PALVELUTARJONTA2017 - Kårkulla samkommun · imman hyvää elämää yhdessä muiden ihmisten...

PALVELUTARJONTA

2017

SISÄLTÖ

KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ

Tarjoamme mm. seuraavia palveluja . . . . . . . . . . . . 4Miten Kårkullan palveluita voi saada? . . . . . . . . . . . 5Asiakas keskiöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Osallisuus ja itsemäärääminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

PERHEET JA LAPSET

Erityisneuvolapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Kuntoutussuunnitelman laatiminen . . . . . . . . . . . . 12Tukipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12Perhehoito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Tilapäinen asumispalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

NUORUUSVUODET

Erityisneuvolapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Kuntoutussuunnitelman laatiminen . . . . . . . . . . . . 18Tukipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Perhehoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Tilapäinen asumispalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Muuttovalmennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Työelämään orientoituva päivätoiminta . . . . . . . . 21Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta . . . . . . . 21

AIKUISIKÄ

Erityisneuvolapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23Kuntoutussuunnitelman laatiminen . . . . . . . . . . . . 26Tukipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Perhehoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Tilapäinen asumispalvelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Jatkuva asumispalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28Työelämään orientoituva päivätoiminta . . . . . . . . 30Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta. . . . . . . . 31

SENIORITOIMINTA

Erityisneuvolapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Tukipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Perhehoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Tilapäinen asumispalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Jatkuva asumispalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS

Jalkautuvat asiantuntijapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . 40Tutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Kuntoutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41Kriisihoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42Päihdehuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

2


HALUAMME, ETTÄ KAIKILLA ON

MAHDOLISUUS ELÄÄ MAHDOLLISIMMAN

HYVÄÄ ELÄMÄÄ.”

”

3


KÅRKULLA SAMKOMMUNKÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄN tavoite on, että kaikilla on mahdollisuus elää mahdollis-imman hyvää elämää yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kuntayhtymä koostuu maamme kaikista 33 ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista, Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta. Valtuusto on kuntayhtymän korkein päättävä elin ja sen toimikausi on neljä vuotta. Valtuustojäsenten määrä perustuu kunnissa rekisteröityjen ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärään.

TARJOAMME MM. SEURAAVIA PALVELUJA:

Asuminen

Päihdehuolto

Tukipalvelut

Työhön orientoituvat

palvelut

Autismiohjaus

Perhehoito

Lyhytaikaishoito

Muuttovalmistelut

Tutkimus Kuntoutus Kriisihoito

Jalkautuvat asiantuntija-

palvelut

Osallisuuteen orientoituvat

palvelutErityisneuvola-

toiminta

Sosiaalihuoltolain mukainen työ

Kuntayhtymässä on n. 100 toimipistettä ruotsinkielisel-lä rannikkoalueella ja kuntayhtymän palveluksessa on n. 1000 työntekijää (sijaiset mukaan luettuina). Kuntayhty-mä palvelee n. 1300 asiakasta ja väestöpohja on 250000 henkilöä.

Kårkullan tavoitteena on tarjota korkealaatuisia palve-luita asiakkaiden, kuntien ja henkilökunnan tarpeiden mukaan. Pääasiallinen tehtävämme on tarjota palveluja kehitysvammaisille henkilöille. Pyrimme tarjoamaan jat-kuvaa, yksilö- ja perhekeskeistä kuntoutusta ja palveluja, jotka ovat omiaan tukemaan yksilön kehittymistä ja yh-teiskunnallista osallistumista.

4

ASIAKKAAT PÄÄSEVÄT OSALLISIKSI Kårkullan palve-luihin, jotka perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityis-huollosta ja perhehoitajalakiin, erityisneuvoloiden kautta. Erityisneuvolat toimivat linkkinä asiakkaan, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Palvelut räätälöidään asiakkaan kotikunnan toiveiden ja asiakkaan tarpeiden mukaan.

Kaikille, jotka saavat palvelua kehitysvammaisten erityis-huoltolain perusteella, laaditaan erityishuolto-ohjelma. Erityishuolto-ohjelma sisältää tietoa annettavista eri-tyishuollon palveluista. Ohjelman laatii kuntayhtymä yhteistyössä asiakkaan ja tämän edustajan sekä kunnan sosiaalitoimen viranomaisten kanssa. Päätös erityishuol-to-ohjelman tekemisestä merkitsee myös, että asiakkaan kotikunta sitoutuu ohjelmanmukaisiin taloudellisiin vas-tuisiin. Jos asiakkaan kotikunta haluaa lopettaa sovitut palvelut, on kunnan syytä ilmoittaa asiasta Kårkullan kun-tayhtymälle hyvissä ajoin. Kotikunta vastaa siitä, että kai-kille sosiaalihuoltopalveluja saaville laaditaan palvelusuun-nitelma. Kårkulla samkommun on lisäksi päättänyt laatia yksilölliset suunnitelmat sisäistä käyttöä varten. Seuraavi-en palvelumuotojen osalta on syytä ottaa yhteyttä suoraan ko. palveluja tuottavaan yksikköön: tuettu työtoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen palvelu sekä päihdehuolto.

PALVELUJEN PERUSTEET JA PÄÄTÖKSET• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)• Laki kehitysvammaisten

erityishuollosta (519/1977)• Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä

palveluista ja tukitoimisata (380/1987)• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakasmaksuista (734/1992)• Laki viranomaisten toiminnan

julkisuudesta (621/1999)• Henkilötietolaki (523/1999)• Hallintolaki (434/2003)• Kuntalaki (410/2015)• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakastietojen sähköisestä käsittelystä• Päihdehuoltolaki (41/1986) • Perhehoitolaki (263/2015)• Lastensuojelulaki (417/2007)

MITEN KÅRKULLAN PALVELUITA VOI SAADA?

ASIAKASHenkilö, joka saa palveluja Kårkulla

samkommun-kuntayhtymältä.

KUNTAAsiakkaan kotikunta, joka ostaa Kårkullan palveluita.

KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 5

ASIAKAS KESKIÖÖN

ASIAKKAAN PALVELUNTARVE:

SELVITYKSETEnsimmäinen yhteydenotto

KokonaisselvitysEhdotus erityis-

huoltopäätökseksi

PÄÄTÖSPäätös

erityishuollosta Päätös palvelun

sisällöstä? Missä? Koska? Miten?

KAUSIKESKUSTELUTAsiakkaan toiveet

Asiakkaan tarpeiden kartoittaminen

Sopimukset

SUUNNITTELUKeskustelun sisällön

tarkasteluYksilöllinen suunnitelma

SEURANTA, KAUSIKESKUSTELUT

Suunnitelmien ja sopimusten

seurantaLaatumittaus

TARKASTUSKeskustelujen

sisällön tarkasteluToiminnan suunnittelu

Yksilöllinen suunnittelu

KEVYT KOHTUULLINEN SUURIKATTAVA

TUEN TARVE?

6 KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ

OSALLISUUS JA ITSEMÄÄRÄÄMINEN

KUNTAYHTYMÄN IHMISKÄSITYKSEN ja kaiken palve-lutuotannon lähtökohtana on asiakkaan osallisuus ja itse-määrääminen YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaisesti. Itsemääräämisoikeus ja osallisuus pohjautuvat siihen, että asiakas joko omatoimisesti tai avustettuna määrittelee omat tarpeensa ja että nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi yksilöllisesti räätälöidyn palvelun kautta. Osallisuudella tarkoitetaan, että vammainen henkilö on osa yhteiskuntaa ja että hänellä on samat perusoikeudet asumiseen, työhön, opiskeluun, itsensä toteuttamiseen jne. kuin kaikilla muilla kuntalaisilla. Aivan ratkaisevaa tämän onnistumiselle on henkilön tarpeita vastaavan tuen ja palve-lujen saatavuus ja että henkilö itse osallistuu tämän palvelun sisällön suunnitteluun. Itsemääräämisen ja osallisuuden

tukena Kårkullassa käytetään sosiaalipedagogista työtapaa. Tällä tarkoitetaan toimintaa tavoittelevia sosiaalipedagogisia menetelmiä, joiden avulla asiakas oppii oivaltamaan omat voimavaransa ja siten auttamaan itseään. Henkilökunnan sosiaalipedagoginen tehtävä on tukea asiakasta puhumaan omasta puolestaan (”advocacy”), antaa hänelle mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä omien valintojensa kautta ja saada hänet aktiiviseksi toimijaksi. Henkilökunta avaa asiak-kaalle tietä mahdollisimman tasavertaiselle ja tarkoituksen-mukaiselle integroitumiselle yhteiskuntaan. Henkilökunnan ohjauksessa noudatetaan kannustavan vuorovaikutuksen (ICDP, International Child Development Programme) ohjelmaa, jossa vuorovaikutuksen johtotähtenä on herkkä ja myönteinen suhtautuminen asiakkaan tarpeisiin.

KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄSTÄ 7

OLEN USEIMMITEN

ILOINEN, MUTTA JOSKUS SUUTUN.

”

8 PERHEET JA LAPSET

KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ERITYISNEUVOLOISSA henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueelli-sia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitys-vammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välil-lä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voi-daan suorittaa neuvolan lisäksi myös lapsen kotona, päi-vähoitoyksikössä, koulussa tai muussa sopivassa paikassa.

Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutus-ohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saa-taisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kår-kullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoit-teet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laadi-taan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhen-

kilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista.

Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toi-mijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita erilaisis-ta toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tu-kevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutu-mista sekä verkostossa työskentelevien henkilöiden psyyk-kistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilliset tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puheterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fy-sioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johta-van psykologin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut.

Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhtey-denotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammais-palvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asi-akas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhtey-dessä neuvolaan. Yhteistyö voi alkaa jo vauvaiässä. Neu-volassa seurataan lapsen kehittymistä ja perhe saa tukea varttuvan lapsensa elämän eri valintakohdissa.

ERITYISNEUVOLAPALVELUT

PERHEET JA LAPSET 9

Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua lapsi/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein ko-tikäynnillä. Lapsen elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä lapsen perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, ku-ten päivähoidon ja koulunkäynnin aloittaminen. Myö-hemmin lyhytaikaishoito ja asumispalvelut voivat tulla kyseeseen.

Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Lapselle ja hänen perheelleen myön-netyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-oh-jelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset.

Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityispe-dagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä lapsen osallis-tuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu perhe- ja verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa lapsen tämän omassa elinympäristössään ja arvioi lapsen ja ympäristön palvelutarpeen.

Neuvonta ja tuki:Lapselle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioeko-nomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä ke-hitysvammaisille lapsille tarkoitetuista palveluista. Sosi-aalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuk-sissa.

Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville lapsille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityönteki-jä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvit-tää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset.

Työskentely lapsen kokonaiskehityksen tueksi: Lapselle ja hänen elinpiirissään vaikuttaville ihmisil-le voidaan antaa ohjausta aina lapsen vauvaiästä alkaen. Toiminnan painopiste on lapsen varhainen stimulointi ja kommunikointi. Tavoitteena on edistää lapsen koko-naiskehitystä ja ehkäistä mm. kommunikointi- ja käyt-täytymisongelmat lapsen varttuessa nuoreksi ja aikuiseksi.

SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PALVELUT

KUNTOUTUSOHJAAJAN PALVELUT

Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Erityisneuvolan psykologi on osa neuvoloiden moniam-matillista tiimiä ja hän toimii psykologiasiantuntijana ja palvelee kehitysvammaisia lapsia ja heidän perheitään elinkaarinäkökulmasta. Kun perheeseen on syntynyt vammainen lapsi, psykologi voi jo varhain käydä koti-käynnillä ja alkaa seurata perheen tilannetta antaen psy-kologista tukea vanhemmille heidän pyrkiessään sopeutu-maan uuteen elämäntilanteeseen.

