Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen

OPISKELIJAOHJAUS TYÖTERVEYDENHUOLLOSSA

Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa

Opinnäytetyö

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön koulutusohjelma

Lokakuu 2007

KESKI-POHJANMAAN TIIVISTELMÄ

AMMATTIKORKEAKOULU

Hoitotyön suuntaumisvaihtoehto

Työn tekijät: Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen

Työn nimi: Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet

Työplussassa

Päivämäärä: Syksy 2007

Sivumäärä: 30+1

Työn ohjaaja: KL, Yliopettaja Maija Maunula

Työn takastaja: THL, KM, YTM, Yliopettaja Eva-Maija

Murtomäki

Tutkimukset ovat osoittaneet, että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys hoitajan

taitojen oppimisessa. Opiskelijaohjauksella edistetään opiskelijoiden ammatillista

kasvua ja sitoutumista ammattialan toimintaan. Ohjaus lisää ja tukee opiskelijoiden

oppimista silloin, kun se vastaa heidän tarpeitaan, mahdollistaa oppimisen ja

kokemusten reflektoinnin sekä edistää tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden sisällöt

tulevat opetussuunnitelmista, joilla turvataan ja edistetään koulutuksen kansallista

yhtenäisyyttä sekä riittävän ammatillisen osaamisen tasoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tuotekehittelyprojektina opiskelijaohjauksen

hyvät käytänteet -käsikirja Kokkolan työterveyshuolto Työplussaan. Käsikirjan

tarkoituksena on perehdyttää opiskelija Työplussaan sekä selkeyttää harjoittelujaksoa

opiskelijan, ohjaajan ja ohjaavan opettajan näkökulmasta. Käsikirjan tavoitteena on

kehittää opiskelijaohjausta Työplussassa varmistaen opiskelijan mahdollisimman hyvä

ohjaus ja oppiminen

Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja se oli tilaustyö. Opinnäytetyön teoriaosassa

käsittelemme opiskelijaohjausta, työterveyshuollon lainsäädäntöä sekä Työplussan

toimintaa tutkitun tiedon pohjalta. Projektin tuotos on opiskelijaohjauksesta kertova

käsikirja. Käsikirja toimii ohjaajien ja sekä terveydenhoitaja- että

fysioterapiaopiskelijoiden tukena harjoittelujakson aikana.

Avainsanat: opiskelijaohjaus, perehdytys, työterveyshuolto

CENTRAL OSTROBOTHNIA ABSTRACT

UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

Degree Programme of Nursing

Writers: Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen

Name of the thesis: Good Practices of Student Counselling in

Occupational Health Care Työplus

Date: Autumn 2007

Number of pages: 30+1

Tutor of the work: Principal Lecturer, LicEd Maija Maunula

Inspector of the work: Licentiate in Nursing Science, MA, Soc. Sc,

Principal Lecturer Eva-Maija Murtomäki

Researches have indicated that practical training has a significant impact on learning

the skills of a nurse. Student counselling advances professional growth of students and

their commitment to the actions in their field. Counselling supports students learning,

when it corresponds to their requirements, makes possible the learning and reflection of

their own experiences and enhances the achievement of their goals. Content of the

learning objectives comes from the curriculum, which ensures and advances national

unity of education and adequate level of professional know-how.

The purpose of the thesis was to make as product development A Manual of Good

Practice for Student Counselling in Occupational Health Care Työplus. The purpose of

the manual is to familiarize student with Työplus and clarify practical training period

from the viewpoint of student, tutor and tutor teacher. Targets of the manual are to

develop student counselling in Työplus and make sure that the student gets the best

possible guidance and learning.

The thesis was initiated from the work life perspective and it was customized. In theory

part of the thesis we handle student counselling, legislation of occupational health care

and action of Työplus on the basis of the research knowledge. The output of the project

is the Manual of Student Counselling. Manual is backing the tutor, and both public

health nurse and physiotherapist students during practical training period.

Keywords: student counselling, orientation, occupational health care

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

1 JOHDANTO...............................................................................................................................................1

2 TERVEYSALAN KOULUTUKSEN OHJATTU HARJOITTELU.....................................................3

2.1 Ammattikorkeakoulun osuus ohjatussa harjoittelussa......................................................................3

2.1.1 Ohjattua harjoittelua koskevat säädökset.........................................................................................4

2.1.2 Ohjatun harjoittelun keskeiset ongelmat..........................................................................................5

2.2 Ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti............................................................5

2.2.1 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektin tavoitteet sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa....6

2.2.2 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektissa esille nousseet suositukset sosiaali- ja terveysalan

koulutuksen harjoittelussa............................................................................................................................. .7

2.3 Opiskelijan näkökulma ohjaukseen.......................................................................................................7

2.3.1 Ohjauksen merkitys opiskelijalle.......................................................................................................8

2.3.2 Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijalle........................................................................................9

2.4 Opettajien osallistuminen harjoitteluun...............................................................................................10

2.4.1 Opettajan toiminta ja vastuu ohjatun harjoittelun aikana................................................................10

2.4.2 Opettajan ja työelämän välinen yhteistyö........................................................................................11

2.4.3 Säästötoimenpiteiden vaikutus opettajien työnkuvaan....................................................................11

2.5 Ohjaajan merkitys ohjaussuhteessa.....................................................................................................12

2.5.1 Ohjaussuhteen mahdolliset ongelmat..............................................................................................14

2.5.2 Ohjaajakoulutus...............................................................................................................................14

2.6 Harjoittelupaikan laatukriteerit...........................................................................................................15

3 TYÖTERVEYSHUOLTO OHJATUN HARJOITTELUN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ.................17

3.1 Työterveyshuoltolaki.............................................................................................................................17

3.2 Työplus organisaationa.........................................................................................................................18

3.2.1 Työplussan tavoitteet.....................................................................................................................19

3.2.2 Työplussan toimintastrategia ja visio 2010....................................................................................19

4 TEORIATIETOJEN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN.............................................21

4.1 Opiskelijoiden kokemuksia teoriatietojen ja käytännön yhteensovittamisesta...............................21

4.2 Teoriaopetuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi.................................................................22

5 TUOTEKEHITTELYPROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSTAPANA..............................23

5.1 Projektin tausta.....................................................................................................................................23

5.2 Projektin tarkoitus ja tavoitteet........................................................................................... ................23

5.3 Projektin suunnittelu ja toteutus.........................................................................................................24

5.4 Projektin päättäminen..........................................................................................................................25

6 POHDINTA...............................................................................................................................................26

7 LÄHTEET................................................................................................................................................ .28

LIITTEET........................................................................................................................................................31

1

1 JOHDANTO

Terveydenhuoltoalan koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kouluttaa ammattitaitoi-

sia terveydenhuollon työntekijöitä vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tätä kautta tervey-

denhuollon asiakkaiden terveystarpeisiin. (Kilpiäinen 2003, 11; Salmela 2004, 123 - 124).

Terveysalan ammattikorkeakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa opiskelijat perehtyvät ter-

veydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Ohjatun harjoittelun tavoitteena on perehdyt-

tää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja

taitojen soveltamiseen työelämässä. (Heinonen 2004, 13.)

Oppimisesta terveydenhuollon koulussa on sanottu, että teorian ja käytännön välinen suhde

on ongelmallinen. Huolimatta siitä, että tätä kysymystä on viime vuosina pohdittu mones-

takin eri näkökulmasta. Useissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että opiskelijat eivät vält-

tämättä osaa käyttää tietoaan käytännön toiminnassa. (Kauppi & Huttula 2003, 34.)

Opinnäytetyömme on tuotekehittelyprojekti, joka on Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet

Työplussassa -käsikirja (Liite 1) Kokkolan työterveyshuolto Työplussaan (myöhemmin

käytetään nimeä käsikirja). Käsikirjasta tehdään mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen.

Käsikirja tulee sekä paperiversiona että sähköiseen muotoon. Työ on suunnattu opiskeli-

joille ja heidän ohjaajilleen, jotta harjoittelujaksosta tulisi selkeämpi ja paremmin tavoittei-

siin tähtäävä. Tämä opinnäytetyö selkeyttää opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen, mitä pe-

rehdyttäminen on ja kuinka tärkeää se on ja lisäksi, mitä terveydenhoitaja- ja fysiotera-

piaopiskelijan tulee oppia harjoittelun aikana.

Opinnäytetyön tuotoksen, opiskelijaohjauksen käsikirjan tarkoituksena on, että opiskelijat

pääsevät paremmin sisälle työyhteisöön. Tarkoituksena on samalla tuoda esiin koululta tu-

levat tavoitteet Työplussan tietoon. Tämä auttaa opiskelijaa ja ohjaajaa perehtymään yh-

dessä opiskelijan tavoitteisiin ja siihen, kuinka opiskelija voi ne saavuttaa. Käsikirjan avul-

la opiskelija pystyy valmiiksi tutustumaan harjoittelun tavoitteisiin ja Työplussan toimin-

taperiaatteisiin. Tästä syystä opiskelija voi etukäteen miettiä teorian ja käytännön yhteen-

sopivuutta.

2

Ajatus opinnäytetyöhön tuli Työplussasta opiskelijaohjauksen käsikirja-projektin tiimoilta.

Työplussaa koskevassa materiaalissa käytämme heiltä saatua materiaalia. Meitä molempia

kiinnostaa työskenteleminen aikuisten ihmisten ja heidän terveytensä parissa, joten aihe on

meille sopiva. Opiskelijan näkökulmasta tiedämme, miten tärkeää opiskelijaohjaus on uu-

delle työpaikalle tultaessa sekä motivaation että työssäoppimisen kannalta.

3

2 TERVEYSALAN KOULUTUKSEN OHJATTU HARJOITTELU

Terveysalan koulutukseen kuuluu olennaisena osana terveydenhuollon toimintayksiköissä

tapahtuva harjoittelu, joka sisältyy opetussuunnitelmaan. Opetusministeriön vuonna 2006

vahvistaman ammattikorkeakoulukohtaisen koulutusohjelmapäätöksen mukaisesti ohjatun

harjoittelun osuus terveydenhoitajakoulutuksessa on vähintään 100 opintopistettä. (Ope-

tusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24,91.) Suomalaisella hoitajakoulu-

tuksella ja erityisesti opetuksen määrällä on selvä yhteys välittömiin oppimistuloksiin

(Salmela 2004, 123).

Harjoittelutoiminta on eri aloilla eri muodoin käytössä. Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelu

on sijoitettu kiinteästi opiskelun sisään. Lyhyet harjoittelujaksot voidaan toteuttaa opiske-

lun alkuvaiheessa. Harjoittelujaksoja vaikeutetaan ja laajennetaan asteittain opiskelun päät-

tövaiheita lähestyttäessä. Tällaisen järjestelyn etuna on harjoittelun kytkeytyminen kiin-

teämmin opiskeluprosessiin ja opiskelijan kehittyminen ammattiinsa. (Ruohotie, Honka &

Mustonen 2000, 116.)

2.1 Ammattikorkeakoulun osuus ohjatussa harjoittelussa

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveyden-

huollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalve-

luiden laadun edellyttämät valmiudet. Tämän lisäksi terveysalan koulutuksen tehtävänä on

kouluttaa työntekijöitä terveydenhuoltoon. (Heinonen 2004, 16.) Hoitajien ammatillinen

opiskelu on vaativaa siksi, että koulutuksen tulee tuottaa siinä määrin ammattitaitoisia

työntekijöitä, etteivät he aiheuta toiminnallaan vahinkoa potilaille. Oppiminen jatkuu työs-

sä, mutta riittävien taitojen saavuttaminen koulutuksen aikana on tärkeää potilasturvalli-

suuden kannalta. (Munnukka 1997, 9.)

Tavoitteena on turvata työelämälähtöinen ammattitaito sekä edistää opiskelijoiden työllis-

tymistä ja helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia työpaikoille. Samalla opiskelija

saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. (Ruohotie ym. 2000,

4

186.) Harjoittelun suuren merkityksen takia on tehostettava opiskelupaikkojen monipuoli-

suuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. (Salmela 2004, 125.)

Harjoittelu on erinomainen keino saada työnantajat ymmärtämään työelämään astuvien

vastavalmistuneiden mukanaan tuoma osaaminen. Yhä useampi yliopisto- ja korkeakoulu-

opettaja taas on sitä mieltä, että harjoitteluyhteistyö hyödyttää myös opintojen kehittämistä.

Korkeakoulun näkökulmasta harjoittelu tehostaa opetusta, koska opiskelijat tuovat työelä-

mästä mukanaan asiantuntemusta, uusia ajatuksia ja taitoja. Työnantajan näkökulmasta

harjoittelu tarjoaa laitoksille tilaisuuden kehittää yhteistyötä työnantajien kanssa. Tämä tuo

koulutuksen näköpiiriin työmarkkinoiden ajankohtaisia haasteita, joita voidaan huomioida

opetuksen kehittämisessä. (Laadukas harjoittelu-käsikirja harjoittelun ohjaukseen ja työko-

kemuksen hyödyntämiseen, 2005, 5.)

2.1.1 Ohjattua harjoittelua koskevat säädökset

Harjoittelun tavoitteista säädetään Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista

352/2003/ 7§: ssä: ”Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti

ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen sovel-

tamiseen työelämässä”. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden on varmistettava,

että jokainen harjoittelujakso tarjoaa riittävästi ja tarkoituksenmukaisia oppimismahdolli-

suuksia opiskelijalle. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tehtävänä on varmis-

taa, että ohjaus vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia (Heinonen

2004, 13.)

Opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi toimintayksikön harjoittelujärjestelmän on koh-

deltava kaikkia opiskelijoita yhdenvertaisesti. Terveysalan opiskelija ei pääsääntöisesti ole

harjoitteluaikana työsuhteessa työnantajaan eikä saa palkkaa harjoittelun ajalta. Opiskelijaa

ei milloinkaan lasketa henkilöstövoimavaraksi harjoittelujaksollaan. (L 998/1993, L

630/1998, A 508/1986.)

5

2.1.2 Ohjatun harjoittelun keskeiset ongelmat

Työelämäyksiköiden mielestä opiskelijoiden harjoittelujaksot ovat lyhyitä ja näin ollen oh-

jaajilla on vaikeuksia vastata ohjaukselle asetettuihin haasteisiin ja vaatimuksiin (Räisänen

2002, 31; Härkin 2000, 72). Heidän mukaansa osa opiskelijoista tulee työelämään harjoit-

telemaan ilman teoreettista perustaa, mutta opiskelijoiden mielestä se ei aina estä oppimis-

ta. Useissa kouluissa on vähennetty laboratorio-opetusta ja konkreettisen työelämätaitoon

tähtäävää ohjausta. Opettajien mahdollisuudet osallistua opiskeliojoiden ohjaukseen ovat

vähentyneet. Valmistumista lähellä olevat opiskelijat kokevat olevansa työvoimaa harjoit-

telupaikoillaan. (Räisänen 2002, 31; Kilpiäinen 2003, 154.)

2.2 Ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti

Harke oli ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti vuosille 2004 - 2006.

Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisessä sopimuksessa kehittämisen

painopistealueeksi asetettiin opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat. Tämän hankkeen

tavoitteena oli kehittää harjoittelun laatua siten, että harjoittelujakso kasvattaa ja kehittää

opiskelijan ammatillista osaamista osana ammattikorkeakoulututkintoa. Yleistavoitteena

oli vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja työelämän suhteita niin, että opiskelijoiden

harjoittelu toteutuu laadukkaana ja edesauttaa työllistymistä opintojen jälkeen. Hanketta

hallinnoi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja hankkeessa olivat mukana kaikki

Suomen ammattikorkeakoulut, työmarkkinajärjestöt, opetusministeriö ja SAMOK ry.

(Salonen 2005, 6.) SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema

valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Se

huolehtii opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden

yhteistyötahojen tietoon sekä järjestää opiskelijoille erilaisia palveluja ja alennuksia.

(SAMOK 2007.)

Hankkeen käynnistyksessä oli laaja joukko asiantuntijoita eri ammattikorkeakouluista. Täl-

löin he saivat uusia ideoita omaan harjoitteluarkeensa ja omien toimintatapojensa kehittä-

miseen. Osallistujat kokivat, ettei harjoittelua arvostettu riittävästi. Opettajien sekä muun

henkilöstön näkökulmasta se tarkoitti sitä, ettei harjoitteluun resursoitu riittävästi aikaa ja

6

rahaa ammattikorkeakouluissa. Hankkeen tärkeä tehtävä oli nostaa harjoittelun imagoa

osana ammattikorkeakoulututkintoja. (Salonen 2007, 5.)

2.2.1 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektin tavoitteet sosiaali- ja terveysalan koulu-

tuksessa

Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelu on merkittävämpi osa opiskelua kuin muilla koulu-

tusaloilla. Tästä syystä siihen kiinnitetään runsaasti huomiota koulutuksen kehittämistyös-

sä. Projektin tavoitteena oli kehittää koulutusta kansallisella tasolla ja yhtenäistää harjoitte-

lun kehittämiseen liittyvää työtä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden harjoittelua,

harjoittelun ohjausta ja harjoittelupaikkoja. Tällöin harjoittelu edistää ja tukee opiskelijan

ammatillista kasvua ja tehokasta kehittymistä. Tavoitteena oli myös ammattikorkeakoulu-

jen työelämäyhteistyön parantaminen ja harjoittelun tekeminen näkyväksi osaksi ammatin

oppimisprosessia. (Salonen 2006, 5.)

Ammattikorkeakoulutuksen riittävä valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja ajanmukaisuus

tarkistetaan määräajoin. Näin potilasturvallisuuden takaava koulutus pystytään varmista-

maan ja ammatinharjoittamisoikeuden saaminen pystytään turvaamaan. Myös Eurooppa-

laisella tasolla pyritään tiettyyn yhtenäisyyteen, sillä kansainvälistymisen myötä ammatti-

korkeakoulut joutuvat huomioimaan yhtenäisyysvaatimukset. (Salonen 2006, 5.)

