Perheyritysten liitto ryko0367/portfolio/pdf/fbnpyl_2003-2_web.pdfQuo vadis, suomalainen...

PERHEYRITYSTEN LIITTO RY • THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND 2 | 2003

Omistajuus on taitolaji 2Pääkirjoitus

Perhe on paras! 6Perheyritykset menestyvät muita yrityksiä paremmin 7Perheyritysten liitolle toimitusjohtaja 8

Ajankohtaista

Hallitusohjelmassa luvataan helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin 10Neuvottelukunta Valtioneuvoston linnassa 10

Edunvalvonta

Mestassa toinen sukupolvi johdossa 11Yritysesittely

Novitan Daniela Yrjö-Koskinen uskoo tulevaisuuteen 12Uusi sukupolvi

Verkostoitumista aluetapaamisissa 14 Aluetapaamiset

Tutkijat verkostoituivat Tampereella ja Milanossa 20Skenaarioita Seniori-Suomesta 22

Tutkimus ja koulutus

Yrittäjyyskasvatuksella uusia yrittäjiä 19Väitos

Lakitietoutta ja kauneutta Kukan päivänä 23Naisverkosto

Nuori polvi keskusteli vastuullisesta omistamisesta 24Nuori polvi

Osinkojen verotus kahdenkertaiseksi – mutta miten? 28Verotus

Eläkevakuutus kannustimena 29

Lukijamme tyytyväisiä Perheyritys-lehteen 26

Uusia jäsenyrityksiä 32 Yhteistyökumppanimme 33 - 36

2

PERHEYRITYS 2 | 2003 PERHEYRITYS 2 | 2003

3P Ä Ä K I R J O I T U S

PERHEYRITYS • Perheyritysten liitto ry

PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom

TOIMITUS

Krista Elo-Pärssinen, Nina Karlsson

TAITTO Michael DiedrichsPAINOPAIKKA Hansaprint, Salo

TOIMITUKSEN OSOITE

Perheyritysten liitto ry

POSTIOSOITE PL 800, 00101 Helsinki

KÄYNTIOSOITE

World Trade Center WTC, HelsinkiAleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki

PUHELIN (09) 6969 4060FAKSI (09) 6969 4065SÄHKÖPOSTI [email protected]

VERKKOSIVUT www.perheyritystenliitto.fi

OSOITTEENMUUTOKSET

[email protected]

Perheyritysten liitto toivottaa hyvää ja aurinkoista

kesää!Jäsenpalvelu on kesälomalla

heinäkuussa.

Haasteena omistajanäke-myksen muodostaminen

Perheyritysten liitto on suomalainen omistajanäkemyksen muodostaja. Perheyrityksiin on vuosisatojen aikana kertynyt merkittävä osaamis- ja kokemuspääoma omistamisesta. On tärkeätä, että perheyritykset myös itse antavat arvoa sille prosessille, jossa erilaiset perheyritykset tuovat esiin mielipi-teensä.

Perheyrityksiin kertynyt omaisuus työllistää. Se on yritysva-rallisuutta, jolla on suomalaiset kasvot. Perheyritysten suuri haaste on tulevaisuudessa saavuttaa sellainen positio, että tämä omaisuuden laji — työllistävä ja yhteisöä vahvistava yritysomaisuus — ei olisi verotuksessa muita huonommas-sa asemassa. Laajentuvassa Euroopan unionissa kuulumme varallisuusveromme kanssa vähemmistöön. Meillä verottaja on halunnut panna tälle työllistävälle omaisuudelle lisäpai-not, jotta perheyritysten taakka olisi ’hieman’ raskaampi kuin muiden maiden perheyrityksillä. Varallisuusveron poistaminen on nyt Jäätteenmäen hallituksen agendalla pohdittavana. Toivottavasti hallituksella on rohkeutta luopua siitä.

Perheyritysten liitto on vahvistumassa. Jäsenmäärämme on hienoisessa kasvussa. Etsimme ja haemme jäseniksemme kypsässä iässä olevia yrityksiä, joiden sukupolvenvaihdos alkaa olla käsillä. Jäsenpohjamme on vahvistumassa myös alueellisesti. Liittomme jäsenpohjaa kehitetään erityisesti maakunnissa. Silti olemme vasta tiemme alussa. Meidän on ponnisteltava vielä paljon saadaksemme jäsenpohjamme kat-tavaksi ja edustavaksi.

Omistajuus ei ole helppoa. Omistajuuteen liittyy vastuuta ja uhrauksia, joiden arvon parhaiten tunnistaa omistaja. Omistajuus on taitolaji, joka on yhteiskunnassamme todelli-suudessa aliarvostettua. Meidän on muutettava sen positio ja löydettävä eri yhteiskuntapiirien kanssa rakentavia aineksia keskusteluun omistajuuden positiivisesta merkityksestä koko yhteiskunnalle.

Siksi on tärkeätä, että perheyritykset itse antavat Perheyritysten liitolle vahvan mandaatin puhua yhteiskunnas-sa. Se mandaatti annetaan liittymällä liiton jäseneksi. Se on tapa olla mukana talkoissa. Toivon, että tämä viesti kulkeutuu kauttanne kaikkiin perheyrityksiin. Ovemme ovat avoinna kaikille!

Tervetuloa mukaan!

Anders Blom

Toimintakalenteri 2003

heinäkuu (Kesäloma)

elokuu

19.8. Puheenjohtajan kesäpäivä29.8. Nuoren polven rapuillallinen merellisissä tunnelmissa

syyskuu

11.9. PricewaterhouseCoopersin veropäivä18.9. Johtajuus ja Yhteiskunta –ohjelma alkaa Omistajan haasteet perheyrityksessä24.-27.9. F.B.N. 14th Annual World Conference, Lausanne

Pääsihteerikirje 3/2003

lokakuu

vko 41 Johtajuus & Yhteiskunta –ohjelma: Johtajuus perheyrityksessä Perheyrityslounas / aluetapaaminen

Perheyritys 3 | 2002

marraskuu

vko 46 Johtajuus & Yhteiskunta –ohjelma: Perheyritykset ja yhteiskunta Syyskokous, seminaari ja päivällinen

joulukuu

Perheyritys 4 | 2003

Toimintakalenteria päivitetään nettisivuillamme www.perheyritystenliitto.fi

4 5

PERHEYRITYS 2 | 2003

K E V Ä T K O K O U S

Häivähdys riemua perheyrittäjien arkeen

Keväisen vihreään Hämeenlinnaan oli kesäkuun alussa kokoontunut taas sankka joukko perheyrittäjiä verkos-toitumaan ja jakamaan kokemuksia.

Päivä rakentui aamupäivän Esa Saarisen inhimillisestä näkökulmasta perheyrityksen onnistumiseen ja iltapäivän Novitan ja Martelan perheyritysesimerkeistä. Osallistujat kiittivät heitä mielenkiintoisista, persoonallisista, innos-tavista ja ajatuksia herättävistä esityksistä.

Arkeen enemmän riemua

Esa Saarinen aloitti puheenvuoronsa lupaamalla sinfonian arjen uusista ajatusvaihtoehdoista värittyen isänmaallisil-la sävyillä. Päivä alkoi hellän dynaamisella kohtaamisella: halauksilla, poskisuudelmilla ja kättelyillä vieruskaverien kanssa.

Arkea olemme me itse ihmisinä. Arjen sisällä on tehtävä kompromisseja erilaisten vaatimusten ja houkutusten välillä. Kaikki ovat varmaakin yhtä mieltä siitä, että arkemme voisi olla hauskempaa ja spontaanimpaa – muttei dramaattisesti. Mielessämme on katto arjelle, jonka yläpuolelle kohoamme vain hetkittäin, esim. purjehdusmatkalla Kreikan saaristossa. Silloin liikumme Saarisen mukaan ylärekisterissä, joka valot-taa arkeamme ja tuo siihen riemun viitepisteeksi.

Elämänuskoa kyynisyyden tilalle

Seuraavaksi Esa Saarinen eteni sisäisen maailman logiikkaan. Jokaisella meistä on oma sisäinen maailmamme, jossa on oma logiikkansa ja kätköpaikkansa. Ulkoinen tapahtuma luo sisäisessä maailmassamme ajatuksen, jonka vaikutus näkyy ulkoisessa käyttäytymisessämme joko lisäten elämänuskoam-me tai kyynisyyttämme. Esimerkkinä Saarinen kertoi Pipsan kehuneen häntä aiheellisesti hyvästä auton pysäköinnistä ahtaaseen paikkaan Kauppatorilla. Pipsa löysi Esan ’plus-napin’, joka sai Esan suun virneeseen ja kenkäkauppoihinkaan meno ei ollut hänelle enää vastenmielistä.

Keinoina toisen elämänuskon vahvistamiseen Saarinen mai-nitsi kiinnostuksen osoittamisen, läsnäolon, kuuntelemisen, kiitoksen ja tunnustuksen: good job (ilman mutta-lausetta). Usein kuitenkin näyttelemme aikuisnäytelmää, joka antaa sen vaikutelman, että ’plus-nappia’ ei ole. Sellainen kuitenkin jokaisella on löydettävissä, jos tunkeudumme aikuisnäytelmän taakse toisten todellisuuteen ja koemme ja tunnemme itse keskeisten ajatusten merkityksen.

Jokaisen on löydettävä kantava ajatuksensa, mutta arjen pai-neissa se ei valitettavasti saa tilaisuutta kiteytyä. Arjesta on raivattava tilaa, jotta sisällämme olevat viisaudet ja totuudet löytyvät ja sydänminän ajatus nousee esille.

Rikastavuuden systeemi

Vastavoimana näille Saarinen mainitsi negatiivikertoimen, jolloin kielteinen kokemus aiheuttaa jopa tuhatkertaa vahvemman muistikuvan kuin myönteinen kokemus.

Valitettavasti arkemme virittyy paljon useammin alarekisterin tapahtumilla, jolloin kuningattaret muuttuvat eukoiksi. Tämän hetkinen arvomaailma ei lähtökohtaisesti houkuttele valitse-maan arjen viitekehykseksi ylärekisterin hyveitä, vaan esim. kvartaalitaloudessa pitkäjänteisyyttä korostavien perheyritys-ten on tietoisesti uskallettava ajatella ja toimia toisin kuin aikamme edellyttää. Perheyrittäjyys kantaa tulevaisuuteen, jos uskallamme käyttää ylärekisterin värittämää arkea yksilön etua korostavassa kulttuurissa.

Ylärekisteri on aina uhattuna ja rapistuu paljon herkem-min kuin alarekisterin viitekehys. Toisena vastavoimana ja uhkana ylärekisterille on pihtaamisen kostonkierre. Tämä on systeemi, jota jokainen ylläpitää kuvittelemal-la, että olisin itse valmis antamaan enemmän, jos vain muutkin olisivat. Aikuisnäytelmässä elämä ei ole niin onnellista kuin voisi olla, jos toimisimme kaikki oman kantavan ajatuksemme mukaan.

Pihtaamisen kostonkierre voidaan muuttaa rikastavuu-den systeemiksi, jos ajattelisimme asioita enemmän muiden kannalta ja antaisimme herkemmin omastamme.

Missä on aarteemme?

Arvonannon näkökanta on elämänuskoisella laveampi. Osa kyynisyydestämme johtuu kaventuneesta arvonannon kyvys-tä. Kohtaamamme asiat eivät itsessään kerro, pitääkö niitä arvostaa vai ei. Aarteemme voi olla aivan edessämme, mutta emme sitä huomaa, koska mielemme on kiinni muualla. Aarteemme voi lisäksi olla niin arkinen tai vasta siemen, jolloin se on vaikea hahmottaa. Sydämen äänemme ohjaa meidät aarteelle, joka on jotakin isompaa kuin itse olemme.

Perheyritysten saama arvonanto on nousussa. Suomi on hyvä maa ja meidän tehtävämme on tehdä siitä vielä parempi. Perheyritykset ovat merkittäviä henkisiä johtajia, jotka voivat omalla toiminnallaan luoda laajalle ulottuvan rikastavuuden systeemin, mutta on oltava liikkeellä sydämellä.

Perhe ensin, sitten yritys

Hallituksen puheenjohtaja Ernst Gylfe on työskennellyt 30 vuotta maailman suurimmassa käsityölankoja valmistavassa Helsingin Villakehräämössä. Ennen tuloaan perheyritykseen hän oli IBMllä töissä. Ernstin isä päätti, että yrityksen kan-nalta on parempi, että hän muuttaa ulkomaille ja Ernst Gylfe sai vapaudet toteuttaa päämääränsä. Menestystä on tullut, mutta pinnan alla myös kuohunut. Juuri kommunikaatio-vaikeudet sukulaisten kesken olivatkin koitua novitalaisten tuhoksi. Yritysmyynniltä vältyttiin ja paljon on opittu. Ernst Gylfe korosti perheen merkitystä: — Ajatelkaa sanaa perheyritys. Kumpi tulee siinä ensin? Perhe. Hän nosti perheen lisäksi tärkeiksi myös suvun nuoret sekä henkilöstön ja asiakkaat.

Peheneuvosto säilyttää perheen yhtenäisyyden

Martelan perheyrityksessä toimii aktiivisesti toinen sukupolvi, johon kuuluu seitsemän sisarusta. Sisarussarjan kuopus toimi-tusjohtaja Heikki Martela kertoi perheyrityksessä työskentelyn olevan paljon kivampaa kuin hän ensin oletti.

Ernstin tytär, markkinointijohtaja Daniela Yrjö-Koskinen kertoi Novitan olleen aina osa hänen elämäänsä. Novitalla on pari vuotta sitten perustettu perheneuvosto, johon kuu-luvat Danielan sisarukset sekä ulkopuolinen toimitusjohtaja Kalevi Luukkainen. Siellä muotoutuvat nuorten unelmat ja perheyrityksen tulevaisuus. Lisäksi heillä on Family Forum, johon kuuluvat myös aviopuolisot. Daniela korosti, että perhe ja yritys on kytkettävä jo lapsuudessa yhteen. — Yritykselle voi tapahtua mitä vaan, mutta perhe on ja pysyy.

Perheneuvostossa on mukana jo kolmaskin sukupolvi, jonka kokemuksista seminaarissa oli kertomassa Pinja Metsäranta. Kolmannen sukupolven ikähaitari on hyvin suuri ja he ovat kouluttautuneet merikapteenista taidehistorijoitsijaan.

Kesätöiden ja harjoittelun kautta he ovat tutustuneet yritykseen ja neljä heistä toimii jo perheneuvostossa.

Sisustusarkkitehti Leena Palsanen on toiminut perheneuvos-ton puheenjohtajana sen perustamisesta 1990 lähtien. Hän kertoi, että perustajaisän yritykseen liittyvä kommunikointi kohdistui aina poikiin, tyttöjen ei odotettu kiinnostuvan yrityksestä. Perheneuvoston tavoitteena on parantaa suvun jäsenten välejä ja välttää konflikteja perheen jäsenten kesken. Martela on myös kartoittanut omistajien yhteistä tahtotilaa.

6


7A J A N K O H TA I S TA

Quo vadis, suomalainen perheyritys?

Suomalaiset perheyritykset näyttävät menestyvän paremmin kuin ei perheyritykset. Tämä käy ilmi Turun kauppakorkea-koulun PK-Instituutin toteuttamasta perheyrityksiä koske-vasta tutkimuksesta. Tutkimustulokset julkistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, Perheyritysten liiton ja PK-Instituutin järjestämässä seminaarissa Helsingissä 7.5.2003.

Säätytalolle oli kokoontunut satakunta perheyrittäjää, perheyritystutkijaa ja valtiovallan edustajia kuuntelemaan PK-instituutin toteuttaman tutkimuksen tuloksia.

Perheyritykset luokkakuvassa

KTT Jouko Toivonen kertoi perheyritysten erottuvan luokka-kuvassa muutamien ominaisuuksiensa suhteen: perheyritykset ovat vanhempia ja niiden johtajat ovat iäkkäämpiä.

