Strateginen työhyvinvointijohtaminen

Pauli Forma 5.3.2013 Oiva-Akatemia/Keskijohdon valmennusohjelma

Esitelmän alateemat • Työhyvinvoinnin johtamisesta

• Työkyvyttömyyskustannuksista

• Eläkkeelle siirtymisestä

5.3.2014 2

Mitä on strateginen työhyvinvointijohtaminen? • Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation

tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään ja voimavaroja johdetaan.

• Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. – Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat

selviä. – Mittarit, seuranta, arviointi. – Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti

parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia.

5.3.2014 3

Henkilöstövoimavarojen seurantaan liittyvien toimenpiteiden yleisyys

17

17

18

25

28

33

33

35

53

56

58

61

62

78

79

82

56

41

48

52

40

39

39

36

34

25

24

24

29

15

4

14

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Fyysisen kunnon testaaminen

Laskelmat työkyvyttömyyyskustannuksista

Osaamiskartoitukset

Osaamistarpeiden ennakointi

Verkostoneuvottelujen määrän seuraaminen

Puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen

Puheeksiottotilanteiden määrän seuraaminen

Verkostoneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen

Työhyviinvointi- ja työkykyriskien arviointi

Eläkkeellesiirtymisiän seuraaminen

Eri eläkkeille siirtymisen seuraaminen

Työhyvinvointikyselyjen tekeminen

Tarvittavan työvoiman ennakoiminen (1v)

Eläkepoistuman arviointi (5v)

Henkilöstötilipäätöksen tekeminen

Terveystarkastusten tekeminen

säännöllisesti satunnaisesti on ainakin kerran tehty ei ole tehty kertaakaan en osaa sanoa

5.3.2014 4

Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta

5.3.2014 5

4

55

31

11

47

10

62

35

22

40

40

81

22

38

69

1

3

4

5

2

2

5

5

6

8

8

7

4

8

7

0 % 50 % 100 %

Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja

Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen

Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia

Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan

Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi

Seuraamme säännöllisesti työtapaturmia

Meillä on työtapaturmiin liittyvä lukumääräinen tavoite

Seuraamme työtapaturmakustannuksia

Olemme tunnistaneet työtapaturmien taustalla olevia syitä

Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi

Alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan

Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lukumääräinen tavoite

Varhaiseläkemenoperusteisen maksun kehitystä seurataan

Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevia syitä selvitetään

Tavoite työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi

kyllä ei en osaa sanoa

Työhyvinvoinnin johtamisen strategisuutta (seuranta, tavoitteet, suunnitelmallinen parantaminen) kunta-organisaatioissa selittävä regressioanalyysi

-0,2 -0,1 0 0,1 0,2 0,3

Organisaation koko

Kuntayhtymä

Osakeyhtiö

Työhyvinvointipäällikkö

Strateginen kumppani

Muutoksen tukija

Hallinnollinen asiantuntija

Työelämän kehittäjä

5.3.2014 6

Organisaation piirteitä

Henkilöstöjohdon rooli

***

***

***

*

Taustaa työkyvyttömyysmenojen tarkastelulle • Kuntien menojen karsimiseen etsitään laajalti

keinoja.

• Kevassa on kiinnitetty huomiota työkyvyttömyyden kunta-alalle aiheuttamiin kustannuksiin.

• Työkyvyttömyyskustannuksia hillitsemällä voitaisiin saada huomattavia säästöjä.

5.3.2014 7

Kevan Kaari-laskuripalvelu työkyvyttömyyskustannusten hallintaan • Palvelulla selvitetään työkyvyttömyyden aiheuttamia

kustannuksia kunta-alan organisaatioissa. – Sairauspoissaolot – Työtapaturmat – Työterveyshuolto – Työkyvyttömyyseläkkeet

• Laskelmien ohella annetaan kehittämisehdotuksia

työkyvyttömyysmenojen parempaan hallintaan.

• Palvelu toteutettiin ensi vaiheessa suurimmille kaupungeille sekä suurimmille sairaanhoitopiireille.

5.3.2014 8

Välittömät kustannukset:

• Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut)

• Poissaolojen korvaamisesta aiheu-tuvat välittömät kustannukset (sijai-set, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö)

• Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut.

• Työterveyshuoltokustannukset

Työkyvyttömyysmaksut

Välilliset kustannukset:

• Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet.

• Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen.

• Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen.

