P6 TA-PROV 2006 09-26 FI.MSWORD - European Parliament...5.–9. kesäkuuta 2000 pitämän...

FI FI

2006 - 2007

HYVÄKSYTYT TEKSTIT

Istunto

tiistai

26. syyskuuta 2006

P6_TA-PROV(2006)09-26 VÄLIAIKAINEN PAINOS PE 378.393

PE 378.393\ I

FI

SISÄLTÖ

PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT

P6_TA-PROV(2006)0359 Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö (A6-0273/2006 - Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne) Euroopan parlamentin päätös Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2145(IMM)) ...................................... 1

P6_TA-PROV(2006)0360 Tiedotusvälineet ja kehitys (A6-0264/2006 - Esittelijä: Manolis Mavrommatis) Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedotusvälineistä ja kehityksestä (2006/2080(INI)) ....... 3

P6_TA-PROV(2006)0361 Koulutusohjelmien täydentäminen eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä tukitoimilla (A6-0267/2006 - Esittelijä: Christopher Beazley) Euroopan parlamentin päätöslauselma aloitteista, joilla pyritään täydentämään koulutusohjelmia eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä asianmukaisilla tukitoimilla (2006/2041(INI))........................................................................................................................... 9

P6_TA-PROV(2006)0362 Ilmanlaatu ja sen parantaminen Euroopassa ***I (A6-0234/2006 - Esittelijä: Holger Krahmer) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa (KOM(2005)0447 – C6-0356/2005 – 2005/0183(COD)) ......................................................................................... 12

P6_TA-PROV(2006)0363 Vastuuvapaus 2004: pääluokka I, Euroopan parlamentti (A6-0280/2006 - Esittelijä: Markus Ferber) 1. Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004, pääluokka I, Euroopan parlamentti (N6-0027/2005 – C6-0357/2005 – 2005/2091(DEC)) ................................................................ 36 2. Euroopan parlamentin päätöslauselma vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004, pääluokka I - Euroopan parlamentti (N6-0027/2005 – C6-0357/2005 – 2005/2091(DEC)) ............................ 38

P6_TA-PROV(2006)0364 Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (koulutus) ***I (A6-0255/2006 - Esittelijä: Christa Prets)

II /PE 378.393

FI

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (KOM(2005)0450 – C6-0291/2005 – 2005/0179(COD)) .................................................................................................. 59

P6_TA-PROV(2006)0365 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ***I (A6-0262/2006 - Esittelijä: Helga Trüpel) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (KOM(2005)0548 – C6-0375/2005 – 2005/0221(COD)) ............................................................................................ 70

P6_TA-PROV(2006)0366 Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (A6-0235/2006 - Esittelijä: Dorette Corbey) Euroopan parlamentin päätöslauselma ilman pilaantumista koskevasta teemakohtaisesta strategiasta (2006/2060(INI))...................................................................................................... 89

P6_TA-PROV(2006)0367 Kaupunkiympäristön teemakohtainen strategia (A6-0233/2006 - Esittelijä: Gyula Hegyi) Euroopan parlamentin päätöslauselma kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta (2006/2061(INI))......................................................................................................................... 98

P6_TA-PROV(2006)0368 Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luominen (A6-0248/2006 - Esittelijä: Thomas Mann) Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luomisesta (2006/2002(INI))..................................................................................................... 108

P6_TA-PROV(2006)0369 Hyljetuotteiden kieltäminen Euroopan unionissa (P6_DCL(2006)0038) Euroopan parlamentin kannanotto hyljetuotteiden kieltämiseen Euroopan unionissa ............. 116

PE 378.393\ 1

FI

P6_TA-PROV(2006)0359

Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö

Euroopan parlamentin päätös Jannis Sakellarioun parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2006/2145(IMM))

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Jannis Sakellarioun 6. kesäkuuta 2006 lähettämän pyynnön, joka koskee

hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa pidättämistä kreikkalaisessa tuomioistuimessa vireillä olevan menettelyn yhteydessä ja josta on saatu tieto täysistunnossa 12. kesäkuuta 2006,

– kuultuaan Jannis Sakellariouta työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965

tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan sekä edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja

10. heinäkuuta 19861 antamat tuomiot, – ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan, – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0273/2006), A. ottaa huomioon, että Jannis Sakellariou valittiin 10.–13. kesäkuuta 1999 pidetyillä

Euroopan parlamentin viidensillä välittömillä vaaleilla Euroopan parlamentin jäseneksi ja että Euroopan parlamentti tarkasti hänen valtakirjansa 15. joulukuuta 19992,

B. ottaa huomioon, ettei Euroopan parlamentin jäseniä voida alistaa tutkittavaksi, pidättää

tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestysten perusteella3,

C. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenten lainkäytöllinen koskemattomuus

pätee myös kanteen nostamiseen siviilioikeudessa, etenkin kun vaaditaan merkittäviä, rangaistuksenluonteisia vahingonkorvauksia,

1 Ks. yhteisöjen tuomioistuimen oikeustapauskokoelma, asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier,

Kok. 1964 suomenkielinen erityispainos I, s. 203 ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986 suomenkielinen erityispainos VIII, s. 729.

2 Euroopan parlamentin päätös 10.–13. kesäkuuta 1999 pidettyjen Euroopan parlamentin viidensien suorien vaalien valtakirjojen tarkastuksesta (EYVL C 296, 18.10.2000, s. 93).

3 Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artikla.

2 /PE 378.393

FI

D. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti päätti 23. syyskuuta 2003 puolustaa Jannis Sakellarioun koskemattomuutta ja erioikeuksia edellä mainitun käsittelyn yhteydessä ja välittää päätöksensä ja asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön toimivaltaiselle kreikkalaiselle tuomioistuimelle,

E. ottaa huomioon, että kantaja ei jatkanut oikeustoimia, joita Euroopan parlamentin

23. syyskuuta 2003 tekemä päätös koskee, ja käynnisti asian oikeuskäsittelyn uudelleen esittämällä kanteen 20. joulukuuta 2005 vasta sen jälkeen, kun Jannis Sakellariou oli jättänyt edustajantoimensa Euroopan parlamentissa,

F. katsoo, että tapausta koskevat seikat liittyvät selkeästi Jannis Sakellarioun ilmaisemaan

mielipiteeseen tämän hoitaessa tehtäviään Euroopan parlamentin jäsenenä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan mukaisesti,

G. toteaa, että pöytäkirjan 9 artiklassa tarkoitettu Euroopan parlamentin jäsenten nauttima

koskemattomuus suojaa itse parlamenttia, se on ehdoton eikä sitä voida pidättää, ja se suojaa toimielintä jopa sen jälkeen, kun kyseinen parlamentin jäsen on jättänyt edustajantoimensa;

1. päättää puolustaa Jannis Sakellarioun koskemattomuutta ja erioikeuksia; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja asiasta vastaavan valiokunnan

mietinnön viipymättä Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle.

PE 378.393\ 3

FI

P6_TA-PROV(2006)0360

Tiedotusvälineet ja kehitys

Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedotusvälineistä ja kehityksestä (2006/2080(INI))

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet, jotka hyväksyttiin New Yorkissa

8. syyskuuta 2000 pidetyssä YK:n vuosituhannen huippukokouksessa, – ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 18. joulukuuta 1979, – ottaa huomioon kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin julistuksen, joka annettiin

4. syyskuuta 2002 kestävää kehitystä koskeneessa maailman huippukokouksessa, – ottaa huomioon Brysselissä kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen

edustajakokouksen 12. lokakuuta 2000 antaman päätöslauselman YK:n yleiskokouksen 5.–9. kesäkuuta 2000 pitämän erityisistunnon "Naiset vuonna 2000: tasa-arvo, kehitys ja rauha 21. vuosisadalla" tuloksista1,

– ottaa huomioon Brysselissä kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen

edustajakokouksen 1. marraskuuta 2001 antaman päätöslauselman vajaakuntoisten ja vanhusten oikeuksista AKT-maissa2,

– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen

19 artiklan, vuonna 1950 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) 10 artiklan, vuonna 1969 tehdyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan ja vuonna 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan afrikkalaisen peruskirjan 9 artiklan,

– ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, joka allekirjoitettiin Cotonoussa 23. kesäkuuta 20003 ja joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003, ja erityisesti sen 43 artiklan, joka koskee tietoja viestintätekniikoita sekä tietoyhteiskuntaa,

– ottaa huomioon päätöslauselman yleisessä peruskoulutuksessa ja sukupuolten välisessä

tasa-arvossa AKT-maissa saavutetusta edistyksestä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä, jonka AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi 21. huhtikuuta 20054,

1 EYVL C 64, 28.2.2001, s. 49. 2 EYVL C 78, 2.4.2002, s. 64. 3 EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna

kumppanuussopimuksen muuttamista koskevalla sopimuksella (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27). 4 EUVL C 272, 3.11.2005, s. 17.

4 /PE 378.393

FI

– ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman tietoja viestintätekniikoista (ICT) ja kehitysmaista1,

– ottaa huomioon tietoyhteiskunnan periaatteita koskevan julistuksen ja

toimintasuunnitelman, jotka annettiin Genevessä pidetyssä tietoyhteiskuntahuippukokouksessa 12. joulukuuta 2003,

– ottaa huomioon AKT-maiden kulttuurien ja kulttuuriteollisuuden edistämistä koskevan

Dakarin julistuksen, jonka AKT-maiden kulttuuriministerit allekirjoittivat 20. kesäkuuta 2003,

– ottaa huomioon tietoyhteiskuntahuippukokouksessa 18. marraskuuta 2005 annetun

Tunisin sitoumuksen, – ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, – ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja

koulutusvaliokunnan lausunnon (A6-0264/2006), A. ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden ensisijaisena tehtävänä on levittää tietoa ja että

ne siten välittävät tehokkaasti kansalaisille uutisia sekä tietoa hallitusten politiikasta ja toimista,

B. ottaa huomioon, että tiedotusvälineet ovat tärkein keino, jonka avulla yleisö voi

osallistua päätöksentekoprosessiin, C. ottaa huomioon, että tiedotusvälineet ovat erityisen merkittävässä asemassa tietoisuuden

kasvattamisessa ja tiedon levittämisessä, D. katsoo, että tiedotusvälineet voivat edistää valtioiden kehittymistä, koska tietoja

viestintätekniikka voi vaikuttaa kansalaisten elämänlaatuun, koska tiedotusvälineet voivat vaikuttaa myönteisesti kansalaisten ajattelutapaan, kulttuuriin ja sosiopoliittiseen järjestelmään ja koska kansalaisten henkilökohtaisen ja poliittisen tietoisuuden kasvaminen voi johtaa edustavamman hallinnon aikaansaamiseen,

E. katsoo, että tiedonkulun ja tiedotuspalveluiden parantaminen on olennainen keino

vähentää köyhyyttä, ja katsoo, että sananvapaus, johon kuuluvat myös tiedonsaanti ja lehdistönvapaus, on perusihmisoikeus, jonka avulla kansalaiset voivat vaatia oikeutta terveydenhuoltoon, puhtaaseen ympäristöön ja köyhyyden vähentämiseen pyrkivien strategioiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon,

F. katsoo, että tiedonvälityksen katkaiseminen tai hallitusten ja hallitusten välisten

järjestöjen epäsopivat viestintästrategiat voivat synnyttää epäluottamusta tai antaa harhaanjohtavaa tai väärää tietoa,

G. ottaa huomioon, että 63 toimittajaa sai surmansa vuonna 2005 ja että tähän mennessä

vuonna 2006 surmansa on saanut 27 toimittajaa ja 12 avustajaa ja että tämän lisäksi ammattialajärjestöjen tietojen mukaan 135 henkilöä pidetään vangittuna,

1 EYVL C 53 E, 28.2.2002, s. 121.

PE 378.393\ 5

FI

H. ottaa huomioon, että radio ja televisio ovat tärkeitä tiedotusvälineitä ja että ne ovat

kehitysmaissa paljon yleisempiä kuin puhelimet tai Internet ja myös huomattavasti tehokkaampia kuin sanomalehdet,

I. katsoo että radio on olennainen maataloustoiminnan lisäämiseen ja maaseudun

kehittämiseen tähtäävä väline maaseudulla, J. katsoo, että hyvin asioista perillä oleva ja riippumaton kansalaisyhteiskunta

(kansalaisjärjestöt, ammattialajärjestöt, riippumattomat tiedotusvälineet, tutkimuslaitokset jne.) voi olla olennainen tekijä väkivallan ja korruption kierteen katkaisemisessa siten, että se kannustaa avoimeen keskusteluun ja vaatii hallitukselta enemmän vastuullisuutta,

K. katsoo, että vapaa lehdistö on keskeinen edellytys avoimen ja rehellisen hallinnon

kehittymiselle ja säilyttämiselle, pysyvälle talouskasvulle sekä sosiaalisen ja poliittisen kehityksen ja vakauden edistymiselle,

L. ottaa huomioon, että yli 20 Afrikan valtiossa julkaistaan vain yhtä sanomalehteä (kun

25 jäsenvaltiossa julkaistiin vuonna 2004 1456 päivittäislehteä), mikä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon lukutaidottomien suuri määrä,

M. ottaa huomioon, että radio on sopivin viestintäväline alueilla, joilla lukutaidottomuus on

erityisen yleistä, koska sitä voivat kuunnella useimmat ihmiset ja erityisesti syrjäytyneet maaseutuyhteisöt, naiset ja nuoret,

N. ottaa huomioon, että alle 30 prosenttia kehitysmaissa esitetyistä televisio-ohjelmista on

omaa tuotantoa ja että televisioviestintään tehtyjen investointien taso on erityisen alhainen,

O. ottaa huomioon, että elokuvateatterit ovat viime vuosina saaneet ennätysyleisön

kehitysmaissa, P. katsoo, että tietoja viestintätekniikalla voidaan useilla eri tavoilla tukea koulutusta

kehitysmaissa ja että se voi päättää eristyneisyyden (erityisesti satelliittiyhteyksien ansiosta), kun taas perinteisemmän tietoja viestintätekniikan (radio ja televisio) ansiosta etäopetus on menestynyt kilpailukykyisin kustannuksin,

Q. ottaa huomioon, että tietokoneistuminen on parantanut toimittajien työolosuhteita

merkittävällä tavalla ja että eri virastojen tietokoneiden verkottaminen on säästänyt huomattavasti aikaa; ottaa huomioon, että myös Internet-yhteydet helpottavat toimittajien työtä, sillä he voivat hyödyntää monipuolisempia lähteitä sekä saada lisätietoja ja raportoida kentältä,

1. tunnustaa tiedotusvälineiden merkityksen hallinnon avoimuuden ja vastuullisuuden sekä

vallassa olevien päätöksentekijöiden julkisen valvonnan osalta, sillä tiedotusvälineet tuovat esille politiikan epäonnistumisia, virkamiesten toimien epäkohtia, korruptiota oikeuslaitoksessa ja skandaaleja yrityssektorilla;

2. kehottaa Euroopan unionia, jäsenvaltioita, unioniin liittyviä maita ja AKT-maita

6 /PE 378.393

FI

tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös yksityisyritysten ja erityisesti tiedotusvälineiden kanssa, kun ne pyrkivät kehitystavoitteisiinsa;

3. katsoo, että on tärkeää kehittää entisestään kehitysmaissa paikallisten valtiosta

riippumattomien toimijoiden ja kansallisten viranomaisten välistä vuoropuhelua ja kuulemista keskeisillä aloilla, kuten viestinnässä, jotta julkisten elinten toimintaa, vastuullisuutta ja avoimuutta voitaisiin vahvistaa ja julkisen sektorin tehokkuutta parantaa noudattamalla ihmisoikeuksien kunnioittamista ja hyvää hallintotapaa koskevia periaatteita ja torjumalla korruptiota;

4. vahvistaa, että on tärkeää varmistaa sananvapauden ja viestinnänvapauden aikaisempaa

järjestelmällisempi liittäminen kehityssuunnitelman strategioihin ja rahoituspolitiikkaan; 5. korostaa tiedotusvälineiden merkitystä kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamisen

ja kansallisen ja kansainvälisen kulttuurikehityksen edistämisessä; 6. edellyttää, ettei viestimien asemaa rajoiteta koskemaan ainoastaan tärkeimpiä malleja,

vaan että voimistettaisiin vaihtoehtoisia viestimiä ja epävirallisia tiedonvälitysverkkoja, jotka olisi liitettävä kaikkiin infrastruktuuria koskeviin kehityssuunnitelmiin;

7. kehottaa komissiota antamaan enemmän painoarvoa ja tukea sellaisille viestinnän alalla

toteuttaville ohjelmille, jotka auttavat:

– kehittämään yhteiskunnan tiettyjen ryhmien, kuten naisten, vähemmistöjen, nuorten, maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten ja vammaisten, tiedonsaantia,

– kehittämään tiedotusvälineiden monimuotoisuutta,

– kouluttamaan radio- ja sanomalehtitoimittajia,

– kouluttamaan toimittajia kehitysmaissa yhteistyössä YK:n järjestöjen, kuten

UNICEFin ja UNESCOn, kanssa sekä kansainvälisten toimittajajärjestöjen, kuten kansainvälisen toimittajaliiton ja BBC World Service Trust -hyväntekeväisyysjärjestön, kanssa,

– kehittämään julkisia tiedotuskampanjoita tiettyjen yleisöryhmien tietoisuuden

lisäämiseksi,

– lisäämään humanitaarisen avun tehokkuutta; 8. katsoo, että kehitystä koskevien ja sitä hyödyttävien ohjelmien rahoitukseen olisi

liitettävä aikaisempaa järjestelmällisemmin valtiosta riippumattomat viestimet; 9. pyytää tehostamaan naisten tiedonsaantia, jotta he voisivat osallistua enemmän

tuotantoon ja edistää taloudellista kehitystä; 10. korostaa, että nuorisoa olisi pidettävä keskeisenä tekijänä tiedottamisen ja viestinnän

edistämisessä ja järjestämisessä kehitysmaissa;

PE 378.393\ 7

FI

11. pitää myönteisenä muun muassa seuraavia tapahtumia ja tukee niitä:

– komission järjestämät Euroopan kehityspäivät, sillä ne auttavat vahvistamaan ihmisten tietoisuutta kehitysavun paremmasta käytöstä ja lisäämään asian näkyvyyttä,

– Maailmanpankin järjestämä maailmanlaajuinen kongressi, jossa käsitellään

kehitystä edistävää viestintää ja joka pidetään Roomassa 25.–27. lokakuuta 2006,

– Lorenzo Natali -palkinto, jonka komissio myöntää tukeakseen painotuotteiden

parissa työskenteleviä toimittajia, jotka ovat kokeneet huomattavaa syrjintää kirjoittaessaan ihmisoikeuksista ja demokratiasta kehitysmaissa,

– toimittajien tiedonhankintamatkat yhteistyössä EU:n ulkopolitiikan korkean

edustajan Javier Solanan toimiston kanssa alueille, joilla on operaatioita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa (Länsi-Balkan, Ukraina, Moldova jne.), ja toimittajien tekemiä vaalitarkkailumatkoja (esim. Kongoon);

12. tukee kaikkia hallitusten toimia, joilla tuetaan julkista ja kaupallista radiotoimintaa sekä

radiotoimintaa yhteisöissä ja maaseudulla, koska sitä yleisesti pidetään sopivimpana ja kustannustehokkaimpana välineenä edistää kehitystarkoituksessa levitettävää tietoa ja sitä koskevaa viestintää;

13. kehottaa komissiota kiinnittämään tulevissa konfliktitilanteissa enemmän huomiota

riippumattomiin tiedotusvälineisiin ja antamaan niille enemmän suorinta mahdollista taloudellista tukea;

14. korostaa tiedotusvälineiden merkitystä kehitysmaiden kansojen kouluttamisessa

erityisesti terveydenhuollon (sukupuoli- ja lisääntymisterveys, malaria jne.), työllisyysasioiden, maatalouden, kaupan ja ympäristön kestävän kehityksen osalta, esimerkkinä BBC World Service Trust -hyväntekeväisyysjärjestö, joka käyttää viestintää kehitystarkoituksiin;

15. ymmärtää uutisten "tilaustyönä tekemisen" ongelman, jolla voidaan manipuloida sekä

kehitysmaiden yleisöä että yleisöä länsimaissa, ja kehottaa toimittajille koulutusta tarjoavia järjestöjä kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tiedotusvälineissä työskentelevät ihmiset saisivat edes vähimmäispalkkaa, jotta he eivät olisi niin alttiita korruptiolle;

16. ymmärtää, että riippumattomat ja ammattilaistasolla toimivat tiedotusvälineet ovat

keskeisessä asemassa tiedon välittämisessä ja äänen antamisessa syrjäytyneille ryhmille, sillä tällaiset tiedotusvälineet kehittävät kritiikin kulttuuria, jossa ihmiset rohkenevat paremmin kyseenalaistaa hallituksen toimia;

17. tukee valtioista riippumattomia järjestöjä ja rahastoja, jotka investoivat toimittajien

koulutukseen kehitysmaissa ja parantavat viestinnän ammattilaisten työoloja niin, että heillä on todelliset mahdollisuudet tehdä työtään turvallisesti ja riippumattomasti;

18. korostaa sosiaalisen ja opetuksellisen infrastruktuurin vahvistamisen merkitystä, minkä

8 /PE 378.393

FI

olisi näyttävä investointeina parempiin oppikirjoihin ja myös opetuksellista sisältöä tarjoavien viestintäohjelmien rahoituksena;

19. tukee tiedotusvälineiden merkitystä rauhanprosesseissa ja konfliktin jälkeisissä

tilanteissa, sillä ne auttavat tiedottamaan yleisölle rauhansopimuksista ja niiden seurauksista ja edistävät siten yleisön osallistumista;

20. korostaa tiedostusvälineiden ratkaisevaa merkitystä ihmisoikeuksien suojelun

edistämisessä kehitysmaissa ja yleisön tietoisuuden lisäämisessä länsimaissa ja tätä kautta niiden antaman humanitaarisen avun lisäämisessä;

21. kehottaa hallituksia ja viranomaisia kaikkialla maailmassa lopettamaan

rankaisemattomuuskäytännön toimittajiin kohdistuneissa väkivaltatapauksissa, tutkimaan viestinnän ammattilaisiin kohdistuneet hyökkäykset ja rankaisemaan niihin syyllistyneitä sekä ryhtymään tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimiin, jotta toimittajat voisivat edelleen välittää kansalaisille tärkeää ja puolueetonta tietoa vapaan ja riippumattoman lehdistön kautta;

22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle,

jäsenvaltioiden sekä liittymässä olevien valtioiden hallituksille ja parlamenteille, AKT–EU-ministerineuvostolle, YK:n pääsihteerille ja Maailmanpankin pääjohtajalle.

PE 378.393\ 9

FI

P6_TA-PROV(2006)0361

Koulutusohjelmien täydentäminen eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä tukitoimilla

Euroopan parlamentin päätöslauselma aloitteista, joilla pyritään täydentämään koulutusohjelmia eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä asianmukaisilla tukitoimilla (2006/2041(INI))

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan, – ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston ja Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden

koulutusministerien 24. toukokuuta 1988 antaman päätöslauselman koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamisesta1,

– ottaa huomion vihreän kirjan koulutuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta

(KOM(1993)0457), – ottaa huomioon komission tiedonannon "Uusi monikielisyyden puitestrategia"

(KOM(2005)0596), – ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen väliraportin Euroopan

koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanosta "Koulutus 2010" – Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset2,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, – ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0267/2006), A. katsoo, että eurooppalaisesta ulottuvuudesta on viime vuosikymmeninä tullut yhä

tärkeämpi koulutusnäkökohta, erityisesti kansallisissa koulutusohjelmissa, B. katsoo, että Euroopan parlamentti on jo osallistunut aihetta koskevaan työhön, erityisesti

7. huhtikuuta 2004 pidetyn historianopetuksen eurooppalaista ulottuvuutta koskevan kuulemisen yhteydessä,

C. katsoo, että jäsenvaltioiden, esimerkiksi Itävallan, Saksan, Portugalin, Alankomaiden,

Yhdistyneen kuningaskunnan, Slovenian ja Espanjan viranomaiset ovat jo toteuttaneet Euroopan asemaa koulutuksessa koskevia aloitteita ja että kansalaisjärjestöt ovat tehneet tällä alalla lukuisia aloitteita,

D. katsoo, että kielellisellä osa-alueella näyttää olevan ratkaiseva merkitys eurooppalaisen

ulottuvuuden vahvistamisessa, sillä vieraiden kielten taito kuuluu Euroopan unionissa

1 EYVL C 177, 6.7.1988, s. 5. 2 EUVL C 104, 30.4.2004, s. 1.

10 /PE 378.393

FI

asuvan, opiskelevan, työskentelevän ja yleensä liikkuvan Euroopan kansalaisen perustaitoihin,

E. katsoo, että sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä on eroja siinä, miten

eurooppalainen ulottuvuus on sisällytetty koulutukseen, F. katsoo, että Comenius- ja Lingua-ohjelmien merkitys on tässä yhteydessä pidettävä

mielessä, G. katsoo, että oppilaille, opettajille ja opiskelijoille välitettävä Eurooppaa koskeva tieto

vaihtelee suuresti maittain; katsoo, että on pyrittävä sopimaan yhteisestä historiakäsityksestä ja eurooppalaisten arvojen määritelmästä,

H. katsoo, että merkittävimpiä esteitä ovat edelleen rajat ylittävien aloitteiden ja ohjelmien

vähyys, aloitteiden välisen koordinoinnin puute, näkyvyyden ja osallistumismahdollisuuksien puute sekä riittämättömät tai epäsopivat välineet näiden tehtävien suorittamiseen,

I. katsoo, että monet esteet ja hankaluudet, kuten ajanmukaisen, laadukkaan, kaikilla EU:n

kielillä saatavilla olevan Euroopan unionia koskevan tiedotus- ja koulutusmateriaalin puute, vaikeuttavat opettajien pyrkimystä sisällyttää eurooppalainen ulottuvuus opetukseensa, ja että Euroopan unionin olisi tuettava heitä tässä pyrkimyksessä,

1. katsoo, että kaikissa koulutusjärjestelmissä on varmistettava, että oppilailla on toisen

asteen koulutuksen päättyessä kansallisten viranomaisten määrittelemät tarvittavat tiedot ja taidot, jotka valmistavat heitä heidän rooliinsa Euroopan unionin kansalaisina ja jäseninä;

2. korostaa, että eri jäsenvaltioissa on tärkeää löytää selkeä ja yhdenmukainen määritelmä

"eurooppalaisen ulottuvuuden" merkitykselle, sisällölle ja soveltamisalalle; 3. kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja koulutusministereitä saattamaan ajan tasalle edellä

mainitun päätöslauselman eritoten sen jälkeen tapahtuneiden EU:n laajentumisten huomioon ottamiseksi;

4. kehottaa neuvostoa tunnustamaan eurooppalaisen ulottuvuuden kaksi eri osa-aluetta;

ensinnäkin EU:ta, sen toimielimiä, menetelmiä, käytäntöjä ja aloitteita koskevan tiedon saatavuuden ja toiseksi Euroopan yhteistä historiaa ja kulttuuriperintöä koskevan tiedon, kielellisten taitojen kehittämisen sekä Euroopan ajankohtaisten tapahtumien tuntemuksen, joilla voidaan täydentää jäsenvaltioiden opetusohjelmia;

5. korostaa nykyaikaisten opetusmenetelmien, kuten multimedian ja Internetin tarjoamien

opetusvälineiden käytön tärkeyttä eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttämisessä koulujen koulutusohjelmiin; suosittelee siksi perustamaan esimerkiksi monikielisen Internet-palvelun, joka esittelisi parhaita käytäntöjä, tarjoaisi tukea opetukseen ja toimisi kokemusten vaihtamisen foorumina;

6. vaatii kehittämään jatkuvasti kieltenopetuksen tarjontaa esimerkiksi elinikäisen

oppimisen ohjelman Comenius-osan puitteissa; tunnustaa lisäksi, että joissakin jäsenvaltioissa ja etenkin englantia äidinkielenään puhuvilla on vaikeuksia ylläpitää

PE 378.393\ 11

FI

riittävää kiinnostusta ja motivaatiota oppia muita Euroopan kieliä, mikä edistäisi keskinäistä ymmärrystä ja empatiaa kaikkialla Euroopassa; katsoo, että naapurikansojen kielten oppiminen on tällöin erityisen tärkeää;

7. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan monikielisyyden lisäämistä politiikalla, jonka mukaan

opetettavia kieliä on nykyistä enemmän, ja järjestämään opetussuunnitelmansa niin, että vähintään kahden vieraan kielen opetus aloitetaan hyvin varhaisessa iässä;

8. ehdottaa analyysin laatimista siitä, miltä osin Lissabonin tavoitteiden yhteydessä ei ole

tähän mennessä onnistuttu saavuttamaan tässä asiassa tavoiteltuja tuloksia, sekä luettelon laatimista toimista, jotka jäsenvaltioiden hallitusten on tärkeää panna täytäntöön, jos sovittujen taloudellisten parannusten halutaan toteutuvan;

9. suosittelee kieltenopetusta ja koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttämistä

koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamista kaikkien jäsenvaltioiden välillä sen varmistamiseksi, että nykyiset aloitteet, myös ennen vuotta 2004 alulle pannut, saadaan levitettyä kaikkiin unionin jäsenvaltioihin;

10. esittää, että EU:n viimeisimmän laajentumisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että

kymmenen uuden ja viidentoista pidempään unioniin kuuluneen jäsenvaltion välillä järjestetään riittävä tiedon, projektien, opiskelijoiden ja opettajien vaihto;

11. kehottaa neuvostoa koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi

harkitsemaan tarvetta myöntää lisäresursseja hyödyllisille ja merkittäville opetusvälineille, kuten eurooppalaiselle kouluverkolle (European Schoolnet), oppimisyhteistyölle ja innovaatioille sekä sellaisille työkaluille kuten Eurooppa koulussa (Europe at School) sekä lisäksi pohtimaan, saavatko opettajat riittävästi ohjausta tarpeellisten tietojen hankkimiseen;

12. ehdottaa sellaisten opettajankoulutusohjelmien edistämistä, jotka antavat opiskelijoille

tarvittavat valmiudet ymmärtää Eurooppaa koskevia asioita, jotta he voivat sisällyttää kansallisia ja paikallisia aiheita koskevaan opetukseensa eurooppalaisen ulottuvuuden;

13. korostaa, että eurooppalainen ulottuvuus täydentää kansallista sisältöä, mutta ei korvaa

eikä syrjäytä sitä; 14. korostaa tarvetta saattaa ajan tasalle olemassa olevat asiakirjat, erityisesti vuonna 1996

laadittu Eurydicea koskeva ei-kattava temaattinen kirjallisuusluettelo; 15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä

jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

12 /PE 378.393

FI

P6_TA-PROV(2006)0362

Ilmanlaatu ja sen parantaminen Euroopassa ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa (KOM(2005)0447 – C6-0356/2005 – 2005/0183(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

(KOM(2005)0447)1, – ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan,

joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0356/2005),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

valiokunnan mietinnön (A6-0234/2006), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se

aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti

Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 2 kappale (2) Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi olisi vältettävä, ehkäistävä tai vähennettävä haitallisten ilman epäpuhtauksien päästöjä ja asetettava tarkoituksenmukaisia ilmanlaadun raja-arvoja ottaen huomioon asian kannalta merkitykselliset Maailman terveysjärjestön

(2) Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi on erityisen tärkeää torjua epäpuhtauspäästöjä niiden lähteellä. Siksi olisi vältettävä, ehkäistävä tai vähennettävä haitallisten ilman epäpuhtauksien päästöjä. Tätä varten komission olisi vahvistettava välittömästi kaikille aiheellisille päästölähteille tarkoituksenmukaiset

1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PE 378.393\ 13

FI

normit, ohjeet ja ohjelmat. päästöjä koskevat säännöt ottaen huomioon asian kannalta merkitykselliset Maailman terveysjärjestön ilmanlaatua koskevat normit, ohjeet ja ohjelmat.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Pilaantumisen leviämisen

mallintamista pitäisi soveltaa mahdollisuuksien mukaan, jotta yksittäisiä tietoja voidaan tulkita pitoisuuksien maantieteellisen levinneisyyden mukaan. Tämä voisi toimia perustana kyseisen alueen väestön kollektiivisen altistumisen laskemiselle.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 7 kappale (7) Tausta-alueilla olisi suoritettava yksityiskohtaisia pienhiukkasmittauksia, jotta tämän epäpuhtauden vaikutuksista saataisiin lisää tietoa ja voitaisiin kehittää asianmukaisia menettelytapoja. Tällaisten mittausten olisi oltava yhdenmukaisia 11 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyllä neuvoston päätöksellä 81/462/ETY hyväksytyn, valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta vuonna 1979 tehdyn yleissopimuksen mukaisen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailun ja arvioinnin Euroopan yhteistyöohjelman (EMEP) kanssa.

Tausta-alueilla olisi suoritettava yksityiskohtaisia pienhiukkasmittauksia ja -laskelmia, jotta tämän epäpuhtauden vaikutuksista saataisiin lisää tietoa, taustakuormitusilmiö saataisiin määriteltyä ja voitaisiin kehittää asianmukaisia menettelytapoja. Asianmukaisissa politiikoissa olisi erityisesti pyrittävä ottamaan realistisesti huomioon raja-arvoihin sisällytetyn taustakuormituksen osuus kokonaissaastekuormituksesta. Mittaukset olisi suoritettava tehokkaasti. Kiinteissä mittauksissa käytettäviltä näytteenottopaikoilta peräisin olevia tietoja olisi täydennettävä mahdollisuuksien mukaan mallintamisesta ja suuntaa-antavista mittauksista saatavilla tiedoilla. Mittausten olisi oltava yhdenmukaisia 11 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyllä neuvoston päätöksellä 81/462/ETY hyväksytyn, valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta vuonna 1979 tehdyn yleissopimuksen mukaisen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailun ja arvioinnin Euroopan yhteistyöohjelman (EMEP) kanssa.

14 /PE 378.393

FI

Tarkistus 4 Johdanto-osan 8 kappale

(8) Ilmanlaatu olisi säilytettävä sellaisenaan tai sitä olisi parannettava, jos se on jo hyvä. Jos ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia vahvistettujen raja-arvojen saavuttamiseksi; talvella tapahtuvan teiden hiekoituksen aiheuttamia ylityksiä ei kuitenkaan pitäisi ottaa huomioon.

(8) Jos ilmanlaatu on jo hyvä, se olisi säilytettävä jatkossakin sellaisena, että ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity. Ilmanlaatua olisi parannettava osana asianomaisen alueen kestävää kehitystä. Jos ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia vahvistettujen raja-arvojen saavuttamiseksi, jolloin asia koskee erityisesti jäsenvaltioita, joissa raja-arvot ylittyvät merkittävästi, sillä siellä ilmanlaadun parantaminen voidaan yleensä toteuttaa kustannustehokkaimmin. Talvella tapahtuvan teiden hiekoituksen aiheuttamia ylityksiä ei pitäisi ottaa huomioon.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 10 kappale (10) Pienhiukkaset (PM2.5) aiheuttavat merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. PM2.5-hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu tunnistaa kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi riskiä. Sen vuoksi tätä epäpuhtautta ei pitäisi säädellä samalla tavoin kuin muita ilman epäpuhtauksia. Tämän lähestymistavan tavoitteeksi olisi asetettava kaupunkien taustapitoisuuksien yleinen alentaminen, jotta voidaan varmistaa, että suuri osa väestöstä hyötyy paremmasta ilmanlaadusta. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa vähimmäistason terveydensuojelu kaikkialla, olisi kyseiseen lähestymistapaan yhdistettävä absoluuttinen pitoisuuden yläraja, pitoisuuskatto.

