PalvelupistemalliMatalan kynnyksen palvelut sekä asiakasneuvonta ja -ohjaus

18.4.2016

2

Sisällys

1. Johdanto ...................................................................................................................................................................3

2. Palvelut lähemmäksi ihmisiä ..................................................................................................................4

2.1 Väestön tarpeet ohjaavat suunnittelua ..........................................................................................4

2.2 Tulevaisuuden palvelupistemalli ..........................................................................................................5

2.3 Alueellinen palvelupisteverkko ...............................................................................................................9

3. Palvelupisteverkon vaikutukset .............................................................................................................10

3.1 Vaikutukset palveluverkkoon ...................................................................................................................10

3.2 Taloudelliset vaikutukset .............................................................................................................................11

3.3 Tulevaisuuden mahdollisuuksista .......................................................................................................12

4. Riskiarviointi ...........................................................................................................................................................12

LIITE 1 ........................................................................................................................................................................................14

LIIITE 2 .....................................................................................................................................................................................16

LIITE 3 .......................................................................................................................................................................................18

3

1. Johdanto

Raportissa on esitetty työryhmän ehdotus Oulun palvelu-pistemallista, mikä sisältyy kappaleeseen 2.2 Tulevaisuu-den palvelupistemalli.

Palvelupistemallissa on huomioitu palvelujen tarve sekä asiakasneuvonnan ja -ohjauspalveluiden toteutus monitoimijaisesti yhdessä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa ja monikanavaisesti mm. sähköisenä palveluna. Malli mahdollistaa myös yksityisen sektorin palveluiden mukaan ottamisen niin päätettäessä.

Työ on toteutettu jatkona Palveluverkko 2025 - työlle ja poliittisen työryhmän linjauksille. Työryhmä on käynyt läpi nykyiset palvelupisteet ja tehnyt niiden pohjalta esityk-sen, jonka tavoitteena on joustava ja kustannustehokas malli matalan kynnyksen palvelupisteille. Malli perustuu erilaisten pisteiden väliseen toimivaan yhteistyöhön asiakasneuvontaa ja -ohjausta toteutettaessa. Työn yhteydessä arvioitiin myös palvelupisteverkon kustannus-vaikutuksia.

Palvelumallista on pyydetty kommentit työn ohjausryh-mältä ja sitä on esitelty mm. hyvinvointilautakunnalle, hyvinvointitoimikunnalle, remonttiryhmä II:lle sekä hy-vinvointipalveluiden että sivistys- ja kulttuuripalveluiden johtoryhmälle. Konseptista on keskusteltu myös kaupun-gin yhteistyökumppaneiden kanssa. Varsinaista kuntalais-kuulemista ei järjestetty johtuen työryhmän aikataulusta, mutta kuntalaiskuulemisia on järjestetty muuten palvelu-verkkosuunnittelutyön yhteydessä.

Palvelupistemalli- esityksen laatinut työryhmä:

• Hyvinvointipalvelut: puheenjohtaja Sirkka-Liisa Olli, Tapio Kangas

• Sivistys- ja kulttuuripalvelut: Juha Aho, Arto Willman, Olli Rantala

• Konsernipalvelut: sihteeri Anna Keskitalo, Pirjo Mäkinen (15.6.2015 saakka), Maria Ala-Siuru (15.6.2015 lähtien), Pasi Laukka

• Oulun Tilakeskus: Riitta Säntti

• Oulun Konttori: Minna Rekilä-Similä

Työn ohjausryhmä:

• Piia Rantala-Korhonen apulaiskaupunginjohtaja

• Mika Penttilä sivistys- ja kulttuurijohtaja

• Kirsti Ylitalo-Katajisto hyvinvointijohtaja

• Pekka Vuononvirta ympäristöjohtaja 1.9.2015 saakka

• Ari Heikkinen hallintojohtaja

• Timo Nousiainen kehittämisjohtaja, 1.9.2015 saakka

• Kari-Pekka Kronqvist strategiapäällikkö, 1.9.2015 alkaen

Palveluverkkosuunnittelu on osa kaupungin suunnitte-lujärjestelmää ja se on ohjauksellinen asiakirja sekä osa kaupungin toiminnan ja talouden, palvelujen järjestämi-sen ja maankäytön yhteensovittamista. Palvelupistemal-lin lähtökohtina ovat Oulun kaupunkistrategia, Palvelujen järjestämisohjelma, Oulun palvelumalli 2020, Uuden Oulun yleiskaavan tavoitteet ja Maankäytön toteuttamis-ohjelma (MATO 2016–2020) sekä tarkennettuna palvelu-verkkotyön jatko. Taustamateriaalina on käytetty asiakas-määriä ja alueiden sosio-ekonomisia tilastoja. Lisäksi on tarkasteltu palvelutarpeiden pitkäaikaista kehitystä.

Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä maankäytön, toiminnan ja talouden yhteensovittaiseksi.

Tärkeimmät kaupunkistrategian linjaukset koskien palvelupistemallia vuoteen 2020 ovat:

• Kuntalaisten hyvinvointi paranee• Kuntalaisten oma vastuu ja yhteisöllisyys vahvistuu• Liikunnallinen ja terve elämäntapa vahvistuu• Vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään

4

2. Palvelut lähemmäksi ihmisiä Kaupunkistrategian tavoitteita ovat hyvinvoinnin edis-täminen ja asiakaspalvelun kehittäminen. Lisäksi siinä otetaan huomioon kuntalaisten omavastuu ja yhteisöl-lisyyden vahvistaminen. Strategian yksi painopiste on sähköisten palvelujen kehittäminen. Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelmassa 2015–2017 (KH 2.2.2015 §52) on asetettu keskeiset kaupunkistrate-giaa täsmentävät kuntalaisten hyvinvointia vahvis-tavat painopisteet lähivuosille. Palvelujen järjestämi-sen päälinjaukset ovat asiakaslähtöisyys, monialaisuus, monikanavaisuus, monituottajuus ja talouden hallinta. Palvelujen järjestämisessä huomioidaan asiakkaan tarvit-semat palvelut elämän eri vaiheissa. Palveluiden järjes-tämisohjelman linjausten mukaisesti vuosille 2015–2017 valmistellaan asiakasohjausta, jonka tavoitteena on oh-jata kuntalaisia matalan kynnyksen palveluihin. Erityisesti ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea painotetaan.

Paljon palveluita tarvitsevien kuntalaisten palveluiden toteuttamista tehostetaan ja alueilla toimivien järjestöjen roolia monialaisten palvelujen tuottajina ja yhteistyö-kumppanina tullaan vahvistamaan. Kuntalaisia kannus-tetaan ja ohjataan osallistumaan ja käyttämään muun muassa koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä kol-mannen sektorin palveluita hyvinvointinsa tueksi. Myös omaehtoista asukas- ja järjestötoimintaa sekä kohtaa-mispaikkoja/yhteisötiloja tuetaan. Kaupunkistrategian ja

palveluiden järjestämisohjelman linjaukset on huomioitu palvelupiste-esityksessä.

Palvelupisteisiin pyritään saamaan neuvontaa, jonka avulla kuntalainen saa tietoa valinnanmahdollisuuksis-taan. Sähköiset palvelut ja erilaiset asiointiratkaisut ovat kokonaisuudessaan osa palvelupisteratkaisua. Palvelu-pisteverkon avulla kuntalaisille voidaan tarjota neuvontaa kaikista kaupungin palveluista sekä järjestöjen, valtion sekä myös yksityisten palveluiden osalta niiltä osin kuin erikseen sovitaan.

Kaupungissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhä enem-män mm. kansalaisten omaehtoiseen hyvinvoinnin ylläpitoon liittyviä digitaalisia palveluja, joiden käyttöä voidaan jatkossa merkittävästi tukea matalan kynnyksen palvelupisteiden kautta.

2.1 VÄESTÖN TARPEET OHJAAVAT SUUNNITTELUA

Palvelupistetyöryhmä on esitystä laatiessaan selvittänyt keskeisen indikaattoritiedon kautta kaupungin eri aluei-den sosioekonomista tilaa. Alueiden väestö- ja sosioeko-nominen rakenne vaihtelee alueittain voimakkaasti, joka vaikuttaa alueiden asukkaiden palvelutarpeeseen (kuva 2). Liitteessä 1 on taulukot ja kuvaajat aiheesta. Sivulla 18 olevasta kartasta selviää aluejako ja liitteestä 2 alueisiin sisältyvät suuralueet.

