Osa-työkyvyttömyys-

eläkkeiden käyttö kunta-alalla

Anna Koski-Pirilä

Kevan tutkimuksia 5/2011

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttö kunta-alalla

ISBN 978-952-5933-08-6 (painettu)

ISBN 978-952-5933-09-3 (verkkojulkaisu)

ISSN-L 2242-0851

ISSN 2242-0851 (painettu)

ISSN 2242-086X (verkkojulkaisu)

Ulkoasu Jaana Viitakangas

Nykypaino Oy, Vantaa 2011

Sisältö

Tiivistelmä 2

Sammandrag 4

Johdanto 6

Aineistot ja menetelmät 9

Keitä ovat kuntatyöntekijät? 9

Mitä ovat työkyvyttömyyseläkkeet? 9

Miten tutkimus tehtiin? 10

Tulokset 11

Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneet 1995–2010 11

Alkavuus 15

Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy 16

Ammatti 18

Myöntötausta 19

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus ja työantajan koko 20

Voimassa olevat osatyökyvyttömyyseläkkeet 22

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi 23

Seuranta 24

Yhteenveto 29

Loppuviitteet 31

Lähteet 32

2

Tiivistelmä

vuonna 2010 osatyökyvyttömyys­

eläkkeille siirtyneistä kuntatyöntekijöistä

vain kuudesosa siirtyi määräaikaiselle

osakuntoutustuelle. Kuutisen prosenttia

viime vuosien aikana osatyökyvyttömyys­

eläkkeille siirtyneistä on hakenut ensi­

sijaisesti täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Toistaiseksi myönnetylle osatyö­

kyvyttömyyseläkkeelle siirrytään nykyään

keskimäärin 57­vuotiaana. Vuonna

2010 hieman yli puolet uuden eläkkeen

aloittaneista kuului 55–59­vuotiaiden

ikäryhmään. Osakuntoutustuelle siirry­

tään keskimäärin 50 vuoden iässä, ja

suurin ikäryhmä on 50–54­vuotiaat, joita

on kolmannes uuden eläkkeen aloitta­

neista.

Kaksi suurinta sairausryhmää kattaa

tätä nykyä kolme neljäsosaa uusien

osatyökyvyttömyyseläkkeiden pää­

asiallisista syistä. Toistaiseksi myönne­

tyistä työkyvyttömyyseläkkeistä tuki­ ja

liikuntaelinsairaudet kattavat valtaosan

– viime vuosina yli 60 prosenttia. Osa­

kuntoutustukien taustalla on runsaasti

sekä mielenterveyssyitä että tuki­ ja

liikunta elinsairauksia. Näiden kumman­

kin sairausryhmän osuus uusien osa­

Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyy vuosit­

tain yli 5 000 kuntatyöntekijää. Heistä

jo useampi kuin joka kolmas aloittaa

osaeläkkeen, sillä osatyökyvyttömyys­

eläkkeet ovat merkittävästi yleistyneet

kunta­alalla. Samanaikaisesti uudet täy­

det työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähen­

tyneet. Ajallisesti kehitys on yhteydessä

yksilöllisen varhaiseläkkeen asteittaiseen

poistumiseen, mutta osatyökyvyttömyys­

eläkettä on myös tuotu aiempaa aktii­

visemmin esille täyden työkyvyttömyys­

eläkkeen vaihtoehtona.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan

kunta­alalta osatyökyvyttömyys eläkkeille

siirtyneiden joukkoa aikavälillä 1995–

2010. Aineisto on poimittu Kevan eläke­

ja palvelussuhderekistereistä. Eläkkeelle

siirtyneitä kuvataan lukumäärien, ikä­ ja

ammattijakaumien sekä työkyvyttömyy­

den pääasiallisten syiden kautta. Osatyö­

kyvyttömyyseläkkeiden käyttöä on tarkas­

teltu myös työnantajittain. Lisäksi on tut­

kittu osaeläkkeensaajien työssäkäyntiä

sekä omien eläkkeiden voimassaoloa

eläkkeelle siirtymistä seuranneina vuosina.

Valtaosa kunta­alan osatyökyvyttö­

myyseläkkeistä myönnetään toistaiseksi:

3

kuntoutustukien pääasiallisista syistä on

noin 40 prosenttia.

Työpaikan koolla oli merkitystä, kun

tarkasteltiin osatyökyvyttömyyseläkkeille

siirtyneiden osuutta kaikista työkyvyt­

tömyyseläkkeille siirtyneistä viimeisten

viiden vuoden aikana. Se oli keskimäärin

hieman suurempi yli 1 300 henkilöä työl­

listävillä työnantajilla (35 prosenttia) kuin

sitä pienemmillä (30 prosenttia). Ero kui­

tenkin johtui siitä, että suurissa sosiaali­

ja terveydenhuollon kuntayhtymissä

osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus oli

keskimäärin 39 prosenttia. Suurten ja

pienten kuntien välillä ei ollut eroa.

Aiempaa useampi osatyökyvyttö­

myyseläkkeensaaja jatkaa työskentelyä

kunta­alalla. Vuonna 2010 toistaiseksi

myönnetyllä osatyökyvyttömyyseläk­

keellä vähintään vuoden verran olleista

eläkkeensaajista peräti 90 prosenttia oli

vuoden lopussa työ­ tai virkasuhteessa

kunta­alan työnantajaan ja hankkinut

kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvia

ansioita vuoden aikana.

Viiden vuoden kuluttua osaeläkkeen

alkamisesta aiempaa useampi on yhä

kuntatyössä ja aiempaa harvempi täydel­

lä työkyvyttömyyseläkkeellä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden

yleistymistä voidaan kunta­alalla pitää

suotuisana kehityssuuntana, mikäli

vaihtoehtona olisi siirtyminen täydel­

le työkyvyttömyyseläkkeelle ja mikäli

osaeläkkeensaaja kykenee jatkamaan

työskentelyä eläkkeellä ollessaan. Var­

haiseläkkeiden kustannukset maltillis­

tuvat, työurat pitenevät loppupäästä ja

osatyökykyistenkin työpanos saadaan

käyttöön. Työssä jatkaminen osaeläk­

keen ohessa myös kartuttaa vanhuus­

eläkettä ja on sikäli osatyökykyisellekin

täyttä työkyvyttömyys eläkettä parempi

vaihtoehto.

4

tills vidare: år 2010 började endast en

tredjedel av de kommunarbetstagare

som gått i delinvalidpension få partiellt

rehabiliteringsstöd som beviljats för en

viss tid. Ca sex procent av dem som

under de senaste åren gått i delinvalid­

pension har i första hand ansökt om full

invalidpension.

I delinvalidpension som beviljas tills

vidare går man nu i snitt som 57­åring.

År 2010 hörde något över hälften av

dem som inlett en ny pension till ålders­

gruppen 55–59­åringar. Partiellt rehabili­

teringsstöd börjar man lyfta i snitt vid 50

års ålder, och den största åldersgruppen

är 50–54­åringar, vilket är en tredjedel

av dem som inlett en ny pension.

De två största sjukdomsgrupperna

täcker för närvarande tre fjärdedelar

av huvudorsakerna till nya delinvalid­

pensioner. Av de tills vidare beviljade

invalidpensionerna täcker sjukdomar i

rörelseapparaten största delen – under

de senaste åren över 60 procent. Bakom

de partiella rehabiliteringsstöden finns

rikligt med både orsaker som har att

göra med den mentala hälsan samt sjuk­

domar i rörelseapparaten. Dessa båda

Årligen går över 5 000 kommunarbets­

tagare i invalidpension. Av dessa inleder

redan fler än var tredje delpension,

eftersom delinvalidpensionerna har ökat

betydligt på kommunsektorn. Samtidigt

har antalet nya, fulla invalidpensioner

minskat. Tidsmässigt har utvecklingen

samband med det gradvisa slopandet av

den individuella förtidspensionen, men

delinvalidpensionen har också förts fram

aktivare än förut som ett alternativ till

full invalidpension.

