Suomen sivistys 2017

Opetusministeriön sivistysbarometri 1997-2017

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.

Paolo Freire 1970-luvulla

B IF U R K A A TIOm u rro s

m e ts ä s ty s ,p a im en to la is u u s

m aa ta lo u s

teo llis u u s

in fo rm aa tio

Tofflerilaiset aikakaudet

Wileniuksen tulkinta1970 2020

TOIMINTAPERIAATE

TOIMINTALOGIIKKA

YHTEISKUNTAMALLI

enemmästä enemmän

enemmän ja parempaa vähemmästä

enemmän toisenlaista ja toisella tavalla

industrialismi

informationalismi

myöhäisteollinen murrosaika

teollinen yhteiskunta

verkosto-yhteiskunta

informaatio-yhteiskunta

- Markku Wilenius 2004

Sivistysmaasto 10 vuotta sitten

• Barometri oli laman lapsi, vakka talous oli jo kääntymässä nousuun

• EU –aika käynnistymässä

• Lipposen I 1995-1999: Halonen, Niinistö, Heinonen, Jaakonsaari, …

• Ilkka Niiniluodon viisasten ryhmä 1993 määritteli Suomen menestysstrategiat:

1990-luvulla toteutettujen kolmen sivistysbarometrin lähtökohtana oli ”kansallinen sivistysstrategia, elinikäinen oppiminen ja tietoyhteiskunta tulevaisuuden haasteina”. Oletuksena oli murrossiirtymä teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan.

Strategioissa painottuivat informaatioteknologian ja viestinnän kehittäminen sekä verkostoteoriat. Jatkuvan oppimisen strategiassa asetettiin vuoteen 2017 ulottuvat tavoitteet väestön koulutusvarannon kehittämiselle. Vuorovaikutus- ja verkostostrategiassa (= Suomi tietoyhteiskunnaksi) on kysymys tiedon luomisesta, hallinnasta ja infrastruktuurista. Verkottumisen arveltiin toteutuvan uuden viestintäteknologian välityksellä.

Sivistysmittarit

• Suomen polku

• Tietoyhteiskunta

• Sivistys

• Elinikäinen oppiminen

• Avaintaidot

• Mediat

• Viestintäympäristö

• Barometritutkimuksessa nojattiin vuoden 1993 kansallisen sivistysstrategian avainstrategioihin, päähuomio oli jatkuvan (elinikäisen) oppimisen ja sivistyksen vuorovaikutus- ja verkostostrategioissa. Niissä painottui informaatioteknologian, viestinnän kehittäminen. Jatkuvan oppimisen strategiassa asetettiin vuoteen 2017 ulottuvat tavoitteet väestön koulutusvarannon kehittämiselle. Vuorovaikutus- ja verkostostrategiassa (= Suomi tietoyhteiskunnaksi) on kysymys tiedon luomisesta, hallinnasta ja infrastruktuurista. Verkottumisen arvellaan toteutuvan uuden viestintäteknologian välityksellä.

• Kaikki vuoden 1996-1997 seitsemän tutkimusteemaa ja mittaria toistettiin vuoden 2006-2007 seurantabarometrissa. Ykkösteemassa – joka nimettiin Suomen poluksi tulevaisuuteen – päädyttiin kysymään eri tavalla kuin alun perin, sillä suurin osa yleis- ja talouspoliittista tilannetta kuvaavista väittämistä oli vastaushetkellä jo toteutunut. Henkilökohtaisten avaintaitojen, median ja viestintäympäristön tulevaisuutta käsittelevät mittarit toistettiin sellaisenaan. Samoin tehtiin tietoyhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen suhteen. Vain aikaskaaloja tarkistettiin helpottamaan vertailuja. Yksi mittari on varattu erilaisille sivistyksen määrityksille.

• Hankkeessa jalostetaan 90-luvun barometreja kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen oli vuoden 1996 barometrin viimeisen kierroksen toisinto. Toisessa osassa etsitään uusia sisältöjä ja keinoja sivistyksen ja oppimisen barometritoiminnalle. Osa barometrin aineistosta vakioidaan barometriluonteen säilyttämiseksi, osa uudistetaan. Toimintaympäristö jatkossa on internet ja asiantuntijaorganisaatioina sivistysjärjestöt, tulevaisuuden tutkimuksen ja viestintäkasvatuksen seurat. Opetusministeriö jatkaa toimeksiantajana.

• Hankkeen on suunnitellut asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat johtaja Hannu Linturi, erikoistutkija Osmo Kuusi, rehtori Ville Marjomäki ja koulutussuunnittelija Jukka Tikkanen. Verkkoteknisistä ratkaisuista vastaa tietojärjestelmäpäällikkö Ville Venäläinen. Manageriryhmällä on ollut apunaan Delfoi -koulutuksessa oleva opiskelijaryhmä.

Barometriasetelma 1996 ja 2006

1. EU antaa voimakkaan kasvusysäyksen Suomelle.2. Työttömyyttä ja työvoimapulaa esiintyy samanaikaisesti3. Julkisia palveluita yksityistetään ja yhtiöitetään olennaisesti.4. Taloudellinen lama kääntyy voimakkaaksi noususuhdanteeksi.5. Suomen itsemääräämisoikeus kaventuu olennaisesti.6. Yhteenottoja eriarvoistuvan yhteiskunnan erilaisten ihmisryhmien välillä Suomessa.7. Venäjän kauppamme alkaa voimakkaasti kasvaa.8. Suomi ottaa käyttöön yhteisen valuutan EU:n kanssa.9. Keskitetty työmarkkinajärjestelmä hajoaa.10. Karjalan tasavallasta Venäjällä muodostetaan vapaakauppa-alue.11. Kuntarakenne keskittyy voimakkaasti, kuntien lukumäärä vähenee.12. Valtaosa kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistä Suomessa ja maailmalla on

"isänmaattomia".13. Ansiosidonnainen työttömyysturva poistetaan.14. Suomessa toteutetaan perustulojärjestelmä.15. Suomen puoluejärjestelmässä ja poliittisessa kulttuurissa tapahtuu ratkaisevia muutoksia.16. Maailmassa tapahtuu huomattavia ekokatastrofeja, jotka muuttavat Euroopassa harjoitettavaa

talouspolitiikkaa olennaisesti kestävän kehityksen periaatteiden suuntaan.17. Kestävä kehitys on Suomessa toteutettua politiikkaa ja elämäntapa.18. Yhdentymiskehitys Euroopassa kääntyy hajaantumiskehitykseksi.19. Uusi energiakriisi, energian hinnan raju nousu kääntää maailmantalouden pitkäaikaiseen lamaan.20. Sosiaaliturva heikkenee, kadulle ilmestyy kerjääviä lapsia.21. Entisen Neuvostoliiton alueelta tulee äkillinen pakolaistulva Suomeen. 22. Suomi putoaa pysyvästi muun Länsi-Euroopan talouskehityksestä.

Suomen polku

Suomen polku 1997

Suomen polku 2007

Tietoyhteiskunta

1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja

luovaa toimintaa.8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,

osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.

10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja

yhteiskuntavetoisesti.12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

Tietoyhteiskunta

1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen,

sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.

2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä

oppimistyylejä ja -tarpeita.

3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen

mielipideilmaston syntyminen.

4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän

perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.

5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin

panostuksin.

6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten

arvojen vahvistumisen turvaaminen.

7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän

teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.

8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen

kasvun edistäminen.

9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.

10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.

11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.

12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.

13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.

14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin

panostuksena.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

1. Kommunikaatiovalmiudet?

2. Muutoksen sietokyky?

3. Oppimiskyky?

4. Ekologisuus?

5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?

6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?

7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?

8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?

9. Usean kielen hallinta?

10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito

11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?

12.Tiedeosaaminen?

13.Fyysinen kuntoisuus?

14."Käden taidot”

15.Esteettisyys?

Avaintaidot

Avaintaidot

• Sivistys on tulemista tietoiseksi erilaisista tavoista käsitteellistää itseä ja maailmaa.

Se on käsitteellisen tietoisuusmateriamme jatkuvaa uudistamista, tietoisuutta

vaihtoehtoisista vapauksista.

• Sivistys on tietoisuutta erilaisten itsen ja maailman kuvausten historiallisesta

satunnaisuudesta ja tämän tietoisuuden synnyttämää toiminnan ja ajattelun joustavuutta.

• Sivistys ei ole itseisarvo, vaan sen tehtävä on luoda välineitä selviytymiseksi.

• Sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaa ylläpitoa

ja kehittämistä.

• Sivistyksellä ei ole päämäärää itsensä ulkopuolella.

• Sivistys on avoimuutta uusille kokemuksille, radikaalia epädogmaattisuutta ja protesti

kaikkea sellaista vastaan, mikä pyrkii sulkemaan keskustelun jonkin etuoikeutetun

kuvauksen keinoin.

• Sivistys ei ole ainoastaan erilaisuuden sietämistä, vaan sen aktiivista arvostamista.

• Sivistys on kykyä haastaa ´jumallistettua eksperttiyttä´ millä tahansa inhimillisen toiminnan

alueella.

• Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä vaan tietynlaista, avointa suhtautumista

tietämiseen ja tietoon. Se on jatkuvan elinikäisen oppimisen välttämätön perusta. Sivistys

on olemassa ihmisenä olemisen tapana.

• Sivistys on jatkuvan elinikäisen oppimisen välttämätön asenteellinen perusta.

Sivistys

Sivistys

• Kyvyt sähköpostin käyttöön

• Kyvyt tiedonhakujärjestelmien käyttöön

• Kyvyt systemaattiseen etäopiskeluun verkkoja käyttäen.

• Kyvyt tiedon luotettavuuden arviointiin, ts. kyky lähdekritiikkiin.

• Kyky ja taidot käyttää audio-visuaalisia keinoja ja aineistoja ammatissa, mm. tiedottamisessa

ja havainnoinnissa.

• Etätyötaidot verkkoja käyttäen.

• Kyvyt tehdä kyselyjä tiedon tuottajille.

• Kyvyt harjoittaa katsotun tai seuratun median sisällön kriittistä arviointia.

• Kyvyt osallistua harrastuksiin tai ammattiin liittyviin keskusteluihin tietoverkoissa.

• Kyvyt etukäteen kartoittaa eri mediavaihtoehdot ja tehdä tiedostavia median katsomis- ja

kulutusvalintoja.

• Kyky ymmärtää ja analysoida audiovisuaalisen tuotannon taustoja ja niiden vaikutuksia

ihmisten käyttäytymiseen.

• Audiovisuaalisuus medioissa: kyky eläytyvään katsomiseen, nauttimiseen jne.

Media

Media

• Tietoverkkoja ja uutta teknologiaa hyödyttäviä virtuaalikouluja syntyy kaikille kouluasteille.

• Monikansalliset yritykset vahvistavat rooliaan tietoverkkojen kehittyessä yhteiskunnassa.• Pienyritykset vahvistavat rooliaan tietoverkkojen kehittyessä yhteiskunnassa.• Uuden teknologian mahdollistaman reaaliaikaisen informaatioprosessoinnin vastapainona

uppoutuvan, kiireettömän paneutumisen merkitys kasvaa.• Medioiden välittämän informaatiomäärän kasvu saa meidät kadottamaan todellisuuden

tajumme, passivoi meitä ja heikentää toimintakykyämme.• Huomion kiinnittäminen mediatekniseen kehittelyyn köyhdyttää viestinnän ja

vuorovaikutuksen sisältöjä yhteiskunnassa.• Uusi mediateknologia johtaa informaationyhteiskunnan täydelliseen toteutumiseen.• Julkinen talous vahvistaa rooliaan tietoverkkojen kehittyessä yhteiskunnassa.• Medioiden välittämän informaatiomäärän kasvu tekee meistä kaikin puolin suvaitsevampia

eli avoimempia todellisuudelle.• Medioiden välittämän informaatiomäärän kasvu tekee todellisuudenkuvastamme

jäsentyneemmän ja realistisemman.• Sähköisten medioiden kehittyminen estää demokraattista kehitystä yhteiskunnassa.• Kehitysmaiden suhteellinen asema vahvistuu tietoverkkojen kehittyessä.

Viestintäympäristö

Viestintäympäristö

Possible Development Likelihood by 2030 (%)

National programs for improving collective intelligence• Some richer as well as lower income countries have (by this year of

2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.

Likelihood by 2030

The average group answer: 63.6 Respondents: 189

Just in time knowledge and learning • Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous

computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.

Likelihood by 2030

The average group answer: 72.7 Respondents: 181

Individualized education • Through tests of various sorts, including simulations, the needs of

individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.

Likelihood by 2030

The average group answer: 65.0 Respondents: 179

Education and Learning: Possibilities by 2030

”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”. Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla. Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

Asiantuntija

Tiivistän … sivistymiskäsityksen kolmivaiheiseksi prosessiksi, jossa ihminen oppii uutta, muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen ja käyttää opittua yhteiseksi hyväksi kansalaisena. Valmius hankkia uutta tietoa, itsenäinen harkinta ja yhteistyön kyky ovat samalla toimivan demokratian keskeiset edellytykset.

Snellman sanoi, että ken on kerran päässyt oppimisen tielle, poistuu siitä vasta kun poistuu elämästä. Sivistystyö on korostanut tiedonhalua ja omien rajojen ylittämistä, seikkailua tiedon ehkä pelottavallakin merellä. Gustafsson havainnollistaa tätä hermeneuttisella kehällä, jossa liikutaan tunnetun ja tuntemattoman välillä ja siirretään koko ajan tunnetun rajaa. Perinteet painottavat eri tavoin tiedollista, taiteellista ja käden taidon oppimista.

Toinen vaihe on itsenäinen ajattelu eli oman järjen käyttö ja kyky tehdä se ilman toisten johdatusta. Kantin mukaan yhteiskunnallinen kehitys tarvitsee ennen muuta ajattelevia ihmisiä. Tieto ei saa jäädä makasiinitavaraksi ilman, että älyn toiminta herää. Tiedon annetusta sisällöstä pitää tulla tietävän tapa tietää (Snellman), missä niin sanottu toverikasvatus eli vertaisten keskinäinen dialogi on avainasemassa. Itsenäiseen ajatteluun rinnastuu muu luova toiminta taiteen ja käden taidon alueilla.

Kolmas vaihe on saadun tiedon käyttäminen yhteiseksi hyväsi. Törnqvist kuvaa opintokerhon henkeä sanomalla, että monipuolisin ja korkeinkin persoonallisuudenkasvatus on tarkoituksetonta, ellei se tule kanssaihmisten käyttöön. Kansalaissivistyksen tavoitteena on demokraattinen elämänasenne. Kansansivistys on kansalaisyhteiskunnan ja demokratian koulu. Se on myös tehokas keino lisätä sosiaalista pääomaa. (Niemelä, 2007)’’

Sivistymisen prosessi Niemelän mukaan

Tulevaisuustermit ja -metodit

MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET

• Verkostoituminen (yhteispeli)

• Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat• Teknologinen kehitys (the

net, tietokoneet)• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,

verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

• Individualismi ja privatisoituminen (the self)

• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut

• Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys

• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

• Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve

• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha• Joustavuus, säätelyn purku • Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen poistuminen• Suureneminen ja

integraatio• Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)

• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia

• Simuloituminen, abstraktisuus

• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys

Tulevaisuustermit ja -metodit

• Heikko signaali

• Trendi (vastatrendi)

• Megatrendi

• Skenaario

• Forecasting

• Backcasting

• Trendianalyysi

• Analogia-analyysi

• Skenaarionalyysi

• Tulevaisuustaulukko

• Delfoi –asiantuntijametodi

• Heikot signaalit

• SSM (soft systems methodology)

• Tacit -tiedon muodostus

WFS www.wfs.org

TUTU www.tukkk.fi/tutu , TTS

www.futurasociety.fi