Oulun seudun hajarakentamisselvitys · 2006. 4. 7. · OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ...

OULUN SEUTURAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys


Lähtökohta• moni rakentaja toivoo suurta rakennuspaikkaa haja-asutusalueelta• kuntataloudelle, palvelujen järjestämiselle, liikenteelle ja

ympäristölle ongelmallista– valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista:

taajamia eheytettävä, oleva yhdyskuntarakenne hyödynnettävä jotta elinympäristö on toimiva ja taloudellinen toteuttaa ja käyttää

– yhdyskuntarakenne hajautuu, jolloin palvelujen järjestäminen vaikeutuu, liikenne lisääntyy ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat

• Mitä selvitetään– millaisia vaikutuksia haja-asutusalueelle rakentamisella on– mitä keinoja hajarakentamisen hillitsemiseksi on


Vertailtavat vaihtoehdotHajamalli – nykymeno jatkuu• haja-asutusalueiden uusien omakotirakennuspaikkojen määrä säilyy

vuoden 2005 tasolla eli 213 kpl/v• vuosina 2006–2020 haja-asutusalueelle sijoittuu 3195 uutta omakotitaloa• vuosien 2006–2020 väestönlisäyksestä noin kolmannes sijoittuu

asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle

Malttimalli – hajarakentaminen vähenee• vuosittainen haja-asutusalueiden omakotirakennuspaikkojen määrä on

kymmenen prosenttia vuoden 2005 omakoti- ja paritalojen rakennuslupien määrästä eli 79 kpl/v

• vuosina 2006–2020 haja-asutusalueelle sijoittuu noin 1185 omakotitaloa (37% hajamallista)


Hajamalli – nykymeno jatkuu


Malttimalli – hajarakentaminen vähenee


Rakennetut alueet vaihtoehdoissa


Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 1/2Hajamalli – nykymeno jatkuu• yhdyskuntarakenne hajautuu• kunnan maanhankinta vaikeutuu: ei myyntihalukkuutta, tonteista ei

kunnalle maanmyyntituloja• haja-asutusalueen rakentuminen vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta

– ihanteellisen kokonaisuuden aikaansaaminen vaikeaa– asukkaat vastustavat ympäristön muutoksia

Näinkin voi käydä:• asukkaat ikääntyvät, jos kysyntää ei ole, asuntoja autioituu• haja-asutusalueen talojen arvo laskee• ongelmia tulevaisuuden mahdollisessa viemäröinnissä

– kallista, koska rakennuspaikkojen sijainti sattumanvarainen– jätevesille löydettävä purkupaikka


Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 2/2Malttimalli – hajarakentaminen vähenee• vaikutukset samansuuntaisia kuin hajamallissa, mutta vähäisempiä• omakotitalojen sijoittuminen vastaa hajamallia paremmin seudun

yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä• talojen autioituminen melko epätodennäköistä


Vaikutukset liikenteeseen 1/2Hajamalli – nykymeno jatkuu• kevyen liikenteen edellytykset heikkenevät etäisyyksien kasvaessa• palveluverkon harveneminen lisää liikennetarvetta• runsaiden tonttiliittymien aiheuttamien sujuvuus- ja turvallisuusongelmien

välttämiseksi tarvitaan runsaasti uusia liityntäväyliä• perinteisen joukkoliikenteen kannattavuus heikkenee, on kehitettävä

uusia, mutta kalliimpia kutsuohjattuja järjestelmiä• tienvarsiasutus lisää tievalaistuksen ja kevytliikenneväylien tarvetta, ellei

rahoitusta ole on ajonopeuksia alennettava turvallisuussyistä• liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 11 milj. euroa


Vaikutukset liikenteeseen 2/2Malttimalli – hajarakentaminen vähenee• kaava-alueiden tiivistäminen luo edellytykset kevytliikenneverkon

parantamiseen• nykyinen liikennejärjestelmä pystyy palvelemaan syntyvää liikenteen

lisäkysyntää• kaava-alueille sijoittuva asutus tukee nykyistä joukkoliikennejärjestelmää• kylien tiivistyminen edellyttää liikenneturvallisuustoimia etenkin koulujen

läheisyydessä• haja-asutusalueella vaikutukset samanlaisia kuin Hajamallissa• liikenneinfrastruktuurin rakentamiskustannukset noin 4 milj. euroa


