Millaista on ymmärtävä oppiminen?

Prof. Sanna JärveläOppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)

Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikköOulun yliopisto

Oppiminen on ”kuuma teema”!

1) Tietoyhteiskunta haastaa oppijaa.The knowledge economy is based on “the

production and distribution of knowledge and information, rather than the production and

distribution of things” (Drucker, 1993, p. 182).

2) Tietoyhteiskunta on oppiva yhteiskunta.3) Oppiminen ei pääty tiettyyn ikään tai

koulutukseen - oppiminen on mahdollista ja välttämätöntä läpi koko elämän.

Haasteet

• Kilpailu yhä jalostuneemmalla tiedolla ja innovaatioilla

• Yhden pään osaajien aika alkaa olla ohi

• Verkostojen valta• Globaalisti hajallaan • Teknologia yhdistää ja hallitsee• Oppimisen kaikkiallisuus

Millaista on uusin oppimisen tutkimus ?

• Se on monitieteistä tutkimusyhteistyötä• Tieteellistä evidenssiä on enemmän• Kun tieto oppimisen prosessista on

kasvanut, tutkijat ovat kehittäneet opetusmenetelmiä jotka edistävät ymmärtämistä

• Opettajat voivat käyttää tutkimuksen tuloksia suunnitellessaan tehokkaampia oppimisen malleja ja oppimisen ympäristöjä

Miksi koulun kehittämiseen tarvitaan oppimisen tutkimusta? (Saywer, 2006)

• Koska “perinteisen koulun” käytännöt – perustuvat usein oletuksiin joita ei ole testattu

tieteellisesti,– OPS koostuu vieläkin “faktatiedoista ja

erillisistä käytännöistä ratkaista ongelmia”,– tavoittelevat sitä, että opiskelijat muistavat

hyvin asiat ja käytännöt,– opettajat osaavat tiedot ja taidot itse hyvin ja

siirtävät ne oppilaille.

• Perinteisen koulun käytännöt eivät edistä riittävästi ymmärtävän oppimisen taitoja ja anna valmiuksia oppivaan yhteiskuntaan.

Millaista oppimista tarvitaan? ”kooste ajankohtaisista näkemyksistä”

Verkostoitunut asiantuntijuus

• Osallisuus oman tiedon tai taidon alan asiantuntijuuskulttuuriin

• Läheinen vuorovaikutus ja toiminta muiden asiantuntijoiden kanssa

• Tietoon pääsy ei riitä – tiedon kanssa täytyy työskennellä

Solmutyöskentely

• Neuvotteleva solmutyöskentely• Ei kiinteitä tiimejä• Nopeaan ongelmanratkaisuun pätevä

kokoonpano

Solmutyöskentelyn kompetenssit

• Yhteisen toiminnan uudenlaiset sopimukset

• Luottamus• Asiaan tarttumisen taito• Monirytminen työskentely• Keskeneräisyyden sietäminen

Kollektiivinen älykkyys

• Transaktiivinen muisti– muistaminen on yhteisöllistä– kuka yhteisön jäsen tietää tai muistaa

mitäkin asioita– syntyy yhteisestä harjoittelusta– ongelmana tiimin jäsenten vaihtuvuus– työkäytäntöjen ja roolien vaihtuvuus

tärkeää

Oppiminen tiedon rakentamisena (Bereiter, 2000)Oppiminen syntyy

”oheistuotteena”Tiedon rakentamisen kautta syntyy valmiuksia selittää uusia ilmiöitä

Keskeistä tiedon tuottamiseen osallistuminen

MIKSI?

Perinteisesti älyllisiä toimintoja on pidetty yksilöllisenä mentaalina prosessina…

”Taitavan ajattelijan myytti”Ihmisen älykästä toimintaa ei voida kuvata pelkästään yksilössä

…mutta älykäs toiminta on sosiaalisesti hajaantunut prosessi

Person +(Hutchinson, 1996; Perkins, 1999)

Älykäs toiminta on sosiaalisesti ja fysikaalisesti hajaantunut prosessi

Miten yksilö ymmärtää?