Perheyritysten taloudellista menestymistä selittää myös uudistumishakuisuus. Perheyrityksissä tarkkaillaan liiketoi-mintaympäristöstä nousevia uusia mahdollisuuksia ja muutoksia sekä uudistetaan omaa toimintaa keskimäärin muita yrityksiä enemmän. Perheyrityksissä voidaan puhua ”tarkkaavaisesta omistajuudesta”.

Yleisten uskomusten vastaisesti perheyritykset eivät ole kas-vuhaluttomia, riskejä välttäviä, passiivisia tai konservatiivisia toimintatavoissaan. Myös perheyrityksessä voiton ja pääoman tuoton maksimointi ovat keskeisiä liiketoiminnan tavoitteita.

Harmoninen perhe menestyksen takana

Tutkimustulostan mukaan perheyritykset itse pitävät omina vahvuuksinaan päätöksenteon nopeutta ja vahvaa sitoutu-mista yritykseen. Nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä perhe-yritysten hyvää taloudellista tilannetta. Menestyvän perheyri-tyksen taustalta löytyy ns. harmoninen perhe, jossa perheen-jäsenten kesken ei ole erimielisyyksiä, työnjako ja roolit ovat selkeät ja yritystoimintaan suhtaudutaan realistisesti. Lisäksi menestyvässä perheyrityksessä työskennellään pitkäjäntei-sesti. Pitkän aikavälin tavoitteet ovat lyhyen aikavälin tavoitteita tärkeämpiä.

Perheyritysten erityinen piirre on perheen sekä yrityksen asioiden ja toiminnan yhteennivoutuminen. Ehkä juuri siksi sukupolvenvaihdoksen on koettu olevan vaikein kaikista liiketoiminnan siirtämisen muodoista. Erityisen haasteellisia ovat luopujan ja jatkajan väliseen kanssakäymiseen liittyvät sosiaaliset tekijät. Jatkajan ja luopujan onkin keskusteltava sukupolvenvaihdoksesta riittävän ajoissa, jotta molemmat tiedostaisivat toistensa tavoitteet ja suunnitelmat. Jatkajan mukanaolo yrityksessä ennen vaihdosta mahdollistaa sen, että yritystoiminta ja sidosryhmät tulevat hänelle tutuiksi jo etukäteen. Samalla luopujan ja jatkajan välille syntyy luottamus.

Perheyritysten liiton tervehdys

Puheenjohtaja Marjo Raitavuo esitti Perheyritysten liiton tervehdyksen Quo vadis perheyritys –seminaarissa. Hän oli huolissaan siitä, miten perheyritykset selviävät odotettavissa olevista sukupolvenvaihdoksista. — Kun hallitus toiveikkaasti tavoittelee 100 000 uutta työ-paikkaa, me puolestamme väitämme, että sukupolvenvaihdos-ten toteuttaminen menestyksellisestikin aiheuttaa 100 000 työpaikan menetyksen.

Jos vain joka viides sukupolvenvaihdos onnistuu, yrityskuo-lemat, työpaikkojen menetykset sekä lisärasitukset julkiselle taloudelle merkitsevät arvioidemme mukaan 3 miljardin euron lisärasitetta vaalikaudessa julkiseen talouteen. Perintö- ja lahjaveron tuotolla ei näitä menetyksiä paikata. On yhdes-toista hetki ryhtyä lieventämään perittävän omaisuuden huo-jennuksia, jotta seuraajasukupolvi saa edes mahdollisuuden jatkaa vanhempiensa yritystoimintaa.

Kun hallitus sanoo nostavansa ’työllä, yrittämisellä ja yhteisvastuulla’ Suomen uuteen nousuun, ovat perheyri-tykset tämän ohjelman välttämätön strateginen elementti. Perheyritysklusteri on esimerkinomaisesti kymmenen kertaa Nokia-yhtymän kokonainen taloudellinen kokonaisuus. Se työllistää yli 620 000 henkilöä (Nokia koko maailmassa 60 000) ja sen taloudellinen ydin monine verkostoineen on suo-malaista ja suomalaisessa omistuksessa. Perheyritysten liiton jäsenyritykset työllistävät noin 115 000 henkilöä.

Työntekijöille ja työväenliikkeen järjestöille haluan tässä välittää viestin. Meidän tavoitteenamme on, että tulevaisuu-dessakin neuvottelupöydän toisella puolella istuu suomalaisia. Pääosa työnantajista on tänään suomalaisia perheyrityk-siä, mutta lukumäärä on laskussa. Osinkojen verotuksen kiristäminen yhdenkertaisesta verotuksesta luopumalla ja varallisuusvero heikentävät suomalaisen omistamisen kilpai-lukykyisyyttä. Päättäjien tulee nyt havaita, että laajentuvassa Euroopan unionissa suomalaiselle omistajuudelle on syntynyt vaihtoehto.

— Euroopan komission mukaan liiketoiminnan siirto säilyttää 5 työpaikkaa kun taas uusi yritys työllistää keskimäärin 2 henkilöä. Vertailu puoltaisi liiketoiminnan siirtojen edistä-mistä nykyistä voimakkaammin. Siksi on perusteltua tavoitella työllistämisen johdosta sitä, että vanhojen yritysten edistämi-seen ohjataan edes saman verran varoja kuin uusien yritysten perustamiseen. — Perheyritysten liitto kokee uuden hallituksen ohjelmake-hittelyn mahdollisuudeksi. Tarvitsemme nyt yhteistyötä, jolla kansakunta vahvistaa kilpailukykyään omistamisen alueella. Se vahvistaa kykyämme työllistää ja ylläpitää sukupolvien

Tutkimustuloksista ilmestyy kesäkuun loppuun mennessä Quo vadis, suomalainen perheyritys? –julkaisu, jota voi tilata osoitteesta:

Turun kauppakorkeakoulu, PK-Instituutti / Iiris SuojaPL 110, 20521 Turku

työn ja uhrausten varaan rakennettua hyvinvointia, jonka tärkeä elementti on vakaus. Toivomme, että vastuullinen omistajuus koetaan kansalliseksi haasteeksi, joka voitetaan yhteisvastuulla, työllä ja yrittämisellä. Kauppa- ja teollisuus-ministeriö ja Perheyritysten liitto voivat yhdessä antaa hallituksen keskeiselle politiikkaohjelmalle ja kiireellisille veroratkaisuille omistajuutta arvostavan konkreettisen sisällön.

8 9


H A A S TAT T E L U

Millainen on oma perheesi?

— Minulla on kaksi aikuisikäistä poikaa, joista vanhin Urho opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa ja nuorempi poikani Sampo menee kesällä Mittauspatteristoon Kankaanpäähän. Yläasteelle siirtyvä Tuulikki-tyttäreni on pirteä pakkaus, joka menestyy koulussa hyvin. Vaimoni Maria työskentelee perheyrityksessämme talousasioiden parissa. Lisäksi meillä on kaksi belgian paimenkoiraa ja maakilpikonna (jo 12 vuotta).

Miten vietät vapaa-aikaasi?

— Teen paljon työtä ja olen paljon poissa kotoa. Siksi vapaa-aika on minulle tärkeätä. Pyhitän viikonloput perheelle. Harrastan koripalloa ja yritän jaksaa työstää kauan vireillä ollutta väitöskirjahankettani. Arvostan yksityisyyttäni.

Miten F.B.N. ja Anders Blom kohtasivat?

— Lähes tasan kymmenen vuotta sitten sain Peter Fazerilta toimeksiannon. Se synnytti välillemme luottamussuhteen, jonka perusteella hän pyysi yhtiötämme selvittämään 1996 perheyritysten yhteistoiminnan edellytyksiä Suomessa. Selvityksen perusteella saimme tehtäväksemme koordinoida perheyritysverkoston perustamisen keväällä 1997. Tehtävä oli luottamuksenosoitus yhtiöllemme. Saimme luottamuksen arvostetulta ryhmältä, jossa olivat Peterin lisäksi mm. suuresti arvostamani Mylle Jouhki, Klaus Sohlberg ja Krister Ahlström.— Minulle avautui ovi aivan uuteen maailmaan. Opin tuntemaan monia hienoja ja vaatimattomia ihmisiä, joita menestys ei ollut pilannut.

Olet ollut mukana Perheyritysten liitossa sen toiminnan alusta lähtien. Miten mielestäsi Perheyritysten liiton toiminta on kuuden ensimmäisen vuoden aikana kehittynyt?

— Ensimmäisen vuoden perheyritykset uskalsivat olla vain verkosto, vaikka muodollisesti hyväksyimme yhdistyslain mukaisen rekisteröidyn yhdistysmuodon. Sitten keväällä 1999 nimi muutettiin Perheyritysten liitoksi ja se oli signaali järjestömaailmassa etsiä paikka muiden joukossa. Tämän työn kivijalka on käsitykseni mukaan nyt muurattu liittomme perustajapuheenjohtajien työllä alkuperäisen käsikirjoituksen mukaisesti siten, että liitto on ’vastuullisen omistajuuden asiantuntija ja edunvalvoja sekä perheyritysomistajien vuoro-vaikutusfoorumi’. Meitä kuunnellaan, mutta aina äänemme ei kuulu. Vielä on paljon tekemätöntä työtä, jotta perheyritysten rooli tiedostetaan ja jäsenyys liitossa saa luontevan arvos-tuksen. Olemme vasta aloittaneet keskustelun vastuullisesta omistajuudesta. Olemme ottaneet itsellemme merkittävän haasteen, joka saattaa olla suurempi kuin moni haluaa itselleen myöntää.

Mikä on näiden vuosien aikana ollut kiinnostavinta?

— Ehdottomasti kiinnostavinta ovat olleet ihmiset. Kauppaneuvos Magnus Bargum on esimerkki herrasmiehestä, jonka kanssa työskentely edunvalvonta-asioissa on ollut hienoa joukkuepeliä. Vuorineuvos Krister Ahlströmin kapasi-teettia opin arvostamaan, kun hänen kylmäverinen ja pyyteetön dynamiikkansa käynnisti Euroopan perheyritysten ryhmän GEEF:in ja EU-komission välisen hyvän vuoropuhelun.— Olen saanut olla todistamassa, kuinka asiamme on jalostunut. Olen saanut oppia, kuinka tärkeä on se prosessi, jonka kautta perheyritysten näkemys esimerkiksi verokysy-myksistä, asemastamme yhteiskunnassa ja järjestömaailmassavälittyy ja etenee. Ja että se ei synny ilman tällaista järjestöä, jonka yhteisöllisyyttä jäsenet arvostavat. Vaikka yritykset ovat jäseniämme, niiden takana ovat perheet, suvut ja ihmiset.— Esimerkki jalostumisesta on jäsenyritystemme seuraajasu-kupolvi. Toisinaan liikutun siitä sitoutumisesta, jolla vanhempi polvi suhtautuu seuraajapolveen. Koin sen hyvin vahvasti saadessani tavata tänä keväänä Arvi Paloheimoa ja hänen poikaansa Martti Paloheimoa Riihimäellä. Meillä on kasva-massa erittäin laadukasta seuraajapolvea, joka vie yrityksiin ja järjestöihin aikanaan perheyritysten parhaat perinteet.

Mitkä ovat perheyritysten tulevat haasteet?

— Perheyritykset taistelevat tänään henkensä puolesta. Sukupolvenvaihdosilmiö on osoittautunut paljon suurem-maksi haasteeksi kuin mitä kuvittelimme sen olevan, kun se otettiin agendallemme 1999 yhtenä ’pienenä’ verojuttuna. Sukupolvenvaihdosten suma on suomalaisessa yhteiskun-nassa niin suuri ja vakava haaste, että talouspolitiikkamme saattaa epäonnistua, ellei tällä vaalikaudella saada tarvitta-via verouudistuksia ja seuraajakoulutusta vireille. Neljännes yrityskannastamme on vaakalaudalla, mutta se ei tunnu huolestuttavan riittävästi edes työväenliikettä, joka saattaa menettää vuosittain 8 000 työnantajaa. Keskimäärin se tietää 10 työpaikan menetystä per työnantaja. Tähän keskusteluun meidän on mentävä täysillä mukaan ja olemme siinä luovut-tava, antava osapuoli.— Toinen haaste on kehittää rakentava yhteistyöpositio järjestömaailmassa. Ennen kuin meidät otetaan vakavasti, meillä on oltava riittävästi voimaa – jäseniä. Nyt asiaamme vie laadukas ja kapea pääjoukko, mutta merkittävä osa perheyrityksistä elää vapaamatkustajan penkillä näissä tal-koissa. Tieto liittomme roolista perheyritystavoitteiden muo-dostamisen ja edistämisen foorumina on vietävä kaikkialle Suomeen. Se on minun vastuullani. Tehtävä ei ole helppo, sillä meidän on voitava näyttää, antaako jäsenyytemme jäsenyrityksille sellaisia etuja, joista kannattaa maksaa.— Kolmas haaste on seuraajapolven valmennus- ja vuo-rovaikutuspalvelujen kehittäminen. Tämä on mittaamaton työsarka, pelto, joka on raivattava aivan tyhjästä. Uskon ja toivon saavani vanhemmalta sukupolvelta tähän täyden tuen. Tarvitsemme resursseja, jotka Perheyritysten liiton on rakennettava markkinaehtoisesti.

Minkä koet tärkeimmäksi tehtäväksesi toimitusjohtajana?

— Päätehtäväni on hallituksen alaisuudessa johtaa rakennus-työtä, joka luo tähän maahan uuden järjestöposition. Kysymys on suomalaisten perheyritysten omistajanäkemyksestä, jonka kanavoiminen yhteiskunnassa on suuri haaste.Se on hieman eri asia kuin yrittäjyyteen liittyvä alkuvoimai-suus. Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvä tärkein ominaisuus on se luova kapasiteetti, joka vie menestykseen eli omaisuuden luomiseen. Omistamiseen ja sen kasvattami-seen liittyvä positio on kypsempi eli yrittäjäura on pidempi. Se erottaa Perheyritysten liiton jäsenyritysten omistajat Suomen Yrittäjien perusjäsenkunnasta, joka on yrittäjäuransa alussa.— Suomessa ollaan nyt oppimassa arvostamaan vastuullista omistajaa, joka on kärsivällinen, paikallinen, vakaa ja turvallinen.— Meidän jäsenkuntamme ydin on sellaisia yrittäjäomistajia, joiden elämäntyössä painopiste on siirtynyt yrittämisestä omistamiseen. Suomen Yrittäjien jäsenkunnan ytimen katson koostuvan omistajayrittäjistä, joiden elämäntyön painopiste on yrittäjäurassa onnistumisessa. Koska Perheyritysten liitto ei keskity elinkeinopolitiikkaan eikä toimialakysymyksiin, ei meille synny päällekkäisyyttä yrittäjäjärjestön tai Teollisuuden ja Työnantajain eikä Palvelutyönantajien järjestöjen toimin-nan kanssa. Pyrimme tekemään näiden järjestöjen kanssa hyvää yhteistyötä, koska jäsenyrityksemme ovat näissäkin järjestöissä toimiala- ja elinkeinopoliittisista syistä.

Miten aiot kehittää Perheyritysten liiton toimintaa?

— Vuonna 2002 luotiin tahtotila, jonka suuntaviivoista olen edellä puhunut. Jäsenet ovat panostaneet järjestön kehittä-miseen. Pyrin luomaan tästä koneistona kevyen ja kustan-nustehokkaan, mutta voimakkaan ja edustavan instituution, jota ennen kaikkea sen oma jäsenkunta arvostaa. Ellei suomalainen perheyritysmaailma koe Perheyritysten liittoa asiansa elämänlangaksi, emme saa arvostusta muuallakaan yhteiskunnassa.— Olen nyt käynnistäjä- ja perustajaroolissa eli monia asioita on saatava syntymään systemaattiselta pohjalta siten, että hyvät käytännöt jatkuvat. Tärkeätä on ammentaa jäsenkun-tamme kapasiteettia, sillä se on arvokasta ja sitä ei saa ostaa kaupasta.— En koe toimitusjohtajuutta elämäntehtävänä, vaan erään-laisena määräaikaisena pestinä. Neljän-viiden vuoden kulut-tua on voitava arvioida työni tuloksellisuutta inhorealistisesti. Sitten on aika arvioida tilanne uudelleen.

