Prof.  (Emeritus)  Jorma  Enkenberg       jeeberg@gmail.com  KM  Anu  Liljeström           anuliljestrom@gmail.com  FT  Henriikka  VarCainen           henriikka.varCainen@gmail.com        

SDesign-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä 4. koulutuspäivä 23.11 ja 24.11. LAPPEENRANTA

OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURIDOP

OHJE

LMA 8.15  -­‐  9.15     Aamukahvi  

9.15-­‐12.00     Koulujen  DOP-­‐projek=t  ja  keskustelu  

12.00-­‐  12.45     Lounas      

12.45-­‐13.15   DOP-­‐oppimispolun  arvioin=  -­‐  kyselyyn  

        vastaaminen  

13.15-­‐         OpeCajaryhmien  kehiCämistehtävien  ja    

        oman  oppimisen  digitarinat  

14.00  -­‐  14.30     Päiväkahvi  

        Digitarinat  jatkuu..  

n.  15.00       Osallistava  oppimiskulCuuri

23.11

. ja 24

.11. 2

015

PROJEKTI KOULUSaimaan  vesi  ja  ranta Pontuksen  koulu,  Muukonniemen  toimipiste

Saimaa:  Saimaan  historia Pontuksen  koulu  Mustolan  toimipiste

Saimaa  -­‐  4-­‐5  C Kesolan  koulu

Saimaa Joutsenon  koulu

Saimaa  -­‐  Saimaan  hylyt Kesolan  koulu

Saimaa Korvenkylän  koulu

Saimaan  kanava Pontuksen  koulu/  Partalan  toimipiste

Saimaa Joutsenon  alueen  koulut,  Parjalan  koulu

Saimaa Parjalan  koulu

Pakolaisuus  nuorten  silmi Sammonlahden  koulu

Suomalaisuus:  Mitä  mie  kerron  meistä  muille? Kimpisen  koulu

1. ryhmän DOP-projektit ja keskustelu

NEUVON ANTAMINEN1. ryhmä

• Ohje  itselle:  Tee  yhteistyötä!  • Anna  projekClle  aikaa  eli  älä  kiirehdi.  • Ajan  käyVö,  ajankohta  tulee  suunnitella  muuhun  lukuvuoteen  sopivaksi.  • ProjekC  tulee  toteuVaa  CiviisC.  Ei  liian  löysä  aikataulu.  MieC  toteutus  hyvin  etukäteen.  

OpeVajan  suunniVelu  on  tärkeää.  Aluksi  oppilaat  tarvitsevat  paljon  ohjausta,  kunnes  työskentelytapa  tulee  tutuksi.  

• Saman  ryhmän  ohjaajana  ei  voi  olla  liian  monta  opeVajaa.  Vastuun  jakaminen  on  silloin  hankalaa.  

• Aiheen  valinta  on  tärkeä  osuus.  ProjekCin  ei  kannata  käyVää  muuten  kovin  pitkää  aikaa.  Alkuinnostus  on  tärkeä  käyVää  hyväksi.  Joku  "porkkana"  on  oltava  myös.  Tavoite  on  oltava  selkeä  ja  miten  sen  mukaan  arvioidaan.  

• Varaa  riiVäväsC  aikaa  ja  ohjaajia.  Anna  ryhmille  osatavoite  jokaiselle  tapaamiskerralle.  • OVaa  rauhallisesC  eikä  tähtää  liian  korkealle.  • RiiVäväsC  aikaa  • tarpeeksi  aikaa  • ProjekC  lähtee  oppilaiden  halusta  tutkia  jotain  ilmiötä.  Lopputuloksen  pitää  olla  

oppilaiden  näköinen.  OpeVajan  pitää  malVaa  olla  vaikuVamaVa  liikaa...aikaa  työlle  pitää  varata  riiVäväsC...useampi  aikuinen  auVaa  työskentelyvaiheessa...  

