalleen yli 100 miljoonaa ja K1-katsastajat 80 miljoonaa espanjalaisel-le omistajalleen voittoja. A-katsastus maksoi vielä vii-delle suomalaisjohtajalleen kullekin yli miljoona euroa.

Ostaja maksoi Pyhä-salmen kaivoksen puolen-toista kuukauden louhin-tatuloksella. Nykytiedon mukaan louhimista riittää ainakin kahdeksaksi vuo-deksi. Viidestäkymmenestä kahdesta kaivoksesta viisi-kymmentäyksi on ulkomaa-laisten hallussa. Partekin mukana menivät Valme-

tin metsäkoneet, nykyisin Komatsu, Valtra-traktorit ja Sisu-dieselit, nykyisin Acco ja paljon muuta. Ko-konaiskauppahinta oli 1,6 miljardia ja vuoden 2010 kurssein mitattuna yhtiön arvo olisi noin 2,72 miljar-dia. Partekin yhden osan eli lastinkäsittelykoneyhtiö Cargotec’in hinnaksi laske-taan 1,4 miljardia euroa. Valtion tappio kaupassa oli vähintään 336 miljoonaa euroa.

Ministeri Kari Häkä-mies (kok.) kunnostautui KemiraGrowHow:n myyn-nissä. Lannoitteiden hin-nat kolminkertaistuivat ja

Soklissa riittää louhimista sadaksi vuodeksi. Siilin-järven 67% rautaa sisäl-tävä pasutevuori, 8 milj. tonnia, laivataan Kokko-lan kautta seitsemän vuo-den aikana Kiinaan.

Sinikka Mönkäre (sdp.) myi Partekin ja Suomen Autokatsastuk-sen myynnistä vastasivat 4,3 miljardin UMTS ”rai-tisilmakaupassa” kunnos-tautuneet Paavo Lipposen talouspoliittiseen ministe-rivaliokuntaan kuuluneet - mm. Sauli Niinistö.

Mihin EU:n rahoituk-sessa ylletäänkään, jos hallitus ei kaadu?

Alpo YlitaloKokkola


Pieni Kihniön kunta Pirkan-maalla on epäämättömästi Suomen perussuomalaisin kunta. Presidentinvaaleissa 2012 Timo Soini keräsi pro-sentuaalisesti suurimman äänisaaliin nimenomaan Kihniöstä, jossa Soinia kan-natti 20,6 prosenttia kun-talaisista. Missään muualla Suomessa ääniosuus ei saa-vuttanut kahtakymmentä prosenttia.

Kihniö oli Suomen pe-russuomalaisin kunta myös eduskuntavaaleissa 2011, jolloin puolue sai sieltä kannatusta 52,3 prosenttia. Kihniö oli ainoa kunta Suo-messa, jossa Perussuomalai-sille antoi äänensä yli puolet äänestäneistä.

Kunnallisvaaleissa 2008 Perussuomalaiset saivat Kihniössä 26,9 prosent-tia äänistä, 8,1 prosenttia enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Valtuus-toon valittiin kuusi perus-suomalaista, kaksi enem-män kuin vuonna 2004. Valituiksi tulivat Lea Mäki-pää, Minna Yli-Kujala, Jyri Lehtinen, Hannu Koivistoi-nen, Heikki Ala-Katara ja Erkki Ojala. Perussuoma-laisilla on hyvät asemat Kih-niön päättävissä elimissä Lean Mäkipään toimiessa valtuuston puheenjohtaja-na ja Heikki Ala-Kataran, Hannu Koivistoisen ja Minna Yli-Kujalan istuessa myös kunnanhallituksessa.

Perussuomalaisten arvojen takana

Kunnanvaltuutettu Jyri Leh-tinen kertoo Kihniön olevan pieni, yritysvaltainen kunta, jonka väkimäärä kesälomien

aikana tuplaantuu. Kihniös-sä eri mielipiteitä ja puoluei-ta edustavat ihmiset pystyvät kuntatasollakin keskustele-maan ja tekemään päätöksiä yhdessä. Toisista välittämi-nen, oikeudenmukaisuus ja perinteiset suomalaiset arvot ovat Kihniössä arvossaan.

- Mitään huonoa sanot-tavaa ei oikein tule mieleen-

kään. Työssäkäyviä saisi olla enemmän suhteessa eläkeläisiin, mutta sama ongelma on maanlaajuinen, sanoo Lehtinen.

Kihniön Perussuoma-laisten veturina on toimi-nut Lea Mäkipää, jonka edustamien arvojen takana kihniöläiset hyvin pitkälti seisovat. Keskustavetoisen

valtionhallinnon aikaisem-pina vuosina tekemät huo-not päätökset ovat kään-täneet voimasuhteita Pe-russuomalaisten hyödyksi. Perussuomalaiset kun ei-vät vaihda mielipidettä sen mukaan mikä kulloinkin parhaalta tuntuu – ja se mikä luvataan, myös pide-tään.

Kuntauudistus ei ole tasapuolinen

Jyri Lehtinen kokee uh-kaavan kuntauudistuksen pakkoliitoksineen suurena vääryytenä. Miksi kunnan, joka on hoitanut asiansa hyvin kaikilla mittapuilla, pitäisi väkisin liittyä jo-honkin isompaan kokonai-suuteen?

- Jos näin käy, karkaavat myös palvelut väkisin jon-nekin kauemmas. Se ei ole tasa-arvoista, eikä kukaan ole pystynyt esittämään mitään todisteita siitä, että kuntia yhdistämällä syntyisi mitään säästöjä.

Tulevissa kunnallisvaa-leissa tavoitteena on saada muutama paikka lisää, jot-ta Perussuomalaisista tulisi Kihniön suurin puolue. Täl-lä hetkellähän valtuustossa on perussuomalaisia yksi vähemmän kuin keskusta-laisia.

- Luotamme siihen, että toimimalla samoin kuin tä-hänkin saakka saavutamme tuon tavoitteen.

Teksti: Mika Männistö

Suomen perussuomalaisin kunta

Kunnanvaltuutettu jyri Lehtinen kertoo, että Kihniössä perussuomalaiset arvot kuten oikeudenmukaisuus ja toisista välittäminen ovat arvossaan.

KiHNiÖ

• Perustettu: 1920

• Maakunta: Pirkanmaan maakunta

• Väkiluku: 2 181

• Kokonaispinta-ala: 390,50 km2

Perussuomalaiset voivat tar-jota puolueen lehteen omia kirjoituksiaan. Kirjoitukset voivat olla esimerkiksi mie-lipiteitä tai juttuja jäsenis-tön tapahtumista.

Hyviä kirjoituksia jul-kaistaan mielellään. Tekstin lähettäminen toimitukseen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se automaattisesti julkais-taan. Varsinkin isoista jutuis-ta tulee sopia etukäteen leh-den päätoimittajan kanssa.

Käytännön ohjeita kirjoittamiseen:

Muista tekijänoikeudet. Toisen henkilön tai lehden

Kirjoitusohjeita Perussuomalainen-lehteentekstiä ja kuvia ei saa kos-kaan julkaista ilman lupaa. Lisää juttuusi kirjoittajan ja kuvaajan nimet.

Lähetä kuvat ja tekstit sähköpostitse, sähköpostin liitteenä. Toimituksen aika ei riitä puhtaaksikirjoitukseen paperilta. Lähetä jutustasi vain lopullinen versio.

Älä tee kirjoittaessasi ylimääräisiä rivinvaihtoja. Vaihda riviä vain uuden kappaleen alkaessa. Älä kirjoita tavuviivoja rivin vaihtuessa. Älä kirjoita VERSAALILLA.

Toimitus ei palauta ti-laamatonta materiaalia, jos siitä ei ole erikseen sovittu.

Toimitus voi muokata ja ot-sikoida tekstiä.

Mielipidekirjoitusten suositeltava merkkimää-rä on maksimissaan 1500 merkkiä. Puolen sivun juttuun merkkejä mahtuu maksimissaan 3000.

Käytännön ohjeita, kuvat:

Älä käsittele tai pienennä itse kuvia. Kuvat pitää lä-hettää alkuperäisinä. Lehti käsittelee kuvat painon vaa-timalla profiililla ja kuvan-käsittelyohjelmalla. Täräh-täneestä ja ylivalottuneesta/pimeästä kuvasta emme saa

priimaa, joten selvästi epä-onnistuneita kuvia on turha lähettää.

Muista kuvatessasi van-ha vinkki: astu vielä yksi as-kel lähemmäs kohdetta.

Kuvat tulee lähettää lii-tetiedostoina, niitä ei pidä sijoittaa esim. word-doku-menttiin tekstin oheen. Ku-vatekstit voi kirjoittaa esim. lehtijutun loppuun.

Yhteystiedot:

Harri LindellVastaava päätoimittajaPuh. 0207 920 362, 040 749 [email protected]

■PaLa HiSToriaa

Täten todistan valan velvoituksella, että eduskunnassa hallituksen eduskuntaryhmien puheenjohtajien neu-vottelussa 3.1.1986 sosiaalidemokraattien eduskun-taryhmän puheenjohtaja Pertti Paasio vastusti kaikki lisäyksiä sotiemme veteraaneille. Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kauko Juhantalo taas totesi, että veteraaneille menevä raha on kuin ”tuuleen heitettyä” lisäksi Paasio katsoi SMP:n eduskuntaryh-män korjausvaatimusten johdosta, että tässä on halli-tuskriisin ainekset. Olen antanut kansanedustaja Pentti Kettuselle tämän kirjallisen valaehtoisen todistuksen sen vuoksi, että julkisuudessa on väitetty, että Pentti Kettunen on muka valehdellut näistä tiedoista.

Eduskuntatalolla huhtikuun 28. päivänä 1986Veikko VennamoSMP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Valaehtoinen todistus


Kävin Unkarin matkalla toukokuussa 2011 ja pidin erityisesti maan pääkaupun-kia Budapestia matkailijan toivekohteena. Laaksoa ja korkeita kukkuloita so-pivassa suhteessa, vanhaa arvokasta kulttuuria oli säi-lytetty ja rakennettu uusia taloja hyvällä arkkitehtuu-risella maulla.

Kaupunki oli turvalli-nen ja siisti, kukkarolle-

kin sopivan hintainen näin suomalaisen matkaajan näkökulmasta. Unkarissa asuntojen hinnat ovat mei-dän hintoihimme verrattu-na halpoja. Esimerkkinä meille esiteltiin entistä luk-sushuoneistoa kaupungin keskustassa. Hieman rän-sistyneessä mutta hienossa huoneistossa oli takka ja muutama huone ranskalai-sella parvekkeella. Kauppa-

hinnaksi joku tiesi 20 000-30 000 euroa.

Monet suomalaiset ovat ostaneet pienen maapai-kan maalta läheltä Unkarin pääkaupunkia muutamalla tuhannella eurolla ja viettä-vät eläkepäiviään viljellen ja varjellen maatilaansa. Maahan on muodostunut jopa suomalaisia yhteisö-jä, joissa asukkaat elävät tavallaan uutta nuoruut-

taan korjaten lauta-aitaa ja tehden leikkikenttiä tal-kootöinään. Houkutteleva

mahdollisuus monelle suo-malaiselle päästä todella edullisesti kiinni kesämök-kiasuntoon. Matkustami-nenkin on helppoa, uuden kulttuurin keskelle pääsee parin tunnin lennolla.

Budapest on kuuluisa silloistaan

Unkarin asukasluku hie-man alle 10 miljoonaa ja sen pääkaupunki on Tona-va-joen molemmin puolin kasvanut kaunis Budapest. Kaupungin läpi virtaavan Tonavan rantoja koristavat kauniit sillat, Budapestin kaupungin alueella Tona-van yli kulkee yhdeksän maantietiesiltaa: Megyerin silta, Árpádin silta, Margi-tin silta, Ketjusilta, Elisa-betin silta, Vapaudensilta,

Pet´fin silta, Rákóczin silta ja Ferenc Deákin silta. Tu-ristien on helppo suunnistaa

eriväristen ja oloisten silto-jen mukaan.

Vuonna 2010 Budapes-tissa oli 1721 556 asukas-ta. Budapest on tunnettu myös kylpylöistään ja run-saista puhtaista vesistään, joita sijaitsee kaupungin joka kolkassa. Kaupunki on julkisivultaan kaunis ja matkailijoita puoleensa kutsuva. Unkari oli Euroo-pan unionin puheenjohta-jamaa heinäkuuhun 2011 asti. Arvioni mukaan tällä mandaatilla on ollut vaiku-tusta kaupungin siisteyteen ja turvallisuuteen. Unkarin liittyi EU:hun vuonna 2004.

Toiko demokratia maahan diktatuurin?

Unkarissa käytiin demo-kraattiset vaalit, joiden

tuloksena yksi puolue sai kaksi kolmasosan enemmis-tön parlamentissa ja pys-tyi muuttamaan yksinään maan perustuslakia.

Tämä seurauksena on moitittu vapaan lehdistön toimintaedellytysten heik-kenemistä. Parlamentaa-risen enemmistön turvin maassa on muutettu myös korkeimman oikeuden val-taa ja vaalijärjestelmää on rukattu uusiksi. Maan par-lamentti hyväksyi keskus-pankkia koskevan lain ää-nin 293-4, jonka seurauk-sena maan keskuspankin itsenäisyys on horjuvalla pohjalla. Unkarin talous on kuralla, maa onkin päät-tänyt hakea apua IMF:ltä ja EU:lta. Maassa on oma valuutta, forintti, joka on menettänyt ulkoista arvo-aan suhteessa euroon peräti viidenneksen, jonka seu-rauksena Unkarin on vai-kea enää saada markkinoil-ta lainaa. Tuliko Unkarista demokratian seurauksena Euroopan Union ainoa dik-tatuurinen jäsenvaltio?

Teksti ja kuvat:Harri Lindell

unkarissa siistiä ja rauhaisaa vuonna 2011

Budapestin arkkitehtuuri yllättää joskus.

Unkarin forintti on menettänyt ulkoista arvoaan suhteessa euroon peräti viidenneksen, jonka seurauksena Unkarin on vaikea enää saada markkinoilta lainaa.


Osallistuin Perussuoma-laisten Nuorten edustajana viisipäiväiselle delegaati-omatkalle Israeliin 29.1.-4.2.2012. Matkan järjesti-vät Israelin ulkoministeriö ja kansalaisjärjestö B’nai B’rith. Olin käynyt Israelis-sa kymmenen kertaa, mutta tämä oli ensimmäinen po-liittinen matkani.

Onko Iran uhka naapureilleen?

Israelin ulkoministeriös-sä tapasimme Pohjois-Eu-roopan asioista vastaavan Mordechai Amihain ja Iran-asiantuntija Ariel Shafrans-kyn. He esittivät huolensa siitä, että ns. arabikevät muuttuu pian arabitalveksi, jolloin islamistit nousevat valtaan Tunisiassa, Libyas-sa, Egyptissä ja mahdolli-sesti Syyriassa, jonka al-As-sadin hallinnon he uskovat romahtavan.

Shafransky pitää Iranin ydinaseohjelmaa todellisena uhkana. Hänen mukaansa YK:n turvallisuusneuvoston resoluutio 1929 sai Iranin ymmärtämään, että heillä on ongelma. Ylin uskonnol-linen johtaja Ajatollah Ali Khamenei tekee strategiset päätökset ja on sanonut, että Israel on tuhottava ja juutalaiset hävitettävä. Ira-nia vastaan on suunnatta-va tiukempia pakotteita ja diplomaattista painostusta, mutta samalla pitää kes-kusteluyhteys Teheraniin. Iranin lukuisista ihmisoike-usrikkomuksista täytyy ker-toa laajemmin, jotta kaikki ymmärtävät millaisen hir-muhallinnon kanssa ollaan tekemisissä.

