Opiskelija-asumispalvelut Suomessa ja kansainvälistymisen luomat haasteet

Opiskelija-asuminen Suomessa ja kansainvälistymisen asumispalveluille luomat haasteet

Timo Lehtinen 4. lokakuuta 2010

Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa

Erilaiset tukimuodot- Korkotukilaina sosiaaliseen asuntotuotantoon

Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001)

Käyttöön vuoden 2001 alusta, korvasi aikaisemmin myönnetyt aravalainat (aravalaki 1189/1993)

- Investointiavustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi

(1281/2004) Tukimuoto käyttöön vuoden 2005 alusta, aiemmin

RAY myönsi avustuksia


Korkotuki- Valtion varoista maksetaan korkotukea lainalle, jonka

luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta myöntää

- Vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen rakentamista, hankkimista ja perusparantamista varten

- Asuntolaina hyväksytään korkotukilainaksi sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella

- Korkotuen myöntää ARA ja maksaa Valtiokonttori


Korkotuki- Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan

tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannus-kustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia

- Kilpailuttamisvelvollisuus- Tuensaajan perusomavastuu 3,4 %

Rakentamisaikana maksetaan perusomavastuun ylittävä korko kokonaan, sen jälkeen tukiosuus alenee vuosittain

- Lainan määrä enintään 80–95 % hyväksytyistä rakennus-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista

- Lisäksi valtion täytetakaus


Investointiavustus erityisryhmille- Eräänä erityisryhmänä opiskelijat (I tukiluokka)

Asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet

- Muita erityisryhmiä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja asunnottomat (II-IV tukiluokat) Asuminen edellyttää tukipalveluita, erityisiä tila- tai

varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon- Vuokratalojen tai -asuntojen rakentamista, hankkimista

ja perusparantamista varten vain korkotukilainaa saavaan kohteeseen

- Avustuksen myöntää ja maksaa ARA


Perusteet investointituelle- Opiskelija-asuntojen erityispiirteitä ovat asuntojen pieni

koko, asukkaiden nopea vaihtuvuus, vuodenaikojen mukainen käyttöasteen suuri vaihtelu, asuntojen tavanomaista nopeampi kuluminen sekä mittavat huoneistotyypin muutokset peruskorjausten yhteydessä.

- Suuri osa opiskelija-asunnoista on rakennettu1970- ja 1980-luvuilla, ja ne ovat iältään peruskorjausvaiheessa. Huoneistoihin on tarpeen kysyntätilanteen vuoksi tehdä huoneistotyypin muutoksia. Soluasunnoilla ei enää ole entiseen tapaan kysyntää.


Investointiavustuksen edellytykset- Asuinrakennus ja asunnot soveltuvat erityisryhmään

kuuluvien käyttöön- Erityisryhmään kuuluvilla on pitkäaikaista asunnon-

tarvetta paikkakunnalla- Asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen

myöntämistä- ARA hyväksyy hankesuunnitelman, joka osoittaa, että

hanke onko kokonaisuudessaan taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltu


Investointiavustusten tukiprosentit 2010- I tukiluokka enintään 10 % (opiskelijat, nuoret)- II tukiluokka enintään 20-25 % (tukiasunnot,

mielenterveyskuntoutujat)- III tukiluokka enintään 35-40 % (palveluasunnot,

vammaiset)- IV tukiluokka enintään 50 % (pitkäaikaisasunnottomat

ja osa kehitysvammaisia) Osalle kehitysvammaisten asuntohankkeita avataan

mahdollisuus enintään 50% avustukseen laitoshoidon alasajon vauhdittamiseksi


Tuen saajat- Jos I tukiluokkaan kuuluva tukikohde, tuen saajina

voivat olla:1)Kunta tai muu julkisyhteisö2)ARAn nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö3)Sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa

kahden edellisen ryhmän yhteisöillä on välitön määräysvalta

- Tuki voidaan myöntää yleishyödylliselle yhteisölle sen suoraan omistukseen tulevaa tai yhtiömuodossa toteutettavaa kohdetta varten Yleishyödyllisen yhteisön tytäryhtiöille voidaan

myöntää tuki vain suoraan omistukseen tulevalle kohteelle


Yleishyödyllisyys- Yleishyödyllisyyden edellytyksenä on mm., että yhteisön

toimialana on sosiaalinen asuntotuotanto, yhteisö ei ota muuhun toimintaan liittyviä riskejä, vuokrien tai käyttö-vastikkeiden tasaus on mahdollista eikä yhteisö tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoitta-mille varoille lasketun kohtuullisen tuoton (max. 8 %)

- Yleishyödyllisyysvelvoitteet jatkuvat niin kauan, kun yhteisön omistuksessa on kohdekohtaisten rajoitusten alaista omaisuutta

- ARA valvoo yleishyödyllisyysvelvoitteiden noudattamista ARA voi peruuttaa yhteisön yleishyödylliseksi

nimeämisen, jos yhteisö ei toimi em. velvoitteiden mukaisesti tai jos yhteisö hakee nimeämisen peruuttamistaRiihi säätiö


Kohdekohtaiset rajoitukset- Asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien

asukkaiden vuokra-asuntoina- Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan

asunnontarve, varallisuus ja tulot- Vuokranmäärityksessä ns. omakustannusperiaate:

vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen ohella vuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituk-sen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin Kunnat valvovat

- Asuntoja saa luovuttaa vain kunnalle tai ARAn nimeämälle ja ainoastaan säädettyyn luovutushintaan


Kohdekohtaiset rajoitukset- Korkotukea saaneen kohteen käyttörajoitus 40 vuotta

Vuokran määritystä koskevat rajoitukset lakkaavat korkotukilainan tultua maksetuksi takaisin (min. 30 v.)

- Investointiavustusta saanutta kohdetta on käytettävä erityisryhmään kuuluvien vuokra-asuntona 20 vuotta Asukasrakenteen monipuolistamiseksi voidaan

poiketa käyttörajoituksesta edellyttäen, että ARA hyväksyy suunnitelman asuntojen poikkeavasta käytöstä ja muusta vuokra-asuntokannasta osoitetaan korvaavat asunnot

- ARA voi myöntää osittaisen tai kokonaisen vapautuksen em. rajoituksista paikkakunnalla olevien käyttäjien vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä- Rakenteellinen kehittäminen


Investointiavustusten hankevalinta 2010- Erityisryhmäprioriteetti: pitkäaikaisasunnottomat,

mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset ja muistihäiriöiset vanhukset

- Muut ryhmät: mm. opiskelija- ja nuorisohankkeet- Painotus aiesopimuskuntiin ja kasvaville seuduille

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä solmittu aiesopimus, joka koskee asuntoja tonttitarjonnan lisäämistä Helsingin seudulla

- Etusijalle kuntayhteisöt ja muut luotettavat toimijat, joilla riittävä kyky tuottaa ja ylläpitää erityisasuntoja pitkällä aikavälillä

- Aloitusvalmius - Kilpailuhankkeet etusijalle – koerakentamishankkeet- Kaikki opiskelijahankkeet käynnistyivät

- Luotettavuus, hyvä valmistelu, tarve


Hankehakujen vertailu(investointiavustukset 2008–2010)

• Käyttäjäryhmät (asuntoja): 2008 2009 (+lisähaku)2010

Muistihäiriöiset vanhukset 944 921 (+ 200) 1796Huonokuntoiset vanhukset 1664 1752 (+ 316) 1560Vanhusten tukiasuminen 330 64 (+ 80) -Ikäihmisten asunnot 569 133 ( - ) 102Kehitysvammaiset 579 718 (+ 65) 865Muut vammaiset 243 149 (+ 28) 112

Asunnottomuus 132 557 (+ 256) 582Päihde- ja mielenterveys 327 155 (+ 49) 286Opiskelijat 1632 1052 (+ 404) 1231Nuoret 701 559 (+ 200) 230Muut 242 300 (+ 2) 302

• YHTEENSÄ 7363 6360 (+1600) 7066

• Helsingin seutu: 2617 2098 (+ 784) 2345


Investointiavustukset vuosina 2005–2009• asuntomäärinä (yhteensä n. 15 300 kpl)


Investointiavustukset vuosina 2005–2009• tukimäärinä (yhteensä 315 milj. euroa)


Talousarvioesitys 2011• Korkotukilainavaltuudet ja niihin liittyvät avustukset

• Korkotukilainat 975 M€ (1 670 M€ v. 2010, josta 1220 M€ vertailuluku)– YM esitys: 1250 M€, VM esitys: 825 M€

• Käynnistysavustukset 25 M€ (69 M€ v. 2010)– Normaaleille vuokra- ja asumisoikeustalohankkeille 10 000 euroa/asunto aiesopimusta

toteuttavissa 14 kunnissa• Takauslainavaltuus 285 milj. euroa (ei valtuutta 2010)

– korvaa ns. välimallin korkotukilainoituksen• Erityisryhmien investointiavustukset 110 M€ (110 M€ v. 2010) • Arvioidut asuntomäärät, joita valtuudet mahdollistaa:

– Uustuotanto yht. 8 500 as.• Korkotukilainat 6 500 as.• Takauslainat 2 000 as.

– Perusparannus n. 14 000 as. – Hankinta 500 as.

Opiskelija-asuminen Suomessa

Varaukset vuonna 2010

Kunta Avustuksen saaja Varaus €

Jyväskylä Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö/Laajavuori 574 300Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kalasatama, Sörnäistenlaituri 950 000Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Jätkäsaari, Välimerenkatu 2 080 000Joensuu Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli/Leinikkitie 4 800 000Joensuu Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli/Asunto Oy Joensuun Huvilarinne 450 000Jyväskylä Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta/Kortepohjan ylioppilaskylä, Talot H ja J 1 150 000Oulu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö/Pohjankaleva 276 000Lappeenranta Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö/LOAS-Sammonlahti 201 056Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Mellunmäki, Pallaksentie 4 190 000Vantaa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Peltomyyränkuja 2 (kp 142) 130 000Tampere Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kauppakatu 9 200 000

Opiskelija-asuminen Suomessa

Varaukset vuonna 2009 ja päätöksen sen jälkeen saaneet

Kunta Avustuksen saaja EurotHelsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Berliininkatu 3 (projekti 181)625 510Lahti Oppilastalo Oy/Konduktööri 434 665Tampere Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö/Keskisenkatu 6 469 945RovaniemiDomus Arctica -säätiö/Lukkari 362 671Tampere Pirkan Opiskelija-asunnot Oy/Leirintäkatu 2 410 890Kuopio Tekman Tuki r.y./Tekma B-talo 53 700Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kurkimäentie 19 ( kp 144)250 500Helsinki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Väinö Auerin katu 1 ja 3390 644SavonlinnaSavonlinnan Opiskelija-asunnot Oy/Vuorilinna 1 154 305Turku Turun Ylioppilaskyläsäätiö/Turun Ylioppilastalot, Rehtorinpellonkatu 4-6365 800LappeenrantaLappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö/LOAS Tervaranta287 615Espoo Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Kylävainionkuja 6 (kp 151)167 590Espoo Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö/Matinniitty (projekti 174)1 212 290Pori Porin YH-Asunnot Oy/Etapin opiskelija-asunnot 5 ja 6 kerroksen peruskorjaus65 000Jyväskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta/Kortepohjan ylioppilaskylä talot F ja G1 032 250Jyväskylä Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö/Ratapiha 1 505 097Oulu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö/Villentalo 482 890Tampere Pirkan Opiskelija-asunnot Oy/Tieteenkatu 1 091 610

Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen

Mihin kansainvälistyminen vaikuttaa?• Kaksi täysin eri ryhmää

– Vaihto-opiskelijat– Kansainväliset tutkinto-opiskelijat– (Tutkijavaihdossa olevat henkilöt)

• Asukasvalinta• Haasteellista tuen kannalta

– Tiukasti tulkittuna vaihto-opiskelijat eivät täytä erityisryhmän ehtoja

• Käytännössä kyllä, tutkinto-oikeus omassa oppilaitoksessa


Mihin kansainvälistyminen vaikuttaa?• Vaikutukset yhteisöiden toiminnalle

– Perushaaste sama, käytäntö vaihtelee paikkakunnittain

• Riippuen yleisestä asuntotilanteesta– Vastuu ja päätäntävalta eri paikoissa

• Yliopistojen kansainvälistymisstrategia• Yliopistot sitoutuvat tarjoamaan asuntoja

lähtiessään vaihto-ohjelmiin– Keskustelu hankalaa, asiat menee sekaisin– Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuus löytää

asunto vapailla markkinoilla on pieni– Lisää rakenteellista tyhjäkäyttöä ja hallintokuormaa

• Vaihto-opiskelu painottuu syyskauteen• Kalustus ja neuvonta


Mikä aiheuttaa kitkaa• Oppilaitosten on vaikea arvioida kv-opiskelijamääriä

– Tavoite vs. Toteutunut• Ilmoitukset viimetingassa• Oppilaitoksilla ei ole useamman vuoden lukuja

– Asuntomäärää ei ole mahdollista lisätä nopeasti– Riittämätön keskustuyhteys ja aliresursoidut kv-

palvelut• Vuokranjyvitykset• Yksikkäistapauksia yleistetään

– Väärinkäytöksiäkin toki on• Keskittäminen vs. integraatio


Mikä aiheuttaa kitkaa• Epätietoisuus eri ryhmien välillä

– Vaihto-opiskelija, tutkinto-opiskelija, tutkija• ”Uusi” tilanne

– Vanhat palvelumallit ei aina toimi• Ristikkäiset odotukset

– Suomalaiset muuttuvat vaativammiksi, kv-opiskelijat etsivät halpaa asumista

– Virheellinen markkinointi• Myös opiskelijajärjestöt ovat ymmällään


Miten tämä voidaan ratkaista?• Vastuu ja päätäntävalta samaan paikkaan

– Oppilaitosten vastuu• Erilaiset tarpeet, erilaiset palvelut

– Vaihto-opiskelijoille oma palvelukonsepti• Hotellimainen, etävalvonta, kalustus, pienet

huoneet– Tutkinto-opiskelijoille muiden mukaisesti– Tutkijoille muulla tavalla– Liikkuminen eri ”luokkien” välillä?– Oma erityisryhmän tukimuoto?

• Yksityisten markkinoiden saaminen mukaan– Tiedotus, välittäjä


Miten tämä voidaan ratkaista?• Yhteisöt ovat itsenäisiä toimijoita

– Kukaan ei tule määräämään miten tulee toimia– Tilanteet vaihtelevat paikkakunnittain– Lakia pitää tietysti noudattaa– Vastuuta ei voi pakoilla– Asiaa on mietitty liian vähän

• Työryhmä ei tule sanelemaan mitä tehdään


Kysymyksiä

• Onko eritetty vai yhtenäinen ratkaisu parempi?• Kannattaako tavoitella omaa tukiluokkaa?• Miten yksityiset markkinat saadaan vastaamaan

tarpeeseen?• Mikä on ylioppilaskuntien mielipide?

Kiitoksia mielenkiinnosta!

FINTimo LehtinenSosiaalipoliittinen sihteeriSuomen ylioppilaskuntien liitto041 515 [email protected]

Lähteet: Ville Koponen ja Hanna Koskela, OKM ”Valtion tukema opiskelija-asuntorakentaminen”

Opiskelija-asumispalvelut Suomessa ja kansainvälistymisen luomat haasteet

Documents

Transcript of Opiskelija-asumispalvelut Suomessa ja kansainvälistymisen luomat haasteet