NEUVON KYSYMINEN1. ryhmä

• Haasteita  tuli  vastaan  ja  niistä  selviYin.  • Työn  eteenpäin  saaVaminen  ja  oppilaiden  tekemisen  kohdentaminen  asiaan.  • AsiantunCjoiden  hankkiminen  ja  ajankäyVö  • Tiedon  hakeminen  kirjallisuudesta  haasteellista.  • Miten  oppilaiden  oppiminen  muodostuu  syvälliseksi,  kun  käytössä  ei  ole  kymmeniä  

tunteja?  • tekniikka  • Yläkoulun  oppilaan  on  haasteellista  heiVäytyä.  ProjekCn  saaminen  intensiiviseksi.  • Miten  saadaan  lasten  mielenkiinto  säilymään  pitkän  projekCn  aikana?  • Pienen  koulun  (2  opeVajaa)  haasteet  ja  samaan  aikaan  toinen  projekC  käynnissä.  • Haasteeksi  nousivat  sellaiset  oppilaat,  joita  en  minä  tai  muut  ryhmän  jäsenet  saaneet  

millään  innostumaan  yhteisestä  tekemisestä.  Ei,  vaikka  vaihtoehtoja  oli  monia  ja  vaikka  mahdollisuudeksi  anneYin  auVaa  ryhmää  yksin  työskentelemällä  tai  aikuisen  avulla  tekemällä.  

• Miten  akCvoida  ns.  vapaamatkustajat,  joiden  puolesta  muut  tekevät  työt?  

2. ryhmän DOP-projektit ja keskustelu

PROJEKTI KOULURavinto Korkea-­‐ahon  koulu

TeaVeri  projekC  /  Äänet  ja  musiikki Myllymäen  koulu

TeaVeri Myllymäen  koulu

TeaVerin  äänet  ja  musiikki Myllymäen  koulu

CitykeVu Voisalmen  koulu

MetsäprojekC Lappeen  koulu

Lähiympäristön  ötökät Lappeen  koulu

Pelit Lauritsalan  koulu

Kaukaan  tehdas Lauritsalan  koulu

Pulpin  Saimaa Pulpin  koulu

Kivi-­‐projekC Lappeen  koulu

NEUVON ANTAMINEN2. ryhmä

• Varataan  tarpeeksi  aikaa  ja  vapauVa  toteuVaa  projekC  • Ryhmien  kokoonpano  tulee  mieYä  melko  tarkasC  • Aiheen  valinta  mahdollisimma  lähellä  oppilasta  tai  ainakin  kiinnostukset  huomioiden  • Tarpeeksi  moninainen  aihe,  ei  liian  pitkiä  työskentelytaukoja,  asiantunCja  voisi  olla  

alkuvaiheessa  projekCa,  koska  kiinnostus  herää  paremmin  niin  • Rajaa  aikataulu,  projekC  venyy  helposC.  • RiiVävä  moCvaaCo  projekCn  alusta  loppuun!  • Tee  parhaasi  • Oppilaiden  kanssa  keskusteleminen  aiheesta  ja  sisällöstä  on  tärkeää.  • ProjekCssa  mukana  olevat  opeVajat  ja  oppilaat  on  CedeVävä  jo  lukujärjestystä  laaCessa.  

Näin  saadaan  "puiVeiVen"  puolesta  toimiva  kokonaisuus.  • Ei  liian  suurta  ryhmää.  Jos  oppilaat  ovat  ennestään  tuVuja  keskenään,  projekC  lähCsi  

nopeammin  ja  tehokkaammin  käynCin.  • Lasten  omien  kiinnostuksen  kohteiden  kuuntelu  on  mielestäni  onnistumisen  avain.  

NEUVON KYSYMINEN2. ryhmä

• ArvioinC  • ProjekCn  saaVaminen  digitaaliseen  muotoon.  • Kuinka  tukea  parhaiten  oppilaiden  ryhmässä  työskentelyä  ilman,  eVä  toiminnasta  tulee  

liian  opeVajajohtoista  • Kaikkien  oppilaiden  akCvoiminen  • Mistä  löytyy  Cetoa?  • Mahdolliset  Cetotekniset  asiat.  • Kuinka  osallistaa  huoltajia?  • ArvioinC  on  haasteellista  • Miten  säilytetään  arvioinnin  objekCivisuus?  • Aikataulujen  soviVaminen  esim.  asiantunCjat.