Vierailimme Israelin parlamentissa Knessetissä, jossa tapasimme kansan-edustaja Einat Wilfin lisäksi

Iranin suurimman oppo-sitioliikkeen Iranilaisten opiskelijoiden konfederaa-tion edustajia. Kysyin ryh-män johtajalta Amir Abbas Fakhravarilta, että voisiko Iranin nykyjohto todella käyttää ydinasetta Israelia tai muita naapureitaan vas-taan. Fakhravarin vastaus oli lyhyt ja ytimekäs - kyl-lä. Pidän häntä Iranin hal-linnon asiantuntijana, sillä hän vietti yli viisi vuotta maan vankiloissa vuoden 1999 opiskelijamielenosoi-tusten jälkeen.

Kanonisoitu rajalinja

Tutustuimme Jerusalemin turvallisuustilanteeseen Israelin armeijan entisen tiedottajan Miri Eisenin johdolla. Jerusalemilla on paljon muutakin mietittä-vää kuin Lähi-idän kon-flikti, mutta siihen liittyvät oleellisimmat kysymykset ovat, että mikä olisi kah-den valtion suunnitelman mukainen rajalinja? Olisiko Jerusalem jaettu kaupun-ki vai yhtenäinen, toisen osapuolen hallitsemana? Painotetaanko käytännön tasolla turvallisuutta vai su-juvuutta?

Ennen vuotta 1967 kaikki pyhät paikat olivat Jordanian hallitsemassa Itä-Jerusalemissa, josta tuhot-tiin kaikki synagogat. Nyt yksi merkittävä synagoga on jälleenrakennettu van-haan kaupunkiin. Miksi en-nen vuotta 1967 vallinnut rajalinja on kanonisoitu? Eikö voitaisi löytää toimi-vampi ratkaisu, joka perus-tuisi nykyiseen tilanteeseen?

Jerusalemin pyhät pai-kat voisivat olla kansainvä-lisessä, mutta ei Yhdistynei-den kansakuntien valvon-nassa, sillä YK:n toimin-

taan Israel ei luota. Israel on antanut arabien hallita Kalliomoskeijan aluetta. On vaikea uskoa, ettei juu-talaisten pyhää temppeliä

olisi murskattu, mikäli se olisi ollut paikalla Jordani-an valtakauden aikana.

Raketit lasten yllä

Gazan rajalla, Sderotin kaupungissa, tapasimme pormestari David Buskilan. Vuosina 2001-2010 kau-punkiin ammuttiin yli 8000 rakettia Gazan kaistaleelta, joista suurin osa Quassam 2 -raketteja. Sinä aikana kuoli 11 lasta ja satoja haa-voittui, vaikka kaupungilla onkin käytössään sireenil-lä ilmoittava varoitusjär-jestelmä. Varoitusäänestä on vain 15 sekuntia aikaa mennä turvaan ennen kuin raketti iskee kohteeseensa. Yli 70 prosenttia Sderotin lapsista kärsii mielenterve-ysongelmista.

Kaupungin talojen yh-teyteen on rakennettu yli 5000 turvahuonetta, mikä on maksanut 60 miljoonaa euroa. Ennen raketti-iskuja useat Gazan asukkaat kävi-vät töissä Sderotissa. Rake-tit ovat kuitenkin iskeneet

myös teollisuusalueelle, jos-sa palestiinalaiset kävivät töissä. Samalla iskettiin säh-kölaitokseen, minkä vuoksi Gaza ei saanut pitkään ai-kaan sähköä.

Pormestarin mukaan Euroopan unionin Gazaan antamat avustusrahat kana-voituvat valtaa pitävälle ter-roristijärjestö Hamasille, jo-ka käyttää niitä parempaan aseistukseen. Buskila vaatii, että EU seuraisi tarkemmin rahojen käyttöä. Israelin armeijan vuonna 2010 suo-rittaman operaation jälkeen turvallisuustilanne Sdero-tissa on parantunut, mutta kaupunkiin on silti ammut-tu sen jälkeen yli 3000 ra-kettia. Saman päivän iltana, kun kävimme Sderotissa, kaupunkiin ammuttiin yh-deksän rakettia lisää.

Yksi konfliktin syistä on Hamasin ja muiden ter-roristijärjestöjen kuoleman kulttuuri. Hamas opettaa Gazan lapsille matematiik-kaa kysymyksellä, että “ka-dulla kävelee kaksi juuta-laista. Ammut heistä toisen. Kuinka monta jää jäljelle?” Neuvottelupöytään pääs-tään kun Hamas tunnustaa Israelin olemassaolon ja lo-pettaa terroritoiminnan ja sekä kuoleman kulttuurin.

Konfliktin uhka Lähi-idässä on käsinkosketeltava. Vierailimme Herzliya-turval-lisuuskonferensissa, jossa pu-hui Israelin armeijan esikun-tapäällikkö Benny Gantz, joka totesi, että “Israelin on hyödynnettävä kaikkia ky-kyjään” Iranin ydinaseohjel-maa vastaan. Puheen jälkeen kättelin Gatzia ja vaihdoim-me muutaman sanan. Hän hymyili vaisusti.

Ymmärrän yhä parem-min, miksi.

Simon EloPerussuomalaistenNuorten puheenjohtaja

ajatuksia israelin matkaltaja Lähi-idän konfliktista

Päiväkoti perheen tukenaVanhemmuus on elinikäi-nen rooli – sitä ei pääse pakoon, vaikka välillä tah-toisikin. Nykyään lasten ja nuorten kasvatus kahlaa kuitenkin hälyttävän usein epätoivon suossa. Ongelmat alkavat usein jo hiekkalaati-kolla. ”Ei koira karvoistaan pääse”: se, joka on joskus kiusannut toista, toistaa it-seään helposti jatkossakin. Viattomaltakin vaikutta-valla kiusaamisella voi olla murskaavat vaikutukset ko-ko loppuelämään.

Sanomalehti Karjalai-sessa oli vastikään artikkeli ”Teini kaappasi vallan ko-tona” (2.2.2012). Kun vanhemmat ajautuvat kasvatus-kysymyksissä suoranaiseen epätoivoon, syitä aletaan etsiä omasta lapsuudesta, parisuhteen ongelmista tai työelämän paineista.

Toki vanhempien jaksamattomuuden taustalla ole-va syy on hyvä tiedostaa ja mahdollisuuksien mukaan myös korjata, mutta lapsen tai nuoren hätä ei osaa odottaa. Jälkiviisaus ei auta enää silloin, kun tilanne on riistäytynyt käsistä tai jotakin peruuttamatonta on jo ennättänyt tapahtua. Lapsen tarpeisiin vastaaminen vaatii siis moninaista osaamista sekä kotona että kodin ulkopuolella.

Vaikka päiväkodin seinien sisällä jatkuva ”toinen koti” sijaitsee eri paikassa, sen kasvatustavoitteet täy-dentävät oman kodin ajatusmaailmaa suorana jatku-mona. Kasvatuskumppanuutta yhteistyössä perheen kanssa toteuttavat moniammatilliset työryhmät niin päivähoidossa kuin neuvoloissakin pitäisi siis nähdä tasavertaisina yhteistyötahoina eikä kodin kilpailijoina tai vertailukohteina.

Vanha kansa totesi osuvasti: ”pienet lapset, pienet surut – iso lapset, isot surut”. Rakastavakaan vanhem-pi ei kuitenkaan välttämättä osaa tai uskalla luoda lap-selle rajoja. Vanhempia tulisi siis rohkaista kertomaan siitä, että kotona ei pärjätä. Päivähoidon ”kynnys” on-kin tehty tarkoituksella riittävän matalaksi, jotta van-hemmat uskaltaisivat ottaa vastaan apua syyllistymät-tä ja syyllistämättä. Sekin on hyvää vanhemmuutta.

Vanhempien neuvottomuus, uupuminen ja la-maantuminen voivat johtaa jopa lapsen huostaan ot-tamiseen. Se on suurta asiantuntemusta ja vastuuta edellyttävä tehtävä, joka on vaikea monin tavoin ja monentasoisesti. Sen vuoksi kaikkien kasvatustyötä te-kevien tahojen tulisi ”puhaltaa yhteen hiileen” niin, et-tä tähän ääritilanteeseen joutuminen voitaisiin välttää. Hyvin hoidetuista lapsista ja nuorista kasvaa sellaisia aikuisia, joilla on tietoa, taitoa ja tahtoa siirtää omaa kasvatushistoriaansa myös tulevaisuuden sukupolville.

■MiELiPidE

Marja-Leena GröhnLastentarhanopettaja,kunnanvaltuutettu, puoluevaltuuston jäsenLiperi

PerusSuomalainen 4/2012 ilmestyy

9.3.2012Aineistot ja lehtinippujen pyynnöt viim.

keskiviikkona 29.2.2012.


Viimeksi käytyjen eduskun-taja presidentinvaalien perusteella Kuusamon uu-teen kaupunginvaltuustoon nousisi peräti 4-8 uutta perussuomalaisedustajaa. Siksi kärkeä päätettiin le-ventää jo hyvissä ajoin ennen todellista koitosta. Nyt on kuusamolaisillakin todellinen vaihtoehto ja vastaiskun paikka alasajon ja väkimäärän vähenemisen torjumiseksi.

Kuusamon perussuoma-laisten kärjen leventäminen alkoi jo osaston syysko-kouksessa, jossa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin

rakennusmies, hirsiraken-taja Esko Törmänen. Nyt pidetyssä ylimääräisessä yleisessä kokouksessa pe-russuomalaisten kuntavaa-lien vaalipäälliköksi Kuu-samossa valittiin yrittäjä Joukamo Kortesalmi, joka kunnostautui suurella hen-kilökohtaisella panostuksel-la jo Ison Jytkyn aikaansaa-miseen viime eduskuntavaa-leissa monilla areenoilla.

Tämän lisäksi perussuo-malaisilla on Kuusamossa vahvat äänipohjat – pe-räti 136 ääntä – jo viime kuntavaaleissakin kerän-nyt myyjä, tarjoilija Krista

Poutanen, joka oli paikka-kunnan eniten ääniä saa-neiden joukossa sijaluvulla 12, mutta jäi valitsematta, koska puolueen saama ko-konaisäänimäärä ei aivan riittänyt läpimenoon.

Poutanen keräsi hy-vän äänisaaliin myös viime eduskuntavaaleissa, jois-sa hän sai kaikkiaan 685 ääntä – enemmän kuin ko-koomuksen ja vasemmisto-liiton paikalliset kaupun-ginvaltuustossakin istuvat kansanedustajaehdokkaat, vieläpä tilanteessa, jossa Kuusamon perusääniä oli keräämässä kuusamolais-oululainen tohtori Matti Kyllönen, joka puolestaan sai peräti 2783 äänestäjän kannatuksen.

Kuntavaaleihin panostetaan todella

Kuusamossa ensi syksyn kuntavaaleihin lähdetään panostamaan aivan ennen-näkemättömällä väellä ja voimalla. Vaalipäälliköksi valittu Kortesalmi aikoo keskittyä yhteisen kunnal-lisvaalikampanjan käymi-

seen lähes päätoimisesti. Ehdokkaita tullaan aset-tamaan moninkertaisesti viime kunnallisvaalien vain yhteen ehdokkaaseen näh-den.

Kortesalmi aikoo käyn-nistää rehdin keskinäisen kamppailun erinomaisen yhteisen tuloksen saamisek-si kuntavaaleissa. Tähtäi-messä on saavuttaa perus-suomalaisille vähintäänkin kolmanneksi suurimman puolueen asema Kuusamos-sa sekä edustus kaupungin-hallituksessa.

Vaaleissa päätavoittee-na on murtaa vihdoinkin kepun vuosikausia jatku-nut rappeuttava ylivalta kaupungin hallinnossa ja muussa paikalliselämässä. Viimeisissä kaksissa vaa-leissa kepun kokonaiskan-natus oli enää hädin tuskin yli puolet, mutta siitä huoli-matta puolue on kaapannut itselleen lähes täydellisen yksinvalta-aseman eri pai-kallisnäyttämöillä – aina MHY:tä ja yhteismetsää myöten.

Koko paikkakunnan näivettymiskehityksen pe-

russyy on se, että kepun jä-senkirja on asetettu yleispä-tevyysperusteeksi paikkoja täytettäessä – ammattitai-don, osaamisen ja pätevyy-den sekä ansioiden kustan-nuksella.

Kuusamossa on myös lähdetty ylikansallisten ja ulkopaikkakuntalaisten lii-kemiesten kelkkaan, jolloin oman kaupungin kauppi-assukujen monisukupolvi-nen yrittäjätyö on mitätöi-ty. Tämä näkyy erityisesti ydinkeskustan liike-elämän kuihtumisena.

Perussuomalaisten kan-ta Kuusamon kehittämiseen on se, että kuntalaisten tarvitsemat peruspalvelut on ensiksi pystyttävä tur-vaamaan. Myös kaupun-gin kepu-koplattu ”elin-keinotoiminta” on saatava puhdistetuksi epäterveestä sukulais- ja puoluevelisuo-sinnasta. Yrittäjien kohtelu on saatava tasapuoliseksi.

Nyt on tekemisen meininki

Kuusamon Perussuomalais-ten johtokunnassa toimivat

Esko Törmänen, Krista Poutanen ja Joukamo Kor-tesalmi sekä Juha Pouta-nen. Kokouksessa nimettiin myös puolueen edustajat vaalilautakuntiin, joista keikautetaan nurin ensim-mäinen kepun itsellensä rohmuama ylimääräinen penkkirivi.

Kaiken kaikkiaan Kuu-samossa on nyt päällä sel-lainen tekemisen meininki perussuomalaisten keskuu-dessa, että sillä tulee tulosta aikaiseksi. Sen osoituksena tätäkin lehteä tilattiin Kuu-samoon peräti 5000 kappa-letta järjestöväen talkoilla jaettavaksi! Kokous päätti esittää paikallislehti Koillis-maan Uutisille perussuoma-laisten edustajan mukaan ottamista lehdessä olevalle ”Vallan tekstarit” -palstal-le – ainakin vanhan vallan haastajana! Tämä ihan po-liittisen tasapuolisuuden vuoksi ja perussuomalais-ten kaksissa viime vaaleissa saamaan vaalimenestykseen vedoten.

Kansanedustaja Pentti Kettusen ja Pirkko Matti-lan Kuusamon vierailu al-kuvuodesta käynnisti Kuu-samon Perussuomalaisten kuntavaalikampanjan. Seuraavana on vuorossa perussuomalaisten salla-laisen kansanedustajan ja varapuheenjohtajan Han-na Mäntylän Kuusamon ja Taivalkosken tilaisuuskier-ros 25.2. Siihen tilaisuu-teen saapuu Oulusta myös kuusamolaisjuuret omaa-va tohtori Matti Kyllönen sekä perussuomalaisten järjestösihteeri Juha Liuk-konen.

Mikäli olet sitä mieltä, että muutoksen on tapah-duttava kuusamolaisessa kunnalliselämässä, lähde mukaan lehtitilaajaksi, jäse-neksi, vaalityöntekijäksi tai jopa kunnallisvaaliehdok-kaaksi. Jokaista kynnelle kykenevää tarvitaan ja kai-vataan! Ota yhteyttä:

KuusamonPerussuomalaiset ry.

Esko Törmänen,040-5653269

Krista Poutanen,040-5871546

Joukamo Kortesalmi,0400-216800

Kuusamossa keskitytään kepu-ylivallan kaatoon:

Perussuomalaisten paikallinen kärki leveäksi!