Käsitteellinen muutos(Vosniadou, 1994)

a) Rikastaminen b) Tarkistaminen ja uudelleen muovaaminen

Miten syntyy ymmärrys? • Uuden tiedon käsitteellinen uudelleen

organisoituminen oppijan aikaisempaan tietämykseen

• Aikaisempien uskomusten ja oletusten korjaaminen• Uusien mielikuvien luominen• Merkityksellisyys oppijalle• Uuden käsitteellisen ymmärryksen käyttöönotto

Käsitteellinen muutos ei tarkoita käsitysten muutosta

• Käsitteellisen muutoksen tunnusmerkkeinä on – Aikaisemman ja uuden tiedon

yhteensopimattomuus, ristiriitaisuus tai aikaisemman ajattelun virheellinen yleistys

– Esim. Vosniadoun tutkimuksen fysikaalisesta maailmankuvasta (Vosnidou, 2002)

Käsitteellisen muutoksen tutkimus(Carey, 1985; Vosniadou, 1991; Hatano & Inagaki, 1995; Merenluoto, 2004)

• Ennakko-oletukset ja uskomukset• Arkipäivän kokemukset ja havainnot

• Ymmärtämisen illuusio• Psykologiset ja biologiset selitysmallit

• ”ampiainen pistää koska se on ilkeä”

• Lapsilla yleensä kolme ajatusmallia– Intuitiivinen – arkikokemus– Synteettinen – intuitiivisen ja tieteellisen

yhdistelmä– Tieteellinen

Miten ryhmä auttaa yksilöä ymmärtämään?

Yhteisöllinen oppiminenCollaborative learning(Dillenbourg, 1999; Baker et al., 1999; Roschelle & Teasley, 1995; Järvelä & Häkkinen, 2005)

• ”a coordinated synchronous activity that is the result of ontinued attempt to construct and maintain a shared conception of a problem (Roschelle & Teasley, 1995)”

• Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa

Yhteisöllinen oppiminen

• Ei ole itsessään pedagoginen metodi tai psykologinen prosessi – oppiminen ei tapahdu yhteistyön vuoksi, vaan sen takia, että se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja!

kysyminen ja selittäminen, argumentointi ja palaute, asiantuntijuuden ulottuvuudet ja ajattelun mallit, synergia

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

käsitteellinen luomus, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet

Yhteenvetoa

Mitä tulevaisuuden oppijalta edellytetään?

• Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen

• Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja – Oppimisen strategiat ja metakognitio

• Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Oppimisen motivaatio

• Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen itsesäätely

• Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen – Yhteisöllinen oppiminen

Mihin tarvitaan teknologiaa?(Järvelä, Häkkinen & Lehtinen, 2006)

• Aktivoimaan, suuntaamaan ja tehostamaan oppimista

• Rikastamaan oppimista edistävää sosiaalista vuorovaikutusta, kehittyvän tiedon artikulointia ja oppimisen säätelyä

• Tekemään näkyväksi oppimisen prosesseja, jotta opettaja voi paremmin ohjata

Mitä kuitenkin tarvitaan?

• Tarvitaan kehittyneempiä tiedon käsittelyn taitoja, metakognitiivisia taitoja ja kriittistä arviointia

• Tiedonrakenteiden jäsentyneisyys ja syvällisyys korostuu

• Viisaus ei synny tiedon palasista, vaan hyvin organisoiduista aikaisemmasta tiedosta

• Tietoon pääsy ei korvaa opettajaa tai kirjaa

Oppimisen asiantuntijuus tulevaisuudessa• Opettajat ovat arvostettuja

“tietotyöläisiä” joilla itsellään on vahvat oppimisen taidot.

• Heillä on syvällinen ymmärrys oppimista ja uusin tieto siitä miten opitaan.

• Opettajat ovat luontevia teknologian käyttäjiä.

• He toimivat toimivat tiimeinä ja adaptiivisina asiantuntijoina, jotka käynnistävät yksilöiden ja yhteisöjen oppimista.