(10) Pienhiukkaset (PM2,5) aiheuttavat merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. PM2,5-hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu tunnistaa kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi riskiä. Koska PM2,5-hiukkasista ei vielä ole riittävästi tietoa raja-arvon asettamiseksi, olisi sovellettava tavoitearvoa siihen asti, kunnes raja-arvo voi tulla voimaan. Sen vuoksi tätä epäpuhtautta ei pitäisi säädellä samalla tavoin kuin muita ilman epäpuhtauksia. Tämän lähestymistavan tavoitteeksi olisi asetettava kaupunkien taustapitoisuuksien yleinen alentaminen, jotta voidaan varmistaa, että suuri osa väestöstä hyötyy paremmasta ilmanlaadusta. Vähennysmahdollisuudet olisi käytettävä mahdollisimman hyvin erityisesti alueilla, joilla pienhiukkaskuormitus on erittäin korkea. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa vähimmäistason terveydensuojelu kaikkialla, kaikille alueille olisi asetettava tavoitearvo.

PE 378.393\ 15

FI

Tarkistus 6 Johdanto-osan 13 kappale

(13) Otsonin kiinteiden mittausten olisi oltava pakollisia alueilla, joilla pitkän aikavälin tavoitteet on ylitetty. Muiden arviointikeinojen käyttö olisi sallittava pakollisten kiinteiden mittauspisteiden määrään vähentämiseksi.

(13) Ilman epäpuhtauksien mittaukset olisi suoritettava tehokkaasti ja kohdennetusti. Tästä syystä kiinteitä mittauksia olisi mahdollisuuksien mukaan täydennettävä mallintamisella ja suuntaa-antavilla mittauksilla. Otsonin kiinteiden mittausten olisi oltava pakollisia alueilla, joilla pitkän aikavälin tavoitteet on ylitetty. Muiden arviointikeinojen käyttö olisi sallittava pakollisten kiinteiden mittauspisteiden määrään vähentämiseksi.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 15 kappale (15) Voimassa olevia ilmanlaadun raja-arvoja ei saisi muuttaa, mutta niiden saavuttamisen määräaikaa pitäisi voida jatkaa tapauksissa, joissa tarkoituksenmukaisista pilaantumisen vähennystoimista huolimatta tietyillä alueilla ja tietyissä taajamissa on akuutteja vaikeuksia saavuttaa raja-arvoja. Kaikkiin tiettyä aluetta tai taajamaa koskeviin määräajanpidennyksiin olisi liitettävä kattava suunnitelma, jonka mukaisesti raja-arvojen saavuttaminen varmistetaan tarkistetun määräajan puitteissa.

(15) Alueilla, joilla olosuhteet ovat erityisen hankalat, ilmanlaatua koskevien raja- ja tavoitearvojen saavuttamisen määräaikaa pitäisi voida jatkaa tapauksissa, joissa tarkoituksenmukaisista pilaantumisen vähennystoimista huolimatta tietyillä alueilla ja tietyissä taajamissa on akuutteja vaikeuksia saavuttaa raja-arvoja. Kaikkiin tiettyä aluetta tai taajamaa koskeviin määräajanpidennyksiin olisi liitettävä kattava suunnitelma, jonka mukaisesti raja-arvojen saavuttaminen varmistetaan tarkistetun määräajan puitteissa. Joustavuus on sitäkin tärkeämpää jäsenvaltioille, jos tarvittavat yhteisön toimenpiteet, jotka heijastavat ilman pilaantumista koskevassa teemakohtaisessa strategiassa lähteisiin kohdistuville toimille valittua vaatimustasoa, mukaan lukien ainakin liitteessä XVI a mainitut toimenpiteet, eivät ole tulleet voimaan 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä, sillä jotkut jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan raja-arvoja ilman näitä toimenpiteitä erittäin suurista kansallisista ponnisteluista huolimatta.

16 /PE 378.393

FI

Tarkistus 8 Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

(16 a) Tämän direktiivin perusteellinen

vaikutustenarviointi on tehty ottaen huomioon sekä parempaa sääntelyä koskeva aloite että kestävän kehityksen strategia. Koska hiilidioksidipäästöjen vähentämisen odotetaan kuitenkin olevan merkittävämpää kuin vaikutustenarvioinnissa on ennustettu, kustannukset on saatettu arvioida liian suuriksi ja hyödyt liian vähäisiksi, koska vuoden 2012 jälkeen jatkuva päästöjen vähentäminen edistää osaltaan muun muassa ilmanlaadun parantamista.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi) (16 b) Tämän direktiivin tavoitteet olisi

mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen asianomaisten alueiden kestävän kehityksen kanssa.

Tarkistus 10

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a) Tässä direktiivissä ei tulisi edellyttää

teollisuuslaitoksilta muita toimia kuin parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltaminen, kuten ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/16/EY1 edellytetään, ja etenkään sen ei pitäisi johtaa laitosten sulkemiseen. Direktiivissä olisi kuitenkin edellytettävä, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat kaikki päästöjen vähentämistä koskevat kustannustehokkaat toimet tarkoituksenmukaisilla aloilla.

______ 1 EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

PE 378.393\ 17

FI

Tarkistus 11

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Ottaen huomioon tiettyjen

epäpuhtauksien rajat ylittävä luonne sekä tästä johtuva mahdollisuus, että raja-arvojen ylittyminen voi olla seurausta syistä, joihin jäsenvaltio ei voi suoraan vaikuttaa, komission olisi voitava tässä tapauksessa antaa jäsenvaltioille lisäaikaa tämän direktiivin mukaisten normien täyttämiseen.

Tarkistus 12

Johdanto-osan 20 kappale (20) Jäsenvaltioiden ja komission on tarpeen kerätä, vaihtaa ja levittää ilmanlaatua koskevia tietoja, jotta ilman pilaantumisen vaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin ja kehitettäisiin asianmukaisia toimintatapoja. Yleisön saatavilla olisi oltava säännöllisesti ajantasaista tietoa kaikkien säänneltyjen ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista.

(20) Jäsenvaltioiden ja komission on tarpeen kerätä, vaihtaa ja levittää ilmanlaatua koskevia tietoja, jotta ilman pilaantumisen vaikutuksia ymmärrettäisiin paremmin ja kehitettäisiin asianmukaisia toimintatapoja. Yleisön saatavilla olisi oltava säännöllisesti ajantasaista tietoa kaikkien säänneltyjen ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista. Olisi varmistettava, että yleisölle tiedotetaan päivittäin kulloisistakin päiväkohtaisista mittausarvoista.

Tarkistus 66

Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)

(29 a) Jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ryhtyneet riittäviin toimiin ilman pilaantumisen vähentämiseksi, mukaan lukien liitteessä XV olevassa B jaksossa tarkoitettujen direktiivien täytäntöönpano kyseisissä direktiiveissä mainittuihin määräaikoihin mennessä, eivät ole oikeutettuja tämän direktiivin 20 artiklan mukaisiin poikkeuksiin. Komission olisi tutkittava poikkeuksia koskevat pyynnöt huolellisesti ja otettava samalla huomioon, että 20 artiklassa tarkoitetut poikkeusten määräajat ovat enimmäisaikoja. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille päätöksistään ja ilmoittaa samalla päätöstensä perusteet ja jäsenvaltioille myönnettyjen poikkeusten määräajat.

18 /PE 378.393

FI

Tarkistus 13

2 artiklan 6 alakohta 6. 'pitoisuuskatolla' tasoa, joka on vahvistettu tieteellisin perustein, jonka tavoitteena on väestölle aiheutuvien kohtuuttoman suurten riskien estäminen, joka on saavutettava määräajassa ja jota ei saa ylittää sen jälkeen kun se on saavutettu;

Poistetaan.

Tarkistus 14

2 artiklan 16 a alakohta (uusi) 16 a. 'päästöillä luonnollisista lähteistä'

kaikkia ilmassa olevia aineita, jotka eivät ole syntyneet suoraan tai välillisesti ihmisen toiminnan seurauksena. Näihin kuuluvat erityisesti päästöt, jotka johtuvat luonnonilmiöistä, kuten tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä, geotermaalisesta toiminnasta, tahattomista maastopaloista, merisuolasta tai kuivilta alueilta peräisin olevien luontoperäisten hiukkasten leijumasta tai kulkeutumisesta ilmakehässä.

Tarkistus 15

5 artiklan 2 kohdan 1 alakohta 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua luokitusta on kuitenkin tarkasteltava uudelleen vähintään joka viides vuosi liitteessä II olevassa B jaksossa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua luokitusta on seurattava ja tulosten arvioinnin jälkeen sitä on tarkasteltava uudelleen joka viides vuosi liitteessä II olevassa B jaksossa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

Tarkistus 16

6 artiklan 2 kohta 2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot ylittävät näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on käytettävä ilmanlaadun arvioinnissa kiinteitä mittauksia. Näitä kiinteitä mittauksia voidaan täydentää mallintamistekniikoilla ja/tai suuntaa-antavilla mittauksilla

2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot ylittävät näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on käytettävä ilmanlaadun arvioinnissa kiinteitä mittauksia. Näitä kiinteitä mittauksia täydennetään mallintamistekniikoilla ja/tai suuntaa-antavilla mittauksilla riittävien

PE 378.393\ 19

FI

riittävien tietojen saamiseksi ilmanlaadusta.

tietojen saamiseksi ilmanlaadusta.

Tarkistus 17

6 artiklan 3 kohta 3. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot alittavat näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on ilmanlaadun arvioinnissa käytettävä kiinteiden mittausten ja mallintamistekniikoiden ja/tai suuntaa-antavien mittaus yhdistelmää.

3. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitettujen ilman epäpuhtauksien tasot alittavat näille epäpuhtauksille vahvistetut ylemmät arviointikynnykset, on ilmanlaadun arvioinnissa käytettävä kiinteiden mittausten ja mallintamistekniikoiden ja/tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää.

Tarkistus 18

7 artiklan 2 kohdan 1 alakohta 2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta kiinteät mittaukset ovat ainoa tietolähde arvioitaessa ilmanlaatua, on kutakin mitattavaa epäpuhtautta koskevia näytteenottopaikkoja oltava vähintään liitteessä V olevassa A jaksossa vahvistettu näytteenottopaikkojen vähimmäismäärä.

2. Alueilla ja taajamissa, joiden osalta kiinteät mittaukset ovat ainoa tietolähde arvioitaessa ilmanlaatua, on kutakin mitattavaa epäpuhtautta koskevia näytteenottopaikkoja oltava vähintään liitteessä V olevassa A jaksossa vahvistettu näytteenottopaikkojen vähimmäismäärä. Näillä alueilla asianmukaiset mittaukset on tehtävä päivittäin.

Tarkistus 19

7 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan a alakohta a) täydentävillä menetelmillä saadaan riittävästi tietoa ilmanlaadun arvioimiseksi raja-arvojen, pitoisuuskattojen tai varoituskynnysten osalta sekä yleisölle tiedottamiseksi;

a) täydentävillä menetelmillä saadaan riittävästi tietoa ilmanlaadun arvioimiseksi raja-arvojen, tavoitearvojen tai varoituskynnysten osalta sekä yleisölle tiedottamiseksi;

(Tämä muutos koskee koko

lainsäädäntötekstiä.)

Tarkistus 20

7 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan a a alakohta (uusi) a a) perustettavilla näytteenottopaikoilla

tehdään päivittäisiä mittauksia;

20 /PE 378.393

FI

Tarkistus 21 7 artiklan 2 kohdan 3 alakohta

Toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa mallintamisen ja/tai suuntaa-antavien mittausten tulokset on otettava huomioon arvioitaessa ilmanlaatua suhteessa raja-arvoihin tai pitoisuuskattoihin.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen

versioon.)

Tarkistus 22

7 artiklan 2 a kohta (uusi) 2 a. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat,

että näytteenottopaikkojen valinnassa sovelletaan yhdenmukaisia vaatimuksia.

Tarkistukset 65 ja 75

12 artikla

Alueilla ja taajamissa, joiden osalta ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi-, PM10-, PM2,5-, lyijy-, bentseeni- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat alempia kuin liitteissä XI ja XIV eritellyt näitä aineita koskevat raja-arvot tai pitoisuuskatot, jäsenvaltioiden on varmistettava tämän ilmanlaadun tason säilyminen ennallaan.

Alueilla ja taajamissa, joiden osalta ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi-, PM10-, PM2,5-, lyijy-, bentseeni- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat alempia kuin liitteissä XI ja XIV eritellyt näitä aineita koskevat raja-arvot tai tavoitearvot, jäsenvaltioiden on säilytettävä kyseisten epäpuhtauksien tasot raja-arvojen tai tavoitearvojen alapuolella, ja niiden on pyrittävä säilyttämään paras mahdollinen kestävän kehityksen periaatteen mukainen ilmanlaatu.

Tarkistus 24

13 artiklan otsikko ja 1 kohta Ihmisten terveyden suojelua koskevat raja-

arvot Ihmisten terveyden suojelua koskevat raja-

arvot ja varoituskynnykset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella vallitsevat ilman rikkidioksidi-, PM10-, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät ylitä liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava liitteessä III oleva A jakso huomioon ottaen, että niiden alueella vallitsevat ilman rikkidioksidi-, PM10-, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät ylitä liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja.

Liitteessä XI vahvistettuja typpidioksidin ja bentseenin raja-arvoja ei saa ylittää liitteessä vahvistetuista ajankohdista alkaen.

Liitteessä XI vahvistettuja typpidioksidin ja bentseenin raja-arvoja ei saa ylittää liitteessä vahvistetuista ajankohdista alkaen.

PE 378.393\ 21

FI

Näiden vaatimusten noudattamista arvioidaan liitteessä III olevan B jakson mukaisesti.

Liitteessä XI säädettyjä ylitysmarginaaleja on sovellettava 21 artiklan mukaisesti.

Liitteessä XI säädettyjä ylitysmarginaaleja on sovellettava 21 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 25

13 artiklan 3 kohdan 1 alakohta 3. Jäsenvaltiot voivat nimetä alueita tai taajamia, joiden alueella PM10-hiukkasten raja-arvot ylittyvät talviaikaan tapahtuvan teiden hiekoittamisen aiheuttaman PM10-leijuman johdosta.

3. Jäsenvaltiot voivat nimetä alueita tai taajamia, joiden alueella PM10-hiukkasten raja-arvot ylittyvät talviaikaan tapahtuvan teiden hiekoittamisen tai teiden puhdistamisen aiheuttaman PM10-leijuman johdosta edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta PM2,5-hiukkaspitoisuuden tasoihin.

Tarkistus 26

13 artiklan 3 kohdan 4 alakohta Jäsenvaltioiden on laadittava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen alueiden tai taajamien osalta 21 artiklan mukaiset suunnitelmat tai ohjelmat ainoastaan, jos PM10-pitoisuuksien ylitykset johtuvat muista lähteistä kuin talvisin tapahtuvasta teiden hiekoituksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on laadittava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen alueiden tai taajamien osalta 21 artiklan mukaiset suunnitelmat tai ohjelmat ainoastaan, jos PM10-pitoisuuksien ylitykset johtuvat muista lähteistä kuin talvisin tapahtuvasta teiden hiekoituksesta ja suolauksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista.

Tarkistus 27

15 artiklan otsikko PM2,5:lle altistumisen vähennystavoite ja pitoisuuskatto ihmisten terveyden

suojelemiseksi

PM2,5:lle altistumisen vähennystavoite ja PM2,5-pitoisuuden tavoite- ja raja-arvo

ihmisten terveyden suojelemiseksi

Tarkistus 29

15 artiklan 4 kohta 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman PM2,5-hiukkasten pitoisuudet eivät niiden alueella ylitä liitteessä XIV olevassa C jaksossa vahvistettua pitoisuuskattoa liitteessä täsmennetystä ajankohdasta alkaen.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilman PM2,5-hiukkaspitoisuuden tavoite- ja raja-arvo saavutetaan niiden alueella liitteessä XIV olevassa C jaksossa täsmennetystä ajankohdasta alkaen.

22 /PE 378.393

FI

Tarkistus 81 20 artikla

1. Jos liitteessä XI tai liitteessä XIV olevassa C jaksossa eriteltyjä määräaikoja ei voida saavuttaa tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa typpidioksidin tai bentseenin raja-arvojen tai PM2,5-hiukkasten pitoisuuskaton osalta, jäsenvaltio voi jatkaa näitä määräaikoja enintään viidellä vuodella kyseisen alueen tai taajaman osalta seuraavin edellytyksin:

1. Jos liitteessä XI tai liitteessä XIV olevassa C jaksossa eriteltyjä määräaikoja ei voida saavuttaa tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa typpidioksidin, bentseenin tai PM10-hiukkasten raja-arvojen tai PM2,5-hiukkasten tavoitearvon osalta, jäsenvaltio voi jatkaa näitä määräaikoja enintään neljällä vuodella tämän direktiivin voimaantulon jälkeen kyseisen alueen tai taajaman osalta, jos jäsenvaltio osoittaa, että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on ryhdytty kaikkiin tarvittaviin toimiin edellä mainittujen määräaikojen saavuttamiseksi. Kyseistä aluetta tai taajamaa varten laaditaan 21 artiklan mukaisesti suunnitelma tai ohjelma, josta ilmenee, mitä toimenpiteitä toteutetaan raja- tai tavoitearvojen saavuttamiseksi uuteen määräaikaan mennessä.

a) jäsenvaltio laatii suunnitelman tai ohjelman 21 artiklan mukaisesti sitä aluetta tai taajamaa varten, jota määräajan pidennys koskisi, ja toimittaa suunnitelman tai ohjelman komissiolle;

b) jäsenvaltio laatii ilman epäpuhtauksien vähentämistä koskevan ohjelman määräajan pidennystä koskevalle jaksolle; ohjelmassa on oltava vähintään liitteessä XV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja siinä on osoitettava, että direktiiviä noudatetaan raja-arvojen tai pitoisuuskattojen osalta ennen uuden määräajan päättymistä; jäsenvaltio toimittaa kyseisen ohjelman komissiolle.

2. Jos rikkidioksidille, hiilimonoksidille, lyijylle ja PM10-hiukkasille liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja ei saavuteta tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa paikkakohtaisten leviämisolosuhteiden, epäsuotuisien ilmasto-olosuhteiden tai rajat ylittävien päästöjen johdosta, jäsenvaltiot vapautetaan velvoitteesta soveltaa näitä raja-arvoja enintään 31 päivään joulukuuta 2009 saakka, edellyttäen että 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset

2. Jos rikkidioksidille, hiilimonoksidille ja, lyijylle liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja ei saavuteta tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa paikkakohtaisten leviämisolosuhteiden, epäsuotuisien ilmasto-olosuhteiden tai rajat ylittävien päästöjen johdosta, jäsenvaltiot vapautetaan velvoitteesta soveltaa näitä raja-arvoja enintään 31 päivään joulukuuta 2009 saakka, edellyttäen että 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

PE 378.393\ 23

FI

täyttyvät.

2 a. Jäsenvaltiot voivat jatkaa tietyn alueen tai taajaman osalta PM10-hiukkasten raja-arvoille tai PM2,5-hiukkasten tavoitearvolle 1 kohdassa asetettuja määräaikoja lisäajanjaksolla, joka on enintään kaksi vuotta, silloin kun 1 kohdassa tarkoitettu suunnitelma tai ohjelma osoittaa, että raja-tai tavoitearvoja ei voida saavuttaa, jos jäsenvaltio osoittaa, että se on noudattaakseen edellä mainittuja määräaikoja toteuttanut kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla kaikki asianmukaiset toimet, mukaan lukien liitteessä XV olevassa B jaksossa mainittujen direktiivien täytäntöönpano kyseisissä säädöksissä asetettuihin määräaikoihin mennessä. Tarkistetussa suunnitelmassa tai ohjelmassa on selitettävä, miksi edellä mainitut määräajat on ylitetty ja mitä toimia toteutetaan raja- tai tavoitearvojen saavuttamiseksi jatkoajan puitteissa.

3. Jos jäsenvaltio soveltaa 1 ja 2 kohtaa, sen on varmistettava, että kutakin epäpuhtautta koskeva raja-arvo tai pitoisuuskatto ei ylity kullekin epäpuhtaudelle liitteissä XI tai XIV vahvistettua ylitysmarginaalia suuremmalla määrällä.

3. Jos jäsenvaltio soveltaa 1, 2 tai 2 a kohtaa, sen on varmistettava, että kutakin epäpuhtautta koskeva raja- tai tavoitearvo ei ylity kullekin epäpuhtaudelle liitteissä XI tai XIV vahvistettua ylitysmarginaalia suuremmalla määrällä.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä, jos ne katsovat, että niiden olisi sovellettava 1 ja 2 kohtaa, ja toimitettava suunnitelmat tai ohjelmat ja 1 kohdassa tarkoitettu ilman epäpuhtauksien vähentämistä koskeva ohjelma, jossa on kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi arvioida, täyttyvätkö asetetut edellytykset.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle sekä kaikille toisille jäsenvaltioille viipymättä, jos ne katsovat, että niiden olisi sovellettava 1, 2 tai 2 a kohtaa, ja toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut suunnitelmat tai ohjelmat ja kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi arvioida, täyttyvätkö asetetut edellytykset. Asetettujen edellytysten täyttymistä arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, mitä lisätoimia yhteisö on toteuttanut auttaakseen jäsenvaltioita saavuttamaan asetetut tavoite- ja raja-arvot.

Jos komissio ei ole ottanut kielteistä kantaa ilmoitukseen yhdeksän kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, katsotaan 1 tai 2 kohdan edellytysten täyttyvän.

Jos komissio ei ole ottanut kielteistä kantaa ilmoitukseen kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, katsotaan 1, 2 tai 2 a kohdan edellytysten täyttyvän.

Jos ilmoitukseen on otettu perustellusti Jos ilmoitukseen on otettu perustellusti

24 /PE 378.393

FI

kielteinen kanta, komissio voi vaatia jäsenvaltioita mukauttamaan suunnitelmia tai ohjelmia taikka ilman epäpuhtauksien vähentämistä koskevia ohjelmia, taikka laatimaan uudet suunnitelmat tai ohjelmat.

kielteinen kanta, komissio voi vaatia jäsenvaltioita mukauttamaan suunnitelmia tai ohjelmia taikka laatimaan uudet suunnitelmat tai ohjelmat.

Tarkistus 31

21 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1. Jos ilman epäpuhtaustasot ylittävät raja- tai tavoitearvon tai pitoisuuskaton taikka kyseisessä tapauksessa sallitun poikkeaman tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisille alueille tai taajamille laaditaan suunnitelmia tai ohjelmia liitteissä XI ja XIV eritellyn raja- tai tavoitearvon taikka pitoisuuskaton saavuttamiseksi.

1. Jos ilman epäpuhtaustasot ylittävät raja- tai tavoitearvon taikka kyseisessä tapauksessa sallitun poikkeaman tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisille alueille tai taajamille laaditaan suunnitelmia tai ohjelmia liitteissä XI ja XIV eritellyn raja- tai tavoitearvon saavuttamiseksi.

Tarkistus 32

21 artiklan 1 kohdan 2 alakohta Näihin suunnitelmiin tai ohjelmiin on sisällytettävä vähintään liitteessä XV olevassa A jaksossa luetellut tiedot ja ne on ilmoitettava komissiolle viipymättä.

Näihin suunnitelmiin tai ohjelmiin on sisällytettävä vähintään liitteessä XV luetellut tiedot. Ne voivat sisältää 22 artiklan mukaisia toimia.

Tarkistus 33

21 artiklan 1 kohdan 2 a alakohta (uusi) Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut

suunnitelmat ja ohjelmat laaditaan siten, että direktiivin 96/61/EY soveltamisalaan kuuluvilta teollisuuslaitoksilta, joissa sovelletaan kyseisen direktiivin 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ei edellytetä parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöä laajempia toimia. Suunnitelmat ja ohjelmat on toimitettava komissiolle yhtenä kokonaisuutena asianmukaisessa sähköisessä muodossa 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettavaan päivämäärään mennessä.

PE 378.393\ 25

FI

Tarkistus 35 22 artiklan 1 kohta

1. Jos tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa on riski, että ilman epäpuhtaudet ylittävät yhden tai useamman liitteissä VII, XI, liitteessä XII olevassa A jaksossa ja liitteessä XIV vahvistetuista raja-arvoista, pitoisuuskatoista, tavoitearvoista tai varoituskynnyksistä, jäsenvaltioiden on tarvittaessa laadittava toimintasuunnitelmia, joista ilmenevät toimenpiteet, jotka on toteutettava lyhyellä aikavälillä kyseisen uhan vähentämiseksi ja sen keston lyhentämiseksi.

1. Jos tietyllä alueella tai tietyssä taajamassa on riski, että ilman epäpuhtaudet ylittävät yhden tai useamman liitteissä VII, XI, XII ja XIV vahvistetuista raja-arvoista, tavoitearvoista tai varoituskynnyksistä, jäsenvaltioiden on tarpeen vaatiessa laadittava toimintasuunnitelmia, joista ilmenevät toimenpiteet, jotka on toteutettava lyhyellä aikavälillä kyseisen uhan vähentämiseksi ja sen keston lyhentämiseksi.

Jos on kuitenkin olemassa riski, että liitteessä XII olevassa B jaksossa vahvistettu otsonin varoituskynnys ylittyy, jäsenvaltioiden on laadittava tällainen lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma ainoastaan, jos niiden mielestä kansalliset maantieteelliset, meteorologiset ja taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen on todellisia mahdollisuuksia vähentää tällaisen ylityksen uhkaa, kestoa tai vakavuutta. Tällaisia lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmia laatiessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon päätös 2004/279/EY.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin laadittava tällainen lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma ainoastaan, jos niiden mielestä kansalliset maantieteelliset, meteorologiset ja taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen on todellisia mahdollisuuksia vähentää tällaisen ylityksen uhkaa, kestoa tai vakavuutta. Tällaisia lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmia laatiessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon päätös 2004/279/EY.

Tarkistus 36

22 artiklan 2 kohta 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmissa voidaan tapauksesta riippuen määrätä valvontatoimista ja tarvittaessa sellaisten toimintojen keskeyttämisestä, moottoriajoneuvoliikenne mukaan lukien, jotka lisäävät riskiä, että kyseiset raja-arvot, pitoisuuskatot tai tavoitearvot taikka varoituskynnykset ylittyvät. Näihin toimintasuunnitelmiin voi kuulua myös teollisuuslaitosten tai tuotteiden käyttöön liittyviä tehokkaita toimenpiteitä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmissa voidaan tapauksesta riippuen määrätä nopeatehoisiksi osoittautuneista valvontatoimista ja tarvittaessa sellaisten toimintojen keskeyttämisestä, jotka selkeästi ovat syynä siihen, että kyseiset raja-arvot tai tavoitearvot taikka varoituskynnykset saattavat ylittyä. Edellä 21 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

26 /PE 378.393

FI

Tarkistus 37 22 artiklan 3 kohta

3. Jäsenvaltioiden on asetettava lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmiensa toteuttamiskelpoisuudesta ja sisällöstä ja tiedot suunnitelmien täytäntöönpanosta yleisön ja asian kannalta merkityksellisten organisaatioiden, kuten ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen ja herkkiä väestöryhmiä edustavien järjestöjen sekä muiden merkityksellisten terveydenhuoltoalan elinten saataville.

3. Jäsenvaltioiden on asetettava lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmiensa toteuttamiskelpoisuudesta ja sisällöstä ja tiedot suunnitelmien täytäntöönpanosta yleisön ja asian kannalta merkityksellisten organisaatioiden saataville. Asian kannalta merkityksellisiä organisaatioita ovat ympäristö- ja kuluttajajärjestöt, herkkien väestöryhmien etua valvovat järjestöt ja muut asian kannalta merkitykselliset terveydenhuoltoalan elimet ja asianomaiset taloudelliset järjestöt.

Tarkistus 38

22 artiklan 3 a kohta (uusi) 3 a. Komissio julkaisee ...* alkaen

säännöllisesti esimerkkejä hyvistä käytänteistä lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmien laatimista varten.

__________

* 12 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

Tarkistus 39

24 artiklan 1 kohdan johdantokappale 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö ja asian kannalta merkitykselliset järjestöt, kuten ympäristö- ja kuluttajajärjestöt, herkkien väestöryhmien etua valvovat järjestöt ja muut asian kannalta merkitykselliset terveydenhuoltoalan elimet saavat riittävästi ja ajantasaista tietoa seuraavista:

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö ja asian kannalta merkitykselliset järjestöt, kuten ympäristö- ja kuluttajajärjestöt, herkkien väestöryhmien etua valvovat järjestöt, muut asian kannalta merkitykselliset terveydenhuoltoalan elimet ja asianomaiset taloudelliset järjestöt saavat riittävästi ja ajantasaista tietoa seuraavista:

Tarkistus 40

24 artiklan 2 kohta 2. Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön saataville kattavat vuosikertomukset kaikista tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista epäpuhtauksista.

2. Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön saataville vuosikertomukset kaikista tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista epäpuhtauksista.

PE 378.393\ 27

FI

Kyseisissä kertomuksissa on oltava vähintään tiivistetysti tiedot pitoisuuksista, jotka kyseessä olevina keskiarvon laskentajaksoina ylittävät raja-arvot, pitoisuuskatot, tavoitearvot, pitkän aikavälin tavoitteet sekä tiedotus- ja varoituskynnykset. Näihin tietoihin on yhdistettävä tiivistetty arviointi kyseisten ylitysten vaikutuksista. Kertomuksiin voi sisältyä soveltuvin osin metsänsuojelua koskevia lisätietoja ja arviointeja sekä tietoa muista epäpuhtauksista, kuten esimerkiksi liitteessä X olevassa B jaksossa luetelluista, valikoiduista otsonin prekursoriaineista, joita koskevasta seurannasta on säädetty tässä direktiivissä, mutta joiden pitoisuuksia ei säännellä.

Kyseisissä kertomuksissa on oltava tiivistetysti tiedot pitoisuuksista, jotka kyseessä olevina keskiarvon laskentajaksoina ylittävät raja-arvot, tavoitearvot, pitkän aikavälin tavoitteet sekä tiedotus- ja varoituskynnykset. Näihin tietoihin on yhdistettävä tiivistetty arviointi kyseisten ylitysten vaikutuksista. Kertomuksiin voi sisältyä soveltuvin osin metsänsuojelua koskevia lisätietoja ja arviointeja sekä tietoa muista epäpuhtauksista, kuten esimerkiksi liitteessä X olevassa B jaksossa luetelluista, valikoiduista otsonin prekursoriaineista, joita koskevasta seurannasta on säädetty tässä direktiivissä, mutta joiden pitoisuuksia ei säännellä.

Tarkistus 61

26 artiklan 1 kohdan 1 alakohta

1. Komissio muuttaa tarvittaessa liitteitä I–VI, VIII–X ja liitettä XV 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

1. Komissio muuttaa tarvittaessa liitteitä I–VI, VIII–X ja liitettä XV 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Tarkistus 62

26 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

2. Komissio yksilöi 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, mitä tietoja jäsenvaltioiden on 25 artiklan nojalla toimitettava.

2. Komissio yksilöi 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, mitä tietoja jäsenvaltioiden on 25 artiklan nojalla toimitettava.

Tarkistus 63

27 artiklan 2 a kohta (uusi)

2 a. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a ja 7 artiklaa, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY.

Tarkistus 41 28 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi

28 /PE 378.393

FI

annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen ja toteutettava seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikki tarvittavat toimenpiteet. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset komissiolle viimeistään 31 artiklan 1 kohdassa säädettynä päivänä ja kaikki niiden muutokset mahdollisimman pian.

annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen ja toteutettava seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikki tarvittavat toimenpiteet. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Tarkistukset 42 ja 64

30 artikla Komissio tarkastelee PM2,5-hiukkasia koskevia säännöksiä uudelleen viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta. Tämä tarkoittaa erityisesti, että komissio valmistelee ja antaa yksityiskohtaisen ehdotuksen altistumisen vähentämistä koskevista oikeudellisesti sitovista velvoitteista; ehdotuksessa otetaan huomioon erot jäsenvaltioiden ilmanlaadussa sekä niiden mahdollisuuksissa vähentää altistumista.

Komissio tarkastelee PM2,5- ja PM10-hiukkasia koskevia säännöksiä uudelleen viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ottaen huomioon uusimman tieteellisen tiedon. Tämä tarkoittaa erityisesti, että komissio antaa yksityiskohtaisen ehdotuksen altistumisen vähentämistä koskevista oikeudellisesti sitovista velvoitteista; ehdotuksessa otetaan huomioon erot jäsenvaltioiden ilmanlaadussa sekä niiden mahdollisuuksissa vähentää altistumista. Komissio arvioi uudelleentarkastelussa, onko tarkoituksenmukaista säilyttää PM10-hiukkaisten raja-arvot vai olisiko ne korvattava PM2,5-hiukkasten raja-arvoilla.

Tarkistus 83

30 a artikla (uusi)

30 a artikla

Lähteisiin kohdistuvat yhteisön toimet

Jos tarvittavat liitteessä XVI a tarkoitetut lähteisiin kohdistuvat toimet eivät ole tulleet voimaan 1 päivään tammikuuta 2010 mennessä, jäsenvaltiolle myönnetään PM2,5- ja PM10-hiukkasia koskeva poikkeus kahdeksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2010 lähtien, edellyttäen että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimet ilman pilaantumisen vähentämiseksi. Poikkeuksen kokonaiskesto ei saa ylittää 20 artiklan 1 ja 2 a kohdassa mainittuja ajanjaksoja.

PE 378.393\ 29

FI

Tarkistus 44

31 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ...*. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

__________

* 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.

Tarkistus 60

Liite III, A osa, a a kohta (uusi)

a a) Ihmisten terveyden suojelua koskevien raja-arvojen noudattamisen arviointi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella vallitsevat ilman rikkidioksidi-, PM10-, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät ylitä liitteessä XI vahvistettuja raja-arvoja.

Raja-arvojen noudattamista ei arvioida seuraavissa paikoissa:

– kaikki paikat, joihin ei tämän liitteen kriteerien perusteella sijoiteta liitteen soveltamisalaan kuuluvien epäpuhtauksien mittaamisessa käytettäviä näytteenottopaikkoja,

– alueet, joihin ei ole yleistä pääsyä tai jotka ovat asumattomia tai jotka eivät ole pysyvästi asuttuja,

– tehdasalueilla tai teollisuuslaitoksissa, joissa noudatetaan kaikkia asianmukaisia työsuojelumääräyksiä ja joihin ei ole yleistä pääsyä,

– kadut, liikenteenjakajat sekä moottoriteiden ja maanteiden keskikaistat,

– alueet, joilla suuri yleisö ei altistu suoraan tai epäsuorasti merkityksellisenä ajanjaksona.

30 /PE 378.393

FI

Tarkistus 78

Liite III, B osa, 5 luetelmakohta

– Liikenneympäristöä edustavien näytteenottimien on sijaittava:

– Liikenneympäristöä edustavien näytteenottimien on kaikkien ilman epäpuhtauksien osalta sijaittava vähintään 25 metrin etäisyydellä suurten tienristeysten laidasta sekä enintään 10 metrin etäisyydellä jalkakäytävän reunasta;

a) kaikkien ilman epäpuhtauksien osalta vähintään 25 metrin etäisyydellä suurten tienristeysten laidasta sekä vähintään 4 metrin etäisyydellä lähimmän ajokaistan keskiviivasta;

b) typpidioksidi- ja hiilimonoksidimittausten osalta alle 5 metrin etäisyydellä ajokaistan reunasta;

c) hiukkas-, lyijy- ja bentseenimittausten osalta niin, että ne edustavat ilmanlaatua rakennusten lähellä, mutta enintään 10 metrin etäisyydellä ajokaistan reunasta.

Tarkistus 45

Liite V, A jakso, a kohta, taulukko

Komission teksti

Taajaman tai alueen väestö (tuhansina)

Kun pitoisuudet ylittävät ylemmän arviointikynnyksen

Kun enimmäispitoisuudet ovat ylemmän ja alemman

arviointikynnyksen välissä 0-249 1 1

250-499 2 1

500-749 2 1

750-999 3 1

1 000-1 499 4 2

1 500-1 999 5 2

2 000-2 749 6 3

2 750-3 749 7 3

3 750-4 749 8 4

PE 378.393\ 31

FI

4 750-5 999 9 4

≥ 6 000 10 5

Parlamentin tarkistus

Kun pitoisuudet ylittävät ylemmän

arviointikynnyksen

Kun enimmäispitoisuudet ovat ylemmän ja alemman

arviointikynnyksen välissä

Taajaman tai alueen väestö (tuhansina)

Muut epäpuhtaudet kuin

PM2,5

PM2,5 Muut epäpuhtaudet kuin PM2,5

PM2,5

0-249 1 1 1 1

250-499 2 1 1 1

500-749 2 1 1 1

750-999 3 1 1 1

1 000-1 499 4 2 2 1

1 500-1 999 5 2 2 1

2 000-2 749 6 3 3 1

2 750-3 749 7 3 3 1

3 750-4 749 8 4 4 2

4 750-5 999 9 4 4 2

≥ 6 000 10 5 5 2

32 /PE 378.393

FI

Tarkistus 76 Liite XI, osio Typpidioksidi

Komission teksti

Typpidioksidi

Tuntiarvo 200 µg/m3, saa ylittyä enintään 18 kertaa

kalenterivuoden aikana

50 % 19.7.1999, ja alenee 1.1.2001 ja sen jälkeen 12 kuukauden välein

samansuuruisella vuosittaisella osuudella, kunnes on 0 % 1.1.2010 mennessä

1.1.2010

Kalenterivuosi 40 µg/m3


samansuuruisella vuosittaisella osuudella, kunnes on 0 % 1.1.2010

1.1.2010

Parlamentin tarkistukset

Typpidioksidi

Tuntiarvo 200 µg/m3, saa ylittyä enintään 18 kertaa

kalenterivuoden aikana


samansuuruisella vuosittaisella osuudella, kunnes on 0 % 1.1.2010 mennessä

1.1.2014

Kalenterivuosi 40 µg/m3


samansuuruisella vuosittaisella osuudella, kunnes on 0 % 1.1.2010

1.1.2014

Tarkistus 82

Liite XI, taulukko, PM10 jakso Komission teksti

Keskiarvon laskentajakso

Raja-arvo Sallittu poikkeama Ajankohta, johon mennessä raja-arvo on saavutettava

PM10

Päiväarvo 50 µg/m3, saa ylittyä enintään 35 kertaa

kalenterivuoden aikana 50 %

Kalenterivuosi 40 µg/m3 20 %

PE 378.393\ 33

FI



Raja-arvo Sallittu poikkeama Ajankohta, johon mennessä raja-arvo on saavutettava

PM10


kalenterivuoden aikana 50 %

31.12.2009 saakka


kalenterivuoden aikana* 50 % 1.1.2010

Kalenterivuosi 40 µg/m3 20 % 31.12.2009 saakka

Kalenterivuosi 33 µg/m3 20 % 1.1.2010

* paitsi jos näitä arvoja ei voida saavuttaa paikkakohtaisten leviämisolosuhteiden, epäsuotuisten sää- tai maantieteellisten olosuhteiden tai merkittävien rajat ylittävien päästöjen johdosta. Jäsenvaltioiden on vahvistettava niiden päivien tarkka lukumäärä (enintään 55 päivää), joina raja-arvo voidaan ylittää, ja toimitettava tämä määräys välittömästi komissiolle.

Tarkistus 48 Liite XIV, otsikko

PM2,5 – HIUKKASPÄÄSTÖILLE

ALTISTUMISEN VÄHENNYSTAVOITE JA PITOISUUSKATTO

PM2,5 – HIUKKASPÄÄSTÖILLE ALTISTUMISEN VÄHENNYSTAVOITE, TAVOITEARVO JA RAJA-ARVO

Tarkistus 49

Liite XIV, B jakso, taulukko

Komission teksti

Altistumisen vähennystavoite vuoden 2010 AEI:n suhteen Ajankohta, johon mennessä altistumisen vähennystavoite olisi

saavutettava 20 % 2020

Kun yksikkönä µg/m3 ilmaistu vertailuvuoden keskimääräisen altistumisen indikaattori on 7 µg/m3 tai vähemmän, on altistumisen vähennystavoite nolla.

34 /PE 378.393

FI


Altistumisen vähennystavoite vuoden 2010 AEI:n suhteen Ajankohta, johon mennessä altistumisen vähennystavoite olisi

saavutettava Pitoisuuden lähtötaso µg/m3 Vähennystavoite prosentteina

< 10 0 % = 10 – <15 10 % = 15 – <20 15 % = 20 – < 25 20 %

2020

>25 kaikki mahdolliset toimet, jotta saavutetaan pitoisuus 20 µg/m3

Kun yksikkönä µg/m3 ilmaistu vertailuvuoden keskimääräisen altistumisen indikaattori on 10 µg/m3 tai vähemmän, on altistumisen vähennystavoite nolla.

Tarkistus 50 Liite XIV, C

Komission teksti

C. PITOISUUSKATTO


Pitoisuus-katto

Sallittu poikkeama(1) Ajankohta, johon mennessä pitoisuuskatto on saavutettava

Kalenterivuosi 25 µg/m3 20 % tämän direktiivin tullessa voimaan, ja alenee seuraavan vuoden 1.1. ja sen jälkeen aina 12 kuukauden välein samansuuruisella vuosittaisella osuudella, kunnes on 0 % 1.1.2010.

1.1.2010

(1) Suurinta sallittua poikkeamaa sovelletaan myös 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Parlamentin tarkistus C. TAVOITE- JA RAJA-ARVO


Tavoite-arvo

Sallittu poikkeama(1) Ajankohta, johon mennessä tavoite-arvo

olisi saavutettava Kalenterivuosi 20 µg/m3 1.1.2010

(1) Suurinta sallittua poikkeamaa sovelletaan myös 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Keskiarvon laskentajakso

Raja-arvo

Sallittu poikkeama Ajankohta, johon mennessä raja-arvo on

saavutettava Kalenterivuosi 20 µg/m3 20 % tämän direktiivin tullessa voimaan, ja alenee

seuraavan vuoden 1.1. ja sen jälkeen aina 12 kuukauden välein samansuuruisella vuosittaisella osuudella, kunnes on 0 % 1.1.2015.

1.1.2015

(1) Suurinta sallittua poikkeamaa sovelletaan myös 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

PE 378.393\ 35

FI

Tarkistus 51

Liite XV, A jakso, 8 kohta, c a alakohta (uusi) c a) luettelo ja kuvaus edellä mainittujen

toimenpiteiden tai hankkeiden aikataulun mukaiseen täytäntöönpanoon varatuista varoista ja käytettävistä budjettikohdista.

Tarkistus 52

Liite XV, B jakso, 3 kohta, johdantokappale 3. Tiedot kaikista ilman epäpuhtauksien vähennystoimista, joiden toteuttamista on harkittu ilmanlaatutavoitteiden saavuttamisen yhteydessä, mukaan luettuina:

3. Tiedot kaikista ilman epäpuhtauksien vähennystoimista, joiden toteuttamista on suunniteltu ilmanlaatutavoitteiden saavuttamisen yhteydessä, mukaan luettuina:

Tarkistus 84

Liite XVI a (uusi) LIITE XVI a

SUORAAN LÄHTEESEEN KOHDISTUVAT TOIMENPITEET, JOTKA ON PANTAVA TÄYTÄNTÖÖN, JOTTA JÄSENVALTIOT VOIVAT SAAVUTTAA ILMANLAADUN RAJA-ARVOT ESITETYSSÄ MÄÄRÄAJASSA

– 20–50 MWh:n polttolaitokset sisällytetään IPPC-direktiiviin 96/61/EY

– Raskaita hyötyajoneuvoja koskevat EURO VI -standardit

– Kotitalouksien lämmitysjärjestelmiä koskevat uudet standardit

– EU:n tasolla koordinoidut toimet alusten omistajien kannustamiseksi vähentämään päästöjä ja/tai ottamaan käyttöön EU:n alusten moottorien päästöjä koskevia standardeja tai sopimaan alusten moottorien päästöjä koskevista uusista standardeista Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tasolla.

36 /PE 378.393

FI

P6_TA-PROV(2006)0363

Vastuuvapaus 2004: pääluokka I, Euroopan parlamentti

1. Euroopan parlamentin päätös vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004, pääluokka I, Euroopan parlamentti (N6-0027/2005 – C6-0357/2005 – 2005/2091(DEC))

Euroopan parlamentti, joka − ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 20041, – ottaa huomioon varainhoitovuoden 2004 tulostilin ja taseen (C6-0357/2005), – ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion

toteuttamisesta sekä toimielinten vastaukset2, − ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien

toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti3,

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan

sekä Euratomin perustamissopimuksen 179 a artiklan, − ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta

varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/20024 ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten

sääntöjen5 13 artiklan, – ottaa huomioon varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan toimielinten

on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti,

− ottaa huomioon työjärjestyksen 71 artiklan, 74 artiklan 3 kohdan sekä liitteen V, − ottaa huomioon työjärjestyksen liitteessä V olevan 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan

toisen alakohdan, − ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0119/2006),

1 EUVL C 105, 30.4.2004. 2 EUVL C 301, 30.11.2005, s.1. 3 EUVL C 302, 30.11.2005, s. 100. 4 EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. 5 PE 349.540/Bur/ann/def.

PE 378.393\ 37

FI

− ottaa huomioon edellä mainitusta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä

27. huhtikuuta 2006 täysistunnossa toimitetun äänestyksen, jonka tuloksena esittelijän pyynnöstä vastuuvapaus evättiin ylivoimaisella enemmistöllä (3 ääntä vastuuvapauden myöntämisen puolesta, 591 vastaan ja 13 tyhjää), mikä merkitsi vastuuvapauden lykkäämistä työjärjestyksen liitteessä V olevan 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen alakohdan mukaisesti1,

− ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A6-0280/2006), A. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin huomautti valvonta- ja

tarkastusjärjestelmien puutteista (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kohta 9.16), jotka olivat kuitenkin lähinnä muodollisia; ottaa huomioon, että virheet eivät tilintarkastustuomioistuimen mukaan vaikuttaneet merkittävästi hallintomenojen perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (vuosikertomuksen kohta 9.27),

B. ottaa huomioon, että vastuuvapausmenettelyssä on 1. tammikuuta 2003 lähtien

sovellettu menettelysääntöjä, jotka on annettu varainhoitoasetuksessa ja 23. lokakuuta 2002 muutetussa parlamentin työjärjestyksessä2,

C. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestystä muutettiin 23. lokakuuta 2002

niin, että vastuuvapaus myönnetään pääsihteerin sijaan puhemiehelle, 1. myöntää puhemiehelle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta

varainhoitovuonna 2004; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan

päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan oikeusasiamiehelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0158. 2 EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 303.

38 /PE 378.393

FI

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004, pääluokka I - Euroopan parlamentti (N6-0027/2005 – C6-0357/2005 – 2005/2091(DEC))

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 20041, – ottaa huomioon varainhoitovuoden 2004 tulostilin ja taseen (C6-0357/2005), – ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen, – ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen

varainhoitovuodelta 2004 sekä toimielinten vastaukset2, – ottaa huomioon tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien

toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti3,

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan

sekä Euratomin perustamissopimuksen 179 a artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta

varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/20024 ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten

sääntöjen5 13 artiklan, – ottaa huomioon varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan toimielinten

on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 71 artiklan, 74 artiklan 3 kohdan sekä liitteen V, – ottaa huomioon työjärjestyksen liitteessä V olevan 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan

toisen alakohdan, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0119/2006), – ottaa huomioon edellä mainitusta talousarvion valvontavaliokunnan mietinnöstä

27. huhtikuuta 2006 täysistunnossa toimitetun äänestyksen, jonka tuloksena esittelijän pyynnöstä vastuuvapaus evättiin ylivoimaisella enemmistöllä (3 ääntä vastuuvapauden

1 EUVL C 105, 30.4.2004. 2 EUVL C 301, 30.11.2005, s. 1. 3 EUVL C 302, 30.11.2005, s. 100. 4 EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. 5 PE 349.540/Bur/ann/def.

PE 378.393\ 39

FI

myöntämisen puolesta, 591 vastaan ja 13 tyhjää), mikä merkitsi vastuuvapauden lykkäämistä työjärjestyksen liitteessä V olevan 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen alakohdan mukaisesti1,

– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A6-0280/2006), A. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin huomautti valvonta- ja

tarkastusjärjestelmien puutteista (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kohta 9.16), jotka olivat kuitenkin lähinnä muodollisia; ottaa huomioon, että virheet eivät tilintarkastustuomioistuimen mukaan vaikuttaneet merkittävästi hallintomenojen perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (vuosikertomuksen kohta 9.27),

B. ottaa huomioon, että vastuuvapausmenettelyssä on 1. tammikuuta 2003 lähtien

sovellettu menettelysääntöjä, jotka on annettu varainhoitoasetuksessa ja 23. lokakuuta 2002 muutetussa parlamentin työjärjestyksessä2,

C. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestystä muutettiin 23. lokakuuta 2002

niin, että vastuuvapaus myönnetään pääsihteerin sijaan puhemiehelle, D. katsoo, että vuotta 2003 koskevasta vastuuvapaudesta 12. huhtikuuta 2005 annetun

päätöslauselman3 noudattamista olisi seurattava ja siihen sisältyvien suositusten täytäntöönpanoa olisi arvioitava,

E. ottaa huomioon, että neuvoston 19. heinäkuuta 2005 hyväksymät ja 28. syyskuuta 2005

annetut Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt4 tulevat voimaan vuonna 2009 alkavan vaalikauden ensimmäisenä päivänä,

1. korostaa, että vuosi 2004 oli monessa mielessä erityinen vuosi, koska siihen sisältyi

useita lähes samanaikaisia tapahtumia, joilla oli välitön vaikutus parlamentin taloushallintoon: kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin, parlamentin vaalit, uusien henkilöstösääntöjen voimaantulo, uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpanon jatkaminen sekä parlamentin sisäisten uudistusten ("Raising the Game") täytäntöönpano;

Euroopan parlamentin tilinpäätös 2. panee merkille parlamentin seuraaviin summiin perustuvat tilinpäätöstiedot

varainhoitovuodelta 2004:

1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0158. 2 EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 303. 3 EUVL L 196, 27.7.2005, s. 28. 4 EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.

40 /PE 378.393

FI

(euroina)

Varainhoitovuoden 2004 määrärahat Varainhoitovuodelta 2003 siirretyt määrärahat

Määrärahojen käyttö Määrärahat 2004

Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista saadut määrärahat

Varainhoitoasetuksen 9 artiklan 1 ja 4 kohta

Käytettävissä olevat määrärahat 1 231 000 000 31 335 112 213 477 855

Tehdyt sitoumukset 1 203 370 074 31 328 642 -

- Suoritetut maksut 921 908 371 3 248 540 197 455 018 Vuodelle 2005 siirretyt määrärahat . Varainhoitoasetuksen 9 artikla . Varainhoitoasetuksen 10 artikla

281 461 343 -

-

6 470

Peruuntuvat määrärahat 27 629 926 - 16 022 837 Tase 31. joulukuuta 2004: 1 451 967 061 3. ottaa huomioon, että vuonna 2004 parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista

sidottiin 97,76 prosenttia, joten peruuntumisaste oli 2,24 prosenttia, ja että talousarvion toteutumisaste oli edellisvuosien tapaan erittäin korkea;

4. kehottaa valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä erittelemään vuotuisissa

toimintakertomuksissaan – kuten on jo osittain tehtykin – syyt siihen, miksi määrärahoja ei käytetty kokonaan; katsoo, että nämä syyt on otettava huomioon seuraavan vuoden talousarviota koskevissa keskusteluissa;

5. toteaa, että Euroopan parlamentti on kirjannut vuonna 2004 tuloja 117 409 824 euron

arvosta (98 545 334 euroa vuonna 2003); Parlamentin kiinteistöpolitiikka erityisesti "Winston Churchill"(WIC) ja "Salvador de Madariaga"(SDM) -rakennusten osalta Tilinpäätös

6. muistuttaa, että vuoden 2004 talousarvion korkea toteutumisaste johtuu osittain vuonna

1992 vakiintuneeksi käytännöksi omaksutuista keräilysiirroista, joilla kaikki vuoden lopussa käytettävissä olevat määrärahat siirretään kiinteistöjä koskeviin budjettikohtiin ja etenkin lainapääoman ennakkomaksuihin tulevien korkomaksujen vähentämiseksi; huomauttaa, että näin vuoden 2003 lopussa voitiin keräilysiirron avulla käyttää yli 70 000 000 euroa Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss -rakennuksen ostamiseen ja että Brysselissä sijaitsevien D4- ja D5-rakennusten ostamiseen saatiin vuoden 2004 lopussa keräilysiirrossa yli 150 000 000 euroa, mikä vastaa 12:ta prosenttia määrärahoista;

7. katsoo, että rakennuksiin käytettävistä palautettavista määrärahoista muodostuu

veronmaksajille huomattava säästö, joten niistä tulisi sopia talousarviostrategian puitteissa;

PE 378.393\ 41

FI

8. kehottaa jälleen kerran budjettivallan käyttäjää suunnittelemaan talousarvion niin, että talousarvioesitykseen otetut määrärahat vastaavat parlamentin toimintalohkojen todellisia tarpeita, ettei vuoden päätteeksi tehtäisi järjestelmällisesti valtavia määrärahasiirtoja kiinteistöpolitiikkaan;

9. vaatii, että Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen laajennusosan

rakentamista koskevien tarjouskilpailumenettelyjen olisi oltava avoimet ja oikeudenmukaiset, ovathan ne ensimmäiset rakentamista koskevat tarjouskilpailumenettelyt, joita parlamentti hoitaa itse;

10. panee tyytyväisenä merkille vastauksen, jonka pääsihteeri antoi vuoden 2004

vastuuvapauden myöntämistä koskeneessa kyselyssä parlamentin Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss -rakennuksen käytöstä esitettyyn kysymykseen ja jossa tämä totesi parlamentin olevan Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss -rakennuksen ainoa omistaja, joka voi käyttää rakennusta tai myydä sen oman tahtonsa mukaan;

WIC- ja SDM-rakennukset

11. muistuttaa, että talousarvion valvontavaliokunta perusti toukokuussa 2006 mietinnön

valiokuntakäsittelyyn palauttamisen jälkeen epävirallisen työryhmän, jonka tehtävänä oli neuvoa ja tukea esittelijää selvitettäessä nykyisiä vuokrajärjestelyjä koskevia väitteitä sekä Strasbourgissa sijaitsevien WIC- ja SDM -rakennusten hankintasuunnitelmia;

12. pahoittelee syvästi sitä, että huolimatta talousarvion valvontaan liittyvästä

toimivallastaan valiokunta sai kuulla kyseisiin järjestelyihin liittyvistä väitteistä tiedotusvälineiden kautta, eikä – kuten olisi voitu odottaa – Euroopan parlamentin hallinnolta tai puhemiehistöltä, jotka molemmat olivat olleet jo useita viikkoja täysin tietoisia väitteistä;

13. toteaa, että asiasta vastaavat pääosastot antoivat työryhmän käyttöön kaikki pyydetyt

asiakirjat, jotka koskivat muun muassa ylimääräistä ulkopuolista tilintarkastusta, sisäistä tarkastusta sekä oikeudellista tukea; panee niin ikään merkille, että myös Strasbourgin kaupunki antoi asiakirjoja pyydettäessä, vaikkakaan kyseisiä asiakirjoja koskeviin lisäkysymyksiin ei aina vastattu tyydyttävästi; pahoittelee syvästi, että yksityinen sijoittaja ja rakennusten omistaja SCI-Erasme ei ole antanut parlamentin käyttöön kaikkia sen pyytämiä olennaisia asiakirjoja; kehottaa Strasbourgin kaupunkia ja SCI-Erasmea vastaamaan kaikkiin tähän mennessä esitettyihin ja tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin asianmukaisesti ja mahdollisimman avoimesti, jotta tiedoista olisi hyötyä varainhoitovuoden 2005 vastuuvapausmenettelyssä;

14. panee merkille, että täyden avoimuuden varmistamiseksi kyseinen työryhmä vaati

välittömästi, että parlamentin hallinto antaa julkiseen käyttöön kaikki hallussaan olevat, näitä rakennuksia koskevat asiakirjat, ja tähän vaatimukseen myös suostuttiin;

15. on tietoinen siitä, että vastuuvapausmietintö kuvastaa vuoden 2004 taloudellista

tilannetta; korostaa kuitenkin, että tällaisessa mietinnössä ei pidä tyytyä pelkästään tuomaan esiin aiempia erehdyksiä ja väärinkäytöksiä, vaan olisi esitettävä myös suosituksia siitä, miten virheet voidaan tulevaisuudessa välttää;

42 /PE 378.393

FI

16. muistuttaa SCI-Erasmen ja Strasbourgin kaupungin välisen, vuonna 2010 umpeutuvan vuokrasopimuksen olemassaolosta; on vahvasti sitä mieltä, että jos parlamentti päättää hankkia WIC- ja/tai SDM-rakennukset omikseen, edellä mainitusta sopimuksesta ei voi aiheutua parlamentille enää mitään taloudellisia seuraamuksia; katsoo siten, että kyseisessä tapauksessa sopimuksen olisi purkauduttava;

17. tähdentää, että jos parlamentti aikoo hankkia kiinteistön omakseen, sen olisi samalla

lunastettava myös sen tontti; korostaa, että tässä vaiheessa vaikuttaa ilmeiseltä, että parlamentti pystyy tekemään SCI-Erasmen kanssa ainoastaan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen; katsoo sen tähden, että maan lopullisesta lunastuksesta on neuvoteltava parlamentin ja Strasbourgin kaupungin sekä tarvittaessa Ranskan valtion viranomaisten kesken;

18. muistuttaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin on äskettäin suorittanut

kiinteistöpolitiikkaa koskevan tilintarkastuksen; korostaa, että lausunnossaan tilintarkastustuomioistuin ilmaisi huolensa kahdesti vuodessa maksettavan vuokran kokonaismäärää laskettaessa sovellettavien indeksilukujen käytöstä; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin teki selväksi, että indeksointi saattaa olla Euroopan parlamentille epäedullista;

19. panee merkille, että työryhmä esitti saamiensa tietojen pohjalta seuraavat tosiseikat:

– vuokrasopimukseen näiden kahden rakennuksen vuokraamisesta parlamentille liittyy kolme eri osapuolta, joista ensimmäinen on parlamentti itse WIC- ja SDM -rakennusten vuokraajana, toinen vuokranantaja Strasbourgin kaupunki ja kolmas yksityinen sijoittaja ja rakennusten omistaja SCI-Erasme;

– ei näytä olevan mitään viitteitä siitä, että vuokra- ja lisäsopimuksia tehtäessä ja

sovellettaessa olisi toimittu lain vastaisesti, vaikka toisaalta on syytä epäillä varainhoitoasetuksessa korostetun moitteettoman varainhoidon periaatteen täysimääräistä noudattamista;

– asianmukaisen vuokran asettamiseen WIC- ja SDM -rakennuksille ei ole täysin

luotettavaa perustaa tapauksessa, jossa parlamentti on ainoa kiinnostunut, kuten Strasbourgissa; tässä tapauksessa kustannuksia ei voida myöskään verrata eri maiden ja kaupunkien toimistotilojen kustannuksiin; toteaa, että tämä on luonnollisesti hankaloittanut ns. oikean vuokratason asettamista, joten on vaikea arvioida, onko parlamentin vuosien aikana maksama vuokra ollut todella asianmukaisella tasolla;

– olennainen syy vuokrien nousuun vuosien kuluessa on se, että parlamentin

päättävät elimet suostuivat vuonna 1985 Strasbourgin kaupungin ehdotukseen indeksisidonnaisista vuotuisista määristä kvestorien ja budjettivaliokunnan vuonna 1980 antamista kielteisistä lausunnoista huolimatta;

– parlamentin Strasbourgin kaupungille WIC- ja SDM -rakennusten käytöstä

suorittaman vuokran ja toisaalta Strasbourgin kaupungin yksityiselle sijoittajalle kuukausittain maksamien summien välillä on huomattava ero: hallinnon laskelmien mukaan ylimääräisistä maksuista kertyy 25 vuoden sopimuskauden aikana – investointikulujen ja tehtyjen töiden kustannusten vähentämisen jälkeen

PE 378.393\ 43

FI

– yhteensä vähintään 32 miljoonaa euroa; tällä hetkellä, kun Strasbourgin kaupungilta ja SCI-Erasmelta ei vielä ole saatu lisätietoja, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että liikamaksuja olisi maksettu 46 miljoonaa euroa (sisäinen tarkastus) tai vajaa 60 miljoonaa euroa (ulkoinen tilintarkastus);

– vasta maaliskuussa 2006 saatiin viitteitä siitä, että parlamentin vuokrat

Strasbourgin kaupungille ylittävät kaupungin yksityiselle sijoittajalle maksamat summat; siihen saakka parlamentti virheellisesti oletti, että sen Strasbourgin kaupungille maksama vuokrasumma meni kokonaisuudessaan SCI-Erasmelle, vaikka näin ei siis ollut;

– koko tämän pitkän ajan parlamentin hallinto ei koskaan kyseenalaistanut

vuokrasummien oikeellisuutta eikä koskaan varmistanut, kulkeutuuko koko vuokra SCI-Erasmelle, mutta myöskään Strasbourgin kaupunki ei missään vaiheessa tiedottanut sille asiasta;

– ainoastaan Strasbourgin kaupunki tiesi kahden erilaisen sopimussuhteen

olemassaolosta kolmen osapuolen välillä, ja ainoastaan Strasbourgin kaupunki on ollut tietoinen kahden määrän välisestä erotuksesta vuodesta 1981 lähtien;

– Strasbourgin kaupunki tiedotti 29. marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä

parlamentin hallinnolle, että neuvottelut yksityisen sijoittajan kanssa eivät ole päättyneet; tässä vaiheessa viimeistään parlamentin hallinnon olisi pitänyt ymmärtää, että Strasbourgin kaupunki oli käynyt neuvotteluja yksityisen sijoittajan kanssa;

– vuokra, jonka parlamentti suorittaa käytössään olevista rakennuksista, kattaa

rakennus-, ylläpito- ja käyttökustannukset mutta sen ei suinkaan pitäisi sisältää isäntämaan taikka maan paikallisten tai alueellisten viranomaisten voittomarginaalia; samoin tavanomaista on, että isäntämaan EU:n toimielimen käyttöön osoittama julkinen maa-ala annetaan käyttöön ilmaiseksi ja rajoituksetta; on kuitenkin myönnettävä, että näitä asioita ei vahvistettu sopimuksessa, koska Strasbourgin kaupungin luotettiin toimivan voittoa tavoittelemattoman julkisen viranomaisen tavoin; ei myöskään ole olemassa mitään oikeudellista määräystä, joka kieltäisi jäsenvaltiota tai alue- tai paikallisviranomaisia saamasta voittoa; katsoo kuitenkin, että Strasbourgin tapa hoitaa asiaa on ollut vähintäänkin sopimaton, onhan se on vastoin kansainvälisiä elimiä koskevia tavanomaisia vieraanvaraisuussääntöjä;

– korvauslausekkeiden jatkuva poisjättö parlamentin kiinteistöjä koskevista

sopimuksista oli Strasbourgin kaupungin tiedossa mutta kaupunki jätti sen tietoisesti huomiotta; tämä on horjuttanut kaupungin ja Euroopan parlamentin luottamussuhdetta;

– pahoittelee Strasbourgin kaupungin vetäytymistä parlamentin kanssa käymistään

kolmenvälisistä neuvotteluista, joiden yhteydessä toistettiin, että korvausta Strasbourgin kaupungin ja SCI-Erasmen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen menettämisestä ei hyväksytä; myöhemmin Strasbourgin kaupunki jätti tämän kannan huomiotta käydessään kahdenkeskisiä neuvotteluja SCI-Erasmen kanssa;

44 /PE 378.393

FI

20. tekee tilanteen perusteella seuraavat johtopäätökset:

– pahoittelee syvästi, että sekä Strasbourgin kaupunki että yksityinen sijoittaja SCI-Erasme eivät ole toimineet suhteissaan parlamenttiin vilpittömästi; pahoittelee myös, että parlamentin hallinto ei ole puuttunut tilanteeseen päättäväisesti itse;

– kehottaa puhemiehistöä irtisanomaan vuokrasopimuksen Strasbourgin

kaupungin kanssa siten, että se päättyy 31. lokakuuta 2006, jotta voidaan neuvotella kohtuullinen uusi vuokra, mikäli rakennuksen osto viivästyy;

– kehottaa puhemiehistöä tutkimaan, olisiko aiheellista maksaa Strasbourgin

kaupungille ensimmäisestä vuosipuoliskosta 2006 ensin vain sensuuruinen vuokra, että se kattaa kaupungin SCI-Erasmelle suorittamat maksut, mutta ei koko vuokraa;

– pitää WIC- ja SDM-rakennusten ostotoimien jatkamista ehkä järkevänä, jos

otetaan huomioon seuraavat tekijät: asianmukaisen vuokran ja näin ollen myös tulevan ostohinnan suuruus on edelleen epäselvä; rakennuksen ikä; korvauksia ei periaatteessa voida maksaa; parlamentin 25 vuoden aikana suorittamat perusteettomat liikamaksut olisi otettava huomioon ostohinnassa; tontti ja rakennus olisi hankittava samanaikaisesti;

– toteaa, että kolmen osapuolen välinen suhde tässä tapauksessa ei ollut omiaan

edistämään täyttä avoimuutta tai tarjoamaan takeita moitteettomasta varainhoidosta, ja katsoo, että sen tähden tällaista tilannetta olisi vältettävä EU:n toimielinten ja elinten kiinteistöpolitiikassa;

– kehottaa parlamentin toimivaltaisia elimiä muuttamaan Euroopan parlamentin

talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen 16 artiklaa siten, että budjettivaliokunnan on annettava hyväksyntänsä kiinteistöhankkeille, joilla on huomattavia vaikutuksia talousarvioon;

– kehottaa parlamentin hallintoa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta

pitkäaikaiset sopimusvelvoitteet kolmansia kohtaan, esimerkiksi vuokra- tai palveluhankintasopimukset, tarkastetaan säännöllisesti ja vähintään joka viides vuosi; katsoo, että tarkastusten tulokset olisi kirjattava myös pääjohtajien toimintakertomukseen; kehottaa saattamaan ensimmäisen kertomuksen päätökseen hyvissä ajoin vastuuvapausmenettelyä 2005 varten ja sisällyttämään sen jatkossa vuosittain väliaikaiseen vuotuisen toimintakertomuksen osioon;

– kehottaa parlamentin hallintoa selvittämään, olisiko järkevää perustaa Euroopan

rakennusvirasto, joka vastaisi unionin toimielinten ja elinten kiinteistöjen rakentamisesta ja ylläpidosta, sekä kuulemaan asiassa unionin muita toimielimiä; katsoo, että kyseinen selvitys olisi toimitettava talousarvion valvontavaliokunnalle 1. lokakuuta 2007 mennessä;

– panee merkille, että Strasbourgin kaupunki ja erityisesti SCI-Erasme eivät ole

vielä antaneet kaikkia Euroopan parlamentin pyytämiä tietoja; tarkastelee siksi asiaa uudelleen vuoden 2005 vastuuvapausmenettelyn aikana;

PE 378.393\ 45

FI

– kehottaa talousarvion valvontavaliokuntaa tutkimaan Euroopan parlamentin

kiinteistöpolitiikkaa uudelleen vuoden 2005 talousarvion vastuuvapausmenettelyssä ja säännöllisin väliajoin sen jälkeen;

21. odottaa parlamentin tutkivan edelleen vuokra- ja sopimussuhteitaan ja asiaan liittyviä

asiakirjoja Strasbourgin kaupungin, SCI-Erasmen ja parlamentin välillä kaikkien tosiasioiden selvittämiseksi;

22. on tyytyväinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toteuttamaan ylimääräiseen

tilintarkastuskertomukseen, joka koski parlamentin WIC- ja SDM -rakennusten vuokrausta, ja hyväksyy sen päätelmät;

Varainhoitovuotta 2004 koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset 23. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin huomautti valvonta- ja tarkastusjärjestelmien

puutteista (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kohta 9.16), jotka olivat kuitenkin lähinnä muodollisia; panee lisäksi merkille, että virheet eivät tilintarkastustuomioistuimen mukaan vaikuttaneet merkittävästi hallintomenojen perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (kohta 9.27);

24. panee merkille, että otettaessa vuonna 2004 lähes samanaikaisesti käyttöön uudet

henkilöstösäännöt sekä henkilöstön palkkojen laskemiseen tarkoitettu uusi tietojenkäsittelyjärjestelmä tehtiin virheitä, jotka aiheutuivat toisaalta tietojenkäsittelyjärjestelmästä ja toisaalta henkilöstösääntöjen tulkintavaikeuksista; toteaa, että kyseiset virheet korjattiin jälkitarkastuksia parantamalla;

25. panee merkille, että vuonna 2005 otettiin käyttöön uusi matkakulujen

laskentajärjestelmä varainhoitoasetuksen noudattamiseksi; 26. pitää merkittävinä tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia, joiden mukaan valvonta-

ja tarkastusjärjestelmien puutteet ovat yhä olemassa, ja huomauttaa niiden olevan osittain yhteneväisiä sisäisen tarkastajan lausuntojen kanssa; katsoo, että kyseisten puutteiden korjaaminen on nyt ensisijaisen tärkeää, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta ja sisäistä tarkastajaa käsittelemään seuraavassa vuosikertomuksessa nimenomaisesti järjestelmän tarvitsemia parannuksia;

Parlamentin taloushallinto 27. toteaa, että vuoden 2004 tulostiliin liitetty taloushallinnosta tehty analyysi tarjoaa hyvän

yleiskuvan tarkastelun kohteena olevan vuoden tärkeimmistä taloudellisista tapahtumista sekä lyhyen yhteenvedon pääjohtajien toimintakertomuksista; katsoo, että analyysi olisi vieläkin hyödyllisempi, mikäli pääosastojen toiminta esiteltäisiin siinä yhtenäisemmin;

28. kehottaa pääsihteeriä lunastamaan viipymättä jo ajat sitten tehdyn lupauksen ja

laatimaan vuosittain lyhyen, helposti saatavilla olevan ja kiinnostusta herättävän

46 /PE 378.393

FI

asiakirjan, joka tarjoaisi suurelle yleisölle enemmän tietoa parlamentin taloushallinnosta1;

29. huomauttaa, että vuonna 2004 osa parlamentin hallintotyöstä suunnattiin edelleen

mukautumiseen varainhoitoasetuksen uusiin vaatimuksiin ottamalla käyttöön uusia valvontajärjestelmiä, toimintamalleja ja työmenetelmiä, suunnittelemalla koulutusohjelmia ja määrittelemällä uusia vastuualueita;

30. toteaa, että ensimmäisten kokemusten perusteella uuden varainhoitoasetuksen

soveltaminen parlamentin kaltaisessa toimielimessä, jonka talousarvio on hallinnollinen, näyttää johtaneen joissakin tapauksissa liian monimutkaisiin järjestelmiin ja rahoitusjärjestelyihin;

31. kehottaa pääsihteeriä ilmoittamaan, kuinka monelle työntekijälle on tällä hetkellä

uskottu tarkastustehtäviä (ennakkotarkastus, sisäinen tarkastus) ja kuinka monta työntekijää aikaisempi varainhoidon valvonnan pääosasto käsitti siihen verrattuna; kehottaa pääsihteeriä tässä yhteydessä vertaamaan uutta järjestelmää entisen varainhoidon valvonnan järjestelmään ja laatimaan analyysin ja arvioinnin, jonka perusteella voitaisiin todeta, onko henkilöstön lisääminen ollut perusteltua;

32. toistaa 12. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman 34 kohdassa sekä 21. huhtikuuta

2004 ja 8. huhtikuuta 20032 antamissaan päätöslauselmissa esittämänsä näkemyksen, että "vastuuvapausmenettelyä ei pitäisi soveltaa ainoastaan parlamentin pääsihteerin ja hallinnon hallintotoimiin vaan myös toimielimen hallintoelinten, nimittäin puhemiehen, puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen, tekemiin päätöksiin";

33. arvostelee puhemiehistöä ja asiasta vastaavaa valiokuntaa ankarasti toimettomuudesta;

kehottaa näitä reagoimaan viipymättä 21. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman 16 ja 17 kohdassa esitettyyn pyyntöön ehdotusten tekemisestä sen määrittelemiseksi, mitä parlamentin hallintoelinten jäsenten poliittinen vastuu käytännössä tarkoittaa taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävien toimivaltuuksien ja päätösten yhteydessä;

34. kehottaa puhemiehistöä päätöksentekojärjestelmän avoimuuden varmistamiseksi

kuulemaan etukäteen kattavasti henkilöitä, joita sen päätökset koskevat; kehottaa puhemiehistöä lisäksi antamaan vuosittain toimintakertomuksen, joka olisi sisällytettävä demokraattisen vastuun mukaisesti osaksi vastuuvapausmenettelyä;

35. korostaa, että parlamentti ei myönnä vastuuvapautta pääsihteerille vaan puhemiehelle;

edellyttää siksi, että puhemies on vastuuvapausmenettelyn yhteydessä talousarvion valvontavaliokunnan käytettävissä vuoropuhelua varten;

Pääjohtajien toimintakertomukset 36. huomauttaa, että parlamentin pääsihteeri välitti pääjohtajien vuoden 2004

toimintakertomukset talousarvion valvontavaliokunnalle 21. huhtikuuta 2005; huomauttaa myös, että pääsihteeri, joka on valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä,

1 Pääsihteerin vastaus vuoden 2002 vastuuvapaudesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan

parlamentin päätöslauselman 9 kohtaan (EUVL L 330, 4.11.2004, s. 160). 2 EUVL L 148, 16.6.2003, s. 62.

PE 378.393\ 47

FI

ilmoitti samalla saaneensa tyydyttävät takeet siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa riittävät takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

37. toteaa, että toimintakertomusten kattavuus, pituus, muoto ja yksiköiltä saatujen tietojen

sisällyttäminen vaihtelevat huomattavasti; kehottaa pääsihteeriä yhdenmukaistamaan toimintakertomusten sisällön ja rakenteen, kuten tilintarkastustuomioistuin ehdottaa vuoden 2003 vuosikertomuksen 9.16 kohdassa, mikä parantaisi toimintakertomusten luettavuutta ja helpottaisi niiden vertailua;

38. kehottaa parlamentin hallintoa toimittamaan vastaisuudessa toimintakertomusten

lopulliset versiot sekä tulojen ja menojen hyväksyjän lausumat kaikkine liitteineen talousarvion valvontavaliokunnalle;

39. pitää myönteisenä, että kaikki pääjohtajat ovat antaneet tarkastuslausuman yksiköidensä

rahoitustoimista; panee merkille, että ainoastaan yhdessä tapauksessa eli tiedotuksen pääosaston julkisessa hankinnassa voitiin osoittaa puutteita, jotka eivät kuitenkaan anna aihetta varaumaan;

40. viittaa 12. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman 30 kohdassa tekemäänsä

ehdotukseen siitä, että tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamien lausumien todellisen arvon paremman ymmärtämisen kannalta olisi suotavaa hyväksyä standardoitu formaatti, jossa erotetaan selkeästi toisistaan pääjohtajan huomautusta edellyttävät asiat (kyseenalaistamatta tarkastuslausumaa) ja muut, vakavammat asiat, jotka antavat aiheen varaumaan;

41. toteaa, että toimintakertomusten päätelmistä käyvät ilmi seuraavat yleisluontoiset

haasteet:

– sisäisen valvontajärjestelmän toteuttaminen vie oletettua enemmän aikaa,

– julkisissa hankintamenettelyissä ilmenneet ongelmat,

– yhä olemassa oleva tarve löytää pätevää henkilöstöä pääosastojen talousasioista vastaaviin osastoihin ja tarjota nykyiselle henkilöstölle jatkokoulutusta,

– pääosastojen muutoista ja/tai rakenneuudistuksista aiheutuvat lisäongelmat;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus 42. korostaa, että sisäisen tarkastajan vuosikertomus sekä pääsihteerin ja pääjohtajien

lausumat ja toimintakertomukset ovat merkittävässä asemassa sekä tilintarkastustuomioistuimen että parlamentin vastuuvapauden myöntävän viranomaisen tekemässä arvioinnissa;

43. muistuttaa, että valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien käyttöön ottamissa

sisäisen valvonnan järjestelmissä on seuraavat tavoitteet: voimassa olevan lainsäädännön, sääntöjen ja käytäntöjen noudattaminen, hallinnollisten tietojen ja merkintöjen luotettavuus sekä toimien taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus;

48 /PE 378.393

FI

44. muistuttaa lisäksi, että tulojen ja menojen hyväksyjien on valvonnalle asetettujen

tavoitteiden saavuttamiseksi noudatettava 22:ta vähimmäisvaatimusta; toteaa, että kyseiset valvontaa koskevat vaatimukset voidaan ryhmitellä viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, suoritusten ja riskien arviointi, tiedotus ja viestintä, valvontatoimet sekä seuranta (sisäinen tarkastus ja arviointi);

45. toteaa, että sisäisen tarkastuksen yksikkö laati vuonna 2004 pääosastojen sisäisestä

valvonta- ja tarkastusjärjestelmästä 13 kertomusta sekä tarkasti neljän parlamentin tiedotustoimiston taloushallinnon;

46. korostaa, että tarkastuskertomusten pohjalta laadittujen toimintasuunnitelmien

perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

– sisäisen valvonnan noudattamisessa edistyttiin merkittävästi, mutta uuden sisäisen valvontajärjestelmän täydellinen täytäntöönpano vaatii vielä aikaa,

– sisäisen valvontajärjestelmän on oltava kaikissa yksiköissä täysin käyttövalmis

ja dokumentoitu ja siksi jokaisella yksiköllä on oltava käytössään toimien aloittamisen ja tarkastustoimien edellyttämät resurssit,

– ensisijaisen tärkeää on pätevän henkilökunnan palkkaaminen taloushallintoon ja

varainhoidon valvontatehtäviin,

– lisäksi on kehitettävä asianmukaisia järjestelmiä riskinarviointivälineiden ja optimaalisten hallinnon tietojärjestelmien suunnittelua, ohjelmointia ja tavoitteenasettelua varten1;

47. katsoo, että saatujen kokemusten valossa valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien

on varmistettava, että:

– sisäisissä valvontajärjestelmissä varmistetaan pitkäaikaisesti sitovien oikeustoimien sisällön säännöllinen tarkastus, ja

– sisäisissä valvontajärjestelmissä varmistetaan, että pitkäaikaisesti sitovat

oikeustoimet sisältävät lausekkeita, joiden perusteella niitä voidaan mukauttaa taloudellisesti järkevästi;

katsoo, että sisäisen tarkastajan olisi varmistettava sisäistä valvontajärjestelmää koskevassa selonteossaan näiden toimenpiteiden asianmukainen täytäntöönpano;

48. panee merkille, että kyseisiä painopistealueita käsitellään pääsihteerin

toimintasuunnitelmassa, ottaen huomioon 47 kohdassa esitetyt näkökohdat; 49. toteaa, että hankintamenettelyjen ja parlamentin jäsenten avustajakorvausten tarkastus

on meneillään ja että niitä koskevia tarkastuskertomuksia arvioidaan vuoden 2005 talousarvion vastuuvapausmenettelyssä;

1 Edellä mainitun, 12. huhtikuuta 2005 annetun päätöslauselman 40 kohta.

PE 378.393\ 49

FI

50. kehottaa sisäistä tarkastajaa ottamaan huomioon myös varainhoidon tehokkuuden ja taloudellisuuden periaatteen osana menotapahtumien säännön- ja lainmukaisuuden tarkastamista;

51. pyytää, että sen lisäksi, että sisäinen tarkastaja toimittaa vuosikertomuksensa

talousarvion valvontavaliokunnalle, hän tulisi myös esittelemään ne suullisesti; Julkiset hankinnat 52. muistuttaa, että varainhoitoasetuksessa ja sen 1. tammikuuta 2003 voimaan tulleissa

soveltamissäännöissä1 muutettiin julkisia hankintoja koskevien sopimusten suunnittelemiseen, julkaisemiseen ja myöntämiseen sovellettavia menettelyjä; muistuttaa lisäksi, että toimielimet toimittavat budjettivallan käyttäjälle selvitykset neuvottelumenettelyistä ja hankinnoista, jotka eivät kuulu julkisista hankinnoista annettujen direktiivien soveltamisalaan; huomauttaa, että yli 50 000 euron suuruisista, mutta edellä tarkoitetuissa direktiiveissä annetun rajan alle jäävistä hankinnoista vastaavia palveluntarjoajia koskeva luettelo julkaistaan virallisessa lehdessä ja 13 800–50 000 euron arvoiset sopimukset julkaistaan toimielinten Internet-sivustoilla; toteaa lisäksi, että vuonna 2003 parlamentti pyysi pääsihteeriään laatimaan vuosittain kertomuksen tehdyistä hankintasopimuksista2;

53. toteaa, että vuosikertomus sisältää seuraavat tiedot vuonna 2004 tehdyistä

hankintasopimuksista: Sopimustyyppi Määrä Osuus Arvo euroissa Osuus Palvelut 229 58 % 180 927 304 75 % Tavarantoimitukset 99 25 % 26 500 867 11 % Urakat 60 15 % 18 876 271 8 % Rakennukset 4 2 % 15 593 025 6 % Yhteensä 392 100 % 241 897 467 100 % Menettely-tyyppi

Määrä Osuus Arvo euroissa Osuus Arvo euroissa keskimäärin

Avoin 95 24 % 157 909 034 70 % 1 662 200 Rajoitettu 110 28 % 39 897 441 18 % 362 704 Neuvottelu 183 48 % 28 497 967 12 % 155 727 Yhteensä 388 100 % 226 304 442 100 % 585 259 54. toteaa, että sisäinen tarkastaja suorittaa parhaillaan toimielimen laajuista

hankintamenettelyn tarkastusta; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan

1 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun

neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23. joulukuuta 2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).

2 Edellä mainitun, 8. huhtikuuta 2003 annetun päätöslauselman 90 kohta.

50 /PE 378.393

FI

tarkastuskertomuksen sisällöstä talousarvion valvontavaliokunnalle sopivaksi katsomallaan tavalla;

55. pitää valitettavana, että avoimilla menettelyillä tehtyjen hankintojen määrä ja laajuus

väheni voimakkaasti vuonna 2004; kehottaa pääsihteeriä perustelemaan asiaa; 56. tiedustelee, onko varainhoitoasetuksen 95 artiklassa edellytetty julkiset hankinnat

sisältävä tietokanta jo perustettu ja toimintavalmis; 57. tiedustelee, onko edellisenä vuonna tehtyjen varainhoitoasetuksen muutosehdotusten1

(vähäarvoisten sopimusten tekeminen kilpailumenettelyssä, sähköisesti esitettäviä tarjouspyyntöjä koskevien tietojen vaihtaminen) johdosta ryhdytty toimiin;

Parlamentin valiokuntien toiminta 58. palauttaa mieleen, että EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan mukaan Euroopan

parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta kaikkien menoalueiden osalta; pitää siksi valitettavana, että talousarvion valvontavaliokunta ei kolmansiin maihin tehtävien valtuuskuntamatkojen järjestämistä koskevien parlamentin sisäisten sääntöjen takia voinut toteuttaa ajoissa suunniteltua tilapäisen valtuuskunnan vierailua Kosovon jälleenrakentamista hoitavaan Euroopan jälleenrakennusvirastoon;

59. kehottaa siksi Euroopan parlamentin toimivaltaisia elimiä mahdollistamaan sen, että

täyttäessään vastuuvapausmenettelyyn liittyviä parlamentaarisia velvollisuuksiaan talousarvion valvontavaliokunta voi tarvittaessa pikaisesti ja byrokratiaa välttäen lähettää pieniä valtuuskuntia jäsenvaltioihin ja kolmansiin valtioihin, jotta ne voivat tehdä tarpeellisia tarkastuksia paikan päällä;

Poliittiset ryhmät (tilinpäätöksen ja menettelyjen tarkastelu – budjettikohta 3701) 60. muistuttaa, että alamomentin 3701 määrärahojen käyttöä koskevien sääntöjen2

2.7.3 kohdassa edellytetään, että puhemiehistö ja talousarvion valvontavaliokunta käsittelevät poliittisten ryhmien tarkastettuja tilinpäätöksiä parlamentin työjärjestyksessä niille myönnetyn toimivallan mukaisesti;

61. toistaa, että poliittiset ryhmät ovat itsenäisesti vastuussa parlamentin talousarviosta niille

myönnettyjen määrärahojen hallinnosta ja käytöstä ja että alamomentin 3701 määrärahojen (noin 3,2 prosenttia parlamentin koko talousarviosta) käyttöä koskevat ehdot eivät kuulu toimielimen sisäisen tarkastuksen yksikön toimivaltaan;

62. pitää myönteisenä, että poliittiset ryhmät ovat julkaisseet talousarvion toteuttamista

koskevat sisäiset sääntönsä sekä vuoden 2004 tilinpäätöksensä parlamentin Internet-sivustolla;

63. tiedustelee, onko poliittisilla ryhmillä ollut ongelmia uuden varainhoitoasetuksen ja sen

soveltamissääntöjen periaatteiden soveltamisessa;

1 Edellä mainitun, 12. huhtikuuta 2005 annetun päätöslauselman 73 kohta. 2 Puhemiehistön 30.6.2003 tekemä päätös.

PE 378.393\ 51

FI

64. toteaa, että vuonna 2004 alamomentin 3701 määrärahat jakautuivat seuraavalla tavalla:

(tuhatta euroa) Käytettävissä oleva määrä yhteensä 43 250

Sitoutumattomat jäsenet 1 246

Ryhmien käytettävissä oleva määrä 42 004

Ryhmä Parlamentin talousarviosta kohdennetut määrärahat

Ryhmän omat ja

siirretyt varat

Menot 2004 Käyttöaste Määrä-rahojen siirron yläraja*)

Siirretty vuodelle 2005

PPE 16 077 2 912 14 828 78 % 8 038 4 160

PSE 12 204 3 775 10 952 69 % 6 102 5 027

ELDR/ ALDE

4 525 1 192 3 612 63 % 2 263 2 106

Verts/ALE 2 785 998 3 156 83 % 1 393 628

GUE/NGL 2 976 1 217 3 018 72 % 1 488 1 175

UEN 1 687 426 1 840 87 % 844 273

EDD **) 650 605 1 225 98 % ei käytettävissä

ei käytettävissä

IND/DEM 1 100 4 452 41 % 550 653***)

YHTEENSÄ 42 004 11 130 39 083 74 %

*) alamomentin 3701 soveltamissääntöjen mukaan **) ainoastaan vuoden 2004 ensimmäisen puoliskon määrärahat ***) puhemiehistön 29. syyskuuta 2005 tekemä päätös

65. toteaa poliittisten ryhmien ulkopuolisten tilintarkastajien vahvistaneen, että kirjanpito on

suoritettu voimassa olevien sääntöjen ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti;

66. toteaa, että puhemiehistö käsitteli poliittisten ryhmien talousarvioiden toteuttamista

koskevia kertomuksia sekä tilintarkastajien kertomuksia 29. syyskuuta 2005 ja hyväksyi ne;

67. toteaa, että poliittiset ryhmät eivät pääsääntöisesti ole käyttäneet kokonaan niille

myönnettyjä määrärahoja; 68. kehottaa komissiota ja neuvostoa säätämään tulevien varainhoitoasetuksen uudistamista

koskevien neuvottelujen yhteydessä lopullisesti ja kattavasti, miten parlamentin talousarviosta poliittisille ryhmille osoitettuja varoja on lain mukaan käsiteltävä, kuten parlamentti pyysi 15. maaliskuuta 2006 esittämässään kannassa1;

Jäsenten korvaukset 69. pitää myönteisenä, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt tulevat

voimaan vuonna 2009 alkavan vaalikauden ensimmäisenä päivänä neuvoston hyväksyttyä ne 19. heinäkuuta 2005;

1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0085, tarkistus 63.

52 /PE 378.393

FI

70. huomauttaa, että jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt1 mukautettiin varainhoitoasetukseen toukokuussa 2004;

71. muistuttaa puhemiehistön 28. toukokuuta 2003 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan

sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt on hyväksytty täysistunnossa, on käynnistettävä menettely jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien uusien sääntöjen hyväksymiseksi puhemiehistössä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloaikataulun mukaisesti; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle puhemiehistön tähän mennessä toteuttamista toimenpiteistä;

72. pyytää puhemiehistöä panemaan täytäntöön jäsenten asemaa koskevissa säännöissä jo

vahvistetut ja parlamentin hyväksymät suunnitelmat, joilla luotaisiin järjestelmä, jolla jäsenille korvattaisiin heidän niin halutessaan vain tosiasiassa aiheutuneet matkakulut;

Sihteeristökorvaukset 73. panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 13. joulukuuta 2004 sihteeristökorvauksia

koskeviin sääntöihin tarkistuksia, joilla pyrittiin muun muassa parantamaan sääntöjen ja varainhoitoasetuksen vaatimusten välistä yhdenmukaisuutta2;

74. pahoittelee, että heinäkuuhun 2004 asti harjoittelijoiden työsopimukset ja

riippumattomien henkilöiden, yritysten tai säätiöiden kanssa tehdyt palveluntarjoajia koskevat sopimukset tallennettiin parlamentin tietojärjestelmään samalla koodilla riippumatta sopimustyypistä tai siitä, koskiko sopimus avustajaa vai harjoittelijaa;

75. pahoittelee, että pääsihteerille ei ole annettu riittävästi tietoa palveluntarjoajien kautta

suurelle osalle palkatuista avustajista maksetuista palkoista; on tyytyväinen pääsihteeriltä saatuihin tietoihin jäsenten suoraan palkkaamille avustajille maksetuista palkoista tai maksun välittäjien avustajille maksamista palkoista;

76. pahoittelee, että 20. helmikuuta 2006 mennessä 87,2 prosenttia jäsenistä ei ollut jättänyt

avustajakorvauksia koskevia menoselvityksiä, joiden jättämisen määräaika oli ollut 1. marraskuuta 2005, kuten jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklan 5 kohdan e alakohdassa sekä 14 artiklan 6 kohdan b ja c alakohdassa vaaditaan, ja jotka sisältävät ilmoitukset jäsenten avustajien liittämisestä sosiaaliturvajärjestelmään, mikäli avustajalla on palveluntarjoajan kautta solmittu sopimus; pahoittelee myös, että parlamentti ei ole vielä tehnyt puitesopimuksia sellaisten yritysten kanssa, jotka ovat erikoistuneet työsopimuksiin liittyvien vero- ja sosiaaliturva-asioiden hoitoon sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, kuten edellytetään jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklan 5 kohdan f alakohdassa ja kuten on pyydetty ainakin heinäkuusta 2004 alkaen;

77. väittää, että yksilöllisten tiedonantojen lähettäminen niille jäsenille, jotka eivät ole vielä

jättäneet kyseisiä asiakirjoja, olisi tehokkain tapa ratkaista jäsenten avustajakorvauksia koskevista puuttuvista asiakirjoista aiheutuva ongelma;

1 PE 113.116. 2 Jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14–16 artikla.

PE 378.393\ 53

FI

78. kehottaa puhemiehistöä päättämään pian parlamentin jäsenten avustajien asemaa käsitelleen parlamentaarisen työryhmän työn tuloksista käytävän keskustelun; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle työryhmän ehdotuksista sekä puhemiehistön päätöksestä;

79. kehottaa puhemiehistöä laatimaan jäsenten avustajia koskevat säännöt, joissa

vahvistettaisiin muun muassa palvelukseenottoa, työehtoja, sosiaaliturvaa ja verotusta koskevat ehdot; edellyttää kyseisten sääntöjen tulevan voimaan mahdollisimman pian;

Vapaaehtoinen eläkejärjestelmä 80. muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin on kolmena edellisenä vuotena antamissaan

vuosikertomuksissa todennut, että Euroopan parlamentin lisäeläkejärjestelmää varten on luotava asianmukainen oikeusperusta; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan olisi lisäksi vahvistettava selkeät säännöt mahdollisen alijäämän varalle1; panee kuitenkin merkille, että parlamentin oikeudellisen yksikön mukaan lisäeläkejärjestelmällä on jo riittävä oikeusperusta, koska EY:n perustamissopimuksen 199 artiklassa (entinen 142 artikla) määrätään Euroopan parlamentin itsemääräämisoikeudesta ja annetaan Euroopan parlamentille oikeus toteuttaa mitä tahansa työjärjestyksensä kannalta välttämättömiä toimia, ja että lisäksi siinä vaiheessa, kun jäsenten asemaa koskevat säännöt tulevat voimaan, kyseisten sääntöjen 27 artikla muodostaa eläkerahaston oikeusperustan2;

81. viittaa lisäksi varainhoidon pääosaston vuotta 2004 koskevaan toimintakertomukseen,

jossa eritellään lisäeläkejärjestelmän osalta seuraavat seikat:

– parlamentin ja eläkerahaston suhdetta sääntelevän oikeusperustan puuttuminen,

– rahaston yli- tai alijäämää sääntelevien sääntöjen puuttuminen,

– rahaston jäsenten etuuksien talousarvioon ottamiseen liittyvät epäselvyydet; 82. toteaa, että marraskuussa 2005 lisäeläkerahastossa oli 475 jäsentä, jotka maksoivat

948 euroa kuukausimaksua (1/3) yleisestä kulukorvauksesta, kun taas parlamentti maksoi kuukausittain 1 896 euroa (2/3); toteaa lisäksi, että vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään osoitettiin vuoden 2004 talousarviossa 10 300 000 euroa;

83. toteaa, että eläkerahaston vakuutustekninen tulos 31. joulukuuta 2004 oli

43 756 745 euroa alijäämäinen ja rahoitustaso oli 76,8 prosenttia sekä että 31. joulukuuta 2005 mennessä alijäämä oli vähentynyt merkittävästi 28 875 417 euroon ja rahoitustaso noussut 86,1 prosenttiin3;

1 EUVL C 301, 20.11.2005, taulukko 9.2, EUVL C 293, 30.11.2004, taulukko 9.3, EUVL C 286,

28.11.2003, kohta 9.15. 2 Pääsihteerin muistio parlamentin puhemiehistölle "Jäsenten vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelmän

hallinnointi", marraskuu 2005, PE 356.020/BUR/REV. 3 Lähde: Euroopan parlamentin jäsenten eläkerahasto – vuosikertomus 2005.

54 /PE 378.393

FI

84. panee merkille, että tammikuusta 2005 lähtien jäsenet ovat 60 vuotta täytettyään ja maksettuaan vain viisi vuotta eläkemaksuja voineet saada kuukausittain 1 276 euroa eläkettä;

85. panee merkille, että puhemiehistö ei ole ryhtynyt toimiin tilintarkastustuomioistuimen

vuosina 2002–2005 esittämien huomioiden johdosta; toteaa, että puhemiehistö hyväksyi 30. marraskuuta 2005 seuraavat toimenpiteet:

– kuukausimaksuja korotetaan vuodesta 2006 alkaen siten, että jäsenet maksavat

1 094 euroa ja parlamentti 2 088 euroa,

– nimitetään työryhmä laatimaan raportti eläkerahaston taloudellisesta tilanteesta; 86. katsoo, että parlamentin ja eläkerahaston välisestä suhteesta on tehtävä sopimus vielä

kuluvan vuoden aikana; kehottaa pääsihteeriä toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle joulukuussa 2006 tilanneselvityksen;

87. katsoo lisäksi, että jäsenten vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään suorittamien maksujen

on tultava suoraan henkilökohtaisista tuloista eikä parlamentin korvausjärjestelmän kautta; panee kuitenkin merkille, että lausunnossaan nro 5/99 tilintarkastustuomioistuin totesi, että rahaston ja jäsenten kannalta nykyinen maksujärjestelmä on ollut tehokas; lisäksi se on antanut parlamentille mahdollisuuden laskea omat maksuvelvoitteensa asianmukaisesti, koska sääntöjen mukaan parlamentin on maksettava kaksinkertaisena jäsenten tosiasiallisesti maksama määrä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei pitänyt ongelmallisena järjestelmän säilyttämistä edellyttäen, että se määritellään paremmin ja että sen toimintaa säännellään virallisella asiakirjalla;

88. panee huolestuneena merkille, että eläkejärjestelmään suoritettavien maksuosuuksien

vähentäminen yleisestä kulukorvauksesta saattaa johtaa siihen, että jäsenten epäillään käyttävän julkisia varoja yksityisiin eläkemaksuihinsa, ja kehottaa siksi parlamentin puhemiehistöä ehdottamaan ennen 31. maaliskuuta 2007 toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että eläkejärjestelmän jäsenet suorittavat kyseiset maksut suoraan suorien maksumääräysten avulla;

89. toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen tultua voimaan

vuonna 2009 jäseniä kohdellaan tasavertaisesti eikä lisäeläkerahasto saa enää ottaa uusia jäseniä; katsoo myös, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulon jälkeen

– vapaaehtoinen eläkejärjestelmä olisi purettava,

– vapaaehtoiseen eläkerahastoon ei enää saisi ottaa uusia jäseniä mutta – aiemmin kertyneet eläkeoikeudet olisi kuitenkin säilytettävä;

Euroopan tason poliittiset puolueet 90. toteaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden vuoden 2004 tilit esitettiin

seuraavasti:

Sopimuksen mukainen talousarvio 2004 (euroina)

PE 378.393\ 55

FI

Puolue Avustushakemukseen liitetyn

ennakkoarvion mukaiset

tukikelpoiset menot

Anottu tuki Omat varat Tuen lopullinen määrä

Osuus anotusta tuesta

PPE 2 116 783,00 1 587 587,00 517 555,63 1 051 469,44 66 %

PSE 1 676 000,00 1 257 000,00 447 780,45 1 093 853,21 87 %

ELDR 825 194,00 618 896,00 156 156,24 462 661,31 75 %

EFGP 408 000,00 307 500,00 77 371,36 171 460,56 56 %

AEN 215 000,00 161 250,00 28 000,00 83 964,01 52 %

PDE 453 900,00 340 425,00 23 509,72 69 861,91 21 %

GE 280 366,00 210 275,00 69 800,00 120 895,22 58 %

EFA 222 024,00 165 724,00 54 407,34 163 222,02 99 %

Yhteensä 6 197 267,00 4 648 657,00 1 374 940,74 3 217 387,68 69 % PPE: European People’s Party; PSE: Party of European Socialists; ELDR: European Liberal Democrat and Reform Party; EFPG: European Federation of Green Parties; AEN: Union for Europe of the Nations; PDE: European Democratic Party; GE: Party of the European Left; EFA: European Free Alliance

91. korostaa poliittisten puolueiden ulkopuolisten tilintarkastajien vahvistaneen, että

kirjanpito on suoritettu voimassa olevien sääntöjen ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti;

92. painottaa, etteivät Euroopan tason poliittiset puolueet voineet vielä käyttää kokonaan

niille osoitettuja määrärahoja; 93. korostaa, että 15. maaliskuuta 2006 esittämässään kannassa1 varainhoitoasetuksen

uudistamisesta parlamentti ehdotti, että Euroopan tason poliittisten puolueiden omien varojen oikeudellisessa kohtelussa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston 4. marraskuuta 2003 antamaa asetusta (EY) N:o 2004/2003 Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä2;

94. muistuttaa, että asiasta vastaava valiokunta toimittaa parlamentille lähitulevaisuudessa

mietinnön asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamisesta ja että kyseistä asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004;

95. kehottaa puhemiehistöä ottamaan huomioon seuraavat huomautukset, jotta asetusta

(EY) N:o 2004/2003 voitaisiin soveltaa entistä tehokkaammin:

– 15 prosenttia jo sidotuista, mutta vielä käyttämättömistä tuista olisi voitava siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle,

– Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi sallittava muodostaa omien varojen

varanto, jonka avulla ne voisivat puolueen hajotessa täyttää lakisääteiset velvollisuutensa työntekijöitään ja sopimuskumppaneitaan kohtaan,

– olisi luotava (esimerkiksi vaalikauden kattava) monivuotinen rahoituskehys,

jonka avulla puolueiden olisi helpompaa suunnitella talousasioitaan;

1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0085, tarkistus 99. 2 EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1.

56 /PE 378.393

FI

Uusista jäsenvaltioista tulevien virkamiesten palkkaaminen 96. kehottaa pääsihteeriä selvittämään vuoden 2006 joulukuun loppuun mennessä, kuinka

uusista jäsenvaltioista tulevien virkamiesten palkkaaminen on edistynyt ja luokittelemaan heidät selvityksessä ryhmiin (tulkit, kääntäjät, hallintovirkamiehet jne.);

Tulkkausmenot (tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 5/2005) 97. korostaa, että monikielisyys on yksi Euroopan unionin tunnusomaisimpia piirteitä ja että

se ilmentää unionin kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja takaa unionin kansalaisten tasavertaisen kohtelun; korostaa, että monikielisyys takaa kansalaisille oikeuden viestiä Euroopan unionin toimielinten kanssa jollakin unionin virallisista kielistä ja antaa heille näin mahdollisuuden käyttää oikeuttaan demokraattiseen valvontaan;

98. huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 5/2005 käsitellään

tarkemmin siitä annetussa päätöslauselmassa; 99. myöntää, että parlamentin toistuvat matkat sen toimipaikkojen välillä nostavat usean

toiminta-alueen, muun muassa tulkkauksen, kustannuksia huomattavasti, kuten tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 5/2005;

Toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä: vaikutusanalyysi 100. viittaa toimielinten välisen sopimuksen tekemisestä paremmasta lainsäädännöstä

9. lokakuuta 2003 tekemäänsä päätökseen1 ja panee merkille vaikutusanalyysityöryhmän päätelmät2, joiden mukaan

– jokaisen toimielimen on otettava vastuu omien ehdotustensa vaikutusanalyysin

laatimisesta,

– vaikutusanalyysin on koskettava kaikkia poliittisesti erittäin merkittäviä tekstejä ja katettava seuraavat osa-alueet: sääntelyvaikutukset (ja sääntelemättömyyden vaikutukset) sekä taloudelliset, ympäristöpoliittiset, sosiaaliset ja talousarviota koskevat vaikutukset,

– parlamentin olisi annettava vaikutusanalyysi kolmannen osapuolen tehtäväksi ja

ainoastaan taattava arvioiden laatu,

– päätöksen vaikutusanalyysin teettämisestä ja sen arvioinnista tekevät poliittiset koordinaattorit ja/tai vastaavien valiokuntien puheenjohtajat;

101. katsoo, että vaikutusanalyysin mukaan ottamiseen liittyy riskejä, jotka saattaisivat

haitata parlamentin työskentelyä, ja näin

– parlamentin jäsenen oikeutta tehdä muutosehdotuksia saatettaisiin rajoittaa tai valvoa poliittisesti,

1 EUVL C 81 E, 31.3.2004, s. 84. 2 Adonis: 03-DGIII(04)D/19596.

PE 378.393\ 57

FI

– parlamentin työskentelyä jo nyt vaivaava kiire asiakirjojen toimittamis- ja käännösmääräaikoineen kasvaa entisestään,

– kolmannen osapuolen asiantuntemuksen mukaan ottaminen ja arviointi saattaisi

osoittautua liian työlääksi,

– viime hetken kompromissien tekeminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi; 102. kehottaa siksi pääsihteeriä ja asiasta vastaavia parlamentin elimiä selittämään, miten ne

aikovat panna täytäntöön paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten sopimuksen kyseisen osan;

Vastuuvapautta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2003 koskevan päätöslauselman seuranta 103. pitää myönteisenä, että sisäisen tarkastuksen yksikön laatimia tarkastuskertomuksia on

käsitelty tarkistetussa pääsihteerin toimintakertomuksessa, jonka tämä toimitti Euroopan parlamentin asiasta vastaaville elimille yhdessä tarkastuslausumansa kanssa; toteaa, että toimintakertomus sisältää 47 yksittäistä toimenpidettä, ja kehottaa pääsihteeriä ilmoittamaan, mitkä näistä toimenpiteistä hän on valinnut painopistealueiksi;

104. toteaa, että parlamentti huolehtii alamomentin 3701 toteutuksesta sitoutumattomien

jäsenten osalta ja on vahvistanut toteutuksen luotettavuuden; huomauttaa, että kyseiseen alamomenttiin liittyvät asiakirjat julkaistaan parlamentin Internet-sivustolla;

105. panee merkille, että pääsihteerin ehdotukset toisaalta poliittisten ryhmien sisäisen

tarkastajan valintaa koskevaksi kirjemalliksi ja toisaalta poliittisten ryhmien talouskertomuksiksi on toimitettu puhemiehistölle keskusteluja ja hyväksymistä varten; panee merkille, että päätöstä asiasta ei vielä ole tehty, ja kehottaa puhemiehistöä ilmoittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle keskustelujen tuloksesta;

106. panee merkille, että parlamentti ryhtyi vuonna 2004 – valmistellakseen Euroopan

parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamista – yhdistämään teknisesti siihen asti toisistaan riippumattomia parlamentin jäsenten kulukorvauksia koskevia hallintojärjestelmiä (PAM-hanke: Portail Applicatif des Membres);

107. panee merkille, että kurinpitolautakunta on saattanut päätökseen työnsä, joka koski

vastuuta 4 136 125 Belgian frangin poikkeamasta kassatilanteen ja vuoden 1982 vastaavien tilien välillä; odottaa, että kyseiset varat peritään takaisin korkoineen;

108. panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi 12. joulukuuta 2005 EMAS-

työryhmän ("Eco-Management and Audit System") laatiman loppuraportin ja että parlamentin sisäistä ympäristönhallintajärjestelmää koskeva raportti julkaistiin parlamentin Internet-sivustolla helmikuussa 2006;

109. panee merkille, että jäsenten käytettävissä olevia tietotekniikkapalveluita on edelleen

parannettu, etenkin

– parantamalla jäsenten työhuoneissa olevien tietotekniikkavarusteiden tasoa,

58 /PE 378.393

FI

– avaamalla CyberLAN-verkko, johon mikä tahansa tietokone voidaan liittää,

– käynnistämällä pilottihanke, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön elektroninen allekirjoitusjärjestelmä,

– parantamalla palvelimien, työasemien ja verkkokomponenttien turvallisuutta,

– luomalla parlamenttiin langaton viestintäjärjestelmä ("Hotspots", "Wireless

Fidelity"); 110. vaatii, että elektroninen allekirjoitusjärjestelmä, jota koskeva pilottihanke on

meneillään, otetaan käyttöön mahdollisimman pian, jotta jäsenet voivat allekirjoittaa asiakirjoja, kuten tarkistustekstejä ja kysymyksiä, ilman että heidän tarvitsee käyttää paperiversioita, mikä parantaisi jäsenten työn tehokkuutta parlamentissa;

111. toteaa kvestoreiden päättäneen 16. marraskuuta 2005, että valiokuntien asiakirjat jaetaan

edelleen kyseisten valiokuntien jäsenille mutta Strasbourgissa hyväksyttyjen tekstien ja lehdistötiedotteiden jakelu paperimuodossa lopetetaan.

PE 378.393\ 59

FI

P6_TA-PROV(2006)0364

Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (koulutus) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (KOM(2005)0450 – C6-0291/2005 – 2005/0179(COD))


(KOM(2005)0450)1, – ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 149 artiklan

4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0291/2005),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, – ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja

sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0255/2006), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se


3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle


60 /PE 378.393

FI

P6_TC1-COD(2005)0179 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. syyskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen antamiseksi koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon1, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon2, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä3, sekä katsovat seuraavaa: (1) Koulutukseen liittyvä liikkuvuus on olennainen osa henkilöiden vapaata liikkuvuutta –

yhtä perustamissopimuksen suojaamista perusvapauksista – ja yksi Euroopan unionin päätavoitteista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla. Se on yhteisiin arvoihin ja moninaisuuden kunnioittamiseen perustuva keskeinen väline sellaisen todellisen Euroopan koulutusalueen luomisessa, joka tarjoaa jatkuvaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, jolla voidaan parantaa työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä sekä kehittää aktiivista Euroopan kansalaisuutta.

1 EUVL C , , s. . 2 EUVL C , , s. . 3 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. syyskuuta 2006.

PE 378.393\ 61

FI

(2) Liikkuvuus lähentää kansalaisia ja lisää keskinäistä ymmärtämystä. Se edistää solidaarisuutta, ajatustenvaihtoa ja Euroopan muodostavien eri kulttuurien parempaa tuntemusta. Näin liikkuvuus edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

(3) Koulutukseen liittyvän liikkuvuuden ja koulutusalan vaihtotoiminnan tehostaminen

Euroopassa sekä tapahtumat, kuten työntekijöiden liikkuvuuden teemavuosi 2006, ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä Lissabonin tavoitteeseen tehdä Euroopasta innovatiivisin ja kilpailukykyisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä1.

(4) Parempien puitteiden tarjoaminen liikkuvuudelle Euroopan unionissa

koulutustarkoituksia varten edistää tietoon perustuvan talouden toteutumista, mikä on olennaisen tärkeää työllisyyden, kestävän kehityksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kannalta jäsenvaltioissa.

(5) Koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantamiseen Euroopassa tarvitaan

Euroopan unionin sisäiseen liikkuvuuteen kohdistuvien kaikkien sidosryhmien, julkiset viranomaiset mukaan luettuina, tukitoimien tehostamista.

(6) Vuonna 2001 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston ensimmäinen suositus2, jolla

pyrittiin helpottamaan liikkuvuuteen kannustavia yhteisön toimia. (7) Edellä mainitun suosituksen III.a kohdan mukaisesti komission perustaman

asiantuntijaryhmän työssä ja ensimmäisessä seurantaraportissa tuodaan kyllä esiin sekä kansallisella että yhteisön tasolla saavutettu edistys koulutukseen liittyvässä liikkuvuudessa mutta osoitetaan myös tarve kiinnittää huomiota liikkuvuuden määrällisen lisäämisen ohella varsinkin sen laadun parantamiseen.

1 Lissabonin strategia, Eurooppa-neuvoston päätelmät, asiak. SN 100/1/00 REV 1. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2001/613/EY, annettu 10 päivänä heinäkuuta 2001,

opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä (EYVL L 215, 9.8.2001, s. 30).

62 /PE 378.393

FI

(8) Tavoitteeseen voidaan pyrkiä muun muassa antamalla suosituksen muodossa liikkuvuutta koskeva laatuperuskirja, jossa esitetään joukko alaa koskevia periaatteita, joiden täytäntöönpano on vapaaehtoista.

(9) Liikkuvuutta koskevassa laatuperuskirjassa olisi otettava huomioon myös vammaisten

ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeet. (10) Laatuperuskirjan olisi myötävaikutettava koulutusvaihdon lisäämiseen, helpotettava

yleissivistävien ja/tai ammatillisten koulutusjaksojen tunnustamista sekä tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista ja lisättävä keskinäistä luottamusta viranomaisten, organisaatioiden ja kaikkien sidosryhmien välisen yhteistyön parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Lainojen, apurahojen ja sosiaaliturvaetuuksien siirrettävyyteen olisi kiinnitettävä huomiota.

(11) Tällä peruskirjalla on tarkoitus täydentää Erasmus-peruskirjassa esitettyjä

erityismääräyksiä, ei korvata niitä. (12) Lähtömaiden ja vastaanottavien maiden viranomaisten, organisaatioiden ja

sidosryhmien, jotka ovat tekemisissä liikkuvuuden kanssa, olisi annettava peruskirja perusviiteasiakirjana kaikille opiskelijoille ja koulutettaville näiden omalla kielellä.

(13) Liikkuvuudesta saatavat edut riippuvat suuresti käytännön järjestelyiden laadusta;

tiedottaminen, valmistelu, tuki, osallistujien opinto- ja koulutusjaksojen aikana hankkiman kokemuksen ja pätevyyden tunnustaminen. Liikkuvuuteen liittyvät ihmiset ja organisaatiot voivat parantaa huomattavasti sen arvoa huolellisen suunnittelun ja asianmukaisen arvioinnin avulla.

(14) Europass on erityisen hyödyllinen väline kehitettäessä liikkuvuutta tukevaa

avoimuutta ja opintojen tunnustamista. (15) Olisi suotavaa, että kyseisissä periaatteissa ei katettaisi pelkkää liikkuvuusjaksoa vaan

myös sitä edeltävä ja seuraava jakso.

PE 378.393\ 63

FI

(16) Ennalta olisi laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi osallistujien yleinen valmistelu on tarpeen, ja on kiinnitettävä erityistä huomiota kielelliseen valmistautumiseen. Toimivaltaisten viranomaisten ja organisaatioiden olisi annettava tässä apua.

(17) Kaikki hallinnolliset ja rahoitukseen liittyvät kysymykset, kuten mitä rahoitustukea on

käytettävissä ja kuka vastaa kustannuksista ja vakuutusturvasta vastaanottavassa maassa, olisi ratkaistava ennen lähtöä.

(18) Ulkomailla vietetyn jakson osalta liikkuvuuden laatua voidaan parantaa järjestelyjen

avulla, esimerkiksi nimeämällä osallistujille mentorit. (19) Kaikkien vastaanottavassa maassa suoritettujen kurssien ja/tai koulutuksen, niiden

kesto mukaan luettuna, yksityiskohtaisen ja selkeän kuvauksen pitäisi helpottaa jakson tunnustamista kotimaahan palattaessa.

(20) Avoimuus ja hyvä hallintotapa edellyttävät liikkuvuusohjelman kustakin vaiheesta ja

toimesta vastaavien sidosryhmien selkeää määrittelyä. (21) Liikkuvuustoimien laadun varmistamiseksi on suotavaa taata liikkumisvapaus kaikille

Euroopan unionin kansalaisille ja soveltaa edellä mainittuja periaatteita ja suosituksia mahdollisimman hyvin kaikenlaiseen liikkuvuuteen, jonka tarkoituksena on oppiminen tai ammatillinen kehitys (esim. yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, virallisissa rakenteissa tai niiden ulkopuolella tapahtuva oppiminen, myös vapaaehtoistyö ja -hankkeet, lyhyet tai pitkät liikkuvuusjaksot, koulussa, korkeakoulussa tai työssä tapahtuva oppiminen, elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet).

(22) Ottaen huomioon liikkuvuutta koskevien toimien luonteen moninaisuuden ja keston

jäsenvaltiot voivat mukauttaa laatuperuskirjan täytäntöönpanoa olosuhteiden mukaan, eli ne voivat mukauttaa sitä erityistilanteisiin ja -ohjelmiin. Jäsenvaltiot voivat tehdä joistakin kohdista velvoittavia ja pitää toisia vapaaehtoisina.

(23) Koska tämän suosituksen tavoitteet, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita, voidaan

paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimia perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseissä artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi tässä suosituksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

64 /PE 378.393

FI

SUOSITTELEVAT, että jäsenvaltiot – hyväksyvät liitteenä olevan liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen laatuperuskirjan

välineeksi, jolla voidaan parantaa henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä, ja edistävät sen käyttöä.

– ilmoittavat tästä suosituksesta ja kaikista täydentävistä toimenpiteistä, joita ne

mahdollisesti toteuttavat liikkuvuuden edistämiseksi, erityisesti laatunäkökohdat huomioon ottaen, Koulutus 2010 -työohjelmaa koskevissa kansallisissa tukitoimissaan tämän suosituksen hyväksymisen jälkeisestä toisesta vuodesta alkaen;

– tekevät jatkossakin tiivistä yhteistyötä ja koordinoivat toimiaan keskenään kaikkien

niiden esteiden poistamiseksi, jotka haittaavat suoraan tai välillisesti Euroopan unionin kansalaisten liikkuvuutta;

– järjestävät yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvää liikkuvuutta varten

asianmukaista tukea ja tarkoituksenmukaisen infrastruktuurin kansalaistensa koulutustason kohottamiseksi;

– ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin liikkuvuuden edistämiseksi, varmistavat,

että kaikki asianmukainen tieto on helposti ymmärrettävissä ja kaikkien saatavilla, esimerkiksi laatimalla liikkuvuutta koskevan johdanto-oppaan tai luettelon tukiorganisaatioista, ja parantavat liikkuvuuden edellytyksiä.

PE 378.393\ 65

FI

KEHOTTAVAT komissiota – rohkaisemaan kansallisia virastoja ja muita koulutuksen ja liikkuvuuden alalla

työskenteleviä organisaatioita käyttämään peruskirjaa; – tekemään edelleen yhteistyötä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta

saadaan vaihdettua hyödyllisiä tietoja ja kokemuksia tässä suosituksessa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta;

– parantamaan tai kehittämään tiiviissä yhteistyössä asianomaisten viranomaisten

kanssa sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja koulutukseen liittyvästä liikkuvuudesta;

– pitämään tätä suositusta ja suositusta 2001/613/EY yhtenä kokonaisuutena ja sen vuoksi

sisällyttämään siltä vaaditut joka toinen vuosi toimitettavat raportit Koulutus 2010 -toimintaohjelman yleisiin raportteihin.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja

66 /PE 378.393

FI

LIITE

Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja

JOHDANTO:

Liikkuvuus on aina kiinnostanut eri sidosryhmiä, ja sen asemaa vielä vahvistettiin liikkuvuutta koskevalla toimintasuunnitelmalla1 vuonna 2000 sekä 10. heinäkuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksella2. Suosituksen soveltamisala oli laaja, siinä käsiteltiin kaikenlaisia tärkeitä liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä, ja se oli kohdistettu kaikille, jotka voisivat hyötyä opiskelujaksosta ulkomailla (sekä virallisissa rakenteissa että niiden ulkopuolella), mukaan lukien opiskelijat, opettajat, kouluttajat, vapaaehtoiset ja koulutuksessa olevat. Tällä suosituksella, josta tämä laatuperuskirja muodostaa olennaisen osan, on sama soveltamisala, mutta siinä keskitytään liikkuvuuden laatunäkökohtiin, kuten ensimmäisen suosituksen jälkeen perustettu asiantuntijaryhmä ehdotti3. Sillä olisi pyrittävä varmistamaan, että liikkuvuustoimiin osallistuneet saavat myönteisiä kokemuksia sekä vastaanottavassa maassa että omassa maassaan palaamisensa jälkeen. Laatuperuskirja tarjoaa opastusta yksittäisten nuorten tai aikuisten harjoittamaan liikkuvuuteen, joka liittyy virallisissa rakenteissa tai niiden ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja joka kehittää heitä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti. Sen on tarkoitus toimia viiteasiakirjana, jossa otetaan huomioon kansalliset tilanteet ja jäsenvaltioiden toimivaltuudet. Sen laajuutta ja sisältöä voidaan mukauttaa liikkuvuuden keston, erilaisten koulutus- ja nuorisotoimien erityispiirteiden sekä osallistujien tarpeiden perusteella. Siinä käsitellään pääasiassa koulutukseen liittyvää liikkuvuutta, mutta nämä ohjeet ovat hyödyllisiä myös muuntyyppisen, esimerkiksi työhön liittyvän liikkuvuuden kannalta.

1 Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2000, liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (EYVL C 371, 23.12.2000, s. 4).

2 EYVL 215, 8.8.2001, s. 30. 3 KOM(2004)0021.

PE 378.393\ 67

FI

1. Ohjeita ja tietoa Liikkuvuudesta mahdollisesti kiinnostuneilla pitäisi olla yhtäläinen oikeus saada kaikilla tasoilla luotettavista lähteistä tietoa ja ohjeita liikkuvuusmahdollisuuksista ja ehdoista, joilla siihen voi osallistua. Muun muassa olisi annettava selkeitä tietoja kaikista liikkuvuutta koskevaan peruskirjaan sisältyvistä kohdista, lähettävän ja vastaanottavan organisaation asemasta ja tehtävistä sekä erilaisista koulutusjärjestelmistä. 2. Opintosuunnitelma Ennen koulutukseen liittyvien liikkuvuustoimien toteuttamista lähettävän ja vastaanottavan organisaation sekä osallistujien olisi laadittava ja hyväksyttävä opintosuunnitelma ja otettava siinä huomioon kielellinen valmistautuminen. Opintosuunnitelma on erityisen tärkeä, kun on kyse pitkäkestoisesta liikkuvuudesta, ja siitä voi olla hyötyä myös lyhytkestoisen liikkuvuusjakson kohdalla. Suunnitelmassa olisi esitettävä tavoitteet ja odotetut oppimistulokset sekä tapa, millä niihin pyritään ja miten ne pannaan täytäntöön. Opintosuunnitelman merkittävistä muutoksista olisi sovittava kaikkien osapuolten kesken. Opintosuunnitelmaa laadittaessa olisi pidettävä mielessä integroitumista takaisin kotimaahan ja arviointia koskevat asiat. 3. Räätälöinti Koulutukseen liittyvän liikkuvuuden olisi sovittava mahdollisimman hyvin osallistujien omiin koulutusväyliin, taitoihin ja motivaatioon, ja sen olisi kehitettävä tai tuettava niitä. 4. Yleiset valmistelut Osallistujien valmistautuminen ennalta on suositeltavaa, ja se olisi sovitettava heidän erityistarpeidensa mukaan. Valmistautumiseen pitäisi sisältyä kielellisiä, pedagogisia, hallinnollisia, oikeudellisia, henkilökohtaisia ja kulttuurisia näkökohtia sekä tietoa rahoituksellisista näkökohdista tarpeen mukaan.

68 /PE 378.393

FI

5. Kielelliset näkökohdat Kielitaito on tärkeä tehokkaan oppimisen, kulttuurienvälisen viestinnän ja vastaanottavan maan kulttuurin paremman ymmärtämisen kannalta. Osallistujien samoin kuin lähettävän ja vastaanottavan laitoksen olisi kiinnitettävä erityishuomiota asianmukaiseen kielelliseen valmistautumiseen. Aina kun mahdollista, liikkuvuusjärjestelyihin olisi sisällyttävä – ennen lähtöä kielitaidon arviointi ja mahdollisuus käydä kursseja vastaanottavan maan

kielellä ja/tai opetuskielellä, jos ne eivät ole sama – kieleen liittyvä tuki ja neuvonta vastaanottavassa maassa. 6. Logistinen tuki Osallistujille olisi tarvittaessa tarjottava riittävää logistista tukea. Tähän voi sisältyä mahdollisesti matkajärjestelyjä, vakuutuksia, oleskelu- tai työlupia, sosiaaliturvaa, mahdollisuutta siirtää valtion apurahat ja lainat lähtömaasta vastaanottavaan maahan, asumista sekä muita käytännön näkökohtia koskevien tietojen ja ohjeiden antaminen, myös sellaisten, jotka liittyvät oleskelun aikaisiin turvallisuusnäkökohtiin. 7. Mentorointi Vastaanottavan organisaation (oppilaitoksen, nuorisojärjestön, yrityksen jne.) olisi huolehdittava järjestelyistä, esimerkiksi mentoroinnista, jotta osallistujia neuvotaan ja autetaan integroitumaan vastaanottavaan ympäristöön, ja toimittava yhteyspisteenä, josta saa apua jatkuvasti.

PE 378.393\ 69

FI

8. Tunnustaminen Jos ulkomailla suoritettu opinto- tai harjoittelujakso on olennainen osa virallista opinto- tai harjoitteluohjelmaa, se olisi todettava opintosuunnitelmassa, ja osallistujille olisi tarjottava apua, jotta tarvittaessa helpotetaan jakson tunnustamista ja sertifiointia. Lähettävän organisaation olisi opintosuunnitelmassa sitouduttava tunnustamaan kaikki menestyksellisesti suoritetut liikkuvuusjaksot. Muuntyyppisessä liikkuvuudessa, etenkin muissa kuin virallisissa rakenteissa tapahtuvan koulutuksen osalta, olisi annettava asianmukainen asiakirja, jotta osallistuja voi osoittaa aktiivisen osallistumisen ja oppimistulokset tyydyttävästi ja luotettavasti. Tässä yhteydessä olisi rohkaistava Europass-todistuksen käyttöä. 9. Integroituminen palattaessa ja arviointi Kun osallistujat ovat palanneet kotimaahan, etenkin pitkäaikaisen liikkuvuusjakson jälkeen, heitä olisi opastettava, miten he voivat hyödyntää liikkuvuusjakson aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Pitkäkestoisen liikkuvuusjakson jälkeen palaaville olisi tarjottava tarvittaessa apua, jotta integroituminen takaisin kotimaan sosiaaliseen, koulutus- ja ammattiympäristöön olisi helpompaa. Osallistujien ja organisaatioiden olisi tarkasteltava perusteellisesti hankittuja kokemuksia, jotta voidaan arvioida, onko opintosuunnitelman tavoitteet saavutettu. 10. Sitoumukset ja vastuualat Näistä laatuperusteista johtuvista vastuualoista olisi sovittava lähettävän ja vastaanottavan organisaation sekä osallistujien kesken. Ne olisi vahvistettava mieluiten kirjallisesti, jotta vastuualat ovat selkeät kaikille asiaan liittyville tahoille.

70 /PE 378.393

FI

P6_TA-PROV(2006)0365

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (KOM(2005)0548 – C6-0375/2005 – 2005/0221(COD))


(KOM(2005)0548)1, – ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 149 artiklan

4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0375/2005),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, – ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja

sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0262/2006),

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se


3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


PE 378.393\ 71

FI

P6_TC1-COD(2005)0221 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. syyskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2005/.../EY antamiseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon1, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon2, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä3, sekä katsovat seuraavaa: (1) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston

päätelmissä todettiin, että Euroopan keskeisenä tehtävänä on määritellä Euroopan tasolla uudet perustaidot, joilla vastataan globalisaation ja tietoon perustuvaan talouteen siirtymisen aiheuttamiin haasteisiin, ja korostettiin, että ihmiset ovat Euroopan tärkein voimavara. Sittemmin kyseiset käsitykset on ilmaistu uudelleen muun muassa 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 ja 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontuneissa Brysselin Eurooppa-neuvostoissa sekä uudistetussa Lissabonin strategiassa, joka hyväksyttiin vuonna 2005.

1 EUVL C […], […], s. […]. 2 EUVL C […], […], s. […]. 3 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. syyskuuta 2006.

72 /PE 378.393

FI

(2) Tukholmassa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2001 ja Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontuneet Eurooppa-neuvostot hyväksyivät Euroopan koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä laaditun työohjelman (Koulutus 2010 -työohjelma). Tavoitteet sisältävät taitojen kehittämisen tietoyhteiskuntaa varten sekä kieltenoppimisen edistämistä ja yrittäjähengen kehittämistä koskevat erityistavoitteet samoin kuin yleistavoitteen edistää koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta.

(3) Komission tiedonannossa elinikäisestä oppimisesta1 ja 27 päivänä kesäkuuta 2002

annetussa neuvoston päätöslauselmassa elinikäisestä oppimisesta2 yksilöitiin ”uudet perustaidot” ensisijaisiksi ja korostettiin, että elinikäisen oppimisen on alettava esikouluiässä ja jatkuttava eläkkeelle jäämisen jälkeiseen aikaan. Brysselissä maaliskuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien liitteenä olevassa nuorisosopimuksessa korostettiin tarvetta edistää yhteisten ydintaitojen kehittämistä.

(4) Keskustelleessaan yhteisön työllisyyskehityksen parantamisesta maaliskuussa 2003 ja

joulukuussa 2003 kokoontuneet Eurooppa-neuvostot korostivat, että on tarpeen kehittää elinikäistä oppimista keskittyen erityisesti aktiivisiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin työttömyyden ja työelämän ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseksi. Tämä perustui työllisyystyöryhmän raporttiin, jossa painotettiin kansalaisten kykyä sopeutua muutoksiin, heidän integroimistaan työmarkkinoille sekä elinikäisen oppimisen keskeistä merkitystä.

(5) Marraskuussa 2004 hyväksytyssä neuvoston raportissa koulutuksen laajemmasta

asemasta korostettiin sitä, että koulutus auttaa säilyttämään ja uudistamaan yhteiskunnan yhteistä kulttuuritaustaa sekä oppimaan keskeisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia arvoja, kuten kansalaisuutta, tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista, ja että se on erityisen tärkeää aikana, jolloin kaikki jäsenvaltiot joutuvat pohtimaan, kuinka kohdata kasvavan sosiaalisen ja kulttuurisen moninaisuuden tuomat haasteet. Lisäksi koulutuksen merkittävänä tehtävänä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittajana on tukea kansalaisten pääsyä työelämään ja pysymistä työllistettynä.

1 KOM(2001)0678 lopullinen. 2 EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1.

PE 378.393\ 73

FI

(6) Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2003 viisi eurooppalaista viitearvoa, mikä on osoitus sitoutumisesta parantaa mitattavalla tavalla keskimääräistä eurooppalaista suoritusta. Lukutaitoa, koulunkäynnin keskeyttämistä, ylemmän keskiasteen koulutuksen loppuun saattamista ja aikuisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen koskevat viitearvot liittyvät läheisesti avaintaitojen kehittämiseen.

(7) Komission vuonna 2005 antamassa kertomuksessa, joka koskee edistystä Lissabonissa

asetettujen koulutustavoitteiden saavuttamisessa1, todettiin, ettei ollut onnistuttu vähentämään heikon tuloksen lukutaitotestissä saaneiden 15-vuotiaiden määrää eikä lisäämään ylemmän keskiasteen koulutuksen loppuun suorittaneiden määrää. Koulunkäynnin keskeyttämistä oli jonkin verran pystytty vähentämään, mutta Eurooppa-neuvoston toukokuussa 2003 hyväksymiä eurooppalaisia viitetasoja ei nykyisillä määrillä saavuteta vuoteen 2010 mennessä. Aikuisten osallistuminen koulutukseen ei kasva tarpeeksi nopeasti saavuttaakseen vuoden 2010 viitetason, ja tiedoista käy ilmi, että vähäisen ammattitaidon omaavat henkilöt eivät todennäköisesti osallistu täydennyskoulutukseen.

(8) Euroopan työmarkkinaosapuolet hyväksyivät maaliskuussa 2002 ammattitaidon ja

pätevyyden elinikäistä kehittämistä koskevat toimintapuitteet, joissa korostettiin liike-elämän tarvetta mukauttaa rakenteitaan yhä nopeammin säilyttääkseen kilpailukykynsä. Tiimityöskentely, hierarkian keventäminen, vastuualueiden delegointi ja kasvava monisuorittamisen tarve johtavat oppimisorganisaatioiden kasvuun. Näin ollen organisaatioiden kyky yksilöidä kaikkien työntekijöiden taitoja, tunnistaa ne ja saada ne käyttöön sekä kannustaa taitojen kehittämiseen muodostavat uusien kilpailustrategioiden perustan.

(9) Ammatillista koulutusta koskevassa Maastrichtin tutkimuksessa todetaan merkittävä

kuilu uusissa työpaikoissa edellytettyjen koulutustasojen ja eurooppalaisen työvoiman koulutustason välillä. Yli kolmasosalla Euroopan työvoimasta (80 miljoonalla henkilöllä) on vähäinen ammattitaito, kun taas arvion mukaan vuoteen 2010 mennessä lähes 50 prosentissa työpaikoista edellytetään korkea-asteen koulutusta, 40 prosentissa ylempää keskiasteen koulutusta, ja vain 15 prosenttia työpaikoista soveltuu pelkän peruskoulutuksen hankkineille.

1 SEC(2005) 419.

74 /PE 378.393

FI

(10) Vuonna 2004 annetussa neuvoston ja komission yhteisraportissa Koulutus 2010 -työohjelmasta korostettiin tarvetta varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on elinkäistä oppimista koskevien jäsenvaltioiden strategioiden edellyttämät taidot. Uudistuksen edistämiseksi ja helpottamiseksi raportissa suositellaan yhteisten eurooppalaisten viitearvojen ja periaatteiden kehittämistä ja asetetaan etusijalle avaintaitoja koskevat puitteet.

(11) Kesäkuussa 2005 Eurooppa-neuvoston hyväksymien kasvua ja työllisyyttä koskevien

yhdennettyjen suuntaviivojen (2005–2008) mukaan on tärkeää varustaa nuoriso avaintaidoilla ja nostaa koulutustasoa. Erityisesti työllisyyden suuntaviivoissa kehotetaan mukauttamaan koulutusjärjestelmiä vastaamaan uusia pätevyysvaatimuksia siten, että jäsenvaltioiden uudistusohjelmissa yksilöidään entistä paremmin ammatilliset tarpeet ja avaintaidot. Lisäksi suuntaviivoissa kehotetaan varmistamaan sukupuolinäkökohtien ja sukupuolten tasa-arvon ottaminen huomioon kaikissa toimissa ja nostamaan Euroopan unionin keskimääräinen työllisyysaste 70 prosenttiin ja naisten työllisyysaste ainakin 60 prosenttiin.

(12) Tämän suosituksen olisi edistettävä laadukkaan, eurooppalaisen yhteiskunnan

tarpeisiin mukautetun, tulevaisuuteen suunnatun koulutuksen kehittämistä tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioiden yleissivistävän ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestelmät antavat kaikille nuorille mahdollisuudet kehittää avaintaitonsa tasolle, joka antaa heille valmiudet jatko-oppimiseen, työelämään sekä yleisesti ottaen aikuiselämään ja että aikuiset voivat johdonmukaisen ja kattavan elinikäisen oppimisen avulla kehittää ja päivittää avaintaitojaan. Suosituksessa olisi myös annettava poliittisille päättäjille, koulutuksen tarjoajille, työmarkkinaosapuolille ja oppijoille itselleen yhteinen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys, jonka tarkoituksena on helpottaa kansallista uudistusta ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä yhteisten eurooppalaisten viitetasojen saavuttamiseen tähtäävän Koulutus 2010 -työohjelman yhteydessä. Lisäksi suosituksella olisi tuettava muita asiaankuuluvia politiikan aloja, kuten työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa sekä muita nuorisoon vaikuttavia politiikan aloja.

PE 378.393\ 75

FI

(13) Tämä suositus on perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sen tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia vahvistamalla yhteinen viitekehys, jonka avulla edistetään ja helpotetaan kansallisia uudistuksia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Tämä suositus on kyseisessä artiklassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska antamalla suosituksen täytäntöönpano jäsenvaltioiden tehtäväksi ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

SUOSITTAVAT, ETTÄ JÄSENVALTIOT: kehittävät avaintaitojen opettamista kaikille kansalaisille osana elinikäisen oppimisen strategioita, myös yleisen lukutaidon saavuttamista koskevia strategioita, ja käyttävät liitteessä olevaa asiakirjaa "Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys" vertailuvälineenä varmistaakseen, että: 1. yleissivistävä ja ammatillinen peruskoulutus antaa kaikille nuorille mahdollisuudet

kehittää avaintaitonsa tasolle, joka antaa heille valmiudet aikuiselämään ja perustan jatko-oppimiselle ja työelämälle;

2. toteutetaan asianmukaisia toimia sellaisten nuorten hyväksi, jotka ovat

henkilökohtaisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai taloudellisten olojen vuoksi koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja tarvitsevat erityistukea käyttääkseen koko oppimispotentiaalinsa;

3. aikuiset voivat koko elämänsä ajan kehittää ja päivittää avaintaitojaan ja että

kansallisella sekä alue- ja paikallistasolla kiinnitetään erityistä huomiota ensisijaisiin kohderyhmiin kuten henkilöihin, joilla on tarve päivittää taitojaan;

4. aikuisten jatkuvaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen on olemassa

asianmukainen infrastruktuuri mukaan luettuina opettajat ja kouluttajat, tunnustamis- ja arviointimenettelyt, toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan tasapuoliset mahdollisuudet osallistua elinikäiseen oppimiseen ja työmarkkinoille, ja aikuisten erilaiset tarpeet ja taidot huomioon ottava tukijärjestelmä oppijoille;

5. saavutetaan yksittäisille kansalaisille suunnatun aikuisten yleissivistävän ja

ammatillisen koulutuksen johdonmukaisuus varmistamalla läheiset yhteydet työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan, kulttuuripolitiikkaan, innovaatiopolitiikkaan ja muihin nuorisoa koskeviin politiikan aloihin ja tekemällä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa.

76 /PE 378.393

FI

PANEVAT MERKILLE KOMISSION AIKEET: 1. tukea jäsenvaltioita niiden pyrkiessä kehittämään yleissivistävän ja ammatillisen

koulutuksen järjestelmiään ja panemaan täytäntöön tämän suosituksen ja levittämään sitä, mukaan luettuna "Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen" käyttäminen vertailukohtana, jonka avulla helpotetaan vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, sekä seuraamaan kehitystä ja raportoimaan saavutetusta edistyksestä Koulutus 2010 -työohjelmaa koskevilla, joka toinen vuosi laadittavilla raporteilla;

2. käyttää ”Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä”

vertailukohtana pannessaan täytäntöön yhteisön koulutusohjelmia ja varmistaessaan, että niillä edistetään avaintaitojen hankkimista;

3. edistää "Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen"

laajempaa käyttöä aiheeseen liittyvillä yhteisöpolitiikan aloilla, erityisesti työllisyys-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaalipolitiikassa, ja luoda uusia yhteyksiä työmarkkinaosapuoliin ja muihin kyseisillä aloilla toimiviin tahoihin;

4. tarkistaa ”Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen”

vaikutukset Koulutus 2010 -työohjelman puitteissa ja toimittaa neljän vuoden kuluttua tämän suosituksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja

PE 378.393\ 77

FI

LIITE

Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys

Johdanto Koska globalisaatio asettaa jatkuvasti Euroopan unionille uusia haasteita, kukin kansalainen tarvitsee useita avaintaitoja mukautuakseen joustavasti maailmaan, joka muuttuu nopeasti ja on voimakkaasti verkottunut. Koulutuksella on sekä sosiaalisessa että taloudellisessa mielessä tärkeä merkitys sen varmistamisessa, että Euroopan kansalaiset saavat tarvittavat avaintaidot, joiden avulla he voivat mukautua joustavasti tällaisiin muutoksiin. Erityisesti olisi – käyttämällä perustana erilaisia yksilöllisiä taitoja – otettava huomioon oppijoiden erilaiset tarpeet varmistamalla, että koulutus on tasa-arvoista ja sellaisten ryhmien saatavilla, jotka ovat henkilökohtaisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai taloudellisten olojen vuoksi koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja tarvitsevat erityistukea käyttääkseen koko oppimispotentiaalinsa, kuten henkilöt, joiden perustaidot, erityisesti lukutaito, ovat heikot, koulunsa keskeyttäneet, pitkäaikaistyöttömät, pitkältä lomalta työhön palanneet, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja vammaiset. Tässä yhteydessä tämän ehdotetun viitekehyksen tärkeimpinä tavoitteina on: 1) yksilöidä ja määritellä avaintaidot, joita tarvitaan henkilökohtaisen onnistumisen

tunteeseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja työllistyvyyteen tietoyhteiskunnassa;

2) tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla varmistetaan, että yleissivistävän ja ammatillisen

peruskoulutuksen päättymiseen mennessä nuorilla on sellaiset avaintaidot, jotka antavat heille valmiudet aikuiselämään, ja että aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitoja koko elämänsä ajan;

3) antaa poliittisille päättäjille, koulutuksen tarjoajille, työnantajille ja oppijoille

itselleen Euroopan tason vertailuväline, "Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys", helpottamaan kansallisia ja Euroopan tason toimia, joilla pyritään saavuttamaan yhdessä sovitut tavoitteet;

78 /PE 378.393

FI

4) antaa puitteet sekä Koulutus 2010 työohjelman että yhteisön koulutusohjelmien yhteydessä toteutettaville yhteisötason jatkotoimille. Viitekehys sisältää kahdeksan avaintaitoa: 1. Viestintä äidinkielellä 2. Viestintä vierailla kielillä 3. Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla 4. Digitaaliset taidot 5. Oppimistaidot 6. Sosiaaliset- ja kansalaistaidot 7. Aloitekyky ja yrittäjyys 8. Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot Taidot on määritelty tässä asiayhteyteen sopivana tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuutena. Kaikki yksilöt tarvitsevat avaintaitoja henkilökohtaisen onnistumisen tunnetta ja kehitystä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja työtä varten.

PE 378.393\ 79

FI

Avaintaitoja pidetään keskenään yhtä tärkeinä, koska kukin niistä voi osaltaan vaikuttaa onnistuneeseen elämään tietoyhteiskunnassa. Monet avaintaidot ovat limittäisiä ja läheisesti toisiinsa sidoksissa: tietyn alueen olennaiset piirteet tukevat myös toisen alueen taitoja. Kieleen, lukemiseen, laskemiseen sekä tietoja viestintätekniikkaan liittyvät perustaidot muodostavat oppimisen olennaisen perustan, ja oppimistaidot tukevat kaikkea oppimistoimintaa. Viitekehyksessä sovelletaan tiettyjä teemoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa kahdeksassa avaintaidossa: kriittinen ajattelu, luovuus, aloitteellisuus, ongelmanratkaisu, riskinarviointi, päätöksenteko ja tunteiden rakentava hallinta.

Avaintaidot 1. Viestintä äidinkielellä1 Määritelmä: Viestintä äidinkielellä merkitsee kykyä ilmaista ja tulkita käsitteitä, ajatuksia, tunteita, faktoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen) sekä olla asianmukaisessa ja luovassa kielellisessä vuorovaikutuksessa kaikissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin liittyvissä tilanteissa, kuten koulutuksessa, työssä, kotona ja vapaa-aikana. Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet Viestintäkyky on tulosta äidinkielen oppimisesta, mikä liittyy kiinteästi yksilön kognitiivisen kyvyn kehittymiseen suhteessa maailman tulkitsemiseen ja muiden kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Viestintä äidinkielellä edellyttää tietoa sanastosta, käytännön kieliopista ja kielen käyttötavoista. Siihen kuuluu tietoisuus verbaalisen vuorovaikutuksen päätyypeistä, tietyistä kaunokirjallisista ja muista teksteistä, kielen tyylien ja rekistereiden pääpiirteistä, kielen vaihtelevuudesta ja viestinnästä eri tilanteissa.

1 Euroopan monikulttuurisissa ja -kielisissä yhteiskunnissa on tunnettua, että äidinkieli ei aina ole

jäsenvaltion virallinen kieli ja että kyky kommunikoida virallisella kielellä on edellytyksenä sille, että yksilö voi osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaelämään. Joissain jäsenvaltioissa äidinkieli voi olla yksi useista virallisista kielistä. Tällaisia tapauksia ja määritelmän vastaavaa soveltamista koskevat toimenpiteet ovat yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla näiden erityisten tarpeiden ja olosuhteisen mukaisesti.

80 /PE 378.393

FI

Yksilöillä olisi oltava taito kommunikoida sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa viestintätilanteissa sekä seurata omaa kielenkäyttöään ja mukauttaa sitä tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä taito sisältää myös valmiudet erottaa ja käyttää erityyppisiä tekstejä samoin kuin etsiä, kerätä ja käsitellä tietoa, käyttää apuvälineitä sekä muodostaa ja ilmaista omia argumentteja suullisessa sekä kirjallisessa muodossa vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Viestinnän kannalta myönteiseen asenteeseen sisältyy pyrkimys kriittiseen ja rakentavaan vuoropuheluun, esteettisten arvojen kunnioittaminen ja halu niiden saavuttamiseen sekä kiinnostus kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Tämä edellyttää tajua kielen vaikutuksesta muihin ihmisiin sekä tarvetta ymmärtää ja käyttää kieltä myönteisellä ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla. 2. Viestintä vierailla kielillä1 Määritelmä: Vierailla kielillä tapahtuvalla viestinnällä on pääosin samat ominaisuudet kuin äidinkielisellä viestinnällä. Se perustuu kykyyn ymmärtää, ilmaista ja tulkita ajatuksia, tunteita, faktoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen) erilaisissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin liittyvissä tilanteissa, kuten koulutuksessa, työssä, kotona ja vapaa-aikana, yksilön omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Vierailla kielillä tapahtuva viestintä edellyttää myös sovittelutaitoja ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Yksilön suoritustaso vaihtelee kielen neljän osa-alueen (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen) ja eri kielten välillä samoin kuin asianomaisen henkilön sosiaalisen ja kulttuurillisen taustan, ympäristön ja tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet

1 On tärkeää tunnustaa, että monet eurooppalaiset elävät kaksi- tai monikielisissä perheissä ja

yhteisöissä ja että heidän asuinvaltionsa virallinen kieli ei välttämättä ole heidän äidinkielensä. Näiden ryhmien tapauksessa tällainen taito voi viitata viralliseen kieleen vieraan kielen asemesta. Näiden ihmisten tarve, motivaatio sekä sosiaaliset ja taloudelliset syyt, jotka liittyvät tämän taidon kehittämiseen heidän integroitumisensa tukena, poikkeavat esimerkiksi tilanteesta, jossa opetellaan jotakin vierasta kieltä matkailun tai työn vuoksi. Tällaisia tapauksia ja määritelmän vastaavaa soveltamista koskevat toimenpiteet ovat yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla näiden erityisten tarpeiden ja olosuhteisen mukaisesti.

PE 378.393\ 81

FI

Vieraiden kielten osaaminen edellyttää tietoa sanastosta ja käytännön kieliopista, tietoisuutta verbaalisen vuorovaikutuksen päätyypeistä ja kielen rekistereistä. Sosiaalisiin tapoihin, kulttuurinäkökohtiin ja kielten vaihtelevuuteen liittyvä tieto on tärkeää. Olennaisiin taitoihin kuuluu kyky ymmärtää puhuttua kieltä sekä aloittaa keskustelu, pitää sitä yllä ja päättää se samoin kuin lukea, ymmärtää ja tuottaa omiin tarpeisiin soveltuvia tekstejä. Yksilöiden pitäisi lisäksi osata käyttää asianmukaisesti apuvälineitä ja oppia kieliä myös epävirallisissa yhteyksissä osana elinikäistä oppimista. Myönteiseen asenteeseen kuuluu kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä kiinnostus ja uteliaisuus kieliä ja kulttuurienvälistä kommunikaatiota kohtaan. 3. Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla Määritelmä: A. Matemaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä kehittää ja soveltaa matemaattista ajattelua arkipäivän laskutehtävien ratkaisemiseksi. Hyvään laskutaitoon perustuen pääpaino on prosessissa ja toiminnassa sekä tiedossa. Matemaattisiin taitoihin kuuluu – vaihtelevissa määrin – kyky ja halu käyttää matemaattisia ajattelutapoja (loogista ja avaruudellista ajattelua) ja esittämismuotoja (kaavoja, malleja, konstruktioita, kuvioita/kaavioita). B. Luonnontieteisiin liittyviin taitoihin kuuluu kyky ja halu käyttää luonnonilmiöiden selittämisessä hyödynnettävää tietoa ja menetelmiä kysymysten yksilöintiä ja näyttöön perustuvien päätelmien tekemistä varten. Tekniikkaan liittyvällä osaamisella tarkoitetaan teknisen tiedon ja menetelmien soveltamista yksilön toiveita ja tarpeita vastaavalla tavalla. Näiden taitojen molempiin osa-alueisiin kuuluu ihmisen toiminnasta johtuvien muutosten ymmärtäminen ja vastuunotto yksityisenä kansalaisena.

82 /PE 378.393

FI

Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet A. Tarpeelliset matemaattiset tiedot kattavat vankan numeroiden, mittojen ja rakenteiden, peruslaskutoimitusten ja matemaattisten esitystapojen tuntemisen, matemaattisten termien ja käsitteiden ymmärtämisen samoin kuin sen tajuamisen, mihin kysymyksiin matematiikan avulla voidaan vastata. Yksilöillä olisi oltava taito soveltaa matemaattisia peruskäsitteitä ja -menetelmiä arkielämässä kotona ja työpaikalla sekä seurata ja arvioida väiteketjuja. Heidän pitäisi kyetä matemaattiseen päättelyyn, ymmärtää matemaattinen todistus ja kommunikoida matematiikan kielellä sekä käyttää asianmukaisia apuvälineitä. Myönteinen asenne matematiikkaan perustuu totuuden kunnioittamiseen ja haluun etsiä syitä ja arvioida niiden validiteetti. B. Luonnontieteiden ja tekniikan osalta olennaisiin tietoihin kuuluvat luonnon perusperiaatteet, tieteelliset peruskäsitteet, -periaatteet ja -menetelmät sekä tekniikka ja tekniset tuotteet ja prosessit samoin kuin ymmärtämys, joka koskee tieteen ja tekniikan vaikutuksia maailmaan. Näiden taitojen avulla yksilöiden pitäisi pystyä ymmärtämään paremmin tieteellisten teorioiden ja sovellusten sekä tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit yhteiskunnassa yleensä (suhteessa esimerkiksi päätöksentekoon, arvoihin, moraalikysymyksiin ja kulttuuriin). Taitoihin kuuluu kyky käyttää ja manipuloida teknisiä välineitä ja koneita sekä tieteellistä tietoa tavoitteen saavuttamiseksi tai päätöksen tai päätelmän tekemiseksi näyttöön perustuen. Yksilöiden pitäisi lisäksi kyetä tunnistamaan tieteellisen kysymyksenasettelun olennaiset piirteet ja osata selostaa päättelyketju ja sen tuloksena tehdyt päätelmät. Avaintaitoon kuuluu kriittisesti arvioiva ja tiedonhaluinen asenne, kiinnostus eettisiin kysymyksiin ja sekä turvallisuuden että kestävän kehityksen noudattaminen erityisesti tieteen ja tekniikan suhteessa yksilöön, perheeseen, yhteisöön ja koko maapalloon.

PE 378.393\ 83

FI

4. Digitaaliset taidot Määritelmä: Digitaalisiin taitoihin kuuluu tietoyhteiskunnan teknologian hallinta ja kriittinen käyttö työssä, vapaa-aikana ja viestinnässä. Niitä tukevat tietoja viestintätekniikan perustaidot, kuten tietokoneen käyttäminen tiedon hakuun, arviointiin, tallentamiseen, tuottamiseen, esittämiseen ja vaihtamiseen sekä viestintätarkoituksiin ja osallistumiseen yhteistyöverkostoihin Internetin välityksellä. Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet Digitaalinen osaaminen edellyttää vankkoja tietoja tietoyhteiskunnan teknologian olemuksesta, asemasta ja mahdollisuuksista arkiyhteyksissä sekä yksityis- että sosiaalisessa elämässä että työssä. Näihin kuuluvat tärkeimmät tietokonesovellukset, kuten tekstinkäsittely, taulukot, tietokannat, tiedon tallennus ja hallinta sekä Internetin ja elektronisten välineiden (sähköpostin, verkkotyökalujen) käytön tarjoamien mahdollisuuksien ja mahdollisten riskien ymmärtäminen työssä, vapaa-aikana, tiedonvälityksessä ja yhteistyöverkkoja käytettäessä, opinnoissa ja tutkimustyössä. Lisäksi olisi ymmärrettävä, miten tietoyhteiskunnan teknologialla voidaan tukea luovuutta ja innovaatiotoimintaa, sekä oltava tietoinen tietojen validiteettiin ja luotettavuuteen liittyvistä kysymyksistä samoin kuin tietoyhteiskunnan interaktiiviseen käyttöön liittyvistä oikeudellisista ja eettisistä periaatteista. Tarvittaviin taitoihin kuuluu kyky hakea, kerätä ja käsitellä tietoa ja käyttää sitä kriittisellä ja systemaattisella tavalla arvioiden tiedon merkityksellisyyttä ja erottaen todellisen ja näennäistiedon. Yksilöillä olisi oltava sellaiset välineiden käyttötaidot, joiden avulla he kykenevät tuottamaan, esittämään ja ymmärtämään monimutkaista tietoa sekä saamaan käyttöönsä, hakemaan ja käyttämään Internet-pohjaisia palveluja. Lisäksi heidän pitäisi kyetä käyttämään tietoyhteiskunnan teknologiaa kriittisen ajattelun, luovuuden ja innovaatiotoiminnan tukena. Tietoyhteiskunnan teknologian käyttäminen edellyttää kriittistä ja harkitsevaa asennetta saatavilla olevaan tietoon ja interaktiivisten välineiden vastuullista käyttöä. Lisäksi kiinnostus osallistua kulttuurisiin, sosiaalisiin ja/tai ammatillisiin yhteisöihin ja verkkoihin tukee tätä perustaitoa.

84 /PE 378.393

FI

5. Oppimistaidot Määritelmä: Oppimistaidoilla – oppimaan oppimisella – tarkoitetaan kykyä opiskella sinnikkäästi ja tavoitteellisesti. Yksilön olisi kyettävä organisoimaan omaan oppimiseensa liittyvät seikat, muun muassa tehokas ajankäytön suunnittelu ja tiedon käsittely sekä yksilönä että ryhmissä. Avaintaito käsittää myös tietoisuuden omista oppimisprosesseista ja -tarpeista sekä kyvyn kartoittaa tarjolla olevia mahdollisuuksia ja selviytyä esteistä, jotta oppiminen olisi tuloksellista. Se tarkoittaa uusien tietojen ja taitojen hankkimista, käsittelemistä ja sisäistämistä sekä ohjaukseen hakeutumista ja sen hyödyntämistä. Oppimistaito tarkoittaa myös sitä, että oppija käyttää oppimisen perustana aiemmin opittuja asioita ja elämänkokemustaan ja voi käyttää ja soveltaa tietoja ja taitoja eri yhteyksissä – kotona, työssä ja koulutuksessa. Motivaatio ja itseluottamus ovat olennaisen tärkeitä yksilön oppimistaidoille. Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet Jos oppimisella on tiettyjä työhön tai uraan liittyviä tavoitteita, henkilöllä olisi oltava tieto vaadittavista pätevyyksistä, tiedoista, taidoista ja tutkinnoista. Kaikissa tapauksissa oppimaan oppiminen edellyttää, että henkilö tuntee ja ymmärtää itselleen parhaiten soveltuvat oppimisstrategiat samoin kuin taitojensa ja tutkintojensa vahvuudet ja heikkoudet ja kykenee kartoittamaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen koulutustarjonnan ja saatavilla olevat ohjaus- ja tukipalvelut. Oppimaan oppimisen taidot edellyttävät, että henkilö on hankkinut jatko-oppimisen kannalta tarpeelliset perustaidot, esimerkiksi lukemiseen, laskemiseen sekä tietoja viestintätekniikkaan liittyvät taidot. Näiden taitojen avulla henkilön pitäisi kyetä hankkimaan, käsittelemään ja sisäistämään uusia tietoja ja taitoja. Tämä edellyttää kykyä ohjata tehokkaasti omia oppimis- ja työskentelytapoja ja etenkin kykyä opiskella sinnikkäästi, keskittyä pitkäkestoisesti ja tarkastella kriittisesti oppimisen tarkoitusta ja tavoitteita. Henkilöiden olisi kyettävä käyttämään aikaa omaehtoiseen ja itseohjautuvaan opiskeluun sekä tekemään yhteistyötä osana oppimisprosessia, hyödyntämään heterogeenisen ryhmän tarjoamat edut ja jakamaan oppimaansa. Heidän olisi kyettävä arvioimaan omaa työskentelyään sekä hakemaan tarvittaessa apua, tietoa ja tukea.

PE 378.393\ 85

FI

Myönteinen asenne tarkoittaa motivaatiota ja itseluottamusta, joiden avulla henkilö jatkaa oppimista menestyksekkäästi koko elämän ajan. Ongelmanratkaisuun pyrkivä asenne tukee oppimista ja yksilön kykyä selviytyä esteistä ja kestää muutoksia. Myönteisen asenteen keskeisiä osatekijöitä ovat halu käyttää hyödyksi aiemmin opittua ja elämänkokemusta, uteliaisuus uusia oppimismahdollisuuksia kohtaan ja halu soveltaa oppimistaitoa elämän eri osa-alueilla.….. 6. Sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot Määritelmä: Näihin avaintaitoihin, joita ovat henkilökohtaiset taidot, ihmissuhdetaidot samoin kuin kulttuurien väliset, sosiaaliset sekä kansalaisuuteen liittyvät taidot, sisältyvät kaikki käyttäytymisen muodot, jotka antavat yksilöille valmiudet osallistua vaikuttaen ja rakentavalla tavalla yhteiskunta- ja työelämään yhä erilaistuvissa yhteiskunnissa sekä ratkaista tarvittaessa konflikteja. Kansalaisuuteen liittyvien taitojen avulla yksilöt voivat osallistua kansalaistoimintaan, koska heillä on tarvittava tieto yhteiskunnallisista ja poliittisista käsitteistä ja rakenteista ja he ovat sitoutuneet osallistumaan aktiiviseen ja demokraattiseen toimintaan. Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet A. Henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi edellyttää, että yksilöt ymmärtävät, kuinka he voivat pitää yllä mahdollisimman hyvää fyysistä terveydentilaa ja mielenterveyttä, myös omien ja perheensä sekä välittömän lähipiirinsä voimavarojen perustana, ja tietävät terveiden elämäntapojen edistävän terveyttä. Jotta yksilö voi onnistua ihmissuhteissa ja osallistua yhteiskuntaelämään, on olennaisen tärkeää, että hän ymmärtää eri yhteisöissä ja ympäristöissä (esimerkiksi työelämässä) yleisesti hyväksyttävät käyttäytymissäännöt ja tavat. Yhtä tärkeää on olla tietoinen peruskäsitteistä, jotka koskevat yksilöitä, ryhmiä, työorganisaatioita, sukupuolten välistä tasa-arvoa, syrjimättömyyttä, yhteiskuntaa ja kulttuuria. On olennaisen tärkeää ymmärtää eurooppalaisten yhteiskuntien monikulttuuristen ja sosioekonomisten näkökohtien sekä kansallisten kulttuuri-identiteettien ja eurooppalaisen identiteetin keskinäistä vuorovaikutusta. Keskeisiä tässä avaintaidossa ovat seuraavat taidot: taito kommunikoida rakentavasti eri ympäristöissä, olla suvaitsevainen, taito ilmaista ja ymmärtää eri näkökantoja, taito neuvotella luottamusta herättäen ja kyky tuntea empatiaa. Yksilöiden olisi kyettävä käsittelemään stressiä ja turhautumista, ilmaisemaan näitä tunteita rakentavalla tavalla sekä erottamaan toisistaan henkilökohtaiset ja ammatilliset osa-alueet.

86 /PE 378.393

FI

Avaintaidon pohjana ovat yhteistyötä, määrätietoisuutta ja rehellisyyttä edistävät asenteet. Yksilöillä olisi olla kiinnostusta sosioekonomista kehitystä, kulttuurienvälistä viestintää, moniarvoisuutta ja toisten kunnioittamista kohtaan, ja heidän tulisi olla valmiita voittamaan ennakkoluuloja ja tekemään kompromisseja. B. Kansalaisuuteen liittyvät taidot perustuvat tietoon demokratian, oikeuden, tasa-arvon, kansalaisuuden ja kansalaisoikeuksien käsitteistä, myös tietoon siitä, kuinka käsitteet ilmaistaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja kansainvälisissä julistuksissa ja kuinka niitä sovelletaan eri instituutioissa paikallis- ja aluetasolla sekä kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla. Siihen kuuluu tieto ajankohtaisista tapahtumista samoin kuin tieto Euroopan ja maailmanhistorian keskeisistä tapahtumista ja suuntauksista. Lisäksi olisi kehitettävä tietoisuutta yhteiskunnallisten ja poliittisten liikkeiden tavoitteista, arvoista ja toimintalinjoista. Keskeistä on myös tieto Euroopan yhdentymisestä sekä EU:n rakenteista, päätavoitteista ja arvoista samoin kuin eurooppalaista monimuotoisuutta ja kulttuuri-identiteettiä koskeva tietämys. Taitoihin kuuluu kyky osallistua tehokkaasti muiden kanssa julkiseen toimintaan sekä osoittaa solidaarisuutta ja kiinnostusta paikallisyhteisöä tai laajempaa yhteisöä koskettavien ongelmien ratkaisemiseen. Tähän sisältyy kriittinen ja luova pohdinta ja rakentava osallistuminen yhteisön tai naapuruston toimintaan sekä päätöksentekoon kaikilla tasoilla – paikallistasosta valtakunnalliselle ja Euroopan tasolle – etenkin äänestämällä. Myönteinen asenne perustuu ihmisoikeuksien – myös tasa-arvon – täysimääräiseen kunnioittamiseen demokratian perustana sekä erilaisten uskonnollisten ja etnisten ryhmien arvojärjestelmien välisten erojen arvostamiseen ja ymmärtämiseen. Se merkitsee tunnetta kuulumisesta omaan yhteisöön ja maahan sekä Euroopan unioniin ja yleensä Eurooppaan sekä koko maailmaan (osana siitä), tuon tunteen osoittaminen ja halu osallistua demokraattiseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Siihen kuuluu myös vastuuntunnon osoittaminen sekä sen osoittaminen, että ymmärtää ja kunnioittaa yhteisiä arvoja, kuten demokratian periaatteita, joita tarvitaan yhteisön yhteenkuuluvuuden turvaamiseksi. Rakentava osallistuminen käsittää myös kansalaistoiminnan, yhteiskunnan monimuotoisuuden, sosiaalisen yhteiskuuluvuuden ja kestävän kehityksen tukemisen sekä halun kunnioittaa toisten ihmisten arvoja ja yksityisyyttä.

PE 378.393\ 87

FI

7. Aloitekyky ja yrittäjyys Määritelmä: Yrittäjyydellä tarkoitetaan yksilöiden kykyä muuntaa ideat toiminnaksi. Siihen sisältyy luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä kyky suunnitella ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyys tukee yksilöitä heidän jokapäiväisessä elämässään kotona ja yhteiskunnassa ja sen lisäksi auttaa heitä työpaikalla olemaan tietoisia työnsä laajemmasta kehyksestä ja hyödyntämään tilaisuuksia. Se on myös perusta erityistaidoille ja -tiedolle, jota tarvitsevat sosiaalista tai kaupallista yritystoimintaa käynnistävät tai siihen osallistuvat henkilöt, ja siihen pitäisi sisältyä tieto eettisistä arvoista ja sen pitäisi edistää hyvää hallintotapaa. Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet Tarvittaviin tietoihin kuuluu kyky havaita tarjolla olevat henkilökohtaisen, ammatillisen ja/tai liiketoiminnan mahdollisuudet, myös ”kokonaisuuden näkemiseen” liittyvät seikat, jotka ovat ihmisten elämän ja työskentelyn kehys. Näitä seikkoja ovat laaja talouden toiminnan tuntemus sekä käsitys työnantajan tai organisaation mahdollisuuksista ja haasteista. Yksilöiden tulisi lisäksi olla tietoisia yritysten eettisestä kannasta ja siitä, kuinka he voivat edistää hyviä asioita esimerkiksi reilun kaupan tai sosiaalisen yritystoiminnan kautta. Taitoihin kuuluvat kyky hallinnoida projekteja ennakoivasti (esimerkiksi suunnitteluun, organisointiin, hallinnointiin, johtamiseen ja tehtävien delegoimiseen, analysointiin, viestintään, raportointiin, arviointiin ja tietojen rekisteröintiin liittyvät taidot), tehokas edustaminen ja neuvotteleminen sekä kyky työskennellä sekä yksilöllisesti että yhteistyöryhmissä. Olennaisia ovat kyky kartoittaa omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä kyky arvioida tilanteita ja ottaa tarvittaessa riskejä. Yrittävälle asenteelle on ominaista aloitteellisuus, ennakoivuus, riippumattomuus ja innovatiivisuus yksityis- ja yhteiskuntaelämässä sekä työssä. Siihen sisältyvät myös motivaatio ja määrätietoisuus tavoitteiden saavuttamiseksi, olipa kyse sitten henkilökohtaisista, yhteisistä tai työhön liittyvistä tavoitteista.

88 /PE 378.393

FI

8. Kulttuurin tuntemus ja ilmaisumuodot Määritelmä: Ymmärretään, mikä merkitys on ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovalla ilmaisemisella eri välineiden avulla, esimerkiksi musiikin, esittävien taiteiden, kirjallisuuden ja kuvaamataiteiden välityksellä. Tähän avaintaitoon liittyvät olennaiset tiedot, taidot ja asenteet Kulttuurintuntemuksella tarkoitetaan tietoa paikallisesta, kansallisesta ja eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä ja niiden merkityksestä maailmassa. Siihen sisältyy perustiedot tärkeimmistä kulttuuriteoksista – myös nykyaikaisesta populaarikulttuurista. On olennaisen tärkeää ymmärtää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta Euroopassa (ja maailman muilla alueilla) ja tarvetta säilyttää tämä monimuotoisuus, samoin kuin ymmärtää esteettisten tekijöiden merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Taitoihin sisältyvät sekä taito ilmaista että taito arvostaa muiden ilmaisua: itseilmaisu eri välineiden avulla yksilön luontaisia kykyjä käyttäen ja taideteosten ja esitysten arvostaminen ja niistä nauttiminen. Taitoja ovat myös kyky suhteuttaa omat luovat ja ilmiasulliset näkökannat toisten mielipiteisiin sekä kyky kartoittaa ja toteuttaa käytännössä kulttuuritoiminnan tarjoamat sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan mahdollisuudet. Kulttuuri-ilmaisu on oleellisen tärkeää kehitettäessä luovia taitoja, jotka voidaan siirtää moniin ammatillisiin yhteyksiin. Selkeä käsitys omasta kulttuurista ja identiteetistä voi olla perustana sille, että yksilö voi kunnioittaa kulttuuri-ilmaisun monimuotoisuutta ja asennoitua siihen avoimesti. Myönteiseen asenteeseen sisältyvät myös luovuus ja halu kehittää esteettistä kapasiteettia taiteellisen itseilmaisun ja kulttuurielämään osallistumisen kautta.

PE 378.393\ 89

FI

P6_TA-PROV(2006)0366

Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia

Euroopan parlamentin päätöslauselma ilman pilaantumista koskevasta teemakohtaisesta strategiasta (2006/2060(INI))

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Ilman

pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (KOM(2005)0446), – ottaa huomioon kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman1, – ottaa huomioon Lissabonin strategian (Barcelonan Eurooppa–neuvoston päätelmät 15.

ja 16. maaliskuuta 2002), – ottaa huomioon komission tiedonannon: Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma: Kohti

ilmanlaadun teemakohtaista strategiaa (KOM(2001)0245), – ottaa huomioon vaikutusten arvioinnin, jonka kohteina ovat ilman pilaantumista

koskeva teemakohtainen strategia ja direktiivi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa (SEC(2005)1133),

– ottaa huomioon kertomuksen ilman pilaantumiseen liittyvistä terveysnäkökohdista –

tulokset WHO:n hankkeesta "Systematic Review of Health Aspects of Air Pollution in Europe"2,

– ottaa huomioon Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin (IEEP) laatiman, alan

toimintalinjoja käsittelevän yhteenvedon3, – ottaa huomioon komission ehdotuksen ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa

annettavaksi uudeksi direktiiviksi (KOM(2005)0447), – ottaa huomioon ilman laatua ja ilmaan suuntautuvia päästöjä koskevan runsaan EU-

lainsäädännön, mukaan luettuna ilman laatua koskeva puitedirektiivi4 ja sen tytärdirektiivit, kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi5, suuria polttolaitoksia koskeva direktiivi6, ajoneuvojen päästöjä ja polttoaineen laatua koskevat direktiivit, liuotinpäästöjä koskeva direktiivi7 sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva direktiivi (IPPC-direktiivi)8,

1 EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1. 2 http://www.euro.who.int/document/E83080.pdf 3 http://www.europarl.europa.eu/comparl/envi/pdf/externalexpertise/ieep_6leg/air_pollution.pdf 4 Direktiivi 96/62/EY (EYVL L 296, 21.11.1996, s. 55). 5 Direktiivi 2001/81/EY (EYVL L 309, 27.11.2001, s. 22). 6 Direktiivi 2001/80/EY (EYVL L 309, 27.11.2001, s. 1). 7 Direktiivi 1999/13/EY (EYVL L 85, 29.3.1999, s. 1). 8 Direktiivi 96/61/EY (EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26).

90 /PE 378.393

FI

– ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston (ympäristö) 9. maaliskuuta 2006 antamat

päätelmät, – ottaa huomioon työjärjestyksensä 45 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

valiokunnan mietinnön (A6–0235/2006), A. katsoo, että ilman pilaantuminen on Euroopassa huomattava kuolinsyy ja sairauksien

aiheuttaja, joka lyhentää henkilöä kohden laskettua eliniänodotetta keskimäärin yli kahdeksalla kuukaudella; katsoo, että erityisen terveysuhan kohteina ovat lapset, ikääntyneet sekä hengityselinsairauksista ja sydän- ja verisuonitaudeista kärsivät ihmiset samoin kuin ihmiset, jotka asuvat alueilla, joilla altistuminen on suurta, kuten kaupunkialueilla (kaupungeissa) ja pääteiden lähellä,

B. ottaa huomioon, että ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian yleisenä

tavoitteena on laatia pitkän aikavälin yhtenäinen strateginen politiikka ilman saastumisen torjumiseksi, jotta voidaan saavuttaa kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteet, jotka liittyvät ihmisten terveyden ja ympäristön suojeluun,

C. ottaa huomioon, että terveydelle kaikkein haitallisimpien ilmaa pilaavien saasteiden

vähentämisessä on viime vuosikymmeninä saavutettu jo merkittävää edistystä, D. katsoo, että pienhiukkaset (PM2,5) ja alailmakehän otsoni ovat ilman epäpuhtauksista ne,

jotka aiheuttavat eniten terveyshaittoja, E. katsoo, että 55 prosenttia Euroopan ekosysteemeistä on ilman pilaantumisen

vahingoittamaa, F. katsoo, että ilman pilaantumista esiintyy kaikissa jäsenvaltioissa ja yli valtionrajojen,

sillä hiukkaset ja muut epäpuhtaudet kulkeutuvat satojen kilometrien päähän, minkä vuoksi tarvitaan Euroopan laajuinen ratkaisu ja rajat ylittävien toimenpiteiden vahvistamista; katsoo kuitenkin, ettei tiettyjä jäsenvaltioita pidä vapauttaa omasta vastuustaan vaan ilmanlaadun raja-arvoja on noudatettava,

G. ottaa huomioon, että ilman pilaantumista voidaan torjua tehokkaasti ainoastaan

yhteensovitetulla toimenpidekokonaisuudella, joka käsittää eurooppalaisen, kansallisen ja paikallisen tason toimenpiteitä ja jonka pääpaino on pilaavien aineiden päästöjen torjumisessa niiden lähteellä,

H. katsoo, että yhteisön kuudennen ympäristöalan toimintaohjelman 7 artiklan mukaan

ohjelman yhtenä tavoitteena on saavuttaa "sellainen ilmanlaatu, että siitä ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle",

I. ottaa huomioon, että kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman 7 artiklassa

lueteltuihin keskeisiin toimenpiteisiin kuuluvat ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian kehittäminen sekä ilman laatua koskevien standardien ja kansallisten päästörajojen tarkistaminen ja päivittäminen siten, että pyritään saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteena kriittisten kuormitusten ja tasojen alittuminen;

PE 378.393\ 91

FI

ottaa huomioon, että ilman pilaantuminen on monimutkainen ongelma, joka voidaan ratkaista ainoastaan järjestelmällisellä ja vuorovaikutukset huomioon ottavalla menettelyllä,

J. ottaa huomioon, että nykyisen lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on ratkaisevan

tärkeää, jos ilman laatua halutaan parantaa vuoteen 2020 mennessä, ja että osaa nykyisestä lainsäädännöstä ollaan vasta panemassa täytäntöön,

K. ottaa huomioon, että ilman laatua koskevat kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa

ainoastaan, jos nykyinen lainsäädäntö pannaan johdonmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja jos uusissa lainsäädäntöehdotuksissa keskitytään päästöjen rajoittamiseen niiden lähteellä,

L. katsoo, että komissio on esittänyt vaikutusten arvioinnissaan kolme vaatimustasoltaan

erilaista skenaariota (A, B ja C) sekä skenaarion, joka koskee suurinta teknisesti toteutettavissa olevaa vähennystä,

M. katsoo, että vaikutusten arvioinnin mukaan useimmat Euroopan kansalaiset kannattavat

vaatimustasoltaan skenaariota C muistuttavaa ilman laadun parantamiseen tähtäävää yhteisön politiikkaa, kun taas komissio on asettanut strategiaa varten alhaisemman vaatimustason, joka voidaan luokitella tasoksi A+,

N. katsoo, että ilman pilaantumisen vähentämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kaikissa

skenaarioissa taloudellisia hyötyjä pienemmät; katsoo, että mikään kyseisistä skenaarioista ei heikennä EU:n kilpailuasemaa kaiken kaikkiaan ja että kunnianhimoinen skenaario johtaa uusiin työpaikkoihin,

O. ottaa huomioon, että komissio on suorittanut vaikutusten arvioinnin ottaen huomioon

sekä paremman sääntelyn tavoitteen että kestävän kehityksen strategian; katsoo kuitenkin, että ehdotetun strategian ja siihen liittyvän ilmanlaatudirektiivin systeemilähestymistavassa on vakavia puutteita, koska niissä ei esimerkiksi ennakoida hiilidioksidipäästöjen vähentämisen jatkumista, mikä epäilemättä johtaa strategian kustannusten yliarviointiin ja etujen aliarviointiin, koska vuoden 2012 jälkeen tapahtuva jatkuva päästöjen rajoittaminen vaikuttaa muiden seikkojen ohella ilman laadun parantumiseen,

P. katsoo, että paras mahdollinen skenaario on vaikutusten arvioinnin perusteella

löydettävissä B:n ja C:n väliltä, missä rajakustannukset ovat yhtä suuret kuin rajahyödyt, huolimatta siitä, että ekosysteemeille ja hyötykasveille aiheutuvia vahinkoja ja joitakin terveyshaittoja ei ole sisällytetty kustannuslukuihin,

Q. katsoo, että Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelman (CAFE -ohjelma) hiukkasia

käsittelevä työryhmä on todennut, että PM2,5-hiukkasiin liittyy terveysriskejä alle 10 µg/m3:n pitoisuuksilla ja että raja-arvo ei saisi olla suurempi kuin 20 µg/m3;

R. katsoo – Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin (IEEP) tavoin – että komission

ehdottama 25 µg/m3:n arvo PM2,5-hiukkasille ei tarkoita hiukkasia koskevien vaatimusten kiristymistä jäsenvaltioille vaan pikemminkin höllentää velvollisuuksia mahdollistamalla poikkeuksia,

92 /PE 378.393

FI

S. katsoo, että ilmanlaadun parantumisesta on hyötyä koko yhteiskunnalle ja että toisaalta parannuksista aiheutuvat kustannukset kohdistuvat tietyille aloille; katsoo siksi, että on löydettävä keinoja kyseisten kustannusten kattamiseksi, jos "saastuttaja maksaa" -periaatteen soveltamisesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tietylle alalle,

T. ottaa huomioon, että kaikkien alojen on tehtävä osuutensa ilman laadun parantamiseksi

siten, että pääpainon on oltava niillä aloilla, jotka tähän mennessä ovat osallistuneet ilman puhtaana pitämiseen ainoastaan riittämättömässä laajuudessa,

U. katsoo, että sisämarkkinasäännöt edistävät ympäristötavoitteiden ja raja-arvojen

saavuttamista EU:ssa kunhan tavoitteet pannaan yhtäläisesti täytäntöön eri jäsenvaltioissa,

V. katsoo, että nykyisen ilmanlaatulainsäädännön mukaiset raja-arvot jäävät täyttymättä

monissa jäsenvaltioissa – ongelmia esiintyy eniten Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa, Pohjois-Italiassa, Puolassa ja suurissa kaupungeissa; katsoo, että tähänastiset epäpuhtauslähteisiin suunnatut toimenpiteet ovat riittämättömät raja-arvojen saavuttamiseksi,

W. ottaa huomioon, että raja-arvojen saavuttamatta jättäminen ei johdu aina jäsenvaltion

soveltamien toimenpiteiden, vaan joskus myös riittävien yhteisön säännösten puutteesta, X. katsoo, että tarvitaan kunnianhimoisiin tavoitteisiin tähtäävä strategia, joka ilmenee

kunnianhimoisena ilman laatua koskevana lainsäädäntönä sekä epäpuhtauksien lähteisiin kohdistuvina toimenpiteinä, jotta jäsenvaltiot pystyvät täyttämään ilmanlaatunormit, ja että samalla on annettava lisäaikaa niille jäsenvaltioille, jotka ovat toteuttaneet kaikki kohtuulliset toimenpiteet, mutta joilla on yhä ongelmia raja-arvojen saavuttamisessa,

Y. ottaa huomioon, että terveys- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että

kansallisia päästörajoja koskevaa direktiiviä täydennetään päästöjen rajoittamiseen tähtäävien toimenpiteiden yhdistelmällä paikallisella ja kansallisella tasolla sekä yhteisön tasolla ja kansainvälisellä tasolla,

Oikean vaatimustason vahvistaminen ilman pilaantumisen ongelman ratkaisemiseksi 1. pitää tervetulleena ilman pilaantumista koskevaa komission teemakohtaista strategiaa,

jossa korostetaan sitä, että ilman pilaantuminen aiheuttaa vakavan terveys- ja ympäristöongelman;

2. panee huolestuneena merkille, että strategiassa ei osoiteta, miten kuudennen ympäristöä

koskevan toimintaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa; kehottaa siksi komissiota asettamaan riman huomattavasti korkeammalle, jotta ilman pilaantumista voidaan vähentää vuoteen 2020 mennessä noiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

3. on tietoinen siitä, että strategian 2 kohdassa asetettu ammoniakkia koskeva tavoitetaso

A+ on maatalouden alalla suhteellisen kunnianhimoinen, mutta kehottaa komissiota ottamaan ammoniakin aiheuttamat happamoitumisongelmat täysin huomioon yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamisen yhteydessä ja siten pyrkimään tavoitetasoon C;

PE 378.393\ 93

FI

4. pitää valitettavana, että strategiassa ei ole Euroopan ympäristökeskuksen suosituksista

huolimatta mitään juridisesti sitovaa vaatimusta vähentää hiukkaspäästöjä ja että siinä ehdotetaan ainoastaan ohjeellisia tavoitteita;

5. kehottaa laatimaan strategian, jossa on kunnianhimoisemmat vähennystavoitteet ja joka

vastaa VOC-päästöjen (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), PM2,5-hiukkaspäästöjen sekä typen oksidien (NOx) päästöjen osalta skenaariota C, sillä tuolloin saataisiin aikaan suurempia terveyshyötyjä ja työllisyysvaikutuksia ja voitaisiin noudattaa tasapainoista lähestymistapaa kustannusten ja hyötyjen välillä; kehottaa asettamaan vähennystavoitteet seuraavan taulukon mukaisesti:

2020 nykyinen

lainsäädäntö 2020 TSAP1 2020 EP:n tavoitteet

ja vastaava skenaario SO2 68 % 82 % 82 % (B) NOx 49 % 60 % 65 % (C) VOC 45 % 51 % 55 % (C) NH3 4 % 27 % 27 % (A+) PM2,5 45 % 59 % 61 % (C) vuotuiset kustannukset yht.

7,1 miljardia euroa lisää +/– 11 miljardia euroa lisää

6. kehottaa komissiota päivittämään integroidussa arviointimallissa käytettyjä lähtötietoja

siten, että otetaan huomioon rakenteelliset toimenpiteet, otetaan täysin huomioon kansainvälisen laivaliikenteen päästöjen vähentämispotentiaali, sisällytetään ns. perusskenaarioon kaikki jo olemassa oleva asiaa koskeva lainsäädäntö sekä käytetään energiaskenaariota, joka vastaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ennen kuin se käyttää mallia kansallisista päästörajoista annetun direktiivin tarkistamisen valmisteluun; uskoo, että analyysiä varten käytettyjen tietojen päivittäminen näitä suuntaviivoja vastaavasti alentaisi yhdessä päästöjen vähentämiseen tähtäävien ei-teknisten rakennetoimenpiteiden kanssa merkittävästi asetettujen välitavoitteiden arvioituja saavuttamiskustannuksia ja johtaisi huomattavasti suurempaan päästöjen vähentämispotentiaaliin;

7. kannattaa PM10-hiukkasia koskevan vuotuisen 33µg/m

3:n raja-arvon käyttöön ottamista vuonna 2010 ja tukee komission ehdotusta PM2,5-hiukkasten pitoisuuden vähentämistavoitteen käyttöönotosta, sillä PM2,5-hiukkasten osuus PM10-leijumassa on terveyden kannalta kaikkein haitallisin; kehottaa ottamaan käyttöön vuonna 2010 PM2,5-hiukkasia koskevan 20 µg/m

3:n tavoitearvon, josta tulee raja-arvo vuonna 2015, ja Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaisesti PM2,5-hiukkasten10 µg/m

3:n pitkän ajan tavoitearvon; on samaa mieltä siitä, että olisi oltava mahdollista antaa lisäaikaa raja-arvon ja tavoitearvojen saavuttamiseksi niille jäsenvaltioille, jotka todistettavasti ovat toteuttaneet kaikki toteutettavissa olevat toimenpiteet;

1 TSAP = ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (Thematic Strategy on Air

Pollution).

94 /PE 378.393

FI

8. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään yhdenmukaisempia hiukkaspitoisuuksien mittaus- ja laskumenetelmiä; katsoo, että muun muassa korjaavia toimia on sovellettava tarkoituksenmukaisesti;

9. on vakuuttunut siitä, että ehdotetut pilaantumisen vähennykset voidaan saavuttaa vain,

jos EU vahvistaa päästölainsäädäntöään ja kehottaa hyväksymään kunnianhimoisemmat raja-arvot, jotka ovat suurelta osin sitovia;

10. tukee komission ehdotusta ottaa vuonna 2020 käyttöön PM2,5-hiukkasille altistumisen

vähennystavoite, joka on suuruudeltaan 20 prosenttia verrattuna vuoden 2010 keskimääräisen altistumisen indikaattoriin; kehottaa kuitenkin ottamaan käyttöön eriytetyt vähentämistavoitteet, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtötasot ja aikaisemmin saavutetut tulokset siten, että lähtökohdaksi otetaan erityisesti korkealta altistumistasolta lähtevien jäsenvaltioiden suurempi vähennyspotentiaali;

11. kehottaa ottamaan käyttöön savusumuvaroituksia savusumumäärien ollessa suuria sekä

välttämään avotulen käyttöä ja vähentämään auton käyttöä kyseisinä päivinä; 12. on vakuuttunut siitä, että ehdotetut vähennykset voidaan saavuttaa vain, jos EU

vahvistaa päästölainsäädäntöään; huomauttaa, että ilman pilaantumiseen voidaan puuttua vain, jos kunnianhimoiset raja-arvot kytkeytyvät kunnianhimoiseen päästöpolitiikkaan;

Alakohtaiset toimenpiteet 13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet

mahdollisimman pian, jotta päästöjä vähennettäisiin niillä eri aloilla, jotka osaltaan vaikuttavat ilman pilaantumiseen, siten, että etusijalle asetetaan ennen kaikkea ne alat, joita toistaiseksi ei ole säännelty ja joilla päästöjen lisävähennykset ovat saavutettavissa vähäisemmin kustannuksin;

14. kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksen kansallisia päästörajoja

koskevan direktiivin uudelleentarkastamiseksi sekä sisällyttämään siihen parlamentin toivoman tavoitetason;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiireesti toteuttamaan laivaliikenteen alalla

päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla

– otetaan käyttöön EU:n satamia käyttäviä aluksia koskevat NOx-päästöstandardit – nimetään Välimeri ja Koillis-Atlantti MARPOL-sopimuksen mukaisiksi

rikkipäästöjen valvonta-alueiksi (SECA) – lasketaan SECA-alueilla ja matkustaja-aluksissa käytettävän polttoaineen suurin

sallittu rikkipitoisuus 1,5 prosentista 0,5 prosenttiin – otetaan käyttöön alusten SO2- ja NOx-päästöistä perittävien verojen tai maksujen

kaltaisia taloudellisia välineitä – kannustetaan ottamaan käyttöön eriytetyt satama- ja väylämaksut, joissa

suositaan aluksia, joiden SO2- ja NOx-päästöt ovat vähäisiä – kannustetaan aluksia käyttämään maasähköä satamissa

PE 378.393\ 95

FI

– laaditaan merenkulun alalla käytettävien polttoaineiden laatua koskeva EU-direktiivi;

kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan koordinoituja toimia tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi ja vaatimaan IMOssa toteutettavia toimia; on vakuuttunut siitä, että on saatava aikaan parempi tasapaino aluksista peräisin olevien päästöjen ja maalla olevista lähteistä peräisin olevien päästöjen vähentämisestä aiheutuvien kustannusten välille;

16. toteaa, että maatalousalalla on vain vähän velvoitteita päästöjen vähentämiseksi, vaikka

ala kuuluu ammoniakin osalta suurimpiin ilman epäpuhtauksien lähteisiin; pitää myönteisenä sitä, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) viimeisimmän uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön "ehdollisuuden" periaate, jonka pitäisi mahdollistaa ympäristölle haitallisten aineiden päästöjen merkittävä vähentäminen; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan nautojen kasvatukseen, etenkin intensiiviseen kasvatukseen, lannoitteiden käyttöön ja kasvihuoneiden lämmityslaitteisiin liittyvää ilman pilaantumista ja käyttämään maataloustukia ammoniakkiongelman ratkaisemiseksi; kehottaa päivittämään ammoniakkipäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet yhteisen maatalouspolitiikan uudelleentarkastelun yhteydessä; kehottaa komissiota sisällyttämään tehomaatalouden IPPC-direktiiviin ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä ekologisen maatalouden ja integroidun maatalouden tukemiseen tarkoitettuja varoja;

17. panee merkille maatalouden toimintojen merkittävän osuuden ammoniakkipäästöistä;

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan näitä päästöjä on vähennettävä; kehottaa komissiota kiireellisesti esittämään erityisiä ehdotuksia, joilla pyritään vähentämään maatalouden ammoniakkipäästöjä; kehottaa komissiota kytkemään YMP-tuet tiukempiin vaatimuksiin, jotka koskevat maataloudesta peräisin olevien ammoniakkipäästöjen torjuntaa;

18. panee merkille, että yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että NH3-päästöjen vähentämisen

kustannuksia yliarvioidaan, sillä esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen laatimassa YMP-uudistusluonnoksessa karjan määrä oletetaan alhaisemmaksi kuin CAFE-ohjelman perusennusteissa, jotka – jos ne ovat tarkempia – merkitsisivät myös ammoniakkipäästöjen vähentämisen kannalta oletettua alempia kustannuksia;

19. kehottaa komissiota arvioimaan keskeisten ympäristödirektiivien, kuten

nitraattidirektiivin, ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin ja vesipuitedirektiivin ristikkäisvaikutukset; korostaa tässä valossa erityisesti sitä, että nitraattidirektiivi kannustaa käyttämään mineraalilannoitteita (joiden on todettu olevan suuri ammoniakkipäästöjen lähde maatalousalalla) eläinlannoitteiden sijasta;

20. kehottaa komissiota ehdottamaan teollisista lähteistä peräisin olevien päästöjen

vähentämiseksi mahdollisimman pian sellaisia toimenpiteitä, esimerkiksi IPPC-direktiivin tarkistamista, joissa palkitaan innovaatioita tehokkaammin ja otetaan huomioon pienet, alle 50 MWh:n polttolaitokset;

21. pyytää komissiota ehdottamaan mahdollisimman pian kotitalouslähteistä peräisin

olevien päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, lämmityslaitteita koskevat normit mukaan luettuina; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä ja

96 /PE 378.393

FI

ohjelmia kotitalouslähteistä, kuten tulisijoista, peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi;

22. vaatii, että komissio esittää vuonna 2006 tulevat henkilöautoja koskevat EURO

6 -normit, joissa dieselhenkilöautojen ja dieselpakettiautojen NOx-normia alennetaan edelleen vuodesta 2011 lähtien, ja myös ilmoittaa, minkä suuntaiset ovat raskaita ajoneuvoja koskevat EURO VII -normit; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön raskaiden ajoneuvojen EURO VI -normit viimeistään vuonna 2012 samantasoisina kuin Yhdysvalloissa sovelletut normit; nämä antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden saavuttaa ilmanlaatutavoitteet; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vanhojen saastuttavien ajoneuvojen, pois luettuna historialliset museoajoneuvot, käytöstä poistamiseksi tai – tarvittaessa – tarjoamaan kannustimia jälkiasennuksia varten; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja liikenteen alaa aloittamaan perusteellisen keskustelun kestävästä liikkuvuudesta 2000-luvulla;

23. kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia tarkastelemaan

paikallisliikennejärjestelmiä ja hakemaan innovatiivisia ratkaisuja autoilun vähentämiseksi kaupunkien keskustoissa; on vakuuttunut siitä, että ruuhkamaksut johtavat taloudellisiin ja ympäristöllisiin etuihin ja että autokannan uudistamiseen saadaan vahva kannustin ottamalla käyttöön ympäristönäkökohtiin perustuvia vyöhykejärjestelyjä, joilla pyritään rajoittamaan saastuttavien autojen pääsyä kaupunkien keskustoihin; korostaa, että paikallisviranomaiset voivat tarjota vahvoja innovointikannustimia hankkimalla päästöttömiä ajoneuvoja (erittäin ympäristöystävällisiä ajoneuvoja, EURO 6 ja VI) julkisen tai osittain julkisen liikenteen autokantaan ja ryhtymällä toimiin, jolla tuetaan työntekijöitä, jotka käyttävät kestävämpiä liikennemuotoja;

24. panee merkille, että korvaavien energialähteiden kehittämisen ja käytön sekä

ilmansaasteiden vähentämisen väliltä puuttuu yhteys ja että tarpeeseen lisätä julkista liikennettä sekä käyttää strategiseen suunnitteluun perustuvia korvaavia energialähteitä ei ole kiinnitetty huomiota;

25. kehottaa komissiota ehdottamaan ilman pilaantumisen ongelman ratkaisemiseksi – EY:n

perustamissopimuksen 95 artiklan 3 kohdan mukaisia – toimenpiteitä, jotka takaavat ympäristönsuojelun korkean tason; kehottaa komissiota sallimaan poikkeuksia sisämarkkinasäännöistä sellaisille jäsenvaltioille, jotka haluavat toteuttaa nykyiset EU:n normit ylittäviä toimenpiteitä; on vakuuttunut siitä, että tiukempia normeja täytäntöönpanevat jäsenvaltiot ovat suuri innovointikannustin;

Sääntelyn parantaminen 26. kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään parlamentin kanssa toimielinten

sopimuksen, jossa kyseiset kolme toimielintä ilmaisevat olevansa sitoutuneita tässä strategiassa asetettuihin ilmanlaatutavoitteisiin ja yhtä kunnianhimoiseen kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin tarkistamiseen; sopimukseen on sisällytettävä yksityiskohtainen luettelo EU:n toimenpiteistä, jotka on määrä toteuttaa sen varmistamiseksi, että teemakohtaisen strategian päästötavoitteet, edellä kohdissa 13–24 esitetyt tavoitteet mukaan lukien, saavutetaan ajoissa; luettelon olisi oltava johdonmukainen muiden yhteisön politiikkojen kanssa, ilmastoa koskeva

PE 378.393\ 97

FI

toimintasuunnitelma mukaan luettuna; on vakuuttunut siitä, että sopimus parantaisi osaltaan tilintekovelvollisuutta ja edistäisi siten parempaa sääntelyä;

27. kehottaa komissiota tarkastelemaan vuonna 2012 strategian tavoitteiden toteutumista

sekä arvioimaan eri alojen mahdollisuuksia uusiin kustannustehokkaisiin vähennyksiin;

° ° °

28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä

jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

98 /PE 378.393

FI

P6_TA-PROV(2006)0367

Kaupunkiympäristön teemakohtainen strategia

Euroopan parlamentin päätöslauselma kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta (2006/2061(INI))

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 kaupunkiulottuvuudesta laajentumisen yhteydessä1

ja 18. tammikuuta 2006 kestävän kehityksen ympäristönäkökohdista2 antamansa päätöslauselmat,

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille

kaupunkiympäristöä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta (KOM(2005)0718), – ottaa huomioon komission neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja

sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon "Kohti kaupunkiympäristöä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta" (KOM(2004)0060),

– ottaa huomioon kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta

22. heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY3,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

valiokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0233/2006),

A. ottaa huomioon, että vaikka 80 prosenttia Euroopan väestöstä asuu kaupungeissa, heidän

tarpeensa ja etunsa eivät aina ole asianmukaisesti edustettuina Euroopan unionin rahastoissa, hankkeissa, aloitteissa ja strategioissa,

B. ottaa huomioon, että kaupunkiympäristön teemakohtaisen strategian tavoitteena on

edistää Euroopan kaupunkien ympäristönsuojelun yleistä tasoa vähentämällä byrokratiaa, tehostamalla ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa sekä kannustamalla pitkän aikavälin ympäristösuunnittelua paikallistasolla,

C. katsoo, että koska julkisen liikenteen osuus, vaikka se on laskussa, on uusissa

jäsenvaltioissa edelleen suurempi kuin vanhoissa jäsenvaltioissa, olisi toteuttava toimenpiteitä, joilla pysäytetään julkisen liikenteen osuuden laskeminen entisestään,

1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0387. 2 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0020. 3 EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

PE 378.393\ 99

FI

D. ottaa huomioon, että kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa nostettiin esille erityisesti tarve ratkaista lisääntyvään liikenteen määrään liittyvät ongelmat sekä tarve poistaa BKT:n kasvun ja liikenteen kasvun välinen yhteys,

E. katsoo, että Euroopan unionin energiariippuvuusongelma olisi ratkaistava myös

kaupungeissa, joissa liikenteen energiankulutus on kasvanut eniten ja joiden muita aloja, kuten asumista ja lämmitykseen käytettävän energialähteen valitsemista, koskevista menettelyistä päätetään pääasiallisesti paikallisesti,

1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa kaupunkiympäristön teemakohtaisesta

strategiasta, mutta katsoo, että se ei ole riittävä kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

2. panee tyytyväisenä merkille, että tiedonannossa tunnustetaan kaupunkien tärkeä tehtävä

talouden moottoreina; 3. on samaa mieltä komission analyysistä, jonka mukaan kaupunkien ympäristöongelmat

ovat erityisen monimutkaisia, sillä niiden aiheuttajat kytkeytyvät yhteen, ja jakaa komission huolen siitä, että paikalliset aloitteet ongelmien ratkaisemiseksi saattavat aiheuttaa uusia ongelmia toisaalla;

4. pahoittelee, että toisin kuin kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa

tarkoitettiin, komissio ei esitä tiedonannossa mitään oikeudellisesti sitovia toimia tai määräaikoja kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

5. pahoittelee myös, että kaupunkiympäristön teemakohtaisessa strategiassa ei yritetä

tasapainottaa Euroopan unionin maaseutua ja kaupunkialueita tai keskeisesti sijaitsevia kaupunkeja ja laita-alueilla sijaitsevia kaupunkeja koskevaa politiikkaa;

6. kehottaa komissiota antamaan ohjeita ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa

annettavan direktiivin soveltamisesta sekä varmistamaan säädöksen asianmukainen täytäntöönpano;

7. korostaa, että komission olisi yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa

kannustettava kaikkia yli 100 000 asukkaan taajamia laatimaan kaupunkien kestävän hoidon suunnitelma ja kestävä kaupunkiliikennesuunnitelma;

8. pyytää, että komission päätöksenteko-ohjeeseen sisällytetään keskeisiä yhteisiä

indikaattoreita, jotka ovat Euroopan unionin nykyisen ympäristöpolitiikan (esimerkiksi ilma-, melu-, vesi- ja jätedirektiivit, energiatehokkuus sekä ilmastopolitiikka) velvoitteiden ja tavoitteiden mukaisia, jotta mahdollistetaan vertailujen ja analyysien tekeminen eurooppalaisten kaupunkien välillä;

100 /PE 378.393

FI

9. on sitä mieltä, että kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmassa olisi otettava huomioon muun muassa seuraavat asiakirjat:

- jätehuoltosuunnitelma (jätedirektiivi 75/442/ETY sellaisena kuin se on muutettuna1)

- melukartat ja toimintasuunnitelmat, mikäli saatavilla (ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annettu direktiivi 2002/49/EY2)

– paikallinen ilman epäpuhtauksia koskeva suunnitelma tai ohjelma, mikäli

saatavilla (ilman laadun arvioinnista ja hallinnasta annettu direktiivi 96/62/EY3)

– ympäristöä koskevat paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY4 mukaisesti;

10. katsoo, että kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmaan olisi sisällyttävä

(a) aineiston ja asian kannalta merkityksellisten tietojen kerääminen, jotka koskevat

- tämän päätöslauselman 9 kohdassa mainittuja aloja,

– rakennettujen alueiden sekä maaseudun ja maalaisympäristön välistä suhdetta,

– väestönkasvun ennusteita ja uusien kaupunkialueiden tarvetta,

– tietoväyliä, liikkuvuutta, kaupunki-integraatiota ja palvelujen saatavuutta,

– paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä,

– kaupunkirakennetta ja viheralueiden osuutta sekä kaupunkien

suunnittelematonta laajenemista,

– paikallista biosidien käyttöä,

– ympäristöön liittyviä terveysongelmia,

– sellaisen ympäristön mahdollisuutta, jossa ei ole esteitä vammaisille, vanhuksille ja muille,

1 EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella

(EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). 2 EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12. 3 EYVL L 296, 21.11.1996, s. 55. 4 EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

PE 378.393\ 101

FI

– kulttuuriperinnön, rakennettujen alueiden ja luonnon arviointia sekä ekologisesti kiinnostavien alueiden ja niille aiheutuvien riskien arviointia,

– kaupunkialueiden juomavesitarpeiden arviointia sekä veden puhdistus- ja

talteenottojärjestelyjä;

(b) tavoitteet, jotka koskevat

- tilanteen parantaminen kohdassa (a) mainituilla aloilla,

– kestävyyden sisällyttämistä kaikkiin kaupunkipolitiikan alueisiin,

- yhtenäistämistä kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman kanssa,

(c) käytännön toimenpiteiden ja toimien toteuttaminen kohdassa (b) mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

11. painottaa, että kansalaiset, kansalaisjärjestöt, talouselämän järjestöt ja muut sidosryhmät

olisi otettava mukaan kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmien laatimiseen, ja suunnitelmien olisi oltava julkisesti saatavilla; katso lisäksi, että säännöllinen edistymisen arviointi sekä arviointien tuloksista tiedottaminen ovat myös oleellisia;

12. kannustaa komissiota tekemään teknisten suuntaviivojen toimeenpanoa koskevan

väliarvioinnin vuoden 2009 kuulemiskierroksen yhteydessä ja tukee komissiota sen toimissa teemakohtaisen Internet-sivuston perustamiseksi paikallisia viranomaisia varten;

13. kehottaa komissiota ehdottamaan uuden kaupunkikehittämisen tavoitteeksi tiettyä

viheralueiden määrää henkeä kohti ja katsoo, että tämä tavoite pitäisi sisällyttää kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmiin viheralueiden vähenemisen estämiseksi niillä kaupunkialueilla, joissa tavoitetta ei saavuteta;

Kaupunkien kestävä hoito 14. kehottaa jäsenvaltioita suosimaan kansallisissa strategisissa viitekehyksissä ja

toimintaohjelmissa sellaisten hankkeiden rahoitusta, joilla pannaan täytäntöön kaupunkien kestävää hoitoa ja kestävää kaupunkiliikennettä koskevia suunnitelmia sekä hankkeita, joissa keskitytään hylättyjen teollisuusalueiden ja rakentamattomien alueiden kunnostamiseen ja edistämään puiden istuttamista katujen varsille ja viheralueiden osuuden lisäämistä;

15. kehottaa jäsenvaltioita edistämään sitä, että paikallisviranomaiset käyttävät

ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää; 16. pyytää kaupunkiviranomaisia viittaamaan julkisia hankintoja koskevissa

tarjouspyynnöissään järjestelmällisesti kestävyyskriteereihin ja sisällyttämään kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmiin tällaisia sitoumuksia;

102 /PE 378.393

FI

17. tukee jättiden käsittelyä kompostointia edistämällä polttamisen sijaan paikallisen ilman saastumisen estämiseksi;

18. katsoo myös, että on tärkeää saada kansalaiset mukaan paikallisten päätösten

tekemiseen sekä poliittisin että teknisin keinoin; 19. katsoo, että pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lian, roskien, graffitien, eläinten

ulosteiden sekä asuntojen ja autojen musiikkilaitteista aiheutuvan liiallisen melun estämiseen ja poistamiseen;

Kestävä kaupunkiliikenne 20. pitää kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia myönteisenä kaupunkiympäristön

parantamisen välineenä, mutta korostaa tarvetta käyttää tätä välinettä joustavasti, jotta kunkin jäsenvaltion ja sen kaupunkialueiden sekä erityisongelmista kärsivien alueiden erityistarpeet voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon;

21. korostaa, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin olisi sisällytettävä

konkreettiset ja määrälliset tavoitteet, jotka voidaan esittää ja joita voidaan seurata tulostaulun avulla, mikä edistäisi parhaiden käytäntöjen vaihtamista jäsenvaltioiden kesken; korostaa, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien olisi oltava riittävän joustavia, jotta niissä voidaan ottaa huomioon uusin kehitys;

22. pitää ympäristöystävällisten liikenteen ja teknologian muotojen käyttämistä

puhtaamman kaupunkiympäristön saavuttamisen tärkeimpänä tekijänä; ottaa tässä yhteydessä erityisesti huomioon EU:n erittäin ympäristöystävällisen ajoneuvon (EYA) normin täyttävien biopolttoaineiden, hybridiautoteknologian, polkupyörien sekä kuorma-autojen ja bussien käyttämisen1; aikoo tässä yhteydessä tutkia tarkasti komission ehdotusta puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottamisesta julkisessa liikenteessä ja ehdottaa, että paikallisille energiatehokkuusvirastoille annetaan erityinen tehtävä kaupunkiliikenteen kehittämisessä;

23. kannattaa kestäviä energianlähteitä käyttävän joukkoliikenteen kehittämistä ja vaatii ja

yksityisen liikenteen ja joukkoliikenteen tasapainon parantamista kaupunkiympäristössä;

24. korostaa tarvetta edistää julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä

kaupunkialueilla; katsoo myös, että kaupunkiliikenteen palvelut on mukautettava aluesuunnitteluun (vanhat kaupunginosat, esikaupunkialueet, yhteydet lentokentille, asemille, teollisuusalueille, kauppakeskuksiin jne.) vaatimuksiin sekä väestön tarpeisiin ja väestörakenteen muutoksiin (ikääntyneet, vammaiset, jne.);

25. vaatii jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa vähintään viiden

prosentin muutokseen kaupunkiliikenteen matkustajakilometreissä vuosien 2002–2012 aikana yksityisautoilusta/autoista kestäviin liikennemuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen ja pyöräilyyn;

1 Ajoneuvojen kaasumaisia ja hiukkasmaisia päästöjä koskeva direktiivi 2005/55/EY (EUVL L 275,

20.10.2005, s. 1).

PE 378.393\ 103

FI

26. painottaa, että jokaisen mahdollisuus liikkuvuuteen (myös henkilöiden, joiden

käytettävissä ei ole omaa autoa) on sosiaalinen tekijä, joka pitää huomioida; 27. kehottaa EU:n toimielimiä edistämään hyvien käytänteiden vaihtamista paikallisten ja

kansallisten viranomaisten välillä ja kehottaa komissiota valvomaan vammaisten helppopääsyisyyttä koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä noudattamaan erityisesti tiettyjä yhteisön hankintamenettelyjä koskevia sääntöjä, joissa edellytetään nimenomaisesti kaikkien käyttäjien erityistarpeet huomioon ottavaa suunnittelua, koska helppokäyttöisyys on kestävän kehityksen keskeinen osatekijä, jonka toteuttamiseen on pyrittävä integroidun kaupunkipolitiikan avulla;

28. katsoo, että kestävään kaupunkiliikennesuunnitelmaan pitäisi sisältyä keinoja, joiden

avulla paikallisviranomaiset voivat:

- edistää muita kuin moottoriliikenteeseen perustuvia liikennemuotoja, kuten pyöräilyä ja kävelyä, rakentamalla laajan pyörätieverkoston sekä turvallisia jalankulkuteitä ja risteyksissä turvallisia tienylityskohtia jalankulkijoille,

- edistää julkista liikennettä ja julkisen liikenteen infrastruktuurin parantamista ja levittää tietoa olemassa olevista hyvistä esimerkeistä, kuten yhdistettyjen hinnoittelu- ja lipunmyyntijärjestelmien käyttöönotosta sekä liityntäpysäköintijärjestelmien kehittämisestä,

29. korostaa jäsenvaltioiden vastuuta ottaa kaupunkisuunnittelun yhteydessä huomioon

kaikkein haavoittuvimmat käyttäjät etenkin ottamalla käyttöön entistä tiukempia nopeusrajoituksia tai kieltämällä ajoneuvoliikenne keskustoissa tai asuinalueilla liikennekuolemien vähentämiseksi 50 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, kuten valkoisessa kirjassa eurooppalaisesta liikennepolitiikasta määritellään;

30. ehdottaa kaupunkien logistiikkasuunnitelmien laatimista tavaroiden kuljettamisen

vähentämiseksi ja parantamiseksi kaupungeissa, kiinnittäen erityistä huomiota tavaroiden kuljetusten koordinointiin kaupungin sisällä;

31. muistuttaa, että ilmansaasteet ovat suurin syy terveysongelmiin Euroopan unionin

alueella; painottaa näin ollen, että kaupungeissa, joissa on paljon ilmansaasteita, olisi harkittava alhaisten päästöjen alueiden perustamista;

32. kannattaa päästöjen torjumista niiden lähteellä ja innovatiivisia toimenpiteitä

kaupunkien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi; korostaa, että tutkimuksista on käynyt ilmi, että sujuvista maantiekuljetuksista aiheutuu jopa 38 prosenttia vähemmän pölypäästöjä kuin ruuhkaisista kuljetuksista, ja näin ollen innovatiiviset toimenpiteet ovat tarpeen liikenteen sujuvuuden edistämiseksi;

33. kehottaa tehostamaan paikallisten yhteisöjen välistä koordinointia koherenssin

varmistamiseksi, sillä koordinoinnin puute lisää toimituskustannuksia, liikennettä ja täten myös saastumista;

104 /PE 378.393

FI

Kestävä kaupunkisuunnittelu 34. panee merkille, että komissio asianmukaisesti tunnisti ongelmat ja tämänhetkisen

tilanteen tällä alalla; huomauttaa, ettei se ehdottanut mitään toimia ongelmien ratkaisemiseksi;

35. korostaa asuma-alueiden ja kerrostalojen sekä julkisten alueiden, kuten parkkihallien ja

rautatieasemille johtavien reittien, suunnittelun merkitystä rikosten ehkäisyssä; 36. korostaa kestävän kaupunkisuunnittelun sosiaalista näkökulmaa ja suosittelee

elämänlaadun yleistä parantamista kaupungeissa niin, että omaksutaan kokonaisvaltainen (erityisesti sosiaalinen, kulttuurinen ja ympäristöllinen) lähestymistapa;

37. pyytää, että uusien kaupunkialueiden rakentamisen ja nykyisten alueiden laajentamisen

yhteydessä pyrittäisiin kunnioittamaan seudun topografiaa ja luonnollista rakennetta, jotta kunkin seudun identiteetti ja ominaislaatu voidaan säilyttää;

38. ehdottaa, että kaupunkisuunnittelun yhteydessä lisättäisiin viheralueita ja että

laajentumisten ja uusien alueiden osalta jätettäisiin tarpeeksi luontoalueita, jotta voidaan helpottaa kaupunkilaisten ja luonnon suhdetta;

39. pyytää varotoimenpiteenä historiallisten alueiden, luonnonalueiden, jokien, järvien ja

kosteikkojen säilyttämiseksi, että näiden alueiden ympärille luodaan rakentamiseen huonosti soveltuvia suojavyöhykkeitä, jotta pystytään vastustamaan rakentamispaineita;

40. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään erilaisten kaupunkimallien ja sosiaalisen

käyttäytymisen välisen yhteyden sekä sosiaalista sopusointuisuutta ja terveyttä edistävien edellytysten tutkimusta;

41. korostaa, että eräät historialliset korttelit – jotka ovat arvokas osa yhteistä perintöämme

– ovat olleet kaupungeissa hylättyinä vuosikymmeniä; kehottaa käynnistämään kansallisia, alueellisia tai paikallisia ohjelmia näiden alueiden asianmukaiseksi kunnostamiseksi, mukaan lukien arkkitehtuuri, aukiot ja torit sekä joenvarret, sillat ja muut julkiset rakennelmat;

42. katsoo, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien, kuten luonnollisen

ilmanvaihdon puuttumisen korkeiden lämpötilojen kausina ja ilman saasteiden suuret pitoisuudet, ratkaisemiseksi kaupungeissa kaupungin ilmaston tutkimus pitäisi sisällyttää kaupunkisuunnitteluun korkeiden rakennusten tuulitunnelivaikutuksen estämiseksi; korostaa, että viheralueiden katoaminen vähentää luonnollista ilmanvaihtoa;

43. kehottaa jäsenvaltioita edistämään Euroopan unionin kanssa yhdessä rahoitettuja

hankkeita, jotka liittyvät kaukolämpöliitännän kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen sekä tukemaan kaukolämpöliitännän rakentamista ja käyttöä; tähdentää tässä yhteydessä, että energiakriisin sattuessa kaukolämpöliitännän avulla on helpompi vaihtaa energialähteestä toiseen;

PE 378.393\ 105

FI

44. korostaa, että kaupunkien vesihuollon hoitamiseksi on kehitettävä uusia menetelmiä, joilla pyritään pitämään sadevesi kauemmin kaupungeissa kuumina ja kuivina kesinä, ehkäisemään hyökytulvat sekä estämään asuntojen rakentaminen ja muu rakentaminen tulvatasanteille;

45. ehdottaa, että pitäisi laatia yhteisön suuntaviivoja kaupunkien kestävän

vesivarantohallinnoinnin edistämiseksi ja toteuttamiseksi siten, että pyritään mukautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, mukaan lukien vesitehokkuutta koskevat vaatimukset uusissa rakennuksissa, veden säästäminen märkien jaksojen aikana kuivia ja kuumia jaksoja varten, vesistöjen ylläpito kuumina jaksoina viilennystä varten ja kestävä kaupunkien vedenpoisto, jotta vähennetään valuma- ja tulvariskiä, vähennetään maaperän pintakuorettumaa ja lisätään vesivarojen suojelua;

46. katsoo, että teemakohtaista strategiaa täytäntöönpantaessa olisi otettava huomioon

veden määrän lisäksi myös sen laatu; kehottaa näin ollen komissiota edistämään tämän alan hyvien käytäntöjen levittämistä, ja tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään jo vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä luotuja verkkoja;

47. korostaa vanhojen vesijohtojen ja viemärien kunnostamisen merkitystä; Kestävä kaupunkirakentaminen 48. pahoittelee, että vaikka kestävä kaupunkirakentaminen määriteltiin "Kohti

kaupunkiympäristön teemakohtaista strategiaa" -tiedonannon yhdeksi neljästä keskeisestä alasta, ehdotetussa strategiassa ei esitetä mitään tiettyä toimea tällä alalla;

49. korostaa tarvetta parantaa rakennusten ympäristöystävällisyyttä energiatehokkaalla

rakennussuunnittelulla (eristys, uudistuvan energian käyttö, passiivinen/aktiivinen aurinkoenergia, vähän energiaa käyttävät talot); tukee uusiutuvien sekä mahdollisuuksien mukaan paikallisten energialähteiden käyttöä kaupunkiympäristössä sekä vettä säästävää rakennussuunnittelua (sadeveden kerääminen ja uudelleenkäyttö, WC:iden rationaalinen huuhtelu sekä vesitehokkaat pesu- ja tiskikoneet); suosittelee lisäksi vertailevaa arviointia ja Euroopan unionin laajuista parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jotta parannetaan energiatehokuutta, sekä yleensäkin uusiutuvien energioiden käyttöönottoa ja edistymistä kestävän kaupunkirakentamisen alalla;

Rahoitus, tutkimus ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen 50. korostaa tarvetta tukea mainittujen aloitteiden käyttöönottoa riittävällä Euroopan

unionin rahoituksella, erityisesti Civitasin1 kaltaisten erityisohjelmien ja rahastojen määrärahoilla; yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan kaupunkiympäristön tärkeimpien ympäristötavoitteiden saavuttamista voidaan tukea ehdotetun Life+ -asetuksen nojalla sekä koheesiorahaston, rakennerahastojen ja tutkimuksen puiteohjelman avulla, ja vastustaa siten kaikkia mainittujen rahastojen ja puiteohjelman määrärahojen supistuksia; korostaa kuitenkin tarvetta määritellä täydentävä eritysrahoitus, jolla vastataan kaupunkiympäristöä koskevan strategian uusiin haasteisiin;

1 Civitas: CIty-VITAlity-Sustainability, Civitas I (2002–2006) ja Civitas II (2005–2009) -ohjelmien

määrärahat ovat yhteensä yli 300 miljoonaa euroa.

106 /PE 378.393

FI

51. kannattaa komission suositusta yhdennetyn lähestymistavan omaksumisesta

kaupunkiympäristön hoitoon ja katsoo, että jos lähestymistapaa sovelletaan jäsenvaltioiden tukemana paikallisella tasolla, se pitäisi ottaa yhdeksi perusteeksi rakennerahastovarojen ja Euroopan investointipankin (EIP) lainojen myöntämiselle;

52. pyytää EIP:ia parantamaan lainausvälineitään, jotta tuetaan tehokkaasti kestävää

kaupunkikehitystä, ja asettamaan etusijalle olemassa olevat kaupunkiohjelmat, joilla pannaan täytäntöön kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmia etenkin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja kestävän kaupunkiliikenneinfrastruktuurin alalla; pyytää lisäksi EIP:a varmistamaan, että sen rahoittamat investoinnit eivät ole ristiriidassa kestävän kaupunkikehityksen tavoitteiden kanssa;

53. korostaa kaupunkipolitiikkaa koskevan tutkimustoiminnan merkitystä, mukaan lukien

sähkön ja kaasun jakeluun, lämmitykseen sekä ilmastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät kysymykset, ja kehottaa komissiota sisällyttämään uudelleen tätä aihetta koskevia erityisiä määräyksiä seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan;

54. pitää kaupunkiasioiden kansallisten yhteyspisteiden verkoston, kuten Euroopan

kaupunkitietoverkoston, tukemista äärimmäisen tärkeänä ja pitää myönteisenä Urbact-ohjelman tukemisen jatkamista koheesiopolitiikkaa vuosina 2007–2013 koskevassa ehdotuksessa;

55. pyytää edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa Euroopan unionin tasolla

kaupunkiviranomaisten välillä strategian ja kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmien täytäntöönpanosta; ehdottaa lisäksi kaupunkisuunnittelun alan virheiden välttämiseksi tulevaisuudessa, että kannustettaisiin rehellistä ja avointa kielteisten kokemusten vaihtoa kaupunkien vetämien, sekä virkamiehille että valituille edustajille suunnattujen kampanjoiden välityksellä;

56. kehottaa komissiota käsittelemään lähemmin kaupungin ja sen ympäristön suhteiden

merkitystä Euroopan unionin yleistä yhteenkuuluvuutta edistävän kestävän kaupunkikehityksen kannalta, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tässä yhteydessä edistämään kyseistä kestävää kaupunkikehitystä;

57. ehdottaa, että EU-rahoitusta myönnetään jäsenvaltioille ja että ne käyttäisivät tätä

rahoitusta rakennusten ja asuinalueiden parantamiseksi; Säädöskäytännön parantaminen 58. kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan toimielinten sopimuksen parlamentin

kanssa, jossa kolme toimielintä sitoutuu olemassa olevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon tämän päätöslauselman mukaisesti; on vakuuttunut siitä, että tällainen sopimus lisäisi vastuullisuutta ja täten parempaa säädöskäytäntöä;

° ° °

PE 378.393\ 107

FI

59. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, Euroopan investointipankille ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

108 /PE 378.393

FI

P6_TA-PROV(2006)0368

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luominen

Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen luomisesta (2006/2002(INI))

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan "Kohti eurooppalaista tutkintojen

viitekehystä elinikäistä oppimista varten" (SEC(2005)0957), – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

integroidun toimintaohjelman perustamisesta elinikäisen oppimisen alalla (KOM(2004)0474),

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi

elinikäisen oppimisen avaintaidoista (KOM(2005)0548), – ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta "Koulutusta nykyaikaistamalla

edistetään merkittävästi vaurautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa – Luonnos Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevaksi neuvoston ja komission yhteiseksi raportiksi vuonna 2006" (KOM(2005)0549),

– ottaa huomioon yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien

selkeyttämiseksi (Europass) 15. joulukuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2241/2004/EY1,

– ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY2, – ottaa huomioon Bolognasssa 19. kesäkuuta 1999 hyväksytyn Euroopan unionin

opetusministereiden yhteisen julistuksen, jossa asetetaan tavoite eurooppalaisen korkeakoulualueen perustamisesta vuoteen 2010 mennessä EU:n kansalaisten työllistyvyyden ja liikkuvuuden sekä EU:n korkeakoulujärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi,

– ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-

neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joissa Euroopan unionille asetetaan tavoitteeksi tulla maailman kilpailukykyisimmäksi osaamiseen perustuvaksi taloudeksi, sekä erityisesti kappaleen "Tietopohjaisessa taloudessa elämistä ja työskentelyä varten tarvittava koulutus",

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen

toteuttaminen" (KOM(2001)0678),

1 EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6. 2 EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

PE 378.393\ 109

FI

– ottaa huomioon neuvoston 27. kesäkuuta 2002 antaman päätöslauselman elinikäisestä oppimisesta1,

– ottaa huomioon Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-

neuvoston puheenjohtajan päätelmät, erityisesti sovitun tavoitteen tehdä EU:n koulutusjärjestelmistä maailmanlaajuisia esimerkkejä vuoteen 2010 mennessä, ja kehotuksen ryhtyä lisätoimiin välineiden käyttöönottamiseksi tutkintojen ja pätevyyden avoimuuden varmistamiseksi, mukaan luettuna Bolognan prosessin kaltaisten toimien edistäminen ammatillisen koulutuksen alalla,

– ottaa huomioon Kööpenhaminassa 29. ja 30. marraskuuta 2002 kokoontuneiden

ammattikoulutuksesta vastaavien EU:n ministerien julistuksen tehostetusta eurooppalaisesta yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen alalla – "Kööpenhaminan julistuksen" –, jolla pyritään lisäämään vapaaehtoista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen alalla keskinäisen luottamuksen, avoimuuden sekä pätevyyden ja tutkintojen tunnustamisen edistämiseksi, mikä luo pohjaa liikkuvuuden lisäämiselle ja helpottaa elinikäistä oppimista,

– ottaa huomioon ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä

Euroopassa 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman2, – ottaa huomioon komission tiedonannon "Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskeva

komission toimintasuunnitelma" (KOM(2002)0072), – ottaa huomioon neuvoston ja komission 26. helmikuuta 2004 antaman yhteisen

väliraportin "Koulutus 2010: Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset", jossa vaaditaan eurooppalaisen kehyksen kehittämistä olennaisena panoksena Lissabonin strategian toteuttamiseksi siten, että kehys toimii yhteisenä viitteenä ja mahdollistaa tutkintojen ja pätevyyden avoimuuden, siirron ja tunnustamisen sekä edistää niitä,

– ottaa huomioon 14. joulukuuta 2004 annetun Maastrichtin julkilausuman ammatillisen

koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painotuksista, jossa 32 Euroopan maan ammattikoulutuksesta vastaavat ministerit, EU:n työmarkkinaosapuolet ja Euroopan komissio päättivät antaa etusijan avoimen ja joustavan eurooppalaisen tutkintokehyksen kehittämiselle; järjestelmä perustuu avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen sekä tarjoaa yhteisen viitteen, joka helpottaa tutkintojen tunnustamista ja siirtoa kattaen sekä ammatillisen että yleissivistävän (toisen asteen ja korkeamman) koulutuksen,

– ottaa huomioon Brysselissä 27. ja 28. toukokuuta 2004 neuvostossa kokoontuneiden

neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät yhteisistä eurooppalaisista periaatteista epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamiseen ja vahvistamiseen,

– ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan "Edistyminen kohti Lissabonin

strategiaa koulutuksen alalla – vuosikertomus 2005" (SEC(2005)0419),

1 EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1. 2 EYVL C 13, 18.1.2003, s. 2.

110 /PE 378.393

FI

– ottaa huomioon Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-

neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joissa huomautettiin olevan tärkeätä, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) hyväksytään vuonna 2006,

– ottaa huomioon Budapestissä 27. ja 28. helmikuuta 2006 pidetyn, komission ja Unkarin

opetusministeriön yhdessä isännöimän konferenssin "Eurooppalainen tutkintojen viitekehys: kuulemisesta suositukseksi",

– ottaa huomioon Wienissä 16. ja 17. maaliskuuta 2006 pidetyn Euroopan

opetusministereiden IX konferenssin "Koulutuksen vahvistaminen Euroopassa" keskustelujen tuloksista 17. maaliskuuta 2006 annetun julkilausuman, jossa opetusministerit vahvistivat EQF:n mahdollisuudet edistää huomattavasti tutkintojen avoimuutta, siirrettävyyttä ja tunnustamista Euroopan tasolla ja sen aseman uudistusten alkuunpanijana elinikäisen oppimisen tukemiseksi laajemmalla eurooppalaisella koulutusalueella,

– ottaa huomioon Brysselissä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-

neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joissa vahvistetaan, että koulutus on ratkaiseva tekijä EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn sekä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kehittämisessä, ja että liikkuvuuden ja toimivien työmarkkinoiden tukemiseksi on myös edistyttävä EQF:n toteuttamisessa,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen koulutukseen liittyvästä

valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä – Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja1,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri-

ja koulutusvaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0248/2006),

A. katsoo, että yhtenäinen oppimisympäristö ja yhteiset työmarkkinat Euroopassa ovat

keskeisiä tekijöitä Lissabonin strategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, B. pitää välttämättömänä eurooppalaisen tutkintojen ja taitojen tunnustamisjärjestelmän

luomista siten, että samalla kunnioitetaan Euroopan eri alueiden monimuotoisuutta ja erityisvahvuuksia,

C. katsoo, että eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, joka perustuu muun muassa

nykyisiin Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien tutkintorakenteisiin, olisi pidettävä sopivana välineenä hankittujen tutkintojen ja pätevyyden avoimuuden, siirrettävyyden, tunnustamisen ja käytön tukemiseksi eri jäsenvaltioiden ja eri tasojen välillä sekä keinona helpottaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen,


PE 378.393\ 111

FI

D. katsoo, että (ammattitaitoon, tasovaatimuksiin ja oppimistuloksiin perustuva) yhteinen viitekehys, EQF, voisi tukea sellaisten välineiden käyttöönottoa, joiden avulla voidaan tunnistaa ammattitaitotarpeet,

E. katsoo, että termillä tutkinto olisi viitattava kaikkiin Euroopan unionissa myönnettyihin

oppiarvoihin, tutkintoihin ja todistuksiin sekä hankittuun työkokemukseen, F. ottaa huomioon osaamisyhteiskunnan ja väestörakenteen muutoksen uudet haasteet,

joiden suhteen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kehittäminen olisi ratkaisevan tärkeää, erityisesti työvoiman työllistyvyyden ja maantieteellisen liikkuvuuden tukemiseksi EU:ssa mutta myös kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi Lissabonin strategian mukaisesti,

G. katsoo, että yhteisön sisällä tapahtuvan ammatillisen liikkuvuuden (työntekijöiden

liikkuvuus ja yritysten liikkuvuus) toteutuminen Euroopan unionissa edellyttää, että jossakin jäsenvaltiossa saadut todistukset tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ja että niitä voidaan käyttää toisessa jäsenvaltiossa asianmukaisella tasolla,

H. katsoo, että jatkuvan tietojen, taitojen sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen pätevyyden

ajanmukaistamisen ja laajentamisen sekä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pitäisi auttaa uudenaikaistamaan perus- ja ammattikoulutusjärjestelmää siten, että tällä parannetaan työllistymismahdollisuuksia ja liikkuvuusnäkymiä Euroopassa ja luodaan työelämään turvallisempi ilmapiiri, jossa EQF:n pitäisi auttaa lisäämään avoimuutta hankittujen tai hankittavien tutkintojen tunnustamisessa tai rinnastamisessa, jolloin luodaan kannustimia yleisen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien parantamiseksi ja voidaan myös parantaa harjoittelijoiden työllistymismahdollisuuksia,

I. ottaa huomioon, että jäsenvaltioissa usein esiintyvä soveltuvien mekanismien ja

verkostojen puuttuminen ja riittämätön yhteistyö koulutuksen tarjoajien sekä kansallisten viranomaisten välillä, voimassa olevan sääntelyn riittämättömyys ja tarvittavien määrärahojen rajallisuus ovat esteitä tehokkaan elinikäisen oppimisen toteutumiselle, akateemisen koulutuksen ja työllistymisen yhdistämiselle, uuden tieteellis-teknologisen tietämyksen nopeammalle leviämiselle työntekijöiden keskuudessa sekä jo hankittujen tietojen ja pätevyyden tehokkaalle käytölle,

J. ottaa huomioon, että tutkintojen avoimuudessa on puutteita ja että "ulkomaisia"

tutkintoja tunnustetaan vähän, K. ottaa huomioon, että eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen osallistuvien 32 valtion

yhteinen tavoite on havainnollistaa opiskelijoille ja opettajille tärkeimmät keinot tiettyjen tutkintojen saavuttamiseksi; ottaa huomioon myös, että heille on osoitettava, miten viitetasot vastaavat toisiaan, missä määrin siirrot ovat mahdollisia ja millä perusteella päätöksiä tutkintojen tunnustamisesta tehdään,

L. ottaa huomioon, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on periaatteessa ensin

pantava täytäntöön vapaaehtoiselta pohjalta eikä siihen liity oikeudellisia velvoitteita, mutta katsoo, että se kuitenkin käynnistää muutoksen tukemalla uudistuksia asiaan liittyvillä tasoilla ja että sillä on edistettävä avoimuutta ja kansallisella ja alakohtaisella tasolla annettujen todistusten vastaavuutta,

112 /PE 378.393

FI

M. ottaa huomioon, että EQF ei korvaa kansallisia tutkintojen viitekehyksiä, vaan pikemminkin täydentää niitä; ottaa huomioon myös sen, että EQF:n on toimittava laajempana viitekehyksenä, joka helpottaa jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden toimijoiden yhteistyötä kansainvälisellä tasolla,

N. katsoo, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen soveltaminen voi onnistua vain,

jos kansallisten tutkintojen ryhmittämisessä eurooppalaiseen viitetasoon toimitaan luottamukseen ja avoimuuteen perustuvassa yhteistyössä ja arvioidaan riittävästi eri jäsenvaltioiden ominaispiirteitä ja tarpeita ja jos EQF luodaan käyttäjille ja sidosryhmille välineeksi, joka kuvastaa käyttäjien eduksi olemassa olevia ja hankittavia tutkintoja siten, että oma vastuullisuus ja oppimisen itsenäisyys säilyvät,

1. on tyytyväinen, että komissio on tehnyt aloitteen eurooppalaisen koulutus- ja

jatkokoulutusjärjestelmän jatkuvaksi parantamiseksi ja lujittamiseksi sekä käynnistääkseen kuulemisen yhteisen viitekehyksen luomiseksi eurooppalaisille tutkintojärjestelmille;

2. on tyytyväinen, että eurooppalainen tutkintokehys perustuu oppimistuloksiin, kuvastaa

elinikäisen oppimisen monitahoisuutta ja kannustaa kansallisiin ja alakohtaisiin uudistuksiin;

3. toteaa, että eurooppalainen tutkintokehys on hyödyllinen väline, jonka avulla on

mahdollista lujittaa luottamusta eri järjestelmiin, ja kannattaa täysimääräisesti eurooppalaisen tutkintokehyksen tavoitteita, kuten Euroopan laajuista tutkintovaatimusten selkeyttämistä sekä ammattitaitoisten henkilöiden liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen toteuttamista;

4. hyväksyy yhteisiin tasoihin, välineisiin ja periaatteisiin perustuvan järjestelmän, joka on

sekä joustava että samalla elinikäiseen oppimiseen pohjautuva, mutta pyytää komissiota täsmentämään suhdetta tutkintojen tasojen, direktiivin 2005/36/EY sekä sellaisten jo olemassa olevien taikka kansallisessa tai alueellisessa hyväksymismenettelyssä olevien säännösten välillä, jotka koskevat virallisen järjestelmän ulkopuolisen koulutuksen ja vapaamuotoisen koulutuksen puitteissa suoritettujen tutkintojen hyväksymistä;

5. korostaa, että yhden eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen päätehtävistä on oltava

tutkintojen siirron helpottaminen ja edistäminen erilaisten koulutusjärjestelmien välillä kansainvälisen ammatillisen liikkuvuuden mahdollistamiseksi sekä eurooppalaisten työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan vaatimuksiin vastaamiseksi; korostaa myös, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on sopiva laajempi viitekehys, joka tarjoaa asianmukaisen käännös- ja viestintävälineen tutkintoja koskevan yhteisen kehyksen laadintaa varten Euroopassa;

6. toteaa tältä pohjalta, että komission ehdotus on oikea ja välttämätön lähestymistapa,

vaikkei avoimen tutkintokehyksen vaatimusta täysin taatakaan; vaatii eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kahdeksan ehdotetun viitetason tarkistamista ja parantamista; katsoo, että niiden määritelmät (kuvaukset) on muotoiltava täsmällisemmin ja ymmärrettävämmin ja että eri viitetasojen yksiselitteisiä eroja on korostettava, niin että tutkinnot voidaan ryhmitellä selkeästi;

PE 378.393\ 113

FI

7. korostaa, että kahdeksasta tasosta koostuvan luokittelujärjestelmän mukaiseen pätevyyteen olisi sisällytettävä yhteiskunnallisten ja eettisten tietojen ohella myös kulttuurisia tietoja;

8. ottaa huomioon, että elinikäisen oppimisen organisointi ja validointi kuuluu

jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen puitteissa on vaikea puuttua tähän asiaan;

9. kannattaa myös kolmen horisontaalisen alan (tiedot, valmiudet ja henkilökohtainen ja

ammatillinen pätevyys) tarkistamista ymmärrettävyyden ja avoimuuden osalta; 10. korostaa myös, että oppimisen eri tyyppiset lopputulokset ovat yhdessä osa koulutuksen

kokonaisuutta, jota ei voi mitata määrällisesti kullakin alalla saavutetun tason perusteella;

11. pitää kolmatta horisontaalista alaa eli henkilökohtaista ja ammatillista pätevyyttä

mielenkiintoisena tapana sisällyttää suoraan eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen nykyaikaisen oppimistutkimuksen viimeisimmät tulokset; panisi kuitenkin tyytyväisenä merkille selvityksen siitä, miten soft skills -taitoja ja henkilökohtaista pätevyyttä voitaisiin käsitellä metodologisesti;

12. muistuttaa, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen keskeinen tehtävä on luokitella

todistusmenettelyt, jotka perustuvat ammattikoulutuksen tuloksiin, ja suosittaa siksi käyttämään yksinkertaisia ja toimivia deskriptoreja ja vähentämään viitetasojen määrää, koska tähänastiset vertailevat kokemukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän on tasoja ja kriteereitä, sitä vaikeampi on suhteuttaa niitä toisiinsa;

13. katsoo, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on kaikkien oppimismuotojen

metakehyksenä tärkeä myös työvoimamarkkinoille; panee tyytyväisenä merkille, että Lissabonin strategian seurauksena elinikäiseen oppimiseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota työpaikoilla ja täten myös työpaikoilla hankittujen pätevyyksien tunnustamiseen; korostaa, että jokaisen kahdeksan tason painopisteenä olisi oltava pätevyys, joka on saavutettavissa eri koulutusväylien kautta ja jossa otetaan huomioon ammatillinen toimintakyky ja kokemus sekä mahdollisuus hyödyntää sitä ammatillisesti; vaatii siksi, että määritelmiä muutetaan ei ainoastaan ottamalla huomioon ja pitämällä voimassa akateemisen koulutukseen liittyvät Bolognan määräykset, vaan täydentämällä niitä siten, että ammatillinen koulutus ja jatkokoulutus otetaan myös paremmin huomioon;

14. vaatii painokkaasti muuttamaan nykyistä viitetasojen 6, 7 ja 8 automaattista

ryhmittämistä Bolognan kolmeen akateemiseen asteeseen (kandidaatti, maisteri ja tohtori) siten, että yksilön todelliset tiedot ja valmiudet ja henkilökohtainen ja ammatillinen pätevyys luokitellaan niiden hankkimispaikasta riippumatta;

15. kehottaa parantamaan taulukkoa 2, jonka on tarkoitus helpottaa viitetasojen

ymmärtämistä; katsoo, että sen on oltava selvästi toissijainen suhteessa tulossuuntautuneeseen lähestymistapaan, koska siinä suositaan virallista koulutusta; pitää sen vuoksi myönteisenä suositusta soveltaa taulukkoa varoen; katsoo, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys on jätettävä yleiseksi viitekehykseksi ja tällaiset

114 /PE 378.393

FI

yksityiskohtia koskevat kysymykset, kuten taulukon 2 muotoilu, on jätettävä paikallisen tai kansallisen tason toimijoiden ratkaistavaksi;

16. vaatii, että yhteisiä eurooppalaisia periaatteita elinikäiseen oppimiseen liittyvien

epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen prosessien tutkimiseksi ja vahvistamiseksi tuetaan ja edistetään entistä voimakkaammin, etenkin siltä osin kuin ne liittyvät teknologisen ja tieteellisen tietämyksen ja valmiuksien laajentamiseen siten, että otetaan huomioon eri ammattialojen, alueiden ja valtioiden ominaispiirteet; katsoo, että on välttämätöntä kiinnittää erityishuomiota menetelmiin ja järjestelmiin sellaisten oppimistulosten arvioimiseksi, joita saavutetaan epävirallisen oppimisen tai arkioppimisen kautta, koska pätevyyden kehittäminen elinikäisen oppimisen puitteissa tapahtuu moninaisissa jokapäiväisissä työtilanteissa;

17. toteaa, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen laatiminen luo yhteisiä viitetasoja,

jotka helpottavat kouluttautuvien työntekijöiden uran järjestämistä osana elinikäistä oppimista;

18. kehottaa jokaista maata laatimaan omat kansalliset tai alueelliset tutkintojen

viitekehyksensä siten, että toimivaltaiset viranomaiset ja elimet osallistuvat siihen tarpeen mukaan varmistaen niiden yhteensopivuuden eurooppalaiseen tutkintojen viitekehyksen kanssa; katsoo, että maissa, joissa kansallista tutkintojen viitekehystä ei vielä ole ja joissa epävirallista oppimista ja arkioppimista ei oteta asianmukaisesti huomioon, on järkevää ottaa käyttöön eurooppalainen tutkintojen viitekehys;

19. pyytää komissiota käynnistämään tämän alan käsitteiden ja termien yhdenmukaistamista

koskevan hankkeen; 20. kehottaa komissiota selventämään Bolognan prosessiin sisältyvän tutkintojen

yleispuitteet -käsitteen ja eurooppalainen tutkintokehys -käsitteen välisen eron ja täsmentämään, ovatko eurooppalaisessa tutkintokehyksessä ehdotetut indikaattorit ainoa lähtökohta Euroopan yhteiselle elinikäisen oppimisen alueelle;

21. torjuu koulutusväyliä, koulutuksen kestoa ja koulutuspaikkaa koskevien standardien

antamisen; 22. katsoo, että on kehitettävä lisää välineitä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen

tukemiseksi, jotta kansalaiset pääsevät helpommin siitä osallisiksi ja että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen olisi oltava johdonmukainen lähestymistapa Kööpenhaminan ja Bolognan päätelmiin, joiden on oltava etusijalla; katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota kansainvälisten järjestöjen ja eurooppalaisten keskusten, kuten OECD:n ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, oppimista, tutkintoja ja valmiuksia koskevaan työskentelyyn; pyytää komissiota jouduttamaan ECVET-järjestelmän (ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän) rakentamista, kehittämään ja edistämään Europassia sekä kehittämään Ploteus-verkkopalvelua sekä tukemaan muita innovatiivisia lähestymistapoja epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamiseen;

23. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisten Europass-keskusten

toimintoja ja rakenteita ja helpottamaan niiden perustehtävien täyttämistä ja Euroopan unionin niille asettamien tavoitteiden toteuttamista; viittaa tässä yhteydessä erityisesti

PE 378.393\ 115

FI

kansallisten Europass-keskusten suoraan hallinnoimien välineiden (eurooppalainen ansioluettelo ja Mobility-passi) käytön levittämiseen ja Europass-järjestelmän asteittaiseen käyttöönottoon;

24. korostaa, että vapaaehtoisuuteen perustuvaa eurooppalaista tutkintokehystä täytäntöön

pantaessa tarvitaan kansallisten ja alakohtaisten sidosryhmien tukea ja sitoutumista; 25. toteaa, että eurooppalaisen tutkintokehyksen käyttäminen muuntovälineenä erilaisten

tutkintojärjestelmien välillä edellyttää johdonmukaisuutta ja osapuolten keskinäistä luottamusta; suosittelee laatimaan avoimia ja luotettavia laadunvarmistamismekanismeja koskevia periaatteita, jotta vertailu olisi mahdollista ja EU:n kansalaisten hankkimat tutkinnot voitaisiin tunnustaa vastavuoroisesti;

26. korostaa, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys voi antaa optimaalisen panoksen

liikkuvuuteen Euroopan työmarkkinoilla, kun toiset jäsenvaltiot hyväksyvät yhden jäsenvaltion päätöksen lukea yksittäiset kansalliset tutkinnot tiettyihin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoihin; katsoo, että komission laadunvarmistuksen yhteydessä ehdottama jäsenvaltioiden velvoite noudattaa tiettyjä yhteisiä periaatteita on toimijoiden välisen eri tasoilla tehtävän menestyksekkään yhteistyön tärkeä osatekijä; toteaa kuitenkin, että tämä pitää paikkansa vain, jos siten ei kaksinkertaisteta olemassa olevia laadunvarmistusjärjestelmiä, kuten laadunvarmistuksen standardeja ja suuntaviivoja;

27. katsoo, että keskinäisen luottamuksen olisi oltava sekä seuraus jäsenvaltioiden välisestä

tehostetusta yhteistyöstä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen puitteissa että edellytys eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tehokkaalle toiminnalle; katsoo, että asianmukainen koevaihe, vaikutusten arviointi sekä siihen liittyvä arviointi ovat välttämättömiä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen jatkuvan parantamisen ja mukauttamisen vuoksi; pyytää komissiota kehittämään ja ehdottamaan sopivia menetelmiä ja strategioita tätä varten;

28. kehottaa kehittämään edelleen eurooppalaista tutkintokehystä, jotta siitä saataisiin

selkeämpi, mitä sidosryhmät vaativat kuulemisprosessin aikana; 29. kehottaa komissiota tarkistamaan ehdotustaan parlamentin esittämien huomautusten

perusteella: 30. korostaa kattavan ja hyvin suunnitellun viestintä- ja tiedottamisstrategian merkitystä,

jotta tietoisuutta eurooppalaisen tutkintokehyksen eduista ja etuja koskevaa kiinnostusta voitaisiin lisätä;

31. katsoo, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen menestyksen kannalta on

välttämätöntä tuottaa konkreettista hyötyä loppukäyttäjille, siis sekä kansalaisille, työntekijöille ja työnantajille että oppilaitoksille;

32. pyytää komissiota toimittamaan parlamentille kansallisten kuulemisten tulokset ja

jatkamaan kuulemista ennen lopullisen ehdotuksensa tekemistä; 33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

116 /PE 378.393

FI

P6_TA-PROV(2006)0369

Hyljetuotteiden kieltäminen Euroopan unionissa

Euroopan parlamentin kannanotto hyljetuotteiden kieltämiseen Euroopan unionissa

Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon työjärjestyksen 116 artiklan, A. ottaa huomioon, että yli puolitoista miljoonaa grönlanninhylkeen poikasta on teurastettu

Luoteis-Atlantilla viimeisten neljän vuoden aikana ja että suurin osa näistä poikasista oli alle kolmen kuukauden ikäisiä,

B. ottaa huomioon, että yhtä paljon hylkeitä teurastettiin viimeksi 1950- ja 1960-luvuilla,

jolloin hyljekanta pienentyi kahdella kolmasosalla, C. ottaa huomioon, että hylkeenpyynti tarjoaa työtä vain muutamana päivänä vuodessa ja

muodostaa keskimäärin alle viisi prosenttia hylkeenpyytäjien tuloista, D. ottaa huomioon, että kansainvälisen eläinlääkäriryhmän mukaan heidän tutkimistaan

teurastetuista hylkeistä 42 prosenttia oli mahdollisesti nyljetty elävältä, E. ottaa huomioon, että grönlanninhylkeiden ja kuplahylkeiden poikasten turkkien ja

nahkojen tuonti kiellettiin yhteisössä vuonna 1983 direktiivin 83/129/ETY1 nojalla, nykyisin hylkeenpyytäjät odottavat muutamia päiviä kunnes grönlanninhylkeet ovat luoneet nahkansa ja että näistä eläimistä valmistettuja tuotteita tuodaan edelleen Euroopan unionin alueelle,

F. ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot (Belgia, Luxemburg ja Italia) ovat jo

ryhtyneet toimiin hyljetuotteiden kaupan kieltämiseksi ja eräät jäsenvaltiot (Yhdistynyt kuningaskunta ja Alankomaat) harkitsevat samankaltaisia toimia,

G. ottaa huomioon, että USA, Meksiko ja Kroatia ovat kieltäneet hyljetuotteiden kaupan, H. ottaa huomioon, että Euroopan neuvosto harkitsee esityksen laatimista, jossa

vaadittaisiin hylkeiden ja hylkeen osien tuonnin ja käytön kieltämistä, 1. pyytää komissiota tekemään välittömästi ehdotuksen asetukseksi, jolla kielletään

grönlanninhylkeistä ja kuplahylkeistä peräisin olevien tuotteiden tuonti, vienti ja myynti;

2. katsoo, että tällä asetuksella ei pitäisi puuttua Inuit-kansan perinteisesti harjoittamaan

hylkeenpyynnin, joka muodostaa joka tapauksessa vain kolme prosenttia tämänhetkisestä hylkeenpyynnistä;

1 EYVL L 91, 9.4.1983, s. 30.

PE 378.393\ 117

FI

3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän kannanoton ja allekirjoittajien nimet neuvostolle ja komissiolle.

118 /PE 378.393

FI

Allekirjoittaneet Adamou, Agnoletto, Aita, Allister, Alvaro, Andersson, Andrejevs, Andria, Andrikien÷, Angelilli, Antoniozzi, Arnaoutakis, Ashworth, Aubert, Audy, Auken, Aylward, Ayuso González, Battilocchio, Bauer, Beazley, Becsey, Beer, Belet, Belohorská, Bennahmias, Beňová, van den Berg, Berlinguer, Berman, Bielan, Blokland, Bösch, Bonde, Bono, Bonsignore, Bourlanges, Bowis, Bowles, Bozkurt, Braghetto, Brejc, Brepoels, Breyer, Březina, Brie, van Buitenen, Buitenweg, Bullmann, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Camre, Carlotti, Carnero González, Casa, Casaca, Cashman, Catania, Cavada, Chatzimarkakis, Chmielewski, Christensen, Chruszcz, Claeys, Cocilovo, Cohn-Bendit, Corbett, Corbey, Correia, Coûteaux, Coveney, Cramer, Crowley, Czarnecki M., Czarnecki R., Daul, Davies, De Blasio, de Brún, Deprez, De Rossa, Descamps, Dess, Deva, De Vits, Díez González, Dillen, Doorn, Douay, Dover, Doyle, Drčar Murko, Dührkop Dührkop, Duff, Duka-Zólyomi, Ek, El Khadraoui, Elles, Estrela, Ettl, Eurlings, Evans Jillian, Evans Robert, Falbr, Fazakas, Ferber, Fernandes, Ferreira A., Ferreira E., Flasarová, Flautre, Florenz, Foltyn-Kubicka, Ford, Frassoni, Gahler, Gaľa, García Pérez, Gauzès, Gawronski, Geremek, Geringer de Oedenberg, Gibault, Gierek, Gill, Goepel, Golik, Gollnisch, Gomes, Gomolka, Gottardi, Goudin, Grabowska, Grabowski, Graefe zu Baringdorf, Grässle, de Grandes Pascual, Grech, Gröner, de Groen-Kouwenhoven, Grosch, Grossetête, Guardans Cambó, Guidoni, Gurmai, Hall, Hammerstein Mintz, Handzlik, Harbour, Harkin, Harms, Hasse Ferreira, Hassi, Hatzidakis, Hazan, Heaton-Harris, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Henin, Hennis-Plasschaert, Herranz García, Higgins, Honeyball, Hoppenstedt, Horáček, Howitt, Hudacký, Hughes, Hutchinson, in 't Veld, Isler Béguin, Jackson, Jäätteenmäki, Jałowiecki, Janowski, Jeggle, Joan i Marí, Jørgensen, Jonckheer, Jordan Cizelj, Kacin, Kaczmarek, Kallenbach, Karatzaferis, Karim, Kasoulides, Kaufmann, Kauppi, Kelam, Kinnock, Kirkhope, Klamt, Klich, Klinz, Koch, Koch-Mehrin, Korhola, Koterec, Krahmer, Krarup, Krasts, Krehl, Kristensen, Kristovskis, Kuc, Kułakowski, Kusstatscher, KuŜmiuk, Lagendijk, Lamassoure, Lambert, Lambrinidis, Landsbergis, Lang, La Russa, Lehideux, Leichtfried, Le Pen J.-M., Le Pen M., Le Rachinel, Liberadzki, Libicki, Lichtenberger, Lienemann, Liese, Liotard, Lipietz, Locatelli, López-Istúriz White, Lucas, Ludford, Lynne, Maat, Maaten, McAvan, McCarthy, McDonald, McGuinness, McMillan-Scott, Madeira, Malmström, Mann E., Mann T., Mantovani, Markov, Martin D., Martin H.-P., Martinez, Masiel, Maštálka, Mastenbroek, Mathieu, Matsakis, Matsis, Matsouka, Mavrommatis, Mayer, Meijer, Mikko, Mikolášik, Mitchell, Mohácsi, Moraes, Morgan, Morgantini, Mulder, Musacchio, Muscardini, Muscat, Musumeci, Myller, Napoletano, Nattrass, Navarro, Newton-Dunn, Nicholson, van Nistelrooij, Obiols i Germà, Occhetto, Özdemir, Olajos, Olbrycht, Ó Neachtain, Onesta, Oomen-Ruijten, Ortuondo Larrea, Ouzký, Paasilinna, Paleckis, Panayotopoulos-Cassiotou, Pannella, Panzeri, Parish, Patrie, Peterle, Pflüger, Piecyk, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pinior, Pirilli, Piskorski, Pistelli, Pittella, Podestà, Podkański, Pomés Ruiz, Portas, Posselt, Prets, Prodi, Protasiewicz, Ransdorf, Rasmussen, Remek, Resetarits, Reul, Reynaud, Ribeiro e Castro, Ries, Rizzo, Rocard, Rogalski, Romagnoli, Romeva i Rueda, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Rühle, Rutowicz, Ryan, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Samuelsen, dos Santos, Sartori, Saryusz-Wolski, Scheele, Schenardi, Schlyter, Schmidt, Schnellhardt, Schröder, Schroedter, Seeber, Seeberg, Segelström, Seppänen, Siekierski, Simpson, Sinnott, Siwiec, Sjöstedt, Skinner, Škottová, Smith, Sommer, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Spautz, Staes, Staniszewska, Stauner, Stihler, Strož, Stubb, Sudre, Sumberg, Svensson, Swoboda, Szájer, Szejna, Szymański, Tannock, Tarabella, Tarand, Tatarella, Thomsen, Thyssen, Titley, Trakatellis, Triantaphyllides, Trüpel, Turmes, Tzampazi, Uca, Ulmer, Vaidere, Vakalis, Vanhecke, Van Hecke, Van Lancker, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Veraldi, Vergnaud, Vincenzi, Voggenhuber, Wagenknecht, Watson, Weber M., Weisgerber, Westlund, Willmott, Wojciechowski J., Wurtz, Wynn, Xenogiannakopoulou,

PE 378.393\ 119

FI

Yañez-Barnuevo García, Zaleski, Zapałowski, Zappalà, Zatloukal, Ždanoka, Zīle, Zimmer, Zingaretti, Zvěřina, Zwiefka

P6 TA-PROV 2006 09-26 FI.MSWORD - European Parliament...5.–9. kesäkuuta 2000 pitämän...

Documents

Transcript of P6 TA-PROV 2006 09-26 FI.MSWORD - European Parliament...5.–9. kesäkuuta 2000 pitämän...