Sosiaaliset vaikutuksetHajamalli – nykymeno jatkuu+ tilava, väljä ja rauhallinen rakennuspaikka+ itsemääräämisoikeus, kaava-aluetta vapaampi rakentamistapa+ turvalliseksi koettu sosiaalinen yhteisö– liikkuminen perustuu ensisijaisesti omaan autoon– keskeneräinen infrastruktuuri, pimeät tienvarret– paikallisten ominaispiirteiden puute rakentamisessa– sosiaalinen yhteisö voi rajoittaa– ympäristö voi muuttua ennakoimattomasti kaavan puuttuessa

Malttimalli – hajarakentaminen vähenee+ asemakaava-alueilla palvelujen edellytykset paranevat– haitat samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa


Taloudelliset vaikutukset 1/4Hajamalli – nykymeno jatkuu• koululaiskuljetuksia tarvitsevien lasten lukumäärä kasvaa• haja-asutusalueilta koulukyyti usein muu kuin linjaliikenne• voidaan joutua rakentamaan uusia kouluja• päivähoidossa asukkaille lisäkuluja kuljetusmatkojen pidentyessä• kotihoidon järjestäminen taajamien ulkopuolelle kallista• verovähennysoikeus siirtää huomattavan osan kasvavista

työmatkakuluista yhteiskunnan kustannettaviksi

Malttimalli – hajarakentaminen vähenee• kustannuksia syntyy samoista asioista kuin Hajamallissa, mutta määrät

ovat vähäisempiä


Taloudelliset vaikutukset 2/4



Uusien rakennuspaikkojen etäisyydet nykykouluista kunnittain 2006–2020



Hajamallin ja Malttimallin liikkumiskustannusten erot ilman pääomakustannuksia yksikköä/pv €/yksikkö €/pv M€/v €/talous/v yks./talous/v M€/30v * tuntia 497 7,22 3588 1,31 649 90 19,6 kilometriä 16196 0,12 1944 0,71 352 2931 10,6 5532 2,02 1001 30,3

Hajamallin ja Malttimallin liikkumiskustannusten erot pääomakustannuksineen yksikköä/pv €/yksikkö €/pv M€/v €/talous/v yks./talous/v M€/30v * tuntia 497 7,22 3588 1,31 649 90 19,6 kilometriä 16196 0,42 6802 2,48 1231 2931 37,2 14799 5,40 2678 56,9 * 5%:n korkokannalla


Vaikutukset luonnonympäristöönHajamalli – nykymeno jatkuu• rakentaminen tuhoaa ja kuluttaa rakennuspaikan kasvillisuutta sekä

hävittää ja häiritsee eläimistöä• luonnonalueet pienenevät ja pirstoutuvat

Uhkana on:• rakentaminen levittäytyy arvokkaiden luonnonalueiden lähelle• arvokkaat kulttuuriympäristöt voivat pirstaloitua• seudun viherverkoston toimivuus heikkenee• uhanalaisten eliölajien vaarantuminen

Malttimalli – hajarakentaminen vähenee• vaikutukset samat mutta vähäisemmät kuin Hajamallissa


Esimerkki: Limingan Tupos• asemakaava-alue, jossa kauppa ja päiväkoti• oma alakoulu, yläkoulu keskustassa

Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset 934 €/v (seutulipputuki) 6 700 – 8 700 €/v Koulukuljetukset yläasteelle 900 €/v - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen ja liittymismaksut

Kunnan osittain omistama Limingan Vesihuolto Oy rakentaa vesi- ja viemäriverkoston. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset.

liityntäjohdot ja liittymämaksut n. 5 200 €

Kadut, rakentaminen, kunnossapito ja auraus

Rakentaminen 9 150 €/tontti Kunnossapito ja auraus 150 €/v

–

KERTAKUSTANNUKSET 9 150 € 5 200 € VUOSIKUSTANNUKSET 1 950 €/v 6 700 – 8 700 €/v


Esimerkki: Limingan Lapinkangas• haja-asutusalue• palvelut ja koulut 3 km päässä keskustassa• vesihuolto rakennuspaikkakohtaisesti

Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset - 12 600 €/v Koulukuljetukset ala- ja yläasteelle 1 814 €/v - Vesihuolto ja viemäröinti, rakentaminen ja käyttö

Kunnan osittain omistama Limingan Vesihuolto Oy rakentaa vesijohtoverkoston. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset.

liittyminen vesijohtoon sekä rakennuspaikkakohtai-nen jätevedenkäsittely 8 800 € sakokaivon tyhjennys 200 €/v

Yksityistiet, rakentaminen - 17 500 € Yksityistiet, kunnossapito ja auraus auraus 40 €/v kunnossapito 100 €/v KERTAKUSTANNUKSET - 26 000 € VUOSIKUSTANNUKSET 1 850 €/v 13 000 €/v


Esimerkki: Kiimingin Kolamäki• asemakaava-alue• palvelut, koulut ja bussit noin 1–2 km päässä

Kunta Kotitalous Liikkumiskustannukset 570 €/v (seutulipputuki) 9 100 € Koulukuljetukset - - Vesihuolto ja viemäröinti, rakenta-minen

Kiimingin Vesi rakentaa alueelle verkos-ton. Liittymismaksut kattavat rakenta-miskustannukset.

liityntäjohdot ja liittymismaksut noin 5 100 €

Kadut, rakentaminen, kunnossapito ja auraus

8 800 €/tontti, kunnossapito 150 €/v -

KERTAKUSTANNUKSET 8 800 € 5 100 € VUOSIKUSTANNUKSET 720 €/v 9 100 €/v


Esimerkki: Kiimingin Lylykkäänjärvi• haja-asutusalue• alakoulu Huttukylässä (5 km), yläkoulu ja

muut palvelut Kiimingissä (11,5 km)• rakennukset liitetään siirtoviemäriin

Kunta Asukas Liikkumiskustannukset - 12 200 €/v Koulukuljetukset 1 400 €/v - Vesihuolto- ja viemäröinti, rakentaminen Kiimingin Vesi rakentaa liitoksen

siirtoviemäriin. Liittymismaksut kattavat rakentamiskustannukset.

liityntäjohdot ja liittymismaksut noin 7 300 €

Yksityistiet, rakentaminen - 17 500 € Yksityistiet, kunnossapito ja auraus auraus 40 €/v kunnossapito 100 €/v KERTAKUSTANNUKSET - 24 800 € VUOSIKUSTANNUKSET 1 440 €/v 12 300 €/v


Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 1/2

Houkuttelevat asemakaava-alueet• hyvät palvelut ja liikenneyhteydet• tarjolla erikokoisia, myös isoja tontteja• luonto lähellä ja sinne helppo pääsy• vajaasti rakennettujen ak-alueiden parantaminen

Riittävästi kohtuuhintaisia tontteja• seudullinen maapolitiikka takaamaan raakamaavarannot• seudun maankäytön toteuttamisohjelmalla riittävä kaavatuotanto• kaavatonttien markkinointi kuntien yhteistyönä


Omakotitalojen ohjaaminen kaava-alueille 2/2

Yleis- ja asemakaavoituksen tehostaminen• vanhentuneiden kaavojen uudistaminen• rakentamiskehotukset vajaasti rakentuneilla ak-alueilla• kiinteistöveroprosentin tarkistaminen• rakennuskiellot, lunastusmenettelyLupaharkinnan periaatteiden muutokset ja uudet painotukset• käsittelyperiaatteiden yhtenäistäminen • poikkeamislupapäätösten perusteleminen

Suunnittelutarveratkaisujen keskittäminen• yhteinen tai yhtenäinen rakennusjärjestys

Rakentajien neuvonnan kehittäminen• tiedotusta ja koulutusta tonttien hakijoille

Oulun seudun hajarakentamisselvitys · 2006. 4. 7. · OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ...

Documents

Transcript of Oulun seudun hajarakentamisselvitys · 2006. 4. 7. · OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ...