PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti

Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL

Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus

LASSO-TUTKIMUSRYHMÄ

Lasten stressin säätely ja oppiminen

Nina Sajaniemi johtaja

Miten varhaiskasvatuksessa luodaan ihanteellinen ympäristö lasten sosiaalisuuden kehitykselle ja oppimiselle

yhtenäistävä viitekehys: sosiaalikulttuurinen ja kehitystieteellinen

lasten ja aikuisten arjen havainnointi ja stressin fysiologinen mittaaminen

aikuisten työhyvinvointi

kiusaaminen

PedaSens: lyhyt videoperustainen interventio henkilökuntaryhmille muotoutumassa

yhteistyö laajan FinnBrain tutkimuksen kanssa

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

Pedagogisesti sensitiivinen aikuinen

havaitsee lapsen aloitteet ja reaktiot ja

vastaa niihin lapsen toimintaa tukevalla tavalla

pitää ryhmän toiminnan ensisijaisena mielessä

ryhmäsensitiivisyys

Täten hän

tukee kutakin ryhmän lasta toiminaan oman

lähikehityksensä vyöhykkeellä

oppimisen alue

antaa lapsille yksilöllistä stressin säätelyn tukea

oppiminen ja myönteinen sosiaalisuus

tukee ryhmää toimimaan kokonaisuutena

kukaan ei jää ulkopuoliseksi

Jokaisella lapsella on yksilöllinen ja laaja

kehityksellisten mahdollisuuksien kirjo

oma kirjo on muodostunut perimän ja varhaisten

kokemusten yhteisvaikutuksesta

Lapsi ei voi tavoittaa mahdollisuuksiaan itse

oma tutkiminen ja selville saaminen

Hän tarvitsee aikuista sekä

auttamaan kunkin kehityksellisen polun ensi

askelille että

vahvistamaan niitä, jotka ovat hänelle luonnostaan

heikoimpia.

ENSIMMÄINEN YDINVIESTI

Lapsi kehittyy vuorovaikutuskokemuksissa

suhteet muihin lapsiin ovat pienimmästä asti

tärkeitä

leikki, yhteistoiminta, sosiaalinen neuvottelu

aikuissuhteet ovat keskeiset jäsentävät suhteet

Lapsi hyötyy vahvasta yhteyden kokemuksesta

aikuiseen

tämän havaitsemiseen hänellä on synnynnäisiä

kykyjä

yhteys voi olla aktiivista osallistumista tai

myötäelävää läsnäoloa

läsnäolo ja lämpö tärkeimmät

TOINEN YDINVIESTI

Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi

turvallisuuden tunne kun voi ennakoida

yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus

Kommunikatiivinen musikaalisuus

vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka

etenee kuin tanssi

Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta

tulla hyväksytyksi joukkoon

tuntea, että voi tuottaa iloa

Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta

häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee

käyttää varoen

SAMANTAHTISUUS

Jaetaan tunneilmaisun elävyys

Elävyys on muutoksen muoto

nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä,

kulttuurien välillä suuria eroja

Keskeinen tapa siirtää kulttuuria

oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä perustelevat jo tapahtuneen

Sanaton viestintä

äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus

sanoillakin on sanattomia painoarvoja

“ei!”, ”miksi?”; passiivimuodot

Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin

TUNTEIDEN YHTEEN SOINNUTTAMINEN

Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana

Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan

Pienempien lohduttaminen

Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän

saavuttamisessa

“Auttajat ja haittaajat”: vain mikäli autettava mielletään

inhimilliseksi

Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi

omaan yhteisöön

emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä

perhe ja päivähoitoryhmä ovat omia itsenään arvokkaita

yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri

MYÖNTEINEN SOSIAALINEN ODOTUS

Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen

mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä

Myönteiset tunnetilat nousevat neljää eri

kanavaa

1) uteliaan tutkiminen – ja löytämisen tuoma

hallinnan tunne

2) fyysinen leikki erityisesti toisten kanssa –

riehakkuus lisää mielihyvää

3) hoiva- ja kiintymyskokemukset – kun on niiden

aika

4) kumppanuus – yhdessä tekeminen ja

onnistuminen

KOLMAS YDINVIESTI

Lasten tarpeet ovat universaaleja

erityiset tarpeet ovat näiden sopeutumia

ravinto, liikunta, lepo

tulla nähdyksi– omana itsenään, iloa tuottavana

tulla kuulluksi – ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen

vapautta tutkia ja onnistua

saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista

tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä

sisäisen tilan yhteissäätelyä– voidakseen pysyä sopivassa vireystilassa

MITÄ LAPSET TARVITSEVAT

SISÄISEN TILAN SÄÄTELY

Vireys pyritään pitämään hallittavalla alueella

Pojat syntyy suurisuisempina kuin tytöt. Poikien sisällä asuu hirveästi hohotusta, jonka pitää päästä ulos. Tyttöjen sisällä on pieniä asioita, ja heille riittää, että nauraa ja juoksee pikkuisen, niin ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella. Sofie 8v. Kevätpörriäinen 2006

