KKAS1116, 5 opoppiminenjaopetuksensuunnittelu.wordpress.com

Seuraa blogiaP I R K K O S I K L A N D E R 1 1 4 3 . 2 0 7 6

A p u l a i s p r o f e s s o r i , T e k n o l o g i a t u e t u n o p p i m i s e n j a o p e t t a m i s e n d o s e n t t i , K T , p i r k k o . s i k l a n d e r @ u l a p l a n d . f i

OPPIMISEN JA OPETUKSEN SUUNNITTELU

Sanasel i tyspel i a iemman t iedon/käs i t te iden akt ivo int i in

T I E D O N L A J I T

K O N S T R U K T I V I S M I

M I S - I N F O R M A AT I O

O N G E L M A N R AT K A I S U

O P P I M I S K Ä S I T Y S

K O L L A B O R A AT I O

D I G I TA A L I N E N T E K N O L O G I A

K Ä Ä N T E I N E N O P E T U S

D I S - I N F O R M A AT I O

L U O V U U S

T I E T O K Ä S I T Y S

O P E T U S S U U N N I T E L M A

T I E T E E L L I N E N

O P P I M I S T U T K I M U S

I L M I Ö P O H J A I N E N

V U O R O V A I K U T U S

YHTEISÖLLINEN eli KOLLABORATIIVINEN

OPPIMINEN

Kolme näkökulmaa

yhteisöllisyyteen

Luova yhteisöllisyys

Mikä yhteisöllisessä oppimisessa käynnistää oppimisen

mekanismeja?

Yhteisöllinen ongelmanratkaisu-

menetelmä

Miten yhteisöllistä oppimista

suunnitellaan?

YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN

Kolme näkökulmaa

yhteisöllisyyteen

Yhteisöllisyys tunteena –yhteenkuuluvuus, togetherness/integration

Ryhmäytyminen

Yhteisöllisyys työn jakamisena –Yhteistyö (perinteinen ryhmätyö), co-operation/group

workYhteisöllisen työskentelyn aloitus ja organisointiRyhmätyötaitojen kehittyminen riippuu työskentelyn

tehokkuudesta ja asenteista (Cooley Burns, & Cumming, 2015)

Yhteisöllisyys yhteisenä tiedonrakentamisena –

kollaboraatio, collaborationYhteinen ymmärrys käsitteistä

Ymmärryksen syveneminen

Yhteisöllisyys yhteisenä tiedonrakentamisena –kollaboraatio, collaboration

Ryhmän jäsenillä on yhteinen tavoite ja he toimivat uuden tiedon ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseksivuorovaikutuksessa toistensa kanssa: mm. kysymällä, arvioimalla ideoita ja monitoroimalla toistensa työskentelyä.(Dillenbourg, 1999; Crook, 2000; Dillenbourg, 2002).

- Kysyminen, selittäminen,kyseenalaistaminen, neuvottelu, vihjaaminen, väittäminen, perustelu, korostaminen, vihjaaminen, palautteen antaminen, palautteen vastaanottaminen, tiedon jakaminen, omien käsitysten ja asenteiden arvioiminen, oman toiminnan ja ajattelun monitorointi ja reflektointi- yhteisöllinen kirjoittaminen, ongelmanratkaisutehtävät

Mikä yhteisöllisessä oppimisessa käynnistää oppimisen

mekanismeja?

OPPIMINEN ON SOSIAALISTA!

Osallistujat rakentavat tietoa toisten ihmisten ilmaisujen virittämänä. Ilmaisut voivat olla multimodaalisia: auditiivisia, visuaalisia, kinesteettisiä tai olfaktorisia.Yhteisöllisessä oppimisessa vaikutamme toisten osallistujien sekä itsemme tiedonrakentamisprosesseihin.

Onnistunut yhteisöllinen oppiminen ei tapahdu spontaanisti, vaan se edellyttää pedagogista mallintamista, ohjausta ja rikasta vuorovaikutusta.

(Dillenbourg & Jermann, 2010; Dillenbourg, Järvelä & Fisher, 2009; Resnick, 1991)

KÄSITE ”OPPIMINEN”

Yhteisöllinen oppiminen siis edellyttää osallistujilta sitoutumista koordinoituun, tavoitteelliseen ja jaettuun ongelmanratkaisuun, jonka tuloksena merkitysten rakentuminen voi tapahtua (Dillenbourg, 1999; Häkkinen & Arvaja, 1999).

Yhteisöllinen työskentely ja siinä tapahtuva vuorovaikutus

käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja.

Yhteisöllinen ongelmanratkaisu-

menetelmä

Problem-based learning (Savery, 2006): learner-centered approach that empowers learners to conductresearch, integrate theory and practice, and apply knowledge and skills to develop a viablesolution to a defined problem.

Oivaltava ongelmanratkaisu (Inventive problem-solving) (Barak, 2013)- Opitaan ongelmanratkaisua, luovuutta ja ideoiden kehittämistä- Riittävän haastavat tehtävät ja rohkaisua luovuuteenOpetetaan strukturoitu ongelmanratkaisumenetelmä (Merrill, 2013)Outdoor adventure (Cooley et al., 2015)

Parhaat ongelmat

Ovat avoimia (ill-structured/ ill-defined) Ovat autenttisia (työelämästä, muista oppimisen

konteksteista) Niihin on useita mahdollisia oikeita ratkaisuja

(open-ended) Oppijakeskeinen lähtökohta, vastuu omasta

oppimisesta Yhteisöllisyys ja asiantuntijaverkostot Yhdistetään teoriaa ja käytäntöä, tietoja ja taitoja

(aiemmat tutkimukset aiheesta) Ilmiölähtöisyys ja integratiivisuus Edistävät yhteisöllistä ja itsesäätöistä oppimista Luovuus

Ongelma: määrittely,

ymmärtäminenongelman ydin

Tavoitteet, strategiat

KontekstiVastaavat ongelmat

muissa konteksteissa

LÄHTÖ

TietoTeoriat

tutkimukset

Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ja

niiden arviointia

Valitaan ratkaisuvaihtoehto,

perustelut

Toteutus

Arviointi, vaikutukset,

Uudet ongelmat

MAALI

Askel-kuva: http://uudenpolunaskelia.blogspot.fi/2011/04/ensimmainen-askel.html

M o n i t o r o i n t i ja a r v i o i n t i

ONGELMAN/TARPEEN MÄÄRITTELYTAVOITTEEN ASETTELU

KONTEKSTIN YMMÄRTÄMINEN / TUNTEMINENONGELMAN TARKEMPI ANALYSOINTIOngelman ydin?Millainen konteksti?Aiemmat tutkimukset/kokemukset ilmiöstä?

RYHMÄYTYMINENTEHTÄVÄN YMMÄRTÄMINENAIEMMIN OPITUN AKTIVOINTI

Sosiaalinen, kognitiivinen, emotionaalinen ja motivationaalinenyhteinen perusta

Resurssit: asiantuntijuus, teknologia, kirjallisuus ym.

Luottamuksen ilmapiiri, ilo, leikillisyys ja luovuusToisten tunteminenVirikkeet

MAHDOLLISET RATKAISUHDOTUKSET, RATKAISUN VALINTADivergentti, analyyttinen, kriittinen ajattelu

REFLEKTOINTIAnalyyttinen, kriittinen ja reflektiivinen arviointi suhteessa tavoitteisiin

Miten olemme toimineet, miksi onnistuimme tai epäonnistuimme, mitä opimme: tiedot, taidot, osaaminen?

Miten toteutus vastaa ongelmaan?Mikä on osaamisen siirrettävyysarvo työelämään/muihin opintoihin?

ORIENTOINTI YHTEISÖLLINEN TOIMINTA ELABOROINTI

Hyvönen & Impiö

Uusi TAVOITTEEN asettelu ja STRATEGIOIDENvalinta, TOTEUTUSMonitorointi ja säätelymekanismit

TOTEUTUKSEN ESITTÄMINEN

Luova yhteisöllisyys

Opettajat ovat avainasemassa kun halutaan edistää oppilaiden yhteisöllisyyttä sekä luovaa, innovatiivista ajattelua ja lopulta oppimista (esim. Andiliou & Murphy, 2010).

Vaikka luovuuden merkityksestä ajatteluun ja oppimiseen on paljon tietoa, sitä ei vieläkään hyödynnetä riittävästi opetuksessa (Plucker, Beghetto, & Dow, 2004).

Luova yhteisöllisyys on oppimisen voimavara läpi elämän (Romero, Hyvönen, & Barberà, 2012)

Luovuuden potentiaali (Lene Tanggaard) From I to we: A new paradigm for enterprise learning?

Do schools kill creativity?https://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity

Viihteellinen puhe luovuudesta, jonka tarkoitus on herättää pohtimaan luovuuden merkitystä oppimisessa ja elämässä.

https://answergarden.ch/468249

Miten luovuutta suunnitellaan oppimiseen? Miten yhteisöllistä luovuutta mahdollistetaan? (tiedelehden viitekehys)

Yhteisöll inen leikki (Co lP lay )

Yhteisöllinen leikki on perusta yhteisölliselle oppimiselle.

Yhteisöllistä leikkiä on harjoiteltava, analysoitava ja kehitettävä.

Roolileikit: tarjoavat riittävästi rooleja, roolien kierrätys

Neuvottelu rooleista: aktiivinen ja passiivinen osallistuminen- Parturi ja asiakas, lääkäri ja potilas, kotileikki- Kauppaleikit

Ulkoleikit: pesäpallo, kymmenen tikkua laudalla, tutkimusmatkailu

Urheilu: suunnistus, pallopelit, jalkapallo

Hyvönen, P. (2008). Teachers’ perceptions of boys’ and girls’ shared activities in the school context: Towards a theory of collaborative play. Teachers and Teaching, 14(5), 391-409.

Opettajan tehtäväOhjata, asettaa rajoja, keskustella, antaa vihjeitä, avata näkökulmia, kyseenalaistaa

Kypsä leikki (mature play)

(Hyvönen, Helenius, & Hujala, 2016)

Miten yhteisöllistä oppimista

suunnitellaan?

ORIENTOINTI

LEIKKI/PELI/TOIMINTA- Erilaiset aktiviteetit

ELABOROINTI

Mitä tehdään yksin ja mitä yhdessä? Miksi?Miten opiskelijat käynnistävät oppimisen mekanismeja?Miten yhteisöllistä oppimista tuetaan?Arviointi: itse-, yhteis-, vertais-, opettajan arviointi Missä, miten?

ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN

Tavoitteiden asettaminen

Strategioiden valitseminen

MonitorointiReflektointi

Strategioiden arviointi

Motivaation säätely

- Innostuminen, kiinnostuminen,

motivoituminen ja sitoutuminen

Tunteiden säätely

Emootioiden säätely

Käyttäytymisen säätely

Taskunderstanding

Goal-setting and

planning

Using differentstrategies

(Winne & Hadwin, 1998)

Monitoringand

Regulation: cognition, emotions,

motivation, behaviour

Itsesäätöisen oppimisen sykli

Tehtävän haastavuus ja strateginen oppiminen

Kun oppimistilanne on toivottu/miellyttävä:sekä heikosti että hyvin menestyvät oppilaat käyttävät samankaltaisia strategioita.

Kun oppimistilanne on haastava: heikosti menestyvät oppilaat käyttävät pintatason strategioita

oppimisessa (highlighting) - ei suunnittelua, ei tavoitteita, ei aiemman tiedon aktivointia, ei

halua yrittää

hyvin menestyvät oppilaat käyttävät syvällisiä oppimisstrategioita- Aiemman tiedon aktivointi, selkeät tehtävään liittyvät tavoitteet,

erilaisten strategioiden käyttö- Connections between existing and new notes

Malmberg, J., Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2013). Patterns in elementary school students’ strategic actions in varying learning situations, Instructional Science. DOI10.1007/s11251-012-9262-1

“Pretending torturing” – Fear and horror“Se on leikisti kidutus”

Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling.Emootioiden säätely: pelottava-turvallinen

Hyvönen & Kangas, 2007

ITSESÄÄTÖISYYS OPPIMISESSA (Self-regulation)

Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe

ITSESÄÄTELYTAIDOT OVAT OPITTAVISSA JA OPETETTAVISSA

1. Tehtävän ymmärtäminen on osa oppimista.- Aiemman tiedon aktivointi- Aikaisemmat kokemukset- Tehtävänanto ja vaikeustaso (avoin – adaptiivinen / rutiini – suljettu)- Kykyuskomukset (self-efficacy beliefs: Schunk & Pajares, 2010) Kysy itseltäsi: Miten olen ymmärtänyt tehtävän? Miten muut ovat sen ymmärtäneet? Mitä minun pitää vielä selvittää jotta voin jatkaa?

2. Tavoitteen/tavoitteiden määrittäminen helpottaa oppimisen suunnittelua ja motivoi oppimaan. - Tehtävän tavoite ja osatavoitteet - Kriteerit- Suoritustavoite: ulkoiset vaatimukset- Oppimistavoite: oman osaamisen lisääminen ja ymmärtämisen syventäminenKysy itseltäsi: Millaisia tavoitteita asetan itselleni? Ovatko ne realistisia? Missä aikataulussa toimin? Millaisilla tavoitteilla saavutan ulkoapäin asetetut kriteerit?

Kuva: karivahtolammi.com/hissipuhe

3. Strategioiden valinta ja käyttäminen tapahtuu suhteessa tehtävään, tavoitteisiin ja omiin taitoihin. Kysy itseltäsi: Minkälaiset strategiat ovat tarkoituksenmukaisia tässä tehtävässä? Mitä strategioita olen käyttänyt aiemmin? Ovatko ne olleet toimivia?

4. Monitorointi ja reflektointi ovat keskeisiä oppimisen kannalta.- Mitä monitoroin?

- Toimintaa (esim. työskentely, vuorovaikutus, resurssien käyttö) - Kognitiota (esim. ymmärrys, ajattelu, muistaminen, havaitseminen,

oivaltaminen, mallintaminen, luokittelu, huomion kohdentaminen, aistien käyttö) ja

- Emootioita ja motivaatiota

Kysy itseltäsi: Ymmärränkö mitä opiskelen? Toimiiko käyttämäni strategia? Pitäisikö sitä muuttaa? Mitä olen tehnyt ja mitä oppinut? Onko ymmärrykseni syventynyt? Mikä on haitannut oppimistani (tunteet, innostus, kiinnostus, motivaatio, sitoutuminen)?

Motivaation säätely- Innostuminen, kiinnostuminen,

motivoituminen ja sitoutuminen

Oppijalähtöisyys motivoinnissa?

ODOTUSARVO-TEORIA Expectancy-value(Wigfield & Eccles, 1992, 2000; Eccles & Wigfield, 2002)

Emootiot

Kognitio

MotivaatioIntressi, tavoitteet

Tunne (positiveactivation), motivaatio (direction) ja kognitio (knowledge seeking) integroituneena.

MOTIVAATIO, TUNTEET JA KOGNITIO LIITTYVÄT YHTEEN (Ainley, 2006; Linnenbrink, 2006)

Opiskelija arvioi tehtävän merkittävyyttä ja omaa suoriutumismahdollisuuttaan ja päättää niiden perusteella kuinka motivoitunut ja sitoutunut tehtävään on.Tehtävää arvioidaan: ”mikä on sen hinta ja mitä mitä minun pitää siihen panostaa suhteessa hyötyyn”

Opiskelijan kiinnostuessa myös hänen tunteensa heräävät.

Ajatusten, tunteiden ja ideoiden toistuva linkitys tarpeellista.

Innostus

Tavoitteet”---stimulatedmy thoughsimmediately”

Pettymys

Luovuttaminen

Perusteluja, syitä tapahtuneelle

”My thought wascriticized and my idea become a huge joke.”

Oppijalähtöisyys motivoinnissa?

MOTIVAATIOTA VOI OPPIA OPETTAA

Motivoituneet opiskelijat / opettajat osoittavat seuraavia ominaisuuksia (Wolters, 2003)

Heidän uskomuksensa ja asenteensa ovat adaptiivisia

Heillä on tahtoa ja sinnikkyyttä sitoutua akateemisiin haasteisiin

He fokusoituvat osaamisensa lisäämiseen

Heillä on vahva minäpystyvyys (-uskomus) (self-efficacy/believes)

He näkevät opiskelumateriaalit arvokkaana ja hyödyllisenä

MOTIVAATIOTA VOI OPPIA SÄÄTELEMÄÄNStrategioita mm. (Wolters, 2003)

Itsepalkitsevat strategiat

1. Itselle asetetut lupaukset, palkkiot ja rangaistukset 2. Priorisointi ja sinnikkyys

3. Verbaaliset vahvistukset itselle (self-praising, efficacyself-talk): edistää yrittämistä, parantaa laatua ja lisää hyvinvointia

Tavoite-orientoitunut puhe itselle –goal-oriented self-talk (suorittaminen ja osaaminen)

4. Kiinnostuksen lisääminen

Tilannekohtaisen kiinnostuksen vahvistaminen lisäämällä iloa, luovuutta ja vaikeusastetta. Heillä on repertuaari kognitiivisia strategioita

motivaation säätelyyn

TILANNEKOHTAINEN KIINNOSTUS

Mikä sen herättää? Sammuttaa?Ylläpitää?Etä- ja lähiopetuksessa

Virikkeet, sytykkeet, triggerit tai kiinnostuksen herättäjät

Kiinnostus

Motivaatio

Sitoutuminen- uudelleen sitoutuminen

(Ainley, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015; Renninger

& Hidi, 2011)

• Sisäiset virikkeet• Ulkoiset virikkeet

Mitä sitoutuminen on ja miten se näkyy?

(Sinatra, Heddy, & Lombardi, 2015)

SITOUTUMISEN DIMENSIOITA

1. Behavioral engagement- Opiskelija on silminnähden aktiivinen toimija; hän yrittää, on sinnikäs,

kiinnittää huomiota, on itseohjautuva, etsii tietoa ja pyytää apua (Buch & Ladd, 2001)

- Ei välttämättä johda oppimiseen

2. Emotional engagement- Tunnetilojen, erityisesti positiivisten aktivointi on yhteydessä sitoutumiseen,

esimerkiksi ilo lisää valppautta ja sitoutumista. Jotkut tunteet toimivat päinvastoin (relief) (Broughton, Sinatra, & Nussbaum, 2011)

- Tehtävän arvoon liittyvät odotukset- Tehtävän suorittamiseen liittyvät tunteet

3. Cognitive engagement- Kuinka paljon opiskelija näkee vaivaa ymmärtääkseen asioita; kuinka hän

ylittää itsensä, ratkaisee adaptiivisesti ongelmia ja valitsee haastavia tehtäviä- Kuinka itsesäätöinen eli taitava oppija hän on (Zimmerman, 1990)- CE lisää motivaatiota ja ennustaa tuloksellista oppimista

(Sinatra, Heddy, & Lombardi, 2015)

SITOUTUMISEN DIMENSIOITA

Käyttäytymiseen, tunteisiin ja kognitioon liittyvä sitoutuminen on reagointia oppimisympäristön ja -prosessin tapahtumiin (Sinatra et al., 2015) vuorovaikutusta

4. Agentic engagement: opiskelija on proaktiivinen ottaen aktiivisesti osaa, vaikuttaen opetukseen ja osoittaen halun ymmärtää syvemmin (enriching, personalizing, modifying, or requisting instruction).

Toimijuuden tutkimusta tarvitaan: agency, efficacious agency

Motivaatio liittyy kaikkiin sitoutumisen dimensioihin.Opiskelija voi osoittaa sitoutumista kaikilla dimensioilla.

YLIOPISTO-OPISKELIJAN TRIGGERI- eli

VIRIKEPÄIVÄKIRJA

https://oppiminenjaopetuksensuunnittelu.wordpress.com/taydentavat-suoritukset/

Renninger, K. A. & Bachrach, J. E. (2015). Studying triggers for interest and engagement using observational methods. Educational Psychologist, 50(1), 58-69.Hidi & Renninger (2006). The four-phase model

EXPLORING TRIGGERS FOR AROUSING INTEREST IN THE ONLINE LEARNING

Pirkko Siklander, Marjaana Kangas, Sanna Ruhalahti, & Saana Korva

7 . 3 . 2 0 1 5 P i r k k o S i k l a n d e r , A s s o c i a t e P r o f e s s o r , D o c e n t , P h D

Faculty of Education, Centre for Media Pedagogy https://twitter.com/pirikko#trigger #interest #learning

INTRODUCTION

Teachers and educators in different domains and educational levels make attempts to motivate and engage students in learning and interaction (Hidi & Harackiewicz, 2000).

Unmotivated, unengaged, and cynical students are a problem in Finland and other countries

(Hidi & Harackiewicz, 2000; Renninger, and S. Hidi, 2002; Quinn, 2013; Salmela-Aro, Muotka, Alho, Hakkarainen, & Lonka, 2016).

When students are described as unengaged, it signals that educational experiences do not trigger their interest. What elements can trigger students’ interest?

https://twitter.com/pirikko

AIM AND RESEARCH QUESTION

AIMTo explore which triggers are significant in online discussion within university students in the educational field.

RQ:Which factors raise students’ interest for learning and knowledge creation in a socio-digital context?

https://twitter.com/pirikko

THEORETICAL BACKGROUND

The theoretical framework comprises of concepts of triggers and interest as motivational factors (Hidi & Renninger, 2006; Järvelä & Renninger, 2014; Renninger & Bachrach, 2015).

Interest, motivation, and engagement form a process in which triggers fill a key role, because they can awaken and maintain students’ interest (see also, Kangas, Siklander, Randolph, & Ruokamo, 2016).

Triggers (stimulus) can advance problem-solving and increase enjoyment for learning (Roberts & Ousey, 2004).

https://twitter.com/pirikko

THEORETICAL BACKGROUND

A trigger can be an object, an event, a person, a task, or an idea; it can be something which is novel for learners, or it can be a challenge or a cognitive conflict.

• Reflective triggers(Verhagen et al., 2012)

• 1) individual progress triggers, 2) group progress triggers, and 3) contextual triggers (Määttä et al., 2012)

https://twitter.com/pirikko

COGNITIVE TRIGGERS: knowledge, other people’s expertise

SOCIAL TRIGGERS: other people, social

interaction

PLAYFUL TRIGGERS: playful activities, humour,

ideas

https://twitter.com/pirikko

https://twitter.com/pirikko

METHODOLOGIES

PARTICIPANTS

First-year university students (n=74) in the faculty of educationThe students will be teachers and educators after completing a five-year programme, including the completion of teacher training and a master’s thesis.

https://twitter.com/pirikko

METHODOLOGIES

CONTEXTCourse: “Learning, Interaction and Tutoring” (4 ects), lasting seven weeks.

