Perheet 24/7 Päätösseminaari12.00 Tervetuloa ja kahvit

12.30 Perheet 24/7 -tutkimushanke pähkinäkuoressaMarja-Leena Laakso, professori, PsT, JY & Anna Rönkä, professori, PsT, JY

12.45 Epätyypillinen työaika ja perheet Suomessa, Hollannissa ja Iso-BritanniassaKaisa Malinen, PsT, tutkijatohtori, JAMK & Eija Sevon, KT, tutkijatohtori, JY

Kommentaattori: Maria Kaisa Aula, Väestöliiton pj.

13.30 Työajan ennakoitavuus ja jaettu vanhemmuus: Avaintekijöitä 24/7-taloudessaMia Tammelin, YTT, yliopistolehtori, JY & Riitta-Leena Metsäpelto, PsT, yliopistotutkija, JY

Kommentaattori: Anu Keskinen, kehityspäällikkö, SOK

14.15 Lapsen hyvinvointia tukevat lastenhoitojärjestelyt ja -käytännöt 24/7-taloudessaMarjatta Kekkonen, FT, erityisasiantuntija, THL, Pirjo-Liisa Poikonen, KT, yliopistotutkija, JY, Leena Turja, KT, yliopistolehtori, JY & Kaisu Peltoperä, KM, JY

Kommentaattori: Kirsi Alila, opetusneuvos, OKM

15.00 Yhteenveto ja keskustelua päivän puheenvuoroistaAnna Rönkä, professori, PsT, JY & Marja-Leena Laakso, PsT, professori, JY

15.30 Seminaarin päätös

Perheet 24/7 -tutkimushanke pähkinänkuoressa

prof. Marja-Leena Laakso ja prof. Anna Rönkä

Jyväskylän yliopisto

Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7-taloudessa -tutkimusSuomen akatemian rahoittama konsortiohanke (2011-14)

•JAMK: Kaisa Malinen, Timo Hintikka, Ulla Teppo

•JY: Anna Rönkä, Marja-Leena Laakso, Eija Sevón, Pirjo-Liisa Poikonen,

Eija Salonen, Piia Manninen, Mia Tammelin, Johanna Mykkänen, Leena Turja, Riitta-Leena Metsäpelto, Sanna Moilanen, Kaisu Peltoperä & Minna Murtorinne-Lahtinen

•THL: Marjatta Kekkonen

•University of Utrecht (Department of Cultural Anthropology and Sociology):

Tanja van der Lippe, Anne Roeters, Melissa Verhoef

•University of Manchester, Morgan Centre for the Study of Relationships and Personal Life:

Vanessa May

YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI24h -talous kolmessa maassa, joissa erilainen työ- ja perhepolitiikka, kulttuuriset odotukset ja

palvelurakenne

Työaika-muodot

• Työajan pituus ja ajoitus

• Ennustetta-vuus & vaikutus-mahdolli-suudet

Perhe-elämä

• Työ-perhe ristiriita • Myönteinen

vanhemmuus, vanhemmuus stressi

• Perheaika, perheen rutiinit

Moderaattorit (muuntavat tekijät)• Perhemuoto; tulotaso• Vanhemman sukupuoli, koulutus• Lapsen ikä, sukupuoli, temperamentti

Lastenhoito

• Hoitojaksojen pituus• Hoitotuntien määrä• Yöhoito• Muutokset • Kasvatusyhteistyö

Mahdollisuudet ja riskitekijät

Lasten ja perheiden

hyvinvointi ja osallisuus

Vanhempien web-kysely (FI, UK, NL)10/2012-1/2013

Vuorohoidon työntekijöiden

web-kysely

(FI)

2-3/2013

Laadulliset menetelmät

(FI)

2012-2013

Postia Illiltä-kännykkä-

tutkimus lapsille

(FI)

2012

Kysymyksiävanhempien työajoista, työn ja perheen vuoro-vaikutuksesta,vanhemmuudesta, lasten hoidosta ja lasten hyvinvoinnista

