Ikuri – lähiö Tampereella

Ikurissa ei ole oikeastaan mitään erikoista nähtävää. Ikuri on syntynyt samalla tavoin kuin tuhannet muut lähiöt so-danjälkeisessä Suomessa. Työvoima alkoi liikkua maaseu-dulta kaupunkien suuntaan, ja ihmiset tarvitsivat asuntoja.

Erityisen maanhankintalain perusteella luotiin myös Ikuri, jonka kanta-asukkaina olivat entiset rintamamiehet, kar-jalaiset siirtolaiset ja muuten maaseudulta työn perässä kaupunkiin tulleet, kuten muusikko Pate Mustajärvenkin perhe.

Vaikka elämisen materiaaliset edellytykset olivat vaati-mattomat, lähiöissä varttuneet sukupolvet ovat olleet monessa mielessä onnellisia. Nuorten elämänmuodolle oli 1950-luvulla tyypillistä itsenäisyys ja luovuus. Itse he saivat ohjelmoida vapaa-aikansa. Lasten liikkuma-alue oli laaja. Leikkikenttinä olivat lähiseudun metsät ja järvet.

Pauli ”Pate” Mustajärvi on paljasjalkainen ikurilainen. Syntymässä hän kävi Mariankadulla, mutta koti oli tuol-loin osoitteessa Kyntäjäntie 13. Mustajärven perhe oli kooltaan tavanomainen: isä Juho, äiti Hilma ja kuusi las-ta. Vanhimman ja nuorimman lapsen välillä ikäeroa on 25 vuotta. Pate on perheen kuopus.

– Kansakoulun kävin Lamminpään känsälässä, jatkopöt-kön Amurissa, sitten ammattikouluun ja sen jälkeen ar-meijaan, siis melko tavanomainen tarina, Pate Mustajärvi muistelee.

– Mukulana Tuohijoen eli nykyisen Myllypuron ja Virelän maastot olivat tärkeitä. Niissä ja Lahden kioskilla nitkut-tiin tunnista toiseen, kun koulusta päästiin. Tylsää ei ollut koskaan. Oltiin mukana Vireen touhuissa muun muassa tanhukerhossa ja jääkiekossa. Me Ikurin kakarat tunsim-me kuuluvamme yhteen. Kotibileitä pidettiin, ja 1970-lu-vulla alkoi soittoharrastuskin tulla mukaan kuvaan.

– Ensimmäisten bändien harjoituksia pidimme naapuri-talon, Lehtisen, alakerrassa. Harjoiteltiin, möykättiin ja haaveiltiin suuria. Ensimmäiset keikat oli Virelässä, ja kun Popedan ensimmäinen levy julkaistiin vuonna 1978, se oli suuri hetki, oikea jysky meille kaikille, Pate kertoo.

”Ikurin turbiini”

Ikurin turbiini, Tampereen ikiliikkuja, legenda, Popedan nokkahahmo ja paljon muuta on mahdutettu yhteen hah-moon, Pate Mustajärveen.

Mustajärvi (s. 12.7.1956) on 1977 perustetun rockyhtye Popedan ainoa alkuperäisjäsen. Heti alussa yhtye herätti ansaittua huomiota energisellä livemeiningillään. Hämä-läisen työläishengen, hurtin jätkähuumorin ja rockin yh-distelmä puri juuri Poko Rekordsin perustaneeseen Epe Heleniukseen, joka nimesi ryhmän ”Suomen Rolling Sto-nesiksi” ja marssitti bändin studioon.

Popeda porskuttaa yhä kiihtyvällä vauhdilla 2000-luvulla-kin. Kymmenien albumien, tuhansien keikkojen ja vaihtu-vien kokoonpanojenkin jälkeen Popeda on yhä monelle se ainoa oikea rock ’n’ roll -kone, joka ei jätä tielle.

Popedan kanssa levytettyjen hittien lisäksi Pate Mustajär-vellä on vahva sooloura, joka jatkuu Popedan levätessä. Soolouran parhaimpiin voi tutustua vuonna 2006 jul-kaistulla ”Miehen tie” -kokoelmalla, joka julkaistiin Paten 50-vuotisjuhlien kunniaksi.

Lähde:Levy-yhtiö Poko Rekordsin www-sivu: www.poko.fiTuomo Koivisto: Ikuri. Korpikolukkometsästä kotikyläksi. Ikurin kaupunginosakirja. 2006.Tekstit: Pekka Laaksonen, Reijo Pinomäki, Sirkka Ketola, Pekka Mäkinen ja Johanna Kurela Kuvat: Reijo Pinomäki, Juhani ja Ritva Salosen albumi, Mustajärven perhealbumiTaitto: Jarno Vesala

Soolodiskografia

Miehen tie – 50-vuotisjuhlakokoelma (2006)Ajan päivin, ajan öin (2005)

Ukkometso (2000)Vol. 4 (1998)

Ikurin turbiini (1995)Lago Nero (1988)

Nyt! (1984)

Popedan diskografia

30-vuotinen sota 1997–2007 (2007) Kokoelma-cd + dvdHäkää! (2005)

Pelkkää juhlaa – 25 v. juhlakokoelma (2002)Just! (2001)

Vieraissa (1999)Hittejä, kersantti Karoliina! (1997) Kokoelma

500 cc (1997)H.Ö.N.Ö. (1994)Svoboda (1992)

Kans´an Popeda (1990)Hallelujaa (1988)Ei oo valoo (1987)

15 GT Golden Turpo (1986) KokoelmaHuilut suorina (1986) LivePohjantähden alla (1985)

Harasoo (1984)Kaasua… (1983)

Mustat enkelit (1982)Raakaa voimaa (1981) Live

Hullut koirat (1981)Raswaa koneeseen (1980)

Popeda (1978)

Raittiesitteet digitaalisena osoitteessa tampere.fi/kulttuuri/palvelut/raitit

Ikurin-Haukiluoman Omakotiyhdistys ry

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelutP u u t a r h a k a t u 1 1p . 0 3 - 5 6 5 6 6 1 3 7tampere.fi/kulttuuri

Katso virtuaaliraitti

Kuuntele kertomus

Pate oikealla takana musta pipo päässä.

Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden raitit

Pate Mustajärven IkurI

Pate Mustajärven Ikuri

1. Ikurin Virelä, Tuohikorventie 27–29Ikurilaisten talkoovoimin rakentama juhla- ja kerhohuoneisto Virelä valmistui 1966. Virelä on Ikurin harrastustoiminnan keskus, jossa on järjestetty kaiken-laisia tilaisuuksia aina tanhu- ja näytelmäkerhoista lumenveistotapahtumiin. Virelä oli myös Popedan ensimmäisten esiintymisten näyttämönä.

2. Pate Mustajärven synnyinkoti, Kyntäjäntie 13Pate Mustajärven lapsuudenkoti oli osoitteessa Kyntäjäntie 13. Perhe asui ensin pikkumökissä, jonka isä oli rakentanut. Paten ensimmäisenä kansa-kouluvuonna he muuttivat samalle tontille rakennettuun suurempaan taloon. Pihamökissä vietettiin Paten nuoruudessa Ikurin parhaita kotibileitä.

– Siellä tosiaankin synty laulu- ja soitinyhtye Popeda. Sen talon autotallissa on tehty Suomi-rokin historiaa, Pate Mustajärvi toteaa. Pihamökissä ja talon autotallissa sekä vastapäisessä Lehtisen talon alakerrassa olivat Popedan ja sen esiasteiden ensimmäiset treenikämpät.

Popeda on saanut nimensä Pobeda-auton mukaan jyväskyläläisen Cadillac-nimisen bändin vaikutuksesta. Paten porukka päätti, että korpikylän rappa-rirokkibändin nimi voisi olla arkisempi, siis Popeda, ja nimenomaan väärin kirjoitettuna, koska Hurriganes-yhtyeenkin nimi oli väärin kirjoitettu. Aluksi nimeksi aiottiin ”Punk-rock Popeda”. Varhaisvaiheessa yhtyeeseen kuului muitakin Ikurin poikia: naapurissa asunut Risto Lehtinen ja Vesa Salonen, joka ajoi keikkamatkat hankkimallaan bussilla.

Rakennukset ja piha ovat yksityisaluetta, jolle ei saa mennä.

3. TesomajärviIkurilaiset kävivät uimassa Tesomajärvellä, minne kuljettiin metsäpolkua. Ke-sällä 1962 Pate Mustajärvi (kuvassa vasemmalla) ja Seppo Rossi kahlailivat rantavedessä. Paten varhaisimmat muistot Tesomajärvestä eli Tessusta liitty-vät kuitenkin muuhun kuin uimiseen: hän kävi äitinsä kanssa mattopyykillä.

Lepp

ioja

nka

tu

Haukihaaranraitti

MYLLYPURO

Tesoma-järvi

IKURI

Tesomankatu

Ikur

intie

Tuohikor

Viro

Kyntäjänt

Karjakont ie

ie ntör

män

katuven tie

Teollisuustie

K

Mar

ja

Puotipolku

ylvä-jäntie

mie

hent

ie

IkurinPuotipojanpolku

Tes

oman

Tuomarink

Teso

man

Äes

Niittäjäntie

polku

polk

u

rant

apo

lku

täjänt

Heinä

Kuo

kkija

ntie

Maa

mie

hent

ie

miehentie

TESOMAJÄRVI

TOHLOPPIHaukiluomantie

Rai

vaaj

antie

Metsämiehent

Tesomajärvenkatu

ie

Ikurin aukio

Haravakatu

Harava

Myyjänpolku

Kauppam

iehenkatu

Puukhollarinp

Rahin

Mesih Hei

Haukiluo-

Hangonkuja

Haa

sian

tie

polku

kuja

einänkatu

manraitti

näraitti

Pai

men

K

Kar

hi

torvenk

polk

u

ar hik

Apilakatu

Apila

Apila

Olkiraitti

kuja

raitti

KäärmekallionpolkuMyllypuro

Verstastie

Oja

niity

ntie

HAUKILUOMAMyllypuronkatu

Murronkorpi

Runkoka

tu

Runkokatu

Ikur

intie

Tyv

ikat

u

Lehtikatu

Latvakatu

Kaarnakatu

Pihkakatu

Naavakatu

Silmukatu

Runkoraitti

Läh

Hiesutie

Savitie

Mäyrätie

Hatolantie

PalstatieTehtaantie

teen

tie

Siunaus-kappeli

Lamminpään hautausmaa

Tuoviskuja

Kaivokuja’