Psykologikeskustelut: Psykologi tarjoaa keskustelutukea lapselle, hänen van-hemmilleen, sisaruksille ja muille lähiomaisille. Hän an-taa tietoa vamman mahdollisista vaikutuksista lapseen ja perheeseen.

Psykologiset selvitykset: Psykologi kartoittaa lapsen taidot ja valmiudet, jolla lap-

sen palveluiden tarve selviää, mikä myös tukee vanhem-pien vanhemmuutta. Pyynnöstä psykologi testaa ja arvioi lapsen tilanteen elämän erityisissä käännekodissa, kuten koulun alkaessa ja peruskoulun päättyessä, sekä diagnoo-sin tarkentamisessa.

Konsultaatiot ja kriisityö: Psykologin antama tuki päiväkotilapselle, koululaiselle ja tämän kanssa työskentelevälle henkilökunnalle toteutuu verkosto- ja yhteistyöryhmätyöskentelyn kautta. Lasta seurataan ja tuetaan erityisen tarkasti elämän siirtymävai-heessa, eli kun lapsi siirtyy päivähoidosta kouluun.

Lausunnot, todistukset ja suositukset: Eri tahot ja viranomaiset tarvitsevat lausuntoja, todistuk-sia ja suosituksia. Psykologi laatii näitä asiakirjoja mah-dollisimman tarkoituksenmukaisen tuen hakemiseksi lapselle ja perheelle.

PSYKOLOGIN PALVELUT

10 PERHEET JA LAPSET

Kielen ja kommunikoinnin kehittäminen: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeuttien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioi-daan ja seurataan lapsen kommunikoinnin kehitystä, sillä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat merkittävästi lapsen suoriutumiseen. Puheterapeutti osallistuu kun-toutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja päivähoidon henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehittymistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoi-set ja täydentävät kommunikaatiotavat. Puheterapeutti käy lapsen luona tämän kotona, päiväkodissa tai koulus-sa tarpeen mukaan. Työtapa on perhekeskeinen ja lapsen elinympäristöön suuntautunut. Tärkeä osa puheterapeu-tin työtä on yhteistyö muiden lapsen kanssa toimivien ihmisten kanssa.

Säännöllinen seuranta: Kårkullan puheterapeutti seuraa säännöllisesti tai tarvit-taessa kaikkia alle kouluikäisiä lapsia, joilla on erityis-

huolto-ohjelma. Puheterapeutti tekee lapsen luona 1 – 6 käyntiä vuodessa tarpeesta riippuen. Lapsen huoltaja ja Kårkullan kuntoutusohjaaja ovat mukana käynneillä. Samalla huoltajia opastetaan, miten he parhaiten voivat tukea lapsen kehitystä. Seuranta on säännöllistä, jotta voidaan ajoissa havaita kommunikoinnin poikkeamat ja hidastumat sekä suunnitella ja toteuttaa tuki- ja kuntou-tustoimia.

Muut palvelut:Puheterapeutit tarjoavat kommunikointiharjoittelua myös muille kuin Kårkullan erityishuollon asiakkaille. Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää kommunikoin-tiohjausta harkinnanvaraisena sopeutumisvalmennukse-na vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain perusteella. Kommunikoin-tiohjausta voidaan tarvita, kun tarvitaan apua vaihtoeh-toisten ja täydentävien kommunikointitapojen soveltami-sessa. Puheterapeutti tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija voi suosittaa kommunikointiohjausta.

Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa lapselle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisää-mällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäy-tymisessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa lapsen valmiuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä lapsen elinympäris-tössä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehit-tää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja arvioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käy-tössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymi-sen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsul-taatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä,

joilla ei ole autismin kirjoa, mutta jotka hyötyvät tarkoin suunnitellusta ja selkeästä toiminnasta (mm. vaikeasti ke-hitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on muita neu-ropsykiatrisia häiriöitä).

Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän pu-heterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kans-sa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Au-tismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).

JALKAUTUVAT ASIANTUNTIJAPALVELUTAUTISMIOHJAAJAN PALVELUT

Kun lapsi on päiväkoti- ja kouluiässä, kuntoutusohjaaja voi auttaa henkilökuntaa löytämään sopivat tavat, jolla tukea lapsen sosiaalisia taitoja ja kommunikointivalmiuk-sia sekä leikin kehitystä.

Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän

puheterapeutin kanssa lapsen kommunikointia koskevis-sa asioissa. Kuntoutusohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla lapselle luodaan vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointita-poja. Kuntoutusohjaaja opastaa lapsen elinympäristön ih-misiä eri apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).

PUHETERAPEUTIN PALVELUT

PERHEET JA LAPSET 11

MONI LAPSISTA TARVITSEE yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta, joka koostuu seuraavista kuntoutusmuo-doista: puheterapia, musiikkiterapia, toimintaterapia, fysioterapia, ratsastusterapia (osana toiminta- tai fysio-terapiaa) ja neuropsykologinen kuntoutus. Vaikeavam-maisten lasten lääkinnällinen kuntoutus perustuu kun-toutussuunnitelmaan, jonka lapsi/lapsen perhe, lääkäri ja moniammatillinen tiimi laativat. Asiakkaan lisäksi myös omainen tai muu läheinen henkilö sekä Kelan osoittama palveluntuottaja voivat osallistua suunnitelman laati-

miseen. Kårkullan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja muut tarvittavat terapeutit. He määrittelevät asiakkaan terapiatarpeen ja tekevät arviointeja, jonka jälkeen kuntoutussuunnitelma laaditaan ja osoitetaan Kelalle. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Lää-käri allekirjoittaa suunnitelman. Aina kun suunnitelma uusitaan, tarvitaan moniammatillisen tiimin seuranta- ja arviointitiedot ja niihin pohjautuvat suositukset.

KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN LAATIMINEN (KELA)

TUKIHENKILÖ:Tukipalvelut suuntautuvat vanhempiensa kanssa kotona asuville lapsille. Tukihenkilön tärkein tehtävä on tukea ja auttaa perhettä perheen toivomalla tavalla. Hän työs-kentelee lapsen kotona, mikä keventää vanhempien arjen

TUKIPALVELUT

kuormaa. Tukihenkilön toiminnasta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu perheen tar-peista.

12 PERHEET JA LAPSET

PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN

ASIAKKAAN HOITOA, KASVATUSTA JA

HOIVAA MUUALLA KUIN ASIAKKAAN

OMASSA KODISSA.

PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN lapsen hoitoa, kas-vatusta ja hoivaa muualla kuin lapsen omassa kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhtei-taan (Perhehoitolaki 263/2015 1 §).

Kårkulla rekrytoi, välittää ja kouluttaa perheitä eri per-hehoitotehtäviin. Perhehoitajille annetaan jatkuvasti tu-kea ja ohjausta ja heille tarjotaan vuosittain mahdollisuus osallistua koulutus- ja virkistystilaisuuksiin. Perhehoito voi olla määräaikaista tai pysyvää.

Perhehoito sopii perheille, jotka tarvitsevat ennalta eh-käiseviä toimia tai joilla on ajoittaisia, erityisen raskaita vaiheita elämässä. Pysyvä perhehoito voi olla sopiva rat-kaisu perheille, jotka eivät kykene huolehtimaan lapses-taan laisinkaan. Toiminnan lähtökohta on lapsen tarpeet. Kukin lapsi sijoitetaan tarkoin seulottuun perheeseen, joka pystyy huolehtimaan lapsen yksilöllisistä ominai-suuksista, kehityksestä ja tarpeista.

Perhehoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jos-sa määritellään mm. perhehoitoon liittyvistä oikeuksista,

velvollisuuksista ja korvauksista. Perhehoidon säädöspoh-ja on lastensuojelulaissa sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Perhehoidon koeaika on neljä kuukautta.

JATKUVA PERHEHOITO:Jatkuva perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jos lapsi ei voi asua vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tarjota lapselle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua normaalin, vakaan perhe-elämän piirissä ja sitoutua läheisiin, usein koko elämän kestäviin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhe-hoitoa täydentävät päiväkoti, koulu ja vapaa-ajan toi-minta.

TILAPÄINEN PERHEHOITO:Tilapäinen perhehoito tulee kyseeseen, kun lapsen huol-tajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa tai ovat tilapäisesti estyneet huolehtimaan lapsesta. Lapsi voi säännöllises-ti seurustella ja olla yhteydessä tukiperheeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. viikonlopun ajan. Tukiperheessä lapsella on turvallinen ympäristö ja samal-la lapsen oma perhe kerää voimia selviytyäkseen arjesta. Myös yksittäiset henkilöt voivat toimia tukiperheenä. Ti-lapäinen perhehoito muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta.

PERHEHOITO

LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI, 0–18-VUOTIAAT:Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren suun-niteltua oleskelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asu-misyksikössä tai päivätoiminnan yksikössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mukaan. Lyhyt-aikaishoito tulee kyseeseen, kun huoltaja tarvitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin perheessä edellyttää lapsen hoitamista tilapäisesti muualla. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöllistä. Yhtäjaksoisen lyhytaikaishoi-don kesto vaihtelee vuorokaudesta kolmeen vuorokau-teen. On myös mahdollista järjestää lyhytaikaishoitoa ar-kipäivisin päiväsaikaan (ns. kotipäiviä) esim. koululomien aikana. Tätä palvelumuotoa tarjotaan lyhytaikaishoidon yksiköissä.

Lyhytaikaishoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoi-dosta ja erityishuoltopalveluista. Alle 3-vuotiaille lapsille ja lapsille, joiden hoidon tarve on merkittävä tai joiden

TILAPÄINEN ASUMISPALVELU

käyttäytyminen on haasteellista, voidaan tarjota erityisen vaativaa lyhytaikaishoitoa.

AAMU/ILTAPÄIVÄAIKAINEN LYHYTAIKAISHOITO:Aamu/iltapäiväaikainen lyhytaikaishoito sopii huoltajien-sa kanssa asuville lapsille, jotka tarvitsevat huolenpitoa aamun tai iltapäivän ajaksi. Tätä palvelumuotoa tarjotaan lapsen lähellä sijaitsevassa sopivassa toimintayksikössä.

Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asia-kas on toipilaana sairaalahoidon tai leikkauksen jäl-keen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan määrä-aikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.

TILAPÄINEN LISÄAPU

PERHEET JA LAPSET 13

VÄLILLÄ MINUN ON

VAIKEA SANOA MITÄ HALUAN, MUTTA SAAN

SIIHEN APUA.”

”

14 NUORUUSVUODET

KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ERITYISNEUVOLOISSA henkilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueelli-sia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitys-vammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välil-lä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voi-daan suorittaa neuvolan lisäksi myös nuoren kotona tai esimerkiksi koulussa.

Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutus-ohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saa-taisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista.

Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kår-kullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoit-teet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laadi-taan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhen-kilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista.

Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita eri-laisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöi-den psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilli-set tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja pu-heterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosi-aalityöntekijän palvelut.

Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhtey-denotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammais-palvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt

lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan

yhteydessä neuvolaan. Yhteistyö voi alkaa jo vauvaiässä. Neuvolassa seurataan nuoren asiak-kaan kehittymistä ja perhe saa tukea varttu-van lapsensa elämän eri valintakohdissa.


NUORUUSVUODET 15

ERITYIS- NEUVOLOISSA

ANNETAAN OHJAUSTA, TUKEA

JA TIETOA JA SIELLÄ VOIDAAN

SUORITTAA ARVIOINTEJA JA

TESTAUKSIA.

Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua nuori asia-kas/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palve-lua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapah-tuu usein kotikäynnillä. Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä nuoren perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, kuten koulunkäynnin aloittaminen. Myöhemmin lyhytaikaishoito, asumispalvelut, työ ja merkityksellinen tekeminen voivat tulla kyseeseen.

Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset:Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Nuorelle ja hänen perheelleen myön-netyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuolto-oh-jelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset.

Neuvonta ja tuki:Nuorelle asiakkaalle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioekonomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuista pal-veluista. Sosiaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle teh-tävissä hakemuksissa. Sosiaalityöntekijä koordinoi pal-veluja, jotka tulevat kyseeseen esim. kun nuori muuttaa kotoaan tai aloittaa uutta toimintaa. Näin tuetaan sekä nuorta asiakasta että hänen omaisiaan.

Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville nuorille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityönte-kijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja sel-vittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset.

Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Vammainen nuori tarvitsee psyykkistä tukea selviytyäk-seen mullistavista elämänvaiheistaan ja kriiseistään ja kasvaakseen itsenäiseksi aikuiseksi. Psyykkisen tuen tarve vaihtelee. Vammaisuuden vuoksi nuoren vapautumis-prosessi siirtyy myöhemmäksi, ja sekä nuori että hänen perheensä voivat tarvita tukea ja neuvontaa nuoren riip-pumattomuutta ja itsenäisyyttä koskevissa kysymyksissä.

Psykologin keskustelut:Psykologi tarjoaa nuorelle kahdenvälisiä keskusteluja tai nuori voi liittyä keskusteluryhmiin. Keskustelujen avulla nuori voi työstää kysymyksiä, jotka liittyvät kehitykseen, omakuvaan, ihmisten välisiin suhteisiin ja seksuaalisuu-teen. Keskustelut viritetään nuoren kognitiivisen tason mukaan. Keskustelumenetelmä on joustava, myös ajan-käytön ja vastaanottopaikan suhteen. Nuorelle tarjotaan tukea hänen pohtiessaan itselleen sopivaa asumisvaih-toehtoa ja opiskelupaikkaa. Keskustelutukea tarjotaan myös nuoren asiakkaan perheelle, erityisesti nuoren kehi-tyksen eri vaiheissa tai jos hän oireilee psyykkisesti.

Psykologiset selvitykset:Psykologi testaa tarvittaessa nuoren kehitysastetta ja kognitiivista tasoa. Lisäksi psykologi arvioi, kartoittaa ja havainnoi arjessa selviytymisen eri tilanteissa. Psyykkisen voinnin arviointi (masennus, ahdistus, muut psyykkiset häiriöt) tapahtuu kliinisen havainnoinnin, testauksen ja keskustelujen avulla.

Konsultaatiot ja kriisityö:Psykologi tarjoaa tukea ja ohjausta henkilökunnalle, omaisille ja verkostoille tavoitteena tukea nuoren asiak-kaan kokonaiskehitystä. Hänen kanssaan vuorovaiku-tuksessa oleville henkilöille annetaan tietoja nuoruudessa tapahtuvasta sukupuolisesta kypsymisestä.

Lausunnot, todistukset ja suositukset:Psykologi laatii lausuntoja, todistuksia ja suosituksia nuo-ren tarpeiden mukaan.

PSYKOLOGIN PALVELUT


Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityis-pedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä nuoren asi-akkaan osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työskentely tapahtuu perhe- ja verkostokeskeisesti, kun-

toutusohjaaja tapaa nuoren tämän omassa elinympäris-tössään ja arvioi hänen ja ympäristön palvelutarpeen.

Tukea elämän siirtymävaiheissa:Kuntoutusohjaajan painopiste on tukea nuorta ja hänen


16 NUORUUSVUODET

Kielenkehityksen seuranta: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeuttien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvi-oidaan ja seurataan nuoren kommunikoinnin kehitystä, sillä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat hänen suoriutumiseen.

Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely:Puheterapeutti osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja henkilökuntaa kielen ja kommunikoin-nin kehittymistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuo-rovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoiset ja täydentävät kommunikointitavat. Puheterapeutti tekee käyntejä kotiin, kouluun, asumisyk-sikköön ja/tai päivätoimintayksikköön asiakkaan ja hänen kanssaan vuorovaikutuksessa olevien ihmisten tarpeiden

mukaan. Työtapa on perhekeskeinen ja elinympäristöön suuntautunut. Yhteistyö muiden asiakkaan kanssa toimi-vien ihmisten kanssa on tärkeä osa puheterapeutin työtä.


verkostoaan teini-iän muutoksissa. Tukea tarvitaan var-sinkin nuoren varttuessa lapsuudenkodin ympäristöstä aikuisuuteen. Kuntoutusohjaajan tehtäviä asiakkaan nuo-ruusvuosina ovat mm. tiedon välittäminen sekä nuoren ja hänen verkostonsa opastaminen ja ohjaus pedagogisissa tukitoimissa. Nuorelle sovelletut yksilölliset oppimista tu-kevat apuvälineet maksimoivat itsenäisen elämisen, osal-listuvuuden ja tasavertaisuuden edellytyksiä ja ehkäisevät ongelmakäyttäytymistä.

Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja toimii yhdessä puheterapeutin kanssa

mm. osaamisalojen ja tarpeiden kartoittamisessa. Näitä ovat esim. päivittäistoiminnot (ADL, activities of daily living), mielekäs vapaa-ajantoiminta, sopivat ärsykkeet, ajankäyttö ja kommunikaatio. Kuntoutusohjaaja työs-kentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa erityisesti kommunikaatiota koskevissa asioissa. Kuntou-tusohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joiden avulla nuorelle kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Kun-toutusohjaaja opastaa nuoren lähiympäristössä vaikuttavia ihmisiä näiden apuvälineiden ja keinojen käytössä (ke-honkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).

Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa nuorelle en-nustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisäämällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäytymisessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa nuoren valmiuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä tämän elinympäristössä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja arvioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käytössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymisen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsultaatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä, joilla ei ole autismin kir-

joa, mutta jotka hyötyvät tarkoin suunnitellusta ja selkeästä toiminnasta (mm. vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on muita neuropsykiatrisia häiriöitä).

Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa:Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän pu-heterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Autis-miohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).



NUORUUSVUODET 17

MONI NUORISTA TARVITSEE yksilöllistä lääkinnäl-listä kuntoutusta, joka koostuu seuraavista kuntoutus-muodoista: puheterapia, musiikkiterapia, toimintate-rapia, fysioterapia, ratsastusterapia (osana toiminta- tai fysioterapiaa) ja neuropsykologinen kuntoutus. Vaikea-vammaisten nuorten lääkinnällinen kuntoutus perus-tuu kuntoutussuunnitelmaan, jonka asiakas, lääkäri ja moniammatillinen tiimi laativat. Asiakkaan lisäksi myös omainen tai muu läheinen henkilö sekä Kelan osoittama palveluntuottaja voivat osallistua suunnitelman laati-

TUKIHENKILÖ:Tukipalvelut suuntautuvat kotona tai asumisyksikössä asuville asiakkaille. Tukihenkilöllä on ystävyyttä muis-tuttava suhde asiakkaaseen. Hänen tärkein tehtävänsä on tukea ja auttaa asiakasta tämän omilla ehdoilla. Kotona

miseen. Kårkullan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja muut tarvittavat terapeutit. He määrittelevät asiakkaan terapiatarpeen ja tekevät arviointeja, jonka jälkeen kuntoutussuunnitelma laaditaan ja osoitetaan Kelalle. Suunnitelma laaditaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Lää-käri allekirjoittaa suunnitelman. Aina kun suunnitelma uusitaan, tarvitaan moniammatillisen tiimin seuranta- ja arviointitiedot ja niihin pohjautuvat suositukset.

tapahtuva tukitoiminta sopii nuorille asiakkaille, joiden vanhemmat tarvitsevat ajoittaista kevennystä arkeensa. Tukihenkilön toiminnasta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu asiakkaan tarpeista.


TUKIPALVELUT

PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN nuoren asiakkaan hoitoa, kasvatusta ja hoivaa muualla kuin nuoren omassa kodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa nuorelle mah-dollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhtei-siin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 263/2015 1 §).

Kårkulla rekrytoi, välittää ja kouluttaa perheitä eri perhe-hoitotehtäviin. Perhehoitajille annetaan jatkuvasti tukea ja ohjausta ja heille tarjotaan vuosittain mahdollisuutta osallistua koulutus- ja virkistystilaisuuksiin. Perhehoito voi olla määräaikaista tai pysyvää.

Perhehoito sopii perheille, jotka tarvitsevat ennalta eh-käiseviä toimia tai joilla on ajoittaisia, erityisen raskaita vaiheita elämässä. Pysyvä perhehoito voi olla sopiva rat-kaisu perheille, jotka eivät kykene huolehtimaan nuores-taan laisinkaan.

Perhehoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jos-sa määritellään mm. perhehoitoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. Perhehoidon säädöspoh-

ja on lastensuojelulaissa sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Perhehoidon koeaika on neljä kuukautta.

JATKUVA PERHEHOITO:Jatkuva perhehoito on vaihtoehtoinen asumismuoto. Ta-voitteena on tarjota nuorelle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua vakaan perhe-elämän puitteissa ja sitoutua läheisiin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhehoitoa täydentävät koulu/koulutus ja vapaa-ajan toiminta.

TILAPÄINEN PERHEHOITO:Tilapäinen perhehoito tulee kyseeseen, kun nuoren huol-tajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa tai ovat tilapäisesti estyneet huolehtimaan nuorestaan. Nuori asiakas voi säännöllisesti seurustella ja olla yhteydessä tukiperheeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. viikon-lopun ajan. Tukiperheessä nuorella on turvallinen ym-päristö ja samalla hänen oma perhe kerää voimia selviy-tyäkseen arjesta. Myös yksittäiset henkilöt voivat toimia tukiperheenä. Tilapäinen perhehoito muuttuu jatkuvak-si perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta.

PERHEHOITO

18 NUORUUSVUODET

PIDÄN NIIN TYÖSTÄNI KUIN

VAPAA-AJASTANIKIN.”

NUORUUSVUODET 19

LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI:Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan ennalta suunniteltua oleskelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asumisyksi-kössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mukaan. Lyhytaikaishoito tulee kyseeseen, kun huolta-ja tarvitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin perheessä edellyttää asiakkaan hoitamista tilapäisesti muualla kuin omassa perheessä. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöllistä. On myös mahdollista järjestää ly-hytaikaishoitoa arkipäivisin päiväsaikaan (ns. kotipäiviä) esim. koululomien aikana. Tämä palvelumuoto on käy-tössä lyhytaikaishoidon yksiköissä. Yhtäjaksoisen lyhytai-kaishoidon kesto vaihtelee vuorokaudesta kolmeen vuo-rokauteen. Lyhytaikaishoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoidosta ja erityishuoltopalveluista.

LYHYTAIKAISHOIDON SOVELTAMINEN ASU-MISHARJOITTELUUN:Asumisharjoittelun tavoitteena on kartoittaa nuoren asi-akkaan toiveet ja edellytykset asua pysyvästi muualla kuin kotonaan. Koko perhe osallistuu asumisharjoitteluun. Asumisharjoittelua tarjotaan kaikenikäisille, jotka erityis-huolto-ohjelmansa mukaan haluavat muuttaa kotoaan. Lyhytaikaishoitoa tarjoavat yksiköt toimivat asumishar-joittelupaikkoina.

ASUNTOLATOIMINTA:Asumismuotona asuntola tukee henkilön kuntoutumista ja itsenäistymistä aikuiseksi. Sitä toteutetaan arkisin kou-luvuoden aikana. Asuntola-asuminen on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa kouluviikon aikana. Koulu ja kunta toimivat yhteistyössä asuntolapaikkoja myönnettäessä.


Kårkulla tarjoaa muuttovalmennusta asiakkaille ja hei-dän omaisilleen ennen asiakkaan muuttoa omaan ko-tiin. Muuttovalmennuksen tavoitteena on varmistaa, että

MUUTTOVALMENNUS

Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asi-akas on toipilaana sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan mää-räaikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.


henkilö on valmis muuttoon, kun tämä elämänvaihe on edessä. Muuttovalmennuksessa asiakas ja muut asiakkaat tapaavat asiantuntevan ohjaajan kanssa.

20 NUORUUSVUODET

TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA päivätoiminnassa tuotetaan omaehtoisesti palveluja ja tuotteita. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilöllisesti räätälöityjä työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja kulttuuriakti-viteetteihin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitte-luun/kanssakäymiseen.

TROJAN NUORISOPAJA: Trojan nuorisopaja sijaitsee Turussa. Toimintaan ovat kaikki tervetulleita iästä ja äidinkielestä riippumatta, vaikka valtaosa palvelun käyttäjistä on 15 – 29 -vuotiaita nuoria. Toiminta sopii henkilöille, joiden opinnot ovat keskeytyneet tai jotka eivät ole päässeet opiskelemaan. Trojassa on myös henkilöitä, jotka ovat työttömiä tai jotka eivät ole varmoja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Trojassa on käytettävissä työpaja, keittiö, tietokonesali, olohuone ja valoterapiahuone. Pajassa pidetään ryhmä-työkursseja ja keittiössä valmistetaan päivittäin lounas 30 hengelle.

TUETTU TYÖ:Tuetun työn palvelumuoto käsittää tukea ja ohjausta työnhakijalle, joka tarvitsee räätälöityä tukea sijoittuak-seen avoimille työmarkkinoille. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat työnhakijan osaamis-, toive- ja edellytyskartoi-tus, työpaikan haku- ja valintaohjaus, sopeutumisohjaus uuteen työpaikkaan sekä tukea ja tietoa työnantajalle ja yhteydenpitoa työnhakijan verkostoon. Tuetun työn pal-velut eivät poissulje muita työmarkkinapoliittisia ja kun-touttavia toimia. Alle 25-vuotiaiden henkilöiden työhar-

joittelu kuuluu nuorisotakuun piiriin. Kårkulla tarjoaa tätä palvelua työvoimaviranomaisille, vakuutusyhtiöille, eri projekteille sekä kunnille. Tuetun työn palveluja anne-taan yleensä määräaikaisesti, mutta tarpeen mukaan pal-velu voi olla jatkuvaakin. Palvelusta laskutetaan erikseen, jos palvelun käyttäjä ei saa muuta palvelua kuntayhtymäl-tä. Muutoin maksu määräytyy osana asiakkaan palvelu-kokonaisuutta.

ULKOISTETTU TYÖTOIMINTA: Ulkoistetulla työtoiminnalla tarkoitetaan tavanomaisilla työpaikoilla tapahtuvaa työskentelyä. Asiakkaalle rää-tälöidään työtehtävät sen mukaan, millaiset henkilön edellytykset ja toiveet sekä työpaikan tarpeet ovat. Kun-tayhtymän ohjaaja toimii sekä asiakkaan että työpaikan tukihenkilönä.

Työviikon ja työpäivän pituus vaihtelee henkilön ja työ-paikan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ulkoistettu työ-toiminta voidaan yhdistää kuntayhtymän toimipisteessä tapahtuvaan toimintaan. Ulkoistettu työtoiminta voi olla työelämälähtöistä sopeutumisvalmennusta tai jatkuvaa työtoimintaa. Toiminnassa hyödynnetään tuetusta työstä saatuja kokemuksia ja tietoja.

TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA

OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA tarjoaa toimintaa ja ärsykkeitä, liikuntaa ja muiden ih-misten ja ihmisryhmien läsnäoloa. Toiminta koostuu yk-silöllisesti räätälöidystä, asiakkaan tarpeet ja edellytykset huomioon ottavasta toiminta-, kokemus- ja ärsyketarjon-nasta. Toiminnan johtotähtenä ovat säännöllisyys ja ra-kenne, mikä luo asiakkaalle hyvän ja turvallisen ympäris-tön yhteisölliselle kanssakäymiselle ja kommunikoinnille. Käytettävissä on myös apuvälineitä, joilla tuetaan asiak-

kaan osaamista ja kommunikointia. Toiminta tapahtuu Kårkullan toimintayksiköissä.

Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta sopii henkilöil-le, joilla on vaikea kehitysvamma, monivamma, vaikea autismikirjon häiriö tai muu vaikea vamma. Kohderyh-män henkilöt tarvitsevat monipuolista ja jatkuvaa apua ja tukea sekä säännöllistä ohjausta.

OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA

Kårkulla tarjoaa työelämään orientoituvaa päivätoimintaa

sekä osallisuuteen orientoituvaa päivätoimintaa. Tällä jaottelulla

kuntayhtymä haluaa korostaa eroa työelämään tähtäävän

päivätoiminnan ja päivittäisiä toimintoja tukevan

päivätoiminnan välillä.

NUORUUSVUODET 21

LÄHEISYYS JA SEURA OVAT

TÄRKEITÄ ASIOITA.”

22 AIKUISIKÄ

ERITYISNEUVOLA ON KESKEINEN

TOIMIJA ASIAKKAAN JA HÄNEN

OMAISTENSA VÄLILLÄ.

KÅRKULLA SAMKOMMUNIN erityisneuvoloissa hen-kilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingis-sä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitys-vammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välillä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voi-daan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voidaan suorittaa neuvolan lisäksi myös asiakkaan kotona.

Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutus-ohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saa-


taisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kår-kullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoit-teet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laadi-taan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhen-kilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista.

Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita eri-laisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöi-den psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilli-set tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja puhe-terapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaa-lityöntekijän palvelut.

Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhtey-denotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammais-palvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asia-kas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä neuvolaan.

AIKUISIKÄ 23

Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua asiakas/hä-nen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kår-kulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein kotikäynnillä. Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutar-peen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä asiakkaan perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirty-mät, kuten lyhytaikaishoitoon, asumiseen ja työntekoon liittyvät muutokset.

Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset: Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Asiakkaalle ja hänen perheelleen myönnetyt palvelut merkitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustanta-maan palvelut. Sosiaalityöntekijä valmistelee erityishuol-to-ohjelmat ja pyytää kunnalta maksusitoumukset.

Neuvonta ja tuki:Asiakkaalle perheineen voidaan antaa neuvontaa sosioe-konomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä ke-hitysvammaisille henkilöille tarkoitetuista palveluista. So-siaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuk-sissa. Sosiaalityöntekijä koordinoi palveluja, jotka tulevat kyseeseen esim. kun asiakas muuttaa tai aloittaa uutta toi-mintaa. Näin tuetaan sekä asiakasta että hänen omaisiaan.

Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto:Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoitoa tarvitseville asiakkaille sopivaa perhehoitajaa. Sosiaalityön-tekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja sel-vittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. Sosiaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksiantosopimukset.

Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Vammainen aikuinen tarvitsee usein erityisapua ko-keakseen yhteisöllisyyttä ja voidakseen vaikuttaa omaan elämäänsä koskeviin asioihin. Psykologi tukee aikuisia vammaisia henkilöitä niin, että he oppivat mahdollisimman hyvin tuntemaan ja ilmaisemaan tarpeensa ja tunteensa. Tavoitteena on myös antaa tietoja vammaisten henkilöiden oikeuksista elää omaa elämäänsä sekä tukea heitä tekemään heitä itseään koskevia päätöksiä tasapainoisella tavalla.

Psykologin keskustelut:Psykologi keskustelee asiakkaan kanssa huomioimalla kehityspsykologinen näkökulma. Tämä mahdollistaa asi-akkaan työstää aikuisuuteen liittyviä keskeisiä kysymyksiä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Keskeisiä kysy-myksiä ovat työ, terveys, itseys ja tunne-elämä. Psykologi voi myös opastaa sukupuolisuutta ja ihmisten välisiä suh-teita koskevissa kysymyksissä.

Psykologiset selvitykset:Psykologi voi testata aikuisen kehitysasteen ja kognitiivisen tason. Lisäksi psykologi arvioi, kartoittaa ja havainnoi ar-jessa selviytymistä eri tilanteissa. Psyykkisen tilan arviointi tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lähiympäristössä vaikuttavien tahojen kanssa. Tavoitteena on arvioida mahdollinen ma-sennus, dementia tai vakavat psyykkiset häiriöt.

Konsultaatiot ja kriisityö:Asiakkaalle ja hänen omaisilleen tarjotaan konsultaatioita ja tukea, jos asiakkaalla on haastavia elämäntilanteita tai hänen käyttäytymisensä muuttuu. Psykologi antaa myös koulutusta psyykkisestä vammaisuudesta ja toiminnanva-jauksesta sekä yksilön elämänkaaren aikaisesta kehityksestä.

Lausunnot, todistukset ja suositukset:Psykologi laatii lausuntoja, todistuksia ja suosituksia, jotka liittyvät aikuisikään ja auttaa tarvittaessa viranomaisyhte-yksissä.

PSYKOLOGIN PALVELUT


Verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityis-pedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä asiakkaan osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työs-

kentely tapahtuu verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa asiakkaan tämän omassa elinympäristössään ja arvioi hänen ja ympäristön palvelutarpeen.


24 AIKUISIKÄ

Verkostokeskeinen työskentely: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeut-tien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioidaan ja seurataan kommunikoinnin kehitystä, sil-lä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat henkilön suoriutumiseen. Puheterapeutti osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehittymistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoiset ja täydentävät kommunikaatiotavat. Puheterapeutti tekee kotikäyntejä ja käy asumisyksiköissä ja päivätoimintayksiköissä asi-akkaiden ja heidän kanssaan vuorovaikutuksessa olevien ihmisten luona tarpeen mukaan. Työtapa on verkostokes-keinen ja elinympäristöön suuntautunut. Yhteistyö mui-

den asiakkaan kanssa toimivien ihmisten kanssa on tärkeä osa puheterapeutin toimenkuvaa.


Kartoitus ja seuranta:Ohjauksen painopiste aikuisilla on osaamisen kartoit-taminen ja yksilöllisten tarpeiden muuttumisen seu-raaminen sekä osaamisen edistäminen pedagogisin ja arjessa kuntouttavin keinoin. Kuntoutusohjaaja toimii yhteistyössä omaisten ja henkilökunnan kanssa asiakkaan vahvuuksien ja tarpeiden selvittämiseksi. Tyypillisesti tämä tarkoittaa mm. seuraavien toimintojen arviointia: päivittäistoimintojen (esim. hygienia, ruuanlaitto) suju-vuus, kommunikointi, arjen virikkeellisyys ja toiminta sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu ja ohjaus. Palvelujen käyttäjälle sovelletut yksilölliset oppimista tu-kevat apuvälineet maksimoivat itsenäisen elämisen, osal-

listuvuuden ja tasavertaisuuden edellytyksiä ja ehkäisevät ongelmakäyttäytymistä.

Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa erityisesti kommunikaatiota kos-kevissa asioissa. Kuntoutusohjaaja voi yhdessä puhetera-peutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joiden avulla asiakkaalle kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Kuntoutusohjaaja opastaa asiak-kaan lähiympäristössä vaikuttavia ihmisiä näiden apuvä-lineiden ja keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).

Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaalle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisää-mällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäyty-misessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa asiakkaan val-miuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä tämän elinympäristös-sä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja ar-vioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käy-tössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymi-sen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsul-taatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä,


Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän pu-heterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kans-sa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Au-tismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).



AIKUISIKÄ 25

PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN asiakkaan hoitoa, kasvatusta ja hoivaa muualla kuin asiakkaan omassa ko-dissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa asiakkaalle mah-dollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhtei-siin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 263/2015 1 §).


Perhehoito sopii perheille, jotka tarvitsevat ennalta eh-käiseviä toimia tai joilla on ajoittaisia, erityisen raskaita vaiheita elämässä. Perhehoitajan kanssa laaditaan toimek-siantosopimus, jossa määritellään mm. perhehoitoon liit-tyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. Per-hehoidon koeaika on neljä kuukautta.

MONI ASIAKKAISTA TARVITSEE yksilöllistä lääkin-nällistä kuntoutusta, joka koostuu seuraavista kuntou-tusmuodoista: puheterapia, musiikkiterapia, toimintate-rapia, fysioterapia, ratsastusterapia (osana toiminta- tai fysioterapiaa) ja neuropsykologinen kuntoutus. Vaikea-vammaisten asiakkaiden lääkinnällinen kuntoutus pe-rustuu kuntoutussuunnitelmaan, jonka asiakas, lääkäri ja moniammatillinen tiimi laativat. Asiakkaan lisäksi myös omainen tai muu läheinen henkilö sekä Kelan osoittama palveluntuottaja voivat osallistua suunnitelman laati-

JATKUVA PERHEHOITO:Jatkuva perhehoito on vaihtoehtoinen asumismuoto. Ta-voitteena on tarjota asiakkaalle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua vakaan perhe-elämän puitteissa ja sitoutua lä-heisiin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhehoitoa täydentävät työ- tai päivätoiminta ja vapaa-ajan toiminta.

TILAPÄINEN PERHEHOITO:Tilapäinen perhehoito tulee kyseeseen, kun asiakkaan huoltajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa tai ovat tila-päisesti estyneet huolehtimaan läheisestään. Asiakas voi säännöllisesti seurustella ja olla yhteydessä tukiperheeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. viikonlo-pun ajan. Tukiperheessä asiakkaalla on turvallinen ym-päristö ja samalla hänen oma perhe kerää voimia selviy-tyäkseen arjesta. Myös yksittäiset henkilöt voivat toimia tukiperheenä. Tilapäinen perhehoito muuttuu jatkuvak-si perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta.

miseen. Kårkullan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, psykologi, puheterapeutti ja muut tarvittavat terapeutit. He määrittelevät asiakkaan terapiatarpeen ja tekevät arviointeja, jonka jälkeen kuntoutussuunnitelma laaditaan ja osoitetaan Kelalle. Suunnitelma laaditaan vä-hintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Lääkäri allekirjoittaa suunnitelman. Aina kun suunnitelma uusi-taan, tarvitaan moniammatillisen tiimin seuranta- ja arvi-ointitiedot ja niihin pohjautuvat suositukset.

PERHEHOITO


26 AIKUISIKÄ

TUKIHENKILÖ:Tukipalvelut suuntautuvat kotona tai asumisyksikössä asuville asiakkaille. Tukihenkilöllä on ystävyyttä muistut-tava suhde asiakkaaseen. Hänen tärkein tehtävänsä on tu-kea ja auttaa asiakasta tämän omilla ehdoilla, esimerkiksi osallistuessa vapaa-ajan toimintaan. Kotona tapahtuva tu-

kitoiminta sopii asiakkaille, joiden vanhemmat tarvitsevat ajoittaista kevennystä arkeensa. Tukihenkilön toiminnas-ta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu asiakkaan tarpeista.

TUKIPALVELUT

LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI:Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan ennalta suunniteltua oles-kelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asumisyksikössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mu-kaan. Lyhytaikaishoito tulee kyseeseen, kun huoltaja tar-vitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin perhees-sä edellyttää asiakkaan hoitamista tilapäisesti muualla kuin omassa perheessä. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöl-

listä. On myös mahdollista järjestää lyhytaikaishoitoa arki-päivisin päiväsaikaan (ns. kotipäiviä). Tämä palvelumuoto on käytössä lyhytaikaishoidon yksiköissä. Yhtäjaksoisen lyhytaikaishoidon kesto vaihtelee vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Lyhytaikaishoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoidosta ja erityishuoltopalveluista.


AIKUISIKÄ 27

JATKUVA ASUMISPALVELU

• Oma asunto tavallisella asuntoalueella• Oma asunto ryhmäasumisyksikössä ilman

yhteisiä tiloja• Oma asunto ryhmäasumisyksikössä jossa

yhteiset tilat • Jaettu asunto• Oma asunto ryhmäkodin läheisyydessä• Oma asunto ryhmäkodin vieressä • Oma asunto ryhmäkodissa • Oma huone suuressa ryhmäkodissa• Oma huone keskikokoisessa ryhmäkodissa• Oma huone pienessä ryhmäkodissa

ASUMIS- VAIHTOEHDOT:

• Asuminen maaseudulla• Asuminen suurkaupungissa

• Asuminen pienemmässä kaupungissa

• Kerrostaloasuminen• Rivitaloasuminen

• Omakotitaloasuminen

TUETTU ITSENÄINEN ASUMINEN:Tuetussa asumisessa asiakas asuu vuokralla tai omassa asunnossaan ja saa tukea ja ohjausta, jonka tarkoituksena on mahdollistaa itsenäinen asuminen. Asumistukipalve-luja ovat mm. hygienian ja asunnon hoito, ruoanlaitto ja tuki sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi. Tukimuodot ovat ennakkoon suunniteltu yksilön tarpeita vastaaviksi, ja tuen toteuttaa lähialueen asumisyksikön henkilöstö. Akuuttitilanteissa asiakas ottaa yhteyden asumisyksik-köön sovitulla tavalla.

Sosiaalisen kyvykkyyden tueksi asumisyksikössä on tar-jolla ryhmätoimintaa, johon itsenäisesti asuvat asiakkaat voivat osallistua.

Jos asiakas tarvitsee valvontaa/tukea/apua/hoivaa kotiinsa, hän voi asua yhdessä muiden kanssa ryhmäasunnossa tai käytössään olevas-sa erillisasunnossa lähellä muita ihmisiä, joiden tarpeet ovat samankaltaiset. Koti voi olla ker-rostalo- tai rivitaloasunto tai omakotitalo ja se voi sijaita kaupungissa tai maaseudulla. Kotiin annettava tuki räätälöidään yksilön tarpeista lähtien niin, että asiakkaan oma osaaminen, voimavarat ja vahvuudet tulevat huomioiduiksi.

28 AIKUISIKÄ

JATKUVA RYHMÄ- TAI ASUNTOASUMISPALVELU Asumispalvelun tavoitteena on tarjota kehitysvammaisille ja/tai muulla tavoin vammaisille henkilöille mahdollisuus omaan kotiin niin, että asujan omat toiveet ja tarpeet ote-taan huomioon. Asumismuotoa valittaessa ja asumistu-kea räätälöitäessä otetaan tarkoin huomioon asujan omat voimavarat, osaaminen ja vahvuudet.

Asumispalveluun sisältyy arkiaskareiden, kommunikoin-nin, valintojen ja päätösten, uusien asioiden oppimisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tukemista. Tähän kaikkeen voi liittyä huolenpitoa ja hoivaa. Asumistuki on ensisijaisesti ohjausta ja sen tavoitteena tukea asiakasta saavuttamaan mahdollisimman suuri itsenäisyys.

Asiakas voi asua ns. ryhmäkodissa, jossa hän asuu yhdessä muiden, samanlaista arjen tukea tarvitsevien ihmisten kanssa tai hän voi asua asunnossa, joka sijaitsee lähellä tällaista ryhmäkotia. Jatkuvaa asumispalvelua on tarjolla Kårkullan koko kun-tayhtymän alueella erilaisissa asumisympäristöissä, kau-pungeissa ja maaseudulla. Asumisyksiköt voivat sijaita kerrostaloissa, rivitaloissa tai omakotitaloissa tai niitä voi olla muutaman pientalon ryppäänä samalla tontilla.

Asumisyksikön henkilökunta on paikalla silloin kun vuokralaisetkin ovat paikalla, eli iltaisin, öisin ja viikon-loppuisin. Asukkaat allekirjoittavat vuokrasopimuksen ja huolehtivat itse asumiseensa liittyvistä kuluista.

LOMA-AJAN TOIMINTA KOTONA:Loma-ajan toimintaa järjestetään asiakkaalle kotiin niiksi arkipäiviksi, jolloin hän ei osallistu päivätoimintaan lomien vuoksi. Kotona tapahtuva toiminta laaditaan niin, että kaikkien kotona asuvien asiakkaiden kotipäivät muotou-tuvat mielekkäiksi.

LAITOSHOITO:Paraisilla sijaitseva hoitokoti tarjoaa laitospalveluja vuo-teen 2020 asti, johon mennessä laitoshoito valtioneuvos-ton päätöksen mukaan lakkautetaan. Laitoshoito soveltuu fyysisesti ja henkisesti vaikeavammaisille henkilöille, au-tisteille sekä vanhuksille, jotka tarvitsevat erityishuollon osaamista arkeensa.

Laitoshoidossa asiakas saa jatkuvaa perushoivaa sekä päi-vätoimintaa ja asumispalvelua. Palveluun sisältyy täysi-hoito paitsi niiltä päiviltä, jolloin asiakas on Asiantuntija- ja kehityskeskuksen kirjoilla. Niiltä päiviltä laskutetaan kuntaa kuntoutusmaksun mukaisesti.

Asiakkaan kotikunta ja kuntayhtymä voivat neuvotella keskenään ja sopia erikseen korvauksista, jotka liittyvät erityisen paljon voimavaroja vaativien asiakkaiden palve-lutarpeeseen.

Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asi-akas on toipilaana sairaalahoidon tai leikkauksen jälkeen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan mää-räaikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.


AIKUISIKÄ 29

TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA päivätoiminnassa tuotetaan omaehtoisesti palveluja ja tuotteita. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilöllisesti räätälöityjä työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja kulttuuriakti-viteetteihin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitte-luun/kanssakäymiseen.

TUETTU TYÖ: Tuetun työn palvelumuoto käsittää tukea ja ohjausta työnhakijalle, joka tarvitsee räätälöityä tukea sijoittuak-seen avoimille työmarkkinoille. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat työnhakijan osaamis-, toive- ja edellytyskartoi-tus, työpaikan haku- ja valintaohjaus, sopeutumisohjaus uuteen työpaikkaan sekä tukea ja tietoa työnantajalle ja yhteydenpitoa työnhakijan verkostoon. Tuetun työn pal-velut eivät poissulje muita työmarkkinapoliittisia ja kun-touttavia toimia. Alle 25-vuotiaiden henkilöiden työhar-joittelu kuuluu nuorisotakuun piiriin. Kårkulla tarjoaa tätä palvelua työvoimaviranomaisille, vakuutusyhtiöille, eri projekteille sekä kunnille. Tuetun työn palveluja anne-

taan yleensä määräaikaisesti, mutta tarpeen mukaan pal-velu voi olla jatkuvaakin. Palvelusta laskutetaan erikseen, jos palvelun käyttäjä ei saa muuta palvelua kuntayhtymäl-tä. Muutoin maksu määräytyy osana asiakkaan palvelu-kokonaisuutta.

ULKOISTETTU TYÖTOIMINTA: Ulkoistetulla työtoiminnalla tarkoitetaan tavanomaisilla työpaikoilla tapahtuvaa työskentelyä. Asiakkaalle rää-tälöidään työtehtävät sen mukaan, millaiset henkilön edellytykset ja toiveet sekä työpaikan tarpeet ovat. Kun-tayhtymän ohjaaja toimii sekä asiakkaan että työpaikan tukihenkilönä.

Työviikon ja työpäivän pituus vaihtelee henkilön ja työ-paikan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ulkoistettu työ-toiminta voidaan yhdistää kuntayhtymän toimipisteessä tapahtuvaan toimintaan. Ulkoistettu työtoiminta voi olla työelämälähtöistä sopeutumisvalmennusta tai jatkuvaa työtoimintaa. Toiminnassa hyödynnetään tuetusta työstä saatuja kokemuksia ja tietoja.

TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA

30 AIKUISIKÄ

Kårkullan päivä- ja työtoiminta jakautuu kah-teen pääryhmään: työelämään orientoituvaan päivätoimintaan sekä osallisuuteen orien-toituvaan päivätoimintaan. Tällä jaottelulla kuntayhtymä haluaa korostaa eroa työelä-mään tähtäävän päivätoiminnan ja päivittäisiä toimintoja tukevan päivätoiminnan välillä.

Molemmat palvelutyypit on tarkoitettu hen-kilöille, joilla on kehitysvamma, monivamma, autismin kirjo tai muu vammaisuus, jossa tarvitaan kyseistä palvelua. Palvelu pohjautuu henkilön tarpeisiin ja toivomuksiin ja ne kirja-taan yksilöllisesti laadittavaan suunnitelmaan. Käytännössä palvelu voidaan toteuttaa kiinte-ässä toimipisteessä tai yrityksessä ja tuettuna työnä tai ulkoistettuna työtoimintana.

OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA tarjoaa toimintaa ja ärsykkeitä, liikuntaa ja muiden ih-misten ja ihmisryhmien läsnäoloa. Toiminta koostuu yksilöllisesti räätälöidystä, asiakkaan tarpeet ja edel-lytykset huomioon ottavasta toiminta-, kokemus- ja ärsyketarjonnasta. Toiminnan johtotähtenä ovat sään-nöllisyys ja rakenne, mikä luo asiakkaalle hyvän ja tur-vallisen ympäristön yhteisölliselle kanssakäymiselle ja kommunikoinnille. Käytettävissä on myös apuvälinei-

tä, joilla tuetaan asiakkaan osaamista ja kommunikoin-tia. Toiminta tapahtuu Kårkullan toimintayksiköissä.

Osallisuuteen orientoituva päivätoiminta sopii hen-kilöille, joilla on vaikea kehitysvamma, monivam-ma, vaikea autismikirjon häiriö tai muu vaikea vamma. Kohderyhmän henkilöt tarvitsevat monipuo-lista ja jatkuvaa apua ja tukea sekä säännöllistä ohjausta.

OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVA PÄIVÄTOIMINTA

AIKUISIKÄ 31

VÄLILLÄ MINUN PITÄÄ SAADA OLLA

OMASSA RAUHASSA.

”

32 SENIORITOIMINTA

KÅRKULLA SAMKOMMUNIN erityisneuvoloissa hen-kilö saa ensikosketuksensa kuntayhtymään. Alueellisia neuvoloita on seitsemän ja ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingis-sä ja Porvoossa. Neuvolapalvelut on tarkoitettu kehitys-vammaisille ja muille vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Neuvolat ovat keskeinen toimija asiakkaiden ja heidän omaisten, kotikunnan ja kuntayhtymän välil-lä. Neuvoloissa annetaan ohjausta, tukea ja tietoa ja siellä voidaan suorittaa arviointeja ja testauksia. Käynnit voi-daan suorittaa neuvolan lisäksi myös asiakkaan kotona.

Erityisneuvoloiden moniammatilliseen tiimiin kuuluvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, psykologi ja kuntoutus-ohjaaja. Kyseessä on verkostotyöskentely, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, jotta saa-taisiin kattava yleisnäkemys kunkin asiakkaan tarpeista. Hyvin järjestäytyneet palvelut suunnitellaan yksilöllisiksi. Yksilöllinen suunnitelma (individuell plan eli IP) on Kår-kullan sisäinen työkalu, johon kirjataan asiakkaan tavoit-teet ja tulevaisuudensuunnitelmat. IP-suunnitelma laadi-taan yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. IP-suunnitelma sisältää selkeän toimintasuunnitelman, johon kirjataan kullekin palvelun osa-alueelle vastuuhen-

kilö. Suunnitelma on samalla kooste kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista.

Erityisneuvolat tarjoavat myös Kårkullan ulkopuolisille toimijoille asiakaslähtöistä ohjausta ja konsultaatioita eri-laisista toiminnanvajauksista johtuvasta vammaisuudesta ja sen seurauksista. Haluamme antaa tietoa ja ohjausta, jotka tukevat eri-ikäisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista sekä verkostossa työskentelevien henkilöi-den psyykkistä jaksamista. Neuvoloiden moniammatilli-set tiimit hyödyntävät Asiantuntija- ja kehityskeskuksen jalkautuvia palveluja (alueellisia autismiohjaajia ja pu-heterapeutteja). Tarvittaessa käännytään Asiantuntija- ja kehityskeskuksen puoleen, jossa on tarjolla lääkärin, kuntoutusohjaajan, fysioterapeutin, musiikkiterapeutin, kehittäjien sekä johtavan psykologin, terapeutin ja sosiaa-lityöntekijän palvelut.

Palvelut myöntää aina kotikunta. Ensimmäinen yhtey-denotto Kårkullaan voi tulla esim. kotikunnan vammais-palvelusta tai sairaanhoitoyksiköstä, jos asiakas on käynyt lääkärin vastaanotolla tai osastotutkimuksissa. Myös asi-akas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhtey-dessä neuvolaan.


SENIORITOIMINTA ON……yksilöllinen tai ryhmässä

tapahtuva aktivoituminen ja sopivien ärsykkeiden saanti

tarpeiden mukaan.…hoitava ja tukea tarjoava palvelu

ylläpitääkseen asiakkaan toimintakykyä.

SENIORITOIMINTA 33

Palvelutarpeen selvittäminen: Sosiaalityöntekijä selvittää, millaista palvelua asiakas/hänen perheensä tarvitsee ja kertoo, millaista palvelua Kårkulla puolestaan voi tarjota. Ensikontakti tapahtuu usein koti-käynnillä. Asiakkaan elämäntilannetta ja palvelutarpeen muutoksia seurataan jatkuvasti. Yhdessä asiakkaan perheen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan elämän siirtymät, ku-ten lyhytaikaishoitoon, asumiseen ja työntekoon liittyvät muutokset.

Erityishuolto-ohjelma ja maksusitoumukset:Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan palveluista ja niiden laajuudesta. Asiakkaalle myönnetyt palvelut mer-kitään erityishuolto-ohjelmaan tai maksusitoumukseen, jolla kunta sitoutuu kustantamaan palvelut. Sosiaalityön-tekijä valmistelee erityishuolto-ohjelmat ja pyytää kun-nalta maksusitoumukset.

Neuvonta ja tuki:Asiakkaalle omaisineen voidaan antaa neuvontaa sosioe-konomisista asioista, kunnan palvelurakenteesta sekä ke-hitysvammaisille henkilöille tarkoitetuista palveluista. So-siaalityöntekijä tukee ja ohjaa asiakkaita eri sosiaalietujen selvityksissä, mm. Kelalle ja kunnalle tehtävissä hakemuk-sissa. Sosiaalityöntekijä koordinoi palveluja, jotka tulevat kyseeseen esim. kun asiakas muuttaa tai aloittaa uuden toiminnan parissa. Näin tuetaan sekä asiakasta että hänen omaisiaan.

Perhehoidon ja tukihenkilötoiminnan hallinto: Sosiaalityöntekijä etsii yhdessä perheen kanssa perhehoi-toa tarvitseville asiakkaille sopivaa perhehoitajaa. Sosi-aalityöntekijä käy kotikäynnillä tulevien perhehoitajien luona ja selvittää heidän soveltuvuutensa perhehoitajiksi sekä huolehtii toimeksiantosopimuksen laatimisesta. So-siaalityöntekijä laatii myös tukihenkilöiden toimeksianto-sopimukset.

Yksilöllisten tarpeiden edellyttämä tuki: Psykologi toimii yhdessä moniammatillisen tiimin, hen-kilöstön ja omaisten kanssa suunniteltaessa laadukasta arkea asiakkaalle. Psykologin panos koostuu psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sovittamisesta asiakkaan elämäntilanteeseen.

Psykologin keskustelut: Psykologi on käytettävissä keskusteluja varten ikääntymi-sen kynnyksellä, jolloin asiakas voi työstää tunteitaan ja niitä olemassaolon kysymyksiä, jotka heräävät ikääntymi-sen ja toimintojen heikentymisen myötä. Myös asiakkaan verkosto otetaan mukaan tukiverkkoon, kuitenkin niin, että yksilön itsenäisyys säilyy.

Psykologiset arvioinnit: Ikääntyvälle henkilölle tarjotaan seuranta- ja dementiakar-toituspalveluja jo ennen kuin akuutteja oireita ilmenee. Kliinistä tarkkailua, testausta ja keskusteluja hyödyntäen psykologi voi myös arvioida, onko henkilö masentunut tai onko hänellä muita psyykkisiä häiriöitä.

Konsultaatiot ja kriisityö: Psykologi tarjoaa henkilökunnalle ja vanhenevan asiak-kaan omaisille konsultaatioapua kysymyksissä, jotka liit-tyvät vanhenemisen psyykkisiin vaikutuksiin sekä surun ja menetysten käsittelemiseen. Kuolemantapauksissa psy-kologi voi yhdessä (erityishuollon) papin kanssa tarjota kriisiapua.

Lausunnot, todistukset ja suositukset:Psykologi laatii todistuksia ja suosituksia ikääntyvän asi-akkaan tarpeisiin.

PSYKOLOGIN PALVELUT


34 SENIORITOIMINTA

Ohjaus autismin kirjosta: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaalle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisää-mällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäyty-misessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa asiakkaan val-miuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä tämän elinympäristös-sä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja ar-vioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käy-tössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymi-sen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsul-taatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä,

Verkostokeskeinen työskentely: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeut-tien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioidaan ja seurataan kommunikoinnin kehitystä, sil-lä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat henkilön suoriutumiseen. Puheterapeutti osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehittymistä koskevissa asioissa,


Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa:Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän pu-heterapeutin kanssa eritoten kommunikaatiota koskevissa asioissa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kans-sa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Au-tismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).

joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaihtoehtoiset ja täydentävät kommunikaatiotavat. Puheterapeutti tekee kotikäyn-tejä ja käy asumisyksiköissä ja päivätoimintayksiköis-sä asiakkaiden ja heidän kanssaan vuorovaikutuksessa olevien ihmisten luona tarpeen mukaan. Työtapa on verkostokeskeinen ja elinympäristöön suuntautunut. Yhteistyö muiden asiakkaan kanssa toimivien ihmis-ten kanssa on tärkeä osa puheterapeutin toimenkuvaa.

Verkostokeskeinen työskentely: Kuntoutusohjaajan työ on sosiaalipedagogista ja erityis-pedagogista. Ohjauksen tavoitteena on lisätä asiakkaan osallistuvuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. Työs-kentely tapahtuu verkostokeskeisesti, kuntoutusohjaaja tapaa asiakkaan tämän omassa elinympäristössään ja arvi-oi hänen ja ympäristön palvelutarpeen.

Kartoitus ja seuranta:Ohjauksen painopiste aikuisten asiakkaiden kohdalla on kartoittaa ja seurata heidän valmiuksiaan ja muuttunei-ta tarpeitaan sekä antaa tukea osaamisen kehittämiseksi pedagogisin ja arjessa kuntouttavin keinoin. Kuntoutus-ohjaaja toimii yhteistyössä omaisten ja henkilökunnan kanssa asiakkaan vahvuuksien ja tarpeiden selvittämiseksi. Aikuisten kohdalla tämä tarkoittaa tyypillisesti mm. seu-raavia toimia: päivittäistoimintojen (esim. hygienia, ruu-

anlaitto) sujuvuus, kommunikointi, arjen virikkeellisyys ja toiminta sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu ja opastus. Asiakkaan mukaan sovitetut yksilölliset op-pimista tukevat apuvälineet maksimoivat itsenäisen elä-misen, osallistuvuuden ja tasavertaisuuden edellytyksiä ja ehkäisevät ongelmakäyttäytymistä.