Kysymyksiä lasten

vuorohoidon hyvistä

käytänteistä ja haasteista

lasten hyvinvoinnin

tukemisessa ja

kasvatuskumppanuudessa

Lasten tarina-

taikurituokiot ja

lhavainnoinnit,

vanhempien ja

työntekijöiden

haastattelut

Satuhahmo-Illi kyselee

mobiili-sovelluksessa

lasten mielialoja ja

kokemuksia sekä

aikuisten havaintoja

lapsesta

Noin 1300 vanhempaa FI: 483NL: 374UK: 437

Vuorohoidon työntekijät

(N=227) n. 30 vuorohoito-

yksiköstä eri puolilta

Suomea

20-30 lasta,

n. 60 vanhempaa ja n. 30

työntekijää

Vastaaminen viikon ajan,

3 krt/viikko

17 lasta vuorohoidosta,

15 päiväkodeista

Tutkimusaineistot

Tutkimustulosten esittelyä

Kaisa Malinen & Eija Sevón: Vanhempien web-kysely

Mia Tammelin & Riitta-Leena Metsäpelto:Vanhempien web-kysely & vanhempien haastattelut

Marjatta Kekkonen & Kaisu Peltoperä:Vanhempien web-kysely, työntekijöiden web-kysely & laadulliset menetelmät

Epätyypillinen työaika ja perheet Suomessa,

Hollannissa ja Iso-Britanniassa: Tuloksia kansainvälisestä

vertailusta

Kaisa Malinen, PsT, tutkijatohtori, JAMK

Eija Sevon, KT, tutkijatohtori, JY

Kommentaattori: Maria Kaisa Aula, Väestöliiton pj.

REGIIMI Hyvinvointivaltio Liberaali/konservatiivinen/hyvinvointivaltio

Liberaali

ANSAINTA-MALLI

2 1+ ½ 1 (+ ½ )

TAVOITE Sukupuolten tasa-arvoKokopäivätyön ja perheenyhteensovittaminen

Työn ja perheen yhteensovittaminenLasten kotihoiva

Vapaus valita työn ja perheenyhteensovittamisen tavat

VANHEMPAIN-VAPAAT

Pitkiä, tuettuja Suhteellisen lyhytkestoisia, täysin korvattuja

Kohtuullisen pitkiä, eivätjulkisesti korvattuja

PÄIVÄHOITO Lakisääteinen oikeusVuorohoito

Osa-aikaisesti saatavillaJonkin verran laajennettuja aukioloaikoja

KallistaEi vuorohoitoa

Kolme maata ja erilaista regiimiä

Epätyypillisen työajan ajoitus

Iltaisin

Paljon vuorotyötä, erityisesti naiset

Iltaisin

Viikonloppuisin

Vähän vuorotyötä

Satunnaisesti iltaisin

Syyt

Työn luonne (matalasti ja korkeasti koulutetut)

Työn luonne (matalasti koulutetut)

Työkiireet ja lasten kotihoidon arvostus (korkeasti koulutetut)

Päivähoidon kalleus (matalasti ja korkeasti koulutetut)

Työn luonne (matalasti koulutetut)

Työkiireet (korkeasti koulutetut)

♀ ♂Iltaisin Joskus 18 23

Yleensä 14 18

Öisin Joskus 6 10

Yleensä 5 8

Lauantaisin Joskus 15 20

Yleensä 25 27

Vuorotyössä 17 20

Luvut ovat prosenttiosuuksia; koskee 25 – 49-vuotiaita työssäkäyviähenkilöitä. Lähde: Eurostat (2014)

Yhteiskunnallinen konteksti määrittää työaikojen sopivuutta perheille

Hollanti: epätyypillinen työaika sopii perheille

Vanhemmuus myönteisempää kuin päivätyötä tekevillä (äidit)

Vanhemmuus jaetaan äidin ja isän kesken, ”vuorovanhemmuus”

Vanhemman arvio lapsen hyvinvoinnista myönteisempi

Sukulaisverkostot mukana lasten ja perheiden elämässä

Yhteiskunnallinen konteksti määrittää työaikojen sopivuutta perheilleSuomi ja Iso-Britannia:

epätyypillinen työaika kuormittaa perheitä

Aikaperustainen työstä kotiin suuntautuva ristiriita

voimakkaampaa kuin päivätyötä tekevillä

Vähemmän myönteistä vanhemmuutta (äidit)

Erityisesti äidit kuormittuvat

Vanhemman arvio lapsen hyvinvoinnista kielteisempi

Millaiset tekijät nousevat keskeisiksi vedenjakajiksi kaikissa maissa?