Kuva 2. Keskeiset havainnot indikaattoritiedoista.

5

2.2 TULEVAISUUDEN PALVELUPISTEMALLI

Työryhmä on keskittynyt karsimaan päällekkäisiä palvelu-ja ja selkeyttämään erityyppisten palvelupisteiden roolia. Lisäksi on tarkasteltu henkilöstöresursseja sekä palvelu-pisteiden aukioloaikoja. Yhteenveto palvelupistemallista on raportin liitteenä (Liite 1).

Esitys tulevaisuuden palvelupistemallista:

Tulevaisuuden palvelupistemallissa on keskitytty ku-vaamaan Oulu10-palveluiden roolia keskeisenä matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa toteuttavana tahona. Asukastupaverkoston roolia ja asemointia suhteessa yhteisötaloihin osana hyvinvointia edistävää toimintaa on selkiytetty. Hyvinvointipisteiden toiminta kuvataan esityksessä nykyisin osin. Pohjoisen alueella on erillinen suunnittelutyö käynnissä hyvinvointipisteiden osalta. Esitykseen on kuvattu myös keskitettynä palveluna toimivien nuorille ja erityisesti ulkomaalaistaustaisille tar-koitetun neuvonta- ja ohjauspalvelun sisällöt ja nivoutu-minen muuhun kokonaisuuteen sekä järjestötoimijoiden toteuttama matalan kynnyksen neuvonta.

Varsinainen esitys palvelupistemallimuutoksista pe-rustuu näihin neljään konseptiin 1) Oulu10-palvelut 2) Yhteisötalot 3) Kuntalaisten olohuoneet 4) Hyvin-vointipisteet. Näistä Oulu10-palvelut, Yhteisötalot ja Kuntalaisten olohuoneet ovat myös jatkossa perus-kuntiin jäävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää matalan kynnyksen toimintaa. Hyvinvointipisteiden osalta tulevilla sote- ratkaisuilla on vaikutusta.

Oulu10-palvelut

Oulu10-palvelut tarjoaa jo tällä hetkellä laajasti myyn-tipalveluita, neuvontaa ja ohjausta Oulun kaupungin palveluista, sekä tukea sähköiseen asiointiin kuudessa Oulu10 -palvelupisteessä. Oulu10-palvelut eivät ole kui-tenkaan vielä tarpeeksi kiinteästi osana muuta matalan kynnyksen palveluverkkoa. Työryhmä on selvittänyt, että tilojen puolesta nykyiset aluekirjastot Haukiputaalla ja Kiimingissä soveltuisivat erinomaisesti pienin muutos-töin toimintaan. Oulunsalon osalta nykyinen sijainti on jo aluekirjaston yhteydessä kauppakeskus Kapteenissa, josta myös kuntalaispalaute on ollut positiivista sijainnin suhteen. Keskustan alueella sijaitsevaan Torikatu 10:n toimipisteeseen voisi sijoittua hyvin nykyistä laajemmin matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluja, mikäli nykyinen matkailuneuvonnan tila olisi mahdollista saada myös tähän käyttöön. Ylikiimingin osalta Oulu10:n sijainti hyvinvointipisteen kanssa samoissa tiloissa olisi toimin-nallisesti tehokkainta ja mahdollistaisi entisen kunnanta-lon tilojen käytön uudelleen arvioinnin. Yli-Iin palvelupiste on sijainnut aiemmin kirjaston yhteydessä, mutta piste on ollut väliaikaisesti sijoitettuna Yli-Iin hyvinvointipis-teeseen marraskuun 2015 alusta alkaen kirjastotalon sisäilmaremontin vuoksi. Järjestely on todettu onnistu-neeksi sekä asiakkaiden, Oulu10:n että hyvinvointipisteen

henkilöstön näkökulmista. Sijaintia hyvinvointipisteen yhteydessä tukee hyvinvointipisteen keskeinen sijainti Yli-Iin keskustassa, jossa on myös mm. apteekki ja kauppa sekä muita palveluita lähellä. Asiakkaiden näkökulmasta sijainti hyvinvointipisteen yhteydessä parantaa asiakas-neuvontaa ja - ohjausta ja mahdollistaa useampien asioi-den hoidon yhden käynnin aikana. Henkilöstö on kokenut väliaikaisjärjestelyn lisänneen työviihtyvyyttä ja työtur-vallisuutta. Yli-Iin kirjasto jäisi vielä toistaiseksi nykyiseen kiinteistöön ja siirtyy jatkossa koululle muodostuvaan monitoimitaloon.

Esitys: Oulu10-palveluita esitetään siirtyväksi asteittain vuodesta 2016 alkaen sellaisiin kau-pungin omistamiin tiloihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kuntalaisille sekä lähellä muuta alueen palvelutarjontaa.

Oulu10-pisteen palveluja esitetään toteutettavaksi jatkossa neljän laajan palvelun alueellisen palve-lupisteen kautta (Keskusta Torikatu 10, Haukipu-das aluekirjasto, Kiiminki Syke-talo, Oulunsalon Kapteeni aluekirjasto), joihin kootaan sisältöosaa-mista eri palveluista. Tämä mahdollistaa kuntalai-sen asioimisen alueilla yhdessä asiointipisteessä sen sijaan, että joutuisi hakemaan palveluihin tietoa ja neuvontaa useasta eri osoitteesta. Kehit-tämisen kärkenä ovat sähköiset palvelukonseptit.

Kolme Oulu10-palvelupisteistä sijaitsisi alue-kirjastojen yhteydessä, jolloin laajemmat auki-oloajat mahdollistuvat ilman lisäkustannuksia. Alueellisten laajan palvelun palvelupisteiden lisäksi Oulu10-palveluja olisi saatavilla kahdessa palvelupisteessä huomioiden suuralueiden etäi-syys (Yli-Ii, Ylikiiminki). Ylikiimingin ja Yli-Iin osalta Oulu10-palvelupisteiden esitetään sijaitsevan hyvinvointipisteiden yhteydessä. Kaikkien tilojen vaatimat muutostyöt esitetään huomioitavaksi osana talouden ja toiminnan suunnittelua vuosina 2016–2017.

6

Tulevaisuuden alueellisesti sijoittuvien Oulu10-palvelu-pisteiden kautta kuntalaisille mahdollistetaan nykyistä vaikuttavammin ja kustan-nustehokkaammin ohjautu-minen matalan kynnyksen palveluiden piiriin. Tällä valmistaudutaan osaltaan ennakoiden myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeiseen aikaan, jossa pe-ruskuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä korostuu.

Oulu10-palvelupisteissä voi-daan jatkossa tarjota nykyistä enemmän neuvontaa esimer-kiksi päiväkoteihin ja kouluihin hakemisesta, liikunta- ja kult-tuuripalveluista sekä muista kunnan palveluista. Pisteissä voidaan jakaa tietoa myös kolmannen sektorin ja yksityis-ten palveluntuottajien palveluista. Asiakasohjauksessa hyödynnetään palvelutarjotinta, sekä muita sähköisiä kanavia (mm. palveluvaaka). Omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan voimakkaasti myös sähköisillä ratkai-suilla, joista Avaus-hankkeessa kehitetty ”ikäihmisten hyvinvoinnin tarjotin” saa jatkoa parhaillaan kehitettävänä olevan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarjottimesta (6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanke). Palvelutar-jottimien jatkokehittämisessä huomioidaan yksityisen ja kolmannen sektorin potentiaali väestön hyvinvoinnin edistämisessä.

Palvelupisteissä on myös mahdollisuus käyttää etäyh-teyttä kunnan ja muiden viranomaisten palveluihin, ja

saada ohjausta esimerkiksi eri maksutapahtumien- ja ti-lanvarauksien tekoon. Uudessa toimintamallissa voidaan sisältökohtaisesti tarkastella alueellisiin palvelupisteisiin tarvittava osaaminen ja resurssit. Tavoitteena on tehostaa toimintaa. Palvelujen tarjonnassa hyödynnetään henkilö-kunnan moniammatillista yhteistyötä. Kuntalaiselle tämä näkyy saumattomana asiointina, jossa voidaan tarjota ohjaus- ja neuvontapalveluja osaavan henkilökunnan toimesta. Sähköisten työkalujen opastamisen myötä voi-daan kuntalaisille neuvoa, miten asiointia on mahdollista tehdä myös suoraan asiakkaan kotoa.