I denna undersökning granskar man

dem som gått i delinvalidpension på

kommunsektorn under tidsperioden

1995–2010. Materialet har tagits från

Kevas pensions­ och anställningsregis­

ter. De som gått i pension beskrivs via

antal, ålders­ och yrkesfördelningar samt

sannolika orsaker till arbetsoförmåga.

Användningen av delinvalidpensioner

har granskats också enligt arbetsgivare.

Dessutom har man granskat delinva­

lidpensionstagarnas förvärvsarbete och

hur de egna pensionerna har varit i kraft

under åren efter pensionsavgången.

Största delen av delinvalidpen­

sionerna på kommunsektorn beviljas

Sammandrag

5

sjukdomsgruppers andel av huvudorsa­

kerna till de nya partiella rehabiliterings­

stöden är ca 40 procent.

Arbetsplatsens storlek var av betydel­

se när man granskade andelen personer

som gått i delinvalidpension av alla dem

som gått i invalidpension under de se­

naste fem åren. Andelen var i snitt något

större hos arbetsgivare som sysselsätter

över 1 300 personer (35 procent) än hos

mindre arbetsgivare (30 procent). Skill­

naden berodde emellertid på att andelen

personer som gått i delinvalidpension i

de stora samkommunerna för social­ och

hälsovård i snitt var 39 procent. Det var

ingen skillnad mellan de stora och de

små kommunerna.

Allt fler delinvalidpensionstagare

fortsätter i arbete på kommunsektorn.

Av de pensionstagare som år 2010 i

minst ett års tid lyft tills vidare beviljad

delinvalidpension hade ända upp till

90 procent vid årets slut ett arbets­

avtals­ eller tjänsteförhållande hos en

arbets givare på kommunsektorn och

hade under året haft förvärvsinkomster

som omfattas av lagen om kommunala

pensioner.

Fem år efter att delpensionen inletts

är allt fler fortfarande i kommunalt

arbete och allt färre lyfter full invalidpen­

sion.

Det faktum att delinvalidpensio­

nerna blivit allt allmännare kan betraktas

som en gynnsam utvecklingstrend på

kommunsektorn, i fall alternativet är

övergång på full invalidpension och

i fall delinvalidpensionstagaren kan

fortsätta att arbeta medan han eller hon

lyfter pension. Kostnaderna för förtida

pensioner blir måttligare, arbetskarriä­

rerna förlängs i slutändan och också de

partiellt arbetsföras arbetsinsats kan tas

till vara. Fortsatt arbete vid sidan om del­

pension skapar också tillväxt i ålderspen­

sionen och är såtillvida också för partiellt

arbetsföra ett bättre alternativ än full

invalidpension.

6

Johdanto

Suomalaiset vanhenevat vauhdilla, ja suuret ikäluokat ovat parhaillaan

poistumassa työelämästä. Kunta­alalla väestön ikääntyminen näkyy

paitsi eläköitymisaaltona myös terveyspalvelujen ja hoivatyön tarpeen

lisääntymisenä. Kunta­ ja palvelurakenneuudistuksen edetessä kunta­

työntekijät ovat myös rakenteellisten muutosten kourissa. Kunta­

talouden kiristymisen, menoleikkausten ja kilpailuttamisen myötä työn

määrä ja vaatimukset ovat kasvaneet ja työtahti kiihtynyt, eikä osaavan

työvoiman houkutteleminen kuntatyöhön ole yksioikoisen helppoa

varsinkaan syrjäseuduilla.

Kuntatyöntekijöiden työssä jatkamista pyritäänkin tukemaan monin

eri keinoin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntatyöntekijä

jaksaisi jatkaa kuntatyössä vanhuuseläkeikään tai sen yli ja että entistä

harvempi heistä joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Asenteiden ja

toimintaympäristön toivotaan myös kehittyvän sellaisiksi, että kunta­

työssä olisi mahdollista jatkaa heikentyneestä työkyvystä huolimatta.

Yksi keino mahdollistaa osatyökykyisen työssä jatkaminen on osatyö­

kyvyttömyyseläke.

Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet kunta­alalla melko voi­

makkaasti jo pitkään. Vuonna 2010 lähes 1 900 kunnallisen eläkelain

piiriin kuuluvaa kuntatyöntekijää siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeille.

Kunta­alalla jo yli kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on osa­

eläkkeitä (Keva 2011), mutta yksityisellä sektorilla vain noin kuudesosa

(Eläketurvakeskus 2010). Koko työeläkejärjestelmästä siirtyi vuonna

2010 osatyökyvyttömyyseläkkeelle 4 500 henkilöä (Nyman & Kiviniemi

2011), mikä oli kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2005 (Gould

ym. 2008).

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että osatyökyvyttö­

myyseläkkeet yleistyneet vuosina 1997–2006 nimenomaan julkisella

7

sektorilla ja eniten 55–60­vuotiaiden naisten keskuudessa (Pensola

ym. 2010). Kunta­alalta onkin 2000­luvun mittaan siirtynyt yhä van­

hempaa väkeä osatyökyvyttömyyseläkkeille. Etenkin vuodesta 2003

vuoteen 2005 osatyökyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 56–60­vuotiai­

den ikäryhmässä kohosi yli kaksinkertaiseksi (Halmeenmäki & Lybäck

2008). Ilmiön on arvioitu olevan yhteydessä yksilöllisen varhaiseläkkeen

asteittaiseen poistumiseen 1990­ ja 2000­luvulla (Gould ym. 2008,

Halmeenmäki & Lybäck 2008).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna ja ammattiryhmien ikärakenne

huomioiden osatyökyvyttömyyseläkkeet olivat vuosina 1997–2006

naisilla yleisimpiä perus­, lähi­ ja kodinhoitajilla sekä lastentarhan­

opettajilla. Miesten ammattiryhmissä osatyökyvyttömyyseläkkeille

siirtyi eniten siivouksen ja kiinteistönhoidon henkilöstöä (Pensola ym.

2010). Kunta­alalla osatyökyvyttömyyseläkkeet yleistyivät 2000­luvun

alkupuolella eniten lastentarhanopettajilla, kodinhoitajilla ja koti­

avustajilla sekä keittiöapulaisilla. Täysien toistaiseksi myönnettyjen

työkyvyttömyys eläkkeiden osuus taas oli suurinta henkilökohtaisilla

avustajilla, palomiehillä ja perhepäivähoitajilla (Halmeenmäki & Lybäck

2008). Näillä aloilla mahdollisuudet osa­aikatyön tekemiseen saattavat

olla muita heikommat, eikä osaeläkkeelle hakeutuminen välttämättä

ole yhtä yleistä kuin muilla aloilla. Joissakin ammattiryhmissä myös

vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä on saattanut vähentää työ­

kyvyttömyyseläkkeiden käyttöä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työssäjatkamista on selvi­

tetty rekisterien ja kyselyjen avulla. Eläketurvakeskuksen vuosina

2003 ja 2008 toteuttamien kyselytutkimusten perustella kaksi

kolmesta osaeläkkeensaajasta käy ansiotyössä (Gould ym. 2003,

Gould & Kaliva 2010, s. 26). Nuorien, koulutettujen, kevyttä työtä

tekevien ja vasta vähän aikaa eläkkeellä olleiden joukossa työssäkäynti

oli vuonna 2008 keskimääräistä yleisempää, samoin julkisella sektorilla

ja suurilla työ paikoilla työskentelevien joukossa (Gould & Kaliva 2010,

s. 34–40).