Työajan ennustettavuus

Epäsäännöllisten työaikojen pituus ja rytmitys

Taloudellinen tilanne

Päivähoidon saatavuus ja laatu (erityisesti yksivanhempaiset perheet)

Puolison tuki

Mitä kansainvälinen vertailu opettaa Suomelle?Politiikan ja työelämän rooli

Julkinen tuki ja palvelut mahdollistavat äitien kokopäivätyön SuomessaPalveluiden laatu ratkaisevaa perheiden ja lasten hyvinvoinnin näkökulmastaYksilöllistyvät työurat -> yhden mallin ratkaisut riittämättömiäTyöaikojen suunnittelu ja säätelyMiten laaja 24/7-yhteiskunta on tarpeellinen?

Päivähoidon rooliSuomessa hyvin toimiva, kaikkien saatavilla oleva ja laadukas (vuoro)päivähoitojärjestelmäPäivähoidon laatutekijät korostuvat vuorohoidossaOngelmana pienten koululaisten vuorohoito

Perheiden oma osuusPuolisoiden työnjako ja ”vuorovanhemmuus”Osa-aikatyön hyväksyttävyys ja mahdollistaminen niin äideille kuin isilleUrasuunnitteluSukulaisten tuen hyödyntäminen

Työajan ennakoitavuus ja jaettu vanhemmuus: Avaintekijöitä 24/7-

taloudessa

Mia Tammelin, YTT

Riitta-Leena Metsäpelto, PsT, dosentti

Jyväskylän yliopisto

Kommentaattori: Anu Keskinen, kehityspäällikkö, SOK

Työajan keskeiset ulottuvuudet

PITUUS (tehdyt

tunnit/vko, kk, vuosi)

AJOITUS (työaikamuoto)

TEMPO (kiire)

AUTONOMIA ENNAKOITAVUUS

(Työ)ajan ennakoimattomuus hankaloittaa arkea

Työvuorojen äkilliset muutokset ja ennakoimattomuus haastavat perheitä

Sijais- ja keikkatyöntekijät; työvuorojen muutokset (oma/puoliso)

Noin kolmannes (28 %) kyselyyn vastanneista koki vaikeuksia järjestää lastenhoito ennakoimattomissa tilanteissa.

Usein työajat voivat olla sovittavissa työnantajan kanssa, mutta joskus voi olla pakko ottaa vastaan /vaihtaa työvuoroja

Perheen taloudellinen tilanne, organisaatiokulttuuri, oman aseman vahvistaminen organisaatiossa

Taustalla: Hoivan aika on sidottua aikaan ja paikkaan.

Perhe-elämä ja perhesuhteet 24-taloudessa:ei väistämättä ongelmia

Työ öisin, iltaisin ja viikonloppuisin

kuormittaaperhettämme.

Työ öisin, iltaisin ja viikonloppuisin

helpottaa perhettämme.

Epätyypillinen työaika helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista

Työ öisin, iltaisin ja viikonloppuisin helpottaa perheen arkea …

Taloudelliset syyt: Palkka on parempi.

Isät osallistuvat kotitöihin ja lastenhoitoon.

”Eipä ole aikaa turhille riidoillekaan.”.

Lasten ei tarvitse olla hoidossa niin paljon (arkivapaat, vuorotahtinen vanhemmuus)..

Epätyypillinen työaika haasteena perhe-elämälle

Lastenhoitojärjestelyjen hankaluudet

Epätyypillinen työaika hankaloittaaperhe-elämää, koska:

Kielteinen vaikutus parisuhteeseen: vähäinen yhteinen aika, puolison kuormittuminen

Huoli lapsen hyvinvoinnista: pienten lasten epäsäännöllinen rytmi ja koululaisten yksinolo iltaisin

Yhteisen ajan vähäisyys, kun eletään eri rytmeissä

Oma kuormittuminen

Keinona arjen hallintaan “tag-team parenting” – vanhemmuusvastuita vuoroissa

Tarkoittaa vanhempien kesken jaettua vastuuta perheen arjesta

Mahdollisuus epätyypillistä työaikaa tekevissä perheissä:Lastenhoidon vuorotteluun ja säännöllisyyteen lasten arjessa