Fyysisten palvelupisteiden lisäksi palveluita ja palve-lutarjontaa tehostetaan sähköisillä työkaluilla, kuten etäasioinnilla. Näin jatkossa esimerkiksi eri lomakkeet on

Kuva 4. Oulu10–palvelut.

Kuva 3. Oulu10 – laajan palvelun palvelupisteet.

7

mahdollista täyttää ja lähettää eteenpäin ilman asiointia varsinaisessa palvelupisteessä.

Oulu10-palvelua voidaan toteuttaa jatkossa yhä enem-män täysin uusilla toimintamalleilla, jotka mahdollistavat palvelun joustavuuden ja tarvelähtöisyyden. Esimerkkinä jalkautuvasta toimintamallista on niin sanottu pop-up -konsepti, jossa palvelupisteiden henkilökunta jalkautuu mm. isoihin tapahtumiin, missä ihmiset liikkuvat ja hake-vat neuvontaa ja tietoa palveluista muutenkin. Tarveläh-töisyyteen vastataan viemällä palvelua tarpeen mukaan myös matalankynnyksen muihin pisteisiin esim. yhteisö-taloihin ja monitoimitaloihin sekä hyvinvointipisteisiin.

Asukastuvat ja yhteisötalot

Tällä hetkellä kaupungin tukemia (tilat + avustus) asukas-tupia on yksitoista. Ne sijaitsevat Höyhtyällä, Kaakkuris-sa, Kellossa, Keskustassa, Korvensuoralla, Maikkulassa, Meri- Toppilassa, Myllyojalla, Puolivälinkankaalla, Tuirassa ja Ylikiimingissä. Lisäksi Rajakylässä toimii itsenäinen asu-kastupa. Oulun kaupunki tarjoaa puitteet asukastupatoi-minnalle. Asukastupien toiminnasta vastaavat kolmannen sektorin toimijat, kuten asukasyhdistykset. Asukastupien toiminta on avointa kaikille ja tuvasta riippuen toiminnan sisällöt vaihtelevat. Toimintaa ovat mm. ruokailu, erilaiset kurssit, kerhot ja tapahtumat. Osasta asukastupia saa erilaisia palveluja arjen helpottamiseksi ja piristämiseksi, kuten ohjausta ja asiointiapua tietotekniikan käyttöön. Asukastuvat tarjoavat myös mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön.

Hyvinvointiluotsi–toimintaa järjestetään useilla asukas-tuvilla. Se on aluelähtöisesti toteutuvaa eri muodossa tapahtuvaa aktivoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa kuntalaisten hyväksi. Vuonna 2014 asukastuvilla käytiin noin 163 000 kertaa (Taulukko liitteenä 3). Eniten oli ruokailukäyntejä (36 %).

Osana kaupungin nykyistä palveluverkkoa on kolme yhteisötalo-tyyppistä toimitilaa: Honkapirtti, Aleksinkul-ma ja Oulunsalon entinen kunnantalo. Honkapirtissä ja Aleksinkulmassa on merkittävästi hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaa kumppanuudessa kaupungin kanssa. Tilat ovat maksuttomia vammais- ja eläkeläisjärjestöjen toimintaan Aleksinkulmassa ja Honkapirtissä. Oulunsalon kumppanuustoiminta on käynnistymässä yhteistyössä

järjestöjen ja kuntalaisten kanssa. Tilojen maksuttoman käytön periaatteista ei ole vielä päätöstä.

Sekä asukastupien että yhteisötalojen rooli kaipaa selkiyttämistä osana matalan kynnyksen palveluiden kokonaisuutta. Nykyiset asukastuvat ovat helposti kunta-laisten saavutettavissa, mutta toimivat useissa kohteissa erillään kaupungin muusta palveluverkosta. Niiden rooli suhteessa yhteisötaloihin on myös selkiytymätön. Toi-minnassa on osin päällekkäisyyttä yksityisten toimijoiden ja kaupungin muiden palveluiden kanssa. Esimerkiksi kau-pungin subventiota sisältyy ruokailuun, joka ei kohdennu pelkästään vähävaraisille. Järjestöjen kumppanuus kau-pungin kanssa luo niille mahdollisuuksia saada nykyistä paremmin ulkopuolista rahoitusta (mm. Raha-automaat-tiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö, erilaiset säätiöt ja rahastot) ennalta ehkäisevän toiminnan järjestämiseen. Kaupungin omia järjestöavustuksia on myös mahdollista jatkossa suunnata nykyistä vaikuttavammin kaupungin kanssa kumppanuudessa oleville järjestöille.

”Kuntalaisen olohuone” –toiminnan rooli on tärkeää asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä myös jatkossa. Toimintatapaa esitetään kehitettäväksi siten, että olemas-sa olevia kaupungin erilaisia tiloja (mm. koulut, kirjastot ja monitoimitalot) avataan asteittain nykyistä enemmän kuntalaisten käyttöön. Tällöin ei olisi enää tarvetta erilli-seen asukastupaverkostoon erillisissä toimitiloissa, vaan vastaavaa toimintaa voitaisiin toteuttaa muiden palvelui-den yhteydessä. Toiminta muotoutuu alueen asukkaiden tarpeista. Kaupungin rooli olisi toimia mahdollistajana

Kuva 5. Yhteisötalot

Esitys: Yhteisötaloja esitetään olevan 1.6.2016 alkaen kolme: Honkapirtti, Aleksinkulma ja Oulunsalon entinen kunnantalo.

Tilojen esitetään olevan maksuttomia järjestöille toiminnan järjestämiseksi alueen asukkaille edel-lytyksellä, että toiminnasta on sovittu kumppa-nuudessa kaupungin kanssa.

Lisäksi esitetään, että nykyisten erillisten asukastupien määrää vähennetään ja toimin-taa suunnataan kaupungin olemassa oleviin muihin tiloihin. Asukastupa–nimityksestä luovutaan asteittain ja vastaava toiminta tulee osaksi kuntalaisten olohuone -toimintaa, jota on mahdollista järjestää joustavasti asukkai-den tarpeet huomioiden kunnan olemassa olevissa tiloissa ilman lisäkustannuksia.

Yhteisötalojen ja kuntalaisten olohuoneiden toiminnan visiona on asukaslähtöinen ja ennal-taehkäisevä toiminta, joka edistää hyvinvointia ja elinvoimaa alueilla. Molempien toimintaa järjestetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Tärkeitä näkökulmia ovat myös työllistämisen ja kotouttamisen tuki.

8

avaten tilat kansalaisten ja kolmannen sektorin käyttöön. Itse toimintaan kaupungilla olisi kumppanuusrooli, ei toimintaa päätoimisesti toteuttava. Asukastupatyyppises-tä toiminnasta vastaisivat kolmannen sektorin toimijat. Kuntalaisten olohuoneet olisivat asukaslähtöisiä, osin omaehtoisen toiminnan paikkoja, joissa huomioitaisiin alueen asukkaiden tarpeet. Asukastupa–nimestä luo-vuttaisiin asteittain ja nykyiset asukastuvat muuttuisivat osaksi ”kuntalaisten olohuoneiden”- verkostoa.

Yhteisötalot ovat paikkoja, joissa järjestöt toteuttavat toimintaa kaupungin ja alueen asukkaiden kanssa kump-panuudessa. Yhteisötalot profiloituisivat alueen asuk-kaiden ja kohderyhmien tarpeiden mukaisesti erilaisia toiminnallisia sisältöjä tarjoaviksi kuntalais- ja järjestötoi-minnan vahvoiksi alueellisiksi keskuksiksi. Ne toimisivat tiiviissä verkostossa alueensa ” kuntalaisten olohuonei-den” ja alueella toimivan järjestökentän kanssa. Yhteisö-taloilla nähdään olevan tulevaisuudessa merkittävä rooli mm. työllistymisen ja kotoutumisen tuessa. Toiminnan kautta eri asukasryhmiä saatetaan luonnollisella tavalla yhteen ja myös järjestöjen keskinäinen yhteistyö luo lisä-arvoa alueen asukkaille. Toiminnan järjestäminen tiloissa edellyttäisi aina kumppanuussopimusta kaupungin kans-sa, jolloin tilat olisivat käytössä maksutta.

Palvelualueet voisivat myös järjestää omaa toimintaan-sa yhteisötaloissa. Konsernipalveluiden yhteisötoiminta mahdollistaa järjestöjen toiminnan tiloissa kuntalaisille tarjottua toimintaa vastaan. Kehittämisvisiona yhteisöta-loille nähdään, että itse toiminta jatkossa olisi pääsään-töisesti järjestövetoista. Yhteisötalot voivat toimia myös lähialueensa kuntalaisten olohuoneena, mutta niillä olisi laajempi hyvinvointia edistävä funktio.

Varsinaisten yhteisötalojen lisäksi Haukiputaan Jatulissa, Kiimingin Sykkeessä sekä erilaisissa monitoimitaloissa nähdään myös mahdollisuuksia avata tiloja jatkossa enemmän järjestöjen kanssa tehtävään tavoitteelliseen hyvinvointia edistävään toimintaan. Erillisten yhteisötalo-jen lukumäärää ei ole kuitenkaan tavoitteena kasvattaa ja nykyiset tilat osoitettaisiin tähän toimintaan toistaiseksi.

Hyvinvointipisteet

Oululaisten tulevaisuuden hyvinvointipalvelut rakentuvat kotona ja arkiympäristössä tapahtuviin arjen tukeen ja palveluihin, erityyppisiin matalan kynnyksen palvelui-hin, monialaisiin ja monitoimijaisiin hyvinvointikeskuksen alueellisiin palveluihin sekä kaikkien oululaisten yhteisiin erityispalveluihin. Niitä täydentävät monipuoliset sähköiset palvelut. Hyvinvointipalveluissa on siirrytty huhtikuussa 2016 neljän hyvinvointialueen ja kuuden hyvinvointikes-kuksen malliin. Hyvinvointikeskusten kautta toteutetaan kuntalaisille kotona ja arkiympäristössä tapahtuva tuki ja palvelut monitoimijaisesti kunnan eri sektoreiden, yksityis-ten palvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin toimesta.

Osana hyvinvointikeskusten valmistelua hyvinvointipisteitä ja niiden sisältöä on suunniteltu eteläisellä, itäisellä ja keski-sellä hyvinvointialueella ja pohjoisen alueen suunnittelutyö

on käynnissä. Erillisiä hyvinvointipisteitä on tällä hetkellä kolme; Yli-Ii, Ylikiiminki ja Välke (Höyhtyällä). Hyvinvointi-pisteet toimivat alueensa hyvinvointikeskuksen osana ja niiden kautta toteutetaan erikseen määriteltyjä sosiaali- ja terveyspalveluita. Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvinvointipisteistä saa laajasti sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden yhteydessä esitetään toimivaksi jatkossa myös Oulu10-palvelut. Välk-keen palvelut kohdentuvat mm. työttömille ja sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluvalikoima on suppeampi.

Muut matalan kynnyksen palvelupisteet

Yllä kuvattujen lisäksi nuorten matalan kynnyksen pal-veluita on saatavissa kohdennetusti Byströmin nuorten palveluista kaupungin keskustassa, joka on palvelukes-kus alle 30-vuotiaille oululaisille nuorille. Nuoret saavat Byströmiltä tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja monialaiset palvelut. Tavoitteena on tarjota nuorelle tarvittavat palvelut yhdestä paikasta, jotta nuori ei joudu asioimaan useissa eri virastoissa. Palvelut kohdistetaan ensisijaisesti asiakasryhmään, joka on mui-den palvelujen ulkopuolella, kuten työttömät nuoret tai nuoret jotka eivät ole oppilashuollon, opiskeluterveyden-huollon tai työterveyshuollon piirissä. Byströmin talossa voi asioida ilman ajanvarausta erityisesti tieto- ja neuvon-tapalveluissa. Palvelua annetaan mm. työhön ja koulutuk-

Esitys: Nykyisen kolmen (Ylikiiminki, Yli-Ii ja Välke) hyvinvointipisteen toiminnasta tehdään ulkopuolinen kokonaisvaikutta-vuuden arvio vuoden 2016 aikana. Pohjoi-sen hyvinvointialueen käynnissä olevaan suunnittelutyöhön sisällytetään myös erillisen esityksen tekeminen pohjoisen alueen hyvinvointipisteiden tarpeesta ja sisällöstä toukokuun 2016 loppuun men-nessä. Asia tuodaan erikseen päätettäväksi osana vuoden 2017 talousarviokäsittelyä. Suunnittelutyössä edellytetään kuntalais-ten ja järjestöjen osallisuuden sekä alueen muiden olemassa olevien matalan kynnys-ten palveluiden huomioimista.

Palvelupiste-esitykseen sisältyvillä muilla ma-talan kynnyksen palveluilla tuetaan kuntalais-ten itsensä ja järjestöjen sekä muun kolmannen sektorin vahvempaa mukaan tuloa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Muissa matalan kynnyksen pisteissä (esim. yhtei-sötalot, monitoimitalot) voidaan tarjota hyvin-vointipalveluiden palveluita jalkautuvasti, mikäli se todetaan väestön palvelutarpeet ja kokonais-taloudellisuus huomioiden perustelluksi.

9

seen sijoittumisen edistämisessä sekä arjen toimintaan ja elämänhallintaan liittyen.

Monikulttuurikeskus Villa Victor kaupungin keskus-tassa tarjoaa toimintaa niin Oulussa asuville ulkomaalais-taustaisille asukkaille kuin kantaväestöllekin. Toimintana tarjotaan mm. ohjaus- ja neuvontapalveluja, suomen kielen opetusta, oman kielen ja kulttuurin tukemista sekä järjes-töyhteistyötä. Monikulttuuriset ryhmät ja ystävyysseurat voivat käyttää tiloja, joissa on myös mahdollisuus järjestää kursseja, tapahtumia ja erilaisia tilaisuuksia. Villa Victorissa tarjotaan kaikille Oulussa asuville maahanmuuttajille alku-vaiheen palveluohjaus ja neuvontapalvelut 2016 alkaen.

Järjestövetoinen keskusta-alueella sijaitseva Kumppanuus-keskuksen neuvontapiste tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta, vertaisryhmätoimintaa sekä tapah-tumia, joiden avulla kansalaisia ohjataan järjestötoimin-taan. Neuvontapiste ylläpitää myös Pohjois-Pohjanmaan järjestöjen yhteistä verkkosivua ihimiset.fi, jota mm. eri alojen ammattilaiset käyttävät asiakasohjauksen välineenä. Neuvontapisteen toimintaa koordinoi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys. Toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys ja neuvontaa toteutetaan kump-panuudessa Oulun kaupungin kanssa. Järjestövetoinen neuvontapiste mahdollistaa reaaliaikaisen tiedottamisen ja ylläpidon järjestöjen toiminnasta. Neuvontapiste linkittyy jatkossa nykyistä tiiviimmin verkostomaisesti Oulu10-pistei-den kanssa, jolloin 3. sektorin toiminnan näkyvyyttä voidaan entisestään suhteessa kuntalaisiin tehostaa.

2.3 ALUEELLINEN PALVELUPISTEVERKKO

Alueelliseen palvelupisteverkkoon on kuvattu kartta-pohjalle palvelupiste-esityksen fyysiset toimipisteet. Palvelupistemallin suunnittelussa on otettu huomioon palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kuntalaisten näkökulmasta. Tulevaisuudessa sähköisten ns. 24/7 palveluiden osuus tulee yhä kasvamaan ja kansalaisten digitalisaation edellyttämät valmiudet lisääntyvät, jolloin fyysisen saavutettavuuden merkitys vähenee. Palve-lupisteiden määrää sekä sijaintia voidaan joustavasti uudelleen arvioida nopeallakin aikavälillä, koska tilarat-kaisullisesti esitys perustuu kokonaisuudessaan Oulun kaupungin omien tilojen hyödyntämiseen.

Keskinen alue

Oulu10- laajan palvelun palvelupiste tulisi sijaitsemaan nykyisessä Torikatu 10:n osoitteessa, joka palvelisi hyvän saavutettavuutensa, laajan palveluvalikoimansa ja osaami-sen puolesta myös laajemmin kaikkia oululaisia.

Keskisellä alueella palvelupisteverkossa tulisivat fyysisesti sijaitsemaan Aleksinkulman yhteisötalo ydinkeskustassa ja asukastupa/hyvinvointipiste Välke Höyhtyällä sekä asu-kastupa Maikkulassa. Asukastupa Välke toimii tällä hetkellä samoissa tiloissa hyvinvointipisteen kanssa. Hyvinvointi-pisteistä tehdään kokonaisvaikuttavuuden arvio vuoden 2016 aikana, jonka jälkeen täsmennetään myös Välkkeen roolia osana matalan kynnyksen toimintaa siltä osin, onko toiminta verrannollista yhteisötalotoimintaan.

Keskitettyjä matalan kynnyksen palvelupisteitä alueella tulevat jatkossakin olemaan Byströmin nuorten palvelut, monikulttuurikeskus Villa Victor sekä Kumppanuuskeskus.

Eteläinen alue

Eteläisellä alueella Oulu10-palvelut toteutetaan Ou-lunsalon kapteenin aluekirjaston tiloissa, kuten tälläkin hetkellä. Oulu-10 palveluiden ja aluekirjaston kautta voidaan alueen asukkaille tarjota laajaa asiakasohjausta ja palveluneuvontaa kauppakeskuksen ja kirjaston auki-oloaikoja mukaillen.

Kuva 6. Byströmin nuorten palvelut ja monikulttuurikeskus Villa Victor.

Esitys: Jatkossa kaikista matalan kynnyksen palveluista tiedottamista linkitetään nykyistä tiiviimmin osaksi Oulu10-palveluita ja Yhtei-sötalo- toiminnan verkostoa, jolloin palvelua voidaan nykyistä laajemmin saada koko alu-een asukkaiden tietoisuuteen ja käyttöön.

10

Eteläisen alueen yhteisötalo on käynnistämässä toimintaansa Oulunsalon entisellä kunnantalol-la. Toiminnassa tullaan ottamaan huomioon erityisesti Oulunsalon lapsiperhevaltaisuus. Kaakkurissa toimii jatkossakin kuntalaisten olohuone monitoimitalossa.

Pohjoinen alue

Pohjoisella alueella Oulu10-palve-lut toteutetaan jatkossa Hauki-putaan aluekirjaston yhteydessä olevissa tiloissa. Nyt lukusalina oleva tila muutetaan Oulu10-yh-teispalvelupisteeksi. Tiivistämisrat-kaisuilla ja pienillä tilamuutoksilla voidaan tiloja kehittää palvelu-tarvetta vastaavaksi. Muuton ny-kyisistä tiloista on suunniteltu tapahtuvan huhtikuussa 2016.

Yhteisötalo- tyyppistä toimintaa järjestetään Pateniemen Honka-pirtin yhteisötalossa sekä Kellon kuntalaisten olohuoneessa. Kellon osalta selvitetään toiminnan siirtämistä nuorisotalolta Kellon koululle. Tuiran alueella suunnitel-laan osana hyvinvointikeskuksen tilaratkaisuja kuntalaisten olo-huone–toimintaa, jolloin Tuiraan voisivat yhdistyä nykyiset Tuiran, Koskelan ja Puolivälinkankaan asukastuvat.

Pohjoisen alueen hyvinvointipalveluiden suunnittelu ete-nee 2016 aikana. Tässä yhteydessä arvioidaan hyvinvoin-tipisteiden tarkempi tarve ja sisältö erityisesti Rajakylä/ Kaijonharju –alueella, joista poistuvat nykyiset terveys-asemien tilat Tuiran hyvinvointikeskuksen valmistuessa 2018 mennessä.

Itäinen alue

Itäisen alueen Oulu10-palvelujen laajaa palveluvalikoi-maa tultaisiin jatkossa tarjoamaan SYKE–talosta, jossa toimii jo nyt aluekirjasto sekä Kiimingin alueen nuoriso-palvelut.

Oulu10:n yhteispalvelupisteet sijaitsevat Ylikiimingissä ja Yli-Iissä siten, että palvelut sijoittuisivat hyvinvointipis-teiden kanssa samoihin tiloihin. Hyvinvointipisteet, joista kuntalaiset saavat myös sosiaali- ja terveyspalveluita, sijaitsevat Yli-Iissä ja Ylikiimingissä palveluiden saavutet-tavuuden vuoksi.

Ylikiimingissä kuntalaisten olohuone sijaitsee kunnanta-lolla, mutta sijoittumista hyvinvointipisteen tiloihin selvi-tetään. Kuntalaisten olohuoneiden on lisäksi suunniteltu sijaitsevan itäisellä alueella Jäälissä Laivakankaan koulul-

la laajennuksen yhteydessä, Korvensuoralla Talvikankaan uudella koululla sekä Hiukkavaarassa uusissa, kaupungin omissa tiloissa muiden palveluiden yhteydessä.

3. Palvelupisteverkon vaikutukset

3.1 VAIKUTUKSET PALVELUVERKKOON

Palvelupiste-esitystä on valmisteltu kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon olemassa oleva palveluverkko, alueel-liset väestön tarpeet ja tulevaisuuden strategiset suunta-viivat palveluiden kehittämisessä. Palvelupisteet tulevat parantamaan ja tehostamaan kuntalaisten matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuutta sekä ohjausta ja palveluneuvontaa. Ennalta ehkäisevien palveluiden saavutettavuutta parantamalla tavoitellaan positiivisia vaikutuksia raskaamman palvelutarpeen suhteen. Varsi-naisia suoria vaikutuksia sivistys- ja kulttuuripalveluiden tai hyvinvointipalveluiden osalta itse palveluverkkoesi-

Kuva 7. Palvelupisteverkko kuvattuna kartalla.

11

tykseen ei sisälly, mutta se tukee osaltaan sivistys- ja kulttuuripalveluiden alueellista toimintamallia ja hyvin-vointipalveluiden siirtymistä vuoden 2016 aikana neljän hyvinvointialueen ja kuuden hyvinvointikeskuksen malliin. Suurimmat muutokset kohdistuvat yhteisötoimintaan asukastupien ja yhteisötalojen osalta sekä Oulu10-palve-luiden sijaintiin osana tiivistyvää palveluverkkoa. Alueel-lista palvelupisteverkkoa kuvaavaan karttaan (kuva 7) on kuvattu esitykseen sisältyvät keskeiset muutosehdotuk-set palveluverkon osalta.

Oulu10-palvelujen alueellinen toteuttaminen aluekirjas-toissa vahvistaa palveluverkkosuunnittelun tavoitteita rakentaa palvelukeskittymiä, jotka sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien päässä ja joissa kuntalainen saa mah-dollisimman monia arjen sujuvuutta helpottavia palveluja. Näin voidaan tehostaa tilankäyttöä, edistää palveluluihin ohjautumista, hyödyntää laajenevia aukioloaikoja sekä tehostaa henkilöstön yhteiskäyttöä. Oulu10:n osalta palvelupiste-esitys tarkoittaa tilojen käytön tehostumista ja tilojen vähenemistä noin 300 neliöllä (Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki).

Uusi alueellinen toimintamalli, jossa Oulu10- palveluiden brändin alle kootaan neuvonnan ja ohjauksen eri palvelu-sisältöjä, muuttaa nykyistä asiakasohjausta ja neuvontaa kuntalais- ja käyttäjälähtöisemmäksi.

Kun nykyisiä asukastupia yhdistetään eri alueilla sijait-seviksi yhteisötaloiksi tai olohuonetoiminnaksi tilatarve kokonaisuudessaan yhteisötoiminnan osalta vähenee. Esitykseen sisältyvä palveluverkkoon vaikuttava päälinja-us on, että erillisiä olohuonetoimintaan tarkoitettuja tiloja (entiset asukastuvat) ei jatkossa olisi, vaan tilat osoitet-taisiin olemassa olevista kaupungin kiinteistöistä. Uusien tilojen suunnittelussa asia huomioitaisiin osana tilojen käytettävyyttä eri käyttötarkoituksiin. Alustavat suunnitel-mat nykyisten asukastupien sijainnin osalta ovat kartassa kuvassa 7.

Yhteisötaloja olisi vuoden 2016 alusta kolme; Aleksinkul-ma, Honkapirtti ja Oulunsalo. Lisäksi olisi yhdeksän kun-talaisten olohuonetta aiemman yhdentoista asukastuvan sijaan. Höyhtyän asukastupa Välke on nykytoiminnaltaan lähellä yhteisötalo-tyyppistä toimintaa, mutta koska sen yhteydessä toimii hyvinvointipiste, on sen osalta tarkem-pi profiloituminen syytä täsmentää osana vuoden 2016 aikana toteutettavaa hyvinvointipisteiden vaikuttavuus-selvitystä.

3.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Taloudellisten vaikutusten näkökulmasta suorat välittömät talousvaikutukset tulevat kaupungin omien tilojen tehok-kaamman käytön kautta. Asukastupien siirtymisellä toimi-maan osana kaupungin muita tiloja, voidaan vähentää noin 226 000 euroa vuositasolla kaupungin tämän hetkisiä ko. toimintaan kohdentuvia vuokramenoja. Oulu10-palveluiden tilamuutoksien osalta kustannuksia vähentävä vaikutus on kokonaisuudessaan noin 64 000 euroa vuodessa. Tähän si-

sältyy myös se, että Kiimingin nykyistä kunnantaloa voidaan käyttää palvelualueiden palvelutiloina, eikä tähän tarkoi-tukseen ole tarvetta ottaa käyttöön lisätiloja. Kokonaisuu-dessaan vuositason menoja vähentävät vaikutukset tilojen osalta ovat noin 290 000 euroa verrattuna nykytilaan.

Työllisyysnäkökulmasta yhteisötalojen ympärille kehit-tyvässä moninaisessa toiminnassa on merkittävä työllis-tämisen potentiaali. Yhteisötaloissa ylläpito järjestetään työllistämistä tukevana toimintana yhteistyössä työlli-syyspalveluiden kanssa. Honkapirtin kokemusten perus-teella kolmen yhteisötalon vaikutus kaupungin mak-suvasteella olevaan työmarkkinatukeen voisi olla noin 225 000 euroa/vuosi. Kyseisten kolmen yhteisötalon vuokramenot ovat noin 400 000 euroa vuodessa ja jo pelkästään työllistymisen näkökulmasta nykyvolyymeilla tilojen nykyiset vuosittaiset vuokramenot (br.) tulisivat katettua noin 56 %:lla. Lisäksi vuokratuloilla esim. perhe-juhlat, toimistotilat jne. voidaan kattaa osa kustannuksis-ta. Uudessa toimintakonseptissa työllistymistä voidaan kuitenkin edelleen tehostaa, koska järjestötoimijat ovat suuri potentiaali järjestämään esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia. Tällöin työmarkkinatuen maksuosuuksia pienentävä vaikutus voi olla huomatta-vasti arvioitua suurempikin. Asiakkaille yhteisötalojen toimintaan mukaan lähtemisen lisäarvoa ja kiinnostavuut-ta lisää kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen lähellä kuntalaisia.

Merkittäviä tuottavuutta lisääviä mahdollisuuksia työ-ryhmä on tunnistanut myös päällekkäisten neuvonta- ja asiakasohjaus- palveluiden tehostamisessa ja henkilöstön yhteiskäytön mahdollistumisessa sekä sähköisten pal-velukanavien laajamittaisessa kuntalaiskäytössä. Talou-delliset vaikutukset todentuvat kuitenkin vasta yhteisen kehittämistyön tarkentuessa. Palvelujen keskittämisessä alueellisiin palvelupisteisiin syntyy toimintamalli, jonka kautta kuntalainen saa kerralla asioidessaan tarvitseman-sa asiakirjat, ohjeistuksen ja ohjauksen muihin palveluihin hakeutumiseen. Tämä vähentää kuntalaisten hakeutu-mista eri osoitteissa sijaitseviin erillisiin palvelupisteisiin. Asiakasohjaus mahdollistaa palvelujen kustannuste-hokkaan ja oikea-aikaisen käytön ohjaamalla kuntalai-sia kevyempiin palveluihin sekä tukemalla kuntalaisen omavastuun ja aktiivisen osallisuuden toteutumista. Tällä saadaan ennaltaehkäistyä raskaiden palveluiden käyttöä. Yhden luukun toimintamalli lisää kuntalaisten tietoi-suutta palvelujen tarjonnasta ja miten eri palveluihin voi hakeutua. Tämä tehostaa sähköisten palveluihin käyttöä ja vähentää fyysistä asioimista eri palvelupisteissä, mikä taas vähentää erillisissä yksiköissä tapahtuvaa ohjausta ja siihen käytettävää henkilöresurssia. Säästöjä saadaan myös päällekkäisiä toimintoja karsimalla.

Epäsuorat taloudelliset vaikutukset tulevat pitkällä aikavälillä väestön hyvinvoinnin lisääntymisenä. Ma-talan kynnyksen kohtaamispaikkojen (yhteisötalot, olohuoneet) suoria taloudellisia vaikutuksia muilta osin kuin tilojen osalta on vaikea lyhyellä aikavälillä arvioida. Kaupungin rooli on toimia nykyistä enemmän ennalta

12

ehkäisevän työn mahdollistajana, jolloin omaa henkilös-töä ei tulevaisuudessa erikseen tähän rooliin kasvavasti tarvita. Ennalta ehkäisyn ja osallisuuden näkökulman on muutoinkin oltava osa kunnan jokaisen toimijan roolia. Kaupungin kanssa yhteistyöllä tapahtuvalla strategiseen kumppanuuteen perustuvalla kehittämistoiminnalla järjestötoimijoilla arvioidaan olevan nykyistä paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta toiminnalleen ( mm. Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö, erilaiset säätiöt ja rahastot). Tämä on myös kaupungin näkökulmasta kokonaistaloudellisesti järkevää.

Palvelupisteiden kautta voidaan lisätä alueen järjestöjen ja yksityisten järjestämien tuen, tapahtumien ja palveluiden saavutettavuutta, mikä vähentää julkisten palvelujen käyt-töä. Palvelupisteiden tuominen aluekirjastojen yhteyteen vaatii vain pieniä tilamuutoksia sujuvan asiakaspalvelujen mahdollistamiseksi. Osa näistä muutoksista tehtäisiin joka tapauksessa osana palveluverkkoa (esim. sähköiset palvelut). Palvelumuotojen monipuolistuessa ja aukiolo-jen laajentuessa tarvittava resurssi saadaan henkilöstön yhteiskäytön myötä ja purkamalla uuden toimintamallin myötä päällekkäisyyksiä.

Oulun kaupunki on mukana 6Aika Avoin osallisuus ja asiak-kuus–hankkeessa, jossa kehitetään asiakkuuden toimin-tamallia. ”Yhteinen asiakkuuden hallinta, mm. monikana-vaiset ja sähköiset palvelut, matalankynnyksen neuvonta ja ohjaus” on yksi hankkeen osa-alueita, jossa kehitettävät toiminnot, mm. innovatiivisten ratkaisujen yhteiskehittämi-nen, tukevat hyvin nyt esitettyjen peruslinjausten jatko-kehittämistä. Työryhmä näkee, että kokonaisvaikuttavuu-den arviointia tulisi tehdä heti toimintamallin alusta asti. Syvällisempi uusien toimintamallien taloudellinen arvionti olisi perusteltua toteuttaa osana 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanketta.

3.3 TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSISTA

Arjen pankki- ja vakuutuspalvelut hoituvat nykypäivänä hyvin pitkälti puhelimitse sekä sähköisten palveluiden, kuten verkkopankin ja erilaisten mobiilipalveluiden kaut-ta. Varsinaiset palvelupisteet ovat vähentyneet runsaasti, ja asiakkaat ovat oppineet hakemaan ja käyttämään mitä monipuolisimpia sähköisiä palveluita. Palveluita ei enää edes välttämättä tuoteta omista toimipisteistä, vaan palveluita toteutetaan ostopalveluina muiden palvelun-tuottajien, kuten R-kioskien ja kauppojen kautta. Tähän kehitykseen ovat säästöpaineiden myötä siirtyneet myös julkisin varoin ylläpidetyt palvelujen tarjoajat, kuten Verohallinto, Kansaneläkelaitos sekä Poliisi. Asiakastyyty-väisyys ei ole kuitenkaan tästä kehityksestä romahtanut, vaan asiakkaat ovat jopa tyytyväisempiä. Palveluasiointia on mahdollista toteuttaa ilman erillistä vierailua palve-luntarjoajan omassa toimipaikassa, jonka aukioloajat ovat olleet aiemmin jopa rajallisemmat.