The aim of the course was to provide basic knowledge about learning, interaction, and tutoring in different learning environments, including learning in socio-digital contexts.

Blended: f2f and virtual: contact, solo and collaborative learning

https://twitter.com/pirikko

Weeks 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

ContactLessons a 4 hours Theoretical basis

Small groupsyntheses

Online discussionOPTIMA platform

High-quality online discussion, which supports

learning

Essey What inspires, interests, and motivates in an online discussion?

LiteratureTheoretical basis

https://twitter.com/pirikko

METHODOLOGIES

DATA (spring 2016)1) Students’ online group discussion posts (n = 68), Ten groups of 6-7 students were formed, and the ultimate aim of the discussions was to collaboratively define criteria for high-quality online discussion which can activate and inspire students and enhance their learning.

2) small group synthesis (n = 10), Students presented their three recommendations, justified them, and evaluated their own learning throughout the course in the final face-to-face meeting.

3) and essays (n = 21). Students individually wrote essays in which they were asked to reflect on the following question: “What inspires, interests, and motivates in an online discussion?”

https://twitter.com/pirikko

METHODOLOGIES

CATEGORIZATIONS AND ANALYSISThe data from all three sources were transcribed and analyzed using qualitative content analysis (Schreier, 2012) and Atlas.ti 6.2 software.

The data was categorised and analysed according to the factors which raised students’ interest in online discussion. The unit of analysis was one sentence. The main coding categories were formed in a data-driven manner.

The categories were revised iteratively, and researcher triangulation was used to increase the validity of research findings.

https://twitter.com/pirikko

COLLABORATION (89) (interaction, motivation, inspiration)

TOPIC (62) (challence, focus)

FEEDBACK (33)

ATHMOSPHERE (32)

TEACHER (15)

LEARNING ENVIRONM

ENT (16)

https://twitter.com/pirikko

RESULTS

COLLABORATIONThe most relevant trigger for successful and inspiring online discussion is collaboration a) As a feelingb) As co-operationc) As collaborative knowledge construction

Interaction, reciprocal activity, dialogical action, listening to each other’s, and joint insights were mentioned as inspiring and triggering in collaboration.

“We had a feeling that our group is the whole entity, and we all felt that we are doing this really together; we learn together. Everyone is needed, everyone is listened to for achieving goals, which we have defined together.” https://twitter.com/pirikko

RESULTS

Collaboration was linked to motivation: if individuals in groups were motivated, it could trigger motivational engagement among the members.

Students highlighted how their motivation increased their inspiration to take part in the discussion and knowledge construction and vice versa.

Internal motivation: experiencing new understandings and new skills, such as online discussions skills

External motivation: credits

https://twitter.com/pirikko

RESULTS

TOPICSufficiently challenging in relation to students’ competencies and resourcesOpen problem, where several possible solutions could be found through the discussion process.

Open problem-solving can awaken creativity and collaboration and afford possibilities for co-regulation.

The topic was experienced as inspiration first at the individual level and then at the collaborative level.

Interest can be maintained through interaction among group members, after setting goals for the discussion.

https://twitter.com/pirikko

RESULTS

FEEDBACK it affords possibilities for learning and development. Although feedback received from teachers and tutors is important, more value has been put on feedback from peers, because it motivates students to participate in discussion more than feedback from a teacher.

ATHMOSPHEREAn emotionally safe, positive, open, and supportive atmosphere seemed to be crucial trigger, because it allows students to express their thoughts more freely. (cf. Eteläpelto & Lahti, 2008)

https://twitter.com/pirikko

CONCLUSIONS

COLLABORATIONGroup process triggers, as well as individual triggers are crucial for achieving efficacious interaction, active participation, and productive on-task working (Määttä, Järvenoja, & Järvelä, 2012).