Hankalien työaikojen ja työn ennakoimattomuuden kielteisten vaikutusten

pehmentämiseen

Isien osallistumiseen lastenhoitoon ja perheen arjen toimintoihin

Perheen arjen muotoutumiseen ”oman näköiseksi”

Yhden vanhemman perheet

Toisen vanhemman puuttuminen tekee perheestä haavoittuvaisemman epätyypillisen työn kielteisille puolille

Vanhemman poissaolo lapsen arjesta

Arjen epäsäännöllisyys

Vanhemman väsymys ja riittämättömyyden tunteet

Vanhemman huoli lasten hyvinvoinnista

Lastenhoito ja arjen toiminnot ajoittain isompien sisarusten vastuulla

Hyvä yhteistyö etävanhemman kanssa ja vahvat sosiaaliset verkostot auttavat epätyypillisten työaikojen ja perheen yhteensovittamisessa

Lopuksi

Työn ajoitus, pituus, kiireisyys, autonomia ja ennakoitavuus ovat kaikki olennaisia ulottuvuuksia työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta

Lasten hoito ja hoiva on aikasidonnaista -> äkilliset, ennakoimattomat muutokset voivat olla hankalia

Vaikutukset vanhemman hyvinvointiin (stressi, kuormittuneisuus) ja vanhemmuuteen (vanhemmuuden stressi)

Vanhempien kesken jaettu vastuu helpottaa perheen arkea

Suojaa sekä vanhempia että lapsia epätyypillisten työaikojen kielteisiltä vaikutuksilta

Lapsen hyvinvointia tukevat

lastenhoitojärjestelyt ja vuoropäivähoidon

käytännöt 24/7-taloudessa

Marjatta Kekkonen, FT, erityisasiantuntija, THL

Kaisu Peltoperä, KM, Pirjo-Liisa Poikonen, KT, yliopistotutkija, & Leena Turja, KT, yliopistolehtori Jyväskylän yliopisto

Kommentaattori: Kirsi Alila, opetusneuvos, KT, OKM

Taustaa

Päivähoidossa oli vuonna 2012

Kaikkiaan 228 981 1–6-vuotiasta lasta,

joista kunnallisessa päivähoidossa oli 211 063,

vuoropäivähoidossa 14 163 lasta, eli 7% kaikista kunnallisessa päivähoidossa olevista , joista ympärivuorokautisessa hoidossa 52 %

Vuoro(päivä)hoito tarkoittaa institutionaalista lasten hoitoa päivähoidon lisäksi myös myöhään illalla, varhain aamulla, yli yön sekä viikonloppuisin.

Lastenhoidon ja työajan yhteensovittaminen

Epätyypillistä työaikaa tekevistä perheistä hieman pienempi osa käytti julkisia lastenhoitopalveluja

Julkiset lastenhoitopalvelut vastaavat paremmin säännöllistä päivätyötä tekevien perheiden tarpeisiin

Vuorohoidon käyttäjissä paljon yksinhuoltajia

Kahden vanhemman perheissä vanhempien työvuorojärjestelyt mahdollistavat tavanomaisten päivähoitopalvelujen käytön myös epäsäännöllistä työaikaa tekevien osalta

Käyttävät em. syystä lastenhoitopalveluja kaikkineen tavallista vähemmän

Lasten viettämä aika vuorohoidossaPitkät, yli 10 tunnin yhtämittaiset hoitojaksot Suurin osa lapsista ei koskaan vietä päivähoidossa yli 10 tuntia kerrallaan Epätyypillistä työaikaa tekevien perheiden lapsista 39 % oli ainakin satunnaisesti yli

10 tuntia hoidossa yhtäjaksoisesti, Säännöllisen työajan perheiden lapsista 13 % Ylipitkät hoitojaksot syntyvät esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi tulee iltahoitoon, jää

hoitoon yön yli ja jatkaa seuraavaan iltapäivään

Kuukausittaiset kokonaishoitoajat vuorohoidossa olevilla lapsilla keskimäärin alhaisemmat (92 h/kk) kuin tyypillisen

työajan perheillä (117 h) mutta korkeammat kuin ei-työllisillä (77 h) (poikkeuksena epätyypillistä työaikaa tekevien yksinhuoltajaperheiden lapset)

Lasten päivähoitopäivien pituudesta ja kuukausittaisista kokonaishoitoajoista on olemassa vain vähän tietoa