Harjoittelun tavoitteet ja sisällöt tulevat opetussuunnitelmista, jotka eri ammattikorkeakou-

luissa ovat erilaisia niiden autonomiasta johtuen. Tämä voi olla tavoiteltava piirre, koska

ammattikorkeakouluilla on aluekehitystehtävä ja niiden tulee vastata oman alueensa koulu-

tus- ja kehityspiirteisiin. Nämä poikkeavat esimerkiksi alueen elinkeinotoiminnan, väestöl-

listen, maantieteellisten ja kulttuuristen erityispiirteiden takia. Yhtenäisistä tavoitteista

hyötyvät etenkin ohjaajat ja opiskelijat, sillä niiden avulla voidaan edistää koulutuksen

kansallista yhtenäisyyttä ja turvata riittävä ammatillisen osaamisen taso keskeisimmillä

osa-alueilla riippumatta siitä, missä ammattikorkeakoulussa opiskelija opiskelee. (Salonen

2006, 7.)

7

2.2.2 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektissa esille nousseet suositukset sosiaali- ja

terveysalalla

Alkuvaiheen opinnoille ehdotettiin nimeä orientoiva harjoittelu tai perusharjoittelu. Tämä

harjoittelu orientoi ammattialaan, ammatin keskeisiin työtehtäviin ja toimintaympäristöi-

hin. Opintojen keskivaiheeseen sijoittuvan harjoittelun voisi jakaa 1 - 3 kokonaisuuteen,

jotka nimettäisiin koulutusohjelmassa terveyden edistämisen ja kliinisen hoitotyön harjoit-

teluksi. Koulutuksen loppuvaiheessa olisi syventävä harjoittelu ja sen sisällöissä ja tavoit-

teissa voisi olla enemmän yksilöllisiä tavoitteita kuin aikaisemmilla jaksoilla. (Salonen

2006, 8.)

Muita suosituksia oli, että opintojen loppuvaiheessa koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa

työskentely luettaisiin harjoitteluksi. Tämä mahdollistuu, mikäli se on suunniteltu etukä-

teen ja laaditut tavoitteet on mahdollista saavuttaa työssä. Lisäksi opettajan osuutta olisi

laajennettava harjoittelun ohjauksessa. Ammattikorkeakoulun edellytys olisi, että opiskeli-

joiden ohjauksesta vastaavat henkilöt ovat suorittaneet harjoittelun ohjaajien peruskoulu-

tuksen. (Salonen 2006, 26, 28.)

2.3 Opiskelijan näkökulma ohjaukseen

Opiskelija nähdään nykyisin aktiivisena oppijana eikä passiivisena vastaanottajana (Salo-

nen 2006, 88). Opiskelijalle opiskelu on yksi elämänvaiheen osa-alue muiden joukossa ja

heidän ongelmansa eivät aina liity pelkästään opiskeluun (Heinonen 2004, 29). Ohjauksen

tulee vaikuttaa opiskelijan omaan oppimismaailmaan, johon kuuluvat muun muassa aikai-

semmat kokemukset, tiedot, taidot, asenteet ja uskomukset (Salonen 2006, 73).

Harjoittelussa oppimiseen vaikuttavat erityisesti opiskelijan omat asenteet, uskomukset ja

emootiot joko edistävästi tai estävästi. Ohjaaja pystyy vaikuttamaan niihin, mutta vain

opiskelija itse pystyy niitä muuttamaan (Salonen 2006, 73). Opitun tiedon ja taidon saavu-

tettavuus uudessa tilanteessa vaatii usein asian pohdiskelua ja erittelyä, jotta uusien käsit-

teiden ja taitojen lisääminen vanhoihin tietoihin rakentuisi uudelleen ja mahdollisimman

8

selkeästi. Eli opiskelijan olisi pyrittävä löytämään opitun asian olennaiset ja yleiset piirteet

ja käsitteellistettävä ne (Rauste-von Wright ym. 2003, 136.)

2.3.1 Ohjauksen merkitys opiskelijalle

Ohjauksella edistetään opiskelijoiden oppimista silloin, kun ohjaus vastaa opiskelijoiden

tarpeita, edistää tavoitteiden saavuttamista sekä mahdollistaa oppimisen ja kokemusten ref-

lektoinnin. Keskeistä näiden toteutumiselle on ohjaajan ja opiskelijan tasavertainen yhteis-

työsuhde, jossa molemmat työskentelevät opiskelijan senhetkisen oppimisen edistämiseksi.

(Heinonen 2004, 29 - 34; Munnukka 1997, 16.) Ohjauksen täytyy kannustaa opiskelijaa

opintoihin liittyvän epävarmuuden sietämiseen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen. Opis-

kelijalla on tarve saada tukea ja arvostusta tiedoilleen, taidoilleen ja itselleen yksilöllisesti

osaavana ihmisenä. (Heinonen 2004, 29 - 34.)

Laadukas harjoittelu edellyttää kahdenlaista ohjausta. Opiskelijan tulee saada ohjausta op-

pilaitoksessa niin, että hän saa harjoittelusta mahdollisimman paljon hyötyä omia oppimis-

tavoitteitaan ajatellen. Toisaalta harjoittelun ohjauksen merkitys korostuu työpaikalla, sillä

siellä opiskelija perehdytetään sen toimintaperiaatteisiin. (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 33.)

Ohjaussuhteen onnistuminen lisää ja tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua ja sitoutu-

mista ammattialan toimintaan (Heinonen 2004, 29; Kolehmainen & Kallinen 2004, 32).

Ammatillinen kasvu on oppimisprosessi, jonka välityksellä hankitaan elämänuran aikana

niitä tietoja, taitoja ja kykyjä, joita käyttämällä yksilö kykenee menestymään työelämäs-

sään. Ammatilliseen kasvuun kuuluu myös kyky osata vastata työssä kohdattaviin muuttu-

viin ammattitaitovaatimuksiin. (Kolehmainen & Kallinen 2004, 19.)

9

2.3.2 Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijalle

Tutkimukset ovat osoittaneet käytännön harjoittelulla olevan suuren merkityksen hoitajan

taitojen oppimisessa (Salmela 2004, 125). Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa oppimista

ja sen avulla tutustutaan työelämään. Myös työpaikka pääsee tutustumaan opiskelijaan.

Harjoittelussa pyritään ottamaan huomioon sekä opiskelijan että työpaikan tarpeet. Opiske-

lija saa henkilökohtaisen kontaktin todelliseen työhön. (Ruohotie ym. 2002, 186.) Harjoit-

telun aikana opiskelija voi myös tavata potilaat/asiakkaat ja heidän läheisensä sekä toimia

moniammatillisessa yhteistyössä. Samalla hän oppii pohtimaan oppimaansa hoitotieteen

perustalta sekä kohtaamaan ihmisiä. (Munnukka 1997, 11.)

Harjoittelu kehittää itsetuntemusta ja itseluottamusta. Harjoittelulla on merkitystä opiskeli-

jan urasuunnittelun kannalta, sillä hän vertailee kiinnostuksen kohteitaan ja hankkii uusinta

tietoa eri mahdollisuuksista. Harjoittelu edistää opiskelijan työllistymistä valmistumisen

jälkeen (Salonen 2007, 26.) Opiskelijoiden mukaan harjoittelu parantaa opiskelijoiden mo-

tivaatiota ja tehostaa opintojen etenemistä (Laadukas harjoittelu-käsikirja harjoittelun oh-

jaukseen ja työkokemuksen hyödyntämiseen, 2005, 5). Opiskelijat toivovat kuitenkin saa-

vansa enemmän luottamusta, vastuuta ja vapautta itsensä toteuttamiseen koulutusyksikössä

ja harjoittelupaikassa. Opiskelijat arvostavat harjoittelupaikan yhteistyötä sekä henkeä ja

avointa ilmapiiriä, jossa he voivat ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan. (Heinonen 2004,

29 - 34.) Työyhteisö, jossa on hyvä ilmapiiri, jossa opiskelijoihin suhtaudutaan myöntei-

sesti ja, jossa heidät kohdataan tulevina kollegoina, tukee opiskelijoiden oppimista (Tans-

kanen 2005).

Opiskelijan omat kokemukset käytännön työstä ja alan asiantuntijoiden käsitykset opiskeli-

jan osaamisesta vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten opiskelija itse tulkitsee oppimisen

tarpeitaan ja minkä tiedon hän kokee tärkeäksi. Reflektiotaitoa pidetään yhtenä merkittä-

vänä keinona opiskelijan oman tietoperustan rakentamisessa sekä itsenäisten ajattelutaito-

jen kehittämisessä. (Kauppi ym. 2003, 37.)

10

2.4 Opettajien osallistuminen harjoitteluun

Opettajat ovat avainasemassa opetussuunnitelman kehittämisessä ja tästä syystä osaltaan

vastuussa siitä, minkälaista hoitoa kansalaiset saavat ja miten se tulee vaikuttamaan heidän

terveyteensä. Hoitajakoulutuksen tulee tuottaa sellaisia hoitajia, jotka ovat sekä teknisesti

että vuorovaikutuksellisesti päteviä. Heidän taitojensa tulee perustua tutkittuun tietoon ja

heidän tulee hahmottaa hoitamisen ilmiö käsitteellisesti ja pystyä käyttäämään tätä tietoa

hyväkseen käytännön työssä. (Salmela 2004, 124.)

2.4.1 Opettajan toiminta ja vastuu ohjatun harjoittelun aikana

Opettajan tehtäväkuvaan kuuluu aktiivinen osallistuminen harjoittelun suunnitteluun, toteutuk-

seen ja arviointiin. Opettajan tehtävänä on selvittää ja ohjata opiskelijan työtehtävien tarkoi-

tuksenmukaisuutta oppimisen näkökulmasta. (Heinonen 2004, 20 - 21 .) Harjoittelua ohjaavan

opettajan tulisi perehdyttää opiskelijat harjoitteluun ja tukea heitä henkilökohtaisesti harjoitte-

lutavoitteiden asettamiseksi (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 17). Opettajan tulisi vierailla sään-

nöllisesti harjoittelupaikassa sekä pitää yhteyttä opiskelijan ja ohjaajan kanssa (Heinonen 2004,

20 - 21).

Viime aikoina keskeiseksi osaksi ovat nousseet opettajan vastuu ja velvollisuudet opiskeli-

joiden harjoittelujakson aikana. Opettaja arvioi harjoitteluprosessissa koulutusyksikön työ-

elämäyhteistyötä, opetuksen ammatillisia kehittämiskohteita ja informaatiotarpeita. Opetta-

jan on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on harjoittelupaikan edellyttämät tiedot ja tai-

dot ennen harjoittelujakson alkua. Opettajat osallistuvat ohjaukseen terveydenhuollon am-

matillisen asiantuntemuksensa ja harjoittelun tavoitteiden mukaisesti. Heidän tulisi vastata

siitä, että harjoittelun ohjaajalla on tiedot ammattikorkeakoulun koulutusohjelmasta ja

opintokokonaisuudesta. (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 18; Kolehmainen ym. 2004, 33.)

11

2.4.2 Opettajan ja työelämän välinen yhteistyö

Opettajan olisi toimittava säännöllisesti työntekijänä työelämässä sekä eräänlaisena tutki-

jana ja konsulttina, joka toimii ulkopuolisena asiantuntijana työyksiköissä. Opettajien tieto-

taitojen päivittäminen terveydenhuollon toiminta- ja hoitokäytännöissä on nimetty ammat-

tikorkeakoulujen kehittämiskohteeksi vuonna 1998. (Heinonen 2004, 20 - 21.)

Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on noussut kehittämisen kohteiksi. Tähän vaikuttavat

muun muassa nopeat työelämän ja väestön ikärakenteen muutokset sekä tekniikan kehit-

tyminen. (Harjoittelun kehittämishanke 2006, 5.) Tutkimuksen mukaan käytännön opetuk-

sen ja ohjauksen tueksi tarvittaisiin oppilaitosten ja hoito-organisaatioiden yhteistyössä

laadittuja toimintatapoja, jolloin harjoittelun laadun tavoitetaso, seuranta ja arviointi olisi-

vat mahdollisia. (Tanskanen 2005, 14)

Harjoittelu on opettajille oiva tapa luoda kontakteja työelämään ja samalla lisätä koulujen

tutkimus- ja työelämäkontakteja. Opettajien ohjauksen tehostamisella harjoittelussa on

useita positiivisia vaikutuksia, kuten opetuksen kehittäminen, koulutuksen ajan tasalla py-

syminen sekä teoria-käytäntö-kuilun kaventaminen. Näin opettajien työelämäyhteydet ja

käytännön työelämän ammattitaidot kehittyvät. Näiden lisäksi ammattikorkeakoulujärjes-

telmän ja -tutkintojen tunnettavuus lisääntyy. (Salonen 2007, 27.)

2.4.3 Säästötoimenpiteiden vaikutus opettajien työnkuvaan

Säästötoimenpiteet ovat johtaneet kontaktiopetuksen vähenemiseen, kuitenkaan hoitotoi-

menpiteisiin liittyviä kädentaitoja ja osaamista ei voi oppia itsenäisesti (Härkin 2000, 72).

Kontaktituntien vähenemisen myötä opettajien on vaikea arvioida opiskelijoita. Opettajien

arvioinnit opiskelijan hoitamisen taidoista selittyy ainoastaan heidän toteuttamansa opetuk-

sen määrällä. Tämä edellyttäisi resurssien lisäämistä kontaktiopetukseen. (Salmela 2004,

123.) Usein nousee esiin huoli siitä, kiinnittävätkö opettajat tarpeeksi huomiota kliinisten

taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (Munnukka 1997, 36). Myös opettajat tarvitsisivat

lisää mahdollisuuksia työelämäjaksoihin, jotta he voisivat ajantasaistaa käytännön hoitotai-

tojansa sekä saada virikkeitä opetukseen (Salmela 2004, 123 - 124). Suositeltavaa olisi,

12

että oppilaitokset käyttäisivät enemmän resursseja opettajien täydennys- ja jatkokoulutuk-

seen sekä käytännön työelämän perehtymiseen tukemiseen (Jaroma, 2000, 134).

Tutkimusten mukaan opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden käsitykset poikkeavat

osittain opettajien käsityksistä. Työelämän asiantuntijat ovat tyytymättömiä opiskelijoiden

käytännön hoitotaitoihin, hoitotyön teknologian hallintaan, koulutuksen liialliseen teoreet-

tisuuteen sekä käytännössä tarvittavien toimintojen heikkouteen. Opiskelijat kohdistavat

kritiikin myös koulutuksen liikaan teoreettisuuteen. (Räisänen, 2002, 20; Härkin 2000, 65.)

Sekä opiskelijat että opettajat ovat huolissaan lähiopetuksen määrän vähäisyydestä. Mo-

lemmat ovat sitä mieltä, että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys taitojen oppimises-

sa. (Salmela 2004, 123.)

2.5 Ohjaajan merkitys ohjaussuhteessa

Käytännönjakson ohjaajan on selvästi nähtävä, että opetus-oppimisprosessi on olennaiselta

osaltaan ohjaajan ja opiskelijan keskinäinen vuorovaikutusprosessi (Kujala, 1997; Rauste-

von Wright ym. 2003, 230). Tämän vuorovaikutusprosessin merkityksen ymmärtäminen

vaikuttaa hoitotyön ammatin sosiaalistumiseen enemmän kuin on ehkä ajateltukaan. Ohjaa-

jalta edellytetään sekä tahtoa että halua antaa kuva ammatistaan omana persoonanaan. Niin

opiskelijalla kuin ohjaajallakin on oltava kyky intensiiviseen yhteistyösuhteeseen, jossa

syntyy tärkeitä toimintoja, jotka muun muassa tuottavat ammatin taitoja ja tuottavat opis-

kelijalle arvokonstruktion ammattia varten. (Kujala, 1997, 2.) Ohjaajan on kyettävä pitä-

mään yllä ihmissuhdetaitoja sekä määrittämään ja pitämään päämääränä opetusjakson ylei-

set tavoitteet. Näitä tavoitteita hänen olisi lähestyttävä joustavin keinoin, opiskelijan sen-

hetkisistä käsityksistä lähtien. (Rauste-von Wright ym. 2003, 230.)

Opiskelijoiden oppiminen on tuloksellista, jos jokaiselle on nimetty omaohjaaja, joka on

oman alansa ammattilainen (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 18; Kujala, 1997, 64; Munnukka,

1997, 35 – 36; Salmela 2004, 35). Jokainen ohjaussuhde on erilainen, vaikka opiskelijan

minimitavoitteet ovat samat ( Rauste-von Wright ym. 2003, 223; Peiponen, Koivisto, Muu-

rinen, Rajalahti 2004, 86). Hoitajien koulutuksessa oppimisen tulee olla ohjattua, mutta

opiskelija ei voi oppia, elleivät ohjaaja ja opettaja myös halua oppia samanaikaisesti. Har-

13

joittelun ohjaajalla on vastuu käytännöllisestä opetuksesta, tästä syystä heillä on kaksois-

tehtävä toisaalta hoitajana, toisaalta kouluttajana. (Munnukka, 1997, 35 - 36.) Ohjaajan

rooli on todettu oppimisen kannalta merkittäväksi (Salmela 2004, 35). Etenkin harjoittelun

alussa opiskelijat ovat hämmentyneitä, joten omaohjaajan rooli korostuu (Munnukka 1997,

34).

Ohjausprosessin aikana ohjaaja toimii useissa rooleissa, kuten johtajana, ohjaajana, tark-

kailijana, opettajana, arvioijana ja palautteen antajana. Nykyisin ohjaaja on kuuntelija, ky-

selijä, neuvoja sekä myös oppija. (Heinonen 2004, 30.) Hyvältä ohjaajalta edellytetään

vuorovaikutustaitoja, persoonallista otetta sekä ohjaushalukkuutta ja –taitoja (Räisänen

2002, 36). Ohjaajan tulee auttaa asettamaan opiskelijan oppimistavoitteita, valitsemaan hä-

nen valmiuksiin sopivia tehtäviä ja tarvittaessa opettaa kädestä pitäen (Salmela 2004, 35).

Ohjaajan tulee hallita se, mitä he vaativat opiskelijoilta ja heidän tulee myös toiminnallaan

osoittaa sisäistäneensä humanistisen ihmiskäsityksen arvot (Räisänen. 2002, 36). Ohjaajien

arvioinnit opiskelijoiden taidoista ovat jossain määrin riippuvaisia ohjaajan ohjausmotivaa-

tiosta ja iästä. Korkean ohjausmotivaation omaavat ohjaajat arvioivat opiskelijan taitoja

positiivisemmin kuin vähemmän motivoituneet. Iäkkäämmät ohjaajat taas arvioivat psy-

koemotionaalisiataitoja kriittisemmin kuin nuoremmat. (Salmela 2004, 123.)

Ohjaajan tulisi antaa välitöntä palautetta opiskelijalle, sillä se vaikuttaa oleellisesti opiske-

lijan kehittymis- ja oppimisprosessiin sekä lisää opiskelijan itseluottamusta (Kaartinen-

Koutaniemi 2001, 18; Salmela 2004, 35). Ohjaaja voi ohjata opiskelijaa paremmin amma-

tin oppimiseen sen mukaan, mitä tietoisempi hän on omasta osaamisestaan ja toimintansa

taustalla olevasta ajattelusta. Ohjaajan täytyy olla läsnä ja auttaa opiskelijaa luottamalla

tämän kykyyn kehittyä ja kasvaa. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaamiseen eikä ainoastaan toi-

mia vain tiedon jakajana. Hänen tulee myös arvostaa opiskelijoita oppijana ja toimia roo-

limallina. (Heinonen. 2004, 30,33; Räisänen 2002, 36.) Omaohjaajalla tulee olla aikaa va-

rattuna ohjaukseen koko harjoitteluvaiheen ajan (Kujala, 1997, 64).

Ohjaajan on tärkeä ohjata opiskelijaa teorian ja käytännön tietojen yhdistämiseen opiskelun

kaikissa vaiheissa sekä kannustaa opiskelijoita muutokseen ja motivoitumiseen. Ohjauksel-

la opiskelijaa voidaan opastaa ja auttaa itsensä kehittämiseen, omien pyrkimyksiensä tun-

nistamiseen ja itsenäisten ratkaisujen tekemiseen. Opiskelijalla on harjoittelun aikana oh-

jaajan tuki aina tarvittaessa. Lisäksi ohjaajan ja opiskelijan välinen hyvä suhde edistää

14

opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja hoitotyöhön sitoutumista. (Salonen 2006, 61,

Räisänen 2002, 35.) Myös ohjauspaikka ja järjestelyt ovat yhteydessä ohjauksen hyödylli-

syyteen. Opiskelijoiden oppimista, ohjaussuhteen toimivuutta ja ohjauksen onnistumista

auttaa ohjaajan positiivinen asenne opiskelijaan, omaa työtään ja työyhteisöä sekä ohjaaja-

na toimimista kohtaan. (Heinonen 2004, 34.)

2.5.1 Ohjaussuhteen mahdolliset ongelmat

Ohjaussuhde voi olla tuomittu epäonnistumaan. Jos käytännön opetus jakautuu liika rasite-

tulle henkilökunnalle, jäävät opiskelijat usein liian vähälle ohjaukselle. (Munnukka 1997,

36.) Ohjaajien mukaan opiskelijaohjauksen kuormittavuus on suurin ongelma ohjauksessa

(Salmela 2004, 122). Ohjaajien yleisimmiksi ohjausmenetelmiksi ovat osoittautuneet opis-

kelijan tietoperustan lisääminen ja itsenäisen toiminnan tukeminen. Syynä tähän on juuri

oppilaitosten lähiopetuksen supistaminen ja opetuksen vastuu siirtyy enenevästi ohjaajille.

Pohtiva keskustelu hoitamisesta on vähemmän käytetty ohjausmenetelmä, vaikka ohjauk-

sen tulisi olla käytännön kokemuksia reflektoiva prosessi. Reflektoinninn esteenä on ohjaa-

jien työn kuormittavuus ja ajan puute. ( Salmela 2004, 114.)

2.5.2 Ohjaajakoulutus

Ammattikorkeakoulun edellytys olisi, että opiskelijoiden ohjauksesta vastaavat henkilöt

olisivat suorittaneet harjoittelun ohjaajien peruskoulutuksen (Salonen 2006, 26, 28). Kou-

lutus on osa työssäoppimisen tukiohjelmaa ja se on tarkoitettu lähinnä työpaikan asiantun-

tijoille ja työntekijöille, mutta siihen voi osallistua myös opettaja (Heinonen 2004, 35). Oh-

jauksen laatua voitaisiin kehittää lisäämällä ohjaajien lisäkoulutusta ainakin pedagogisen ja

hoitotieteellisen tiedon käytön suhteen (Salmela 2004, 125). Oppilaitoksella on mahdolli-

suus vaatia ohjauksen hyvä laatu ja tarpeelliset resurssit, koska he maksavat laitoksille

opiskelijoiden ohjauksesta (Munnukka 1997, 36).

15

Kaikki taitavatkaan työntekijät eivät ole ilman koulutusta välttämättä taitavia ohjaajia. Oh-

jaajien koulutuksessa ja ohjausvalmiuksissa on nykyään yleisesti puutteita. Heidän koulu-

tustarpeensa vaihtelee yksittäisistä päivistä pitkäkestoisempiin ja laajempiin oppisisältöi-

hin. Koulutuksen sisältöinä on tarjota opintoja ohjauksen vaativuuden ja vastuualueiden

mukaisesti. Erityisen suuri lisäkoulutuksen tarve on ohjauksen tarpeellisimmista aiheista,

kuten opetusmenetelmistä, ohjaajana toimimisesta ja arvioinneista. Keskeistä ohjaajan

työssä on lisäksi ajankäytön hallinta ja jaksaminen. (Heinonen 2004, 35; Tanskanen 2005,

22.)

Vuonna 2000 opetushallitus antoi työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet kahden

opintoviikon laajuista ohjaajien koulutusta varten, joka järjestetään säännöllisesti yhdessä

koulutusyksiköiden kanssa. Se on osa ohjaajan urakehitystä ja oman työn kehittämistä.

Keskeisenä tavoitteena on kehittää ohjatun harjoittelun toteuttamista sekä parantaa työpai-

koilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. Koulutuksen

aikana kliinistä osaamistaan ja ohjausvalmiuksiaan tulee ohjaajan reflektoida sekä vertais-

tensa kanssa että itsenäisesti. Harjoittelupaikkoihin tulisi luoda mentor-järjestelmä niin,

että kokemattomammat ohjaajat saisivat kokeneemman ohjaajan osaamisen käyttöönsä.

(Heinonen 2004, 35.)

2.6 Harjoittelupaikan laatukriteerit

Harjoittelupaikka on oppimisympäristö opiskelijalle harjoittelun ajan. Harjoittelupaikka

voi olla yritys, julkisyhteisö tai muu yhteisö, esimerkiksi järjestö. (Sosiaali-, terveys- ja

liikunta-alan työrengas, loppuraportti, 17.) Organisaatioille harjoittelu on rekrytointitapa,

jolloin uuden työvoiman tarpeen tullessa organisaatiolla on mahdollisuus turvallisesti rek-

rytoida jo entuudestaan tuttu henkilö (Salonen 2007, 28).

Suositusten tarkoituksena on tarjota sekä käytännöllistä että ajankohtaista tietoa sosiaali- ja

terveysalan opiskelijoiden ohjauksesta harjoittelussa. Lisäksi tarkoituksena on tukea sosi-

aali- ja terveydenhuollon toimijoita yhteistyöhön sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköi-

den kanssa harjoittelun arvioimisessa, toteuttamisessa ja kehittämisessä työelämän vaati-

musten mukaisesti. (Heinonen 2004, 14.)

16

Viimeisimpien näkemysten mukaan ammattikorkeakoulujen ja harjoittelupaikkojen toimi-

joiden tulisi muodostaa verkostoituneita asiantuntijuuksia (Salonen 2007, 28). Suositusten

kohderyhmänä ovat kaikki ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka vastaavat opis-

kelijoiden harjoittelun järjestämisestä, organisoinnista, ohjauksesta, laadunvarmistuksesta,

arvioinnista ja kehittämisestä. Suositukset koskevat terveydenhuollon säänneltyjen ammat-

tien tutkintoihin johtavaa koulutusta. Suosituksia voidaan soveltuvin osin käyttää myös

sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutuksessa sekä näyttötutkinnoissa. Nämä suosituk-

set koskevat sosiaali- ja terveysalan harjoittelujaksojen järjestämistä sosiaali- ja terveyden-

huollon työpaikoilla. Harjoittelun toteutuksessa on keskeistä hyvä informaation vaihto ja

tiedonkulku koulutus- ja toimintayksiköiden välillä, sekä opettajien osallistuminen harjoit-

teluun. Harjoittelupaikkojen valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toiminta pe-

rustuu näyttöön ja moniammatilliseen yhteistyöhön. (Heinonen 2004, 14,22,40.)

17

3 TYÖTERVEYSHUOLTO OHJATUN HARJOITTELUN OPPIMISYMPÄRIS-

TÖNÄ

3.1 Työterveyshuoltolaki

Työterveyshuollolla tarkoitetaan työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon

ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauk-

sien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyh-

teisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä työ- ja toimintakykyä. (Luhtanen 2006; 123).

Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön peri-

aatteet ja työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet siten, että työterveys-

huolto voi sisällöltään parhaalla mahdollisella tavalla suunnata toimenpiteensä työntekijöi-

den työ- ja toimintakyvyn seurantaan ja tukemiseen koko työuran ajan. Työterveyshuolto-

laissa määritellään työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat ja heiltä vaadittava

koulutus ja pätevyys. Myös täydennyskoulutukseen osallistumisesta säädetään laissa. (Luh-

tanen 2002, 5; työterveyshuoltolaki 1383/2001.)

Työterveyshuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa

laissa (559/1994) tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöä, jolla on työterveyshuol-

lon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka terveydenhoitajan päte-

vyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus (Luhtanen 2006, 123).

Työterveyshuollon asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on fysioterapeutin tai

psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian, ergonomi-

an, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta tai joil-

la on muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys (Luhtanen 2006, 123).

Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yh-

teistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympä-

ristön terveellisyyttä, työntekijöiden terveyttä sekä työyhteisön toimintaa. Työterveyshuol-

tolaki velvoittaa työnantajan käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja

heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita siten, kuin hyvän työterveyshuoltokäytän-

18

nön mukaisesti on tarpeen. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto

työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumi-

seksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämi-

seksi. (Ranta 2004, 172-173.)

Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön, työoloi-

hin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työter-

veyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toiminta-

kykyä (Luhtanen 2006, 123).

3.2 Työplus organisaationa

Työplus on kuntayhtymän liikelaitos. Liikelaitosmuodossa tapahtuu päätöksenteko sekä

liiketaloudellisten että demokraattisten periaatteiden mukaan. Kunnallisella liikelaitoksella

on kannattavuusperusteinen liiketoiminta, kunnan muita toimintoja itsenäisempi asema

kunnan talousarviossa sekä tilinpäätös ja erilliskirjanpito. Liikelaitoksen toiminnan tavoit-

teet määrittelevät kunnan tai kuntayhtymän valtuusto tai yksikkö, jolle valtuusto on antanut

liikelaitoksen ohjauksen ja valvonnan toteuttamisen. Nämä huolehtivat myös tavoitteiden

toteutumisesta. Liikelaitos huolehtii itse toimintansa kehittämisestä sekä kilpailukyvystä,

tarpeellisista investoinneista ja henkilöstöhallinnosta. Vastuu tavoitteiden toteutumisen

seurannasta kuntayhtymässä tai kunnassa ja raportointi liikelaitoksessa tulisi määritellä

henkilökohtaisella tasolla. (Hurri 2004, 8 - 9.)

Työplus on liikelaitos, jonka organisaation taustalla toimii kuntayhtymän hallitus. Johto-

kunnassa toimii työterveysjohtaja, jonka alaisina toimivat palvelupäällikkö sekä erityisasi-

antuntijat. Työplussan erityisasiantuntijoina on kuusi työterveyslääkäriä sekä kaksi työpsy-

kologia. Palvelupäällikkö vastaa Työplussassa kahdestatoista työterveydenhoitajasta, kah-

desta työfysioterapeutista, viidestä osastonsihteeristä sekä yhdestä lääkintävahtimestarista

(Työplus 2007).

19

3.2.1 Työplussan tavoitteet

Työplussan tavoitteena on tuottaa laadukasta palvelua. Tärkeää heille on henkilöstön tavoi-

tettavuus, joustavuus, ystävällisyys sekä luotettavuus asiakaskontakteissa. Toimintojen yh-

denmukaisuuden ja jatkuvuuden turvaaminen asiakkaalle on tärkeää. Asiakaskontakteissa

on tärkeää objektiivisuus ja puolueettomuus sekä pyrkimys motivoivaan, positiiviseen ja

luottamusta herättävään työotteeseen. Tavoitteena on tuottaa selkeät ohjeet työterveyshuol-

lon toiminnasta asiakasyrityksille. (Työplus 2005.)

Ammattitaidon ylläpito, oman erityisosaamisen ja kiinnostuksen tukeminen nähdään tär-

keänä. Henkilöstön asiantuntijuutta edistetään koulutuksilla, jotka kehittävät työyhteisöä.

Lisäksi Työplussassa hyödynnetään uutta tutkimustietoa sekä opetellaan moniammatilli-

suuden ja verkostoitumisen työtapoja. Tavoitteena on sitouttaa työntekijä organisaatioon.

Työntekijöille pyritään takaamaan kilpailukykyiseltä tuntuva korvaus työstä sekä kiinteä

tunne työyhteisöön kuulumisesta. (Työplus 2005.)

Laadun jatkuvaa kehittämistä Työplussassa tuetaan tavoitetarkastelulla, sisäisellä koulu-

tuksella, kehityskeskusteluilla sekä asiakaspalautteen hankkimisella ja hyödyntämisellä.

Asennemuutoksella pyritään muutosvalmiuden lisäämiseen. Hankitaan tietoa elinkei-

noelämän muutoksista ja ennakoidaan ne omassa toiminnassa. Tuetetaan esitemateriaalia ja

päivitetään internet-sivu sekä huolehditaan niiden ajan tasalla pysymisestä. (Työplus

2005.)

3.2.2 Työplussan toimintastrategia ja visio 2010

Työplussan toimintatapoja ohjaavat ihmisarvo, ammatillisuus ja turvallisuus. Kaikki arvot

on käyty läpi asiakkaan, työyhteisön, talouden ja prosessien näkökulmista. Työplussan

toimintatapoja ohjaa myös toimintastrategia, visio 2010, jonka mukaan Työplus tuottaa

Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille kokonaisvaltaisia työterveyshuoltopalveluja asiakas-

lähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Työplussan työhön sitoutunut moniammatillinen työ-

yhteisö vastaa laadukkaasta ja hyvästä asiakaspalvelusta. (Työplus 2005.)

Visio 2010 tavoitteena on asiakkaiden hoidon jatkuvuuden takaaminen ja tiedonsaannin

turvaaminen. Taloudellisina tavoitteina Työplussalla on taata palveluiden oikea hinta-

20

laatusuhde sekä riittävien resurssien järjestäminen suhteessa toimintaan. Tavoitteena on

keskittää toiminta niin, että painopiste on niillä palveluilla, joita kysytään. Visio 2010:een

kuuluu henkilöstön näkökulmasta muun muassa työn kehittäminen ja huomion kiinnittä-

minen työssä jaksamiseen sekä työmäärään pitäminen kohtuullisena. Työilmapiiristä Työp-

lusassa pyritään samaan avoin ja keskusteleva. Erilaiset prosessit kuuluvat osaltaan myös

visio 2010:een. Näitä prosesseja ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset ja terveystarkastuk-

set sekä päihdeasiakkaan palveluketjun kehittäminen Kokkolassa. (Työplus 2005.)

Työplussan visiossa 2010 on huomioitu myös kriittiset menestystekijät, jotka on ajateltu

sekä asiakaan että henkilöstön näkökulmasta ja talouden sekä prosessien kannalta. Asia-

kasnäkökulmasta niihin kuuluvat riittävät palvelut, joita mitataan asiakastyytyväisyys-

kyselyillä ja asiakaspalautteen avulla. Henkilöstön näkökulmasta katsottuna niihin kuulu-

vat hyvän työkyvyn turvaaminen, jota arvioidaan työssä jaksamiskyselyn ja esimiesalais-

keskusteluiden avulla Talouden osalta kriittisiin menestystekijöihin kuuluvat kustannuste-

hokas toiminta, jota mitataan muun muassa talousarvion ja kuukausiraporttien avulla. Pro-

sesseihin kuuluvat toimivat ja laadukkaat palvelut, joita mitataan muun muassa jonotusai-

ka-kyselyillä. (Työplus 2005.)

Työplussan visio 2010:een kuuluvat myös erilaiset kehittämishankkeet, joita ovat liikelai-

tostaminen sekä laadun tunnustusprosessi. Myös potilastietojen käyttöjärjestelmää tullaan

kehittämään. (Työplus 2005.)

21

4 TEORIATIETOJEN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutukselle on viime aikoina kohdistettu suuria

odotuksia ja vaatimuksia, sillä tulevilta työntekijöiltä edellytetään sekä teoreettista että

käytännöllistä osaamista (Kauppi & Huttula 2003, 33). Keskeinen haaste opiskelijan ohja-

uksessa on teorian ja käytännön yhteensovittaminen. Siihen ei kuitenkaan ole löydetty rat-

kaisua. Opiskelijat ovat kokeneet koulutuksessa oppimassaan ja käytännön toiminnassa

eroja. Tämä on huolettanut pitkään opettajia, käytännön työssä toimivia ja opiskelijoita.

Tutkimukset osoittavat, että terveysalan opiskelijat suosivat etenkin oppimista harjoittelus-

sa. (Heinonen 2004, 25; Salonen 2007, 26; Härkin 2000, 70; Kauppi ym. 2003, 34.)

Teoriaopetuksessa painottuu se, että ennen harjoittelua opiskellaan harjoittelua koskevaa

teoriatietoa ja harjoittelussa hyödynnetään teoriasta opittuja asioita. On todettu, että opiske-

lijan harjoittelussa hankittuja käytännön kokemuksia ei useinkaan hyödynnetä myöhem-

missä opiskelun vaiheissa. Teoriaopiskelun ja harjoittelun erottaminen omiksi kokonai-

suuksiksi on johtanut siihen, että opiskelija kokee ne irrallisiksi ja jopa toisistaan riippu-

mattomaksi. (Kauppi ym. 2003, 34.)

4.1 Opiskelijoiden kokemuksia teoriatietojen ja käytännön yhteensovittamisesta

Harjoittelun aikana opiskelijalla on mahdollisuus teoreettisten käsitteiden löytämiseen sekä

hoitotyön käytännön ja teorian yhteyksien ymmärtämiseen (Munnukka, 1997, 11). Opiske-

lijat kokevat hoitotoiminnan perustuvan harjoittelupaikoilla lähinnä arkitietoon ja toimin-

nan taustalla oleva teoria jää opiskelijoille usein epäselväksi (Jaroma, 2000, 133 Räisänen

2002, 36). Tämä vahvistaa mielikuvaa työstä, joka perustuu hoitotoimenpiteiden suoritta-

miseen ja rutiininomaisiin käytäntöihin. Tästä syystä on tärkeää, että ohjaajat perustelevat

ja selvittävät toimintansa perusteet opiskelijalle. (Räisänen 2006, 36.)

Opiskelija joutuu opiskelemaan kahdessa eri ympäristössä: teoriaopinnoissa koululla ja

harjoittelussa eri toimipisteissä. Kliinisessä oppimisympäristössä opiskelija sisäistää pa-

remmin teoriaopetuksen hoitokulttuuria ja sosialistuu ammattiin. Opettajan antama rooli-

malli vaikuttaa opiskelijoihin koulutuksen alussa. Käytännön hoitotyöntekijöiden roolimal-

22

lit puolestaan vaikuttavat oppilaitosten antamia malleja enemmän koulutuksen loppuvai-

heessa. (Räisänen 2002, 35.)

4.2 Teoriaopetuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi

Härkinin tekemässä Pro gradu -tutkielmassa opiskelijat toivat esiin sen näkemyksen, että

teoriatietojen yhdistäminen käytäntöön tuottaa ongelmia. Johtuuko tämä siitä, ettei teoria-

tietoa osata opettaa, vai siitä, ettei tätä hoidon teoriaa pystytä hyödyntämään käytännössä.

Ongelmana voi olla myös ajattelumalli kahdesta erilaisesta työntekijästä: on niitä, jotka

tietävät ja on niitä, jotka tekevät. Miten nämä asiat voitaisiin yhdistää hoitotyössä niin, että

tulokseksi saataisiin itsenäisesti ajatteleva hoitotyönteorian perusteella toimiva hoitaja.

(Härkin 2000, 70.)

Opiskelu luokassa ja toisaalta käytännössä asiakas tai potilastyössä on erotettu omiksi vai-

heikseen. Tästä syystä opiskelijat eivät välttämättä osaa käyttää tietoaan käytännön toimin-

nassa. (Kauppi ym. 2003, 34.) Salmelan mukaan teorian ja käytännön yhdistyminen edel-

lyttää sekä teoriaopetuksen kehittämistä käytännönläheisemmäksi että käytännön harjoitte-

lun ohjauksen kehittämistä enemmän hoitotieteelliseen teoriaan ja tutkimustietoon kytkey-

tyväksi (Salmela 2004, 125). Myös Kilpiäisen mukaan opettajien teoreettinen opettajuus on

kehittynyt opiskelijoiden ja käytännön työelämän välisen integroitumisen esteeksi (Kilpi-

läinen 2003, 158).

23

5 TUOTEKEHITTELYPROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSTAPANA

5.1 Projektin tausta

Kokkolassa on kuusi työterveyshuollon laitosta, joilta työnantaja voi ostaa työterveyspal-

veluja. Näiden lisäksi isoilla työnantajilla on omat työterveyshuollot. Asiakasmäärältään

suurin työterveyshuollon laitoksista on Työplus, jolla on asiakkaanaan noin 550 yritystä ja

10500 työntekijää.

Projektin idea nousi esiin työelämän tarpeista ja alkuunpanijana oli Työplussan palvelu-

päällikkö. Työplussassa on havaittu, että he tarvitsevat kirjallista ohjeistusta ja materiaalia

opiskelijaohjaukseen liittyen.

5.2 Projektin tarkoitus ja tavoitteet

Projektin tarkoituksena on tuottaa opinnäytetyö tuotekehittelyprojektina opiskelijaohjauk-

sen hyvät käytänteet käsikirja työterveyshuolto Työplussaan. Käsikirja on suunnattu työn-

tekijöille sekä siellä harjoittelun suorittaville opiskelijoille. Valmis käsikirja annetaan

Työplussan käyttöön ja sitä jatkossa tullaan käyttämään sekä kirjallisena että sähköisenä

versiona. Sähköinen versio on helppo pitää ajan tasalla, päivityksestä vastaa Työplus.

Tämä käsikirja on projektimme tulostavoite, joka sisältää aineistoa opiskelijaohjauksen eri

vaiheista, harjoittelujakson yleisistä ohjeista sekä Työplussan toimintatavoista ja organi-

saatiosta. Käsikirjan tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta ja edesauttaa opiskelijan

harjoittelujakson tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös selkeyttää työpaikan ja

oppimisjakson tavoitteiden ymmärtämistä ja hahmottamista. Selvitämme, kuinka opiskeli-

jalle taataan mahdollisimman hyvä oppiminen harjoittelujakson aikana.

Projektimme toiminnallisena tavoitteena on, että käsikirjaa hyödynnetään opiskelijan työ-

terveyshuollon harjoittelujakson aikana Työplussassa. Käsikirja on suunnattu Työplussan

henkilökunnalle sekä sinne tuleville terveydenhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoille.

24

Opinnäytetyön teoriaosaan kokoamme tutkittua tietoa oppimisesta sekä opiskelijaohjauk-

sesta opiskelijan, opettajan ja ohjaajan näkökulmasta. Teoriaosassa on käsitelty työterve-

yshuoltoa ohjaavia lakeja sekä Työplussaa organisaationa. Näiden lisäksi käytämme hy-

väksi terveydenhoitaja -ja fysioterapiakoulutuksessa käytettävää opintosuunnitelmaa.

5.3 Projektin suunnittelu ja toteutus

Projekti käynnistyi sillä, että Työplussasta otettiin yhteyttä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja

terveysalan yksikköön Kokkolaan. Työplussalla oli ehdottaa opinnäytetyöaihe, joka oli

noussut työelämän tarpeesta. Tämä aihe kiinnosti meitä henkilökohtaisesti, sillä projektin

avulla voimme kehittää opiskelijaohjausta. Lisäksi käsikirja helpottaa opiskelijan harjoitte-

lun suorittamista Työplussassa. Tämän työn avulla saamme kokemusta projektityöskente-

lystä, jota meillä ei aiemmin ollut.

Huhtikuussa 2006 otimme ensimmäisen kerran yhteyttä Työplussan palvelupäällikköön ja

sovimme ensimmäisen tapaamisajan. Ensimmäisessä tapaamisessa palvelupäällikön ja oh-

jaavan opettajan kanssa hahmottelimme käsikirjan sisältöä. Sovimme myös, että palvelu-

päällikkö antaa meille materiaalia työtä varten.

Mahdollisuudet vaikuttaa projektin tulokseen ovat käynnistyksen yhteydessä suurimmil-

laan. Käynnistysvaiheessa on käytävä läpi aikataulun ja resurssin- ja toimintasuunnitelman

paikkansa pitävyys. Huolellinen projektisuunnitelman teko vie aikaa, mutta maksaa itsensä

myöhemmin takaisin. ( Lööw 2002, 63, 87.)

Projektiorganisaatiossa on mukana Kokkolan työterveyshuolto Työplus, jonka yh-

dyshenkilönä toimii palvelupäällikkö Eija Alatalo. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakou-

lun sosiaali- ja terveysalan yksikön terveydenhoitajaopiskelijat Anna-Riikka Kallio ja Lau-

ra Pehkonen, jotka vastaavat projektin päätyöstä sekä yliopettaja Maija Maunula, joka toi-

mii työmme ohjaajana. Opinnäytetyön toiminnallisen osan suunnittelussa ja toteutuksessa

otamme huomioon Työplussasta tulevat toiveet.

25

Aikataulun mukaisesti käsikirja esitetään Työplussan henkilökunnalle syyskuussa 2007.

Projekti etenee oheisen aikataulun mukaisesti

Projektibudjetin olemme laatineet yhdessä ohjaavan opettajan ja Työplussan palvelupääl-

likön kanssa. Sovimme, että Työplus maksaa kaikki opiskelijaohjauksen käsikirjaan liitet-

tävät materiaalikulut ja opinnäytetyön painatuksen. Teoriaosaa koskevat kulut maksamme

itse. Tekijänoikeudet luovutamme Työplussalle ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakou-

lun sosiaali- ja terveysalan yksikölle. Näin asianomaiset voivat tulevaisuudessa päivittää

opiskelijaohjauksen käsikirjaa.

5.4 Projektin päättäminen

Tarkoituksena on, että projektin tuotos opiskelijaohjauksen käsikirja valmistuu kesään

2007 mennessä. Esitarkastuksen jälkeen tuotos esitellään Työplussan henkilökunnalle syk-

syllä 2007. Projektin päättyessä annamme oikeudet opinnäytetyön toiminnallisen osan

opiskelijaohjauksen käsikirjan päivittämiseen Kokkolan työterveyshuolto Työplussalle se-

kä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikölle.

26

6 POHDINTA

Opinnäytetyön tekeminen on vakuuttanut meidät siitä, että opiskelijaohjauksella harjoitte-

lujakson aikana on suuri merkitys opiskelijoille. Koska terveysalan koulutuksen ensisijai-

nen tehtävä on kouluttaa työntekijöitä terveydenhuoltoon, on harjoittelulla keskeinen rooli

käytännön oppimisen ja työelämään tutustumisen kannalta. Opettaja ja ohjaaja vaikuttavat

harjoittelujakson aikana opiskelijan motivaatioon sekä haluun oppia uutta. Tästä syystä

hyvä ohjaamisen merkitys korostuukin ja jokaiselle opiskelijalle on taattava hyvä ohjaus-

suhde sekä positiivien oppimisympäristö.

Työssä käyttämämme lähteet perustuvat tutkittuun tietoon ja ne ovat pääsääntöisesti en-

simmäisen käden tietoa. Ohjattua harjoittelua on tutkittu paljon, joten luotettavaa tietoa oli

saatavilla. Olemme käyttäneet niin uutta tietoa kuin on ollut mahdollista, jotta työ olisi

ajanmukainen ja käsikirja käyttökelpoinen. Uusimman tiedon avulla pystytään opiskelija-

ohjausta kehittämään laadukkaammaksi ja luotettavammaksi.

Opinnäytetyössä olemme keränneet teoriatietoa hyvän ohjauksen edellytyksistä koskien

ohjattua harjoittelua. Tätä tietoa käytimme hyväksi opinnäytetyömme toiminnallisessa

osassa, opiskelijaohjauksen käsikirjassa työterveyshuolto Työplussaan. Opiskelijaohjauk-

sen käsikirjan tavoitteena on perehdyttää opiskelija Työplussan työyhteisöön sekä taata

opiskelijalle hyvä oppiminen ja ohjaus harjoittelujaksolla.

Yhteistyö ohjausryhmän kanssa on toiminut hyvin. Olemme pitäneet säännöllisesti yhteyttä

Työplussan yhdyshenkilön kanssa, jotta he ovat pystyneet vaikuttamaan käsikirjan sisäl-

töön. Tämä on ollut meille tärkeää, jotta olemme pystyneet tekemään Työplussaa mahdol-

lisimman hyvin palvelevan ja laadukkaan käsikirjan. Oikeudet käsikirjaan luovutamme

Työplussalle, jotta he voivat jatkossa kehittää ja päivittää sen sisältöä.

Opinnäytetyö on opettanut meille opiskelijaohjaukseen liittyvien tahojen merkityksen.

Opiskelijan näkökulmasta orientoituminen harjoitteluun alkaa jo koulussa teoriatunneilla ja

jatkuu vielä harjoittelun jälkeenkin. Onnistunut harjoittelu vaatii aktiivista yhteistyötä kou-

lun ja harjoittelupaikan välillä. Hyvä ohjaus edellyttä sekä opettajan että ohjaajan ammatti-

taitoa ja motivaatiota ohjaukseen. Opiskelijan oma aktiivisuus ja halu uuden oppimiseen

27

ovat avainasemassa onnistuneeseen harjoitteluun ja tämän takia päävastuu jää opiskelijalle

itselleen.

28

7 LÄHTEET

Asetus 508/1986 nuorten työntekijäin suojelusta. WWW-dokumentti. Saatavissa:

www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1986/19860508,luettu 12.10.2007

Haarala P. 2006. Terveydenhoitajan koulutusohjelma 2006.

Harjoittelun kehittämishanke. 2006. Suositus harjoittelusta, sen järjestämisestä ja termino-

logiasta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Heinonen N. 2004. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Suosi-

tus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysministeriön monis-

teita 2003:22. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki

Hurri J. 2004. Kunnallisten laboratorioiden liikelaitostaminen; vertailututkimus liikelaitok-

sen ominaisuuksien toteutumisesta Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireis-

sä. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopio.

Härkin S. 2000. Ammattikorkeakoulusta valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden näke-

myksiä koulutuksessa saavuttamistaan valmiuksista. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yli-

opisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio.

Jaroma A. 2000. Koulutus ja tuleva toiminta hoitotyössä kysely kätilö-, sairaanhoitaja- ja

terveydenhoitajaopiskelijoille.Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio

Kaartinen-Koutaniemi M. 2001. Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen;

Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun

benchmarking-projekti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2001. Edita. Hel-

sinki.

Kauppi A. ja Huttula T. 2003. Laatua ammattikorkeakouluihin. Edita. Helsinki.

Kilpiäinen S. 2003. Odotetaan käytäntöä ja saadaan teoriaa –Tutkimus Kemi-Tornion am-

mattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden käsityksistä ja kokemuksista opetuksesta ja

ohjauksesta vuosina 1995-1997 ja 2000-2001. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekun-

ta. Lapin yliopistopaino. Rovaniemi.

Kolehmainen S. ja Kallinen R. 2004. Laatua ammattikorkeakouluopintojen ohjaukseen;

Oped-Laatu –projektin loppuraportti. Julkaisuja A: 1/2004. Hämeenlinna. Hämeen ammat-

tikorkeakoulu.

Kujala E. 1997. Ohjaus hoitotyöammattiin oppimisen konstruktiossa-empiiriseen aineis-

toon perustuva ohjauksen teoreettinen viitekehys. Laudaturtyö. Tampereen yliopisto. Kas-

vatustieteellinen tiedekunta. Tampere.

29

Laadukas harjoittelu, Käsikirja harjoittelun ohjaukseen ja työkokemuksen hyödyntämiseen.

2005. NCWE/CSU, Suomessa lisenssin haltija Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu.

Laki 630/1998 ammatillisesta koulutuksesta. WWW-dokumentti. Saatavissa:

www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980630, luettu 12.12.2007

Laki 998/1993 nuorista työtekijöistä. WWW-dokumentti. Saatavissa: www. fin-

lex/laki/ajantasa/19930998, luettu 12.10.2007

Luhtanen R. 2002. Työterveyshuolto, lakikokoelma 2002. Edita Prima Oy. Helsinki.

Luhtanen R. 2006. Työelämän lait 2006. Edita Prima Oy. Helsinki

Lööw M. 2002.Onnistunut projekti: projekti johtamisen ja -suunnittelun käsikirja. Tietosa-

noma. Helsinki.

Munnukka T. 1997. Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. Akateeminen väitöskirja. Tam-

pereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Vammalan Kirjapaino. Vammala

Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Ammattikorkeakoulusta ter-

veydenhuoltoon- Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot

ja vähimmäisopintopisteet. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Opetusministeriö.

Orava M. 2005. Perehdytysohjelma Kokkolan seudun terveyskeskus kuntayhtymän Alue

2:n vastaanotolle. Opinnäytetyö. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön kou-

lutusohjelma. Kokkola.

Peiponen A., Koivisto T., Muurinen S., Rajalahti E. Hoitotyön vuosikirja 2004 hoitotyön

johtaminen ja hyvinvointi. Hygieia. Tammi.

Ranta H. 2004. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2004. Talentum Media Oy. Hel-

sinki.

Rauste-von Wright M., von Wright J., Soini T. 2003. Oppiminen ja koulutus. WSOY. Ju-

va.

Ruohotie P., Honka J., Mustonen L. 2000. Työssäoppimisen haasteet ammattikasvatuksel-

le. Saarijärven Offset Oy. Hämeenlinna.

Räisänen A. 2002. Hoitotyön tekijöiksi valmistuvien osaaminen, vertailututkimus opistoas-

teelta ja ammattikorkeakouluista valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoitotyön toimintojen

hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. Turun yliopiston julkaisuja. Lääke-

tieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Hakapaino Oy. Helsinki.

Salmela M. 2004. Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitamisen taidot ja niiden opetus ammatti-

korkeakoulussa; opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien arviot. Lääketieteellinen tiedekunta.

Hoitotieteen laitos. Painosalama Oy.Turku.

Salonen P. 2007. Harjoittelusta Amk-opintojen kuningas; harjoittelun kehittämishankkeen

2004 - 2006 loppuraportti. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

30

Salonen P. 2006. Aineksia onnistuneeseen harjoitteluun. Keski-Pohjanmaan ammattikor-

keakoulu.

Salonen P. 2006. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas; loppuraportti. Keski-

Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Salonen P. 2005. Ohjaako harjoittelu asiantuntijuuteen? Selvitys ammattikorkeakouluopis-

kelijoille toteutetusta harjoitteluaiheisesta kyselystä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkea-

koulu.

Samok. WWW-dokumentti. Saatavissa:

http://www.samok.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=2&Itemid=3, luettu

28.5.2007. Viimeksi päivitetty 24.4.2007 kello 09:26

Tanskanen K. 2005. Ohjatun harjoittelun laatu – kyselytutkimus sairaanhoitaja opiskelijoil-

le. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto. Terveystieteiden opettajakoulutus. Hoitotie-

teen laitos. Kuopio.

Työturvallissuuslakikeskus. 2003. Perehdyttäminen palvelualoilla. Edita Prima Oy.

Julkaisemattomat lähteet

Työplussan palvelupäällikkö Eija Alatalon haastattelut keväällä 2007. Kokkola.

31

LIITTELUETTELO

LIITE 1 Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa

OPISKELIJAOHJAUKSEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPLUSSASSA

SISÄLLYS: 1 JOHDANTO 1

2 TYÖYHTEISÖN ORGANISAATIO JA TOIMINTA-AJATUS 3

3 TYÖPLUSSAN PALVELUTARJONTA 4

4 LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 6

5 OHJAAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA 8

6 OPISKELIJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA 10

7 OPETTAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA 11

8 OPISKELIJAOHJAUS TYÖPLUSSASSA HARJOITTELUN ERI VAIHEISSA 12

9 TYÖTERVEYSHUOLLON VÄLINEET JA LAITTEET 17

10 YLEISIÄ OHJEITA HARJOITTELUJAKSOLLE 18

10.1 Käytännön ohjeet 18

10.2 Työsuojelu 19

10.2.1 Tartuntatautien ennaltaehkäisy 19

10.2.2 Menettely tapaturmatilanteissa 20

11 LÄHTEET 22

LIITELUETTELO 24

1

1 JOHDANTO

Tutkimukset ovat osoittaneet että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys hoita-

jan taitojen oppimisessa. Opiskelijaohjauksella edistetään opiskelijoiden ammatil-

lista kasvua ja sitoutumista ammattialan toimintaan. Ohjaus lisää ja tukee opiskeli-

joiden oppimista silloin, kun se vastaa heidän tarpeitaan, mahdollistaa oppimisen

ja kokemusten reflektoinnin sekä edistää tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden

sisällöt tulevat opetussuunnitelmista, joilla turvataan ja edistetään koulutuksen

kansallista yhtenäisyyttä sekä riittävän ammatillisen osaamisen tasoa.

Tämä opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa – käsikirja (myöhemmin

käytämme nimeä käsikirja) on tarkoitettu Työplussaan tuleville terveydenhoitaja- ja

fysioterapeuttiopiskelijoille sekä heidän ohjaajilleen. Käsikirjan tueksi olemme teh-

neet ohjatun harjoittelun palautelomakkeen (Liite 1), jolla arvioidaan harjoittelujak-

son sujumista. Palautelomake on tarkoitettu Työplussassa harjoittelun tehneille

opiskelijoille, heidän ohjaajilleen sekä ohjaaville opettajille.

Työplus on Kokkolan-seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän liikelaitos, joka

tuottaa Keski-Pohjanmaan alueelle työterveyshuoltopalveluja. Käsikirjan tarkoituk-

sena on taata mahdollisimman hyvä oppiminen harjoittelujakson aikana. Tämä työ

on tehty opinnäytetyönä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja ter-

veysalan yksikössä yhteistyössä Kokkolan työterveyshuolto Työplussan kanssa.

Opiskelijaohjauksen käsikirja on sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa.

Käsikirjassa käytettävät Työplussaa koskevat julkaisemattomat lähteet olemme

saaneet Työplussan palvelupäälliköltä sekä Työplussan internet-sivuiltaan.

Harjoittelun tavoitteista säädetään Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakou-

luista 352/2003/ 7§: ssä: ”Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohja-

tusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä

tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä”. (Salonen 2005, 6.) Sosiaali- ja ter-

veydenhuollon toimintayksiköiden on varmistettava, että jokainen harjoittelujakso

tarjoaa riittävästi ja tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia opiskelijalle. Li-

2

säksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tehtävänä on varmistaa, että ohjaus

vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia. (Heinonen 2004, 13.)

Harjoittelulla on suuri merkitys hoitajan taitojen oppimisessa (Salmela 2004, 125).

Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa oppimista ja sen avulla tutustutaan työelä-

mään (Ruohotie, Honka, Mustonen 2000, 186). Harjoittelujaksolla opiskelijat si-

säistävät terveydenhuollon arvoperustaa ja sen toimintaa. Tavoitteena harjoitte-

lussa on perehdyttää opiskelija työyksikön keskeisiin työtehtäviin sekä teoriatiedon

ja käytännöntaitojen soveltamiseen työelämässä. (Heinonen 2004, 13.)

Ohjaajan tulee auttaa opiskelijaa hänen asettaessaan oppimistavoitteitaan ja valit-

semaan hänen valmiuksiin sopivia tehtäviä. Lisäksi ohjaajan tulee tarvittaessa

opettaa kädestä pitäen (Salmela 2004, 35). Ohjaajan tulee hallita se, mitä he vaa-

tivat opiskelijoilta ja heidän tulee myös toiminnallaan osoittaa sisäistäneensä hu-

manistisen ihmiskäsityksen arvot (Räisänen. 2002, 36). Ohjaajan täytyy olla läsnä

ja auttaa opiskelijaa luottamalla tämän kykyyn kehittyä ja kasvaa. Ohjaajan tulee

sitoutua ohjaamiseen eikä ainoastaan toimia vain tiedon jakajana. Hänen tulee

myös arvostaa opiskelijoita oppijana ja toimia roolimallina. (Heinonen. 2004,

30,33; Räisänen 2002, 36.)

3

2 TYÖYHTEISÖN ORGANISAATIO JA TOIMINTA-AJATUS

Työplussan organisaation taustalla toimii kuntayhtymän hallitus. Työplus on kun-

tayhtymän liikelaitos. Johtokunnassa toimii työterveysjohtaja, jonka alaisina toimi-

vat palvelupäällikkö sekä erityisasiantuntijat. Työplussan erityisasiantuntijoina ovat

kuusi työterveyslääkäriä sekä kaksi työpsykologia. Palvelupäällikkö vastaa Työp-

lussassa 12 työterveydenhoitajasta, kahdesta työfysioterapeutista, viidestä osas-

tonsihteeristä sekä yhdestä lääkintävahtimestarista.

www.tyoplus.fi/fi/organisaatio (Työplus 2006)

Henkilökunnan toimintaa Työplussassa ohjaavat tavoitettavuus, joustavuus ja ys-

tävällisyys. Puolueettomuus, luotettavuus ja toimintojen jatkuvuus huomioidaan

sekä turvataan asiakkaan kohtaamisessa. Työntekijöitä ohjaa asiakaskontakteissa

motivoiva, positiivinen ja luottamusta herättävä työote. (Työplus 2006.)

Työplussan työntekijöitä ohjaavia arvoja ovat ihmisarvo, turvallisuus sekä ammatil-

lisuus. Arvoja tarkastellaan asiakkaan, työyhteisön, talouden ja prosessien näkö-

kulmista www.tyoplus.fi (Työplus 2006.)

Työplussassa tuotettujen palveluiden tulee olla hinnaltaan oikeassa suhteessa laa-

tuun. Työplussassa huolehditaan, että toiminta on hyvän työterveyshuoltokäytän-

nön mukaista ja kustannustehokasta. Johtokunta vastaa liittohallituksen asettami-

en tavoitteiden sisällyttämisestä toimintastrategiaan. (Työplus 2006.)

4

3 TYÖPLUSSAN PALVELUTARJONTA

Työplussassa työterveyshuoltopalveluja on tuotettu vuodesta 1976 alkaen. Tällä

hetkellä asiakkaina on yli 550 yritystä ja noin 10500 työntekijää. Tavoitteena on

tuottaa laadukas ja oikea palvelu oikeaan aikaan (Taulukko 1).

TAULUKKO 1. Työplussan tuottamat palvelut

- työpaikkakäynnit ja selvitykset - alustavat ammattitauti- ja työkykyselvitykset - kuntoutustarpeen arviointi ja ohjanta - työfysioterapiapalvelut - työpsykologin vastaanotto ja lyhytterapia - henkinen ensiapu kriisitilanteissa - matkailijan terveysneuvonta

- työterveyshuollollisesti painotettu sairaanhoito - päivystävä työterveyshoitaja - laboratorio- ja röntgenpalvelut - työhyvinvointiryhmät - pienkirurgiset toimenpiteet - rasitussydäntutkimukset - työtapaturmien hoito - sisätautilääkärin konsultaatiot

Päivystävä työterveyshoitaja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden tulla joustavasti

työterveyshoitajan vastaanotolle lyhytkestoisen sairaus- tai terveysasian tiimoilta.

Tämä tarjoaa toisille työterveyshoitajille mahdollisuuden keskeytyksettömään ter-

veystarkastusvastaanottoon tai muuhun toimintaan. Tehtävinä ovat muun muassa:

- päivystysluontoinen arkivastaanotto sairaustapauksissa klo 8-15.30

- rokotusten pistäminen

- sairauslomien myöntäminen

- puhelinneuvonta

- laboratoriovastausten antaminen

- spirometriasta huolehtiminen

- apteekkitilauksen purkaminen (Työplus 2007.)

Alustavat tutkimukset ammattitautia epäiltäessä tehdään työterveyshuollossa ja

tarvittaessa tutkimuksia jatketaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (myö-

hemmin käytetään käsitettä KPKS). Työtapaturmat hoidetaan työterveydessä,

mutta iltaisin ja viikonloppuisin ne hoidetaan terveyskeskuksen ja KPKS:n yhteis-

päivystyksessä. Erikoissairaanhoito- ja laboratoriopalvelut ovat saatavissa

5

KPKS:sta. Röntgentutkimukset tapahtuvat terveyskeskuksen tiloissa. (Työplus

2005.)

6

4 LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään työterveys-

huollon palveluita palveluksessaan oleville työntekijöille. Yrittäjät tai muut omaa

työtään tekevät voivat halutessaan järjestää itselleen lakisääteiset työterveyshuol-

topalvelut. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työ-

terveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien eh-

käisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä, työntekijöiden terveyttä sekä työyhtei-

sön toimintaa. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan käyttämään riittävästi

työterveyshuollon ammattihenkiöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantunti-

joita siten, kuin hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen. (Ranta

2004, 172 - 173.)

Työnantaja pystyy halutessaan täydentämään työterveyssopimusta muilla tervey-

denhoitopalveluilla. Laajennetussa työsopimuksessa on sovitun kaltaiset ja mää-

räajoin tapahtuvat terveystarkastukset sekä yleislääkärintasoiset sairaanhoitopal-

velut. Laajennetussa työterveyshuoltosopimuksessa on mahdollisuus lisätä myös

erikoislääkäreiden konsultaatio (Työplus 2007.)

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät:

- työoloihin kohdistuva toiminta, työpaikkaselvitykset

- yksilölliset palvelut, tietojen antaminen ja ohjaus, terveysneuvonta

- lakisääteiset terveystarkastukset erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa

töissä

- vajaa kuntoisen työntekijän terveydentilan ja työssä selviytymisen seuranta

- ensiapuvalmiuden ylläpito ja työtapaturmien torjunta

- työyhteisötoiminta, työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja toteutus

- kuntoutustarpeen arviointi

- ammattitautiselvitykset (Työplus 2007)

7

Työterveyshuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-

netussa laissa (559/1994) tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöä, jolla on

työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka ter-

veydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus

(Luhtanen 2006, 123).

Työterveyshuollon asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on fysioterapeutin

tai psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian,

ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterve-

yshuollosta tai joilla on muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys (Luh-

tanen 2006, 123).

Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön,

työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa,

jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevi-

en työ- ja toimintakykyä (Luhtanen 2006, 123).

8

5 OHJAAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA

Ohjaaja toimii useissa rooleissa harjoittelujakson aikana, kuten johtajana, ohjaaja-

na, opettajana, tarkkailijana, arvioijana ja palautteen antajana. Nykyisin ohjaaja on

kuuntelija, kyselijä, neuvoja ja oppija. Hänen on hyvä olla läsnä ja auttaa opiskeli-

jaa tämän ammatillisen kasvun tukemisessa. Opiskelijaa koskevat työsuojelun

säädökset hänen tulee huomioida. Ohjaajalla on suuri rooli ohjata teorian ja käy-

tännön tietojen yhteensovittamista. (Heinonen 2004, 30,32.)

Opiskelijoiden oppiminen on tuloksellista, jos jokaiselle on nimetty omaohjaaja

(Kujala, 1997, 64; Munnukka, 1997, 35 - 36). Ohjaajan tulee tiedostaa, tunnistaa,

arvioida ja kehittää ohjaajana toimimiselle asettamia tavoitteita. Hänen tulee tun-

nistaa muuttuvat ohjausroolit harjoittelun eri vaiheissa (Kuvio 1).

KUVIO 1. Harjoittelun ohjaaminen (Heinonen 2004, 30)

Ohjaajan on sitouduttava ohjaamiseen eikä olla vain tiedonantajana. Ohjaajan

merkitys ja toiminta vaihtelevat harjoittelujakson aikana (Taulukko 2).

9

TAULUKKO 2. Ohjaajan merkitys, hyvän ohjaajan toiminta ja ominaisuudet (Hei-nonen 2004, 31) Opiskelun alkuvaihe Opiskelun keskivai-

he Opiskelun loppuvai-he

Ohjaajan merkitys -tuki, turva, huolehtija -malli

-vertainen ihminen -yhdessä oppija

Hyvän ohjaajan toi-minta

-on oma itsensä -kertoo itsestään -sanoo mielipiteensä -haluaa kuunnella opiskelijan ajatuksia -ei vaadi liikaa -ei opeta liikaa -osaa arvioida ohjauk-sen tarpeen -otaa mukaan työhön -antaa opiskelijalle tehtäviä -pyytää perusteluja -näkee oppimisen päi-vittäisten tehtävien tekemistä laajempana -antaa kehittävää pa-lautetta ajallaan

-on kiinnostunut ohja-uksesta -haluaa oppia tunte-maan opiskelijan -ei välttele ohjausteh-tävää -tietää opiskelijan ta-voitteet -antaa riittävästi vas-tuuta -osoittaa oppimistilan-teita -rohkaisee opiskelijan ajatuksia -kykenee jakamaan osaamistaan -antaa monipuolista ja kehittävää palautetta ajallaan

-tunnistaa ohjauksen vaatimat voimavarat -haluaa oppia tunte-maan opiskelijan -haluaa oppia tunte-maan opiskelijan op-pimistavat -tietää opiskelijan ta-voitteet -antaa vastuuta opis-kelijan kykyjen mukai-sesti -auttaa ymmärtämään hoitotyö laajuutta -antaa jatkuvaa ja ke-hitettävää palautetta ajallaan

Hyvän ohjaajan omi-naisuudet

-myönteinen -kannustava -kärsivällinen -rauhallinen -joustava -luotettava -kiireetön -sietää erilaisuutta -oppii ohjatessaan

-selkeäkielinen -rauhallinen -kärsivällinen

-ennakkoluuloton -kannustava -tasavertainen

Harjoittelun alkuvaiheessa keskeistä on turvallisuuden antaminen opiskelijalle,

keskivaiheessa tilan antaminen opiskelijalle ja loppuvaiheessa ammattialan ole-

muksen ymmärtämisen yhteinen pohtiminen (Heinonen 2004, 30 - 32).

10

6 OPISKELIJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA

Opiskelija nähdään nykyisin aktiivisena oppijana. Harjoittelussa oppimiseen vaikut-

tavat opiskelijan omat asenteet, uskomukset ja emootiot. Oma ohjaaja pystyy vai-

kuttamaan niihin, mutta vain opiskelija itse pystyy niitä muuttamaan. (Salonen

2006, 73, 88.)