* EK: Sairauspoissaolojen hallinta , 2009

Tapaturmamaksut

Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)*

9

Mitä työkyvyttömyyskustannukset ovat?

5.3.2014

Kunta-alan työkyvyttömyysmenoista • Välittömät ja välilliset työkyvyttömyyskustannukset

kuntaorganisaatioissa ovat keskimäärin 12,7 % organisaatioiden palkkasummasta.

• Koko sektorille kustannukset ovat 2,2 miljardia euroa.

• Jos kaikki kunnat olisivat yhtä hyviä työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa kuin parhaat, säästöä kertyisi 410 miljoonaa euroa.

• Jos kaikissa kunnissa syntyisi kustannuksia yhtä paljon kuin suurimpien kustannusten kunnissa, kustannuksia olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt.

5.3.2014

Laskelmat perustuvat Kevan Kaari-laskuriin, jossa on tarkasteltu työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia suurimmissa Kevan jäsenyhteisöissä. 10

Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %.

61

7

6

25

Sairauspoissaolokustannukset

Työterveyshuollonkustannukset

Työtapaturmavakuutusmaksut

Työkyvyttömyyseläkemaksut

11 5.3.2014

Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista

67

26

7

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

5.3.2014

Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan

24

47

29

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan

12

Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-

alan organisaatioissa

13

Työkyvyttömyyseläkekustannukset

Työtapaturmakustannukset Sairauspoissaolokustannukset

Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.

5.3.2014

Esimiehet •Toimivat työkyvyn heiketessä työkykymallien mukaisesti •Antaa palautetta henkilöstöjohdolle työkykymalleista.

Organisaation johto •Asettaa strategiset tavoitteet

Henkilöstöjohto ja työterveyshuolto

• Kehittää työkykymalleja • Raportoi muille tahoille

sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista yms.

• Antaa esimiehille tukea, työvälineitä ja ohjeistusta käytännön tilanteissa.

14

Toimialajohto

• Raportoi johdolle työkykymallien käytöstä

• Antaa palautetta työterveysyhteistyöstä

• Kannustaa ja valvoo esimiesten toimia työkyvyn tukemisessa

Eri tahojen vastuut ja roolit työkyky- johtamisessa

5.3.2014

Varhainen tuki – ratkaisujen hakua työyksikössä • Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin,

jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen

• Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä. • Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen

toimintaan. Prosessi: Tunnista – ota puheeksi – sovi ja toimi – seuraa ja arvioi

Tehostettu tuki – ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä • Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa

tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja • Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin

(henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio – työssä jatkamisen toimenpiteet – työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu

Työterveysyhteistyö – edistää työkykyä • Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta,

arviointi • Työterveysyhteistyön käytännöt

Paluun tuki pitkän sairaus-poissaolon jälkeen • Paluun tuen toteutus on osa esimiestyötä • Työterveyshuolto toimii tukiresurssina Prosessi: - poissaolon alkaessa – yhteydenpito – paluun valmistelu – paluu työhön – seuranta

Aktiivinen tuki – työssä jatkamisen tueksi

5.3.2014 15

Tiivistys • Kustannukset ovat erittäin suuret, kokonaisuudessaan 2,2

mrd euroa kunta-alalla, suurimmissa kaupungeissa 30-50 miljoonaa euroa / vuosi.

• Samantyyppisten organisaatioiden välillä on suuria eroja kustannuksissa. – Johtopäätös: Organisaatioiden toimintatavat

kustannusten hallinnassa ovat merkityksellisiä ja näin ollen kustannuksiin voidaan vaikuttaa.

• Kustannusten hillitsemiseksi kunta-alan organisaatioiden

tulisi parantaa työkykyjohtamiseen liittyviä toimintatapojaan. – Olennaisinta on puuttuminen pitkiin sairauspoissaoloihin.

5.3.2014 16

5.3.2014 17

Työurien pidentäminen • Keskustelua työurien pidentämisestä on käyty viime aikoina

eläkejärjestelmän kehittämistä painottaen. – Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen erityisesti esillä.

• Toisaalta tiedetään, että työssä jatkaminen ja työurien

pidentäminen riippuu hyvin pitkälle työkyvystä. – Työkyky muodostuu työn vaatimuksista ja työntekijöiden

voimavaroista.

• Työurien pidentämistä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti; eläkejärjestelmän kehittämisen ohella tulee parantaa työelämän olosuhteita.

Kevan tilaamassa verkkoaivoriihessä esiin nousseita teemoja • Työelämäkysymykset nousivat esiin enemmän kuin

eläkeasiat tai jatkamisen taloudelliset kannustimet. – Ilmapiiri ja yhteistyö.

• Vanhempien työntekijöiden arvostus paljon esillä.

– Työyhteisö ja yhteiskunta laajemmin.

• Osaamiseen liittyvät kysymykset tärkeitä. – Tietotekniikka erityisesti.

5.3.2014 18

Missä kunnossa vanhuuseläkkeelle siirrytään? Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä

0

20

40

60

80

100

Kunta Valtio

Fyysinen työkyky

Kaikki Lähellä eläkeikää olevat

5.3.2014 19

0

20

40

60

80

100

Kunta Valtio

Henkinen työkyky

Kaikki Lähellä eläkeikää olevat

Lähde: Forma 2013.

Mikä on tärkein taho, jonka kanssa eläkkeelle siirtymisestä on puhuttu?

0 10 20 30 40 50 60 70

Ei kukaan/ei puhuttu

Puoliso

Muut perheenjäsenet

Työkaverit

Esimies

Muut työnantajan edustajat

Eläkeasiamies

Ammattijärjestöjen edustajat

Ystävät

Jokin muu taho

Naiset Miehet

5.3.2014 20 Lähde: Forma 2013.

Eläkkeelle siirtyminen puheenaiheena työpaikalla

5.3.2014 21

Oletko kertonut esimiehellesi eläkkeellesiirtymisestäsi?

76

24

KylläEn

88

12

Oletko kertonut työtovereillesi eläkkeellesiirtymisestäsi?

Lähde: Saari 2013.

Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole kerrottu työkavereille? ”Aikaa on, vielä ei kiirettä” ”Koen sen olevan henkilökohtainen asia” ”työkyvyttömyyseläke” ”Ovat liian uteliaita, haluan jäädä hiljaisuudessa” ”En halua sipinöitä ja supinoita, kateus myös yksi syy” ”Koska moni joutuu työttömäksi samaan aikaan” ”En halua turhaan hehkuttaa” ”Haluan olla tasavertainen työntekijä muiden joukossa, en eläkettä odottava vanhus” ”Työryhmän motivaatio kärsii” ”Aiheuttaisi turhaa rauhattomuutta”

5.3.2014 22 Lähde: Saari 2013.

Miksi eläkkeelle siirtymisestä ei ole kerrottu esimiehelle? ”Aikaa on vielä” ”Ei kiirettä” ”Ei kuulu työnantajalle” ”Miksi kertoisin?” ”Esimiestä ei kiinnosta” ”Haluan katsoa, tuleeko irtisanomisia” ”Ei kannata paljastaa kortteja nyt” ”Oletan, että se on itsestäänselvyys” ”Ei ole kysytty” - ”Tiedetäänhän se muutenkin” ”Vaikuttaisi työtehtäviin, mitä tulisi – jäähdyttelijä vaiko yhä tärkeä?”

5.3.2014 23 Lähde: Saari 2013.

5.3.2014

24

Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen? • 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin

”Työkaverit” n. 2/3 työntekijöistä

”Asiakkaat ja kontaktit” n. 1/15

”Työn sisältö, mielenkiintoisuus” n. 1/15

”Palkka” n. 1/25

”En mitään” n. 1/15

”lapset ja nuoret” n. 1/15

”Työn antama säännöllisyys ja rytm n. 1/15

. ”Esimies”

Lähde: Perhoniemi 2013.

Tiivistys eläkkeelle siirtymisestä • Keskeistä työkyvyn ylläpito – näin jaksetaan

lähelle eläkeikää.

• Ikäjohtaminen on korostuu viimeisinä työvuosina.

• Eläkkeelle siirtymisen tulisi olla luonteva puheenaihe työpaikoilla.

5.3.2014 25

Loppupäätelmät koko esityksestä • Työhyvinvoinnin johtamista voitaisiin skarpata.

– Tieto, tavoitteet, seuranta, suunnitelmallinen parantaminen

• Työkyvyttömyydestä koituu merkittävät kustannukset. – Kustannuksia voidaan hillitä (työkyky)johtamisella.

• Eläkkeelle siirtymisen saisi olla luontevampi

puheenaihe työpaikoilla. – Tämä on seurausta johtamisesta ja –

organisaatiokulttuurista.

5.3.2014 26