Sosiaalialan tehtävärakenne Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017

Talentia ry

Laura Lindeberg

Jaana Manssila

Esityksen rakenne

• Aikuissosiaalityön määritelmä

• Asiakkaiden etu lainsäädännön lähtökohtana

• Ammattietiikka ja osaaminen

• Aikuissosiaalityö kumppanuuksissa ja verkostoissa – palveluintegraatio

• Tehtävärakenne

• Toimintaympäristön muutokset

• Pohdintatehtävä

Miten aikuissosiaalityö määritellään?

Mitä on aikuissosiaalityö? • Lain mukaan sosiaalityö on sosiaalialan ammattilaisen toteuttamaa asiakas-

ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Aikuissosiaalityö on aikuisille suunnattua sosiaalityötä.

• Blomgren & Kivipelto (2012, 15) toteavat Valtakunnallinen sosiaalityön

kartoitus -raportissa, että aikuissosiaalityön kuva määrittyy heterogeenisena, alueellisesti ja paikallisesti rakentuvana, vaikuttaa osin jäsentymättömältä eikä sille ole yhtenäistä toimintaohjelmaa (vrt. kuusikkokunnat).

Mitä on aikuissosiaalityö?

THL: • Tehtäväkenttä: arkielämän hallinta, asuminen ja asunnottomuus, köyhyys

ja toimeentulo-ongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja osallisuus, työttömyyden yksilölliset seuraukset, yksinäisyys

• Työorientaatiot ja työmenetelmät: yksilökohtainen asiakastyö, kuntouttava sosiaalityö, yhteisötyö, rakenteellinen sosiaalityö, palveluohjaus, työllistymisen tukeminen, valtaistaminen…

Mitä on aikuissosiaalityö?

• Tehtäväkenttä määrittelee: jos asiakkaat rajataan tarkkarajaisesti jonkin ongelman tai iän suhteen, väliinputoamisen vaara kasvaa

• THL kartoitti vuonna 2011 kyselytutkimuksella aikuissosiaalityön tilaa Suomessa. Merkittävimmiksi aikuissosiaalityön asiakasryhmiksi vastauksissa nousivat päihteidenkäyttäjät, pitkäaikaistyöttömät ja työttömät, alle 25-vuotiaat nuoret, maahanmuuttajat, taloudellisissa vaikeuksissa olevat sekä mielenterveysongelmaiset (Blomgren & Kivipelto 2012)

Asiakkaiden etu lainsäädännön lähtökohtana

Asiakkaan etu ja asiakasturvallisuus

• SHL 1 § lain tarkoitus mm:

• Turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet.

• Edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. • Sosiaalihuollon asiakaslaki 1 ja 4 §:t

• Parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimijoiden sekä muiden toimijoiden välillä SHL:n tavoitteiden toteuttamiseksi.

Asiakkaan etu ja asiakasturvallisuus

• SHL 4 § asiakkaan etu mm. • Miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat asiakkaan tarpeisiin

nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen.

• SHL 5 § • Kaikissa sosiaalihuollon lasta koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava

huomioon lapsen etu.

Asiakkaan etu ja asiakasturvallisuus

• Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki 1 §:

Edistää asiakasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun:

• Varmistamalla, että sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan valmiudet sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan.

• Edistämällä ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaisen

tehtävärakenteen muodostamista asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen.

Asiakkaan etu ja asiakasturvallisuus

• SHL 36 § palvelutarpeen arviointi: • Arvioinnista vastaa palvelutarpeen arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen

sosiaalihuollon ammattihenkilö, jollei muuta ole säädetty.

• Erityisen tuen tarpeessa olevien palvelutarpeen arvioinnista vastaa sosiaalityöntekijä.

• Palvelutarpeen arviointi tulee heti pyrkiä ohjaamaan oikealle henkilölle.

• Sosiaalityöntekijä arvioi tarvitseeko 36 §:n mukaisessa palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioida lastensuojelun tarve lastensuojelulain mukaisesti. Erityisen tuen tarve on arvioitava tapauskohtaisesti.

• Kunnilla harkintavalta tarkoituksenmukaisen koulutuksen suhteen.