Stressi on säätelyn kuormittumisen tila

temperamenttinen erilaisuus

liian korkeat odotukset nostavat stressiä

Trauma on tilanne, jossa säätelykyky on ylittynyt

tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton

tulee helposti tulkituksi huonona käytöksenä

11

STRESSIN SÄÄTELY VARHAISKASVATUKSESSA

Säädelty stressi

parantaa oppimistalisää sekä

sosiaalista kiinnostusta ja toimintaa

Erityisesti se lisää lapsen kykyä paneutuvaan

oppimiseen

intensiiviseen aikuisen ja toisten lasten

havainnointiin ja

ratkaisujen sitoutuvaan etsimiseen

Yhteinen toiminta toisten lasten ja aikuisten

kanssa tapahtuu sosiaalisen yhteyden tilassa

stressin noustessa järjestelmä siirtyy vähemmän

sosiaaliseen, itsekeskeisempään tilaan

YHTEISSÄÄTELY

Läsnäoleva aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa

voi ratkaisevasti vähentää stressiä

lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää

oloa ja kestää pahaa oloa

yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi

mahdollisuuksiksi

Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät

varhaislapsuuden aikana

kokemukset yhteisestä säätelystä keskeisiä

13

SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ

SÄÄTELY AIKUISEN

TUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ

ÄRSYKKEET

AIVOJEN

INFORMAATIOVIR

TA

KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN

RAJA

SOPIVA

VIREYSTILA

14

SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ

TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN

MURTUMINEN

TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY

REAKTIOT

SÄÄTELY AIKUISEN

TUELLA

OMA SÄÄTELY TOIMII

STRESSI HÄLYTTÄÄ

ÄRSYKKEET

AIVOJEN

INFORMAATIOVIR

TA

KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN

RAJA

SOPIVA

VIREYSTILA

15

SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ

TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN

MURTUMINEN

TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY

REAKTIOT

SÄÄTELY AIKUISEN

TUELLA

OMA SÄÄTELY TOIMII

LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE

STRESSI HÄLYTTÄÄ

ÄRSYKKEET

AIVOJEN

INFORMAATIOVIR

TA

KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN

RAJA

SOPIVA

VIREYSTILA

16

SÄÄTELY SUOJAAVANA VOIMANA.

Voimakkaiden kielteisten tunteiden hallinta

Pelko ja kipu kertovat uhasta fyysiselle hyvinvoinnille

Yksin jäämisen kauhu

perustavin ihmisen hätä

poissaolevuus on lapselle yllättävän voimakas stressi

kiintymyssuhteiden välttelevät muodot

määrittävät lapsen kannalta pahoinpitelyn ja

laiminlyönnin

pahimmillaan kiintymyksen häiriintyminen

17

SÄÄTELY RAKENTAVANA VOIMANA.

Ilon yhteinen kokeminen on onnea

yhdessä koettu ilo rakentaa mielenterveyden perustaa

Myönteisten tunteiden järjestelmät

Utelias tutkiminen

esine- ja ilmiömaailma

muut ihmiset

heidän välisensä suhteet

Leikki

riehakkuus, fyysisyys, nauru

Leikissä aikuisen kanssa lapsi voi kokea riemua, joka

olisi muuten liian kiihkeää

kokemus omasta voimasta ja kyvykkyydestä

18

KIINTYMYKSEN TARPEET

Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt

Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja

aloitteellisuudelleen

miten tulee kuulluksi ja tuetuksi

Itsenäisyys, ja oppiminen vahvistuvat, kun iloitaan

yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä

Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat

tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita

mielellistäminen: omien reaktioiden ja

itsestäänselvyyksien tietoiseksi nostamista

videointerventiot vahvistavat parhaiten

19

KIINTYMYSSUHTEET

Tunnesäätelyn kehittymisen vuorovaikutussuhteita

omat tunnekeskukset jäsentyvät suhteessa toiseen

tunteiden yhteen soinnuttaminen

Uteliaisuuden ja tutkimisen säätely

maailmaan tutustuminen

turvallisuudentunne saa uskaltamaan

vähitellen sisäistyvä turvallisuus

ilon, hallinnan ja kyvykkyyden perusta

Integraatio aivojen eri osien ja mielen eri toimintojen

välillä

Vuorovaikutustilateiden kokeminen yksilöllisesti 20

KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE KÄYTÄNNÖSSÄ

Toisen näkeminen erityisenä

utelias kiinnostus

hyväksyminen

arvon ja merkityksen antaminen

”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika”

Kunnioittaminen

vastuun ottamista omista virheistä

”nyt en tainnut kuunnella”, ”en oikein osannut toimia”

Myötä tunteminen

”olipa rankka juttu”, ”voi kuinka ihana tarina…”

Sanoittaminen

ennakointi, jälkipurku ja kiitos

21