Kuusamon perussuomalaiset kokoontuivat Kurkijärvellä pidettyyn ylimääräiseen yleiseen kokoukseensa ryhmittymään kuntavaalitaisteluasemiin hyökkäysmuodostelmassa. Keskustan ylivalta-asema kaadetaan nyt, kun sen suorat eduskuntayhteydetkin on saatu katkaistuksi.

Kuusamon perussuomalaiset aloittivat kunta-jytkyn valmistelutyöt. Kärkikaartista kuvassa vasemmalta eräopas juha Poutanen, myyjä Krista Poutanen ja rakennusmies Esko Törmänen sekä yrittäjä joukamo Kortesalmi.

Kuva: anna-Maija rautiainen


Yksi Pohjois-Suomen joh-tavista yksityisistä metsän-omistajista ja puuntuot-tajista – kuusamolainen Joukamo Kortesalmi – on tukevasti perussuomalaisten riveissä. Jo kaasupullonko-koisesta lähtien Joukamo on ollut hoitamassa isänsä, silloisen SMP:n kansan-edustajan ja myöhemmin maaherran, sukutilan met-siä. Metsähenki tarttui nuo-reen mieheen niin sitkeästi, että metsänomistamisesta kasvoi: ammatti, elinkeino, harrastus ja intohimo.

Ensimmäinen ostopals-ta jo parikymppisenä, sen jälkeen keskimäärin yksi lisämaapalsta vuodessa. Tasaista kasvua, lukuun ottamatta toissavuotta, jolloin vajaassa vuodessa tilakauppoja tehtiin oikein urakalla. Kaikki nuorem-man Kortesalmen maa-alueet ovat ostettuja. Koti-tilat ovat edelleen isäpapan omistuksessa. Näin ollen Joukamo ei ole mikään tyypillinen metsätapaus – pelkkä perintömetsänomis-taja. Mies on omien polku-jensa kulkija!

Joukamo Kortesalmella on kokemusta ja näkemystä metsäasioista monitahoi-sesti. Hän on tullut vali-tuksi metsänhoitoyhdistys Kuusamon metsävaltuus-toon kaikissa kolmissa järjestetyissä MHY -vaa-leissa. Hän erosi MHY:stä kesken viimeisen kauden

vastalauseena MHY:n alis-tamisesta pelkäksi kepu-estradiksi. Paikallinen MHY toimi puhtaasti silloi-sen kepu-kansanedustajan esiintymisareenana, yksin-oikeudella. MHY -toimin-nan- johtaja jopa esiintyi

samaisen kansanedustajan vaalilehdessä – täysin MHY -tunnuksin.

Kortesalmen mielestä välttämättömien korjaus-ten saamisen tulppana met-säepäkohtiin on maaseudun ylivaltapuolueen keskustan

ammattimetsänomistaja joukamo Kortesalmi:

Kepu-keplottelu pois metsäasioista

Metsämuistio

mustasukkainen reviirin-vartiointi. Kun vihreä väri-suora on miehittänyt sekä metsähallinnon että MTK:n kuin metsäjärjestötkin niin, että jäsenkirja on sivuutta-nut tiedot, taidot ja osaa-misen sekä ansiot, on syök-

sykierre ollut valmis. Tämä on ollut kuin käänteistä karjanjalostustyötä.

Niinpä Kortesalmi otti-kin ohjat omiin käsiinsä ja laati Metsämuistion, jonka hän luovutti peruskansan-edustajille Pentti Kettuselle

ja Pirkko Mattilalle heidän vieraillessaan Kuusamossa alkuvuodesta. Näin saa-daan oikeata kepu-suodat-tamatonta metsätietoa ken-tältä suoraan eduskunnan maa- ja metsätalousvalio-kuntaan.

loppuun käytetyiksi. Myös energiapuun korjuu on täs-tä kärsinyt. Metsäklusterin investointien mielekkyyden vuoksi metsätalouden ra-hoitus on saatava nykyistä varmemmalle pohjalle. Ket-jut kannolta käyttöpaikalle eivät toimi häiriöttä, jos ra-hoitus on jumissa joka vuo-si kuukausien ajan.

Pohjois- ja Itä-Suo-messa, jossa muutoinkin toimitaan metsätalouden äärirajoilla, niin ilmaston ja kasvuedellytysten kuin tehtaiden sijainninkin suh-teen, korostuu toimivan ja kattavan metsätieverkoston merkitys muuta maatam-me voimakkaammin. Siksi

maatilojen tapaan kannus-timia, jäävät ne pääsääntöi-sesti tekemättä.

Kemera-varat riittäviksi

Metsänparannustoimintaa on vuosien ajan tuettu niin sanotuin Kemera-varoin – kestävän metsätalouden rahoituslaki – muutoin me-nestyksekkäästi, ainoastaan varojen jatkuva vuosittai-nen loppuminen kesken kauden on ollut toimintaa jarruttamassa.

Erityisesti nuoren met-sän hoito on ollut välillä hä-tää kärsimässä tukirahojen myöntövaltuuksien tullessa

on huomattavan suuri, jopa yli puolet. Näin ollen met-sätilojen vastaanottajiksi tulee monessa tapauksessa väliinputoajasukupolvi, jon-ka kontolle jäävät pääosin perintöverojen maksamisen lisäksi hoitotöiden rahoitta-minen ja hoitohakkuut, jol-loin heikoimmassa asemassa olevat perilliset jäävät omis-tusaikanaan jopa kokonaan ilman metsätuloja.

Metsätilojen siirtyminen nykyistä nuoremmille omis-tajille lisäisi metsänhoidon ja hakkuiden tasoa sekä synnyttäisi myös metsiin perustuvaa uutta yritystoi-mintaa. Kun nykytilantees-sa metsätilojen SPV:lle ei ole

katsottuna epätoivottava ratkaisu.

Yritystoimintaa ajatellen metsätilayritysten sukupol-venvaihdosten tulisi tapah-tua jatkajan ollessa 30-40 vuoden iässä, jotta myön-teiset tuotannolliset vaiku-tukset voitaisiin hyödyntää. Kuusamossa, jossa isojako suoritettiin vasta 1950-lu-vulla, on tästä myöhäisestä suoraan yksityismetsän-omistukseen siirtymisestä se seurannaisvaikutus, että päätehakkuiden aikanaan keskittyessä yksille vuo-sikymmenille, on metsien kehitysluokkajakautuma muodostunut sellaiseksi, että nuorten metsien osuus

hanke kariutui kuitenkin hallituspuolueiden erimieli-syyteen verohuojennuksen rajan määrittämisestä.

Kun metsätilojen suku-polvenvaihdokset tapahtu-vat pääasiassa suunnitte-lemattomasti - perimisen kautta, minkä vuoksi ti-lanne on usein se, että elä-keläinen perii eläkeläisen, ei tämä ole terveen yritys-toiminnan näkökulmasta mikään ihannetilanne. Kai-ken lisäksi useissa tapauk-sissa näin aikaansaadaan omistuspohjan välivaihe: kuolinpesä tai perikunta, eli yhteisomistus, joka on metsäasioiden hoitamisen joustavuuden kannalta

Luovutettu perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalle, kansanedustaja Pentti Kettuselle Kuusamon vierailun aikana 7.1.2012.

Verohuojennus metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin

Viime vaalikaudella silloi-sen hallituksen hallitusoh-jelmassa oli maininta vero-huojennusten ulottamisesta koskemaan myös metsätilo-jen sukupolvenvaihdoksia maatilojen tapaan. Tämä

Kuusamolainen metsänomistaja joukamo Kortesalmi on monen toimen mies niin metsässä ja puun jatkojalostuksessa kuin metsävaikuttajanakin. Kepu-hierojat ja -sihteerit pois ja metsäammattilaiset asialle, on joukamon mottona metsäasioissa. En minäkään kuvittelisi olevani tarjolla kulttuurilautakuntaan!


myös metsätierakentamisen ja perusparantamisen riittä-vistä määrärahoista sekä tu-kiprosenteista on pidettävä tiukasti kiinni.

Metsätalous-yrittämiselle määriteltävä status

Metsätalouden ja metsä-talousyrittämisen kehit-täminen, alkaen sukupol-venvaihdoksista, edellyttää metsätalousyrittämisen ja puuntuottamisen statuk-sen määrittämistä. Mikä on elinkelpoisen metsätilan koko ja tuotantomäärä se-kä siihen mukaan luettavat tuotanto- ja liitännäisyri-tysmuodot maan eri osissa? Kuinka päätoimista metsäy-rittämisen pitää olla, jotta se katsottaisiin verohuojen-nus- ja tukikelpoiseksi?

Raja pitää johonkin asettaa. Kun se on asetettu jokaisella metsänomistajalla – niin luopuvalla kuin vas-taanottavallakin – on sen jäl-keen tieto siitä mihin saakka tulee pyrkiä. Tällä olisi myös tilakoon kasvua ruokkiva myönteinen vaikutus.

Metsätilakoon kasvattaminen ja lisämaanoston rahoitustuet

Yleisesti on tunnustettu se tosiasia, että maamme metsät pirstoutuvat. Yk-simielisiä ollaan siitä, että tämä kehityssuunta ei ole lainkaan toivottava tai ta-voitteellinen. Asiantilan korjaamiseksi ei sen sijaan ole tehty mitään.

Metsätilat pirstoutuvat sekä niin, että omistajakoh-taisten metsälöiden keski-koko pienenee ja myös sitä kautta, että tiloja jaetaan ja lohkotaan. Paitsi, että pie-ni tilakoko haittaa metsien järkiperäistä hoitamista, se myös nostaa puunkorjuun kustannuksia. Koko ajan yhteiskunta menettää siis sekä synergia- että logistiik-kaetuja.

Koska metsänomista-jakohtainen keskitilakoko ei turvaa enää edes sivue-linkeinona harjoitettavan metsätalouden kunnollis-ta toteuttamista, on myös metsätilakoon kasvatta-minen aivan yhtä tärkeätä kuin se on maataloudenkin puolella. Tällä linjalla on mahdollisuus lyödä tulppaa maaseudun autioitumisel-le. Tuotantokoneisto siellä on jo olemassa, vain omis-tussuhteet estävät metsäta-lousyrittämisen tehokkaan toteuttamisen

Metsätilakoon kasvatta-miseksi yksi vaihtoehto on lisämaanoston rahoittami-nen ja lainoittaminen hal-pakorkoisilla korkotukilai-

noilla. Myös valtiontakaus-järjestelmän laajentaminen metsätiloille olisi perustel-tua, koska metsätilojen va-kuusarvostus on kärsinyt inflaation metsäkiinnitysten poistumisen myötä.

Kepu-yksinvalta pois maaseutu- ja metsäasioista

Keskustapuolueen vuosi-kymmenten vallassaoloai-kana maaseutu- ja metsä-taloushallinto on miehitetty ”puolueen” omilla miehillä. Kun jäsenkirja on ollut am-mattitaitoa ja pätevyyttä merkityksellisempi valinta-kriteeri, on paikat miehi-tetty aivan liian usein kak-kosketjun miehillä. Tämä johtaa aina kurjistumisen ja näivettymisen tielle, niin kuin on jo käynytkin.

Kun lähes koko metsä-talouden edunvalvontaketju MTK-MHY -linja on valta-osaltaan kepun käsissä, on metsätalouden toiminta-edellytysten kehittäminen jäänyt maatalousetujen var-joon. Lisäksi järkiperäistä edunvalvontaa metsätalo-usasioissa on vaikeuttanut niiden sotkeminen kepun puolue-etujen ajamiseen.

Irti metsänhoitomaksun pakosta

Pääosa maamme metsän-omistajista maksaa pakotet-tuna veroluontoista metsän-hoitomaksua maamme noin sadalle metsänhoitoyhdis-tykselle. Metsänhoitomak-sun maksamisella ei nimes-tään huolimatta ole mitään tekemistä metsänhoidon kanssa. se on pikemminkin metsänhoitamattomuus-maksu, sillä metsänhoito-maksun suojelurahan mak-samalla metsänomistaja saa olla suhteellisen rauhassa metsiensä kanssa siellä mi-tään tekemättä, kunhan vain uudistamisvelvoitteet tulevat hoidetuiksi.

Vasta hakiessaan vapau-tusta pakkomaksettavas-ta metsänhoitomaksusta, metsänomistajan metsien pitää olla keskimääräistä selvästi paremmin hoide-tut. Metsänhoitomaksun vapautushakemus on tehty maksulliseksi – sen perus-teet kolminkertaistettiin kepu-ministerin toimesta – ja vapautuksen kesto on määräaikainen, 10 vuotta.

Metsänhoitomaksuauto-maatti on tuonut käytännös-sä MHY-monopolin metsien hoitoon. Se on subventiol-laan johtanut tehottomaan ja kilpailukyvyttömään met-säpalvelutarjontaan, jossa metsänomistajakunta on joutunut ylikalliiden metsä-palveluiden maksumieheksi. Samalla on estetty työllistä-

vän ja kustannustehokkaan yksityisen metsäpalvelutar-jonnan kehittyminen.

Metsänhoitomaksun pakollisuudesta on näillä perusteilla viipymättä luo-vuttava tai ainakin siitä vapautuksen hakeminen tehtävä maksuttomaksi ja jatkuvasti voimassa olevak-si. Metsänhoitomaksu voi säilyä vapaaehtoisena, mut-ta siitä on päästävä eroon ilmoitusluontoisesti.

Ylisuuret hirvikannat kuriin, kaatoluvan minimialuekoko 500 hehtaariin

Tarkoituksellisesti ylisuu-rena ylläpidetty hirvikanta on johtanut valtaviin tai-mikkotuhoihin erityisesti pohjois-osissa maata. Hirvi-kannan tavoitetiheydestä on kohtuullinen yksimielisyys, mutta metsästysjärjestelyt nykyisellään eivät toimi. Hirvenlihahyöty ei tavoita maanomistajia tasapuolises-ti ja myös metsästystä met-sästysseurat pyrkivät rajoit-tamaan. Keinoista sovittuun hirvitiheyteen pääsemiseksi ei yksimielisyyttä ole löyty-nyt maanomistajien ja hir-venmetsästäjien välillä.

Kuusamossa Kuusamon yhteismetsä on jo vuosikau-det markkinoinut onnistu-neesti ja tuottoisasti niin kutsuttujen ”dollarihirvien” metsästyslupia. Esimerkiksi päättyneellä jahtikaudella yhteismetsän alueen kaa-toprosenttikin oli selvästi yksityisiä metsästysseuroja korkeampi. Markkinaläh-töisesti ja kaupallisesti to-teutettu hirvenmetsästys on siis ollut perinteistä metsäs-tystä tehokkaampaa ja tu-loksellisempaa. Hirvenmet-sästyksen tuotto jakautuu tätä kautta tasapuolisesti metsänomistajille ylijäämän jaon perustuessa yhteismet-säosuuksien suuruuteen.

Metsästysmatkailulla olisi työllistävä ja elävöit-tävä vaikutus haja-asutus-alueille. Hirviluvan mini-mialuekoon pudottaminen nykyisestä 1000 hehtaarista 500 hehtaariin metsästys-harrastuksen pariin pääsi-sivät nykyistä paremmin myös maattomat metsästyk-senharrastajat, metsästyksen tuotto ohjautuisi nykyistä paremmin ja tasapuolisem-min suoraan metsänomista-jille sekä mahdollistettaisiin kasvavalla metsästysmat-kailulla maaseudun sivue-linkeinojen kehittyminen ja matkailuyrityspalvelujen monipuolistuminen.

Kuusamossa 7.1.2012

joukamo Kortesalmimetsätalousyrittäjämetsäkiinteistösijoittaja

Perussuomalaisten 1. va-rapuheenjohtaja, sallalai-nen kansanedustaja Han-na Mäntylä vierailee pu-hematkalla ja kenttäkier-roksella Koillismaalla 25. päivänä kuluvaa kuuta. Mäntylän yleisötilaisuu-det pidetään Kuusamossa Ravintola Talonpöydässä alkaen kello 12.00 ja Tai-valkoskella Jalavan Pirtti-kahvilassa kello 15.00.