8

Tässä tutkimuksessa kuvataan tilastojen valossa osatyökyvyttömyys­

eläkkeiden käyttöä kunta­alalla ja tarkastellaan osatyökyvyttömyys­

eläkkeille siirtyneiden myöhempää tilannetta eläke­ ja palvelussuhde­

rekisterien avulla. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa

selvitetään osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttöä kunta­alalla, työn­

tekijöiden ja esimiesten kokemuksia niiden hyödyntämisestä työ­

elämässä (Träskelin 2011a) sekä osatyökykyisten työssä jatkamista

tukevia toimintamalleja kuntaorganisaatioissa (Träskelin 2011b). Lisäksi

hankkeen puitteissa toteutettiin laaja kyselytutkimus, jossa selvitetään

osatyökyvyttömyyseläkkeensaajien kokemuksia eläkkeellesiirtymiseen

liittyvästä prosessista (Saari ym. 2011).

Aihe on mitä ajankohtaisin nyt, kun ikääntyneet kuntatyöntekijät

ovat sankoin joukoin siirtymässä vanhuuseläkkeelle ja jäljelle jäävän

työvoimaan toivotaan jatkavan kuntatyössä mahdollisimman pitkään,

edes osa­aikaisesti.

Raportissa on aluksi kuvattu tutkimuksen aineisto ja menetelmät.

Sen jälkeen tarkastellaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä

ja voimassa olevia osatyökyvyttömyyseläkkeitä sekä seurataan osa­

eläkkeensaajien työssäkäyntiä ja omien eläkkeiden voimassaoloa

eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto

keskeisimmistä havainnoista.

9

Aineistot ja menetelmät

Keitä ovat kuntatyöntekijät?

Kunnallisen eläkelain (KuEL) piiriin kuuluvien henkilöiden määrä on

2000­luvulla kasvanut 440 000:sta hieman yli 500 000:een. Luvussa

ovat mukana myös omais­ ja perhehoitajat ja luottamushenkilöt sekä

vanhempainvapailla ja työlomilla olevat. Valtion eläkelain piiriin kuuluu

noin 30 000 peruskoulun ja lukion rehtoria ja opettajaa, jotka eivät ole

mukana tässä tutkimuksessa.

KuEL:n piiriin kuuluvien kuntatyöntekijöiden keskimääräinen ikä

on 2000­luvun mittaan kohonnut 44 vuodesta 45,3 vuoteen. Naisten

osuus vakuutetuista on pysytellyt 77 prosentin tuntumassa.

Suurimpia ammattiryhmiä kunta­alalla ovat perus­ ja lähihoitajat,

sairaanhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, aineenopettajat ja lehtorit,

lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, perhepäivähoitajat, siivoojat, sairaala­

ja hoitoapulaiset, sihteerit, lastentarhanopettajat sekä keittiöapulaiset.

Mitä ovat työkyvyttömyyseläkkeet?

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, mikäli sairauden, vian tai

vamman arvioidaan heikentävän työkykyä vähintään kahdella viides­

osalla vähintään vuoden ajaksi, mutta henkilöllä katsotaan yhä olevan

edellytyksiä jatkaa työelämässä osa­aikaisesti. Työskentely ei kuiten­

kaan ole osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytys. Osatyö­

kyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö saa ansaita enintään 60 prosenttia

vakiintuneesta keskiansiostaan, kuitenkin vähintään 687,74 euroa

kuukaudessa (1.3.2011–).

Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voidaan antaa

ennakko päätös. Se mahdollistaa osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymi­

10

sen suoraan työstä, sillä työntekijällä on päätöksen saatuaan yhdeksän

kuukautta aikaa sopia työnantajan kanssa osa­aikatyöhön liittyvistä

järjestelyistä.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää kunta­

alalla, että henkilö tulee työkyvyttömäksi omaan työhönsä (ja työ­ tai

virkasuhde jatkuu) tai että hänen työkykynsä on heikentynyt vähintään

kolme viidesosaa (ja työ­ tai virkasuhde on päättynyt).

Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki voidaan

myöntää, mikäli sairauden voidaan olettaa paranevan. Kuntoutustuki

voidaan myöntää myös osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena, jolloin

siitä käytetään nimitystä osakuntoutustuki.

Miten tutkimus tehtiin?

Tämän tutkimuksen aineisto on poimittu Kevan eläke­ ja palvelus­

suhderekistereistä sekä tilastotietokannoista. Tutkimus painottuu

erityisesti viime vuosina tapahtuneeseen kehitykseen.

Pitkän aikavälin kehitystä kuvattaessa tarkastelujakso ulottuu

vuodesta 1995 vuoteen 2010. Voimassa olevia ja päättyneitä eläk­

keitä koskevia aineistoja oli saatavilla yhdenmukaisessa muodossa

vuosilta 1998–2010. Ikävakioidut alkavuudet on laskettu vuodesta

2000 alkaen. Eläkkeen myöntötausta selvitettiin vuosina 2004–2010

osaeläkkeelle siirtyneiltä. Työnantajaan liittyvät tarkastelut puolestaan

rajoittuvat ajanjaksoon 2006–2010. Ammattiryhmät noudattavat

Tilasto keskuksen ammattiluokitusta (2001). Osatyökyvyttömyyseläk­

keestä käytetään yksiköllistä muotoa silloin, kun tarkastelu ei kata

osakuntoutustukea.

Seuranta­aineisto on muodostettu henkilöistä, joilla osatyökyvyttö­

myyseläke on alkanut ensimmäisenä eläkkeenä vuosina 2000 tai 2005.

Heidän kohdallaan on tarkasteltu kunta­alan eläkkeiden ja kunnallisten

työ­ ja virkasuhteiden voimassaoloa eläkkeellesiirtymistä seuraavien

vuosien lopussa.

11

Tulokset

Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneet 1995–2010

Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden kunta­

työntekijöiden määrä on karkeasti ottaen kuusin­

kertaistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Täysitehoisille KuEL­osatyökyvyttömyyseläkkeille

siirtyi vuonna 1995 runsaat 300 henkilöä, vuonna

2000 hieman yli 700 henkilöä, vuonna 2005

miltei 1 300 henkilöä ja vuonna 2010 jo lähes

1 900 henkilöä (kuvio 1, taulukko 1). Määräaikaiselle

osakuntoutustuelle on 2000­luvulla siirtynyt 15 prosenttia

kaikista osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä ja vuonna 2010

noin joka kuudes.

1995 2000 2005 2010

n Osatyökyvyttömyyseläke

n Osakuntoutustuki

KuEL-osatyö-

Kyvyttömyys-

ELäKKEiLLE

siirtynEEt.

1Kuvio

määrä2 000

1 800

1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0

Osatyökyvyttömyys­eläkkeille siirtyy jo lähes 2 000 kuntatyöntekijää

vuodessa.

12

Suurin muutos tapahtui 2000­luvun puolivälissä, kun osatyö­

kyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä kasvoi 77 prosenttia vuodesta

2003 vuoteen 2005. Voimakkain kasvu ajoittuu yksilöllisen varhais­

eläkkeen lakkauttamisen jälkeisiin vuosiin, sillä pääsääntöisesti yksi­

lölliselle varhaiseläkkeelle oli mahdollista siirtyä 58­vuotiaana

vuoteen 2002 asti.1

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista

uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on myös kasvanut

huomattavasti: vuonna 1995 se oli 7 prosenttia

(miehillä 4 prosenttia, naisilla 8 prosenttia) mutta

vuonna 2010 jo 36 prosenttia (miehillä 23 pro­

senttia, naisilla 39 prosenttia). Kasvu on koskenut

erityisesti pysyvää osatyökyvyttömyyseläkettä, jonka

osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on

kivunnut 4 prosentista 30 prosenttiin. Eniten osatyöky­

vyttömyyseläkkeiden suosio on kasvanut 55–59­vuotiaiden

keskuudessa (taulukko 2), mikä ilmentänee yksilöllisen varhais­

eläkkeen tarjoaman eläkereitin poistumista kyseisessä ikäryhmässä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden keskimääräinen ikä on

aikavälillä 1995–2010 noussut seitsemisen vuotta, 49,1 vuodesta 56,0

vuoteen (kuvvio 2). KuEL:n piiriin kuuluvan kuntahenkilöstön keski­ikä

1995 2000 2005 2010 Määrä Ikä Määrä Ikä Määrä Ikä Määrä Ikä

Osatyökyvyttömyyseläke 194 51,4 554 53,4 1 113 55,2 1 580 57,2

Osakuntoutustuki 117 45,5 168 47,3 157 48,5 314 49,9

Yhteensä 311 49,1 722 52,0 1 270 54,4 1 894 56,0

KuEL-osatyö-

Kyvyttömyys-

ELäKKEiLLE siirty-

nEidEn määrä ja

KEsKi-iKä.

1taulukko

Osatyökyvyttömyys­eläkkeille siirrytään

keskimäärin 56­vuotiaana.

13

Osatyökyvyttömyyseläke Osakuntoutustuki Osatyökyvyttömyys­ eläkkeet yhteensä 1995 2000 2005 2010 1995 2000 2005 2010 1995 2000 2005 2010 % % %

–34 2 3 3 1 5 3 3 4 8 6 7 5

35–44 3 6 8 6 6 8 8 12 9 14 16 18

45–54 8 16 22 21 4 6 5 12 12 23 27 32

55–59 3 17 32 42 0 0 1 3 3 17 34 46

60–64 0 2 8 34 0 0 0 0 0 2 8 35

Kaikki 4 13 22 30 2 4 3 6 7 17 25 36

2taulukko

on samalla aikavälillä noussut vain kolmisen vuotta (41,6 vuodesta

45,0 vuoteen).

Vuosina 1995–2001 suurin osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtynyt

ikäryhmä oli 50–54­vuotiaat, joita oli yli kolmannes siirtyneistä, mutta

1995 2000 2005 2010

KuEL-osatyö-

Kyvyttömyys-

ELäKKEiLLE

siirtynEidEn ja

KuEL-vaKuutEt-

tujEn KEsKi-iKä.

2Kuvio

ikä60

58

56

54

52

50

48

46

44

42

40

Osatyökyvyttö­myyseläke

Osakuntoutustuki

Työ­ ja virka­suhteiset KuEL­vakuutetut

osatyöKyvyttö-

myysELäKKEiLLE

siirtynEidEn

osuus KaiKista

KuEL-työKyvyttö-

myysELäKKEiLLE

siirtynEistä iKä-

ryhmittäin (%).

14

vuosina 2002–2010 noin puolet osatyökyvyttömyys­

eläkkeille siirtyneistä oli 55–59­vuotiaita. Vuonna

2010 jo 69 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeille

siirtyneistä oli täyttänyt 55 vuotta (kuvio 3). Tällöin

heitä oli jo runsaat 1 200 henkilöä. Määrä oli yli

kaksikymmenkertainen vuoteen 1995 verrattuna,

kun samalla aikavälillä alle 55­vuotiaiden osatyö­

kyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä kasvoi vain

noin 2,5­kertaiseksi.

Osakuntoutustuelle on viime vuosina siirrytty seit­

semisen vuotta nuorempana kuin pysyvälle osatyökyvyttö­

myyseläkkeelle (taulukko 1). Miehet ovat siirtyneet osatyökyvyttömyys­

eläkkeille keskimäärin vajaan vuoden verran nuorempina kuin naiset.

Naisten osuus osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä on 2000­luvulla

ollut keskimäärin 86 prosenttia.

Lähes 70 % osatyö­kyvyttömyyseläkkeille

siirtyvistä on vähintään 55­vuotiaita.

–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–

n Osatyökyvyttömyyseläke

n Osakuntoutustuki

vuonna 2010

KuEL-osatyö-

Kyvyttömyys-

ELäKKEiLLE

siirtynEEt iKä-

ryhmittäin.

3Kuvio

%60

50

40

30

20

10

0

15

Alkavuus

Uusien osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyminen johtuu osittain

kuntahenkilöstön ikääntymisestä ja kuntatyöntekijöiden määrän

kasvusta. Kun näiden tekijöiden vaikutus poistetaan, voidaan todeta

osatyökyvyttömyyseläkkeiden yleistyneen myös niistä huolimatta.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana osatyökyvyttömyyseläkkeiden

ikävakioitu alkavuus2 on kasvanut 0,09 prosentista 0,33 prosenttiin.

Toistaiseksi myönnettyjen osatyökyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu

alkavuus on suurin piirtein nelinkertaistunut ja osakuntoutus tukien

kaksinkertaistunut. Miehillä osatyökyvyttömyyseläkkeiden ikä­

vakioitu alkavuus on ollut huomattavasti pienempi kuin naisilla koko

2000­ luvun ajan. Vuonna 2010 se oli miehillä 0,21 prosenttia ja naisilla

0,36 prosenttia (kuvio 4).

Täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin suhteutettuna kehityssuunta on

kuitenkin ollut sama sekä miehillä että naisilla: täysien työkyvyttömyys­

eläkkeiden ikävakioitu alkavuus oli vuonna 2000 miehillä yli kymmen­

kertainen ja naisilla nelinkertainen osatyökyvyttömyyseläkkeiden alka­

vuuteen verrattuna mutta vuonna 2010 miehillä enää nelinkertainen ja

naisilla alle kaksinkertainen (kuvio 4).

2000 2002 2004 2006 2008 2010

KuEL-työ-

Kyvyttömyys-

ELäKKEidEn

iKävaKioitu

aLKavuus

suKupuoLittain.3

4Kuvio

%1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

0,0

Täydet työkyvyttömyys­eläkkeet, miehet

Täydet työkyvyttömyys­eläkkeet, naiset

Osatyökyvyttömyys­eläkkeet, naiset

Osatyökyvyttömyys­eläkkeet, miehet

16

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus on kasvanut

jokseenkin samaa tahtia kuin yksilöllisen varhaiseläkkeen alkavuus on

pienentynyt. Myös varsinaisten täysien työkyvyttömyyseläkkeiden ikä­

vakioitu alkavuus on jonkin verran pienentynyt 2000­luvulla (kuvio 5).

Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy

Kuntatyöntekijät siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeille pääasiassa tuki­ ja

liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Vuonna

2010 alkaneiden uusien osatyökyvyttömyyseläkkeiden pääasiallisista

syistä nämä kaksi suurinta sairausryhmää kattoivat peräti kolme neljäs­

osaa. Uusille osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä kolme viidestä

joutui eläkkeelle tuki­ ja liikuntaelinsairauksien ja joka kuudes mielen­

terveydenhäiriöiden takia.

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

KuEL-työ-

Kyvyttömyys-

ELäKKEidEn

iKävaKioitu

aLKavuus.

5Kuvio

%1,2

1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

0,0

n Varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet

n Yksilöllinen varhaiseläke

n Osatyökyvyttömyyseläkkeet

17

Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki eroavat toisistaan täs­

sä suhteessa. Tuki­ ja liikuntaelinsairaudet (tules) johtavat herkemmin

pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle kuin mielenterveyden häiriöt, joista

paraneminen arvioidaan todennäköisemmäksi. Vuonna 2010

osakuntoutustuelle siirtyi 41 prosenttia mielenterveyden

häiriöiden takia osaeläkkeelle siirtyneistä mutta vain

12 prosenttia niistä, jotka siirtyivät osaeläkkeelle

tules­syistä.

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi osatyö­

kyvyttömyyseläkkeille siirtyneet ovat myös jonkin

verran nuorempia kuin tules­syistä siirtyneet.

Vuonna 2010 osatyökyvyttömyyseläkkeille siirryttiin

tules­syistä keskimäärin 57­vuotiaana ja mielen­

terveyssyistä 53­vuotiaana.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen pääasiallisista syistä

tuki­ ja liikuntaelinsairauksien osuus on kasvanut jonkin ver­

ran: vuosina 1995–2004 se oli keskimäärin 53 prosenttia ja vuosina

2005–2010 keskimäärin 61 prosenttia. Mielenterveyssyiden osuus

on vastaavasti pienentynyt 16 prosentista 13 prosenttiin (kuvio 6).

Yli 60 % pysyvien osatyökyvyttömyys­eläkkeiden syistä on tuki­ ja liikuntaelin­

sairauksia.

1995 2000 2005 2010

yLEisimpiEn

sairausryhmiEn

osuus KuEL-

osatyöKyvyttö-

myysELäKKEidEn

pääasiaLLisista

syistä.

6Kuvio

%80

60

40

20

0

Tuki­ ja liikunta­elinsairaudet

Mielenterveyden häiriöt

18

Kolmanneksi yleisin syy on ollut hermoston sairaudet. Niiden osuus on

jonkin verran pienentynyt vuoden 2000 jälkeen: vuosina 1995–2000

se oli keskimäärin 8 prosenttia ja vuosina 2001–2010 keskimäärin 6

prosenttia.

Osakuntoutustuen pääasiallisista syistä tuki­ ja liikuntaelinsairauk­

sien osuus on tarkastelujaksolla pienentynyt huomattavasti. Vuosina

1995–2001 se oli keskimäärin 55 prosenttia ja vuosina 2002–2010

keskimäärin 39 prosenttia. Mielenterveyssyiden osuus puolestaan

kasvoi voimakkaasti vuodesta 1998 vuoteen 2003: vuosina 1995–2001

se oli keskimäärin 22 prosenttia ja vuosina 2002–2010 keskimäärin

39 prosenttia eli yhtä suuri kuin tules­syiden osuus.

Kun kaikkien osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä

kasvoi suuresti vuodesta 2003 vuoteen 2005, toistaiseksi myönnetyl­

le osaeläkkeelle siirtyminen tules­syistä lisääntyi 107 prosenttia

ja mielenterveyssyistä 69 prosenttia. Osakuntoutustuelle

mielenterveyssyistä siirtyneiden määrä kasvoi tuolloin

65 prosenttia ja tules­syistä siirtyneiden määrä 31

prosenttia.

Tules­syistä alkaneiden osaeläkkeiden yleis­

tyminen liittynee pääosin yksilöllisen varhais­

eläkkeen poistumiseen, jonka myötä 55 vuotta

täyttäneiden osuus osatyökyvyttömyyseläkkeelle

siirtyneistä kasvoi voimakkaasti. Tules­syistä myön­

nettyjen eläkkeiden alkavuus kasvaa iän myötä ja on

suurimmillaan 57–61­vuotiailla.4 Tules­syyt ovatkin yleisin

työkyvyttömyys eläkkeiden syy 55 vuotta täyttäneillä kunta­

työntekijöillä.5

Ammatti

Osatyökyvyttömyyseläkkeille on kunta­alalta viime vuosina siirtynyt

pääasiassa sosiaali­ ja terveysalojen hoitohenkilöstöä, ja suurimmat

Tuki­ ja liikunta­elinsairauksien osuus

on kasvanut yksilöllisen varhaiseläkkeen

poistumisen myötä.

19

ammattiryhmät ovat olleet samoja kuin KuEL­vakuutettujen suurim­

mat ammattiryhmät. Vuosina 2006–2010 osatyökyvyttömyyseläkkeille

siirtyi hieman alle 8 000 työ­ tai virkasuhteista kuntatyöntekijää. Heistä

noin 11 prosenttia oli perus­ tai lähihoitajia, 8 prosenttia siivoojia, 6

prosenttia sairaanhoitajia, 6 prosenttia sairaala­apulaisia, 4 prosenttia

kodinhoitajia tai kotiavustajia, 4 prosenttia lastenhoitajia tai päiväkoti­

apulaisia, 3 prosenttia keittiöapulaisia, 3 prosenttia sihteereitä,

3 prosenttia aineenopettajia tai lehtoreita ja 3 prosenttia perhe­ tai

ryhmäperhepäivähoitajia. Nämä ammattiryhmät kattoivat yhteensä

noin puolet kunta­alalta osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä.

Myöntötausta

Mikäli työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvalla henkilöllä ei ole

täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntöedellytyksiä mutta

osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntöperusteet täyttyvät,

hänelle voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke.

Vuosina 2004–2010 keskimäärin 6 prosenttia osa­

työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä henkilöistä oli

ensisijaisesti hakenut täyttä työkyvyttömyyseläket­

tä. Ensisijaisesti täyttä eläkettä hakeneiden osuus

ei juurikaan vaihdellut kyseisellä aikavälillä.

Täyttä eläkettä hakeneet olivat keskimäärin

puolisen vuotta nuorempia kuin muut osatyö­

kyvyttömyyseläkkeille siirtyneet, ja 50–54­vuotiaiden

osuus heistä oli suurempi. Tähän ikäryhmään kuului täyttä

eläkettä hakeneista 28 prosenttia, muista osaeläkkeille siirtyneistä 21

prosenttia.

Täyttä eläkettä hakeneiden osuus vastasi keskimääräistä sekä

mielenterveyssyistä osaeläkkeelle siirtyneiden että tules­syistä osaeläk­

keelle siirtyneiden joukossa.

6 % osatyö­kyvyttömyys eläkkeille

siirtyvistä on ensi­sijaisesti hakenut täyttä

työkyvyttömyys­eläkettä.

20

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus ja työantajan koko

Suurilla työnantajilla oletetaan olevan keskimääräistä paremmat

mahdollisuudet osa­aikaisen työn järjestämiseen joko työntekijän

uudelleensijoittamisen tai työtehtävien uudelleen organisoinnin avulla.

Tästä syystä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta kaikista työkyvyttö­

myyseläkkeistä tarkasteltiin myös työnantajan koon mukaan. Vuosilta

2006–2010 poimittiin mukaan tarkasteluun ne 220 kuntaa ja 90 muu­

ta kuntatyönantajaa, joiden palveluksesta oli tarkasteluvuonna siirtynyt

vähintään 10 työ­ tai virkasuhteista henkilöä työkyvyttömyyseläkkeille.6

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläk­

keistä oli suurilla työnantajilla keskimäärin 35 prosenttia ja alle 1300

työntekijää työllistävillä työnantajilla 30 prosenttia. Suurissa

sosiaali­ ja terveydenhuollon kuntayhtymissä se oli erityi­

sen korkea, 39 prosenttia. Kunnissa osaeläkkeiden

osuus oli keskimäärin 29 prosenttia koosta riippu­

matta.

Kuudessa suurimmassa kunnassa (ns. Kuusik­

ko­kunnat) osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus

kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä ei poikennut

muista kunnista, sillä se oli vuosien 2006–2010

keskiarvona ilmaistuna keskimäärin 28 prosenttia

(pienimmillään 25 prosenttia ja suurimmillaan 31

prosenttia). Muissa yli 39 000 asukkaan kunnissa osaeläk­

keiden osuus vaihteli 20 prosentista 38 prosenttiin. Keskisuu­

rissa kunnissa yllettiin parhaimmillaan lähes 50 prosenttiin, kahdessa

suuressa sosiaali­ ja terveydenhuollon kuntayhtymässä ylikin (kuvio 7).

Suurimmilla kuntatyönantajilla tarkasteltiin osatyökyvyttömyys­

eläkkeiden osuutta myös suhteessa työkyvyttömyyseläkkeiden

kokonais alkavuuteen vuosina 2006–2010 (kuvio 7). Saman tyyppisten

ja ­kokoisten työnantajien välillä ilmeni varsin merkittäviä eroja.

Suurissa sosiaali­ ja terveydenhuollon

kuntayhtymissä osatyö­kyvyttömyyseläkkeiden

osuus on keskimääräistä suurempi.

21

Suurimmat sosiaali­ ja terveydenhuollon kuntayhtymät kuitenkin

sijoittuivat pääosin siihen nelikentän neljännekseen, jossa osatyö­

kyvyttömyyseläkkeiden osuus oli keskimääräistä suurempi, mutta

työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaisalkavuus keskimääräistä pienempi.