Reflective triggers (Verhagen, Feldberg, van den Hoof, Meents, & Merikivi, 2012) are important in efficacious interaction and active participation on tasks.Students monitor themselves and their peers and reflect their learning and

activities (co and shared regulation) receive and provide information, and also verbalize it successfully pose questions and look for solutions together

https://twitter.com/pirikko

CONCLUSIONS

Digital environment wasnot experienced as a trigger, rather as onetype learningenvironment, where thestudents were supposedto interact and learn.

The results brought a new understanding for collaborative learning framework. This study supports the recommendation that teachers and educators design collaborative learning processes by focusing attention on how collaborative learning itself could work as a trigger.

https://twitter.com/pirikko

LIMITATIONS AND NEXT STEPS

1. Measuring triggers; much of the earlier research is based on self-reported data. This study did not use self-reports; nevertheless, the aim is to further develop methods for reaching the triggering process more authentically.

2. Conceptualizing triggers; hence, these results will be used as a tool for more accurate conceptualization for upcoming research.

New data has been collected (2017) and will be categorised and analyzed next.

In addition, students’ trigger diaries has been collected.

https://twitter.com/pirikko

Than

kyo

u!

pirkko.siklander@ulapland.fihttps://pirkkohyvonen.wordpress.com/

https://twitter.com/pirikko#trigger #interest #learning

LÄHTEITÄHyvönen, P. (2008). Boys’ and girls’ shared activities in the school context: Towards a theory of collaborative play. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 14(5–6), 391–409.

Hyvönen, P. (2011). Tarjoaako leikkiympäristö riittävästi toiminnanmahdollisuuksia? Teoksessa E-L. Kronqvist & K. Kumpulainen (Toim.), Lapsuuden oppimisympäristöt, (ss. 52–56). Helsinki: WSOYpro.

Hyvönen, P. (2011). Play in the School Context? The Perspectives of Finnish Teachers. Australian Journal of Teacher Education (AJTE). 36 Iss. 8, Article 5.Available at: http://ro.ecu.edu.au/ajte/vol36/iss8/5

Hyvönen, P. Helenius, A., & Hujala, E. (2016). Enhancing children’s competencies in playful learning and teaching In M. Ebbeck & M. Waniganayake (Eds.), Play in early childhood education: Learning in diverse contexts (pp. 99–116). Australia: Oxford University Press.

Hyvönen, P. & Kangas, M. (2007). From bogey mountains to funny houses: Children’s desires for play environment. Australian Journal of Early Childhood (AJEC), 32(3), 39–47.

Kangas, M., Randolph, J. Ruokamo, H., & Hyvönen, P. (2016). Academic achievement and creative and playful learning on technology-enriched playgrounds: An international investigation. Interactive Learning Environments,24(3), 409–422. DOI: 10.1080/10494820.2013.860902 (Published first online 2014)

Kangas, M., Siklander, P., Randolph, J., & Ruokamo, H. (2017). Teachers’ engagement and students’ satisfaction with a playful learning environment. Teaching and Teacher Education, 63, 274–284. http://dx.doi.org/10.1016/j.tate.2016.12.018

Romero, M., Hyvönen, P., & Barberà, E. (2012). Creativity in collaborative learning across the life span. Creative Education, 3(4), 422–429. DOI:10.4236/ce.2012.34066

Vuopala, E., Hyvönen, P. & Järvelä, S. (2016). Interaction forms in successful collaborative learning in virtual learning environments: Case study in a higher education context. Active Learning in Higher Education, 17(1) 25–38. doi:10.1177/1469787415616730.

Tarvitaan asennetta, halua, taitoa, tietoa, visioita, strategioita,

luovuutta, riskinottoa ja haasteita…

…hyödyntää teknologioita ja

muita resursseja

opetuksessa ja oppimisessa.

KIITOS!