Peruskansanedustaja Mäntylä on maantieteel-lisesti tarkasteltuna Kuu-samon lähin kansanedus-tajayhteys.

Mäntylän ohella Koil-lismaalle saapuvat puhu-maan ja kuuntelemaan myös kuusamolais-oulu-lainen tohtori Matti Kyl-lönen ja perussuomalais-ten uusi Pohjois-Suomen järjestösihteeri Juha Liuk-konen.

Kuusamon tilaisuuden avaa Kuusamon Perus-

suomalaisten tuore puheen-johtaja Esko Törmänen ja Taivalkosken tilaisuuden Taivalkosken perussuoma-laisten vetäjä, kunnanval-tuutettu Ahti Nevanperä.

Hanna Mäntylän vierai-lu Koillismaalla on ajoitettu ajan hermolle kuntauudis-tuksen ja mahdollisen vaa-lipiirirajankäynnin vuoksi. Perussuomalaiset valmis-tautuvat näin toimimaan kaikissa mahdollisissa eteen tulevissa tilanteissa. Kan-sanedustaja Mäntylä on jäsenenä perussuomalaisten kuntatyöryhmässä.

Mäntylä on jäsenenä myös eduskunnan sosiaa-li- ja terveysvaliokunnassa. Mäntylän vierailu on jat-koa perussuomalaisten ka-jaanilaisen kansanedustajan Pentti Kettusen aloittamaa kuntavaaleja edeltävää kansanedustajakierrosta, jota jatketaan aina vaalei-hin saakka.

Kansanedustaja Hanna Mäntylävierailee Koillismaalla

Molemmissa yleisötilai-suuksissa alueen toimijoilla ja yhteistyötahoilla on va-paa mahdollisuus tuoda ter-veisensä ja esittää näkemyk-sensä eduskuntaviemisiksi.

Näillä tilaisuuksilla Koillismaan perussuoma-laiset rakentavat vahvoja suoria eduskuntayhteyksiä viestinkulun varmistamisek-si kentältä suoraan päätök-sentekopaikalle.

Yhteyshenkilömme:

• Taivalkosken Perussuomalaiset ry• Puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu

Ahti Nevanperä, puh. 040-5551297

Perussuomalaisten puhe- ja keskustelu-tilaisuudet Kuusamossa ja TaivalkoskellaLauantaina 25.2. Puhu-massa kansanedustaja, perussuomalaisten va-rapuheenjohtaja Hanna Mäntylä, tohtori Matti Kyllönen ja järjestösihtee-ri Juha Liukkonen.

Kuusamossa keskus-telutilaisuus järjestetään Ravintola Talonpöydässä alkaen kello 12.00. Avaus Kuusamon Perussuomalai-set ry, puheenjohtaja Esko Törmänen.

Taivalkoskella Jalavan Pirttikahvila kello 15.00. Avaus Taivalkosken Perus-suomalaiset ry, puheenjoh-taja Ahti Nevanperä.

Tilaisuuksissa kahvitar-joilu, tervetuloa!

oletko kiinnostunut perussuomalaisten järjestötyöstä Taivalkoskella?

• Sihteeri, Raimo Puolakanaho, puhelin 041-5439765

• Kunnanvaltuutettu Keijo Tauriainen, puhelin 050-4645978

Nyt mukaan kasvavaan joukkoomme!

Tärkeimmät päivämäärätvuoden 2012 kunnallisvaaleissa:

• Äänioikeustiedot määräytyvät perjantaina 7.9.2012 ja äänioikeusrekisteri perustetaan viimeistään 12.9.2012.

• Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 18.9.2012 ennen klo 16

• Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012• Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012• Ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.10.2012• Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012


Suoraan markoiksi muutettuina monien tuotteiden ja palveluiden hinnat näyttävät hurjilta. Alla satunnaisia poimintoja kaupungilta:

Kallista on...

Kertakäyttö parta-

koneenteriä 4 kpl, 50 mk

Partavaahto 200ml, 35 mk

Huulipuna229 mk

Polvisukat178 mk

Perinteiset Tammimarkki-nat pidettiin tänä vuonna 25.-26.1. Kuopion torilla. Onneksi ilmojen haltijat suosivat eivätkä meteoro-logien ennusteet pitäneet paikkaansa. Pakkasta oli siedettävät 12 astetta mo-lempina päivinä. Kiitos osaston puheenjohtajan Sir-pa Kulinin sitkeyden, olim-me saaneet telttamme oikein

paraatipaikalle. Majoituim-me nimittäin maineikkaan kalakukkoleipurin Hanna Partasen vieressä. Tosin me-no kyllä torilla näytti siltä, että osastomme veti enem-män porukkaa paikalle kuin maankuulut kalakukot!

Alkuvalmistelut tehtiin jo tiistai-iltana osaston ak-tiivien toimesta. Edeltävä-nä lauantaina ensimmäistä

kertaa kasattu uusi teltta meni jo melkein rutiinilla muotoonsa. Onneksi näin, sillä ensimmäinen markki-na-aamu oli täyttä tohinaa heti aamusta alkaen. Em-me ehtineet kunnolla saada edes tavaroita paikoilleen, kun telttamme eteen alkoi muodostua jonoa.

Paikan päällä markkina-väkeä oli juttumassa Kuo-

Kuopion Seudun PerussuomalaisetTammimarkkinoilla

pion oma kansanedustaja Kimmo Kivelä sekä hänen kollegansa Savonlinnasta, Kaj Turunen. Kimmo ja Kaj saivat vastailla osaston väen kanssa lukuisiin kysymyk-siin. Suurinta ihmetystä he-rätti se, miksi Perussuoma-laiset ovat torilla, vaikkei Timo Soini päässyt toiselle kierrokselle. Saman kysy-myksen kuuli useammalta torin kävijältä.

Kuopiossa ei ole vielä totuttu Perussuomalaiseen tapaan, että kuntalaisia ta-vataan sekä kuunnellaan aidosti ja oikeasti kaiken aikaa. Tämä tuntui myös olevan monelle tärkeää pa-lautteen perusteella. Toinen kuuma aihe oli äänestämi-nen toisella kierroksella. Moni äänestäjä pohti ää-neen ja kyseli neuvoa miten äänestää. Yleisenä linjana tuntui olevan, että kahdes-ta huonosta vaihtoehdos-ta pitää valita vähemmän huono.

Kunnallisvaalivuodesta tulee mielenkiintoinen

Pikku pakkasessa osastom-me tarjoama lämmin mehu teki kauppansa niin van-

hemmille kuin nuoremmille markkinavieraille. Mehun menekki tuli pienoisena yl-lätyksenä. Ensimmäisenä markkinapäivänä tarjosim-me 800 ja toisena päivän 600 annosta. Suurin osa mehutarjoiluun osallistu-neista jäi myös juttelemaan ajankohtaisista asioista ja kyselemään tulevista kun-tavaaleista. Kaikin puolin esiintymisemme markki-noilla oli siis suuri menestys. Siinä sivussa puolue ja osas-tomme saivat myös uuden jäsenen. Pitäisi median ja varsinkin politiikantoimit-tajien jalkautua norsunluu-tornista tavan kansan pariin katsomaan mitä se puoluei-den kannatus oikeasti on. Hyvästä yrityksestä huoli-matta kokoomuksen Pahvi-Sauli ja vihreiden teltta eivät vetäneet väkeä yhtä sankoin joukoin. Ihmisten kiinnos-tuksen ja kommenttien pe-rusteella voitaneen sanoa, että kunnallisvaalivuodesta on tulossa varsin mielen-kiintoinen!

Teksti ja kuvat: Petri KaunistoKuopion SeudunPerussuomalaisten sihteeriKuopion oma kansanedustaja Kimmo Kivelä keskustelussa kansan parissa.


Perussuomalainen 6/2005 ■HiSToriaa

■ LEiVäNjaKaja

jeesus on tie

Soini kovisteli TuomiojaaRanskan ja Hollannin kansat ovat puhuneet, kos-ka niillä on ollut puheenvuoro, eli kansa on päässyt äänestämään. Ranskan kansanäänestyksen jälkeen koko eurooppalainen eliitti ja myös Suomen hallitus yksimielisesti ilmoitti, että juna kulkee, ratifiointi jat-kuu. Tänään on ollut jo hiljaisempaa. Ovatko kiskot kadonneet Hollannin jälkeen? Kulkeeko vielä juna ja jatkuuko ratifiointi, vai mitä hallitus aikoo tehdä, vai kääntääkö se takkinsa, niin kuin nyt olisi kerrankin hyväksyttävää.Timo Soini

Virkamielivaltaa ja puoskarointiaPuoskarointia lähentelevät myös eräät vakuutuslää-käreiden eläkehakemuksiin antamat hylkäävät lau-sunnot. Esimerkiksi auto-onnettomuudessa syntynyt röntgentutkimuksella diagnosoitu ja jo kaksi vuotta kestäneessä kuntoutuksessa korjaantumattomaksi to-dettu kaularankavamma, jonka urologi pikaparansi kynällä: vaivat johtuivatkin 20 vuotta aikaisemmin podetusta aivokalvontulehduksesta, joka oli ”yllättä-en alkanut oirehtia”.jorma uski

Joitakin vuosia sitten olin omassa elämässäni suu-ressa kriisissä ja tuntui siltä, etten millään jaksa eteenpäin. Siinä tilantees-sa sain näyn: edessäni oli tie, joka oli päällystetty Jumalan Sanalla. Tämä tie lähti Jeesuksesta ja Hän oli nostanut kätensä reunustamaan tietä.

Jeesuksen käsien ja hyvän tasaisen tien välis-sä oli kuitenkin louhikko, jossa oli paljon teräviä kiviä. Minä kuljin siellä kivikossa jalat ja kädet verillä. Jeesuksen kädet olivat kuitenkin suojanani niin, etten voinut joutua eksyksiin. Sitten käänsin katseeni vastakkaiseen suuntaan poispäin Jee-suksesta. Jumalan Sanan tie oli edelleen siinä ja

louhikko sen vierellä. Jee-suksen käsiä ei kuitenkaan ollut missään, vaan karu maisema jatkui silmänkan-tamattomiin. Jos olisin al-kanut kulkea siihen suun-taan, olisin voinut joutua vaikka kuinka kauas tieltä. Käänsin katseeni takaisin Jeesukseen ja Hänen käten-sä olivat taas turvanani.

Jokainen meistä kohtaa vaikeuksia

Jokainen meistää kohtaa elämässään vaikeuksia. Osa niistä on itse aiheutettuja, osan aiheuttaa meille joku toinen, osaan emme voi itse mitenkään vaikuttaa. Tällä hetkellä monet perheet elä-vät epävarmuudessa johtu-en monista yhteiskuntaam-me koskevista muutoksista,

joissa työpaikkoja vähe-nee tuhansia. Tällaisissa tilanteissa elämä kulkee siellä kivikossa.

Minua lohdutti kui-tenkin valtavasti se, että Jeesuksen kädet olivat turvanani, vaikka elämä tuntui kuinka vaikealta. Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumin mukaan: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin mi-nun kauttani. Joh. 14:6.”

Jeesus pitää huolen siitä, että me pääsemme perille iankaikkiseen elä-mään, vaikka kolhittuna-kin, kunhan vain pidäm-me katseemme suunnat-tuna elämän antajaan, Jeesukseen Kristukseen.

Tuula jaatinen

Olen Samuli Virtanen, 29-vuotias helsinkiläinen fi-losofian maisteri ja perussuo-malaisten eduskuntaryhmän tuore kansainvälisten asiain sihteeri. Toimenkuvaani kuuluu kansanedustajiemme avustaminen kansainvälisissä toimielimissä (esim. Pohjois-maiden neuvosto, Euroopan neuvosto ja Euroopan turval-lisuus- ja yhteistyöjärjestö) sekä vastuuvaliokunnissani, joita ovat suuri valiokunta, ulkoasiain valiokunta sekä puolustusvaliokunta. Näi-den lisäksi huolehdin kan-sainvälisestä lehdistöstä sekä suhteista Brysseliin edusta-jaamme Sampo Terhoon ja EFD-ryhmään.

Eduskunta on minul-le ympäristönä tuttu, sillä siirryin nykyiseen toimeeni kansanedustaja James Hir-visaaren avustajan tehtävis-tä. Kuulin uudesta kv-sih-teerin virasta viime vuoden loppupuolella ja päätin Ja-mesin kanssa juteltuani ha-kea, koska olen hyvin kiin-nostunut kansainvälisestä yhteistyöstä, ja kääntäjän ja tulkin koulutukseni ansios-ta minulla on hyvä kielitai-to, jota pääsen nyt entistä paremmin hyödyntämään.

Rakentamassa Suomen suurinta puoluetta

Olen ollut perussuomalais-ten jäsen kolme vuoden

ajan, ja tavoitteeni on olla mukana rakentamassa meis-tä Suomen suurinta puolu-etta, jonka politiikalla on kansan keskuudessa laaja kannatus. Näen tulevaisuu-den Suomen hyvinvoivana, itsenäisenä ja mielenkiintoi-sena maana, joka tunnetaan maailmalla luotettavana ja oikeudenmukaisena toimi-jana. Sen talousympäristö on houkutteleva investoin-tikohde yrityksille ja sijoit-tajille, ja kristillisiä arvoja kunnioittava suomalainen

yhteiskunta on avoin, heik-koja puolustava ja lähim-mäisistä välittävä.

Moni kriitikkomme voi ehkä halveksuen kummas-tella, miten perussuomalai-silla voi olla kansainvälisten asioiden sihteeri, mutta itse en pidä sitä lainkaan kum-mallisena. Emme me ole mitään muukalaisvihamie-lisiä impivaaralaisia, jotka karsastavat kansainvälistä kanssakäymistä. Päinvas-toin, perussuomalaiset kat-soo ympäröivää maailmaa

avoimesti ja ennakkoluulot-tomasti. Me pärjäämme se-kä Suomessa että maailmal-la, koska tiedämme, mistä tulemme ja keitä olemme, ja kaiken lisäksi olemme juuristamme vielä terveellä tavalla ylpeitä. Suomi on meille rakas kotimaa ja ai-nutlaatuinen jäsen euroop-palaisessa perheessä. Me ra-kastamme Eurooppaa, mut-ta suhtaudumme kriittisesti Euroopan unioniin, jonka nykyinen politiikka polkee jalkoihinsa eurooppalaisia perusarvoja.

Ollaan yhteyksissä

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmässä on hyvä tehdä töitä. Meillä on en-nakkoluulottomat ja työtä pelkäämättömät kansan-edustajat, jotka ovat todel-la omistautuneet työlleen, aivan mahtavat avustajat sekä ammattitaitoinen ryh-mäkanslia. Kentältä tuleva tuki kruunaa toimivan ko-konaisuuden.

Ollaan yhteyksissä. Kuulen mieluusti teistä ja ajatuksistanne!

Samuli VirtanenKansainvälisten asiain sihteeri, Perussuomalaisten eduskuntaryhmäpuh. 09-432 3289 tai050 574 [email protected]

Tervehdys kaikille lukijoille!


EU-jäsenyytensä aikana Suomea vastaan on nostettu yli tuhat virallista huomautusta, joista kanteisiin asti on tähän mennessä johtanut puolisen sataa. Tällä palstalla käsittelemme joitain niistä rikoksista, joilla Suomi-neito on Brysselin herroja vastaan rikkonut.