Mikä on perheyritystaustasi?

— Olen yrittäjäperheestä, isäni ja isoäitini olivat paperi-kauppiaita. Olin koulupoikana kaupassa juoksupoikana ja opin jotakin, mutta isäni lopetti liikkeen kannattamattomana. Eikä minusta olisi ollut jatkajaksi. Kotona opetettiin, että leipä on leveämpi ja helpommin saatavilla, jos on valmistunut yliopistosta ja vakituisessa työpaikassa. Myös isoisäni isä oli kauppias. Minusta tuli viestintäpalvelujen kauppias ja yrittäjä 35-vuotiaana. Yrityksemme Eurofacts on kasvanut pieneksi perheyritykseksi, jonka kautta olen oppinut arvostamaan aivan uudella tavalla isäni ja isovanhempieni vaiheita.— Kuulun siihen valtavirtaan suomalaisia, joiden vanhemmat ovat tehneet ankarasti yrittäjinä työtä, kokeneet myös epä-onnistumisia ja silti etsineet yhteiskunnassa hyväksymistä ponnistuksilleen.

Perheyritysten liiton hallitus on kutsunut nykyisen pääsihteeri, VTM Anders Blomin liiton toimitusjohtajaksi 1.7.2003 alkaen.

10 11


E D U N VA LV O N TA

Y R I T Y S E S I T T E LY

Perheyritykset joutuvat elämään vielä odotuksessa

Hallitusohjelmaluonnos ei vielä tuo perheyrityksille toi-vottua helpotusta sukupolvenvaihdosten verohuojennuk-siin. Verotusta luvataan keventää, mutta linjauksissa on liian vähän kuunneltu elinkeinoelämän tarpeita, sanoo Perheyritysten liiton pääsihteeri Anders Blom.

Ohjelmaluonnos ennakoi muutosta Suomen talouspolitiik-kaan. Yhteiskunnan roolia taloudessa korostetaan voimak-kaammin kuin lähiympäristössämme tehdään, missä uskotaan enemmän yritysten ja elinkeinoelämän kykyyn ja mahdol-lisuuksiin tuottaa kasvua. Huoli työllisyydestä on yhteinen. Hallitus on halunnut korostaa yrittäjäystävällisyyttään ja pyrkimystään keventää yritysten verotusta.

Neuvottelukunta Valtioneuvoston kanslian vieraina

Serkukset johtavat kodikasta Mestaa

Mesta Oy toimii suojellussa punaisessa puutalossa 50-luvun pienkerrostaloalueella Helsingin idyllisessä Haagassa. Toimipaikka ilmentää hyvin Mestan tapaa toimia, jonka toimitusjohtaja Hannes Lehti tiivistää lauseeseen: jalat maassa, asiakkaita ja henkilöstöä arvostaen. Yrityksessä ei myöskään koreilla ulkoisesti, vaan paikasta henkii kodikkuus ja vaatimattomuus.

Kipsilevyistä siirryttiin rivitaloihin

Toimitusjohtaja Hannes Lehti kertoo setänsä Paulin perus-taneen Mesta Oy:n vuonna 1954. Pauli oli aikaisemmin Lemminkäisen palveluksessa ja osti tuolloin levytuotanto-linjan, jossa valmistettiin kipsilevyjä asuntojen väliseinära-kenteisiin. Alussa osakkaina oli myös perheen ulkopuolisia henkilöitä. Hanneksen isä Onni Lehti on tullut 1950-luvulla aluksi pienosakkaaksi ja hallituksen jäseneksi ja myöhemmin veljekset omistivat yrityksen puoliksi.

— Alussa Mestaa hoidettiin ’muiden hommien ohella’, koska sekä sedällä että isällä oli myös toinen ura toisaalla. Isä toimi hovioikeudenneuvoksena ja setä oli mm. Kotimaa Osakeyhtiön toimitusjohtaja, kertoo Hannes yrityksen alkuvaiheista.

Yrityksen toiminta oli ensimmäiset parisenkymmentä vuotta pienimuotoista. Työntekijöitä oli alle 5 ja yrityksen liikevaih-to pyöri 5-10 miljoonan markan vaiheilla. 70-luvun alussa Mestan historiassa alkoi toinen vaihe. Silloin luovuttiin kiristyneen markkinatilanteen ja uudistuneiden rakennus-tekniikoiden vuoksi kipsilevyjen valmistamisesta. Omistajat Pauli ja Onni ryhtyivät gryndereiksi. He aloittivat rivitalojen rakentamisen pääkaupunkiseudulla. Tähän mennessä Mestan rivitaloja on noussut jo toista tuhatta ja viime vuonna liikevaihto oli noin 12 MEUR.

Henkilöstö sitoutunutta

Yrityksen arvoihin kuuluu henkilöstöstä huolehtiminen. Jo perinteeksi on muodostunut jouluraha, joka vaihtelee tulok-sen mukaan puolen kuukauden palkasta koko kuukauden palkkaan. Joululounaalle kutsutaan myös yrityksen eläkeläi-set. Henkilöstön sitoutuneisuus ilmenee pitkinä työsuhteina ja tyytyväisyytenä työpaikkaan.

Tällä hetkellä Mestassa on 15 ihmistä töissä, mutta yrityksen työllistävä vaikutus on paljon suurempi, koska työmailla alihankkijoiden palveluksessa on noin 50-60 ihmistä.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen serkukset johtoon

Nykyinen toimitusjohtaja on saanut ensikosketuksen perheyri-tykseen 80-luvulla ’tsupparina’ opiskeluaikoinaan. Saatuaan juristin opinnot päätökseen Hannes työskenteli 90-luvulla yrityksen ulkopuolella palatakseen taas vuonna 1997. Tuohon aikaan ajoittuu myös Mestan sukupolvenvaihdos, jolloin vanha polvi luopui vetovastuusta siirtäen operatiivisen johdon serkuksille Hannes ja Ylermi. — Ylermi on ollut koko työikänsä Mestassa ja hänes-tä tuli toimitusjohtaja ja minä tulin hänen avukseen. Seuraajasukupolvena pidimme tärkeänä, että sukupolven-vaihdos toteutetaan luopujien vielä eläessä. Omistuksen jakaminen ei meidän mielestämme saanut jäädä haudan reunalle, kertoo Hannes.

Oltuaan kolme vuotta serkkunsa kanssa johtamassa Mestaa Hannes sai työtarjouksen ulkopuolelta ja siirtyi muovikortti-teollisuudessa toimivaan yritykseen vastaamaan taloudesta ja hallinnosta.

Sukupolvenvaihdos kulminoitui vuonna 2002, jolloin serkukset Hannes ja Ylermi lunastivat kaupalla Mestan lähes 80-vuo-tiailta Paulilta ja Onnilta. Tuolloin Hannes palasi Mestaan toimitusjohtajan paikalle ja Ylermistä tuli hallituksen puheen-johtaja.

— Olen ehkä halunnut irtiottoja perheyrityksestämme näyttääkseni, että pärjään muuallakin. Toisaalta ulkopuolisista töistä on ollut myös hyötyä työskennellessäni Mestassa, toteaa Hannes erikoisesta polustaan perheyrityksen jatkajaksi.

Hanneksella on isosisko ja isoveli, jotka ovat pienosakkaina, mutta heidän kiinnostuksen kohteensa ovat muualla kuin perheyrityksen jatkamisessa. Samoin Paulin kaksi tytärtä ovat pienosakkaina. u

Hallitus kuitenkin määrittelee lopullisen kantansa tapaan, jolla yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan ja sitä kaut-ta mm. sukupolvenvaihdoksia koskeviin verohuojennuksiin tuonnempana erillisellä pikaselvityksellä. Hallituksen lupaus olla kiristämättä verotusta koskee pieniä ja keskisuuria yri-tyksiä (siis liikevaihto alle 40 M EUR) on myönteinen asia. Suuremmat perheyritykset voivat kokea olonsa turvattomiksi tämän linjauksen valossa. Tämän johdosta Perheyritysten liitolle on turvattava edustus pikaselvityksen tekevässä työ-ryhmässä.

Perheyritysten sukupolvenvaihdos on paljon suurem-pi haaste kuin miten se kuvataan hallitusohjelmasssa. Sukupolvenvaihdosten epäonnistumisuhka koskee noin 500 000 työpaikkaa ja noin 50 000 yritystä vaalikauden jaksolla. Sukupolvenvaihdosten epäonnistumisuhka merkitsee käytän-nössä vähintään 10 000 yrityksen kuolemaa lähivuosina sekä 20 000 – 30 000 yksinyrittäjän luopumista elinkeinostaan. Siksi hallituksen on otettava työssään huomioon sukupol-venvaihdoksiin liittyvän kokonaisuuden kansantaloudellinen merkitys.

Melkein kaikki neuvottelukuntamme jäsenet pääsivät osallistumaan Valtioneuvoston linnassa pidettävään kokoukseen huhtikuun alussa. Vierailua isännöi valtiosihteeri Rauno Saari.

Ennen omaa kokoustaan neuvottelukunnan jäsenet tutustuivat hallituksen ja valtioneuvoston kokous-huoneisiin ja kuulivat valittuja paloja Valtioneuvoston linnan historiasta. Valtiosihteeri Rauno Saari kertoi myös hallitusohjelman uudesta toteuttamisesta ja Valtioneuvoston kanslian tehtävistä.

12


13

U U S I S U K U P O LV I

Tärkeää oman ajankäyttön hallinta

Perheyrittämisessä Hannes näkee parhaimpina puolina oman ajankäytön säätelyn ja laajemman päätösvallan sekä ennen-kaikkea mahdollisuuden luoda omia arvojaan vastaava yritys-kulttuuri. — Viimeksi työskentelemässäni ulkopuolisessa yrityksessä omistajat olivat luovuttaneet päätösvallan pääomasijoitta-jalle. Meno oli aika raadollista välillä.

Aikaa jää myös perheelle, johon kuuluvat Susanna-vaimo, 8-vuotias Silja-tytär sekä 4- ja 2-vuotiaat Aapo ja Lauri-pojat. Susanna hoitaa tällä hetkellä lapsia kotona. Hän on koulutukseltaan juristi ja periaatteessa hän jonakin päivänä voisi jopa työskennellä Mestassa.

Hallittua kasvua ja vastuuta työpaikoista

Mesta on noudattanut toiminnassaan ’jalat maassa’ –periaa-tetta, eikä puolen vuoden vanha toimitusjohtajakaan tavoittele räjähdysmäistä kasvua. Oman kädenjälkensä hän kuitenkin haluaa jättää.— Mottonani on, että rahaa pitäisi tulla enemmän kuin menee. Kasvua haetaan hallitusti. Pilkkeenä silmäkulmassani on toiminnan laventaminen esim. huoltoon.

Vastuullisena omistajana Hanneksen tavoitteena on säilyt-tää nykyiset työpaikat ja toivottavasti luoda muutama lisää. Tavoitteena on myös yrityksen siirtäminen seuraavalle suku-polvelle entistä vahvempana. Hanneksen aloitteesta Mesta aikoinaan liittyi Perheyritysten liittoon. Liittymisen tärkeim-pänä perusteena oli samankaltaisten ihmisten tapaaminen ja ajatusten vaihto heidän kanssaan. Liitto on hänen mielestään toiminut myös hyvänä viiteryhmänä.

Daniela Yrjö-Koskinen

Syntynyt 1971

Koulutus KTM

4. sukupolvi

Lapsi Ciara 2 vuotta

Yrityksen nimi:

Helsingin Villakehräämö Oy (Novita)

Perustettu: 1928

Toimiala: käsityölankojen valmistus

ja tekstiilien myynti ja markkinoiti.

Liikevaihto: noin 15 milj. euroa

Henkilöstö: noin 100

Päämyyntialueet: Suomi, Ruotsi,

Baltia ja Venäjä

Perinteen vaalija neljännessä polvessa

Helsingin Villakehräämö Oy on perustettu vuonna 1928. Tänään omistus on kolmannen polven Ernst Gylfella. Hänellä on kolme lasta: Daniela, Ernst Fredrik ja Patricia. Heistä Daniela vanhimpana toimii perheyrityksen markkinoin-tijohtajana. Ernst työskentelee sijoitusjohtajana Mandatumin Family Officessa ja Patricia, joka vuodenvaihteessa valmistui European Business Schoolista Lontoosta, työskentelee markkinointiassistenttina Helsingin Villakehräämössä.

Kaikki sisarukset ovat mukana Family Councilissa. Family Council:en keskeinen tehtävä on perehdyttää 4. sukupolvi perheyritykseen. Family Council kokoontuu noin neljä ker-taa vuodessa. Kokouksissa toimitusjohtaja käy läpi yrityksen tulokset ja samalla keskustellaan yrityksen tulevaisuuden arvoista, visioista ja strategiasta. Sekä Daniela että Ernst Fredrik ovat myös mukana Helsingin Villakehräämön halli-tuksessa, missä isä Ernst toimii puheenjohtajana.

Pari vuotta sitten Helsingin Villakehräämöön eli Novitaan palkattiin ulkopuolinen toimitusjohtaja Kalevi Luukkainen, kun Danielan isä Ernst Gylfe siirtyi hallituksen puheen-johtajaksi ja Daniela jäi äitiyslomalle.— Kalevi toi mukanaan uskomattoman määrän tietoa ja taitoa sekä uusia ajatuksia. Lisäksi hän toi Novitalle uuden liiketoiminta-alueen: tekstiilit, jotka täydentävät käsityö-lankojen valmistusta.

“Minusta tulee isona Novitan toimitusjohtaja”

Luonteeltaan positiivinen, dynaaminen ja ahkera Daniela on jo pienestä pitäen tiennyt, että hän jatkaa isoisien jalanjäljis-sä turvaten perheyrityksen jatkuvuuden. — 8-vuotiaana kirjoitin aineen “Mikä minusta tulee isona”. Kun muut pienet tytöt ja pojat haaveilivat sairaanhoitajan ja palomiehen ammateista, minä halusin Novitan toimitusjoh-tajaksi. Novita on aina kuulunut elämääni: tunnen talon läpi-kotaisin. Kotonakin keskusteltiin aina työasioista. Edelleen kun vierailen vanhempieni luona keskustelu johtaa yleensä lankamaailmaan. Voin sanoa, että firman edustustilat olivat myös lapsuudenkodin olohuoneessa ja keittiössä. Siellä on vietetty yhteisiä juhlia ja palaverejä sekä henkilökunnan että asiakkaiden ja ulkomaalaisten villatoimittajien kanssa.

Novitan tärkeimmät arvot ovat kuluttajien toiveiden täyttä-minen, tuotteiden laatu ja henkilöstön hyvinvointi. — Nämä arvot olen vahvasti sisäistänyt isältäni. Pitkien työ-suhteiden vuoksi monet työntekijät tuntevat minut jo pikku-tytöstä asti. Yritys huolehtii myös yksilöstä jopa työsuhteiden päätyttyä. Joka vuosi juodaan joulukahvit eläkeläisten kanssa. Heistä jotkut ovat olleet jopa 50 vuotta Novitalla töissä ja muistelevat minun juosseen firman käytävillä lapsena. Parasta koulun lomissa oli, kun pääsi “isin töihin”. Olen tehnyt yrityk-sessämme kaikkea nappien lajittelusta ja lankojen myynnistä mallintöihin kuvauksissa sekä muotinäytöksissä.