Vuorohoitoa käyttävät perheet vuorohoidon ajoittumisen mukaan

Vuorohoidon arkiTyöntekijöiden mukaan

Iltaisin ja viikonloppuisin ei toteudu esiopetus

suunnitelmallisesti toteutettu pedagoginen toiminta

erityisen tuen järjestäminen

Haasteena lapsen yksilöllisen rytmin ja levontarpeen huomioon ottaminen

se että lapsen täytyy vaihtaa ryhmää hoitopäivän aikana

Etuna mahdollisuus lapsen yksilölliseen huomioon ottamiseen

mahdollisuus toimia monien erilaisten aikuisten ja lasten kanssa

monipuoliset toimintamahdollisuudet (pieni ryhmä)

Vuoropäiväkotien välillä eroja toimintakäytännöissä, joilla pyritään turvaamaan varhaiskasvatuksen laatua

Lasten näkökulmaEnnakoimattomuus ja keskeytykset

”Joskus on kauheen paljon lapsia ja joskus kauheen vähän”

”…yritettiin leipoa pullaa … isä tuli hakeen kesken kaiken.”

Selviytyminen ”herkistä hoitoajoista”

”(yö) aika tylsää, kun mä nään yleensä aika paljon pahoja unia”

” että sitten vaan pistää silmät kiinni ja sitten vaan nukkumaan…”

Miten aikuinen tunnistaa lasten erilaiset ”vireysvarastot”

Vuorohoidossa lapsilla hyvin yksilölliset viikko- ja päivärytmit (toinen lapsi elää ”perjantai iltaa tiistaina”)

Kasvatusyhteistyö

Vanhempien arviot perustana

toimiva kasvatusyhteistyö vähentää vuorotyön aiheuttaman stressin kielteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja viihtymiseen vuorohoidossa

Työntekijöiden mukaan yhteistyössä

haasteena löytää toimivat tiedonsiirron keinot

etuna on mahdollisuus läheiseen vuorovaikutukseen vanhempien kanssa

Johtamisen kynnyskysymyksiäOptimaalisten olosuhteiden rakentaminen lapsille ja työntekijöille jatkuvasti vaihtelevissa hoidon tarpeissa - ” jatkuva säätäminen vie aikaa”

Toiminnan ja käytäntöjen suunnittelu lasten hyvinvoinnin näkökulmasta - ”mikä on lapsen kannalta parasta”

Työvuorojen suunnittelu pysyvät ihmissuhteet

Henkilöstöpalaverit tiedonkulku, pedagoginen keskustelu, yhteiset näkemykset (jatkuvuus)

Parannettava lainsäädäntöä ja ylemmän johdon ymmärrystä vuorohoidon luonteesta

Mm. henkilöstömitoitus, käyttö- ja täyttöprosentit!

Kohti lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa 24h-taloudessa?

prof. Anna Rönkä ja prof. Marja-Leena Laakso

Jyväskylän yliopisto

YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI24h talous, työ- ja perhepolitiikka, kulttuuriset odotukset ja palvelurakenne.

Työaikamuodot• Työajan pituus

ja ajoittuminen

• Ennustetta-vuus, vaikutus-mahdolli-suudet

Perhe-elämä• Työ-perhe ristiriita • Myönteinen

vanhemmuus, vanhemmuuden stressi

• Perheaika, perheen rutiinit

Muuntavat ja vahvistavat tekijät• Perhemuoto; tulotaso• Vanhemman sukupuoli, koulutus• Lapsen ikä, sukupuoli, temperamentti

Lastenhoito • Hoitojaksojen pituus• Muutokset hoitoajoissa• Koululaisten ilta- ja

viikonloppuhoito• Esiopetus ja

varhaispedagogiikka• Kasvatusyhteistyö

Riskitekijät ja mahdollisuudet

Lasten ja perheiden

hyvinvointi ja osallisuus

Perheiden hyvinvointia voidaan tukea

Yhteiskunnallisella tasolla: Työaikalaeilla, perhe- ja työpolitiikalla, vuorohoidon käytänteiden lakiperustaisella ohjauksella sekä säätelemällä 24h -taloutta (esim aukiolo- ja työaikojen tarkastelu)

Työyhteisöissä: Edistämällä hyvinvointia tukevaa ja perheystävällistä työaikasuunnittelua sekä lisäämällä työaikojen ennakoitavuutta