Suomi tuomiolla

Asianosaiset: Euroopan komissio vs. Suomen tasavalta

Vaatimukset:On todettava, että koska Suomen tasavalta on

soveltanut arvonlisäverolain (1501/1993) 80 §:ssä säädettyä matkatoimistoja koskevaa erityisjärjes-telmää silloin, kun matkapalvelut on myyty muulle henkilölle kuin matkustajalle, Suomen tasavalta on jättänyt täyttämättä yhteisestä arvonlisäverojärjes-telmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY1 306 - 310 ar-tiklan mukaiset velvollisuutensa; Suomen tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Asian käsittely kesken.

oTTeITa SoInIn PLoKISTa

■MiELiPidE

Sauli Niinistö voitti presi-dentinvaalit pystyyn. Vihreä vallankumous oli kehätei-den sisäistä hypetystä. Tu-los puhuu puolestaan - Ah-venanmaa mukaan lukien.

Vaalit olivat mielenkiin-toiset - olin sekä kaukalossa että aitiopaikalla.

Näissä vaaleissa konser-vatismi voitti liberalismin. Niin muuten kävi viime eduskuntavaaleissakin.

Ei Jytky mihinkään ole hävinnyt. Perussuomalaisil-la on edelleen 39 kansan-edustajaa, vihreillä 10.

Jytky on kuin Suomen ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruus vuodel-ta 1995. Se on ja pysyy. Se on ainutlaatuinen historialli-nen tapahtuma. Tuleeko uu-sia mestaruuksia, niin kuin jääkiekossa, jää nähtäväksi.

Vaaleissa riittää aina tutkittavaa. Tässä vaalissa näimme sen, kuinka maam-me suurimman päivälehden politiikan toimituksesta tuli hetkeksi poliittinen toimitus. Paluu asialinjalle on alkanut.

Perussuomalaisten vaali-voitto ei ole vahingoittanut Suomen mainetta ulkomail-la, yhtä vähän Pekka Haa-viston vaalitulos palauttaa sitä, mitä ei ole menetetty. Ja sama ruotsiksi.

Me emme kaipaa paluu-ta neuvostoaikoihin, jolloin

kotikommunistit ramppa-sivat Moskovassa mustaa-massa omaa maataan.

Kirjoitan tätä plokia Brysselistä. Seuraan täällä ”EU:n taloudellista menes-tystarinaa”. Viime viikolla päivitin tilannetta Lontoos-sa. Johtopäätökseni on, EU:n talouskriisi jatkuu, jo-pa pahenee. Suomen ei pidä olla mukana vakausmeka-nismissa. Perussuomalaiset haastavat hallituksen EU-politiikan pitävin perustein.

Parin vuoden kauteni EU-parlamentissa oli sekä

minulle että Perussuoma-laisille puolueena arvokas. Nyt meillä on kontaktit ja pääsy tiedon lähteille. Sam-po Terho on jatkanut työtä-ni täällä hyvin ja istuu aino-ana suomalaisena tärkeässä ja vaikutusvaltaisessa ta-lous- ja raha-asiainkomi-teassa. Ajatelkaa, että täy-tyy olla perussuomalainen päästääkseen edustamaan Suomea tässä tärkeässä ja halutussa komiteassa.

Presidentinvaaleissa näkyy karusti Suomen alu-eellinen kahtiajakautumi-

Selvät numerot – paluu asialinjallenen. Tämä on vaarallista. Kysymys on nyt enemmän äänestysinnosta kuin siitä ketä selkosilla äänestettiin.

Koin tämän omakoh-taisesti Rautavaaralla, jossa vierailin viime perjantaina. Sain Rautavaaralta 17 pro-senttia annetuista äänistä. Vetosin rautavaaralaisiin ää-nioikeuden käytön puolesta. En onnistunut kuin siinä, että Rautavaara putosi pois jumbopaikalta. Kyllä minulle monikin sanoi, että kun Ti-mo sinä putosit, minun vaa-lini olivat siinä. Mikä minä olin siihen mitään sanomaan.

Vaalit jättävät aina jäl-kensä ja jälkipyykkinsä. Olen hyvillä mielin. Tarjo-sin vaihtoehdon, sain 287 571 ääntä. Taistelu on käy-ty ja usko on säilytetty.

Toisella kierroksella ää-nestämäni ehdokas voitti. Sauli Niinistö tuli valituksi. Tuen aina istuvaa Tasaval-lan Presidenttiä, hän työs-kentelee Suomen hyväksi. Ulkoasiainvaliokunnan pu-heenjohtajana minulla on siihen hyvä mahdollisuus.

Hullumminkin olisi voi-nut käydä.

Suomi siirtyi Saulin ai-kaan. Soini oli Suomen nii-nistöläisin kunta. Ei nimi miestä pahenna! 6.2.2012, Timo Soini

KoKouKSeT

Suomalaisten eriarvoisuus korostuu terveydenhuollos-sa. Julkisella puolella halu-taan säästöjä. Yksityisellä lääkärillä käynti on vastaa-vasti monelle vähävaraiselle liian kallista.

Päivystykset kunnissa iltaisin ja viikonloppuisin joudutaan usein hoitamaan keikkalääkärifirman kautta. Keikkafirman käyttäminen yleensä maksaa kunnille paljon. Virkalääkäreiden saamisessa kuntiin on vai-keuksia.

Joissain maissa vastaval-mistuneen lääkärin on työs-kenneltävä muutama vuosi julkisella puolella ennen kuin voivat työskennellä yksityisellä sektorilla. Tosin näissä maissa arvostellaan kovasti sitä, että julkisen puolen lääkäreillä ei ole sil-

loin niin paljon ammattitai-dollista kokemusta. Toisaal-ta on hyvä, että edes taataan jonkinlaiset mahdollisuudet sairaanhoitoon.

Suomessa lääkäreiden työskentely yksityisellä puolella on ymmärrettä-vää, sillä heidän etunsa (mm. palkkaus) ovat siellä huomattavasti paremmat. Jokaisen ammattikunnan ja ihmisen on kannettava huolta omasta toimeentu-lostaan. Lääkäreilläkin on oikeus valita työpaikkansa.

Suunnitteilla oleva kun-tauudistus ei mielestäni tuo pelastusta eriarvoistumi-seen. Saattaa käydä niin, että lääkäripalvelut keski-tetään entistä enemmän. Keskittäminen voi tarkoit-taa lääkäripalveluiden vä-hentämistä syrjäseuduilta

ja siirtämistä vain suuriin taajamiin. Matkat lääkärin luo pitenevät. Palvelut kar-kaavat kauemmas. Turvat-tomuuden tunne lisääntyy. Vähävaraisimmat kärsivät eniten.

Terveyspalvelut on taattava kaikille suomalaisille

Tulevaisuuden terveyden-hoidosta on syytä kantaa huolta. Onko kunnallisen systeemin jatkossa mah-dollista taata tasapuoliset palvelut? Jos tilanne jatkuu samanlaisena, niin luulta-vasti kuntiin on jatkossa vielä vaikeampaa saada virkalääkäreitä. Pitäisi-kö sittenkin kunnallisten systeemien sijasta valtion kantaa enemmän vastuuta

tasapuolisten terveyspalve-lujen huolehtijana.

Tilannetta ei saa päästää karkaamaan käsistä. Taval-listen kansalaisten lääkäri-palveluiden laita kymme-nen vuoden kuluttua on iso kysymysmerkki. Kutistuuko julkinen terveydenhoito en-tisestään? Onko vain rik-kailla mahdollisuus käydä lääkärissä?

Hyvinvointivaltiossa on paljon pahoinvointia. Tur-vatulla terveydenhuollolla on mahdollista tätä pahoin-vointia vähentää. Mielestä-ni terveyspalvelut tulee saa-da ja taata jokaiselle suoma-laiselle. Systeemissä oleviin puutteisiin tulee puuttua.

Minna Reijonenfarmaseutti, Nilsiänkaupunginvaltuutettu

Lääkäripalvelut turvattava

Mellunmäen perussuomalaiset ry

PerustamiskokousTorstaina 15.3.2012 klo 17.00. Osoite: Laakavuoren-tie 4 D 50, Helsinki. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa!

Sisä-Savon Perussuomalaiset ry

Ylimääräinen yleinen kokousLauantaina 18.2.2012 klo 15.00. Rautalampi, Kalevan baari, kokoustila. Järjestäytymisasiat, ajankohtaista.

Valkeakosken perussuomalaiset

KevätkokousTiistaina 20.3. klo 18.00 uimahallin kokoushuone.Tervetuloa.

Siilinjärven Perussuomalaiset ry:nSääntömääräinen kevätkokousTiistaina 13.3.2012 klo 18.00. Kokouspaikkana Sii-linjärven kunnantalo, kokoushuone 1 (toinen kerros) Kasurilantie 1, 71800 Siilinjärvi.

Tervetuloa jäsenet ja uudet toiminnasta kiinnostu-neet kuntalaiset, tilaisuus on kaikille avoin! Lisätietoja antaa puheenjohtaja Jukka Rekola (045 679 4551) tai varapj. Jani Kolehmainen (050 587 1320).

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset ry:n

Piiritoimikunnan kokousLauantaina 25.2.2012 kello 12.00 alkaen Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa. Esillä kevätkokoukseen liittyviä asioita. Tervetuloa!Puheenjohtaja


KoKouKSeT

Lapin PerusNaisten järjes-täytymiskokous vuodelle 2012 pidettiin Rovaniemel-lä tammikuussa. Kokouk-sessa käsiteltiin sääntömää-räiset asiat ja keskusteltiin vilkkaasti ajankohtaisista asioista.

Kokouksessa vieraillut Lapin kansanedustaja ja Pe-russuomalaisen puolueen 1. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä kertoi syysistunto-kauden tuloksista.

- Huolimatta siitä, että Perussuomalaiset ovat op-positiossa, eduskuntaryh-mämme on saanut aikaan paljon. Olemme tehneet mm. useita tärkeitä sosi-aalipoliittisia lakialoittei-ta ja aktivoineet yleistä keskustelua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Se ilahduttaa itseäni aivan erityisesti. Jätimme lakia-loitteet esimerkiksi koti-hoidontuen korottamisesta sekä toimeentulotuen lasten perusosien korotuksesta. Toivomme, että ne etenevät vielä tämän hallituskauden aikana eteenpäin, mutta nyt se on kiinni hallituspuolu-eista, Mäntyä pohtii.

Syksyn aikana eduskun-taryhmä laati paljon jul-kistakin huomiota saaneen Perussuomalaisten oman varjobudjetin, jossa annet-tiin todellinen vaihtoehto hallituksen budjetille. Pe-russuomalaiset tekivät myös eurokriisin hoitoon liittyvän välikysymyksen hallitukselle.

- Varjobudjettiin liittyen saimme myös äänestykseen useita, tärkeitä talousarvio-aloitteita.

Äänestysjakaumat voi jokainen kansalainen käy-dä itse tarkastamassa edus-kunnan sivuilta; ketkä oli-vat puolesta ja ketkä niitä vastaan. Hämmästyttävintä oli, että Keskusta pääsään-töisesti äänesti jokaista ta-lousarvioaloitettamme vas-taan, kuten esimerkiksi sitä missä esitimme poliisille ja rajavartiostolle lisää mää-rärahoja. Kuitenkin val-tion budjettikeskustelussa he voimakkaasti vaativat määrärahoja lisää, Mäntylä totesi.

Lisäksi Perussuomalai-set kansanedustajat teki-vät omia, henkilökohtai-sia talousarvioaloitteitaan paikallisnäkökulmat huo-mioiden. Mäntylän omat talousarvioaloitteet, jotka saatiin äänestykseen lähes kaikki, koskivat erityisesti Lapin pitkäaikaistyöttömi-en ja nuorten työllistämis-toimia, lastensuojelutyön vahvistamista, lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemista sekä ikääntyvien ja omaishoitajien aseman parantamista.

- Kuten arvata saattoi, ne eivät kuitenkaan menes-tyneet äänestyksissä, sanoi Mäntylä.

Perussuomalaisten edus-kuntaryhmä on ollut muu-toinkin koko syksyn aktii-vinen sekä valiokuntatyös-kentelyssä että kirjallisten kysymysten jättämisessä ja lakialoitteiden tekemisessä. Lisäksi Perussuomalaiset ovat olleet aktiivisia puhu-jia täysistunnoissa, kertoo Mäntylä.

Pankkipalvelujen lopettaminen

Lapin PerusNaisten ja Ke-mijärven Perussuomalais-ten pelkosenniemeläinen varapuheenjohtaja Anneli Joenhelmi-Keto otti pu-heenvuorossaan esiin pank-kipalveluiden lopettamisen Koillis-Lapin alueella. Hä-nen mielestään asuminen pienemmillä paikkakunnil-la käy mahdottomaksi kun palveluiden karsiminen pa-kottaa asiointiin täysin koh-tuuttoman pitkien matkojen takaa.

- Ensin tulivat työssä-käyntialueet, sitten keksit-tiin ns. asiointialueet. Tämä johtaa järjenvastaisiin ja keinotekoisiin pakkoliitok-siin. Kun loputkin palvelut karsitaan ja polttoaineiden hinnat on nostettu pilviin, niin johan on kumma jos ei maaseutu tyhjene. Missä ovatkaan takamaiden asuji-en tasa-arvo ja ihmisoikeu-det? kysyi Joenhelmi-Keto.

Lapin PerusNaiset eivät hyväksy tällaista kehitystä ja vaativat, että peruspal-velujen tulee olla kaikkien saatavilla.

Hanna Mäntylä kertoi, että Perussuomalaisten eduskuntaryhmän omassa kuntatyöryhmässä tullaan ottamaan kantaa erityisesti hallituksen kaavailemaan kuntauudistukseen. Lapin kannalta on tärkeää tarjota Perussuomalaisia vaihtoeh-toja siihen, miten kansa-laisia koskevia tärkeitä ja välttämättömiä perusasi-oita ja -palveluita jatkossa

toteutetaan, myös syrjäseu-duilla.

Hallituksen kuntia kos-kevan sanelupolitiikan on loputtava ja kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin on vahvistettava. Aito demokratia on pa-lautettava ja tähän työhön Perussuomalaisia kunta-päättäjiä tarvitaan entistä enemmän.

Vaihtoehto kunnallisvaaleihin

Perusuomalaisten Pohjois-Suomen järjestösihteeri Juha Liukkonen toi oman evästyksensä edessä olevalle mielenkiintoiselle toiminta-vuodelle. Liukkonen oli tyy-tyväinen siihen, että perus-suomalaisuus on jatkuvassa ja vakaassa kasvussa. Hänen mielestään Lapin PerusNai-set voivat luottavaisin mielin suunnata katseensa tupla-vaalivuoteen 2012. Nostetta puolueessa löytyy kovasti.

Kuntavaaleihin saadaan runsaasti hyviä ehdokkaita kautta maan. Näin myös Lapissa joten tuleviin kun-tavaaleihin me tarjoamme aidon vaihtoehdon, Liuk-konen kiteyttää.

Perussuomalaisilla on tavallista ihmistä kosketta-vat selkeät ja konkreettiset vaaliteemat, joista pidetään suoraselkäisesti kiinni. Yh-tenä tärkeänä tavoitteenam-me on, että koko maa pide-tään asuttuna. Kaikki ovat samanarvoisia kaikkialla Suomessa - nämä ovat pe-russuomalaisia periaatteita, sanoi Liukkonen.

Lappia ei saa autioittaa

Presidentinvaalitulos oli siedettävä. Syitä on monia. Soini haluttiin pitää edus-kunnassa ja puolueen joh-dossa. Vastus oli kova ja kampanjassa kieltämättä oli puutteita. On selvää et-tä puolueorganisaatiomme ei ole vielä päässyt samal-le tasolle muiden suurten puolueiden kanssa, joiden puoluekoneisto on saanut kehittyä rauhassa vuosi-kymmenten ajan. Kehitystä meilläkin on tapahduttava, mikäli haluamme pysyä suurten sarjassa.