Maailmalta takaisin Suomeen

Kokemusten saaminen muualta ennen siirtymistä Novitalle kokopäivätöihin antoi Danielalle itsetuntoa jatkaa isän jalanjäljissä. — Ei voi jatkaa karismaattisen isän jalanjäljissä, ellei oma itsetunto ole kunnossa ja jos ei ole omaa vastuualuetta ja reviiriä. Valmistuttuani kauppatieteiden maisteriksi opis-kelin vielä vuoden kansainvälistä markkinointia University of California Berkeleyssä. Sen jälkeen pääsin Revlonille Lontooseen töihin markkinointipäälliköksi. Näistä vuosista takkiin tarttui analyyttisyyttä, kokonaisuuden hallintaa, asiakaskeskeistä lähestymis- ja ajattelutapaa sekä paljon käytännön markkinointitietoa.Perheyrityksessään markkinointijohtajana ja hallituksen jäsenenä Daniela on saanut paljon enemmän vastuuta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa. Motivaatiokin on korkeammalla, kun töitä tehdään omalle yritykselle.— Perheyrityksen omistajalla on kasvot ja he ovat läsnä. Verrattuna esim. Revloniin, meillä päätökset tehdään pitkällä aikavälillä eikä keskitytä liikaa lyhyen aikavälin tuloksiin. u


14


15

Professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto:Sukupolvenvaihdos on johtajuuskysymys

Sukupolvenvaihdoksesta puhuttaessa huomio kohdistuu tavallisesti todellisen ongelman kannalta yksipuolisesti vero-tus- tai rahakysymyksiin. Perheyritysten sammumisen todel-liset syyt ovat kuitenkin useimmiten toisaalla. Perhe-, omis-tus- ja johtajuusulottuvuuksista perheyritysjärjestelmässä ongelmallisin lienee johtajuusnäkökulma: miten yrittäjäjoh-taja johtaa perheyritystä ja sitä kautta valmistelee maaperää perheenjäsenten tai avainhenkilöiden mahdollisuudelle jatkaa menestyksellisesti yritystoimintaa.

Sukupolvenvaihdoksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huolta osaamisen siirtämiseen ikääntyviltä yrittäjiltä ja hen-kilöstöltä potentiaalisille yritystoiminnan jatkajille. Osaamisen siirrossa on luonnollisesti kyse paljolti tiedon siirrosta. Tämä tieto voi olla konkreettista mitä tai miksi -tietoa tai hiljais-ta miten tai kuka -tietoa. Avainkysymys on, miten seuraaja tämän tieto saavuttaa.

Perheyritysten liiton aluetapaamisia järjestettiin maaliskuussa Riihimäellä, Kannuksessa ja Jyväskylässä ja touko kuussa Turussa. Tilaisuudet järjestet tiin yhteistyössä paikallisten kauppa kamarien kanssa.

Kannuksessa kuultiin osaamisen siirrosta sukupolvenvaihdoksessa

15 perheyrittäjää Pohjanmaalta oli saapunut Kannukseen Poutun toimitusjohtaja Risto Poutun isännöimään aluetilaisuuteen. Tilaisuudessa Nina Karlsson esitteli liiton toimintaa ja Vaasan yliopiston professori Vesa Routamaa kertoi osaamisen siirrosta sukupolvenvaihdoksessa.

A L U E TA PA A M I S E T

R I I H I M Ä K I

K A N N U S

Riihimäellä kansan-edustajaehdokkaiden paneelikeskustelu perheyrittäjyydestä

Juuri ennen vaaleja maaliskuun alussa Perheyritysten liitto järjesti Riihimäellä keskustelutilaisuuden ’Haasteena suuri suomalainen sukupolvenvaihdos’. Paikalle oli saapunut pari-kymmentä paikallista perheyrittäjää sekä kuusi kansanedus-tajaehdokasta.

Tilaisuuden isäntä toimitusjohtaja Martti Paloheimo, Paloheimo Oy:stä esitteli aamukahvien jälkeen Perheyritysten liitton toimintaa ja perheyrityksen toimintaympäristöä kol-men ympyrän mallin mukaan. Perheyritysten liiton pääsihteeri Anders Blom jatkoi alustusta korostamalla onnistuneiden sukupolvenvaihdosten tärkeyttä sekä esittelemällä uhkakuvan, jos sukupolvenvaihdoksia ei pystytä tukemaan tulevai-suudessa.

Kansanedustajaehdokkaita pyydettiin lyhyesti esittelemään puolueensa tavoitteet onnistuneiden sukupolvenvaihdosten tukemiseksi sekä kertomaan lyhyesti omista näkemyksistään. Kaikilla ehdokkailla oli jonkilaista kokemusta yrittäjyydestä, esimerkiksi maatilaomistuksen tai lasten yrittäjyyden tukemi-sen kautta. Ymmärtämystä perheyrittäjyyttä kohtaan löytyi kaikilta ehdokkailta ja perheyritysten jatkuvuuteen pyrkimi-sestä oltiin yhtä mieltä. Yleisö osallistui myös keskusteluun ja tärkeimmiksi aiheiksi nousivat yrittäjyyteen kohdistuvien tukimuotojen hyödyllisyys sekä yrittäjyyden kannustaminen.

Askeleet osaamisen siirrossa:

1. Oppiminen tuntemaan kenttä (kasvuvaihe yrittäjyyteen)

Seuraaja: • Hankkii peruskoulutuksen ja pohtii uravaihtoehtoja • Tutustuttaa itsensä perheyrityksen käytännön työhön • Kasvaa yrittäjyyteen yrittäjämäisessä ympäristössä • Opintojen jälkeen työskentee jonkin aikaa vieraassa ympäristössä

Yritystominnan luovuttava yrittäjä: • Alkaa katsella seuraajaa liiketoiminnalle ja keskustelee eri vaihtoehdoista ja vaihtoehtoisten seuraajien tulevaisuudensuunnitelmista

2. Perehdyttäminen (varsinainen tiedonsiirron vaihe)

Seuraaja: • Palattuaan perheyritykseen alkaa tutustua yritystoiminnan eri osa-alueisiin, saa ensiopastuksen tehtävään ja tämän jälkeen ottaa vastuun eri alueiden kehittämisestä omilla toimenpiteillään • Osoittaa kykynsä yrittäjämäiseen päätöksentekoon, itsenäiseen toimintaan ja liikkeenjohtoon

Yritystominnan luovuttava yrittäjä: • Työskentelee saadakseen seuraajan tutustumaan liiketoimintaan • Tämän vaiheen pituus riippuu seuraajan taustasta ja kyvyistä sekä siirrettävän hiljaisen tiedon laajuudesta ja laadusta • Vaiheen lopulla edeltäjä saattaa vetäytyä yrityksen päivittäisestä työstä

3. Itsenäisen yritystoiminnan kehittämisen vaihe (uuden konkreettisen ja hiljaisen tiedon luomisen vaihe)

Seuraaja: • Johtaa liiketoimintaa itsenäisesti • Hyödyntää edeltäjältä siirrettyä tietoa ja yhdistää sitä omasta työkokemuksestaan ja koulutuksestaan saamaansa tietoon • Yrittäjänä pyrkii aktiivisesti kehittämään liiketoimintaa edelleen

Yritystominnan luovuttava yrittäjä: • Toimii mentorina ja tukijana taustalla

Pohjimmiltaan ratkaisevaa sukupolvenvaihdoksessa ja osaamisen siirrossa on yrittäjän johtajuustaito. Yrittämiselle tyypillistä on työteliäisyys, työtä pelkäämättömyys, itsellisyys, itsensä toteuttamisen ja toimintavapauden arvostus sekä usein luova ja omaperäinen elämäntyyli. Mutta samalla yrittäjälle johtajana on usein ominaista myös ‘minä itse’ -tyyli, huono delegointitaito tai taipumus autoritaariseen johtamistyyliin. Viimeksi mainitut ominaisuudet eivät luo edellytyksiä perheen-jäsenten tai avainhenkilöiden perehdyttämiselle yritykseen, tasavertaiselle osallistumiselle yrityksen johtamiseen ja osaamisen siirtymiseen. u

Perheyrityksenä Novitalla on myös joustava päätöksenteko, mikä mahdollistaa nopean reagoimisen markkinoiden muutoksiin. Perheyrityksensä vahvuutena Daniela näkee myös pitkät työsuhteet, koska kehräämöteollisuuden kokemus ja osaaminen karttuvat työtä tehdessä.

Perheyrityksessä työskentelyn huonona puolena Daniela mainitsee tunteet, jotka joskus vahvasti ohjaavat pää-töksentekoa. Toisaalta ne voivat olla juuri perheyrityksen vahvuuskin.

Langat kuuluvat myös vapaa-aikaan

Työn ja perhe-elämän vastapainoksi Daniela rentoutuu ja latautuu urheilun parissa. Hänen mielestään kuitenkin paras tapa rentoutua on tarttua kutimiin. — Neulon TV:tä katsellessani ihania pieniä neuleita tyttärelle-ni tai sitten asusteita koko perheelle. Minulla taitaa olla tällä hetkellä ainkin 10 eriväristä, trendikästä, pitkää kaulahuivia ja saman verran niihin sopivia pipoja.

Hän myöntää kyllä olleensa ’suutarin lapsi’, joka ei pitkään aikaan koskenut kutimiin kouluaikojen epäonnistuneiden sukkaparien jälkeen. — Mutta kun lapseni syntyi, halusin tehdä hänelle jotain itse.

Neulomisen rentoutuskeinona ovat löytäneet myös mm. Hollywood-tähdet, joille siitä on tullut joogan korvike. Tunnettuja neulomisen ilon löytäneitä tähtiä ovat mm. ’Pretty Woman’ Julia Roberts, ’Sex in the City’- Sarah Jessica Parker ja ’Gladiator’ Russell Crowe.

Sitoutuminen perheyrityksen jatkuvuuteen

Novitassa vasta suunnitellaan sukupolvenvaihdosta. Pää-tösvalta on vielä isällä. Danielalla on kuitenkin vahva usko tulevaisuuteen ja 75-vuotiaan perheyrityksen jatkuvuuteen.— Minulla on tunne siitä, että jatkan uljasta perinnettä. Näen, että olen saanut yrityksen esi-isiltäni ja on myös minun velvollisuuteni huolehtia siitä tulevaisuudessa. Koen myös valtavaa sitoutumista alaan ja vastuuta käsityöperin-teiden ja tietotaidon siirtämisestä seuraavalle sukupolvellle.

Novita on Suomen viimeinen merkittävä kampalanka-kehräämö. Mielestäni on tärkeää säilyttää ja ylläpitää tällaista ammattitaitoa Suomessa.

Yrityksen tulevaisuus näyttää olevan turvattu jo viidennes-säkin polvessa. Danielan Ciara-tytär on jo kaksikuukautisena ollut mukana muotikuvauksissa ja lankakerien kanssa leikkiminen on hänen lempipuuhaansa.

Liiton toiminnassa Daniela on ollut mukana alusta lähtien.— Minua on kiinnostanut liiton järjestämät korkeatasoiset seminaarit ja käytännön yritysesimerkit sekä kokemusten vaihto samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa sekä Suomesta että ulkomailta.

16


17

T U R K U

Yhdysvaltain suurlähettiläs tapasi varsinaissuomalaisia perheyrittäjiä

Toistakymmentä varsinaissuomalaista perheyritysvaikutta-jaa tapasi toukokuussa Yhdysvaltain Suomen suurlähetti-läs Bonnie McElveen-Hunterin. Kokous- ja Kylpylähotelli Caribiassa järjestetyssä aluetapaamisessa kuultiin suur-lähettilään näkemyksiä amerikkalaisesta ja suomalaisesta yrittäjyydestä.

McElveen-Hunter kertoi arvostavansa suomalaisten korkeaa koulutustasoa, mutta kertoi yllättyneensä suomalaisten alhaisesta innostuksesta yrittäjyyteen. Hän muistutti, että yrittäjyyteen kasvaminen alkaa jo kotoa.

— Yhdysvalloissa jo pienet koululaiset myyvät keksejä ovelta ovelle. Jokainen oppii, ettei se ole aina hauskaa, mutta siitä huolimatta se on tehtävä.

Eroa suomalaisessa ja amerikkalaisessa ajattelussa kuvaa erityisen hyvin McElveen-Hunterin esimerkki asenteista.

— Yhdysvalloissa yrittäjyyttä on aina pidetty arvossa. Kun Suomessa ajatellaan, että työtön voi harkita myös yrittäjyyt-tä, lähtee amerikkalainen ajatuksesta, että yrittäjänä epäon-nistunut voi harkita palkkatyötä, suurlähettiläs sanoo.

McElveen-Hunter tietää mistä yrittäjyydessä on kyse. Hänen oman, viestintäalalla toimivan yrityksensä liikevaihto on noin 100 miljoonaa dollaria ja se työllistää noin 200 henkeä.

Erityisen vaikutuksen häneen Turun tapaamisessa tuntui teke-vän Hesburger-hampurilaisketjun luojan ja omistajan Heikki Salmelan tapaaminen. Amerikkalaisen McDonaldsin Suomessa

Pölkky-konserni:

Perustamisvuosi: 1968Perheyhtiö: Pääosakkaat Jouko ja Antti VirranniemiToimiala: Mekaaninen puunjalostusToimipaikat: Kuusamo, Taivalkoski, OuluTuotantoluvut/vuosi: Sahatavaraa 260.000 m3

Höylätyt tuotteet 95.000 m3

Kyllästys 20.000 m3

Liikevaihto: 50 milj. euroa, josta viennin osuus n. 70 %Omavaraisuusaste: 50 %Osakkuusyritykset: Ulea Oy, Kuusamon Hirsitalot Oy, Taivalkosken Voima OyHenkilöstö: 210Toimitusjohtaja: Jouko Virranniemi

LUJAA PUUTA POHJOISESTA !

Pölkky-konserniin kuuluvat tällä hetkellä Pölkky Oy:n sahalai-tos höyläämöineen Kuusamossa, Ulea Oy:n sahalaitos höylää-möineen Taivalkoskella sekä kyllästyslaitos Oulussa. Yrityksen perusti vuonna 1968 maanviljelijä Erkki Virranniemi vaimonsa Saaran kanssa. Mukaan tulivat pienemmin osuuksin Erkin veljet Matti ja Teppo vaimoineen. Erkki nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi, Saara kirjanpitäjäksi ja Matti metsäpäälli-köksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Teppo, joka toimi tässä tehtävässä 32 vuotta. Yritys on pysynyt saman suvun omistuksessa koko tähänastisen toimintansa ajan.

Pölkky-konserni on kehittynyt vuosikymmenten mittaan pienestä perhesahasta merkittäväksi pk-yritykseksi toimi-alueellaan, Koillis-Suomessa.

Teollista yrittämistä ’kaukana kaikesta’

Erityisesti Kuusamosta ihmisillä on mielikuva pelkästä matkailupaikkakunnasta, johon kuuluvat vapaana kuohuvat kosket, kansallispuistojen aarniometsät ja Rukan alueen matkailupalvelut. Matkailuelinkeino mielletään alueen tärkeimmäksi toimeentulon lähteeksi. Kuitenkin Kuusamon ja Taivalkosken alueilla on paikallisin voimin synnytettyä merkittävää teollisuutta, joka toimeentulon lähteenä kilpailee tasapäisesti matkailuelinkeinon kanssa.

Merkittävimmät teollisuudenalat ovat mekaaninen puunja-lostus (useita yrityksiä) sekä elintarviketeollisuus. Esimerkiksi Kuusamon meijerissä tuotettu juusto on erittäin tunnettu ja tunnustettu maailmalla. Vientitulojen hankkimisessa e.m. teollisuudenalat menevät reippaasti edelle matkailubisneksen.

Ehkä matkailun saama myönteinen mediajulkisuus on jättänyt alueen teollisuuden niin pahasti varjoonsa, että yleinen ymmärrys yhteiskunnassamme ei tahdo juuri noteerata teollisuuden erityistoivomuksia toimintaedellytys-tensä turvaamisessa. Mekaanisessa metsäteollisuudessa tämä on näkynyt esim. kohtuuttoman laajoissa metsien-suojeluohjelmissa, joissa alan yrityksille ei ole annettu min-käänlaisia sopeutumiskeinoja. Pölkky osakeyhtiön perustajat kuvittelivat aikoinaan pystyttävänsä tuotantolaitoksensa run-saiden raaka-ainelähteiden keskelle, mutta toisin on käynyt. Lähialueiden metsät on suojeltu pystyyn, joten sahatukit on hankittava keskimäärin yli 100 kilometrin etäisyydeltä tuo-tantolaitoksilta. Kun tukkien tarve vuositasolla on pelkästään Pölkky-konsernin sahoilla n. 600.000 m3, voi hyvin kuvitella ongelman todellisuuden alueen mekaaniselle metsä-teollisuudelle.