Ohjaussuhteen onnistuminen edesauttaa opiskelijan ammatillista kasvua ja sitou-

tumista ammattialan toimintaan. Ohjauksella edistetään opiskelijan oppimista sil-

loin, kun se vastaa opiskelijan tarpeita, edistää tavoitteiden saavuttamista sekä

mahdollistaa oppimisen ja kokemusten reflektoinnin. Ohjauksen tulee kannustaa

opiskelijaa itseohjautuvuuden kehittämiseen. Hänen täytyy saada tukea ja arvos-

tusta tiedoilleen, taidoilleen ja itselleen yksilöllisesti osaavana ihmisenä. Ohjauk-

sen tulee lisätä opiskelijan kykyä yhteen sovittaa teoriatietoa ja käytännön taitoa.

(Heinonen 2004, 29 - 34; Munnukka 1997, 16; Salonen 2006, 73.)

11

7 OPETTAJAN ROOLI OHJAUSSUHTEESSA

Ohjaavan opettajan kuuluu osallistua aktiivisesti harjoittelun suunnitteluun, toteu-

tukseen ja arviointiin. Opettajan tehtävänä on selvittää ja ohjata opiskelijan työteh-

tävien tarkoituksenmukaisuutta oppimisen näkökulmasta. (Heinonen 2004, 20 -

21.) Harjoittelua ohjaavan opettajan tulisi perehdyttää opiskelijat harjoitteluun ja

tukea heitä henkilökohtaisesti harjoittelutavoitteiden asettamiseksi (Kaartinen-

Koutaniemi 2001, 17). Opettajan tulisi vierailla säännöllisesti harjoittelupaikassa

sekä pitää yhteyttä opiskelijan ja ohjaajan kanssa (Heinonen 2004, 20-21).

Opettajan on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on harjoittelupaikan edellyttämät

tiedot ja taidot ennen harjoittelujakson alkua. Opettaja arvioi harjoitteluprosessissa

koulutusyksikön työelämäyhteistyötä, opetuksen ammatillisia kehittämiskohteita ja

informaatiotarpeita. Opettajat osallistuvat ohjaukseen terveydenhuollon ammatilli-

sen asiantuntemuksensa ja harjoittelun tavoitteiden mukaisesti. Heidän tulisi vas-

tata siitä, että harjoittelun ohjaajalla on tiedot ammattikorkeakoulun koulutusohjel-

masta ja opintokokonaisuudesta. (Kaartinen-Koutaniemi 2001,18; Kolehmainen &

Kallinen 2004, 33.)

12

8 OPISKELIJAOHJAUS TYÖPLUSSASSA HARJOITTELUN ERI VAIHEISSA

Työplus toimii terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelupaikkana,

joiden koulutusohjelmille on laadittu omat tavoitteet (Liite2 ja 3). Tämän lisäksi

Työplus toimii erikoistuvien työterveyslääkärien koulutuspaikkana. Ohjauksella

edistetään opiskelijoiden oppimista silloin, kun ohjaus vastaa opiskelijoiden tarpei-

ta ja edistää tavoitteiden saavuttamista mahdollistaen oppimisen ja kokemusten

reflektoinnin. Keskeisenä asiana näiden tavoitteiden toteuttamiselle pidetään oh-

jaajan ja opiskelijan hyvää yhteistyösuhdetta, jossa ovat merkityksellistä vuorovai-

kutus, ilmapiiri ja luottamus. (Heinonen 2004, 29-34; Munnukka 1997, 16; Räisä-

nen 2002, 35.)

Ohjauksella opiskelijaa voidaan opastaa ja auttaa itsensä kehittämiseen, omien

pyrkimyksiensä tunnistamiseen ja itsenäisten ratkaisujen tekemiseen. Opiskelijalla

on harjoittelun aikana ohjaajan tuki aina tarvittaessa. (Salonen 2006, 61, Räisänen

2002, 35.) Ohjauksen täytyy kannustaa opiskelijaa opintoihin liittyvän epävarmuu-

den sietämiseen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen. Opiskelijalla on tarve saada

tukea ja arvostusta tiedoilleen, taidoilleen ja itselleen yksilöllisesti osaavana ihmi-

senä. (Heinonen 2004, 29 - 34.)

Olemme tehneet prosessikuvauksen ohjatusta harjoittelusta, sen eri vaiheista ja

käytännöistä (Liite 4) Prosessi on kuvattu opiskelijan, palvelupäällikön, ohjaajan,

ohjaavan opettajan sekä Työplussan henkilökunnan näkökulmasta. Kuvaus sel-

ventää, mitä kenenkin rooli sisältää.

Harjoittelun ennakkovalmistelut helpottavat harjoittelujakson aloittamista (Kuvio

2). Ennen harjoittelua opettaja käy opiskelijoiden kanssa läpi harjoittelua koskevat

yleiset tavoitteet ja jaksolle kuuluvat oppimistehtävät. Opiskelijat perehtyvät harjoit-

teluun liittyviin käytännön asioihin ja ovat motivoituneet aloittamaan harjoittelun

perehdyttyään infopakettiin. Harjoittelupaikka on organisoinut yhdessä koulutusyk-

sikön kanssa harjoittelun yleisen suunnittelun. (Heinonen 2004, 36.) Viimeistään

huhtikuussa sovitaan elo-tammikuun harjoittelujakson ja lokakuussa helmi- kesä-

13

kuun harjoittelujakson opiskelijamäärät. Työplus maksaa opiskelijalle harjoitteluai-

kana aihetuvat kulut (esim. mahdolliset koulutukset).

Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija

- vastaa ohjaajien ja varaohjaajien nimeä-misestä huomioiden opiskelijoiden toiveet - lähettää infopaketin opiskelijoille - vastaa harjoittelujak-son suunnitelusta ja organisoinnista yh-dessä koulutusyksikön kanssa - huolehtii, että henki-lökunta tietää opiskeli-joiden saapumisesta

- on suorittanut työ-paikkaohjaaja-koulutuksen/ harjoitte-lun ohjaajan koulutuk-sen - on valmistautunut opiskelijaohjaukseen - On tietoinen opiskeli-jan yleisistä harjoitte-lujakson tavoitteista

- osallistuu opiskelijoi-den sijoitussuunnitel-man laatimiseen huomioiden opiskeli-joiden toiveet mahdol-lisuuksien mukaan - lähettää suunnitel-man palvelupäällikölle suunnitellusti - varaa/varmistaa opiskelijalle harjoitte-lupaikan - ilmoittaa mahdollisis-ta muutoksista palve-lupäällikölle - käy harjoittelua kos-kevat yleiset tavoitteet läpi opiskelijoiden kanssa.

- perehtyy harjoitte-luun liittyviin käytän-nön asioihin - perehtyy oppimisteh-täviin - tutustuu saamaansa info-pakettiin - ilmoittaa palvelupääl-likölle kiinnostuksen-kohteensa ohjaajava-linnan helpottamiseksi - orientoituu tulevaan harjoittelujaksoon

KUVIO 2. Harjoittelun ennakkovalmistelut

Työplus on kehittänyt infopaketin terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoille

tulevaa harjoittelujaksoa varten. Opiskelijat saavat tutusta infopakettiin ennen har-

joittelun alkua. Infopaketti lisää tietoa Työplussasta harjoittelupaikkana. Infopaketin

pohjalta opiskelija voi laatia omat henkilökohtaiset tavoitteensa ja omat kiinnostuk-

sen kohteensa tulevalle harjoittelujaksolle. Infopaketin tarjoaman tiedon avulla,

opiskelija pystyy vaikuttamaan oman ohjaajansa valintaan omien kiinnostustensa

mukaan. Työplussasta lähetetään Infopaketit koululle, harjoittelun ohjaavalle opet-

tajalle. Ohjaava opettaja jakaa infopaketit niille opiskelijoille, jotka suorittavat har-

joittelun Työplussassa.

Infopaketti sisältää:

- CD:n, jossa esitellään yleisesti Työplus ja henkilökunta

- artikkeli, jossa tiivistetysti Työplussan tarjoamat palvelut

- perehtymispassi (Liite 5), jota täytetään harjoittelun ajan. Perehtymispassi

on ollut käytössä Työplussassa ja se on koettu tarpeelliseksi. Passin avulla

varmistat saavasi kaiken oleellisen tiedon, jotta harjoittelun onnistuminen

pystyttään turvaamaan mahdollisimman hyvin.

14

- esite keskeisten työterveyshuoltopalveluiden sisällöstä

- työterveyshoitajan toimenkuvan Työplussassa

- keskeiset tehtävät, jotka rytmittävät työterveyshoitajan työpäivää

· työpaikkaselvitys ja terveystarkastus

· sairaanhoito (päivystävän tth:n tehtävät) (Työplus 2007)

Harjoittelujakson alussa kiinnitetään huomiota opiskelijan vastaanottoon ja luot-

tamusta herättävän ilmapiirin luomiseen (Kuvio 3.) Opiskelijat perehdytetään työ-

yksikön tiloihin ja toimintatapoihin. Ohjaaja on tietoinen opiskelijan henkilökohtai-

sista tavoitteista. Alkukeskustelussa tarkennetaan oppimistavoitteet ja -tehtävät.

Ohjaaja huomioi opiskelijan ohjaustarpeet oman työnsä kokonaissuunnittelussa

(Heinonen 2004, 36 - 37.) Opiskelija laatii työvuorot ohjaajansa kanssa. Mahdolli-

set ennakoitavat poissaolot opiskelija sopii opettajan kanssa. Yllättävästä poissa-

olosta opiskelija ilmoittaa omalle ohjaajalleen.

Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija

- vastaanottaa opiskelijat klo 8.00 pitäen infotilai-suuden - perehdyttää opiskelijat työyksikköön sekä käy läpi käytännön asiat (mm. poissaolot, työasut, ruokailu) - esittelee ja jakaa pe-rehdytyspassit opiskeli-joille - ilmoittaa omat ohjaajat opiskelijoille - vastaa omalta osaltaan positiivsen työ/opiskeluilmapiirin luomisesta

- perehdyttää opiske-lijan omaan työnku-vaansa ja toimintata-poihinsa - sopii opiskelijan kanssa työvuoroista - osallistuu alkukes-kusteluun yhdessä opiskelijan ja opetta-jan kanssa - esittää omat toiveet ja odotukset opiskeli-jan opiskelusta - huolehtii omalta osaltaan palautteen ja arvioinnin antami-sesta - vastaa omalla toi-minnallaan myöntei-sen opiskeluilmapiirin ja hyvän ohjaussuh-teen luomisesta

- sopii alkukeskuste-lun ajankohdan yh-dessä opiskelijan ja ohjaajan kanssa - varaa keskuste-luun tarpeeksi aikaa (n. tunti) - alkukeskuste-lussa sovitaan valmiiksi loppukeskustelun ajankohta - vastaa alkukeskus-telun kulusta ja te-kee siitä yhteenve-don - on opiskelijan tu-kena ja käytettävis-sä harjoittelujakson ajan

- Harjoittelu alkaa klo 8 - noudattaa vaitiolovelvol-lisuutta - osaa määritellä harjoitte-lujakson merkityksen osa-na opintokokonaisuutta - tutustuu perehdytyspas-siin ja vastaa sen käytöstä - laatii henkilökohtaiset tavoitteet ja kertoo niistä ohjaajalle - osallistuu alkukeskuste-luun yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa - kertoo toiveistaan koski-en ohjaussuhdetta - noudattaa työpaikan sääntöjä ja työvuoroja - huolehtii omalta osaltaan hyvästä ohjaussuhteesta ja työilmapiiristä - huolehtii, että saa palau-tetta koko harjoittelujakson ajan.

KUVIO 3. Harjoittelun alku

15

Harjoittelun edetessä keskeistä on oppiminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Oh-

jaajan antama jatkuva arviointi sekä opiskelijan itsearviointi on tärkeää. Harjoitte-

lun edetessä opiskelijan omatoimisuus kasvaa ja ohjaussuhde muuttuu enemmän

ammatilliseksi vertaistoiminnaksi (Kuvio 4).

Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija

- pitää Ajankohtaista terveydenhuollosta luennon - osallistuu mahdol-listen ristiriitatilan-teiden käsittelyyn - on tarvittaessa kontaktissa opiskeli-jan ja ohjaajan kanssa

- tekee jatkuvaa arviointia opiskelijasta ja antaa hänel-le palautetta - antaa mahdollisuuden opiskelijan omalle ammatilli-selle kasvulle - edesauttaa mahdollisuuk-sien mukaan sen, että opis-kelija pääsee sovittuihin ta-voitteisiin - on avoin oppimaan uutta - pystyy vastaanottamaan palautetta omasta toimin-nastaan

- osallistuu opiskelijaoh-jauksen mahdollisten pulmien selvittämiseen - tarvittaessa järjestää väliarvioinnin - on yhteydessä opiske-lijaan

- ottaa vastuun ta-voitteiden saavut-tamisesta - arvioi omaa toi-mintaansa - tuo esille mahdol-liset ristiriitatilanteet

KUVIO 4. Harjoittelun eteneminen Harjoittelun loppuvaiheessa opiskelijan tulee tietää omat kehittämis- ja osaa-

misalueensa (Kuvio 5). Loppukeskustelussa arvioidaan harjoittelun tavoitteet (Liite

6), niiden saavuttaminen ja kehittämishaasteet. Arvioinnin tulee olla rakentavaa ja

oppimista kehittävää. Arvioinnin periaatteiden täytyy olla yhdenvertaiset kaikille

opiskelijoille, jotta heidän oikeusturvansa toteutuu. (Heinonen 2004, 38.)

Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija

- palautekeskus-telu opiskelijan kanssa (1h) - kerää perehdytys-passin ja opiskelija-palautteet - huolehtii, että opiskelijat palautta-vat työvaatteet ym.

- miettii arviointinsa opiskelijasta - kokoaa arviointitietoa koko työyhteisöltä - kannustaa ja tukee opiskelijaa itsearvioin-nissa - osallistuu loppukes-kusteluun yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa - kykenee antamaan kehittävää, kriittistä, ja kannustavaa palautetta - pystyy ottamaan vas-taan opiskelijapalautet-ta ja käyttämään sitä hyödykseen -hyväksyy/hylkää har-joittelujakson

- on valmistautunut loppukeskusteluun - vastaa loppukeskus-telun toteutumisesta - kykenee ottamaan vastaan palautetta toimintatavoista ja kä-sittelemään sitä

- tekee itsearvioinnin harjoittelujaksosta - tekee arvioinnin oh-jaussuhteesta -antaa palautetta har-joittelujaksosta palve-lupäällikölle - osallistuu sovittuun loppukeskusteluun - ottaa vastaan saa-maansa palautetta ja kehittää sen avulla itseään - palauttaa työvaatteet ym.

KUVIO 5. Harjoittelun loppuvaihe

16

Harjoittelujakson päätyttyä jokainen käsittelee saamaansa palautetta ja pyrkii

kehittämään itseään sen avulla (Kuvio 6).

Palvelupäällikkö Ohjaaja Ohjaava opettaja Opiskelija

- tekee yhteenvedon saadusta opiskelijapa-lautteesta - kykenee tarvittaessa muuttamaan omia toimintatapojaan - huolehtii laskutuk-sesta

- kykenee tarvittaessa kehittämään itseään saadun palautteen avulla

- vahvistaa työvuoro-listat - tekee arvioinnin har-joittelujaaksosta ja siihen liittyvistä tehtä-vistä - antaa opiskelijalle suoritusmerkinnän

- huolehtii työvuorolis-tat ohjaavalle opetta-jalle - palauttaa harjoittelu-tehtävät - pystyy hyödyntä-mään jatkossa saa-maansa palautetta - nimettömän palaut-teen antaminen netis-sä

KUVIO 6. Harjoittelun päätyttyä

17

9 TYÖTERVEYSHUOLLON VÄLINEET JA LAITTEET

Työyhteisössä käytettävät välineet ja laitteet voivat olla joko konkreettisia, kuten

tutkimus- ja hoitovälineet tai käsitteellisiä malleja, kuten erilaiset toimintaohjeet.

Näitä voivat olla muun muassa eri teoriat, mittarit ja asiakaspalaute. Näillä eri väli-

neillä työntekijä pystyy perustelemaan omaa toimintaansa sekä työtapojaan.

(Pöyhtäri & Vuontisjärvi 2000.)

Konkreettiset välineet ja laitteet, joita käytetään, ovat pääosin toimistovälineis-

töä sekä potilaan kliiniseen hoitamiseen liittyvää välineistöä. Esimerkiksi päivittäi-

seen työvälineistöön kuuluu tietokone, jossa on erilaisia ohjelmia. Näitä ovat muun

muassa potilastietojärjestelmä Effica sekä keuhkotutkimuksissa käytettävä spiro-

metriaohjelma. Jokaisella ammattikunnalla on oma työvälineistö, jota he käyttävät.

(Työplus 2007.)

Käsitteelliset välineet ja laitteet ovat työntekijän työskentelyn pohjalla. Työtä oh-

jaa tutkittu tieto ja näyttöön perustuva hoitotyö sekä käypähoitosuositukset. Työn-

tekijöillä on käytössään toimintakäsikirja, josta löytyy ohjeistus työssä käytettäville

toimintatavoille. Tulevaisuudessa on tulossa uusi avopainotteinen Modulo-

kuntoutus, joka järjestetään yhteistyössä kuntoutuslaitoksen kanssa. Työtä arvioi-

daan ja kehitetään erilaisten asiakaspalautteiden avulla. Vuosittain teetetään työ-

yksikön asiakaspalautekysely sekä tehdään valtakunnallinen työterveyslaitoksen

sairausvastaanoton ja ajanvarauksen asiakastyytyväisyyskysely. Kaksi kertaa

vuodessa järjestetään jonotusaikakysely, jossa asiakkaat arvioivat hoitoon pääsyn

aikaa. (Työplus 2007.)

18

10 YLEISIÄ OHJEITA HARJOITTELUJAKSOLLE

10.1 Käytännön ohjeet

Opiskelija käyttää Työplussasta saamaansa työtakkia, myös omaa työ-

asua/omia vaatteita voi käyttää

Nimineulan tulee olla näkyvillä

Ruokailu tapahtuu Työplussan kahvihuoneessa omilla eväillä, terveys-

keskuksen kanttiinissa tai keskussairaalan ruokalassa omakustanteisesti.

Hajusteiden käyttö sallittu kohtuullisesti

Päihteiden käyttö ja päihtyneenä työpaikalle tulo kielletty. Jos ongelmia

ilmenee, opiskelija etenee koulun päihdehuoltomallin mukaisesti (Liite 7)

Siisti ulkonäkö

Limakalvolävistykset sekä kaikki kasvojen alueen lävistykset ovat kiellet-

tyjä

Mahdollisen sairastumisen opiskelija ilmoittaa harjoittelupaikkaan ja opet-

tajalle

Jos opiskelija kokee huonoa kohtelua, hänen tulee ottaa yhteyttä ohjaa-

vaan opettajaan

Opiskelija tutustuu työturvallisuuslakiin (www.finlex.fi)

19

10.2 Työsuojelu

10.2.1 Tartuntatautien ennaltaehkäisy

Salmonellanäyte

Näyte tulee ottaa, jos

Opiskelija on ollut yli 4 vrk Pohjoismaiden ulkopuolella edeltävän 3 kuukauden

aikana.

Tarvittaessa lähetteen, näytteenottovälineet sekä- ohjeet saa opiskelijatervey-

denhoitajalta koululta.

Näyte toimitetaan elintarvike- ja ympäristölaboratorioon.

MRSA-näyte

Näyte tulee ottaa, jos:

Henkilö on työskennellyt eteläsuomessa tai ulkomailla sairaaloissa

Henkilö itse tietää, jos on ollut mahdollisuus tartuntaan lähiaikoina

Henkilö on hoitanut lähiaikoina MRSA-positiivista potilasta tai työs-

kennellyt sellaisella osastolla, jossa on hoidettu MRSA-potilaita

Henkilö siirtyy suoraan työhön ilman vapaapäiviä toisesta sairaa-

lasta

Henkilöllä on ihovaurioita, haavaumia tai käsi-ihottumaa

Oppilaitos vastaa opiskelijoistaan, etteivät he ole MRSA-positiivisia

ja huolehtii tarvittavat näytteet ja kontrollit.

Näytteenottoa varten lähetteen saa kouluterveydenhoitajalta. Näyt-

teen valmistumiseen menee aikaa n. viikko ja negatiivisen vastauk-

sen tulee olla valmis ennen harjoittelujakson alkua.

Seuraavat perusrokotukset on opiskelijalla oltava voimassa:

Jäykkäkouristus-kurkkumätä

Polio, kuitenkaan aikuisiän tehostuksia ei Suomessa tarvita

MPR

20

Jokaisen on huolehdittava käsien kunnosta; terve iho ja lyhyet kynnet sekä

hyvästä käsihygieniasta (käsien pesu, desinfektion käyttö ja suojakäsineiden oikea

käyttö).

10.2.2 Menettely tapaturmatilanteissa

Neulanpistotapaturma on tapaturmainen pisto viruspitoisen veren tai muun ke-

hon nesteen saastuttamalla neulalla. Tärkeimpiä Suomessa veritartunnan vaaraa

aiheuttavat mikrobit ovat hepatiitti B-, hepatiitti C- ja HI-virukset.

Puhdista altistunut alue

Huuhtele runsaalla vesimäärällä

Älä purista haava-aluetta

Jos verta on ihottumassa, haavaisella iholla tai pistohaavassa, aseta

vauriokohtaan 2 minuutin ajaksi alkoholipitoinen (vähintään 70 %)

haude

Huuhtele silmä puhtaalla vedellä tai silmänhuuhteluliuoksella

Selvitä veren lähde

Onko altistuksen lähteellä tiedossa olevia tai epäiltyjä veriteitse tart-

tuvia tauteja

Tee ilmoitus tapaturmasta

Täytä tapaturmapäivänä huolellisesti neulanpistokaavake (Liite 8) ja

toimita se koulutusorganisaation terveydenhoitajalle ja jäljennös työ-

yksikköön.

Ota myös puhelimitse yhteys mahdollisimman nopeasti koulutervey-

denhoitajaan jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi (mm. mahdolliset

vasta-ainemääritykset ja B-hepatiittisarjan aloittaminen)

Tärkeintä veritartuntojen ennaltaehkäisyssä on huolelliset työmenetelmät, hyvä

ammattitaito ja asianmukaiset työvälineet.

21

Muut opiskeluaikana sattuneet tapaturmat:

Ota yhteys

Lääkäriin tai terveydenhoitajaan tapaturman asteesta riippuen. To-

detaan vammat, kirjataan ja annetaan hoito-ohjeet.

Tee ilmoitus tapaturmasta

Koulutusorganisaation vakuutusasioista vastaavalle, jolle toimite-

taan myös mahdolliset laskut tapaturmasta johtuvista kuluista.

Väkivaltatilanne harjoittelujakson aikana:

Täytä vastuuyksikössä käytössä oleva kirjallinen ilmoitus (Liite 9),

jätä kopio siitä opiskeluterveydenhoitajalle.

Työsuojeluorganisaatiolle menee ilmoitus väkivaltatilanteista, josta

tulee jatko-ohjeet.

22

11 LÄHTEET

Harjoittelun kehittämishanke, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas. Muistio 25.11.2005. Heinonen N. 2004. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoitte-lu. Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön monisteita 2003:22. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki Kaartinen-Koutaniemi M. 2001. Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittämi-nen; Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikor-keakoulun benchmarking-projekti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2001. Edita. Helsinki. Kolehmainen S. ja Kallinen R. 2004. Laatua ammattikorkeakouluopintojen ohjauk-seen; Oped-Laatu –projektin loppuraportti. Julkaisuja A: 1/2004. Hämeenlinna. Hämeen ammattikorkeakoulu. Luhtanen R. 2002. Työterveyshuolto, lakikokoelma 2002. Edita Prima Oy. Helsinki. Luhtanen R. 2006. Työelämän lait 2006. Edita Prima Oy. Helsinki. Munnukka T. 1997. Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. Akateeminen väitöskir-ja. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Vammalan Kirjapaino. Vammala Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Ammattikorkeakou-lusta terveydenhuoltoon – koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Pöyhtäri M., Vuontisjärvi R. 2000. Oppimisvaikeudet ja moniammatillinen yhteis-työ. Voimavarakartoitustutkimus Tunturi-Lapin alueelta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Oulun kasvatustieteiden yksikkö. Kasvatustieteiden tiedekunta. Ranta H. 2004. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2004. Talentum Media Oy. Helsinki. Ruohotie P., Honka J., Mustonen L. 2000. Työssäoppimisen haasteet ammatti-kasvatukselle. Saarijärven Offset Oy. Hämeenlinna. Räisänen A. 2002. Hoitotyön tekijöiksi valmistuvien osaaminen, vertailututkimus opistoasteelta ja ammattikorkeakouluista valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoito-työn toimintojen hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. Turun yli-opiston julkaisuja. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Hakapaino Oy. Helsinki. Salmela M. 2004. Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitamisen taidot ja niiden opetus ammattikorkeakoulussa; opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien arviot. Lääketieteel-linen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Painosalama Oy.Turku.

23

Salonen P. 2006. Aineksia onnistuneeseen harjoitteluun. Keski-Pohjanmaan am-mattikorkeakoulu. Salonen P. 2006. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas; loppuraportti. Kes-ki-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Työplussan organisaatio. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.tyoplus.fi/fi/organisaatio. Luettu 29.5.2007 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383. Luettu 11.9.2007 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738. Luettu 11.9.2007 Willman M. & Väänänen H. 2004. Harjoittelun käsikirja – sisätautien tulosyksikkö. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopistollinen sairaala, Sisätautien tulosyksikkö. Julkaisemattomat lähteet

Työplussan palvelupäällikkö Eija Alatalon haastattelut keväällä 2007.Kokkola.

24

Liiteluettelo

1. Palautelomake ohjatusta harjoittelusta Työplussassa

2. Terveydenhoitajan koulutusohjelma

3. Fysioterapeutin koulutusohjelma

4. Prosessikuvaus ohjatusta harjoittelusta

5. Perehtymispassi

6. Harjoittelujakson arviointi

7. Päihdehuoltomalli

8. Neulanpistokaavake

9. Väkivaltatilanteen kirjallinen ilmoitus

LIITE 1

PALAUTELOMAKE OHJATUSTA HARJOITTELUSTA TYÖPLUSSASSA

Tämä palautelomake on suunnattu Työplussassa harjoittelun suorittaneille opiskelijoille, heidän ohjaajilleen sekä ohjaaville opettajille. 1. Opiskelen

□ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa

□ Muualla, missä? ________________________

2. Jakson pituus oli (valitse oikea vaihtoehto)

3. Arvioni työyksikön opetuksellisista lähtökohdista Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin

mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä

Mielestäni perehdytys työyksikköön □ □ □ □

oli hyvin toteutettu

Henkilökunta oli kiinnostunut □ □ □ □

ohjauksestani

Erilaisia yhteistyöpalavereita □ □ □ □

tai muita hoitoon liittyviä neuvottelutilanteita käytettiin myös ohjaamiseeni

Oppimistilanteita oli minulle riittävästi □ □ □ □

Oppimistilanteiden vaatimustasot □ □ □ □

vastasivat tavoitteitani

Pidän työpistettä hyvänä oppimisympäristönä □ □ □ □

Työyksikkö on tukenut ammatillista kasvuani □ □ □ □

4. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi

5. Arvioni ohjaussuhteesta Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin

mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä

Mielestäni ohjaajani suhtautuivat □ □ □ □

ohjaustehtäväänsä myönteisesti

Ohjaukseni oli suunniteltua myös □ □ □ □

oman ohjaajani poissaolessa

Sain yksilöllistä ohjausta □ □ □ □

Ohjaussuhde oli oppimistani □ □ □ □

edistävä yhteistyösuhde

Olen tyytyväinen saamaani ohjaukseen □ □ □ □

Opiskelusa saamani palaute □ □ □ □

edisti oppimistani

Mielestäni ohjaus toteutui □ □ □ □

Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet -mukaisesti

Koin ohjaussuhteen luottamuksellisena □ □ □ □

6. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi

7. Arvioni hoitotyön oppimisen lähtökohdista työyksikössä Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä

Työyksikön arvot näkyivät □ □ □ □

arjen hoitotyössä

Työyksikön arvot näkyivät □ □ □ □

ohjauksessani

Asiakkaiden hoito toteutui □ □ □ □

mielestäni luottamuksellisesti

Asiakkaiden hoitoon liittyvä □ □ □ □

tiedonkulku oli mielestäni sujuvaa

Asiakkailla oli mielestäni mahdollisuus □ □ □ □

osallistua hoitonsa suunnitteluun

Mielestäni yksittäisen työntekijän □ □ □ □

työpanosta arvostettiin Työplussassa

8. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi

9. Arvioni ilmapiiristä Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä

Tullessani opiskelunalussa työyksikköön □ □ □ □

tunsin olevani tervetullut

Mielestäni henkilökuntaa oli □ □ □ □

helppo lähestyä

Henkilökunnan yhteishenki oli □ □ □ □

mielestäni hyvä

Yhteistyöpalavereissa uskalsin □ □ □ □

osallistua keskusteluun

Työvuoron alkaessa työpisteeseen □ □ □ □

meneminen tuntui mielestäni helpolta

Työyhteisössä vallitsi mielestäni oppimista □ □ □ □

tukeva myönteinen ilmapiiri

10. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi

11. Toivomme sinulta ehdotuksia siihen, miten voimme kehittää opiskelijaohjausta työyksikössämme

Kiitos osallistumisesta kyselyyn ja menestystä ammattillisella urallasi!

1. Toimin

□ Opiskelijan oma-ohjaajana

□ Ohjaavana opettajana

2. Työnantajani on

□ Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu

□ Muu, mikä?_______________________

3. Arvioni työyksikön opetuksellisista lähtökohdista Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä

Perehdytys työyksiköön edisti opiskelun □ □ □ □

nopeaa käynnistymistä

Käytössä oli riittävästi aikaa ennakkoon □ □ □ □

suunniteltuihin tavoite- ja palautekeskusteluihin

Henkilökunta tuki opiskelijan tavoitteiden/ □ □ □ □

oppimistehtävien suunnitelussa ja tekemisessä

Opiskelijaohjausprosessi toteutui □ □ □ □

laatukriteerien mukaisesti

4. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi

5. Arvioni yhteistyöstä Täysin eri Osittain eri Osittain Täysin mieltä mieltä samaa mieltä samaa mieltä

Ohjaus ja toiminta oli ristiriidatonta □ □ □ □

opetusorganisaation ohjeiden ja yksikön toiminnan välillä

Yhteistyö tapahtui myönteisessä □ □ □ □

hengessä koko henkilökunnan kanssa

Opettajien ammattitaitoa □ □ □ □

hyödynneettiin yksikössä

Vaitiolovelvollisuutta noudatettiin □ □ □ □

molemminpuolisesti

Sekä koulu- että työterveyshuolto □ □ □ □

ottivat vastaan palautetta ja hyödynsivät sitä

Sain palautetta omasta toiminnastani □ □ □ □

Yhteistyö ristiriitatilanteissa avointa □ □ □ □

ja kaikki osapuolet huomioivaa

Yhteityö oli joustavaa myös silloin, □ □ □ □

kun ennakkosuunnitelmat muuttuivat

6. Täydennä ja kommentoi tarvittaessa vastauksiasi

7.Toivomme sinulta ehdotuksia siihen, miten voimme kehittää opiskelijaohjausta

työyksikössämme

Kiitos osallistumisestasi kyselyyn!

LIITE 2

TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUSOHJELMA (AMK)

Terveydenhoitaja (240op.), kestää neljä vuotta ja sisältää

sairaanhoitajakoulutuksen (210op). Opiskelijat valitaan suoraan hoitotyön

koulutusohjelmaan terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehtoon

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24,85.)

Ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on 100 op, josta terveydenhoitotyön

ammattiopinnoissa terveydenhoitotyön toimintaympäristöissä toteutetaan

vähintään 25 op ja opinnäytetyönä 15 op (Taulukko 1). Harjoittelu toteutetaan

2005/36/EY:n mukaan. Keskeisten hoitotyön toimintaympäristöjen lisäksi

terveydenhoitotyön harjoittelu toteutetaan seuraavissa toimintaympäristöissä:

äitiys- ja lastenneuvola/väestövastuinen työ, synnytyssairaala: äitiyspoliklinikka

ja/tai synnytyssali ja/tai lapsivuodeosasto, koulu- ja/tai

opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, avosairaanhoidon vastaanotto ja/tai

aikuisten terveysneuvonta ja kotisairaanhoito ja/tai kotihoito. Suositeltavaa on,

että osa harjoittelusta toteutetaan myös kolmannella sektorilla kansanterveys-

ja potilasjärjestöissä, vapaaehtoistyössä tai kansainvälisissä

harjoitteluyksiköissä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä

2006:24, 91.)

TAULUKKO 1. Terveydenhoitajan keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet (Mukaillen opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 91). KESKEISET OPINNOT VÄHIMMÄISOPINTOPISTEET

Terveydenhoitotyön ammattiopinnot 60 op

-Sairaanhoitajakoulutuksen (210 op) aikana 20 op

-Kehittämistyö 5 op

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (kliininen opetus)

100 op

-Sairaanhoitajakoulutuksen (210 op) aikana, josta -Terveydenhoitotyön ammattiopinnoissa ja toimintaympäristöissä vähintään -terveydenhoitotyön toimintaympäris- töistä vähintään -Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

90 op 10 op 15 op 15 op

Toiminta ja vastuualue

Terveydenhoitaja on terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja

kansanterveystyön asiantuntija elämänkulun eri vaiheissa. Keskeistä

terveydenhoitajan alue- ja väestövastuisessa työssä on väestön osallistuminen

ja aktivoiminen oman terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tärkeää on

terveyden tasa-arvon lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Terveydenhoitajan tehtäväalueeseen kuuluu osallistuminen terveysriskien ja

sairauksien ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja sairastuneiden hoitamiseen

sekä terveellisen ympäristön suunnittelu- ja kehittämistyöhön

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 85.)

Terveydenhoitotyö on yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen, väestön

ja ympäristön terveyttä edistävää hoitotyötä, jossa pyritään vahvistamaan

asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa. Terveydenhoitotyön näkökulma on

terveyttä rakentavaa ja terveyden edellytyksiä luovaa ja tukevaa toimintaa.

Terveydenhoitotyö on kokonaisvaltaista hoitoa, joka vaikuttaa yksilölliseen,

yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. terveydenhoitotyön

tieteellinen ja teoreettinen perusta on hoitotieteissä ja muissa terveystieteissä,

lisäksi sitä täydentävät muut tieteenalat (Opetusministeriön työryhmämuistioita

ja selvityksiä 2006:24, 85.)

Terveydenhoitaja tekee työtään sekä itsenäisesti että asiantuntijana

monialaisissa ja –ammatillisissa työryhmissä. Työ edellyttää näyttöön

perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta eläytyä ja puuttua tarvittaessa

asiakkaan elämäntilanteeseen elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitaja

johtaa ja arvioi näyttöön perustuvaa terveydenhoitotyötä ja vastaa

tutkimukseen perustuvasta terveydenhoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä.

terveydenhoitajan asiantuntijuudessa korostuu kriittinen ajattelu, itsenäinen

päätöksenteko ja vastuullisuus. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat

terveydenhoitotyön arvot ja eettiset periaatteet sekä voimassa oleva sosiaali- ja

terveydenhuollon lainsäädäntö sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 85.)

Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen kostuu:

1. eettisestä toiminnasta terveydenhoitotyöstä

2. terveyden edistämisestä ja kansanterveystyöstä

3. terveydenhoitotyön ja terveyden edistämisen työmenetelmistä

4. tartuntatautien ehkäisystä, hoidosta ja rokotustoiminnasta

5. ympäristöterveyden edistämisestä

6. yhteiskunnallisesta ja monikulttuurisesta terveydenhoitotyöstä

7. tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä johtamisesta terveydenhoitotyössä

8. terveydenhoitotyöstä elämän eri vaiheissa

-lasta odottavien perheiden terveydenhoitotyöstä

-lasten, kouluikäisten, nuorten ja heidän perheidensä

terveydenhoitotyöstä

-työikäisten ja heidän perheidensä terveydenhoitotyöstä sekä

työterveyshuollosta

- ikääntyneiden ja heidän perheidensä terveydenhoitotyöstä

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 86-90.)

Yleiset tavoitteet työterveyshuollon harjoittelujaksolle

- tietää työikäisen väestön kansanterveydelliset- ja yhteiskunnalliset

painopistealueet ja pystyy toimimaan kansansairauksien

ehkäisemiseksi.

- tuntee työterveyshuolto- ja työturvallisuuslainsäädännön, muut keskeiset

työterveyshuoltoa ohjaavat säädökset sekä työterveyshuollon

korvausjärjestelmän ja osaa toimia niiden mukaisesti.

- toimii hyvän työterveyshuoltokäytännön sekä työterveyshuollollisesti

painotetun sairaanhoidon periaatteiden mukaisesti.

- toimii työterveyshuollon moniammatillisissa työryhmissä, tiimeissä ja

verkostoissa eri toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa.

- tunnistaa työympäristön fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altisteita ja

fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja osaa arvioida niiden

merkitystä työntekijän ja työyhteisön terveydelle ja hyvinvoinnille.

- omaa valmiudet toteuttaa työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia ja

osaa tehdä toimenpide-ehdotuksia työolojen parantamiseksi ja seurata

niiden toteutumista.

- tukee työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia, työkykyä ja työssä

selviytymistä ja tarvittaessa ohjaa työntekijän hoitoon, työkykyä

ylläpitävään toimintaan ja kuntoutukseen.

- tietää keskeiset työperäiset sairaudet ja ammattitaudit ja kykenee

arvioimaan niiden merkitystä työntekijöiden terveydelle sekä motivoi

työntekijöitä ja työyhteisöjä niiden ehkäisyyn.

osallistuu tehtäväkuvansa mukaisesti työttömien terveyden edistämiseen ja

säilyttämiseen sekä työttömyyden haittojen minimointiin (Opetusministeriön

työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 90.)

LIITE 3

FYSIOTERAPEUTIN KOULUTUSOHJELMA (AMK)

Fysioterapeutin koulutus (210op.) kestää 3,5 vuotta (Taulukko 3). Harjoitteluna

opinnoista toteutetaan 75op, joka toteutuu ammattikorkeakoulun terveysalan

hyväksymissä toimintaympäristöissä. Harjoittelu toteutetaan sekä

oppilaitoksella että monipuolisesti eri palvelujärjestelmissä vähintään 45op.

Harjoittelupaikan ohjauksen tulee olla korkeakoulutasoista. Harjoittelussa

taataan keskeisten ammatissa vaadittavien oppimiskokemusten saaminen

koskien eri sairausryhmiä koskevia asiakkaita/ kuntoutujia sekä eri-ikäisiä

asiakkaita, joilla on erilaisia toimintakyvyn ja liikkumisen ongelmia

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 31.) Yleisiä

tavoitteita työterveyden harjoittelujaksolle ei valtakunnallisesti ole laadittu.

TAULUKKO 3. Fysioterapeutin keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet (Mukaillen opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 32) KESKEISET OPINNOT VÄHIMMÄISOPINTOPISTEET

Perus- ja ammattiopinnot - Fysioterapeutin ammatillisen osaamisen edellytykset - Fysioterapeuttinen tutkiminen ja päättely - Fysioterapiamenetelmät - Fysioterapian soveltaminen - Fysioterapian tutkimus- ja kehittämistyö sekä johtaminen

90 op 30 op 10 op 22 op 20 op 8 op

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 75 op

Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 15 op

Vapaasti valittavat opinnot 3 op

Toiminta ja vastuualue

Sosiaali- ja terveysala on laaja ja monipuolinen yhteiskunnan toiminta- ja

palvelujärjestelmä, jossa kuntoutuksen rooli on merkittävä. Kuntoutuksessa

korostetaan asiakaslähtöistä ja asiakkaan osallistumista tukevaa ajattelu- ja

toimintatapaa. Kuntoutustarvetta tarkastellaan asiakkaan elinympäristössä ja

lähtökohtana kuntoutusprosessille on kuntoutujan hyvinvointi,

itsemääräämisoikeus ja vastuullisuus (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja

selvityksiä 2006:24, 28.)

Kuntoutus-, liikunta-, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän osa on fysioterapia.

Fysioterapian tavoitteena on edistää sekä ylläpitää yksilöiden ja ryhmien

terveyttä, toimintakykyä sekä hyvinvointia. Fysioterapian taustalla on

fysioterapiatiede, joka tutkii ihmisen toimintakykyä ja siihen liittyen liikkumista ja

sen suhdetta yksilön toimintaan sekä toiminnan heikkenemisen riskeihin.

Fysioterapiassa sovelletaan monen tieteenalan tutkimusta ja tietoainesta

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 28-29.)

Fysioterapeutti vastaa työnsä suunnittelusta itsenäisesti sekä sen

suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tässä hän huomioi

eettiset, lainsäädännölliset ja taloudelliset näkökulmat ja tehokkuuden.

Fysioterapeutti toimii moniammatillisissa työryhmissä sekä yhteistyössä

asiakkaan ja hoidosta vastaavan lääkärin kanssa. Asiakkaat voivat hakeutua

itse fysioterapeutille, mutta yleensä he tulevat toisen terveydenhuollon

ammattihenkilön lähettäminä. Fysioterapeutti työskentelee toisen

palveluksessa tai yrittäjänä esimerkiksi sairaaloissa, kylpylöissä tai

työterveyshuollossa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä

2006:24, 29.)

Fysioterapeutti vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa fysioterapiapalveluiden

tuottamiseen sekä kehittämiseen ja palveluiden laatuun huomioiden

palvelujenkäyttäjien muuttuvat tarpeet sekä alan kansalliset ja kansainväliset

kehittämishaasteet.

Fysioterapeutin ammatillinen osaaminen koostuu:

1. Eettisestä toiminnasta ja yhteistyöstä

2. Fysioterapian taidollisesta osaamisesta ja taitojen soveltamisesta käytäntöön

3. Tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä johtamisesta (Opetusministeriön

työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24, 29-30.)

LIITE 4

Opiskelijaohjaus

Opis-

kelija

Kenttä-

koordi-

naattori

Ohjaa-

va

opettaja

Palvelu

päällikö

Oma

ohjaaja

Työplus

-san

henkilö

kunta

Tarvitsee käytännön ohjausta

Kartoittaa harjoittelupaik

kojen tarpeen

Keskustelevat

palvelupäällikön

kanssa,montako

opiskelijaa työyksikkö voi

ottaa

Suunnitelee opiskelijoiden

sijoituksen

harjoittelupaikko

ihin

Lähettää opiske-

lijalistat palvelu-

päällikölle ja oh- jaavalle opetta-

jalle

Tarkistaa opiskelijamäärät,

neuvottelee lisäopiskelijoista

ja tekee tarvittavat

muutokset. Lisäksi lähettää

infopaketit koululle.

Ilmoittaa opiskelijoille harjoittelupaikat ja ot-

taa yhteyttä palvelu-

päällikköön ennen harjoittelun alkua

Sopivat

käytännön

järjestelyistä

Laatii

sijoitus-

suunnitelman,

sopii

ohjaajat

Ohjaa opiskelijaa,

osallistuu

arviointikeskusteluihin

Tulee harjoitteluun sovittuna aikana ja

suorittaa harjoittelun tavoitteiden

mukaisesti

Ottaa

opiskelijat

vastaan, pitää alkuperhdy-

tyksen

Perehdyttää ja ohjaa Loppukeskustelu ja opiskelijoita arviointi opiskelijan ja

tavoitteiden ohjaavan opettajan

mukaisesti kanssa

ohjaavan opettajan kanssa

On saavuttanut tavoitteet

hyväksytysti

Loppu-keskustelu

ja arviointi

Tutustuu Työplussasta

saamaansa info-

pakettiin

Pitää

Ajankohtaista

terveydenhuollosta- luennot

opiskelijoille

Tarkistaa

pereh-

dytyspas

sin

LIITE 5

OPISKELIJAOHJAUS

Työplus Vastuuhenkilö:

Mariankatu 28 Päivitetty: 22.2.2007

67200 Kokkola

puh. (06) 82 87 360

fax (06) 82 87 398

sähköposti: etunimi.sukunimi@tk.kokkola.fi

www.terveyskeskus.kokkola.fi

TYÖPLUSSAN OPISKELIJAOHJAUS

Työplussan uusi opiskelija, kädessäsi on perehtymislomake, jota sinä täytät aina sitä mukaa, kun

olet perehtynyt Työplussan eri palveluihin. Tervetuloa käytännön harjoitteluun meille!

Nimi:

Oppilaitos ja ryhmä:

Tulopäivä:

Perehtymiskohde Perehdyttäjä pvm

Tutustumiskierros yksikön

tiloihin ja henkilöstön esittely

-kulunvalvonta

palvelupäällikkö Eija Alatalo

Käytännön harjoittelujakson

suunnittelu

- perehdyttävät

työterveyshoitajat

harjoittelujakson ajaksi

- poissaoloilmoitukset

palvelupäällikkö

Mitä on työterveyshuolto?

-yhteistyökumppanit

-korvauskäytäntö

-terveystarkastukset

-työpaikkaselvitykset

-kuntoutus

-Työplussan organisaatio

-toimintakäsikirja

-palveluprosessit

palvelupäällikkö

terveyskeskuksen toiminta

-arkisto

-laboratorio

-röntgen

-päivystys

-aluevastaanotot

palvelupäällikkö/ vastuu ohjaaja

Fysioterapia työfysioterapeutti Eija Lapinoja

TYÖTERVEYSHUOLTO

TYÖPLUS ARBETSHÄLSOVÅRD

-toiminta

Työpsykologi

-toiminta

-tiimipalaverit

työpsykologi Sirpa Nyman

Vaatetus

-pukuhuone

palvelupäällikkö ja

vaatteistonhoitaja Villgren Liisa

puh. 7280 /044-7307607

Työterveyshoitajan työ

- seulontatutkimukset

- spirometriaan perehdytys

- kuulotestiin perehdytys

- sairasvastaanottoon/

terveystarkastukseen/

työpaikkaselvitykseen

perehdytys

- kirjaaminen

- terveysneuvonta

vastuu ohjaaja

ravintopalvelut

-Terveyskeskuksen kanttiini

-KPKS:n ravintokeskus

palvelupäällikkö/vastuu ohjaaja

Toimistopalvelut

-postitus

-puhelinopastus

-asiakaspapereiden tilaus KPKS

osastosihteeri Eivor Autio tai

Eivor Sillanpää

Vaitiolovelvollisuus

-asiakasasiat

-liikesalaisuudet

-potilasasiamies

-laki potilaan asemasta ja

potilaan oikeudet

työterveyshuollossa

-tiedon luovuttaminen

palvelupäällikkö/ vastuu ohjaaja

Turvallisuusohjeet

-varauloskäynti

-ensiapupöytä

-paarit

- ilmoituskäytäntö neulanpisto-

ja viiltohaavatapaturmissa

palvelupäällikkö/vastuu ohjaaja

Koneet, välineet, laitteet

-tavaroiden tilaus

-huolto- ja

korjausilmoitukset/tekninen

huolto

-varastot

palvelupäällikkö/ vastuu ohjaaja

Perehtymiseen liittyviä toiveita ja kehittämiskohteita:

Opiskelijan allekirjoitus perehdytyksen jälkeen:…………………………………………………….

LIITE 6

HARJOITTELUJAKSON ARVIOINTI

Harjoittelujakso arvioidaan hyväksytysti – hylätysti. Harjoittelun arvioinnille on

olemassa keskeiset kriteerit sekä kriteerit harjoittelujakson hylkäämiselle.

Nämä kriteerit ovat samat sekä terveydenhoitaja- että

fysioterapeuttiopiskelijoille ja ne ovat tapauskohtaisia. (Taulukko 2.)

TAULUKKO 2. Arviointikriteerit harjoittelujaksolle Keskeiset arviointikriteerit Kriteerit hylkäämiseen

Opintojakson ja omien oppimistavoitteiden saavuttaminen

Epäeettinen toiminta

Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämishaasteensa

Potilasturvallisuuden vaarantava toiminta

Opiskelija kykenee kehittävään itsearviointiin Olennaiset puutteet hoitotyön tiedoissa ja taidoissa

Toimii eettisesti, vastuullisesti ja ammatillisesti Oman toiminnan perustelemattomuus

Kykenee suunnitelmallisuuteen, oma-aloitteisuuteen, itsenäisyyteen sekä joustavuuteen

Hoitosuhteisiin sitoutumattomuus

Valmis työskentelemään tiimeissä/työryhmissä

Yhteistyötaitojen puuttuminen

Kykennee huolehtimaan asiakasturvallisuudesta, vaarantamatta toiminnallaan omaa/muiden turvallisuutta

Ei kykene ottamaan vastuuta omasta opiskelusta

Pyrkii itsenäisen toiminnan kehittämiseen ja oman toiminnan kriittisen tarkasteluun

Motivaation ja oma-aloitteisuuden puuttuminen

Käyttää aiemmin oppimaansa tarkoituksenmukaisesti ja perustelee toimintaansa teorian avulla

Ei pysty suunnittelemaan työvuoroja tai noudattamaan niitä

Omaa kädentaidot ja kehittyy niissä Ei ilmoita poissaoloista tai niihin ei ole pätevää syytä

Selviytyy sovituista tehtävissä yhteistyössä ohjaajien kanssa

Ei suunnittele harjoittelujakson tavoitteita tai ne puuttuvat

(Harjoittelun kehittämishanke, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas. Muistio 25.11.2005, 15-16; Willman & Väänänen 2004, 36)

LIITE 7

OPISKELIJA TAVATAAN PÄIHTYNEENÄ OPPILAITOKSESSA TAI

OHJATUSSAHARJOITTELUSSA

Hae paikalle

yksikönjohtaja/työpari

Opiskelija viedään

terveydenhoitajan

testeihin

Alkometri /

laboratoriokokeet

Tarvittaessa soitetaan poliisille

Tapaus dokumentoidaan ja

ilmoitetaan oppilaitoksen johdolle

Sovitaan asian käsittelyn ajankohta

mahdollisimman pian

Päihdekäytön arviointi OH-tiimissä.

Jatkotoimenpiteistä sopiminen ja

asian dokumentointi sekä ilmoitus

terveydenhoitajalle.

Sovitut seurantapalaverit

Hoitoonohjausneuvottelu

Kirjallinen sopimus

(mallilomake)

verkostotyön aloittaminen

(opiskelija/OH-tiimin

edustaja/terveydenhoitaja)

LIITE 8

KOKKOLANSEUDUN TERVEYSKESKUS ILMOITUS NEULANPISTO-/ c32

KUNTAYHTYMÄ VIILTOHAAVATAPATURMA

Ilmoittajan nimi __________________________________________________________________

Henkilötunnus ____________________________Ammatti________________________________

Vahinkopvm ___________________ klo______ Vahinkotyöpiste__________________________

Vahinkotapa □ näytteenotto □ injektio □ toimenpide □ leikkaus □ kuljetus

Huomioitavaa____________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

Potilaan nimi_____________________________________________________________________

Henkilötunnus_____________________________Osasto__________________________________

Toimenpiteet vahinkotapaturmasta

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

Ilmoitus lähetetään työterveyshoitajalle!

LIITE 9

Päivitetty: 16.08. 2004 Vastuuhenkilö: Ulpu Jaakkola

Täytä tämä lomake AINA, kun tapahtuu jokin sinua uhkaava väkivalta- tai uhkatilanne. Täytä lomake myös silloin, kun tapahtuu tapaturmiin

liittyvä läheltä piti – tilanne tai muu häiriötilanne, joka uhkaa henkilökunnan tai asiakkaiden/ potilaiden turvallisuutta.

Palauta lomake esimiehellesi. Lähetä myös kopio terveyskeskuksen työsuojelutoimikunnalle (työsuojeluvaltuutetuille tai -päällikölle).

Tapahtuma aika ja –paikka: ……………………………………………………………………………………………………………………………

Mitä

tapahtui?………………………………………………………………………………………………………………………………………………

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Tapahtumassa osallisena olleet henkilöt tai tapahtuman nähneet henkilöt

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

Asian jatkokäsittely

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

Vastaavien tilanteiden torjunta:

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Esimies saanut tiedon ja asiasta on keskusteltu yhdessä työntekijän kanssa.

Päiväys………/……. 20…. ……………………………………………… ……………………………………….

työntekijän allekirjoitus esimiehen allekirjoitus

TYÖTERVEYSHUOLTO

TYÖPLUS Väkivalta- ja uhkatilanteet, läheltä piti- ja häiriötilanteet

ARBETSHÄLSOVÅRD ILMOITUSLOMAKE