Vuosina 2006–2010 työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaisalkavuus

kunta­alalla oli keskimäärin 1,16 %, mutta eläkelajien keskinäiset

osuudet ovat muuttuneet jo viidessä vuodessa huomattavasti. Esi­

merkiksi Kuusikko­kuntien ryhmässä osatyökyvyttömyyseläkkeiden

keskimääräinen alkavuus on kasvanut 0,28 prosentista 0,36 prosent­

tiin ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen osuus kaikista

työ kyvyttömyyseläkkeistä 23 prosentista 32 prosenttiin. Täysien

työ kyvyttömyyseläkkeiden alkavuus puolestaan on pienentynyt 0,93

prosentista 0,75 prosenttiin.

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaisalkavuus, %

KuEL-työ-

Kyvyttömyys-

ELäKKEidEn Käy-

tön pääpiirtEitä

EräiLLä suuriLLa

Kunta-aLan

työnantajiLLa

2006–2010.7

(KoKo Kunta-

aLan KEsKiarvot

mErKitty KatKo-

viivoin)

7Kuvio

70

60

50

40

30

20

10

0

Suurimmat kunnat (26 kpl, yli 39 000 as. 31.12.2009)

Keskisuuret kunnat (23 kpl)

Suuret sosiaali­ ja terveydenhuollon kuntayhtymät (18 kpl)

osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, %

22

Voimassa olevat osatyökyvyttömyyseläkkeet

Voimassa olevien eläkkeiden tarkastelu tarjoaa eräänlaisen poikki­

leikkauksen kunta­alan osatyökyvyttömyyseläkkeensaajista tarkastelu­

hetkellä eli vuoden lopussa. Tutkimuksen tässä osioissa tarkastelut on

rajattu toistaiseksi myönnettyihin osatyökyvyttömyyseläkkeisiin.

Toistaiseksi myönnetyllä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden

2010 lopussa miltei 7 000 henkilöä (kuvio 8). Vuoteen 1998 verrattuna

määrä on yli nelinkertainen, ja eläkkeellä olevien keskimääräinen ikä

on noussut lähes viidellä vuodella (52,5 vuodesta 57,3 vuoteen).

Voimassa olevien osaeläkkeiden keskimääräinen kesto on pidenty­

nyt puolisen vuotta (3 vuodesta 3,5 vuoteen), mutta mediaanikesto on

ollut lähes koko tarkastelujakson ajan noin 2,5 vuotta. Vuoden 2010

lopussa voimassa olleet tules­syistä myönnetyt eläkkeet olivat kestä­

neet keskimäärin 3 vuotta ja mielenterveyssyistä myönnetyt lähes 3,5

vuotta. Eroa selittää näiden ryhmien erilainen ikärakenne.

Tuki­ ja liikuntaelinsairauksien osuus voimassa olevien eläkkeiden

pääasiallisista myöntösyistä on aikavälillä 1998–2010 kivunnut 49

1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

n Osatyökyvyttömyyseläke

n Osakuntoutustuki

vuodEn Lopussa

voimassa oLLEEt

KuEL-osatyö-

Kyvyttömyys-

ELäKKEEt.

8Kuvio

määrä8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

23

prosentista 57 prosenttiin, kun taas mielenterveyssyiden osuus on

laskenut 19 prosentista hieman alle 17 prosenttiin.

Tules­syiden vuoksi eläkkeellä olevien keskimääräinen ikä on aika­

välillä 1998–2010 kohonnut 54 vuodesta 58 vuoteen, mielen­

terveyssyiden vuoksi eläkkeellä olevien 51 vuodesta 56

vuoteen.

Eläkkeensaajien työssäkäyntiä arvioitiin Kevan

palvelussuhderekisterin avulla. Tarkasteluun valittiin

vuoden lopussa vähintään 12 kuukautta toistai­

seksi myönnetyllä osatyökyvyttömyyseläkkeillä

olleet henkilöt. Kunta­alan ansioita vuoden aikana

ja voimassa oleva työ­ tai virkasuhde vuoden lo­

pussa oli 84 prosentilla vuonna 2000, 87 prosentilla

vuonna 2005 ja 90 prosentilla vuonna 2010.

Aiempien kunta­alan osatyökyvyttömyyseläkkeitä

koskeneiden selvitysten perusteella vain 70–80 prosenttia

täyttä työkyvyttömyys eläkettä hakeneista osaeläkkeensaajista on ollut

vuoden lopussa kunta­alan palvelussuhteessa.8 Tässä tutkimuksessa ei

myöntötaustaa voinut vastaavalla tavalla huomioida voimassa olevien

eläkkeiden tarkastelussa, koska myöntötausta selvitettiin vain vuosina

2004–2010 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan

täyttäessä 63 vuotta. Tällöin eläkkeensaajalle aletaan maksaa myös

osatyökyvyttömyyseläkkeen ohessa tehdystä ansiotyöstä karttunutta

eläkettä.

Ajanjaksolla 1995–2010 vanhuuseläkkeeksi muuttunut osatyö­

kyvyttömyyseläke oli kestänyt keskimäärin hieman alle neljä vuotta

(keskikesto 46 kuukautta, mediaanikesto 36 kuukautta). Eläkkeen

Aiempaa useampi osatyökyvyttömyys­

eläkkeensaaja osallistuu työelämään.

24

keskimääräinen kesto on 2000­luvulla ollut hieman lyhyempi kuin

1990­luvun loppupuolella, mikä johtunee siitä, että osaeläkkeensaajat

ovat keskimäärin aiempaa vanhempia.

Viimeisen viiden vuoden aikana päättyneistä toistaiseksi myön­

netyistä osatyökyvyttömyyseläkkeistä keskimäärin 97 prosenttia on

päättynyt jatkoeläkkeeseen ja noin 2 prosenttia kuolemaan.

Seuranta

Lopuksi selvitettiin omien KuEL­eläkkeiden voimassaoloa ja kuntatyös­

sä jatkamista osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen. Seuran­

taan valitut 1 183 henkilöä olivat aloittaneet osatyökyvyttömyyseläk­

keen tai osakuntoutustuen ensimmäisenä eläkkeenään vuonna 2005

ja siirtyneet eläkkeelle työ­ tai virkasuhteesta. Osakuntoutustuelle

siirtyneiden osuus seurantaan valituista henkilöistä oli 13

prosenttia.

Mielenterveys­ tai tules­syistä eläkkeelle siirtyneitä

tarkasteltiin lisäksi omina ryhminään. Tules­syiden

osuus seurantaan valituista eläkkeistä oli 58 pro­

senttia ja mielenterveyssyiden osuus 17 prosenttia.

Osakuntoutustukia oli mielenterveyssyiden perus­

teella alkaneista osaeläkkeistä vajaa kolmannes,

tules­syiden perusteella alkaneista vajaa neljännes.

Eläkkeelle siirtymistä seuraavan vuoden lopussa

85 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä ja

78 prosenttia osakuntoutustuelle siirtyneistä oli osaeläkkeellä

ja noin 10 prosenttia täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä9 (kuvio 9).

Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä tosin joka kuudes oli täydellä

työkyvyttömyyseläkkeellä jo seuraavan vuoden lopussa.

Kolmen vuoden kuluttua osaeläkkeellä oli hieman yli puolet ja

täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä noin 30 prosenttia seuratuista

henkilöistä. Osakuntoutustuelle siirtyneistä osaeläkkeellä oli vajaat 60

Viiden vuoden kuluttua vajaa

kolmannes osatyö­kyvyttömyyseläkkeille

siirtyneistä on yhä osaeläkkeellä.

25

2005 2006 2007 2008 2009 2010

n Työttömyyseläke

n Vanhuuseläke

n Täysi työkyvyttömyyseläke, täysi kuntoutustuki tai yksilöllinen varhaiseläke

n Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki

omiEn

ELäKKEidEn

voimassaoLo.

9Kuvio

%100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

KuEL­eläkkeiden voimassaolo saman ja viiden seuraavan vuoden lopussa niil­lä henkilöillä, joilla KuEL­osatyökyvyttömyyseläke tai KuEL­osakuntoutustuki oli alkanut ensimmäisenä eläkkeenä vuonna 2005 (n=1 183).

prosenttia ja täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä neljännes. Vanhuus­

eläkkeellä oli osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä joka seitsemäs,

osakuntoutustuelle siirtyneistä yksi prosentti.

Viiden vuoden kuluttua osaeläkkeellä oli 31 prosenttia ja täydellä

työkyvyttömyyseläkkeellä 37 prosenttia seuratuista. Vanhuuseläkkeellä

oli viiden vuoden kuluttua joka neljäs. Mielenterveyssyistä eläkkeelle

siirtyneistä 18 prosenttia oli vanhuuseläkkeellä viiden vuoden kuluttua,

tules­syistä siirtyneistä 27 prosenttia, mikä heijastanee osaeläkkeen­

saajien ikärakennetta näissä ryhmissä. Tules­syistä eläkkeelle siirtyneillä

ei omien eläkkeiden voimassaolo kaiken kaikkiaan olennaisesti poiken­

nut keskimääräisestä.

26

Ensisijaisesti täyttä työkyvyttömyyseläkettä hakeneet henkilöt pää­

tyivät täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimääräistä nopeammin.

Kahdeksan prosenttia heistä oli täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä jo

saman vuoden lopussa, 16 prosenttia seuraavan vuoden lopussa, 31

prosenttia kahden vuoden kuluttua ja noin kolmannes kolmen vuoden

kuluttua. Tämän jälkeen täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien

osuus ei enää kasvanut.

Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden työssäkäyntiä selvitet­

tiin palvelussuhdetietojen perusteella. Henkilön arvioitiin tekevän

kuntatyötä, jos hänellä oli kunnallinen työ­ tai virkasuhde voimassa

tarkastelu vuoden lopussa ja kunta­alan ansioita tarkasteluvuoden

aikana.

Vuonna 2005 osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen

ensimmäisenä eläkkeenään aloittaneista 1 183 henkilöstä 90 pro­

senttia oli kuntatyössä seuraavana vuonna ja 80 prosenttia kahden

2006 2007 2008 2009 2010

vuonna 2005 osaeläkkeelle siirtyneet

työssäKäynti.

10Kuvio

%100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Kunta­alan ansioiden ja kunnallisen työ­ tai virkasuhteen olemassaolo eläkkeellesiirtymisvuoden mukaan niillä henkilöillä, joilla KuEL­osatyökyvyt­tömyyseläke tai KuEL­osakuntoutustuki oli alkanut ensimmäisenä eläkkeenä vuonna 2000 (n=683) tai vuonna 2005 (n=1 183).

2001 2002 2003 2004 2005

vuonna 2000 osaeläkkeelle siirtyneet

27

vuoden kuluttua eläkkeelle siirtymisestä. Lähes puolella oli ansioita

vielä vuonna 2010 eli viidentenä vuonna eläkkeelle siirtymisen jälkeen

(kuvio 10).

Työssä jatkamista verrattiin vuonna 2000 osatyökyvyt­

tömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen ensimmäisenä

eläkkeenään aloittaneiden henkilöiden vastaaviin tie­

toihin. Kahtena ensimmäisenä vuonna eroa ei ollut,

mutta sen jälkeen kuntatyössä on pysytty aiempaa

paremmin: vuonna 2000 osaeläkkeelle siirtyneistä

henkilöistä 64 prosentilla oli kunta­alan ansioita

kolmantena vuonna eläkkeelle siirtymisen jälkeen,

50 prosentilla neljäntenä vuonna ja viidentenä

vuonna enää 40 prosentilla. Vuonna 2000 osatyö­

kyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen ensim­

mäisenä eläkkeenään aloittaneista henkilöistä joka viides

työskenteli kunta­alalla vielä vuonna 2010.

Kun työssäkäyntiä tarkasteltiin työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn

mukaan, tules­syistä osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden hen­

kilöiden työssäkäynti kunta­alalla vastasi keskimääräistä välittömästi

eläkkeelle siirtymistä seuranneina vuosina. Viiden vuoden kuluttua

keskimääräistä harvempi heistä oli kuntatyössä, mikä johtunee osal­

taan ikärakenteesta: tules­syistä eläkkeelle siirtyvät ovat suhteellisen

iäkkäitä, joten keskimääräistä useampi heistä ehtii viidessä vuodessa jo

vanhuuseläkkeelle.

Mielenterveyssyistä osatyökyvyttömyyseläkkeille vuonna 2005

siirtyneistä hieman keskimääräistä harvempi työskenteli kunta­alalla

eläkkeelle siirtymistä välittömästi seuranneina vuosina, sillä 86 pro­

sentilla heistä oli kunta­ansioita seuraavana vuonna ja 76 prosentilla

kahden vuoden kuluttua eläkkeelle siirtymisestä. Kolmen vuoden ku­

luttua ero keskimääräiseen oli kadonnut, ja sen jälkeen kuntatyössä oli

keski määräistä useampi: neljän vuoden kuluttua 59 prosenttia ja viiden

vuoden kuluttua 49 prosenttia.

Viiden vuoden kuluttua 50 %

osallistuu työelämään.

28

Myöntötausta vaikutti työssäkäyntiin huomattavan paljon. Tarkas­

telussa mukana olleista vuonna 2005 osatyökyvyttömyyseläkkeen

tai osakuntoutustuen ensimmäisenä eläkkeenään aloit­

taneista 1 183 henkilöstä 76 oli ensisijaisesti hakenut

täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Heistä vain noin puolet

oli kuntatyössä vuosina 2006 ja 2007, 41 prosenttia

vuonna 2008, 36 prosenttia vuonna 2009 ja viiden

vuoden kuluttua enää 30 prosenttia. Koska he

olivat hakeneet täyttä työkyvyttömyyseläkettä, myös

heidän lähtötilanteensa on mitä ilmeisimmin ollut

vaikeampi kuin muilla osatyökyvyttömyys eläkkeille

siirtyneillä. Keskimääräistä heikompi terveydentila

puolestaan saattaa osaltaan selittää heidän keskimääräistä

vähäisempää työssäkäyntiään.

Ensisijaisesti täyttä eläkettä hakeneista vain

30 % osallistuu työ­elämään viiden vuoden

kuluttua.

29

Yhteenveto

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttö kunta­alalla on kuusinkertais­

tunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Uusista työkyvyttömyys­

eläkkeistä jo useampi kuin joka kolmas on osaeläke. Valtaosa kunta­

alan osatyökyvyttömyyseläkkeistä myönnetään toistaiseksi: vuonna

2010 osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä vain kuudesosa siirtyi

määräaikaiselle osakuntoutustuelle.

Eniten osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet iäkkäimpien

eli 55 vuotta täyttäneiden kuntatyöntekijöiden keskuudessa, minkä

voidaan katsoa liittyvän yksilöllisen varhaiseläkkeen asteittaiseen pois­

tumiseen kyseisellä aikavälillä. Myös alle 55­vuotiaita siirtyy osatyö­

kyvyttömyyseläkkeille aiempaa enemmän.

Toistaiseksi myönnetylle osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirrytään

nykyään keskimäärin 57­vuotiaana. Vuonna 2010 hieman yli puolet

uuden eläkkeen aloittaneista kuului 55–59­vuotiaiden ikäryhmään.

Osakuntoutustuelle siirryttiin keskimäärin 50 vuoden iässä, ja suurin

ikäryhmä oli 50–54­vuotiaat, joita oli kolmannes uuden osakuntoutus­

tuen aloittaneista.