Emmantie

Paja

TukiaisentMatintie

Puistokujatie

Tukiaistenmaa

LAMMINPÄÄ

Vuorentaustantie Ylö

Myllypuro

järventie

Saari

Lannemäentie

Lint

uviid

anka

tu

korventieRau

hant

ieU

unin

K Äijä

naht

een

Lamm

inkan

Män

Murronkor-

Kivile-Lehmus-

Kuusik

perä

ntie

suon

tie

orte

tie

kaantie

tylä

ntie

ventie

vontiekorventie

orvenkatu

Äyr

ä

Piiriniitynkatu

Lepokorvenkatu

Laurinahonkatu

Peräkorvenkatu

Val

ukuo

pan

Pänninsaarenk

Oksatie

Hiihtä

jän

Hät

Äijänahte

Siv

pään

k

ak

katie

entie

k

Lam

mas

saa-

renk

tie

iläntie

Äijä

np

Lann

ep

Haa

rala

mm

entie

Haaralammen

polku

Juss

inka

tu

Jussi

Isoahonk

Lamm

in päänkatu

Juurikatu

nkatu

atu

Lamm

in

Isoahonkuja

Lamminahde

Varvun

Kanervak

Jukankatu

päänkatu

Katr

Kä

Vanhatie

Tarhanmäenkatu

Sit

Pänninmoisionk

Pyydys

Pyy

dysp

olku

Tohlop

Aho

niem

enk

Suoniemenkatu

inka

tu

pohja nkatu

räjä

törm

ä

arinkatu

aa

nkatu

RasonhakaRaiskionkatu

Tes

oman

kuja

Koh

Ristimäenkatu

mankaari

Teso

altatie

Ylö

järv

entie

nkatu

Sarkakatu

Vältti

Talikkopkatu

Aurap

Jussinkuja

3

Tesomankirkko

Kar

jank

ellonkatu

man v

polkuVarpu

kuja

Käräjäpolku

126 Kohmankaari

Kissanpolku Toivontie

Miikkaanraittt

i

olukkakatuPu

Mes

imar

jank

atu

Lillukkakuja

Juolu kkakuja

Tuoh

ikor

vent

ieTo

rnik

allio

nkat

u

tuka

mäen

Ruis

Tohlopinsaari

0500 500

© Kaupunkimittaus Tampere 2008

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

5. Niittäjänpuiston leikki- ja pelikenttä

6. ja 7. Myllypuroa

2. Pate Mustajärven synnyinkoti, Kyntäjäntie 13

1. Ikurin Virelä, Tuohikorventie 27–29

4. Kortesuon torppa, Karjakontie 9Kaarilan kartanon muonamiehen luhti siirrettiin Ikuriin 1905. Tämä Kortesuon torppa, joka alkujaan tunnettiin Mettisen luhtina, oli Ikurin vanhin talo. Ikurin Omakotiyhdistys pyrki säilyttämään rakennuksen mutta se purettiin 1977.

– Meille se oli Piikkinokan talo. Piikkinokka ja hänen veljensä Paavo, ne asu sitä taloo sillon, sillon kun me oltiin nuoria, Pate Mustajärvi kertoo. – Sitä vaan sanottiin et se oli Ikurin vanhin talo. Ja se oli tossa mun koulutien varrella.

Ikurilaisen kuvataiteilija Niilo Jukkolan maalaus Kortesuon torpasta vuodelta 1961.

5. Niittäjänpuiston leikki- ja pelikenttäNiittäjänpuiston kenttä on ollut lasten leikki- ja pelipaikkana jo 1950-luvulta alkaen. Pate Mustajärven lapsuudessa 1960-luvulla leikkivälineistöön kuului-vat karuselli ja keinut. Kesällä kentällä pelattiin jalkapalloa ja talvella luisteltiin ja laskettiin liukumäkeä. Alue on tunnettu myös Pandapuistona siellä olleen pan-daa esittäneen jousikiikun takia. Puiston runsasta kuusikkoa harvennettiin puiston kunnostuksen yhteydessä 2007.

6. Myllypuron luonnonsuojelualueMyllypuron eli entisen Tuohiojan puronvarsilehto on Tampereen kaupungin ensimmäinen Natura-alue ja osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alueelle tyypillisiä kasveja ovat mm. kotkansiipi, mesiangervo, linnunsilmä ja näsiä. Lehtometsässä viihtyvät mm. pajulintu, punakylkirastas ja lehto- ja mustapääkertut. Myllypuron varrella on yhä jäänteitä siellä olleesta myllystä.

Pate ystävineen retkeili Myllypuron maastossa talvella hiihdellen ja kesällä vaeltaen. Nämä loistavat ulkoilumaastot ovat ehkä olleet Pate Mustajärven mielessä hänen sanoittaessaan yhdessä Mika Sundqvistin kanssa Popedan Sukset-biisiä. ”Kuka vei porstuasta porkat? Voi sian sorkat!”

7. Tuohiojan eli Myllypuron siltaMyllypuron metsät olivat Pate Mustajärven nuoruudessa Ikurin nuorison seikkailu- ja elämyspuisto. 1960-luvulla joen yli ei vielä kulkenut siltaa vaan oja ylitettiin tukkeja pitkin.

– Myllypuro oli paikka, missä oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita varsinkin ke-vättulvien aikaan, Pate Mustajärvi muistelee. Tulvissa kohisevaa puroa las-kettiin kajakilla tai jopa armeijan varikolta ostetulla ahkiolla.