Todellinen näytönpaik-ka perussuomalaisilla on ensi syksyn kuntavaaleissa. Monipuolinen ja runsas eh-dokaslista on menestyksen edellytys. Ellei ole ehdok-kaita ei tule ääniäkään! Ehdokashankintaan pitää

kannustaa ja onnistuneesta ehdokashankinnasta pitää osastoja myös palkita. Ve-toankin puoluehallituksen jäseniin, tehkää viipymättä päätös ehdokasrahan mak-samisesta osastoille. Esimer-kiksi 100 €/ehdokas, kuten naisjärjestömme viime kun-tavaaleissa maksoi kaikille

naisehdokkaille. Tämä lait-taa vipinää ehdokashankin-taan! Esimerkin omaisesti 7000 ehdokkaalla (SDP:llä 7700 ehdokasta 2008) summaksi saadaan huikea 700.000 € joka käsittääkse-ni on n. 10% vuoden puo-luetuestamme. Mielestäni tämä satsaus kannattaa teh-

dä, sillä se kantaa myös seu-raavissa eduskuntavaaleissa.

Paikallisosasto on puo-luetoiminnan perusyksik-kö. Sellainen löytyy lähes kaikista Suomen kunnista. Monet on perustettu täysin tyhjiin kuntiin, tai parhaas-sakin tapauksessa valtuu-tettuja on muutamia. Näin ollen osastojen taloudelliset resurssit käydä onnistuneet kuntavaalit ovat heikot. Eh-dokashankintaa ei helpota se, että nimen lisäksi kan-didaatin pitää vielä antaa muutama satanen yhteiseen vaalikassaan. Pelkillä tal-koilla ja suurella sydämellä kuntajytky ei synny, myös rahaa tarvitaan.

Mikko NurmoValkeakosken Po:n pj.Pirkanmaan piirin pj.

Kohti kuntajytkyä!

Nurmijärven Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousPidetään sunnuntaina 18.3.2012 klo 15 ravintola Due-tossa (Pekontie 3, Nurmijärven kirkonkylä).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Li-säksi keskustellaan syksyn kunnallisvaaleista. Kaikki kiinnostuneet mukaan, paikalla on kansanedustaja Jussi Niinistö. Tervetuloa!Lisätietoa: www.nurmijarvenperussuomalaiset.fiHallitus

Lapin Perussuomalaiset Nuoret ry:n

PerustamiskokousPerussuomalaisten Nuorten Lapin piirijärjestön perus-tamiskokous järjestetään Rovaniemellä lauantaina 3.3. klo 13.00. Kokouspaikkana toimii Hotelli Aakenuksen kokoushuone (Koskikatu 47). Kokouksessa päätösval-taisia ovat kaikki Perussuomalaisten Nuorten Lapissa asuvat jäsenet.

Lisätietoja kokouksesta saa Matti Pinolalta, [email protected]. Tervetuloa mukaan!

PS-Nuoret ry:n oulun piirin

Yleinen kokousLauantaina 18.2.2012 klo 15.00 Perussuomalaisten Ou-lun piiritoimistolla, Valtatie 12, Oulu.

Kokouksessa valitaan hallitus vuodelle 2012, suun-nitellaan toimintaa ja tehdään sääntömuutoksia koskien piirin nimeä ja aluetta.

Ääni- ja puheoikeus kokouksessa on jokaisella Ou-lun vaalipiirin alueella asuvalla PS-Nuorten jäsenellä. Mukaan ovat tervetulleita myös uudet 15-35-vuotiaat Perussuomalaisten Nuorten toiminnasta kiinnostuneet.

Kokouksen jälkeen vapaamuotoinen keskusteluhet-ki Suomen nuorimman kansanedustajan Olli Immosen kanssa sekä illanviettoa Oulun keskustassa.Tiedustelut: 050-5742444 tai [email protected]

Kärsämäen Perussuomalaiset ry:n

KevätkokousLauantaina 25.2.2012 kello 11.00 Kärsämäen Nesteen kokoustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Lisäksi kes-kustellaan kunnallisvaaleista. Mukana Oulun piirin kansanedustajia. Tervetuloa!

Hyvät SatakunnanPerussuomalaiset naiset!On aika Satakunnan alueen naisten yhdistää voimat ja järjestäytyä omaksi alueyhdistykseksi. Perustava kokous pidetään 1.3. 2011 klo 18 Ravintola Wanha Juhana:ssa (Siltapuistonkatu 1, 28100 Pori).

Paikalla PS-Naiset ry:n hallituksen jäseniä, kokouk-sen vetää järjestösihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Pohjois-Savon Perusnaiset,

Sääntömääräinen kevätkokous ja koulutusPohjois-Savon Perusnaiset järjestää alueensa Perusnaisille koulutuksen sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydes-sä 17.3.2012 klo 12-17 Hotelli Savoniassa Kuopiossa.

Koulutuksen aiheena on puolueorganisaatio, kunta-vaalit, kokoustekniikka yms. Kouluttajina ovat Perusnais-ten aluesihteeri Outi Virtanen, toiminnanajohtaja Jaana Sankilampi, Pohjois-Savon piirisihteeri Maria Suhonen ja kaupunginvaltuutettu Kaija Räsänen. Paikalla on myös Perusnaisten 2. varapuheenjohtaja Tuula Kuusinen.

Koulutus, lounas ja kahvi on Perusnaisille ilmainen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 8.3 mennessä: Pia Penti-käinen 046 887 9713.

Kuvassa reijo ojennus ja Mikko Nurmo, Pirkanmaan piirin entinen ja nykyinen puheenjohtaja.


uudenmaan PIIRI

Kymen PIIRI

VaRKauden SeuTu

KRISTILLInen ToImIKunTa:PoHjoIS-Kymen PeRuSSuomaLaISeT

uudenmaan piiri järjestäytyiPerussuomalaisten Uudenmaan piirin hallitus on jär-jestäytymiskokouksessaan Vantaalla 9.1.2012 valinnut piirihallitukseen seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Pietari Jääskeläinen Vantaalta, 1. varapuheenjohtajak-si Riikka Slunga-Poutsalo Lohjalta, 2. varapuheenjoh-tajaksi Timo Rope Sipoosta, 3. varapuheenjohtajaksi Pentti Sittnikow Sipoosta ja piirisihteeriksi Jaana Siu-kola Järvenpäästä.

Varsinaisiksi jäseniksi: Espoo: Eerola Jarno, Gran-qvist Veikko, Haavisto Kai, Sonkeri Seppo. Järvenpää: Siukola Jaana. Karkkila: Toiminen Timo. Kerava: Tirk-konen Jouni. Kirkkonummi: Sinisalo Pekka M. Lohja: Slunga-Poutsalo Riikka. Loviisa: Jourio Risto. Mäntsä-lä: Martniku Sari. Nurmijärvi: Sirainen Liisa. Pornai-nen: Turunen Jukka. Porvoo: Martikainen Hannu. Raa-sepori: Palin Petri. Sipoo: Rope Timo, Sittnikow Pentti. Vantaa: Niemelä Arja, Simonen Juha, Ylimutka Kalle. Vihti: Salonen Pasi. Vihti/Lohja: Rokka Lea.

Perussuomalaiset asettivat Uudellamaalla kuntavaa-litavoitteeksi ”jytkyn”, eli että joka neljäs uusimaalainen äänestäisi perussuomalaisia ja näin PS olisi suurimman ryhmän asemassa useassa kunnassa.

Piirihallitus järjestäytyi, naiset valtasivat johtopaikatKymen piirihallitus 2012 piti yleisötilaisuuden ja järjes-täytymiskokouksen Virolahdella 14.1.2012. Yleisöä tuli hyvin paikalle tapaamaan kansanedustajiamme, kunta-vaaleihin ehdokaslistan haku on nyt käynnistetty myös Kaakonkulmalla.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan seuraavat vastuu-henkilöt: 1. varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä (Lap-peenranta), 2. varapuheenjohtajaksi Maritta Tinkanen (Kotka), 3. varapuheenjohtajaksi Liisa Lajunen (Imatra), piirisihteeriksi Marja-Leena Leppänen (Lappeenranta) ja taloudenhoitajaksi Titta Miikkulainen (Taipalsaari).

Kokouksen julkilausuma

Maamme hallitus suunnittelee historiallista kuntauudis-tusta, jossa kuntien määrä on supistumassa huomattavas-ti. Hanke lipsahti julkisuuteen valtapuolueiden toiveiden vastaisesti presidentinvaalien alla. Perustuslain mukaan kunnilla on itsehallinto-oikeus. Kuntalaiset voivat kun-nallisvaaleissa valita edustajansa kunnanvaltuustoihin ja osallistua siten oman kuntansa päätöksentekoon.

Kymen Perussuomalaiset eivät kannata kuntien pak-koliitoksia, vaan kuntalaisilta on kysyttävä liitosasioissa mielipidettä suoralla kansanäänestyksellä. Johtamisen tulee lähteä kansalaisten tasolta, ei ylhäältä saneltu-na. Lähtökohtana on huolehtia asukkaiden tarpeista, palvelut on voitava tuottaa kaikkialla tasapuolisesti. Tärkeintä on tavoitettavissa oleva ja laadukas julkinen terveydenhoito.

Varkauden SeudunPerussuomalaiset järjestäytyiVarkauden seudun Perussuomalaisten järjestäytymisko-kous pidettiin Varkaudessa perjantaina 27.1.

Luottamustoimien kokoonpanoon ei tullut muu-toksia, eli varapuheenjohtajana jatkaa Markku Peso-nen Leppävirralta. Sihteerinä jatkaa Mikko Kähäri, ja taloudenhoitajana Anja León, molemmat Varkaudesta.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa jo aiemmin va-littuna Pekka Keto Varkaudesta.

Perussuomalaisten Kristillisen toimikunnan julkilausuma:

”rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi” on unohdetturaamatun käskyMonet ovat joutuneet kokemaan ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä jopa oman seurakuntansa keskellä. Teo-logia on joskus syrjäyttänyt lähimmäisenrakkauden ja toinen toisistamme välittämisen käskyn. ”Rakasta lä-himmäistäsi kuten itseäsi”, tämä Raamatun käsky on liian usein unohdettu kotimaisissa kirkoissa ja muissa perinteisissä uskonnollisissa yhteisöissä. Helposti sorru-taan puhumaan teologisin sanakääntein, mutta teot jää-vät tekemättä. Hätää kärsivät ihmiset ovat liian lähellä. Perinteinen kristillisyys on yksityisen ihmisen silmissä kadottanut otteensa todelliseen elämään.

Lämpimät lähetyskentät kiinnostavat kylmää kotimaata enemmän

Perussuomalaisten Kristillinen toimikunta haluaa kiin-nittää huomiota erityisesti yksinäisiin ja vähävaraisiin ihmisiin, jotka elävät toimeentulon rajamailla tai sen alapuolella sosiaaliavun varassa. Kaikilla ole ystäviä ym-pärillään, jotka voisivat auttaa ja tukea vaikeina elämän aikoina. Kristillisten seurakuntien työtä pitää suunnata enemmän kotimaahan, eikä suinkaan vähentää koti-maan diakoniatyötä näin säästöjen aikanakaan. Vaikka lähetystyö tuntuukin houkuttelevalta lämpimässä koh-demaassa, näin pakkasten paukkuessa kotimaassa.

Nyt on panostettava enemmän lähimmäiseen koti-maassamme, oli hän sitten ulkomaalaistaustainen tai suomalainen. Maamme hallituksen kuntapolitiikan joh-dosta kuntien talous kiristyy ja apua tarvitsevien määrän nousee jyrkästi, vähävaraisten, ikäihmisten ja sairaiden ihmisten olot kurjistuvat entisestään.

Puu hedelmistään tunnetaan, niin myös seurakunnat ja kristilliset järjestöt maassamme, painottaa Perussuo-malaisten Kristillinen toimikunta.

Hyvinkää on Uudenmaan pohjoisin kunta ja Uuden-maan neljänneksi suurin kaupunki. Hyvinkää on vuosikymmeniä ollut so-siaalidemokraattien hallit-sema kaupunki, viimeiset vuodet Kokoomuksen täy-dellisen hallinnan kaupun-ki. Hyvinkää on historian-tutkijoiden mukaan vään-nös sanoista Höv Änge, eli jotakuinkin suomennettu-na ”Heinäniitty”. Varmaa tietoa asiasta ei ole.

Perustimme Hyvinkääl-le Perussuomalaisen paikal-lisyhdistyksen Timo Soinin ja Vesa-Matti Saarakkalan toimesta juuri ennen edel-lisiä kuntavaaleja. Saimme kymmenen ehdokasta ja peräti kolme meni läpi va-jaan 1300 äänen voimin. Olimme luonnollisesti aika sinisilmäisiä ja ideologeja, pettymys oli melkoinen kun Kokoomus, Vihreät, Kepu, sitoutumattomat ja

kristillisten ainoa ehdokas te-kivät ns. teknisen vaaliliiton (27 valtuutettua), ja meille ei riittänyt mitään Kh:n tai merkittävien lautakuntien paikkoja. Kokoomuksen sa-noin: ”pöytä on jo putsattu”.

Näiden vuosien aika-na me olemme oppineet sen, että olimme noviiseja ja idealisteja. Vuodet ovat opettaneet, että on syytä olla yhteistyössä kaikkien järkevien ehdotusten kans-

sa puoluekannasta riippu-matta. On tyhmää yrittää ovesta saranapuolesta, kun kahvakin on käytössä. En-simmäisissä kuntavaaleissa kannatuksemme oli 5,4%, eduskuntavaaleissa 23,3% ja presidentinvaaleissa 9.4%. Eduskuntavaalien ja kuntavaalien korrelaatio on aika hyvä, presidentinvaali-en aika olematon.

Hyvinkään Perussuo-malaiset ry on saanut jo nyt

tuleviin kuntavaaleihin 28 henkilöä, jotka ovat alle-kirjoittaneet hakemuksen. Yhdistyksemme hallitus pyrkii 40 ehdokkaaseen ja ainakin 15 %:n kannatuk-seen. Näin saisimme mini-missään kuusi valtuutettua, Kh:n paikan ja edustajan kaikkiin lautakuntiin ihan suhteellisella vaalitavalla. Ilman teknisiä vaaliliittoja kenenkään kanssa. Tavoite on realistinen ja saattaa olla että ylitämme sen reilusti.

Nyt on aika organisoida kuntavaalitavoitteet valta-kunnallisesti ja piiritasolla, jokainen paikallisyhdistys miettiköön oman paikal-lisen vaaliteemansa risti-riidattomasti puolueen tai piirin tavoitteista.

Taisto OrreHyvinkäänPerussuomalaiset ry:n puheenjohtaja/valtuusto-ryhmän puheenjohtaja

Hyvin menee Hyvinkäällä!

Henkilövalinnat vuodelle 2012

Henkilövalinnat vuodeksi 2012: puheenjohtajaksi to-dettiin Petri Luumi. Varapuheenjohtajiksi valittiin Ans-si Tähtinen ja Pertti Paloranta. Sihteerinä jatkaa Juha-Pekka Koponen.

Muut hallituksen jäsenet vuodelle 2012 ja suluissa varat ovat: Ukko Bamberg (Jari Käki), Rauno Juutinen (Ari Laakso), Juha-Pekka Koponen (Anne Pönni), Jari Lindström (Jorma Ruippo), Petri Luumi, Pertti Palo-ranta (Heidi Räsänen), Leena Rämä(Roni Usmi),Anssi Tähtinen, Eliisa Timonen (Toni Lampiranta).