Yhteistoiminta puheterapeutin kanssa: Kuntoutusohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän puheterapeutin kanssa erityisesti kommunikaatiota kos-kevissa asioissa. Kuntoutusohjaaja voi yhdessä puhetera-peutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joiden avulla asiakkaalle kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Kuntoutusohjaaja opastaa asiak-kaan lähiympäristössä vaikuttavia ihmisiä näiden apuvä-lineiden ja keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).




SENIORITOIMINTA 35

TUKIHENKILÖ:Tukipalvelut suuntautuvat kotona tai asumisyksikössä asuville asiakkaille. Tukihenkilöllä on ystävyyttä muistut-tava suhde asiakkaaseen. Hänen tärkein tehtävänsä on tu-kea ja auttaa asiakasta tämän omilla ehdoilla, esimerkiksi osallistuessa vapaa-ajan toimintaan. Kotona tapahtuva tu-

kitoiminta sopii asiakkaille, joiden vanhemmat tarvitsevat ajoittaista kevennystä arkeensa. Tukihenkilön toiminnas-ta laaditaan sopimus, ja hänen työkuvansa tai tehtävänsä riippuu asiakkaan tarpeista.

PERHEHOIDOLLA TARKOITETAAN asiakkaan hoitoa, kasvatusta ja hoivaa muualla kuin asiakkaan omassa ko-dissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa ikääntyvälle asi-akkaalle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan (Perhehoitolaki 263/2015 1 §).


Perhehoitajan kanssa laaditaan toimeksiantosopimus, jos-sa määritellään mm. perhehoitoon liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. Perhehoidon koeaika on neljä kuukautta.

JATKUVA PERHEHOITO:Jatkuva perhehoito on vaihtoehtoinen asumismuoto. Ta-voitteena on tarjota ikääntyvälle asiakkaalle koti, jossa hän voi kasvaa ja varttua vakaan perhe-elämän puitteissa ja sitoutua läheisiin ihmissuhteisiin. Jatkuvaa perhehoitoa täydentävät päivätoiminta ja vapaa-ajan toiminta.

TILAPÄINEN PERHEHOITO:Iäkkäille asiakkaille perhehoito tulee kyseeseen, jos omaishoitaja tai muu hoitava omainen tarvitsee lepoa tai jos kotihoitoa ei muusta syystä voida jatkaa ilman keskey-tystä. Asiakas voi säännöllisesti olla yhteydessä tukiper-heeseen vaikkapa muutaman tunnin kerrallaan tai esim. koko viikonlopun ajan. Tukiperhe tarjoaa turvallisen ympäristön ja samalla asiakkaan oma perhe kerää voimia selviytyäkseen arjesta. Tilapäinen perhehoito muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi, jos katkeamaton hoitojakso ylittää 30 vuorokautta.

PERHEHOITO

TUKIPALVELUT

36 SENIORITOIMINTA

IÄKKÄIDEN HENKILÖIDEN ASUMISPALVELU:Alueen seniorikoti tarjoaa ikääntyville henkilöille asu-mispalveluja. Ikääntyvät henkilöt voivat siirtyä ns. osa-ai-kaeläkeläisiksi yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta viimeistään 60 vuoden iässä aloitetaan suunnittelu eläköi-tymistä varten. Seniorikoti tarjoaa hoito- ja tukipalveluja, joiden tavoitteena on ylläpitää asiakkaan toimintakykyä. Seniorikodeissa henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri.

KOTONA TAPAHTUVA SENIORITOIMINTA:Kotona tapahtuvaa senioritoimintaa tarjotaan ikääntyville henkilöille ja muille henkilöille, jotka tarvitsevat vaativaa lääketieteellistä hoitoa. Kotona tapahtuva toiminta tähtää aistien stimuloimiseen ja vireyden parantamiseen. Palve-lua voidaan antaa tarpeesta riippuen joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Senioritoiminta tapahtuu päiväsaikaan ja se suunnitellaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

LYHYTAIKAISHOITO HUOLTAJAN JAKSAMISEN TUEKSI:Lyhytaikaisella hoidolla tarkoitetaan ennalta suunniteltua oleskelua lähialueella sijaitsevassa Kårkullan asumisyksi-kössä. Oleskelun kesto määräytyy erityishuolto-ohjelman mukaan. Lyhytaikaishoito tulee kyseeseen, kun huoltaja tarvitsee tukea jaksamiseensa tai jos tilanne muutoin per-

LAITOSHOITO:Paraisilla sijaitseva hoitokoti tarjoaa laitospalveluja vuo-teen 2020 asti, johon mennessä laitoshoito valtioneuvos-ton päätöksen mukaan lakkautetaan. Laitoshoito soveltuu fyysisesti ja henkisesti vaikeavammaisille henkilöille, hen-kilöille joilla on autismi sekä vanhuksille, jotka tarvitsevat erityishuollon osaamista arkeensa.

Laitoshoidon asiakas saa jatkuvasti perushoivaa, päivätoi-mintaa ja asumispalvelua tai on mukana vastaavanlaisessa toiminnassa. Palveluun sisältyy täysihoito paitsi niiltä päi-viltä, jolloin asiakas on Asiantuntija- ja kehityskeskukses-sa kirjoilla. Niiltä päiviltä laskutetaan kuntaa kuntoutus-maksun mukaisesti.

Asiakkaan kotikunta ja kuntayhtymä voivat neuvotella keskenään ja sopia erikseen korvauksista, jotka liittyvät erityisen paljon voimavaroja vaativien henkilöiden palve-lujen tarpeeseen.

heessä edellyttää asiakkaan hoitamista tilapäisesti muualla kuin omassa perheessä. Lyhytaikaishoito voi myös olla säännöllistä. Yhtäjaksoisen lyhytaikaishoidon kesto vaih-telee vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Lyhytaikais-hoitoyksiköiden palvelu koostuu perushoidosta ja erityis-huoltopalveluista.

JATKUVA ASUMISPALVELU


Tilapäistä lisäapua on saatavana asiakkaan kanssa sovittaessa, esim. jos terveydentila muuttuu, asiakas on toipilaana sairaalahoidon tai leik-kauksen jälkeen tai saattohoidossa. Lisäapua tarjotaan määräaikaisesti, pisimmillään kolmeksi kuukaudeksi.


SENIORITOIMINTA 37

ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS

TARJOAA OHJAUSTA, KONSULTAATIOTA JA KOULUTUSTA SEKÄ KEHITTÄÄ

TOIMINTAA.

”

KÅRKULLAN ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS on kuntayhtymän asiantuntijayksikkö. Se huolehtii kes-kitetysti kuntayhtymän erityispalveluista, konsultaatiois-ta ja koulutuksesta. Asiantuntija- ja kehityskeskus seuraa alan tutkimusta ja vastaa erityishuoltopalvelujen kehit-tämisestä kuntayhtymässä. Keskuksella on myös kriisi-, tutkimus- ja kuntoutusosastot. Keskus sijaitsee Paraisilla, mutta se tarjoaa jalkautuvia palveluja koko kuntayhty-män alueella. Asiantuntija- ja kehityskeskuksen henkilös-tö opastaa, kouluttaa ja konsultoi kuntayhtymän toimin-tayksikköjä ja tarjoaa myös palvelujaan kuntayhtymän ulkopuolelle, mm. kouluille ja päiväkodeille. Ohjausta voidaan myös antaa asiakkaiden kotona. Keskuksen asi-antuntijat osallistuvat asiakkaiden kuntoutukseen seuran-nalla, tutkimuksilla ja suositusten laatimisella. Henkilöstö on tiiviisti yhteistyössä kuntayhtymän erityisneuvolaver-koston ja asiakkaiden verkostojen kanssa.

38 ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS

KEHITYSTIIMISSÄ TYÖSKENTELEVÄT asumisen, työ- ja päivätoiminnan sekä laadun kehittäjät. Tiimi tukee kuntayhtymän ydintoimintoja kansallisten ja kansain-välisten linjausten mukaan, käynnistää koko kuntayhty-mää koskevia kehitysprojekteja ja toimii organisaation laatutyöskentelyn työpajana. Tavoitteiden joukossa on kuntayhtymän toiminnan sertifioituminen ISO 9001 -standardin mukaan. Tiimi kehittää myös yksilökeskei-sen suunnittelun ja ihmisen toimintakyvyn arvioimisen malleja.

Asiantuntijatiimissä työskentelevät johtava lääkäri, johta-va sosiaalityöntekijä, johtava psykologi, johtava terapeutti sekä kuntoutusohjaaja ja alueelliset, Pohjanmaalla ja Ete-lä-Suomessa toimivat autismiohjaajat ja puheterapeutit. Asiantuntijatiimi ohjaa, konsultoi ja kouluttaa tarvittaes-sa myös asiakkaiden verkostojäseniä näiden kotiseudulla. Asiantuntijatiimin johtavilla viranhaltijoilla on sekä ke-hitysvammaosaamista että oman alansa erityisosaamista. Johtava psykologi on laillistettu seksuaaliterapeutti, joka konsultoi, ohjaa ja kouluttaa seksuaaliterveyteen liittyvis-sä asioissa ja ihmisen elämänaikaisen seksuaalista kanssa-käymistä koskevissa asioissa. Johtava psykologi kouluttaa

ja konsultoi myös vanhenemista, dementiaa ja vammai-suutta koskevissa kysymyksissä. Johtavan terapeutin eri-tyisosaamisalueet ovat kommunikointi, autismin kirjo ja haastavan käyttäytymisen ehkäisy.

Kliinisessä tiimissä työskentelevät lääkäri, sairaanhoita-jia ja muita hoitajia, ohjaajia, fysioterapeutti, musiikki-terapeutti, hammaslääkäri, suuhygienisti ja silmälääkäri. Asiantuntija- ja kehityskeskuksen käytössä ovat myös tut-kimusosasto, kuntoutusosasto sekä päihdehuoltoyksikkö (Pixne-klinikka). Moniammatillisen tiimin työskentelyn lähtökohta on kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan tar-peista ja odotuksista. Kliiniset asiantuntijat suorittavat tutkimuksia ja tarjoavat kuntouttavia toimia. Kliinisten asiantuntijoiden toimenkuvaan kuuluvat myös konsul-tointi, koulutus ja ohjaus.

Asiantuntija- ja kehityskeskuksen henkilöstö ja-kautuu kolmeen tiimiin: kehitys-, asiantuntija- ja kliiniseen tiimiin.

ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS 39

JALKAUTUVAT ASIANTUNTIJAPALVELUT

OHJAUS AUTISMIN KIRJOSTA: Autismiohjauksen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaalle ennustettava, sisällökäs ja hallittavissa oleva elämä lisää-mällä tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä autismikäyttäyty-misessä ja -ajattelussa on kyse. Autismiohjaaja antaa tietoa ja opetusta autismin kirjosta ja kartoittaa asiakkaan val-miuksia, taitoja ja tarpeita yhdessä hänen elinympäristös-sä vaikuttavien ihmisten kanssa. Autismiohjaaja kehittää mm. ohjattavan iän ja tason mukaisia apuvälineitä ja ar-vioi niiden käyttöä. Hän ohjaa myös verkostossa näiden apuvälineiden, kuten kuvitettujen lukujärjestysten, käy-tössä. Autismiohjaaja auttaa myös haastavan käyttäytymi-sen kohtaamisessa ja ehkäisyssä. Autismiohjaajan konsul-

taatiopalvelut ovat myös niiden asiakkaiden käytettävissä, joilla ei ole autismin kirjoa, mutta jotka hyötyvät tarkoin suunnitellusta ja selkeästä toiminnasta (mm. vaikeasti ke-hitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on muita neu-ropsykiatrisia häiriöitä).