J Y V Ä S K Y L Ä

Jyväskylässä perehdyt-tiin sukupolvenvaih-doksiin

Jyväskylän Keljonkankaalle GWS Systemsin tiloihin Klaus Sohlberg oli kutsunut paikallisia perheyrittäjiä keskustele-maan onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta. Paikalle saapuikin yli kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta.

Professori Matti Koiranen kertoi onnistuneen sukupolven-vaihdoksen takana olevan ennakoinnin, suunnitelmallisuuden ja riittävän toteuttamisajan. Sukupolvenvaihdoksen tavoit-teena on tehokas ja oikeudenmukainen varallisuuden siirto, liiketoiminnan vetovastuun siirto toimintaa vaarantamatta ja sovun säilyttäminen perheenjäsenten kesken. Taloudelliset ja juridiset seikat muodostavat noin 20 % ratkaistavista ongelmista ja henkiset seikat noin 80 %.

Perheenjäsenet ja avainhenkilöstö saattavat turhautua työssään, eivätkä opi yrityksen keskeisiä tehtäviä ja vastuita ja hakeutuvat muihin tehtäviin ja ammatteihin.

Yrittäjältä vaaditaan johtajuuskykyä motivoida seuraajaa aidosti innostumaan liiketoiminannasta itsensätoteuttami-sen tarpeiden tyydyttäjänä. On myös oltava kykyä johtaa seuraajaehdokkaita(kin) heidän tarverakenteensa, kypsyyten-sä, kykyjensä ja halujensa edellyttämällä tavalla. Tarvitaan tilannejohtajuustaitoja. Johtajuusprosessiin ja osaamisen siirtoon liittyy oleellisesti seuraajan perehdyttäminen yrittä-jän suhdeverkostoon riittävän ajoissa. Sukupolvenvaihdoksiin varautumisen aikajänne onkin yleensä liian lyhyt.

Osapuolten persoonallisuudella ja oppimistyylillä on oleellinen merkitys onnistumisen kannalta. Osapuolten itsetuntemus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat avainkysymyksiä kes-kinäisessä toimeentulossa ja viimeistään sukupolvenvaih-dosprosessin alkuvaiheissa pitäisi saavuttaa osapuolten syvällinen keskinäinen tuntemus. Tämä on näkökulma suku-polvenvaihdokseen, joka lienee jäänyt täysin huomiotta sekä tutkimuksessa että käytännön sukupolvenvaihdostilanteissa.

päihittänyt perheyritys Hesburger lienee suurlähettiläälle mieleenjäävä esimerkki suomalaisesta yrittäjyydestä ja sisusta parhaimmillaan.

Koska suojelluissa metsissä sahateollisuudelle sopivan raaka-aineen osuus on keskimääräistä parempi kuin muissa talousmetsissä, on suojelupäätökset muuttaneet merkittävästi Koillis-Suomen puumarkkinoiden kilpailuasetelmaa.

Kahdella alueen suurimmalla puunostajalla on myös saha-teollisuutta, niiden sahat sijaitsevat satamissa. Sahapuun tarjonnan heikentyminen on vahvistanut kuitupuuta tärkeim-pänä raaka-aineena käyttävien integraattien kilpailuasemaa. Kehotan kiinnittämään huomiota siihen tosiasiaan, että ainoastaan paikalliset itsenäiset sahat joutuivat sopeutumaan suojelupäätöksiin tuotantolinjojaan uudistamalla ja pikkutu-kin sahausta lisäämällä. Integraattien sahapuun määrissä tai keskikoossa ei ole tapahtunut juuri muutosta.

Isojen metsäorganisaatioiden puunhankinta-aluetta on käytännössä ’koko maailma’. Suurien puumäärien kuljetta-minen laivoilla on mahdollista hyvinkin kaukaa. Paikallisella sahalla täytyy hankkia raaka-aineensa oman kotikuntansa ympäristöstä. u

18


19

Erkki Nevanperä on valmistunut luokanopettajaksi Raumalta 1973, humanististen

tieteiden kandidaatiksi Turusta 1978 ja sen jälkeen Jyväskylän yliopistosta peruskoulun ja lukion opinto-

ohjaajaksi 1983, kasvatustieteiden maisteriksi 1991 ja lisensiaatiksi 1998. Hän on työskennellyt peruskoulun

opettajana ja koulunjohtajana Reisjärvellä ja Kauhajoella. Vuonna 1988 hän siirtyi koulutoimenjohtajaksi Teuvalle

ja toimii nyt Teuvan lukion rehtorina ja kunnan sivistystoimenjohtajana.

Lisätietoja: Erkki Nevanperä, puhelin (06) 261 7390 tai 050–386 4611, [email protected]

V Ä I T Ö S

Suomen valtion talousarviossa on vuosittain ollut pieni määräraha kuljetustukea varten. Tämän määrärahan avulla yhteiskunta on halunnut hieman tasoittaa pitkistä etäisyyk-sistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa pohjoisen teollisuudelle. Vaikka tuki on esim. pahimpaan kilpailijaamme, Ruotsiin, nähden varsin vaatimatonta tasoa, joudutaan siitä Suomessa kuitenkin käymään melkoinen kaplakka vuosittain. Vaikka olenkin markkinatalouden luja kannattaja, katson kuitenkin, että pohjoisen teollisuus tarvitsee yhteiskunnan taholta joitakin etäisyyksistä johtuvia tasoittavia toimenpiteitä. Kuljetustuki on yksi tällainen toimenpide. Kuljetustuen määrä on Ruotsissa kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Suomessahan se on EU:n pienin.

Toinen erinomainen keino rohkaista pohjoisen teollisuutta on huolehtia investointitukien säilymisestä, jotta mahdolli-suudet ja usko teollisuuden kehittämiseen säilyvät.

Panostusta puun jatkojalostamiseen

Pölkyssä on jo yrityksen perustamisesta lähtien panostettu sahatavaran jatkojalostukseen. Vuotuiset investoinnit tähän tarkoitukseen ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan olleet noin 28 MEUR / vuosi. Yhtiö on kehitellyt ’pohjoisen lujasta puusta’ tuoteperheen, joka on saanut merkittävän jalan-sijan kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuudessa kasvua haetaan nimenomaan jatkojalostusta edelleen kehittämällä. Jatkojalosteiden avulla yritys on toistaiseksi kyennyt tasoit-tamaan sahateollisuudelle tyypillisiä suhdannevaihteluja. Puusta on jalostettava ostavalle asiakkaalle mahdollisimman houkutteleva ja hyödyllinen tuote, josta hän on valmis maksamaan vähän enemmän.

yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin ovat vertailuryhmää positiivisempia. Tyttöjen ja poikien suhtautumisessa on merkitseviä eroja tyttöjen eduksi. Yrittäjätaustan omaavat nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen ei-yrittäjätaustaisia merkitsevästi positiivisemmin.

Kouluissa annettu yrittäjyysopetussuunnitelman mukainen yrittäjyysopetus ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä opiskelijat odottavat. Nuorten mielestä tulisi painottaa enemmän verkottumista ja yritysyhteistyötä, johtamista (esimiestyötä ja organisointia), innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä yhteiskun-nassa, pienyrityssektorin merkitystä ja rakennetta sekä yrityksen ohjausta ja strategioita. Eniten tarvittaisiin lisää opetusta luovuuteen ja yrittämiseen sekä tiimityöskentelyyn ja ryhmädynamiikan tuntemiseen.

Tärkeintä on kuitenkin se, että yrittäjyyskasvatus saatetaan laajasti ja systemaattisesti kaikkien koulumuotojen ope-tussuunnitelmiin aina päiväkodeista yliopistoihin saakka. — Sukupolvenvaihdosta tukevaan asenteelliseen kasvatukseen ja koulutukseen on panostettava sekä yleissivistävässä että nuorisoasteen koulutusohjelmissa. Yrittäjyysvastuuopettajat on saatava kaikkiin kuntiin, ja kaikille opettajille on annettava riittävät tiedot yrittäjyydestä. Opettajien työelämäharjoittelu on myös saatava yhdeksi keskeiseksi osaksi koulujärjestel-määmme, Nevanperä luettelee.

Vastuullisiin johtotehtäviin Pölkky on rekrytoinut henkilöitä oman suvun keskuudesta, mikäli näillä on ollut näyttöä osaamisestaan. Veljeni, Antti, tuli töihin yritykseemme suoraan peruskoulusta kohta Pölkyn perustamisen jälkeen. Hän on tällä hetkellä yrityksen tekninen johtaja. Itse tulin yrityksen palvelukseen sahatyönjohtajaksi kesken lukion suorittamisen ja olen nyt toimitusjohtaja. Yrityksen pääosak-kuus on myös siirtynyt meille kahdelle vanhemmiltamme, jotka molemmat ovat kuolleet.

Yhtiön johtoryhmään kuuluvat suvun piiristä lisäksi Matin poika, Hannu, joka on sisaryhtiömme Pölkky Metsän toimitus-johtaja ja koko konsernimme varatoimitusjohtaja sekä Tepon poika, Pekka, joka tuontipäällikkönä vastaa raaka-ainehankin-noista itärajan takaa.

Johtoryhmän muut henkilöt ovat suvun ulkopuolisia, päteviä ja hyvin koulutettuja ammatti-ihmisiä.

Meille on vuosikymmenten mittaan vakiintunut käsitys, että perheyrityksen vahvuutena on päätöksenteon joustavuus. Päätökset syntyvät tarpeen vaatiessa nopeasti, mutta myös asioiden uudelleen harkinta on mahdollista, jos huomataan, että on viisasta vielä miettiä asioita. Päätökset eivät juutu byrokratian rattaisiin eivätkä arvovaltakysymyksiin.

Sukupolvenvaihdoksen ongelmat

Tähänastisten kokemuksiemme mukaan sukupolven vaihdos osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä ei ole suurikaan ongelma silloin, kun yrityksen tase on oman pääoman osalta heikko. Verottaja ei ole tullut kohtuuttomasti osille, jos edellinen sukupolvi on myynyt omistustaan velkapääomalla toimivasta yrityksestään seuraavalle sukupolvelle sopuhinnalla.

Tilanne muuttuu nykylainsäädännön mukaan kuitenkin täysin, kun perheyritys on suvun yhteisin ponnistuksin kovalla työllä nostettu menestyväksi ja vakavaraiseksi. Tällöin suoma-lainen verottaja todella herää ja tulee käytännössä suurim-maksi saamamieheksi sellaisessa kaupassa, jossa vanhemmat myisivät lapselleen osuutensa yritykseen, jonka toiminnan kehittämistä ostajalla olisi tarkoitus jatkaa. Raadollisinta verottajan toiminta on erityisesti sellaisessa tapauksessa, jossa vanhan omistajan jälkeläinen on vuosikausia ollut mukana nostamassa vanhempiensa omistamaa yritystä menestyväksi ja vakavaraiseksi. Sukupolvien välisessä kaupassa verottaja katsoo tämän kovan työn tuloksen olevan tekijälleen lahja, josta pitää rankimman jälkeen verottaa!

Uusi hallitus on ohjelmassaan ja ministerit lausunnoissaan vakuutelleet kehittävänsä sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verolainsäädäntöä niin, että omistuksen siirto voisi tapah-tua hallitusti ja perheyritysten tulevaisuutta vaarantamatta. Tulemme tarkoin seuraamaan, jäävätkö nämä lupaukset jälleen kerran pelkkien puheiden asteelle.

Jouko Virranniemi

Mistä jatkajat perheyrityksille?Perheyrityksen jatkaminen ei näytä kiinnostavan yrittäjä-taustaisiakaan nuoria. Tarpeeksi pitkäkestoinen, tehostettu yrittäjyyskasvatus ja -opetus vaikuttavat positiivisesti nuorten suhtautumiseen muuhun yrittäjyyteen. Nuoret painottavat luovuutta, itsevarmuutta, rohkeutta ja sosiaalisuutta yrittä-jälle tärkeinä ominaisuuksina. Myös kansallishyveemme sisu ja yritteliäisyys saavat nuorilta korkeat pisteet. Tällaisia tuloksia sai Erkki Nevanperä tutkiessaan väitöskirjaansa varten nuorisoasteen opiskelijoiden käsityksiä yrittäjyydestä ja yrittäjäkasvatuksesta.

Yrittäjyysnäkemyksissä eroja

Alihankintayrittäjyys kiinnostaa nuoria eniten. Myös verkosto- ja tiimiyrittäjyys saivat heiltä korkeat pisteet. Poikia kiinnostavat nämä yrittäjäroolit enemmän kuin tyttöjä, samoin yrittäjätaustaisia enemmän kuin muita. Muina nuorten tulevaisuuden yrittäjäroolia kuvaavina suun-tauksina nousivat esiin perheyrittäjä ja liikemiesyrittäjä.

Suhtautuminen perheyrittäjyyteen oli samansuuntaista kaikissa kuudessa eteläisen Etelä-Pohjanmaan Suupohjan alueen nuorisoasteen koulussa. Yrittäjätaustaiset nuoret antoivat kuitenkin erittäin merkitsevästi korkeamman arvon perheyrittäjyydelle kuin muut.

Tutkimuksen tuloksia ei voida luotettavasti yleistää koko maahan.

Yrittäjyyskasvatus vaikuttaa mutta ei vastaa odotuksiaNuoret, jotka ovat saaneet useiden vuosien ajan tehostettua yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta, näyttävät painottavan vertailuryhmää enemmän yrittäjän kannalta tärkeitä ominaisuuksia, taitoja ja tietoja. Myös heidän asenteensa Pölkky on mukana myös Kuusamon Hirsitalot osakeyhtiössä,

joka valmistaa korkeatasoisia hirsitaloja sekä kotimaahan että vientiin. Tuotteista suurin osa on vapaa-ajan asuntoja, jotka valmistetaan asiakkaan toivomusten mukaan. Tällä hetkellä yrityksessämme on suunnitteluvaiheessa uusi mittava jatkojalostushanke, jonka rahallinen arvo on lähes 9 MEUR. Tämän investoinnin tulisi olla koko laajuudessaan käytössä vuonna 2005.

Perheyritys

Pölkky on tyypillinen perheyritys. Yhtiön hallituksen kaikilla jäsenillä on ollut aina sama sukunimi huolimatta siitä, että henkilö hallituksessa on vaihtunut. Pitkän harkinnan jälkeen hallitukseen valittiin pari vuotta sitten perheen ulkopuolinen jäsen, jolloin sukunimilistaan tuli tältä osin muutos. Myös kaikilla yrityksen kuudella omistajalla on edelleen sama sukunimi, Virranniemi, vaikka omistus on valtaosiltaan siirtynyt perustajasukupolvelta seuraavalle.

20


21T U T K I J ATA PA A M I N E N

Perheyritystutkijat verkostoituivat Tampereella

Perheyritystutkijoiden tapaaminen kehittää alan tutkimus-ta Suomessa ja vahvistaa eri koulujen välistä yhteistyötä. Perheyritysten liiton 12.–13.3.2003 Tampereella järjestämään tutkijatapaamiseen osallistui 21 tutkijaa ympäri Suomen.

Osallistujat olivat tutkimuksissaan eri vaihessa, aina kauppa-tieteiden yo:sta professoreihin. He myös edustivat eri tieteen aloja. Paikalla oli myös Suomen ainoa perheyrittäjyyden professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta.