Perheessä: Jakamalla vastuita, luomalla ja ylläpitämällä perheaikaa ja perheen omia rutiineja ja rituaaleja, tekemällä työ-perhe -suunnitteluasekä vahvistamalla sosiaalista verkostoa

Vuorohoidossa: Huomioimalla lasten yksilölliset tarpeet ja vireystila (päivä- ja viikkorytmi), turvaamalla jatkuvuuden kokemukset ja pehmentämällä stressitekijöitä (soitot vanhemmille, kuvat & taulut kertomaan hoitovuoroista, kasvatusyhteistyöhön panostaminen)

Lapsiperheet 24/7 -taloudessa

TYÖELÄMÄTyöaikojen

ennakoitavuus ja joustava rytmitys

Mahdollisuus vaikuttaa

työaikamuotoon Mahdollisuus työajan

lyhentämiseenTulotaso

PÄIVÄHOITO/VARHAIS-KASVATUS

Vuorohoidon saatavuus Varhaiskasvatuksen laatu

Koululaisten iltahoitoKasvatusyhteistyö

Pysyvyyttä ja säännöllisyyttä tukevat

käytänteet

PERHE-ELÄMÄVanhemmuuden vastuiden jakaminen, perhe- ja

urasuunnitteluPysyvyyden ja säännöllisyyden rakentaminen

POLITIIKKA, PALVELURAKENNE JA LAINSÄÄDÄNTÖTyöaikalainsäädäntö, työ- ja perhepolitiikka

24h-talouden säätelyPäivähoitolaki

Tutkimuksen tuloksia• Kekkonen, M., Rönkä, A., Laakso, M.‐L., Tammelin, M., & Malinen, K. (2014). Lapsiperheet 24/7‐taloudessa Teoksessa J. Lammi‐Taskula & S. Karvonen

(Toim.), Lapsiperheiden hyvinvointi 2013 (s. 52-70). Helsinki, Finland: THL.

•Malinen, K., Rönkä, A., & Sevón, E. (2014). Working day or night? Work schedules and spousal satisfaction in three European countries. Arvioitavaksilähetetty käsikirjoitus.

•Malinen, K., Sevón, E., Mykkänen, J., & Murtorinne-Lahtinen, M. (2014). Shared parenthood in families with nonstandard working times. Käsikirjoitus.

•Manninen, P., Turja, L., & Laakso, M-L. (2014). Children’s well-being in day and night care as reflected in children’s stories. Käsikirjoitus.

•Murtorinne-Lahtinen, M., Moilanen, S., Tammelin, M., Rönkä, A., & Laakso, M-L. (2014). The double edged sword of mother’s non-standard work hours to family time. Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus.

• Rönkä, A., Laakso, M.-L., Tammelin, M., Metsäpelto, R.-L., Sevon, E., Turja, L., & Poikonen, P.-L. (2014). Aikuisten työ rytmittää lasten arjen. Hyvinvointikatsaus, 36-43.

• Rönkä, A., Malinen, K., Sevon, E., Metsäpelto, R.-L. & May, V. (2014). Positive parenting and parenting stress among working mothers in Finland, the UK and the Netherlands: Do working time patterns matter? Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus.

• Rönkä, A., & Sevon, E. (2014). Mobile diary in researching children’s daily experiences in day care and night and day care. Artikkelikäsikirjoitus.

• Salonen, E., Rutanen, N., Sevon, E., & Laakso, M-L. (2014). Arrivals to care at non-standard hours: Young children‘s sense of belonging. Artikkelikäsikirjoitus.

• Tammelin, M., Malinen, K., Rönkä, A., & Verhoef, M. (2014). Work schedules and work-family conflict among dual earners in Finland, the Netherlands, and the United Kingdom. Arvioitavaksi lähetetty käsikirjoitus.

• Turja, L., Poikonen, P.-L., & Laakso, M.-L. (2014). The significance of parent-caregiver partnership on young children’s social-emotional well-being in 24/7 economy in Finland. Artikkelikäsikirjoitus.

•Verhoef, M., Tammelin, M., May, V., Rönkä, A. & Roeters, A. (2014). Child care and parental work schedules: A comparison between Finnish, British and Dutch parents. Community, work and family, hyväksytty julkaistavaksi.

www.jamk.fi/perheet24