YHTEISTOIMINTA PUHETERAPEUTIN KANSSA: Autismiohjaaja työskentelee yhdessä kuntayhtymän pu-heterapeutin eritoten kommunikaatiota koskevissa asiois-sa. Autismiohjaaja voi yhdessä puheterapeutin kanssa suunnitella ja valmistaa apuvälineitä, joilla kehitetään vaihtoehtoisia ja täydentäviä kommunikointitapoja. Au-tismiohjaaja opastaa asiakkaan elinympäristössä olevia ihmisiä apuvälineiden ja -keinojen käytössä (kehonkieli, esineet, kuvat, viittomat ja tekniset sovellukset).

KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN KEHITTÄMINEN: Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden kieli ja kommunikointi kuuluvat Kårkullan puheterapeuttien erityisosaamiseen. Erityisosaamista tarvitaan, kun arvioi-daan ja seurataan lapsen kommunikoinnin kehitystä, sillä kehitysvammat ja autismin kirjo vaikuttavat merkittävästi lapsen suoriutumiseen. Puheterapeutti osallistuu kuntou-tuksen suunnitteluun ja ohjaa omaisia ja esim. päivähoi-don henkilökuntaa kielen ja kommunikoinnin kehitty-mistä koskevissa asioissa, joita ovat mm. vuorovaikutus, kielen ymmärtäminen, puhe-elinten toiminta sekä vaih-toehtoiset ja täydentävät kommunikaatiotavat. Puhetera-peutti käy asiakkaan luona tämän kotonaan, päiväkodissa tai koulussa tarpeen mukaan. Työtapa on perhekeskeinen ja lapsen elinympäristöön suuntautunut. Tärkeä osa pu-heterapeutin työtä on yhteistyö muiden lapsen kanssa toi-mivien ihmisten kanssa.

SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA: Kårkullan puheterapeutti seuraa säännöllisesti tai tarvit-taessa kaikkia alle kouluikäisiä lapsia, joilla on erityis-huolto-ohjelma. Puheterapeutti tekee lapsen luona 1 – 6 käyntiä vuodessa tarpeesta riippuen. Lapsen huoltaja ja Kårkullan kuntoutusohjaaja ovat mukana käynneillä. Sa-malla huoltajia opastetaan, miten he parhaiten voivat tu-kea lapsen kehittymistä. Seuranta on säännöllistä, jotta voidaan ajoissa havaita kommunikoinnin poikkeamat ja hidastumat sekä suunnitella ja toteuttaa tuki- ja kuntou-tustoimia.

AUTISMIOHJAAJAN PALVELUT

TUTKIMUSAsiakkaan tutkimusjakso alkaa kokonaissuunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana on hänen yksilölliset tar-peensa. Tutkimusjakson kesto on yleensä 1 – 8 viikkoa. Tutkimusjakson suunnittelu alkaa jo ennen asiakkaan saapumista tutkimusosastolle. Jakson alussa pidetään si-säänkirjoituspalaveri, jonka jälkeen lääkäri tutkii asiak-kaan. Laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Tarvit-tavat somaattiset tutkimukset tehdään. Niitä ovat esim. laboratoriotutkimukset, kuvantavat tutkimukset, kuten sisäelinten ja sydämen ultraäänikuvaukset, tietokoneto-mografia, magneettikuvaukset, EKG, EEG, ENMG sekä erikoislääkärikonsultaatiot.

Moniammatillinen kliininen tiimi, johon voi kuulua lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, puheterapeutti, fy-sioterapeutti, musiikkiterapeutti, kuntoutusohjaaja, so-siaalityöntekijä, hammaslääkäri ja suuhygienisti, tekee tarvittavat selvitykset ja kartoitukset. Lääkitys aloitetaan tai käytössä olevaa lääkitystä säädetään ja potilaalle rää-tälöidyt kuntoutustoimenpiteet aloitetaan. Päivittäistä raportointia seurataan sähköisen kertomuksen avulla. Kliininen tiimi kokoontuu viikoittain.



KUNTOUTUSJAKSO KESTÄÄ tavallisimmin n. 6 kuu-kautta. Jaksoa edeltää aina tutkimus- tai kriisijakso. Kuntoutuksen tavoite on parhaan mahdollisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttaminen. Käytännössä kuntoutuksen tulee voimaannuttaa henkilö yhä suurempaan itsenäisyyteen ja parempaan elämän-hallintaan. Tavoitteena on, että kuntoutusjakson jälkeen asiakas palaa takaisin kotiseudulleen, jossa hän voi asua ja toimia arjessa tavalla, joka sopii hänelle ja on hänelle yksilöllisesti räätälöity. Hänen tulisi voida elää ja toimia arjessa ja selviytyä ihmisten välisistä suhteista. Tärkeä osa kuntoutusta on sosiaalisten tilanteiden harjoitteleminen.

Asiakas osallistuu kuntoutussuunnitelmansa laatimiseen, johon sisältyy sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoittei-ta. Keskeinen kuntoutuksen osa on päivittäistoimintojen harjoitteleminen eri asumismuodoissa ja erilaisten töiden ja päivätoimintojen kokeileminen. Kuntoutusjakso to-teutetaan tiiviissä yhteystyössä asiakkaan sosiaalisen ver-koston kanssa. Kuntoutuksen oleellinen osa on rakentaa ja vahvistaa asiakkaan omaa motivaatiota, laatia hänelle realistinen käsitys itsestään ja opettaa oivaltamaan, mitä

KUNTOUTUS

Aloitteen tutkimus- tai kuntoutusjaksolle voi tehdä joku asiakkaan lähipiiristä, lääkäri tai henkilö itse. Jak-son rahoitus edellyttää maksusitoumusta asiakkaan kotikunnasta, ja hakemukset hoidetaan Kårkullan alu-eellisissa erityisneuvoloissa. Vuorokausimaksu kattaa

kaikki kustannukset sekä matkat Paraisille ja kotiin. Henkilö itse maksaa vuorokausimaksun ylläpidostaan (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista).

LÄHETTEET JA RAHOITUS:

MISSÄ TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTOT

SIJAITSEVAT? Tutkimusosasto ja

kuntoutusosasto Hyddan sijaitsevat luonnonkauniilla ja rauhallisella paikalla Kårkullan keskushallinnon ja hoitokodin alueella Paraisten Kirjalassa.

Paraisten keskustaan on matkaa 10 km ja Turun

keskustaan 15 km.

vammaisuus hänen tapauksessaan ja elämässään merkit-see. Lisäksi annetaan apua asianmukaisten kommunikaa-tiota ja vahvuusalueita tukevien apuvälineiden ja muiden yksilöllisesti sovitettujen apuvälineiden käytössä.

Aktivoiva toiminta on tärkeä osa tutkimus- ja kuntou-tusjaksoa ja toteutetaan yhteistyössä moniammatillisen kliinisen tiimin kanssa. Asiakkaan ergonomiset, psyykki-set, motoriset ja sosiaaliset kyvyt kartoitetaan. Nämä ovat tulevan kuntoutustyön perustana.

Kuntoutustyössä oma ohjaaja huolehtii siitä, että kun-toutettavalle tarjoutuu yksilöllisesti sovitettua ja järjes-täytynyttä, tarkoituksenmukaista päiväohjelmaa, jossa harjoitetaan ergonomisia, psyykkisiä, motorisia ja sosiaa-lisia taitoja. Sekä kuntoutusosastolla että sen ulkopuolella noudatetaan asiakkaan omia vahvuuksia voimistavaa so-siaalipedagogista suhtautumista ja työtapaa. Tavoitteena on kehittää valmiuksia, jotka tukevat asiakasta kohti hy-vää elämää, kun on aika palata arkeen tai siirtyä elämässä eteenpäin, esim. uuteen asuntoon tai työelämään.


KRIISIHOITOA ON TARJOLLA akuutissa hoidon tar-peessa oleville, 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Yleensä kriisihoitojakso kestä viikosta kuuteen viikkoon. Kriisi-hoito on tarpeen, jos paikallisesti on käytetty kaikkia tar-jolla olevia palveluja ilman että henkilön akuutti kriisiti-lanne on korjautunut.

Akuutti kriisihoidon tarve voi syntyä nopeastikin, esim. jos henkilön tila heikkenee. Kriisihoito räätälöidään hen-kilön hoidon tarpeen mukaan. Kriisihoidossa tarvitaan usein lisähenkilöresursseja ja päivittäisiä asiantuntijapa-nostuksia. Kriisihoitoa tarjotaan tutkimus- ja kuntoutus-osastomme sekä tarpeen tullen erillisissä tiloissa ja sille

voidaan osoittaa oma henkilökuntansa. Kriisihoitojakson aikana kartoitetaan asiakkaan tilan-ne perusteellisesti. Tästä vastaa moniammatillinen tiimi yhdessä asiakkaan oman verkoston kanssa. Lopputulokse-na on hoitosuunnitelma. Kriisihoitojakson aikana selvite-tään, onko asiakkaalla mahdollisesti jokin hoitoa vaativa somaattinen sairaus. Mahdolliset neurologiset ja psyki-atriset sairaudet diagnosoidaan samalla tavalla kuin jos asiakas olisi tavanomaisella tutkimusosastojaksolla. Krii-sihoitojakson jälkeen tarvittava jatkohoito suunnitellaan jakson aikana yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa. Jatkohoito voi olla kuntouttavaa hoitoa.

KRIISIHOITO

PIXNE-KLINIKKA ON ainoa päihdehuoltoklinikka Suo-messa, jossa tarjotaan ruotsinkielistä palvelua ensisijaisesti alkoholiongelmaisille päihdeasiakkaille. Pixne-klinikalla on 12 asiakaspaikkaa ja se sijaitsee Pohjanmaan Maalah-dessa. Hoito perustuu sekä kognitiivisiin kuntoutusme-netelmiin (luentoja ja tietoa) että ryhmäkeskusteluihin, joissa toipumista tuetaan 12 askeleen ohjelman mukaises-ti. Toimintaan kuuluvat myös kahdenkeskiset keskustelut ja sosiaalihuoltopalvelut. Tavoitteena on katkaista henki-lön päihdekäyttö ja luoda edellytykset fyysiselle, psyykki-selle ja sosiaaliselle kuntoutumiselle.

Vuodesta 1994 kuntayhtymä on tarjonnut kunnille mah-dollisuutta ostaa ruotsinkielistä päihdelaitoshoitoa päih-teiden väärinkäyttäjille kunnan maksaman vuosimaksun turvin. Maksu määräytyy kunnassa asuvien ruotsinkielis-ten asukkaiden lukumäärän mukaan. Jos kunta ei suorita vuosimaksua, kunta voi ostaa Pixne-klinikan palveluja maksusitoumuksella.

Pixne-klinikka tarjoaa myös laitoshoitojakson jälkeistä jatkohoitoa:• seurantaviikonloppu/viikko • hoitojakson jälkeiset keskustelut • Pixne-klinikan toveriyhdistys

(Pixne Kamratförening r.f.)

PÄIHDEHUOLTO

PIXNE-KLINIKKA on ainoa päihdehuoltoklinikka Suomessa,

jossa tarjotaan ruotsinkielistä laitoshoitoa päihdeasiakkaille.


KÅRKULLA SAMKOMMUN 2016 Kårkullantie 142, 21610 Kirjala • P. 0247 431 222 • kårkulla.fi •Graafinen suunnittelu ja taitto: Zeeland Family

HALUAMME TARJOTA RUOTSIN-KIELISTÄ PALVELUA

JOKAISEN HENKILÖN OMISTA LÄHTÖ-

KOHDISTA KÄSIN.

”


kårkulla.fi

KÅRKULLA SAMKOMMUNKårkullantie 142, 21610 KirjalaP. 0247 431 222 (vaihde avoinna arkipäivisin klo 9–15)[email protected]@karkulla.fi

PALVELUTARJONTA2017 - Kårkulla samkommun · imman hyvää elämää yhdessä muiden ihmisten...

Documents

Transcript of PALVELUTARJONTA2017 - Kårkulla samkommun · imman hyvää elämää yhdessä muiden ihmisten...