Kahden päivän tiiviin ohjelman aikana jokainen osallistuja esitteli oman tutkimusaiheensa ja vuoropuhelu tutkijoi-den välillä oli rakentavaa ja tutkimusta eteenpäin vievää. Todettiin, että perheyritystutkijoiden välistä yhteistyötä pitää kehittää vielä tiiviimmäksi ja oltiin yhtä mieltä siitä, että Perheyritysten liiton järjestämä tapahtuma on tärkeä ja hyödyllinen foorumi tutkimuksen eteenpäin viemiseksi.

Perheyritysten liiton koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Mikko Mustakallio korosti tieteen ja käytännön vuorovaikuksen tärkeyttä: — Vasta viime vuosina on tiedostettu perheyritysten merkittä-vä osuus kansantaloudesta. Perheyritysten haasteet ovat osit-tain ainutlaatuisia johtuen yrityksen, perheen ja omistuksen vuorovaikutuksesta. Perheyritystutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa, jonka avulla voidaan kehittääperheyritysten toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia yhteis-kunnassa.

Tampereella esitetyistä tutkimuksista on koottu lehtinen, jossa tarkemmin tutkimusten sisällöistä. Esittelyvihkonen julkaistaan kesäkuussa 2003.

Artikkelin kirjoittaja KTL Taru Hautala toimii tutkijana Haaga Instituutin ammattikorkeakoulussa, Haaga Research

Centerissä ja valmistelee väitöskirjaansa ravintola-alan perheyritysten sukupolvenvaihdoksesta.

Suomalaiset perhe-yritystutkijat Milanossa

Viides vuosittainen IFERAn (International Family Enterprise Research Academy) tapaaminen järjestettiin 27.–28.3.2003 Milanossa, Bocconi yliopistossa. IFERA-tapaamiseen osallistui kaikkiaan 48 tutkijaa neljältä eri mantereelta. Viidessä vuodessa osallistujamäärä on kuusinkertaistunut. Suomesta Milanoon oli lähtenyt jopa kahdeksan perheyritystutkijaa, jotka edustivat Jyväskylän yliopistoa ja Haaga Instituutin ammatti- korkeakoulua.

IFERAn perustajajäsenistä paikalla tapaamisessa olivat muun muassa Joseph H. Astrachan Kennesaw State yliopistosta, Alvaro Vilaseca Montevideon yliopistosta, Panikkos Poutziouris Manchester Business Schoolista, Christine Blondel INSEADista ja Daniela Montemerlo Bocconi yliopistosta, joka vastasi myös tapaamisen järjestelyistä.

IFERAn perheyritystutkijoiden foorumin tarkoituksena on esitellä tutkimusprojekteja, vaihtaa tutkijoiden kesken ideoita ja tunnustella yhteistyökuvioita sekä lisätä verkostoitumis-mahdollisuuksia. IFERA tarjosi tutkijoille torstai-iltana loistavan tyypillisessä italialaisessa ravintolassa illallisen, jonka tarkoituksena oli lisätä verkottumista, tiedon ja ideoiden vaihtoa tutkijoiden kesken.

Tänä vuonna IFERAssa esitettiin kahdeksan väitöskirja-projektia ja kolmetoista muuta tutkimusprojektia. IFERAn toiminnanjohtaja Albert Jan Thomassen (Alankomaat) jakoi torstaina kaksi IFERAn kunniataulua ansioituneille perhe-yrittäjyyden tutkimuksen uranuurtajille. Toisen kunniataulun sai yhdysvaltalainen IMD:n professori John L. Ward. Toinen kunniataulu tuli Suomeen professori Matti Koiraselle ansiok-kaasta perheyrittäjyyden jatko-opintomahdollisuuksia edistävästä työstä.

Milanon tapaamisen varsinaisina pääpuhujina olivat professori Morten Huse (Norwegian School of Management) ja Family Business Review -lehden päätoimittaja Joseph H. Astrachan (Kennesaw State yliopisto). Huse luennoi perhe-yritysten tutkimusmenetelmistä ja Astrachan korkealaatuisen perheyritystutkimuksen edellytyksistä. Lisäksi Astrachan kertoi minimivaatimuksia tieteellisille tutkimuspapereille ja ohjeita IFERAn esitysten korkean laadun edistämiseksi.

IFERA pyrkii kasvattamaan perheyrittäjyyteen omistautu-neitten tutkijoitten ja muiden perheyritystutkimuksesta ja teoriasta kiinnostuneiden verkostoa. Se pyrkii lisäksi edistämään tervettä tutkimusta ja tutkimustiedon vaihtoa sekä edistämään tieteellistä, eettistä ja täsmällistä tutkimuskäytäntöä taloudelli-sia resursseja unohtamatta. Tapaamisessa keskusteltiin tiiviisti, pitäisikö IFERAn luoda puitteet perheyrittäjyyden tohtori-ohjelmalle.

IFERA on voittoa tavoittelematon säätiö ja kaikki perheyrittä-jyystutkimuksesta kiinnostuneet voivat anoa IFERA:n jäsenyyttä.

LISÄTIETOJA | LISÄTIETOJA | [email protected]

LISÄTIETOJA | LISÄTIETOJA | www.ifera.org tai sähköposti [email protected]

Osallistuneiden tutkijoiden tutkimusaiheita tällä hetkellä:

• Asko Miettinen / TTKK Pojasta polvi parempi? Sukupolvi ja perheyrittäjyyden säilyttämisintressi • Jouko Toivonen / TKKK Perheyritysten määrän arviointi – alustavia tuloksia • Matti Koiranen / JY Omistajuus ja johtajuus – Mitä yhteistä niillä on? • Mikko Mustakallio / TKK Perheinstituutiot ja perheen sitoutuminen päätöksiin: päätöksentekoprosessin oikeuden-mukaisuuden medioivat vaikutukset • Pasi Malinen / TuKKK Transfer of business problems experienced by the Finnish entrepreneurs • Seija Mahlamäki-Kultanen / Tay Maaseudun perheyrittäjien onnistumisen kokemukset • Tarja Niemelä / JY Yritysyhteistyön kyvykkyys verkostuneissa perheyrityksissä: Vallan rooli yhteistyö- ja verkostoitumisprosessissa • Tarja Römer-Paakkanen / HY Perheyrittäjyys Seniori-Suomessa 2010 • Hilkka Lassila / JY Perheyrittäjyys maatilamatkailussa:Talonpoikaiset arvot sukupolvenvaihdosta ohjaavana tekijänä. Viitekehyksen ja tutkimusasetelman konstruointi • Jan Sten / SHH Pressure for change in business families; post-transfer behaviour of business families • Seppo Laukkanen / TTKK Sukupolvenvaihdos perheyrityksessä – Inhimillinen näkökulma • Taru Hautala / VaY Johtajuuden ja osaamisen siirto ravintola-alan perheyritysten sukupolvenvaihdoksessa • Ilkka Martikainen / JY Yrityskaupan hinnoittelu ja rahoitus omistajanvaihdoksessa ja sukupolvenvaihdoksessa – Myyjän, ostajan ja rahoittajan näkemysten vertailua • Ilpo Peltomäki / JY Copreneurs’ economic crisis and successful family business Conceptual Analysis and Empirical Study of Married Couple Entrepreneurs in an Economic Crisis towards Successful Family Entrepreneurship • Nina Karlsson / JYOlen omistaja – Entä sitten? Vertaileva tutkimus omistajuuden ulottuvuuksista • Päivi Penttilä / JY ’Maamme talouden selkärangasta riitaisiin dynastioihin – ja kaikkea siltä väliltä’: Perheyrittäjyyden kuvan rakentuminen Talouselämän artikkeleissa • Raili Törmäkangas / JY Perheyrittämisen muutoksen paradoksit • Sinikka Peltomäki / JY Aviopari yrittäjänä • Marja Känsälä / TuKKK Työn ja perheen yhteensovittaminen – esimerkkinä perhe-yritykset • Jussi Halttunen / JYTeollisten perheyritysten kasvudynamiikka – systeemi-teoreettinen tarkastelu puutuotealan yrityksistä • Virpi Kaikkonen / KY Perhe yrittäjyystiiminä – Esimerkkinä pieni maaseutuyritys

22


23T U T K I M U S N A I S V E R K O S T O

Valtion tilintarkastajatkin tarttuivat miljardien eurojen kohtalonkysymykseen

Mitä on perheyrittäjyys ’Seniori-Suomessa’ 2010-luvulla?

Valtion tilintarkastajat, joiden kanslia toimii eduskunnan alaisuudessa, ovat tilanneet Jyväskylän yliopistolta tutki-muksen, jossa luodaan skenaarioita perheyrittämisen tule-vaisuudesta. Mahdollisuuksien mukaan pyritään ottamaan huomioon paitsi kansallinen myös alueellinen ulottuvuus. Päävastuulliseksi tutkijaksi yliopisto on rekrytoinut hank-keeseen pariskuntayrittäjyydestä väitelleen MMT Tarja Römer-Paakkasen Vastuullisina ohjaajina toimivat professorit Hannu Niittykangas ja Matti Koiranen. Laajasta projektista on mahdollisuus ammentaa myös kiinnostavia pro gradu-tutkimusten aiheita.

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat lähestyvät elämänvaihetta, jossa ne ovat suurin joukoin vetäytymässä työelämästä. Perheyrittäjien ikäjakauma poikkeaa yleisestä ikäjakaumasta niin, että vetäytymisikään heitä on tulossa suhteellisesti jopa jonkin verran enemmän kuin palkansaajia. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa noin 60 – 80000 nykyomistajalla on maassamme ajankohtaista yrityksestä luopuminen. Tapahtuuko tämä luopuminen sukupolvenvaih-doksella oman jälkikasvun hyväksi, yrityskaupalla ulkopuoli-sille, sulautumalla toisiin yrityksiin vai lopettamalla yritys jatkajan puutteeseen, on yhteiskunnallisesti miljardien eurojen kohtalonkysymys.

Niissä suomalaisyrityksissä, joissa viimeistään 2010-luvulle tultaessa tapahtuu yrityksestä luopuminen, on satoja tuhan-sia ’uhanalaisia’ työpaikkoja. Alle neljännes ikääntyvistä (yli 45 v) yrittäjistä ennakoi jatkajan tulevan omasta perhe-piiristä, kun taas hieman yli kolmannes uskoo / toivoo (?) jatkajakysymyksen ratkeavan yrityskaupalla. Suuri osa ei kykene lainkaan kertomaan, miten asia aikanaan hoituu. Paljon on niitäkin (lähes viidennes), jotka ennakoivat, että toiminta loppuu kokonaan nykyisen yrittäjän vetäytyessä.

Jos perheyrittäjyys näivettyy ’Seniori-Suomessa’, rapautuu maamme elinkeinoelämä. Mikäli sen annetaan tapahtua, seuraukset ovat ennakoitavissa jo nyt: a) työpaikkojen vähentyminen lisää sosiaalimenojen kasvua; b) yhteiskunnan verotulot vähentyvät; c) julkisen sektorin rahoitus ajautuu vaikeuksiin; d) ’Seniori-Suomen’ hyvinvointipalveluja ei kyetä tuottamaan koko ikääntyvälle väestölle tai ne joudutaan rahoittamaan velaksi.

ETLA on esittänyt arvion, että julkinen sektori menettää toteutumattomien sukupolven- ja omistajanvaihdosten takia miljardi euroa jo kolmen vuoden kuluttua eli jo tämän vaalikauden aikana.

Uusyrittäjyyden tärkeätä kasvupotentiaalia ’Seniori-Suomessa’ edustavat ne palvelu- ja tavaratuotannon uudet tai lisään-tyvät tarpeet, joiden syynä myös on väestön ikääntyminen. Näissä kysyntä kasvaa. Esimerkiksi hoiva- ja hoitopalvelujen tuotantoon tarvitaan järkevää yhteistyötä julkisen vallan, yritysten ja ns. kolmannen sektorin kesken. Tälle sektorille on mahdollista luoda runsaasti uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Palvelutyönantajien liiton arvion mukaan näin on luotavissa jopa 150.000 uutta työpaikkaa, jos kehitys koskee palveluyrittämisen ja –liiketoimien koko laajaa kenttää. Silloinkaan ei vielä tarvitse edetä kovin radikaalisti hoiva- ja hoitopalvelujen yksityistämisen suuntaan.

Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunta sai toimek-siantotutkimuksen tiukan tarjouskilpailun perusteella. Aikaa skenaarioiden tuottamiseen on kuluva vuosi. Nyt jo voidaan ennakoida, että tutkimus nostaa esiin vastausvaihtoehtoja kysymyksiin: millä eri tavoin luopuminen tulee tapahtumaan, kun suuret ikäluokat vetäytyvät; b) millä yhteiskunnallisilla keinoilla valtiovalta voi omalta osaltaan edistää sukupolven- ja omistajanvaihdosten järjestelyjen sujuvuutta perheyrityk-sissä; c) mitä uusia liiketoiminnan ja perheyrittämisen malleja väestön ikääntyminen yhtäältä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa ’Seniori-Suomen’ aikakaudella ja oloissa.

Niillä teemoilla, joita valtion tilintarkastajat nostavat yhteiskunnalliseen keskusteluun, on taipumus saada paljon palstatilaa ja poliittisten päätöksentekijöiden huomiota osakseen. Onkin erinomainen asia, että eduskunnan arvovallalla vahvistuu julkinen keskustelu perheyrittämisen tulevaisuudesta maassamme. Onhan koko maan tasolla kyse miljardien eurojen ja satojen tuhansien työpaikkojen tulevaisuudesta.

Matti Koiranen, Yrittäjyyden professori, Jyväskylän Yliopisto

Perheyritysnaiset kokoontuivat Kukan päivänä Perheyritysten liiton naiset kokoontuivat 13. toukokuuta, Kukan päivänä, Sammon isännöimässä tilaisuudessa Helsingin Repossaaressa. Mukana tapahtumassa oli miltei parikymmentä perheyritysnaista. Naisverkoston aikaisemmat tapaamiset ovat olleet välittömän rentoja ja osallistujat ovat olleet innolla mukana tutustuen toinen toisiinsa. Yhtä lämmin ilmapiiri toteutui myös tämän kevään tapahtumassa.

Lakiasiaa naisille

Sampo Oyj:n varatoimitusjohtaja Maarit Näkyvä avasi naisverkoston tilaisuuden. Hän esitteli Sampo Oyj:n uutta kokonaisvaltaista toiminta-mallia, jossa otetaan yksittäisen palvelun lisäksi huomioon myös asiakkaan elämäntilanne ja talous kokonaisuudessaan.

Näkyvän jälkeen VT Marja Lehtiranta puhui avioehdoista ja testa-mentista, jotka takaavat omaisuuden pysymisen omassa suvussa. Erityisesti hän korosti asiantuntija-avun merkitystä näissä lakiasiois-sa, sillä maallikolta voi helposti mennä sekaisin esimerkiksi käsitteet omistusoikeus ja hallintaoikeus, jolloin asiakirja muuttuu oleellisesti. Perheyritysnaiset oppivat, että avioehdon voi asettaa koskemaan vain eroa. Marja Lehtiranta kehotti tekemään avioehdon jo ennen naimisiin menoa. Sen voi toki myös tehdä jälkeenpäin, mutta kynnys saattaa silloin jo olla korkeampi.

Kesän odotusta meikkirintamalla

Lakiaiheisen ja vilkkaan keskustelun jälkeen meikkitaiteilija Raili Hulkkonen antoi kevyempiä vinkkejä kauneuden alalta. Hän kertoi uusimmista tuulahduksista meikkien maailmasta ja antoi konkreettisia tuote- ja meikkausvinkkejä.

Sampo Oyj järjesti samppanja –arpajaiset osallistuneiden naisten kesken, rahoituspäällikkö Ritva Suomela ja Pirkko Laurila arpovat. Voiton vei Anja Sohlberg.