Hallitus päätti seuraavasta julkilausumasta:Vuoden 2012 tavoitteena on nostaa Perussuomalai-

set syksyn kunnallisvaaleissa Kouvolan isoimpien puo-lueiden joukkoon. Iitissä tavoitteena on saada mahdol-lisimman monta perussuomalaista valtuutettua.

Hyvät eväät tähän antaa loistavasti sujuneet edus-kuntavaalit ja puolueen tekemä ruohonjuuritason työ paikkakunnilla.

JÄRJESTÖTOIMINTA

TaPaHTumaT

Kunnallisvaalit 2012 info- jakeskustelutilaisuus KangasallaKangasalan Perussuomalaiset ry järjestää infotilaisuu-den kunnallisvaaleista maanantaina 20.2.2012 klo 18-20. Paikkana on valtuustosali, Keskusaukio 2, Kanga-sala.

Paikalla mm. Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Mik-ko Nurmo ja kansanedustaja Lea Mäkipää. Tervetuloa!

Lisätietoja: paikallisosaston sihteeri Jani Viinikai-nen, 0400 489 009.


Puoluetoimisto:

Mannerheimintie 40 B 56 00100 HelsinkiPuh. 0207 430 800

Perussuomalaiset rp:n tilinumero:Nordea 218518-148703

■PEruSSuoMaLaiSET rP:

Huom! Maksa jäsenmaksuvasta laskun saatuasi!

■PuoLuEToiMiSTo

Puoluesihteeri:

ossi SandvikPuh. 0207 430 806, 0400 926 [email protected]

Vastaava päätoimittaja:

Harri LindellPuh. 0207 920 362, 040 749 [email protected]

Projektisihteeri, järjestö-ja PRH-asiat

marjo PihlmanPuh. 0207 430 802, 0400 917 [email protected]

Toimittaja:

mika männistöPuh. 0207 920 368, 040 352 [email protected]

Jäsenrekisterivastaava:

Heidi RonkainenPuh. 0207 430 805, 0400 917 [email protected]

Työmies:

matti PutkonenPuh. 0207 430 809 0400 904 [email protected]

Talouspäällikkö:

auli KangasmäkiPuh. 0207 430 [email protected]

Toimistopäällikkö:

marja-Leena LeppänenPuh. 0207 430 807, 0400 912 [email protected]

■ järjESTÖSiHTEEriT

■PEruSSuoMaLaiSET NuorET

Puheenjohtaja:

Simon eloPuh: 0400 988 [email protected]

Toiminnanjohtaja:

Heikki TamminenPuh. 044 301 [email protected]

Sihteeri:

Simo GrönroosPuh. 050 321 [email protected]

www.ps-nuoret.net

Toimistotyöntekijä

Kirsi KallioPuh. 0207 430 804, 0400 917 [email protected]

Riikka Slunga-PoutsaloPuh. 040 505 [email protected]

Vastuualueet piireittäin: Satakunta, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Helsinki ja Kymi.

jukka KotimäkiPuh. 040 672 [email protected]

Vastuualueet piireittäin:

juha LiukkonenPuh. 040 672 [email protected]

Vastuualueet piireittäin: Etelä-Pohjan-maa, Keski-Pohjanmaa, Oulu, Kainuu ja Lappi

■EuroParLaMENTTirYHMä

Sampo TerhoTyöpuhelin: +32 228 45757GSM Brysselissä: +32 471 552 923GSM. Suomessa: +358 50 538 1674

Tel Brussels: + 32 228 45757Tel Strasbourg: +33 3881 75757

[email protected]

avustajat Brysselissä:

eeva KatriPuh. +32 228 [email protected]

Hanne RistevirtaPuh. +32 47 6055 037

[email protected]

Kotimaan avustaja:

Pekka m. SinisaloPuh. 044 2222 [email protected]

■PuoLuEHaLLiTuS

eTeLä-PoHjanmaaRaimo VistbackaPekkolantie 36, 62900 AlajärviPuh: 050 511 [email protected]

eTeLä-SaVoKaj TurunenAmpumamajantie 3, 57170 SavonlinnaPuh: 050 512 [email protected]

HeLSInKIjuha VäätäinenAlakiventie 3 E 54, 00920 HelsinkiPuh: 040-7680974,[email protected],[email protected]

Hämeantero niemeläNiemeläntie 164, 14300 RenkoPuh: 045 264 [email protected]

KaInuu ari KorhonenTörmäkuja 2, 88600 SotkamoPuh: 044 022 [email protected]

KeSKI-PoHjanmaaarto PihlajamaaPihlajamaantie 184, 69850 PatanaPuh: 0400-167832, [email protected]

KeSKI-SuomIPentti Tuomi Tuomelantie 186, 43220 MahluPuh: 040-7657846, [email protected]

KymI Raul LehtoÄyspäänrannantie 199, 49200 HeinlahtiPuh: 0400-479 869 [email protected]

LaPPIjukka PaakkiTuomiojantie 17, 97130 HirvasPuh: [email protected]

ouLuPaula jukaEvakkotie 34, 91500 MuhosPuh: 040 539 [email protected]

PIRKanmaamikko nurmoSarvionkatu 13, 37600 ValkeakoskiPuh: 040 841 [email protected]

PoHjoIS-KaRjaLaosmo KokkoVakkosalmenkatu 8, 80200 JoensuuPuh. (013)137 529, 0400-375 472,[email protected]

PoHjoIS-SaVo Pauli RuotsalainenTuuttikuja 2 B 14, 70780 KuopioPuh: 044 081 4224 [email protected]

SaTaKunTaSeppo TorisevaPenunvahe 10, 26100 RaumaPuh. 050-517 2810 [email protected]

uuSImaaPietari jääskeläinenRutarsinpolku 5 A, 01510 VantaaPuh. 050-582 9444, [email protected]

VaRSInaIS-SuomI juhani PilpolaAhteentie 2, 21420 LietoPuh: 050-380 [email protected]

■PiiriEN PuHEENjoHTajaT

Timo Soini puheenjohtaja Puh. 050-511 [email protected]

www.perussuomalaiset.fi

muuT jäSeneT:

Huhta, SeppoEspooPuh: 040 516 [email protected]

Lahti, VuokkoVeteliPuh: 040 594 [email protected]

Leskinen, PekkaVuojalahtiPuh: 040-702 [email protected]

nenonen, PiritaRovaniemiPuh: 040 531 [email protected]

Ruohonen-Lerner, PirkkoPuh. 050 512 2788 , (09) 432 [email protected]

Slunga-Poutsalo, RiikkaLohjaPuh: 040 550 [email protected]

Toriseva, SeppoRaumaPuh: 050-517 2810 [email protected]

Vistbacka, RaimoAlajärviPuh: 050 511 [email protected]

mäntylä, Hanna1. varapuheenjohtajaPuh. (09) 432 [email protected]

eerola, juho2. varapuheenjohtajaPuh. (09) 432 [email protected]

ojennus, Reijo3. varapuheenjohtajaPuh. 0400-984 238 [email protected]

Sandvik, ossipuoluesihteeriPuh. 0207 430 806 0400-926 [email protected]

Kunnallisvaalit 2012

• Äänioikeustiedot määräytyvät perjantaina 7.9.2012 ja äänioi-keusrekisteri perustetaan viimeis-tään 12.9.2012.

• Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 18.9.2012 ennen klo 16

• Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012

• Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

• Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012


■PEruSSuoMaLaiSTEN EduSKuNTarYHMä

eerola, juhoPuh. (09) 432 [email protected]

elomaa, RitvaPuh. (09) 432 [email protected]

Hakkarainen, TeuvoPuh. (09) 432 [email protected]

Halla-aho, jussiPuh. (09) 432 [email protected]

Heikkilä, LauriPuh. (09) 432 [email protected]

Hirvisaari, jamesPuh. (09) 432 [email protected]

Hongisto, ReijoPuh. (09) 432 [email protected]

Immonen, olliPuh. (09) 432 [email protected]

jalonen, ariPuh. (09) 432 [email protected]

joutsenlahti, anssiPuh. (09) 432 [email protected]

jurva, johannaPuh. (09) 432 [email protected]

juvonen, arjaPuh. (09) 432 [email protected]

jääskeläinen, PietariPuh. (09) 432 [email protected]

Kivelä, KimmoPuh. (09) 432 [email protected]

Kokko, osmoPuh. (09) 432 [email protected]

Koskela, LailaPuh. (09) 432 [email protected]

Lohela, mariaPuh. (09) 432 [email protected]

Louhelainen, annePuh. (09) 432 [email protected]

mattila, PirkkoPuh. (09) 432 [email protected]

mäkipää, LeaPuh. (09) 432 [email protected]

mäntylä, HannaPuh. (09) 432 [email protected]

mölsä, marttiPuh. (09) 432 [email protected]

niikko, mikaPuh. (09) 432 [email protected]

niinistö, jussiPuh. (09) 432 [email protected]

oinonen, PenttiPuh. (09) 432 [email protected]

Packalén, TomPuh. (09) 432 [email protected]

Saarakkala, Vesa-mattiPuh. (09) 432 [email protected]

Soini, TimoPuh. (09) 432 [email protected]

Soukola, IsmoPuh. (09) 432 [email protected]

Tolppanen, mariaPuh. (09) 432 [email protected]

Tossavainen, ReijoPuh. (09) 432 [email protected]

Turunen, KajPuh. (09) 432 [email protected]

Tuupainen, KaukoPuh. (09) 432 [email protected]

Virtanen, PerttiPuh. (09) 432 [email protected]

Vähämäki, VillePuh. (09) 432 [email protected]

Väätäinen, juhaPuh. (09) 432 [email protected]

Pirkko Ruohonen-Lerner(eduskuntaryhmän pj.)

Puh. 050 512 2788 (09) 432 [email protected]

muuT KanSaneduSTajaT:

Lindström, jari(eduskuntaryhmän 2. vpj.)

Puh. (09) 432 [email protected]

Kettunen, Pentti(eduskuntaryhmän 1. vpj.)

Puh. (09) 432 [email protected]

eduskuntaryhmä:

Puh. (09) 4321*, fax (09)-432 [email protected]

Puoluetoimisto:

Mannerheimintie 40 B 56 00100 HelsinkiPuh. 0207 430 800

www.perussuomalaiset.fi

■PEruSSuoMaLaiSET rP:

Perustettu: 1995

■PEruSSuoMaLaiSET NaiSET rY:N HaLLiTuS

■PEruSSuoMaLaiSTEN rYHMäKaNSLia

anne LouhelainenHollolaPuh. (09) 432 [email protected]

Sirkka-Liisa PapinahoOrimattilapuh. [email protected]

jaana Sankilampi Kajaanipuh. 040-513 [email protected] Suomentoiminnanjohtaja

minna mäkinen Jyväskyläpuh. [email protected]

Sari marttinenRovaniemiPuh. 0400 791 [email protected]

auli Kangasmäki Lemipuh. 0207 430 803, 0400 917 [email protected]

outi VirtanenPertunmaaPuh. 040 673 [email protected]

Vaili jämsä-uusitalo OuluPuh. 040-777 [email protected]

Laura [email protected]

Heleena Pekkala Ylöjärvipuh. 040-704 4059

Helena ojennusParkanopuh. 0400-236 [email protected]

1. varapuheenjohtaja

Vaili jämsä-uusitaloOuluPuh. 040-777 [email protected]


Tuula KuusinenHelsinkipuh. 040-504 [email protected]


Heleena PekkalaYlöjärvipuh. 040 704 4059

Puheenjohtaja

marja-Leena LeppänenLappeenrantapuh. 040-775 [email protected]

Taloudenhoitaja

auli KangasmäkiLemipuh. 0207 430 803, 0400 917 [email protected]

Sihteeri

Iiris PeltomaaPyhärantaPuh: 045-898 [email protected]

Iiris PeltomaaPyhärantaPuh: 045-898 [email protected]

Kike elomaaMaskupuh. 0400-824 [email protected]

Tuula Kuusinen Helsinkipuh. 040-504 [email protected]

Riikka Slunga-PoutsaloLohjaPuh. 040 505 [email protected]

Kirsi KallioLempääläPuh. 0207 430 804, 0400 917 [email protected]

Perussuomalaiset naiset ry:n hallituksen jäsenet:

http://ps-naiset.perussuomalaiset.fi

Toni KokkoPääsihteeriPuh. (09) 432 [email protected]

antti ValpasEduskuntasihteeriPuh. (09) 432 [email protected]

Kirsi SeivoOa. tiedottajaPuh. (09) 432 [email protected]

Päivi ojalaToimistosihteeriPuh. (09) 432 [email protected]

eduskuntaryhmä:Puh. (09) 4321*, fax ((09)-432 3228(fax on yhteiskäytössä muiden ryhmä-kanslioiden kanssa)[email protected]

erkki HavansiOa. oikeudellinen asiantuntijaPuh. (09) 432 [email protected]

oskari juurikkalaOa. talouspoliittinen asiantuntijaPuh. (09) 432 [email protected]

juha HalttunenOa. talouspoliittinen asiantuntijaPuh. (09) 432 [email protected]

Samuli VirtanenKansainvälisten asiain sihteeriPuh. (09) 432 [email protected]

maria aaltoEduskuntasihteeriPuh. (09) 432 [email protected]

Perus-pipoja myynnissäPuoluetoimistosta saatavissa lämpimiä fleecepipoja sinisenä ja mustana,

yksi koko, hinta 10,00 euroa kpl. Pipoissa on pieni perus-logo.

Tilaukset: [email protected]. 0207 430 807


VAPAA SANA

Mielipiteitä voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Kir-joitusten pituus maksimissaan 1500 merkkiä. Kaikkien kir-joitusten mukana on oltava kirjoittajan yhteystiedot. Ilman yhteystietoja tulleita kirjoituksia ei julkaista. Toimitus voi otsikoida ja tiivistää juttuja.

osuuskaupan edustajiston vaalit

Loppuuko kilpailu jätekuljetuksissa?Uusi jätelaki tulee voimaan 1.5.2012. Kuntien on lain mukaan perustettava jätelautakunta, joka voi vahvistaa nykyisen sopimuspohjaisen järjestelmän. Se tarkoittaa sitä, että jokainen taloyhtiö, omakotitalo, yritys- ja muu jätettä tuottava laitos voi valita kuudesta alueellamme toimivasta jätekuljetusyrityksestä mieleisensä hinnan tai muiden seikkojen perusteella.

Jätelautakunta voi myös kunnallistaa jätteiden kul-jetuksen ja kilpailuttaa jätteiden kuljetukset alueellaan. Se tarkoittaisi sitä, että Savonlinnan alueella pörssiyhtiö Lassila&Tikanoja löisi lautaan sellaiset tarjoukset, jo-hon ketkään muut eivät mitenkään pysty. Pörssiyhtiöllä on varaa harjoittaa tappiollista toimintaa vuosia. Seu-raavalla tarjouskierroksella 3-5 vuoden kuluttua ei var-muudella ole muita tarjoamassa kuin Lassila&Tikanoja. Muilla tarjoajilla ei ole varaa pitää miljoonakalustoa tyhjän panttina ja samalla noin 60 henkeä siirtyy kortis-toon. Kun nämä yksityiset yrittäjät on tapettu voi tämä pörssiyhtiö nostaa hinnat pilviin ja varmuudella nostaa. Myös palvelun taso romahtaisi, kuten tapahtui Puu-malassa, jossa jäteauto kiersi yhtenä päivänä viikossa. Kunta kokeili tätä niin sanottua jätekuljetusta ja kolmen vuoden jälkeen lopetti tämän pelleilyn.