• Ohjeiden tuettava palveluprosessin toimivuutta.

Sosiaalityö • SHL 15 §:

• Asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.

• Luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Sosiaaliohjaus

• SHL 16 §: • Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen

käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä.

Sosiaalinen kuntoutus

• SHL 17 §: • Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea

sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: • 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; • 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen

yhteensovittaminen; • 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; • 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; • 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

• Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

Muita lainsäädännön määrittelyjä

Sosiaalihuoltolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P14):

• 7 § Rakenteellinen sosiaalityö

• 3 § Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden määritelmä ja 8 § erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

• 14 § Sosiaalipalvelut

• 42§ Omatyöntekijä

Ammattihenkilölaki välineenä tehtävärakenteiden uudistamiseen Ammattihenkilölailla edistetään (HE 354/2014):

1. sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskinäistä yhteistyötä sekä

2. tarkoituksenmukaisen, asiakkaiden palvelutarpeista lähtevän tehtävärakenteen muodostamista • Työnantajilla mahdollisuus virkoja tai toimia perustaessaan määritellä niiden

osaamisvaatimukset.

Tavoitteena myös työvoimakustannusten hillintä ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen

• Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma: kelpoisuusvaatimuksien väljentämisen säästötavoitteet 14 milj. euroa sosiaalihuollossa vuoteen 2019.

• Sosiaalityöntekijöiden ammatillisen kehityksen ja saatavuuden turvaaminen.

Ammattihenkilölaki välineenä tehtävärakenteiden uudistamiseen Sosiaalityöntekijän erityiset velvollisuudet 9 §:

• Sosiaalityöntekijä vastaa sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta sekä

yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyöstä sekä sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista.

• Sosiaalityöntekijä vastaa lisäksi sosiaalihuollon palvelujen antamisesta ja päätöksenteosta sen mukaan kuin muualla laissa erikseen säädetään

Tuloksellisuustarkastuksen suosituksia

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 1/2016 (https://www.vtv.fi/julkaisut/tuloksellisuustarkastuskertomukset/tyonjaon_kehittaminen_sosiaali-_ja_terveydenhuollossa.5654.xhtml) • Asiakkaiden ja potilaiden asiantuntemuksen hyödyntäminen

tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämisessä

• Suositus STM:lle: • Määriteltävä sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön sisällöt ja tarpeet tehtävänjakoa

tukevalla tarkkuudella sekä ohjausotteen vahvistaminen työnjakoon liittyvissä kysymyksissä. • Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta 1.9.2016 – 31.8.2019

Ammattietiikka ja osaaminen

Ammattieettiset velvollisuudet

• Ammattihenkilölaki 4 §

• Ammatillisen toiminnan päämääränä on sosiaalisen toimintakyvyn, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin lisääminen.

• Velvollisuutena on noudattaa

ammattitoiminnassa, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä asiakastietojen käsittelystä säädetään.

• Henkilökohtainen vastuu tehdyistä eettisistä ratkaisuista ja valinnoista.

• Eettinen harkinta on ammatilliseen toimintaan liittyvien valintojen, keinojen, kohteiden ja seurausten tutkimista ja käsittelyä myös yhteisöllisesti.

• Ammattietiikka on sosiaalialan tavoitteiden mukaista ratkaisujen etsimistä, löytämistä ja valitsemista.

Ammattipätevyys ja osaamisen kehittäminen

• Ammattihenkilölaki 5 §: • Velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa sekä perehtyä säännöksiin. • Työnantajan luotava edellytykset tarvittavalle perehdytykselle ja

täydennyskoulutukseen osallistumiselle.

• Ammattihenkilölaki 20 §: Seuraamukset virheellisestä menettelystä • Myös tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivat (12 §). • Laiminlyönti (Amha 4 – 6 §: t). • Suorittaa tehtäviä, joihin koulutus ja ammattitaito ovat selvästi

riittämättömiä. • Toimii ammattitoiminnassa muuten olennaisesti virheellisesti.