Perheyritysnaisia Maarit Näkyvä, Sampo Oyj:n varatoimitusjohtaja Salmen silmälasikehyksiä katsellaan

Osallistujat saivat yksilöllisiä vinkkejä ja melkoisen kasan tuotetie-toutta. Raili Hulkkonen esitteli omia suosikkituotteitaan, joista kotimainen Lumene nousi usein esiin. Salme-optikkoliikkeen edustaja kertoi lisäksi, miten meikki ja erilaiset silmälasit suhtautuvat toisiinsa. Haaleiden lasien omistaja saa meikata vahvemmin kuin tummien, vahvojen kehysten omistaja, sillä kehykset värittävät kasvoja eri tavoin. Lisäksi hän antoi myös vihjeitä eri kehysmallien sopi-misesta eri kasvotyypeille, jotta parhaat puolet saataisiin esiin.

24 25


N U O R I P O LV I

Nuori polvi kokoontui vastuullisen omistajuu-den merkeissä

Nuoren polven Vastuullinen omistajuus-teemapäivää vietettiin 9.5.2003 Repossaaressa, Helsingissä yhteistyössä Mandatum Yksityispankin kanssa. Mukana oli 12 nuoren polven edustajaa.

Teemapäivän avasi konsernijohtaja Björn Wahlroos Sampo Oyj:stä. Lounaan jälkeen Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Raitavuo kiitti isäntiä päivän järjeste-lyistä ja kertoi omista kokemuksistaan vastuullisena omistaja-na sekä Enston sukupolvenvaihdoksesta. Kuten monella muul-lakin myös Marjolla oli uransa alussa tunne, ettei hän halua mennä perheyritykseen mukaan. Mielipide kuitenkin muuttui matkan varrrella ja Marjo lähti mukaan isänsä yritykseen.

Kolme strategiaa

Marjo Raitavuo kehottaa nuoria miettimään oman elämänsä strategiaa: mitä elämältä ylipäätään haluaa. Tärkeintä perhe-yrityksen toimintaan mukaan mentäessä on kiinnostus ja aito tahto. Enston sukupolvenvaihdos ei ollut ollenkaan helppo projekti, mutta lopulta kakkki löysivät omat roolinsa ja paik-kansa perheyrityksestä. Tällöin löytyi omistamisen strategia. Yrittäjäomistajan lapset ovat toiminnassa eri tavoin kuin seu-raavan sukupolven edustajat, mutta lasten kiinnostus isovan-hempien yritystä kohtaan voi olla hyvinkin innokasta. Tärkeää jokaisen kohdalla on myös sanoa selkeästi mitä haluaa, vaikka keskustelu välillä olisikin kiivaampaa, sillä muuten kaikkia tyydyttäviin tavoitteisiin ei välttämättä päästä. Juridisiin asi-oihin kannattaa aina ottaa ulkopuolinen asiantuntija mukaan. Viimeiseksi omistajien pitää miettiä liiketoiminnan strategia: missä bisneksessä haluamme olla mukana?

Kolme nuorta polvea

Nuoren polven työryhmän puheenjohtaja Barbara Hisinger-Jägerskiöld esitteli Marjon Raitavuon esityksen jälkeen nuo-ren polven tulevia tapahtumia. Samalla hän selkiytti myös termiä ’next’, joka nuoren polven toiminnassa jaetaan kolmeen eri ryhmään:

• Juniorit (next-next) – nuoret 18-25 vuotiaat, joille verkostoituminen muiden perheyritysnuorten kanssa on tärkeää • Aktiivit (next) – 25 + jotka jo ovat operatiivisessa toiminnassa mukana tai siitä tai ehkä pelkästään omistamisesta kiinnostuneet • Seniorit (ex-next) – ovat seuraajasukupolvea, joka on jo ottanut vastuun perheyrityksen jatkamisesta joko omistajana tai operatiivisena johtajana.

Osallistujat miettivät ryhmissä keskeisiä aiheita nuoren pol-ven tapahtumiin ja koulutukseen ja esiin nousivat mm. edel-täjäsukupolven äkillinen poistuminen ja siihen valmistautu-minen, kriisienhallinta yleensä ja hallitustyöskentely. Erityisen tärkeänä osallistujat pitivät verkostoitumisen mahdollisuutta muiden nuoren polven edustajien kanssa sekä hyviä bileitä, jotka houkuttelevat samanhenkiset mukaan. Internet-sivustoa toivottiin kehitettävän aktiivisemmaksi.

Yrityskummeilta tukea

KTL Taru Hautala esitteli Yrityskummit ry:n toimintaa. Hän toimii myös itse yrityskummina ja on ollut toimintaan hyvin tyytyväinen. Yrityskummit ry sai alkunsa, kun Asikkalan kun-nassa huomattiin, että asukasluvun tuplaavat kesäasukkaat olivat useimmiten myös elinkeinoelämän vaikuttajia. Kunta ryhtyi yhteistyöhön kesäasukkaidensa kanssa ja tuloksena oli yrityskummiprojekti, joka on nyt laajentunut jo valta-kunnalliseksi toiminnaksi. Yrityskummeina toimii melkein 400 kummia, mukana mm. Marja Kurki, Ahti Hirvonen, Kirsti Paakkanen ja Jarmo Leppiniemi.

Family Office palvelee perheyrityksiä

Johtaja Marko Kauppi Mandatum Yksityispankista esitteli Family Office-toimintaa perheyrityksille. Mandatum Yksityispankin ja Family Offisen arvoja ovat: eettisyys ja yksilöllisyys ja yrittäjyys.

Family Offise-palveluihin kuuluvat henkilökohtaisten varojen ja perherahaston hoidon lisäksi mm. strateginen sijoituskonsultointi, vakuutukset ja muut avustavat palvelut asiantuntijoiden kautta mm. veroja muu lainopillinen neuvonta, veroilmoitusten täyttö ja kirjanpito, sukupolven-vaihdos sekä metsä- ja kiinteistövarainhoito. Pitkäjänteinen yhteistyö asiantuntevan ja luotettavan varainhoitajan kanssa luon ’yhteisen kielen’.

Vastuullinen omistajuus nuoren polven silmin

Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy:stä kiteytti monet päivän aikana esiin tulleet asiat omassa kertomuksessaan vastuullisesta omistajuudesta ja sukupolvenvaihdoksesta. Johannakaan ei ollut aluksi ajatellut seuraavansa isänsä jälkiä perheyritykseen. Toisin kuitenkin kävi. Antero Ikäheimo alkoi jo hyvissä ajoin valmistautumaan sukupolvenvaihdok-seen jakamalla osakkeita lapsilleen vähitellen 1980- ja 1990-luvuilla. Yritys oli välillä myös ulkopuolisen omistuk-sessa, sillä lapset eivät olleet toiminnasta kiinnostuneita, mutta lopulta yritys päätyi taas perheelle. Tässä vaiheessa Johanna siirtyi isänsä pyynnöstä yritykseen Business Unit Manageriksi. Antero Ikäheimo itse siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.

Johanna Ikäheimo haluaa korostaa muille nuoren polven edustajille omistajuuden mukanaan tuomaa vastuuta.— Omistajuus ei oikeuta, se velvoittaa, hän sanoi vakavasti ja kehotti kaikkia tekemään töitä esimerkillisesti omassa yrityksessään.

NEXT GENERATION

RAPUILTA 29.8.2003 alkaen klo 18

Tule mukaan jo perinteeksi muodostuneeseen Nuoren polven rapuiltaan elokuussa!

Rapuiltaa vietetään ravintola Särkänlinnassa, joka sijaitsee historiallisessa linnakerakennuksessa Särkän saarella, Kaivopuiston kupeessa. Särkänlinnan ravintolasalin lattia on kallellaan keittiöön päin; aikanaan tykinkuulat vieritettiin salin lattiaa pitkin alas tykeille. Nyt salista voi ihailla hienoa näkymää joko Kaivopuiston ja kesäisen Helsingin suuntaan tai avomerelle päin.

Särkkä on loistava rapupaikka. Ravintolaan pääsee kätevästi yhteysaluksella, joka lähtee Kaivopuiston rannasta Ullanlinnan laiturista.

Mukaan merelliseen iltaan mahtuu mukaan 25 henkilöä, varaa paikkasi ajoissa!

Rapuillan hinta on noin 100 euroa.

Tärkeää on myös keskittää omat voimavarat oleelliseen, tehdä aktiivisesti töitä ja pysähtyä välillä myös miettimään perheen ja yrityksen etuja. Perheyrittäjä ei voi sokeasti ajaa vain omaa etuaan ja unohtaa työyhteisöä, vaan hänellä on vastuu myös työntekijöidensä työpaikoista.— Kuuntele, opi ja kehitä! Toimi tunteella! Mitä teetkin, tee se aidosti!

Yrityskummit auttavat esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa. Kummi voi olla henkisenä tukena ja mentorina nuoren polven edustajalle tai auttaa asiantuntijan roolissa omalla osaamisellaan. Yrityskummi voi olla mukana valmistau-tumisessa sukupolvenvaihdokseen, sitä toteuttamassa tai sen jälkihoidossa.Yrityskummit on juuri julkaissut myös Vetäjä vaihtuu-opaskirjan sukupolvenvaihdokseen. Lisätietoja www.kuntaliitto.fi/yrityskummit

Lisätietoja ja ilmottautumiset:

Nina Karlsson, puhelin (09) 6969 4060 tai sähköpostilla [email protected]

26 27


Perheyritys-lehden lukijat tyytyväisiä lehteen

Perheyritys-lehden lukijakysely toteutettiin huhtikuussa. Kyselyyn vastasi melkein 60 lehden lukijaa, jotka edustivat sekä jäsenistöä (71 %) että liiton sidosryhmiä (29 %). Melkein kaikki vastaajaat (93 %) olivat tyytyväisiä lehteen. Suurin osa kokee Perheyritys-lehden myös hyödyl-liseksi, kolmasosa vastaajista jopa erittäin hyödylliseksi.

Lehden ulkoasu tyylikäs

Lehteä säilytetään ja sitä lukevat myös muut perheen-jäsenet sekä kollegat. Nuoremmat vastaajat toivoisivat lehden ilmestyvän useammin, vanhemmille vastaajille riittäisi pari lehteä vuodessa. Yleensä ottaen nykyiseen ilmestymistiheyteen, 4 kertaa vuodessa, oltiin tyytyväisiä. Myös lehden ulkoasuun oltiin tyytyväisiä sen erilaisen materiaalin ja kokonsa puolesta. Lehteä kuvailtiin ulko-asultaan tyylikkääksi, muista erottuvaksi ja korketasoiseksi, jopa liian hienoksi. Tekstin kokoa jotkut vastaajista toivoivat suuremmaksi ja asettelua selkeämmäksi.

Yritysesittelyt ja asiantuntija-artikkelit kiinnostavat lukijoita

Lehti koettiin helppolukuiseksi ja lehden artikkelit herätti-vät toisinaan keskustelua. Mieluisimmat aiheet vastaajille olivat: yritysesittelyt (75 %), asiantuntija-artikkelit (73 %) sekä nuoren polven henkilökuvat (42 %). Jäseniä kiinnos-tivat myös jutut työryhmien toiminnasta. Perheyritysten liiton kannalta asioita käsiteltiin vastaajien mukaan tasa-puolisesti. Kritiikkiäkin tuli. Lehden toivottiin keskittyvän myös pienempien yritysten asioihin suurten rinnalla. Lehden tiedottavaa tyyliä kritisoitiin ja toivottiin kovem-paa keskustelua ajankohtaisista aiheista. Viidesosa vastaajista olisi valmis itsekin kirjoittamaan lehteen yrittäjyyden kokemuksistaan.

Perheyritys-lehti on tällä hetkellä internetissä jäsenien saatavilla myös pdf-versiona. Suurin osa vastaajista sallisi digitaaliversion kaikkien nähtäväksi verkossa.

Kiitos kaikille vastanneille arvokkaista mielipiteistänne! Tulemme jatkossa panostamaan erityisesti lehden help-polukuisuuteen ja sisällön parantamiseen toivomustenne suuntaisesti.

• Tarkemmat tulokset saatavilla jäsenpalvelusta: (09) 6969 4060 tai [email protected]

• Onko sinulla hyviä juttuaiheita? Haluatko kirjoittaa lehteen sinulle tärkeästä aiheesta?

Ota yhteyttä jäsenpalveluun.

Osallistujien kommentte-ja vuonna 2001 toteutusta Johtajuus & yhteiskunta -valmennusohjelma I:stä

”Kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus. Paljon asioita, joita ei tulisi muuten pahemmin pohdiskeltua.”

”Erittäin hyvä ryhmä, jäi hauskoja muistoja ja hyvät kontaktit jatkoa ajatellen.”

”Koulutusohjelma loi luontevan ympäristön tutustua nuoren polven tekijöihin ja on hienoa nähdä, että porukasta on nous-sut henkilöitä Perheyritysten liiton keulapaikoille!”

”Positiivisinta kaiken kaikkiaan oli tutustuminen muihin osallistujiin ja eri organisaatioita edustaviin esiintyjiin. Merkillepantavaa koulutuksessa oli eri tahojen positiivinen suhtautuminen perheyrityksiin, erityisesti jäi mieleen perheyrittäjien lämmin vastaanotto Barcelonassa.”

”Sain mahdollisuuden tavata muita suomalaisia nuoren polven perheyrittäjiä ja todella tutustua heihin. Me yhdessä muodostamme seuraavan sukupolven vaikutta-jajoukon rungon. Loimme paljon myös muita uusia kontakteja.”

Perheyritysten liitto järjesti vuonna 2001 seuraaja-sukupolvelle tarkoitetun valmennusohjelman, jonka tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat mm. yhteis-kunnalliseen päätöksentekoon, elinkeinoelämän edunvalvontaan, puolueisiin ja julkisuuden hallintaan.

Vuoden 2003 Johtajuus ja yhteiskunta II on tarkoitettu uusille osallistujille ja tällä kertaa ohjelmassa painottuu johtajuus ja perheyrityksen omistaminen.

Osanottajat seuraajasukupolven edustajiaOhjelma on tarkoitettu seuraajasukupolven edustajille, jotka ovat kiinnostuneita perheyrityksensä jatkuvuudesta, itsensä kehittämisestä perheyrityksen johtajina ja/tai omistajina sekä yhteiskunnallisista asioista. Ennen muuta ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden perheyritysten seuraajasukupolveen.

Uusia ja arvokkaita perheyrityskokemuksia • herättäviä näkökulmia ja ideoita jokapäiväiseen perheyritystoimintaan • tuoreita ajatuksia johtajuudesta ja omistamisesta • välineitä tehokkaaseen hallitustyöskentelyyn • syvällisempää ymmärrystä liiketoimintaympäristöstä • varmuutta esiintymiseen ja omien ajatusten ilmaisemiseen • laajan henkilökohtaisen kontaktiverkoston sekä liiton jäseniin että ulkoisiin sidosryhmiin

Ohjelmassa kaikki kolme ympyrääOhjelma rakentuu viidestä moduulista, jotka täyttävät kaikki ’perheyritys-ympyrät’:

K O U L U T U S

Osallistumismaksu on 1 900 euroa (+ alv 22 %). Hinta sisältää valmennuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut ja tarjoilut. Tämän lisäksi osallistujien maksettavaksi tulee ulkomaanjakson kustannukset (matkat, majoitus, osa ruokailusta).