On myös arvosteltu sitä, että monta jäteautoa ajaa peräkkäin. Biojäte, sekajäte, pahvi, paperi, metalliromu ja jätekaivojen tyhjennys on tapahduttava eri autoilla taloudellisista syistä tai viranomaismääräyksistä johtu-en. Toivottavasti jätelautakunta tekee sellaisia päätök-siä, että se on edullisinta meille laskun maksajille, että yrityksiä ei kaadeta ja että työpaikat säilyvät.

Erkki Rakkolainen, kaupunginvaltuutettu (ps)

Osuuskauppojen edustajis-ton vaalit ovat ajankohtai-nen asia. Osuuskauppa on kuluttajaosuuskunta, jonka keskeinen tehtävä on omis-tajien taloudellisen aseman parantaminen. Usean osuus-kaupan osalta tosin herää kysymys, onko toiminnan tarkoituksena taseen pysy-vien vastaavien kasvattami-nen vai asiakasomistajien etujen ajaminen. Taseeseen kertyneet ”seinät” on oltava tuottavassa käytössä, jotta asiakasomistajien etu tulisi turvatuksi.

Periaatteessa edusta-jisto on osuuskaupan ylin päätöksiä tekevä toimielin, mutta sillä ei liene juuri-kaan vaikuttamismahdol-

lisuuksia vaikuttaa opera-tionaaliseen toimintaan. Vaikuttamismahdollisuudet riippuvat hyvin pitkälti sii-tä, että ottaako edustajisto haltuunsa osuuskaupan strategisen johtamisen.

Yleisesti ottaen on käynnissä selkeä poliittinen uusjako - perinteisten van-hojen puolueiden rinnalle on haastajaksi noussut uusi poliittinen voima, Perussuo-malaiset. Vanhojen edusta-jien tilalle olisi syytä saada uutta ajattelua ja omistaja-asiakkaiden etuja tosiasial-lisesti ajavia edustajia. Tä-mä edellyttää, että ehdolle asetetaan riittävä määrä uuden polven ehdokkaita (ei koske ikää), joiden jou-

kosta osuuskunnan jäsenten tehtävänä on valita parhaat mahdolliset ehdokkaat osuuskaupan edustajistoon.

Mikäli kansan syvien rivien vanhoihin puoluei-siin pettynyt äänestyskäyt-täytyminen jatkuu, niin muutosvoimia edustavien Perussuomalaisten on aika saada äänensä kuulumaan edustajistossa edustajiensa kautta.

Edustajiston vaalit ajoittuvat mielenkiintoi-sesti presidentinvaalien ajankohtaan. Kysymykses-sä on kuitenkin täysin eri vaalit - presidentinvaali on ensisijaisesti henkilövaali, mutta edustajiston vaalit ovat osuuskaupan jäsenten

edustajien valintaa, missä ainoastaan osuuskaupanjä-senillä on äänioikeus.

Edustajiston roolia omistaja-asiakkaiden edus-tajana olisi vahvistettava ja asia, johon uudenedus-tajiston olisi mielestäni paneuduttava, on ydinlii-ketoiminta. Onko Osuus-kauppojen toiminnoissa on sellaisia rönsyjä, joita olisi syytä ulkoistaa tai myydä yksittäisille ulkopuolisille yrittäjille. Tässä ja osak-kaiden etujen ajamisessa on haastetta valittavalle uudel-le edustajistolle.

Jussi Y. HyryYTMKajaani

Lehdet uutisoivat isoin ot-sikoin Pekka Myrskylän tekemän EVA-analyysin esiintuomasta ongelmasta, syrjäytyneistä nuorista joita ei löydy edes tilastoista.

Uutisoinnista jäi pois hyvin oleellinen analyysistä ilmennyt asia. Syrjäytyneis-tä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataus-tainen. Vieraskielisistä kou-luttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt - kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Ongelma liittyy siis hyvin läheisesti maahanmuuttoon ja kotouttamiseen.

Työmarkkinoiden ulko-puolisten nuorten (15–29 -vuotiaat) määrä on lähes 60 000, suunnilleen sama määrä kuin vuosittainen syntyvyys. Tähän määrään lasketaan työttömät työn-hakijat ja kotona lapsia hoitavat kouluttamattomat vanhemmat. Tästä joukosta yli puolet kuuluu syrjäyty-misongelman kovimpaan ytimeen. He eivät opiskele, eivät käy töissä, eivätkä hae töitä. Analyysin mukaan tä-hän joukkoon kuuluu 33% vieraskielisistä miehistä ja 26% vieraskielisistä naisis-ta. Vertauksen vuoksi samat luvut kantaväestöstä ovat 13% miehet ja 8% naiset. Ero on huima.

Maahanmuuttajista yli 70 prosenttia on nuoria aikuisia, parissakymmenes-sä vuodessa vieraita kieliä puhuvien nuorten määrä on 18-kertaistunut. Kun nykyi-

nen ulkomaalaisväestö on laskettu kaksinkertaistuvan tällä vuosikymmenellä, voi-daan olla hyvin huolissaan myös syrjäytyneiden nuor-ten määrän kasvun kiihty-misestä.

Työtä voi tehdä myös ilman tutkintoa

Samaan aikaan työ- ja elin-keinoministeriö varoittaa Suomea uhkaavasta työ-voimapulasta. Tutkimuksen on laatinut sama mies kuin EVA-analyysinkin, Pekka Myrskylä, jonka tutkimuk-sen mukaan työvoimapulal-ta vältyttäisiin tuplaamalla maahanmuuttajien määrä.

Jotta nyt ei aleta hölmö-läisten tavalla peittoa jatka-maan ja lisäämään näin enti-sestään sosiaalituella elävien nuorten miesten määrää, mielestäni täytyy ryhtyä toi-

miin jo maassa olevien syr-jäytyneiden työllistämiseksi. Kaikkein suurin kilpailu on matalapalkka-aloilla. Kou-lutusvaatimuksia on nostet-tu ja väliinputoajiksi jäävät heikosti koulutetut. Vähäi-selläkin työpaikkarakenteen muutoksella voitaisiin saada työllistettyä kouluttamatto-miakin nuoria. Monenlaista työtä voi tehdä ilman tutkin-toakin, kunhan se tehdään ammattitaitoisessa valvon-nassa. Porkkanoiden lisäksi työllistymisen tehostamisek-si voidaan käyttää keppiä-kin: ei sosiaalietuuksia jos ei työnteko kiinnosta.

Jatkossa maahanmuu-ton oleellisin työvoimaan vaikuttava asia on se, mistä halutaan maahanmuuttajia tulevan. Ministeriön mu-kaan Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista

tulleet kohtuullisesti ja Afri-kasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Tätä tukee myös talouden huoltosuhdeluvut, eli väestömäärän suhde työssäkäyviin. Huoltosuhde on erityisen huono Afrikas-ta 9,7 (=yhtä työllistä kohti 9,7 työvoiman ulkopuolella olevaa) ja Lähi-idästä tulleil-la ja paras Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla. Kaikki-en ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde on 3,0 ja koko väestössä 1,31. Mi-käli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikke-nevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huolto-suhteen olla kantaväestöä edullisempi.

Terhi Kiemunkipuheenjohtaja,TampereenPerussuomalaiset

Syrjäytyneet nuoret maahanmuuttajat ja työvoimapula

juankoski sopeuttaatalouttaan rajustiNoin 5000 asukkaan maalaiskaupunki Juankoski Koil-lis-Savossa on joutumassa rankalle talouskuurille: 35 kunnan palkollista saa kenkää, useita toimintoja supis-tetaan tai leikataan kokonaan.

Miten tähän on tultu? Olisi liian helppoa selittää syn-tynyt tilanne pelkästään kartonkitehtaan ajautumisella konkurssiin marraskuussa 2008. Sillä toki on osansa tulo-pohjan rapautumiseen mutta suurin selittävä tekijä löytyy menopuolelta: vuodesta 2001 paikkakunta on menettänyt asukkaistaan 11 prosenttia. Keskustajohtoisen kunnan menot ovat samassa ajassa kuitenkin kasvaneet perä-ti 64%! Tämä käy ilmi konsulttiselvityksestä talouden tasapainottamiseksi. Selvitystyö maksoi runsaat 30.000 euroa - yhden palvelutehtävässä olevan vuosipalkan.

Juankosken kaupunginvaltuusto hyväksyi selvityksen mukaiset sopeuttamistoimet lähes neljätuntisessa koko-uksessaan 25.10. Puheenvuoroja käytettiin reilut pari-kymmentä. Perussuomalaisten Mika Wallius esitti paketin jättämistä pöydälle, onhan työ tehty kiireellä ilman, että kaikkiin yksityiskohtiin on ehditty kunnolla paneutua. Lisäksi työtä on varjostanut kaupungin hallintokulttuu-riin ennenkin kuulunut salaaminen. Valtuustoryhmistä ainoastaan keskusta ja demarit saivat suoraan osallistua säästökuurin valmisteluun, muille ryhmille lopputulos ai-noastaan esiteltiin kuten kaupungin työntekijöille.

Leikkausten lisäksi päätettiin säästöjä etsiä perin mielenkiintoisella tavalla: henkilöstöorganisaatioon perustettiin uusi huippuvirka. Uusi hoiva- ja hoitopal-velujohtaja saakin eteensä miljoonien eurojen haasteen tavoitellessaan säästöjä vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalveluja tehostamalla.

Heimo Konttinen

Kuvituskuva: Matton images


POSTI-MAKSU

MAKSETTU

Sukunimi Etunimet

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Sotu Kotikunta Ammatti/toimi/koulutus

Puhelin

Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi(ei erillistä jäsenmaksua)

Jäsenhankkija

____/____ 2012 Jäseneksi haluavan allekirjoitus_____________________________________

Sähköposti Kansalaisuus

PerusSuomalainen

Tunnus: 500 9637

00003 VASTAUSLÄHETYS

Tilata ainoastaan PERUSSUOMALAINEN -lehden: Vuositilaus 30 euroa, 15 numeroa Lahjatilaus (maksajan tiedot sulkuihin alapuolelle) 1/2 vsk 20 euroa Näytenumero, ilmainen

Tehdä osoitteenmuutoksen tms. _____________________________________________________

vanha osoite: ____________________________________________________________________

Haluan Liittyä jäseneksi Perussuomalaiset -puolueeseen. 25 euron jäsenmaksulla saan samalla PERUSSUOMALAINEN -lehden

■ LYHYET

Lähetä mielipiteesi tekstiviestillä, muistathan

allekirjoittaa viestisi (max. 160 merkkiä).

Viestit numeroon 040 749 9362.

Viestin hinta operaattorin mukaan.

Perussuomalaiset on Suomen suurin oppositiopuo-lue, vaikka media toista väittää.Aasillakin on häntä

Hyvä! Suomen politiikka on elpymässä taantu-muksestaan! Jytkyjä tuli ja nyt on saatu aikaa uusia tuulia... kiitos kuuluu Timon porukalle.P. Tolvanen, Sysmä

Jyväskyläläinen Kauko ”Kake” Tuupainen (71) syntyi Kalajoella, jonne hänen äitinsä oli lähtenyt sodan vuoksi Sortavalasta evakkoon. Äiti ja poika pa-lasivat Sortavalaan, mutta joutuivat lähtemään sieltä lopullisesti pois syksyllä 1944. Uudeksi asuinpai-kaksi Kaukolle ja hänen vanhemmilleen ja sisarilleen tuli Jyväskylä.

Tuupainen on työsken-nellyt erilaisissa julkishal-linnon tehtävissä, kuten reviisorina ja talousarvio-päällikkönä Jyväskylän kaupungilla, apulaistalous-johtajana ja sisäisenä tar-kastajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sekä erilaisissa tilintarkastusteh-tävissä oman yrityksensä kautta noin kolmessakym-menessä yhteisössä. Tätä nykyä hän on eläkeläinen.

Luottamustoimet ja ko-kemukset niistä ovat laajat - Jyväskylän kaupunkiseu-rakunnan kirkkovaltuusto 1975-90 ja 1995-2008 sekä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto 2011 alka-en, Jyväskylän kaupungin-valtuusto 1977-84 ja 1989 alkaen, Suojarinteen kes-kuslaitoksen kuntainliiton valtuuston ja hallituksen jäsen 1977-80, Jyväskylän

kaupunginhallituksen jäsen 1993-96 sekä Keski-Suo-men maakuntavaltuuston jäsen 1993-2007 ja 2009 alkaen.

Eduskunnan ikäpuhemies

Kauko Tuupainen nousi eduskuntaan Keski-Suo-men vaalipiiristä uutena kansanedustajana. Hän on eduskunnan vanhin eli ikäpuhemies. Hän sai kun-niatehtävän avata uuden eduskunnan ensimmäisen kokouksen, jossa valittiin puhemiehistö. Eduskunnas-sa hän on valtiovarainva-liokunnan jäsen, sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja, kunta- ja terveysjaoston jä-sen, tarkastusvaliokunnan varajäsen sekä eduskunnan, Kelan ja Suomen Pankin ti-lintarkastaja.

Eduskunta on ollut uusi kokemus kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi kunnallispoli-tiikassa saadaan seuraavan kokouksen esityslista liittei-neen hyvissä ajoin ennen ko-kousta, mutta eduskunnan valiokunnissa ja jaostoissa näin ei tapahdu, vaan asiat esitellään vasta kokouksen alkaessa. Kuntien virka-miesvalta on valmisteluissa vielä pientä verrattaessa si-

tä eduskunnan valiokunta-neuvosten valtaan. Tietysti kansanedustaja voi merkit-tävästi vaikuttaa erilaisten mietintöjen sisältöön.

Ihmetystä on herättä-nyt myös kansanedustajien käyttäytyminen istuntosalis-

sa. Möykkäys toisen edusta-jan puhuessa on ollut Kau-kolle vierasta. Välihuudot kuuluvat kuulemma ”kult-tuuriin”, mutta Kaukon mielestä se ei ole tyylikästä.

- Olen toki minäkin mo-komaan syyllistynyt, sillä

■KaNSaNEduSTaja ESiTTELYSSä

Nopeatempoinen huumorimies ontyöeläkeläisen puolella

”mitä isot edellä, sitä pienet perässä”, Kauko jatkaa.

Yli miljoonaa työeläke-läistä koskeva ns. taitettu indeksi ja sen poistaminen mahdollisimman nopeas-ti on asia, jonka puolesta Kauko haluaa taistella. Sen

hän toi esille jo vaalikam-panjassaan ja siitä hän pitää kiinni.

Liikunnallinen ja nuorekas

Avustajana olen oppinut tuntemaan Kaukon liikun-nallisena ja reippaana per-soonana, joka harrastaa mm. avantouintia ja lenk-keilyä. Kauko on ikäisek-seen yllättävän nuorekas ja uuttera. Erityisosaamista ja asiantuntemusta häneltä löytyy erityisesti talous-asioihin ja hänen numero-muistinsa on uskomaton. Luonteeltaan Kake on ystä-vällinen, kohtelias, nopea-tempoinen, aktiivinen ja en-nen kaikkea huumorimies.

Sen lisäksi, että olen oppinut tuntemaan Kaken avustajana eduskuntateh-tävissä, olemme myös pe-russuomalaisaktiiveja esim. Jyväskylän paikallisosas-tossa ja Keski-Suomen piiri-järjestössä. Uskon vakaasti, että Kauko Tuupainen on oikeassa paikassa päät-tämässä asioista ja tekee hyvää jälkeä tulevaisuutta ajatellen.

Teksti: Tapani MäkiKuva: Harri Lindell

Kansanedustaja Kauko Tuupaisen juuret ovat Sortavalassa.

Perussuomalaiset jättivät välikysymyksen ... · Huipulla tuulee. Huipulle pääsemisen on...

Documents

Transcript of Perussuomalaiset jättivät välikysymyksen ... · Huipulla tuulee. Huipulle pääsemisen on...