Aikuissosiaalityö kumppanuuksissa ja verkostoissa – palveluintegraatio

Palveluintegraatio sotessa

• Järjestämislaki: maakuntien ohjattava palvelutuotantoa integroituun suuntaan ja seurattava sitä.

• Valinnanvapaus: monituottajamallissa maakunnan on vastattava palvelujen integraatiosta.

• Muu palveluintegraatio (työllisyys, asuminen, Kela).

Toimiva palveluintegraatio

• Yhteistyö samantasoisten (horisontaalinen integraatio) ja eri tasoilla olevien palvelujen kesken (vertikaalinen integraatio).

• Tarvitaan: • asiakkaan asettamista keskiöön

• sitoutumista

• yhteistä ymmärrystä toimintavastuista

• palvelukokonaisuuksista ja palveluketjuista sopimista

• jaettua tietoa ja kokemuksia

• toimivat tilaratkaisut

• uudenlaista ajattelua ja luovia ratkaisuja.

Palveluintegraation muotoja

• Palveluohjaus.

• Moniammatillinen ja –alainen yhteistyö.

• Palvelu- ja hoitoketjut.

• Em. yhdistelminä syntyvät uudet laajemmat integroidut palvelukokonaisuudet.

Tehtävärakennetyö

Tehtävärakennetyö

= Työnkuvien selkiyttämistä, työnjaon kehittämistä

• Perustana asiakkaiden palvelutarpeet, myös väestön alueelliset palvelutarpeet

• Edellyttää henkilöstön osaamisen ja osaamistarpeiden kartoitusta

• Tehtävä lainsäädännön joustojen ja rajoitusten puitteissa

• Työn vaativuuden arviointi, palkkaus

• Muuttuva toimintaympäristö

Miksi tarvitaan tehtävärakennetyötä? • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys väestön ikääntyessä

edellyttää työnjaon kehittämistä.

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen (kuntien sote-henkilöstömenot ovat noin 10 miljardia euroa vuosittain)

• Sosiaali- ja terveysala on Suomen suurin työllistäjä. Alalla työskentelee 16 % kaikista työllisistä.

• Ammattihenkilölain vaikutus

• Yliopistoista valmistuu vuosittain noin 170 sosiaalityöntekijää ja AMK:ista noin 2 000 sosionomia

Miten työnjaon kehittämistä on tehty?

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valtakunnallisesta ohjauksesta ja henkilöstövoimavarojen kehittämisestä ja riittävyydestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

• Ohjausta tehty mm säädös- ja informaatio-ohjauksella.

• Suositus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteesta (Stm 2007)

• Lääkkeenmääräämisoikeus sairaanhoitajille

• Kaste-hankerahoitusta on suunnattu työnjaon kehittämistä tukeviin hankkeisiin noin 20 miljoonaa euroa.

Havaintoja työnjaon kehittämisestä, VTV 1/2016:

• Kunnat ovat työnjaon kehittämisessä hyvin eri vaiheissa.

• Hyvien käytäntöjen leviämistä ovat heikentäneet myös kuntien heikko taloustilanne ja sote-ratkaisujen viivästyminen.

• Stm on ollut työnjaon kehittämisessä passiivisessa roolissa, ei kantaa esimerkiksi siihen, mihin sosionomin amk-tutkinto pätevöittää.

• Sosiaalihuollon uudistuva lainsäädäntö ei näyttäisi tuovan tähän yksiselitteistä ohjeistusta

• Erityisesti sosiaalipalveluissa työnantajat eivät välttämättä ole tietoisia lainsäädännön mahdollistamista joustoista

• Huhtikuussa 2015 astui voimaan uusi sosiaalihuoltolaki (L 1301/2014). Laki sisältää muun muassa määritelmät sosiaalityölle ja sosiaaliohjaukselle. Uuden lain odotetaan lisäävän sosionomityövoimaa. Laki ei kuitenkaan anna kattavaa vastausta siihen, mihin sosionomin tutkinto pätevöittää.

• Valmius työnjaon kehittämiseen näyttää olevan suurempi sosiaalihuollossa

• Sosiaalihuollossa liian harva kunta kerää säännöllistä asiakaspalautetta, jotta sen perusteella voi tehdä laajempia työtä ohjaavia johtopäätöksiä tai linjauksia.