LISÄTIETOJA | Krista Elo-Pärssinen, puhelin (09) 6969 4063, [email protected]

syyskuu 18.� Omistajan haasteet perheyrityksessä 1 pv

Professori Matti Koiranen, Jyväskylän yliopistoPerheneuvoston puheenjohtaja Ahti Hirvonen, Tulikivi OyjCASE TULIKIVI OYJ

• Millaista on perheyrityksen omistaminen? • Miten toimin tehokkaana hallituksen jäsenenä?

vko 41� Johtajuus perheyrityksessä 1 pv

Professori Kari Lohivesi, Tampereen yliopistoKoulutusalajohtaja Kari Alhola, Haaga InstituuttiCASE OY KARL FAZER AB

• Millaisia ovat perheyrityksen johtamisen ydinhaasteet ja strategiset erityispiirteet? • Mistä strategiat ’tulevat’? • Miksi johtamisen uudistaminen ja uudistuminen on niin vaikeaa? • Mikä on omistajalle olennaista tilinpäätöstiedoissa?

vko 46� Perheyritykset ja yhteiskunta 1 pv

Puhuja avain, Teollisuus ja työnantajatToimitusjohtaja Kari Jalas, KeskuskauppakamariApulaisjohtaja Matti Viialainen, SAK/Yhteiskuntapoliittinen osastoVierailu eduskunnassa

• Millainen on perheyritysten toimintaympäristö? • Miksi edunvalvontaa tarvitaan? • Miten omistajana huomioin eri sidosryhmät?

tammikuu 19. x Vakuuttavaa esiintymistaitoa 1 pv

Kouluttaja Matti Karhu, Infor-viestintä OyVierailu MTV:n uutisstudiossa

• Miten esiinnyn uskottavasti omana itsenäni? • Miten kehitän ilmaisuani selkeämmäksi?

helmikuu / vko 7y Family and Family Business, Barcelona 2 pv

Secretary General Fernando Casado, Instituto de la Empresa Familiar FBN SpainChairman Mariano Puig, Corporacion Puig

• Mikä on perheen merkitys perheyrityksessä?

Ohjelmaa elävöittävät erilaiset työskentelymuodot: asiantuntijaluentoja täydentävät keskustelut, ryhmäharjoitukset, perheyritysvierailut ja -caset.

Ohjelmaan otetaan enintään 20 osallistujaa. Ilmoittaudu Perheyritysten liittoon viimeistään 30.6. mennessä (09) 6969 4060 tai [email protected]

27

Johtajuus ja yhteiskunta II -valmennusohjelma käynnistyy syyskuussa 2003

Ohjelmarunko

y x

�

�

�

28


29

PwC:n veroaamiainen syyskuussa:

PricewaterhouseCoopers toivottaa Perheyritysten liiton jäsenet tervetulleiksi asiapitoiseen veropäivään 11.9.2003.

Ohjelmassa ovat seuraavat puheenvuorot:

• Uuden osakeyhtiölain vaikutukset verosuunnitteluun • Yrityksen arvonmääritykset sukupolvenvaihdosta silmällä pitäen • Verouudistuksen vaikutukset ? Muuttuko verotus?

Aika: klo 8.30 - 10.30Paikka: KansallissaliOsoite: Aleksanterinkatu 44, Helsinki

VA R A I N H O I T O

Eläkevakuutus sitouttaa ja motivoi

Yritykset ovat yhä riippuvaisempia ammattitaitoisista osaa-jista. Heistä kannattaa pitää kiinni. Tässä voi eläkevakuutus toimia porkkanana. Se on sekä työnantajalle että työntekijälle edullinen kannustin.

— Yksilölliset eläkeratkaisut ovat jo usean suomalaisen yrityk-sen arkipäivää, ja laajemmatkin ryhmäeläkeratkaisut lisäävät suosiotaan, sanoo johtaja Lars Bergström Henki-Sammosta. Raha on tunnetusti pätevä kannustin, mutta palkankorotuk-sen tai bonuksen vaikutus työntekijän motivointiin voi olla lyhytaikainen. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on pitkäkestoi-nen ja taloudellisestikin kannattava kannustinmuoto. — Työnantaja voi vähentää työntekijälleen ottaman eläke-vakuutuksen maksut verotuksessa, eikä vakuutusmaksuista myöskään tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Jos työntekijä osallistuu maksuihin, hän voi vähentää maksamansa maksut omassa verotuksessaan, Bergström kertoo.

Työntekijän ei työssäoloaikanaan tarvitse maksaa veroja eläkevakuutuksestaan. Säästöjä verotetaan ansiotulona vasta eläkettä nostettaessa, jolloin tulot ovat usein jo laskeneet alemmalle tasolle.

Eläkesäästöillä paikataan aukkoja eläketurvassa, kohen-netaan työeläkettä tai varaudutaan siirtymään joustavasti työelämästä. Bergström uskoo edun kiinnostavan etenkin niitä työeläkeuudistuksen piiriin kuuluvia, joiden vanhuus-eläkkeen varhentaminen alle 62 vuoden iän ei tule-vaisuudessa ole mahdollista.

Kaikille yrityksille koosta riippumatta

Eläkevakuutusratkaisu sopii kaikille yrityksille koosta riippu-matta. Lisäeläke-etu voidaan antaa yksilöllisenä ratkaisuna työntekijälle tai ryhmäeläkevakuutuksena koko henkilöstölle tai tietylle henkilöstöryhmälle. Eläkevakuutusjärjestely voi pohjautua yrityksen tulokseen, olla kiinteä vuotuinen markkamäärä tai tietty prosentti palkasta.

— Yritys voi päättää, että lisäeläkkeet kustannetaan yrityksen tuloksentekokyvystä riippuen eli jos tulosta ei synny, eläke-vakuutusmaksuja ei kyseiseltä vuodelta makseta. Tältä osin järjestelmä siis muistuttaa henkilöstörahastojen periaatetta. Lopullinen eläke riippuu suoritetuista vakuutusmaksuista, Bergström kuvaa.

Yrityksen päätöksen mukaan osa tulospalkkiosta voidaan maksaa rahana, johon luonnollisesti liittyvät sekä tulovero että palkan sivukulut. Nuorten työntekijöiden eläkevakuutuk-seen menevä osuus tulospalkkiosta sovitaan usein pienem-mäksi kuin varttuneempien henkilöiden, sillä nuorten eläkesäästöillä on enemmän aikaa karttua.

Tuottoa rahastoista

Eläkevakuutuksen säästöjen kehitys voidaan sitoa joko sijoitusrahastojen arvonkehitykseen, perustekorollisiin säästöihin tai molempien yhdistelmään. Rahastosidonnaisten vakuutussäästöjen kehitys perustuu valittujen rahastojen arvonkehitykseen. Riskin tuotosta kantaa tällöin vakuutuk-senottaja.

— Koska vakuutusajat ovat usein pitkiä, kannattaa sijoituk-sissa hyödyntää osakemarkkinoiden tuottomahdollisuuksia osakerahastoihin sijoittamalla, Bergström sanoo.

Tuotto voidaan myös sitoa perustekorollisiin säästöihin, jotka muodostuvat laskuperustekorosta ja vakuutusyhtiön maksamasta asiakashyvityksestä. Perustekorollisia säästöjä kannattaa painottaa, kun halutaan vakaata, vähäriskistä tuottoa ja eläkkeen alkamisikä on lähellä.

Workplace-sopimukset suosittuja

— Henki-Sampo haluaa osaltaan jalostaa yritysten kannus-tinjärjestelmiä vastaamaan mahdollisimman hyvin yrityksen strategiaa ja henkilöstöpolitiikkaa, Lars Bergström sanoo.

— Tarjoamme suurille työnantajille esimerkiksi toimintamallia, jossa työnantaja järjestää työntekijöilleen aikaa ja paikan tutustua sellaiseen turvaan, jota työntekijä ei saa ainakaan yhtä edullisesti vapailta markkinoilta, vaan vain työsuhteensa ansiosta. Tällaisen niin sanotun workplace- sopimuksen on Sammon kanssa tehnyt jo lähes sata yritystä.

Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana.

V E R O T U S

Osinkojen verotus kahdenkertaiseksi – mutta miten?

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite siirtymisestä osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen kiristämättä pk-yritysten ja niiden jakamien osinkojen verotusta on kirvoittanut monta ehdotusta siitä, miten osinkojen verotusta tulisi muuttaa. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän ehdotushan lähti siitä, että yhteisöveroprosentti olisi 25 ja osingonsaaja maksaisi aina saamastaan osingosta 25 prosentin pääoma-tuloveron, jolloin verot yhtiön tuloksesta ennen veroja ja osingonjaon jälkeen olisivat 43,5 prosenttia. Jaosta pääoma-tulo-osuuteen ja ansiotulo-osuuteen luovuttaisiin ja varal-lisuusvero poistettaisiin. Työryhmän ehdotuksessa nimen-omaisesti vältettiin tekemästä eroa pörssiyhtiöiden ja muiden yhtiöiden verotuksen välillä. Työryhmä totesi kuitenkin, että ehdotettua ’osinkoverotusmallia ei tulisi toteuttaa sellaisena erillistoimenpiteenä, johon ei liittyisi verokantojen alentami-nen’. Edelleen työryhmä katsoi, että ’korkeiden verokantojen olosuhteissa osinkotulon kahdenkertaista verotusta olisi tarpeen lieventää jollakin osingonsaajan tasolla toteutettavan huojennuksen mallilla’.

Suomen Yrittäjien osinkoveromalli rakentuu sille, että pk-yritysten osingoilla olisi pääoman tuottoon sidottu vero-vapaus. Osingosta olisi verovapaata määrä, joka vastaa 9,6 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Tältä osin yrityksen jakamaa voittoa verotettaisiin vain yhtiötasolla eli se pysyisi yhdenkertaisen verotuksen piirissä. Ylimenevä osa verotettaisiin ansiotulona, jossa huomioitaisiin vero-kanta-alennuksena yhtiön jo suorittama vero. Toinen vaih-toehto verovapaan osingon ylittävälle määrälle olisi verottaa sitä 50-60 prosenttisesti pääomatulona. Käytännössä tämä malli vastaa pk-yrityksille nykyjärjestelmää. Pk-yrityksenä pidetään yritystä, joka työllistää alle 250 henkilöä. Suomen koko yrityskannasta enemmän työllistäviä yrityksiä on vain murto-osa. Ehdotettu järjestelmä ei koskisi listautuneita yrityksiä.

Veronmaksajain Keskusliitto on ehdottanut mallia, jossa yhteisöverokantaa pudotettaisiin nykyisestä 29 prosentista 27 prosenttiin ja kiristettäisiin osinkotulojen verotusta lait-tamalla osingot kohtuulliselle lähdeverolle. Lähdeveromalli rakentuu samalle ajatukselle kuin nykyisin käytössä oleva korkotulojen lähdevero, jossa pankki tai muu korkotuloa

maksava taho pidättää koron maksuhetkellä 29 prosentin lähdeveron. Veronmaksajain Keskusliitto esittää, että yhtiöi-den omistajien ja osakesäästäjien kannalta lähdeveroprosentti ei voi olla korkea, koska muussa tapauksessa kahdenkertaisen verotuksen haitat olisivat liian suuret. Mikäli lähdevero olisi 5 prosenttia, kokonaisverokanta olisi yhtiön jakaman voiton osalta 30,65 prosenttia. Lähdeveroprosentin ollessa 10 koko-naisverokannaksi tulee 34,30 prosenttia. Lähdeveromalli on hallinnollisesti tehokas, koska veron pidättäminen ja tilittäminen tapah-tuisi voittoa jakavassa yhtiössä.

On mielenkiintoista katsoa, miten hallitus ottaa huomioon tulevassa muutoksessa sen, että pk-yritysten verotus ei kiristy nykytasolta. Mihinkään edellä olevaan malliin hallitus ei ole sidottu. Oman rajansa asettaa se, että yhteisöverokannan alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vähentää verotuottoja noin 200 milj. eurolla.

Lienee selvää, että uudistukset tulevat voimaan vuoden 2005 alusta. Näillä näkymin viimeinen nykyjärjestelmän mukaan verotettava osingon on oltava nostettavissa kalenterivuonna 2004. Sillä seikalla, milloin yksityishenkilö de facto osingon nostaa, ei ole merkitystä. Myöskään sillä, päätetäänkö osingon määrästä jo varsinaisessa yhtiökokouksessa vaan vasta myöhemmin ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ei ole merkitystä.

Sopimus räätälöidään kulloistenkin tarpeiden mukaisesti, mutta taustalla on aina sama ajatus: sopimuksen tehneen yrityksen työntekijät saavat Sammolta ottamistaan eläke-vakuutuksista bonusetuja, jotka kasvavat pitkän säästöajan aikana korkoa korolle helposti jopa vuoden nettosäästöjen verran.

30


Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta.

Uusia Jäsenyrityksiä

Helsingin Lääkärikeskus - Yhtymä

• toimitusjohtaja: Antti Aho • kotipaikka: Helsinki • liikevaihto: 16 milj. euroa • henkilöstö: 240 • toimiala: terveydenhuolto • perustamisvuosi: 1966 • omistajasuku: Aho

www.helsinginlaakarikeskus.fi

Tuokko Tilintarkastus Oy • hallituksen puheenjohtaja: Yrjö Tuokko • kotipaikka: Helsinki • liikevaihto: 2 milj. euroa • henkilöstö: 15 • toimiala: tilintarkastus • perustamisvuosi: 1971 • omistajasuku: Tuokko

www.tuokko.net

Interrent Oy (Europcar) • toimitusjohtaja: Ossi Dahlström • kotipaikka: Helsinki • liikevaihto: 8,6 milj. euroa • henkilöstö: 42 • toimiala: autonvuokraus • perustamisvuosi: 1968 • omistajasuku: Dahlström

www.europcar.fi

Eila Kaisla Oy • hallituksen puheenjohtaja: Aki Kaisla • kotipaikka: Helsinki • liikevaihto: 22 milj. euroa • henkilöstöä: noin 800 • toimiala: henkilöstön vuokraus • perustamisvuosi: 1972 • omistajasuku: Kaisla

www.eilakaisla.fi

Oy Lux Ab • toimitusjohtaja: L-H Nybergh • kotipaikka: Espoo • liikevaihto: 22 milj. euroa • henkilöstö: 13 • toimiala: tekninen maahantuonti • perustamisvuosi: 1931 • omistajasuku: Nybergh

www.lux.fi

Smartum Oy

• toimitusjohtaja: Pia Hyökyvaara • kotipaikka: Helsinki • liikevaihto: 5 milj. euroa • henkilöstö: 6 • toimiala: kohdennetut maksuvälineet • perustamisvuosi: 1995 • omistajasuku: Hyökyvaara

www.bonafit.fi

Veljekset Laakkonen Oy • toimitusjohtaja: Jyrki Laakkonen • kotipaikka: Joensuu • liikevaihto: 157 milj. euroa • henkilöstö: 380 • toimiala: moottoriajonneuvojen vähittäiskauppa ja korjaus • perustamisvuosi: 1960 • omistajasuku: Laakkonen

www.veljeksetlaakkonen.fi

RTV-Yhtymä Oy • varatoimitusjohtaja: Markus Lindblom • kotipaikka: Riihimäki • liikevaihto: 85 milj. euroa • henkilöstö: 500 • toimiala: sisustusalan tukku- ja vähittäiskauppa • perustamisvuosi: 1951 • omistajasuku: Lindblom

www.rtv-yhtyma.fi

Tervetuloa!

• • • • • • •


www.pwcglobal.com/fiwww.capman.com


35www.enja.fi

Perheyritykset meillä ja muualla

Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka.

Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta

sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on

noin 80 % ja ne työllistävät noin 50-60 % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen

kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä.

Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä.

Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä.

Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia

ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on 45-70 %.

Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus

on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät

yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä.

Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen,

vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen.

Tilastojen mukaan perheyrityksistä 20–24 % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3–14 %

toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä

yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolven-

vaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä.

Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä 1997.

Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä 164 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto

on yli 17 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli 115 000 henkilöä.

Tulo

stus

mat

eria

ali T

erre

us +

Mun

cken

Lyn

x, k

esäk

uu 2

003,

Han

sapr

int,

Salo

- S

uom

i

Ulk

oasu

• M

icha

el D

iedr

ichs

, Kor

so

PERHEYRITYSTEN LIITTO

• JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA

• VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ

• YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN

YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN

• EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA

• TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ

KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA

TOIMINTAA ON ORGANISOITU NELJÄÄN TYÖRYHMÄÄN

• EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ

• KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ

• NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ

• TIEDOTUSTYÖRYHMÄ

www . perheyritystenliitto . fi

Perheyritysten liitto ryko0367/portfolio/pdf/fbnpyl_2003-2_web.pdfQuo vadis, suomalainen...

Documents

Transcript of Perheyritysten liitto ryko0367/portfolio/pdf/fbnpyl_2003-2_web.pdfQuo vadis, suomalainen...