Palvelut, jotka edellyttävät viranomaisen tai viranhaltijoi-den sisältöosaamista ja työpanosta, toteutetaan keski-

tetysti, ilman että asiakkaan tarvitsee välttämättä edes asioida fyysisessä toimipisteessä, saati noutaa erilaisia todistuksia viranomaisen omista toimipaikoista. Myös kunnan tuottamissa palveluissa on mahdollisuus tuottaa tulevaisuudessa matalankynnyksen palveluita entistäkin kevyemmällä fyysisellä infrastruktuurilla, edellyttäen, että sähköiset palvelut kehittyvät tukemaan tätä kehityskaarta.

Yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvät rajoitteet ovat suurimmat riskitekijät ja kehityksen jarrut, joiden ratkaise-miseksi on tehtävä entistä määrätietoisempaa yhteistyötä muiden julkisten palveluntuottajien kanssa. Jatkossa tulisi tutkia, miten esimerkiksi Poliisi on mahdollistanut passin haun ja uusimisen ilman, että asiakkaan tarvitsee asioida koko hakuprosessin aikana viranomaisen luona. Jopa pas-sin noutaminen onnistuu henkilöllisyystodistusta, kuten ajokorttia, vastaan mm. R-kioskeista. Tämä on asiakkaalle mahdollista, mikäli tilaus on tehty joko verkossa tai poliisin asiointipisteessä. Samaa tunnistautumis- ja asiointimallilla mukaillen voisivat kunnatkin toteuttaa tai antaa ulkoiselle taholle toteutettavaksi palveluitaan.

4. RiskiarviointiUuden toimintakulttuurin läpivienti on aina haaste orga-nisaatiolle ja vaatii selkeän toimintamandaatin toimeen-panolle. Toimintamallin muutoksessa on kysymys monen toimijan yhteistyöstä ja kaikkien asiaan liittyvien tahojen on oltava sitoutuneita yhteiseen kehitystyöhön. Hyvän pohjan riskien minimoimiselle ja toiminnan onnistumisel-le luo tämän selvityksen kautta luotu visio tulevaisuuden toimintamallista.

Jatkokehittämiseen ja toimeenpanon tukeen on mahdol-lista käyttää 6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanketta ja sitä kautta saada myös valtakunnallista vertailutietoa kehittämistyön tueksi. Saumaton palvelutoiminta edel-lyttää mm. yhteisesti sovittua asiakashallintamallia, jonka kehittäminen tapahtuu osana 6Aika-hanketta ja toisaalta peruskunnan toimialojen palvelutoiminnan kehittämis-työtä. Palvelutoiminnan ja hankekehittämisen yhteistyö on varmistettava. Esityksen toimintamalliin sisältyy vahvasti toiminnan tehostumisen vaade, mikä edellyt-tää, että vanhoista toimintamalleista luovutaan samaan aikaan kun uusia otetaan käyttöön. Jos näin ei tapahdu, on vaarana, että kustannukset eivät vähene. Tätä riskiä tulee minimoida yhteisellä ohjausryhmätyöskentelyllä sekä uusien toimintamallien todellisten taloudellisten vaikutusten seurannalla, siten että näkökulmana on koko konsernin kokonaisetu eikä osaoptimointia sallita.

Tilojen osalta on riski, että tilanteen muuttuessa, tai talon peruskorjaustarpeen tullessa ajankohtaiseksi, voidaan tilat joutua irtisanomaan. Tällöin kuntalaisille on voinut syntyä jo mielikuva, että tilat ovat tarjolla aina, ja kunta olisi velvoitettu löytämään vakiintuneelle toiminnalle korvaavat tilat. Yhteisötalojen osalta tietyltä osin maksut-tomaksi esitettävä käyttö voi luoda toimijoille mielikuvan,

13

että tilanne olisi pysyvä. Kaikkea kunnan tukemaa tai järjestämää toimintaa kuitenkin arvioidaan säännölli-sesti eri näkökulmista. Arviointiin ja toimintaympäristön muutoksiin perustuen toimintaa voidaan myös lakkauttaa ja tiloja irtisanoa. Toimijoille ja alueen kuntalaisille tulee tämä tehdä alusta asti näkyväksi.

Matalan kynnyksen palvelupisteiden osalta on olemassa riski, että kuntalaiset eivät heti miellä niiden roolia. Siksi on erittäin tärkeä huomioida viestinnässä, että kunnan palveluita on järjestetty tässä raportissa kuvattujen lisäksi hyvin monipuolisesti myös niin hyvinvointikeskuksissa, monitoimitaloissa kuin kouluissa ja päiväkodeissa sekä aluekirjastoissa. Osana palveluverkon toimeenpanoa, johon myös tämä palvelupistesuunnitelma liittyy, tulisi tehdä kuntalaislähtöinen tiedotus- ja viestintäsuunni-telma, jolla varmistetaan, että kuntalaiset tietävät mistä mitäkin palvelua saa. Oulu10:n rooli on toimia keskeisenä asiakaspalvelun ja ohjauksen tiedotuskanavana. Tämä edellyttää henkilöstön koulutukseen panostamista, kun hallittavien asioiden määrä lisääntyy.

14

Oulu10-palvelut Yhteisötalot

• Neuvontaa ja ohjausta Oulun kaupungin palveluista, sekä tukea sähköiseen asiointiin fyysisesti kuudessa Oulu10 palvelupisteessä.

• Oulu10-laajanvalikoiman pisteet:

• Keskusta, Torikatu 10• Haukipudas, aluekirjasto• Kiiminki, monitoimitalo SYKE• Oulunsalo, aluekirjasto

• Oulu10:n etäpisteet

• Ylikiiminki, hyvinvointipiste• Yli-Ii, hyvinvointipiste

• Palvelupisteen keskeinen tehtävä on toimia asukkaiden asiakas-ohjauksen ja neuvonnan keskuksena.

• Neuvontaa ja ohjausta laajennetaan koskemaan myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Ohjauksen välineenä toimii kuntalaisten sähköinen palvelutarjotin.

• lapsiperheiden alueellinen palvelutarjotin• ikäihmisten sähköinen palvelutarjotin• palvelutarjotinta tullaan laajentamaan koskemaan kaikkia

ikäryhmiä

• Palvelut ovat saatavilla käyntiasioinnin, puhelimen, sähköpostin, chatin, sekä verkkoasioinnin kautta. Chat- palveluun voidaan yhdistää ohjauksen lisäksi, asiakastarpeen mukaisia vaihtuvia asiantuntijapäivystyksiä (esim. kasvatuksen, terveyden, liikunnan ohjauksen ja neuvontapalvelut )

• Etäasiointi mm. yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden tarjoami-nen online-etäyhteydellä

• Lisäksi toiminta sisältää Oulu10:n liikuteltavat pop-up -palvelu-pisteet, joita voidaan viedä asiakkaiden luokse esim. oppilaitok-siin tai kauppakeskuksiin tarpeen mukaan

• esim. Walttikortin tai teatterilippujen myynti

• Palvelupisteet mahdollistavat palvelujen hyvän saavutettavuu-den ja pidemmät aukioloajat.

• Palvelupisteissä tarjotaan kassa-, myynti- ja vuokrauspalveluja

• Valtionhallinnon palveluita sopimuspohjaisesti, laajin valikoi-ma Kiimingin asiointipisteessä (Poliisi, Vero, TE-toimisto, Kela, Maistraatti)

• Sivakan palvelut Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Vuokra-asunto-jen hakupalvelu laajenemassa kaikkiin Oulu10-palvelupisteisiin

• Yhteistyöneuvotteluja käydään Trafin ja Tullin kanssa.