• Kysymys tehtävärakenteista erittäin ajankohtainen: hyviä ja huonoja esimerkkejä

Suosituksia sosiaali- ja terveysministeriölle:

1. Vahvempi ohjausote työnjakoon liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti sosiaalipalveluissa kunnat ja työnantajat tarvitsevat tietoa siitä, mihin tehtäviin eri koulutukset pätevöittävät

2. Sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön sisällöt ja tarpeet tulee määritellä tehtävänjakoa tukevalla tarkkuudella

3. Tulisi arvioida henkilöstömenojen kehitystä ja keinoja joiden avulla asetetut säästötavoitteet voidaan saavuttaa

4. Hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen leviämistä tulisi edistää määrätietoisemmin

5. Kuntien tulisi pyrkiä asiakaspalautteen keräämiseen ja parempaan hyödyntämiseen työnjaon kehittämisessä

Tulevaisuuden toimintaympäristö

Lähivuosien normi- ja yhteiskunnalliset muutokset

• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, palvelurakenteiden muutokset ja valinnanvapauden lisääminen muuttavat palveluiden tuottamista.

• Sosiaalihuoltolain soveltaminen, sosiaalinen kuntoutus, rakenteellinen sosiaalityö, omatyöntekijyys ym.

• Toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle, perustulokokeilu, osallistavat/aktivoivat toimet

• Taloudellinen tilanne, työllisyystilanne,

• Maahanmuutto, kotouttaminen.

• Palveluiden rakenteet ovat muuttuneet laitospalveluista kohti avopalveluita

Laajemmat, sosiaalityöhön vaikuttavat trendit

Sosiaalityö

Väestönkasvu, eliniän

piteneminen, väestön

ikääntyminen

Teknologinen ,

robotisaatio, automatisaatio

Kaupungistuminen, keskittyminen

arvot & elämäntyylit

Sote: mahdollisuudet

• Terveydenhuollon toimijat suhtautuvat yhteistyöhön sosiaalihuollon/sosiaalityön asiantuntijoiden kanssa avoimin mielin ja innostuneesti

• Kokemusasiantuntijoiden käytölle tarvetta terveydenhuollossakin

• Terveyspalveluiden kehittämisessä hyötyä laadullisesta tutkimusotteesta

• Hyvinvointi ja terveyserojen kaventamistavoite antaa yhteistyölle suunnan

• Tehtäväksi elinoloihin ja varhaisiin vaiheisiin suuntautuva sosiaalityö

• Suurempi väestöpohja mahdollisuus tasoittaa eroja palveluissa

Sote: riskit

• Markkinoituminen

• Medikalisoituminen

• Standardisoiva valtion ohjaus: ei tilaa alueellisille erityispiirteille tai sosiaalisille innovaatioille

• Taloudellisten voimavarojen leikkaaminen

• Lyhyen aikavälin vaikutusten seuranta

• Työntekijöiden niukat vaikutusmahdollisuudet

• Maakuntien ja kuntien taistelu vallasta ja yhteistyön kangertelu

• Asiakasosallisuuden ja integraation jääminen liturgian tasolle

Pohdittavaksi ryhmissä Toimiva työn- ja vastuunjako sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen välillä?

Mitkä työmenetelmät ovat nousseet tai ovat nousemassa tärkeiksi? Onko aikuissosiaalityön asiakasryhmissä tapahtunut/ tapahtumassa muutoksia? Millaista erityisosaamista aikuissosiaalityössä tarvitaan? Onko aikuissosiaalityö oma erikoisalansa vai sisältyykö siihen eri erityisosaamisalueita (esim. päihde- ja mielenterveystyö, maahanmuuttajien parissa tehtävä työ jne.)? Miten asiakastietoa hyödynnettäisiin tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämisessä? Aikuissosiaalityön aseman sosiaalihuollon sisällä ja suhde yhteistyökumppaneihin

Ryhmätöiden tuloksia

Ryhmätöiden tuloksia

Ryhmätöiden tuloksia

Ryhmätöiden tuloksia

Ryhmätöiden tuloksia