Kaksi suurinta sairausryhmää kattaa kolme neljäsosaa uusien osa­

työkyvyttömyyseläkkeiden pääasiallisista syistä. Toistaiseksi myönnetyis­

tä osaeläkkeille siirtyneistä valtaosalla – viime vuosina yli 60 prosentilla

– taustalla ovat tuki­ ja liikuntaelinsairaudet. Osakuntoutustuista yhtä

suuri osa myönnetään mielenterveyssyistä kuin tuki­ ja liikuntaelin­

sairauksien perusteella – noin 40 prosenttia.

Suurilla, yli 1 300 työntekijää työllistävillä työnantajilla osatyökyvyt­

tömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle

siirtyneistä oli keskimäärin hieman suurempi kuin pienemmillä työn­

antajilla. Ero kuitenkin johtui siitä, että suurissa sosiaali­ ja terveyden­

huollon kuntayhtymissä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus oli

30

keskimäärin 39 prosenttia. Sekä suurissa että pienissä kunnissa niiden

osuus oli 29 prosenttia.

Yhä useampi osatyökyvyttömyyseläkkeensaaja jatkaa työskentelyä

kunta­alalla. Vuonna 2010 peräti 90 prosenttia pysyvästi osatyö­

kyvyttömyyseläkkeellä vähintään vuoden verran olleista henkilöistä oli

ansiollisessa palvelussuhteessa kunta­alan työnantajaan. Viiden vuoden

kuluttua osaeläkkeen alkamisesta entistä useampi on yhä kuntatyössä

ja entistä harvempi täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden yleistymistä voidaan pitää suotuisana

kehityssuuntana, mikäli vaihtoehtona olisi siirtyminen täydelle työ­

kyvyttömyyseläkkeelle ja mikäli osaeläkkeensaaja kykenee jatkamaan

työskentelyä eläkkeellä ollessaan. Varhaiseläkkeiden kustannukset

maltillistuvat, työurat pitenevät loppupäästä ja osatyökykyistenkin

työpanos saadaan käyttöön. Työssä jatkaminen osaeläkkeen ohessa

myös kartuttaa vanhuuseläkettä ja on sikäli osatyökykyisellekin täyttä

työkyvyttömyyseläkettä parempi vaihtoehto.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden yleistyminen ei kuitenkaan välttä­

mättä näy suotuisana kehityksenä kaikissa mittareissa, joilla eläköi­

tymistä seurataan. Joissakin tilanteissa saattaa käydä pikemminkin

päinvastoin, koska osaeläkkeensaaja lasketaan eläkkeelle siirtyneisiin,

vaikka hän jatkaisi työelämässä. Tästä huolimatta osatyökyvyttömyys­

eläkkeet palvelevat kunta­alaa yhtenä työssä jatkamisen muotona.

31

Loppuviitteet

1 Vuonna 1946 syntyneet saattoivat kuitenkin tietyin edellytyksin siirtyä julkiselta sektorilta

yksilölliselle varhaiseläkkeelle 58­vuotiaina vielä vuonna 2005 ja 1947 syntyneet 59­vuotiaina

vielä vuonna 2007 (Eläketurvakeskus 2004). Viimeiset yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet

henkilöt olivat 4 vuonna 1947 syntynyttä kuntatyöntekijää, jotka siirtyivät eläkkeelle

62­vuotiaina vuonna 2010.

2 Eläkkeiden alkavuus kertoo, kuinka suuri osuus henkilöstöstä on siirtynyt eläkkeelle

tarkasteluvuonna. Alkavuus lasketaan siten, että tarkasteluvuonna eläkkeelle siirtyneiden

määrä jaetaan edellisen vuoden lopussa jatkuvassa palvelusuhteessa olleiden määrällä,

ja se ilmoitetaan prosentteina. Eläkkeiden ikävakioitua alkavuutta laskettaessa on tässä

perusvuotena käytetty vuotta 2000, mikä tarkoittaa, että alkavuus tarkasteluvuonna on

laskettu ikään kuin kuntahenkilöstön määrä ja ikärakenne edellisen vuoden lopussa olisi ollut

samanlainen kuin vuonna 2000. Ikävakiointi poistaa vertailtavien ryhmien ikärakenne­erojen

vaikutuksen vertailuun. Vertailussa on mukana vain työ­ ja virkasuhteinen henkilöstö.

3 Täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin on laskettu myös kuntoutustuki ja yksilöllinen varhaiseläke.

4 Vuosina 2008–2010 KuEL­työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet.

5 Vuosina 2008–2010 KuEL­työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä 55 vuotta täyttäneistä 51 %

siirtyi eläkkeelle tules­syistä ja 19 % mielenterveyssyistä.

6 Työnantaja laskettiin suureksi, jos työ­ ja virkasuhteisia henkilöitä oli tarkasteluvuonna yli

1300. Vuoden 2010 lopussa suuria kuntatyönantajia oli 76, ja niiden palveluksessa oli 66 %

työ­ ja virkasuhteisista KuEL­vakuutetuista. Suurista työnantajista 50 oli kuntia ja 22 sosiaali­ ja

terveydenhuollon kuntayhtymiä.

7 Mukaan lukien kuntoutustuet ja yksilölliset varhaiseläkkeet.

8 Julkaisematon selvitys KuEL­osatyökyvyttömyyseläkeläisten palvelussuhteista kunta­alalla

2000–2009.

9 Täysi työkyvyttömyyseläke, täysi kuntoutustuki tai yksilöllinen varhaiseläke.

32

Lähteet

Eläketurvakeskus: Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut 2009. Eläketurvakeskus, Helsinki

2011, s. 85–89.

Gould R & Kaliva K: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:5.

Eläketurvakeskus, Helsinki 2010.

Gould R, Nyman H & Lampi J: Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus työeläkejärjestelmässä.

Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2008:7. Eläketurvakeskus, Helsinki 2008, s. 9, 16–17.

Gould R, Nyman H & Takala M: Osittain työkyvytön vai osittain työkykyinen? Tutkimus

osatyökyvyttömyyseläkeläisten työssäolosta. Eläketurvakeskuksen raportteja 33.

Eläketurvakeskus, Helsinki 2003, s 35.

Halmeenmäki T: Kunta­alan eläkepoistuma 2010–2030. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki 2009.

Halmeenmäki T & Lybäck K: Eläkkeelle siirtyminen ja työssä jatkaminen eläkeuudistuksen

näkökulmasta. Teoksessa: Forma P, Harkonmäki K, Saari P & Väänänen J (toim.): Ketkä tekevät

kuntatyön tulevaisuudessa? Kuntien eläkevakuutus, Helsinki 2008, s. 103–127.

Keva: Kunta­alan eläkkeet 2010: Keva, Helsinki 2011, s. 42.

Nyman H & Kiviniemi M: Katsaus eläketurvaan vuonna 2010. Eläketurvakeskuksen

tilastoraportteja 2011:4. Eläketurvakeskus, Helsinki 2011, s. 24.

Pensola T, Gould R & Polvinen A: Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. Masennukseen, muihin

mielenterveyden häiriöihin sekä tuki­ ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet. Sosiaali­ ja

terveysministeriön selvityksiä 2010:16. Sosiaali­ ja terveysministeriö, Helsinki 2010, s. 74–79.

Saari P, Forma P, Kaartinen R & Pekka T: Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus kuntatyössä

(käsikirjoitus).

Träskelin M: Edelleen työkykyinen. Kokemuksia osatyökyvyttömyyseläkkeiden käytöstä, niiden

haasteista ja mahdollisuuksista kunta­alalla. Kevan tutkimuksia 2011:1. Keva, Helsinki 2011a.

Träskelin M: Strategiat ja toimintamallit. Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukeminen viidessä

eri organisaatiossa. Kevan tutkimuksia 2011:4. Keva, Helsinki 2011b.

Keva

Käyntiosoite

Unioninkatu 43

Helsinki

Postiosoite

PL 425

00101 Helsinki

www.keva.fi

Puhelin 020 61421

Sähköposti tutkimusyksikko@keva.fi

Keva

PL 42500101 Helsinki

www.keva.fi KEV

A 9

139/

11