DOP-OPPIMISPOLUN ARVIOINTI

http://goo.gl/forms/0S9qxQ7fWd

KYSELYYN VASTAAMINEN

Tehtävänä oli tuottaa pienryhmissä (6-9 opettajaa) osallistavan oppimisen

toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä kuvaava digitarina. Digitarinan päätavoitteena

oli rakentaa ratkaisuehdotus pienryhmän yhdessä muotoilemaan kehittämishaasteeseen.

Digitarinan tuli kuvata myös opettajien omaa oppimisprosessia koulutuksen sekä oppilaiden

kanssa toteutettavien projektien aikana.

OPETTAJARYHMIEN DIGITARINAT

OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI

Design-suuntautunut oppimiskulttuuri

TOIMIN-TAKULT-TUURI

KOULUTYÖ

OPPIAINEET

OPPIAINEET

OK

ARVOTOPPIM

ISKÄSITYS

KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET

TEHTÄVÄ

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään

koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeää.

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSESSA

Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen, 2015

OPETUSHALLITUS http://www.oph.fi/download/167942_OPS2016_Laaja-alainen_osaaminen_Kevat_2015.pdf

OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURIDesign-suuntautunut oppimiskulttuuri

"OPPIMISYHTEISÖ "muodostuu  oppilaista,  opeVajista,  koulun  muusta  henkilökunnasta  sekä  laajennetusta  kouluyhteisöstä,  johon  kuuluvat  vanhemmat,  asiantunCjat,    pääVäjät  sekä  harrastajayhteisöjen  jäsenet.   "

"A. TOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT "1) AVOIMUUS PAIKALLISILLE SEKÄ GLOBAALEILLE ILMIÖILLE Yhteisö  on  avoin  maailman  ilmiöille,  keskustelee  niistä,  pyrkii  niiden  ymmärtämiseen  sekä  etsimään  selityksiä  ja  ratkaisuja  niille.  

"2) MAAILMAN ILMIÖDEN SYSTEEMINEN TARKASTELU Kokonaisuudet  sekä  osien  keskinäisriippuvuudet    toiminnan  lähtökohtana  "3) EVOLUTIONÄÄRINEN TULKINTA KEHITYKSESTÄ Yhteisö  pyrkii  jatkuvasC  ja  asteiVain  tapahtuvaan  toimintansa  kehiVämiseen.  """

""""4) EKOLOGISUUS Yhteisön  jäsenet  luovat,  muokkaavat  ja  rakentavat  yksin  ja  yhdessä  oppimisCloja  ja  oppimisympäristöjä  vastaamaan  oppijoiden  tarpeita  sekä  mielenkiinnon  kohteita.  "5) OPPIMISKÄSITYS Oppiminen  (ja  kehitys)  on  seurausta  vuorovaikutuksista  fyysisten  kohteiden,  ihmisten  ja  maailman  kanssa,  kokeiluista  sekä    kokeilujen  tuoVaman  palauVeen  hyödyntämisestä.  

"6) ITSEORGANISOITUMINEN Itseorganisoituva  oppimisyhteisö  muodostuu  itse  yhteisöstä  sekä  sen  ympäristöstä.  Yhteisö  muuVaa  toimintatapaansa  tai  rakenneVaan  sopeutuakseen  ympäristönsä  vaaCmuksiin.    

OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURIDesign-suuntautunut oppimiskulttuuri

B. TOIMINTAPERIAATTEET"""1) UUDEN LUOMINEN SEKÄ HUONOSTI TOIMIVAN KÄYTÄNTEEN UUDISTAMINEN TAVOITTEENA KehiVyvässä  toiminnassa  korostuvat  ideoinC,  design-­‐ajaVelu,  toisilta  oppiminen  sekä  opitun  tai  rakennetun  jakaminen.  

"2) ITSEJOHTAMINEN Osallistavassa  toiminnassa  korostuvat  yhdessä  tapahtuva  suunniVelu,  ideoiden  ja  tulkintojen  jakaminen  sekä  kaikkien  yhteisön  jäsenten  äänen  kuunteleminen.  

""""

3) PYRKIMYS TOISTENSA YMMÄRTÄMISEEN Keskinäisen  ymmärryksen  rakentamisessa  merkitysneuvoVelut  korostuvat.    4) KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS Toiminnan  parantaminen  edellyVää  tutkimusten  ja  kokeilujen  tekemistä  sekä  niistä  saatujen  tulosten  hyödyntämistä.  

"5) OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI ”ReflecCon  for”,  ”reflecCon  in”  ja  ”reflecCon  on”  (Toiminnan  kehiVäminen  edellyVää  yhteissuunniVelua  sekä  suunnitelmien  toteutumisen  ja  tuloksena  olevan  kriiYstä  arvioinCa.)  

OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURIDesign-suuntautunut oppimiskulttuuri

DESIGN THINKING

PROCESS

OBSERVATION Havainnointi

DERIVE INSIGHTS Näkökulmien muotoilu

IDEATION Ideointi

PROTOTYPING Prototyyppien tekeminen

TESTING Testaus

UNDERSTANDING Ymmärrys

ks. https://experience.sap.com/wp-content/uploads/2014/09/Steps-700x443.jpg"

Designed by Freepik

VAIHE DESIGN-KOMPONENTTI HAASTETUT TAIDOTSUUNNITTELU Ongelman  luonteen  määriVely  

Osaongelmiin  jakaminen  ProjekCn  johtamisesta  sopiminen  

Kysymyksen  esiVäminen  KollaboraaCo  Tehtävistä  ja  rooleista  sopiminen  Aikataulusta  pääVäminen

MUOKKAAMINEN Tiedon  löytäminen  Uuden  Cedon  tuoVaminen  Tiedon  valinta  Tiedon  järjestäminen  Tiedon  esiVäminen

Tiedon  etsinnän  tekniikka  Avainsanojen  käyVö  HaastaVelu  Kyselylomakkeen  laaCminen  MuisCinpaneminen  Tiivistäminen  Tietojen  analysoinC  Tietokannan  käyVäminen  SemanYnen  kuvaus  Materiaalin  segmentoinC  Materiaalin  lomiVaminen  Grafiikan  ja  videon  tuoVaminen

ARVIOINTI Designin  arvioinC TavoiVeiden  arCkuloinC  Julkinen  esiVäminen  Esitysvälineiden  käyVäminen

KORJAAMINEN Designin  korjaaminen Designin  oVaminen  ajaVelun  kohteeksi  Vertaisarvioinnin  huomioonoVaminen

Lehrer, R., Ericsson, J. ja Connell, T. 1994. Learning by designing hypermedia documents. Computers in Schools 10 (1-2), 227-252.

Suunnittelemalla oppimisen VAIHEITA JA PROSESSEJA (Lehrer ym. 1994)

Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä

Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde)

Koko koulun yhteinen yhteinen projekti (yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt.

monialaiset kokonaisuudet)

Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis

näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.)

Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen

Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva pedagoginen yhteistyö (henkilökunta, kollegat)

Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu, kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen

(kouluyhteisö)

Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis- näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne.!

(luokkayhteisö)

Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä

Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva laajennettu pedagoginen yhteistyö

(esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat)

Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat)

Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt,

tiedonala-asiantuntijat)

Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata

Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa,

ideoida yhdessä jne.

Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi !

Projektikohtaiset teknologiat ja välineet

Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä

esim. rehtori! esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit

Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi

Toimintakulttuurin ekosysteemin dokumentointi ja reflektointi

Pedagogisen toiminnan dokumentointi ja reflektointi

Oman projektin ja oppimisen dokumentointi sekä reflektointi

I N S T I T U T I O N A A L I N E N T A S O K O U L U T A S O L U O K K A T A S O

Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen

Des

ign-

suun

taut

unut

ped

agog

iikka

kou

lun

toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäj

änä