• Alueidensa asukkaiden kohtauspaikkoja ja toiminnan keskuksia kolmesta pisteestä:

• Aleksinkulma, Keskusta• Honkapirtti, Pateniemi• Oulunsalo, entinen kunnantalo

• Yhteisötoiminta kumppanina kaupungilta, järjestötoimijat toteuttavat toimintaa, hallintokuntien osallisuus vaihtelee alueittain

• Laajasti avoimia eri järjestöille ja monipuoliselle toiminnalle, joka tukee asukkaiden hyvinvointia (mm. hyvinvointiluotsitoiminta ja kuntouttava työtoiminta, kotouttaminen, työllistäminen)

• Sisältöjen suunnittelussa on vahva kuntalaisosallisuus ja yhtei-sötalot tulevat profiloitumaan vahvasti väestön tarpeiden mu-kaan (esim. lapsiperheet, ikäihmiset, kuntouttava työtoiminta).

• Kumppanuuskehittäminen on vahvassa roolissa, joten ke-hittämistoiminnassa on mahdollista hyödyntää ulkopuolista rahoitusta

• Ylläpidossa samat periaatteet kuin on nyt jo Honkapirtissä, ylläpito työllistämistä tukevana toimintana

• Tilojen käyttö on maksutonta soste-, kulttuuri- ja liikuntajärjes-töille alueellista kuntalaistoimintaa varten, silloin kun toiminta järjestetään kumppanuudessa kaupungin kanssa. Maksuton käyttö huomioidaan muissa avustusperiaatteissa

LIITE 1 Yhteenvetotaulukko palvelupistekonseptista.

15

Kuntalaisten olohuone Hyvinvointipiste

• Kuntalaisten olohuoneet ovat asukaslähtöisiä, osin omaehtoi-sen toiminnan paikkoja, joissa huomioidaan alueen asukkaiden tarpeet.

• Olemassa olevia kaupungin erilaisia tiloja avataan asteittain nykyistä enemmän kuntalaisten käyttöön monipuolisesti ympäri kaupunkia.

• Asukastupa-nimen käytöstä luovutaan asteittain ja nykyiset asu-kastuvat muuttuvat osaksi kuntalaisten olohuone -verkostoa.

• Asukastupatyyppisestä toiminnasta vastaavat kolmannen sek-torin toimijat kumppanuussopimuksella kaupungin kanssa

• Kumppani vastaa olohuoneen asukastupatyyppisestä toimin-nasta ja palkkaa työvoiman tarvittae ssa

• Hyvinvointikeskuksissa ja -pisteissä on eritasoisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka vaihtelevat alueen asiakastarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti, painottaen ennaltaehkäisyä ja kunta-laisten omavastuuta.

• Hyvinvointipisteet: ”Höyhtyän Välke”, Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvin-vointipisteet ovat osa alueensa hyvinvointi-keskuksen kokonai-suutta ja tukeutuvat siihen palveluissaan ja toiminnoissaan.

• Höyhtyän Välkkeessä järjestetään myös erilaista ryhmätoimintaa.

• Yli-Iin ja Ylikiimingin Hyvinvointipisteissä toimii myös äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan vastaanotto sekä fysiotera-peutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto. Sosiaalityön-tekijät ja muut erityistyöntekijät ajanvarauksella.

• Hyvinvointipisteissä lääkäri palvelee ikäihmisiä sekä neuvolan ja kouluterveydenhuollon asiakkaita sovittuina aikoina, Yli-Iissä kahtena päivä ja Ylikiimingissä kolmena päivänä viikossa. Paljon palveluita tarvitseville järjestetään lääkärin vastaanottoa myös hyvinvointipisteessä resurssien puitteissa.

• Yli-Iin j a Ylikiimingin hyvinvointipisteissä on inr-poliklinikkatoi-mintaa verenohennuslääkkeitä tarvitseville potilaille.

• Välkkeessä on yksi terveydenhoitaja paikalla viikon jokaisena ar-kipäivänä. Terveydenhoitajan ajanvarauksettomalla vastaanotol-la tehdään pieniä toimenpiteitä, kuten esim. ompeleiden poistot, verensokerin mittaus ja annetaan liikunta- ja terveysneuvontaa. Lisäksi terveydenhoitaja ottaa vastaan ajanvarauksella paljon palveluita tarvitsevia potilaita. Jos asiakas tarvitsee muita tutki-muksia tai lääkärin vastaanoton ohjataan hänet hyvinvointikes-kukseen.

16

LIIITE 2

Sosioekonomiset muuttujat alueittain. Lähde: Tilastokeskus

Aluejako Keskinen Itäinen Eteläinen Pohjoinen Oulu

Suuralueet: Nuottasaari, Keskusta, Oulunsuu, Kaukovainio, Höyhtyä, Maikkula

Hiukkavaara,Korvensuora,Myllyoja,Sanginsuu,Jääli, Kiiminki,Yli-Ii, Ylikiiminki

Kaakkuri,Oulunsalo

Kello, Haukipudas, Pateniemi,Kaijonharju,Tuira, Puolivälikangas, Koskela

yht.

Väestö, 31.12.2014 54 103 38 809 24 497 77 712 196 291

Väestön ikäjakauma, %, 31.12.2014

0–6 5,7 11,4 14,6 9,8 9,6

7–12 4,2 9,9 11,5 7,4 7,5

13–18 5,3 8,5 8,8 6,7 6,9

19–24 15,4 5,3 6,9 10,4 10,3

25–64 51,4 51,5 50,4 52,3 51,7

65–74 9,4 8,5 5,2 8,0 8,1

75– 8,6 4,9 2,6 5,4 5,9

Kotitalouksia yhteensä: 31 054 15 566 9 209 36 971 92 806

Yhden hengen talous 53,5% 30,5% 29,1% 42,0% 42,7%

Perhetyyppi:

Avio-/avopari ja lapsia 27,5% 47,7% 54,5% 39,6% 40,1%

Avio-/avopari ilman lapsia 59,8% 41,2% 34,7% 48,0% 48,0%

Äiti tai isä ja lapsia 12,6% 11,1% 10,7% 12,3% 11,9%

Koulutusaste, vähintään keskiasteen koulutus

78,2% 74,4% 78,6% 75,9% 76,5%

Tulot/tulonsaaja (yli 15v.) 26 495 29 009 30 511 25 634 26 990

Työttömyysaste 15,4% 14,1% 12,7% 17,3% 15,7%

Terveysaseman peittävyys 44% 49% 48% 44% 45%

Säännöllisen kotihoidin peittävyys 16% 14% 13% 16% 15%

Lastensuojelun asiakkuudet 0–17v. % ikälk.

11,3% 7,3% 7,4% 10,0% 8,8%

Toimeentulotuen asiakkuudet kotitalouksista

10,3% 6,9% 8,6% 12,8% 9,9%

17

Väestösuunnite alueittain vuoteen 2030 saakka. Lähde: Oulun kaupunki.

18

LIITE 3

Asukastupien käyntikerrat vuonna 2014. Lähde: Yhteisötoiminta, Oulun kaupunki.

Asukastupa RuokailijatKurssit ja kerhot,

osallistujia

Tapahtumat / tilaisuudet/

muut, Osallistujia

Tieto-työtorin käyttö Muut kävijät

Kävijät ja osallistujat

yht.

Kaakkurin asukastupa

3332 1930 2248 468 1570 9548

Karjasillan asukastupa

635 366 1287 524 489 3301

Kellon asukastupa

3199 339 2278 1 4893 10710

Keskustan asukastupa

8824 2419 2571 705 7145 21664

Korvensuoran asukastupa

4569 1548 119 720 6956

Koskelan asukastupa

938 974 181 184 632 2909

Lintulammen asukastupa

14819 2968 1798 1812 2308 23705

Maikkulan asukastupa

7683 6630 1356 930 9424 26023

Myllyojan asukastupa

860 3472 4154 618 2522 11626

Oulunsalon asukastupa

287 2622 1019 15 1396 5339

Oulunsuun asukastupa

334 14 317 0 1315 1980

Puolivälinkan-kaan asukas-tupa

9749 0 412 162 569 10892

Rajakylän asukastupa

1281 641 369 0 2122 4413

Tuiran asukastupa

2231 28 8558 0 3731 14548

Ylikiimingin asukastupa

4550 388 1467 974 1870 9249

YHTEENSÄ 58722 27360 29563 6512 40706 162863

19